Page 1

VUOSIKERTOMUS 2014


VUOSIKERTOMUS 2014


Avoimet ovet -tapahtumaa vietettiin Kontiosuon j채tekeskuksella toukokuussa.

J채teasema avattiin Kontiolahdelle. Lue lis채채 sivulta 11.


SISÄLTÖ

2014 TÄSSÄ VUOSIKERTOMUKSESSA Vuosi 2014 lyhyesti

6

Perustietoa yhtiöstä

6

Toimitusjohtajan katsaus

8

Johtaminen ja hallinto

9

Kehityshankkeet ja rakentaminen

10

Palvelut ja tuotteet

12

Keräys ja kuljetus

15

Käsittely ja hyödyntäminen

16

Kontiosuon jätekeskus

18

Asiakaspalvelu

20

Sosiaalinen vastuu

22

Ympäristövastuu

24

Taloudellinen vastuu

26

Hallituksen toimintakertomus

28

Tilinpäätöstiedot

33

Tilintarkastuskertomus

42

Riikinvoiman ekovoimalaitoksen rakentaminen edistyy. Lue lisää sivulta 10.

Pienjätekuormista hyötykäyttöön Kontiosuon jätekeskuksessa

75% .

Lue lisää jätteiden käsittelystä ja hyödyntämisestä sivulta 16.

Biojätteiden kuormaus ja rakennusjätteiden lajittelu katon alle. Lue lisää sivulta 11.

JULKAISIJA

Puhas Oy TOIMISTO Jokikatu 7, 80220 Joensuu LASKUTUSOSOITE PL 370, 80101 Joensuu etunimi.sukunimi@puhas.fi www.puhas.fi TAITTO Mainostoimisto Idealmainos Oy PAINOPAIKKA Offsetpaino L. Tuovinen Ky PAPERI KANSI 4CC 250g SISÄSIVUT 4CC 100g

Jäteneuvontaa myös Facebookissa Yhteinen juttu -sivustolla.

TYKKÄ Ä MEIS TÄ MEISTÄ

PUHAS OY 2014

5


1 1

Kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus alkaa Ilomantsissa Infotilaisuus Ilomantsissa kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta

1

3 Kontiolahden ampumahiihdon maailmancup -kisojen jätehuolto ja jäteneuvonta

5 Avoimet ovet -tapahtuma jätekeskuksella 5 Jäteneuvontaa eko- ja aluekeräyspisteillä 5 Jätekeskus auki viitenä lauantaina 5 Biojätteen erilliskeräys laajenee Ilomantsiin 5 Kontiolahden jäteaseman rakentaminen alkaa

2 3 4 5 6 2 Lylykosken koulu Ilomantsista selviytyy Tuikkujahdin voittajaksi 2 Roskasakki ja suuri seikkailu -kirjat jaetaan 3. luokkalaisille

4 Yhtiökokous 4 Yhteinen juttu -asiakaslehti ilmestyy 4 Lajitteluselvitys sekajätteen koostumuksesta

6 Lajitteluhallin rakentaminen Kontiosuon jätekeskuksella alkaa

VUOSI 2014 LYHYESTI Puhas Oy

Visio

• kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, toiminta rahoitetaan jätemaksuilla • perustettu vuonna 1997 • ei tavoittele voittoa, ei jaa osinkoa • kilpailuttaa jätekuljetukset, ei omista omaa kalustoa.

Olemme Pohjois-Karjalan halutuin ympäristöystävällisiä jätehuoltopalveluita tuottava yhteistyökumppani.

Puhas Oy 31.12.2014 • 5 osakaskuntaa • liikevaihto 8,99 milj. € • asukasmäärä 112 229 • asiakasmäärä 32 755 • jäteastiatyhjennyksiä n. 630 000/vuosi • sekajätteiden aluekeräyspisteitä 63 • ekopisteitä 57 • vaarallisen jätteen ja sähkölaitteiden keräyspisteitä 10 • sopimusapteekkeja 18 • jäteasemia 2 • loppusijoitusalueita 1.

6

PUHAS OY 2014

63 57

SEKAJÄTTEIDEN ALUEKERÄYSPISTETTÄ

EKOPISTETTÄ


9 Rakennusjätteen syntypaikkalajittelun pilottihanke alkaa 9 Riikinvoiman ekovoima laitoksen infotilaisuus

7

11 Kontiolahden jäteaseman avajaiset 11 Toiminnan esittely Joensuun kaupunginvaltuustolle 11 Tuikkujahti alkaa 11 Asiakastyytyväisyyskysely

12 Vuosikalenteri jaetaan kotitalouksiin 12 Uudistetut asiakas kirjeet käyttöön

8 9 10 11 12 10 Jätekeskus auki kolmena lauantaina 10 Riikinvoiman ekovoimalaitoksen tontin raivaustyöt alkavat 10 Kotitalouksien vaarallisen jätteen, metallin, sähkölaitteiden ja renkaiden keräyspäivät Ilomantsissa ja Joensuun Enossa, Tuupovaarassa, Kiihtelysvaarassa ja Pyhäselässä 10 Infotilaisuus medialle jätehuollon ajankohtaisista aiheista

8 Jätehuollon teemapäivä isännöitsijöille ja taloyhtiöiden hallituksille

Strategiatyö

10 1 2

VAARALLISEN JÄTTEEN JA SÄHKÖLAITTEIDEN KERÄYSPISTETTÄ

Toiminta-ajatus ja liikeidea • Olemme kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tehtävänä on järjestää omistajakuntiensa lakisääteinen jätehuolto. • Tarjoamme jätelainsäädännön mukaisia jätehuoltopalveluja, jäteneuvontaa, jätteiden kierrätystä ja loppusijoitusta osakaskunnillemme, muille kunnille ja yrityksille Pohjois-Karjalan alueella. Arvot ja toimintaperiaatteet • Kaikessa toiminnassamme pyrimme kestävän kehityksen mukaiseen elinkaariajatteluun ja ympäristönäkökohtien huomioimiseen. • Toimintamme on asiakaslähtöistä ja kokonaisvaltaista. • Kehitämme toimintaamme jatkuvasti. • Huolehdimme henkilöstömme hyvinvoinnista ja osaamisesta.

Puhas Oy:n osakaskunnat

OSAKAS

LOPPUSIJOITUSALUE

JÄTEASEMAA

OSAKASKUNTIEN ASUKASMÄÄRÄ ON YHTEENSÄ

112 229

OSAKKEET KPL

Ilomantsi 69 Joensuu 685 Kontiolahti 94 Liperi 101 Polvijärvi 51

POLVIJÄRVI Omistusosuus 5,1 % Asukasluku 4 609

ILOMANTSI Omistusosuus 6,9 % Asukasluku 5 507

KONTIOLAHTI Omistusosuus 9,4 % Asukasluku 14 681 LIPERI Omistusosuus 10,1 % Asukasluku 12 344

JOENSUU Omistusosuus 68,5 % Asukasluku 75 088

PUHAS OY 2014

7


Polttoon ohjattavan sekajätteen laatua on parannettava Vuosi 2014 oli yhtiön kahdeksastoista toimintavuosi. Yhtiö huolehti viiden osakaskunnan asukkaiden, teollisuuden ja elinkeinoelämän tuottamista jätteistä. Taloudellinen tulos oli hyvä. Henkilökuntaa yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 18 henkilöä.

I

tä- ja Keski-Suomen jäteyhtiöiden ja Varkauden Aluelämmön yhdessä omistama Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitoshanke edistyy. Ekovoimalaitoksen hankintaprosessissa tapahtui virhe, joka johti hankinnan keskeyttämiseen alkuvuodesta. Hankinta käynnistettiin uudelleen maaliskuussa, ja uusi hankintapäätös tehtiin heinäkuun lopussa. Hankintapäätöksen mukaisesti kokonaislaitostoimittajaksi valittiin Andritz Oy, ja kokonaislaitostoimitussopimus allekirjoitettiin syyskuussa. Andritz Oy vastaa ekovoimalaitoksen rakentamisesta avaimet käteen -periaatteella. Rakennustyöt käynnistyivät lokakuussa Andritz Oy:lle annetun etenemisluvan jälkeen. Rakentaminen on edennyt tähän asti aikataulussaan. Sää oli syksyllä suosiollinen maanrakennustöille. Laiteasennukset alkanevat jo tämän vuoden elokuussa, ja ekovoimalaitos käynnistyy kesällä 2016. Jatkoimme vuonna 2013 aloitettua kotitalousjätteen sisältötutkimusta. Tulosten mukaan jätteiden lajittelu ei ole parantunut edellisestä vuodesta Joensuun alueella. Jäte on pääsääntöisesti polttokelvotonta johtuen jätteen korkeasta kosteuspitoisuudesta. Korkea kosteuspitoisuus johtuu suuresta biojätteen osuudesta sekajätteessä. Myös metallia ja lasia on roskapusseissa huomattavan paljon. Jotta varmistamme toiminta-alueeltamme ekovoimalaitokseen toimitettavan jätteen polttokelpoisuuden, niin meillä on puolitoista vuotta aikaa parantaa jätteiden lajittelua, ja siten poltettavan sekajätteen laatua. Lajittelun tehostamiseksi on tehtävä toimenpiteitä: Joensuun alueellisen jätelautakunnan on kiristettävä lajittelua koskevia jätehuoltomääräyksiä, sekä meidän on lisättävä ja kohdennettava jäteneuvontaa tehokkaammin. Tulemme palkkaamaan heti alkuvuodesta jäteneuvojan, jonka tehtävänä on tehdä valistus- ja neuvontatyötä oppilaitoksissa, yhteisöissä, yrityksissä ja kunnissa sekä järjestää erilaisia jätekampanjoita. Kodeissa voidaan tehostaa ja helpottaa jätteiden lajittelua lisäämällä lajitteluastioita. Alueemme ekopisteitä on sijoitettu kauppojen yhteyteen tai muutoin luontaisille kulkureiteille helpottamaan kierrätystä. Hinta on myös tehokas lajitteluun kannustava ohjauskeino; kierrättämällä hyötyjätteet vähennetään merkittävästi sekajätepussiin päätyvän jätteen määrää. Silloin voidaan pidentää jäteastian tyhjennysväliä ja pienentää jätehuoltokustannuksia. Biojäte kannattaa laittaa aina hyötykäyttöön. Sen voi kompostoida, jolloin siitä saa hyvää ja ravinteikasta

