Satakunnan tapahtumateollisuusklusterin tulevaisuusstrategia

Luettelo kuvista

Johdanto

Tapahtumateollisuuden klusterin verkostotoiminta aloitettiin Satakunnassa vuonna 2021 Prizztech Oy:n vetämän Eventcoast -hankkeen piirissä. Hankkeen omarahoituksesta vastasi Prizztech Oy:n kautta Eura, Harjavalta, Kokemäki, Pori ja Ulvila. Klusterin myötä vahvistui ymmärrys siitä, että tapahtumateollisuus on Satakunnan tulevaisuuden elinvoiman kannalta merkittävä toimiala.

Prizztech Oy käynnisti tapahtumateollisuusklusterin strategiatyön toukokuussa 2023. Toimialan vaikutuksia Satakunnan alueen veto- ja pitovoimalle sekä talouden ja työllisyyden kasvulle halutaan vahvistaa entisestään. Strategiatyöllä on haluttu luoda selkeä näkemys siitä, mihin suuntaan tapahtumateollisuuden klusterin toimintaa tulee kehittää ja millaisia tavoitteita sille voidaan asettaa.

Strategiatyöskentelyä toteutettiin touko-kesäkuussa 2023 yhdessä klusterin yritysten, alueen kaupunkien ja kuntien, matkailuyhtiöiden sekä koulutussektorin kanssa. Strategiatyön aikana kerättiin näkemystä erilaisten kyselyiden, työpajatyöskentelyiden ja taustamateriaalien avulla. Strategia kirjoitettiin ja viimeisteltiin heinä-elokuun 2023 aikana. Strategiatyön toteutuksesta vastasi tapahtuma-alan asiantuntija- ja vaikuttamistoimisto Kuusisto & Sahlstedt Oy.

Tapahtumateollisuus tuottaa Suomessa valtakunnallisesti 2,35 miljardia euroa eli 1,2 % bruttokansantuotteesta ja työllistää jopa 200 000 ihmistä. Kyseessä on koko 2010-luvun voimakkaasti kasvanut ja hyvin työvoimaintensiivinen toimiala, joka tuottaa vero- ja työllisyysvaikutusten lisäksi myös laaja-alaista hyvinvointia. Ammattimainen tapahtumateollisuus tuottaa tapahtumia liiketoimintanaan, minkä lisäksi niitä toteutetaan myös kolmannen sekä neljännen sektorin toimesta - sekä näiden yhdistelmänä.

Satakunnan tapahtumateollisuuden klusteri ja tämä klusteristrategia ovat ensimmäisiä laatuaan Suomessa. Tämän strategian tavoitteena on tukea myös Satakunnan maakunnallisen strategian tavoitteiden toteutumista. Alueiden välisessä veto- ja pitovoimakilpailussa tapahtumateollisuus on avainala, jota strategisesti käyttämällä Satakunta voi parantaa niin asukkaidensa hyvinvointia kuin yritysten menestystä.

Nykytila ja toimintaympäristön keskeiset muutostrendit

Satakunnassa on pitkät ja monipuoliset tapahtumaperinteet. Alueelta löytyy kansainvälisesti tunnettuja kulttuurin ja viihteen suurtapahtumia, urheilun kansallisten kärkisarjojen joukkueita ja Suomen mestaruuksia paikallisten yhteisöjen synnyttämiä kylätapahtumia ja kaupunkien värikästä underground -kulttuuria. Alueen suurimmissa kaupungeissa Porissa ja Raumalla tapahtumien elävä kivijalka tarjoaa asukkaille monipuolisesti tapahtumia ja mahdollistaa ammattimaisen tapahtumateollisuuden ympärivuotisen toiminnan. Tapahtumia käyttävät erilaisiin tarpeisiinsa myös elinkeinoelämä sekä julkinen ja koulutussektori. Satakunnassa on toimintaa myös näillä julkisesti vähemmän näkyvillä tapahtumasektoreilla, mutta samalla vielä paljon potentiaalia kasvuun ja kehittymiseen. Alueellisten erottuvuustekijöiden hyödyntäminen tapahtumallisuutta vahvistamalla voisi lisätä vientivoittoisen maakunnan kilpailukykyä.

Tapahtumateollisuus ry:n vuonna 2020 julkaiseman toimialatutkimuksen mukaan ammattimainen tapahtumateollisuus Satakunnassa käsittää noin 100 yritystä ja 580 vakituista työpaikkaa. Toimialan arvo yli kaksinkertaistui tutkimuksen seitsemän vuoden vertailujakson aikana ja vuonna 2019 se oli 64 miljoonaa euroa. Satakunnassa ei ole tehty paikallista tutkimusta koko tapahtumateollisuuden sektorin koosta tai vaikutuksista, joten vertailutietoa nykyhetken ja vuoden 2019 välillä ei ole saatavilla.

Alueelliset vahvuudet ja heikkoudet

Tapahtumat eivät toteudu ympäristöstään irrallaan, vaan toimintaympäristö vaikuttaa niiden kehitykseen ja toteutukseen monipuolisesti. Alueellisten vahvuuksien ja heikkouksien analysoinnissa hyödynnettiin tapahtumajärjestämisen maturiteettikehää (kuva 1), joka toimii työkaluna, kun halutaan kehittää alueen kyvykkyyttä ja houkuttelevuutta tapahtumapaikkana.

