7 minute read
Vaaralliset takaa-ajot ovat poliisin arkipäivää
MIKA-MATTI TROGEN | KUSTANTAJA
Kuva Poliisin kuolemaan johtaneen tapahtuman paikka valtatie kahdeksan ja Kajaanintien risteykseyksessä Kälviällä 1. heinäkuuta 2007. Virantoimituksessa ollut poliisimies kuoli Kälviällä Keski-Pohjanmaalla yrittäessään pysäyttää humalaisen ajamaa autoa. Pysäytettävä auto ajoi päin poliisimiestä, kun hän oli tiesululla asentamassa piikkimattoa. Kuva: Outi Pyhäranta / Lehtikuva.
Advertisement
Poliisi on luotu yhteiskuntajärjestelmää turvaamaan. Ikävä vain, että sen resursseja karsitaan. Kansalaiset valittavat pitkistä hälytysajoista, syrjäseutujen joutumisesta yhä vaikeampaan asemaan ja kaupunkien tulemisesta toimeen ilman kaduilla käveleviä poliiseja, jotka paljon nykyistä köyhemmissä taloudellisissa oloissa olivat enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
Valitettavasti Poliisi joutuu usein, varsinkin aseistautuneen rikollisen kanssa tekemisiin joutuessaan, tekemään oman päätöksensä kenties vain muutamassa sekunnissa; harkittuaan, mikä on oikein, mikä kohtuullista, mikä olosuhteen edellyttämää.
Kansainvälinen rikollisuus vyöryy Suomeen. Esimerkiksi eri liigat tekevät huumekauppaa, salakuljetusta ja prostituutiota. Nämä ovat vain esimerkkejä poliisin tarpeellisuudesta yhteiskunnassamme.
Kunnioitan ja arvostan poliisin työtä suuresti ja siksi päätin tutustua itsellenikin tuttuun aiheeseen, jossa virkavallan työturvallisuus vaarantuu usein typerästä syystä, johon poliisia pakeneva autonkuljettaja syyllistyy.
Takaa-ajo tilanteista
Poliisi kohtaa työssään pakenevan seuranta -tilanteita, jotka tunnemme parhaiten kansankielellä takaa-ajoiksi. Suomessa tapahtuu vuosittain noin 250 poliisin takaa-ajotilannetta. Ajamisen lisäksi tilanteisiin liittyy poliisin suorittamat toimenpiteet pakkopysäytyksestä mahdolliseen kiinniottoon.
Vuosittain saamme lukea eri tiedotusvälineistä lukuisia uutisia poliisia pakenevista rattijuopoista, jotka aiheuttavat vakavia vaaratilanteita. Usein myös täysin sivullisiin, poliisiin ja itse kuljettajaan kohdistuu tarpeetonta vahinkoa. Yhä useimmin pakeneva kuljettaja tavataan huumeiden vaikutuksen alaisena, joka tietysti tuo oman mausteen takaa-ajotilanteisiin.
- Takaa-ajo Helsingissä. Varastettu auto yritettiin pysäyttää piikkimatolla. MTV Uutiset
17.07.2022
- Kuopiossa hurja takaa-ajo: Useita otettu kiinni.Poliisi pyytää vaaraan joutuneita ottamaan yhteyttä. Henkilöauto ajoi kevyen liikenteen väyliä pitkin ja puistoalueen läpi.
Ilta Sanomat 21.4.2020
- Takaa-ajo "kuin elokuvissa": varastetulla Corvettella poliisia pakoon moottoritien ramppia väärään suuntaan. Iltalehti 17.9.2017
Tavallisessa tapauksessa poliisi lähtee seuraamaan ajoneuvoa liikennerikkomuksen tai rattijuopumusepäillyn takia. Ihminen voidaan myös pyrkiä pysäyttämään, jos hänet on esimerkiksi etsintäkuulutettu.