8

PUHAS OY 2014

multaa. Taajama-alueilla voi liittyä biojätteen erilliskeräykseen, jolloin biojäte matkaa Kiteelle BioKymppi Oy:lle energian ja lannoitteiden raaka-aineeksi. Olemme tehostaneet jätteiden lajittelua ja hyötykäyttöä rakentamalla osakaskuntiin jäteasemia. Ensimmäinen jäteasema rakennettiin Polvijärvelle vuonna 2013, ja toinen Kontiolahdelle vuonna 2014. Seuraava jäteasema rakennetaan vuonna 2015 Ilomantsiin, ja Liperiin jäteasema rakennetaan vuonna 2016, jos tonttiasiat saadaan kuntoon siihen mennessä. Kontiosuon jätekeskuksella ja paikallisilla jäteasemilla kuntalaiset ja yritykset lajittelevat tuomansa jätteet henkilöstömme opastuksella ja avustuksella. Pienkuormien jätteiden lajittelu alkaa olla jo hyvällä mallilla. Kontiosuon jätekeskuksessa pienkuormien lajittelukentällä vastaanotettujen jätteiden hyötykäyttöaste 0li vuoden lopussa 75 %, kun se oli vajaa 35 % vuonna 2012. Ensi vuoden hyötykäyttötavoitteeksi on asetettu 80 %. Toivottavasti myös kotitalousjätteen lajittelu kodeissa kehittyy seuraavan puolentoista vuoden aikana yhtä ripeään tahtiin. Rakensimme Kontiosuon jätekeskukselle jätteiden lajittelu- ja siirtokuormaushallin. Hallissa lajitellaan koneellisesti yritysjätteitä materiaali- ja energiahyötykäyttöön. Halli toimii myös biojätteiden siirtokuormausasemana. Vuonna 2016 hallissa aloitetaan kotitalousjätteiden lastaus rekkoihin, jotka vievät jätteet ekovoimalaitokselle energiahyödynnettäväksi. Siirtokuljetuksia varten Kontiosuon jätekeskukseen rakennetaan uusi täyspitkä rekkavaaka vuosien 2015 - 2016 aikana. Vaa´an rakentaminen tulee aiheuttamaan tilapäisiä ja pysyviä uusia liikennejärjestelyjä. Uuden vaakarakennuksen valmistuttua henkilöautot tullaan laskuttamaan myös vaa’alla. Kontiosuon jätekeskuksen nykyisen jätetäyttöalueen vesienkäsittely on aluehallintoviraston mukaan uusittava vuoteen 2017 mennessä. Jatkossa suotovedet johdetaan Joensuun vedelle käsiteltäväksi. Investointi sisältää tasausaltaan, pumppaamon ja siirtoputkiston rakentamisen. Vanhan täyttöalueen suotovedet käsitellään jatkossakin nykyisessä järviruokopuhdistamossa. Järviruokopuhdistamoja kunnostetaan lähivuosien aikana. Joensuun kaupungin kanssa on kehitetty parin vuoden aikana kaupungin kohteiden jätehuoltoa. Syväkeräyssäiliöitä on korvattu puristimilla, jotka tuovat merkittäviä säästöjä vuositasolla. Sekajätteiden aluekeräyspisteille


TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

ta iloa!

Kuva: Pirjo Borro

IK - ITELLA POSTI OY JULKINEN TIEDOTE

JAETAAN KAIKKIIN KOTITALOUKSIIN

Puhas Oy:n tiedotuslehti kotitalouksille 2014

Kompostit kuntoon keväällä

Kontiosuon jä lajittelukent tekeskuksen tä ja jäteas emat

SIVU 13

L A JIT TELU OPAS

Vaarallisten jätteiden keräyskierrokset SIVU 4

Irrota lajitteluohjeet SIVUT 8 - 9

Lajittelukentällä kuormat lajitellaan

IKOMPOSTOINT OPAS Teksti: Tiina Ikonen,

Pohjois-Savon Martat

ry

SIVU 15

ta iloa!

Hyödyllistä tietoa jätehuollosta kalenterin takaosassa. Osallistu myös valokuvauskilpailuun!

20.3.2014 8.46 indd 1

kompostointiopas_A5.

25 syväkeräyssäiliöön asennettiin syksyllä pinnanmittausanturit, joista saadaan täyttöastetiedot ajonohjaukseen. Tietoja hyödynnetään tyhjennysvälien optimoinnissa. Itä-Suomen jäteyhtiöiden neuvontayhteistyötä jatkettiin. Yhteistyön tavoitteena on kehittää yhtiöiden jäteneuvontaa, parantaa asiakaslähtöisyyttä, tuottaa yhdessä neuvontamateriaalia, kehittää nettisivuja sekä parantaa kustannustehokkuutta. Myös erilaisia jäteneuvontahankkeita voidaan toteuttaa yhteistyössä. Ensimmäinen yhteinen asiakaslehti, Yhteinen juttu, jaettiin kotitalouksiin huhtikuussa. Lehti jaettiin myös ulkopaikkakuntalaisille, jotka omistavat kesämökin yhtiöiden toiminta-alueella. Vuosikalenteri tehtiin myös yhteistyössä, ja se jaettiin yhtiöiden toiminta-alueella joulukuussa. Lisäksi kompostointiopas ja rakennusjäteopas uusittiin yhteisvoimin. Uuden jätelain mukainen pakkausjätteiden tuottajavastuu eli tuottajien velvoite järjestää pakkausjätteiden jätehuolto kotitalouksille ilmaiseksi toteutuu vuoden 2016 alusta. Pakkausjätteiden keräyksestä tulee huolehtimaan Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy. Neuvottelemme parhaillaan, mitkä nykyisistä toiminta-alueemme ekopisteistä PYR Oy haluaa lunastaa ja ottaa hoitoonsa. Asetuksen mukaan PYR Oy:n ei tarvitse ylläpitää yhtä laajaa ekopisteverkostoa kuin kunnalliset jäteyhtiöt ovat tähän asti järjestäneet. Jätelautakunta voi päättää mahdollisesta kunnan täydentävästä pakkausjätteen keräyksestä. Muutoin taajama-alueen ulkopuolella ekopistepalvelut supistuvat huomattavasti.

JOHTAMINEN JA HALLINTO Ylin päätäntävalta on yhtiökokouksella, joka kokoontui vuonna 2014 yhteen varsinaiseen ja yhteen ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Yhtiöllä on hallitus, jossa on edustus yhtiön jokaisesta osakaskunnasta. Hallitukseen kuuluu 7 varsinaista jäsentä ja 7 henkilökohtaista varajäsentä. Hallitus vastaa yhtiön toiminnasta, taloudesta ja strategisesta suunnittelusta. Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Yhtiön tilintarkastajina toimivat KHT-yhteisö BDO Oy:n KHT Pasi Tuuva (vastuunalainen varsinainen) ja HTM, JHTT Lilja Koskelo (varsinainen). Yhtiön varatilintarkastajina toimivat KHT, JHTT Ulla-Maija Tuomela ja HTM, JHTT Aki Rusanen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Jarmo Junttanen.

Kaikki vuodelle 2014 asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Kiitokset kuuluvat koko henkilöstölle.

Jarmo Junttanen toimitusjohtaja

PUHAS OY 2014

9


KEHITYSHANKKEET JA RAKENTAMINEN

Ekovoimalaitoksen rakentaminen edistyy Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitoshankkeessa siirryttiin vuoden aikana suunnitteluvaiheesta toteutusvaiheeseen. Julkinen hankinta kokonaislaitostoimittajan valinnasta keskeytettiin tammikuussa hankinnassa tapahtuneen virheen vuoksi. Keskeytystä edelsi Riikinvoima Oy:n marraskuussa 2013 tekemä hankintapäätös, josta hankinnan hävinnyt osapuoli valitti markkinaoikeuteen. Myös hankinnan keskeytyspäätöksestä valitettiin markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus totesi 30.6.2014 antamassa päätöksessään hankintayksikön tekemän hankinnan keskeytyspäätöksen perustelluksi ja

10

PUHAS OY 2014

hylkäsi keskeytyspäätöksestä tehdyn valituksen. Markkinaoikeus totesi samalla hankintapäätöksestä tehdyn valituksen aiheettomaksi. Ekovoimalaitoksen hankintaprosessi käynnistettiin uudelleen maaliskuussa, ja uusi hankintapäätös tehtiin 31.7.2014. Hankintapäätöksen mukaisesti kokonaislaitostoimittajaksi valittiin Andritz Oy. Kokonaislaitostoimitussopimus Andritz Oy:n ja Riikinvoima Oy:n välillä allekirjoitettiin 29.9.2014. Solmitun sopimuksen mukaisesti Andritz Oy vastaa ekovoimalaitoksen rakentamisesta voimalaitostontin osuudella avaimet käteen -periaatteella. Rakennustyöt käynnistyivät 13.10.2014 annetun etenemisluvan jälkeen. Toimitusaikataulu on sopimuksen mukaisesti 26 kuukautta etenemisluvasta laskettuna. Työmaalla tehtiin valmistelutöitä sekä maansiirto- ja louhintatöitä aikataulun mukaisesti.


KEHITYSHANKKEET JA RAKENTAMINEN

Jäteasema Kontiolahdelle Kontiolahdelle rakennettiin toimintaalueen toinen jäteasema. Jäteasema avattiin marraskuussa Uuron teollisuusalueelle osoitteeseen Nosturikatu 4. Rakennusurakan toteutti Maarakennus Niemeläinen Oy. Rakentaminen aloitettiin toukokuussa, ja jäteasema vastaanotettiin syyskuussa. Samalla St 1:n pihassa ollut ekopiste sekä vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden vastaanottopiste siirrettiin jäteasemalle. Jäteasema palvelee pienjätekuormien tuojia arkisin kahtena päivänä viikossa, maanantaisin klo 15 - 19 ja torstaisin klo 9 - 13. Seuraava jäteasema rakennetaan vuoden 2015 aikana Ilomantsiin. Liperiin jäteasemaa suunnitellaan vuonna 2016.

Biojätteiden kuormaus ja rakennusjätteiden lajittelu katon alle Kontiosuon jätekeskukseen rakennettiin lajitteluhalli. Hallin maanrakennustyöt toteutti JPH-Maanrakennus Oy, ja hallin toimitti Best-Hall Oy. Halli valmistui tammikuussa 2015, ja se otetaan käyttöön kevään 2015 aikana. Halli parantaa jätekeskuksen ympäristön siisteyttä ja työolosuhteita. Jatkossa biojäte kuormataan omassa osastossaan kuljetuskontteihin matkalle kohti Kiteen BioKymppi Oy:n biokaasulaitosta. Rakennusjätekuormat puretaan hallissa, jossa ne lajitellaan koneellisesti eri jakeisiin. Ekovoimalaitoksen valmistuttua

myös sekajätekuormat kuormataan hallissa ja lähetetään Leppävirralle energiana hyödynnettäviksi. Rakentamisessa käytettiin hyödyksi 130 000 tonnia murskattua betonia korvaamaan rakennekerrosten soraa. Hallin pinta-ala on 2 520 m², ja katto ylettyy 13 metrin korkeuteen, jotta koneilla on tilaa työskennellä. Hallin lattia on kahdessa tasossa jätteiden kuormausta varten.

PUHAS OY 2014

11


PALVELUT JA TUOTTEET

Kiinteistökohtainen keräys • Kiinteistön omia tai useamman kiinteistön yhteisiä seka- ja biojäteastioita. • Kilpailutetut kuljetusurakoitsijat hoitavat tyhjennyksiä. • Keräysalueella 31.12.2014 - 28 325 sekajäteastiaa - 1 951 biojäteastiaa. • Jäteastian tyhjennystapahtumiin perustuva Joensuun alueellisen jätelautakunnan vahvistaman jätetaksan mukainen jätemaksu.

12

PUHAS OY 2014

Aluekeräyspisteet • Asumisessa päivittäin syntyvän sekajätteen keräyspisteitä. • Käyttöoikeus aluekeräyspisteen vuosimaksun maksavilla kotitalouksilla. • 63 kpl, joista 3 kpl vain kesäkäytössä olevia. • Ensimmäinen lukittu aluekeräyspiste perustettiin Kontiolahdelle vuonna 2014. • Kiinteä Joensuun alueellisen jätelautakunnan vahvistaman jätetaksan mukainen vuosimaksu.


