Suomen offshore toimiala 2013

Kuva: Wikimedia Commons pping Oy

Kuva: Arctia Shipping Oy pping Oy

Suomen offshore-toimiala 2013 The Finnish Offshore Industry 2013 Selvitys toteutettiin osana Offshore-liiketoiminta suomalaiselle pk-sektorille -hanketta. Hanketta rahoittavat Satakunnan ELY-keskus sekä Porin, Rauman, Uudenkaupungin ja Turun kaupungit LOURA, Lounaisrannikon kehittämisvyöhyketyön kautta.

Suomen offshore-toimiala 2013

Executive Summary In 2013, approximately 150 companies in Finland are active in the offshore industry and the importance of the offshore business is increasing for them. In recent years the Finnish offshore industry has experienced a rapid growth and the industry’s value of exports is expected to exceed 1.6 billion euros in 2013. The offshore industry accounts for about 3 per cent of Finland’s total exports. In this study, the offshore industry is defined as businesses conducting or supporting offshore oil and gas exploration and production as well as other production and related activity in the sea (for example, offshore wind and wave energy and seabed mining).

The offshore industry employs approximately 4 900 persons in Finland and the companies that participated in this study are planning to recruit more than 200 new employees for offshore businesses during the next two years. Offshore is seen as a logical extension to the traditionally strong Finnish marine industry.

High technological expertise, quality and reliability are seen as the main strengths of the Finnish offshore industry. Technology is the most important industry segment in Finland accounting for approximately 1.25 billion euros, or 65 %, of the industry’s revenues. Strong players in this area are companies such as Wärtsilä, Rolls-Royce, ABB and Steerprop that have units in Finland specializing in propulsion, power and engine technologies. Finnish technology companies are in a good market position especially in the growing deepwater and arctic areas.

Finnish yards active in the offshore industry include STX Finland, Arctech Helsinki Shipyard (joint venture of STX Finland and Russian United Shipbuilding Corporation) and Technip Offshore Finland. Although the offshore order books of the Finnish yards have decreased over the past year, there is significant potential to expand the yards’ construction activities to cover new types of offshore vessels and structures. Other key companies in the industry include engineering companies, workshops and material suppliers. Furthermore, the state-owned Arctia Shipping has been active in the offshore service sector conducting ice management and other supporting tasks for international oil and gas companies.

Industry growth can be supported by actions that increase the competitiveness of production activities, foster innovation, ensure the availability of skilled workforce and promote the cooperation within the industry. These issues call for measures also from the political decisionmakers.

Globally, the offshore industry is expected to grow about 10 % per annum in the coming years, which is clearly above the expected growth rate of the world economy. In recent years, the annual average growth of the Finnish offshore industry has exceeded 13 % and the growth is likely to exceed the overall economic growth of Finland also in the coming years. The industry has also the potential to create a significant number of new jobs in Finland.

sivu 1 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

Key figures

Overview of the Finnish offshore industry Value of exports 2009-2014e, M€

Number of employees 2009-2014e

2 500

5 000

2 000

4 000

1 500

3 000

1 000

2 000

500

1 000

0

09

10

11

Revenues by industry segment 2013

Other Subcontracting 9 %

11 %

Yards and engineering

Technology

65 %

15 %

0

12 13e 14e

09

10

11

12

13e 14e

Source: information provided by the companies, VALOR analysis

Companies’ outlook offshore businesses 2013

for

Export areas of the Finnish offshore industry 2013

2012

25 %

Russia

39 %

Grows moderately

58 %

Middle East and Africa

29 %

Remains stable

2012 28 % 28 %

Norwegian Sea and Northern Europe

22 %

Grows strongly

Decreases slightly

their

8% 9% 1% 4% 15 % 14 %

North America

13 %

South America

7%

10 % 12 %

4%

36 % 28 %

Asia Decreases sharply

3%

Other

0%

Lähde: information provided by the companies, VALOR analysis

1% 5%

Lähde: information provided by the companies, VALOR analysis

sivu 2 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

Tiivistelmä Offshore on vuonna 2013 merkittävää liiketoimintaa noin 150 Suomessa toimivalle yritykselle ja offshore-liiketoiminnan merkitys kyseisille yrityksille on edelleen kasvussa. Vuosina 2012 ja 2013 toimialan viennin arvo on kasvanut vauhdilla ja sen odotetaan olevan yli 1,6 miljardia euroa vuonna 2013. Offshore-toimialan osuus on jo noin 3 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Offshoretoimialalla tarkoitetaan öljyn ja kaasun etsimistä tai tuotantoa merenpohjasta, tätä tukevia liiketoimintoja sekä muuta tuotantoa ja tätä tukevaa toimintaa merellä (esim. merituuli- ja aaltovoima sekä merellä tapahtuva kaivostoiminta).

Offshore-toimiala työllistää vuonna 2013 suoraan noin 4 900 henkilöä Suomessa ja selvityksessä mukana olleet yritykset aikovat rekrytoida Suomen offshore-liiketoimintoihinsa yli 200 henkilöä lisää vuoteen 2015 mennessä. Offshore koetaan selvityksen mukaan loogisena jatkeena Suomen meriteollisuusosaamiselle.

Offshore-toimialan kansainväliseksi kasvuksi ennakoidaan lähitulevaisuudessa noin 10 prosenttia vuodessa, mikä ylittää selvästi maailmantalouden odotetun keskimääräisen kasvun. Toisaalta yhä useammat suomalaiset toimijat kokevat haasteita kasvun ylläpitämisessä Suomen yksiköissään.

Haasteita Suomessa toimiville yrityksille aiheuttavat ennen kaikkea koveneva kansainvälinen kilpailu sekä Suomen tuotannollisen työn kustannus ja joustamattomuus. Toimialan kehittymisen tukemiseksi toivotaan poliittisilta päätöksentekijöiltä erityisesti toimenpiteitä, joilla varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus toimialalle, edistetään innovaatioiden syntymistä ja tuetaan tuotannon kilpailukykyä.

Offshore-teollisuuden kasvun moottoreina toimivat Suomessa jo vahvat erityisosaamisalueet.

Meriteollisuuden ja offshore-teollisuuden lähentyminen syvissä vesissä tapahtuvan tuotannon kautta sekä arktisten alueiden kasvu offshoressa edistävät suomalaisen teknologian käyttöä offshoretoimialla. Teknologia muodostaakin Suomen offshore-toimialan merkittävimmän liiketoimintaalueen vastaten 65 prosentista toimialan liikevaihdosta. Vuonna 2013 teknologiayritysten yhteenlasketun offshore-liiketoiminnan liikevaihdon odotetaan nousevan noin 1,25 miljardiin euroon, josta vientiä on 1,20 miljardia euroa. Vahvoja toimijoita tällä alueella ovat esimerkiksi propulsio- ja moottoriteknologioihin erikoistuneet Wärtsilä, Rolls-Royce, ABB ja Steerprop.

Toimialan hyvää yleiskehitystä on varjostanut STX:n offshore-alusten tilauskannan supistuminen ja Technipin spar-lautan peruuntuminen keväällä 2013. Tämän seurauksena suomalaisten telakoiden suhteellisen osuuden toimialan liikevaihdosta odotetaan pienentyvän.

Haasteista huolimatta offshore-toimialan korkeiden laatuvaatimusten ja korkean teknologisen tason johdosta suomalaisilla yrityksillä on hyvä asema ottaa osansa globaalista markkinakasvusta myös tulevina vuosina. Poistamalla kasvuesteitä poliittisen päätöksenteon, koulutuksen ja aktiivisen toimialayhteistyön voimin, on offshore-toimialalla saavutettavissa merkittävästi yleistä talouskehitystä suurempaa kasvua ja kansallisestikin merkittävää liiketoimintaa sekä työllistettävissä merkittävä määrä suomalaisia lähivuosien aikana.

sivu 3 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

Avainluvut

Suomen offshore-toimialan avainluvut Toimialan vienti 2009-2014e, M€

Toimialan henkilöstömäärän Liiketoiminta-alueiden kehitys 2009-2014e osuus liikevaihdosta 2013

2 500

5 000

2 000

4 000

1 500

3 000

1 000

2 000

500

1 000

0

09

10

11

Muu Alihankinta 9 %

11 % Telakat ja suunnittelu

Teknologia

65 %

15 %

0

12 13e 14e

09

10

11

12

13e 14e

Lähde: yritysten antamat tiedot ja ennusteet, VALOR-analyysi

Suomessa toimivien yritysten kasvunäkymät offshore-teollisuudessa

Suomalaisten yritysten vientialueet offshore-teollisuudessa

Offshore-toimialaselvitys 2013

Offshore-toimialaselvitys 2013

Offshore-toimialaselvitys 2012

Offshore-toimialaselvitys 2012

25 %

58 %

Lähi-itä ja Afrikka

29 %

Pysyy tasaisena

Laskee voimakkaasti

Venäjä

39 %

Kasvaa kohtalaisesti

Laskee hieman

Norjanmeri ja Pohjois-Eurooppa

22 %

Kasvaa voimakkaasti

8% 9% 1% 4%

15 % 14 %

Pohjois-Amerikka

13 %

Etelä-Amerikka

7% 4%

10 % 12 % 36 % 28 %

Aasia

3% Muut

0%

Lähde: tutkimukseen osallistuneet yritykset, VALOR-analyysi

28 % 28 %

1% 5%

Lähde: tutkimukseen osallistuneet yritykset, VALOR-analyysi

sivu 4 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

Saatesanat

Vuonna 2012 Prizztech Oy toteutti kaikkien aikojen ensimmäisen selvityksen Suomen offshore-toimialasta.

Sen tavoitteena oli tarkastella offshore-liiketoiminnan merkitystä Suomelle omana itsenäisenä toimialanaan.

Selvitys oli merkittävä, sillä offshore-liiketoiminnan volyymeja ja kehitysnäkymiä ei ollut aiemmin tilastoitu omana toimialanaan, vaan ne oli tyypillisesti käsitelty osana yritysten muuta, esimerkiksi meriteollisuuteen tai kone- ja metallituoteteollisuuteen kuuluvaa toimintaa. Siten offshore-toimialan omia liikevaihto- ja henkilöstölukuja tai muita tilastoja ei ole ollut aiemmin tiedossa.

Vuoden 2012 selvitys osoitti, että offshore on merkittävää liiketoimintaa yli sadalle Suomessa toimivalle yritykselle ja offshore-liiketoiminnan merkitys näille yrityksille on kasvussa. Toimialan kasvuksi ennakoitiin lähivuosina noin 10 % vuodessa, mikä oli selvästi yleistä odotettua talouskehitystä nopeampaa. Näkymät olivat poikkeuksellisen lupaavia tilanteessa, jossa teollisuuden kasvuodotukset Suomessa olivat yleisesti heikot. Selvitys sai positiivisen vastaanoton sekä yritysten että valtionhallinnon taholta ja se on toiminut hyvänä tukena meriteollisuuden tulevaisuuden strategioiden suunnittelussa. Voidaan perustellusti sanoa, että vuosi sitten julkaistu selvitys toi Suomen offshore-toimialan ja sen tarjoamat mahdollisuudet yleiseen tietoisuuteen kokonaan uudella tavalla.

Tänä vuonna tehty selvitys osoittaa, että offshore-toimialan kasvu vuonna 2012 oli ennakoituakin vahvempaa ja yleisnäkymät ovat säilyneet hyvinä yleisestä taantumasta ja meneillään olevasta meriteollisuuden rakennemuutoksesta huolimatta. Viime vuosina toimialan kasvu on ollut keskimäärin yli 13 % vuodessa ja toimialan viennin arvon odotetaan ylittävän tänä vuonna 1,6 miljardia euroa. Tämä vahvistaa edelleen offshore-toimialan kiinnostavuutta ja merkitystä suhteessa perinteiseen suomalaiseen meriteollisuuteen.

Suomen offshore-toimiala 2013 -selvitys on toteutettu edellisen vuoden hyväksi todettua mallia noudattaen.

Koska selvitys on toinen perättäinen samansisältöinen tutkimus, voidaan suorittaa vertailu edellisen vuoden tuloksiin ja saadaan näkyviin kehitystrendejä. Tämä lisää edelleen selvityksen arvoa ja käyttökelpoisuutta strategian tekemisen, liiketoiminnan suunnittelun ja markkinoinnin apuvälineenä.

Offshore-toimiala tarjoaa Suomessa toimiville yrityksille runsaasti kiinnostavia kasvumahdollisuuksia kaikissa yritysten kokoluokissa. Toivomme, että selvitys osaltaan auttaa yrityksiä sitoutumaan alalle tuloon ja pitkän tähtäimen kasvutavoitteiden asettamiseen offshore-toimialalla. Samoin toivomme, että selvitys auttaa virkamiehiä ja päättäjiä sitoutumaan tarvittaviin yritysten kasvua edesauttaviin julkisiin tukitoimiin ja suuntaamaan nämä tukitoimet niin, että ne parhaiten auttavat yrityksiä pääsemään alalle, vakiinnuttamaan asemansa ja toteuttamaan kasvutavoitteensa.

Kiitokset ansiokkaasta selvitystyöstä VALOR NAG Partners Oy:n Antti Haloselle, Johan Haatajalle ja John Sulinille. Kiitämme erityisesti myös kyselyyn vastanneita yrityksiä ja haastatteluihin osallistuneita yritysten edustajia, jotka tekivät tilaa kiireiseen aikatauluunsa ja mahdollistivat laadukkaan tutkimuksen toteuttamisen.

Porissa 27.6.2013 Pekka Rouhiainen

sivu 5 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

Sisällysluettelo 1.

Johdanto ........................................................................................................................................................................... 7

2.

Offshore-liiketoiminta maailmalla ............................................................................................................................... 9

3.

4.

5.

2.1.

Öljyn ja kaasun rooli energiatuotannossa ....................................................................................................... 9

2.2.

Offshore-tuotannon rooli maailman öljyn ja kaasun tuotannossa ............................................................. 9

2.3.

Siirtymä syvempiin vesiin ja haastavammille alueille.................................................................................... 11

2.4.

Merkittävimmät maantieteelliset alueet......................................................................................................... 13

2.5.

Offshore-öljy- ja kaasuteollisuuden tulevaisuuden näkymät ..................................................................... 14

2.6.

Merituulivoima ja muut uudet offshore-teollisuuden alueet ..................................................................... 17

Toimiala Suomessa....................................................................................................................................................... 21 3.1.

Telakat ja suunnittelu ......................................................................................................................................... 23

3.2.

Teknologiayritykset ............................................................................................................................................ 25

3.3.

Alihankkijat ........................................................................................................................................................... 27

3.4.

Materiaalit ............................................................................................................................................................. 29

3.5.

Muut osa-alueet ................................................................................................................................................... 31

3.6.

Eri kokoisten yritysten asema offshore-toimialla ........................................................................................ 32

Suomen offshore-toimialan haasteet ja mahdollisuudet...................................................................................... 33 4.1.

Kilpailuedut ja vahvuudet .................................................................................................................................. 34

4.2.

Haasteet ................................................................................................................................................................ 35

4.3.

Kasvumahdollisuudet ......................................................................................................................................... 38

Toimenpide-ehdotukset offshore-toimialan kansalliseksi kehittämiseksi ....................................................... 41 5.1.

Korkean profiilin vienninedistäminen valtionjohdon toimesta ja poliittinen tuki ................................ 41

5.2.

Arktisen alueen strategia................................................................................................................................... 42

5.3.

Rahoitusinstrumentit sekä lyhyen että pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamiseksi ....................... 42

5.4.

Vienninedistäminen luomalla yrityksille suoria asiakaskontakteja ........................................................... 43

5.5.

Osaamisen varmistaminen julkista koulutustarjontaa kehittämällä ......................................................... 43

6.

Johtopäätökset .............................................................................................................................................................. 44

7.

Menetelmät ja tietojen luotettavuus ........................................................................................................................ 47 7.1.

Tausta ja tavoitteet ............................................................................................................................................. 47

7.2.

Menetelmät........................................................................................................................................................... 47

7.3.

Tutkimuksen laatu ja luotettavuus .................................................................................................................. 48

Liitteet...................................................................................................................................................................................... 50 Kyselyyn tai haastatteluihin vastanneet yritykset ...................................................................................................... 50

sivu 6 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

1. Johdanto Suomen offshore-toimiala 2013 –selvitys kuvaa Suomen offshore-toimialan rakennetta ja liiketoiminnan volyymejä sekä tulevaisuudennäkymiä Suomessa. Selvitys on jatkoa vuonna 2012 toteutetulle ensimmäiselle Suomen offshore-toimialasta tehdylle selvitykselle. Selvityksen toimeksiantaja on Prizztech Oy (www.prizz.fi) ja se toteutettiin osana Offshore-liiketoiminta suomalaiselle pk-sektorille -hanketta. Hanketta rahoittavat Satakunnan ELY-keskus ja Porin, Rauman, Uudenkaupungin sekä Turun kaupungit LOURA Lounaisrannikon kehittämisvyöhyketyön kautta.

Selvitys toteutettiin vuoden 2013 huhti-kesäkuussa ja selvityksen toteutti VALOR NAG Partners Oy (www.valor.fi). Selvitys keskittyy Suomessa ja Suomesta tehtäviin offshore-tuotteisiin ja palveluihin. Selvityksessä haastatellut yritykset ja kyselyyn osallistuneet yritykset edustavat offshore-toimialaa varsin kattavasti telakka- ja teknologiateollisuuden tunnettujen hankintaketjujen osalta. Selvityksen kattavuutta on parannettu edelleen edellisvuodesta laajentaen kyselyjoukkoa systemaattisen haun keinoin. Selvityksen ulkopuolelle on systematiikasta huolimatta todennäköisesti jäänyt pieni joukko yrityksiä, jotka eivät ole Meriteollisuus ry:n jäseniä, joilla ei ole internet-näkyvyyttä offshore-toimintansa osalta ja jotka eivät ole tulleet esiin muiden yritysten haastatteluissa. Tarkempi kuvaus selvityksen toteutuksesta on esitetty luvussa 7.

Offshore terminä viittaa tätä nykyä erityisesti merellä tapahtuvaan öljyn ja kaasun tuotantoon ja etsintään. Yksi keskeinen offshore-toimialaa laajemmin määrittelevä tekijä ovat siihen liittyvät erittäin korkeat laatuvaatimukset. Nämä vaatimukset kulkevat läpi hankinta- ja palveluketjujen niille toimijoille, jotka ovat mukana offshore-liiketoiminnassa. Selvityksessä offshore-toimialaa tarkastellaan tässä yhteydessä laajemmin huomioiden myös nämä vaatimukset täyttävät toiminnot.

Seuraaviin kuviin on koottu eräitä offshore-toimialan asiakasteollisuuksia sekä kuvattu offshoreklusterin rakennetta Suomessa.

