Rahaisesta Raisiosta 25/2003

胸高鋤t調 腿融ioβt虹..

Vierailulla Maskussa

Rahaisesta Raisiosta - Kotiseu巾ulkaisu nro 25 * 2003 ’IbimltuSkunta: Rauno Niemlnen (VastaaVa), Th「mo VlhersaIo, Aino Makinen, Alttl Koivisto.

Timo

Koskensalo

ISSN

1456-9698 PalnOPaikka:

Pk-Pajno,

Thmpere.

Tbimitus: Puh. (03)2555 049, e-ma旺r.nieminen@sunpoinしnet

Ajan haasteita Raisio-Seuralle

Ki血ourakentaj at-PatSaan Palj astus

ll.6.1983 Ha融e Ra元;on cnsimII嵐sen /初kisen m′is/Ome庇in aikaansaamiseksJ ko庇n姐0高u,んn RaisIO-Sewran /Oh/Oんnnnan koko尿sessa 8.6 /976 jw/短Sle硝n /a旬a俄りat, joilla y所Heleni尿sen, Kaarlo Manり,/励ja J.fZ/. Niem(Sen Oma′Sel

砿ovuI〃val se研alle mr高/OI噸ha〆omha鋤mma′臓yIe鵬vi姐Ki/lfn ja Nall;n m"元/Omer烏in dyv命は. W話aan /諦ty/vi?l my(紡emmm my(,s J.0. N海Ii扉n, Al/j Ja U励o Haa聞s/0肌Siirin鋤vw冊e癌Marrd Ja Os鳥ar My砂7mden m"高めmhastoI. Ra高io-Se!′m Iγ:n k)0//ek融"棚焔ll;n Ja Nal妨m諦sわ朋er嬬a鋤mnIIIe/eva Aoko〃S PIde幽n vwode競/977 /ammi如餌Sa.部JO/loi競p飽lett;in mm. yhdesIa pIひれ紙;in vale wsIa henk鵬hahmosia, jo巌a korkews o/isI nOi" 2.5 m + jalαSla・

JaIわたo寂ses$a hel朋話鋤S糊pi裏a′∂s yんわsla hah朋os(aん新te庇in per蹄[iin.乃(Olloin nime〃高n m話Iome産初oImi短所a ha巌keen /OIeulla朋ise短i.初高ka asIa S海en c/e朋,捕施antavaI pa4/aS”岬divdn働〆delyJ p"heeI hyvan樋厨o,ksen.

A5IaSta O/白傷mi香n /ehden刑mems湘7"984 kahdella valo短valla Adysletry棚加en o/最0/′a MUIS7OMERKKI RAKEN7AJ比LE. J初血isemme "y/,初n 20 v!′0[Ja Japah”masla ”/ee初/"neek私甲hee/ dyhenIa′7融Iom′南・

Pa鴫astuspuhe Klrkkoherra Pertti VanhaIukkarla: Kunn101tetut juhlavleraat, arvOISat nalSet, hyvat heト 重at, rakkaat ralSiolalSet yStaVat.

Me saamme慣れaan Olla mukana enttaln merkitt桑vas-

Sa raisiolaisessa kulttuuritapahtumassa, kun olemme PaUastamassa vanhQjen ystaviemme, j訊tilaisten Killin ja

蜜

Harry Kiv閃けen

Ki虞KONRAKENTAJAT _ (K冊n ja Na"in〉

MUISTOIVIERKiN PAしJASTUSTi 」AISU US

Nallin muistome「kkia, joka KlrkonrakentajaトPatSaan ni-

misena pystytetaan kaikkien Raisiota rakentaneiden SukupoIvien kumlaksi.

Taru jattilaisista. Killista ja NalIista, On iiitetty vieressamme olevaan Raision hamaakivlklrkkoon. Kun kirkkoa tah瓢1 1ahes 700 vuotta sitten tehtiln, llenee SilloISilla

esl-isi脱mme, taman Seudun asukkailla, Ollut kilpailum上elぬvoimanmitlelossa. He klSailival, kuka saa suurimman klVen y16s kirkon seinam縫n. TblSaalta tiedet泌n, eぐ略

iau●h調i軸llふ1饗場3購ell0 13.00

器蕊離蕊豊‡豊豊藍 PALJASTUsPU H E.動議○○h〇億Pohll VanhaIukk種山i

議UiSTo齢E教KiN PAし」AsTu s しuomuluquho, mull職'm'ltl同OlmIk. puhconI.

P●調o軸血m!賀●h 調ul￨toの●調n "観録調o(lo, hnpll叩l巾oh巾la Samull p〇〇〇〇叩●′ KIIOmlauIu寄mtslon '●um教Ilm教n kl]Orol. Iohlaa論調II

SilIoinen katolinen kirkko hyvinkin konkreeltise§ti pyrki OPaStamaan ihmisia kristillisten tap(互en noudattamiseen.

Rikkomuksen saattoi saada anteeksi suorittamalla hyvitysty6n. Isomman kiven saaminen selnalle tuotti

lSOmmaSta Symista anteeksiamon. 1000, jopa 2000 kilon PalnOISten kiVlmOhkaleitlen kaytto rakennusalneksena on Vaatinut volmlen 」 a uuraStuksen ohe11a suum keksel繭syyト

ta. Maasta tal PuuSta rakemettuja telineita pitkin kivet Vedettlin ja kammettiin yi6s Kun my6hemmin ihaillen ihmeteltiin valmiita sei nia, kaunlSta harmaak」Vlkirkkoarme,

Oli suuri kluSauS kehuskella omia voimlaja alkaansaamosta: “Meilla onjattien voimat! Jattllaiset rakensIVat klrkon!’’

Tb,田Killista ja NaIlis書a el Ole alunpem ralSiolainen

Useimpien mulden satuen 」a tannOlden tavoin se on uト

koma11ta tuotu. Sen tauslaa on voitu seurata aina Irlantiin

asti. Raisioon siioitettuna tarinan juoni on merkitty muistiin jo 1 600-1uvulla. Raisiolaiset lienevat omineen sen jo

1 500-luvulla ja siten halumeet antaa luontevan selityksen toisaalta Raision klrkon erikoisuuksl=e, Suurille kiVille selnlSSa Ja laudoltetulle paatykolmlOlle ja toisaalta

RulSSalon Naantalin puoleisessa karjessa meressa selSOValle yksin登I Selle kalliQJarkaleelle, KukkaroklVelle. Mcam-

2

職〇〇〇山 V種l'I問l8'llom'I'i●(●n i種ulu, kuo調￨ 8○Itto教unla ia

yi●l脚.

Kきh高uialeuus ndeIon kaupmoinI●lo●$a

Mll18tOmerkkl on py31y(el(y Bai8Iola mken(anelden sukupoIvIen lyOn kunnlalのIa 8en jo11do8ta tolvotaan laIs10iais書en noBtaVan llpun 8a順OOn.

KIIIin l種Mliln muI競Om'動議oIm肌Inlき

Luovutu spuhe Muistomerkkitoimikuman puhjoht. Paavo Nieminen: KunnlOitettavat vleraamme, kuvanvelStaja Harry KiVIJarvl ja hanen l創lelSenSa, RaisIOn kaupungin, Raision

Seurakuman Ja RalSio-Seuran edustajat, muistorahastoym. la巾oitt句at. arvoisa yieis6.

Kun nyt olemme paUastaneet Raision ensimm読senju主

klSen kuvapatsaan on monlen, VarSinkln Vanhempien

raisIOlaisten, tolVe tayttynyt. Killi ja Nalli ovat astuneet mlellkuvltuksen ja ta巾en maailmoisla Jameraall lode=iSuu[een.

