Vuosikertomus 2015 - Puhas Oy by Puhas Oy

VUOSIKERTOMUS 2015

Kasvomaalausta j채teneuvonnan lomassa Botanialla

Messuosasto Farmari 2015 -maatalousn채yttelyss채

SISÄLTÖ

2015 TÄSSÄ VUOSIKERTOMUKSESSA Vuosi 2015 lyhyesti

Perustietoa yhtiöstä

Toimitusjohtajan katsaus

Johtaminen ja hallinto

Kehityshankkeet ja rakentaminen

Palvelut ja tuotteet

Keräys ja kuljetus

Käsittely ja hyödyntäminen

Kontiosuon jätekeskus

Asiakaspalvelu

Sosiaalinen vastuu

Ympäristövastuu

Taloudellinen vastuu

Hallituksen toimintakertomus

Tilinpäätöstiedot

Tilintarkastuskertomus

Ekovoimalaitoksen rakennustyöt etenevät Lue lisää sivulta 11.

Pienjätekuormista hyötykäyttöön Kontiosuon jätekeskuksessa

84% .

Lue lisää jätteiden käsittelystä ja hyödyntämisestä sivulta 16.

Jäteneuvontaan panostettiin paljon

Aktiivisesti mukana kesätapahtumissa

Jätehuollon infotilaisuus marraskuussa Joensuussa veti tuvan täyteen väkeä.

Jätteiden lajittelupiste Farmari 2015 -maatalousnäyttelyssä. Lue lisää sivulta 22.

JULKAISIJA Puhas Oy

TOIMISTO Jokikatu 7, 80220 Joensuu LASKUTUSOSOITE PL 370, 80101 Joensuu etunimi.sukunimi@puhas.fi www.puhas.fi TAITTO Zeeland Family

Jäteneuvontaa myös Facebookissa Yhteinen juttu -sivustolla.

TYKKÄ Ä MEIS TÄ MEISTÄ

PUHAS OY 2015

1 Uudet hyötyjätteiden kuljetusurakat alkoivat

5 Biojätekampanja alkoi 5 Avoimet ovet -tapahtuma jätekeskuksella 5 Jätekeskus auki kolmena lauantaina 5 Tilaajavastuulain tarkastus 5 Viranomaistarkastus jätekeskuksella

3 Jäteneuvoja Tommi Kukkonen aloitti työt

2 3 4 5 6 2 Lylykosken koulu Ilomantsista voitti Tuikkujahdin

4 Lajitteluhallin avajaiset jätekeskuksella 4 Yhteinen juttu -asiakaslehti ilmestyi

6 Ilomantsin jäteaseman rakentaminen alkoi

MONESSA MUKANA VUONNA 2015 Puhas Oy

Visio

• kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, toiminta rahoitetaan jätemaksuilla • perustettu vuonna 1997 • ei tavoittele voittoa, ei jaa osinkoa • kilpailuttaa jätekuljetukset, ei omista omaa kalustoa.

Olemme Itä-Suomen laadukkain kunnallisia jätehuoltopalveluita tarjoava kiertotaloutta edistävä jätehuoltoyhtiö.

Puhas Oy 31.12.2015 • 5 osakaskuntaa • liikevaihto 8,85 milj. euroa • asukasmäärä 112 629 • asiakasmäärä 33 486 • jäteastiatyhjennyksiä noin 650 000/ vuosi eli 1780/kalenteripäivä • sekajätteiden aluekeräyspisteitä 62 • ekopisteitä 56 • vaarallisten jätteiden ja sähkö laitteiden keräyspisteitä 10 • sopimusapteekkeja 18 • jäteasemia 3 • loppusijoitusalueita 1.

PUHAS OY 2015

62 56

SEKAJÄTTEIDEN ALUEKERÄYSPISTETTÄ

EKOPISTETTÄ

7 Järjestettiin Farmari 2015 -maatalousnäyttelyn jätehuolto ja annettiin jäteneuvontaa messuosastolla

12 Vuosikalenteri jaettiin kotitalouksiin 12 UPM Plywood auditoi yhtiön toimintaa 12 Intranet otettiin käyttöön

10 Jätekeskus auki kolmena lauantaina

8 9 10 11 12 9 Henkilöstön kehitys- ja tyky-päivät 9 Kotitalouksien vaarallisen jätteen, metallin, sähkölaitteiden ja renkaiden keräyspäivät Liperissä, Kontiolahdella ja Polvijärvellä

11 Ilomantsin jäteasema avattiin 11 Tuikkujahti alkoi 11 Jätehuollon teemapäivä isännöitsijöille ja taloyhtiöiden hallituksille 11 Jätehuollon infotilaisuudet Liperissä, Ylämyllyllä ja Joensuussa

Strategiatyö

10 1 3

VAARALLISEN JÄTTEEN JA SÄHKÖLAITTEIDEN KERÄYSPISTETTÄ

Toiminta-ajatus ja liikeidea • Olemme kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tehtävänä on järjestää omistajakuntiensa lakisääteinen jätehuolto. • Tarjoamme jätelainsäädännön mukaisia jätehuoltopalveluja, jäteneuvontaa, jätteiden kierrätystä ja loppusijoitusta. Arvot ja toimintaperiaatteet • Kaikessa toiminnassamme pyrimme kestävän kehityksen mukaiseen elinkaariajatteluun ja ympäristönäkökohtien huomioimiseen. • Toimintamme on asiakaslähtöistä ja kokonaisvaltaista. • Kehitämme toimintaamme jatkuvasti. • Huolehdimme henkilöstömme hyvinvoinnista ja osaamisesta.

Omistajat

OSAKAS

Joensuu 685

LOPPUSIJOITUSALUE

JÄTEASEMAA

OSAKASKUNTIEN ASUKASMÄÄRÄ ON YHTEENSÄ

112 629

OSAKKEET KPL

Ilomantsi 69 Kontiolahti 94 Liperi 101 Polvijärvi 51

POLVIJÄRVI Omistusosuus 5,1 % Asukasluku 4 558

ILOMANTSI Omistusosuus 6,9 % Asukasluku 5 339

KONTIOLAHTI Omistusosuus 9,4 % Asukasluku 14 825 LIPERI Omistusosuus 10,1 % Asukasluku 12 335

JOENSUU Omistusosuus 68,5 % Asukasluku 75 572

PUHAS OY 2015

Biojätekampanja oli menestys Vuosi 2015 oli yhtiön yhdeksästoista toimintavuosi. Yhtiö huolehti viiden osakaskunnan asukkaiden, teollisuuden ja elinkeinoelämän tuottamista jätteistä. Taloudellinen tulos oli hyvä. Henkilökuntaa yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 18 henkilöä.

rgaanisen jätteen kaatopaikkausta rajoittava asetus tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Itä- ja Keski-Suomalaiset jäteyhtiöt ovat jo vuosia valmistautuneet asetukseen suunnittelemalla jätteenpolttolaitosta Leppävirralle, ja nyt kahdeksan jäteyhtiön ja Varkauden Aluelämmön yhteisomistuksessa oleva Riikinvoima Oy rakennuttaa parhaillaan ekovoimalaitosta Leppävirralle. Rakentaminen alkoi lokakuussa 2014, ja laitos valmistuu tulevana kesänä 2016. Puhas Oy ja kuusi muuta Itä-Suomalaista jäteyhtiötä ovat valmistelleet yhteistä jätteiden siirtokuljetusten kilpailutusta Riikinvoimalle. Siirtokuljetukset alkavat näillä näkymin heinäkuussa. Tämän jälkeen sekajätteen kaatopaikkaaminen asteittain loppuu. Riikinvoiman ekovoimalaitoksen kattilatekniikka on erilainen kuin muissa Suomen jätteenpolttolaitoksissa. Perinteiset jätteenpolttokattilat ovat arinakattiloita, jotka sietävät huonomminkin lajiteltua yhdyskuntajätettä. Riikinvoiman kattilatekniikka on kiertoleijutekniikkaa, mikä tukee voimakkaasti kiertotaloutta. Kattilan hyötysuhde on parempi kuin arinakattiloilla, mutta kiertoleijukattila vaatii parempilaatuisen polttoaineen. Nykyistä sekajätettä ei sellaisenaan voida viedä poltettavaksi, joten kotitalouksissa syntyvät jätteet on lajiteltava entistä tarkemmin. On tärkeää, että polttoon menevästä jätteestä lajitellaan pois vähintään biojätteet, metallit, lasit, vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet. Myös kaikki muut materiaalihyödynnettävät jätteet kannattaa lajitella, esimerkiksi puhtaat ja kuivat pakkaukset kannattaa viedä keräyspisteisiin. Loppujäte, kuten likaiset palavat pakkaukset, muovit ja käyttökelvottomat vaatteet kuuluvat poltettavaan jätteeseen. Yhtiö on valmistautunut kaatopaikkausta rajoittavaan asetukseen ja jätteiden energiahyödyntämiseen monin eri tavoin: rakentanut osakaskuntiin lajitteluun perustuvia jäteasemia, järjestänyt biojätteen lajittelukampanjan, pitänyt osakaskunnissa info- ja neuvontatilaisuuksia ja palkannut jäteneuvojan. Esimerkiksi Kontiosuon jätekeskuksen pienkuormien lajittelukentällä jätteistä lajitellaan hyötykäyttöön jo vajaa 84 %. Hyötykäyttöä voidaan vielä parantaa lajittelemalla jätteet jo niiden syntyessä omiin jakeisiin eikä vasta jätekeskuksella tai jäteasemalla. Joensuun alueellinen jätelautakunta hyväksyi loppuvuodesta 2015 uudet jätehuoltomääräykset, jotka kiristävät lajitteluvaatimuksia entisestään ja antavat hyvää tukea yhtiön valistustyölle.