Offshore-toimialan asiakasteollisuudet Nykyinen tuotanto Öljy ja kaasu

Merituulivoima

Tulevaisuuden tuotanto Aaltovoima

Lähde: VALOR NAG Partners

sivu 7 (50)

Aurinkoenergia

Merenpohjan mineraalit

Suomen offshore-toimiala 2013 Offshore-klusterin rakenne Suomessa Toimialan kärkiyritykset Suunnittelu ja valmistus • Kokonaistoimittajat (EPC) • Telakat ja offshore-konepajat • Insinööritoimistot

Alihankkijat • • • •

Materiaalit Komponentit Palvelut Henkilöstövuokraus

Loppuasiakkaat

Teknologia

Öljy- ja kaasuteollisuus

• Erikoisratkaisutoimittajat • Järjestelmätoimittajat

Leasing ja varustamot Operaattorit Muu energia

Liitännäistoimijat • Satamat • Logistiikka

• Rahoitus • Vakuutus

• Luokituslaitokset • Hankintayhtiöt

• Koulutus • T&K

• Etujärjestöt • Yhdistykset

Lähde: VALOR NAG Partners

Edellä kuvatun perusteella offshore-toimialaksi ymmärretään selvityksessä myös liiketoiminta, joka tukee öljyn- tai kaasun etsimistä ja tuotantoa meren pohjasta sekä liiketoiminnat, jotka tukevat merituulivoiman ja merellä tapahtuvan muun tuotantotoiminnan rakentamista ja operointia. Sen sijaan esimerkiksi öljy- ja kaasulogistiikkaan liittyvät tankkeri- ja satamatoiminnot on jätetty selvityksen ulkopuolelle, koska näissä vaatimukset eivät ole offshore-toimialan mukaisia.

sivu 8 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

2. Offshore-liiketoiminta maailmalla 2.1.

Öljyn ja kaasun rooli energiatuotannossa

Nestemäisten energialähteiden1, maakaasun ja hiilen tuotanto on kasvanut maailmalla nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Valtaosa näistä on fossiilisia polttoaineita, jotka ovat edelleen ylivoimaisesti tärkeimpiä energianlähteitä maailmassa. Fossiilisten polttoaineiden osuus maailman energian kokonaiskulutuksesta on yli 80 prosenttia ydinvoiman ja uusiutuvien energianlähteiden muodostaessa loput.

Maailman energian kokonaiskulutus polttoainetyypeittäin % kokonaiskulutuksesta Uusiutuvat 11 % Ydinvoima 5%

2030

2015

2010

14 %

12 % Nestemäiset 33 %

6%

33 %

7%

30 %

Hiili 29 %

Maakaasu 22 %

27 %

27 % 22 %

22 %

Lähde: U.S. Energy Information Administration (EIA), VALOR-analyysi

U.S. Energy Information Administrationin (EIA) ennusteiden mukaan fossiiliset polttoaineet tulevat säilymään tärkeimpinä energianlähteitä myös seuraavien vuosikymmenten aikana, vaikka uusiutuvan energian ja ydinvoiman osuus hieman nouseekin.2 Vuonna 2030 fossiilisten polttoaineiden arvioidaan muodostavan edelleen lähes 80 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta maailmassa, sillä uusiutuvat energialähteet tai ydinvoima eivät ehdi tällä aikavälillä korvata kovinkaan suurta osaa voimakkaasti kasvavasta kulutuksesta.

Energian kokonaiskysyntä tulee EIA:n arvion mukaan kasvamaan vuoden 2010 tasosta noin 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä johtaa fossiilisten polttoaineiden kysynnän kasvuun, vaikka niiden suhteellinen osuus kokonaisuudesta laskeekin. Jotta energiatarve voidaan tällä aikavälillä kattaa, on tuotantoa kasvatettava. Investointien öljyn ja kaasun tuotantoon ennakoidaankin kasvavan lähivuosina.

2.2.

Offshore-tuotannon rooli maailman öljyn ja kaasun tuotannossa

Offshore-toimiala on kasvanut vauhdilla öljyn kysynnän ja hinnannousun johdosta. Uusista öljy- ja kaasuesiintymistä yhä suurempi osa on löydetty mereltä ja myös yhä suurempi osa öljyntuotannosta tehdään merellä. Vuoteen 1995 saakka maanpäälliset ja matalan veden (alle 500 1

muun muassa raakaöljy, bensiini, lämmitysöljy, diesel, propaani sekä muut kuten biopolttoaineet ja nestemäinen maakaasu 2 U.S. Energy Information Administration (EIA), “Annual Energy Outlook 2013,” 2013.

sivu 9 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 metriä syvät) esiintymät vastasivat noin 90 prosentista kaikista uusista esiintymistä. Vuoden 1995 jälkeen syvän veden esiintymien osuus kokonaisesiintymistä on kasvanut voimakkaasti ja vuonna 2010 ne vastasivat ENFA:n mukaan jo lähes 50 prosentista kaikista uusista löydetyistä esiintymistä.3 Löydetyt öljy ja kaasuesiintymät

Maailman öljyntuotanto

Tavanomaiset esiintymät, 1980-2010

Miljoonaa barrelia päivässä 90

100 %

Maanpää llinen

80

70 60 50

Matala vesi

Maanpäällinen

40 30 20

Syvä vesi 0%

'80

'85

'90

Lähde: ENFA, VALOR-analyysi

'95

'00

'05

Matala vesi

10

Syvä vesi

0

'10

'65 '70 '75 '80 '85 '90 '95 '00 '05 '10 '15

Lähde: Infield, VALOR-analyysi

Offshore-öljyn ja -kaasun tuotannon merkitys on kasvanut uusien esiintymien hyödyntämisen myötä. Vuonna 1965 offshoren osuus maailman öljyntuotannosta oli noin 8 prosenttia, mutta vuonna 2010 se oli Infieldin tilastojen mukaan jo 32 prosenttia.4 Öljyn kysynnän jatkuva kasvu lisää merellä tapahtuvaa tuotantoa entisestään, sillä maalla tapahtuvan tuotannon määrä ei kasva uusista investoinneista huolimatta, vaan uudet investoinnit ainoastaan korvaavat vanhaa kapasiteettia. Öljyja kaasualan investoinneista jo lähes 30 prosenttia tehdäänkin merellä tapahtuvaan Offshore öljyn- ja kaasun investoinnit USD miljardia, 2006-2016 tuotantoon.

140 Maailman offshore öljyn ja kaasun tuotantoon 120 investoidaan vuosittain yli 100 miljardia 5 100 Yhdysvaltain dollaria vuosina 2013-2015.

Matalan veden investoinnit Investointien lisäksi offshore-tuotantoon 80 liittyviin palveluostoihin käytetään myös lähes 60 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosittain.

40 Offshore-investointien osalta painopiste on Syvän veden 20 investoinnit siirtynyt matalan veden investoinneista syvän 0 veden investointeihin. Yli 60 miljardia dollaria '06 '07 '08 '09 '10 '11 '12 '13 '14 '15 '16 Lähde: Infield, Douglas-Westwood, VALOR-analyysi investoinneista menee vuonna 2013 syvän veden investointeihin ja osuuden ennakoidaan yhä kasvavan tulevaisuudessa. Kasvun taustalla on se, että uudet löydöt sijoittuvat yhä syvemmille ja haastavammille alueille. Lisäksi matalan veden öljyesiintymät ovat jo suurimmaksi osaksi tuotantokäytössä.

3

ENFA, “Oil & Gas Costs Perspectives: Focus on conventional oil & gas projects,” 10th ASPO Conference, 2012.

Infield, “Offshore Outlook 2012,” 2013.

5 Douglas-Westwood, “Global offshore prospects,” 2013.

4

sivu 10 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

2.3.

Siirtymä syvempiin vesiin ja haastavammille alueille

Tekniset ratkaisut öljyn etsimiseksi ja tuotannoksi ovat monimutkaistuneet merkittävästi öljylöytöjen suuntautuessa yhä syvempiin vesiin ja vaikeammin hyödynnettäville alueille. Kun veden syvyys on kasvanut, ovat lautan paikallaanpito, öljyn porauksen ja pumppaamisen toteuttaminen sekä lauttojen huolto vaikeampia ja kalliimpia toteuttaa. Lisäksi laatuvaatimukset toimialalla ovat äärimmäisen tiukat - mitä monimutkaisemmista laitoksista ja riskeistä puhutaan, sitä suurempia hankkeet ovat myös suunnittelun ja toteutuksen osalta. BP:n Deepwater Horizon –öljyvuoto vuonna 2010 on aiheuttanut laatuvaatimusten tiukentumisen, ja laatuvaateet ja viranomaismääräykset offshore-toiminnoille ovat pikemminkin kasvamassa kuin vähenemässä. Öljyä on alettu pumpata yli 2 kilometrin syvyisistä vesistä, useita kilometrejä avomerelle rannikolta. Lisähaasteena syvänmeren kohteissa on usein myös öljyn sijainti muutaman kilometrin syvyydessä merenpohjan maakerroksen alla. Tällaiset haastavien olosuhteiden syvänmeren öljynporaus- ja tuotantolautat vaativat jo miljardien eurojen investoinnit operoinnin mahdollistamiseksi. Lisäksi niiden operointi ja varautuminen ongelmatilanteisiin ovat vaikeampaa ja kalliimpaa kuin rannikon lähellä.

Eräs haasteista syvänmeren tuotannossa on avomerilauttojen pitäminen paikallaan rankoissakin merioloissa. Näissä oloissa ankkurointi olisi lähes mahdotonta, joten ratkaisuna on dynaamiseen paikannukseen ja aktiiviseen propulsioon perustuvat paikallaanpitoratkaisut. Lisäksi syvänmeren lautat suunnitellaan ja rakennetaan usein myös tuotantolaitoksiksi, koska öljyn siirtologistiikka vaikeutuu etäisyyksien pidentyessä. Tällaisissa tuotantolaitoksissa kyetään prosessoimaan ja varastoimaan öljyä eri laaduiksi jo lautalla, mikä tehostaa koko tuotantoprosessia. Tekninen kehitys kasvattaa kuitenkin investointien kokoa ja lähentää merellä tapahtuvaa öljy- ja kaasuntuotantoa perinteisen meriteollisuuden kanssa, kun kelluvien ja propulsiota vaativien ratkaisujen tarve kasvaa. © Technip Oyj

Oheisessa kuvassa on esitetty tyypillisiä tuotantoalustoja öljy- ja kaasuteollisuudessa eri syvyysolosuhteissa.

sivu 11 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 Tyypilliset lautat ja alukset offshore-öljyn ja -kaasun tuotannossa, etsinnässä ja näihin liittyvissä tukitehtävissä Tuotanto Fixed platf orm

Subsea

TLP

Spar

Matala vesi <500 m

Semisub

FPSO

Etsintä

Tukialukset

Drillship

OSV

Syvä vesi (deep sea) >1 500 m

Lähde: Technip, Petrobras esittelymateriaalit, VALOR NAG Partners

Tuotantolautoista FPSO-malli (Floating Production, Storage and Offloading) on yleistynyt sen monikäyttöisyyden sekä hyvän syvänmeren soveltuvuuden myötä. FPSO on tyypillisesti tavallisen laivan runkoon rakennettu yksikkö ja monet rakenteelliset ja tekniset ratkaisut vastaavat perinteistä meriteollisuutta - joskin korkeammilla laatutasovaatimuksilla. Semisub-, TLP- ja spartyyppiset lautat ovat usein ensisijaisia niiden ollessa yksinkertaisempia ja halvempia ratkaisuja kuin FPSO-lautat, mutta niiden rakenteet ja propulsiotarve poikkeavat merkittävästi kauppalaivaston tarpeista ja ne ankkuroidaan yleensä paikalleen jopa kymmeniksi vuosiksi. Muista offshore-aluksista etsinnässä käytetyt porausalukset (drillship) ovat hyvin lähellä perinteisiä laivoja, joihin on kiinnitetty porauskalusto ja tähän liittyvät ohjaus- ja muut tekniset laitteet. Porauspuolella laivat ovatkin korvaamassa perinteiset hinattavat ratkaisut niiden monikäyttöisyyden ja nopeuden ansiosta.

Varsinaisten poraus- ja tuotantolauttojen lisäksi öljyn- ja kaasuntuotanto vaatii monipuolisen infrastruktuurin tuekseen.

Monet tukitoiminnoista ovat erikoispalveluita kohdistettuna offshore-toimialalle, mistä johtuen ne ovat kiinteä osa offshore-toimialaa. Esimerkkejä tällaisista liiketoiminnoista ovat öljyn ja kaasun etsintään liittyvät poraus- ja geologiset/seismografiset alukset sekä tuotantolauttojen tukena toimivat erikoistuneet tukialukset (OSV, offshore supply vessel), jotka kuljettavat henkilöstöä, tarvikkeita ja materiaaleja ja toimivat tukialuksina esimerkiksi sukeltajille.

sivu 12 (50)

© Wärtsilä Oyj

Suomen offshore-toimiala 2013

2.4.

Merkittävimmät maantieteelliset alueet

Maailman suurimpia offshore-markkinoita ovat niin sanottu kultaisen kolmion alue (Meksikonlahden, Brasilian ja Itä-Afrikan alueet) sekä Pohjan- ja Norjanmeren alue. Näistä alueista erityisesti Länsi-Afrikan ja Brasilian alueiden investointien nähdään kasvavan tulevaisuudessa.

Tulevaisuudessa myös Aasia ja Australia nähdään kiinnostavina alueina, sillä näiden alueiden investoinnit ovat kasvamassa ja niiden merkityksen offshore-tuotannosta ennustetaan kasvavan vuosikymmenen loppua kohden merkittävästi.

Offshore öljyn ja kaasun etsinnän ja tuotannon alueet Osuus kokonaisostoista vuosina 2013-17, miljardia € Brasilia

Norja

USA

Australia

UK

Angola

Malesia

Intia

MZ

190

165

150

110

110

75

60

30

20

Lähde: Rystad Energy DCube, Aker Solutions, NAG Partners analyysi

Historiallisesti erityisesti Norja ja USA ovat investoineet voimakkaasti offshore-tuotantoon ja oman öljy- ja kaasuteollisuusosaamisensa kehittämiseen. Molemmat maat ovatkin yhä keskeisessä roolissa maailman offshore-teknologiassa. Sen sijaan merkittävä osa metallirakenteiden valmistuksesta on siirtynyt Aasiaan. Erityisesti laivojen ja lauttojen rungot tehdään Aasiassa, jossa työvoimakustannukset ovat matalat. Aasian offshore-keskuksia ovat lauttojen valmistuksessa EteläKorea ja Singapore, jotka yhdessä vastaavat suuresta osasta maailman offshore-lauttojen valmistuksesta. Myös Kiinan rooli vaativien offshore-rakenteiden valmistuksessa on kasvussa osin valtiollisen tuen ja maan kehittymisen ansiosta, mutta myös perinteisen laivanrakennuksen vaikeuksien johdosta.

Offshore-projektit ovat luonteeltaan massiivisia ja teknologisesti haastavia, ja öljy-yhtiöt ovat valmiita ostamaan teknologiaa ja palveluita sieltä mistä saavat parasta laatua ja luotettavuutta.

Massiivisista investoinneista ja riskeistä johtuen suuri osa toimialan öljy- ja kaasuyhtiöasiakkaista on miljardien eurojen kokoluokkaa ja kansainvälisiä. Toimiala onkin perusluonteeltaan yksi globaaleimmista toimialoista maailmassa ja pienetkin offshore-alalle teknologiaa tarjoavat yritykset toimivat usein maailmanlaajuisesti kyetäkseen palvelemaan monikansallisia öljy-yhtiöitä.

sivu 13 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 Poikkeuksia globaalille toimialalle muodostavat tosin eräiden markkina-alueiden kansallisten öljyyhtiöiden asettamat paikallisuusastevaatimukset, joiden perusteella ohjataan ostoja kotimarkkinalle tai vähintään vaaditaan kansainväliseltä toimittajalta tytäryhtiön perustaminen öljy-yhtiön kotimaahan. Näitä poikkeuksia on offshore-teollisuudessa yhä enemmän, sillä merkittävä osa maailman offshore-öljyn ja -kaasun hyödyntämättömistä kentistä on paikallisten, valtio-omisteisten öljy-yhtiöiden hallinnassa. Esimerkiksi Brasiliassa, Venäjällä ja Norjassa valtiolliset öljy-yhtiöt ovat merkittävässä roolissa ja pyrkivät aktiivisesti kehittämään omaa kansallista offshore-toimialaansa.

Toisaalta toinen puoli offshore-kentistä on yhä kansainvälisten öljy-yhtiöiden, kuten Exxon Mobil Corporationin, Chevron Corporationin, Royal Dutch Shellin, BP:n tai Totalin hallinnassa ja operoitavana. Kansainvälisinä pörssiyhtiöinä nämä toimijat keskittyvät enemmän taloudellisen tuoton saavuttamiseen ja huipputeknologiaan kuin yksittäisen valtion suosimiseen, mikä takaa merkittävän markkinakysynnän offshore-huipputeknologialle kansallisuuteen katsomatta.

2.5.

Offshore-öljy- ja kaasuteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Öljyn ja kaasun markkinahinnat vaikuttavat investointiaktiivisuuteen, sillä eri tuotantoprojekteilla on eri kustannusrakenteita ja monet uudet öljy- ja kaasulöydöt suuntautuvat aiempaa kalliimmille alueille. Tällaisia kalliita alueita ovat mm. arktiset ja syvänmeren offshore-alueet sekä vaikeasti hyödynnettävät maaperälöydöt. Markkina- ja tuotantohinnat vaikuttavat sekä investointien kokonaismäärään että niiden kohdentamiseen. Öljyn hinnan nousu 2000-luvulla, lukuun ottamatta vuoden 2009 maailmantalouden notkahduksen aiheuttamaa negatiivista shokkia, onkin lisännyt merkittävästi investointeja offshore-tuotantoon. Öljyn hinnan oletetaan pysyvän historiallisesti katsottuna korkealla tasolla myös tulevaisuudessa.

EIA:n perusskenaarion mukaan Brent-raakaöljyn barrellihinta jatkaa maltillista kasvua.6 Sen sijaan maakaasun hintakehitys on ollut vaihtelevaa koko 2000-luvun ajan ja hinnan ennustaminen on vaikeaa. Vuonna 2000 maakaasun hinta oli vielä keskimäärin hieman yli 5,5 USD/MBtu, josta se kohosi jopa yli 10 USD/MBtu tasolle vuonna 2005 ja romahti vuonna 2012 hintatasolle 2,6 USD/MBtu. Heilahtelua selittävät sekä vuosina 2005-2007 tapahtunut talouden ylikuumentuminen että viime aikojen maakaasun ylitarjonta Yhdysvaltojen liuskekaasuesiintymien johdosta. EIA:n maakaasun hintaennusteen perusskenaariossa maakaasun tuotannolle odotetaan pientä hinnannousua liuskekaasubuumin laantuessa, mutta hinnan pysyvän alle 4 USD/MBtu tasolla aina vuoteen 2020 saakka.

6

U.S. Energy Information Administration (EIA), “Annual Energy Outlook 2013,” 2013.

sivu 14 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

Raakaöljyn hintaennuste

Maakaasun hintaennuste

Brent, 2011 USD / barrelli, 1990-2030

Henry Hub, 2011 USD / miljoonaa Btu, 1990-2030

Lähde: EIA, VALOR-analyysi

Lähde: EIA, VALOR-analyysi

Sekä öljyn että kaasun hintaennusteiden epävarmuus vaikuttaa luonnollisesti myös investointeihin. Öljy- ja kaasualan investoinnit ovat suuruudeltaan ja aikajänteeltään erittäin merkittäviä sekä yhtiöille että yhteiskunnalle, ja hintanäkymän romahtaminen saattaa nopeasti pysäyttää suuren joukon kehityshankkeita. Goldman Sachsin arvion mukaan tämän hetken öljyn- ja kaasuntuotantoprojekteilla on hyvinkin erilaisia kannattavuusrajoja.7 Kannattavuusraja tarkoittaa, että öljyn tai kaasun hinnan laskiessa tuotantokustannuksen alle, investoinnit eivät enää ole taloudellisesta näkökulmasta kannattavia ja niiden toteutusta lykätään. Näin tapahtui esimerkiksi vuonna 2009, jolloin offshore-alan investoinnit ja tilaukset romahtivat öljyn markkinahinnan laskun myötä. Alla olevissa kuvissa on havainnollistettu erilaisten projektien kannattavuusrajoja.