Hanke mulStOmerkin aikaansaamiseksi maakunnan kuuluislmmllle taruolemoille pant1m Raisio-Seuran piirlSSa alulle vuoden 1976 alussa va∫Qjen hankkimlSe=a.

Lant6kohlina olival mm. se etta nain hyv猶ja erikoista

aihetta ei pida jatt猫hy6dyntam ttata kun nantavyyksia ei Raisiossa liierm割ti ole, Pit施Pyrkia sellaisia aikaan-

Saamaan Miellalat Ja 11mapllri hankkeen toteuttamiselle OllVat yleensa erittain my6nteiset. Asia oli kuin kypsa hedelma, Valmis poimittavaksi.

Tbimikunta K皿n ja Nallin muistomerk上n toteuttami-

Seksi nimettiin 5.2. 1977 Tbimikuntaan valitsivat kaupunki, Seurakunta, Rais10-Seura ja la巾Olttajat kukin kaksl

」aSenta. Kun hankkeeれkustamuksel my6hemmin selviSival, havaitllin e鵬Se VOidaan loleutlaa valn, jos kau-

Punki rahoittaa hanketta huomattavasti alkuperaista aト

Violntia enemman. Kaupunginha=l[us 」a -Valtuusto

Ottivatkin my6nteisen kannan. Luomostaan lankesi, etta PaatantaValta tull my6s kaupungllle. Muistomerkkl一

Iol mlkunta onkln Ollul vai n valmi sleleva j a toimeenpaneva elin. Sen toimikausi muodostui huomattavan pitk批si siita syysta, e陥muistomerkin luonnoskllpallua el Saanut

tolmeenPanna emen kuin ns. ha11intokolmlOn Suumittelu oll Saatu P謎t6kseen Ja PatSaan Palkka m翰略ttya.

Kilpailukutsu kuvanveistajille julkaistim Syksylla 1 979. Kilpailuaika paattyi 3 l.3. 1980, johon memessa oli

tuneet kumpikin yhta suurella summalla, 」Otka yhteensa

muodostavat neLlannen OSan muistomerkin hinnasta.

Muusta osasta seka lisaksi luonnoskilpa11un Ja PeruStuksien teon kustannuksista on vastannul Raision kaupunki. Raisio-Seuran osuuteen sisallyy muutamien edesmemeiden raisIOlaisten vaikuttal ahenkiloiden nimiin tehdyt muistorahastola巾Oitukset, Seuran naistoimlkunnan

la巾Oitus ja kolmen pa血in (TOP TSSPja SYP) pienehke OSuuS.

Maakivessa olevan tekstilaatan on suunnitellut Paavo TuIjansalo ja sen on teettinyt RalSio-Seura.

Kun nyt Klllin 」a Na=m muistomerkkltoimikunnan ty6 paattyy cah弧, eSlt如tOimikuman puheenj ohtdy an om-

naisuudessa ja toimikunnan puolesta kiitoksel kaiki11e mille, jotka ovat hanketta eteenpain auttaneeしKiitos

lahjoittaji=e, joiden ansIOSta aSia saatlin alulle, klitos kaupunginjohcajalle ja kaupungln P猫鵬Ville elimille, 」Oi-

den ansiosta hanke voitiin toteuttaa ja kiitos toimikunnan jasenille, jotka sita ovat parhaan kykynsa mukaan toteuト Ianeet, niln e胎muiStOmerkkl nyt VOidaan luovuttaa RaiSion kaupungin hyv議血hoitoon ja kaikkien raisiolaisten rakkauden kohteeksi. T益ma monumenttl On nykypalVan

raisiolalSten kumlanOSOitus isien ja esl-isien ty61le kotiSeutunSa hyvaksi.

Muistomerkin vastaanotto Kaupungi可Ohtaya SamuIi Porsanger: ArvoISa白uhlavleraat, hyvat ralSiolaiset !

Tむna juhlapalva on merkkitapaus RalSion kaupungin ja seurakunnan seka koko talnan §eudun pitkassaja vaiherikkaassa hlStOria§Sa. Olemme juuri pa面astaneet Raision

enslmmaisen julklSen mulStOmerkin. RalSio ymparist6ineen kuuluu maan vanhlmPiin asutuskeskuksiln, 」Olla on

rmsaastl Paika11isia sivistyspiirteita ja perinteita, joiden Vaalimisesta on jatkuvasti pidettava huolta.

Taman patsaan alkaansaaminen lllttyy yhtena osana menneisyydesta perillyjen kulttuuriarvQJ en Vaallmiseen 」 a

nkastuttamiseen. Se muodostaa valittoman siteen menneitten ja nykyisten sukupoIvien valille liittaen toisiinsa

taman hetken ja tulevaisuuden. Tbivassalon punalSeSta

graniltista tehtyna Killin ja Nallin patsas on rakennettu kes略m翻m pailsi meidan aikamme, my6s tulevien suku-

POIvien dyan. Se on oleva oman aikamme tulkiman pohjalta syntynyt muistomerkkl nlille, jotka vuosISatQjen al-

kana ovat RalSIOta rakentaneet. Se on muisIomerkkl my6s nil11e, jotka meid温jalkeemme elavat t組la rakenlaen ja

kaupunkia kehitfaen. Sita on my6s taiteilija tahtonu=alla SuOraan maakumpareesta llman 」alustaa kohoavalla

kaksihahmoise11a muistomerkilla kuvata.

T加naan perustuen muisIomerkin alhe on vertauskuVa岨nen, elka sita tule yrm餌露Iiian ahtaasti tai yritt泌

yksI Sel itteisesti maantella. Jokaisen aikakauden tulee voida antaa sllle oma sisalt6ns盆ja tulklntanSa Hyva taideteos S護lyttaa aina ayankohlalSuulensa ja sen arvo nousee 」aト

kuvasti. Eslmerklksl laman kaksihahmoisen muisIomeト

kin voldaan sanoa symbolisoivan mm. kaksijakoista kunnallishallintoa, 」OSSa yllnta P露tdsvaltaa kaytt露valtuusto 」a tOimeenpanova=asta huolehtlVal kaupunglnhaL

lltuS. halllntokumat Ja Palkaltu henkiI6kunta. Seurakun-

Kun itamyrsky vinkui He臨月V“mion坤yallisla他o!an10a /n脇imer短ll命Aa朋e M“slasalo) m /窮鳥傷rm〆面々k所an ja Jokiky/命n〆y応ta 加r!t)Va所rilog a〃 Ohe脇mmaani vqpa〃Slaite毎ienのoilta ylla oleval′a otsiんolla.燈りan a/初on l解読n胸//a寂sen 短va〃証a Ja訪ten vapa〃SSOdt]n P飽nymSen ja/keislen a雄(2/m橘Ioriaa, mm. Slル棚la厨en vqpaaeh!o厨en I擁es胸

脇。a l型)al′〃aI))aan Se胸hl′OnOS!甲a釘tynee諏sola′t,庇es胸A“m心een /船rKa万a履an. Ke最的eni? ′qpah血糊qpa鵬ana On I7リ∂s Awlamon庇rJano joen n肌"al/a "Oin /Oん7I 7t(rWS舶ja短/o朋etri職ver調n l殺傷〃 Va〃hasla ham調akiv雄硫osla.

