Rahaisesta Raisiosta 24/2002

へ .主.鷺洲白日

Raisio-Seuran kumlay aSenet

T為ssa lehdessa

Raisio-Se脚35-VuOti匂uhlakokous ………、…‥ 1

Potkllkeucz山a kultaan Ja kunniaan 27

Raisio keskialkaisissakibeissa ……………・.....…・ 5

RalSIOn Pyry-SISkQjen 50 toImntaⅧOtta 2 8

J. I可. Niemisen muiston為yttelyn avqjaiset …… ・ 6

UutlSPalqia - tapahtul VuOma 200 1 3 0

J.坤・ Nieminen, maanViUe嘩. Raisio …………・ 7

Mermen tuuen Rais10ta 32

Kerttulassa muutosten aika …………… …………. 10

EIsa Salm血iityn l OO-VuO喝uhlanayttely 3 3

Pemo osa Raisionja Tll重un kulttuuriperint6a.. 1 2

P薗宣oⅡ皿的m Vink購Hs頓 34

Raision Yhteisko山u l激1d liikkeelle 1956 ……‥ 14

RaisIO-Seuran tolmmtaa kuvm 35

Ra血iolainen k心血Iu子teko ………‥,….…...……… 1 6

RalSIO-Seuran kesaretki Vircon 36

Raisiolaispersoona Vain6 Petanen.……………・ 1 8

RaisIO-Seuran l乱liretki PalmOOn 39

SPR Raision osasto 50 vuotta …………………. 22

53 kotlSeutuPalVat K叩alassa 41

Raisiossa syn叩yt musiikin monitoimimies … ‥ 24

Tblrmtakalenten vuonna 2(X)2 42

Sadan vuoden takaa ,……………………………… 25

Kesaretki 2002 Val血aan Valamoon 42

Kolmenkymmenen vuoden takaa.……………… 26

RalSIO-Seuran

JaSenlStO 43

Rahaisesta Raisiosta - Kotiseu巾ulkaisu nro 24 * 2002 Tbimituskunta: Rauno Nieminen (vastaava), Tarmo Vihersalo, Aino Makinen, Alt[l KoIVis10, Penlti Plhl糾anlem- ISSN 1 456-9698 Pal nOPalkka: Pk-Paino Oy∴fampere

Tbmitus: Puh. (03)2555 (M9, e-mail : r.nieminen @ sunpoint.net

Raisio-Seuran 35-VuOtiijuhlakokous 29.3.2001 Kokouksen avaus Puhee巾ohtala T乙rmo Vihersalo:

ArvoISat kutsuvieraat Ja RalSIO-Seuran 」蚤Sene章.

Tana vuoma, tarkemmln tammikuun 9. p読vana tuli kuluneeksi 35 vuotta Rai-

SIO-Seuran pemstamlSaSiaklI]an allekll]Oituksesta. Seuran JOhtokunla teki p施t6k-

Sen, elta juhlakokous, jossa kotlSeuluty6n aktiivcja muistetaan, On SOPiva huomionOSOitus merkkip請van mulStamiscksl.

Kehltyksen kulku taman 35 vuoden

voi sIVuuttaa RahalSeSta RalSIOSta.工ehlea. Se alkoi il-

mestya vuonna 1977 ja vakimnuttl heti s ansa RalSion menneen elam割lmuOdon tallentaianaja esltteliji南. Histonanja perinteen klUOitt劉at OVat Olieet hyvan mulStin ja

Selkean kerroman omaavla 」 Oko syntyperaisia tai pitk泌n RaisIOSSa asunei[a henkl16itA. Kaikkl Iehden p施toimittaJa‘ ovat my6s osamee' arvostaa perinteen merkltyksen jalkipoIvi=e. Lehden merkltyS IalihlStOnan taydentZ雌na

on korvaamaton.

Arvoi sat lasnaollJal. Tbimlnnan meneStymiSen jajatkuvuuden kannalta on tal.ke泌, et胎katse on suumattu tulevaisuuteen ja tavoiト

teet asetettu sopivan korkealle.

TblVe On loyt施seka saada seura=e sopIVat muSeO- Ja

arkistotiIat, haaste niista meneekln Raision kaupungille n都den edella mainlttuJen tilくりen IoytymlSeksl.

丁bvoltteemme On Pi胎a seuran JaSenm細a kasvussa, 16yt泌uusla VirlkkeellisiatoimintQia mm. tutustumalla mul-

den kotiseutuyhdistysten tolmintaan ja kun Raisio-Seura tdytt露40 vuotta, nlln Sl11olnen Seuran PuheenJOhmja voiSi eslm. tervehdyspuheessaan lodeta, miten museo- 」a

arklStOtOlmlnta On lahtenyt kayntlln.

N読11a sanoinJullStan kokouksen avatuksl.

Kunniaj為senet RaisIO-Seuran johtokun[a oll Paattinyt esitt統juhIakokoukselle kolmen uuden kunni町議enen kutsumista seuralle. HelSta Amikki Ukkola on ollut paljon k叩Oittajana esllla kotiseutuulkaisun palstollla l粗es koko lehden ll-

mestymlSen ayan. Amikki On SyntyPerainen raisiolalnen ja hanen enkoisalaansa on ylelSen kotlSeututuntemuksen

lisaksi RalSIOn hautausmaa. Hanen tietopanklSSaan On ylenpalttinen tletOkanta hautausmaan ``asukkaista’’Siel-

ta my6s Rai sio-Seuran jasenet ovat saaneet ammentaa elaV縫histonatletoa. Valitettavasti Amikki el yhteensattuman VuOksi volnut SaaPua VaStaanOltamaan kumiai肴senkirjaansa, mutta h餌oli toimittanul kokoukse11e seuraavan-

K〃職m`咋∫enlen omIllelwhym)し 伽va: Arto KorhOne".

laisen kiIjallisen viestln: M飽ole o破e o/eIt“, ha mmI o

融i h〃Omio雄W! Olen kiりO海a棚I蔦a雄en m放a機des/a・・・ Ki初命en Ann諏I U根ola s. SImOla.

Kaksl kunnlayaSeniksi esitetylSla ovat olleet mukana Raisio-Seuran toimlnnaSSa alusta alkaen. Heidan nimensa 16ytyvat seuran perustamisaslaklIjasta 35 vuoden takaa

Suomen Kotiseutuliiton harrastusmitalien j ako

Tbinen heista. rovasti Pertti VanhaIukkarla, On kuvan-

Suomen KotiseutuliltOn Valtuuskunnan JaSen Perttu

nut perustavan kokouksen tunnelmaa∴Seuran 30-

Koi喜田en:

VuOtlSjuhlanumerossa seuraavasti: va//面m諏e出iihk諭

Suomen Kotiseutul111on tuoreeseen j謎enki【jeeseen si-

`.me/din Raisiomme ”高mnelma ja han jatkaa: y栃mβγ-

s盆ltyy toteamus, etta kansalaistoimlman merkitys viihty-

simme, C//a o/i yhdesto短a he雄aloil/aa volma//inen

vyyden Ja turvallisuuden rakentむana on nykylSin erityl-

ん毎eutrりo. Nain 35 vuotta s-1ten. Perttl On Paitsi virkan-

sen korostunut kasvaneen muuttoliikkeen luodessa asuk-

Sa PuOlesta o11ut Rais10SSa Paljon esi=a, aullisti antanut kirjoituksiaan kotiseut山ulkaisumme palsIoille tervehdyksinja alaansa Ilitlyvin k王uoituksln.

1bmen 35 vuoden takainen ja nykylnen kotiseutupersoona, minlSteri Heikki Haavisto’On my6s syntyperaiSia ‘`Jokikyl和’’poikia 」a han on paitsi toim!nul RaISIO-

kaita uusl=e kotlSeuduille. Vastaanottatakunnat joutuvat perustelemaan ja∴SOPeu"amaan tolminlaansa Ja

vetovoimai suuttaan nopeasti tapahtuviln muutOksl ln. EntylSen merkittavia ovat ne toimet,joilla asukkaita saadaan sltOutumaan aSuinpalkkaansa j a sen kehittamiseen.

Raisio_Seuran ei taman haasteen edessa tarvllse laskea

Seuran hyvcksi monella tapaa vuosien saatossa my6s

katsettaan vaan p霜nvastoin se voi ylpe孤a nostaa p施-

henki16itynyt /0俄ky/dn型ya仁Ieoksen taustahahmoksi

t施n Ja tOdeta: Juuri naln me olemme tehneet jo kauan.

rm alku anQjen klqOitt句ana kohta Raisio-Seuran tolmeS1a ilmestyv泌n teoksen uusinlapalnOkseen・ Alkusanojen

2

Kotiseutu tuluksl ralSiolaisille, Sen Seikan koroslamlnen, etta jokaisella raisiolalSella, kauan asunee11a ja vasta tuト

Kuva: Ano Korhonen.

On VuOdesta 1984 Raision ja Lounaisramikon matkaOPPaana tehnyt kotiseutukohteita tutuksi ra-SIOlalSl=e.

Naantalin matkailua han on opastanut vuodesta 1988 ja Turun vuodesta 1989. Han on RahaLfe∫la Rais!OS[a -

iehden lehtltOimkunnan jasen seka kuulunuI KonVe柄maIame脇n perustamlSeSta 1995 1alltien.

Omlttelen harrastusmltalin saayia ja toIVOn kotlSeututolmiman osallame 」 atkuvan aktiivISena

Muut huomionosoitukset RalSIO-Seuran johtokunla ol i p施tynyl palkltSemaan Vlime

VuOSina kotiseututy6ssa ansioitunella henki16ita seuraavasti:

Pronssinen RaisIOn Raha oli myometty t11intarkastaia

Veli Peltokankaalle ja 1111nlarkastaja TbisIo Kuusimurrolle, rahastonhoitata Rauno Niemiseりe 」a Sauna-

m雀iuri Hamu Makil独Ie.

Hopeoltu 「ahanipus iuovutettil n KiIsti ’Iuomelle, UIIa-

Maiia ReunaselIe, Helena Salminii(ty-SuomiselIe, Aino M蚤kiselIe ja my6hemmin tu11eelle Ines Kn￨Skop鮒Ie.

Suomen koti seutu llllon ans iomerkln (nntamerkln) salVat SeuraaVat: Rilva Aaltonen, Aulis Aa書tonen, Jaana Kar-

VOnen, I.auri Kan血a, Erkki Rantaぬ, Ilentti Sa血血1en, Raimo S山onen ja Reiio冒uomi.

30 vuoden lan SaaVuttanu[ seuran naistoimlkunta mulStl

lisaksl edelllSta Puheenjohtaiaa Jamo Gronrosia seka RaiSio-Seuraa, joka sal arklStOlntiin kohdemetun rahala巾olluksen, yhteisista toimlntaVuOSISta. Kaikkien huo-

mionosoltuksen saayien puolesla kiit11 Jamo Gronros

Kokouksen p親的minen Kevatkokouksen puheenJ Oht刊ana emen huomionosoltuk-

Raisio keskiaikaisissa kirjeiss為

Johan坤almar Nieminen Muistonayttelyn avqjaiset 15・8.2001

Avauspuhe

Museoamanuenssi Mika T6rmfi: Kotiseutu on ihmiselle tarkea asia ja se millaiseksi me kehitymme on pa増On kiinni sii総kulttuuriymp狂ist6stajos§a kasvamme. Vuoma 1960 ilmestynees§a KoIise録加ty∂ 筋m漁れ-kiIjasessa lueteltiin kotiseututy6n merkitykseksi: 1 ) muisdtiedon §証Iytt粗hinen, 2) e§ineellisen k劃sanperin-

teen tallemus, 3) kod§eudun註dinkasvQjen suojelu ja 4) uuden kehityksen ohjenuo〃ana toimiminen.

T施Ila Vatselassa avautuva n為yttely pureutuu ede○○為 mainittuihin tek蹄ihin. N着yttely avaa meille mahdo皿suuden kurkistaa elania血Raisiossa kymmenia vuosia sitten.

Esineet ja dokumentit ovat tallentaneet palasia silloisesta elam謎taja toimivat nyt oヰjenuorana memeeseen. Naytte1ya tarkastelta鎧sa saattaa v証litellen silmien eleen nOuSta

kuva Raision護dinkasvoista ja antaa kenties evaica si血en miten tissaja nyt olisi hyva el螢ni血e胎my6s j租kipoIviue jaisi muisteltavaa. Raisiossa syntyneiue ja el紅eille naytte1y saattaa herむtta蹴erilaisia muistQja kun taas toisille, kuten

mm. minulle, joka Raisioon olen juuri muuttanut, Se aVaa Oven Paikalliseen kulttuuriinja elam畿n vuosikymmenia sitten. Oli siis hienoa e脆taua tavoin tauemetaan ja tu(rdaan

esiin Rai§i(ron liittyv施paikallishistoriaa.

Jalmari Niemisen sanottiin olleen marmviUelyn alalla uudistusmie血len imovaattori. joka my6s osallistui cktiivi-

SeSti kunnallisela臆an. Hanen esikuvansa nayttaisi sopi-

Van hyvin nykyih血sellekin, Elanmeh狐huiman vauhtia

kehittyvassa yhteiskumassa, jossa uusia imovaatioita Syntyy Paivitta血. Tassa huIjassa vauhdissa tulisi kuitenkin muistaa etta viljelija皿lailla, uutta teknoIogiaa

hyedyntaess証rme, meidin olisi syy飴pit鎖huolta sii略

maaper謎ta. kulttuuriymp狂ist6sta. jonka aneu蚤olemme kasvaneet ja el蚤neet. Sim §anOtaankin etta ilman memeiSyy脆meilla ei ole tulevaisuutta.

Tan薗n olemme ko重jaamassa kodseututysn satoa. Haluan omitella Rauno Niemistaja Raisio-Seuraa t怒ta omien

juuriensa kulttuuriperim6n esiin nostamisesta ja tuoda Samalla Rai§ion kaupungin tervehdyksen. N肴yttely on nain

ollen avattu.

