Järeät komponentit vaativat järeän satamainfran

Merituulivoimalat eivät ulkonäkönsä puolesta poikkea maatuulivoimaloista. Sen sijaan kooltaan ja painoltaan merelle pystytettävät voimalat ovat huomattavasti maatuulivoimaloita järeämpiä. Se asettaa omat vaatimuksensa myös satamien kenttäalueille ja laitureille.

Laine-merituulivoimapuiston projektipäällikkö Olli

Takalammi OX2:lta kertoo, että Kokkolan Satama valikoitui yhtiön satamakumppaniksi useammastakin syystä. Niistä yksi on sijainti, eli satama sijaitsee maantieteellisesti suhteellisen lähellä hankealuetta, mikä edesauttaa erityisesti rakentamisvaihetta. Kun siirtymiseen satamasta merelle kuluu vähemmän aikaa, silloin aikaa jää enemmän varsinaiseen pystytykseen ja käyttöönottoon.

Toinen syy on tilantarve, ja Kokkolan satamassa tarjolla olevat mahdollisuudet laajentaa kenttäalueita nykyisestä.

– Etenkin merituulipuiston rakentamisvaihe vaatii paljon tilaa. Sitä tarvitaan lisää myös Kokkolassa, mutta Kokkolan Satamalla on jo olemassa hyvät investointisuunnitelmat. Tilantarve ei kohdistu ainoastaan komponenttien välivarastointiin, vaan merituulivoimassa on hyvin paljon esikokoonpanoa sekä käyttöönottoa, jotka tapahtuvat satamassa, Olli Takalammi kertoo.

Satamassa tapahtuva esikokoonpano ja käyttöönotto nopeuttavat voimaloiden varsinaista pystytystä merellä, missä tuuliolot ja merenkäynti tekevät työskentelystä haastavaa. Jos maatuulivoimassa pystytys vie yleisesti 4–5 päivää, merellä valmista pitää olla yhdessä vuorokaudessa.

SATAMAINFRASSA vaatimuksia kohdistuu käytettävissä olevien hehtaarien ohella muun muassa kenttäalueiden ja ennen kaikkea laiturin kantavuuteen, jotta se on riittävä isoille komponenteille. Voimaloiden käyttöönottoa varten tarvitaan myös sähköinfraa.

Kokkolan sataman syväväylä palvelee mainiosti aluksia, joilla komponentit kuljetetaan satamaan. Niiden lisäksi vesillä nähdään merituulivoimaa rakennettaessa raskaiden nostojen työhevosiksi sanottuja Jack-Up-aluksia. Niissä on jalat, joiden avulla alus nostetaan ilmaan ja näin saadaan stabiili nosto nosturille. Tämä edellyttää pohjan kantavuutta sekä merellä että satamassa. Pystytyksessä ja käyttöönotossa iso rooli on myös voimaloiden valmistajilla, jotka hekin määrittelevät satamille omia tarpeitaan.

– Satamilla on tärkeä rooli merituulipuistojen koko teknisen elinkaaren ajan, Olli Takalammi viittaa esimerkiksi käytön aikaisiin huoltotöihin. Alkuvaiheessa Kokkolan Sataman ja OX2:n välinen yhteistyö tarkoittaakin käytännössä hyvin paljon keskinäistä tiedonvaihtoa suunnitelmista ja mahdollisista muutoksista, jotta varmistetaan kokonaisuutta palveleva hyvä lopputulos suunnitellussa aikataulussa.

Laineen YVA-vaihe on parhaillaan menossa, ja Takalammi arvioi YVA:n tulevan nähtäville ensi vuodenvaihteessa.

– OX2:n periaatteena on käydä hankkeiden alusta lähtien avointa dialogia eri sidosryhmien kanssa. Merituulivoimahankkeissakin olemme järjestäneet ylimääräisiä infotilaisuuksia, jotka eivät ole liittyneet YVA-prosessiin. Näin toimimalla saamme paremmin huomioitua erilaisen näkökulmat.

Jos asiat etenevät sujuvasti, merituulipuiston rakentaminen voisi Takalammin mukaan käynnistyä 2027, ja varsinaiset voimaloiden pystytykset alkaisivat vuosikymmenen lopulla.

Olli Takalammi toimii Laine-merituulivoimapuiston projektipäällikkönä.