Takaa-ajotilanne syntyy pakenevan henkilön päätöksestä. Seuraamisen aloittamisesta päätöksen tekee partio, joka tekee arvion kokonaistilanteesta. Myös päätös seuraamisen mahdollisesta keskeyttämisestä kuuluu poliisin kokonaisarvion tekemiseen. Yleensä päätökset joudutaan tekemään muuttuvassa tilanteessa ja nopeasti. Pysäyttämisessä kiinnitetään erityistä huomiota sivullisten turvallisuuteen. Pääsääntöisesti poliisi saa kiinni takaa-ajamansa ajoneuvon.
Tavallisesto pakenija katuu tekoaan jälkikäteen. Karkuun lähtö tapahtuu hetken mielijohteesta ja kiinni jäämisen pelossa.
Alkoholi ja huumeet huonontavat arviointikykyä nopeassa tilanteessa, kun tehdään päätöksiä.
Poliisi kuoli virantoimituksessa Kälviällä
Kesäkuun lopussa vuonna 2007 saimme lukea uutisista kun virantoimituksessa ollut poliisimies kuoli Kälviällä Keski-Pohjanmaalla, kun hän yritti pysäyttää humalaisen ajamaa
Kuva Humalaisen kuljettajan BMW, jonka yliajamaksi pysäytyssulkua valmistelemassa ollut poliisi joutui, poliisin varikolla Kokkolassa 1. heinäkuuta 2007. Virantoimituksessa ollut poliisimies kuoli lauantai-iltana Kälviällä Keski-Pohjanmaalla yrittäessään pysäyttää humalaisen ajamaa autoa. Pysäytettävä auto ajoi päin poliisimiestä, kun hän oli tiesululla asentamassa piikkimattoa. Kuva: Outi Pyhäranta / Lehtikuva.
”BMW AJOI NOIN 190 KILOMETRIN TUNTINOPEUDELLA.”
autoa. Poliisimiehen kuolema oli turha ja järkyttävä tapahtuma. Tapaus järkytti työyhteisön ja perheen lisäksi koko suomea.
Tapahtumasarja alkoi Kalajoelta, jossa paikallinen poliisi yritti pysäyttää erikoistesti käyttäytyvää BMW-merkkistä henkilöautoa. Kuljettaja ei kuitenkaan noudattanut poliisin antamaa pysäytysmerkkiä vaan lähti pakoon.
Auto pakeni kovalla vauhdilla Kokkolan suuntaan. BMW ajoi noin 190 kilometrin tuntinopeudella. Tämän jälkeen Kokkolan poliisi ryhtyi järjestämään pysäytyssulkua Kälviälle.
Noin puolen tunnin takaa-ajon jälkeen kaahari lähestyi tiesulkupaikkaa perässään yksi poliisiauto ja yksi poliisimoottoripyörä. Risteyksessä vastassa oli vielä vilkut päällä kaksi Kokkolan poliisin autoa sekä yksi moottoripyörä.
Tielle jalkautunut poliisi oli vasta valmistelemassa sulkua, kun BMW ajoi paikalle huomattavan suurella vauhdilla. Kuljettaja ajoi suoraan päin poliisia, joka sai surmansa heti. Ilmeisesti auto yritti koukata vastaantulevien kaistan puolelta, jolloin hän törmäsi sulkua asettamassa olleeseen poliisiin. Törmäyksen jälkeen BMW suistui ojaan. Autossa oli yhteensä kolme parikymppistä miestä, jotka kaikki loukkaantuivat ojaanajossa. Kukaan ei kuitenkaan saanut hengenvaarallisia vammoja.
Kuljettajan omistama auto oli tuunattu ja siihen oli muun muassa vaihdettu alkuperäistä suurempi moottori. Autoa kuljettanut nuori mies oli 1,24 promillen humalassa.
Kuljettajaa epäiltiin murhasta, törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Törmäyksessä surmansa saanut vanhempi konstaapeli työskenteli Kokkolan poliisilaitoksen järjestysosastolla. Hän oli syntynyt vuonna 1970, ja hänellä oli kaksi alaikäistä lasta.