PALVELUT JA TUOTTEET

Kontiosuon jätekeskus • Jätteiden siirtokuormaus-, vastaanotto-, käsittely- ja loppusijoitusalue. • Pienjätekuormille oma vastaanotto- ja lajittelualue. • Maksut jätekeskus-/jäteasemahinnaston mukaan, kunnan vastuulle ja kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvien jätteiden maksut Joensuun alueellisen jätelautakunnan vahvistaman jätetaksan mukaan.

Ekopisteet • Hyötyjätteiden keräyspisteitä. • Käyttöoikeus kaikilla kotitalouksilla. • 57 kpl: - lasi 57 pisteessä - metalli 57 pisteessä - kartonki 35 pisteessä - paperi 47 pisteessä - vaatteet 23 pisteessä. • Kartongin ja paperin keräyksestä huolehtii Paperinkeräys Oy tuottajavastuulain mukaisesti. • Vaatteiden keräyksestä huolehtii UFF-yhdistys. • Veloitukseton käytettäessä, palvelu katetaan perusmaksulla.

Kontiolahden ja Polvijärven jäteasemat • Vastaanotetaan maksimissaan 2 m³:n pienjätekuormia. • Maksut jätekeskus-/jäteasemahinnaston pienkuormahintojen mukaan, kunnan vastuulle ja kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvien jätteiden maksut Joensuun alueellisen jätelautakunnan vahvistaman jätetaksan mukaan.

PUHAS OY 2014

13


PALVELUT JA TUOTTEET

Vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden keräys • 10 kotitalouksien vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden keräyspistettä, joissa vastaanotetaan mm. öljyt, akut, maalit ja käytöstä poistetut sähkölaitteet. • 18 sopimusapteekkia, joissa vastaanotetaan kotitalouksilta lääkkeitä. • Kiertävät keräyspäivät kotitalouksille lokakuussa 2014 Ilomantsissa ja Joensuun Enossa, Tuupovaarassa, Kiihtelysvaarassa ja Pyhäselässä. • Joensuun kantakaupungin alueen ekopisteillä vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden kiertävä keräys joka toinen kuukausi. • Veloitukseton kotitalouksille käytettäessä - vaarallisten jätteiden keräys katetaan perusmaksulla - sähkölaitteiden keräyksen maksavat tuottajayhteisöt tuottajavastuulain mukaisesti.

Myyntipalvelut • Jäteastioita ja kompostoreita myydään Kontiosuon jätekeskuksella ja paikallisilla jäteasemilla. • Seulottua multaa, käsittelemätöntä turvemultaa ja kuoriketta myydään Kontiosuon jätekeskuksella.

14

PUHAS OY 2014

Noutopalvelu • Noutaa kotitalouksilta erillistä maksua vastaan pakettiautolla jätteitä, joita ei voi laittaa jäteastiaan, esim. kodinkoneita ja huonekaluja.


KERÄYS JA KULJETUS Seka- ja biojätteiden kuljetusten järjestäminen hoidettiin kaikissa yhtiön toiminta-alueen kunnissa. Ilomantsin kuljetukset tulivat yhtiön hoitoon vuoden 2014 alusta. Kuljetukset hoidettiin kilpailutettujen kuljetussopimusten mukaisesti. Kuljetusyrityksillä on käytössään sähköinen ajonohjausjärjestelmä TCS, josta kuljettaja näkee autossa päivän ajoreitin astiatyhjennyksineen, kuittaa tyhjennykset järjestelmään, ja tiedot siirtyvät reaaliaikaisesti ja automaattisesti asiakaspalveluun. Biojätteiden erilliskeräys laajeni Ilomantsiin. Nyt kaikki toiminta-alueen kuntien taajamat ovat biojätteiden erilliskeräyksen piirissä. Ekopisteistä kerättyjen hyötyjätteiden keräys ja kuljetus hoidettiin kilpailutettujen kuljetussopimusten mukaisesti. Lasit ja metallit toimitettiin Kontiosuon jätekeskukselle jatkokäsittelyyn. Paperin ja kartongin kuljetuksesta ja jatkokäsittelystä huolehti Paperinkeräys Oy. Vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden keräys, kuljetus ja jatkokäsittely hoidettiin kilpailutettujen sopimusten mukaisesti.

Kilpailutettu sopimusurakoitsija

Alue

Seka- ja biojätteet

HFT Network Oy

Ilomantsi, Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Kuljetusliike Kettunen Oy

Polvijärvi

Hyötyjätteet

Kuljetusliike Kettunen Oy

Ilomantsi, Joensuu/Eno, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi

Joensuun Kierrätys-Kuljetus Oy

Joensuu /muut kuin Eno

Vaaralliset jätteet

Ekokem Oy Ab

Koko toiminta-alue

Sähkölaitteet

Lassila & Tikanoja Oyj

Koko toiminta-alue

PUHAS OY 2014

15


KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN Loppusijoitetut- / hyödynnetyt jätteet paperi, kartonki, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet eivät sisälly

HYÖTYKÄYTTÖ

HYÖTYKÄYTTÖ

HYÖTYKÄYTTÖ

HYÖTYKÄYTTÖ

LOPPUSIJOITUS

LOPPUSIJOITUS

LOPPUSIJOITUS

80

LOPPUSIJOITUS

100

60

Pienjätekuormista ohjattiin hyötykäyttöön ja kierrätykseen peräti

75%

40

20

. 0

2011 2012 2013 2014

Pienjätekuormista hyötykäyttöön yhä enemmän Kontiosuon jätekeskuksessa vastaanotettiin jätteitä yhteensä 73 768 tonnia (vuonna 2013: 73 719 tonnia). Jätteitä loppusijoitettiin jätekeskukselle melkein 4000 tonnia vähemmän kuin vuonna 2013, yhteensä 35 059 tonnia. Loput ohjattiin muualle kierrätykseen tai hyötykäyttöön, ja osa hyödynnettiin jätekeskusalueella. Hyötykäyttöön ja kierrätykseen ohjautui noin 53 % jätekeskukselle tulleista jätteistä. Määriin ei ole sisällytetty paperia, kartonkia, vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita.

16

PUHAS OY 2014

Henkilö- ja pakettiautoilla tulleiden pienjätekuormien lajittelua kehitettiin edelleen mm. ottamalla lajittelun piiriin bitumikate, posliini ja kipsilevyt. Pienjätekuormista ohjattiin hyötykäyttöön ja kierrätykseen peräti 75 %, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 51 %. Rakennusjätekuormat, joissa oli hyötykäyttöön ja kierrätykseen soveltuvaa jätettä, lajiteltiin koneellisesti. Hyötykäyttöön ja kierrätykseen ohjattiin mm. energiajätettä, metallia, puuta ja kiviainesta.


KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN

Jätemäärät ja niiden hyödyntäminen JÄTELAJI

MÄÄRÄ HYÖDYNTÄMISTAPA (tonnia)

Asfaltti, betoni, lasi, maa, posliini, tiili

KÄSITTELIJÄ / HYÖDYNTÄJÄ

30 789

Maanrakentamiseen

Puhas Oy

Asfaltti

1 854

Maanrakentamiseen

Paikalliset urakoitsijat

Biojäte

2 450

Energiaksi, lannoitteeksi

BioKymppi Oy

Uusiokäyttöön

Ekokem Oy Ab

Bitumikate

38

Energiajäte

691

Kartonki

236 Hylsykartongiksi

Energiaksi

Tuottajayhteisöt

Päivät-Hämeen Jätehuolto Oy

Kestopuu

186

Hake energiaksi

Demolite Oy

Kipsilevy

190

Uusiokäyttöön

Ekokem Oy Ab

Metalli

631

Metalliteollisuuden raaka-aineeksi

Kajaanin Romu Oy

Paperi

876

Paperiteollisuuden raaka-aineeksi

Paperinkeräys Oy

Hake energiaksi

Kainuun Voima Oy

Puu

1 956

Sähkölaitteet

623

Teollisuuden raaka-aineeksi

Tuottajayhteisöt

Vaaralliset jätteet

266

Uusiksi raaka-aineiksi ja energiaksi

Ekokem Oy Ab

Jätemäärät kunnittain tonneina Kontiosuon jätekeskukselle vastaanotetut jätemäärät kunnittain (ei sisällä paperia, kartonkia, vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita) 80 000 70 000

Ulkopaikkakunnat

60 000 50 000

Polvijärvi

40 000

Liperi

30 000

Kontiolahti

20 000

Joensuu

10 000 0

2012

2013

2014

Ilomantsi

Jätemäärät lajeittain tonneina Kontiosuon jätekeskukselle vastaanotetut jätemäärät lajeittain (ei sisällä paperia, kartonkia, vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita)

80 000

Muu jäte

70 000

Tiili ja betoni

60 000 50 000

Sekajäte

40 000

Rakennuspuu

30 000

Rakennusjäte

20 000

Biojäte

10 000 0

Asfaltti ja maa

2012

2013

2014

PUHAS OY 2014

17


JÄTTEIDEN LAJITTELUKENTTÄ

8

Ulos Multa ja kuorike

Haravointijätteet ja risut Palautelaatikko

UFF:n vaatekeräys Sähkölaitteet

henkilöautot

Lasi

13

Paperi

pakettiautot

to t K he ass nk a ilö au

Vaaralliset jätteet

Kartonki

Henkilöautot Pakettiautot

7

Vuonna 2014 rakennettiin lajitteluhalli, jossa hoidetaan rakennusjätteiden lajittelu sekä seka- ja biojätteiden siirtokuormaus.

8 4 3

5

6

8

2 Vuonna 2014 uusia hyötykäyttöön lajiteltavia jätteitä: bitumikate, kipsilevy, posliini.

1 1 VASTAANOTTORAKENNUS

• • •

Asiakaspalvelupiste, vaaka, sosiaalitilat, työhuoneet ja tila vierailujen järjestämiseen. Kaikki jätekeskukseen tulevat ja sieltä lähtevät ajoneuvot, lukuun ottamatta henkilöautoja, punnitaan autovaa’alla. Vuoden 2014 aikana tehtiin yhteensä 20 605 punnitusta eli keskimäärin 82 punnitusta/aukiolopäivä.

6 ÖLJYISET MAAT

• Öljyiset maat vastaanotetaan kahteen valutusluiska altaaseen esikäsittelyyn ja siirretään sen jälkeen öljyisten maiden käsittelykentälle kompostoitumaan. 7 TEOLLISUUSLIETTEET

2 HUOLTORAKENNUS JA YRITYSTEN VAARALLISTEN JÄTTEIDEN VASTAANOTTO

• Kaatopaikkakelpoiset teollisuuden lietteet otetaan vastaan öljynerotuskaivolla varustettuun erityisaltaaseen. • Erityisaltaaseen jäänyt kuiva hiekkasakka siirretään loppusijoitusalueelle.