K汚a m c′ino′"alnen qa巌機VaW高高en(躯)ツIem倣ク41kl′肱OS紡a Kiりan he月初6il′a o" C最αVanSa: O/avi m Hin/San Eγ寝Svensson Ja Aa朋e m h伽e” Ve〔ieu璃Anle′t,・ Hi融a職D頗r A/′i /HeI伽l HaavisIon d雄) cs存nりツ 砂a∫Sa O朋調Ila e他n`mella伽・彫りan a施p“olel′a ker′t,laan m朋. Al/m nCIS短as/a matkas/a "OW/a脚n ve(iensa m"扉s A所It7an Ahvo/asla

んで高e“dulleen “Ra競iapil匂dn ” m初ii高al(《ねI/ava展L Se〃青aaVaSSa On O/e胸m伽ki函iIuan mieli短く面戒sellaa高の,鵬man no伽卿扉吊WαS∽ /V (7bdel/′鋤w`わ∫Sa Ra諦os胸oli o/′l`J Jaa協riko〃l初硬度essa Sa応a$Sa SeilseI融n扉esIa, jois胸vain

Er証t為t雅memyksi肴Raision kulttuuriympatist6 j a vanha

rakennuskanta -nimiseen teokseen

Isoisani, my雌ri Petter Aaltonen

JoeⅢanta j a Huhkonkoski Eva 〃関m〃O謝a o/; 8-VWO/ias,柄n pe励e rりッsiaルel/a J922 m融ti Nok;alia Rais;on Fridhem毒n, jonん] P`雑用鳥enn〃S!a

laqJen"elt脇短的lhe庇はe職Pe励ee〃胸rPeila vaslaava七品Siel/a a鋤新高Vaki他SeSti rり句yyn /925 asii. Eva慮vi /′調Ian 鳥a鵜akou血a,脇J#a rdrIytry傷伽7話m y庇eis鳥o〃板" Va/misIavalle hao鳥alle煽n j鋤他l a鋤棚an /dysihoi庇)SSa ko初J鳥odis捌, kun s(泌朋勃l応ta b"S高雄kenne鵬Raisioon ci o初t. Eva ol高e胸筋佃pses/a va"hin ja cmen pi庇狗/eh諦庇in p秘Iゐm〃機能aa pe脇een乃(朋n kiinieist(形職. F万dhem j窃庇∫(羅od雄sl.

E胸/hamIOJila m vwon朋/996 jlIl履is錐寝所an扇meha SJLLO〃V EMMEN. Sen cs小〃heessa橘n mai例証see: “Ole" ha/αn棚l “m伽短ua"脇#ty sell命のllenlaa j傷枕やOIville cr繭n糊Omalaisen pe励een cl(蒼m飾v"OSisalam桝e a/初kymme扉施..∴ Lain側mme oheen短句as/a /wvm y/胎oleval/a oIs砿0/′a se脇"ykyIi/ame"a展ルaaVm kohdrn se廠my()S ん水sI valo心機vaa.

FRIDHEMEN LAHIYMPARISTO ENNEN JA NYT Naantalin tielle mentaessa oli l狐inaapurelnamme Vasemmalla puolen P註v狂innan ja Peltosen monllapsiset kodit (naist為kodeista tull Pa巧on lapsia kesapyhakouluuni). Tien Oikealla puolella oli ns. Can血in huvila, jossa asui pari

perhet総. Siita va胎n edempana Naantalin tien vanella

Oli Ralsion ty6vaentalo.

Hienoa on, etta kalkista naista ympむist6n muutoksista huolimalta Fridhem on sailynyt entisell翰n. Muuttu-

neen maailman humina kuuluu pikatielta, mutta Fridhemissa on entinen rauha, tekisi mieli sanoa: miltel Pyhainen rauha. Fndhem-nimella on edelleenkin katetta.

Usein on tiedusteltu略min nimen alkuperaa. Se nimi oli

kodillamme jo si11oin. kun isa sen osti. Ilmeisesti ovat

ensimmaiset asukkaat o=eet ruotsinkielisia. Isa ei SuPisuomalaisena sellaista nimea luomollisesti olisi antanut eika han my6s koskaan kayttanyt Fnhem-nlmea.

Silloin emen puhuirme vain Raisioon menosta ja RalSiossa olosta. Aidin omaiset kyllajoskus kayt[iv訊Fridhemnimea, mutta me Sita oudoksuimme. Vasta sen j乱keen,

kun Raisiosta tuli kaupunki, aloimme tayuta, etta RalSionimi ei en泌sopinut kesakotimme nimek§l, joten alolm-

me kayttas Fridhem-nimea, JOka nyt on vakiin[unutkln jokap証v証§een kielenkaytt66mme.

“Rautakauden markkinat -tapahtuma

Konsan koululla lauantaina 14.9.2002 klo ll-14,,

Manne血eimin lastensuQj eluliitto

monen asian alullepanija Raisiossa

灘 」ÅsENKORTTi

図四四四国弱 - ●二三二

く/二をぁ柳。∽置。,

焦裏…「賀●煽・1肌on ●孤nl○○●h 7 1

葦護態護緩ま惑器嵩篭籍豊漁霊蕊

Rapistunut j a ruo rautatieni

Mone血aista puksuttataa

Rada11a on omana elinalkanani, 1980- ja 1990-luvulla, liikkunut varsin mielenkilntoisia junayhdistelmia. Ensimm芭isen matkani tein VR:n 125-VuO噂uhlg河nalla Turusta Naantaliin. Tuo11oin veturina oli kuuluisa U臓0-Pe倣輝

Hr l numero l(X4.

Natna erikoisjunat ovat olleet Ja lienevat jatkossakin er為s ralaosan erityispiine. Viime vuosikyrmenen lopulla

RalSion asemalla on voinutihailla sinivalkoisia lattanattuja

eli Dm seiskoia matka11aan Muumi Maailmaan. Ajettlinpa samaiseen turistikohteeseen jokusen kerran jopa h6yryveturin voimin.

La血孤att可en lisaksi radalla naky=980-1uvulla oranssin hamaita porkkmoita’eli Dm-9 -merkki§ia klito-

junia. veturinkupett車v Hyva血en muistelee naⅢa atelun

ainakin Naantalin satamaan. Yksi janni鵬vimmista yhdistel11nista oli viela 90-luⅧn alussa Uuteenkaupunldin

kulkenul henkilQjunaSen veturina oli rautateiden punavalkoinen ylei§kone

Dv-12 per謎sa凱yksi sinihamaa matkustajavaunu. Tama lienee yksi harvQja yhdens紬kymment乱uvulla liikkuneita junia, joissa §ai lipun ostettuaan matkustaa joko kakkos-

luokan kansanpenkeilla tai ykk6sluokan leve鵬ja pehmei蝿nQjatuoleilla.

Ruosteen raiskaamat resiinat Useimmat resinat ovat partyneet uuden radantarkastustekniikan my鵬romutet‘aViksl, muSeOihin tai asemien

kukkatelineiksi. Raisiosta 16ytyi vlela vilme Syksyna yksi

Va11esmamista poliisip施11ikk66n eli katkelmia maaseudun poliisitoimen historiasta

Kalusto oll Viela 1 960-luvu11a hyvin puutteellista. NiinP為kiIjoituskoneet ja -tarvikkeet olivat poliisimiesten omia ja ty6s劇dn suuh osa hoidet[iin ko. virkamiehen asunnosta kasin. Nyt kasiteltav温a olevan aja可akson alkupuolella Raision nimismiespiiri sai oman piirin sis乱le en-

Simm誹sen poliisiasemansa Ja kalustoa taydennettiin POliisiautolla・ Siihen saakka esimerkiksi j uopuneiden kuト jemsta oli hoidetlu p翰osin laksei‖a. Vuoteen 1970 saakka maaseu章upoliisi ei ollu=y6aikalain alaisena, joten vel-

VOllisuus virkatehtavien hoitamiseen oli olemassa aina tavoitettaessa ja ilman varsinaisen palkan pa訓e tulevla erilliskorvauksia・ Huvivalvontaleht為vista konstaapeiei‖a Oli kuitenkin olkeus pena va脆inen huvivalvontapalkkio.