Vaasan hovioikeus tuomitsi kuljettajan aikanaan viiden vuoden vankeusrangaistukseen ja mies määrättiin heti vangittavaksi. Hovioikeus katsoi, että nuorukaisen aiheuttama poliisin kuolema ja törkeä liikenteen vaarantaminen olivat poikkeuksellisen vakavia. Kuljettaja oli tekohetkellä 20-vuotias.
Valtionsyyttäjä oli vaatinut, että kuljettaja tuomittaisiin kuolemantuottamuksen sijasta murhasta tai taposta, tai että rangaistusta
Kuva Kuvituskuva. Takaa-ajon yhteydessä tieltä suistuneen poliisiauton raivaustöitä Kehä III:llä Espoossa myöhään illalla 5. syyskuuta 2020. Kaksi poliisia loukkaantui. Takaa-ajettu ihminen oli etsintäkuulutettu ja hän pakeni poliiseja parhaimmillaan 230 km/h, ennen kuin ajoi piikkimattoon. Henkilö saatiin myöhemmin kiinni Vantaan Korsosta koirapartion avulla. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva.
joka tapauksessa korotettaisiin. Hovioikeus joutui äänestämään tuomiosta.
Kuljettaja tunnusti katuvansa tapahtunutta.
– Olen yhä hyvin pahoillani. Kaduttaa todella paljon, 21-vuotias ilmoitti.
– Kuolemaan johtanut yliajo ei ollut varmasti mitenkään tahallinen, mutta olen tietenkin vastuussa siitä, että ihminen on kuollut kuljettamani auton törmäyksessä, hän kertoi kuulusteluissa.
Oma kokemukseni
Hävettää kirjoittaa tätä kertomusta, mutta jospa tästä 80-luvun puolenvälin jälkeen tapahtuneesta onnettomasta tapahtumasta on sen verran aikaa, että voin kertoa opetus mielessä miten väärällä asenteella ja kavereiden yllytyksellä nuori voi tehdä niin typeriä päätöksiä ajattelematta tulevia seurauksia sen kummemmin, tämähän tuttua tarinaa poliisille.
Olen seitsemänkymmentä luvun alkupuolella syntynyt ja olin tapahtuma aikana noin 15-vuotias. Muutimme perheemme kanssa Kauniaisiin melkein heti syntymäni jälkeen ja asuin siellä koko nuoruuteni ajan.
Mummoni asui myös Kauniaisissa aivan meidän kotimme lähellä. Viihdyin mummon kanssa todella paljon ja hän oli minulle tärkeä. Valitettavasti mummoni menehtyi syöpään vuonna 1983.
Tämän jälkeen minulla alkoi se tavallinen tarina, siis vaikea murrosikä. Aloin kapinoimaan ja etenkin vanhempiani kohtaan. Pikkuhiljaa minusta alkoi kasvamaan jonkinlainen kriminaali ja hakeuduin usein vääriin piireihin tai jos sanotaan ”jengeihin” niin kuin siihen aikaan oli tapana sanoa. Teimme kaikkea typerää maan ja taivaan välillä. Tässä tarina tapuksesta, jonka jälkeen ryhdistäydyin ja vaihdoin kaveripiiriä.
Tapahtuman alku
Eräänä perjantaina Kauniaisten keskustassa hengailimme parin kaverini kanssa ja ihmettelimme kovasti keskustan hiljaisuutta ja missä muut kaikki ystävämme ovat. Tavallisesti keskustassa oli perjantai illalla paljon porukkaa. Hetken ihmettelyn jälkeen eräs tuttumme kaartoi viereemme autolla ja hän pyysi hyppäämään kyytiin. Tuttumme kertoi, että Espoossa on kotibileet, jossa on paljon porukkaa. Päätimme suunnata sinne. Tuttu ajoi ja me istuimme kyydissä. Pari asiaa meni jo siinä kohtaa pieleen. Kuljettajan ikä oli 16-vuotta ja auto varastettu muutamaa päivää aikaisemmin, mutta se ei meitä sen kummemmin haitannut. Pääsimme bileisiin ja hauskaa oli.