3 VARASTOHALLI

8 PIENJÄTEKUORMIEN LAJITTELUKENTTÄ

4 KAASUPUMPPAAMO

• Kaatopaikkakaasu kerätään suljetulta jätteen loppusijoitus alueelta ja hyödynnetään Fortum Oyj:n voimalaitoksella. 5 LAJITTELUHALLI/SIIRTOKUORMAUSASEMA

18

Vuoden 2014 aikana valmistui lajitteluhalli, johon siirretään kevään 2015 aikana biojätteen siirtokuormaus ja rakennusjätteiden lajittelu. Hallissa hoidetaan myös vuoden 2016 syksystä alkaen energiahyödynnettäväksi lähtevän jätteen siirtokuormaus.

PUHAS OY 2014

• • • •

Henkilö- ja pakettiautoilla tuotavat jätteet lajitellaan lajittelukentällä. Lajiteltavat jätejakeet: bitumikate, energiajäte, haravointijäte, kartonki, kestopuu, kipsilevy, lasi, loppu-/sekajäte, maa- ja kiviaines, metalli, paperi, puu, posliini, risut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet. Kentällä myös UFF:n vaatekeräys, johon voi tuoda käyttökuntoiset puhtaat vaatteet, kengät, laukut, kodintekstiilit, lelut ja urheiluvälineet. Vuonna 2014 lajittelukentällä keskimäärin 87 asiakasta/aukiolopäivä.


12

11

9

9 SULJETTU LOPPUSIJOITUSALUE 10 BIOJÄTTEEN SIIRTOKUORMAUSASEMA, RAKENNUSJÄTTEEN LAJITTELUKENTTÄ JA HYÖTYJÄTTEIDEN VARASTOALUE

• •

Kaikki biojätteet siirtokuormataan ja toimitetaan mädätykseen BioKymppi Oy:lle. Biojätteen siirtokuormaus ja rakennusjätteen lajittelu siirretään lajitteluhalliin kevään 2015 aikana.

11 LOPPUSIJOITETTAVAN JÄTTEEN TÄYTTÖALUE 12 ERITYISJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUSALUE

• Alueelle loppusijoitetaan mm. asbesti. 13 VESIENKÄSITTELY

Jätekeskusalueen sisäiset vedet käsitellään juurakkopuhdistamossa. Vedet johdetaan kahteen ilmastusaltaaseen, ja sen jälkeen hiekkasuodattimen kautta kahteen selkeytysaltaaseen. Selkeytysaltaista vedet johdetaan tarkkailukaivojen kautta juurakkopuhdistamoon. Juurakkopuhdistamossa on viisi allasta, joissa kasvualustana on seulottu soramultaseos, ja puhdistavana kasvina järviruokoja.

10

KONTIOSUON JÄTEKESKUS

KONTIOSUON JÄTEKESKUS

PUHAS OY 2014

19


ASIAKASPALVELU

Asiakkailta hyvää palautetta Asiakkaita palveltiin eniten jäteastian tyhjennyksiin, asiakastietojen päivityksiin ja jäteneuvontaan liittyvissä asioissa. Asiakaspalvelu vastasi vuoden aikana 16 247 puheluun. Puhelinpalvelun lisäksi asiakkaat ottivat yhteyttä sähköpostilla, palautelomakkeella ja asioimalla toimistolla henkilökohtaisesti. Asiakkaita tiedotettiin jätehuollon järjestämiseen liittyvistä asioista laskujen mukana lähetetyillä tiedotteilla. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin aktiivisesti myös yhtiön nettisivuilla ja Yhteinen juttu -Facebook-sivuilla, sekä tärkeimmistä asioista mediatiedotteilla. Marraskuussa tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan asiakaspalveluun ollaan tyy-

20

PUHAS OY 2014

tyväisiä. Palvelu koetaan ammattitaitoiseksi, ystävälliseksi ja nopeaksi. Seuraamme asiakaspalvelumme toimivuutta eri keinoin laatutavoitteiden avulla, esim. viikkotasolla seuraamme puhelujen määrää ja vastausaikaa. Vuonna 2014 asiakaspalvelumme vastasi 20 sekunnin kuluessa 72,7 prosenttiin tulleista puheluista. Asiakaspalautteita kirjattiin yhteensä 404 kpl, joista 42 kpl oli positiivisia. Valtaosa palautteista liittyi jätteiden keräykseen, kuljetukseen ja jäteastioiden tyhjennyksiin. Positiivista palautetta asiakkaat antoivat mm. ystävällisestä palvelusta, hyvästä viestinnästä, jätekeskuksesta ja paikallisista jäteasemista.


ASIAKASPALVELU

Asiakaspalveluun tulleet puhelut SOITON AIHE

% KPL

Astian tyhjennys

57

9 195

Asiakastiedot

10

1 693

Laskutus

10

1 695

Neuvonta

20

3 248

Palaute 1 151 Katkennut puhelu

1

120

Yhdistetty puhelu

1

145

Asiakaspalautteet aiheittain AIHEET

%

Jätteiden keräys ja kuljetus

67

Asiakaspalvelu 10 Jätekeskus 5 Palveluverkosto 8 (mm. eko- ja aluekeräyspisteet, jäteasemat) Maksut/laskutus

4

Viestintä

8

Punnittua puhetta asiakkailta Marras-joulukuussa toteutettuun asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi 324 asiakasta. Kyselykirjeitä lähetettiin 1 500 kpl. HYVÄÄ

KEHITETTÄVÄÄ

• Lajittelua pidetään tärkeänä, ja se koetaan helpoksi. • Kodeissa kierrätetään melko ahkerasti paperia, kartonkia, lasia ja metallia. • Ekopisteiden lajitteluohjeisiin ja sijaintiin ollaan tyytyväisiä. • Jätteistä eroon pääseminen koetaan kohtuullisen helpoksi. • Asuinkiinteistöjen jätehuoltoon ollaan tyytyväisiä; jäteastian tyhjennys tapahtuu sovitusti, ja jäteauton kuljettaja hoitaa työnsä hyvin. • Jätekeskuksen ja jäteasemien palvelua ja sijaintia pidetään hyvänä, lajitteluvalikoimaa riittävänä, ja niitä pidetään siisteinä. • Asiakaspalveluun ollaan tyytyväisiä; palvelu koetaan ystävälliseksi, ammattitaitoiseksi ja nopeaksi.

• Ei tiedetä, mitä palveluita jätemaksuilla tuotetaan. • Biojätettä lajittelee vain puolet vastaajista. • Ekopisteiden yleisessä ilmeessä ja siisteydessä on parannettavaa. • Hankalimpana koetaan eroon pääsy maali-, liima- ja lakkajätteistä, liuottimista, remonttijätteistä ja öljyisistä jätteistä. • Jätekeskuksen ja jäteasemien hinnoitteluun ei olla kovin tyytyväisiä.

PUHAS OY 2014

21


SOSIAALINEN VASTUU

VIESTINTÄ LISÄÄ PAIKALLISTA PALVELUA Marraskuussa vietettiin toiminta-alueen toisen jäteaseman avajaisia Kontiolahdella. Avajaispäivänä jäteaseman toimintaan kävi tutustumassa noin 130 asukasta. Kontiolahtelaiset kiittelivät jäteasemapalvelua; nyt jätehuollon palvelut ovat lähempänä kuntalaisia. NEUVONTAA MONIN KEINOIN - UUTENA FACEBOOK Asiakkaat etsivät nettisivuilta aktiivisesti tietoa, vuoden aikana sivuilla kävijöitä oli 39 071. Asiakkaille viestittiin myös laskujen mukana lähetetyillä asiakaskirjeillä. Ne ovat tärkeä viestintäkanava, ja niillä viestintää pystytään kohdentamaan esimerkiksi asiakasryhmittäin tai alueittain. Jäteneuvontayhteistyötä jatkettiin kolmen Itä-Suomen jäteyhtiön, Jätekukko Oy:n, Metsäsairila Oy:n ja Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n, kanssa. Jokaiseen toiminta-alueen kotiin ja muualla asuville osakaskuntien vapaa-ajan asukkaille jaettiin jo tutuksi tullut vuosikalenteri joulukuussa ja Yhteinen juttu -asiakaslehti huhtikuussa. Vuosikalenterista ja asiakaslehdestä löytyy hyvää ajantasaista tietoa jätehuollosta. Ne tuotettiin Itä-Suomen jäteyhtiöiden neuvontayhteistyössä. Yhteisen jutun löytää myös Facebookista. Kontiosuon jätekeskuksella järjestettiin avoimet ovet -tapahtuma toukokuussa. Asukkaille annettiin lajittelu- ja kompostointineuvontaa, sekä tietoa jätehuollon järjestämisestä ja jätteiden hyötykäytöstä. Lapset pääsivät askartelemaan Tessu-koiran kanssa. Tapahtumassa vieraili noin 200 asiakasta. Ilomantsissa pidettiin tammikuussa infotilaisuus kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen liittyvistä asioista, ja syyskuussa järjestettiin kaikille kuntalaisille avoin Riikinvoiman ekovoimalaitoksen infotilaisuus. Henkilökunta kävi antamassa lajitteluneuvontaa ja tietoa jätehuollon ajankohtaisista asioista oppilaitoksissa, tapahtumissa, seminaareissa ja kokouksissa. Jätekeskuksella järjestettiin vierailu- ja koulutustilaisuuksia koululaisille, opiskelijoille ja yrityksille. Neuvonta- ja vierailutilaisuuksia pidettiin vuoden aikana yhteensä 28 kpl. Kompostointineuvontaa annettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan Martat ry:n kanssa. 22

PUHAS OY 2014

Vuoden aikana järjestettiin kuusi kompostointineuvontatapahtumaa, joissa kävi yhteensä 190 kompostoinnista kiinnostunutta henkilöä. Keväällä osallistuttiin 6-luokkalaisille suunnattuun Yrityskylä-oppimisympäristöön. Yrityskylässä opitaan miten yhteiskunta ja yrityselämä toimivat. Samalla oppilaat saivat tietoa jätehuollon järjestämisestä ja lajittelusta. TUIKKUJAHTI AKTIVOI KOULULAISIA Toiminta-alueella toisen kerran järjestetty Tuikkujahti kiinnosti koululaisia edelleen. Leikkimielisen kilpailun tavoitteena on aktivoida koululaisia tarkkailemaan kulutus- ja lajittelutottumuksiaan sekä kannustaa verkostoitumiseen käytettyjen tuikkukuorien etsinnässä. Tuikkujahti oli suosittu, mukaan ilmoittautui 64 luokkaa ja yhteensä 1 164 oppilasta. Tuikkujahti jatkui vuoden 2014 tammikuun loppuun asti. Saaliiksi tuli puoli miljoonaa tuikkukuorta, joista saatiin kuudentoista 660 litran jäteastian jono. VIRANOMAISYHTEISTYÖTÄ TEHDÄÄN SÄÄNNÖLLISESTI Keskeisiä sidosryhmiä ovat Joensuun alueellinen jätelautakunta, toiminta-alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja aluehallintovirasto. Viestintäkeinoina sidosryhmien suuntaan käytetään mm. palavereja ja vuosiraportointia.


SOSIAALINEN VASTUU

Henkilöstötunnusluvut

2014

2013

2012

Henkilöstön määrä keskimäärin

Vakituiset 31.12.

Määräaikaiset 31.12.