Osittam edella olevista nak6kohdista johtui se, el略

hyvln mOnet maaSeudun poliisimiehet hankkiva=isaansioita erilaisilla asioimistehtavilla hoitaen perun-

kiIjoituksia, teStamentlien laadintQja yms. ja useat kaupanvahvIStajan oikeudet saaneet my6s kiinteist6-

kauppQja. Moni maaseudun polllSimies saavuttikin suhteellisen heikosta peruspalkkauksesta huolimatta pitajass益an arvostetun aseman.

Eraisiin pieniin kuntiin esim. Menmaskuun ja Rymaト tyl翰n oli sijoitettu yksi poliisimies, joka hoiti veron-

Perintaa ja periaatteessa kaikkia poliisilehlavia pi脂en ko.

kuntaa niin sanottuna viranhoitoalueenaan.

Nopcan kehityksen ja muutosten aikakau§i

Maaseutupoliisi tuli ty6aikalaln alaiseksi 1 970-luvun alusSa. Tama aiheutti voimakkaita painelta Organisaation kehittiniseen. koska ty6h6n kdytettava valmiusaika oleelliSeStl Vaneni. Tilanne johti poliisiloiminnallisten yhteistoiminta-aI uelden muodostami seen.

Raision alueelle muodostettiin Raision ja Nou§iaisten

nimismiespiireista ja Naantalin poliisilailoksesta koostettu niin sanottu Turun lan高nen yhteistoiminta-alue, johon

kuului kaikkiaan l l kunlaa. Alkuvaiheessaan yhteistoirmnta haki muotQjaan. YleisiIrmaSSa j狂je§telm謎sa muo-

dostettiin ns. sekaparlioita, joissa yhteistoimin(apiirien

POliisimiehista koottiin yhteisia partioita. My6hemmassa Vaiheessa muodo§tettiin suuri Tumn yh章eistoiminta-alue, johon Turun lisaksi kuuluivat Turun lむltinen seka itainen osa〇億ue.

Yhteistoiminnan kehittamiseksi ja varsinaisen poliisitoiminnan johtamisek§i peruslettiin niin sanottujen

yhteistoimintakomisarioiden virkQja. Raisioon mainittu Virka perustettiin v. 1982. T糾6in hain kyseis略vilkaa ja tulln Sllhen nimitetyksi・ Pltkallisten kehittelyvaiheilten

jalkeen Tumn laImSeIIe osa-alueeile muodostettiin yhteinen poliisiorganisaalio erilaisine j:irjestyspoliisi- ja rikospoliisiryhmineen. 「blou§rikokset ovat aina muodostaneet oman luト kinnalli§en Ongelmakent血1Sa. Tasta johluen Raision alueelle perustettiin l雅nin maaseutukeskusten ensimm盆inen

talousrikosten tutkimiseen keskitetty kahden tutkiIan VahVuinen tutkintaryhma. joka lienee ollut ma11ina my6hemmln muualla peIlustetuille vastaaville muodostelmille.

Organisaatiorakenteiden kehittymis髄vauhditti se, etta

Naantalin poliisllaitos sai my6s oman komisariovirkansa.

Poliisissa a[k-toiminta kaynnistyi varhaisessa vaihees-

22

Omituisen miehen j a touhukkaan tyt6n j ala重軸匝11a Raij a S6der tutkii Raision lthetyspiirin historiaa

Ham山an略hetys sytytti Siirin Julistala Fra血S Hamula alkoi lilkkua Varsinais-Suomes-

Sa 1 890-1uvulla eli L6nnin kuoleman aikoihin tai hieman Sen j乱keen. Hanen he胎tysliikkeensa mukam perustettiin

lukuisia ompeluseurQja ja rakennettiin rukoushuoneita.

OmpeluseurQjen seka hengellisen Ja seurakumallisen toiminnan vetaj批sl nOuSi Raisiossa parikymppinen touhutyt胎Venla Siiri, jokajatkoi piirien ve略mi§ta lanes kuusi-

kymmen髄vuotta. Hanet tumettiin my6s Ihalassa s重し

SeVan Siirin tilan emantana.

Vuonna 1900 kirkossa kuulutettiin alkavasta l狐etys-

Piirista. Siiri piti pilha ensin kotonaan, kunnes Hamulan he船tyksen rukoushuone valmistui vastap猟n nykyista

kaupungintaloa vuoma 1929.

Ensim護seen maailmansotaan asti Afrikkaan l讃le_ tetdin apua luomo§§a. Tama tarkoitti muun muassa nai-

Sille ja miehille ommel巾a mekkQjaja esiliinqia. joitajaeト tiin alkuper菰§VaeStolle joululalUoina seka palkintoina

hyvin suoritetuista kouluopimoista.

Ensimmaisen maailmansodan my61略§uOra aVuStuS-

toiminta muuttui varQjenhankinnaksi. Tuon jalkeiset sa-

nomalehti-ilmoitukset kertoivat ainakin Konsan, Kerttulan ja Mahittulan kouluilla pidetyis髄lanetysmyyjaisISt為.

Periksi antamatonta ty6ta Venla Siirin ve略man Kirkon seudun lanetyspiirin lisatsi

Raisiossa on toiminut ja toimli yha 1910-luvulla perusteltu Kaanaan pi章n ja 195 1 aloitettu Japanin胤etyk§en Pii-

ri, jonka nimi muutettlin 1970-luvulla Kenian lahetyspiiriksi. Naiden lis氷si paikkakumalla on ollut joita-

kin lyhyemma血aikaa kokoonfuneita lanetyspiiI呼.

Niiden toimintaa on leimamut sitkeys. Mukana on Ollut iakk護LmPia naisia. jotka ovat laittaneet jopa kirkko-

Lavatanssit Raisiossa 1 950-luvun alusta nykyp証v施n

Vanhat valokuvat kertovat

Kolmenkymmenen YuOden takaa KROOKⅡ一A KOTISEUTUTYON KOHTEENA Uutta ja viela uudempaa var血asta asiasta

yksityiskohtaista ja asiantuntevan perustellun luntuista

lausuntoaan lautakunta omasta puolestaan on suosittanul ko寄aus- ja entistiinisty6n perustaksi.

Kuusiialkaisia yl略tysvieraita!

Maisteri KolehmalSen kむynnin yhteydessa pa面astul

ikavanlaisena yllatyksena ullakkokerroksen hirsien ja ruoteiden olevan jossain m統rin tuomaa可umien saastuttamia. Tilanne ei ole kui[e血vaikea, Ja Se On taySin myrkytyksilla to重juttavi§Sa, kuten niinika凱palkalla ka-

Vaissyt Kansallismuseon kemisti, maisteri Anna-Maija R i n n e, Saattoi todeta. H独Ijatti my6§ eVaStykseksi tar-

kat myrkytyso面eet.