Satakunnan suurimmaksi vahvuudeksi tunnistettiin kattava palveluntarjoajien verkosto, joka mahdollistaa monipuolisen tapahtumajärjestämisen paikallisten toimijoiden voimin. Toimialan kasvuha-

Tapahtumien merkitys on Satakunnassa tunnistettu ylätasoisesti, kun taloudelliset ja hyvinvointivaikutukset ovat nousseet maakunnan ja kuntien strategioihin.

lukkuutta ruokkiviksi vahvuuksiksi nimettiin esimerkit yksittäisten tapahtumien ja alan yritysten menestyksestä sekä alueella yleisesti vallitseva myönteinen tapahtumakulttuuri. Tapahtumien

merkitys on Satakunnassa tunnistettu ylätasoisesti, kun taloudelliset ja hyvinvointivaikutukset ovat nousseet maakunnan ja kuntien strategioihin. Tämän ymmärryksen syventymisen nähtiin olevan ratkaisevalla tavalla merkityksellistä toimialan alueellisen kasvun vauhdittamiseksi.

Tapahtumatilojen kokoluokissa ja monikäyttöisyydessä olevien

puutteiden nähtiin estävän erityisesti yritystapahtumasektorin kasvua.

Satakunnan tapahtumateollisuuden maturiteetin heikkouksiksi nykyhetkessä tunnistettiin puutteet tapahtumatilojen monipuolisuudessa, alueen saavutettavuus julkisin yhteyksin sekä rajallinen majoituskapasiteetti. Tapahtumatilojen kokoluokissa ja monikäyttöisyydessä olevien puutteiden nähtiin estävän erityisesti yritystapahtumasektorin kasvua. Tapahtumamäärien ja -kokojen kasvattaminen puolestaan edellyttäisi parempia julkisia

kulkuyhteyksiä niin maakunnan sisällä kuin sen ulkopuolelta sekä majoituskapasiteetin kasvua erityisesti Porin alueella.

Kuva 2: Tapahtumien maturiteettikehän avulla voidaan kehittää alueiden ja kaupunkien kyvykkyyttä tapahtumajärjestämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö 2023.

Kehittämistarpeita nähtiin myös alueellisen strategia- ja brändityön yhtenäistämisessä sekä strategisen yhteistyön tiivistämisessä niin tapahtumateollisuuden klusterin toimijoiden kuin laajemmin eri sidosryhmien välillä. Yhtenäistämisen ja yhteistyön ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa alueen sisältä löytyvien erojen häivyttämistä, vaan se voi tapahtua myös näitä hyödyntämällä ja kiinnostavuustekijöiksi nostamalla. Joka tapauksessa yhtenäisen tahtotilan ja viestin vahvistumisen nähtiin olevan yksi tärkeä edellytys tapahtumateollisuuden kasvun vauhdittamiselle.

Suhdanteiden vaikutus ja keskeiset muutostrendit tapahtuma-alalla

Tapahtumateollisuuden kasvu niin Suomessa kuin globaalisti oli vahvaa koko 2010-luvun ajan. Koronapandemia aiheutti alalle merkittävän kriisin, mutta vuodesta 2022 alkaen ala on elpynyt vauhdilla ja palannut jälleen kasvun uralle. Suomessa tapahtumateollisuus kaksinkertaisti liikevaihtonsa koronapandemiaa edeltäneen seitsemän vuoden aikana. Vuonna 2019 ala tuotti 1,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja työllisti yhteensä lähes 200 000 ihmistä.

Kysyntään ja kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Globaalit trendit ja suhdanteet vaikuttavat kansainvälisesti verkottuneeseen alaan myös Suomessa. Talouden epävarmuudet näkyvät tapahtumien kysynnässä nopeasti erityisesti yritysasiakkaiden markkinassa. Päätökset tapahtumien järjestämisestä tehdään yrityksissä melko pitkillä aikajänteillä ja taloudellinen ennustamattomuus aiheuttaa päätösten siirtämistä tai perumista. Kuluttajamarkkinassa taloudellinen epävarmuus voi hetkellisesti piristää kysyntää, kun vapaa-ajan kulutusta siirretään kotimaahan ja lyhyemmän aikajänteen hankintoihin. Yleinen ostovoiman heikkeneminen kuitenkin vaikuttaa lopulta myös tapahtumien kysyntään. Pitkään jatkuneesta hintojen noususta huolimatta nykyhetkessä on vielä nähtävissä pandemia-ajan patoutuneen kysynnän purkautumisen positiivinen vaikutus niin yritys- kuin kuluttajamarkkinassa.

Tapahtuma-alan toimitusvarmuuteen ja kannattavuuteen keskeisimmin vaikuttavia tekijöitä ovat energian, kaluston ja komponenttien sekä logistiikan hinnat ja saatavuus. Tapahtumien tuotantojänteet ovat verrattain pitkiä, minkä vuoksi hintamuutokset pystytään siirtämään asiakashintoihin vasta viiveellä. Asiakasmarkkinassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat kysyntään usein nopeastikin, sillä tapahtumiin liittyviä ostopäätöksiä tehdään melko lyhyellä aikajänteellä. Tämän

yhtälön on voinut havaita vaikuttavan tapahtumien myynnin ja hinnoittelun logiikoihin. Dynaamisen hinnoittelun ennakoidaan lisääntyvän erityisesti suurempien tapahtumien kohdalla.

Muiden palvelualojen tapaan tapahtuma-ala kärsii osaajapulasta. Toimialan nuoren iän ja hahmottumattomuuden vuoksi myös alan koulutustarjonta on puutteellista. Toimialaymmärryksen lisääntymisen myötä alan koulutuksen kehittämiseksi on parhaillaan vireillä useita eri hankkeita. Alan koulutustarjonta ja osaaminen tulee siis kehittymään ja yhtenäistymään lähivuosina.

Megatrendien vaikutukset

Tapahtumateollisuus kuuluu auringonnousun aloihin, jotka hyötyvät kaupungistumisen ja vihreän siirtymän megatrendeistä. Elämyskulutuksen kasvu ja ihmisten vapaa-ajan määrän lisääntyminen lisäävät tapahtumien kysyntää niin

Suomessa kuin globaalisti. Vapaa-ajalta halutaan

määrän lisäksi myös laatua. Asuinpaikkaa valittaessa painotus onkin siirtynyt työnteon mahdollisuuksista siihen millaista elämää, tapahtumallisuutta ja yhteisöjä alueella on tarjolla.