PUHAS OY 2015

MAAN HALLITUS AJAA KUNNALLISIA JÄTEYHTIÖITÄ AHTAALLE Hallitus on kirjannut hallitusohjelmaan kiertotaloustavoitteen. Elinkeinoelämän etujärjestöt ajavat muutoksia yhdyskuntajätehuoltoon. Muutoksia on esitetty hankinta- ja jätelakiin. Suomen jätemäärästä yhdyskuntajätteen osuus on kuitenkin vain kolme prosenttia, ja siitä nytkin vain 45 prosenttia on kuntien vastuulla. Jos kiertotaloutta halutaan todella edistää, toimenpiteet tulisi kohdistaa kuntien vastuun ulkopuolisiin suuriin jätemääriin. Kaavailtujen muutosten toteutuessa Suomi taantuisi pois jätehuollon ja kiertotalouden edelläkävijöiden joukosta ja tehoton jätehuolto tulisi kalliiksi kaikille. Julkinen jätehuolto on hoitanut vastuunsa hyvin, miksi se halutaan ajaa ahdinkoon? Hallitus haluaa rajoittaa kuntien jätehuoltovastuuta koskemaan pelkästään asumisessa syntyvää jätettä. Markkinoiden armoille jäisi julkisten palveluiden jätehuolto ja elinkeinoelämän jätteet. Tästä johtuen kuntalaisten jätehuollon kustannukset nousisivat reippaasti. Kunnallisen jätehuollon rakentamisessa on otettu huomioon julkisten palveluiden jätehuolto sekä elinkeinoelämän jätehuolto niiltä osin, joita markkinoilta ei ole saatavissa tai markkinahinta on kohtuuton. Jos kuntien vastuulle jäisi vain asumisessa syntyvät jätteet, nousisivat käsittelyhinnat merkittävästi, koska kustannukset säilyisivät mutta tulot tippuisivat. On myös selvää, että harvaan asutuilla alueilla yritykset eivät saisi markkinaehtoista palvelua tai se oli kohtuuttoman kallista. NEUVONTAA JA YHTEISTYÖTÄ Yhtiöön palkattiin keväällä jäteneuvoja, ja jäteneuvontaan pystyttiin panostamaan enemmän. Neuvonta- ja infotilaisuuksia pidettiinkin vuoden aikana useita kymmeniä; myös Farmari 2015 -maatalousnäyttelyssä ja Kuninkuusraveissa oltiin antamassa jäteneuvontaa. Kesällä toteutettiin biojätekampanja, jolla kannustettiin omakotitalouksia biojätteen lajitteluun markkinoimalla biojätekimppaa ja kompostorin hankintaa. 643 kotitaloutta liittyi kimppaan tai osti kompostorin. Kampanjointia jatketaan myös tulevana vuonna. Itä-Suomen neuvontayhteistyötä jatkettiin Puhas Oy vetoisesti. Yhteistyön tavoitteena on kehittää yhtiöiden jäteneuvontaa, parantaa asiakaslähtöisyyttä, tuottaa yhdes-

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Hyötykäyttöä voidaan vielä parantaa lajittelemalla jätteet jo niiden syntyessä omiin jakeisiin eikä vasta jätekeskuksella tai jäteasemalla.

sä neuvontamateriaalia, kehittää nettisivuja sekä parantaa kustannustehokkuutta. Myös erilaisia jäteneuvontahankkeita voidaan toteuttaa yhteistyössä. Jäteyhtiöiden yhteinen asiakaslehti, Yhteinen juttu, jaettiin kotitalouksiin huhtikuussa. Lehti jaettiin myös ulkopaikkakuntalaisille, jotka omistavat kesämökin yhtiöiden toiminta-alueella. Vuosikalenteri tehtiin myös yhteistyössä, ja se jaettiin yhtiöiden toiminta-alueella joulukuussa. PAKKAUSTEN JÄTEHUOLTO TUOTTAJIEN VASTUULLE Uuden jätelain mukainen pakkausjätteiden tuottajavastuu eli tuottajien velvoite järjestää pakkausjätteiden jätehuolto kotitalouksille ilmaiseksi toteutui vuoden 2016 alusta. Pakkausjätteiden keräyksestä vastaa Rinki Oy. Keräysverkosto on osittain vielä rakentamatta, mutta sen pitäisi olla kokonaisuudessaan valmis tulevana kesänä. Asetuksen mukaan Rinki Oy:n ei tarvitse ylläpitää niin laajaa ekopisteverkostoa kuin kunnalliset jäteyhtiöt ovat tähän asti järjestäneet. Joensuun alueellinen jätelautakunta päättää tänä vuonna, jääkö osakaskuntiin vielä kuntien täydentäviä pisteitä. TAVOITTEET SAAVUTETTIIN Kaikki vuodelle 2015 asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Kiitokset kuuluvat koko henkilöstölle.

JOHTAMINEN JA HALLINTO Ylin päätäntävalta on yhtiökokouksella, joka kokoontui vuonna 2015 yhden kerran varsinaiseen yhtiökokoukseen. Yhtiöllä on hallitus, jossa on edustus yhtiön jokaisesta osakaskunnasta. Hallitukseen kuuluu 7 varsinaista jäsentä ja 7 henkilökohtaista varajäsentä. Hallitus vastaa yhtiön toiminnasta, taloudesta ja strategisesta suunnittelusta. Hallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Yhtiön tilintarkastajina toimivat KHT-yhteisö BDO Oy:n KHT Pasi Tuuva (vastuunalainen varsinainen) ja HTM, JHTT Kaisa Lappalainen (varsinainen). Yhtiön varatilintarkastajina toimivat KHT, JHTT Ulla-Maija Tuomela ja HTM, JHTT Aki Rusanen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Jarmo Junttanen.

Jarmo Junttanen toimitusjohtaja

PUHAS OY 2015

KEHITYSHANKKEET JA RAKENTAMINEN Ilomantsilaisilta hyvä vastaanotto jäteasemalle Ilomantsiin avattiin toiminta-alueen kolmas jäteasema lokakuussa. Avajaisissa vieraili yli 350 ilomantsilaista. Rakennusurakan toteutti JPH-Maanrakennus Oy. Rakentaminen aloitettiin kesäkuussa ja jäteasema vastaanotettiin syyskuussa. Jäteasema palvelee pienjätekuormien tuojia arkisin kahtena päivänä viikossa, maanantaisin klo 9 - 13 ja torstaisin klo 15 - 19.

Jäteaseman avajaisia vietettiin lokakuussa.

Jätekeskus valmistautuu jätteen energiahyödyntämiseen Kontiosuon jätekeskus valmistautuu jätteiden energiahyödyntämisen aloitukseen. Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitos valmistuu koekäyttöön alkukesästä 2016, ja se otetaan tuotannolliseen koekäyttöön vuoden loppupuolella. Sen jälkeen asumisessa syntyvät jätteet ja polttokelpoiset rakennusjätteet kuljetetaan Leppävirralle energiana hyödynnettäväksi. Kotitalouksien jätteiden loppusijoitus jätekeskuksella loppuu kokonaan. Jätekeskukseen rakennettiin lajitteluhalli, johon poltettavat jätteet varastoidaan. Jätteet kuormataan koneellisesti kuljetuskontteihin, ja Leppävirralle lähtee 2 - 3 jäterekkaa päivässä. Rekkakuljetuksia varten aloitettiin vuoden vaihteessa uuden vaakasillan ja vaakaraLajitteluhallin avajaisissa huhtikuussa.

PUHAS OY 2015

kennuksen rakentaminen. Uusi vaakarakennus on tulossa nykyisen vaakasillan viereen, ja uudisrakennuksen toiselle puolelle on tulossa uusi pidempi vaaka. Pitkä rekka voidaan punnita pitkällä vaa’alla yhdellä kertaa ilman osapunnituksia, mikä helpottaa ja nopeuttaa rekkaliikennettä. Jätekeskuksessa tehtiin uusia tiejärjestelyjä, jotka lisäävät turvallisuutta jätekeskuksen alueella. Raskas liikenne ja henkilöliikenne saadaan näin pidettyä paremmin erillään. Kävijää tervehtivät selkeät kyltit, jotka varmistavat, että jätekeskuksessa on helppo asioida.

KEHITYSHANKKEET JA RAKENTAMINEN

Ekovoimalaitoksen rakennustyöt etenevät Näkymä ekovoimalaitoksen työmaalta joulukuussa.

Pian kahdeksan kunnallisen jäteyhtiön kotitalousjätteet hyödynnetään energiaksi sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Riikinvoiman ekovoimalaitoksen rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa Leppävirralla. Työt alkoivat työmaalla lokakuussa 2014, ja vuoden 2015 aikana päästiin jo asennusvaiheeseen. Viime syksyn ja talven aikana rakennettiin kaukolämmön siirtolinjaa. Siirtolinjan pituus on noin 8 km.

2016

Alkukesästä 2016 voimalaitokseen saapuvat ensimmäiset jäte-erät ja silloin päästään testaamaan jätteenkäsittelyn laitteistoja.

heinäkuu

2017

Heinäkuussa syttyy ensimmäinen jätetuli, josta alkaa puolen vuoden koekäyttövaihe. Ekovoimalaitos valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. PUHAS OY 2015

PALVELUT JA TUOTTEET

Kiinteistökohtainen keräys • Kiinteistön omia tai useamman kiinteistön yhteisiä sekaja biojäteastioita • Kilpailutetut kuljetusurakoitsijat hoitivat tyhjennyksiä • Keräysalueella - 28 500 sekajäteastiaa - 2 050 biojäteastiaa • Jäteastian tyhjennystapahtumiin perustuvat Joensuun alueellisen jätelautakunnan vahvistaman jätetaksan mukaiset jätemaksut

PUHAS OY 2015

Aluekeräyspisteet • Asumisessa päivittäin syntyvän sekajätteen keräyspisteitä • Käyttöoikeus aluekeräyspisteen vuosimaksun maksavilla kotitalouksilla • 62 kpl, joista 3 kpl vain kesäkäytössä olevia • Kiinteät Joensuun alueellisen jätelautakunnan vahvistaman jätetaksan mukaiset vuosimaksut

PALVELUT JA TUOTTEET

Ilomantsin, Kontiolahden ja Polvijärven jäteasemat • Pienjätekuormien vastaanottopisteitä • Vastaanotetaan maksimissaan 2 m³:n pienjätekuormia • Maksut jätekeskus-/jäteasemahinnaston pienkuormahintojen mukaan, kunnan vastuulle ja kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvien jätteiden maksut Joensuun alueellisen jätelautakunnan vahvistaman jätetaksan mukaan