(hlöä)

(hlöä)

(hlöä)

18

14

2

18

13

3

18

11

6

Keski-ikä (vuotta) 48 47 47

Naisten osuus (%) 38 38 40

Miesten osuus (%) 62 62 60

Työtapaturmat (kpl) 2 0 0

Työtapaturmapoissaolot (pv / htv) * v. 2011 sattuneesta työtapaturmasta 15 pv/htv 15,1 * 13,9 * 11,2 *

Sairauspoissaolot (pv / htv) 2,7 2,3 3,4

Henkilöstötyytyväisyyskysely (asteikko 1-5) 4,4 4,6 4,5

HENKILÖKUNTA ASIAKASPALVELUKOULUTUKSESTA VIRTAA Henkilökuntaa koulutettiin erilaisilla jätehuoltoalan koulutuspäivillä. Jätekeskuksen henkilökunnalle järjestettiin kolme päivää asiakaspalvelukoulutusta. Koulutuksen toteutti Valmennustalo Virta Oy. Kaksi jätekeskuksen hoitajaa suorittaa ympäristöalan erikoisammattitutkintoa. Vuoden aikana kirjattiin neljä läheltä piti -tilannetta. Työtapaturmia sattui kaksi, joista toinen aiheutti viiden päivän sairausloman. Kaikki tapaukset tutkittiin, ja tehtiin tarpeelliset korjaavat toimenpiteet. Ympäristöteknologian opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan harjoittelujaksoja. Vuoden 2014 aikana tarjottiin harjoittelujakso/kesätyö seitsemälle opiskelijalle. Kehityskeskustelut pidettiin alkuvuodesta koko henkilökunnalle. Syksyllä toteutettiin henkilöstön työtyytyväisyyskysely. Kyselyllä arvioitiin henkilöstön tyytyväisyyttä mm. omaan työhön, esimiehen toimintaan, jaksamiseen ja tiedonkulkuun. Kyselyn mukaan henkilöstön tyytyväisyys on hyvä. Parhaimpana koetaan työn merkityksellisyys, työstä pitäminen, työkavereiden antama arvostus ja hyvät työolosuhteet. Kehitettävää löytyy eniten sisäisestä tiedotuksesta. Henkilöstön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi järjestettiin kaksi tykypäivää. Henkilöstön hyvinvointia tuettiin myös kulttuurisetelein.

PUHAS OY 2014

23


YMPÄRISTÖVASTUU Ympäristötunnusluvut

2014

2013

2012

Metaanituotto (FOD-menetelmä) (t CH4) 1 163 1 744 1 309

Talteenotettu kaatopaikkakaasu, tuotto (1 000 Nm³) 1 723 1 435 1 379

Kaatopaikkakaasu, voimalaitokselle hyötykäyttöön (MWh) 5 306 4 565 4 526

Kaatopaikkakaasu, soihtupoltettu (MWh) 575 1 042 557

Kontiosuon jätekeskuksen toiminta perustuu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 30.3.2007 myöntämään ympäristölupaan. Kontiosuon jätekeskuksen seuranta- ja tarkkailuohjelmasta on annettu päätös 10.3.2008. Lisäksi Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on antanut viisi muutoslupaa: kaatopaikan pintarakenteet (2009), biojätteiden siirtokuormaus (2009), välipohjan rakenne (2010), jätetäytön korkeuden muutos (2013) ja vesien johtaminen ja käsittely (2014).

YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄMME OVAT: • jätehuollon kehittäminen toiminta alueella kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti • loppusijoitettavan jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen • jätejakeiden hyötykäytön lisääminen • jätteet käsitellään ympäristövaikutuksil taan parhaalla ja teknisesti sekä taloudellisesti järkevällä tavalla.

Kaatopaikkakaasu, energiamäärä

Suotoveden typpipitoisuus käsittelyn jälkeen, keskiarvo näytteenottopäiviltä

Suotoveden fosforipitoisuus käsittelyn jälkeen, keskiarvo näytteenottopäiviltä

(MWh)

(mg/l)

(mg/l)

5 881

47

0,19

5 606

35

0,15

5 083

43

0,20

24

PUHAS OY 2014


YMPÄRISTÖVASTUU

Vesien tarkkailupisteet KOHDE TARKKAILUTIHEYS PISTEET MÄÄRITYKSET NÄYTTEITÄ / VUOSI

Pintavesi

8 x vuodessa

6

25

1 200

Laajennusalueen sisäpuolinen ja ulkopuolinen tarkkailupiste

2 x vuodessa

2

25

100

Laajennusalueen huokosvesi ja öljynerotuskaivot

1 x vuodessa

2

25

50

Pohjavesi

2 x vuodessa

7

34

476

VAIKUTUKSET VETEEN

VAIKUTUKSET ILMAAN

Kontiosuon jätekeskuksen valuma- ja suotovesien johtamista Kontiosuonojan kautta Pielisjokeen tarkkailtiin PohjoisKarjalan ympäristökeskuksen 10.3.2008 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteenottokustannukset olivat noin 34 000 euroa. Jätekeskuksen alueen sisäiset vedet käsitellään juurakkopuhdistamossa. Vedet johdetaan kahteen ilmastusaltaaseen ja sen jälkeen hiekkasuodattimen kautta kahteen selkeytysaltaaseen. Selkeytysaltaista vedet johdetaan tarkkailukaivojen kautta juurakkopuhdistamoon. Juurakkopuhdistamossa on viisi allasta, joissa kasvualustana on seulottu soramultaseos, ja puhdistavana kasvina järviruokoja. Juurakkopuhdistamossa käsitellyt vedet johdetaan jatkuvatoimisen mittapadon kautta Kontiosuon purkuojaan ja siitä edelleen Pielisjokeen.

Kontiosuon jätekeskuksessa talteen otettu kaatopaikkakaasu menee hyötykäyttöön Fortum Oyj:n Joensuun voimalaitokselle. Kaatopaikkakaasua poltetaan soihtupolttimella ainoastaan voimalaitoksen huoltoseisokkien aikana. Tuotettu kaasumäärä oli 1,72 milj. Nm³, energiana 5 881 MWh. Hajuvalituksia tuli kaksi kappaletta. Syyksi epäillään jätepenkasta tullutta hajua.

Suotoveden kiintoainepitoisuus käsittelyn jälkeen, keskiarvo näytteenottopäiviltä

Suotoveden BOD-pitoisuus käsittelyn jälkeen, keskiarvo näytteenottopäiviltä

(mg/l)

(mg/l)

31

8,9

25

5

29

9

MUUT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Aktiivikäytössä olevaa jätteen vastaanottoaluetta pidetään mahdollisimman pienenä erilaisten haittojen minimoimiseksi. Irtoroskien leviämistä tuulen mukana ehkäistään huolellisella tiivistyksellä ja siirrettävien verkkoaitojen käytöllä. Jätekeskuksen haittaeläinten määrää pyritään pienentämään jätteiden tiivistyskoneen tehokkaalla käytöllä. Rottien torjuntaan käytetään myrkytyksiä kaksi kertaa vuodessa. Sähkön kulutus koko Kontiosuon jätekeskuksen alueella oli 311 MWh (vuonna 2013: 318 MWh). Veden kulutus alueella oli 161 m³ (vuonna 2013: 65 m³).

PUHAS OY 2014

25


TALOUDELLINEN VASTUU Perusmaksun perusosaa kerättiin 691 692 euroa, joka käytettiin

Ekopisteet

24 %

Jäteasemat

10 %

Jäteneuvonta, asiakasrekisteri

32 %

Vaaralliset jätteet

34 %

Toimintamenonsa yhtiö kattoi jätteiden vastaanotto- ja käsittelymaksuilla, hyödynnettävien jätteiden myyntituloilla ja perusmaksuilla. Jätehuoltoon liittyneet kiinteistöt maksoivat jätehuollostaan joko perusmaksun + astiakohtaisen tyhjennysmaksun tai perusmaksun + aluekeräyspistemaksun riippuen siitä, onko kiinteistöllä kiinteistökohtainen jäteastia vai käyttääkö kiinteistö sekajätteiden aluekeräyspistettä. Astiakohtaiset tyhjennysmaksut, perusmaksut ja aluekeräyspistemaksut olivat Joensuun alueellisen jätelautakunnan vahvistaman jätetaksan mukaisia.

1,15 0,30

1,36 1,23 1,10 1,20

26

1,15 0,30

Sekajätteiden aluekeräyspisteiden käytöstä asiakkaat maksoivat vuosittaisen aluekeräyspistemaksun käyttötarkoituksen mukaan; joko vakituisen asunnon tai vapaa-ajan asunnon maksun. Maksut olivat Joensuun alueellisen jätelautakunnan vahvistaman jätetaksan mukaisia.

1,93

2,46

3,01

3,67

LIPERI

POLVIJÄRVI

PUHAS OY 2014

Arvonlisävero Jätevero Jätteenkäsittelymaksu Kuljetusjärjestelmän ylläpito

KONTIOLAHTI

ILOMANTSI

4,69

1,15 0,30

1,15 0,30

JOENSUU

1,15 0,30

1,20

1,20 1,20

ASTIAKOHTAISET TYHJENNYSMAKSUT

ALUEKERÄYSPISTEMAKSUT

1,76 1,52

Perusmaksu koostuu perusosasta, lautakuntaosasta ja kuntaosasta. Perusmaksun perusosalla katettiin ekopisteiden, jäteasemien ja vaarallisten jätteiden keräyspisteiden ylläpito- ja käyttökuluja sekä jäteneuvontaa ja asiakasrekisterin ylläpitoa. Lautakuntaosalla jätelautakunta kattoi toimintansa kustannukset, ja kuntaosalla kunnat kattoivat muut jätehuollon järjestämisestä aiheutuneet kustannukset.

Astiakohtainen tyhjennysmaksu koostuu jätteiden kuljetus- ja käsittelymaksuista.

240 litran sekajäteastian tyhjennysmaksun jakautuminen eri tekijöihin euroina v. 2014

1,20

PERUSMAKSULLA PALVELUA

Jätteiden kuljetus

JÄTTEIDEN VASTAANOTTOMAKSUT Jätekeskuksen vastaanottomaksut määräytyivät suurempien erien osalta jätteen painon ja jätekeskushinnaston mukaan. Pienkuormien maksut olivat kuormaperusteisia. Kunnan vastuulle ja kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvien jätteiden maksut perittiin Joensuun alueellisen jätelautakunnan vahvistaman jätetaksan mukaisina.


TALOUDELLINEN VASTUU

2014

2013

2012

Liikevaihto (1 000 €) 8 992 8 879

Miten jätemaksu muodostuu?

8 448

Jätemaksu muodostuu jäteastian tyhjennystapahtumista tai aluekeräyspistemaksusta (kiinteä vuosimaksu) sekä kerran vuodessa laskutettavasta asuntokohtaisesta perusmaksusta.