Tulevaisuudensuunnitelmia Mihin Krookilan osalta sitten oikein pyrit統n? Jo§

kaikkl Sujuu suunnitelmien mukaisesti, niin Krookilasta olisi tarkoitus muodostaa niin omaa vakea kuin maト

kailijoitakin palveleva kestikievarityyppinen (lahinna kesa-) kallVila. Tilan viihtyis秋, aVara=alonpoikaistyyliset

huoneet ollSivat kaavailujen mukaan siis nimenomaan

my6s paikkakuntamme yhdistysten, jzirjestiijen ja yksityi§tenkin ka函6ssa, SOPimuksesta iltany6h畿n Ja talviSinkin, kuten on qiateltu. Tamantyyppi§総huoneistoa ko-

kous- ja Juhlatiloiksi on kauppalassa epallematta kalVattukin. Viihtyisyyden ja aitouden lis謹imisek§i on aia1eltu niin kalu§fuksen, aStiaston kuin ehka vielapa ta寄Oilu-

henki16kuman puvustonkin osalta p縫tya mahdollisimman aitoon viime vuosisadan tyyliin. T粗an on tarkoitus P議ista toisaalta kerayksin, toisaalta piirustusten tai mal-

1in mukaan teettam乱l乳Tndettakoon tassa yhteydessa se kiitettava lahjoitusalttius, jota er泌t seka entiset e胎ny-

kyiset raisiolaiset ovat jo ehtineet osolttaa hanketta kohのan.

Kuloisissa ruis kasvaa Ja VOlma Pu11istelee hauiksissa

Hahdenniemessa kova kovaa vastassa

Raision Loimun menestystarina

UutispalQja - taPahtui vuoma 2002 Eero Rantanen, 1923 " 2002 Mus(郷- ja kulttuur並eskus Ha血ossa oli esi雌2O.3. meneh-

tyneen Eero Rantasen muistonayttely 7.9.-3 1.12. 2(X)2.

Kamarineuvo§ Eero Rantanen oIi syntyj施n Loka-

lahdelta. Rintama11a vietettyjen sotavuosien ja sita seuIa]meen OPi§keluaian jalkeen h紬teki merkittav釜n viIkauran kunnallishallimossa. Han ty6skenteli ja asui Åinekoskella, Joensuussa ja lopuksi Hel§ingis§a.

Esiintymislavan vie肝ss登aloitti torikioski. Samaisen

rakemuksen yhteydessa on 50 sentin kolikoilla toimiva VeSSa. Esiintymislavaa voidaan saiden salliessa kayttiia kioskin tarpeisiin, Oleskeluun torialueella tai erilaisten tapahlumien j糾jestinseen.

Alueen graIliittipimat saatiin valmiiksi hieman urakka竜kaa nopeammin. Istutusten tekemis略jatkettiin piト kln Syk§ya ja nekin saatiin p薗osin kuntoon vuonna 2co2.

Tbisena juonteena hanen elaln謎S獲m oli sammumaton kiinno§tuS kult調uria kohtaan. Eero Rantanen teki meト

Uudesfa kihlakunnanvirastosta vihdoin

kittavan elamanty6n taiteen keriia崎na. Hanen taide-

todel!isuutta

kokoelmansa oli lukum猛屯lt畿m Suomen suurimpia. Ko-

Raision kihlakunnanvirasto on ollut v乱iaikaisissa tilois-

koelma kasitt翰noin 3000 taideteo§ta, jotka edustava1

Sa yli kaksikymmenta vuotta. Uuden virastotalon raken-

1950-luvun j乱keista suomalaista. virolaista ja ven乱aista

nussuunnitelmat ovat kaatuneet kerta toi§enSa jalkeen・

taidetta. Rantanen ker谷si erityisesti grafiikkaa Ja Pienois-

Rakemusty6t aloilettiin vihdoin viime elokuussa ja vaト

Vei§toksia. Vuoma 1983 Eero Rantanen perusti hime詳m

mis置a pitaisi olla vuonna 2004.

kantavan s泌ti6n, jolle han luovutti suurimman osan

Kihlakunnanviraston toteuttami§eSta kiIjoitettiin

taidekokoelmastaan. Raision kaupunki ja Eero Rantasen

esivuokrasoplmuS Palmberg TKU: n kanssa viime vuoden

Saati6 sopivat kokoelman sijoittamisesta Raisioon vuon-

huhlikuun lopulla. Valmistuvan rakennuksen omistaa

na 1994. Vihdoln kesalla 2(XX) taidekokoelma sai kodik-

urakoi章sijan perustama kiinteist6osakeyhli6. joka on sa-

Seen Museo- ja kulmurikeskus Hakon.

malla vuokranan崎Ia.

Rakermuksen kokonaisala tulee olemaan 5615 neli6-

Ramikkoseutu taytti 70 vuolta Raisiossa. Askaisissa, IJrmuSSa, Maskussa. Merimaskussa, Naantalissa, Rym釦tylassa ja ¥固kualla ilmestyva paikal-

ta. Tiloihin muuttavat ulosotto-OSaSto, Syy鴫aosasto, PO1iisilaitos, Valcka-Suomen Maistraatin Rai§ion palvelu-

toimisto ja viraston yhteinen henki16.

kipaivaa juhlistettiin ty6n merkeissa julkaisemalla seitse-

Rakennuksen suumittelusta huolehti=amPerelainen arkkitehtitoimisto Neva Oy, jol!a on ennestaan kokemus-

m謎kesakuuta 56-Sivuinen juhlalehti.

ta kihlakuman置alQjen §uumittelusta.

1islehti Rannikkoseutu taytti kesakuussa 70 vuotta. Merk-

Ramikkoseudun kant血enki16kuntaan kuuluu p猶toi-

Nykyiset tilat Raision kaupungintalon yhteydessa ovat

mlttdyan ohella ne匝toimittataa, kaksi ilmoitusmyyj施,

kaynee ahtaiksi. Pienimm為t ty6pisteet ovat sen kokoisia,

kaksi ilmoitusten valmistQj狐§eka yksi lilausten ja res-

etta niihin mahtuvat juuri ja juuri ty6p6y略seka tuoli・

kon調hoi函a.

P毯toimittala Juha Haapakosken mukaan tavoitteena

On tehda tilattavaa lehtea, jota mahdo11isimman monet kokevat tarvit§eVan§a. Rannikkoseutu on hanen mieles飯山sellainen paika11islehti, joka voi arvioida. arvostella

ja tukea seutukunnan kehitysta.

Keonsilta ote簡in kay請術n Kesan aikana saneerattiin Nesteentien ylitt組a Keonsilta. ty6 kasitti sillan p泌Ilysteen ja kaiteiden uuslmisen seka

betonipintQjen pinnoittamisen.

Silta oll Sutiettuna lilkenteelta aina 1 8. lokakuuta §aak-

ka. Urakka plti saada kuntoon jo syyskuun lopussa. mutta K謎ity6nayttely

t6iden aikana paUastunut betonirakenteiden yllattavan

Raisio-Seuran naistolmikunta jarjesti RaisIOn kaupungin

huono kunto toi halkeamien ylim醤油菰sta palkkausty6ta.

my6tavaikutuksella nayttelyn kaupungintalon ylaaulassa

Suurirman muuloksen sillan ulkonak66n antoi puu-

14.8.-4.9. Nayllelyss着Si//oi" Cmen Raislossa oli esilIa

Pintainen kaide, jonka runkorakeme on terasta・ Y611a sil-

OSa er施n Raisiossa asuneen perheen (Eva Ihamuotila)

taa koristaa sinisavyinen valaistus.

kasity6kokoelmaa. AinelStO Oll P泌osin pe繭sin 1800- ja

1 900-luvun vaihteesta.