Ekopisteet • Hyötyjätteiden keräyspisteitä • Käyttöoikeus kaikilla kotitalouksilla • 56 kpl: - lasi 56 pisteessä - metalli 56 pisteessä - kartonki 35 pisteessä - paperi 47 pisteessä - vaatteet 23 pisteessä • Kartongin ja paperin keräyksestä huolehti Paperinkeräys Oy tuottajavastuulain mukaisesti • Vaatteiden keräyksestä huolehti UFF-yhdistys • Veloitukseton käytettäessä, palvelu katettiin perusmaksulla

Kontiosuon jätekeskus • Jätteiden vastaanotto-, käsittely- ja loppusijoitusalue • Pienjätekuormille oma vastaanotto- ja lajittelualue • Maksut jätekeskus-/jäteasemahinnaston mukaan, kunnan vastuulle ja kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvien jätteiden maksut Joensuun alueellisen jätelautakunnan vahvistaman jätetaksan mukaan

PUHAS OY 2015

PALVELUT JA TUOTTEET

Vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden keräys • 10 kotitalouksien vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden keräyspistettä, joissa vastaanotettiin mm. öljyt, akut, maalit, lääkkeet ja käytöstä poistetut sähkölaitteet • 18 sopimusapteekkia, joissa vastaanotettiin kotitalouksilta lääkkeitä • Kiertävät keräyspäivät järjestettiin kotitalouksille syyskuussa Kontiolahdella, Liperissä ja Polvijärvellä • Joensuun kantakaupungin ekopisteillä järjestettiin kiertävä keräys joka toinen kuukausi • Veloitukseton kotitalouksille käytettäessä - vaarallisten jätteiden keräys katettiin perusmaksulla - sähkölaitteiden keräyksen maksoivat tuottajayhteisöt tuottajavastuulain mukaisesti

Myyntipalvelut • Kontiosuon jätekeskuksella jäteastioita, kompostoreita, seulottua multaa, käsittelemätöntä turvemultaa ja kuoriketta • Paikallisilla jäteasemilla jäteastioita ja kompostoreita

PUHAS OY 2015

Noutopalvelu • Noutaa kotitalouksilta erillistä maksua vastaan pakettiautolla jätteitä, joita ei voi laittaa jäteastiaan, esim. kodinkoneita ja huonekaluja

KERÄYS JA KULJETUS

Seka- ja biojätteiden kuljetusten järjestäminen hoidettiin kaikissa yhtiön toiminta-alueen kunnissa kilpailutettujen sopimusurakoitsijoiden kanssa. Kuljetusyrityksillä on käytössään sähköinen ajonohjausjärjestelmä, josta kuljettaja näkee autossa päivän ajoreitin astiatyhjennyksineen, kuittaa tyhjennyksen järjestelmään, ja tiedot siirtyvät reaaliaikaisesti ja automaattisesti asiakaspalveluun. Sekaja biojätteet kuljetettiin Kontiosuon jätekeskukselle, josta biojäte siirtokuormattiin Kiteelle BioKymppi Oy:lle hyödynnettäväksi.

Ekopisteistä kerätyt lasit ja metallit toimitettiin Kontiosuon jätekeskukselle jatkokäsittelyyn. Paperin ja kartongin jatkokäsittelystä huolehti Paperinkeräys Oy. Vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden jatkokäsittely hoidettiin kilpailutettujen sopimusten mukaisesti.

Sopimusurakoitsija Alue

Seka- ja biojätteet

RenoNorden Oy (ent. HFT-Network Oy)

Ilomantsi, Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Kuljetusliike Kettunen Oy

Polvijärvi

Lasi ja metalli

RenoNorden Oy (ent. HFT-Network Oy)

Ilomantsi, Joensuu, Liperi, Kontiolahti, Polvijärvi

Kartonki ja paperi

Joensuun Kierrätys-Kuljetus Oy

Ilomantsi, Joensuu, Liperi, Kontiolahti, Polvijärvi

Sähkölaitteet

Lassila & Tikanoja Oyj

Ilomantsi, Joensuu, Liperi, Kontiolahti, Polvijärvi

Vaaralliset jätteet

Ekokem Oy Ab

Ilomantsi, Joensuu, Liperi, Kontiolahti, Polvijärvi

PUHAS OY 2015

KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN Loppusijoitetut- / hyödynnetyt jätteet paperi, kartonki, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet eivät sisälly

HYÖTYKÄYTTÖ

LOPPUSIJOITUS

100

Pienjätekuormista ohjattiin hyötykäyttöön ja kierrätykseen peräti

84%

2011 2012 2013 2014 2015

Pienjätekuormista yhä enemmän hyötykäyttöön Kontiosuon jätekeskuksessa vastaanotettiin jätteitä yhteensä 44 051 tonnia. Pienjätekuormista ohjattiin hyötykäyttöön ja kierrätykseen noin 84 prosenttia ja kaikesta vastaanotetusta jätteestä noin 35 %. Hyötykäyttöön ja kierrätykseen menevä osuus pieneni maanrakennuksessa hyödynnettävien jätelajien vähentyessä 86 prosenttia edellisestä vuodesta.

PUHAS OY 2015

Rakennusjätekuormat, joissa oli hyötykäyttöön ja kierrätykseen soveltuvaa jätettä, lajiteltiin koneellisesti. Hyötykäyttöön ja kierrätykseen ohjattiin mm. energiajätettä, metallia, puuta ja kiviainesta.

KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN

Jätemäärät ja niiden hyödyntäminen JÄTELAJI

MÄÄRÄ HYÖDYNTÄMISTAPA (tonnia)

KÄSITTELIJÄ / HYÖDYNTÄJÄ

Asfaltti, betoni, lasi, maa, posliini, tiili

6 272

Maanrakentamiseen

Puhas Oy

Asfaltti, betoni

2 534

Maanrakentamiseen

Paikalliset urakoitsijat

Biojäte

2 672

Energiaksi, lannoitteeksi

BioKymppi Oy

Uusiokäyttöön

Ekokem Oy Ab

Energiaksi

Päivät-Hämeen Jätehuolto Oy

Bitumikate

Energiajäte

1 482

Kartonki

246 Hylsykartongiksi

Tuottajayhteisöt

Kestopuu

202

Hake energiaksi

Demolite Oy

Kipsilevy

258

Uusiokäyttöön

Ekokem Oy Ab

Metalli

749

Metalliteollisuuden raaka-aineeksi

Kajaanin Romu Oy

Paperi

850

Paperiteollisuuden raaka-aineeksi

Paperinkeräys Oy

Hake energiaksi

Kajaanin Voima Oy

Puu

2 513

Sähkölaitteet

603

Teollisuuden raaka-aineeksi

Tuottajayhteisöt

Vaaralliset jätteet

241

Uusiksi raaka-aineiksi ja energiaksi

Ekokem Oy Ab

Kontiosuon jätekeskukselle vastaanotetut jätemäärät lajeittain (ei sisällä paperia, kartonkia, vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita)

80000

Muu jäte

70000

Tiili ja betoni

60000 50000

Sekajäte

40000

Rakennuspuu

30000

Rakennusjäte

20000

Biojäte

10000 0

2013

2014

2015

Asfaltti ja maa

PUHAS OY 2015

7 4

13 5

1 VASTAANOTTORAKENNUS

• • •

Vastaanottorakennuksessa on asiakaspalvelupiste, vaaka, sosiaalitilat, työhuoneet ja tila vierailujen järjestämiseen. Kaikki jätekeskukseen tulevat ja sieltä lähtevät ajoneuvot, lukuun ottamatta henkilöautoja, punnittiin autovaa’alla. Vuonna 2015 tehtiin yhteensä 17 409 punnitusta eli keskimäärin 69 punnitusta joka arkipäivä.

6 ÖLJYISET MAAT

• Öljyiset maat vastaanotetaan kahteen valutusluiska altaaseen esikäsittelyyn ja siirretään sen jälkeen öljyisten maiden käsittelykentälle kompostoitumaan. 7 TEOLLISUUSLIETTEET

2 HUOLTORAKENNUS JA YRITYSTEN VAARALLISTEN JÄTTEIDEN VASTAANOTTO

• Kaatopaikkakelpoiset teollisuuden lietteet otetaan vastaan öljynerotuskaivolla varustettuun erityisaltaaseen. • Erityisaltaaseen jäänyt kuiva hiekkasakka siirretään loppusijoitusalueelle.

3 VARASTOHALLI

8 PIENJÄTEKUORMIEN LAJITTELUKENTTÄ

4 KAASUPUMPPAAMO

• Kaatopaikkakaasu kerätään suljetulta jätteen loppusijoitus alueelta ja hyödynnetään Fortum Oyj:n voimalaitoksella. 5 LAJITTELUHALLI/SIIRTOKUORMAUSASEMA

•

Biojätteen siirtokuormaus ja rakennusjätteiden lajittelu siirrettiin halliin keväällä 2015. Hallissa tullaan hoitamaan myös vuoden 2016 syksystä alkaen ekovoimalaitokselle energiahyödynnettäväksi lähtevän jätteen siirtokuormaus.

PUHAS OY 2015

• • •

Henkilö- ja pakettiautoilla tuotavat jätteet lajitellaan lajittelukentällä. Lajiteltavat jätejakeet: lasi, metalli, kartonki, paperi, energiajäte, puu, maa- ja kiviaines, haravointijäte, risut, kestopuu, bitumikate, posliini, kipsilevy, sähkölaitteet, vaaralliset jätteet ja loppu-/sekajäte. Kentällä myös UFF:n vaatekeräys, johon voi tuoda käyttökuntoiset puhtaat vaatteet, kengät, laukut, kodintekstiilit, lelut ja urheiluvälineet.

KONTIOSUON JÄTEKESKUS

9 8 6 1

9 SULJETTU LOPPUSIJOITUSALUE 10 HYÖTYJÄTTEIDEN VARASTOALUE 11 LOPPUSIJOITETTAVAN JÄTTEEN TÄYTTÖALUE 12 ERITYISJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUSALUE

• Alueelle loppusijoitetaan mm. asbesti. 13 VESIENKÄSITTELY

• Alueella viisi kappaletta juurakkopuhdistamoita.