Liikevoitto (1 000 €) 1 296 850 1 388

Liikevoitto liikevaihdosta (%) 14,4 9,6 16,4

Omavaraisuusaste (%)

TYHJENNYKSET TAI AKP-MAKSU

68,2 71,9

+ PERUSMAKSU

78,9

= JÄTEHUOLLON VUOSIKUSTANNUS Oman pääoman tuotto (%) 12,4 6,2 16,4

Talouden tunnusluvut

Investoinnit (1 000 €)

2014

2013

2012 Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta (%)

1 005

36,2

688

32,9

175

35,9

Poistot (1 000 €)

Jäteveron osuus liikevaihdosta (%)

515

18,6

433

21

426

20,6

PUHAS OY 2014

27


Hallituksen toimintakertomus 2014 Puhas Oy perustettiin 27.9.1996, merkittiin kaupparekisteriin 17.12.1996 Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n nimellä, ja sen varsinainen toiminta alkoi 1.1.1997. Yhtiön nimi vaihdettiin joulukuussa 2011 Puhas Oy:ksi. Tilikausi oli yhtiön kahdeksastoista. TOIMINTA Jäteyhtiöiden yhteinen hankinta, Leppävirralle suunniteltu Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitos, kilpailutettiin vuoden 2013 aikana. Päätös laitostoimittajasta tehtiin marraskuussa 2013, mutta toinen kilpailutuksessa loppusuoralla ollut laitostoimittaja, Andritz Oy, teki hankintapäätöksestä valituksen markkinaoikeuteen. Riikinvoima Oy:n selvityksissä havaittiin, että julkisessa hankinnassa oli tehty virhe. Hankinta keskeytettiin, ja sen jälkeen toinen laitostoimittaja, Foster Wheeler Energia Oy, valitti aiheettomasta keskeytyksestä markkinaoikeuteen. Riikinvoima Oy pyysi markkinaoikeudelta lupaa uuden hankinnan käynnistämiseen. Uusi kilpailutuslupa tuli nopeasti, mutta uutta hankintapäätöstä ei saanut tehdä ennen kuin valitukset markkinaoikeudessa olivat käsitelty. Riikinvoima Oy aloitti uuden hankinnan valmistelun keväällä 2014. Heinäkuun alussa markkinaoikeudesta tuli päätös; se katsoi, että Riikinvoima Oy keskeytti hankinnan täysin oikeutetusti. Tämän johdosta Foster Wheeler Energia Oy:n valitus hylättiin, ja se velvoitettiin korvaamaan Riikinvoima Oy:lle oikeudenkäyntikuluja 10 000 euroa. Ratkaisusta johtuen Andritz Oy:n valitus kävi tarpeettomaksi, ja markkinaoikeus jätti sen tutkimatta. Riikinvoima Oy joutui kuitenkin korvaamaan Andritz Oy:n 10 000 euron oikeudenkäyntikulut. Markkinaoikeusvalitukset selvisivät juuri, kun uusi hankinta oli lähes valmis uudelleen päätettäväksi. Uusi hankintapäätös ekovoimalaitoksesta tehtiin 31.7.2014. Ekovoimalaitoksen rakentaminen alkoi lokakuussa. Maansiirtotyöt valmistuivat loppuvuodesta, ja pohjan raudoitustöitä päästiin aloittamaan jo ennen vuoden vaihdetta. Laitos valmistuu kesällä 2016. Jätteiden lajittelutoiminnan kehittämistä jatkettiin Kontiosuon jätekeskuksella. Henkilö- ja pakettiautolla tuotavien jätteiden lajittelua kehitettiin nostamalla lajiteltavien jakeiden määrää. Kun vuonna 2013 pienkuormien lajittelukentälle tulevien jätteiden hyötykäyttö oli vain vajaa 51 %, vuonna 2014 se oli jo 75 %. Nousu oli huikea, mutta kehitystyötä jatketaan edelleen ja vuoden 2015 tavoite on 80 %. Kontiosuon jätekeskukseen rakennettiin jätteiden lajittelu- ja siirtokuormaushalli. Hallissa lajitellaan koneellisesti yritysjätteitä materiaali- ja energiahyötykäyttöön. Halliin rakennettiin siirtokuormausasemat bio- ja sekajätteelle. Biojätteen siirtokuormaus siirtyy ulkokentältä halliin keväällä 2015. Vuonna 2016 hallissa aloitetaan myös sekajätteen siirtokuormaus rekkoihin, jotka vievät jätteet energiahyödynnettäväksi Riikinvoiman Leppävirran ekovoimalaitokselle.

28

PUHAS OY 2014

Toiminta-alueen toinen jäteasema valmistui Kontiolahdelle. Jokaiseen osakaskuntaan tullaan rakentamaan jäteasema lähivuosien aikana. Jäteasemien rakentaminen tuo samanlaiset jätehuoltopalvelut jokaiseen osakaskuntaan, ja niillä pyritään parempaan jätteiden hyötykäyttöön. Jätteet lajitellaan asemalla asiakkaan toimesta hyötyjakeisiin, ja kaatopaikalle sijoitettavaan jätteeseen laitetaan vain sellaiset jätteet, joita ei pystytä hyödyntämään. Yhtiö jatkoi käytöstä poistettujen sähkölaitteiden vastaanottotoimintaa tuottajayhteisöjen kustantamana. Vaarallisten jätteiden kuljetus- ja käsittelypalvelut hoidettiin Ekokem Oy:n kanssa. Metallit toimitettiin Kajaanin Romu Oy:lle ja akut Stena Recycling Oy:lle. Jätekeskuksen nykyiselle vesienkäsittelyprosessille haettiin peruskorjauslupaa vuonna 2010. Keväällä 2010 aloitettiin juurakkopuhdistamojen peruskorjaustyöt, ja tarkoituksena oli korjata kaikki juurakkopuhdistamot asteittain. Työt keskeytettiin, koska aluehallintoviraston kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella päätettiin selvittää, löytyykö vesille jokin muu parempi puhdistusmenetelmä. Joulukuussa 2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy aloitti selvitykset siitä, voidaanko jätekeskuksen nykyisen täyttöalueen vedet käsitellä Joensuun Veden puhdistamossa. Selvitystyö valmistui helmikuussa 2014. Aluehallintovirasto antoi päätöksensä joulukuussa. Päätöksen mukaan vanhojen läjitysalueiden laimeille suotovesille voidaan edelleen käyttää ruokovesipuhdistamoa, mutta nykyisen läjitysalueen suotovedet täytyy johtaa Joensuun Vedelle puhdistettavaksi. Yhtiö joutuu rakentamaan näille vesille tasausaltaan, pumppaamon ja siirtoputkiston Joensuun Veden pumppaamolle vuoden 2016 loppuun mennessä. Kesällä 2013 tehdyn jätteiden lajitteluselvityksen perusteella alueellamme oli jätteiden lajittelussa paljon parannettavaa. Vuoden 2014 lajitteluselvitykset osoittivat, että jätteiden lajittelu kotitalouksissa ei ole parantunut edellisestä vuodesta. Näytteet sisälsivät edelleen paljon hyötyjätteitä, ja noin neljännes roskapussien sisällöstä oli jätettä, jonka kotitaloudet olisivat voineet viedä veloituksetta ekopisteille tai vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden keräyspisteille. Taajamaalueiden kerrostalojen sekajäteastioissa oli vieläkin erittäin paljon biojätettä, vaikka pihoista löytyi myös biojäteastiat. Jätteenpolton myötä lajittelun merkitys korostuu entisestään. Jätteen suuri kosteuspitoisuus vähentää sen tehollista lämpöarvoa ja heikentää polttokelpoisuutta. Poltettavan jätteen joukossa oleva lasi, metalli, biojäte, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet aiheuttavat


HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014 polttolaitoksessa suuria kulumis- ja korroosioongelmia, jotka kasvattavat kustannuksia. Yhtiö toivoo, että jätehuoltoviranomainen kiristäisi lajitteluvelvoitteita jätehuoltomääräyksiin. Jätteiden lajitteluneuvontaan tullaan panostamaan seuraavan kahden vuoden aikana normaalia enemmän; yhtiö palkkaa määräaikaisen jäteneuvojan keväällä 2015.

TALOUS Vuoden 2014 liikevaihto oli 8 992 339 euroa. Kaikkiaan jätteitä vastaanotettiin Kontiosuon jätekeskuksessa 73 768 tonnia. Jäteveroja tilitettiin valtiolle 1 672 624 euroa. Yhtiön tilikauden voitoksi muodostui 940 524 euroa. Yhtiön nettoinvestointien kokonaismäärä oli 1 005 036 euroa. Suurimmat investoinnit olivat Kontiolahden jäteaseman ja Kontiosuon jätekeskuksen siirtokuormaus- ja lajitteluaseman rakentaminen. Kontiosuon jätekeskuksen pienkuormien lajittelukentän toimintaa kehitettiin ja uudistettiin investoimalla sen laitteisiin ja kalusteisiin.

ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ Leppävirralle suunniteltu Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitos tulee viivästymään noin puoli vuotta suunnitellusta aikataulusta, vuoden 2016 alusta. Orgaanisen jätteen kaatopaikkausta rajoittava asetus astuu voimaan 1.1.2016. Yhtiö joutuu hakemaan poikkeuslupaa kaatopaikkauksen jatkamista varten vuodelle 2016, mutta tästä ei aiheudu lisäkustannuksia jätteen käsittelylle. Ekovoimalaitoksen rakentamisen viivästyminen ei tule myöskään aiheuttamaan lisäkuluja, koska hankinta on tehty kiinteällä hinnalla. Yhtiö tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa.

HENKILÖSTÖ Henkilökuntaa yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 18 henkilöä.

YMPÄRISTÖVASTUU Ympäristöpäämäärämme ovat: • jätehuollon kehittäminen toiminta-alueella kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti • loppusijoitettavan jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen • jätejakeiden hyötykäytön lisääminen • jätteet käsitellään ympäristövaikutuksiltaan parhaalla ja teknisesti sekä taloudellisesti järkevällä tavalla.

TALOUDEN TUNNUSLUVUT

2012

2013

2014

Liikevaihto (1 000 €) Liikevoitto (1 000 €) Liikevoitto % liikevaihdosta Omavaraisuusaste % Oman pääoman tuotto Investoinnit (1 000 €) Poistot (1 000 €)

8 448 1 388 16,4 78,9 16,4 175 426

8 879 850 9,6 71,9 6,2 688 433

8 992 1 296 14,4 68,2 12,4 1 005 515

Yhtiön rahoitusrakenne ja maksuvalmius olivat hyvät. Yhtiön perustamisasiakirjojen ja jätelain mukaisesti yhtiö pystyi kattamaan kaikki toiminnasta aiheutuvat kulut keräämillään kuljetus- ja käsittelymaksuilla sekä muilla tuloilla.

HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT 2012 2013 2014

Henkilöstön määrä keskimäärin Palkat ja palkkiot (1 000 €)

18 676

18 660

18 666

Kontiosuon jätekeskuksen toiminta perustuu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 30.3.2007 myöntämään ympäristölupaan. Kontiosuon jätekeskuksen seuranta- ja tarkkailuohjelmasta on annettu päätös 10.3.2008. Lisäksi Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on antanut viisi muutoslupaa: kaatopaikan pintarakenteet (2009), biojätteiden siirtokuormaus (2009), välipohjan rakenne (2010), jätetäytön korkeuden muutos (2013), sekä vesien johtaminen ja käsittely (2014). Valuma- ja suotovesiä tarkkailtiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 10.3.2008 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.Näytteenottokustannukset olivat noin 34 000 euroa. Vuoden aikana tuli kaksi hajuvalitusta.