Tapahtumateollisuus kuuluu auringonnousun aloihin, jotka hyötyvät kaupungistumisen ja vihreän siirtymän megatrendeistä.

Digitalisaatio ja tekoäly muokkaavat työelämää vaikuttaen yhä useampaan toimialaan ja ammattikuntaan. Ihmisille kuitenkin jää edelleen keskinäistä vuorovaikutusta ja kompleksista ongelmanratkaisua kaipaavien tilanteiden ratkominen, joka toteutuu tehokkaimmin läsnäkohtaamisissa. Samoin yritysten välisessä kilpailussa osaajista ja asiakkaista merkitystään nostavat entistäkin vaikuttavammin toteutetut kohtaamiset. Jatkuvassa kasvussa olevan markkinointimarkkinan panostukset ohjautuvat yhä enemmän kokemuksellisiin medioihin, joiden kärkeen tapahtumat kuuluvat.

Hyvinvoinnin ja demokratian heikkeneminen on yhteiskuntaan laajasti vaikuttavia ja tunnistettu uhka myös Suomessa. Kuntien muuttuneen roolin myötä elinvoima, osallisuus ja hyvinvointi ovat niiden tehtävälistan kärjessä. Tapahtumat ovat väline näiden vahvistamiseksi kaikenkokoisissa kunnissa.

Kuntien muuttuneen roolin myötä elinvoima, osallisuus ja hyvinvointi ovat

niiden tehtävälistan kärjessä. Tapahtumat ovat väline näiden vahvistamiseksi kaikenkokoisissa kunnissa.

Tapahtumien erilaisten vaikutusten ymmärtäminen ja tunnistaminen sekä strateginen toiminta näiden vahvistamiseksi toteuttaa kunnan perustehtävää.

Tapahtumat tarjoavat monenlaisia osallistumismahdollisuuksia, mahdollistavat erilaisten ihmisryhmien välisen vuorovaikutuksen ja lisäävät niin taloudellista kuin henkistä hyvinvointia. Tapahtumat ovat tehokas väline vaikuttamiseen sekä tiedon jakamiseen. Ymmärrys tapahtumien laajasta vaikuttavuudesta ja tavoitteellisesta käyttämisestä lisääntyy vauhdilla. Tapahtumateollisuuden merkitys yhtenä yhteiskunnan keskeisenä toimijana tulee siksi kasvamaan.

Alueellisen toimintaympäristön vaikutukset

Tapahtumat järjestetään aina kiinteässä yhteydessä paikalliseen yhteisöön, ympäristöön ja kulttuuriin. Paikallinen ja alueellinen kehitys vaikuttaa alaan siksi jopa laajoja trendejä voimakkaammin. Tämän vuoksi tämän strategiatyön taustalle selvitettiin tapahtumateollisuuden toimintaan alueellisessa toimintaympäristössä vaikuttavia kehityssuuntia.

Kaupungeilla ja kunnilla on ratkaiseva rooli tapahtumajärjestämisen edellytysten kehittämiseksi.

Kaupungeilla ja kunnilla on ratkaiseva rooli tapahtumajärjestämisen edellytysten kehittämiseksi. Strateginen ote tapahtumien käyttöön tarkoittaa, että tapahtumien

monenlaiset elinvoimavaikutukset ymmärretään ja näiden vahvistamiseksi toteutetaan strategisia toimenpiteitä.

Strateginen ote tapahtumien käyttöön tarkoittaa, että tapahtumien monenlaiset elinvoimavaikutukset ymmärretään ja näiden vahvistamiseksi toteutetaan strategisia toimenpiteitä. Kuntien ja kaupunkien strategisen otteen parantumisen nähtiin olevan merkittävä mahdollisuus tapahtumateollisuuden kasvun vauhdittamiselle Satakunnassa. Strategisella yhteistyöllä niin toimialan sisällä kuin alueen kuntien välillä voidaan tuottaa Satakunnan alueelle sekä aineellista että aineetonta hyvinvointia ja vahvistaa alueen veto- ja pitovoimaa.

Suurimpana alueellisena uhkana puolestaan nähtiin tapahtumateollisuuden toimintaan koko

Suomessa vaikuttava osaajapula. Tapahtumateollisuus on kasvanut Satakunnassa vahvasti viimeiset vuodet. Tämän kasvun jatkuminen edellyttää, että alan yritykset löytävät osaavaa työvoimaa ja ovat vetovoimaisia myös valtakunnallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Vetovoi-

maisuutta ja osaajapulan ratkaisuja tulee kehittää yhdessä toimialan, koulutussektorin ja te-palveluiden kanssa tavoitellen innovatiivisia ja ketteriä toimintamalleja.

Toinen esiin piirtynyt merkittävä uhka oli eriarvoisuuden ja vastakkainasettelun lisääntyminen. Polarisoituvassa yhteiskunnassa, jossa kilpaillaan huomiosta ja resursseista myös tapahtumateollisuuden kasvu on uhattuna. Tapahtumien kehitys ja oleellisten infrastruktuuri-investointien toteutuminen edellyttävät ennakoitavaa päätöksentekoa ja kaupunkisuunnittelua vuosiksi eteenpäin. Lyhytjänteisen päätöksenteon ja toimintaympäristön ennakoimattomuuden vaikutukset voivat siksi olla tapahtumien osalta kauaskantoisia.

Tapahtumien kehitys ja oleellisten infrastruktuuri-investointien toteutuminen edellyttävät ennakoitavaa päätöksentekoa ja kaupunkisuunnittelua vuosiksi eteenpäin.