Saman rerheen kedin k為ytt6- 」a koriste-eSineist銃Oli esllla kesakuun dyan 7Zzsa/a競Ka棚rin ikkunalla.

Raision k山ttuuripalkinto Kari Levolalle

Kil:jailija Kari Levola palkittiin marraskuussa RaisIOn kulttuuripalkinno11a. Mysntamisen pem§teena On Levolan

Pitka, tuOttelias ja monipuolinen ura kiIjailijana ja uusien Myynti aloitetti血uudella torilla

kiljailijoiden kouluttalana. Han on 」ulkaissut vuodesta

Raisio-Paivia vietettiin ensi kertaa uudelia torilla. Hieman

1 980 1alltien runokokoelmiaja aikuisten kaunokirja11isuuト

tam温j乱keen my6s paivltt菰nen torimyynti silrtyi uus11le

ta, mutla ennen kaikkea lasIen- ja nuorlenromaaneJa.

Paikoille. Hienoista puitteista huolimam markkinapaik-

Vuonna 1999 hane11e my6mettiin Junior Finlandia -Pal-

ka kaipaa lis怒asiakkaita.

鵬nto nuortenromaanlSta 7aIきdo私Kari Levola on toimi-

30

tivat y雌tysmestaruuden joukkueella Markus Koskinen,

Jamo Pihlava, Juhani VIhanto ja Jouko Pomren.

JamO Pmlavan menestyksek謎vuosi Jamo Pihlava palasi viime huhtikuussa arvokisoissa mitali-

kanlaan olmaan 100 metrin rinlauinnissa kolmas MoskoVaS§a kaydyissalyhyiden ratQjen MM-uimeissa. Pihlavan PrOnSSinen li巾a jatkul yllattaen my6s 200 metrin rintauimi§Sa, jossa han paransi ematyst謎n larleS畦Lksi se-

kuntia.

Heinakuussa kaydylSSa Pitkien ratqien EM-uinneissa Berliinissa Pihlava jai 100 melrin rintauinnissa harmittavasti mitalien ulkopuolelle oltuaan kisassa nelj紬te-

na uudesta Suomen ematyksesta huolimatta. 200 metrin rintauinnissa han oli viides.

Joulukuun lyhyiden ratqjen EM-kisoissa Riesassa Pihlava purisli EM-PrOnSSille 100 melrin rinlauimissa.

5O metrin rintauinnin finaalissa han oli kuudes. Han joutui jatt為m施I V独iin 200 metrin rintauimin kuumeen vuok-

Si. Mukana olleista han oli matkan tilastoykk6nen... Lohtua Pihlaval!e toi kuitenkin kisQjen avausp菰vana uitu 4 x

50 metrin sekauintiviesli, jossa Suomi joukkueella Jani

Sievinen, Tero Valimaa, Jere Hard ja Jamo Pihlava oli hienosti toinen isant釦naan Saksan j乱keen.

Raision uimarit狐ti saa valmistautua ensi kesan Bar∝lonan MM-uinteihin rahahuolista vapaana, Sill急han on

OpetuSminisleri6n urheilij a-aPurahan sapjien joukossa.

Jukka Kutila, 1948 " 2002 Vinmalalainen peru§koulun luokanopettaja, Vararehton

Jukka Kutila menehtyi 28.12. 2OO2 vaikean sairauden mu1青amana.

Me raisiolaiset muistamme Jukka Kutilan Raision Loimun ensimmaisena mestamussa寄avalmentalana. Loi-

mun menestyksekkain kausi osui Kutilan valmentajakaudelle 1977-1987. Kutilaa atoi eteenpain sis吾inen tuli ja valtaisa kumia血imo. Pelapjat joutuival hoykytykseen, joll孤sta ei ollut koskaan aikaisemmin n孤ty Suomen lenlo-

Palloilussa. Hiki vlrtaSi vuolaasd Samppaliman parketilla elka tulosta tarvinnut odottaa kauan. P〃OnSSimitalit kiト

kastuivat ensin hopeisik§l ja vihdoin kev縫11a 1982

kultaisiksi. Loimun kultakausi kesti kolme vuotta. Kaiken kaikkiaan Kutilan aikana Loimu saavutti yhdeks和 miぬlia.

Kutila toimi 1 980- ja 1 990-luvuilla my6s ma勾Oukkue-

Valmentajana. Kymmenen vuotta kestaneen Loimun Valmemuskauden j乱keen h鉦siirtyi valmentamaan Sak§aan Bundesliigaan Friedrichshafenin joukkuetta. Kotimaassa Jukka Kutila valmensi ￨oimun lis独鵜i VAmmalan

Kisan ja Tinpereen Isku-1blleyn joukkueita.

Vuoden 2002 Merkittavat Raisiolaiset Arvonimen saivat Raision keskustan kehitt$at arkkitehd Ves組Honkonen ja valaistussuumittelija JulIe Ok組nen.

Heidan ty6nsa tulosta on Valon aukion ja Keonsillan ainuuaatuinen tila: Valon, VaIjQjen ja varien leikki. Lahes 8 mi鵬oonan euron uudistusty6 jatkuu viela kuluvan vuoden.

Koonti: Ål融Koivis10ja 7了肋o Koske朋alo.

31

Pihaldlpailu 2002

Raisio-Seura retki11a Kesaretki 14.一16.6.2002 Suurin odotuksin l割ldimme pe antai狐muna kohi Karjalaa ja vanhaa Valamoa. Tbisin tuli kuitenkin kaym毯n; Karjalaa toki nairme, mutta P誼kohteerme var血a Valamon luostari jai saavuttamatta meis略riippumattomista syista.

Matkan va調e11e kertyi seka ruus山a e胎risl直niinp為 kenon t為ssa v乱l独I mOlemmi§ta. Melkoisessa vesisatee§Sa

atelimme H紅katicta Forssan ohitse Riihimaelle, edelleen

Lahteen, josta poimimme viela yhden matkustalan mu-

kaarrme. Ohitimme Heinolan ja saavuimme Perturmaan

Kuorttiln. Lounaan nautimme ABC-1iikennekeskuksen ravintolassa. Sen j乱keen jatkettiin melkein auringonpais-

teessa ohi Mikkelin ja puun kasittelytaidoistaan kuulun Juvan. Saavuimme Saimaan ramalle Savonlimaan ja pidimme pikku tauon. Tutustuimme rantakadun vilin裁in ja

Sunnuntaiaamuna aloitimme kotimatkan. Tie Viipuriin oli jo huomattavasti parempi, mutta hamillista; P裁is-

takseen takaisin Suomeen, On aiettava Viipurin kautta. Ⅵipurin vaiheista on kiIjoitettu ail血serman matkamme kuvauksessa v. 1997. T乱la kerm totesirme kaupun-

gin alennustilan jatkuneen, kaikki naytti surkealta. Pikkuisella saarella sijaitseva linna hallitsee kaupunl(ikuvaa

edelleenkin. Uusi aika ei kuitenkaan ole voinut pyyhkia POis muistqia suomalaiskaIjalaisesta menneisyydesta, SOぬ jatti arpensa ja sen j乱keinen kehitys on kulkenut omaan SuuntaanSa. Sild on j郵ella tuttlua Paikkoia; liman lis益k-

Si kuuluisa paksukainen, Py6rea Tbmi, hisIorialliset ka-

dut ja aian patinoimat rakennukset. Tutustuimme Viipurin liikemaailmaan torilla ja kauppahallissa. T乱lakaan kertaa emme vahingoilta v瓢ltyneet, Paikallise置varkaat Olivat nggressiivisen nopeita. Heit為oll bussln SaaPueSSa

kasapain vastassa heti ove11a. _a yritimme olla varo-

Vaisia, Silti onnistuival o§ittain pyrkimyksiss朝田. Thlame Viipurissa on todella kauheaa, eip蚤juuri tee mieli mi11ek泌n paiv紬reissu11e sime, Vaikh ostettavaa edu11isesti

Olisikin taIjolla. Lahties§割rme ohidmme Monrepos-Puis-

ton portin, emme kuitenkaan kayneet katsomassa puiston nykyista tilaa. P血eiden mukaan se on huonossa kumosSa, kaikki mita saadaan koIjatma revit施n loisin勾attele-

Vien toimesta haialle.