N勧請elyn esi筒ely Avatun nayttelyn esitteli kutsuvieraille sen koko雀ia Rauno Nie血inen luoden aluksi katsauksen Va(Selan, Raision ai-

noan l祖es emallaan通lyneen kylan historiaan. Aikeensa nayttelyn pysty胎misesta hin kertoi tuoneensa esiin Rai-

Sio-Seuran vuoden 2000 syyskokouksen yhteydessa Krcokilassa kayttamass毯n puheenvuorossa. Kun kaupungin k山tmuritoimesta oli naytetty hankkeelle vihre適Valoa, alkoiva=ositoinet. paluuta ei en泌O11ut! Raisio-Seuran talkooryhman avustukseua saatiin aitta n程yttelykuntoon ja

POrtadle tukevat kaiteet. ′ N為yttelyn l孤章6kohdaksi selvitti esitteliia halu皿kunniOittaa isoisansa muistoa lahim芭Seuraavista syista:

6

肩姦協定べ

竺室生-塑 1878 - 1960

.比I棚rt vαOI肋a I900拘わ如IVaa棚F青ed融切勧e九

S租Ia 1 906. 1閣mmikuussa 1 904 oli pe血eeseen syntynyt toi-

nen poika, Lauri nmari. Kolmas peika, Paavo Olavi, naki P猛vanvalon hein醤kuussa 1 907.

Tysteliaれraittiin ja eteenp漣npyrkiv紬liikkeenhaヰoittQjan yritys alkoi menestya ja aikaa mycten my6s

Turun kaupunki kiinnoslui maalarinliikkeesta, joka Palkatulla v独りa teki t6ita p畿asiassa TuIluSSa. NiinpinuPungin taksoitu§lautakunta m誰kaytti 10 vero坤巾a vuodelta 1 9 1 0 Ka餌inan m組軸血in 7 ayrin lisdsi. VAtuksen

j租keen Kuvem66rinvirasto kumosi m靴kyt. mtta Tur皿

kaupungin Rahatoimikanari vaHtd asiasta Keisarilliseen Suomen Senaattiin血tt狂n mukaan kahdeksan todistQjan-

lausuntoa J. Niemisen t6ista Turussa kyseisena vuoma.

Pii励胎S aSiasta un kesakuussa 1 9 14 ilmoittan Kuvem i6rin-

Vinston paat6ksen j泌v鉦voimaan. T謎ta Turm kaupunki kimIlustui niin, et総l粗etti hed山osottoapulaisen ulosmittaamaan talon ulkohuonerakemuk§en Vuedella 1 9 1 2 m泌rftyista malrsuista; Sama ProSeSSi vahvasti lisftyin 血為tkyin oli naet toistunut vuosittain. Jalma血valitus Heト ra Kuvem的rille tuotd taas toivotun tuloksen. mutla kun P螢胎s va血ingonkorvauksineen helmikuussa 1 9 1 5 tuu, Oli Pe血e jo muutmut maa皿e. Pe血e olikin jo melkoinen, Si雌

191 l oli syntynylJaakko Sckarija 1913 Tuomo Samuli.

7

Maa血v劃e噛劉埼 Jalmari tunsi vastuunsa isan轡ja

kasvatねjana. Eraana syyna

maallemuuttoon lienee ollut mie1ipide, ettei kaupungin nurkissa

pejista kasvaisi kurmon kansalaisia. Ehi溢tu血autuminen Tunm

Viranomaisten toimenpiteisiin sai h狙et akkipikaiseen tekoon. Han

OSti Mynamaen KaIjakoskelta Koru血dlan n独露m訓Ia §ita. Se oli rappio(ila, jonne ei voinut peト heen kans§a muut-aa. Tilanne Vaad naapuri血an oston ja sen ra-

kemuksia ko重jaamalla maallemuutlo toteutui kes租la 1 9 14. Peト

heenpaa ei kuitenkaan jattanyt

i掘Ⅲ溶咄vaan hoid皿Vi増elyksen ohella maalariI血ike姐 KαVa: Aielieγ I肋eli九

Seen aanioikeuteen pemstuneet kunna皿svaalit. Kuman-

Valtuu(ettuna han oli yli neljaIlnesVuOSisadan aina vuo-

teen 1945 sankka, Valtuuston puheeqjohtajana taydet 10 Vu〇億種a批av乱心1932-1941.

Elakel登isen登 SukupoIvenvaihdo§ Yliseua tapahtui kev猪11為1 937. Vanhin poika Uuno oli jo dukasd kiimi maassa, h紬on vuonm 1 928 o§tanut Tammiston tilan Naantalin maalaiskunnasta

ja memyt sitten naimisiin Siirin tilan tyttaen LDrylin kansSa. Laurilla oli vaimona Hintsan myllむin Petteri Aaltosen

tyt狂Helmi. He olivat vuokravi勘ell∞t I血。isten dlaa Raisi-

OSSa. Siem oli pidetry huutokauppa vuoma 1935 ja Lauri Oli perheineen muuttanul asumaan Vatselaan, Yliseen yhdistetyn Uuman tilan Ylistupaan. He olivat val]riina aloiト

tamaan Ylisen tilan isan僚vaken礼30. maaliskuuta 1937 pidetdin maatalousirtaimiston, rm. 25-P菰sen nautakaIjan huutokauppa. Vanhuks融olivat muuttaneet asumaan lisa-

Siive11a varustettuun ja muutenkin remonloituun Lehtismaen to町paan, jota my6s Huvilaksi kutsutdin.

Liki 6(トvuotia!Ⅲa elakel猛sel胎riitd vienda. V狐tuuston Puheertioht両akausi oli vasta puolessa v狐ss益ja seuranneen sotqjakson aikana h狐oli todeuinen tuki ja turva ei

vain sodassa olleiden poikiensa perheille, Vaan koko kodkuma皿e. Valmo sai odotelIa pitkia p撞viaja iltqia HuvilasSa. Lapsenlapsia syntyi aikavaIilla 1930-54 yhteens肴20.

Kova isku vanheⅢmille oli toiseksi nuorimman pQjan Jaakon hulckul血血en Loiniiokeenjuhamukse重la 1 936 ollessaan OPPilaana Loimaan maamieskoulussa・ Lehdsm狂§ta IIluOdb§tui laste血apsille皿ieluisa vierailuPailcka. Leikkis泌叩jopartaista Raision Pappaa my8s aina odotettiin hartaasd vieraaksi. Hanen kyydiusa pyriI前山kilvan, kun hall VI〕lverine-autollaan la血d liikenteeseen. Muis-

tan hanet Tahvion koulun luckka血uoneessa 1944. Hanet oli kutsuttu rauhoittaman=ditelevia opettaiia. Peum l謎naoIo tehosi. Muistan h粗et opasta皿aSSa huoneeni katon maalaamisessa ke§劃1蚤1 956. Muistan Pappan paksukumi-

Sen POlkupy8r温, jona h温kulki Lehdsm艶n ja Ylisen va-

↓短朋on鋤融点oたoo融〃 Hameen匂,rdss(葺v〃Onna 1957

Na(中高ssa asunαt乃ala-Si肱np鎚pi∫ゆり白eルehl子 I7融sα. Ka寂短mlaVieI峨Sla lasle能ツタnpa応imind.

Muiston釜ytteIy Varlatalon aitassa Vatselassa kes乱la 200 l esilla ollee§een muistondyttelyyn oli valokuva- ja asiakiIjakopioin ker靴ty lapileikkaus J.坤. Niemisen elamasta alkaen Marttilan

Ylhaisemm註l kansakoulun paast6todlStuksesta vuodelta

1 892 ja perhevalokuvasta vuodelta 1 905 paatyen sanoma1ehden muistokiIjoltukseen lokakuussa 1 960 j a nelj紬pojan kunnianosoitukseen isansa haudalla t狙nan syntyman

l (X}vuotispaivana 22. 1 0. 1 978.

NaytteIyn esineist飴oli rm. riipuskello, jonka Jalmari On antanut kihlala巾水si morsianelleen seka kasinmaalattu kahvikuppi, jossa on sisalla ki[iaimet HjN・ Se on 70VuOtislahja signeerauksella T.S. Esilla oli mm・ OStO-

korttikotelo useine sodanaikaisine ostokorlleineen, Maalaisliiton kumi利asenkiIja, Kenraali Mannerheimin lastenSuQjeluliiton RaisIOn OSastOn jasenkortti, J.町:lle kuuluneita kiI:i Qja ja kiIjeita seka hautdyais- ja h泌kutsuja.

Esi雌di my6s Va胎talon aitan, Raision vanhimman puurakennuksen historiasta kertovia kuvataul可a, SanOmalehtileikkeita seka vanhcja ty6kal山a ja eslneita.

Idea nayttelysta §yntyi vuoden 2000 aikana kun-

nostaessani aitan viereista rakennusta, lSOisalleni kuu-

lunutta Uuman Ylistupaa. Siina, nOin 200-VuOtiaassa rakennuksessa, On aimo annos Vatselan kylan historiaa kaSin kosketeltavissa. T孤独miLj66seen halusln PyStyttaa

isoisani muistoa kumoittavan nayttelyn kertoakseni nykyraisiolaisille hanen vaiheistaan j a elam益st紺Atselassa

viime vuosisadalla.

N句仰ely oli avoima yleis611e viikonloppuisin av雀iaisista

SyySkuun loppuun.随vij6it釜oli yH 130・ Vuonna 2002 nayト tely on tarkoilus pystyt餓uudelleen ja pltaa aVOima hein紅ja elokuussa lauantaisinja sumuntaisin klo 1 2-15.

Ra〃nO勅eminen

Lahteet: KoIois;n焔l/a/asla, Paavo Nieminen, Raha′Se51a Rais′Osta… 3I1979. AsiakilJat. Valokuvat sukuarkisto§ta.

9

Kerttulas sa muutosten aika Opettqia Pekka Tuovisen tyt紬muistelee

Pemo osa Raision ja Turun yhteista kulttuunp eri nt銃

’培鼻声,.売 ヽ∴ 十--重,∴二し 、」重工蓑・蓑室∴∴・・ ’・、.二季壌ふ’￣’ミニで

・_・・{富・ ` 、筆:’.「. ¥●置 、ご

OIof Wallenstiema. hovioikeuden neuvos. Agnes - 1 740.

Uhik Wallenstiema, l加m紺lni 1 74 l -72. M狐gareta - 1 789.

OlofW狐1ensdema. luutnanti 1790-9 l.

Augusl Walleusdema. kaptee血1792- 1 802.

KaII FIedik W狐le細sdema. m萄ui 1 803-25. Jeanette A重Ⅱ血-

28.

Johan Josef Pippingsk鯵1d, hovioikeuden ckmaari 1 828-32.

Agnes Ch狐lotla, Jchan tose血leski os. W櫨lens缶erm 1 854.

Karl August Pipp血gsk61d 1 854-59.

Bengt Ka§血血r von SchaIItZ, kapteeni 1 859-72. M血inEeonora

Ce○餌aos.鵬押血gsk61d - 1915.

A皿ild Jo血a Cec址aja Hedvig Emilia von Sch狐tZ 1915FIans叩almar Ahlst競)m 1 9 16- 1940 ( 1946). Ge血id os. von

Schantz.

Pansio Pemo paremmaksi血ueyhdistys ja

耽m血暮鳩心血e P朋iden坤a肩saq型肋aSSa jαh叫タai鳥α〃e朋肋カブb鳩一

Pemon karlanon denoot ovat siirtynect Raisiolta Turun

柁n Å規s肋saα職α肋妨a. K朋;施I楕丁轟くタ肋観〇九

kaupungiue eli ik泌n kuin nykyisen Pa11Sio - Pemo alue-

ku血ppanuus-tytryh庇血mandaadksi. Pemon alueen kult-

耽血on o血is章鵡ぬ

tuurihistorian vaaliminen saattaisi tan猛血kuulun Pa皿sio

Ⅵdeo創missa esiteⅢ泌n略hes kalk商Pemon kaItanOn Omis-

Pemo Pare皿血aksi -1ehden ja sen ympむi11e ryhI血ttyneen

tatatja heidan puolisonsa seka my6s siem viera皿eet Tu-

aluetyttryhI遊山moninaisenja血misl粗eisen toimi皿an紅

rmja Raision kultalurid狙lan merkk血e山田5t. Oheisen ka]卜

riin. Raision vetovastuu nykyi§en Turun luoteisnurkan

tanon omist由ien ni皿組uettelonja virkanimi故eiden avulla

皿erkit蛤v組kulttuurikohteen perinteiden vaalin止seksi siin

VOidaan jo yksist毯n n狐d為pemolaisten mahdollisuudet

tyisi t靴en luomikkaasti Pansio-Pemon alueyhdistykselle.

Vaikuttaa l粗iseutujenja koko Suo皿en elaln狂l皿enOOn.

Kaytam6n hankkeena esim. as山kaiden u此oilu- ja kulttuuipolku saa臓dsi johtaa uransa myss Pemon karta-

恥vasden ja Stalarmien sukujen omistukSesSa.

non alueeue,jossa kaItanon alkuaioista kertova yli 500 vuot-

G謙lekc Fincke n. 1450- Katarina Tavast.

のV狐血a憧皿両脚c細り血en軸犯“ Le皿軸孤-

Nils J6nsson Rengonen 1464- Johanna F血cke,

pelku’’sek雀Pemon m狂n laella oleva Ruutamlampi onsi-

G旗Iig Fincke - 1 538 Margareta Gustafsdotter Slatte - 47.

vat kes露eisia kohteita. Eri historiallisissa maaStO血虹心teissa

G6ran Fincke. l紬mannj 1 552-69 Malin OIofsdotter --

Olevat opasteta山ut kertoisivat alu∞n Suomen historiaan

離職血KⅢ血眼, K血戦K賞叫i血Ho血血1∞瞳- 1574.