Todennäköiset tulevaisuuskulut

Ennakoidessa tapahtumateollisuuden tulevaisuuskulkuja Satakunnassa, on ensin tarpeellista selventää millaisia vaikutuksia tapahtumat ympäristöönsä tuottavat. Tapahtumien taloudellisten ja työllisten vaikutusten syntyä on havainnollistettu seuraavalla kuvaajalla, joka on julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön tuottamassa tapahtuma-alan selvityksessä tammikuussa 2023:

Kuva 3: Tapahtumien vaikutusten kehä. Työ- ja elinkeinoministeriö 2023.

Samassa selvityksessä on tutkittu myös tapahtumien vaikutuksia kaupunkien elinvoimalle. Vaikutuksia on eritelty alla olevassa nelikenttäkuvaajassa, jossa tapahtumien merkitys kaupungeissa asettuu akselille, jonka toisessa päässä on merkityksellisyys eli pitovoima ja toisessa brändi eli vetovoima. Pystyakseli puolestaan kuvaa tapahtumien tuottamia taloudellisia ja laadullisia vaikutuksia. Tämän akselin äärien väliin sijoittuvat eri kokoiset tapahtumat, joilla on siis myös erilaisia vaikutuksia ja joista muodostuu lopulta kaupunkien ja alueiden ympärivuotinen tapahtumien kokonaisuus.

Tämän strategian skenaariotyöskentelyn pohjana käytettiin Satakunnan maakuntastrategiassa luotuja tulevaisuusskenaarioita. Näitä tarkasteltiin suhteessa edellä kuvattuihin tapahtumateollisuuden kehitykseen vaikuttaviin trendeihin sekä Satakunnan alueen tapahtumamaturiteettiin.

Skenaariotyöskentelyssä luotiin kaksi tulevaisuuden kulkusuuntaa, joissa tunnistetut ilmiöt ja niiden vaikutukset voivat olla voimakkuuksiltaan ja laajuudeltaan erilaisia. Keskeistä on tunnistaa niiden olemassaolo ja toteuttaa toimia, joilla niitä joko halutusti vahvistetaan tai lievennetään.

Skenaariotyöskentelyssä luotiin kaksi tulevaisuuden kulkusuuntaa, joissa tunnistetut ilmiöt ja niiden vaikutukset voivat olla voimakkuuksiltaan ja laajuudeltaan erilaisia. Keskeistä on tunnistaa niiden olemassaolo ja toteuttaa toimia, joilla niitä joko halutusti vahvistetaan tai lievennetään.

Kuva 4: Tapahtumien erilaiset vaikutukset kaupungeissa ja erikokoisten tapahtumien sijoittuminen näille akseleille. Työ- ja elinkeinoministeriö 2023.

Tavoiteltava skenaario: Hyvinvoinnin positiivinen syöksykierre

Tässä kehityskulussa Satakunta on aidosti yhteistyötä tekevä alue, josta löytyy useita elinvoimaisia ja kuntarajat ylittäviä yhteisöjä. Asukkaiden ja eri toimijoiden välillä käydään aktiivista vuoropuhelua ja konflikteja kyetään ratkomaan toimivilla tavoilla. Vuoropuhelua ja ongelmanratkaisukykyä edistää myös vahva tutkimus- ja koulutussektori, joka tuottaa innovatiivisia ja täsmällisiä ratkaisuja erilaisiin paikallisiin tarpeisiin.

Satakunnan alueella arvostetaan ja ylläpidetään monipuolista hyvinvointia, joka lävistää ihmisten arjen niin töissä kuin vapaa-ajalla. Vastuullisuus ymmärretään osaksi hyvinvoinnin kestävää toteutumista aidosti kaikessa toiminnassa. Kulttuurin ja itseilmaisun arvostus on laajaa – elämyksiä osataan ja halutaan kuluttaa yhdessä toisten ihmisten kanssa.

Kuva 5: Positiivinen skenaario

Tapahtumien merkitys tunnistetaan niin kuntien, elinkeinoelämän kuin asukkaiden toimesta. Alueelliset vetovoimatapahtumat näkyvät ja kuuluvat valtakunnallisesti. Elinvoimaiset lähiötapahtumat luovat monipuolista ja rikasta paikalliskulttuuria, joka vahvistaa pitovoimaa.

Talkooperinne elää uutta tulemistaan niin järjestöjen kuin aktiivisten yksilöiden kautta. Tapahtumateollisuus kukoistaa ja on yksi alueen keskeisistä toimialoista ruokkien hyvinvoinnin kierrettä entisestään.

Tapahtumateollisuuden vaikutukset ymmärretään ja niitä tutkitaan systemaattisesti. Tapahtumat ovat alueen kuntien strategioissa yksi tärkein elinvoimakehityksen väline.

Uhkaskenaario: Hiipuen kohti itsekkäitä poteroita

Toiseen suuntaan kulkevassa kehityksessä Satakunnan elinvoima ja kyky yhteistyöhön hiipuu. Itsekkyys ja vastakkainasettelu vievät tilaa avoimuudelta, mikä johtaa taisteluun resursseista ja lopulta sekä taloudelliseen että henkiseen köyhtymiseen. Hyvinvoinnin kasvua ei onnistuta toteuttamaan kaikille kohdistuvana yhteisenä tavoitteena, vaan turvattomuus lisääntyy yhä useammilla alueilla. Kuntien, yritysten ja yksilöiden hyvinvoinnillinen asema eriytyy, mikä ruokkii entisestään omasta edusta kiinni pitämistä.

Tapahtumajärjestämisen riskit ovat kohonneet korkeaksi, mikä ei edistä alan yritysten tasapuolisia kasvumahdollisuuksia tai uuden yritystoiminnan syntymistä. Alueen vetovoimatapahtumat hiipuvat, mikä aiheuttaa myös paikallisen underground-kulttuurin hiipumisen. Uusien sisältöjen ja osaajien saaminen alalle on pysähtymässä. Myös seura- ja harrastustoiminnan suuntaviivat osoittavat alaspäin, kun uusille harrastajille ja kyvyille ei synny vetovoimaisia estradeja tai kilpa-areenoita. Talkootoiminnan perinne katkeilee ja uusia talkoosukupolvia ei enää tavoiteta.