Esimerkkejä öljyntuotannon kustannuksista projekteittain

Esimerkkejä kaasuntuotannon kustannuksista projekteittain

Kannattavuusraja Öljyn hinta USD/bl

Kannattavuusraja Kaasun hinta, USD/MBtu 16

150

100

Yhdysvaltojen liuskeöljy, matala vesi, onshore

Syvä vesi esim.

Norjanmerellä

Kanadan raskasöljy, Venäjän uusi tuotanto

LNG ja arktinen tuotanto Vanha Venäjä sekä osa liuskekaasusta

14 12

10 Suuret maaesiintymät ja 8 liuskekaasu 6

50

4 2 0

0

0

2

4

6

8

10

12

14

16

Tuotanto, Miljoonaa barrelia päivässä

Lähde: Goldman Sachs, VALOR-analyysi

18

0

20

2

4

6 8 10 12 14 16 Tuotanto, Miljoona boe päivässä

18

20

Lähde: Goldman Sachs, VALOR-analyysi

Tämän hetken tuotantokustannus öljyteollisuuden kalleimmilla tuotannossa olevilla kentillä on noin 90 USD/barreli. Valtaosa nykytuotannosta on tätä halvempaa, esimerkiksi syvänmeren projektien kannattavuusrajan arvioidaan olevan keskimäärin noin 60 USD/barreli, kun taas matalan veden projektien kannattavuusraja on vain noin 40 USD/barreli. Uudet Brasilian löydöt vaativat kannattavuuden saavuttamiseksi noin 80 USD/barreli hintatason öljylle. Näin ollen, mikäli öljyn hinta romahtaisi tämän tason alle, esimerkiksi Brasilia todennäköisesti lykkäisi offshoreinvestointejaan.

7

The Goldman Sachs Group, “330 projects to change the world,” 2011.

sivu 15 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 Vastaavasti offshore-kaasuntuotannon osalta tuotantokustannuksiltaan kalleimmat kaasuhankkeet ovat arktiset tuotantoprojektit, joissa kannattavuusraja on noin 9-12 USD/MBtu tasolla.

Myös muu offshore-kaasuntuotanto on uusien investointien osalta tuotantokustannuksiltaan merkittävästi nykyistä noin 4 USD:n hintasoa kalliimpaa. Kaasun nykyisestä hintatasosta johtuen kaasupuolen offshore-investoinnit esimerkiksi Venäjällä ovat lykkääntyneet ja näyttävät lykkääntyvän edelleen.

© National Energy Board of Canada

Offshore öljy- ja kaasuteollisuuden kasvu tapahtuu tällä hetkellä erityisesti seuraavilla osa-alueilla: 1) Kehittyvät markkinat: Markkina-alueet, joilla ei ole aiemmin ollut kykyä tai kiinnostusta hyödyntää offshore-öljyä ja kaasua kasvattavat voimakkaasti investointejaan – esimerkkeinä Brasilia, LänsiAfrikka, Kiina, Indonesia ja Venäjä. Näissä maissa on syntynyt talouskasvun ja öljyn hinnan nousun myötä suuri kiinnostus etsiä ja hyödyntää uusia esiintymiä merenpohjasta.

Myös poliittisesti haastavat alueet ovat yleistymässä offshore-öljyn- ja –kaasuntuotannossa. Esimerkkinä tällaisesta vaikeasti hyödynnettävissä olevasta alueesta ovat Iranin suuret öljylöydöt Kaspianmerellä, joiden hyödyntämistä rajoittavat sekä kansainvälinen kauppasaarto että poliittisesti haastava toimintaympäristö.

2) Syvänmeren ja arktiset alueet: Rantavesistöjen öljyn ja kaasun vähentyminen sekä öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu johtavat tuotannon siirtymiseen yhä haastavampiin ympäristöihin. Syvänmeren ja arktisen alueen löytöjen hyödyntäminen ei ole ollut taloudellisesti järkevää aiemmin, mutta öljyn hintataso tukee näidenkin hankkeiden käynnistämistä. Osaltaan myös teknologian kehittyminen on tehnyt haastavampien alueiden hyödyntämisestä mahdollista ja edullisempaa. Syvänmeren öljyn- ja kaasunporauksen suuria investointeja tullaan tekemään lähivuosina erityisesti Brasiliaan. Arktisten alueiden investointeja suunnitellaan puolestaan USA:n, Kanadan, Norjan ja Venäjän pohjoisalueille.

Kehittyvät markkinat, syvänmeren alueet ja arktiset alueet vastaavat valtaosasta öljy- ja kaasuteollisuuden uusista offshore-investoinneista lähivuosina. Syvänmeren alueet vastaavat jo yli 50 prosentin osuudesta kaikista offshore-investoinneista, mikä vastaa yli 60 miljardin dollarin investointisummaa vuosittain. Syvänmeren markkina muodostaakin erittäin suuren potentiaalin yrityksille, jotka pystyvät tällä osa-alueella palvelemaan offshore-tuotantoa. Erityisesti syvänmeren ja arktisen tuotannon osalta offshore-toimiala on erittäin vaativa laatu- ja teknologiavaatimusten suhteen. Kasvu, korkea laatutaso ja yhä kehittyneemmän teknologian tarve tekevät offshoretoimialasta erittäin mielenkiintoisen Suomelle.

sivu 16 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

2.6.

Merituulivoima ja muut uudet offshore-teollisuuden alueet

Offshore-toimialalla tuore trendi on uusiutuvan energiatuotannon sekä kaivostoiminnan laajentuminen merille.

Merituulivoima on lähtenyt liikkeelle 1990-luvulla ja alan investoinnit kasvavat vauhdikkaasti erityisesti Euroopassa merituulivoimatukien ja tuotantoon kohdistuvien tavoitteiden myötä. Myös muiden uusiutuvien energiamuotojen tuotannon © Technip Oyj uskotaan yleistyvän merellä; aaltovoimaa tuotetaan myös kaukana rannikoilta ja merellä tapahtuvan aurinkoenergiatuotannonkin uskotaan löytävän markkinansa. Uusiutuvan energian tuotantoa merellä ajaa erityisesti Iso-Britannia, joka on vastannut Euroopassa jopa 60 prosentista merituulivoima- ja aaltovoimainvestoinneista viime vuosina.

Ensimmäinen merituulivoimapuisto pystytettiin vuonna 1991 Tanskan rannikolle Vindebyhyn, mutta vielä vuonna 2000 merituulivoimapuistoja oli maailmassa ainoastaan seitsemän kappaletta. 2000luvulla merituulivoimapuistojen määrä on kasvanut jo yli 60 kappaleeseen, mikä kuvastaa hyvin merituulivoimaan kohdistunutta kiinnostusta ja kasvua.8 Myös kokonaiskapasiteetti on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana. Vuoden 2012 aikana uutta kapasiteettia rakennettiin yli 1 100 MW, mikä tarkoittaa yli 30 prosentin vuosikasvua kokonaiskapasiteetissa. Vuoden 2012 lopussa merituulivoiman kokonaiskapasiteetti ylitti 4 500 MW.9

Merituulivoimakapasiteetti Vuodet 1991-2012, MW 5 000

4 000 Kumulatiivinen määrä

3 000 2 000 1 000 Vuosittainen lisäys 0 1991 Lähteet: EWE, VALOR -analyysi

1996 Lindoe

2001 Offshore

2006 Renewables

2011 Center,

Voidaan sanoa, että merituulivoimasta on tullut varteenotettava energiantuotantomuoto vasta 2010-luvulle tultaessa.

Perinteiseen maanpäälliseen tuulivoimatuotantoon verrattuna merituulivoiman etuna ovat suurille rakenteille riittävä tila sekä tuuliolosuhteiden ja energiatuotannon ennustettavuus. Lisäksi turbulenssin muodostuminen on vähäisempää, sillä merellä ei ole fyysisiä esteitä, kuten rakennuksia, metsiä tai korkeuseroja. Merituulivoiman haasteina ovat ympäristön asettamat erityisvaatimukset laitteistolle (esimerkiksi korroosion ja kylmien olosuhteiden vuoksi), kovat tuulenpuuskat, hankaloitunut pääsy laitokselle sekä korkeammat asennus- ja huoltokustannukset.

Merituulivoimatuotanto on keskittynyt varsin voimakkaasti Eurooppaan. Vuonna 2010 Kiinaan rakennettu Donghai Bridge -merituulivoimapuisto oli ensimmäinen Euroopan ulkopuolinen projekti. Japani ja Etelä-Korea ovat Kiinan lisäksi ainoat Euroopan ulkopuolella olevat muut maat, joihin on rakennettu tuotantokapasiteettia. Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean yhteenlaskettu osuus maailman merituulivoimakapasiteetista on vielä alle 5 prosenttia, mutta sen ennakoidaan kasvavan 8

The European Wind Energy Association, “Wind in our Sails: The coming of Europe’s offshore wind energy industry,” 2011.

9 Lindoe Offshore Renewables Center, “Offshore Wind Statistcs database,” 5/2013.

sivu 17 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 nopeasti. Vuoden 2013 alussa Euroopassa on kuitenkin vielä noin 95 prosentista rakennetusta kapasiteetista ja pelkästään Iso-Britannia vastaa yksin yli 60 prosentista koko maailman merituulivoimakapasiteetista. Tanska on toiseksi suurin merituulivoimatuottajamaa noin 15 prosentin osuudellaan.10 Merituulivoimatuotanto maittain Vuonna 2013, MW Eurooppa

Norja 2

Iso-Britannia Irlanti 3 309 25

Ruotsi 163

Japani 34

Kiina 186

Suomi 32

Etelä-Korea 2

Tanska 871

Hollanti Belgia 247 Portugali 2

Aasia

Suurimmat merituulivoimapuistot MW

Saksa 120

195

London Array 1

630

Maa Iso-Britannia

Greater Gabbard

504

Iso-Britannia

Sheringham Shoal

317

Iso-Britannia

Thanet

300

Iso-Britannia

Horns Rev 2

209

Tanska

Lähde: Lindoe Offshore Renewables Center, VALOR-analyysi

Tulevaisuuden merituulivoimainvestoinnit suuntautuvat ennusteiden mukaan edelleen valtaosin Eurooppaan. Arvioiden mukaan Euroopassa investoidaan merituulivoimaan noin 14,4 miljardia euroa vuonna 2020, mikä on noin kaksinkertaisesti vuoden 2013 tasoon verrattuna. Aasia puolestaan on vakiinnuttamassa paikkansa toiseksi suurimpana maanosana merituulivoimakapasiteetin osalta, sillä maanosan investointien ennustetaan kasvavan noin 4,8 miljardiin euroon vuonna 2020. Pohjois-Amerikassa merituulivoiman ei ennusteta ottavan tuulta alleen, vaan markkinan odotetaan pysyvän melko pienenä suhteessa Eurooppaan ja Aasiaan ainakin vuoteen 2020 asti.11

10 11

Lindoe Offshore Renewables Center, “Offshore Wind Statistcs database,” 5/2013.

Roland Berger, “Offshore Wind Toward 2020: On The Pathway To Cost Competitiveness," 2013.

sivu 18 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 Merituulivoimainvestoinnit maailmalla Ennuste vuosille 2013-2020 Suunnitelma lisäkapasiteetista Kapasiteettia rakenteilla

Miljardia € 20

Pohjois-Amerikka

Eurooppa 14.4

15 10

7.0

5 0

Aasia

0.0 2013

1.1

1.6

2016

2020

9.4 1.6

2013

2016

2020

2013

3.2

2016

4.8

2020

Lähteet: EER, BTM, Global Data, Roland Berger, VALOR-analyysi

Euroopan tuulivoimayhdistys EWEA arvioi, että tuulivoimapuistot sijoitetaan jatkossa yhä syvemmille vesille sekä paikkoihin, jotka sijaitsevat kauempana rannikosta, jotta turbiinikokoa voidaan kasvattaa ja jotta ympäristöluvat saadaan helpommin. Syvänmeren tuulivoimatuotanto on kuitenkin vasta lapsenkengissään, sillä maailman ensimmäinen syvän veden merituulivoimaturbiini on vuonna 2010 tuotantonsa käynnistänyt Statoilin Hywind–pilottihanke Etelä-Norjassa. Tällä saralla tuotekehitys on aktiivista ja teknologiset ratkaisut vasta kehittymässä.

Suurempien turbiinien myötä komponenttien ja Merituulivoimaturbiinit pääluokittain moduulien koot tulevat kasvamaan merkittävästi.

Tämä lisää tarpeita investoinneille myös 2 + MW 2 + MW 4 + MW 8 + MW logistiikkaan ja infrastruktuurin.

Kun merituulivoimaa rakennetaan lähelle rantaa, riittävät perustuksiksi kiinteät rakenteet. Yli 50 metrin syvyydelle rakennettava merituulivoimapuisto on yleensä kuitenkin taloudellisesti kannattavampaa rakentaa kelluville rakenteille. Kelluvat ratkaisut vastaavat offshore Maanpinta Matala Keskisyvä Syvä öljyn- ja kaasuntuotannon lauttarakenteita (esim.

Lähde: Roland Berger, EWEA, VALOR-analyysi TLP/spar-lauttatyypit), mikä mahdollistaa uutta liiketoimintaa offshore-alan perinteisille toimijoille. Lisäksi sähkökaapelien, sähkökeskusten ja muuntamoiden vieminen merelle lisää tarvetta uusille ratkaisuille merellä tapahtuvaan energiatuotantoon. Myös vaativissa sähköistystöissä perinteiset meriteollisuustoimijat ovat vahvoilla meriolosuhteiden erityispiirteiden ansiosta.

sivu 19 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 Merituulivoiman kehityksen suurimmat kysymykset liittyvät merituulivoiman tukiin erityisesti Euroopassa. Nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa valtioiden halu panostaa tuettuun energiatuotantoon saattaa vähentyä ja merituulivoima on ainakin toistaiseksi riippuvainen julkisesta tuesta – merituulivoimaa ei käytännössä tällä hetkellä rakenneta missään ilman valtioiden tukea. Merituulivoima on © Technip Oyj tästä huolimatta kiinnostava offshore-tuotannon osa-alue, sillä tuulivoimapuistojen koot ovat merkittäviä (suurimmat Eurooppaan suunnitellut jopa 9 000 MW) ja investoinnit yksittäisissä puistoissa jopa miljardeja euroja.

Myös kaivostoiminnan osalta merenpohjat nähdään tulevaisuuden mahdollisuutena. Muutamat maamineraalit ovat niin harvinaisia ja arvokkaita, että merenalainen kaivostoiminta voi olla taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi Afrikassa on käynnissä merenalainen kaivoshanke, minkä lisäksi useita hankkeita on vireillä ja merkittävistä offshore-toimijamaista ainakin Iso-Britannia ja Japani näkevät strategisesti tärkeäksi olla mukana offshore-kaivostoiminnassa.

Uusiutuvan energian ja kaivostoiminnan offshore-ratkaisut toteutetaan usein samantapaisilla ratkaisuilla, joita on jo käytössä offshore-öljy- ja -kaasuteollisuudessa. Tämä luo liiketoimintamahdollisuuksia nykyisille öljy- ja kaasupuolen offshore-toimialan yrityksille. Lisäksi merellä tapahtuvan uusiutuvan energiantuotannon ja kaivostoiminnan ympärille on syntynyt maailmalla viime vuosina myös useita uutta teknologiaa kehittäviä yhtiöitä.

sivu 20 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

3. Toimiala Suomessa Vuonna 2013 Suomen offshore-toimialan liikevaihto on lähes 2,0 miljardia euroa, josta viennin osuus on yli 1,6 miljardia euroa. Offshore-toimiala työllistää Suomessa suoraan noin 4 900 henkilöä ja haastatellut yritykset aikovat rekrytoida Suomen offshore-teollisuuden liiketoimintoihinsa noin 200 henkilöä lisää seuraavan kahden vuoden aikana.

Suomen offshore-toimialan avainluvut Toimialan liikevaihto ja ja vienti 2009-2014e, M€ 2500

Toimialan henkilöstömäärän Liiketoiminta-alueiden kehitys 2009-2013 osuus liikevaihdosta 2013 5 000

Liikevaihto

2000 1500

Vienti

2 000

500

1 000

09

10

11

12 13e 14e

Alihankinta 9 %

11 %

3 000

1000

0

Muu

4 000

Telakat ja suunnittelu

Teknologia

65 %

15 %

0 09

10

11

12

13e 14e

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2013 -selvitys, yritysten antamat tiedot ja ennusteet, VALOR-analyysi

Toimialana offshore koettiin selvityksessä haastatelluissa meriteollisuudessa toimivissa yrityksissä erittäin houkuttelevana mahdollisuutena ja tulevaisuuden kasvujalustana.

Toimiala on kasvanut Suomessa hyvin nopeasti finanssikriisin jälkeen ja sen vuosittainen kasvuprosentti on ollut noin 13 prosenttia vuosien 2009 ja 2013 välisenä aikana. Kasvun uskotaan myös jatkuvan merkittävästi yleistä talouskehitystä nopeampana.

Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä 22 prosenttia odottaa offshore-liiketoimintansa kasvavan voimakkaasti ja 39 prosenttia kohtalaisesti. Ainoastaan 10 prosenttia yrityksistä odottaa offshore-liiketoimintansa pienenevän lähitulevaisuudessa. Vuonna 2012 toteutettuun tutkimukseen verrattuna kasvunäkymät ovat kuitenkin hieman heikentyneet. Haasteita Suomessa toimiville yrityksille aiheuttavat ennen

Suomessa toimivien yritysten kasvunäkymät offshore-teollisuudessa Offshore-toimialaselvitys 2013 Offshore-toimialaselvitys 2012 22 %

Kasvaa voimakkaasti

25 % 39 %

Kasvaa kohtalaisesti

58 % 29 %

Pysyy tasaisena

Laskee hieman

Laskee voimakkaasti

13 %

7% 4% 3% 0%

Lähde: tutkimukseen osallistuneet yritykset, VALOR-analyysi

sivu 21 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 kaikkea koveneva kansainvälinen kilpailu sekä Suomen tuotannollisen työn kustannus ja joustamattomuus. Näistä haasteista huolimatta suomalaiset yritykset suhtautuvat luottavasti kasvun jatkumiseen niillä vahvoilla alueilla, joissa suomalaisilla yrityksillä on teknologista erityisosaamista ja myös muilta osin hyvä kansainvälinen kilpailukyky. Suomalaiset yritykset odottavat keskimääräisen kasvun kuitenkin hidastuvan viime vuosien lähes 15 prosentin vuosittaisesta kasvusta noin 5-10 prosentin tasolle.

Offshore-toimialan yritysten sijoittuminen

Telakat ja suunnittelu

Offshore-toimiala on Suomessa historiallisesti keskittynyt Porin alueelle. Erityinen ajuri alueen offshore-teollisuudelle ovat olleet Mäntyluodon telakan offshore-lauttojen valmistus. Mäntyluodon telakan offshore-lauttojen valmistuksen ympärille on muodostunut merkittävä alihankkija- ja kumppaniverkosto, joka on oppinut palvelemaan myös muita asiakkaita ja kehittänyt omaa vientiäänkin.