Vailmttaneista ihmisista ja itse kaIta皿0§ta sek蚤sen tap血-

Katarina os. Fincke, limanpanlikk6 1bmas Ry血g血1eski

tumista. Hanke tuHsi luonnouisesti略yn[ds置毯alueen ny-

1574-.

kyisten omist郎enja T調m皿aakuntamuseon hyv独symin

Erik St祉amJinnanp蟹田kk6 1581-94 SaraRydng - 1612

tavo血seka alueella asuvien kotien piinen ra心aa h猛ritse-

M狐富狐きぬW櫨deⅢ劃162243.

matt為. Samassa yhteyde§§a Saatettaisiin tarl鯵皿血in selvit-

Johan Sl別田mdske, hovioikeuden asessori - 1680.

(滋my8s kellarista n. 100 m Raision suuntaan olevan toisen

Petter Stalhandske, ratSumeStari - 1 688.

katottoman kellarin ikaja m血dollinen hy鎚ynd血inen seka

S創れuel W祉1e虹s色調a, Si車S血磁心eⅡa 1688-94.

varustaa se asianmukaisella §elostctaululla. Alueen van-

Ny章曲調 ′、 曲調畑り績の ′“

山口∴∴∴//

7∴∴∴丁￣￣￣￣￣￣「￣「

I

」了恒三等嵩 豊」豊十台 し青・ 回u町田的1

Raision Yhteiskoulu lahti liikkee11e

Hi11a j a Tbrsten Ahlstr6min tuella koulutondn han格kimiseksi. 1bukokuussa 1 957 ostettiin mv.

ja rva Laiholta Vanha-Lukkarlan maista nykyinen 2 ha:n koulutontti ``kirkonkyl謎略terveystalon takaiselta maelta’’・

Tbntti sai nimen Koulukallio. Kannatusyhdistyksen JOhtokunnan anoma perustamislupa Raision Yhteiskoululle saatiin Vallioneuvostolta my6s §amOihin aikoihin, 1 6.5. 1 957.

Niinpa koulun toiminta p肴創ettiin kaynnist泌heti samana Syksyna omalla l ・ luoka11a Naantalin Yhteiskoulun yhtey-

dessa Rehtorina toimi Naantalin Yhteiskoulun rehtori Kurt Enkolaja luokanvalv(互ana seka uskonnon Ja muSiikin opeト tdyana Raision ki〃kkoherra Vさli Heimonen. Oppnalta luokalle

Otettiin 44; naista numero l opp11asmatrikkelissa on Martin Ahlstr6m. Hilla ja Tbrs[en Ahlstr6min kolmesta lapsesta

Rakemusty6t kftynnistettin, rehtoriksi Risto I心l】血uS

Oman koulurakennuksen rakentaminen Kauko ja Olavi Reiman piinstusten pohjalta alkoi talvella 1 958 ja peruskivi muurattiin 2.5. 1 95 8. Samoihin aikoihin valittiin koulun rehtoriksi刷.maist. Risto Lchmus, joka tuli vaslaavasta virasta

Jamsankoskelta, mutta Oli kaynyt koulunsa ja opiske11ut Turussa. Hall aloitti Raision YhtelSkoulun reh章orin ly6t

l.6. 1958jajatkoi t盃SSat紅ke謎sa tehtavassa koko Raision

Yhteiskoulun olemassaoIon ajan eli L8. 1972 asti.

Pemon kartanon suuri ja valtavia valmistelut6i略vaatinut 500-VuOti?juhla kesakuun lopu11a 1 958 j蚤Ijestettiin ra-

kenteilla olevan Yhteiskoulun tukemiseksi. Juhlien O堰anisoinnissa oli keskeisesti mukanajo tammikuussa 1 957

PeruStettu kannatusyhdistyksen naistoimikunta, jonka

Puheerjohtaja oli Limea Salminen j a jossa Hilla Ahlstr6min panos oli mittava. Suuura曲e皿a heilla oli 500-VuOtis-

juhlien omistunu=oteutus.

●i●

ヽ

を

∴ヾ一∴ 言 4

●● ∴

1)

i

,ミ「

1￣

’←, "

音て 「

あく _高 I! ・■書 ○○⊃○

音

○○

l

〇 〇〇〇

i

「富 うど￣

一

事髭

旧聞

珊「

●臆I

.二" 上 0.

軸。 leIiI‖ 帖!

「1

.￣重￣““￣“葛○ ○

劃

鋳 ￣帥i

Rai siolainen kulttuuriteko Markku Lehtokari Mets為sylttyl為n kunnostedana

ja kaupunki haki yrittaj畿paikan py6ritt萄aksi. Ei 16ytynyt.

Viimeisena vaihtoehtona kaupunki tarjosi rakemuksia

yksityiseksi asumoksi. nmaantui yksi taIjous. Hely ja Markku Lehtokari koIjasivat rakennukset asunnokseen.

Mets謎ylttyla sanyi toistaiseksi. Asutt¥lna Vanha ja osiト

tain laho rakemus pysyy maiseman kaunistuksena ainakin SeuraaVat Sata VuOtta.

晩r枇u Lehtoたari

Kuuvan talon siirto Me`siisylttyl謎n

Markku Lehtokari kertoo: ``Kuuvan torppa sij aitsi Kerttu1assa lanella pumradan parkkipaikkaa. Seurasin sita at atel1en, etta Siinapa kaunis taloja v締議Lm鵬raPPeutumaSSa・ Ulkorakemus, liiteri ja mankelitupa壷tta olival sent溢血aika

hyv謎sa kunnossa. Me tarvitsimme Metsasylttyl統n

ulkorakennuksia.

Yritln tehda Juho Heinosen perikuman kanssa kaupPaa ulkorakennuksesta. Penkunnan edustala ilmoitti, e胎 kauppa leht証§iin kaikista rakennuksista. Ajattelin, e胎teh-

daan sitten vaan sellaiset kaupat. Ulkorakennus oli akkia Purettu 」 a Siirretty, mutta P漣irakennuksen purkamisessa oli

SuurePi ty6. P毯tin tuoda my6s sen Mets謎ylttyl紬plhaPiiriin. N護n viimeiset sala vuotta silla paikalla ollut torppa

ei joutuisi kovin kauas koIoaan.

Pyhn tekem狙n sen sellaiseksi kuin se oli, ett為Se Olisi

Kuuvan torppa edelleenkin. Museovaki oli hanketta vastaan. Itsekin olen si胎miel館, ett為OllSi ollut paras ratkaisu

SuQjella se paikallaan. Siihen ei kultenkaamakynyt olevan edellytyksia. Mielestani toiseksi paras vaihtoehto oli nain Ollen rakemuksen slirto j a tuleminen siten suQjelluksi ・

Sita paitsi mina pidan vanhoista rakennuksistaja haluan niita ymp紅illeni. Vanhoi§ta hin℃n raadoista on tullut minun intohimoni. MlnuSta On tullu[ elamantaparakentaJa・

Mina en rakenna, Vaan rakentelen. Rakentanisessa on totinen meininki. Rakentelu puolestaan on sita, etta t6itatehdaan kun huvittaa. Rakentelussa on ilot mukana.’’

Haa部att雄iam Al所Ko高sto

Raisiolaispersoona V証n6 Petanen Kaik虹en tuntema ``V託ski’’( 1 908- 1 979)

Ko煽e乃a VαOIe朋pe融梗加olj K章lli〃棚壷勝れOil′a

my6tavalkutukseua記y噌a. H狐oli瞳n aikoina狐髄viissa

現叩応sα pai職0加0舵j嬉機構艇内他心0婦の.脇`わ" en-

yh`eydess轡SuomeII Kansa皿ismuseon ka血Satieteeuisen

録的融の馬車耽房肋の血筋露O概観oね関脇pe潤め観sa朋標札

o§astOn muinaistieteelliseen to血1ik皿rm ja Åbo Akrde-

細胸加ee録的鵬粛i綿γ伽青aisiolaisクe鳩00n伽V締れ∂

min Ku軸murihistorialnseen lri10keeen raportoiden uusista

P細はe"拙OSi肋おの$a舶)朋0穂綿.あゆ鈎録的i〃か乃伽傭加わ

16ydeista ja muista tutkimusty6h6n liittyvista asioista.

es書puheessα関脇Iaa露ゆSeise職pa施all βe職能er勝手

Yhteydenpido§ta 18ytyy Raisio-Seuran arkistosta useita

朋iehe競$e舶め猿関れ肋0乃ee乃OlわeSeeI!傭重職Siv証拠.

Petaselle osoitcttl申v kiitosko調匂a. Ohe血en kortti osoitぬa,

1関りhe坤)i po筋朋融Iα軍hyv加l働弱み隔録的h伽0競

et略tata toim血taa V護ski on h劃増tanut jo pa勘on en皿en

0肋I po王3Sα鹿s履【α庇s館肋"膨鳳海南かカツli 20 vα0肋.

eI独創臨む綿On p菰Ⅴ動け29.3・ 1900・

Mi梗戒めoli朋je心的?

R心債襲u血中6 Vaiski oli syntynyt KirkkonumInella 4.2. 1 908 ja kaynyt k狐sakoulua Tb卸vassa. LeiI痢ty6nsa h血teki VR:n Palve1uksessa. asema血iehe胎Turussa. H釜n oli rautadelainen

V撞n6 Pet弧en oli Raisio-Seu紬varap血eeqjoh向a vuonna 1968. seumnvan vuoden puheeIjoht垂vja vuoma 1971

j弧een varapuheepjo血qja. H血en tehok]則utrmj靭孤皿ak-

jo ko血IamesSa POIvessa Isoisa oli ollut mm. rakent劃皿s-

Slljen ker準j波崎Osoittan se. e船脚o皿a 1969 j謎enImk-

Sa Tth-Tbijala rataa.耽血ejuutui sitten Varsinds-Suo-

sunsa suorittaneiden m謹崎nousi 357:離山Oltuaan edel-

皿een. kun is釜sal pysakinhoitatan viran n血-Naautali

1isena vuoma 25 ! ! Kun RalsioトSeunj独esti rmlmSkuussa

radan va調eua S堵aimeella T!皿miston pysakim.

1 969 Raisiosta 16ydettyjen histo血皿isten esineiden脇y能-

VuoⅢ隠1925 muutd V謎ski pois vanhempierm luota

1yn, Oli kaviialn離艦kahden坤iv狐aiI血m 1650・ Nay能lyn

ja asett血asunan Raision Pasalaan e虹h狐siirtyi Naanta-

er純na seurauksena oli Raision soijen ly6ttaminen

1血maalaisklm皿an ratan yli naapurik皿tan. H…血esta tuli

KalevalakoI山場i.職脚oli pe議usin Huhko止血lioltaja se

Siis 17-Vl10daana raisioh血en. 1略ysin palvelleem髄n p毯si

OⅡ vii出血瞳勾狐の嘩血oⅡ調p調ⅢS血en流血重のm. josの

el剥脱Ile 196O-luvun lopullaja om狐o缶talon mltua myy-

tchdin tftydellinen j却ennes. So具jen ulkon独6 poikkesi sen-

dyksi h温muutd oIoneuvo§P菰vien viettoon keno§taloon

aikaisi§`a vastaavista e§ineislほerilt猛in kookkaiden

S証駈1心血血盟心血e.

koris‡enuppiensa ansiosta, KalevalakonlaSiasta p艶tett血

Polkupy5脆ja V註ski ku山uivat el独ep護1心Ia yhteen.

Raisio-Seunm kev醤tkokouksessa 1 3.4. 1970ja so増en mark-

H狐kierteli pi鴫in kauppalan aluetta syもむeu巾a my6ten

kino血nissa on V謎1騰P劇狐くm ke盤einen hel]瞳16. 1皿ten Seu-

血illoin kera為m為s§a Raision Kuulan, SPR:n Pai-

ranvalla sivlllla oleva silloinem k:血den palstan lehd-ilmoi-

kallisosaston. Raisio-Seunm tai mum yhteis8njasenmlk-

tus osoittaa,

Sl舟milloin taas seur狐皿sSa e血aisia tapahtumia. Kun

Kaikessa kotiseututy6ssa. kalvauksien yhteydessa teh-

esim T血-Ranma mandeta rake血ctd血, teki han皿el-

dyissa 16ydeissa. Raisio-Seu隠n toin血nassaja yleensakin

畦i血p菰高調in日脚nり6血幽山江Ja s進1略16y-

kaike§Sa Raision historiaan liittyv恕sa oli Pet徳en V租ski

勺心血調nc血心劇a e血瓦§書鈍;脚u他出au飯館keih韮山k射k鈎

mukana esimerkillisel略innolla. Sanomalehd SI∽肋

ja solkca ym. Myss muualta Raisiosta teh働皿Pe飴Sen

haasta競elussa 13.1.1972 h独vastan kysymykseen, mis蛤

三食、,二三二戸へ →駐′二三二二ノミ

’鱒`呼競

三迫_Iエー_重9土色 I

▼動機○すれ教O晴

箋轟

置ン事

富

騒謀 る、 弓÷よこ」二 才をよこ農へ ね的伽的出血巾競れ重職調観鴫義一"番場徽章機種▼概l調の.標- 鶴〃賀亀連動的叩心意 つ瞳■ 輯 ▲ 細職場Ii職

ゐ〇㍍

榊○○§iN職i

麟4討濃きき重裏蜜望ひき電o対陣購A珊聞置か0卸間o

o叫■I寝言青

Leh有-il朋り他S Ra扇on Kalevalaた0朋Sla.

v欽si. /w雄aise朋朋e朋筋傷Sa〃an keγrallaa職ja庇wvasJi.

Vaiski oli puhtaaksikirjoittanut sanparret aihe-

kokonaisuuksiksi. Ensimpaisen kolmenkymmenen kasikiIjoitus n孤d毯n seuraavalla aukeama11a. Aiheena on 〃aha. Siita riittikin aiheeksi yhteensa ne噂ankyrmeneen-

ne雌in sa寄an alkup鐙n sananparteen! V範skin ker謎mia

SananParSia onjulkaistu my6s rm. tanin lehden numerossa l l 1 977, ei kuitenkaan oheisla. Niista ko!me e膳inun通sta. sek蚤

numerot 17,18.19 ja 26 ovat mukana Kaα扉s!a〆i電磁-

ju調印assa.