Tapahtumateollisuuden toiminta hiipuu ja keskittyy vain suurimpiin asutuskeskuksiin. Samalla tapahtumasisällöt ja alan palvelutarjonta keskittyy ja yksipuolistuu. Tapahtumien merkitystä arvioidaan vain lyhytvaikutteisten ja yksipuolisten tulosten kautta, jolloin ympärivuotisen tapahtumatoiminnan ja kerrannaisvaikutusten tuottaminen vähenee entisestään. Tapahtumien kuihtumisen myötä asukkaiden keskinäiset kohtaamiset vähenevät, mikä vahvistaa turvattomuuden ja eriytymisen kokemuksia entisestään.

Kuva 6: Uhkaskenaario

Satakunnan tapahtumateollisuusklusterin strategia vuosille 2023–2030

Tapahtumateollisuuden klusteri on osa Satakunnan alueen elämys- ja hyvinvointitaloutta. Tapah-

tumateollisuusklusterin strategia toimii osaltaan työvälineenä Satakunnan alueen kestävän kasvun ja väestön sekä ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Visio tähtää vuoteen 2030 ja katsoo klusterin tulevaisuutta kolmesta suunnasta:

• Näkymä ulkopuolelta – vetovoima kohti Satakuntaa

• Näkymä sisäpuolella – pitovoima alueella

• Alueellinen yhteistyö ja toimintatapa

VISIO 2030

Kiinnostavan omaleimainen, avoinna maailmalle

Satakunta on ympärivuotinen, monipuolinen ja rohkea tapahtumamaakunta. Satakunnassa on palkittuja tapahtumakonsepteja ja -sisältöjä, joita viedään myös ulkomaille. Satakunnan maakuntabrändi on rakennettu viihteen, kulttuurin, urheilun ja liike-elämän ammattilaistapahtumien sekä kolmannen sektorin ja asukkaiden tuottamien harrastetapahtumien monipuolisuutta ja elinvoimaisuutta hyödyntäen.

Toimiala houkuttelee osaajia niin kotimaasta kuin kansainvälisesti ja tuottaa alan kärkiosaajia Satakunnasta maailmalle.

Osaava ja hyvinvoiva Satakunta tuottaa tapahtumateollisuuteen kansainvälistä huippuosaamista koulutussektorin ja toimialan hyvässä yhteistyössä. Osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen on luotu myös koulutusvientiin innovatiivisia ja ketteriä malleja niin alan uusien osaajien kouluttamiseksi, kuin koko ammattilaisuran varrelle. Korkeatasoinen osaamiskeskittymä vahvistaa alan vetovoimaa valtakunnallisesti.

Tapahtumateollisuuden klusterin yritykset ovat vahvistaneet strategisia kyvykkyyksiään ja rakentaneet toimivia malleja yhdessä kehittymiseen, älyä ja digitaalisuutta hyödyntäen. Klusterin yritykset ovat myös tehneet yhteisen valinnan panostaa työhyvinvointiin, mikä on kasvattanut alan pitovoimaa ja tuottavuutta.

Alueellisesti ja paikallisesti tavoitteellinen

Tapahtumateollisuuden kokonaisuus on selkeästi tunnistettu ja sen kehitystä seurataan systemaattisesti. Toimialan kasvua ja kehitystä ohjaa selkeä strategia, jonka toteuttamiseen ovat sitoutuneet alueen keskeiset kunnat ja kaupungit, maakuntaliitto, kehitysyhtiöt ja ELY-keskus. Paikalliset tapahtumateollisuusklusterin yritykset kehittyvät kunnianhimoisesti ja aktiivisessa yhteistyössä.

Tapahtumateollisuuden toimintamahdollisuudet huomioidaan alueellisissa ja paikallisissa kehittämissuunnitelmissa ja kaavoituksessa pitkäjänteisesti. Tapahtumien tuottamat moninaiset hyödyt tunnistetaan ja tapahtumia käytetään kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistamiseen. Keskeisten toimijoiden välillä on selkeä ja toimiva roolitus sekä työnjako.

Kuva 7: Visio ja painopisteet

Strategiset painopisteet ja tavoitteet

Vision saavuttamiseksi on tunnistettu keskeiset strategiset painopisteet, jotka linkittyvät toisiinsa. Siksi on olennaista toteuttaa rinnakkain toimenpiteitä kaikkien kolmen osa-alueen kehittämiseksi. Strategian toteuttaminen on jaettu kahteen päävaiheeseen - sisäinen vahvistaminen vuosille 2023-25 sekä kasvua ulos- ja ylöspäin vuosille 2026–30. Vaiheiden välissä suoritetaan väliarviointi ja tarvittaessa strategian uudelleensuuntaus.

Painopiste 1: OSAAMINEN

Tapahtumateollisuuden kilpailukyvyn kannalta oleellista on varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys. Satakunnan tapahtumateollisuuden osaamisesta tulee siksi luoda vetovoimaja erottautumistekijä kotimaassa ja kansainvälisesti.

Osaajapulan paheneminen tulee pysäyttää ja sekä uusien osaajien, että olemassa olevan henkilöstön oppiminen tulee varmistaa. Tätä varten tulee luoda kattava ymmärrys yritysten osaamistarpeista lyhyellä ja pidemmällä aikajänteellä. Tämän jälkeen tulee toteuttaa näihin tarpeisiin vastaavia innovatiivisia ja ketteriä osaamisen kehittämisen ratkaisuja.

