Issuu on Google+

1

TIEDOTUSLEHTI 1/2013

HAAPAKOSKET NOUSUUN! Ruukkikylässä touhutaan yhdessä koko kylän hyväksi. Kesällä järjestetään kahden päivän Korkkinat.

Sivut 4

-5

Naapuririnki tarjoaa apua äkillisessä kriisissä Venetmäessä ja Vanajalla Sivut 6

-7

Yksityistiet tärkeä osa kylien tieverkostoa r ovat luomassa te e P ja a tt o L a, n an H osuuskuntaa lu ve al ip h lä e ll äe m sä Piek yä n on tarkoitus käynnist na in im to n ise to uo Uusim tänä keväänä. Sivu 3

Yksityistiet ovat liikenteellisesti tärkeitä isolle joukolle tien käyttäjiä. Ei ole samantekevää, missä kunnossa tiet ovat.

Sivu 8


2

PIEKSÄMÄEN KYLÄT RY

Kyliä kannattaa kehittää

Vuoden 2012 alussa perustettu Pieksämäen kylät ry toimii kylätoimikuntien ja -yhdistysten yhteistyöelimenä sekä edunvalvojana Pieksämäellä. Yhdistyksen tarkoituksena on:

On hienoa, että meiltä Pieksämäeltä löytyy kyliä, joilla on saatu viriämään positiivista henkeä ja uusia ideoita kylän kehittämiseksi saatu alulle. Yhteishengen kohottamiseen löytyy mahdollisuuksia, kuten tämänkin lehden jutut osoittavat. Jostain on vain päästävä alkuun, ja se edellyttää, että kyläläiset istuvat jonkun kerran yhdessä ja päättävät, että asiat voivat muuttua. Pieksämäen kylät ry:n hallinnoiman Kyläkumppani-hankkeen myötä tässä asiassa on nyt korvaamattomana apuna kyläasiamies.

edistää kylä- ja asukasyhdistysten omatoimisuutta

ohjaa ja neuvoo yhteistoimintaan kuuluvissa asioissa

järjestää kyläpäiviä, luento- ja esitelmätilaisuuksia sekä muuta koulutus- ja tiedotustoimintaa

osallistuu kylä- ja asukasyhdistysten etujärjestönä Pieksämäen aluetta koskevaan suunnittelun ja pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon

toimii kylätoiminnan keskusjärjestöjen, alueellisten ja valtakunnallisten viranomaisten sekä järjestöjen kanssa kylien ja kaupunginosien elämään vaikuttavien tavoitteiden toteuttamiseksi

tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja Pieksämäen kupungille ja muille viranomaisille.

KYLÄKUMPPANI-HANKE

Yksi mahdollinen kehityssuunta on, että ryhdytään naapurikylän kanssa yhteistyössä kehittämään asioita. On suoranaista viisautta, jos pystytään hyödyntämään naapurikylässä jo toimivaa kerhoa tai kylätaloa. Näiltä tiimoilta onkin Pieksämäellä käynnissä pilottihanke muutamien kylien kesken. On hyvin toivottavaa, että esimerkiksi lähipalveluosuuskunta saisi ilmaa siipiensä alle ja antaisi uusia kehityssysäyksiä kylillemme. Ikäihmisten kotonaan asumisen mahdollistaminen nykyistä pitempään toisi tuntuvia säästöjä myös kaupungille tulevina aikoina.

Pieksämäen kylät ry:n hallinnoima, Leader-rahoitteinen kylien kehittämishanke. Hanke kestää kaksi vuotta, ja sen tavoitteena on:

Lähiruoka, bioenergia sekä maaseutu- ja mökkimatkailu on mainittu monesti tulevaisuuden mahdollisuuksina maaseudun elinkeinoista puhuttaessa. Riittävän hyvät sähköiset yhteydet sekä tieyhteydet tuovat turvallisuutta ja mahdollistavat monenlaisten yritysten toiminnan kylillä; asiakkaat voivat löytyä paitsi omalta paikkakunnalta myös kaukaa maailmalta.

edistää kylien välistä tiedotusta sekä kylien ja kaupungin välistä tiedonkulkua

avustaa kylien hankeaihioiden eteenpäin viemisessä sekä eri rahoituskanavien miettimisessä

kartoittaa ja etsiä ratkaisumalleja kylien lähipalvelutarpeisiin

avustaa kyläsuunnitelmien laatimisessa ja päivittämisessä

sekä auttaa uusyrityksiä alkuun yhdessä elinkeinotoimen ja muiden elinkeinojen kehittäjien kanssa. kyläasiamies Saara Patokoski puh. 045 845 6590 sähköposti: saara.patokoski@pieksamaenkylat.fi www.pieksamaenkylat.fi

Kyselyiden mukaan hyvin moni yrittäjä tai yrittäjäksi aikova haluaa asua maaseudulla. Kun kylämme säilyvät viihtyisinä ja vetovoimaisina, voimme myös toivoa, että jonain päivänä kaupunkimme väestötappio voi kääntyä positiiviseen suuntaan. Pieksämäen kylät ry on perustettu puolustamaan kylien asiaa ja etuja, ja tässä meillä riittää töitä. Jokainen pieksämäkeläinen on tervetullut mukaan kylätoimintaan!

LEADER-RAHOITUS •

Heikki Häkkinen heikki.hakkinen@surffi.fi Pieksämäen kylät ry:n puheenjohtaja

• • •

tarkoitettu maaseudun yleishyödyllisiin ja elinkeinoelämää kehittäviin pienehköihin, paikallisiin hankkeisiin tukea myöntävät paikalliset toimintaryhmät Pieksämäki kuuluu Veej´jakaja ry:n toiminta-alueeseen Lisää tukiasioita ja tukimuodoista: www.veejjakaja.fi

Kyläkumppani-lehti on Pieksämäen kylät ry:n ja Kyläkumppani-hankkeen julkaisu. Tekstit ja kuvat: Tero Eloranta, ulkoasu:Viestintätoimisto Prodictum. Paino: Lehtisepät 2013.