Teknologia Alihankinta Muu offshore

Toinen kehityssuunta on perinteisen merellä tapahtuvan öljyn ja kaasun tuotannon vaatimien teknologioiden lähentyminen perinteistä meriteollisuutta. Yhä liikkuvammat ja kauempana rannasta toimivat offshore-lautat vaativat kehittynyttä meriteknologiaa. Suurimmaksi palveluita- ja tuotteita tarjoavaksi segmentiksi ovatkin nousseet teknologiayritykset, joilla on erityisosaamista mm. propulsiossa ja moottoritekniikassa.

Vuonna 2012 suomalaisten teknologiayritysten yhteenlaskettu liikevaihto offshore-toimialalla oli noin 1,15 miljardia euroa ja liikevaihdon odotetaan nousevan vuonna 2013 noin 1,25 miljardiin euroon. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen teknologiasegmentin osa-alue Suomessa on propulsio-, moottori- ja meriteknologia, joka muodostaa noin kaksi kolmasosaa suomalaisten teknologiayritysten liiketoiminnasta offshore-toimialla. Muu offshorea palveleva teknologia on muodostunut offshorea sivutuotteena palvelevien, vahvojen teknologia-alan yritysten ympärille, esimerkiksi nosto-, hissi-, sähkö-, prosessi- ja mittausteknologioissa.

Teknologiayritysten liikevaihdon ja viennin odotetaan jatkavan kasvuaan myös lähivuosina, mutta telakoiden osalta tilanne on tällä hetkellä epävarmempi.

Telakoiden tulevaisuutta varjostaa STX:n offshore-alusten tilauskannan supistuminen ja Technipin Mäntyluodon telakalla rakennettavaksi suunnitellun © Technip Offshore Finland Oy spar-lautan peruuntuminen. Suomalaiset telakat ovat merkittäviä asiakkaita myös osalle Suomen suunnittelualan yrityksistä, mutta nämä palvelevat yhä enemmän ulkomaisia asiakkaita ja offshore-toimialan yleinen hyvä vire on näkynyt suunnittelupuolen kasvuna kotimaisen kysynnän hiipumisesta huolimatta.

Alihankkijoiden toiminta on hyvin riippuvaista telakoiden saamista tilauksista sekä muun klusterin elinkelpoisuudesta, sillä vain noin puolet alihankkijoiden liiketoiminnasta on vientiä. Alihankkijoina telakoille ja teknologiayhtiöille toimivat yleensä pienet konepajat, joilla on joitain sivu 22 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 erityisosaamisalueita sekä materiaalien käsittelyyn erikoistuneet yritykset. Alihankkijoiden osuus toimialan liikevaihdosta oli noin 170 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja sen odotetaan kasvavan noin 205 miljoonaan euroon vuonna 2013. Kasvun jatkuminen on tosin epävarmalla pohjalla alihankkijoilla, joilla kotimainen telakkateollisuus on ollut tärkein asiakasryhmä ja jotka eivät ole vielä onnistuneet korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua vientituloilla.

Edellä mainittujen osa-alueiden lisäksi Suomessa on myös merkittävää materiaali- ja palveluliiketoimintaa offshore-teollisuuteen. Teräs-, putki-, kupari-, ja kemikaalipuolen sekä muiden materiaalien toimittaminen offshore-teollisuudelle on noin 160 miljoonan euron liiketoiminta vuonna 2013. Offshore-segmentti on monille materiaalituottajille harvoja kasvavia asiakassegmenttejä ja liiketoimintaan offshore-puolella panostetaankin runsaasti. Muut palvelut ja tuotteet offshore-teollisuudelle muodostavat hieman yli 50 miljoonan euron liiketoiminnan vuositasolla. Muissa palveluissa merkittävimpiä toimijoita on Arctia Shipping, jonka jäänmurtajat palvelevat ice management -tehtävissä pohjoisilla offshore-öljykentillä.

3.1.

Telakat ja suunnittelu

Offshore-liiketoiminta on viime vuosina muodostunut yhä tärkeämmäksi osa-alueeksi Suomen telakoille ja merialan suunnitteluyrityksille. Offshoren osuus tutkimukseen osallistuneiden telakoiden ja suunnittelualan yritysten liikevaihdosta on noussut 34 prosenttiin, kun vielä vuonna 2009 offshoren osuus yritysten liiketoiminnasta oli noin 15 prosenttia. Merkittävänä ajurina offshoren merkityksen kasvulle on ollut risteilijälaivanrakennuksen maailmanlaajuiset ongelmat sekä offshore-toimialan nopea siirtymä yhä haastavammille merialueille.

Telakat ja suunnitteluyritykset työllistävät vuonna 2013 yhteensä yli 1 500 henkilöä. Vuonna 2013 telakoiden ja suunnittelualan liikevaihdon arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa euroa, josta vientiä on noin 280 miljoonaa euroa. Lisäksi erityisesti telakat työllistävät välillisesti merkittävän määrän myös alihankkijoita ja materiaalitoimittajia.

Telakoiden ja suunnittelualan offshore-liiketoiminta Yhteenlaskettu liikevaihto ja ja vienti 2009-2013e, M€

Henkilöstömäärän kehitys 2009-2013e

Offshoren osuus yritysten* kokonaisliikevaihdosta

1 750

70 %

1 500

60 %

1 250

50 %

1 000

40 %

150

750

30 %

100

500

20 %

50

250

10 %

350 Liikevaihto

300 250

Vienti

200

0 09

10

11

12

13e

35 % 34 %

16 %

22 %

25 %

0%

0 09

10

11

Lähde: yritysten antamat tiedot ja ennusteet, VALOR-analyysi

12

13e

09

10

11

12

*) tutkimukseen osallistuneet yritykset

sivu 23 (50)

13e

Suomen offshore-toimiala 2013 Offshore-telakat ovat suuryrityksiä työllistäen suoraan satoja ihmisiä ja välillisesti huippuhetkinä jopa tuhansia. Suunnittelualan yritykset ovat valtaosaltaan keskisuuria tai pieniä yrityksiä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tutkimuksessa tunnistettiin yhteensä 22 suomalaista telakka- tai suunnittelualan yritystä, jotka toimivat offshoreteollisuudessa. Näiden joukossa on kahdeksan suurta, kuusi keskisuurta ja kahdeksan pientä yritystä. Tunnistetuista yrityksistä 15 osallistui tutkimukseen.

Yritysrakenne 8

8

6

6

6

3

Suuri

Keskisuuri

Pieni

Tutkimukseen osallistuneet yritykset Tunnistetut yritykset, mutta eivät vastanneet kyselyyn Lähde: VALOR-analyysi

Vientialueet Norjanmeri ja Pohjois-Eurooppa

6%

Venäjä Lähi-itä ja Afrikka

45 % 0%

Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka

49 %

Sekä STX:n että Technipin tilauskanta on supistunut viimeisen vuoden aikana. Technipin osalta tilanne muuttui nopeasti keväällä 2013, kun Mäntyluodon telakalla rakennettavaksi suunniteltu BP:n spar-lautan tilaus peruuntui. Spar-lautan tilaus olisi täyttänyt telakan käytössä olevan kapasiteetin lähes täysin vuoteen 2016 saakka, kun nykyinen tilauskirja työllistää telakkaa ainoastaan vuoden 2014 toiselle vuosipuoliskolle saakka.

Telakoiden haasteet heijastuvat myös niille suunnittelualan yrityksille, joille suomalaiset telakat ovat merkittäviä asiakkaita. Yleisesti telakoiden haasteet eivät kuitenkaan ole näkyneet yhtä voimakkaasti suunnittelualalla kuin esimerkiksi alihankinta- tai materiaalipuolella, sillä valtaosa suunnittelutoimistoista palvelee yhä kansainvälisempää asiakaskuntaa ja offshoretoimialan yleinen hyvä vire on näkynyt kasvuna © Technip Offshore Finland Oy kansainvälisen toiminnan lisääntymisen myötä.

Suuret suunnittelualan yritykset, kuten Deltamarin ja SWECO ovat keskittyneet offshore-puolella erityisesti laivojen kelluvien rakenteiden konsepti- ja rakennesuunnitteluun ja meriolosuhteiden analyysiin.

Lisäksi suomalaiset suunnittelualan yritykset tekevät yksityiskohtaisempia suunnitelmia eri offshore-rakenteiden osaalueista, kuten asuintiloista, sähköistyksestä, ilmastoinnista ja tuotantoprosessin osista. Näiden osa-alueiden liiketoiminnan mittakaavat ovat kuitenkin melko alhaisia kansainvälisessä tarkastelussa verrattuna esimerkiksi Norjan johtaviin suunnitteluyrityksiin.

0%

Vuonna 2013 yli 90 prosenttia telakoiden ja suunnittelualan liikevaihdosta on vientiä. Suomen sisäistä liikevaihtoa tulee vuonna Muut 0 % 2013 ainoastaan suomalaisten telakoiden suomalaisilla suunnittelutoimistoilla teettämästä työstä.

Telakoiden ja Lähde: tutkimukseen osallistuneet yritykset, VALOR-analyysi suunnitteluyritysten keskeisiä vientimarkkinoita ovat Norjanmeri ja Pohjois-Eurooppa, Venäjä ja Pohjois-Amerikka – muihin maanosiin yrityksillä ei juurikaan ole vientiä vuonna 2013. Toisaalta tuotteiden markkinat ovat kansainvälisiä, mikä saattaa suuren tilauksen kohdalle osuessa nopeastikin muuttaa viennin rakennetta. Selvää Aasia

0%

sivu 24 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 kuitenkin on, että erityisesti Norja ja Venäjä säilyvät merkittävinä vientimarkkinoina myös tulevaisuudessa. Näille markkinoille suomalaisilla toimijoilla on jo olemassa olevia asiakassuhteita ja osaa näille markkinoille suuntautuvasta liiketoiminnasta on tuettu omistuksellisten rakenteiden kautta (erityisesti Arctechin Helsingin telakka).

Selvityksessä erityisesti telakat kokivat Etelä-Amerikan markkinan hankalaksi paikallisuusastevaatimusten ja heikon kustannuskilpailukyvyn vuoksi. Sen sijaan Pohjois-Amerikan ja erityisesti Alaskan arktisten alueiden markkina on Norjan ja Venäjän ohella kiinnostava markkinaalue suomalaisille toimijoille, joilla on erityisosaamista haastavista ilmasto-olosuhteista.

Suomen kilpailuvalttina toimituksissa pidetään erityisesti vahvaa projektitoimitusosaamista, minkä ansiosta projektien aikataulut pitävät ja offshoreen vaadittu laatutaso on saavutettavissa.

Kehityspolkuna monilla yrityksillä on meriteollisuusosaamisen kehittäminen osittain offshorepuolelle. Mielenkiintoisena mahdollisuutena koetaan myös esimerkiksi ratkaisujen kehittäminen merituulivoimaan ja sekä STX:llä että Technipillä on käynnissä merituulivoimaan liittyviä pilottihankkeita.

3.2.

Teknologiayritykset

Offshore on eräs keskeisimmistä kasvualueista meriteknologian saralla. Suomessa on kansainvälisesti vahvaa osaamista ja kansainvälisessä mittakaavassa merkittävää liiketoimintaa mm. propulsio-, moottorija nosturiteknologioiden osalta. Tällä saralla kansainvälisestikin tunnettuja yrityksiä ovat RollsRoyce, Wärtsilä, ABB, Steerprop ja Cargotec.

Offshore-liiketoiminnan näköpiirissä olevan kasvun ansiosta myös monet muut perinteistä meriteknologiaa sivuavat teknologiayritykset ovat This photograph is reproduced with the permission of Rolls-Royce plc, copyright © Rolls-Royce plc 2012 panostamassa offshore-sovelluksiin – esimerkkeinä Vaisala, GS-Hydro, Vacon sekä Napa. Offshoren osuuden ennakoidaankin kasvattavan nopeasti osuutta näiden yritysten liikevaihdosta lähivuosina.

Teknologiayritysten offshore-liiketoiminta työllistää Suomessa vuonna 2013 noin 1 700 henkilöä.

Offshore-toimiala on suomalaisille teknologiayrityksille noin 1,25 miljardin euron liiketoiminta.

Teknologiakilpailu on kansainvälistä ja kaikki teknologiayritykset ovatkin merkittäviä viejiä.

Teknologiayritysten liikevaihdosta noin 1,20 miljardia euroa, eli yli 95 prosenttia muodostuu viennistä, eli käytännössä lähes kaikki teknologiayritysten liiketoiminta on kansainvälistä. Offshoren merkitys teknologiayrityksille on ollut tasaisessa kasvussa. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten osalta offshore-toimialan osuus yritysten liikevaihdosta on kasvanut 13 prosenttiin, kun se vielä vuonna 2009 oli 9 prosenttia.

sivu 25 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 Teknologiayritysten offshore-liiketoiminta Yhteenlaskettu liikevaihto ja ja vienti 2009-2013e, M€ 1 400 Liikevaihto

1 200

Vienti

1 000

Henkilöstömäärän kehitys 2009-2013e

Offshoren osuus yritysten* kokonaisliikevaihdosta

2 000

70 %

1 750

60 %

1 500

50 %

1 250

800

40 %

1 000

600

30 %

750

400

20 %

500

200

10 %

250

0 09

10

11

12

13e

12 % 13 % 9 % 10 % 10 %

0%

0 09

10

11

Lähde: yritysten antamat tiedot ja ennusteet, VALOR-analyysi

12

13e

09

10

11

12

13e

*) tutkimukseen osallistuneet yritykset

Kansainvälisen kilpailun tilanteessa merkillepantavaa on se, että suomalainen teknologia on maailman huipputasoa niillä niche-alueilla, joilla suomalaiset toimijat ovat läsnä. Vahvoja toimijoita ovat esimerkiksi meriteollisuuden propulsio- ja moottoriteknologioihin erikoistuneet Wärtsilä, Rolls-Royce, ABB Marine ja Steerprop. Rolls-Royce ja Wärtsilä ovat myös markkinajohtajia vaativimpien porauslautta- ja OSV-propulsio- ja voimansiirtoratkaisujen osalta maailmanlaajuisesti.

Muu teknologia muodostuu offshorea yhtenä tuotesegmenttinä palvelevien yritysten ympärille esimerkiksi sähkö-, automaatio-, nosto-, prosessi- ja mittausteknologioissa. Tällä saralla suuria toimijoita ovat esimerkiksi ABB, Vacon, Metso, GS-Hydro ja Cargotec.

Vientialueet Norjanmeri ja Pohjois-Eurooppa

32 %

Venäjä

1%

Lähi-itä ja Afrikka

1%

Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka

5%

Tärkeimmät vientimarkkinat suomalaisille teknologiayhtiöille ovat Aasiassa, sillä siellä rakennetaan merkittävä osa maailman offshorealuksista ja -lautoista. Muut keskeiset markkinat ovat Norjan, Yhdysvaltain ja Brasilian markkinat. Erityisesti Brasilia ja Aasian markkinat koettiin kasvualueiksi – Aasiassa Kiina, Singapore ja Korea muodostavat merkittävimmät markkinat ja niiden telakoilla rakennetaan valtaosa maailman offshore-lautoista ja –aluksista.

Brasiliassa puolestaan tuoreet investoinnit syvänmeren offshoretuotantoon vauhdittavat kasvua.

12 %

Suomalaisten teknologiayhtiöiden offshore-toiminnan liikevaihdosta Aasian osuus on noin 48 prosenttia, Norjanmeren ja PohjoisEuroopan 32 prosenttia ja Amerikkojen yhteensä noin 17 prosenttia.

Muut 0 % Venäjän liikevaihto on vielä pientä, mutta sen odotetaan kasvavan Lähde: tutkimukseen osallistuneet yritykset, VALOR-analyysi nopeasti Venäjän offshore-investointien käynnistyessä. Lisäksi kiinnostavana mahdollisena kasvualueena koetaan Lähi-itä ja Afrikka, joiden viennin osuus vuonna 2013 on kuitenkin vielä ainoastaan prosentin luokkaa.

Aasia

48 %

sivu 26 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 Teknologiayritysten näkökulmasta offshore on segmentti, jossa hintakilpailu ei ole vielä pilannut markkinoiden hintatasoa, vaan tuotteiden ominaisuuksista ja hyvästä laadusta ollaan valmiita maksamaan. Suomalaiset teknologiayritykset pyrkivät poikkeuksetta keskittymään korkeaan teknologiaan ja palvelutasoon, mikä tekee offshore-toimialasta luontevan asiakassegmentin.

Offshore-asiakkaiden kriteerit teknologiaostoille lähtevät turvallisuus- ja luotettavuusvaatimuksista, minkä ansiosta myös suomalaisella kustannustasolla on mahdollista toimia kannattavasti.

Yritysrakenne 15

16 15

Tutkimuksessa tunnistettiin yhteensä 37 suomalaista teknologia-alan yritystä, jotka toimivat offshore-teollisuudessa. Näiden joukossa on 15 suurta, 16 keskisuurta ja kuusi pientä yritystä. Tunnistetuista yrityksistä 30 osallistui tutkimukseen.

11

Offshore-alan suomalaisia teknologiayrityksiä löytyy erityisesti suurista ja keskisuurista yrityksistä. Tämä selittyy sillä, että offshore-puolella 6 4 teknologiayhtiöiden tulee olla riittävän kansainvälisiä ja näkyvästi esillä toimittajalistoilla ollakseen varteenotettavia toimittajia markkinoilla.

Myös aiemmat referenssit ja yleinen maine ovat keskeisessä roolissa.

Suuri Keskisuuri Pieni Teknologia-alan pienten tai start-up-yritysten näkökulmasta haasteena Tutkimukseen osallistuneet yritykset onkin, etteivät ne usein saa uutta teknologiaa helposti myytyä ensimmäisenä offshore-markkinoille, jossa laatuvaatimukset ja muu Tunnistetut yritykset, mutta eivät vastanneet kyselyyn regulaatio vaikeuttavat uuden teknologian käyttöä, jos Lähde: VALOR-analyysi referenssihankkeita ei vielä ole. Näin valtaosa offshore-markkinoille tähtäävistä teknologiayrityksistä ehtii kasvaa vähintään keskisuuriksi ennen läpäisyä offshore-loppuasiakasmarkkinoille.

Muutamat suomalaiset teknologiayritykset toimivat offshore-puolella vain ulkomaiden yksiköidensä kautta. Esimerkiksi Cargotecin offshore-liiketoiminta toteutetaan täysin Suomen ulkopuolella, ja työntekijät, tehtaat ja huoltopisteet ovat lähellä loppuasiakkaita Norjassa ja Aasiassa. Nämä eivät näy yhtiön Suomen luvuissa, eikä niitä lasketa tässä tutkimuksessa mukaan Suomen offshoretoimialan liikevaihtoon. Suomen kannalta yritysten ulkomaiset offshore-yksiköt tukevat kuitenkin offshore-osaamisen kehittymistä Suomessa, mikä on toimialan kehitykselle hyvä asia.

Teknologiayhtiöiden offshore-kehityksen ulkomaille viemisen yleisyys kuvaa hyvin kotimaisten teknologiayritysten suurinta ongelmaa offshore-liiketoiminnassa – kotimaiset asiakkaat offshoreteknologialle puuttuvat lähes täysin ja tuotekehitys Suomessa muodostuu haasteelliseksi osaamisen ja asiakaskontaktin puuttuessa.

3.3.

Alihankkijat

Vuonna 2013 alihankkijat työllistävät offshore-liiketoiminnoissaan yhteensä noin 1 200 henkilöä.

Alihankkijoiden yhteenlasketun offshore-liiketoiminnan liikevaihdon arvioidaan nousevan noin 205 miljoonaan euroon, josta vientiä on noin 100 miljoonaa euroa.