KONTIOSUON JÄTEKESKUS

PUHAS OY 2015

ASIAKASPALVELU

Asiakaspalvelu vastasi vuoden aikana yli 16 000 puheluun Asiakasyhteydenottoja tuli eniten jäteastian tyhjennyksiin, asiakastietojen päivityksiin ja jäteneuvontaan liittyvissä asioissa. Asiakaspalvelu vastasi vuoden aikana 16 504 puheluun. Asiakkaita tiedotettiin jätehuollon järjestämiseen liittyvistä asioista laskujen mukana lähetetyillä tiedotteilla, nettisivuilla ja median kautta. Personoituja asiakaskirjeitä lähetettiin 4 374 kappaletta. Asiakaspalvelun toimivuutta seurattiin eri keinoin laatutavoitteiden avulla, esimerkiksi viikkotasolla puhelujen määrää ja vastausaikaa.

PUHAS OY 2015

Asiakaspalvelu vastasi 20 sekunnin kuluessa 73 prosenttiin tulleista puheluista. Asiakaspalautteita kirjattiin yhteensä 558 kappaletta, joista 45 oli positiivisia. Valtaosa palautteista liittyi jäteastioiden tyhjennyksiin ja biojätepusseihin, jotka eivät kestäneet pakkasella. Positiivista palautetta asiakkaat antoivat muun muassa hyvästä viestinnästä, vaarallisten jätteiden kiertävästä keräyksestä, nettisivuista, biojätekampanjasta ja Avoimet ovet -tapahtumasta.

ASIAKASPALVELU

Asiakaspalveluun tulleet puhelut SOITON AIHE

% KPL

Astian tyhjennys

8 782

Asiakastiedot

1 931

Laskutus

1 597

Neuvonta

3 750

Palaute 1 240 Katkennut puhelu

Yhdistetty puhelu

120

Asiakaspalautteet aiheittain AIHEET

Asiakaspalvelu

Jätekeskus 3 Jätteiden keräys ja kuljetus

Maksut/laskutus 3 Palveluverkosto 10 (mm. eko- ja aluekeräyspisteet, jäteasemat) Viestintä

PUHAS OY 2015

SOSIAALINEN VASTUU

Linnunpönttöjen tekoa avoimet ovet -tapahtumassa.

Biojätteen seassa lymyilevä biojätemörkö Puhti.

Lasten Popissa kampanjoimassa.

VIESTINTÄ JÄTENEUVONTAAN PANOSTETTIIN Vuoden aikana panostettiin jäteneuvontaan paljon. Jäteneuvontaa annettiin kouluilla, kesätapahtumissa, messuilla, asukasilloissa ja toreilla kaiken kaikkiaan 50 tilaisuudessa. Kompostointineuvontaa annettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan Martat ry:n kanssa. Kontiosuon jätekeskuksella pidettiin jo perinteinen Avoimet ovet -tapahtuma toukokuussa. Uutuutena ohjelmassa oli linnunpönttöjen rakentaminen. Se saikin suuren suosion myös lapsien keskuudessa. Kesätapahtumissa oltiin aktiivisesti mukana, suurimpina Farmari 2015 -näyttely, Kuninkuusravit ja Lasten Pop. Hyvää palautetta saatiin erityisesti Farmari 2015 -näyttelyn jätteiden lajittelupisteiden toteutuksesta ja hoidosta. Loppuvuodesta järjestettiin jätehuollon infotilaisuudet Liperissä, Ylämyllyllä ja Joensuussa. Tietoa annettiin jätehuollon tulevista muutoksista: pakkausjätteiden tuottajavastuusta, biojätteiden lajittelun tärkeydestä ja jätteiden energiahyödyntämisen alkamisesta. BIOJÄTEKAMPANJA OLI MENESTYS - 643 TALOUTTA HYÖDYNSI KAMPANJAN EDUT Biojätekampanja toteutettiin 1.6. - 30.9. Kampanjalla kannustettiin omakotitalouksia biojätteen lajitteluun joko hankkimalla oma kompostori tai perustamalla taajama-alueilla biojätekimppa naapureiden kesken. Kampanja olikin menestys, 643 taloutta hyödynsi kampanjan edut.

PUHAS OY 2015

Jäteneuvoja Tommi Kukkonen neuvomassa Farmari 2015 -maatalousnäyttelyssä.

JÄTENEUVONTAYHTEISTYÖTÄ JATKETTIIN – LAJITTELU ON

Jäteneuvontayhteistyötä jatkettiin kolmen Itä-Suomen jäteyhtiön, Jätekukko Oy:n, Metsäsairila Oy:n ja Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n, kanssa. Yhteistyössä tuotettiin neuvontamateriaalia, Yhteinen juttu -asiakaslehti sekä jokaiseen toiminta-alueen kotiin ja muualla asuville osakaskuntien vapaaajan asukkaille jaettu vuosikalenteri. Yhteisen jutun löytää myös Facebookista.

SOSIAALINEN VASTUU

Henkilöstötunnusluvut

2015

Henkilöstön määrä keskimäärin (hlöä)

2014

2013 Vakituiset 31.12. (hlöä)

Määräaikaiset 31.12. (hlöä)

Keski-ikä (vuotta) 47 48 47

Naisten osuus (%) 33 38 38

Miesten osuus (%) 67 62 62

Työtapaturmat (kpl) 1 2 0

Työtapaturmapoissaolot (kalenteripv) * v. 2011 sattunut työtapaturma 365 * 365 * 365 *

Sairauspoissaolot (kalenteripv) 73 53 49

Henkilöstötyytyväisyyskysely (asteikko 1-5) 4,4 4,4 4,6

HENKILÖKUNTA HENKILÖSTÖN TYYTYVÄISYYTTÄ MITATAAN VUOSITTAIN Henkilöstön työ- ja toimintakykyä tuettiin kulttuuriseteleillä. Työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi järjestettiin myös kaksi kehitys- ja tykypäivää. Henkilöstön tyytyväisyyttä mitattiin syksyllä henkilöstön työtyytyväisyyskyselyllä, jossa arvioitiin henkilöstön tyytyväisyyttä muun muassa omaan työhön, esimiehen toimintaan, jaksamiseen ja tiedonkulkuun. Kyselyn mukaan henkilöstön tyytyväisyys on hyvä. Työ koetaan merkitykselliseksi ja työskentelyolosuhteet hyviksi. Kehitettävää löytyy eniten sisäisestä tiedotuksesta. TYÖTURVALLISUUS YHTEINEN ASIA Vaaratilanteiden ennaltaehkäisyyn panostetaan hyvin muun muassa hyvällä suunnittelulla sekä henkilökohtaisten suojavälineiden saatavuudella ja käytöllä. Läheltä piti -tilanteita kirjattiin vuoden aikana 10 kappaletta. Tilanteet analysoitiin ja tehtiin tarvittavat kehitystoimenpiteet. Vuoden aikana sattui yksi työtapaturma, josta ei aiheutunut sairaslomaa.

PUHAS OY 2015

YMPÄRISTÖVASTUU Ympäristötunnusluvut

2015

2014

2013

Metaanituotto (FOD-menetelmä) (t CH4) 1 204 1 163 1 744

Kaatopaikkakaasu, tuotto (1 000 Nm³) 1 509 1 723 1 435

Kaatopaikkakaasu, talteen otettu (MWh)

5 372

YMPÄRISTÖLUVAT

5 881 5 607

Suotoveden typpipitoisuus, keskiarvo näytteenottopäiviltä (mg/l) 42 47 35

Suotoveden fosforipitoisuus, keskiarvo näytteenottopäiviltä (mg/l)

Suotoveden kiintoainepitoisuus, keskiarvo näytteenottopäiviltä (mg/l)

YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄMME OVAT • jätehuollon kehittäminen toiminta alueella kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti • loppusijoitettavan jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen • jätejakeiden hyötykäytön lisääminen • jätteet käsitellään ympäristövaikutuksil taan parhaalla ja teknisesti sekä taloudellisesti järkevällä tavalla.

Suotoveden BOD-pitoisuus, keskiarvo näytteenottopäiviltä (mg/l)

0,17

5,1

0,19

8,9

0,15

PUHAS OY 2015

YMPÄRISTÖVASTUU

Vesien tarkkailupisteet KOHDE TARKKAILUTIHEYS PISTEET MÄÄRITYKSET NÄYTTEITÄ / VUOSI

Pintavesi

8 x vuodessa

1 200

Laajennusalueen sisäpuolinen ja ulkopuolinen tarkkailupiste

2 x vuodessa

100

Laajennusalueen huokosvesi ja öljynerotuskaivot

1 x vuodessa

Pohjavesi

2 x vuodessa

476

VESIEN TARKKAILU

VAIKUTUKSET ILMAAN

Kontiosuon jätekeskuksen valuma- ja suotovesien johtamista Kontiosuonojan kautta Pielisjokeen tarkkailtiin PohjoisKarjalan ympäristökeskuksen 10.3.2008 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteenottokustannukset olivat 16 470 euroa. Jätekeskuksen alueen sisäiset vedet käsitellään juurakkopuhdistamossa. Vedet johdetaan kahteen ilmastusaltaaseen ja sen jälkeen hiekkasuodattimen kautta kahteen selkeytysaltaaseen. Selkeytysaltaista vedet johdetaan tarkkailukaivojen kautta juurakkopuhdistamoon. Juurakkopuhdistamossa on viisi allasta, joissa kasvualustana on seulottu soramultaseos ja puhdistavana kasvina järviruokoja. Juurakkopuhdistamossa käsitellyt vedet johdetaan jatkuvatoimisen mittapadon kautta Kontiosuon purkuojaan ja siitä edelleen Pielisjokeen.

Kontiosuon jätekeskuksessa talteen otettu kaatopaikkakaasu meni hyötykäyttöön Fortum Oyj:n Joensuun voimalaitokselle. Kaatopaikkakaasua poltettiin soihtupolttimella ainoastaan voimalaitoksen huoltoseisokkien aikana. Hajuvalituksia tuli kolme kappaletta jätepenkasta tulleen hajun takia.

MUUT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Aktiivikäytössä olevaa jätteen vastaanottoaluetta pidettiin mahdollisimman pienenä erilaisten haittojen minimoimiseksi. Irtoroskien leviämistä tuulen mukana ehkäistiin huolellisella tiivistyksellä sekä siirrettävien verkkoaitojen käytöllä. Jätekeskuksen haittaeläinten määrää pyrittiin pienentämään jätteiden tiivistyskoneen tehokkaalla käytöllä, ja rottia torjuttiin myrkytyksillä kaksi kertaa vuoden aikana. Sähköä kulutettiin 388 MWh ja vettä 182 m³.