Nopea laajakaista vaatii kyläläisten aktiivisuutta Nopean laajakaistan saaminen kylille on vielä monen mutkan takana Pieksämäellä. Valtakunnallinen tavoite sadan megan laajakaistan ulottamisesta kahden kilometrin päähän jokaisesta suomalaisesta vuoteen 2015 mennessä on sekin jäämässä haaveeksi. Pieksämäen kylät ry:n hallinnoiman Kyläkumppani-hankkeen järjestämässä laajakaistaillassa maaliskuun lopulla kävi hyvin selväksi, ettei nopeaa laajakaistaa ole tulossa Pieksämäellä haja-asutusalueelle näillä näkymin hetkessä. Pieksämäelläkin lähdettiin 2009 mukaan hankkeeseen ja laadittiin suunnitelmat valokaapelin rakentamisesta Jäppilään, Virtasalmelle, Montolaan, Syvänsille ja Tihusniemeen. Kustannussyistä kaupunki laittoi hankkeen jäihin viime metreillä.

– Jos joku taho haluaa lähteä rakentamaan valokaapelia, periaatteessa kaupunki voisi vielä lähteä avustamaan hanketta. Se on kuitenkin täysin avoinna, millaisella summalla, toteaa tekninen johtaja Tapani Mähönen. Sopiva taho voisi olla esimerkiksi osuuskunta tai jokin puhelinoperaattori. Joka tapauksessa Mähönen peräänkuulutti laajakaistaillassa kyläläisiltä aktiivisuutta asian suhteen. – Se on varmaa, ettei kaupunki voi lähteä tällaisia yhteyksiä rakentamaan.

Kylillä toivotaan yhtenäistä ratkaisua Tällä hetkellä haja-asutusalueella laajakaistayhteydet hoituvat pitkälti eri

operaattoreiden nettitikkujen varassa. Käytössä on myös vuosina 2005-2006 rakennettuja langattomia wimax-yhteyksiä. Niiden aika alkaa kuitenkin olla yhteysnopeuksien osalta jo ohi. – Nettitikkujen kanssa kuuluvuus on hyvin vaihtelevaa ja riippuu paljon siitä, mikä operaattori on käytössä. Toivoisimme, että tilanteeseen löytyisi jokin yhtenäinen ja toimiva ratkaisu, jolla saavutetaan riittävä nopeus. Mahdollisesti jopa se sata megaa, kokosi illassa kyläläisten tuntoja syvänsiläinen Raimo Piilo. Maakuntaliiton puolesta laajakaistaa on ollut puuhaamassa joka kotiin hankkeen alusta lähtien asiantuntija Matti Koivisto. Hänen mielestään valokuitukaapeli tarvitaan nykyistä lähemmäksi käyttäjiä vaikeuksista huolimatta. – Operaattorit investoivat mokkula-

verkkoon, koska asiakkaat haluavat sitä, eivätkä innostu valokuitu- tai kaapeliverkosta. Mobiiliyhteydet eivät kuitenkaan takaa riittävän tehokkaita yhteyksiä lupauksista huolimatta. Ratkaisu voisi olla asiakaspohjan laajentaminen. MPY:n myyntijohtaja Juha Putkonen esitti, että valokuitukaapeliin kelpuutettaisiin mukaan myös vapaa-ajan asunnot. – Asiakkaita on saatava oleellisesti lisää. Rakentamista rajoittaa myös se, että nykyisessä mallissa rahoitusvastuuta on liikaa operaattoreilla. Hän näkee, että Pieksämäellä hyvät edellytykset valokuitukaapelin rakentamiseen on Syvänsissä sekä Partaharju-Kukkaromäen alueella. Mukaan on kuitenkin saatava myös Pieksämäen kaupunki.


3

Hanna Moilanen, Lotta Salminen ja Peter Hartwig odottavat innolla lähipalveluosuuskunnan käynnistymistä Pieksämäellä.

Osuuskunta turvaamaan kylien palveluja Pieksämäellä Siivous-, ruuanlaitto- ja kodin remonttiapua sekä talonmies- ja kauppakassipalveluja on tarjolla pian Pieksämäelläkin lähipalveluosuuskunnan kautta. Asialla on joukko eri alojen ammattilaisia, jotka ovat suunnitelleet yhteisyrityksen perustamista Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen järjestämässä osuuskuntayrittäjäkoulutuksessa. – Olemme valmistelleet osuuskunnan perustamista vuoden alusta lähtien 10 hengen porukalla. Joukossa on mukana hyvin samanhenkistä ja toistensa osaamista hyvin täydentävää väkeä, kertoo Yhteiskunnallinen yrittäjyys EteläSavossa -hankkeen projektipäällikkö Hanna Moilanen. Hän uskoo, että lähipalveluosuuskunta saadaan toimintaa Pieksämäellä vielä tämän kevään kuluessa. Mukaan on alussa saatava vähintään seitsemän henkilöä, jotta yhteisyrittäjillä säilyy oikeus työttömyysturvaan ja soviteltuun päivärahaan. – Idea on, että siinä työskentelevät ovat osuuskunnan työntekijöitä ja

osuuskunta maksaa heille työstä palkkaa, Hanna Moilanen sanoo. Pieksämäen kylät ry:n varapuheenjohtaja ja Kyläkumppani-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Peter Hartwig uskoo, että tarvittava määrä osuuskuntalaisia saadaan kokoon. Hän on itsekin lupautunut mukaan taustavoimaksi. – Osa osuuskunnan jäsenistä voi hyvin olla eräänlaisia taustavaikuttajia, mukana lähinnä toimintaa tukemassa ja antamassa tietotaitoaan, Peter Hartwig toteaa.