TAVOITTEET:

• Tapahtuma-alan koulutusta järjestetään kaikilla koulutusasteilla

• Satakunnassa sijaitsee alan kansainvälinen tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö

Painopiste 2: STRATEGINEN OTE

Tapahtumateollisuuden kehitystä tulee johtaa kaupungeissa ja kunnissa osana niiden elinvoimakehitystä ja kaavoitusta. Tapahtumien strategisen vaikuttavuuden lisäämiseksi tulee siirtyä yksittäisistä ja pistemäisistä toimenpiteistä ympärivuotiseen ja pitkän tähtäimen toimintaan. Alueellisen klusterin kasvuun tähtäävien toimenpiteiden tulee myös perustua kattavaan ja ajantasaiseen dataan. Tätä varten tulee muodostaa ja ylläpitää ymmärrystä toimialan koosta, toimijoista, kasvun notkoista ja esteistä sekä mahdollisuuksista paikallisesti ja alueellisesti.

Tietoon perustuva ja pitkäjänteisyyttä edistävä strateginen ote luo ennakoitavuutta, mikä vahvistaa yritysten uskallusta ja kasvuhalukkuutta. Lisäksi tulee tunnistaa rahoituksen merkitys kasvun

ja innovoinnin tukena. Toimivien ja riittävien rahoituslähteiden varmistaminen edellyttää edunvalvontaa niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.

TAVOITTEET:

• Toimialan arvo 160 miljoonaa euroa, 150 yritystä, 800 vakituista työpaikkaa

• Kaupungit ja kunnat mittaavat tapahtumateollisuuden aluetaloudellisia vaikutuksia ja tukevat niiden kehitystä osana elinvoimatoimintojaan

Painopiste 3: YHTEISTYÖ

Uutena ja vasta hiljattain tunnistettuna toimialana tapahtumateollisuuden kasvun ja kehityksen vauhdittaminen vaatii vahvaa alueellista yhteistyötä. Tavoitteiden toteutumiseksi on tunnistettava kaikki ne keskeiset eri sektoreiden toimijat, joiden mukana olo on välttämätöntä niin alueellisesti kuin rinnakkaisten toimialojen osalta. Tällaisia ovat ainakin alueen keskeiset kaupungit, elämys- ja matkailualojen yritykset, koulutuksen tarjoajat sekä toimintaedellytysten kannalta oleelliset muut julkiset organisaatiot.

Yhteistyön käynnistyessä on kirkastettava yhteiset kasvutavoitteet ja muut tavoiteltavat vaikutukset. Lisäksi on tunnistettava ne keskeiset esteet, joita yhteistyössä halutaan poistaa.

Toimivan yhteistyön merkitys korostuu vaikuttamistyön, osaamisen ja infran kehittämisen sekä rahoituksen ja investointien alueilla. Keskeisten toimijoiden mukanaolo ja aktiivinen, tavoitteellinen yhteistyö houkuttelee todennäköisesti mukaan myös laajemman joukon eri toimijoita, mikä vahvistaa strategian toteutumisen edellytyksiä entisestään.

TAVOITTEET:

• Alueellinen tapahtumateollisuuden osaamiskeskus ylläpitää ja jakaa monipuolista tilannekuvaa, vastaa alueellisesta brändistä ja palvelee toimialaa

• Tapahtumateollisuuden klusteritoiminnassa on mukana 1000 yritystä

• Tapahtumateollisuuden klusteri tekee tavoitteellista yhteistyötä Satakunnan muun elinkeinoelämän ja alueen asukkaiden monipuolisen hyvinvoinnin edistämiseksi

Strategiset sidosryhmät ja roolitus

Tapahtumateollisuus toimii aina kiinteässä yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan ja sen eri toimijoihin. Näin ollen tapahtumateollisuuden ja tapahtumien kehitys on myös vahvasti riippuvaista paikallisen ja alueellisen toimintaympäristön olosuhteista. Kuten monen muunkin toimialan kannattava toiminta, myös tapahtumateollisuus vaatii toimintaympäristöltä ja päätöksenteolta ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tästä syystä tämän Satakunnan tapahtumateollisuuden kasvua ohjaavan strategian toteuttamisessa on oleellista tunnistaa alueen keskeiset sidosryhmät.

Tapahtumateollisuus toimii aina kiinteässä yhteydessä ympärivään yhteiskuntaan ja sen eri toimijoihin. Näin ollen tapahtumateollisuuden ja tapahtumien kehitys on myös vahvasti riippuvaista paikallisen ja alueellisen toimintaympäristön olosuhteista.

Tapahtumat, erityisesti suurtapahtumat sisältävät useita rakenteellisia ja toiminnallisia riskielementtejä. Ne myös liikuttavat ympäröivää yhteiskuntaa monin tavoin, minkä vuoksi tapahtumajärjestämiseen kohdistuu monenlaista sääntelyä. Samalla kokoontuminen ja tapahtumien järjestäminen ovat myös yksi avoimen kansalaisyhteiskunnan vahvimpia perusoikeuksia.

Ammattimainen tapahtumajärjestäminen on monipuolista ammattitaitoa, kokemusta ja liiketoiminnallista riskinkantokykyä vaativa elinkeino.

Vapaaehtois- ja harrastustoimintana tuotetut tapahtumat ja niiden taustalla olevat kolmannen sektorin toimijat linkittyvät elintärkeällä tavalla osaksi ammattimaista tapahtumateollisuutta. Kansalaisyhteiskunnan tuottamat tapahtumat kasvattavat tapahtumateollisuuden tulevia ammattilaisia sekä pitävät yllä suurtapahtumien järjestämiselle kriittistä talkoolaisresurssia.

Ammattimaisen tapahtumateollisuuden järjestämät tapahtumat taas synnyttävät esikuvia, harrastamisen ja osallisuuden mahdollisuuksia sekä rahoittavat merkittävällä tavalla kolmannen sektorin toimintaa juuri talkootoiminnan kautta. Kansalais- ja harrastustoimintana toteutuvien tapahtumien ja ammattimaisen tapahtumateollisuuden toiminnan välinen ero ja riippuvuudet on siis myös oleellista tunnistaa.