Historiallisesti alihankkijat ovat palvelleet erityisesti Suomessa olevia telakoita ja teknologiayrityksiä ja vienti on ollut varsin vähäistä. Vielä vuonna 2010 alihankkijoiden offshore-liiketoiminnan vienti oli alle 30 prosenttia liikevaihdosta, kun sen arvioidaan muodostavan vuonna 2013 jo lähes 50

sivu 27 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 prosenttia liikevaihdosta. Alihankkijoiden kansainvälistyminen on erittäin positiivinen signaali erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa suomalaisten telakoiden tulevaisuus näyttää haastavammalta.

Alihankkijoiden offshore-liiketoiminta Yhteenlaskettu liikevaihto ja ja vienti 2009-2013e, M€

Henkilöstömäärän kehitys 2009-2013e

Offshoren osuus yritysten* kokonaisliikevaihdosta

350

1 750

70 %

300

1 500

60 %

1 250

50 %

1 000

40 %

750

30 %

500

20 %

250

10 %

0

0%

250 Liikevaihto

200 150

Vienti

100

50 0 09

10

11

12

13e

09

10

11

Lähde: yritysten antamat tiedot ja ennusteet, VALOR-analyysi

12

13e

12 % 11 %

09

10

14 %

11

17 % 18 %

12

13e

*) tutkimukseen osallistuneet yritykset

Alihankintaverkostot ovat muodostuneet usein suurten toimijoiden taakse. Esimerkiksi Technipillä on Mäntyluodon telakan offshore-hankkeita varten yhteistyötä yli sadan alihankkijan kanssa.

Vastaaavasti STX:llä on oma meriteollisuustaustainen alihankintaverkostonsa. Myös Wärtsilän ja Rolls-Roycen ympärille on syntynyt merkittävä konepajatuotteiden alihankintaverkosto.

Alihankkijat työllistävät lähes 25 prosenttia offshore-toimialan henkilöstöstä, eli ne ovat työllistämisnäkökulmasta kolmas suuri segmentti offshore-liiketoiminnassa telakoiden ja teknologiayhtiöiden rinnalla.

Alihankkijoiden tärkeimpiä osaamisalueita offshore-toimialalla ovat raskaat metallityöt ja hitsaukset, asentaminen, projektityövoiman vuokraus, materiaalin pintaja lämpökäsittelyt sekä komponenttitoimitukset suunnittelusta asennukseen, kuten esimerkiksi palo-ovet, sähkötarvikkeet ja © Technip Offshore Finland Oy muut aliurakat kokonaistoimituksina. Valtaosalla alihankkijoista toimitukset tehdään asiakkaan suunnitelman tai tarkan määrittelyn pohjalta. Muutamat alihankkijat ovat kuitenkin onnistuneet tuotteistamaan osaamistaan niin pitkälle, että käytännössä ero teknologiataloihin on enää vähäinen – esimerkiksi raskaat hydrauliikkatoimitukset ja propellivalut kuuluvat alihankkijoiden toimitustyyppeihin, joissa osa alihankkijoista on noussut arvoketjussa strategiseksi partneriksi muutaman teknologiatoimittajan kanssa. Tällaisissa tilanteissa myös oma vienti kehittyneillä tuotekomponenteilla on mahdollista. Tästä huolimatta myös teknologiaosaamiseen panostaneilla alihankkijoilla Suomen kotimarkkina muodostaa edelleen kaikista merkittävimmän markkina-alueen.

sivu 28 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

Yritysrakenne 31

31 20

16 6

Suuri

Keskisuuri

Pieni

Tutkimukseen osallistuneet yritykset Tunnistetut yritykset, mutta eivät vastanneet kyselyyn

Alihankintayritysten massa on keskisuuria ja pieniä yrityksiä, joista merkittävä osa toimii lähellä telakoita tai teknologiavalmistajien tehtaita ja työllistää muutamia kymmeniä henkilöitä. Tutkimuksessa tunnistettiin yhteensä 68 suomalaista alihankkijaa, jotka toimivat offshore-teollisuudessa. Näiden joukossa on kuusi suurta, 31 keskisuurta ja 31 pientä yritystä. Tunnistetuista yrityksistä 42 osallistui tutkimukseen.

Esimerkkejä alihankkijoista ovat keskiraskaisiin ja raskaisiin konepajatuotteisiin erikoistunut Hollming Works, vaativiin teräsrakenteisiin erikoistunut viiden osakasyrityksen omistama projektiyhtiö SteelDone sekä hydrauliikkasylintereitä esimerkiksi nostureihin valmistava Nurmi Hydraulics.

Suuria offshore-puolen alihankintayrityksiä on vain kourallinen.

Alihankintayritykset tasaavat luonteensa mukaisesti suurempien toimijoiden kapasiteettia. Tämä näkyy hyvin alihankintayritysten liikevaihdossa, joka offshorepuolella heijastelee hyvin telakoiden kysyntänäkymiä. Toimijoiden liikevaihdon odotetaan kasvavan vielä vuonna 2013, mutta tulevat vuodet ovat epävarmempia. Erityisesti suuret toimitukset työllistävät alihankkijoita merkittävästi ja näkyvät myös toimialan liikevaihdossa, joka alihankkijoiden osalta on yli kaksinkertaistunut vuoden 2010 tasosta. Tämän kasvun takana ovat erityisesti Technipin ja STX:n viime vuosien offshore-hankkeet.

Lähde: VALOR-analyysi

Alihankkijoiden viennistä lähes puolet kohdistuu lähimarkkinoille, joista erityisesti Norjan painoarvo on suuri. Norjaan viedään erityisesti offshore-teollisuuden komponentteja ja henkilötyövoimaa.

3.4.

Materiaalit

Vuonna 2013 materiaalitoimittajat työllistävät offshore-liiketoiminnoissaan yhteensä noin 300 henkilöä. Materiaalitoimittajien yhteenlasketun offshore-liiketoiminnan liikevaihdon arvioidaan olevan noin 160 miljoonaan euroa, josta vientiä on noin 50 miljoonaa euroa.

Suomalaisten telakoiden haasteet ovat heijastuneet erityisesti materiaalitoimittajiin, koska suomalaiset telakat ovat olleet niiden tärkeimpiä asiakkaita offshore-puolella ja materiaalitoimittajat ovat tehneet offshore-puolen vientiä varsin vähän. Vuosina 2011 ja 2012 materiaalitoimittajien offshore-liikevaihto oli yli kaksinkertainen vuosiin 2009 ja 2010 verrattuna pitkälti Technipin ja STX:n offshore-hankkeiden ansiosta. Vuonna 2013 telakoiden pienentyneen tilauskannan ennakoidaan jo heijastuvan materiaalitoimittajien offshore-liikevaihtoon ja liikevaihdon odotetaan tippuvan lähes 15 prosenttia vuoden 2012 tasosta.

sivu 29 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 Materiaalitoimittajien offshore-liiketoiminta Yhteenlaskettu liikevaihto ja ja vienti 2009-2013e, M€

Henkilöstömäärän kehitys 2009-2013e

Offshoren osuus yritysten* kokonaisliikevaihdosta

350

350

70 %

300

300

60 %

250

50 %

200

40 %

150

30 %

100

20 %

50

10 %

0

0%

250 Liikevaihto

200 150

Vienti

100

50 0 09

10

11

12

13e

09

10

11

Lähde: yritysten antamat tiedot ja ennusteet, VALOR-analyysi

12

13e

1%

1% 2%

2%

2%

09

10

12

13e

11

*) tutkimukseen osallistuneet yritykset

Offshore-teollisuuden tyypilliset lautta- ja alustoimitukset ovat kymmenien tuhansien tonnien painoisia elementtejä, joihin kuluu merkittävä määrä terästä sekä muita materiaaleja. Esimerkkejä materiaaleihin erikoistuneista toimijoista ovat seuraavat:      

Ruukki - toimittaa terästä ja valmistaa teräsrakenteita offshore-toimialalle; Ovako - toimittaa terästankoja ja pieniä terästuotteita offshore-sovelluksiin; Outokumpu - toimittaa ruostumatonta terästä ja putkia öljyn ja kaasun tuotantoprosessiin ja säiliöihin; Luvata - toimittaa kupariputkia ja kupariratkaisuja offshore-toimialalle; Kemira - toimittaa öljyn- ja kaasuntuotantoon liittyviä kemikaaleja; sekä Teknos ja Tikkurila - toimittavat maaleja offshore-lautoille.

Lisäksi useat valmistajat toimittavat offshore-teollisuudelle erilaisia materiaaleja hitsauslisäaineista muovituotteisiin.

Suurimmille materiaalitoimittajille offshore-teollisuus on yksi pieni asiakassegmentti muiden joukossa, joten sinänsä offshore-segmentin liikevaihdon voimakkaatkaan heilahtelut eivät välttämättä ole yksinään kriittisiä yrityksen kannalta.

Offshoren osuus tutkimukseen osallistuneiden yritysten yhteenlasketusta kokonaisliikevaihdosta on vain noin 2 prosenttia. Toisaalta monet materiaalituottajat näkevät © Ovako AB offshoren kasvun kiinnostavana muiden asiakassegmenttien kysynnän ollessa taantumassa. Tästä syystä monet ovat panostamassa offshore-puolelle uusiin ratkaisuihin, kuten merituulivoimaperustuksiin sekä entistä kehittyneempiin merenkäyntiä kestäviin materiaaleihin. Materiaalitoimittajien tuotteet kuitenkin poikkeavat niin merkittävästi toisistaan, etteivät offshore-materiaalitoimittajat ole klusteroituneet erityisen vahvasti. Yhteistyölinkit ovat vähäisiä ja suoria offshore-teollisuuden asiakassuhteita on vain osalla toimijoista. sivu 30 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

Yritysrakenne 7 5

5

5 4

Suuri

Keskisuuri

Pieni

Tutkimukseen osallistuneet yritykset

Tutkimuksessa tunnistettiin yhteensä 17 suomalaista materiaalitoimittajaa, jotka toimivat offshore-teollisuudessa. Näiden joukossa on seitsemän suurta, viisi keskisuurta ja viisi pientä yritystä.

Tunnistetuista yrityksistä 14 osallistui tutkimukseen.

Monet materiaalitoimittajat ovat suuria, kansainvälisiä yhtiöitä, joilla on merkittävää liiketoimintaa ympäri Eurooppaa. Keskisuuret ja pienet materiaalitoimittajat ovat usein erikoistuneet yksittäisiin, kapeisiin tuotesegmentteihin, kuten hitsausaineisiin, yksittäisiin sähkötuotteisiin tai käsiteltyihin terästuotteisiin. Tällaisella strategialla ne ovat uskottavia toimittajia niin kotimaiselle telakkateollisuudelle kuin kansainvälisille offshore-asiakkaillekin.

Tunnistetut yritykset, mutta eivät vastanneet kyselyyn Lähde: VALOR-analyysi

3.5.

Muut osa-alueet

Muu tunnistettu offshoreen liittyvä toiminta keskittyy merituulivoimaan ja offshore-teollisuuden varustamoihin. Näiden kokonaisvolyymit ovat alhaisia verrattuna muihin tunnistettuihin offshoresegmentteihin ja liikevaihto muussa offshore-liiketoiminnassa Suomessa on noin 50 miljoonan euron vuositasolla. Merituulivoiman tuotanto on investoijien ja energiayhtiöiden näkökulmasta vasta kehityksen alussa ja kommenttien perusteella nykyisellä tukipolitiikalla merituulivoiman merkitys ei ole kasvamassa nopeasti energiatuotannossa ainakaan Suomessa. Sen sijaan offshoretoimialan varustamotoiminta ja muut merialueiden palvelut nähdään kiinnostavana ja nopeasti kasvavana alueena.

Erityisesti arktisten alueiden palvelut ovat kiinnostavia suomalaisille sekä arktisen teknologian tutkimuksen että vahvan jäänmurto-osaamisen ansiosta. Niin sanottu ice management –segmentti onkin suomalaisen jäänmurtoosaamisen kiinnostavimpia toiminta-alueita. Kasvu arktisten © Arctia Shipping alueiden offshore-palvelupuolella on paljolti Suomen valtion päätöksenteon varassa – julkisuudessa käydään keskustelua Arctia Shippingin jäänmurtajien varaamisesta Itämerelle ja arktisen alueen offshore-toiminnan rajoittamisesta. Tällaiset päätökset rajoittaisivat merkittävästi offshore-puolen arktisten alueiden tukitoimintojen osaamisen kehittämistä Suomessa sekä liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä on yksi avainalueista suomalaisen osaamisen hyödyntämisessä kansainvälisillä offshore-markkinoilla, missä Suomen osaamistaso on maailman huippulaatua ja jonka osaaminen voi hyödyttää myös muiden offshore-liiketoiminnan osaalueiden kasvattamista.

sivu 31 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

3.6.

Eri kokoisten yritysten asema offshore-toimialla

Offshore-toimialan yritysten joukossa on useita tunnettuja suuryrityksiä, joilla on tunnetut vientituotteet ja merkittävää liikevaihtoa offshore-toimialalla. Näiden kansainvälisten vientikärkien lisäksi toimiala työllistää lukuisia keskisuuria ja pieniä yrityksiä. Selvityksen perusteella toimialan liikevaihdosta suuryritykset muodostavat 87 prosenttia. Pk-sektorin osuus liikevaihdosta jää täten vähäiseksi ollen noin 13 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Pk-yritysten rooli työllistäjinä on kuitenkin merkittävämpi – suuryritykset työllistävät alan henkilöstöstä suoraan 75 prosenttia, mikä on merkittävästi liikevaihto-osuutta alhaisempi. Noin neljännes alan työvoimasta työskenteleekin pk-yrityksissä, joiden rooli erityisesti alihankkijoina on keskeinen toimialan rakenteessa.

Offshore-liiketoiminnan jakauma yrityskokoluokittain* Liikevaihdon jakauma yrityskokoluokittain 2013

Suuret

Keskisuuret

Pienet

86,8 %

9,2 %

4,0 %

Henkilöstön jakauma yrityskokoluokittain 2013

Suuret

Keskisuuret

Pienet

100 % = 1 850 M€ Lähde: yritysten antamat tiedot ja ennusteet, VALOR-analyysi

75,3 %

16,1 %

8,6 %

100 % = 4 600 hlö *) tutkimukseen osallistuneet yritykset

Toimialan erityispiirteenä olevat laatuvaateet sekä täysin kansainvälinen toimintaympäristö ovat erityisesti itsenäisesti toimiville pienille yrityksille haasteellisia. Useiden ulkomaisten toimipisteiden ylläpito ja kansainvälisten verkostojen rakentaminen offshore-toimialalla vaatisivat sellaisia resursseja, joiden ylläpitoon moni pk-yritys ei yksin kykene. Tästä syystä valtaosa pk-sektorin yrityksistä työskentelee alihankkijoina, suunnittelijoina tai yksittäisten teknologisten komponenttien rakentajina suurille suomalaisille offshore-toimialalla toimiville yrityksille. Pk-yritysten kasvu offshoressa tapahtuikin kyselyn ja haastatteluiden mukaan erityisesti alihankintaketjussa kasvavien vastuiden kautta sekä yksittäisen erittäin kapean segmentin erinomaisella hallinnalla ja sen asiakaskunnan laajentamisella.

sivu 32 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

4. Suomen offshore-toimialan haasteet ja mahdollisuudet Tutkimuksessa toteutettujen haastattelujen ja kyselyn perusteella muodostettiin kokonaiskuva Suomen haasteista ja mahdollisuuksista suomalaisen offshore-toimialan näkökulmasta. Arvioitavina osa-alueina olivat toimialan kilpailuedut ja vahvuudet kansainvälisessä kilpailussa, suurimmat haasteet sekä kasvumahdumahdollisuudet. Näiden pohjalta muodostettiin myös toimenpideehdotuksia julkiselle sektorille offshore-toimialan kansalliseksi kehittämiseksi. Toimenpideehdotuksia on käsitelty luvussa 5.

Yhteenveto Suomen offshore-toimialan kilpailueduista ja vahvuuksista, suurimmista haasteista sekä kasvumahdollisuuksista on esitetty oheisessa kuvassa. Luvuissa 4.1 - 4.3 jokaista osa-aluetta on käsitelty tarkemmin.

Yhteenveto Suomen offshore-toimialan kilpailueduista suurimmista haasteista sekä kasvumahdollisuuksista

ja

vahvuuksista,

KASVUMAHDOLLISUUDET Kilpailukyvyn nostaminen nykyisillä vahvoilla alueilla - esim. propulsioja moottorijärjestelmät sekä suunnittelu- ja konepajaosaaminen

Offshore-klusterin tiiviimpi yhteistyö kansainvälisyyden edistämiseksi

Uusien teknologioiden ja palvelujen kehittäminen – esim. arktiset alueet, subsea ja offshoretuulivoima

Telakoiden offshoreosaamispohjan laajentaminen

Ulkoiset uhat

Kotimaisten offshoreloppuasiakkaiden puute

Aasian kilpailukyvyn kasvu myös vaativilla osa-alueilla

Tuotannollisen työn kustannus ja joustamattomuus

Suomen telakkateollisuuden supistuminen

Alihankintaketjun riittämättömät investoinnit

Yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta

Vähäinen offshore-alan julkinen koulutustarjonta Yleinen suhtautuminen öljy- ja kaasuteollisuuteen

KILPAILUEDUT JA VAHVUUDET Teknologinen erityisosaaminen ja innovatiivisuus

Norjan ja Venäjän markkinoiden läheisyys

Palvelujen ja Insinöörityön Toimitusvarmuus kilpailukykyinen tuotteiden korkea ja -aika laatu kustannus

sivu 33 (50)

Öljyn ja kaasun hintakehitys

Maailmanpoliittinen tilanne ja maiden protektionismi

HAASTEET

HAASTEET

Sisäiset heikkoudet

Aktiivinen läsnäolo Venäjän markkinoilla ja osallistuminen tulevaisuuden hankkeiden valmisteluun

Suomen offshore-toimiala 2013

4.1.

Kilpailuedut ja vahvuudet

Suomen offshore-toimialan kilpailuedut ja vahvuudet Teknologinen erityisosaaminen ja innovatiivisuus

Palvelujen ja tuotteiden korkea laatu

Insinöörityön kilpailukykyinen kustannus

Vahva markkinaasema propulsio- ja moottorijärjestelmissä sekä hyvä suunnitteluja konepajaosaaminen

Insinöörityön korkea laatu ja vahva konepajaosaaminen antavat hyvät lähtökohdat offshoreteollisuudessa menestymiselle

Suhteessa muihin länsimaihin, suomalaisen insinöörityön hintaa pidetään erittäin kilpailukykyisenä

Toimitusvarmuus ja –aika

Norjan ja Venäjän markkinan läheisyys

Suomalaiset yrityksillä hyvä maine luotettavina toimijoina, joiden hankkeet valmistuvat aikataulussa ja ilman laatuongelmia

Maantieteellisesti Suomella on hyvä sijainti Norjan ja Venäjän offshoremarkkinoiden näkökulmasta

Yhtenä suomalaisen offshore-toimialan merkittävimmistä vahvuuksista nähdään teknologinen erityisosaaminen ja innovatiivisuus. Suurin yksittäinen teknologia- ja tuotealue Suomessa on offshore-alusten propulsio, jossa Wärtsilän, Rolls-Roycen, ABB:n ja Steerpropin Suomen yksiköt ovat kaikki merkittäviä toimijoita globaalisti. Näiden yritysten alihankkijat mukaan lukien Suomeen on syntynyt kansainvälisesti ainutlaatuinen potkurilaitteiden valmistajien klusteri. Erityisesti RollsRoyce ja Wärtsilä ovat toimittaneet maailmanlaajuisesti merkittävän osan vaativien porausalusten ja offshore-tukialusten propulsioratkaisuista.