Tekijät läheltä asiakkaita Lähipalveluosuuskunta lähtee liikkeelle kysynnän ja tarjonnan pohjalta. Peter Hartwig muistuttaa, että välttämättä kaikkien ei tarvitse sitoutua edes kokopäiväiseen työhön osuuskuntalaisina, vaan työpanostaan voi tarjota vaikkapa vain 2-3 tuntia päivässä tai viikossa. Tämä mahdollistaa työskentelyn muun työn tai opiskelun ohessa sekä eläkkeellä. – Ihannetilanne olisi, että kylille muodostuisi verkostoja eri alojen tekijöistä, joilla on osaamista ja kiinnostusta tehdä töitä pienimuotoisemminkin, oman kylän asukkaiden hyväksi. Myös työ- ja ajoaikaa säästyy, kun tekijät löytyvät mahdollisimman läheltä asiakkaita, sanoo Hanna Moilanen. Avun hankkiminen tehdään mahdol-

lisimman helpoksi. Osuuskunnalla on yksi työntekijä, joka ottaa työtilaukset vastaan ja etsii työlle sopivan tekijän. – Asiakkaan näkökulmasta työn ostaminen osuuskunnalta on tehty helpoksi. Työntekijävelvoitteet hoitaa osuuskunta, asiakas saa tehdystä työstä yhden selkeän laskun ja vielä omaan verotukseensa kotitalousvähennyksenkin, sanoo Peter Hartwig.

Peter Hatwig ei näe mitään huonoa siinä, että osuuskunnan kautta voisi jatkossa syntyä uusia yrityksiä ja osa osuuskuntalaisista siirtyä yksinyrittäjiksi. – Se tuo samalla vaihtuvuutta jäsenistöön, kun osa lähtee yrittämään omillaan ja uusia voidaan ottaa heidän tilalleen, Hartwig sanoo.

Tapa työllistää itsensä Yksi tuleva osuuskuntalainen on Lotta Salminen. Hän kertoo, että omat valmiudet tehdä työtä ovat varsin monipuoliset. Kiinnostusta on työskennellä vanhusten parissa. Salminen voi tulla tekemään kotiin esimerkiksi ruokaa, erilaisia ompelutöitä tai lukemaan päivän lehtiä. Myös kauppakassipalvelu voisi olla yksi palvelumuoto. – Olen lähdössä mukaan täysin avoimin mielin. Töitä voin tehdä alkuun tarpeen ja kysynnän mukaan. Tämä on myös yksi tapa työllistyä, sanoo Lotta Salminen. Osuuskunnassa häntä kiehtoo sen tarjoama mahdollisuus toimia yrittäjämäisesti, mutta silti osuuskunnan työntekijänä. – Tämä on helppo tapa lähteä kokeilemaan yrittäjyyttä. Ehkä voin joskus myöhemmin perustaa kokonaan oman yrityksen, Lotta Salminen pohtii.

Mikä osuuskunta? •

Osuuskunta on taloudellista toimintaa harjoittava yritys, jonka omistavat sen jäsenet.

Työn tekeminen osuuskunnassa perustuu työsopimukseen osuuskunnan ja sen jäsenen välillä. Osuuskunnan jäsen on kuitenkin työssä itse omistamassaan yrityksessä.

Työn hinnoittelun pohjana ovat palkka ja palkan sivukulut.

Osuuskunnassa tärkeintä ei ole voiton maksimointi, vaan hyvinvoinnin ja edun tuottaminen osuuskunnan työntekijöille.


4

Ruukkikylä maailman kartalle Haapakoskella tehdään asiat yhdessä. Niin tälläkin kertaa, kun iso joukko kyläläisiä on kokoontunut Seurojentalolle kertomaan, mitä kylälle kuuluu nykyään. Ja hyvää kuuluu, sillä historiallisesta järvimalmiruukistaan ja valimotoiminnastaan tunnettua kylää nostetaan joukolla tunnetuksi kylän oman miehen, kirjailija Aarne Haapakosken voimalla. – Haapakosket nousuun, tiivistää kyläläisten tämän hetken tavoitteet kyläyhdistys Ruukki ry:n puheenjohtaja Anu Jormakka. Haapakoskilla hän tarkoittaa kylän omaa poikaa, kirjailija Aarne Haapakoskea sekä tietenkin itse Haapakosken kylää. Nousun takana on aktiivisesti toimiva kolmikanta: kyläyhdistys Ruukki ry, valtakunnallinen Aarne Haapakoski -seura sekä Haapakosken ruukki. Kolmikantaa täydentää Haapakosken Erämiehet ry. Yhdessä puuhataan tulevalle kesälle kaksipäiväistä Haapakosket nousuun! -ruukkikylätapahtumaa, johon kuuluu osana myös Aarne Haapakoskeen keskittyvä Outsider-kirjallisuuspäivä. – Tapahtumat ovat ensiarvoisen tärkeitä Haapakosken kylän vetovoiman ja kiinnostavuuden kannalta. Ilahduttavaa oli viime vuonna huomata, että entisten haapakoskelaisten lisäksi joukossa oli paljon sellaisia kävijöitä, jotka olivat paikan päällä ensimmäistä kertaa, sanoo Marja Hotti Aarne Haapakoski-seurasta. Anu Jormakka puolestaan uskoo, että tapahtumat osaltaan luovat yhteistä muisteltavaa ja lujittavat yhteisöllisyyttä, jotka aiemmin rakentuivat pitkälle ruukin, kyläkaupan ja kyläkoulun arjen ympärille.