PUHAS OY 2015

TALOUDELLINEN VASTUU Lautakuntaosa 7,2

Kuntaosa Lautakuntaosa 3,83 7,2

Lautakuntaosa 7,2 Kuntaosa 5,36

Lautakuntaosa 7,2

Perusmaksun jakautuminen eri tekijöihin euroina v. 2015

Yhtiö kattoi toimintamenonsa jätteiden vastaanotto- ja käsittelymaksuilla, hyödynnettävien jätteiden myyntituloilla ja perusmaksuilla. Astiakohtaiset tyhjennysmaksut, perusmaksut ja aluekeräyspistemaksut olivat Joensuun alueellisen jätelautakunnan vahvistaman jätetaksan mukaisia. PERUSMAKSU Perusmaksu koostuu perusosasta, lautakuntaosasta ja mahdollisesta kuntaosasta.

Perusosa 14,87

ILOMANTSI

JOENSUU

KONTIOLAHTI

LIPERI

POLVIJÄRVI

• Perusosalla katetaan ekopisteiden, jäteasemien ja vaarallisten jätteiden keräys pisteiden ylläpito- ja käyttökulut, jäteneuvonta, asiakasrekisterin ylläpito.

ASTIAKOHTAISET TYHJENNYSMAKSUT Astiakohtainen tyhjennysmaksu koostuu jätteiden kuljetus- ja käsittelymaksuista. ALUEKERÄYSPISTEMAKSUT Sekajätteiden aluekeräyspisteiden käytöstä asiakkaat maksoivat joko vakituisen asunnon tai vapaa-ajan asunnon vuosittaisen aluekeräyspistemaksun. Maksut olivat Joensuun alueellisen jätelautakunnan vahvistaman jätetaksan mukaisia. JÄTTEIDEN VASTAANOTTOMAKSUT

• Lautakuntaosalla katetaan jätelautakunnan toiminnan kustannukset. • Kuntaosalla katetaan kuntien muut jätehuollon järjestä misestä aiheutuneet kustannukset.

Jätekeskuksen vastaanottomaksut määräytyivät suurempien erien osalta jätteen painon ja jätekeskushinnaston mukaan. Pienkuormien maksut olivat kuormaperusteisia. Kunnan vastuulle ja kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvien jätteiden maksut perittiin Joensuun alueellisen jätelautakunnan vahvistaman jätetaksan mukaisina.

Perusmaksun perusosaa kerättiin 708 684 euroa, joka käytettiin 240 litran sekajäteastian tyhjennysmaksun jakautuminen eri tekijöihin euroina v. 2015 1,76 1,52

1,20 1,15 0,30

1,10 1,20

Jäteneuvonta, asiakasrekisteri

31 %

Vaaralliset jätteet

37 %

PUHAS OY 2015

4,69

1,93

2,46

3,01

3,67

POLVIJÄRVI

14 %

Arvonlisävero Jätevero Jätteenkäsittelymaksu Kuljetusjärjestelmän ylläpito

LIPERI

Jäteasemat

1,15 0,30

KONTIOLAHTI

18 %

1,15 0,30

1,20

JOENSUU

Ekopisteet

1,20

ILOMANTSI

1,15 0,30

1,23

1,36

Jätteiden kuljetus

TALOUDELLINEN VASTUU

2015

2014

2013

Liikevaihto (1 000 €) 8 852 8 992 8 879

Miten kiinteistön jätemaksu muodostuu?

Liikevoitto (1 000 €) 825 1 296 850

Liikevoitto liikevaihdosta (%) 9,3 14,4

KIINTEISTÖLLÄ OMA KIINTEISTÖKOHTAINEN JÄTEASTIA =

9,6

PERUSMAKSU + ASTIAKOHTAINEN TYHJENNYSMAKSU

Omavaraisuusaste (%) 68,6

tai

68,2 71,9

KIINTEISTÖ KÄYTTÄÄ SEKAJÄTTEEN ALUEKERÄYSPISTETTÄ =

PERUSMAKSU + ALUEKERÄYSPISTEMAKSU

Oman pääoman tuotto (%) 7,3 12,4 6,2

Talouden tunnusluvut

2015

2014

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (1 000 €)

2013 Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta (%)

413

38,2

1 005

36,2

688

32,9

Poistot (1 000 €)

Jäteveron osuus liikevaihdosta (%)

608

19,1

515

18,6

433

21,0

PUHAS OY 2015

Hallituksen toimintakertomus 2015 Puhas Oy perustettiin 27.9.1996, merkittiin kaupparekisteriin 17.12.1996 Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n nimellä, ja sen varsinainen toiminta alkoi 1.1.1997. Yhtiön nimi vaihdettiin joulukuussa 2011 Puhas Oy:ksi. Tilikausi oli yhtiön yhdeksästoista. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Kahdeksan jäteyhtiön ja Varkauden Aluelämmön yhteisomistuksessa oleva Riikinvoima Oy rakennuttaa parhaillaan ekovoimalaitosta Leppävirran Riikinnevalle. Rakentaminen alkoi lokakuussa 2014, ja laitos valmistuu tulevana kesänä 2016. Rakentaminen on pysynyt hankinnassa tapahtuneen viiveen jälkeen suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa. Puhas Oy ja kuusi muuta Itä-Suomalaista jäteyhtiötä ovat valmistelleet yhteistä jätteiden siirtokuljetuskilpailutusta Riikinvoimalle. Siirtokuljetukset alkavat näillä näkymin heinäkuussa. Tämän jälkeen sekajätteen kaatopaikkaaminen asteittain loppuu. Riikinvoima Oy:lle annettiin pääomalainaa 1 636 715 euroa, ja siirrettiin edellisenä vuonna annettu lyhytaikainen laina, 210 860 euroa, pääomalainaksi. Riikinvoima Oy:lle maksettiin osakepääomaa 615 858 euroa. Puhas Oy:n osuus Riikinvoima Oy:n osakkeista on 11,08 % ja koko osakepääoma, 686 672 euroa, on nyt maksettu. Orgaanisen jätteen kaatopaikkauskielto astui voimaan vuoden 2016 alusta. Puhas Oy haki vuonna 2015 poikkeusluvan sijoittaa orgaanista jätettä kaatopaikalle vielä vuonna 2016, kunnes jätteet lähtevät Riikinvoimalle Leppävirralle. Poikkeuslupa on voimassa vuoden 2016 loppuun. Jätteiden lajittelutoiminnan kehittämistä jatkettiin Kontiosuon jätekeskuksella. Henkilöja pakettiautolla tuotavien jätteiden lajittelua tehostettiin ja asiakkaille annettiin aktiivisesti jäteneuvontaa jätekeskushenkilöstön toimesta. Hyötykäyttötavoite vuodelle 2015 oli 80 %. Tavoite ylitettiin, hyötykäyttö nousi 83,7 %:iin. Kontiosuon jätekeskukseen rakennettu jätteiden lajittelu- ja siirtokuormaushalli otettiin käyttöön huhtikuun lopussa. Hallissa lajitellaan koneellisesti yritysjätteitä materiaali- ja energiahyötykäyttöön sekä kuormataan hyötykäyttöön lähtevä biojäte ja poltettava jäte. Toiminta-alueen kolmas jäteasema valmistui Ilomantsiin. Jäteasemien rakentaminen tuo samanlaiset jätehuoltopalvelut jokaiseen osakaskuntaan, ja niillä pyritään parempaan jätteiden hyötykäyttöön. Jätteet lajitellaan asemalla asiakkaan toimesta hyötyjakeisiin, ja kaatopaikalle sijoitettavaan jätteeseen laitetaan vain sellaiset jätteet, joita ei pystytä hyödyntämään.

PUHAS OY 2015

ARVIO JA TUNNUSLUVUT TALOUDELLISESTA ASEMASTA JA TULOKSESTA SEKÄ MUISTA LIIKETOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Vuoden 2015 liikevaihto oli 8 852 434 euroa. Kaikkiaan jätteitä vastaanotettiin 44 051 tonnia. Jäteveroja tilitettiin valtiolle 1 694 110 euroa. Yhtiön tilikauden voitoksi muodostui 599 223 euroa. Yhtiö investoi aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin reilu 400 000 euroa. Suurimmat investoinnit olivat Ilomantsin jäteaseman sekä rekkavaa´an ja vaakarakennuksen rakentaminen. Vaa´an ja vaakarakennuksen rakentaminen aloitettiin joulukuussa ja rakentaminen jatkuu kevään 2016. Kontiosuon jätekeskuksen pienkuormien lajittelukentän toimintaa kehitettiin ja uudistettiin investoimalla sen laitteisiin ja kalusteisiin. TALOUDEN TUNNUSLUVUT

2013

2014

2015

Liikevaihto (1 000 €) Liikevoitto (1 000 €) Liikevoitto % liikevaihdosta Omavaraisuusaste % Oman pääoman tuotto

8 879 850 9,6 71,9 6,2

8 992 1 296 14,4 68,2 12,4

8 852 825 9,3 68,6 7,3

Yhtiön rahoitusrakenne ja maksuvalmius olivat hyvät. Yhtiön perustamisasiakirjojen ja jätelain mukaisesti yhtiö pystyi kattamaan kaikki toiminnasta aiheutuvat kulut keräämillään kuljetus- ja käsittelymaksuilla sekä muilla tuloilla.

HENKILÖSTÖ Henkilökuntaa yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 18 henkilöä. HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT 2013 2014 2015

Henkilöstön määrä keskimäärin Palkat ja palkkiot (1 000 €)

18 660

18 666

18 685

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖVASTUU Ympäristöpäämäärämme ovat: • jätehuollon kehittäminen toiminta-alueella kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti • loppusijoitettavan jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen • jätejakeiden hyötykäytön lisääminen • jätteet käsitellään ympäristövaikutuksiltaan parhaalla ja teknisesti sekä taloudellisesti järkevällä tavalla.

Kontiosuon jätekeskuksen toiminta perustuu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 30.3.2007 myöntämään ympäristölupaan. Kontiosuon jätekeskuksen seuranta- ja tarkkailuohjelmasta on annettu päätös 10.3.2008. Lisäksi Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on antanut kaksi muutoslupaa: kaatopaikan pintarakenteet (2009) ja biojätteiden siirtokuormaus (2009). Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut kolme muutoslupaa: välipohjan rakenne (2010), jätetäytön korkeuden muutos (2013), sekä vesien johtaminen ja käsittely (2014). Valuma- ja suotovesiä tarkkailtiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 10.3.2008 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteenottokustannukset olivat 16 470 euroa.