Telakkapuolella koko maailmassa käytössä olevista 18 spar-lautasta 13 lautan runko on rakennettu Porin Mäntyluodon telakalla, joka on nykyisin osa kansainvälistä Technip-konsernia. Helsingin telakka, eli nykyään STX Finland Oy:n ja venäläisen United Shipbuilding Corporationin omistama yhteisyritys Arctech Helsinki Shipyard Oy taas on rakentanut noin 60 prosenttia maailmalla käytössä olevista jäänmurtajista, joista osa palvelee myös offshore-teollisuutta. Näihin hankkeisiin ovat osallistuneet myös useat suomalaiset insinööritoimistot ja alihankkijat, minkä johdosta arktisen meriteknologian osaaminen on Suomessa maailman kärkitasoa. Myös Suomen valtion omistama jäänmurtopalveluja ja monitoimialusten erikoispalveluja tuottava Arctia Shipping Oy on hyötynyt osaamisesta omassa ice management -toiminnassaan.

Lisäksi monet suomalaiset yritykset ovat merkittävässä asemassa omilla kapeilla teknologia- tai tuotealueillaan. Esimerkiksi Kemiralla on vahva asema eräissä kemikaaleissa, joita käytetään öljyn- ja kaasuntuotannossa merellä. GS-Hydro on vahvassa asemassa korkeapaineisten putkistoratkaisujen valmistajana, Marioff toteuttaa sammutusjärjestelmiä offshore-lautoille ja Vaisala on keskeinen valmistaja sääantureissa ja –järjestelmissä. Vacon ja ABB taas valmistavat taajuusmuuttajia offshorelautoille.

Vahvan teknologisen osaamisen ja innovatiivisuuden lisäksi Suomen vahvuuksina nähdään palvelujen ja tuotteiden korkea laatu, mikä on keskeinen kilpailukykytekijä offshore-toimialan korkeiden laatuvaatimuksien johdosta. Suomalaisilla yrityksillä on myös hyvä maine luotettavina toimijoina, joiden hankkeet valmistuvat aikataulussa ja ilman laatuongelmia. Suurin osa haastatelluista yrityksistä korosti, että suomalaiset yritykset eivät niinkään voi kilpailla aasialaisia toimijoita vastaan hinnalla, mutta voivat erottautua ratkaisevasti laadussa ja toimitusvarmuudessa, mistä useat offshore-teollisuuden loppuasiakkaat ovat valmiita maksamaan preemiota. Vaikka tuotannollisen sivu 34 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 työn kustannus Suomessa nähdään heikkoutena, insinöörityön kustannus sen sijaan nähdään Suomen kilpailuetuna. Verrattuna moniin muihin länsimaihin, insinöörityön kustannusta Suomessa pidetään tällä hetkellä erittäin kilpailukykyisenä. Lisäksi oman etunsa tuo Suomen maantieteellinen sijainti Norjan ja Venäjän markkinoiden lähellä, minkä ansiosta suomalaisilla yrityksillä on hyvät lähtökohdat toimia kyseisillä markkinoilla.

4.2.

Haasteet

Suomen offshore-toimialan haasteiden osalta esiin on nostettu sekä Suomen toimialan sisäisiä heikkouksia että ulkoisia uhkia.

Suomen offshore-toimialan sisäiset heikkoudet Kotimaisten offshoreloppuasiakkaiden puute

Tuotannollisen työn kustannus ja joustamattomuus

Alihankintaketjun riittämättömät investoinnit

Vähäinen offshorealan julkinen koulutustarjonta

Yleinen suhtautuminen öljy- ja kaasuteollisuuteen

Suomessa ei ole merkittäviä loppuasiakkaita tai isoja integraattoreita, jotka voisivat toimia toimialan veturiyrityksinä

Erityisesti syklisissä hankkeissa työvoiman kustannus ja joustavuus muodostaa merkittävän haasteen kilpailussa ulkomaisia toimijoita vastaan

Telakkateollisuuden ongelmien vuoksi useat alihankkijat ovat investoineet viime aikoina vähän esimerkiksi automaatioon ja laitekantaan

Offshore-alan yliopisto tai amk- koulutusta ei juurikaan ole ollut tarjolla ja koulutus on jäänyt täysin yritysten vastuulle

Öljy- ja kaasuteollisuuden tunnettuus Suomessa heikkoa ja toimialan imagossa nähdään parannettavaa

Sisäisten heikkouksien osalta lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset näkivät suureksi haasteeksi suomalaiselle osaamiselle ja sen markkinoinnille kotimaisten offshore-asiakkaiden puutteen. Kansainväliset öljy- ja kaasuyhtiöt hallitsevat offshore-alueita niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Myös lähialueilla tulevat nopeasti vastaan öljy- ja kaasualan suuryhtiöt, jotka etsivät tai tuottavat offshore-öljyä ja –kaasua ja jotka investoivat offshore-teknologiaan ja infrastruktuuriin. Näitä yrityksiä johdetaan esimerkiksi Iso-Britanniasta, Hollannista, Norjasta, Ranskasta, Yhdysvalloista, Venäjältä ja Brasiliasta, missä myös merkittävät ostopäätökset tehdään.

Tämä on haaste ja pullonkaula ennen kaikkea Suomen pk-sektorille, jonka yrityksillä ei usein ole tarpeeksi omia resursseja kansainvälisen viennin edistämiseen. Kansainväliset konsernit tai konsernien suomalaiset yksiköt, kuten Wärtsilä, Rolls-Royce ja ABB sen sijaan eivät nähneet kotimaisten offshore-asiakkaiden puutetta ongelmana oman toimintansa kannalta, mutta useimmat myös suuryrityksistä olivat yhtä mieltä siitä, että Suomen kansallisesta näkökulmasta ja erityisesti pk-sektorin kannalta tämä on haaste.

Telakoiden ja konepajojen kannalta Suomen heikkoutena pidetään yleisesti tuotannollisen työn kustannusta ja joutamattomuutta offshore-teollisuudelle tyypillisissä syklisissä hankkeissa. Suuret offshore-hankkeet ovat työvoiman käytön osalta usein erittäin syklisiä, jolloin huippuhetkinä työvoiman tarve voi olla moninkertainen keskimääräiseen tarpeeseen verrattuna. Tämän tyyppisissä syklisissä hankkeissa telakoilla ja konepajoilla käytössä olevat työehtosopimukset aiheuttavat suuria lisäkustannuksia esimerkiksi ylityökorvausten sekä ilta- ja viikonloppulisien kautta. Suomalaisilla telakoilla ja konepajoilla onkin yhä haastavampi tilanne kilpailla esimerkiksi korealaisia ja kiinalaisia kilpailijoita vastaan.

sivu 35 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 Suomen heikkoutena pidetään myös suomalaisen alihankintaketjun riittämättömiä investointeja moderniin laitekantaan ja automaatioon. Myös tämä heikentää tuotannollisen työn kilpailukykyä.

Osa haastateltavista nosti esiin, että heidän näkökulmastaan muutaman viime vuoden aikana monet Itä-Euroopassa toimivat konepajat ovat nousseet kilpailukyvyssään suomalaisten alihankkijoiden edelle. Sen lisäksi, että Itä-Euroopan maissa tuotannollisen työn kustannus on pienempi kuin Suomessa, itä-eurooppalaiset konepajat ovat investoineet moderniin laitekantaan ja sertifioineet laatujärjestelmiään. Suomalaisten alihankkijoiden uhkana on, että erityisesti volyymituotteiden tuotanto siirtyy edullisempiin Euroopan maihin ja Aasiaan. Räätälöityjen ja lyhyen läpimenoajan tuotteiden osalta suomalaisten konepajojen asema sen sijaan ei ole uhattuna. Alihankkijoiden merkittävä kasvu ja kansainvälistyminen kuitenkin edellyttävät, että suomalaiset konepajat erikoistuvat ja investoivat laitteisiin, jotka mahdollistavat joustavan ja tehokkaan tuotannon offshore-toimialalla sekä suomalaisille että kansainvälisille asiakkaille.

Suomen offshore-toimialan heikkoutena pidetään myös osaavan työvoiman saatavuutta Suomessa.

Monet offshore-toimialan osaajat ovat eläköitymässä ja offshore-toimialalle valmistavaa koulutusta on Suomessa liian vähän, jotta toimialalle pystyttäisiin takaamaan tarvittava määrä osaavaa henkilöstöä. Rekrytointitarve on tällä hetkellä niin merkittävä, että yritykset kilpailevat osaavasta henkilöstöstä monilla toimialan osa-alueilla. Esimerkiksi hitsauksessa ja suunnittelupuolella on tällä hetkellä jatkuva rekrytointitarve. Lisäksi mm. norjalaiset yritykset ovat kiinnostuneita lähialueiden meriteollisuuden parissa toimivasta työvoimasta offshore-teollisuuden buumin ansiosta. Tämä kaventaa suomalaisten yritysten kasvumahdollisuuksia lisätessään kilpailua osaavasta työvoimasta.

Suomen offshore-teollisuuden pitkän aikavälin kilpailukyvyn kannalta merkittävänä heikkoutena pidetään myös offshore-alalle valmistavan julkisen koulutustarjonnan niukkuutta. Monien offshoretoimialalla uransa tehneiden osaajien jo tapahtunut tai lähivuosina tapahtuva eläköityminen korostaa entisestään uusien osaajien tarvetta. Akuutti tarve on meri- ja muun teollisuuden hitsarien ja muiden työntekijöiden sekä suunnittelijoiden muuntokoulutukselle. Pitkän aikavälin tavoitteeksi tulisi asettaa alan työvoiman saatavuuden ja tutkimuksen varmistaminen yliopisto- ja ammattikorkeakoulutason koulutuksella.

Viidentenä sisäisenä heikkoutena haastatteluissa nousi esiin yleinen suhtautuminen öljy- ja kaasuteollisuuteen. Osallistuneiden yritysten näkökulmasta toimialan tunnettuus on Suomessa yleisesti heikolla tasolla ja toimialan imagossa nähdään parannettavaa, jotta alan kiinnostavuutta saataisiin parannettua esimerkiksi potentiaalisten työntekijöiden tai nuorten opiskelijoiden näkökulmasta. Tietoisuuden lisääminen nähdään myös tarpeelliseksi, jotta toimialan poliittista tukea saadaan vahvistettua ja väärät käsitykset vältettyä.

sivu 36 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 Suomen offshore-toimialan ulkoiset uhat Aasian kilpailukyvyn kasvu myös vaativilla osaalueilla

Erityisesti kiinalaiset yritykset ovat vahvistaneet merkittävästi kilpailukykyään myös vaativimmissa teknologioissa

Suomen telakkateollisuuden supistuminen

Yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta

Telakkateollisuuden haasteet ovat suuri riski osaamisen säilymisen kannalta, koska offshore ei voi lyhyellä aikavälillä korvata täysin nykyistä meriteollisuutta

Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja rahoituksen heikko saatavuus vaikeuttaa merkittävästi suomalaisten yritysten investointeja

Öljyn ja kaasun hintakehitys

Öljyn ja kaasun heikko hintakehitys johtaisi useiden offshorehankkeiden lykkäytymiseen maailmalla

Maailmanpoliittinen tilanne ja maiden protektionismi

Offshore on strateginen toimiala useille valtioille, minkä johdosta poliittiset päätökset vaikuttavat merkittävästi toimialaan

2000-luvun kenties suurin muutos offshore-alusten telakkamarkkinassa on tuotannon siirtyminen Aasiaan. Offshore-puolen runkorakentaminen tyypillisissä tuotanto- ja porauslautoissa on siirtynyt erityisesti Etelä-Koreaan. Norjan öljyalan järjestön Intsokin mukaan Etelä-Korean markkina-osuus offshore-lautoista on kasvanut 2000-luvulla noin 20-30 prosentin osuudesta nykytilaansa, jossa jopa 70-80 prosenttia poraus- ja tuotantolautoista tehdään Etelä-Koreassa.

Tämä kehitys on näkynyt monella eurooppalaisella telakalla laskeneena tilauskantana ja jopa lopettamisina. Myös Technipin Mäntyluodon telakan kilpailukyvyn säilymisestä on oltu huolestuneita koko 2000-luvun ajan. Riskit perustekemisen siirtymisessä halpamaihin ovat suuret korkean palkkatason ja alhaisten telakkatukien johdosta. Toisaalta erityisesti spar-teknologian osaamisen ja meriteollisuuden hyvien alihankintaketjujen ansiosta suomalainen osaaminen ja luotettavuus ovat olleet vielä kilpailuvaltteja.

Yhtenä merkittävimmistä ulkoisista uhista useat haastateltavat nostivat esiin Aasian kilpailukyvyn kasvun myös vaativilla osa-alueilla. Tähän mennessä aasialaiset yritykset ovat kilpailleet erityisesti tuotannon edullisuudella, mutta myös vaativampi suunnittelu- ja teknologiaosaaminen on kasvussa Aasiassa. Esimerkiksi Kiinan valtiolle offshore-teollisuus on strategisesti erittäin tärkeä toimiala ja useat haastateltavat näkivät, että erityisesti kiinalaiset yritykset ovat viime vuosina vahvistaneet merkittävästi kilpailukykyään myös offshore-teollisuuden vaativammilla osa-alueilla. Tähän on osittain ohjannut myös kauppalaivamarkkinan heikko tilanne ja se, että offshore-teollisuudessa nähdään edelleen kasvupotentiaalia.

Helsingin Arctechin telakalla on venäläinen osaomistus, mikä ainakin toistaiseksi tukee myös venäläisten tilausten saamista telakalle. STX:llä on lisäksi sellaista arktisen alueen ja erityislaivojen rakennusosaamista Suomessa, mitä Koreassa ei ole – tämä tukee suomalaisten telakoiden asemaa suuressakin konsernissa. Lisäksi offshore-telakat ovat maailmalla lähes täystyöllistetyt, mikä tukee Suomen telakoiden asemaa myös keskipitkällä aikavälillä.

Merkittävänä ulkoisena uhkana offshore-teollisuuden kannalta pidetään myös Suomen telakkateollisuuden supistumista. Vaikka tämä onkin haaste erityisesti perinteisen meriteollisuuden kannalta, nähdään tilanne ongelmallisena myös offshore-teollisuuden kannalta, sillä useat offshoretoimialan yritykset toimivat myös perinteisessä meriteollisuudessa. Telakat ovat myös offshoretoimialan keskeisiä veturiyrityksiä Suomessa ja mikäli ne häviäisivät kartalta, myös konepaja-, suunnittelu- ja teknologiayritysten toiminta- ja kehittymismahdollisuudet heikkenisivät. Tästä syystä sivu 37 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 telakoiden kilpailukyvyn ylläpito ja perinteisen meriteollisuuden säilyminen Suomessa on keskeistä myös offshore-teollisuuden kannalta. Toimijat eivät myöskään pidä realistisena, että offshoreteollisuus voisi lyhyellä aikavälillä korvata täysin nykyistä meriteollisuutta. Myös telakoiden kannalta offshore-hankkeiden osuuden kasvattaminen nähdään mahdollisena ja offshoresta voitaisiin rakentaa vahva toinen tukijalka telakkateollisuuden perinteisten laivaprojektien rinnalle.

Yhtenä osittain toteutuneena ulkoisena uhkana on myös suomalaisten yritysten mahdollisuus saada rahoitusta. Tämä ei koske pelkästään offshore-teollisuutta, vaan liittyy kiinteästi koko rahoitusmarkkinoiden viime vuosien epävarmuuteen ja erityisesti pankkirahoituksen heikkoon saatavuuteen. Tämä vaikeuttaa merkittävästi yritysten investointeja. Tilanne on ongelmallinen erityisesti pääomaintensiivisten konepajojen kannalta. Kuten aiemmin jo todettiin, erityisesti suomalaisten konepajojen investoinnit ovat viime vuosina olleet riittämättömiä kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

Haastatteluissa nostettiin esiin myös kaksi ulkoista uhkaa, joiden toteutumiseen ei yrityksillä juurikaan ole vaikuttamismahdollisuuksia. Yksi tällainen uhka on öljyn ja kaasun heikko hintakehitys, sillä offshore-hankkeiden toteutuminen on kiinteästi kytköksissä öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahintaan. Käytännössä koko offshore-toimialan investointiaktiivisuus korreloi suoraan öljyn ja kaasun hintakehityksen kanssa. Toisena vaikeasti ennakoitavana uhkana pidetään maailmanpoliittista tilannetta ja maiden protektionismia. Offshore on strateginen toimiala suurvalloille ja suurvaltojen poliittiset päätökset voivat pahimmassa tapauksessa heikentää merkittävästi ulkomaisten yritysten toimintamahdollisuuksia offshoressa.

4.3.

Kasvumahdollisuudet

Suomen offshore-toimialan kasvumahdollisuudet Kilpailukyvyn nostaminen nykyisillä vahvoilla alueilla - esim. propulsio- ja moottorijärjestelmät sekä suunnittelu- ja konepajaosaaminen

Uusien teknologioiden ja palvelujen kehittäminen – esim. arktiset alueet, subsea ja offshoretuulivoima

Telakoiden offshoreosaamispohjan laajentaminen

Offshore-klusterin tiiviimpi yhteistyö kansainvälisyyden edistämiseksi

Aktiivinen läsnäolo Venäjän markkinoilla ja osallistuminen tulevaisuuden hankkeiden valmisteluun

Yhtenä tärkeimmistä prioriteeteista haastateltavat nostivat tärkeänä asiana ja myös tulevaisuuden kasvumahdollisuutena esiin kilpailukyvyn nostamisen nykyisillä vahvoilla alueilla. Kuten luvussa 4.1 sivu 38 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 todettiin, Suomen offshore-teollisuuden vahvuutena nähdään teknologinen erityisosaaminen ja innovatiivisuus. Suomalaisilla yrityksillä on vahva asema esimerkiksi propulsio- ja moottorijärjestelmissä sekä hyvää suunnittelu- ja konepajaosaamista. Suomalaisen offshoreteollisuuden elinvoimaisuuden kannalta on keskeistä, että markkina-asema säilyy ja vahvistuu entisestään nykyisillä vahvoilla alueilla. Nykyisissä vahvoissa alueissa nähdään myös kasvumahdollisuuksia, sillä esimerkiksi propulsiojärjestelmät yleistyvät öljyn etsinnän ja tuotannon siirtyessä yhä syvempiin vesiin. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää kuitenkin jatkuvia investointeja teknologian kehittämiseen ja osaamisen vahvistamiseen, sillä globaali kilpailu myös vaativilla osaalueilla on kasvussa.