joukko lapsia lähdössä koulukyytiin, sanoo haapakoskelainen Timo Luhtinen. Uuden rakentaminen ja uudet tulokkaat ovat vireän kyläyhteisön merkki. Yksi uusi, tai uusvanha tulokas on Timo Jäppinen. Hän on syntyisin Haapakoskelta, mutta muutti 1970-luvun alussa Etelä-Suomeen Vantaalle. – Mietimme muuttoa vaimon kanssa monta vuotta. Enkä ole päivääkään päätöstä katunut, kertoo Timo Jäppinen. Hänen muuttoaan helpotti se, että yhteydet kotikylään säilyivät liki neljäkymmentä vuotta kesäisten mökkireissujen myötä. Mutta on Haapakoskelle muu-

Uusia koteja kylälle

tenkin helppo uusien tulokkaiden tulla. – Tehtaan myötä väki vaihtui kylällä paljon, joten olemme yhteisönä tottuneet hyväksymään uudet tulijat helposti joukkoon. Täällä ei mietitä tonttirajoja tai tieomistuksia, vakuuttaa Anu Jormakka. Kynnys muuttaa on matala, sillä rivitaloista yksi on kaupungin vuokratalo. Myös Haapakosken Tehtaan työntekijöiden entisiä asuintaloja on vuokrattavana. – Ja onhan meillä kunnallistekniikkakin: vesijohto ja viemäriverkko. Sekä katuvalot, joita ei ihan joka kylästä löydykään, muistuttaa Anu Jormakka.

Haapakosken historia on pitkä ja sen nivoutuu vahvasti ruukkiin sekä vuonna 2010 tuotannollisen toimintansa kylällä lopettaneeseen Haapakosken Tehtaaseen. Vakituisia asukkaita kylällä on Surnuinmäki, Leppämäki ja Pitkäkangas mukaan lukien noin 170. Savuja kylällä laskujen mukaan on noin 75 ja lisäksi vielä kylätaajaman neljä rivitaloa päälle. Uusia omakotitalojakin on noussut viime vuosina, viimeisin Haapajärven rannalle. – Meillä on täällä useita lapsiperheitäkin. Sen huomaa varsinkin aamuisin, kun linja-autopysäkillä on melkoinen

Timo Räisänen

Anna Väänänen

Viime vuoden kesätapahtumassa riitti vilskettä kylänraitilla.

Iloista menoa hevoskyydillä Haapakosken joulunavauksessa viime vuonna.

Ruukki kylän keskellä Vaikka tuotannollinen toiminta ruukin historiallisissa puitteissa on päättynyt, ei se tarkoita, että yritystoiminta kylältä olisi hiipunut. Timo Luhtinen jatkaa Haapakosken Tehtaan perinteitä uuden yrityksen puitteissa. – Toiminta on päivitetty 1800-luvulta 2000-luvulle. Se tarkoittaa, että venttiili- ja sulkuluukkujen valmistus tapahtuu nyt alihankkijoilla ja itse keskityn hoitamaan tuotteiden markkinointia ja asiakassuhteita Pieksämäeltä käsin, kertoo HM Haapakoski Oy:n toimitusjohtaja Timo Luhtinen.

Historiallinen ruukki on saanut uuden omistajan kiiminkiläisestä Pauli K. Väänäsestä. Nykyisin ruukin kartanossa asuvat uudet haapakoskelaiset, Anna Väänänen ja Arto Niemi. – On hienoa, että täällä osataan arvostaa omaa historiaa. Valtakunnallisesti Haapakoskella on suuri ja erityinen merkitys juuri ruukkialueensa ansiosta. Uskon, että oikealla tavalla ruukkialuettakin kehittämällä, voimme luoda tänne uusia edellytyksiä esimerkiksi matkailun saralla, sanoo Anna Väänänen.


5 Outi Kuma

Outi Kuman valokuvassa Haapakosken vanhan ruukkikylän lumous syntyy sydäntalven keskiyön kuutamosta.

Anna Väänänen

Timo Räisänen

Haapakosken Tehtaan entiset työntekijät Vesa Kääriäinen ja Heikki Tenhunen kokosivat ruukin 170-vuotisjuhlan kunniaksi muistomerkin Työnsankari – Ruukkirox. Yhteisötaiteellinen suunnittelu ja ohjaus oli Anna Väänäsen käsialaa.

Tuntuu, että kaikessa annetaan nyt niin helposti periksi, oli kyse työ- tai opiskelupaikoista, sanoo Aarne Haapakoski -seuran puheenjohtaja Kauko Hotti. Huolta kyläläiset kantavat siitäkin, miten lapsille ja nuorille saataisiin rakennettua luonteva yhteys omaan kotikylään. – Koululaiset kuljetetaan kouluun Maaselälle ja Siilille ja tulevaisuudessa Pieksämäen keskustaan saakka. Harrastukset ja kaverit ovat jo keskustassa, toteaa Anu Jormakka.

Ratkaisuna voisi olla vaikkapa urheilukerho. Kunhan vain jostakin löytyisi innokas vetäjä. – Puitteita kyllä löytyy. On urheilukenttä ja valaistu kuntorata ja hiihtolatu, luettelee Anu Jormakka. Timo Luhtinen heittää ajatuksena valaistun jääkiekkokaukalon hankkimista. Luhtinen uskoo, että luistelijoita ja jääkiekon pelaajia löytyisi. – Nenonpellossa olisi käyttämättömät kaukalon laidat. Eiköhän ne olisi mahdollista saada meidän kylälle, innostuu Jormakka.