Poliisia karkuun päättömästi
Myöhään illalla päätimme lähteä bileistä takaisin Kauniaisiin. Kuljettajamme oli kuitenkin niin humalassa, että hänestä ei ollut enää ajamaan autoa. Tosin hän itse oli toista mieltä. Olin meistä ainoa, joka osasi jollain tavalla ajaa autoa, tosin itsekin päihtynyt ja minullahan ei ollut myöskään ajokorttia.
Kaverit painostivat ja suostuttelivat, että eihän se matka pitkä ole ja ei siitä kiinni jää. Lähdimme siis suuntaamaan kohti Kauniaista.
Eräässä risteyksessä vastaamme ajoi poliisiauto, joka kytki hälytysvilkut päälle ja kääntyi peräämme. Takapenkillä olleet kaverit van-
nottivat, että nyt ei pysähdytä vaan ajetaan karkuun, karistetaan poliisit kannoiltamme ja siitä alkoi noin 20 kilometrin kamala pakomatkamme, joka nostattaa vieläkin tunteita ja oli se suurin virhe mitä on elämän varrella tullut tehtyä.
Pakomatkamme aikana rikoin liikennesääntöjä törkeästi. Ajoimme esimerkiksi väärää kaistaa, punaisia päin ja 60km rajoituksella vauhtimme oli pahimmillaan 150km/h.
Saavuimme Kauniaisiin ja perässämme oli tässä vaiheessa jo useampi poliisiauto. Emme missään vaiheessa saaneet karistettua heitä ja jälkikäteen ajateltuna en uskoisi, että olisimme siihen mitenkään ikinä pystyneet. Pakomatka oli tuhoon tuomittu jo alun alkaen.
Pakomatka päättyi päin poliisiautoa
Kauniaisissa sitten eräällä hiekkatiellä ajoimme ulos päin kuusiaitaa. Automme kierähti perä menosuuntaan päin ja pysähdyimme. Takapenkin kaverit alkoivat puhumaan, että jatketaan karkumatkaa. Kaksi poliisiautoa oli meitä vastapäätä vierekkäin. Takapenkkiläiset olivat sitä mieltä, että ajamme heidän vierestään karkuun niin, että he eivät ehdi kääntymään ympäri.
Yllytys onnistui taas ja kaasutin poliisiautoja kohti niin, että rysähdimme toisen auton nokkaan, siihen pakomatkamme sitten lopulta päättyi. Tästä seurasi muutaman päivän ajatuksien vaihto poliisiasemalla ja tulevaisuuteen oikeudenkäynti.
Oikeudenkäynti
Oikeudenkäynti alkoi noin puolenvuoden päästä Espoon käräjäoikeudessa. Ajan kuluessa on päässyt unohtumaan mitä tarkasti syytteissä oli, mutta ainakin kortitta-ajo, rattijuopumus, törkeä liikenteen vaarantaminen, vahingon aiheuttaminen ja varastetusta autosta oli myös jokin syyte.
Osoitin oikeudessa katuvani tekoa ja sain lopulta kovien korvausvaatimuksien lisäksi ehdonalaisen tuomion. Siitä seurasi merkintä rikosrekisteriin, tosin merkintä on jo aikapäiviä sitten poistettu. Kun astuin työelämään maksoin korvauksia monia vuosia. Tuomiolla oli myös vaikutusta minun ammatin valintaan.
Seuraukset olivat siis todella tuntuvat ja voin sanoa, että tyhmän teon takia jouduin kärsimään pitkään omaa hölmöyttäni.
Lopuksi
Ainoa hyvä asia tässä tapauksessa oli se, että tällä kertaa kenellekkään ei tullut henkilövahinkoja. Mahdollisuudet olisivat olleet vaikka kuinka suureen vahinkoon ja niitä on nähty monia tapauksia vuosien saatossa.
Vaaransin monen ihmisen hengen ja olen siitä tänä päivänäkin hyvin pahoillani. Kuitenkin olen onnellinen siitä, että en aiheuttanut mitään henkilövahinkoja. Tuuri oli puolellani tällä kertaa siinä mielessä.
Tässäkin tapauksessa oli ainekset poliisimiehen vahingoittumiseen tai jopa kuolemaan.