Palokuntaty6 V註ski Pet謎esta tuli Raision palopoikien vet箪heti kun

toiminta vuonna 1 948 kaymistyi. Han olikin armattimies Palontorjunta-aSioissa suorilettuaan aikoinaan m狐laiskuntien palop鎚llyst6kurssin・ Han oli my6s tuttua tutumpi naky VPK肌Juhlatilaisuuksissa palopoikdyohtdyan univomussaja rivi kunniamerkk(癖rintapielessa・ Ⅵela 1 970-

luvun alussa han, iasta huolimatta, Oli mukana palopoikien

leirilla Pemi6ssa seka valtakumallisella palokuntaleirilla Rovaniemella.

OleIきOllut m巌a"a朋y∂s ￣￣￣ ∴ 軍書○○"

10諦Oimissa,他妬,aloissa,扇子 deni VuOS硫ym肋enien a偽a能a l機kemaIto肋ai々erγai. Ja ih-

・ヽ. 古く 雪 ÷} ¥音」「、 ∴ .∴こ :〔音嘉 盤 ∴ ヽし ぷ二、 ‡シ. 一、三j・、種

● ￣ 〕∴:芋享

meel海胆On, C舶v;e碕ny胸n

I" ○○ ま

・音十¥鴨。 二〇一㌧予言蛍

ゆnα高sa paloasloissa鳥oh(九霊l′a扇ilml∂Iタ泌inen “l〃uγi’:

A職能as va高olla, eI胸筋短成 鳥auppalan kes短stassa,扉i競 ‡∴「i:

￣ 音 ′●

i

千

l

ei筋$ ala短n palo∫iree扉 αlvoa. Mo乃eSi1 0職$alt`伽嬉t

扉i庇i職, eII命olen o拙朋i ensimmaisena l!PK:競aα10ial-

1

1ille ja olen o肋I avaa棚ssa

1 担

申 」と●農′

」 I ヽ工、(iし I i

OVia, h)p伽用yi伽100"房雄1伽yt sen m巌a朋``餌Ila p傍証 kきくin K構成ban $Oiaan ’’ke競oi

Petanen lehlihaastattelussa.

Nuorisoty6 ja urheiIu Vaiski Petanen oli Raision Kuulan toiminnassa tilVlisti mukana. Varsinkin nuoriso-

19

則此れl肋e職A4-aI放りOho乃1協掘Pe肋e" 0職pαh励む鵬ワ0肋a朋基部軸の妨棚劇の乃a岬調職調a一能esぬ“Ra展aa’’

SPR Raision osaston 5 0-VuOti shi storiikki Sodan arvet olivat 50-1uvun alussaja Helsingin olympia-

mintaan mukaan mythemmin. 70-luvun alkupuole11a

laisten l狐estyessa umpeutlmaSSa. T拙ndle血d InaasSan-

Raisiossa血n kunta. seunakunta ja SPR:n Raision osasto

me oli voimissaan ja yhteiskllmallinen akdivisuus elpyi.

j証je§teliv靴yhdessa ns. kotiapukeskustoi血ntaa. Ys鰭▼a-

Aika oli otol血en my6s P血aisen RIsdn rauhanaikalsen

億心血心血- kuten ko. ty8muotoa nykyis血kutsutaan - Sai

Vapaaeh`oisty6n `ehostamiselle - Paiki皿isosastQjen pe-

nykyisia muotQjaan 70-luvun loppupuolem. Raision osas-

nlstamiselle. T靴蚤nimittain SPR-OSaStQjen perustamisen

to on siita l狐den tehnyt血vista yhteistysta maini償巾en

voidaan ta脆an sanoa me轟inneen.

t血句en kanssa. Vuod麻ta 1978 se on mm. ollutj糾iesta血謎-

Ral§ioon osaston penlSta皿iskokous pidettiin - Piiri-

Sa Vanhusten kirkkQPyh薗yhdes8a Seural皿mZn kaussa.

ha山王tuksen kehotuk esta - 26.2.1951 kuman terveys-

Osaston `tystav靴’ovat vierallleet laitoksissa tai kodeissa

talossa. Paikalla oli 20 osanottedan. Eusimm亜seen ham

Va血usten, Sairaiden ja yksin盛sten luona seka auttaneet

tukseen valittiin puheeqjohtalakei opettata Aun Halme ja

ns. sy重尊ytyneita. Kaikki t蚤ma on ystavaty6ta.

VarapuheeIjohtataksi kirkkoherra Ka狐lo Ho血継alo §e駈

Ask劃telukerhot, ty6illat, nS. Vanhu8ten illat seka muu yh-

nelj蚤varsinaistajasenta (Kag血m Tulonen, Ester Laakso-

de§S歓)1o omi§Sa dloissa ovat vuosien saatossa auttaneet

nen. Fr劃s Salo ja Pentd P血sto) ja ne騨Vara崎sen協(Ama

’tystavia’’jaksamam taSS蚤arvOkkaassa auttami§ty6§S蚤・

Suom血en, A皿i Snell皿an, Aino Evesdja Elm SuQianen).

Kun v狂st6 ik盆狙tyy nopcasd, Paineita hoivaty謎ta nayt-

Peruslamiskokouksessa luotiin myss yhdeksan ns.

taa yh蚤enemm粗Siirtyvan julkisen sekto血Hsaksi my6s

kyl凱〕imikuntanjasenhan鵬ntaa varten. malan, Ki血onky脆n, Kerttulan, Mets協kulman, Asemaseudun, Vierulan,

SPR:n p社k心腹0翰SloⅢe・

Nuorisotoiminta alkoi SPR Ralsion osastossa v. 1969.

Kaanaan, Pemon ja K一一ninb肌Qian alueina kiersi muuta-

Se oli voimissaan 70- ja 80-luvlllla - kiitos erityise§ti

man tuhar血en aSIl収aan Ralsiossa 50-luvulla ovelta oveト

intomielisten ve章萄ien Esa Sa血isenja Esko Rosel血- Seka

1e yhdeks温mista (kail曲ensimm鉦sct kylぬsi軸心ehct oli-

a肋ldellen 90-1uvun puoliv独n pa並睦illa Tiia Rouvisen tos.

Vat naisia). Tam menete血塊Iaj謎e皿随到瀞ka調li nopeas-

Leppesen) vetam独略. TaI雌血nuorisory血nien kftymis略-

ti. My6hemm血皿y6s mie軸差saatiin lii蚊eelle,皿Vieru-

minen on ty61猛】皿P毯. SPR -a狐e ei kykenejuuri nyt hou-

血an legendaa血enj謎。血er弼護Ime Vaiski Pe鮮血en. Jasen-

kuttelemaan nuoria pysyv謎ti toimintaan. Siksi useis-

hankiman ykk6snineksi osastossamme kohosi kulte血

Sa Paikallisosastoissa - kuten Raisiossa - On tyydyttava

Sen tOisesta hal説uk$eSta aina 9O-1uvun alklrvuO§血akdivi-

kohdentamrm雀ioimisia detoluonteisia EA-isk可a ko山ui-

tchtavissa toiminut Aila Lehtonen. H弧ct palkitiinkin SPR

hin seka j卸est摘心Pyyde雌SSa enSiapude皿Qja ja -ra-

-vii田巻osaston 50-VuOti匂uhlan yhteydessa v. 2001 ansi-

tQja (esim. ala-aSteen OPPilaille). My統S磁血n611i8eSd

Oistaan osaston pil職分ihaj simpana a血腫vii謎ene胎. Par-

P菰vitettavien www-Siv可en (www.redcross.fi/l融rs血al§-

haimmiilaan SPR Raision osastossa on ollut jasenia yH

SuOm沈aisio) toivotaan - Paitsi palvelevan nopca血min ja

350. 「略n施n niita 23 (XX) asukkaan kaupungissa血me on n.

勾anlasaisesd raisiolaista j務nkuntaa - my6s he戯略Van

300. Ⅵ出血kyI菰0血腫皿飯館抽出血郎畦血0) -出題n-

kiinno§tuSta erityise§ti DuOrten joukossa SPR-OSa§tO-

1alnen j謎e血a]血in輪皿tchoyksikk6malli - lakkautetdin

toimintaa kohtaan.

Vasta nOin parikymmenta vuotta sitten ( 1 980).

Suomen Punaisen Ris血autta血sty6n penlStoimimOt

Suomen SPR -historiassa ainut laatuaan. laihdutu勾aos, tu血Raision osastoon 1995. Se oli kol皿e vuotla tede皿a suo-

- eusiapu・ ja ys償▼鑓ty6 - kftymi8tyiv靴he`i perus-

Sittu osastotoimiman muoto, mutta On nyt hiipunut, kun

tanrisvuoma. Naiden ymp細田e keskitt)ry tan猛h瞳n p報i-

rouvat ovat takais血pulskisrm∞t. 1biminta pyrit毯皿uu-

OSin Raision osaston SPR-ty6. E鵬iaputoi皿血ta oli ja on

delleen kaynnis飽n護血heti. kun intomiel血en uus血ev護n

Ollut o a8tO§Sa SuO§ithn tai kiimostavin toim血tamuoto;

VaruStautunut Ve`邸l()ytyy. Tb血intamuoto kun tuo ja toi

ha寄Oituksi血ja leirityksi血osallistuninen. kilpaileminen,

Pa勘on uusiajasenia...

P証vystaminen ja jatkuva gljantasakouluttautuminen sen

Tb血en ja yleisempi osa SPR -ty6n penlSPilari§tOa On

monet kasvot; yhteisty6-hal則isuus sen uusin trendi, Esi-

keraystoiminta, katastrofivalmius ja vere血uovutusten

m餌kkei重略viininnih購ta m血血tt狐oon Raision Yhtymin

VaStaanOttOty6. Nail略OS血Ralsio on aina pyndnyt kanta-

ELry血n狙``sl血tuminen’’Raision SPR・OSa§ton EA-ryh-

maan omm kcm孤sa yhteiseen SPR -kekoon. Osasto on

m湖面V. 1 992, EA-hajoitusyhteisty6 1盆hikuntien osasto-

S誰m611isesti osallistunut vuosittaisiin N独k為p註v紅

jen k劃ssa seka 8cke血a POltia11a Raision Asun`omessu-

ke魁yksiin se駿qjoittaisi血vaate- ja ke血anyksiin. Se on

jen p猛vys`y§PrQjekti kaupungin muiden osaavien

ail阻Ouut m血a kansrinv軸isten katastmfialueiden hむ

ensiapuihmisten (telveyde血oitc+ ja pald血toksen sainan-

d独Iievitt肴miseksi j鵡estetyissa t山dkerftyksissa ja seka

k叫etushenki16§t6n) kanssa v. 1998.

kansainv独isissa etta paika皿isprQjekteissa. Vanhempi vaki

Yst帥鑓pal▼d皿a. ku血s施emen nimite地u. on SPR

muislan esim. Sambianja Etiopia11, kaikki Kosovonja血d-

iuuret. Muut sosianlipalveluita taぜOaVat tahot tuIivat toi-

an ngpeasd onganisoidut katastrofikedtysprQjekdし60-lu-

22

Vlm taitteessa SPR Ral§ion o asto oli auttamassa paikalli-

Sim血asiiin muttien Tbki joitakin uudistuksia on tapah-

SesSa tu叫yalo§Sa ko血Sa menetta血ytta pe血etta. My6s jat-

tunut - kuten edella on ¶najnittu. Osastolla on Suomessa

kossa osastomme on valmistautunut -似m2血nyt valmius-

eusimm註sten joukossa omat www-Sivuしsim on a血utlaa-

toiminun rimella kulkevan SPR-toimimon vaatimu§ten

tuinen la血dutu勾aus ja oma HEO (Hyv鎚鵜y`ty Ensiapu-

mukaisesd - yhteisty6ssa viranomaisten kanssa nopeaan

O!ギl`qja). On otettu alkuaskelect koulu- ja muun viran-

Paikalliseen ka章astrofiantcamis∞n.

Omaisyhteisty6n tehostamisessa ja viritetty my6s muita

Tbki on sitten keratty my6s omalle osastolle varQja eri-

yhteisty5kuvioita. Raision o asto on狐屯ivisesd mukana v.

1aisten tempausten (mm. haalarirysayksen, OPeraatio

1 994 kaymistyneessa VAr血als-Suomen piinn yhdeks狐

VarSiluud血jne.). kouse重ttijaljestelyjen, myyj猛sten yms.

ns. 1an血sen alueen osaston alueyhteisty6prQiektissa, Va-

mu(rdo§Sa. Kym血enen enSimm証sen toim血tavuoden aika-

Paachtoises§a Pelastuspalvelu -toimimassa, lentoyhti6

m Raision osa§ton tuOttomarkoista saatiin l粗es kolman-

SAS :in katastr臆valmiu$oukoissajne.

nes myyjaisista. Nytjasenmaksut. kaupungin pientuki seI盤

Ⅵpaaehtoisuusvuoden 2001 ideaa mukaeuen: “Paikal-

yritystukiaiset ovat osastotoi皿innan rahoituksen tuki-

血en SPR-ty6 0n kaiken muun vapaachtoisty6n tavoin ela-

p並眠i血

m債ntapa. noista auttqian ja antataa ehm mkastetaankin,

vere血uovutuksel Raisio§Sa kaymistyivat v. 1 968. E言 Sin kuntalaiset kaviv菰Iuovuttamassa verta kem狐VuOdes_

mutta tむkeamp泌On tu血e §iita, e胎On autta肌t toisのtai

edisttryt血misavoisen e脆皿励n toteummista.’’