Kesällä Korkkinoiden tahtiin

Haapakoskella tehdään asioita yhdessä. Yhteispotretissa vas. edestä Anu Jormakka, Hannu Haikonen, Marja Hotti, Timo Jäppinen, Kauko Hotti ja takarivi oik. Henrik Brandt, Jari Partanen, Timo Luhtinen, Arto Karjalainen, Arto Niemi ja Anna Väänänen.

Hyvä esimerkki vanhan hyödyntämisestä on entinen ruukin navetta- ja tallirakennus, jossa toimii Ravitalli P. Nykänen. Tallin toiminta on pääasiassa ravihevosten valmennusta ja kilpailuttamista sekä varsojen opetusta. Karsinapaikkoja tallissa on 14. Omassa viljelyksessä yrittäjällä on 7,6 hehtaaria heinää. Ajomaastot löytyvät kylä- ja metsäautoteiltä. – Hevoset ovat vahvasti mukana kylän historiassa, ehkä sillä on suuri merkitys kyläläisten positiiviseen asenteeseen hevosia kohtaan. Edelleen hevoset ovat osa arkipäivää ja näkyvät kylänraitilla, sanoo talliyrittäjä Pauliina Nykänen.

Kylällä ilahduttiin myös siitä, että kun yksi perhe muutti pitämään ravitallia, he vetivät pian kaksi muuta perhettä mukanaan asumaan Haapakoskelle.

Nuorille yhteys kotikylään Kylän tulevaisuus ja hyvinvointi on kyläläisten ja kesä-asukkaiden lisäksi paljolti kiinni Pieksämäen kaupungin ja koko Etelä-Savon kehityksestä. Suuri osa työikäisistä käy töissä kylän ulkopuolella Pieksämäellä ja Suonenjoella. – Työpaikkojen määrän supistuminen, jota on tapahtunut viime vuosina Pieksämäelläkin, vaikuttaa myös kylälle.

Pieksämäen Haapakoskia juhlitaan toden teolla kesäkuun viimeisenä viikonloppuna teemalla HAAPAKOSKET NOUSUUN! Kahden päivän mittaisen kylätapahtumakokonaisuuden käynnistää Haapakosken kesäkorkkinat. Sen avajaisissa esiintyy ensimmäistä kertaa Kalle Kustaa Korkin Vaellusteatteri, herättäen eloon tarinaoppaiksi Aarne Haapakosken kirjalliset hahmot ja ruukkikylän historialliset henkilöt. Seurantalon tarinatuvassa tunnistetaan ja skannataan vanhoja valokuvia, muistellaan Haapakoski-tarinoita ja nautiskellaan outsiideriä ja hornantuutteja. Kesäkorkkinoiden eräänä kohokohtana on Jopen sarjakuvakirjan julkaisu sekä siihen liittyvät työnäytökset. Ohjelmaan kuuluu myös huutokauppa, latotanssit ja tarinointia Metsästysseuran kodalla muistelutulien äärellä. Toisena tapahtumapäivänä keskitytään Aarne Haapakokeen Outsider-kirjallisuustapahtumassa, joka kutsuu koolle kulttuurikeskus Poleeniin Outsiderista kiinnostunutta suurta yleisöä ja Haapakosken monitahoisen kirjailijakuvaan perehtyneitä tutkijoita ja kirjailijoita. Mukaan kirjallisuustapahtumaan ovat jo lupautuneet professori H.K. Riikonen ja mediahistorioitsija Paavo Oinonen sekä erityisenä kunniavieraana Aarne Haapakosken Outsiderin haamukirjoittajana toiminut Seppo Tuisku puheenvuoroineen. Aarteiden Haakakosket -näyttelykokonaisuus esittelee puolestaan Sylvin Kulttuuripappilassa Outi Kuman ja Anna Väänäsen valokuvia, maalauksia ja instaatioita sekä kolmen Haapakoskeen läheisesti liittyvän kuvan ja sanan taitajan teoksia: kuva-aarteita Aarne Haapakosken leike- ja luonnoskirjojen lehdiltä, Seppo Tuiskun taidetta ja Jope Pitkäsen sarjakuvaoriginaaleja.


6

www.op.fi/suur-savo

www.opkk.fi

Onko haaveissasi oma ranta? Tai kenties talo rannalla?

Olipa haaveissasi lomakoti tai vakituinen asunto, me autamme toteuttamaan haaveesi. Ota yhteyttä ja tule osuuspankkiin neuvottelemaan yksilöllinen laina ja siihen takaisinmaksuturva sekä korkokatto. Haaveittesi kohteen löydät parhaiten paikallisen asiantuntijan avulla. OP-Kiinteistökeskuksen asiakkaana saat käyttöösi maan parhaan ja luotettavimman*) kiinteistönvälitysketjun palvelut ja osaamisen. *) Taloustutkimus – kiinteistönvälitysketjut 2012.

Tervetuloa

ASUMISPÄIVÄÄN 25.5.2013 kello 10-14 Kulttuurikeskus Poleeni Savontie 13, 76100 Pieksämäki www.poleeni.fi

Tarjolla hyvä elämä! Esittelyssä Pieksämäen myytävät omakoti- ja vapaa-ajantontit, omakotitalot ja osakehuoneistot. Esittelyssä myös vuokra-asunnot. Kattava tarjonta kaupungin keskustasta kylille ja haja-asutusalueille. Lisäksi saat tietoa kaupungin palveluista, monipuolisista harrastusmahdollisuuksista sekä muista Pieksämäen tarjoamista mahdollisuuksista laadukkaaseen elämään.

Oma Koti löytyy Pieksämäeltä!