YMPÄRISTÖTUNNUSLUVUT

2012 2013 2014

Metaanituotto (FOD-menetelmä) Kaatopaikkakaasu, tuotto Kaatopaikkakaasu, hyötykäyttöön Suotoveden typpipitoisuus, keskiarvo näytteenottopäiviltä Suotoveden fosforipitoisuus, keskiarvo näytteenottopäiviltä Suotoveden kiintoainepitoisuus, keskiarvo näytteenottopäiviltä Suotoveden BOD-pitoisuus, keskiarvo näytteenottopäiviltä Sähkön kulutus Veden kulutus Hajuvalitukset

1 309 1 744 1 163 t CH4 1 379 1 435 1 723 1 000 Nm3 4 526 4 565 5 306 MWh 43 35 47 mg/l 0,2 0,15 0,19 mg/l 29 25 31 mg/l 9 5 8,9 mg/l 359 318 311 MWh 102 65 161 m3 0 1 2 kpl

YKSIKKÖ

Yhtiö on varautunut ympäristölupien mukaisiin kaatopaikan jälkihoitovelvoitteisiin tekemällä vuosittain kirjanpidossa pakollisen jälkihoitovarauksen. Lisäksi yhtiö on antanut Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ympäristöluvan mukaisen vakuuden, 1 250 000 euroa.

PUHAS OY 2014

29


TOIMINTA VUONNA 2015

TALOUS VUONNA 2015

Riikinvoima Oy:n vuosi alkaa ekovoimalaitoksen pohjan valutöillä. Myöhemmin keväällä aloitetaan rakennuksen pystytys ja kesällä painelaiteasennukset. Ekovoimalaitos valmistuu kesällä 2016. Jätteiden siirtokuljetuksista jäteyhtiöistä ekovoimalaitokseen teetetään tutkimus. Tutkimuksessa selvitetään millaisilla siirtokuormausasemien sijoitteluilla, autokokoluokilla ja kuljetuskonttiratkaisuilla saadaan optimaaliset siirtokustannukset. Kontiosuon jätekeskukseen ja jäteasemille tuotujen jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttöä tehostetaan kiristämällä lajitteluvaatimuksia edelleen. Asiakkaita opastetaan lajittelemaan jätteet jo niiden syntypaikalla eri hyötyjakeisiin. Ensi vuoden tavoitteena on, että jätekeskuksen pienkuormien lajittelukentälle tulevista jätteistä saadaan hyötykäyttöön 80 %. Yhtiö rakentaa jokaiseen osakaskuntaan jäteasemat lähivuosina, yhden vuosittain. Seuraava jäteasema rakennetaan Ilomantsiin. Kontiosuon jätekeskukseen rakennetaan uusi rekkavaaka. Vaakaa tarvitaan, kun vuonna 2016 alkaa sekajätteen kuljetukset Leppävirran ekovoimalaitokselle. Itä-Suomen jäteyhtiöiden yhteistä neuvontahanketta jatketaan. Vuonna 2015 tehdään yhteinen asiakaslehti, kalenteri, neuvontaoppaita, nettisivujen kehitystä sekä yhteistyötä kouluihin ja viranomaisiin. Uusi jäteneuvoja aloittaa kotitalouksien, kuntien, yritysten, koulujen ja oppilaitosten jäteneuvonnan sekä järjestää jäteneuvontakampanjoita.

Liikevaihdon on arvioitu olevan vuonna 2015 noin 8 900 000 euroa, josta jäteveron (55 €/t) osuus on noin 1 750 000 milj. euroa. Jätevero nousi vuoden 2015 alusta 50 €/t -> 55 €/t. Kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden ja yritysjätteiden vastaanottohinnat pysyvät kuitenkin seka, bio- ja rakennusjätteen osalta samoina kuin vuonna 2014. Yhtiö ei halunnut korottaa hintoja tänä vuonna. Seuraavina vuosina yhtiön investoinnit tulevat olemaan niin raskaita, että vastaanottohintoja joudutaan tarkistamaan. Investointirahaa on varattu ekovoimalaitoshankkeeseen 870 000 euroa. Lisäksi investointirahaa on varattu Ilomantsin jäteaseman rakentamiseen noin 240 000 euroa, uuteen rekkavaakaan noin 320 000 euroa sekä koneiden ja kaluston hankintaan noin 37 000 euroa. HENKILÖSTÖ VUONNA 2015 Jätteenkäsittelyyn liittyvissä tehtävissä tullaan lähivuosien aikana käyttämään enemmän ostopalvelua kustannustehokkuuden parantamiseksi. Vuosille 2015 - 2016 tullaan palkkaamaan määräaikainen jäteneuvoja. Kaatopaikkakielto on tulossa vuonna 2016, ja Riikinvoiman ekovoimalaitos valmistuu vuonna 2016, joten jätteiden lajittelua materiaali- ja energiahyötykäyttöön on tehostettava. Tähän murrosvaiheeseen tarvitaan jäteneuvojaa tekemään valistustyötä ja järjestämään erilaisia lajittelukampanjoita.

HALLINTO Varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen 24.4.2013 seuraavat: VARSINAISET JÄSENET Pentti Keskisalo, pj Hanna Suhonen, vpj Eila Heinonen Asko Puhakka Risto Ikonen Tommi Hirvonen Eero Pölönen

JOENSUU JOENSUU JOENSUU JOENSUU JOENSUU LIPERI KONTIOLAHTI

HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET Alpo Kontkanen JOENSUU Suvi Korpela JOENSUU Eveliina Reponen JOENSUU Markku Roth JOENSUU Elli Järvinen JOENSUU Jarmo Hakkarainen POLVIJÄRVI Jari Puhakka ILOMANTSI

Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Oy Audiarev Ab, päävastuullisina tilintarkastajina KHT, JHTT Aimo Hukkamäki (vastuunalainen varsinainen) ja HTM, JHTT Lilja Koskelo (varsinainen). Yhtiön varatilintarkastajaksi valittiin KHT, JHTT Ulla-Maija Tuomela ja HTM, JHTT Aki Rusanen.

30

PUHAS OY 2014


HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013

HALLITUS Takarivi vasemmalta: Eero Pölönen, varsinainen jäsen Risto Ikonen, varsinainen jäsen Tommi Hirvonen, varsinainen jäsen Asko Puhakka, varsinainen jäsen Eila Heinonen, varsinainen jäsen

eturivi vasemmalta: Jarmo Junttanen, toimitusjohtaja Pentti Keskisalo, puheenjohtaja Hanna Suhonen, varapuheenjohtaja

Varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen 29.4.2014 seuraavat: Päätettiin yksimielisesti valita hallitukseen seuraavat varsinaiset jäsenet:

OSAKKEET JA OSAKKAAT

VARSINAISET JÄSENET Pentti Keskisalo, pj JOENSUU Hanna Suhonen, vpj JOENSUU Eila Heinonen JOENSUU Asko Puhakka JOENSUU Risto Ikonen JOENSUU Tommi Hirvonen LIPERI Eero Pölönen KONTIOLAHTI

Yhtiön osakepääomasta ja osakkeista merkittiin kaikki 1 681 879,26 euroa perustamiskokouksessa. Osakkaina on viisi kuntaa, joilla on yhteensä 1000 osaketta. Joensuun kaupunki on yhtiön suurin osakas (685 osaketta/68,5 % ). Näin yhtiö on samalla Joensuun kaupunkikonserniin kuuluva tytäryhtiö.

HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET Alpo Kontkanen JOENSUU Suvi Korpela JOENSUU Eveliina Reponen JOENSUU Markku Roth JOENSUU Elli Järvinen JOENSUU Jarmo Hakkarainen POLVIJÄRVI Jari Puhakka ILOMANTSI

Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö BDO Oy, päävastuullisina tilintarkastajina KHT Pasi Tuuva (vastuunalainen varsinainen) ja HTM, JHTT Lilja Koskelo (varsinainen). Yhtiön varatilintarkastajaksi valittiin KHT, JHTT Ulla-Maija Tuomela ja HTM, JHTT Aki Rusanen. Toimitusjohtajana on ollut Jarmo Junttanen. HALLITUKSEN ESITYS TULOSTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI Hallitus esittää yhtiökokoukselle, ettei osinkoa jaeta, ja tilikauden voitto 940 524 euroa kirjataan vapaaseen omaan pääomaan voittojen ja tappioiden tilille.

PUHAS OY 2014

31


32

PUHAS OY 2014


TULOSLASKELMA

Tuloslaskelma 1.TAMMIKUUTA - 31.JOULUKUUTA LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot

2014 2013 8 992 338,52 424,62

8 879 077,53 0,00

Materiaalit ja palvelut Ulkopuoliset palvelut -3 033 633,09 -2 925 286,95 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -666 297,89 -660 043,35 Henkilösivukulut Eläkekulut -119 543,90 -116 038,98 Muut henkilösivukulut -27 250,88 -26 538,01 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -515 328,47 -432 837,57 Liiketoiminnan muut kulut -3 334 999,60 -3 868 420,40 LIIKEVOITTO / TAPPIO 1 295 709,31 849 912,27 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot 60 202,87 49 130,25 Korko- ja muut rahoituskulut -1 347,06 -31,89 58 855,81 49 098,36 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 1 354 565,12 899 010,63 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA 1 354 565,12 899 010,63 Tuloverot -414 041,01 -489 794,43 TILIKAUDEN VOITTO 940 524,11 409 216,20

PUHAS OY 2014

33


Tase 1.TAMMIKUUTA - 31.JOULUKUUTA

2014 2013

VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 32 968,00 1 768,00 Rakennukset ja rakennelmat 624 541,43 680 668,93 Koneet ja kalusto 240 691,03 255 921,02 Muut aineelliset hyödykkeet 1 604 000,02 1 426 518,94 Keskeneräiset käyttöom.hankinnat 362 186,40 9 997,67 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 2 864 386,88 2 374 874,56 SIJOITUKSET Osuudet omistusyhteysyrityksistä 18 497,60 18 497,60 Muut osakkeet ja osuudet 67 814,00 424,00 Muut saamiset 830 354,97 613 988,86 Sijoitukset yhteensä 916 666,57 632 910,46 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 3 781 053,45 3 007 785,02

VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 1 131 474,59 1 119 102,37 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset 3 129 041,13 2 500 552,22 Myyntisaamiset 132 930,27 109 556,35 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 54 774,74 3 316 746,14 57 737,72 2 667 846,29 Lainasaamiset 210 860,00 63 143,00 Siirtosaamiset 12 182,30 22 570,94 Saamiset yhteensä 4 671 263,03 3 872 662,60 RAHOITUSARVOPAPERIT Omat osakkeet tai osuudet 100,00 100,00 RAHAT JA PANKKISAAMISET 2 622 956,12 2 323 023,12 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 7 294 319,15 6 195 785,72 VASTAAVAA YHTEENSÄ 11 075 372,60 9 203 570,74

34

PUHAS OY 2014


TASE

1.TAMMIKUUTA - 31.JOULUKUUTA

2014 2013

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto

1 681 879,26 4 932 414,27 940 524,11

1 681 879,26 4 523 198,07 409 216,20

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

7 554 817,64

6 614 293,53

VARAUKSET Muut pakolliset varaukset Jälkihoitovaraus 2 050 000,00 1 350 000,00

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 1 072 170,30 811 833,80 Velat saman konsernin yrityksille Ostovelat 95,60 1 277,62 Ostovelat omistusyhteysyrityksille 26 790,30 22 231,49 Muut velat 133 750,53 148 579,93 Siirtovelat 237 748,23 255 354,37 Lyhytaikainen yhteensä 1 470 554,96 1 239 277,21 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 470 554,96 1 239 277,21 VASTATTAVAA YHTEENSÄ

11 075 372,60

9 203 570,74

PUHAS OY 2014

35


Rahoituslaskelma 1.TAMMIKUUTA - 31.JOULUKUUTA LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA: Myynnistä saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista

2014 2013

8 941 769,36 -6 998 478,88

8 877 770,35 -7 118 858,86

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA ENNEN RAHOITUSERIÄ JA VEROJA 1 943 290,48 1 758 911,49 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -1 347,06 -31,89 Saadut korot liiketoiminnasta 60 202,87 49 130,25 Maksetut välittömät verot -414 041,01 -489 794,43

RAHAVIRTA ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 1 588 105,28

1 318 215,42

Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) 0,00 0,00 Liiketoiminnan rahavirta ( A ) 1 588 105,28 1 318 215,42 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1 005 036,17 -663 613,65 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 620,00 0,00 Myönnetyt lainat -202 170,00 0,00 Investoinnit muihin sijoituksiin -81 586,11 -5 824,00 Investointien rahavirta ( B ) -1 288 172,28 -669 437,65 Rahoituksen rahavirta ( C ) 0,00 0,00 RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) 299 933,00 648 777,77 RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA 1.1. 2 323 123,12 1 674 345,35 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 31.12.

