Laudan laidalta - Minttu & Markus

Black Orchestra (2016)

Pelaajamäärä: 1- 5 Arvosteltu versio: 2. (2018) Julkaisija: Starling Games

Pelin idea on liittyä salaliittoon, jonka päämäärä on tappaa itse vanha vihtahousu eli Hitler. Jokainen pelaaja edustaa yhtä tosielämän salaliittolaista ja jokaisella hahmolla on omat erityistaitonsa. Peli etenee salaliittokorttien avulla, joita nostetaan pakasta ja pelaajat liikkuvat laudalla etsimässä salaliittoon tarvittavia tavaroita vältellen samalla muun muassa Hitleriä, Himmleriä, Hessiä ja Göringiä, jotka aiheuttavat pelaajille erinäistä harmia. Salaliittoa valmistellessa tulee samalla huolehtia siitä, ettei ole liian epäilyttävä ( jokaisen pelaajan hahmokortissa on epäilyttävyysaste, joka voi nousta esimerkiksi hallussa olevien tavaroiden tai korttien seurauksena). Samalla, kun pelaajat valmistelevat Hitlerin murhaamista, natsit valmistelevat omia tihutöitään.

Aina pelaajien vuoron jälkeen nostettava tapahtumakortti siirtää natseja eri paikkoihin (esimerkiksi Hitlerin kesäasunnolle) historiallisten tapahtumien mukaisesti tai nostaa esimerkiksi Hitlerin kannatusta. Hitlerin kannatuksella on merkitystä siinä mielessä, että salaliitto vaikeutuu, jos Hitlerin kannatus on huipussaan. Natsipakasta voi myös tulla Gestapo Raid -kortti, jolloin laittomia tavaroita piilottelevat pelaajat joutuvat Gestapon kuulusteluihin ja pahimmassa tapauksessa heidät vangitaan. Jos kaikki pelaajat ovat vankilassa, salaliitto epäonnistuu ja pelaajat häviävät.

Plussat:

+ Vaikeusaste on säädettävissä, joten peli on hyvin aloittelijaystävällinen. Pelin - Tuurin merkitys ärsyttää välillä. Vaikka pelaisi kuinka hyvin, nopat voivat pilata kaiken. tullessa tutuksi vaikeusastetta voi nostaa, jolloin pelin kiinnostavuus säilyy.

+ Yhteistyö. On mukavaa, kun ei halua kuristaa pelikavereitaan ja salaliiton - Tavaroiden etsiminen kyllästyttää välillä ja muutakin tekemistä olisi kiva olla. Toki itse murhan tekeminen on oikein lystiä. suunnitteleminen yhdessä on hyvin jännittävää.

+ Todella jännittävä peli. Tunnelma on hyvin realistinen ja aidon kuumottava. Peli onnistuu luomaan hyvin tunnelman, jossa kiinnijääminen pelottaa ja Hitler vituttaa.

+ Yksinkertaisesti: Pääsee tappamaan Hitlerin.

Miinukset:

- Tuurin merkitys ärsyttää välillä. Vaikka pelaisi kuinka hyvin, nopat voivat pilata kaiken.

- Tavaroiden etsiminen kyllästyttää välillä ja muutakin tekemistä olisi kiva olla. Toki itse murhan tekeminen on oikein lystiä.

ARVOSANA 9 / 10

Diplomacy (1959)

Pelaajamäärä: 2-7 Arvosteltu versio: 50 v. juhlaversio (2008) Julkaisija: Avalon Hill Games/ Hasbro

On vuosi 1901 ja ensimmäinen maailmansota tekee tuloaan. Pelaajat asettuvat ohjaamaan yhtä Euroopan suurvalloista (Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Italia, Itävalta-Unkari, Venäjä ja Turkki) ja juonittelemaan toisiaan vastaan. Pelilauta ja -mekaniikka ovat todella yksinkertaisia, koska suurin osa pelistä tapahtuu laudan ulkopuolella. Pelaajat siirtävät nappuloitaan pelilaudalla yksinkertaisten käskyjen avulla ja pelin siirtojen välissä neuvotellaan muiden pelaajien kanssa luoden liittolaisuuksia ja tuhoten ihmissuhteita. Käskyt kirjoitetaan erillisellä vuorolla lapulle ja niitä on neljä: Hold (pysyä paikallaan), Support (hyökkäyksen tai läheisen armeijan tukeminen), Convoy (laiva kuljettaa armeijan maalle) ja Move (liikkuminen alueelta toiselle ja siirto muuttuu hyökkäykseksi, jos tällä alueella on toisen pelaajan joukkoja). Peli eroaa muista sotapeleistä siinä, että taisteluissa ei käytetä noppaa, vaan yksinkertaisesti isompi armeija voittaa pienemmän. Diplomacyn paras puoli on nimenomaan neuvotteluvuoro, jolloin pelaajat saavat 15 minuuttia aikaa käydä neuvotteluja keskenään ja kaikista kamalin puoli on taas se, että mikään ei velvoita noudattamaan neuvotteluissa sovittuja asioita. Peli aiheuttaakin pahimmassa tapauksessa avioeroja, ystävien menettämistä ja kirvesmurhia.