Naapuririnki antaa kriisitilanteessa Naapuriapu on edelleen toimiva ja käytetty auttamis- ja tukijärjestelmä tuttujen kesken. Äkillisessä kriisitilanteessa, kuten rakennuspalon tai myrskyn kohdatessa, tarvitaankin jo järjestäytyneempää apua. Tähän tarpeeseen on kehitetty naapuririnkitoiminta, joka on otettu käyttöön Pieksämäellä jo kolmella kylällä. Venetmäen ja Vanajan kylillä naapuririnkitoiminta käynnistyi vuonna 2002. Rinki täydentää viranomaisten, kuten palokunnan antamaa apua. Yleensä avun saaminen kylille kestää Pieksämäelläkin kymmeniä minuutteja, syrjäisempään kohteeseen jopa yli puoli tuntia. Tällöin organisoidusta naapuriringistä voi olla todella merkittävä apu esimerkiksi navettapalon alkusammutuksessa ja eläinten sekä muun omaisuuden suojaamisessa. – Kun tulee iso avun tarve, voi avun saanti kaupungista kestää hyvin yli puoli tuntiakin. Naapurista taas apuun ehditään parhaimmillaan jo muutamissa minuuteissa. Ja rakennuspalossa jo viisi tai kymmenenkin minuuttia on todella pitkä aika, muistuttaa Mika Teittinen Vanajalta. Hänellä on myös hyvin omakohtaista kokemusta naapuriringin toiminnasta, kun Venetmäen ja Vanajan yhteisen ringin perustamisen aikoihin oma navetta ja eläimet olivat uhattuna viereisessä pajassa irti päässeen tulipalon takia. – Onneksi siinä vaiheessa kun itse pää-

sin paikalle, noin kymmenen minuuttia hälytyksestä, tilanne oli jo hallinnassa, eikä sammutuksen osalta jouduttu silloin tositoimiin, muistelee kyläaktiivi Terho Häkkinen Venetmäestä.

”Kun tulee iso avun tarve, voi avun saanti kaupungista kestää hyvin yli puoli tuntiakin.” Mika Teittinen

Naapuri tuntee parhaiten avun tarpeen Naapuriringin ajatus lähtee siitä, että paras tuntemus ja tieto naapurin tilanteesta ja avun tarpeesta on omassa kylässä – sekä myös valmius avunantamiseen, kunhan tilainteisiin on valmistauduttu ennalta. Usein pienikin apu

Kyläsuunnitelmia työstettiin pajassa Jäppilän kirjastossa Jäppilän kirjastossa on työstetty tänä keväänä kyläsuunnitelmia Saara Patokosken ja Jani Kinnusen järjestämässä kyläsuunnitelmapajassa. Helmikuisena tiistaina työn touhussa oli väkeä Syvänsiltä, Partaharjusta sekä Jäppilän kirkonkylältä. Kyläsuunnitelma on kyläläisten tahdonilmaisu oman kylän tulevaisuudesta. Se on työkalu kylän kehittämistyössä, mutta myös apuväline haettaessa rahoitusta yhdessä päätetyille hankkeille. Kyläsuunnitelma on olemassa tällä hetkellä noin puolella Pieksämäen kylistä.

Kyläasiamies Saara Patokoski kertoo, että kyläsuunnitelmapaja on tarkoitettu erityisesti niille kylille, joilla ei vielä ole olemassa omaa suunnitelmaa, tai sitä ei ole sähköisessä muodossa. – Kurssilla tehdään perussuunnitelma, joka toimii oman kylän kehittämisen työkaluna, ja on hyvä asiakirja myös kaupungin suuntaan haettaessa tukea omille hankkeille, Saara Patokoski sanoo. Muutenkin työhön on kylillä helpompi yhdessä tarttua, kun kehittämistä kaipaavat kohteet ja asiat on yhdessä todettu ja paperille kirjattu.

Sähköiseen muotoon Kyläsuunnitelmapajassa suunnitelmia työstetään neljänä kokoontumiskertana. Keskeisessä roolissa on ollut tekniikka eli se, kuinka tekstit, taulukot ja


7

apuaan Terho Häkkinen (vas.), Timo Pekonen, Pekka Manninen ja Mika Teittinen kokevat naapuririnkitoiminnan Venetmäen ja Vanajan kylillä tärkeäksi.

voi olla iso. Ammattilaiset eivät ehdi tositilanteessa tehdä kaikkea, jolloin navetan tyhjentäminen, tavaroiden kuljettaminen suojaan ja sammutusapu ovat tarpeen. Mistään isosta ja raskaasta toiminnan organisoinnista ei naapuringissä ole kyse. Se on aina vapaaehtoista, perustuu mukana olevien omien tietojen, taitojen ja kaluston hyödyntämiseen. Siitä ei myöskään makseta palkkaa eikä matkakorvauksia. – Meillä on molemmilla kylillä, Vanajalla ja Venetmäessä, noin 15 nimeä kummallakin listalla. Sille on kirjattu ylös, kuka osaa mitäkin ja millaista kalustoa löytyy. Listoja myös päivitetään säännöllisesti, vuoden tai kahden välein, kertoo Terho Häkkinen. Listat on toimitettu viranomaisille, kuten palokunnalle. Hälytys tulee yleensä apua tarvitsevalta viranomaiselta. Käytännössä hälytys soitetaan yhdelle tai kahdelle ennakkoon sovitulle ringin yhteyshenkilölle. Tämä puolestaan hälyttää tarvittavan määrän muita rinkiläisiä paikalle.

Koulutustakin on rinkiläisille järjestetty muun muassa alkusammutuksesta koulutusta palokunnassa.

