10
Boing, boing, boing Siinä ne tyypillisimmät pianonvirittäjän työpäivän äänet sitten ovatkin. Pianonvirittäjä, yrittäjä ja musiikkimies Markku Kokon suupielessä karehtii hymy: – Juu, siinä saattaa lapset sohvalle nukahtaa ja joskus vanhemmatkin, kun pianonvirityksessä ei juuri muuta synny kuin yksitoikkoista ääntä.
TEKSTi: elina wallin, kuvaT: sari heikkinen Markku Kokko ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, sillä pianot ovat olleet hänen hyppysissä kohta 40 vuotta.
Opit Fazerin pianotehtaalta Aikanaan, siis 1970-luvulla, musiikkiliikkeestä ehdotettiin nuorelle musiikkimiehelle, että ryhtyisi virittämään pianoja. – Porissa oli yksi paikallinen pianonvirittäjää tuolloin. Mikäs siinä, kävin jaksoittain reilut pari vuotta Pornaisissa Musiikki Fazerin pianotehtaalla opissa, Kokko kertoo. – Töitä tehtiin samaan aikaan. Tietynlaista työssäoppimista se kait silloin oli. Tehtaalla käytiin läpi kaikki pianonvalmistuksen linjat. Näin tuli tutuksi soitin sielua myöden. Pornaisten Halkiassa pianotehdas toimi vuoteen 1989, jolloin Fazer myi tehtaan Hellas-Pianolle. Aina vuoteen 2008 pianoja valmistettiin Suomessa. Nykyisin Hellaspianojen valmistus sijaitsee Kauko-Aasiassa.
Muutama sata vuodessa
Pianonvirittäjä Markku Kokko on elänyt soitinten kanssa pitkään. Käsittelyssä on käytetty piano, jonka sisukaluja on uusittu niin, että soitto voi jälleen soida.
Konserttipiano, siis flyygeli, vaatii korkeatasoisen virityksen ja koneistotuntemuksen. – Samalla periaatteella silti viritetään ihan kotipianotkin. Vaativuustaso vain on konserttipianoissa korkeampi, Markku Kokko selvittää. Flyygeleistä puhuttaessa mieleen tulee musiikkia tuntemattomammallekin kruununjalokivi Steinway. Enää Suomessa ei pianoja valmisteta, mutta mistä ne tänne tulevat? – Kyllä hyviä pianoja tulee Koreasta ja Japanista. Sieltä tulee suurin osa Suomeen tulevista pianoista. Jonkin verran saksalaisiakin soittimia toki tulee maahan. Kokko tekee myös pianojen arviointeja, kun kotiin