Sa Suurten raisiolaisyritysten a盆hi皿略Partekin ja Raision

Pe馳U部曲Ii

Yhtyl髄n) dloissa. Yleinen vere血uovutus sa宛in vauhtiin Vasta V. 1 985, kun 16ydet働in luovutus皿aksi siuoisen S毯s-

16p劃kin. myshemm狙Mc血an yl軸a. Vuedesta 1 999略h-

tien verta voi luovuttaa Raision Kauppaoppilaltoksessa kaksi kertaa vuodessa. SPR Raision osaston 50-WOd$血lan huomiono§Oilusten saajien joukossa oli koko m%lmnUe瞳n oIoissa alnudaatuinen v㈱血uovutt勾aveteraani

1961: 1 0-VuOtis血storiikin loppuos a

Liisa Rapo, jo重囲On luovuttanut verta yli 20O kerlaa.

Viela palatakseri vanhuksiin, niin panirme alkuun keOnho oikeasti s並s jokin muu`血nut

p分ik州t se§Sa Sm -中るs螢?

My6s tan!瑠血Raision o§aston hallitukseen kuu]uu yht∞nSa 10 j謎enta. Emen ja nyt osastoa臆ivit ovat oueet ns, monitoiniiaisia eli ovat mukana my6s muiden j鵡estQjen Vastuuteh飴viss色He ovat my6§ P劉is色艶1tOisesd olleet piト

k猛血mukana. Pitk軸k壷in軸ivi alkuQjan halli血ksissa lienee ollut Aino Evesti. §ittemmin Aila Lehtonen ja nyt Itja

H珊鰻6. Vrin puheeIjohtedat muodostavat poikkeuksen.

P血eeqjohtatia on臆ct ollut historia血鳩aikrm 14 (eli keskiarvo n. 3,5 v ; l-7 v k細岨Ila). T独遭Puhe印johtatien心血ct aikd雌rjestyksessa: Aum Hal皿e, Aa es Siren 7 v, Kaarina

rftyksen television saantia varten v細山血kodin. Kerftyk一

紙n Va阻1 0V釦S狸離6創皿樋億o請種m癒Sa SOpivaa出社suu調 Sen kftyt録血seen, koska vanhaink血on jouluksi saanut la勘Oituksem lelevision muuta tieta.

L狐iaikoina tuuaan pi総I正勝n kursseja mm. Pai]盤arin

terveystalolla.

KJmmenen VuOtta On kulunut, ei se ole tumnut pitk狐飴, mutta On §竜hen mahtunut pa増on, Vail血a se tlmtuu

Vaatimattomaltaja v弧菰selta Kuitenkin olemme vapaachtoisestija aik狐s独sta髄tta koettaneet asian eteenp護n vie髄ku瞳n osaltaan ja olla mu-

kana siiIla Siunauksellisessa ty6ssa, jossa koko maa11man Pl皿aisen Ristin j謎enet ovat.

Tuonen, nImri Erdo, Kauko H5Ikk6, Raimo Anttila, Pentd Lanksonen, Ehisa Ol!Sanen, Esa Salminen. Eslro Roselli, Lea M組nen, Esko Aaltonen, nkka Suom血en ja Peklra Uskali

VuOdesta -95 1ahtien.

Osaston toimidlat ovat edell∞n Puutalossa kuten aina Raision o§astOn historias§a. Alkuaikoina osaston hallitus kokoonmi omissa tiloissa ’ferveystalossa,皿yshemm血ta-

lon sii重Iytty登k皿血Ie (Raision kai岬ungille)軸ivijasenten kotona. 1970-1uvlllla p適Sdin wokradloihin `OIbuhulan’’-

nyttemmin Raisio Cente血ja Raisio Tb血v独is箇purettl]un Omckodtaloon. 1980-luvlllla muute競iin Sole心血s創k巾alle - nyt[emm血T!rdan aukion vieresta puretmun omakoti-

talcon. V 1992坤捜stiin - hlten ny軽Vanhemmat akhivit asian ilmaisevat - 1釜mpi皿iin vuokratiloihin Mahi軸心aan Puutaloon. Tbivottavasd historia ei働胎osin toista itse議血 - kuten joskLIS On anettll ymman畿.

Eik6 s範s mi館谷n olenImista muutest租?

O閲ぶrm ydiIrtyむon s!Ⅲ調種ku血elmen. Ak飽vit teke▼靴

血細腰孤種町議さn血帥硯豊富隼n悩唯叶血筋法則直yⅡ鵠 Jos血s億s血Ⅲen - uS血0皿iten tdsten au鵬mistytsta sl-

Si加ee肩胸肋

Raisiossa syntynyt musiikin monitoimimie s Monet ovat kuulleet radios§a uSein soitettavan kauniin

珊a

romanssin elckuvasta Munkl血Iiemen k購ivi. Tiesitte励, ctt盈

Fougstedt oli my6s e血omainen kuoron johtaja. Han toimi

Sen On SaVelt$a professori Nils-Eric Fougstedt on synty-

l祖es koko 1 93O-luvun mieskuoro A血etes Vamerinja Kal-

nyt Raisiossa. H狐es鰭on viime kesana julkaistu Huv-

1ion ki血kokuoron johtqjana sek蚤sekakuoro Akademi§ka

fud§tadsblade血musiikkitoinittqja Lena von Bousdorffin

瞳寸心撮el軸`屯a重め也i q田地が・ Nils-Eric Fougstedt syntyi 24.5. 19 10 Raisiossa Hintsan

Sぬg節renigenin var却Ohtatana. Sotien a盤紬a hin toimi Valistusup§ee血ぬj鵡estaen musiikl互-iltQja va則smiehille.

Yleisradioon perustetdin vuoma 1940 malneikas Ra-

kartanon tilanhoitajan John Fbugsted血ja Hintsa血tyt略-

dion §Olisdl皿OrO. ``Fuga’’toimi §en johtatana alusta alkaen

ren Thyran os. Sven§SOn POikana. H狐en va血empansa

alna kuolemansa saalcka. Han oli my6s mieskuoro Svens-

OnVat so血血eet avio紅ton 1 897. Pian Nils-Ericin syntym狙

ka s牡lgaren johtaja vuosina 1942-49 ja Akademiska

j拙戦n pe血e muutti Turkuun. Sieu蚤John Fougstedt toimi

Sangf8rmigin johtaja vuosina 1 94549. Sibelius A血t?hian

tuIkulaisen pa血IOn Nya An如a皿erin is温n6itsij狙a. H軸

kanarikuoronjoht勾a hin oli vuo§ina 1955-58. H狙oli ar-

Siirtyi 19鋤Heisinkiin T術16n Olu慣ehlaan osakhjlkija osd

VOStettu kuoroヰjohtala, joka savelsi useita merkittavia

Sa皿ana VuOnm Hyvinka狐Panimon.

kuoroteoksia. H狙em oli selv蛍johtamistekniikka ja hyva

N組s-Eric osoitdjo varhaln musikanlisen lal直kkuutensa,

joka oIi i血eisesti pe亘ytynyt菰dilta H狐aloitd pianot皿den

VuOrOVaikutus kuorQjen k狐SSa. H狐em oH itseluottanusta eika h狙Piinamut kuo】画a toistuvilla haIjoituksilla.

Oton,血Lutta §eitsem査n vuoden ik猛sena髄血筋kohtasi va-

kava omcttomuus. H狐en k]itensaj猛ra競aiden v乱血, jotka lid§dv靴keskisomenja nimett5m血SOmen ja katkaisivat etusomen viimeisesta niveles髄. H省nesta ei t独nan j刹keen VO血ut en施tulla konseItdpianisda. Han perusd 1 6-VuOti-

aam jazzorkesterin, OPiskeli musiikkia Turun kansankon§ervatoriossa ja savelsi ens血m猛sen tcoksensa `’Nelja miniatyyria piano!謄’.

Kun pe血e vuoma 1927 muutti Hyvink独りe, Vaihtoi

Nils-Eric Tuun ruotsalaisen klassiuisen lyseon Helsingin 皿OtSaぬiseen nomaamyscoon. H紅perusti hed kouluun OIkeslerinja savdsi sinejuhla皿狐SS血・ Ylioppilastutki皿On h狙suoritti vuoma 1929 ja siirtyi opiskelem鮎血Sibelius

0血判Oh書的a Fougsled=eki vuoma 1 934 pi雌n op血tomatkan Scksaan, Itavaltaan ja Italiaan opiskellen orkeste血johta血§ta rm.

He血ert von Kar萄anin ja Bruno Wal血johdoua. My6s talvisodan a劃tona vuoma 1939 h温QPiskeli c血esterinjchtamista Beriii血§Saja Pariisissa. H祖j鵡esd Suomessa 1940luvulla useita oIkesterinjohtaia血rssqia ja h温飯Pidetdin

hyvana opett勾ana nopean omaksumiskyvyn omaaville OPPhaille. Vuoma 1 95 1 h狙vieraili USA:§Sa ASIA-Sdpen-

diaaltina perehtyen mm, Bemsteinin, Omandyn ja Stokowskinjohtamistyyleihin.

Vuorma 1 95 1 hanet valitdin Radion si皿foniaorkeste血

Akatemiaan p毯ainc紬aan savellys. RUK:SSa han toimi

ko山un kuoron ja orkeste血johtatana.

ylikapellime§tariksi. Orkesteri laqjeni h狐en aihn期n enSin 5 1 ja my粗emm血67jaseniseksi. Siita muodostetdin useita

Hyvink離山Panimolla oli suuria taloudeuisia vaikeukSia. Isa John p艶td niiden seum血sena o皿an kaden kautta

Pienempia kokoonpanQia kuten Radion p血altajat, kanariOrkesteri. sekstetti. jouset ja v血deohesteri. Han oli kan-

P謎v祉IS治vuoⅢm 1 933, Pa血mo ajautui konkuss迫n, Pe血e

nustava johtata, joka luotd nmusikoidensa inspiraatioon.

joutui taloudellisi血vaikeuksiin ja pQjatjoutuivat otta皿aan

H狙en aiattelunsa oli kayt独Ⅲ611ista. H狐oli hyvin organi-

VaStuulleen panimon velkQja. Vuonm 1 936 h独solmi avio一

皿のn血鴫社町G購ぬRlu皿孤血心血kanssa A産0血的SぬS)億tyi kak§i lasta. Chrisdna vuoma 1938 ja Henrik vuoma

彊里塑 Nil§-Eric Fbugste出sta, lempinime脆鰭n `●Fugasta’’, t山i meIkittaiva musiihin mO血toi血imies, teOrian qu垂a, orkes-

SOitu, OSaaVajohtata. jokajohi yleensa ulkom通sdsta. H紬 kamusd nuoria ja j証jesti heille dlaisuuksia johtamiseen.

H粗en opp距Iaan onvat血Panvo Benglund, Jom阻Panula, Ulf Sdilerblom. Leif Segerstanja Henrik-Otto Do皿er.

Hyvien kansalnv独isten suhteidensa ansiosta h粗kykeni hankkim角倉n or esterine malneikkaita vieraileviajohta-

terinja kuoron joht勾a. savel(郵ja血蝕ko, jolla oli kyky hei胎ytya nopeasd erilaisiin tehtaviin.

jiaja sonsteja kuten Eugene Om皿dy. Isaac Stemja Nathan Milstein. Itse h狙pyrki avaaman ovia Eurooppaan ja viem鑓皿Sinne suomalaista musiikhia konsert股iertueillaan.

Ⅲ調i龍田O重鴫t郎a

H釜n johd mm. Berliin血, Leipzigin. Prahan, D esdenin,

Vuonna 1936雌血esta tuli Sibelius Akatemian musiiI血teo-

Rotter心m血, Magdebugin, Madridin ja OsIon sinfonia-

rian ja kuoron johtamisen opettata. Han hoid t乱急tehtav毯

orke§tei℃ita. Ermen vakavaa sairastumistaan kev独り蛍1960

1 950-luvun loppuun s獲lkka. H狐Oli kannustava opettaja

h弧valmisteli Radion sinfoniaorkestedn kon§ertlikierm(如ぬ

ja h狙juIkaisi useita musiikin oppi郎Qja. Vuosina 194546

耽狐虚血.

h狐julkalsi kcksiosaisen “Musikens fom血統och analys’’ ja vuonna 1 948 ‘`Handbok節r k6rdirigenter”. H狐kirjoitti myss `’Kontmbasso’’血misen soiton oppikiIjan.

24

S益ve!t萄益 Fougstedt oli hyvin moniprolinen savel匂a,jo血a musiikki-

努調練調的章脚も柳脇的 Sanomalehtien kertolnaa Raisiosta 1800-luvl止1鶏

Koomut Rauno Nieminen

’nⅢ町血重禽心債血:0 86 26.7.1統書8 Kaupungista ja l毯nista

- Tilankauppa.恥lonomistata K. Kajander Urm m6i t.k.

2 1 p:na Uma-V祖靴alon % mmttadin suuruisen verotalon Vitselan kylassa Raision pit$恕sa kasvavine laihoineen ent.

huvil狐omis屯alle Jchm Oskar MandelliIle Maa血sta 1 2,500 皿劃kasta

Au調血:0 7少 4.4.188少

Maaseuduilta Raision uutisia - 「ねlon kauppa. Tk. 1 p:na OSti puustellin vuokmaja

August L血dholm Uman % manttaalin suuruisen verotalon Vatselan kylassa §en entiselta omislajalta Kaarle Kqjander’nta 9,500 malkan kaupprhimalla.