Oma kalusto hyödyksi monessa Kalustoa isänniltä löytyy moneen lähtöön. Jauhesammuttimia, moottorisahoja ja liinoja löytyy esimerkiksi eläinten kuljettamiseen. Terho Häkkisellä itsellään on esimerkiksi sammutuskalusto, joka on tehty vesitykistä ja virtsavaunusta. Raivaustehtäviin löytyy myös järeämpää kalustoa, kuten har-

vesteri, traktorikaivurikuormaajia sekä metsäkärrejä. Onneksi rakennuspaloja Venetmäen ja Vanajan kylillä ei ole ollut naapuriringin perustamisen jälkeen. Apua on kuitenkin tarvittu teiden ja sähkölinjojen raivaukseen myrskyjen jälkeen. – Asta-myrskyn jälkeenkin olimme porukalla auttamassa sähköyhtiön väkeä vikojen etsimisessä ja linjojen raivaamisessa sekä teiden avaamisessa, kertoo Terho Häkkinen. Naapuriringistä on hyötyä myös silloin, kun maastosta pitää etsiä kadonnutta marjastajaa tai retkeilijää. Heidän lisäkseen henkilöetsinnöissä voidaan

käyttää apuna metsästysseurojen ja kyläyhdistysten väkeä. Terho Häkkinen toivoo, että naapuririnkejä syntyisi Venetmäen, Vanajan ja Halkokummun lisäksi myös muille Pieksämäen kylille. Paltasella ollaan jo varsin pitkällä nimilistan valmistelussa. Mutta rinki olisi hyödyksi varmasti aivan jokaisella kylällä. – Tämä ei oikeastaan vaadi juuri mitään. Pitää olla vain se yksi aktiivinen henkilö, joka kerää nimilistan kasaan sekä pari hälytysvastaaviksi suostuvaa, sanoo Mika Teittinen. Hälytysrinkipohja löytyy osoitteesta: www.pieksamaenkylat.fi.

Kyläsuunnitelmia työstämässä Taina Suhonen (edessä vas.), Anja Niemelä, Pekka Suhonen, Raimo Piilo, Lassi Kiviluoto, Sirkka Juusonen ja Jani Kinnunen.

Suunnitelma on kylän markkinointiväline

kuvat saadaan laitettua suunnitelman sivuille. Tässä työssä apuna on ollut Tietotekniikkaa kylille -hankkeen projektipäällikkö Jani Kinnunen. – Kyläsuunnitelman voi sen valmistuttua liittää hyvin vaikkapa kylän omille

nettisivuille, jos sellaiset on olemassa, vinkkaa Jani Kinnunen kurssilaisille. Taina Suhonen Syvänsiltä pitää tärkeänä, että valmis suunnitelma on mahdollisimman helposti mahdollisimman monen saatavilla.

– Kyläsuunnitelma pitää aivan ehdottomasti saada verkkoon kaikkien nähtäville ja luettavaksi. Tässä samalla on hyvä urakoida myös Syvänsin kylän kotisivut kuntoon, Taina Suhonen sanoo.

Syvänsin kylällä on edellisen kyläsuunnitelman laatimisesta vierähtänyt jo vuosikausia. Raimo Piilon mukaan nyt on korkea aika päivittää se ajan tasalle. – Uskon, että kehittämistarpeiden läpikäynnistä on hyötyä niin meidän kylän vakituisille asukkaille kuin kesäasukkaillekin. Lisäksi suunnitelma auttaa varmasti Syvänsin kylän markkinoinnissa, jotta kylälle saadaan uusia vakituisia asukkaita sekä loma-asukkaita, Piilo tuumii. Hän toivoo myös, että kyläsuunnitelman avulla kaupungin tukea olisi helpompi hakea kylän omille hankkeille. Muutenkin hän toivoo, että kaupunki voisi panostaa enemmän kylien kehittämistyöhön. – Kylien hankkeille olisi hyvä olla oma määräraha kaupungin budjetissa. Tässä mielessä kylille pitäisi saada enemmän myös budjettivaltaa, toteaa Raimo Piilo.


8

Julkinen tiedote

Pääkköläntie liittää Vehmaskylän valtatiehen Yksityistiet ovat tärkeä osa kylien tieverkostoa Yksityistiet muodostavat huomattavan osan hajaasutusalueen tieverkosta. Yksityisteistä ovat riippuvaisia monet niiden varsilla vakituisesti asuvat ihmiset sekä maataloutta harjoittavat yrittäjät, puhumattakaan loma-asukkaista ja puuhuollon kuljetuksista. Ei siis ole samantekevää, missä kunnossa yksityistiet ovat. Pieksämäen kaupungin alueella yksityisteitä on yhteensä noin 644 kilometriä. Niiden vaikutuspiirissä on puolestaan noin 500 pysyvästi asuttua taloutta. Yksi Pieksämäen alueen yksityisteistä on Vehmaskylässä sijaitseva Pääkköläntie. Se yhdistää Vehmaskyläntien ja kylätaajaman Pieksämäki-Mikkeli väliselle valtatie 72:lle. – Ilman Pääkköläntietä on kylältä kuljettava soratietä kaksi kilometriä suuntaan tai toiseen päästäkseen valtatielle. Pääkköläntietä kulkien matkaa tulee vain vajaa kilometri, kertoo Pääkköläntien tiekunnan puheenjohtaja Kalle Savolahti.

Osakkaat vastaavat ylläpidosta Pääkköläntietä, kuten kaikkia muitakin Pieksämäen 644 yksityistiekilometriä pidetään yllä pääasiassa tieosakkaiden toimesta. Kuntien ja valtion avustukset

Kalle Savolahti ja Riitta Paasivuori ovat tyytyväisiä yksityistien tiekunnan osakkaita. Oma tie pysyy hyvässä kunnossa aktiivisten ja ahkerien osakkaiden toimesta.