R勾amuodollisuuksi§ta niin Vchaj弧kuin Suomen ra-

jalla selvittiin suhteellisen mukavasti ja jatkoimme lou-

naalle Karhulan Leikariin. Loppumatka takaisin RaisiOOn Sujui, kuten Suomessa pi(飴kin, mukavasti. Koko matkan pituudeksi tuli l狂leS 1600 kilometria.

Pahoittelemme, et略meis髄riippumattomi§ta Syista

matka ei loteutunut suunnitellusti. Kiitamme kaikhia mukana olleita ja loivomme, etta uSkaltaudutte taas matkoillerme, minne ne sitten tehd施nkin.

Syysretki Vakka-Suomeen 1 4.9.

Perinteinen elokuun iltaretki vaihtu=auantaipalvan retkeksi Vckka-Suomeen. Ajelimme l粗es kesaisessa saa§S益vehmaan ja Lokalahden kautta Uuteenkaupunkiin, josta

jo varhain kehittyi merkittava kauppapuIjehduksen ja varustamotoiminnan valtakunnallinen keskus. Suuri Puljelaivahausi ajoittui 1850-1880 vali§elle ajalle, jolloin

kaupungissa oli Suomen toiseksi suurin puljelaivasto.

Vakka-Suomi tunnetaan nimena ja alueena jo 1300luvulta. Nimensa vakkasuomalaiset saivat keski勾alla aト

kaneesta puuasdoiden, Vakkqien, Valmistuksesta ja viennist為It割neren ymp狂ist飾n.

Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf pemusti UudenkauPungin kaupan ja merenkulun keskukseksi vuoma 1617.

Euroopan historiaan kaupunki piirtyi 30.8. 1721, kun Ruoト Sin ja ven萄an v粗inen rauha solmittiin siella.

Ensimm証nen kohteerme oli Ja血uan Orkideatalhan n芭yttely, joka lienee manner Euroopan suurimpia pysyvia

Orkideanayttelyita. Emme kuitenkaan nahneet kukassa kuin muutaman laiikkeen, Syksy ei ilmeisesti ole paras

aika tutustua naihin jaloihin kasveihin. Kukkien hoitqja kertoi eri ledikkeista ja selvltti miten voi itse kasvattaa

naita hienQja kasveJa. Valikoimassa esille tuli mm.

35

Kul肋仙毒his10高雄se部a m(lSeOS$a. K雌Va: 7 1偽eI瞥aめ.

Matkan jatkuessa n護mme miten kohlaavat vanha ja

uusi・ Vanhat puutalot korisleellisine portteineen ja

ikkunanpuitteineen keItoVat hienolla tavalla menneiden

SukupoIvien kasitystaidosta. Poikkesimme viela KulttuurihisIoriallisessa museossa, joka toimii tupakkatehtailija

Fredrik Wahlbergin v. 187O rakennuttamassa talossa edustaen aikakauden porvari ston asuntoarkkitehtuuria.

Alakerrassa tutustuttiin 1900-luvun alun porvariskotiin.

Huomio klintyi upeisiin huonekaluihin ja komeisiin kristallikⅢunuihin. Tbinen osa e§itti kaslty61証s`en asu-

mista・ Museon yl練errassa tuoksulVa=aivaterva ja

PumPulik6ydet; keskiosa kuvailee puljelalvan kantta, jota koristaa parkkilaiva Ikan keulakuva. Kok∞lmissa on paト

jon laivojen pienoismalleja, merkinanto- ja miltausv蚤lineit為.

Ma(kan paatteeksi nautl面n kahvil Pakkahuoneen

kahviossa KaupunginIalden ramalia vleraSSalaman tuntumassa. PaUon n紬tlin ja kuultiin ja todelliin paikallト Seen taPaan: ’`Ei serme ihmine pall mitta maailmast ti紅 kote uure§kaupunkis kftyny ol∴’

54. kotiseutup証vat Perameren

kaarella l.-4.8.2002 Kotiseutup菰vien teemana oli R雀iaton kotiseum ja niinpa tapahtumia oli Kemi-“Ibmio-Haapa「anta-alueella seka IiScksi viela Simon, Kuivaniemen, Keminmaan 」a Ttwo-

1an kuntien alueilla.

Runsas ja monipuolinen ohielmataIjonta kiimosti yleiS6a ematysm翰r護sesti; yhteenlaskettu kav軸m誼r為OIi Ia-

hes 29 (ro henki16a.

Kevatkokouksen val!tSemina Raision-Seuran edusta_ jina paiviIle osallistuivat Aino ja Olavi M氷inen.

Kotiseuluiiiton vuosikokous pidettiin Tbmiossa 2.8.

Kokoukses§a Oli edustettuna 1 36 jasenyhleis6a edustaen 296 aanta. Liiton puheenjoht雀jaksi vuodelle 2003 valiト

tiin uudelleen Pekka Laaksonen HeIsingista. Maakuntia edustavina jasenina valtuustoon valitliin Varsinais-Suo-

mesta Sakari Heikkila vuosiksi 2003 ja 2004.

RAISIO-SEURAN TOIMINTAKALENTERI VUONNA 2003

Kesaretki setukaisten maa11e Viroon 6.-8.6.2003 Monissa viime kesin palautteissa toivotdin matkaa jalleen ViIcon・ Niinpa kesan 2003 kohde s画tsee Kaak-

kois-Virossa, maisemiltaan kauneirmassa osassa Viroa.

Laht6 Raisiosta pe鴫anta血a 6.6. klo 4.15・ Laiva lantee Helslngis略klo 8.00, SaaPuu T址limaan klo =.30.

Maihimousun j乱keen matka jatkuu kohti Paidea, jo§ta k施nnyt謹血Otep露脆n johtavalle tielle. Matkalla Pidet議in kahvitauko. Iltapaiv乱1a saavutaan V6ruun. M雀ioittuminen hotelli Kubiiaan. Yhteinen illallinen.

Ⅱ p為ivもIauantai: Aamlalnen hotellissa. Aamupaiva vieteta餌V6russa. Tutustutaan mm. Kreutswaldin museoon. Kahvilauko.

Iltapaiv乱la kayd離山Valseliinassa, Piusan鵬ekkaluolissa ja tutustutaan setukaisten mahtavaan kulttuuriin.

Iltaa vietet議in ``Setotar6ssa’’.

ⅡI p鉦v釜, Sumu血tai: Aamiaisen j乱keen l粗16 kohti Tirttoa, jos§a mm. OStOSaikaa. Ajetaan P61tsamaan kautta Taninnan satamaan, josta laiva l狐tee klo 1 8.00 ja saapuu Helsinkiin klo 21.30. Raisiossa ollaan puolen y6n tuntumissa.