Plussat:

+ Todella vangitseva peli, johon ei voi olla suhtautumatta vakavasti ja suurella antaumuksella.

+ Mukana ei ole juurikaan tuuria, vaan kaikki riippuu käytännössä siitä, ovatko liittolaisesi sinulle uskollisia.

+ Yksinkertainen pelimekaniikka, joka on helppo oppia nopeasti.

+ Uniikki pelimekaniikka. Käskyt kirjoitetaan ylös ja kaikki liikkeet tapahtumat samaan aikaan.

Miinukset:

- Peli voi kestää todella pitkään. Keksimäärin yksi peli on meidän pelikerroilla kestänyt noin 7 tuntia.

- Lauta on aika tylsä. Melkein voisi kaivata jotain bling blingiä.

- Tasapaino maiden välillä on aika huono. Jos pelaat Venäjällä tai Iso-Britannialla, olet huomattavasti vahvemmilla kuin vaikkapa Ranska tai Saksa, joiden kimppuun hyökätään joka suunnalta.

ARVOSANA 7 / 10

Arkham Horror (2005)

Pelaajamäärä: 1-6 Arvosteltu versio: 3. (2018) Julkaisija: Fantasy Flight Games

Arkhamin kaupunki on 1920 -luvulla vaikeuksissa. Isot pahat hirviöt pelottelevat kaupunkilaisia ja kaduilla kuljeskelee kuumottavia kulttilaisia. Suuret muinaiset voimat ovat heräämässä ja sinun tehtäväsi on pelastaa kaupunki ja käytännössä koko maailma. Pelin tarkoituksena on tappaa hirviöt, ratkaista suuren muinaisen mysteeri ja estää tuho. Arkham Horror on yhteistyöpeli, joka perustuu H.P. Lovecraftin fantasia- ja kauhuteoksiin ja pelin ydin onkin nimenomaan toimivassa yhteispelaamisessa. Jokainen pelaaja saa hahmokortin ja jokaisella hahmolla on tarkoituksensa (mystic, rogue, seeker, guardian ja survivor) ja näiden mukaiset erityistaidot -ja tavarat. Onnistunut yhteispelaaminen edellyttää, että pelaajat hyödyntävät näitä erityistaitoja suunnitelmallisesti. Hirviöiden listimisen lisäksi pelaajien tulee poistaa laudalle muodostuvaa pahuutta (doom), suorittaa erilaisia tehtäviä ja etsiä vihjeitä suuresta muinaisesta voimasta.

Pelissä on useita erilaisia skenaarioita, jotka määrittävät pelin kulkua ja juonta. Aina pelin alussa pelaajat valitsevat skenaarion, joten peli on käytännössä erilainen joka pelikerralla. Vaikka skenaarioita on rajattu määrä, peli etenee harvoin tismalleen samalla tavalla, koska juoni muuttuu sen mukaan, miten peli sujuu (skenaario muuttuu vaikeammaksi, jos peli sujuu pelaajien kannalta huonosti ja niin edelleen). Tässä mielessä Arkham Horror on todella monipuolinen peli ja uudelleenpeluuarvo on korkea. Vaikka säännöt kuulostavat aluksi ehkä hieman haastavilta, pelin oppii nopeasti ja se vie täysin mukanaan. Peli on todella jännittävä ja siihen on vaikea olla eläytymättä.

Plussat:

+ Yhteistyö. Peli on parhaimmillaan 3-5 pelaajan seurueessa, koska tällöin hahmojen eri tehtävät pääsevät kunnolla oikeuksiinsa (yksi tappaa hirviöitä, toinen poistaa pahuutta ja kolmas etsii vihjeitä jne.)

+ Tunnelma ja pelin maailma. Tosin jos kauhu ahdistaa, ei peli välttämättä sovellu juuri sinulle. Peli ei kuitenkaan ole liian pelottava.

+ Todella esteettinen lauta, joka muuttuu skenaarion mukaan.

+ Sopiva haastavuus. Yksikään skenaario ei ole läpihuutojuttu, vaan jokaisessa on omat haasteensa.

+ Uudelleenpeluuarvo. Tämä siitäkin huolimatta, että skenaarioita on rajatusti. Jokainen skenaario muuttuu pelin edetessä.

Miinukset:

- Jälleen kerran: tuuri. Vaikka olisit kuinka hyvä ja kädessäsi olisi paras haulikko, nopat voivat pilata kaiken.

- Peli voi kestää melko kauan, mutta tämä toki riippuu skenaariosta ja pelimenestyksestä. Ei kuitenkaan sentään seitsemää tuntia, kuten Diplomacy.

- Osa hahmoista on täysin ylivertaisia toisiin verrattuna. Suosittelemmekin valitsemaan hahmot arpomisen sijaan, jotta peli olisi kaikille pelaajille mahdollisimman miellyttävä. Tämä on toki järkevää pelistrategiankin kannalta.

ARVOSANA 10 / 10