Sanomia ’I¥l細uSa n:O l(I6

26.6.188少 - Uutisia Raisiosla. Rippiko山田uOriso laskettiin J血annuksen p護v独Ia Herran pyh弧Ie ehtoolliselle. LaSten lukum穏曲raoli l狐a vuoma 32; 13 poikanja 19 tytt脱

Raitdusseuran toimesta piti sumuntaina k:lo 4 j.pp kansakoulunhuoneuksessa raittiusesite血1an kansakoulun-

Kolmenkymmenen vuoden takaa Nbin nOO nαおioわあの0$a鵬のi en$あまmaおおn

n巌陶αかわn諸vieaoon Aγ房ol卸Se癌e肋応e乃加hal競れαisiola恵のOSallお加i γii"彫

Markkinat pidct瞳n Lukka血an koulun (Yhteiskoul皿)ju皿a-

調度onva海ee部a e朋i肋肋aお!e場所肋i放りpa涌e競調Vie手

Salissa ja mukaan olivat ilmoittantunect seuraavat yhtei-

の〇九Neくi(董pai調α ja競eくi優のi〆a鳥ohde肋厳si碓"eet

S6t: SPR. Pelastakaa 】Lapset ry, Ka弧am Marlat,刊rotai-

Rais o乃 p轟v針 pa伽Iツル傷で vii肋e 鋤競れ調所優れa

Seura, Raision Pohjalaiset,職hetyspiirit. Res.ups. Naiset,

棚鵬朋I関桝置地場jaめs!e乃peα地肌“A部〆高履y Rai-

R瓦sion Maatalousmisct, PartiotyttQj軸est$t Ta巾ejat. Rai-

Siossα ’’・aihei肋yleis悌融pe重職めi-i海関暮l鳩l脇榔めれ

Sion Yritt$牝Kil血p撞v粗uoltola, SPR働siapuryhma, RPS

ゆSeb7加部舵かee" Oli a訪oa Ii妨部榔, jo融a yleis硯鵬S卵

j倣0俄)な肋くす妬め肋朋の顔.胸a耽溺ola扇肋ei ole庇∽肋肋範は職庇o棚〃地肌融吻V就け職おee鳩a職励直わnたos励Ⅴα脇機雷のlわei liie桝胸高かワルツなあo肋i e諦e′椅v融, Koめ乃ai関αくわssα肋Raisjo" pa棚1 0朋高庇va高男i乃加

Petasen ker猶mia lehtitekst辞:

OSO海iⅤaらeJ凋めillα rais青olaise煽動IahIev(萱I鳥0高-

朋高話のan鵬臓ee陵,拙く耽S崩の脇巾の∽砂I短va鳳機かα胸のヅRa高めn p倣胸il肋ei舵弱め海溝t脆購放れ 側板ee部α如庇oi加恵e競寄倒 N菰n uudsoi Uu6s-Ⅵ軸kko ens血血道sia Ralsio-P菰via 30 vuotta sitten. Viiko血opun o噌elma oli kokonaisuudes-

saan seuraavanlainen:

- Ra寂0-枕α間男露Ⅴ関,謙0庇)脇息en γhiの虎$蛎e涌 筋s!a涌出lo I8.30 TSSP:n鳥er心o加(O競eeSSa "めげe海商競

Var狗扇Pe肋o競kaタでanon jα脇sIa械展0施a肱a"eine k機的嬉ei〃een, ja li拙応i履く調肋の露(庇l-Se〃脇リ:鴫のj肋iか

職巾O加重棚eSゆS.“脇s,関心iお蝕の少∂∵〆S幼雌 鳥es鳥霊(S細lねa競.鰍αhviIa軍io肌. Kai批i asiasIa月が朋0部隊-

競eeI ova〃eルe虎初ei章a,窮め加地(孤劇a VOi l幽明j馳例e応え

L軸岨i重m 25.11.

AS伽

Raision Kalervossa. E-POn種S, huoneistot 73 ja 74. Kalus-

Raisio-Seumn Jas購aistenやazJS

teet Huonekaluliike Ahtiainen ja Huonekal血alli Vinanen,

verhotTunm Vinu. Avoinm klo 13-16.

huomema J句,ma Joimin幼a

TAH)ENÅYTIⅢX KOIIKUDONNAISTEN Nj§LYTIHjY; ASU JÅ VIIHDY RAIS重OSSA」NÅYTIHY

VひO部糧4DAN vaihtee乃寄enoi枕, jo e朋e" VOi融sIe-

L山曲増血an koululla klo 15-2O.

lさく-高調脇e紡seα動議pen相加扇s如p咋i励劾pjゐ新高Rai-

YL田StyIⅡAISUUS JA ⅥurUUSTON KYSEIJYTUN’Ⅱ

Sio競la履e乃j鎚ll(誉励海o- ja po諦話el馬ka短小ail函a・

Raision Kauppaappnaitoksella klo 1 8. Asianja kysymyksia aiheesta αASU JA VIIHDY RAISIOSSA’’. viihteesta vas-

Osa競0αoma恩〃 Ol青50 pe棚均肋i髄p磁高肋“励伽朋y∂s

taavat Pekka R勤Laman (kita重a), Kalle Malho & Kni (tanssi),

p飾I砂俄軍畑hlaa職, jos脇pa此れ職0〆e肋競.仇のれ0均ia Oli e高舶訪paぴ0競ja k砂ail霊(f鳳録細棚n肋u庇∽耽りγin

VPK:n torVisoittokunta. ’Rmssista huolehtii Kai Ekbomin

kire青筋.

O血統tC轟. K血Ⅵta寄0Ⅱu.

Nfin aloitti paikallislehti kolmen palstan aJr[il出elin

laskiaissumnuntaita edeltav温a p猛v温a vuoma 1 972. Seu-

SⅢ皿Ⅲlぬina 26.虹.

raavalla viikolla oli sitten niinik護血kol皿en Palstan jutlu,

NÅY門田Ⅲ脚旺蛭汀OT

joka n狐d謹血seuraavalla sivulla・ Kuvateksti oli seuraava:

OVat aVOirma klo 9-15.

KOK醐捌門Å `伽舶Ra寂oI暮pO虎雄庇l雌やai′朋-n

町田桐山VELUS

O脚競OIt吻ieI上りerhe働Va$Sa’’ova′ vie飴va融oi施p倣・

Ralsion kirkossa klo 1 0.

Vill倣那lα寂av匂a姐iset虎雄のりO融Raisio露a肋やy・

RAISION TIIO【AM旺STARUUSKIIRAILUT

少i崩鮒Va朋髄脆Ⅵ購e朋棚施傭細物わ励va" ylれo棚万

Karsinta Thrun ty6v猛en S狸ist6pankin Raision konttoris-

掛櫨0 1 1-14.30.西陣血Ho 15・

LASTEN PEUHAPAIVA

``1ゆl近即露(I朋i ’’拘り朋i.

Vditta繭Oukkueen A血i Kyt5Ia taI劇tavOimineen on tunnistanut kuvasta oikealta joukkuetove血sa:皿pio Suomi-

Nuorisodi§kossa klo 1 1 - 1 5. Alle ko血uik護sille. I」eim箪aja

nen, Pentd Laal圏onen, Rai皿O Sulonen, Ⅵ増O S弧er, Aarre

maalausta. KIo 12ja 13 Naantal血Iap§itca能rin esityksia.

Ilhtonen se脇han itse (istu皿aSSa); Sitten Raisio-Seuran

Mehuta寄Oilu.

joukkue: Kyllikki Sam宣Ito, Jonm E血onen. Ranno SuQjarm,

RAISION PÅIVÅN MÅRKKINAT

Lempi M6r6 (ist関的SSa), Vain6 Peta血en ja血es Kn聯kQPf

雌狐ko山心血klo宣○○15.

ja Raision Yrittajien jou意kue: Helge Rantanen, Kertlu

A血血en, Ra皿o Ruusumo, Maire Vuoskoski. Raija Sa狐inen (istu皿asSa) ja Seppo Rantanen.

POTKU鵬しK仙しA KUしTAAN IA K州‖看A州: l

v。1tuu$t。SS。 k。ikki v。im。 j。 ku古 Raision 看askiaisriehasSa MIとSVOiTTOiNEN keup・ PaIanval書ull競On IoII棚田e ▼el

VOlton RaI8Ion potkukelkIcakllpalIu8sa. loka I種he8 3elト

sem6nkynrmenen Wodeh tauon l副keeれlo!m○○れpan.

1iln Ralslo3sa iaskIaIssuれnuれ-

1aIna. HaactaJan種Ia pe血teen el▼yt略謄n曇tolminut Raト sio-Seu「a ry. ha▼18I my88 1oleeIIe haastekumpp種nilIeen, Rai8ion Yr議ajat ry:lIe, lon-

ka ]oukkue nuo調uden voト

総監豊 富種山孤lo製斌, ja sl髄 的u重合雪面農きれ

oH 雛喰ロ皿ul ロuo朋o脇雌強調nen yle聯皿謹直己 冒eⅣeh中電嚢種ロo血弧an

関i粗重髄, e‡憐言はoこem面喰t血的競 olivat uskaltautuneet ∴ keIl鯖皿e.

鼠卦種なe轟olよe皿弧血la dev劃書かす 重直!使l鑓蜘曲lo鎚鶴 の虫n Ⅵ農瞭血 d種n ▼轟htee駆寄京狐龍o心血d皿一紙1・

囲圏閑警醒 也a m雑種on調皿a8的d拡0紳弧・ 髄. "Ⅲ調的なⅢ脚皿まo櫨en ny量ブk皿・

諾

諾慈認諾識盤蕊

Raision Pyry-SiskQj en 50 toimintavuotta 1951 - 2001

lasta kyllastyttyaan keitt餌l雅血kahvia ja perustivat oman

Seuran, jonka johtokunta nyt on haastanut my6s kaikki raisiolal§ct ``vebet ja kyl乱しmiehet’’mukaan seuran riveihin

liikkumaan, On ymPy略taVallaan sulkeutumassa. Miehet §aatiin mukaan ensin kokeiluluontoisiin kuntQ〕umP-

PatemPauksiin, JOihin haastettiin muun muassa Kuulan ``ukkolentopalloil恥t’’・ V狐in my6hem血n mie皿1e oli jo

Olemassa omat sainn611iset ryhmansa eli miesten kuntotreenit. kuntolenlopalIo ja s狐lynpeluu.

P垂lle peruslettiin omla temPPukoull直ja glediaattoriko山un seka nassikkapainiryhmia. Samalla saatiin my6s ohja劉aksi miehia. My6hemmin syntyi monia uusia yhdisteト tyja ryhInia pQJilleja tyt$皿e, esimerkiksi LiiIckari-leikIdkoulu

Nuori Suomi -urheilukoulu' hip-hop-tanSSi, yOuth-dance, Show-dance j a break-dance.

ErikoismkuntaryhI胎t ja SVoLi:n tuOInat

uudet haasteet Koko 90-luvun lisaintyi erikoisliikuntaryhmien m猟ra §euran toiminnassa・ Pyr予Siskot sai vuonna 1994 kaytt66nsa

keskustasta uuden liikuntatilan, Pyry-Sport -Salin. Siella j細estettiin step-aerObicia, kun置onyrkkeilya ja Kiinto-

Nainen -laihduluskurssgiv Seuraavana vuoma ol巾vlmaan tulivat kuntotrim皿, mamm亘iumppa, VauVaVOimistelu ja

VeSiliikunta. sitten valsataussi, tyttQjen baletd ja kamevaaI]samba.

N護den uusien trendikk粒den ryhmien my6t蛮reunm ja-

§enm翰ra lahes tuplaantui eli nousi yli tuhannen・ Erikoisliikuntalajeja kehitellyt uusi liitto, Suomen l心imistelu- j a Liikuntaseura SⅥ)Ll ry, anloi Raision Pyry-Siskoille

UutispalQja - taPahtui vuoma 2001 Henki16vamdoksia kaupungilla

keskushenki16n ylapuolella on vanha kristusmonogrammi

So§ia血ja terveystoimenjoht勾a Mariatta Satoka轟j註el独-

ja alla kasvokuva kuninkaasta・ Thiteilija on valinnut ty6-

keelle tammikuussa 33 vuotta raisiolai§ia palvelleena.

E細くOistuttuaan yleisl毯kelieteeseen han oll tullut vuonna 1 968 valltuksi Raision kolmannen kunnanl施karin virkaan.

「七rveyskeskuksen johtava l舗鵬ri Satokarista mli 1 970-luVun PuOliv乱issa. Kun sitten vuonna 1993 ylilaas直in seka

SOSiaali- ja terveygivhtalan teht別種yhdistettiin, Satokari Sai hyvin haasteellisen viran, jollalSta ei ollut miss施n muu-

a11a Suomessa. Koko la勾an organisaation johtaminen ja lu-

kuisat enlaiset kehittanisprQjektil olivat Satokarin uraauurtavaa ty61名. Hanen elakkeel弾如ust必n silm乱la pitaen RaiSIOn SOSiaali- ja tervey?johtajaksi oll jo syksylla 2(ro valiト

h6n miedot slnisetja punaisel v狂うt.

Raisiolaisen Maria Ollikan opinnaytety6na LounaisSuomen Kasi- ja taideteollisuusoppintoksessa Mynalnaell為 tekema v皿ciry抄on mitoiltaan 1 45x220 cm. I・創It6kohta oli Se, ett担yijyn varit ja kuviot noudattelisivat uuden lasimaa-

lauksen koristekuvioita. Pyrkimyksessa on onnistuttu ja ryiiyn yleisvaikuteIma on selkeali巾ainen ja raikas・ Ollila oli

aloittanut vihkiryiJyn teOn jo edellisena syksyna. Kaiken kaikkiaan ty6 vaati noin 2co ty6tuntia・ Han oli onnellinen

Siit和的略j uun vihkiry海kotikirkkoon tull eSiin, Ottae§Saan yhtey鵬opinnaytety6n merkeissa Raision seurakuntaan.

tu Markus He血mila. Va. ylil統k計ina on toiminut

ViHoLamppu kumes vuoden 200 1 lopulla virkaan valittiin

Raision ja T¥lrun yhdistav登vesiiohto kay俺ss溢

Turun terveyskeskuksen vastaava l議雌ri Eero Valssi.