Kaupungit, kunnat, maakunta – johtaa, rahoittaa, mahdollistaa

Tapahtumat liikuttavat aina myös ympäröivää yhteiskuntaa monin eri tavoin ja niiden tuottamat elinvoimavaikutukset kohdistuvat suoraan kuntien hyödyksi. Kunnat ja kaupungit vastaavat tapahtumajärjestämisen kannalta kriittisestä kaavoituksesta, infrastuktuurista, luvittamisesta, rahoituksesta ja näihin kaikkiin liittyvästä päätöksenteosta.

Kuntien ja kaupunkien rooli on siksi keskeinen tapahtumateollisuuden kasvun rakentamisessa ja tämän strategian jalkauttamisessa. Maakunnan roolina on osaltaan varmistaa tämän strategian toteutuminen erilaisten kehittämishankkeiden ja muiden rahoitusten kautta. Tapahtumat ovat osa Satakunnan maakuntastrategiaa ja ne on myös tunnistettu suurimpien kaupunkien strategioissa, mikä luo hyvän pohjan tämän strategian jalkauttamiseksi.

Satakunnassa on myös vakiintuneita, paikallisia erilaisten tapahtumatoimijoiden ja sektoreiden verkostoja. Näitä yhteen tuomalla ja vahvistamalla kasvatetaan vaikuttavuutta nykyisestä.

Kaupunkien ja kuntien tulee ymmärtää ja ylläpitää tilannekuvaa paikallisen tapahtumateollisuuden oleellisista tunnusluvuista ja johtaa kehitystä paikallistasolla. Tapahtumallisuuden kehittäminen on keskeinen osa elinvoimakehitystä. Näin ollen myös siihen liittyvä päätöksenteko ja budjetointi tulisi olla keskitettynä osaksi kaupunkien ja kuntien elinvoimatoimintoja.

Prizztech Oy - toteuttaa, verkostoi, fasilitoi

Elinkeinoyhtiöiden rooli toimialojen kasvun tukemisessa on paikallisen ja alueellisen yhteistyön sekä kehittämishankkeiden fasilitointi. Satakunnassa Prizztech on käynnistänyt tapahtumateollisuuden klusterin yhteistyön, jonka laajentaminen ja syventäminen on yksi oleellinen toimenpide tämän strategian toteutumiseksi. Tapahtumateollisuuden klusterin yritysten keskinäisen yhteistyön ja strategisten kyvykkyyksien vahvistaminen tapahtuvat aktiivisen verkostoyhteistyön sekä kehittämishankkeiden kautta. Prizztechin roolina on toteuttaa tapahtumateollisuuden kasvuun tähtääviä toimenpiteitä Satakunnan alueen kuntien ja kaupunkien toimeksiantojen mukaisesti.

Koulutuksen järjestäjät - tuottaa huippuosaajia, ketterää täydennyskoulutusta ja innovatiivista yhteistyötä

Koulutuksen järjestäjien tehtävänä on varmistaa, että Satakunnan alueelle tuotetaan laadukasta osaamista ja että yritykset saavat ketterästi täydennyskoulutusta työelämässä jo oleville ammat-

tilaisille. Nuorena toimialana tapahtumateollisuuden toimialalle ei vielä Suomessa löydy yhteismitallisia ja alan moninaiset tarpeet tunnistavia koulutuspolkuja - tässä piilee myös merkittävä erottautumisen mahdollisuus.

Tapahtumateollisuus omaa Satakunnassakin erittäin vahvan työllistämispotentiaalin ja kamppailee samalla osaajapulan kanssa. Koulutuksen kehittämiseksi sekä toiselle asteelle että korkeakouluihin tarvitaan nopeasti uusia avauksia ja innovatiivista yhteistyötä alan yritysten kanssa.

Rahoittajat – rahoittaa, tukee ja ohjaa kasvussa

Tapahtumateollisuuden kasvu ja kehitys tarvitsee rahoitusta ja myös muutoksia nykyisiin rahoitusmalleihin. Tämänhetkinen rahoitus toteutuu liian usein yksittäisten tapahtumien pistemäisenä ja lyhytkestoisena rahoituksena. Laajemman ja pitkäaikaisemman vaikuttavuuden toteutumiseksi tapahtumateollisuuden rahoituksen pitäisi keskittyä alan yritysten tai yritysverkostojen tavoitteellisen yhteistyön rahoittamiseen sekä paikallisen tai alueellisen monivuotisen vaikuttavuuden tavoitteluun.

Rahoitusinstrumentteja luotaessa tulee ymmärtää immateriaalisen alan liiketoimintamalleja ja aikajänteitä. Näitä on selvitetty vuosien 2021-23 aikana Business Finlandin sekä työ- ja elinkeinoministeriön tuottamissa selvityksissä. Toimialan kasvun vauhdittamiseksi rahoittajilta tarvitaan rohkeita, uusia avauksia sekä asiantuntijuutta toimialan yritysten kasvuun ja rahoitukseen liittyvän ohjauksen ja tuen kehittämiseksi.

Poliittinen päätöksenteko – edistää toimintaedellytyksiä, poistaa esteitä, vaikuttaa valtakunnallisesti

Poliittiset päättäjät ovat keskeisessä roolissa siinä, millaista hyötyä tapahtumateollisuus pystyy Satakunnassa tuottamaan. Päättäjille tulee luoda ymmärrys tapahtumateollisuuden kokonaisuudesta ja sen strategisesta merkityksestä alueella. Päätöksenteolta tarvitaan rohkeutta, ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Päätöksenteon keskeisimpiä kohteita ovat erilaiset kaupunki- ja tapahtumainfraan liittyvät investointipäätökset sekä ympärivuotisen tapahtumatoiminnan mahdollistaminen. Päätöksenteolla

tulee poistaa tapahtumajärjestämisen ja yritystoiminnan esteitä. Päätöksentekijöillä on myös tärkeä rooli viedä viestiä valtakunnan tasolle, jotta tapahtumateollisuuden toimintaedellytyksiä ja siitä syntyvää alueen elinvoimaisuutta tuetaan myös valtakunnallisesti.