Erityisesti pk-yritykset näkivät mahdollisuutena tiiviimmän yhteistyön toimialan muiden yritysten kanssa. Yhtenä pk-yritysten haasteena nostettiin esiin kansainväliseen myyntiin käytössä olevat niukat resurssit. Pk-yritysten kasvun kannalta kansainvälistyminen on kuitenkin ehdottoman tärkeää, sillä offshore-teollisuuden loppuasiakkaat ovat pääosin ulkomailla ja erityisesti telakkateollisuuden haasteiden vuoksi suomalaiset asiakkaat uhkaavat vähentyä pk-yrityksiltä entisestään. Tähän liittyen moni haastateltava yritys nosti esiin toiveen kehittää Suomen offshoreklusterin tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi vientirenkaiden muodossa. Tällaisessa yritysten yhteisessä vientiprojektissa yrityskohtaiset riskit pienenisivät merkittävästi, kun vientiponnistelujen kustannukset jakautuisivat usealle yritykselle. Erityisesti ensimmäisen referenssihankkeen saaminen ulkomailta on usein suuren ja pitkäkestoisen työn takana, jolloin erityisesti ensimmäistä kertaa tietyille markkina-alueille tähtäävien pk-yritysten olisi luontevaa tehdä yhteistyötä. Osa haastatelluista piti potentiaalisena myös verkostomaista toimintamallia eri yritysten kesken, jolloin loppuasiakkaalle tarjottaisiin yhteistyössä eri yritysten kanssa suurempaa osakokonaisuutta sen sijaan, että jokainen tarjoaa omaa pientä osa-aluettaan. Tällainen yhteistyö on kuitenkin mahdollista vain sille osalle yrityksistä, joiden tarjonta voidaan integroida yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi.

Arktiset alueet, subsea-teknologiat ja offshoretuulivoima ovat erittäin mielenkiintoisia kehittyviä markkinoita suomalaiselle offshore-teollisuudelle.

Kyseiset markkinat ovat liiketoimintamielessä vielä pieniä, mutta niissä nähdään merkittävää kasvupotentiaalia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Monet toimijat näkevät Suomen mahdollisuutena profiloitua erityisesti arktisten alueiden teknologioiden © Arctia Shipping Oy ja offshore-tuulivoiman osaajiksi. Suomessa on jo olemassa olevaa osaamista ja teknologiaa molempiin alueisiin liittyen, minkä pohjalta suomalaisella offshore-teollisuudella on hyvä asema kehittää uutta teknologiaa ja palveluita. Arktisten alueiden ja offshore-tuulivoiman osalta toimijat kaipaavat myös valtiojohdon tason strategisia päätöksiä tukemaan Suomen kilpailukyvyn kehittymistä näille alueille.

Erityisesti merituulivoiman osalta nykyisen tukipolitiikan aikana siitä ei uskota tulevan merkittävää liiketoimintaa Suomessa, ja sitä kautta oman osaamispohjan rakentaminen merituulivoimalle jää heikoille kantimille. Toisaalta myös muissa Euroopan maissa investointeja ja tukia uusiutuvaan energiaan harkitaan yleisen taloudellisen tilanteen johdosta erittäin tarkasti, mikä on johtamassa merituulivoimainvestointien laajamittaiseen viivästyttämiseen suurissakin Euroopan maissa. sivu 39 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 Subsea-teknologiat ovat keskeisessä roolissa offshore-tuotannon siirtyessä yhä haastavampiin ja syvempiin vesiin, eli ne liittyvät kiinteästi myös arktisiin alueisiin. Subsea-laitteita ovat esimerkiksi merenpohjaan sijoitetut pumput, generaattorit ja porausjärjestelmät. Myös öljyn ja kaasun prosessointiin ja varastointiin kehitetään aktiivisesti subsea-järjestelmiä ja tulevaisuudessa haastavien alueiden öljyntuotannon visioidaan tapahtuvan jopa täysin merenpohjassa olevissa laitoksissa, jolloin kelluvista lautoista voidaan luopua kokonaan. Tämä tarkoittaa myös pienempiä investointeja ja operointikustannuksia, jolloin yhä haastavampia öljyesiintymiä voidaan hyödyntää kannattavasti. Useat haastatellut telakat, offshore-konepajat ja suunnittelutoimistot näkevät tärkeänä subsea-teknologioiden kehityksessä mukana olon, koska niiden roolin odotetaan kasvavan tulevaisuuden offshore-tuotannossa.

Uusiin ratkaisuihin tähtäävänä kasvumahdollisuutena nähdään myös telakoiden offshoreosaamispohjan laajentaminen. Suomalaiset telakat ovat olleet jo mukana kehittämässä uusia ratkaisuja offshore-tuulivoimaan. Lisäksi mahdollisuutena nähdään osaamispohjan laajentaminen myös öljyn etsintä- ja tuotantolautoissa sekä subsea-ratkaisuissa. Vaikka viime vuosina esimerkiksi Mäntyluodon telakka on keskittynyt ainoastaan spar-tyyppisten lauttojen rakentamiseen, on Mäntyluodon telakalla rakennettu 80-luvulla myös maailmalla yleisempiä semisub-lauttoja (Semi Submersible) ja valmiudet myös muidenkin ratkaisujen rakentamiseen Suomessa ovat olemassa.

Maantieteellisistä markkina-alueista erityisesti Venäjän markkina nähdään potentiaalisena tulevaisuuden kasvualueena, jossa suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus olla mukana. Vaikka Venäjän offshore-hankkeiden ongelmana on ollut investointien hidas eteneminen ja joidenkin mielestä voidaan puhua jopa ikuisuusprojekteista, on aktiivinen läsnäolo Venäjän markkinoilla ja osallistuminen tulevaisuuden hankkeiden valmisteluun tärkeää jo aikaisessa vaiheessa, jotta varmistetaan suomalaisten mahdollisuus olla osallisena Venäjän tulevissa offshore-hankkeissa.

sivu 40 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

5. Toimenpide-ehdotukset kehittämiseksi

offshore-toimialan

kansalliseksi

Tutkimuksessa nousi esiin viisi toimenpidettä, joilla julkinen sektori voi tukea offshore-toimialan kehittymistä kansallisesti. Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista on esitetty seuraavassa kuvassa ja luvuissa 5.1 – 5.5 eri toimenpiteitä on käsitelty syvällisemmin.

Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista

1.

 Ministeritason vienninedistämismatkat suomalaisen offshore-teollisuuden tunnettavuuden edistämiseksi

Korkean profiilin vienninedistäminen valtiojohdon toimesta ja poliittinen tuki offshore-hankkeille

 Kaupan esteiden purkamisen edistäminen protektionististen maiden osalta  Yleinen poliittinen tuki ja toimialatietoisuuden kasvattaminen

 Arktisen osaamisen brändin luominen Suomelle

2.

 Tuki arktisten alueiden teknlogioihin ja palveluihin liittyvälle huippututkimukselle

Arktisten alueiden strategia

 Investoinnit Pohjois-Suomen infrastruktuuriin pohjoisen ulottuvuuden uusien liiketoimintamahdollisuuksien varmistamiseksi

3.

Rahoitusinstrumentit sekä lyhyen että pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamiseksi

 Prototyyppituet edistämään teknologiayritysten innovaatioita ja mahdollistamaan uusien teknologioiden ensimmäiset referenssihankkeet  Investointituet edistämään konepajojen laitekannan uudistumista ja suurempaa automaatioastetta  Tuotekehitystuet edistämään innovaatioiden syntymistä pitkällä aikavälillä

4.

5.

Vienninedistäminen luomalla yrityksille suoria asiakaskontakteja

Osaamisen varmistaminen julkista koulutustarjontaa kehittämällä

 Suorien kansainvälisen asiakaskontaktien luominen erityisesti pk-yrityksille, joilla suurin haaste löytää ostopäätösten tekijät ja päästä hankintalistoille  Fokus yrityksissä, joilla potentiaalinen business case  Luonteva alue, jossa esim. Prizztech ja Finpro voivat olla tukemassa yrityksiä

 Yliopisto- ja AMK-tasoisen offshore-koulutuksen kehittäminen ja offshore-alan tunnettavuuden kasvattaminen – TTY:n Porin laitoksen uusi Offshoretekniikka-sivuaine nähdään hyvänä avauksena  Muuntokoulutusohjelmat muun meriteollisuuden osaajille  Yhteistyön rakentaminen Norjan offshore-koulutuskeskittymien kanssa

5.1.

Korkean profiilin poliittinen tuki

vienninedistäminen

valtionjohdon

toimesta

ja

Useat toimijat näkivät tarpeellisena, että Suomen valtio päättäisi strategisista toimialoista, joiden toimintaympäristöä ja toimintaedellytyksiä systemaattisesti kehitetään Suomessa. Suomen vahvan meriteollisuustaustan ja olemassa olevan teknologisen osaamisen johdosta offshore-toimiala on yksi luonteva toimiala, joka voitaisiin valita Suomen strategiseksi toimialaksi. Tämä on perusteltua myös siitä syystä, että isojen hankkeiden saamisen kannalta poliittinen tausta ja tuki ovat tärkeitä, koska loppuasiakkaana on useissa tapauksissa valtiollinen öljy-yhtiö ja kaupat tehdään sekä yritysten että valtioiden välillä.

Konkreettisina toimenpiteenä nähdään esimerkiksi säännölliset ministeritason vienninedistämismatkat yhdessä suomalaisten offshore-toimijoiden kanssa. Tämä nähdään erittäin tärkeänä ja vaikuttavana tapana tehdä suomalaista offshore-teollisuutta tunnetuksi maailmalla ja myös useat muut offshore-teollisuudessa toimivat maat toimivat vastaavalla tavalla.

sivu 41 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 Vienninedistäminen ja poliittinen tuki on myös verrattain nopea keino auttaa toimialaa. Lisäksi nähdään tarpeellisena kaupan esteiden purkamisen edistäminen protektionististen maiden osalta.

5.2.

Arktisen alueen strategia

Toisena toimenpide-ehdotuksena on arktisen alueen strategian luonti Suomelle ja offshoreteollisuuden nostaminen yhdeksi keskeiseksi arktisen alueen strategian avaintoimialaksi. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa ”Katse pohjoiseen – toimenpide-ehdotukset”-raportissa (TEM raportteja 2/2013) käsiteltiin arktisen osaamisen merkitystä Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän tulevaisuuden kannalta. Tässä raportissa yhtenä kehittämiskokonaisuutena käsiteltiin arktista meriteollisuutta ja logistiikkaa, johon sisältyy myös offshore-toiminta. Tämä raportti on hyvä avaus siitä, miten Suomen arktinen ulottuvuus ja arktisiin olosuhteisiin liittyvä osaaminen voidaan nähdä Suomen kilpailuetuna ja yhtenä Suomen talouden tulevaisuuden kasvualueista. Öljyntuotannon laajentuessa tulevaisuudessa yhä vahvemmin myös arktisille alueille, arktinen teknologiaosaaminen tulee olemaan valtava mahdollisuus koko Suomen elinkeinolle.

Useat tutkimuksessa haastatellut yritykset läpi koko tuotantoketjun näkivät erittäin tarpeellisena erillisen arktisen alueen strategian luonnin Suomelle. Suomella on hyvä asema kehittää itselleen brändi arktisena teknologia- ja palveluosaajana. Tähän liittyen kuvaavaa on esimerkiksi se, että noin 60 prosenttia maailmassa olevista jäänmurtajista on rakennettu Suomessa ja Suomen valtion omistama Arctia Shipping Oy on johtava ice management –toimija maailmassa.

Osana arktisen alueen strategiaa keskeistä olisi tukea arktisten alueiden teknologioihin ja palveluihin liittyvää tutkimusta. Lisäksi tärkeänä toimenpiteenä on infrastruktuurin vahvistaminen Pohjois-Suomessa sekä hyvien liikenneyhteyksien luominen Jäämerelle. Infrastruktuuriinvestoinneilla voidaan edistää merkittävästi yritysten mahdollisuuksia hyödyntää pohjoisen ulottuvuuden tuomia liiketoimintamahdollisuuksia ja työllistää merkittävä joukko pohjoisessa asuvia suomalaisia Norjan ja Venäjän arktisten offshore-hankkeiden kautta

5.3.

Rahoitusinstrumentit sekä lyhyen että pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamiseksi

Yritystukien osalta keskeistä on kyky vastata sekä lyhyen aikavälin haasteisiin että varmistaa pitkän aikavälin kilpailukyky. Lyhyellä aikavälillä offshore-toimialalla nähdään selkeä tarve uusia konepajojen laitekantaa ja lisätä automaatioastetta. Tuotannollisten yritysten mahdollisuudet saada riskirahoitusta ovat heikentyneet viime aikoina merkittävästi, jolloin toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittämisen kannalta telakoille ja konepajoille kohdistetut investointituet ovat perusteltuja.

Innovaatioiden osalta keskeistä on edistää ensimmäisten referenssihankkeiden syntymistä.

Erityisesti offshore-teollisuudessa referenssien olemassaolo on kriittistä ja ilman olemassa olevia referenssejä loppuasiakkaat ovat varovaisia kokeilemaan uusia ratkaisuja. Tähän ongelmaan useat toimijat näkevät mahdollisena instrumenttina prototyyppituen, jolla voidaan mahdollistaa uusien teknologioiden ensimmäiset referenssihankkeet.

sivu 42 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 Pitkän aikavälin kannalta keskeistä on luoda kannustava toimintaympäristö tuotekehitykselle, joka on yksi Suomen vahvoista alueista offshore-teollisuudessa. Tästä hyötyvät sekä teknologiaa kehittävät suuryritykset että pk-yritykset. Yksi hyvänä instrumenttina pidetään Suomen hallituksen vuosille 2013-2015 asettamaa määräaikaista yritysten t&k-verovähennystä. Suorat esimerkiksi Tekesin kautta myönnettävät tuotekehitystuet jakavat mielipiteitä offshore-toimijoiden keskuudessa, mutta nyt voimaan tullut t&k-verovähennys nähdään kannustavana ja kaikille tasapuolisina. Luonnollisesti yritysten toiminnan kannalta on toivottavaa, että t&kverovähennyksestä muodostuu pysyvä tukimalli, kuten se on myös useissa muissa kilpailevissa teollisuusmaissa.

5.4.

Vienninedistäminen luomalla yrityksille suoria asiakaskontakteja

Erityisesti pk-sektorin haasteena on suorien asiakaskontaktien luominen ulkomaisiin loppuasiakkaisiin. Yhteyksien luominen on konservatiivisella toimialalla kuitenkin hidasta ja myös eri maiden vaihtelevat liiketoimintakulttuurit aiheuttavat haasteita. Kuten luvussa 4.3 esitettiin, osa toimijoista koki yhteistyön muiden alan yritysten kanssa mahdolliseksi. Suorien asiakaskontaktien luominen on tämän lisäksi luonteva alue, jossa julkisen sektorin toimijat kuten Prizztech ja Finpro voivat olla tukemassa.

Erityisesti pk-yritykset korostavat, että suurin tarve ja hyöty syntyy nimenomaan konkreettisista kontakteista, joiden luominen on usein suurin pullonkaula. Keskeistä menestyksekkäälle toiminnalle on myös se, että keskitytään yrityksiin, joilla on potentiaalinen business case offshore-toimialalla.

Kontaktien luominen nähdään myös alueena, jossa julkissektorin toimijoilla on selkeä rooli olla mukana.

5.5.

Osaamisen varmistaminen julkista koulutustarjontaa kehittämällä

Offshore-alan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoinen koulutus nähdään ratkaisuksi pidemmällä aikajänteellä varmistamaan osaajien syntyminen toimialalle.

Suomen ensimmäistä korkeakoulutasoista offshore-teollisuuteen keskittyvää koulutusta ollaan juuri käynnistämässä Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksella, jossa vuoden 2013 syksyllä käynnistyy offshoretekniikka-sivuaineen koulutus. Tämä nähdään toimijoiden keskuudessa erittäin hyvänä avauksena ja sille toivotaan myös jatkoa. Yhtenä potentiaalisena kehityskohteena on esimerkiksi korkeakouluyhteistyön rakentaminen Norjan offshore-koulutuskeskittymien kanssa.

On kuitenkin huomioitava, että korkeakoulutuksen kautta offshore-teollisuuden uusia osaajia syntyy vasta usean vuoden aikajänteellä. Akuutimpaan tarpeeseen toivottavana ratkaisuna nähdään myös muuntokoulutusohjelmat, joilla meriteollisuuden parissa toimivia metallialan työntekijöitä tai jo muissa rakennesuunnittelutehtävissä kouluttautuneita suunnittelijoita koulutetaan offshoreteollisuuden osaajiksi. Osittain muuntokoulutuksella voidaan vastata myös alihankkijoiden osaamisen kehittämistarpeeseen, jolloin on tärkeää, että koulutus on tarjolla mahdollisimman laajalle joukolle halukkaita.

sivu 43 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

6. Johtopäätökset Offshore on vuonna 2013 merkittävää liiketoimintaa noin 150 Suomessa toimivalle yritykselle ja offshore-liiketoiminnan merkitys kyseisille yrityksille on edelleen kasvussa. Vuosina 2012 ja 2013 Suomen offshore-toimialan viennin arvo on kasvanut vauhdilla ja sen odotetaan olevan yli 1,6 miljardia euroa vuonna 2013. Toimialan vienti on kasvanut vuoden 2011 tasosta noin 30 prosenttia, eli keskimäärin yli 13 prosenttia vuodessa. Offshore-toimialan osuus on jo noin 3 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Offshore-toimiala työllistää vuonna 2013 suoraan noin 4 900 henkilöä Suomessa ja selvityksessä mukana olleet yritykset aikovat rekrytoida Suomen offshoreliiketoimintoihinsa yli 200 henkilöä lisää vuoteen 2015 mennessä.

Kansainvälisessä mittakaavassa Suomi on pieni offshore-toimialan tuote- ja palvelutarjoaja. Suomen osuus maailman offshore-toimituksista on noin 0,3 prosenttia. Tämä on korkeampi kuin Suomen väestöosuus maailman väestöstä, mutta vain noin puolet Suomen BKT-osuudesta maailman BKT:sta. BKT-pohjainen arviointi lienee oikeampi mittaustapa ja se antaa ymmärtää että Suomella olisi vielä merkittävästi mahdollisuuksia kasvattaa markkinaosuuttaan offshore-toimialla.

Offshore koetaan selvityksen mukaan loogisena jatkeena Suomen meriteollisuusosaamiselle.

Sen merkitys meriteollisuudessa toimiville yrityksille on nousussa, sillä samaan aikaan kun perinteisessä kauppalaivastossa on maailmanlaajuisesti ylikapasiteettia, ovat offshore-teollisuuden kasvunäkymät edelleen hyvät. Tämä näkyy hyvin myös yrityksien raportoimissa näkymissä offshoreliiketoiminnan ja muun marine-liiketoiminnan välillä.

61 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä odottaa, että offshore-liiketoiminta kasvaa tulevaisuudessa, kun taas muun marine-liiketoiminnan osalta kasvua odottaa ainoastaan 32 prosenttia yrityksistä.

Ainoastaan 10 prosenttia vastanneista yrityksistä odottaa offshoreliiketoiminnan kehittyvän negatiivisesti tulevaisuudessa, kun muun marineliiketoiminnan osalta negatiiviset näkymät olivat 26 prosentilla yrityksistä.