4,8 kilometrin yhdy争iohto Runosmaen vesitomista Raisl-

Huhtikuussa aloitti RaisIOn tiedotus- ja koulutus-

On-Naantalin vesilaitokse11e otettiin kaytt66n huhtikuu§Sa

I.eimun siirryttyるVむ血aliman toimimapjohtqjaksi. Koivu-

juhlallisin menoin. 24 mlioonaa markkaa maksanut johto turvaa Raision-Naantalin Ja Turun vesilaltoksen veden-

nen mli valituks1 87 hakijanjoukosta. Han on aiemmin tyss-

Saantla POikkeusoIoissa. Se on osa 2007 valmistuvaa Tu-

kemellyt paitsi europarlamentaarikko Outi qalan avusta-

run seudun tekopo巾avesijむjestelm猫. Samassa yhteydes-

jana Brysselissa my6s Etela-Suomen laaniha11ituksessa ja

Sa rakennettlin my6s pienempi vesijohto Kauppakeskus

Stakesissa.

Myllya vanen.

P為訓ikk6na valtlOtieIeen maisteri Mari Koivunen Th山a

Kesakuun alussa aloitti Tiim Salo Raision kiIj asto- ja kulttuuritoimen johtatana. Salo on ollut Raision kaupungin

Keskusta○○e uusi ilme, ilman kave!ys恥qia

Palveluksessajo lalleS kymmenen vuotta. Hin tuH alun perin kulttuuriohjapjaksi, On Sittemmin tuuraillut eri viroissa, PyS-

Heinakuussa alkoi Raision keskustalle kahdenkymmenen VuOden ayan sen kuuluisan oman ilmeensa antaneitten ke-

tyttinyt ki寄astoon yhteispalvelupistetta ja viime vuodet

vyen liikenteen siltQjen purkuty6. Noin kaksi kuukautta

Ollut erityiskirjastonhoitajana hankittuaan kirjasto-

kestineeseen purku-urakkaan sisallyi my6s ravintola

PateVyyden. Hanen virkansa on ta11e ajalle tyypillinen

Cariooan rakennuksen seka siihen liittyvien msojen p町ku・

yhdistelmavirka. Tysteh略vat painottuvat klIjaston puolel-

Viimeisena vaiheena oli K∞nSillanja ’fomikadun ylittaneen

1e, Silla kid asto on Raision suurin kulttuurilailos.

Sillan purku. Nesteentien yli鵬va kavelysilta sensij aan sai

Kulttuuri§ihteeri j a alkulSkoulutussuumi筒elija Anna

jaad封a se peruskoIJataan VuOden 2002 aikana.

Iryytik証nen-J註vi siirtyi syksy雌Kirkkonunmen kansalais-

Uusitm Raisiontie vihittiin juhlallisesti kaytto6n alka-

OPiston rehtoriksi. Raisiossa h紬oli toimnut vuedesta 1 985

taulun mukaisesti 3 l. 1 0. Valn viimeiset p組Iystyskerrokset

1袖tien. Entyisesti kaksi asiaa oli laksi証sissa erikoisen kiト

ja lopulliset劉aratanerkinn訓j註vat v関1elle 2co2. Keskus-

toksen kohteena: Eero Rantasen s滴ti6n laidekokoelnuen

tan uudistust6ihin oli viime vucx1elle buqjetoitu 15 miljoo-

Saaminen Raisioon ja ty6v洗nopiston toimiman saaninen

naa markkaa, josta Raisiontien siirtalninen oli hintavin, 5

malHkkaaseen kuntoon. My6s Raisio-Seura oli kokenut saa-

m坤. Raisiontien y11e tulevan valokatteen rakentfl血nen sim

neensa Ama Lyytik証sesta §euran taI丁場ita ymmartineen

tyi kev猶seen・ Vu〔rden 2002 aikana rakemetaan my6s toriト

yhteisty6kumppanin. Niinpa hanelle Qjennettiin seuran kevatkokouksessa Suomen Kotiseutuliiton harrastusmitali.

tuksetja muu viimeistely tehdaan vu rden 2(X)2 aikana・

Raision kirkkoon lasimaalaus ja vihkiryijy

Kolmas kotiseutukiIja: Kauniisti ko範inp護n

P泌siaisena paatettiin kirkon riemuvuosi RalSiossa naytta-

Trio KoivisIo-Ran血en-Erma血on血keroinutj乱leenja Ral-

VaSti, kun p泌si漣sp通v和messussajulkistettiin kirkon kuori-

Sio-P註villa oll myymissa painotuore paikalllShistoriaa. juト

ikkunaan siioilettu lasimaalaus seka uusi vihkiry卸v Lasi-

tuja ja muisteluksia Raisiosta sisaltava kiIjanen. Sen kes-

maalaus on taiteiliia Hamu Konola皿suumittelema・ Pol寄a-

keisiateemQj a oval aiemmistakin osista tumt vanha Raisio,

na on ollut kirkon 1 300-1uvulIa tehty lasimaalaus, jota saily-

teollisuus, urheilu ja eri ammatit. Uusia alheita ovat koulu-

1et統n Kansallismuseossa. Raision vaakunastakin tuttu

1aiset opettalien muistelemina ja lap§uuS tienristeyksen tun-

Pyha Martti on maalauksessa p泌OSaSSa. Konola suunniト

teli kuori-ikkunan sivuikkunoihin kirkon seinista

tumassa. Muisteluissa kenotan mm. Raision keskustan syntyvaiheista. KerlQj ia ki[iassa on 46 j a tarinat ulottuvat sotl-

16ydettyihin maalaukslin soveltuvat 〃eunakuviot. Ttoksen

en j乱kei§el略勾alta nykypalV獲血asti.

30

1e lulevat rakennukset ja rakennelmat. My6s alueen istu-

Kauppakeskus Myuy vihi請iin kftytt揃n Pinta-alaltaan Suomen neljallneksl §uurin kauppakeskus Mylly avattiinj山11al]isin menoin 1 8・ lokakuuta. Raision kau-

Pungin tervehdyksen toi kaupunginha11ituksen puheenjoh-

tata Ari Nevalalnen. Sinivalkoisen nauhan leikkauksessa Olivat mukana my6s vs. kaupungi可ohtata Kari Ka巾alainenja kauppakesku?johtata Pertti Vikk山a. Han oli av雀直isruuhkan j独keen hyvin huQjentunul, kun kaikkl Oli su unut hyvin ja my6s rake州usvaiheen tavoitteet toteutuneet. 430

miljoonaa markkaa malrsaneessa My11yssa on yl1 80 yritysta, joista ylivoimaisesti suurimnrm tilan ottaa Prisma.

Avqjaisia edeltavan paivi蛭oli kutsuvierastilaisuus, johon valtiovallan j a paaministerin te「vehdyksen toi valtioSihteeri Rauno Saari. Hanen puheensa teemana oli, ett急

M施絡n ci ole min短くi〃 mnen On Palamut uudelleen kayト t66n. Nyt rdyaus kulkee ennenjaj乱keen syyskuun l l. p註Van tap血tumia. Kuluttajien luottamuksen tulevaisuuteen

ja uskon omaan talouteen han totesi kuitenkin Suomessa Olevan edelleen vahvan. Olemme $e雄ed諦jaん最短a /手 Valmentdyakaudellaan mesta- Kapteeni Wlle Ka胱o ja

近"Ieissa /erγOris朋ia vast血z" Vakuuttl Saari toIVOen me-

ruuteen luotsameen Juha m証ar脇やO短a/i.

nestysta kauppakeskittym乱le, hyvia palvel可a ja omlS巾-

I.6nnq▼istin ty6ta valitsemal- KαVa: J'`ha Kaじ`融でo.

neita kauppQja seka menestystfi yrityksille ja ty6ntek砂i11e.

la hanet Vuoden lentopa1loV血ment勾a膿i.

Jokiky胤I Pqiat 50 vuotta Paltiolippukunta Jokikyla血PQiat ju皿24. =. puolivuosisa-

Nimityksia ja huomionosoituksia

taista toimintaansa. Juhlan seurakunlatalolla kruunasi Jus・

Kun paajohゆa Lasse Kurkinen erosi ylla鵬en huhtikuus-

Si Salosen toimit筒man histohikin Jo庫ky胎n Pofkien pa加o-

Sa tehlav謎t護m, Valitsi Raisio Yhtyman hallintoneuvosto

uudeksi p費JOhtajaksi filosofian lisensiaatti Rabbe KIeme血(Sin, joka oli toiminut Benecol-1iiketoiminnan joh-

vwodeI I95I-2001 luovutus. LIPPukaman uuteen loimi-

tilaan VAnhassa Pappilassa oli koottu valokuvanayttely lippukuman vuosikymmenisfa

tatana joulukuusta 1 999 seka p翠johtqjan varamiehena ke-

sakuusta 2(X)O alkaen.

Raision seurakurman kirkkoherra Pertti Ruotsalo nimi-

Raision Vuoden Yrittai盆 Kuntakohtaisen Raision yritt之軸Palkinnon sai Pel債eristys

tettiin Naantalin rovastikunnan laaninrovastin virkaan 1 6.

Y鴫独善&YrjZ脆. Yrityksen toimialaan kuuluu rm. putki-,

SyySkuuta alkaen. Nimity§kausi on kuusi vuotta.

S適li6- ja laite-eristykset, ilmastointi- ja rakemuspeltity6し

Tysp毯11ikk6 Raimo S山osen el狭keeuel狐16 KalevalanP蛍ivana s可ui Kaarina§Sa kepe温ohjelman merkeissa ja

Tbiminta tapahtuu vuonna 1978 rakennetussa 700 neli6n teollisuushalllSSa. Ty6ntekiiaIn護崎Vaihtelee 1 2-20.

P泌ttyi illalla arvokkaasti Raisiossa, missa h紬sai vastaan0峨ra Suomen Valkoisen Ruusun rita〃ikunnan ansioristin.

PuolustusminlSteri Jan-Erik Enestam oli my6ntanyt RIntamave記raaniliiton vuosipaivan 5.4.200 1 johdosta vaト

tiosihteeri Rauno Saarelle liiton kunniaristin. Se on j血jestysnume〃Oltaan 1 3 1.

Sa細-H紛ne soi ju皿iua Ikaa山sissa sai Raision p。ika meト

Hoitotekopalkinto Raisioon Valtakunnallinen PIひNWrs所g-y履irtys palkitsi hoitoty6n Parantamise§ta ja endoskopiatoiminnan kehittamise§は yhteisty6prQjek血vastu血oit勾at sairaa血oitdya Leena IJeP-

畔senja penlShoitQja Anu A血de血an. Aiemmin prQjekd oli

Saanut Sairaanhoitopiirin kaunustepalkkion.

koisen huomionosoituk§en, kun Mal脆Lep証1haaralle annettiin Esiintyv徹Thite担iat-yhdistyksen toimesta mitalin ja

kunniakiIjan kera harvinamen titteli Viihdetaileen Mestari.

106 vuotias Martta Jokila menehtyi 10.1. 1 895 syntynyt Marm Jokila nukkui kuoIon uneen

Valtiosihteeri Rauno Saari on valittl】 j ohtamaan Kanl l.1 l.2(X)l. Han oIi pit略an Raision vanhin henm6. §anel欲elaitoksen hallitusta. Tbimikausi on kolme vuottaja

se alkoi viime vuodenvaihteessa.

Raisio - Py6ranykaupunki Suomi旬6胸i細e -yhteisty6elin vaHtsi valtakunnallisella

Raisio irtaantui p血distamoha血血eesla Vuoden lopulla, joulukuussa, P泌td Raision valtuusto olla

l狐tem猟a mukaan Turun seudun yhteiseen j為tevedenpuh-

distamosuumitelmaan, nk. Kakola-hankkeeseen.

Py6r護lyviikolla Raision ensimm電sena Varsinais-Suomen Paikkakuntana vuoden py6r猛lykunnaksi. Raisiossa on Py6rail】吟iden Ja mulden denkaytlajien tu「vallisuuleen panostettu rakentamalla kaupunl血n liki nelj独ylrmen鰭kevy-

Raision Ⅶoden Urheiliia Raision parhaan u血eilij an vuoma 200 1 julkistaminen ta-

en liikenteen eritasqj軸estelya. Kevyen liikenleen vaylia

Pahtui vasta tammikuun 2002 lopulla. Kumian ai uimari

On 6 1 kilometria. joi§ta Valtaosa on paally§tettyj!i.

Jamo Pihla▼a, kuten edelliseuakin valintakerralla.

31

Mennen tu11en Raisiota

EIsa Salminiityn lOO-VuOtisj uhlan為yttely

P猶toimitt4i an vinkkeli sta l O vuotta vastaavana toimittat ana

Raisio-Seuran toimintaa kuvin

Raisio-Seura retkilla Kesatetki Padise-Haapsalu-

Hiidenmaa 9.-1 1.6.2001 Aamusumun pei胎essa taivaan lahdirme kohti HelSinki着ja sielta edelleen lalValla yll Suomenlahden

TなlIlmaan. Lyhyen pys弧dyksen telmme Rocca AI

Maressa hlLiallain ava[luun Prisma-1avarataloon, jonka pysaki雌poimirme mukaanme tulkinhppaan

Man Maasik:ln. Matka=a PaldlSkjin polkkesimme Keiia-Joa:SSa ihaIlema§Sa VeSIPulousla, jonka kor-

keus on n.6 metria, ymParilIa vehmas kasvillisuusja puust〇・ Lansi-VlrOn Sanriston suuri houkutus on 」uun luonto」a meren lanelSyyS. Maisema on laakeaa, ran-

nal matalia, Vaihtelua tuovat ha丁iut ja meren kovertamat rant到yrkanteet, kasvlllisuus rikasta」 a re-

hev誼. Ajomme Pakrin niemimaalle tosi kuoppaista

luvulla Liivinmaasta kayty sota. Luostaria on pikkuhi匝a

restauroltu VuOdesta 1939, rakennust6iden loppu ei edes h泌m6ta. Luoslarin vie〃eSSa Oli Padisen kartano, johon kuului talonpoikia, kylla j a kalastuspaikk(函meren ramト

ko11a Ja Saanlla aina Etela-Suomeen asti. Se tuhottiin kuten luostarikin. Savuttuneet rauniot eivat pysyneel kauaakaan rauniolna Thnska myl kaukajsen ja levottoman meren-

1akalSen hallintoalueensa 1 90(0: lla Kolninmarkalla saksalaiselle ritarikunna11e.