YMPÄRISTÖTUNNUSLUVUT

2013 2014 2015

Metaanituotto (FOD-menetelmä) Kaatopaikkakaasu, tuotto Kaatopaikkakaasu, hyötykäyttöön Suotoveden typpipitoisuus, keskiarvo näytteenottopäiviltä Suotoveden fosforipitoisuus, keskiarvo näytteenottopäiviltä Suotoveden kiintoainepitoisuus, keskiarvo näytteenottopäiviltä Suotoveden BOD-pitoisuus, keskiarvo näytteenottopäiviltä Sähkön kulutus Veden kulutus Hajuvalitukset

1 744 1 163 1 204 t CH4 1 435 1 723 1 509 1 000 Nm3 4 565 5 306 5 372 MWh 35 47 42 mg/l 0,15 0,19 0,17 mg/l 25 31 18 mg/l 5 8,9 5,1 mg/l 318 311 388 MWh 65 161 182 m3 1 2 3 kpl

YKSIKKÖ

Yhtiö on varautunut ympäristölupien mukaisiin kaatopaikan jälkihoitovelvoitteisiin tekemällä vuosittain kirjanpidossa pakollisen jälkihoitovarauksen. Lisäksi yhtiö on antanut Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ympäristöluvan mukaisen vakuuden, 1 250 000 euroa.

ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ 2016 JÄTEVERO

Kaatopaikkauksen jätevero nousi vuoden 2016 alusta 55€/t:stä 70€/t:een. Riikinvoiman ekovoimalaitos myöhästyy alkuperäisestä aikataulusta noin puoli vuotta hankinnassa tapahtuneen virheen vuoksi. Nyt, kun sekajäte joudutaan sijoittamaan Riikinvoiman sijaan kaatopaikalle heinäkuulle asti, tulee lisäkustannuksia jäteveron korotuksesta ja kaatopaikkauksesta arviolta noin 400 000 euroa. Jos hanke viivästyisi päivitetystä aikataulusta, tulisi jäteverosta ja kaatopaikkauksesta lisäkustannuksia arviolta noin 60 000 €/kk. MAHDOLLISET LAKIMUUTOKSET

Hallitus on kirjannut hallitusohjelmaan kiertotaloustavoitteen. Elinkeinoelämän etujärjestöt, mm. EK, ajavat muutoksia yhdyskuntajätehuoltoon. Muutoksia on esitetty sekä hankinta- että jätelakiin. Suomen jätemäärästä yhdyskuntajätteen osuus on kuitenkin vain 3 prosenttia, ja siitä nytkin vain 45 prosenttia on kuntien vastuulla. Jos kiertotaloutta halutaan todella edistää, toimenpiteet tulisi kohdistaa kuntien vastuun ulkopuolisiin suuriin jätemääriin. Kaavailtujen muutosten toteutuessa Suomi taantuisi pois jätehuollon ja kiertotalouden edelläkävijöiden joukosta ja tehoton jätehuolto tulisi kalliiksi kaikille. Julkinen jätehuolto on hoitanut vastuunsa hyvin, miksi se halutaan ajaa ahdinkoon? Hallitusohjelmassa halutaan rajoittaa kuntien jätehuoltovastuu koskemaan pelkästään asumisen jätettä. Julkisten palveluiden jätehuolto jätettäisiin markkinoiden armoille. Tämä aiheuttaisi huomattavaa kustannusten nousua kuntalaisten jätemaksuihin, koska jäteyhtiöiden kustannusvastuut pysyisivät ennallaan. Julkisen hallinnon ja palvelutoiminnan sekä sote- ja koulutustoiminnan jätteet muodostavat tyypillisesti noin 10 - 20 % jäteyhtiöiden liikevaihdosta. EK ajaa hankintalakiin muutosta, jolla kuntien jäteyhtiöiden mahdollisuus myydä palveluja alueensa elinkeinoelämälle poistetaan. Kuntien omistama jäteyhtiö on hankintalain mukaan

kunnan sidosyksikkö. EU:n lainsäädännössä sidosyksikkö saa myydä enintään 20 % liikevaihdostaan palveluja muille kuin omistajilleen. Hankintalain uudistuksessa EK ajaa täksi rajaksi 1 %:a. Merkittävin vaikutus kiristämisellä olisi kunnallisen jätehuollon toimintaan. Suomi olisi taas poikkeus EU-jäsenten keskuudessa. Hallituksen tavoitteena on sääntelyn purku, mutta lakimuutoksilla kiristettäisiin jälleen kerran sääntelyä EU:n direktiivejä tiukemmaksi. Asia on jo herättänyt kummastusta EU-komissiossa, kun muut jäsenmaat haluavat varmistaa mahdollisimman suuren liikkumatilan. Mitään asiallista syytä EU:n sääntelyä tiukemmalle rajaukselle ei ole esitetty. Sidosyksikön toiminnan rajoittamisella olisi konkreettisia vaikutuksia myös vesihuollon ja terveydenhuollon puolelle, esimerkiksi työterveyshuollon sekä sairaanhoitopiirien toimintaan. Hankintalain muutokset ja kunnan vastuun rajoittaminen vain asumisen jätteisiin aiheuttaisivat seuraavaa: • jätehuoltopalvelujen saatavuus heikentyy ja se johtaa kustannusten nousuun • kuntalaisen maksut nousevat - tärkeitä tulonlähteitä poistuu • koulut, sairaalat, päiväkodit, vanhainkodit, pienyrittäjät ja maanviljelijät jäävät ilman kattavia jätehuollon palveluja ja jäteneuvontaa • pienet jätteenkuljetusyritykset joutuvat lakkauttamaan toimintansa ilman kuntien tarjoamia käsittelypalveluja • kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden investoinnit (esim. biokaasulaitokset ja jätteenpolttolaitokset) jäisivät vajaakäytölle ja niiden kustannukset kaatuisivat pelkästään kuntalaisten maksettaviksi • kansalaisten tasavertainen kohtelu, jätehuollon Cleantech-kehittäminen ja EU:n kiertotalouden toimeenpano vaarannettaisiin. VAKUUTUKSET

Yhtiö tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa.

PUHAS OY 2015

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Jätteenpolton myötä lajittelun merkitys korostuu entisestään. Yhtiömme alueella jätteen suuri kosteuspitoisuus vähentää jätteen tehollista lämpöarvoa ja heikentää polttokelpoisuutta. Kosteuden aiheuttaa biojätteen suuri määrä sekajätteessä. Poltettavan jätteen joukossa olevat lasit, metallit, biojätteet, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet aiheuttavat polttolaitoksessa suuria kulumis- ja korroosioongelmia, jotka kasvattavat kustannuksia. Jätehuoltoviranomainen kiristi lajitteluvelvoitteita uusiin 1.2.2016 voimaan tuleviin jätehuoltomääräyksiin. Jätteiden lajitteluneuvontaan ja -kampanjoihin tullaan edelleen panostamaan lähivuosina normaalia enemmän. Riikinvoima Oy:n rakennus- ja asennustyöt Leppävirralla jatkuvat aikataulussaan. Kattilaa testataan öljytulilla toukokuussa 2016. Koekäyttö jätteellä alkaa heinäkuussa ja tuotannollinen käyttö joulukuussa 2016. Jätteiden siirtokuljetukset Leppävirran ekovoimalaitokseen laitettiin julkiseen kilpailutukseen tammikuussa. Siirtokuljetukset jäteyhtiöiltä Riikinvoimalle alkavat vähin erin heinäkuusta alkaen. Täysmääräisesti siirtokuljetuksia ajetaan vuoden 2017 alusta alkaen. Kontiosuon jätekeskukseen ja paikallisille jäteasemille tuotujen jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttöä tehostetaan kiristämällä lajitteluvaatimuksia edelleen. Asiakkaita opastetaan lajittelemaan jätteet jo niiden syntypaikalla eri hyötyjakeisiin. Vuoden 2016 tavoitteena on, että jätekeskuksen pienkuormien lajittelukentälle tulevista jätteistä saadaan hyötykäyttöön 85 %.

Jäteasemien rakentamista jatketaan ja seuraava rakennetaan Liperiin. Jäteaseman alustava suunnittelu aloitettiin loppuvuodesta ja rakentaminen aloitetaan kesällä 2016. Enoon on myös kaavailtu jäteasemaa, jos alueelta löydetään sopiva tontti. Itä-Suomen jäteyhtiöiden yhteistä neuvontahanketta jatketaan. Vuonna 2016 tehdään yhteinen asiakaslehti, kalenteri, neuvontaoppaita, sekä yhteistyötä kouluihin ja viranomaisiin. Yhtiö järjestää vuoden 2016 aikana hyötyjätteiden neuvontakampanjoita ja tukee hyötykäytön aloittamista, esim. biojätteen osalta edullisilla kompostoreilla ja kimppakeräysastioilla. Jäteneuvoja antaa kotitalouksille, kunnille, yrityksille, kouluille ja oppilaitoksille jäteneuvontaa. ARVIO JA TUNNUSLUVUT TALOUDELLISESTA ASEMASTA JA TULOKSESTA SEKÄ MUISTA LIIKETOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA VUONNA 2016 Liikevaihdon on arvioitu olevan vuonna 2016 noin 8 558 267 euroa, josta jäteveron (70 €/t) osuus on noin 1 826 930 euroa. Jätevero nousi vuoden 2016 alusta 55 €/t:stä 70 €/t:een. Veron korotusta ei viety täysimääräisesti hintoihin. Jäteverollisten jätteiden hintoja korotettiin vain 5 %. Tulevina vuosina vastaanottohintoja joudutaan korottamaan. Investointirahaa on varattu rekkavaa´an ja vaakarakennuksen sekä jäteaseman rakentamiseen noin 500 000 euroa. Koneiden ja kaluston hankintaan sekä aluekeräyspisteiden kehittämiseen on varattu noin 70 000 euroa.