Yritysten offshoren-liiketoiminnan kasvunäkymät verrattuna muuhun marine-liiketoimintaan Offshore-liiketoiminta Marine-liiketoiminta (poislukien offshore) Kasvaa voimakkaasti

22 % 3% 39 %

Kasvaa kohtalaisesti

29 % 29 %

Pysyy tasaisena

Laskee hieman

Laskee voimakkaasti

41 %

7% 16 % 3% 10 %

Lähde: tutkimukseen osallistuneet yritykset, VALOR-analyysi

sivu 44 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 Offshore-toimialan kansainväliseksi kasvuksi Suomessa toimivien yritysten ennakoidaan lähitulevaisuudessa noin 10 kasvunäkymät offshore-teollisuudessa prosenttia vuodessa, mikä ylittää selvästi maailmantalouden odotetun keskimääräisen Offshore-toimialaselvitys 2013 kasvun. Toisaalta yhä useammat suomalaiset Offshore-toimialaselvitys 2012 toimijat kokevat hankaluuksia kasvun 22 % ylläpitämisessä Suomen yksiköissään. Haasteita Kasvaa voimakkaasti 25 % Suomessa toimiville yrityksille aiheuttavat ennen kaikkea koveneva kansainvälinen kilpailu sekä 39 % Kasvaa kohtalaisesti Suomen tuotannollisen työn kustannus ja 58 % joustamattomuus. Tämä kehitys näkyy hyvin myös yritysten vastauksissa, sillä yritysten 29 % Pysyy tasaisena raportoimat kasvunäkymät ovat heikentyneet 13 % hieman vuodesta 2012, jolloin peräti 83 7% prosenttia vastanneista yrityksistä odotti Laskee hieman 4% offshore-liiketoiminnan kasvavan tulevaisuudessa kohtalaisesti tai voimakkaasti.

3% Laskee voimakkaasti Kokonaisuudessaan suomalaisten yritysten 0% kasvunäkymät offshore-teollisuudessa ovat kuitenkin edelleen varsin positiiviset ja haasteista Lähde: tutkimukseen osallistuneet yritykset, VALOR-analyysi huolimatta suomalaiset yritykset suhtautuvat luottavasti kasvun jatkumiseen niillä vahvoilla alueilla, joissa suomalaisilla yrityksillä on teknologista erityisosaamista ja myös muilta osin hyvä kansainvälinen kilpailukyky. Toimialan kasvun tosin odotetaan hidastuvan Suomessa viime vuosien 15 prosentin vuosittaisesta kasvusta noin 5-10 prosentin tasolle.

Offshore-toimialan kasvun moottoreina toimivat Suomen jo vahvat erityisosaamisalueet. Toisaalta meriteollisuuden ja offshore-teollisuuden lähentyminen syvävesituotannon kautta ja toisaalta arktisten alueiden kasvu offshoressa tukevat suomalaisen teknologian käyttöä offshore-toimialla.

Toimialan kymmenen suurinta yritystä vastaavat valtaosasta toimialan viennistä. Pk-yritysten vienti on haastavaa täysin kansainvälisessä ympäristössä. Toimialan kasvun vauhdittamisen näkökulmasta pk-yritysten yhteistyön kannustaminen ja suorat vientiponnistelut voisivatkin olla keino parantaa toimialan kilpailukykyä ja suomalaisen osaamisen vahvistamista.

Kasvun ylläpitämisen näkökulmasta kaikkein tärkeintä on minimoida haasteiden vaikutus kasvulle.

Maailman offshore-investoinnit kasvavat vauhdilla ja suomalaisten yritysten edellytykset hyötyä tästä kasvusta tulisi varmistaa. Kasvuhaasteita pystytäänkin selvityksen haastattelujen perusteella osin välttämään tai ainakin pienentämään poliittisen päätöksenteon ja tahdon avulla.

Yksi Suomen offshore-teollisuuden suurimmista riskeistä on telakkateollisuuden näivettyminen.

Huolimatta teknologiayhtiöiden hyvästä vireestä, nähdään offshore-osaaminen ja metalliteollisuuden kilpailukyky erittäin tärkeiksi offshore-toimialan kehityksen kannalta. Offshore-telakoilla on suuri vaikutus esimerkiksi arktisten alueiden ratkaisujen kehittämiselle, tuoteinnovaatioiden kokeiluille sekä vaatimukset täyttävän metallirakentamisen osaamisen ylläpitämiselle. Telakkateollisuuden säilyttämiseksi nähdään tarpeelliseksi myös toimenpiteitä poliittisilta päätöksentekijöiltä. sivu 45 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 Myös eräiden markkina-alueiden, kuten Brasilian ja Venäjän protektionismi vaikeuttaa suomalaisten toimijoiden pääsyä markkinoille. Ministeritason vientimatkojen lisäksi toivotaan poliittisen tason sopimuksia esimerkiksi Venäjän arktisen alueen kokonaisratkaisujen osalta. Arktisten alueiden osalta toimialalla ehdotetaan myös arktisten alueiden strategian luontia Suomelle ja offshoreteollisuuden nostamista yhdeksi keskeiseksi arktisten alueiden strategian avaintoimialaksi. Osana arktisten alueiden strategiaa keskeistä olisi tukea myös arktisten alueiden teknologioihin ja palveluihin liittyvää tutkimusta. Lisäksi tärkeänä toimenpiteenä nähdään infrastruktuurin vahvistaminen Pohjois-Suomessa ja sen myötä hyvien liikenneyhteyksien luominen Jäämerelle.

Toimialan kehittymisen tukemiseksi toivotaan myös poliittisilta päätöksentekijöiltä toimenpiteitä, joilla varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus toimialalle, edistetään innovaatioiden syntymistä ja tuetaan tuotannon kilpailukykyä. Offshore-alan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoinen koulutus nähdään ratkaisuksi pidemmällä aikajänteellä varmistamaan osaajien saatavuus toimialalle.

Innovaatioiden osalta keskeistä olisi edistää ensimmäisten referenssihankkeiden syntymistä. Tähän ongelmaan useat toimijat näkevät mahdollisena instrumenttina prototyyppituen, jolla voidaan mahdollistaa uusien teknologioiden ensimmäiset referenssihankkeet. Lyhyellä aikavälillä offshoretoimialalla nähdään selkeä tarve uusia konepajojen laitekantaa ja lisätä automaatioastetta.

Tuotannollisten yritysten mahdollisuudet saada riskirahoitusta ovat heikentyneet viime aikoina merkittävästi, jolloin toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittämisen kannalta telakoille ja konepajoille kohdistetut investointituet ovat perusteltuja.

Yhteenvetona Suomessa toimivat yritykset ovat hyvässä asemassa kasvattaakseen rooliaan globaalilla offshore-toimialalla. Suomella on jo vahva asema eräillä erityisalueilla ja suomalaisten vahvuuksiksi koetaan erityisesti teknologinen erityisosaaminen, tuotteiden ja palvelujen korkea laatu, luotettavuus ja toimitusvarmuus sekä insinöörityön kilpailukykyinen kustannus. Offshoretoimialan korkeiden laatuvaatimusten ja teknologisen tason johdosta suomalaisilla yrityksillä on hyvä asema ottaa osansa globaalista markkinakasvusta myös tulevina vuosina. Poistamalla kasvuesteitä poliittisen päätöksenteon, koulutuksen ja aktiivisen toimialayhteistyön voimin, on offshore-toimialalla saavutettavissa merkittävästi yleistä talouskehitystä suurempaa kasvua ja kansallisestikin merkittävää liiketoimintaa sekä työllistettävissä merkittävä määrä suomalaisia lähivuosien aikana.

sivu 46 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

7. Menetelmät ja tietojen luotettavuus 7.1.

Tausta ja tavoitteet

Suomen offshore-toimiala 2013 -selvityksen tavoitteena oli syventää ymmärrystä Suomessa toimivista offshore-alan yrityksistä, alan rakenteesta, toiminnan volyymeistä sekä yritysten tulevaisuudennäkymistä. Offshore-toimialalla tarkoitetaan liiketoimintoja, jotka tukevat öljyn tai kaasun etsimistä ja tuotantoa meren pohjasta sekä muuta tuotantoa ja tätä tukevaa toimintaa merellä (esim. merituuli- ja aaltovoima sekä merellä tapahtuva kaivostoiminta). Erityistä painoa tämän vuoden selvityksessä on asetettu yrityskentän muutoksien ja uusien alalla toimivien yritysten tunnistamiseen sekä tilastotiedon syventämiseen ja laadun varmistamiseen.

Selvityksen toimeksiantaja on Prizztech Oy (www.prizz.fi) ja selvitys on osa laajempaa Offshoreliiketoiminta suomalaiselle pk-sektorille -kehittämishanketta. Selvitys toteutettiin vuoden 2013 maalis-kesäkuussa ja selvityksen toteutti VALOR NAG Partners Oy (www.valor.fi). Hanketta rahoittavat Satakunnan ELY-keskus sekä Porin, Rauman, Uudenkaupungin ja Turun kaupungit LOURA, Lounaisrannikon kehittämisvyöhyketyön kautta.

7.2.

Menetelmät

Selvityksessä pääasiallisina tiedonkeruumenetelminä olivat yrityksille toteutettu verkkokysely sekä valituille yrityksille tehdyt syventävät puolistrukturoidut haastattelut. Verkkokysely lähetettiin kaikille toimialan tunnistetuille ja potentiaalisille yrityksille, joita oli yhteensä 202 kappaletta.

Haastateltaviksi valittiin 25 toimialan keskeistä yritystä.

Tutkimuksessa hyödynnettiin vuoden 2012 selvityksessä muodostettua listaa tiedossa olevista offshore-toimialalla toimivista suomalaisista yrityksistä, joka oli muodostettu mm. Meriteollisuus ry:n, Prizztechin ja toimialaluokkahaun pohjalta. Listaa päivitettiin asiantuntijahaastatteluiden ja Prizztech Oy:n tietokantojen pohjalta sekä etsimällä uusia yrityksiä systemaattisesti internet-hauilla.

Systemaattiset internet-haut rajattiin Suomen verkkotunnuksiin (.fi) tai yrityksiin, joiden kotisivuilla oli sana ”Finland”. Hakusanoina hyödynnettiin mm. sanoja ”offshore”, ”oil”, ”gas”, “wind”, ”references”, ”FPSO”, ”jack up”, ”semisub”, ”spar”, “statoil” ja “norsok”. Lisäksi tutkimuksen aikana toteutettujen haastattelujen pohjalta tunnistettiin muutamia uusia alalla toimivia yrityksiä.

Tutkimuksen yrityslistalla oli lopulta yli 200 potentiaalista offshore-yritystä, eli noin 30 enemmän kuin vuoden 2012 selvityksessä.

Kysely toteutettiin verkkokyselynä ja yrityksille lähetettiin sähköpostilla linkki kyselyyn. Pkyritysten kohdalla kysely lähetettiin joitain poikkeuksia lukuun ottamatta toimitusjohtajalle.

Suuryrityksissä kysely toimitettiin pääasiassa marine- tai offshore-segmentistä vastaavalle johtajalle tai yrityksen myyntijohtajistolle. Yrityksille, jotka eivät vastanneet ensimmäisen viestin jälkeen, lähetettiin kaksi muistutusviestiä. Lisäksi noin 125 yritykseen oltiin yhteydessä puhelimitse.

Puhelimitse kontaktoidut yritykset priorisoitiin liikevaihdon perusteella.

Kyselyn lisäksi tutkimuksessa haastateltiin 25 merkittävää offshore-toimialalla toimivaa suomalaista yritystä. Haastattelut järjestettiin kasvokkain tai puhelimitse ja haastattelujen kesto vaihteli 30 - 120 sivu 47 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 min välillä. Haastateltavaksi valikoitui yrityksestä riippuen toimitusjohtaja, marine- tai offshoresegmentistä vastaava johtaja, vientijohtaja, maajohtaja tai projektipäällikkö. Lista haastatelluista yrityksistä on esitetty liitteenä.

7.3.

Tutkimuksen laatu ja luotettavuus

Kysely tai haastattelupyyntö lähetettiin 202 yritykselle. Kyselyyn vastasi 72 yritystä ja haastatteluihin osallistui 25 yritystä. Vastausprosentti oli 48 prosenttia (97 yritystä). Lista kyselyyn vastanneista yrityksistä on esitetty liitteenä. 96 vastanneesta yrityksestä 81 yrityksellä oli offshoretoimintaa ja näistä 75 yritystä antoi arvion offshore-liikevaihdostaan. Vuoden 2012 selvitykseen verrattuna noin 20 uutta yritystä on mukana offshore-liikevaihdossa, uusien yritysten pääpainon ollessa pk-yrityksissä. Muutaman yrityksen kohdalla yritys ei tiennyt offshore-liiketoiminnan liikevaihtoa, koska yritykseltä puuttui rajapinta loppuasiakkaaseen. Tämä koski lähinnä pitkän alihankintaketjun materiaalitoimittajia, joilla ei itsellään ole suoraan offshore-teollisuuteen jalostettuja tuotteita.

Selvityksen validiteetin parantamiseksi kysely ja haastattelut noudattivat erittäin vahvasti vuoden 2012 rakennetta. Näin varmistettiin, että kyselyn ja haastattelujen tulokset ovat vertailukelpoisia vuoteen 2012. Tutkimuksen luotettavuuden varmistamiseksi kaikki selvityksen vaiheet dokumentoitiin selvitystä varten luotuun tietokantaan. Näin selvitys voidaan edelleen toteuttaa samoilla menetelmillä myös tulevaisuudessa.

Tutkittujen noin 200 yrityksen liikevaihto on ollut yhteensä noin 21,4 miljardia euroa vuonna 2012 perustuen viimeisimpiin saatavilla oleviin liikevaihtotietoihin. Vuoden 2012 ja 2013 tutkimuksissa tehdyillä haastattelu- ja kyselyvastaukset on saatu yrityksiltä, jotka vastaavat koko liikevaihtomassasta yli 99 prosenttia. Näin ollen tutkimuksen luotettavuus ja kattavuus ovat parantuneet edelleen merkittävästi vuodesta 2012. Vuoden 2012 ja vuoden 2013 vertailukelpoisuutta heikentää hieman muutaman suuremman offshore-toimialla toimivan teknologiayrityksen tekemät korjaukset edellisen vuoden offshore-lukuihin. Edellisvuona kyselyvastauksena saadut luvut nousivat näiden yritysten osalta merkittävästi ylöspäin yritysten arvioitua offshore-teollisuutta laajempana kuin edellisvuonna syvähaastattelussa ymmärrettyään paremmin haastattelun offshore-määritelmän. Huomioiden selvityksen laajan offshore-käsityksen, nämä korjaukset parantavat kattavuutta ja vastaavia aukkoja ei enää ole, sillä kaikki alan suuret yritykset on nyt haastateltu syvähaastatteluin. VALORin arvion mukaan nyt muodostetut arviot kattavat kaiken kaikkiaan yli 95 prosenttia Suomen offshore-teollisuuden liikevaihdosta.

Kyselyyn ja haastatteluihin vastanneet henkilöt edustavat erityisesti meri- ja offshore-teknologian, telakoiden ja näiden alihankkijoiden johtoporrasta, jolla on ollut kattava näkemys yrityksen offshore-toiminnasta. Osalla yrityksistä offshore-liiketoimintaa ei pidetä kirjanpidossa erillään tai siitä ei ollut muuten saatavilla täsmällisiä tietoja. Näissä tapauksissa osuus perustuu edellä mainittujen henkilöiden omaan arvioon. Tällaisessakin tapauksessa arvioon liittyvät epätarkkuustekijät liittyvät enemmän liikevaihdon ajoitukseen kuin liiketoiminnan laajuuden väärään arvioon, sillä tyypillisesti yksittäisten offshore-toimitusten merkitys yrityksille oli merkittävä ja keskikoko hankkeilla miljoonaluokkaa. Tällaiset hankkeet muistetaan yrityksissä hyvin.

sivu 48 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013 Kyselyyn vastaamattomien yritysten offshore-liiketoiminnan osuus on arvioitu kvalitatiivisesti yritysprofiilien ja benchmark-tietojen perusteella tai hyödyntämällä edellisvuonna saatuja vastauksia.

Arvioidun liikevaihdon osuus on alle 5 prosenttia selvityksessä esitetystä toimialan liikevaihdosta, eli yli 95 prosenttia esitetystä liikevaihdosta perustuu yritysten itse raportoimiin tietoihin.

Tutkimuksen johtopäätökset on muodostettu objektiivisesti haastateltujen yritysten näkemyksistä ja kyselyiden vastauksista. Esitetyt toimialan kehittämistoimet perustuvat VALORin muodostamaan synteesiin kyselyn ja haastattelujen vastauksista. Esitetyt toimenpiteet ovat kuitenkin VALORin vastausten yleisyyden ja arvioidun vaikuttavuuden pohjalta priorisoimia, eivätkä välttämättä sellaisenaan edusta yksittäisten toimijoiden kantoja alan kehittämisestä.

sivu 49 (50)

Suomen offshore-toimiala 2013

Liitteet Kyselyyn tai haastatteluihin vastanneet yritykset Taulukko 1. Kyselyyn tai haastatteluihin osallistuneet yritykset.

ABB Oy

Kemira Oyj

Ruukki Engineering Oy / Fortaco

Ablemans Oy

KMJ-Engineering Oy

Ruukki Metals Oy

AIP-Mittaus Oy

KONE Oyj

Sahala Works Oy

Aker Arctic Technology Inc.

Kumera Machinery Oy

Sance Oy

Alfa Laval Aalborg Oy

Kvaerner Finland Oy

Seinäjoen Laatuvaruste Oy

ALMACO Group Oy

Labkotec Oy

Shipbuilding Completion Oy

Antti-Teollisuus Oy

Lamor Corporation Ab

Siemens Osakeyhtiö

Arctech Helsinki Shipyard Oy

Loipart Technology Finland Oy

Stalatube Oy

Arctia Shipping Oy

Marine Alutech Ab

Steerprop Oy

Aslemetals Oy

Marinetek Group Oy

STX Finland Cabins Oy

Beijer Electronics Oy

Meriaura Oy

Sulmu Oy

Citec Oy Ab

Mesekon Oy

Suomen Hyötytuuli Oy

DEKRA Industrial Oy

Metos Oy Ab

Technip Offshore Finland Oy

Deltamarin Oy

Metso Oyj, O&G

Teknos Oy

EIE Maskin Oy

Mobimar Oy

Telatek Oy

Elinar Oy Ltd

Moventas Oy

The Switch Oy

Europlan Engineering Ltd

Napa Oy

Tikkurila Oyj

Evac Oy

Neste Jacobs Oy

Tikoma Oy

Finn Heat Oy

Offshore Technology Center Oy

Torginol-Teollisuuslattiat Oy

Fluidhouse Oy

OMP-Konepaja Oy

Trafotek Oy

Foreship Ltd

Onninen Oy

Tritmar oy ltd.

Fortum Oyj

Orsap Oy

UTU Oy

FSP Finnish Steel Painting Oy

Ovako Imatra Oy Ab

Uudenkaupungin Työvene Oy

Gasmet Technologies Oy

Oy Lautex Ab

Vacon Oyj

Hala-Tek Ky (Metalli-Pori)

Oy SteelDone Group Ltd.

Vaisala Oyj

Halton Marine Oy

Paramet Konepaja Oy

Wellquip Oy

Havator Group Oy

Pemamek Oy

VEM motors Finland Oy

Heatmasters Group Oy

PK-Tekniikka Oy

Voith Paper Oy

Helkama Bica Oy

Pöytyän Koneistuspalvelu Oy

wpd Finland Oy

Hollming Works Oy

RB-Asennus Oy

Wärtsilä Finland Oy

HTT 5 High Tech Tubing Oy

RKT Works Oy

YIT Teollisuus Oy

Högfors Oy

Rolls-Royce Oy Ab

Janneniska Oy

RR Site Service Oy

sivu 50 (50)

Yhteystiedot | Contacts Prizztech Oy Pohjoisranta 11 PL 18 28101 Pori

VALOR NAG Partners Oy Etel채esplanadi 24 00130 Helsinki

Internet: www.prizz.fi

Internet: www.valor.fi

Pekka Rouhiainen +358 44 710 5326 / +358 50 305 4838 pekka.rouhiainen@prizz.fi

Antti Halonen +358 50 577 3180 antti.halonen@valor.fi