Neuvontapalsta

Tällä palstalla Tiima-täti ja Katkera veteraani vastaavat tiimalaisia askarruttaviin kysymyksiin ja huoliin. Meille voi avautua nimettömästi aiheesta kuin aiheesta, lupaamme auttaa parhaamme mukaan omilla tahoillamme.

Dear Praavda: elämässäni on ännän mentävä aukko! Ihastuttava ( ja vihastuttava) n.-vuoden opiskelija on muuttanut viime vuonna toiselle paikkakunnalle töiden perässä ja mieleni kaihertaisi häntä. En ole ollut yhteydessä hänen pitkään aikaan ja tarkoitukseni oli kysellä kuulumisia sekä ehdottaa käyntiä hänen luonaan. Koronakevät, -kesä ja -syksy mutkistivat asioita. Olisiko ihan noloa ottaa nyt yhteyttä ja pyytää vaikka soittelua? Tietenkin toivottavasti hän lukisi tämän ja tunnistaisi itsensä ja mut :) – Ännän mentävä aukko

Tiima-täti:

Hei, Ännän mentävä aukko! Minulla on sinulle hyvin yksinkertainen vastaus: Ota ihmeessä yhteyttä! Mielestäni ei ole lainkaan noloa ottaa yhteyttä pienen tauon jälkeen ja ehkäpä tämä n.-vuoden opiskelija olisi jopa ilahtunut, että hän on edelleen mielessäsi. Oma elämänfilosofiani on, että huomattavasti harvemmin kadumme sitä, mitä teimme kuin sitä, mitä jätimme tekemättä. Varsinkin näinä poikkeusaikoina on hyvä harjoittaa niin sanottua carpe diem -mentaliteettia. Tartu hetkeen, ota riski ja soita!

P.S. Toivottavasti hän tosiaan tunnistaisi tästä itsensä! :) Saisitte myös hyvän puheenaiheen.

Katkera veteraani:

Pane sitä.

Onko tulevaisuuteni katkerana veteraanina sinetöity kun ystäväni alkavat pikkuhiljaa valmistua ja lähteä yliopistolta, mutta itselläni valmistumiseen on vielä aikaa? Pitääkö tässä tosissaan ystävystyä nuorempien opiskelijoiden kanssa jottei tarvitse viettää vapaa-aikaa yksin? Terveisin, Huono nimimerkki

Tiima-täti:

Terve, Huono nimimerkki! Veteraanien katkeroituminen syntyy yleensä kuvailemissasi olosuhteissa, mutta usein oireisiin kuuluu myös Gambinan ylikulutus, vanhojen aikojen haikailu, turha jääräily ja pessimistisyys tulevaisuudesta. Kysy vaikka avustajaltani (sivupersoonaltani) Katkeralta veteraanilta. Peli ei siis ole varmasti vielä menetetty! Itse kannustan aina tutustumaan myös nuorempiin opiskelijoihin, koska nähdäkseni uusiin ihmisiin tutustuminen on jo muutenkin hyväksi. Olen myös itse tässä kuvailemassasi elämänvaiheessa ja olen parhaani mukaan hankkinut tuttavuuksia myös nuoremmilta vuosikursseilta ja löytänyt sitä kautta paljon uusia ihania ystäviä. Katkeroituminen ei missään nimessä kannata, vaikka vanhat tutut alkavatkin jo valmistua. Asiat muuttuvat, ihmiset valmistuvat ja Gambinan reseptiä uudistetaan, mutta Tiima on ja pysyy. Albus Dumbledorea lainatakseni: Apua (seuraa) on Tiimalla aina saatavilla niille, jotka pyytävät sitä. Älä siis arkaile tutustua myös uusiin ihmisiin!

Katkera veteraani:

Tiima-täti, en ymmärrä lainkaan, mitä tarkoitat katkeroitumisella. Silloin, kun minä olin nuori, Gambina oli parempaa, krapulat miedompia, tutut vasta kandeja, syyskokoukset kesti pitempään, aloitteita oli enemmän ja töitäkin sai helpommin. Se on fakta, en minä katkera ole. Ja miksi muistutit siitä, että Gambinaa uudistettiin? Nyt on paha mieli.

Mene nyt juttelemaan sille nuorisolle. Mukavia ne on, vaikka puhuvatkin kaikenmaailman boomereista, tikitokkeista ja flossaamisesta.