YHTIÖN ORGANISAATIO, JOHTO JA TILINTARKASTAJAT Varsinainen yhtiökokous 29.4.2014 päätti yksimielisesti valita hallitukseen seuraavat varsinaiset jäsenet: VARSINAISET JÄSENET HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET Pentti Keskisalo, pj JOENSUU Alpo Kontkanen JOENSUU Hanna Suhonen, vpj JOENSUU Suvi Korpela JOENSUU Eila Heinonen JOENSUU Eveliina Reponen JOENSUU Asko Puhakka JOENSUU Markku Roth JOENSUU Risto Ikonen JOENSUU Elli Järvinen JOENSUU Tommi Hirvonen LIPERI Jarmo Hakkarainen POLVIJÄRVI Eero Pölönen KONTIOLAHTI Jari Puhakka ILOMANTSI Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö BDO Oy, päävastuullisina tilintarkastajina KHT Pasi Tuuva (vastuunalainen varsinainen) ja HTM, JHTT Lilja Koskelo (varsinainen). Yhtiön varatilintarkastajaksi valittiin KHT, JHTT Ulla-Maija Tuomela ja HTM, JHTT Aki Rusanen.

PUHAS OY 2015

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖ VUONNA 2016 Jätteenkäsittelyyn liittyvissä tehtävissä tullaan käyttämään lähivuosien aikana enemmän ostopalvelua kustannustehokkuuden parantamiseksi. Kaatopaikkakielto on tulossa vuonna 2016 ja Riikinvoiman ekovoimalaitos valmistuu vuonna 2016, joten jätteiden lajittelua materiaali- ja energiahyötykäyttöön on tehostettava. Tähän murrosvaiheeseen tarvitaan valistustyötä ja erilaisia lajittelukampanjoita. Yhtiö on ostanut järjestetyn jätteenkuljetuksen asiakaspalvelun ja laskutuksen palvelutoiminnat Kuopiolaiselta Jätekukko Oy:ltä vuodesta 2012 alkaen. Sopimus päättyy vuoden 2017 maaliskuun loppuun. Puhas Oy perustaa oman asiakaspalvelun ja laskutuksen 1.4.2017 alkaen. Asiakaspalvelun ja laskutuksen henkilöstö rekrytoidaan syksyllä 2016. YHTIÖN OSAKKEET Yhtiön osakepääomasta ja osakkeista merkittiin kaikki 1 681 879,26 euroa perustamiskokouksessa. Osakkaina on viisi kuntaa, joilla on yhteensä 1000 osaketta. Joensuun kaupunki on yhtiön suurin osakas (685 osaketta/68,5 %). Näin yhtiö on samalla Joensuun kaupunkikonserniin kuuluva tytäryhtiö. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö ei jaa osinkoa. Yhtiön osakkeita koskevat yhtiöjärjestyksen lunastus- ja suostumuslausekkeet. Lunastuslausekkeen perusteella muilla osakkeenomistajilla on lunastusoikeus, jos osake vaihtaa omistajaa. Suostumuslausekkeen perusteella muu kuin yhtiön osakkeenomistaja tarvitsee osakkeen hankkimiseen luovutustoimin yhtiön hallituksen antaman suostumuksen.

HALLITUS Takarivi vasemmalta: Jarmo Hakkarainen, varsinainen jäsen Asko Puhakka, varsinainen jäsen Risto Ikonen, varsinainen jäsen Jari Puhakka, varsinainen jäsen Eila Heinonen, varsinainen jäsen eturivi vasemmalta: Jarmo Junttanen, toimitusjohtaja Pentti Keskisalo, puheenjohtaja Hanna Suhonen, varapuheenjohtaja

Varsinainen yhtiökokous 28.4.2015 päätti yksimielisesti valita hallitukseen seuraavat varsinaiset jäsenet: VARSINAISET JÄSENET Pentti Keskisalo, pj JOENSUU Hanna Suhonen, vpj JOENSUU Eila Heinonen JOENSUU Asko Puhakka JOENSUU Risto Ikonen JOENSUU Jarmo Hakkarainen POLVIJÄRVI Jari Puhakka ILOMANTSI

HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET Alpo Kontkanen JOENSUU Suvi Korpela JOENSUU Eveliina Reponen JOENSUU Markku Roth JOENSUU Elli Järvinen JOENSUU Tommi Hirvonen LIPERI Eero Pölönen KONTIOLAHTI

HALLITUKSEN ESITYS TULOSTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI Hallitus esittää yhtiökokoukselle, ettei osinkoa jaeta, ja tilikauden voitto, 599 223,32 euroa, kirjataan vapaaseen omaan pääomaan voittojen ja tappioiden tilille.

Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö BDO Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KHT Pasi Tuuva ja varsinaisena tilintarkastajana toimii HTM, JHTT Kaisa Lappalainen. Yhtiön varatilintarkastajaksi valittiin KHT, JHTT Ulla-Maija Tuomela ja HTM, JHTT Aki Rusanen. Elli Järvinen erosi hallituksen varajäsenyydestä 20.11.2015. Kaupparekisteriin eroaminen on rekisteröity 11.1.2016. Toimitusjohtajana on ollut Jarmo Junttanen.

PUHAS OY 2015

TULOSLASKELMA

Tuloslaskelma 1.TAMMIKUUTA - 31.JOULUKUUTA LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot

2015 2014 8 852 434,45 8 344,10

8 992 338,52 424,62

Materiaalit ja palvelut Ulkopuoliset palvelut -3 382 765,92 -3 033 633,09 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -684 802,26 -666 297,89 Henkilösivukulut Eläkekulut -125 380,24 -119 543,90 Muut henkilösivukulut -26 910,55 -27 250,88 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -608 091,37 -515 328,47 Liiketoiminnan muut kulut -3 208 262,07 -3 334 999,60 LIIKEVOITTO / TAPPIO 824 566,14 1 295 709,31 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot 45 402,80 60 202,87 Korko- ja muut rahoituskulut -127,24 -1 347,06 45 275,56 58 855,81 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 869 841,70 1 354 565,12 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA 869 841,70 1 354 565,12 Tuloverot -270 618,38 -414 041,01 TILIKAUDEN VOITTO 599 223,32 940 524,11

PUHAS OY 2015

Tase 1.TAMMIKUUTA - 31.JOULUKUUTA

2015 2014

VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 64 212,97 32 968,00 Rakennukset ja rakennelmat 975 898,21 624 541,43 Koneet ja kalusto 197 815,26 240 691,03 Muut aineelliset hyödykkeet 1 422 773,54 1 604 000,02 Keskeneräiset käyttöom.hankinnat 35 737,45 362 186,40 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 2 696 437,43 2 864 386,88 SIJOITUKSET Osuudet omistusyhteysyrityksistä 18 497,60 18 497,60 Muut osakkeet ja osuudet 683 672,00 67 814,00 Muut saamiset 2 617 245,00 830 354,97 Sijoitukset yhteensä 3 319 414,60 916 666,57 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 6 015 852,03 3 781 053,45

VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 1 159 628,91 1 131 474,59 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset 3 698 594,19 3 129 041,13 Myyntisaamiset 131 708,38 132 930,27 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 24 341,33 3 854 643,90 54 774,74 3 316 746,14 Lainasaamiset 0,00 210 860,00 Siirtosaamiset 20 820,72 12 182,30 Saamiset yhteensä 5 035 093,53 4 671 263,03 RAHOITUSARVOPAPERIT Omat osakkeet tai osuudet 100,00 100,00 RAHAT JA PANKKISAAMISET 837 719,64 2 622 956,12 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 5 872 913,17 7 294 319,15 VASTAAVAA YHTEENSÄ 11 888 765,20 11 075 372,60

PUHAS OY 2015

TASE

1.TAMMIKUUTA - 31.JOULUKUUTA

2015 2014

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto

1 681 879,26 5 872 938,38 599 223,32

1 681 879,26 4 932 414,27 940 524,11

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

8 154 040,96

7 554 817,64

VARAUKSET Muut pakolliset varaukset Jälkihoitovaraus 2 550 000,00 2 050 000,00

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 826 513,30 1 072 170,30 Velat saman konsernin yrityksille Ostovelat 86,67 95,60 Ostovelat omistusyhteysyrityksille 29 125,97 26 790,30 Muut velat 175 094,32 133 750,53 Siirtovelat 153 903,98 237 748,23 Lyhytaikainen yhteensä 1 184 724,24 1 470 554,96 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 184 724,24 1 470 554,96 VASTATTAVAA YHTEENSÄ

11 888 765,20

11 075 372,60

PUHAS OY 2015

Rahoituslaskelma 1.TAMMIKUUTA - 31.JOULUKUUTA LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA: Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista

2015 2014

8 891 775,72 7 014,35 -7 624 333,68

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA ENNEN RAHOITUSERIÄ JA VEROJA 1 274 456,39

RAHAVIRTA ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 1 056 323,72

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot

8 941 769,36 0,00 -6 998 478,88

1 943 290,48

-127,24 -1 347,06 45 402,80 60 202,87 0,00 0,00 -263 408,23 -414 041,01 1 588 105,28

Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) 0,00 0,00 Liiketoiminnan rahavirta ( A ) 1 056 323,72 1 588 105,28 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -413 046,55 -1 005 036,17 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 2 419,35 620,00 Myönnetyt lainat -1 847 575,00 -202 170,00 Investoinnit muihin sijoituksiin -615 858,00 -81 586,11 Lainasaamisten takaisinmaksut 32 500,00 0,00 Investointien rahavirta ( B ) -2 841 560,20 -1 288 172,28 Rahoituksen rahavirta ( C ) 0,00 0,00 RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) -1 785 236,48 299 933,00 RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA 1.1. 2 623 056,12 2 323 123,12 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 31.12.