Yleisistä kyläteistä ovat vuosi vuodelta käyneet niukemmiksi ja niillä katetaan vain pieni osa tienpidon kustannuksista. – Parhaimpina vuosina Pääkköläntienkin osalta kunnan tuki on kattanut 70 prosenttia tienpidon kuluista. Nyt on tarkkaan mietittävä ja suunniteltava kaikki hoitotoimet, sillä avustukset ovat pienentyneet koko ajan, Kalle Savolahti sanoo.

Tukea hyvin tarjolla, avustuksia vähemmän Veej´jakajan rahoittama Yksityistiekunnat toimiviksi -projekti auttaa tämän vuoden loppuun saakka tiekuntia tienpitoon liittyvissä asioissa järjestämällä koulutusta, asiantuntija-apua sekä kartoittamalla peruskunnostuksen tarvetta. – Pyrimme myös rakentamaan hankkeen kuluessa laajempia kokonaisuuksia yhdistämällä järkevästi tiekuntia, jolloin hallinto kevenee ja tienpito selkeytyy, sanoo Yksityistiekunnat toimiviksi -hankkeen projektipäällikkö Olli Miettinen. Jos muuten on apua runsaasti tarjolla, rahan ja etenkin valtionavustusten suhteen tilanne on toinen. Ely-keskusten jakamia yksityisteiden valtionavustuksia on leikattu viime vuosina rajusti. Jos vuonna 2011 korjausavustuksia jaettiin 23 miljoonaa euroa, oli avustussumma pudonnut viime vuonna 13 miljoonaan euroon. Tänä vuonna avustuksia on jaettavissa enää 9 miljoonaa euroa. – Näyttää siltä, että leikkaukset jatkuvat myös ensi vuonna, toteaa kunnossapidon suunnittelija Tanja Seppänen Pohjois-Savon Ely-keskuksesta. Hänen vastuullaan ovat yksityisteiden avustukset Etelä- ja Pohjois-Savossa. Jakajia on paljon, sillä alueella on kaikkiaan 4000 tiekuntaa. – Rahat ovat tiukilla, eikä avustuksia riitä kaikille halukkaille. Sisällä hakemuksia on tällä hetkelläkin noin metrin pino, sanoo Tanja Seppänen.

Etelä-Savon yksityistiekunnat toimiviksi -projektin helmikuussa järjestämässä Pieksämäen yksityistiepäivässä puhunut projektipäällikkö Olli Miettinen korostaa, että tiekuntien on nyt aika ryhtyä tosissaan miettimään, mistä rahoitusta teiden kunnossapitoon jatkossa löytyy. – Käyttömaksuja kannattaa määrätä ja periä jatkossa entistä tarkemmin. Etenkin, jos käyttö on luonteeltaan säännöllistä. Myös tieosakkaiden käyttömaksuja on aika ajoin syytä tarkistaa, sanoo Olli Miettinen.

Kauttakulkijat jakamaan kustannuksia Suurin huoli Pääkköläntienkin tiekunnassa on se, miten kunnan avustusten jatkossa käy. Rahoitusta on jo nyt etsittävä muualta. – Kokeilimme pari vuotta sitten eräänlaista vapaaehtoista maksua. Laitoimme tienposkeen kyltit, että ota yhteyttä, jos haluat osallistua tienpidon kustannuksiin. Ja muutama käyttäjä ottikin, toteaa Kalle Savolahti. Ilahduttavaa on ollut sekin, että eräs paikallinen taksiyrittäjä otti itse yhteyttä suoraan tiekuntaan ja kysyi lupaa, voisiko hän käyttää yksityistietä koululaiskyytien ajoon yksityistien kautta. Kaikki tien käyttäjät eivät kuitenkaan ole näin omatoimisia. – Tulemme laittamaan tänä keväänä tien aktiivikäyttäjille kirjeet, joissa kerromme muuttuneista asetuksista ja

Yleisten kyläteiden kunnossapitoon liittyvistä asioista keskusteltiin helmikuun lopulla Kanttilassa pidetyssä tieillassa. Positiivista palautetta tieillasta on tullut myös jälkeenpäin, sillä monin paikoin kyläteiden talvikunnossapito on parantunut. Yleisten teiden kunnossapidosta Pieksämäellä vastaa Pohjois-Savon Ely-keskus ja pääurakoitsijana toimii Koillistie Määttä. Lisää rahaa tienpitoon ei ole kuitenkaan luvassa, joten säästöjä haetaan perusparannuksista. Hoidon taso pyritään säilyttämään entisellään.

myös tienpidosta ylipäätään. Samalla innostamme käyttäjiä osallistumaan tienkäyttöön liittyviin kustannuksiin, jotka kasvavat tienkäyttäjien kasvun myötä. Tienkäyttömaksuthan Pääkköläntiellä ovat varsin pienet, toteaa tiekunnan sihteeri Riitta Paasivuori. Hänen mukaansa yllättävän moni kyläläinen saati loma-asukas ei tiedä, että Pääkköläntie on yksityisin varoin ja vähäisellä kunnan tuella ylläpidetty tieosuus. Ainakaan vielä Pääkköläntien tiekunnassa ei ole tosissaan pohdittu sitä vaihtoehtoa, että yksityistietä lähdettäisiin hakemaan julkiseksi tieksi. – Sen verran talkoohenkeä ja uskoa rahoituksen järjestymiseen meillä piisaa. Tähän asti on pärjätty ja varmasti pärjätään jatkossakin, toteaa Kalle Savolahti.


Kylakumppani lehti