Matkan hinla: Noin 165 euroa sisaltaen laivapaikat, mqjoituksen 2-h. huoneissa aamiaisella, Paivakahvit, kaksi illalllSta, Paikallisoppaan palvelut, Sis施np毯Symaksut museoihin, jasemlle bu鯖eトaamiaisen menoma庇a11a ja kupetuksen Raisiosta Raisioon. l -h. huonelis乱naksu on 40 euroa/henki16.

Matka toteutuu mik乱i vthint謹血40 ilmoittautuu. OI房lma ja hinnat sitoumuksetta!

ⅡⅢOi競au額田鷹山en: 30.3.03 menness益sihteerille, Puh. 438 1495. Nopein ehtil enSln! Lampim縫筒tervet山oa viela kerran Vircon!

Raisio-Seuran j senist6 YhteisQj謎enct Petasmaen Pientaloylrdistys ry

Raision Kuula ry

報

Raision U血eiluautoilii at ry

R壷sion山〕血uリ

Kes血-R瓦料on -皿山肌Om叫埋け Raision Seudun Elakelaiset ry

Raisionseurakunta

Raision sos.dem. TY VI)ima ry Kaana紬Omakotiyhdistys ry Pasalan ja Ymp温ist6n Omako[iyhdistys ry

Ki「kkohe「「ankuja2,P」10,21201RAISIO,

Puh.(02)43603OO.www.raisionseu「akunta巾

Aktiivi-isann6inti Oy

Raision PyrySiskot ry Ihalan sos-dem. Yhdistys ry Kuninkaan(事m Omakotiyhdistys ry

Ⅵe田山嘩Om軸yhdi§りSサ Raision l七atteri ry

Ralsio-Seum kiitt鐙yhleistij軸諦in samoin kuin t釜_ han kotiseut面uHdsuun mnoituksen anlaneita yrityk-

SIRIBUS-MATKAT! 関SK賞 UNKARⅡN NEIDEN,IVALO

BAITIA-PUOLA

S遊ja yhteis$鐙kotiseulutoimi1.間n tukemisesta.

SeuIrm jas帥m謎!素vuoden 2002 lopussa :

RUSKAhArKA

Kunnia崎sene1 3

LAPPIIN.IVÅLO

Vuos軸Sen鏡 乙塑

Soita血皿oinva血

PALJONRETKIA.

-4380751

-0400-221150 AulisLep車nen

Pe血ejasenet 2x60 1ao Ainai箪senet 32 YhteisQi怒enet 15

Hyvathotellitjaopaslukset

R狐SlO-Seu剛」益sen Esittelyaryhmille

J軸s`6 yhteensa 392

S軸lk6-jaautonaatiosuunnまttelu AS量TEKOY

PARTUIⅡ-KAMIPAAMO

TUULA Tasalanaukio5B,2120ORaisio 恥h・(02)4378400,Fax(02)4378490

Marlinkatu6 21200R祉sio 皿.4383412

因州u町臆し1漢書 輸山越蘭Oy

蘭越● 38 pし39.ま1重ol脚 P録11●鳳∞● ○○糊 Fa重暮I館山○○ 2231

Sinneminnetv-kamerae=6yd菖○○.

Suurimediaeimahdu。.。

Radioeiehdi。。。

Sinnetu音eeRannikkoseutu

曲れn聞軸 ビ 」m」」」 」たし」ノト、- 会 ふA A」喜入ノ′¥ト音ノI¥、

* Ka脇i加lostαSja佃pionti αD,4-V(諦,1タがし′ * Piirus飯恵el

* 且すiaeeら佃施ais〃l * Himastol,tb(Ote砿et細lot

KILしINKOP寡0 Raisio,S-Marketintalo,2.krs. killinkopio@killinkopio.fi wwwkillinkopio.fi

藷塞sA 圏 .11たしAT .KOハJAし)K鉦丁

.SARANA丁 .SAIりOI丁UKSI汀

随講読回鴇綬o旬 Sole重liuksmkujal,21200Raisio

Pl,helin(O2)4.38715l

Hote11i-Ravintoia 〇〇 〇

ar 漢n OV音 Martinkalu621200RAISIO w調鵬皿傭o同.樋農al鏡oto@ku▼調徴蘭t劇

Puh.4382333Fax4382366

PAN KKITOINmN TAA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI

No巾eoの RAISIO. PUH. (02) 334 4759

命Liedon S滴st6pankki ValPPee∩aukio 7. 21200 Raisio,

叩h. (02) 436 5300. Iaksi (02〉 432 9300 W聞.Iiedon§p.ii

T各m釦lkinlehdenpamOl

:、宅予、∴遼〇、、言売主 :∴

呼弊霊q Fax(03)2612996

抑8je釦議癌†壷ii職。(。職il 煩a青めるal加重l租一’ “(郵a軍畑的同調 αtOづ鎌蛾繋9 o的嶋曙7花18

Po面01狐1ka血25

33500T創mperC

Pkpaino@pkpaino.com WWW.Pkpaino.com

Osuuspankista p諸set suorinta tie僚kotiin.

」°S etSit omaa asuntoa, Sinuiia on jo jonkinIaine= k謎itys slita, m=iaiseen kotiin sinuiia on varaa.

Entapa jos Yaihtalsit k謎Ityks釧tietoon! EurolIeen faskettuu= detoon sii怯. paIjonko voit iainaa saada

ja mita sen lyhentamiseen kuukausittain tarvitset.

Saat meiI屯mittatilauspaheiuna tiedon siita, et屯

rahoitu厄esi on kunnossa既lmiS lalnap諸亡os auttaa

tekem誌nれOPeankin p瀦tるksen.

Ota yhteγtta meihi爪Anna Rantanen Puh. 269 9859 tai AnneliVain教0 269 9872

⑪ ▲

●油

圏“

喜劇 ▲ 闇

i⊃

¶一

姦 11

〈

ノ翳 ∴宣言 i

OSuuS鵬N晴嶋看

Uude(UpeatkodnRaiSIOnuudessakeskustassa.RalSIOnkeskustaalnra- kennettavakorkeatasoinenasuin.jamketaio.Arkadieiolepeikast飴nra-

¥ヽヽ

l!

1u教u軸itUpu軸

一〇-

Suuristalkkunoistaava血…akymatkokokaupunkiin.EJinomainens細nti Iane=akaikkeammvirastotpankitkalkkikeskustanpalveIutKauppakes-

Huoneistotyypit Mh.alk. Vh.aik.

ー“i▼1

2h+k+S63m2+kesah.27m2(iasitetIu)90.837∈ 113.377e

2

2h+kk+S50m2+kesah.18m2(lasilettu)74.257e 92.681e

′ニー一子 三三山口星 章 ! ! ¥1ヽ一二〇〇〇〇 kusMy時monipuolisetii咽unta-jauikollumahdollisuudetsekakoulu(.Rakennusty61aLkaneet.Kohdenume「ointemetissa793594

TiedusteIut:

AS認諾緒器器継`H-N,im嵩竃謹嵩認諾;’。。。, AIustavathuoneislctyypit 2h+k+S63m2+kesah.27m2(

asitettu),2h+k+S75,5m2+kesah.18

m2(lasitettu)

3h+k+SlO4,5m2+k鏡逼h.18m2(i 与KAN与 3h+k+S87m2+kes針l.18m2(

asifettu),3h+k+S88,5m2+kesah.18

m2(教as船側),

こ。P"K,,軸。珊鮒姫戸