PUHAS OY 2015

837 819,64

-1 785 236,48

2 623 056,12

299 933,00

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Yhtiö kuuluu konserniin, jonka emoyhteisö on Joensuun kaupunki. Konsernia koskevat tilinpäätösasiakirjat ovat saatavissa osoitteessa Siltakatu 18, 80100 Joensuu. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Taseeseen merkittyjen aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Suunnitelman mukaiset poistoajat ja -menetelmät on kuvattu poistoja koskevien liitetietojen kohdalla. Tilikaudella on muutettu taseen esittämistapaa ei-palautettavien vesi- ja viemäriliittymien sekä sähköliittymien osalta. Ne on aiemmin esitetty taseen pysyvien vastaavien sijoitusten muissa saamisissa. Nyt palautuskelvottomat liittymät on esitettu kohdassa Maa- ja vesialueet. Perittäviin jätteenkäsittelymaksuihin sisältyvät jätevero-osuudet on kirjattu liikevaihtoon. Jäteverolain mukaiset maksettavat jäteverot on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN

2015 2014

MYYNTITUOTOT Järjestetty jätteenkuljetus Jätteiden vastaanotto Perusmaksut Muut myyntituotot LIIKEVAIHTO

5 331 978,19 2 082 401,75 708 791,51 729 263,00

5 248 829,45 2 285 349,12 691 692,51 766 467,44

8 852 434,45

8 992 338,52

LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN LAKISÄÄTEISEEN JA MARKKINAEHTOISEEN TOIMINTAAN 2015

Lakisääteinen toiminta Markkinaehtoinen toiminta

Yhteensä

TULOT MENOT TULOS 8 470 366,25 382 068,20

7 609 053,94 381 882,91

861 312,31 185,29

8 852 434,45

7 990 936,85

861 497,60

PUHAS OY 2015

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN

2015 2014

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Käyttöom.myyntivoitot 1 329,75 424,62 Saadut tuet 7 014,35 0,00 8 344,10 424,62 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Luottotappiot 1 967,23 40 049,66 Jätevero 1 694 110,00 1 672 624,00 Jälkihoitovaraus 500 000,00 700 000,00 Muut erät 1 012 184,84 922 325,94 3 208 262,07 3 334 999,60 TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT/KHT-YHTEISÖ BDO OY Tlintarkastus Muut palvelut Yhteensä

987,25 987,25 0,00 5 722,60 987,25 6 709,85

MUUT KORKO- JA RAHOITUSTUOTOT Saman konsernin yrityksiltä 18,35 3 520,57 Muilta 45 384,45 56 682,30 45 402,80 60 202,87 KORKO- JA MUUT RAHOITUSKULUT Muille 127,24 1 347,06 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Rakennukset ja rakennelmat 155 380,64 79 289,97 Koneet ja kalusto 63 663,40 68 625,99 Muut aineelliset hyödykkeet 387 652,77 367 412,51 606 696,81 515 328,47

Tilikaudella on kirjattu ylimääräisiä poistoja romutetuista käyttöomaisuuseristä 1.394,56 euroa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan. Poistoprosentit perustuvat käyttöomaisuuden laskettuun taloudelliseen käyttöikään. Poistoajat ja menetelmät ovat seuraavat: AINEELLISET HYÖDYKKEET

Huolto- ja toimistorakennukset Varastorakennukset Varastorakennelmat ja kaatopaikkakaasun talteenotto Muut aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto

4% 7% 20 % 10 vuotta 25 %

Menojäännöspoisto Menojäännöspoisto Menojäännöspoisto Tasapoisto Menojäännöspoisto

Pienkalustoa, jonka taloudellinen käyttöikä on enintään 3 vuotta tai jonka hankintameno on enintään 850 euroa on kirjattu vuosikuluihin 21.989,87 euroa.

TULOVEROT Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta

PUHAS OY 2015

-274 186,55 3 568,17 -270 618,38

-413 804,00 -237,01 -414 041,01

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot AINEELLISET HYÖDYKKEET

MAA- JA VESIALUEET Poistamaton hankintameno 1.1. Siirto Liittymismaksusaamisista Lisäyskset tilikauden aikana Poistamaton hankintameno 31.12.

2015 2014

32 968,00 32 968,00 28 184,97 0,00 3 060,00 0,00 64 212,97 32 968,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 64 212,97 32 968,00 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT Poistamaton hankintameno 1.1. 624 541,43 680 668,93 Lisäykset tilikauden aikana 506 886,81 23 357,85 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 -195,38 Tilikauden poisto -155 380,64 -79 289,97 Ylimääräinen poisto/romutus -149,39 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 975 898,21 624 541,43 Kirjanpitoarvo 31.12.

975 898,21

624 541,43

KONEET JA KALUSTO Poistamaton hankintameno 1.1. 240 691,03 255 921,02 Lisäykset tilikauden aikana 23 122,40 53 396,00 Vähennykset tilikauden aikana -1 089,60 0,00 Tilikauden poisto -63 663,40 -68 625,99 Ylimääräinen poisto/romutus -1 245,17 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 197 815,26 240 691,03

Kirjanpitoarvo 31.12. 197 815,26 240 691,03 MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Poistamaton hankintameno 1.1. 1 604 000,02 1 426 518,94 Lisäykset tilikauden aikana 206 426,29 544 893,59 Tilikauden poisto -387 652,77 -367 412,51 Poistamaton hankintameno 31.12. 1 422 773,54 1 604 000,02 Kirjanpitoarvo 31.12.

ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Poistamaton hankintameno 31.12.

Kirjanpitoarvo 31.12.

1 422 773,54

1 604 000,02

362 186,40 35 737,45 -362 186,40 35 737,45

9 997,67 362 186,40 -9 997,67 362 186,40

35 737,45

362 186,40

PUHAS OY 2015

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

SIJOITUKSET

2015 2014

Osuudet omistusyhteysyrityksissä BioKymppi Oy:n osakkeet 18 497,60 18 497,60 Muut osakkeet Riikinvoima Oy:n osakkeet 67 814,00 67 814,00 Lisäykset tilikauden aikana 615 858,00 0,00 683 672,00 67 814,00 Muut saamiset Pääomalainasaamiset Biokymppi Oy:ltä 567 500,00 600 000,00 Pääomalainasaamiset Riikinvoima Oy:ltä 2 049 745,00 202 170,00 Muut saamiset, siirretty aineellisiin hyödykkeisiin 0,00 28 184,97 2 617 245,00 830 354,97 LYHYTAIKAISET SAAMISET SAAMISET OMISTUSYHTEYSYRITYKSILTÄ Biokymppi Oy 24 341,33 54 774,74 SAAMISET KONSERNILTA Lainasaamiset Joensuun kaupungilta 3 698 594,19 3 129 041,13 Myyntisaamiset 131 708,38 132 930,27 3 830 302,57 3 261 971,40 SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT IF Vahinkovakuutus 9 886,51 Muut siirtosaamiset 10 934,21 12 182,30 20 820,72 12 182,30

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 2015 2014

OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1.1. 1 681 879,26 1 681 879,26 Osakepääoma 31.12. 1 681 879,26 1 681 879,26 Vapaa oma pääoma 1.1. Edellisten tilikausien voitto 5 872 938,38 4 932 414,27 Tilikauden voitto 599 223,32 940 524,11 Vapaa oma pääoma 31.12. 6 472 161,70 5 872 938,38 Oma pääoma yhteensä 8 154 040,96 7 554 817,64 VARAUKSET Muut pakolliset varaukset Jälkihoitovaraus 2 550 000,00 2 050 000,00 Varaus on Kontiosuon jätekeskuksen nykyisen jätetäyttöalueen sulkemista ja koko jätekeskusalueen jälkihoitotöitä varten. VIERAS PÄÄOMA Velat konsernille Ostovelat 86,67 95,60 Velat omistusyhteysyrityksille Ostovelat omistusyhteysyrityksille 29 125,97 26 790,30 Siirtovelkojen olennaiset erät Henkilöstökulujaksotukset 134 185,43 119 747,46 Vuosihyvitevelat 12 508,40 8 410,01 Tulovero 7 210,15 109 304,00 Muut velat 0,00 286,76 153 903,98 109 590,76 40

PUHAS OY 2015

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Selvitys yhtiön osakepohjasta Kunkin osakkeen nimellisarvo on tuhatkuusisataakahdeksankymmentäyksi ja kahdeksankymmentäkahdeksan (1 681,88) euroa. Yritys Ilomantsi Joensuu Kontiolahti Liperi Polvijärvi

Omistusosuus (%) 6,9 68,5 9,4 10,1 5,1 100

Äänivaltaosuus (%) 6,9 68,5 9,4 10,1 5,1 100

kpl 69 685 94 101 51 1000

Nimellisarvo (€) 116 049,67 1 152 087,29 158 096,65 169 869,81 85 775,84 1 681 879,26

Osakepääoma on täysin maksettu.

Tilikauden suoriteperusteiset palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut lakisääteiset henkilöstösivukulut 2015 2014

Palkat Eläkekulut Muut henkilöstökulut

684 802,26 125 380,24 26 910,55

666 297,89 119 543,90 27 250,88

YHTEENSÄ

837 093,05

813 092,67

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Toimihenkilöitä Työntekijöitä Yhteensä

10 10 8 8 18 18

Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskeva liitetieto Leasingsopimuksista maksettavat määrät Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Leasinsopimusvastuut yhteensä Muut omasta puolesta annetut vakuudet Jätevakuus (Yrityskiinnitys Nordea)

2015 2014

10 676,82 23 941,62 34 618,44

12 993,66 6 517,29 19 510,95

1 250 000,00

PUHAS OY 2015

Tilintarkastuskertomus PUHAS OY:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Puhas Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.-31.12.2015. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. LAUSUNTO Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Joensuussa 18. maaliskuuta 2016 BDO Oy, KHT–yhteisö

PUHAS OY 2015

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN ALLEKIRJOITUKSET Joensuussa 10. päivänä helmikuuta 2016

Palvelemme ja neuvomme arkisin klo 8 - 16

 013 318 198 asiakaspalvelu@puhas.fi

www.puhas.fi

TOIMISTO Jokikatu 7, 80220 Joensuu LASKUTUSOSOITE PL 370, 80101 Joensuu KONTIOSUON JÄTEKESKUS Kontiosuontie 11, 80260 Joensuu Puh. 013 267 3582 | Avoinna arkisin MA klo 8 - 19 ja TI - PE klo 8 - 17 ILOMANTSIN JÄTEASEMA Hatelotie 3, 82900 Ilomantsi Puh. 013 318 198 | Avoinna arkisin MA klo 9 - 13 ja TO klo 15 - 19 KONTIOLAHDEN JÄTEASEMA Nosturikatu 4, 80770 Kontiolahti As. Puh. 013 318 198 | Avoinna arkisin MA klo 15 - 19 ja TO klo 9 - 13 POLVIJÄRVEN JÄTEASEMA Ahertajantie 2, 83700 Polvijärvi Puh. 013 318 198 | Avoinna arkisin TI klo 9 - 13 ja TO klo 14 - 18 PUHAS OY 2015