Kustaa II Adoif puolestaan lahjoltti Padisen v. 1622

nikalalSelle kreivi Thomas Rammlle, JOnka suvun hallussa se oli l机es 300 vuotta. Rammit perustivat kukk- ja konste-

Puutarhan, josta piti tu11a Villandryn tal Chennonceaux : in kallainen komeus.

Padisen kunta sij ait§ee HaI] umaan lansiosassa, Pinta-

ala 367 neli6kmja asukkaita n.2000. PadlSelle on laadlttu kolmen kohdan kehityso面elma; talouselama, luomuviliely ja matkailu. Sama11a on tavoltteena asukasm荻蹴n kasvaト

taminen ja pysyminen ltSenaisena kuntana. Haikeln mlelln jatirme hyvastlしTassa v乱issa suurldltokset padiselaisille !

Haaps確u Matka j atkui L泌nemaan keskukseen Haapsalun kaupunkim. Siell各mdyoituirme aivan ’fagalahden ramaila olevaan

hote111 Promenadiin, huoneissa oli parvekkeetja ihana meri-

nak6ala, OSa huonelSta Oli historiallisessa Villa Pelzer: issa.

Hotellissa nautlmme my6s hyv乱ja maukkaat ateriaし

Illan tummetessa lutustulmme kiertoajelulla oppaan

kanssa kaupungin nthtavyyksiln ja historiaan. Haapsalu Sai kaupunginolkeudet v・ 1279jajo si11oin oli valmistunul

OSia piispanlinnasta j a Tuomiokirkosta, joka on nykyain Baltian suurin yksi laivamen kirkko・ Lopullisestl PilSPan-

1ima valmistui 1400-luvu11a. Liivinsodassa ( 1558-83)

Haapsalu tuhoutui lthes kokonaan, V. 1 628 himan osti kreivi Jakob de la Gardle. Ven乱aiset sotavolmat miehittivat kau-

pungin v. 1 7 1 0, Ja VllSi vuotta my6hemmin vieraili tsaari Pietari ja linna ra崎ytettiin, ettei sita voilalSi kaytt施

llnnOituksena.

Oppaamme kertoi tunnemn larinan ; elokuussa taydenkuun aikana n為yttdytyy Tuomiokirkon kastehuoneen ik-

kunassa Haapsalun VaIkea Rouva. LinnanpulStoSSa Oli meneillaan tanssijuhlat, Vakea llikkul Pa面on. Kent乱la oli my6s

Haapsalu It証neren rannalla on vieh靴lava ja rauha11i-

nen kylpyla- ja lomakauPunki. Sen kauniit puistot, merenraImatja auringonlaskut ovat unohtumattomia el温lyksia. Ⅵikka tervehdy胎va mudan haju el nenaSSa tunnu mitenk泌n miellyttav温働. on vain uskottava sen parantavaan

v心血血keen.

Maanantaiaamulla lahdimme kohti Ta11innaa, louna§血rme TV-tOmin II:§Sa kerroksessa, yli l co metrin korkeudessa; Onneksi sime vei hi§Si. Lounaan jalkeen j証viela hetki aikaa ostoksille ja omille

asioille ermekuin mIs Nordlandia lahd Helsinkiin. RaisiosSa Oltiin puolen y6n tuntumi§Sa.

Saamamme Palautteen mukaan matkamme onnistui todella hyvin・ Raisio-Seura kii雌kaiklda mukana oueita, kinos my6s hienosta luotsauksesta Raision LiIria Oy:n kuljetl勾a Heik-

Lahiretki Paimioon 30.8.2001 EIokuinen retki aloitetdin tutustumalla Hepejoella sijaitseVaan Pyhむ1 Jaakobin kirkkoon. Oppaamme kertoi kirkon

kuuluvan Jaakobin seurahuonee11e, jolla on mm. oma ta-

lous. Kirkko ja ympirilla oleva hautausmaa hoidetaan kym菰sten jaIjestam乱la ta此ooty伽a.

Alueella on ollut jo v. 1229 puukirkko, joka si11oin Pyhitetdin merenkulkiiain §uqieluspyhimys Jaakobille. Ny-

kyinen Lars Sonckin (Turun Mikaelin kirkko, Kultaranta jne.) on valmistunut v. 1 929. Fieni diliki血ko on erit鰭in suo-

Sittu mm vi皿skirkkona, joulun edenaj釦jestet謡in my6s Kauneimmatjoululauluトtilaisuuksia, jumalanpalveluksia joulunaja p毯siaisen乳Kikkoon mchtuu noin 1 50. Hauta-

usmaalla on l狐eisen Viks直karmon is狐n独1 ministerivaldosihteeri R.H. Rehbinderin rakermu請ama mausoleumi. Keuotapuli on vucxlelta 1 734, Sis. nykyaikaiset h副ytys-

laitteet. Kirkossa on Oskari Niemen maalauksiaja vanhat taulul v. 1909 palanee ta kirkosla. Matka jatkui keskustaan jyhke謎sa kivimakasiinissa sijaitsevaan sahk6muSe○○n.

〇〇〇〇〇〇〇〇〇

ぐ￣/音 十・・ヽ■

計二二一‡

丁諦 蘭で畷 義士ヽ○○

二三・三国

53. kotiseutup証v靴V arQjen Kaヰalassa 8.- 1 2. elokuuta vietettyjen v. 200 1 kotiseutupaivien tapah-

tumat sijoittuivat ValtlmO-Lleksa-Numes-Juuka-aluee11e, jolta matka Po面anlahteen j a Vienanmerelle on l粗es sama・ Ihmisten elam謎n on vaikuttanut kaIjalainen kultluuri ja

asuinymp狂is(6; Vaihtelee vehmaasta viljelyksesta karuun korpimaiseman・ Murteena kuul血n “suomea, SaWOO, hi増oo j a kovvoo’’.

Paivien virallisia osallistujia kiIjattiin yli 700 henkea.

Numeksessa pidettyyn Suomen Kotiseutuliilon vuOSikokoukseen osallistui 1 59jasenyhleis銃edustaen l割leS 300 裁Inta. Liiton puhee巾Oht辞nl扇valittiin uudelleen fil.tohtori

Pekka Laaksonen Helsingista. Maakuntia edustavaan valtuustoon Lounais-Suomen alueelぬvalittiin laatup謁11ikk6 Osmo Ko§kinen Salosta erovuorossa o11een raisiolaisen

Perttu Koi11isen tilalle. Tbinen alueen edustala on agrologi

Salcari Heikkila Ruskolta.

Liiton toiminnan p泌Iinjat kohdistuvat tietoyhteiskuntastralegiaan §eka alueelliseen rakennuslaki- ja

kotiseumarki§tOkoulutukseen.

Retkia o面elmassa oli toistakymmen館; Puheer可ohtaja tutustui Puunurmcksen historiaan ja alleki寄oittanut retkeen,

jonka aikana tutustuttiin mm syksylla 200l edesmenneen kuvanveist締Eva Ryyn謎en suurimpaan ty6h6n, ainuト Iaatuiseen Paaterin kirkkoon, Valm. v. 1 99 l. Sar鵬田a aluee11a On taiteilijan koti, jo皿ka portailla Eva Ryynallen m]ehensa lukemana toivotti meid釦ter¥Ietulleiksi Paateriin. Tutustuimme kirkon li§iik§i ateljeehen, jos§a meik出社sta raisiolaisena

kiimosd Huhkon karrmon alueelta kotoisin olevien tammiPuiden kohtalo. Opas kertoi niista valmistet巾en tcosten

menneen pa面olti myyntiin; Seinむelie館a oli n粗tavissa,

RAISIO-SEURAN TOIMINTAKALENTERI VUONNA 2002

Kesaretki Vanaan Valamoon 14.- 16.6.2002 Pe 1 4.6. L粗t6 RaisIOSla klo 6.co (Na11i血). Ajetaan Forssan, Lahden ja Heinolan kautta Kuorttiin, jossa kahvitauko.

Matka jatkuu Mikkelin ja Juvan kautta, Valillalounastauko, Savonlinnaan. Aikataulun salliessa omatoiminen tutustuminen kaupunkiin tai Olavi山imaan.

Jatketaan Punkahaかlle ja Kerimaelle, jossa tutustutaan puukirkkoon (maailman suurin).

Seuraavaksi saavutaan Kiteelle, m勾Oittuminen Kiteen Kievariin 2-h. huoneisiin. Yhteinen paiv訓inen.

Le 1 5.6. KIo 6.30 1狐t6 W善rtsila弧ja Niiralan rata-aSeman kautta siinyt毯n ven萄餌puoleue ja edelleen So血valaan.

Kierto勾elu, rahanvaihto seka piknik-eVaiden jajuotavien hankin(a Valamossa kaynda vaIten. Opas ol aa.

KIo 1 0 1andetaan laiva11a Valamon luostarisaare11e, tutuStutaan luostariin oppaan johdolla OluOm. Pitk釦portaat).

Noin klo 1 5 1狐det稜血kohti Kiviniemea. joka sijaitesee endsessa Sakkolassa. Matk!山a nautitaan virvokkeita

luomon helmassa kauniissa KaIjalassa maisemia ihaillen.

Klo 20 saapuminen Kiviniemeen, mqjoittuminen hotelli Losevoon. nlallinen hotellissa. Aikataulun pi髄minen

ven萄alla vaikea血koa, vieraanvaraisuus korvaa kuitenkin m血dolliset pu同eet !

Su 1 6.6. Klo 9 1温胎Vi王puriin, aikaa kahvitteluun ja ostoksiin ! Suomeen qjetaan Vねlimaan rata-aseman kautta, ruOkalト

1aan Rqiahovissa Vanlimaa11a. Matkalla taukQja tarpeen mukaan ! Raisioon saavutaan puolen y8n tuntumassa.

MAVKAN HINTA: J醤Senet 220 euroa. muut 235 euroa, l.h-1isamaksu 22 euroaIvrk.

Hinta §is乱l溢bussikubetuksen, majoitukset aamiai§ineen, Olbeimassa mainitut ruokailut, Viisumin ja palrouisen Sairaskuluvakuutuksen (minimi) ja ol互elmassa mainitun opastuksen.

ILMOITIAUTUMINEN: 30.3. mermessa siht. A血o Makiselle, Puh. 438 1 495. Emakkomaksuna perit識血l (X) euroa, lopPuO§a matkan hinastaja kopio passi§ta 1 5.5. memessa. viittee11iset pankkisiinoIomakkeet toimitetam ilmoittautue§Sa !

TERVErUIJOA KANSSAMME VANHAAN VALAMOON JA KARJALAAN !

Rai sio- S euran j為senist6

Y!1騨net: 蹴en He血叫母リ

TASALANKAMARI kahvilajakohtaamispaikha

Raision Kuula ry

Raisionkeskustassa,Tdsalanaukio5.

Raision U血e肌LantOil司直t ry

Avoinnama"PekeIIolO-15.

Raision Loimu ry Keski-Raision - mご山肌Omakotiyhdistys ry Raision Seudun Elakel猛sct ry

L醤hetyssopessamyytav益nak謎it6i飴.

Raision §OS.dem. TY VI)ima ry

Aultamiskeskusp謎vys峰i盆Kamarissa

Kamaan O血瑚Sサ

majatokellolO"14,Puh.(02)4385865.

Pasalan ja Ymp狐ist6n Omakodyhdistys ry

Ami高一溺れn6iI通り

Raision Pyry-Siskot ry malan sos.deIn. Yhdistys ry Kuninkaangiv Omakotiyhdistys ry

Tervetuloa!

Raisionseurakun`a

Vie細u血Ⅵ10車軸Sリ R棚田調雌yh融蹄n艶血組血0血血血略軸心 ko缶sell埋Im i血oituksen antaneita yrityks遊se脇

PARTUHⅡ.KAMRAAMO

Raision kaupunha ja seurakunt劃kotiseututoiminna皿

調農e血ises鶴」

TUULA

Seuran jasemn議i胎vuoden 2001 lopussa: Kun哩 3

噂 2刀

哩2x62 124 哩 32

Ma重thkatu6 21200Ra速io nlh.4383412

Yhteis6iZisenia 14

J純血筒yh加治 400

与払MPO

PaiIくallisuusonetumme 閣獲れn聞く

」」 」臆し 」臆し ▲ ▲ 」臆し ▲」」宣1」」臆し ▲ ▲ 」臆し www.「annikkoseudunsanomat.fi

求Kai嬬i加lostあくSjakopionti CÅD,4-Vaγi,タから, 奉 PiiI男。ゞt地鳥set

暮E融ee鼻jαl鳥ai鋤t 華 Hin職asiot,t霊ルtel!′eaelot

K喜Lし書NKOPIO Raisio,S-MarketintaIo,2.krs k冊ゆP@nett上1i

藷蓮sA 圏 ●llELA丁 .K()l¥JAし)KSl:丁

●SARANA丁 'SAilJOITUKSl?T

勝田静綬o叫 Solく尊1iuksunkujal,212OORaisio Pl-helin(02)4,う871う1

。._K,8NT.,S議gPkk.百 TuRuNS各uDUNOP-KIINTEIST6KESKuSくyr しKY[A]

RAuPInKUJA2,2i200RAISIOp.2199877,2`99878

FAN KKITOIMI NTAA PAIKKAKUNNAN PARrRAAKSI

No「de○ ○の 韓AISiO. PuH. (O2) 334 4759

観山edom S誼新語関皿帖 他r口昨抑制吊り手書1別田的i雪山.

叩巾.叩即軸6与≡田孔Ia鳴i周到1油日軸凪 間脚.畦的¶紳.ri

① 調教町椅閲〇回齢

0与りu雪軸軸物軸 地鶏.Puh"主意…判II「個唖謡u鵬口和的・市

Handelsbanken Varppeenaukio3,21ZOORaisio.Puh・0104445320

韓