36

PUHAS OY 2014

2 623 056,12

299 933,00

2 323 123,12

648 777,77


TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Yhtiö kuuluu konserniin, jonka emoyhteisö on Joensuun kaupunki. Konsernia koskevat tilinpäätösasiakirjat ovat saatavissa osoitteessa Torikatu 17, 80100 Joensuu. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. TULOSLASKELMAN JA TASEEN LIITETIEDOT 2014 Perittäviin jätteenkäsittelymaksuihin sisältyvät jätevero-osuudet on kirjattu liikevaihtoon. Jäteverolain mukaiset maksettavat jäteverot on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 2014 2013

LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN MYYNTITUOTOT Järjestetty jätteenkuljetus Jätteiden vastaanotto Perusmaksut Muut myyntituotot LIIKEVAIHTO

5 248 829,45 2 285 349,12 691 692,51 766 467,44

4 830 914,06 2 625 983,53 585 255,30 836 924,64

8 992 338,52

8 879 077,53

LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN LAKISÄÄTEISEEN JA MARKKINAEHTOISEEN TOIMINTAAN 2014

TULOT MENOT TULOS

Lakisääteinen toiminta Markkinaehtoinen toiminta

8 693 100,00 299 238,52

7 339 299,47 298 898,55

1 353 800,53 339,97

Yhteensä

8 992 338,52

7 638 198,02

1 354 140,50

PUHAS OY 2014

37


TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

2014 2013

LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Käyttöom.myyntivoitot 424,62 0,00 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Luottotappiot 40 049,66 40 277,52 Jätevero 1 672 624,00 1 867 758,00 Jälkihoitovaraus 700 000,00 1 100 000,00 Muut erät 922 325,94 860 384,88 3 334 999,60 3 868 420,40 TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT/ Tlintarkastus Muut palvelut Yhteensä

KHT-YHTEISÖ BDO OY 987,25 5 722,60 6 709,85

ERNST&YOUNG OY 1 364,00 558,00 1 922,00

MUUT KORKO- JA RAHOITUSTUOTOT Saman konsernin yrityksiltä 3 520,57 3 402,13 Muilta 56 682,30 45 728,12 60 202,87 49 130,25 KORKO- JA MUUT RAHOITUSKULUT Muille 1 347,06 31,89 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Rakennukset ja rakennelmat 79 289,97 23 729,68 Koneet ja kalusto 68 625,99 70 040,54 Muut aineelliset hyödykkeet 367 412,51 339 067,35 515 328,47 432 837,57

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan. Poistoprosentit perustuvat käyttöomaisuuden laskettuun taloudelliseen käyttöikään. Poistoajat ja menetelmät ovat seuraavat: AINEELLISET HYÖDYKKEET

Huolto- ja toimistorakennukset Varastorakennukset Varastorakennelmat ja kaatopaikkakaasun talteenotto Muut aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto

4% 7% 20 % 10 vuotta 25 %

Menojäännöspoisto Menojäännöspoisto Menojäännöspoisto Tasapoisto Menojäännöspoisto

Pienkalustoa, jonka taloudellinen käyttöikä on enintään 3 vuotta tai jonka hankintameno on enintään 850 euroa on kirjattu vuosikuluihin 32 399,28 euroa.

38

PUHAS OY 2014


TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot AINEELLISET HYÖDYKKEET

RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12.

2014 2013

680 668,93 23 357,85 -195,38 -79 289,97 624 541,43

374 716,60 329 682,01 0,00 -23 729,68 680 668,93

Kirjanpitoarvo 31.12. 624 541,43 680 668,93 KONEET JA KALUSTO Poistamaton hankintameno 1.1. 255 921,02 220 565,06 Lisäykset tilikauden aikana 53 396,00 105 396,50 Tilikauden poisto -68 625,99 -70 040,54 Poistamaton hankintameno 31.12. 240 691,03 255 921,02 Kirjanpitoarvo 31.12. 240 691,03 255 921,02 MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Poistamaton hankintameno 1.1. 1 426 518,94 1 510 221,24 Lisäykset tilikauden aikana 544 893,59 255 365,05 Tilikauden poisto -367 412,51 -339 067,35 Poistamaton hankintameno 31.12. 1 604 000,02 1 426 518,94 Kirjanpitoarvo 31.12.

ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Poistamaton hankintameno 31.12.

Kirjanpitoarvo 31.12.

1 604 000,02

1 426 518,94

9 997,67 362 186,40 -9 997,67 362 186,40

38 595,58 9 997,67 -38 595,58 9 997,67

362 186,40

9 997,67

SIJOITUKSET Osuudet omistusyhteysyrityksissä BioKymppi Oy:n osakkeet 18 497,60 18 497,60 Muut saamiset Lainasaamiset BioKymppi Oy:ltä 600 000,00 600 000,00 Lainasaamiset Riikinvoima Oy:ltä 202 170,00 0,00 Muut saamiset 28 187,97 13 988,86 830 357,97 613 988,86 SAAMISET OMISTUSYHTEYSYRITYKSILTÄ BioKymppi Oy 54 774,74 57 737,72

SAAMISET KONSERNILTA Lainasaamiset Joensuun kaupungilta 3 129 041,13 2 500 552,22 Myyntisaamiset 132 930,27 109 556,35 3 261 971,40 2 610 108,57 SAAMISET Pitkäaikainen Muut sijoitukset 28 184,97 13 988,86 28 184,97 13 988,86 Lyhytaikainen MUUT SIIRTOSAAMISET Muut siirtosaamiset 12 182,30 22 570,94 12 182,30 22 570,94

PUHAS OY 2014

39


TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 2014 2013

OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1.1. 1 681 879,26 1 681 879,26 Osakepääoma 31.12. 1 681 879,26 1 681 879,26 Vapaa oma pääoma 1.1. Edellisten tilikausien voitto 4 932 414,27 4 523 198,07 Tilikauden voitto 940 524,11 409 216,20 Vapaa oma pääoma 31.12. 5 872 938,38 4 932 414,27 VARAUKSET Muut pakolliset varaukset Jälkihoitovaraus 2 050 000,00 1 350 000,00 Varaus on Kontiosuon jätekeskuksen nykyisen jätetäyttöalueen sulkemista ja koko jätekeskusalueen jälkihoitotöitä varten. VIERAS PÄÄOMA Velat konsernille Ostovelat 95,60 1 277,62 Velat omistusyhteysyrityksille Ostovelat omistusyhteysyrityksille 26 790,30 22 231,49 Muut siirtovelat Tulovero 109 304,00 120 232,00 Muut siirtovelat konsernille 286,76 0,00 109 590,76 120 232,00

40

PUHAS OY 2014


TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Selvitys yhtiön osakepohjasta Kunkin osakkeen nimellisarvo on tuhatkuusisataakahdeksankymmentäyksi ja kahdeksankymmentäkahdeksan (1 681,88) euroa. Yritys Ilomantsi Joensuu Kontiolahti Liperi Polvijärvi

Omistusosuus (%) 6,9 68,5 9,4 10,1 5,1 100

Äänivaltaosuus (%) 6,9 68,5 9,4 10,1 5,1 100

kpl 69 685 94 101 51 1000

Nimellisarvo (€) 116 049,67 1 152 087,29 158 096,65 169 869,81 85 775,84 1 681 879,26

Osakepääoma on täysin maksettu.

Tilikauden suoriteperusteiset palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut lakisääteiset henkilöstösivukulut 2014 2013

Palkat Eläkekulut Muut henkilöstökulut

666 297,89 119 543,90 27 250,88

660 043,35 116 038,98 26 538,01

YHTEENSÄ

813 092,67

802 620,34

18 18

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä

Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskeva liitetieto Muut omasta puolesta annetut vakuudet Jätevakuus (Yrityskiinnitys Nordea)

2013 2012 1 250 000,00

1 250 000,00

PUHAS OY 2014

41


Tilintarkastuskertomus PUHAS OY:N YHTIÖKOKOUKSELLE Olemme tilintarkastaneet Puhas Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.-31.12.2014. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. LAUSUNTO Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Joensuussa 30. maaliskuuta 2015 BDO Oy, KHT–yhteisö

42

PUHAS OY 2014

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN ALLEKIRJOITUKSET Joensuussa 18. päivänä helmikuuta 2015


Palvelemme ja neuvomme arkisin klo 8 - 16

 013 318 198 asiakaspalvelu@puhas.fi

www.puhas.fi

TOIMISTO Jokikatu 7, 80220 Joensuu LASKUTUSOSOITE PL 370, 80101 Joensuu KONTIOSUON JÄTEKESKUS Kontiosuontie 11, 80260 Joensuu Puh. 013 267 3582 | Avoinna arkisin MA klo 8 - 19, TI - PE klo 8 - 17 KONTIOLAHDEN JÄTEASEMA Nosturikatu 4, 80770 Kontiolahti As. Puh. 013 318 198 | Avoinna arkisin MA klo 15 - 19 ja TO klo 9 - 13 POLVIJÄRVEN JÄTEASEMA Ahertajantie 2, 83700 Polvijärvi Puh. 013 318 198 | Avoinna arkisin TI klo 9 - 13 ja TO klo 14 - 18 PUHAS OY 2014

43


Profile for Puhas Oy

Vuosikertomus 2014 - Puhas Oy  

Vuosi 2014 oli yhtiön kahdeksastoista toimintavuosi. Yhtiö huolehti viiden osakaskunnan asukkaiden, teollisuuden ja elinkeinoelämän tuottami...

Vuosikertomus 2014 - Puhas Oy  

Vuosi 2014 oli yhtiön kahdeksastoista toimintavuosi. Yhtiö huolehti viiden osakaskunnan asukkaiden, teollisuuden ja elinkeinoelämän tuottami...

Profile for puhas
Advertisement