Viranomaiset – ohjaa, luvittaa ja tekee laajaa yhteistyötä

Viranomaiset voivat olla tapahtumateollisuuden toiminnan keskeinen mahdollistaja tai -ymmärtämättömästi toimiessaan - estäjä. Tapahtumajärjestäjä asioi arkipäivässään niin poliisin, pelastustoimen, ensihoidon, ympäristö- ja terveysviranomaisten, rakennusvalvonnan, Tukesin kuin aluehallintoviranomaisten kanssa.

Myös viranomaistoiminnassa on oleellista ymmärtää tapahtumateollisuuden strateginen merkitys kuntien ja alueiden hyvinvoinnille. On tärkeää, että viranomaissektori tekee aktiivista yhteistyötä niin toimialan kanssa kuin poikkihallinnollisesti keskenään. Tällaisesta yhteistyöstä on niin

Satakunnan alueelta kuin muualta Suomesta löydettävissä toimivia esimerkkejä.

Tapahtumateollisuuden klusterin yritykset – kasvua, ammattitaitoa, yhteistyötä

Tapahtumateollisuuden klusterin yritykset ovat Satakunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin rakentajia. Niiden on myös itse tunnistettava tämä rooli ja merkitys. Klusterin yritysten on tehtävä systemaattista yhteistyötä kasvun rakentamiseksi ja haettava aktiivisesti keinoja niin yrityskohtaisen kuin koko toimialan kasvun ja osaamisen vahvistamiseen.

Klusterin yhteisen tahtotilan muodostaminen ja viestiminen on oleellista osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi sekä rahoitus- ja kasvumahdollisuuksien vahvistamiseksi Satakunnassa.

Seurat ja yhdistykset – kolmas sektori - aktivoi, osallistaa, kasvattaa ammattilaisia Paikalliset seurat ja yhdistykset ovat oleellinen osa tapahtumateollisuuden laajaa ekosysteemiä erityisesti kulttuurin ja urheilun tapahtumien osalta. Ne ovat usein myös itse tapahtumajärjestäjiä ja käyttävät tapahtumateollisuuden alihankintayritysten palveluita ympärivuotisesti. Lisäksi ne tuottavat merkittävän talkooresurssin ja toimivat uusien ammattilaisten kasvualustana tapahtuma-alan ammattilaisuuteen.

Kolmannen sektorin toiminnalla on merkittävä rooli kuntalaisten aktivoinnin, osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa. Ammattimainen tapahtumateollisuus aktivoi ja rahoittaa kolmannen sektorin toimintaa sekä toiseen suuntaan tarvitsee aktiivista ja hyvinvoivaa kolmatta sektoria edellä mainituista syistä.

Kuva 8: Sidosryhmät ja vaikutusten ketju

Strategian jalkauttaminen

Tämä strategia on työväline Satakunnan tapahtumateollisuuden kasvun ja siitä syntyvien elinvoimavaikutusten vahvistamiseksi. Strategian tavoitteiden saavuttaminen tuottaa hyötyjä koko maakunnalle, kaupungeille ja kunnille, alueen yrityksille, kolmannelle sektorille sekä satakuntalaisille. Strategian tilaajana on toiminut Satakunnan elinkeino- ja kehitysyhtiö Prizztech Oy.

Strategian toimeenpanossa tulee ensin määritellä, ketkä ovat ne oleelliset toimijat, joiden mukanaolo on välttämätöntä strategian toteutumiseksi. Tässä keskeisiä ovat alueen suurimmat kaupungit ja kunnat, joiden tulee ottaa omistajuus tämän strategian toteuttamisesta ja sitoutua mukaan koko strategiakaudelle. Tässä yhteydessä tulee myös määritellä tämän strategian suhde muihin alueen kehitystä ohjaaviin strategioihin, kuten ainakin Satakunta-strategiaan, kuntien ja kaupunkien omiin strategioihin sekä Satakunnan matkailun kasvuohjelmaan.

Strategian jalkauttamiseksi tulee laatia toteutussuunnitelma, jossa määritellään päätavoitteita tarkempia osatavoitteita sekä strategisten kumppaneiden roolitukset ja vastuut näiden toteuttamiseksi. Kumppaneiden kanssa määritellään myös yhteiset toimintatavat, viestintä ja toiminnan syklit strategian seurantaan sekä saavutettujen tulosten säännölliseksi arvioimiseksi.

Lisäksi strategian onnistunut toteuttaminen vaatii myös jatkuvaa palautetta muilta keskeisiltä sidosryhmiltä ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttamista. Tätä voidaan toteuttaa erilaisten ohjausryhmä- ja kumppanityöskentelyiden tai tiedonkeruun avulla. Tällaisen työskentelyn ja tiedonkeruun tarkoituksena on ylläpitää laajempaa näkemystä strategisten valintojen ja toimenpiteiden oikeellisuudesta sekä havaita toimintaympäristön erilaisia, mahdollisesti muuttuvia signaaleja.

Yleiseen mielipiteeseen vaikutetaan aktiivisella tiedottamisella ja mediayhteistyöllä. Tiedottamalla ja perustelemalla tämän strategian sisältöjä julkisesti voidaan vahvistaa koko kansalaisyhteiskunnan ymmärrystä ja yleistä hyväksyntää strategian tavoitteiden tueksi.

Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin

COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia