Placemaking for Cities (P4C) -hanke, Porin loppuraportti by Porin kaupunkisuunnittelu

PLACEMAKING FOR CITIES - P4C Karjarannan Makasiinitorin käytön ja ilmeen parantaminen

PLACEMAKING FOR CITIES - P4C

Karjarannan Makasiinitorin käytön ja ilmeen parantaminen P4C -hankkeen Porin loppuraportti/ P4C project, final report of Pori

TOIMITUS

Porin kaupunkisuunnittelu Euroopan unionin URBACT II -ohjelma Placemaking for cities (P4C) -hanke

VALOKUVAT

Daniel Nagy Helene Kaarnametsä Leena Mäkinen Marja-Terttu Naukkarinen Mikko Kyrönviita Sirkku Laine William Morton

TEKSTIT

Daniel Nagy Olavi Mäkelä Hans Schlappa Harri Koivunen Helene Kaarnametsä Jukka Suntila Marja-Terttu Naukkarinen Marjo Heino Mikko Kyrönviita Pia Euro Sirkku Laine Susanna Virkki Taina Rajanti

TAITTO

Porin kaupunkisuunnittelu Daniel Nagy Sari Parkkali

KÄÄNNÖSTYÖ

Käännöstoimisto LINGO

PAINO

Länsirannikon Koulutus Oy Winnova Rauma 2015

Sisällys JOHDANTO........................................................................................................ 4 PLACEMAKING-PILOTTIVERKOSTO....................................................................... 6 HANKKEEN TAUSTAA.......................................................................................... 8 PORIN KOHDEALUEEN KEHITTÄMISHAASTEET......................................................10 PLACEMAKING-YHTEISTYÖ JA SEN OSAPUOLET.....................................................12 TOIMENPITEET.................................................................................................14 PLACEMAKING-YHTEISTYÖSSÄ OPITTUA..............................................................16 OSALLISTEN KOKEMUKSET.................................................................................18 P4C-PROJEKTI JA KONTTI..................................................................................................18 KARJARANNAN MAKASIINITORIN SEINÄMAALAUKSET......................................................20 NEULEGRAFFITIT..............................................................................................................22 MAKASIINIRANTA VIIHTYISÄKSI KASVEILLA......................................................................24 RANNAN PAREMPI HYÖDYNTÄMINEN...............................................................................26 KARJARANNAN MUUTTUVA MAISEMA.............................................................................28 TAIDEPROJEKTI 1 - WHITE CUBE........................................................................................30 TAIDEPROJEKTI 2 - SAUSAGES...........................................................................................32 KAIKKIEN PORI -HANKE MUKANA P4C-VERKOSTON KOKEMUKSENVAIHDOSSA.................34 TOIMINTOJEN TULEVAISUUS..............................................................................36 IMPROVING THE USE AND APPEARANCE OF MAKASIINITORI IN KARJARANTA...........38

JOHDANTO KAUPUNKISUUNNITTELU JA OSALLISTUMINEN Kaupunkisuunnittelu on yhteistyötä ja erilaisten intressien yhteensovittamista. Kaikki eivät voi saada kaikkea. Kaupunkisuunnittelussa skaalautuvat pitkälle tulevaisuuteen tähtäävät isot rakenteet sekä lähiympäristön ja arkipäivän puitteet. Kaupunkirakenne, toiminnot, kaupunkikuva, palvelut, infrastruktuuri ja yhteydet määrittelevät osaltaan elämän laatua. Yrityskaupungin ja sosiaalisen kaupungin tulee tukea toisiaan. Olemassa olevia arvoja tulee vaalia ja samalla olla mukana muutoksessa.

ja paikallisten asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa URBACT-hankkeiden parissa. Asioita on tullut arvioiduksi monelta kantilta ja kaikki osapuolet ovat saaneet uusia kontakteja. Yhteistyö on ollut kiinnostavaa, kannustavaa ja kriittistä. Osapuolet ovat arvioineet toimintatapoja ja sparranneet toisiaan uudistumaan. Kaikki tämä on korostanut avoimuuden ja vuorovaikutuksen tärkeyttä, paikallisen asiantuntemuksen hyödyntämistä valinnoissa ja ratkaisuissa sekä saavutettujen kokemusten jakamista muissa kohteissa.

Kaupungin kehittämisessä tarvitaan monipuolista asiantuntemusta. Yhteistyön kehittämiseen kannattaa panostaa, muuten tarvittavaa tietoa ja taitoa ei saa käyttöön. Parhaimmillaan kanssakäyminen palkitsee kaikkia osapuolia ja tuottaa tulosta monella tasolla. Muiden kokemuksista, hyvistä käytännöistä ja ideoista voi saada paljon apua, iloa, ja virikkeitä.

Porin kaupunkisuunnittelulla on ollut ilo työskennellä EU:n URBACT-asiantuntijoiden, hienojen eurooppalaisten kaupunkien ammattilaisten ja paikallisten asukkaiden ja yritysten kanssa. Lämmin kiitos kaikille heille ja myös kaikille paikallisille osapuolille, jotka ovat tehneet kanssamme toimintatapoja uudistavaa yhteistyötä.

Porin kaupunkisuunnittelu on Karjaranta kohdealueena tehnyt viiden vuoden ajan yhteistyötä eurooppalaisten kaupunkien

Olavi Mäkelä kaupunkisuunnittelupäällikkö

”Placemaking on monimuotoinen lähestymistapa kaupunkisuunnitteluun sekä julkisten tilojen muotoiluun ja hallintaan. Yksinkertaistettuna se merkitsee niiden ihmisten toiminnan tarkastelua, kuuntelua ja kyselemistä, jotka käyttävät tiettyjä kaupunkitiloja ja paikkoja asumiseen, työntekoon tai virkistykseen. Tällä tavalla saadaan tietää käyttäjien ajatuksia ja toiveita kyseisistä kohteista. Näiden tietojen pohjalta luodaan yhteinen visio kyseiselle paikalle. Tämä visio on mahdollista siirtää nopeastikin osaksi toteutettavaa strategiaa, aloittaen ensin pienessä mittakaavassa toteuttamiskelpoisia parannuksia, jotka välittömästi hyödyttävät julkista tilaa ja niiden käyttäjiä.” -Project for Public Spaces

1 PLACEMAKING-PILOTTIVERKOSTO

”Placemaking sisältää hyvin laajasti erilaisia toimintoja maisemoinnista kaupunkifestivaaleihin, leikkikentistä ravintoloihin ja tyhjien kiinteistöjen uusiokäytöstä rakennusten ehostamiseen seinämaalauksin. Keskeistä näissä toiminnoissa on se, että paikallinen yhteisö on se joka ´tekee paikat omakseen´. Placemakingissä korostuu tavoite, jonka mukaan paikallisille toimijoille taataan suotuisat toimintaedellytykset muokata paikkoja, joita he käyttävät. Täten placemaking nähdäänkin usein kaupunkitilojen institutionalisoidun suunnittelun vastakohtana. Bottom up -lähestymistavan puolestapuhujat pitävät placemakingiä sopivana vastauksena aiempien vuosikymmenten suunnitteluvirheille, jotka ovat luoneet luotaantyöntäviä ja epämukavia kaupunkitiloja. Toisaalta monet alan toimijat pitävät ammattitaitoista suunnittelua ja muotoilua olennaisena osana placemaking-prosesseja.”

Placemaking yhdistää yhteisöjä, synnyttää julkista keskustelua, edesauttaa ehkäisemään syrjäytymistä ja parantaa elämänlaatua. Kasvava kiinnostus placemakingiin yhteiskunnallisena prosessina vaatii uudenlaisia lähestymistapoja kaupunkisuunnitteluun ja hallintoon.Tämä on yksi syy, jonka takia Placemaking for Cities (P4C) -verkosto on perustettu. Verkoston tavoitteena on parantaa kykyä luoda paikkoja, joita yhteisöt arvostavat. P4C keskittyy yhteisöjen osallistamiseen ja kansalaisten voimaannuttamiseen johtavan roolin ottamiseksi placemakingin prosesseissa. Placemaking on prosessi, joka perustuu paikallisen yhteisön ideoihin, resursseihin ja sitoutumiseen arvostamiensa tilojen luomiseksi. Käynnistyttyään placemaking on jatkuva prosessi, jonka myötä yhteisö itseohjautuvasti luo ja kehittää tiloja esimerkiksi liiketoiminnan harjoittamiseen, virkistykseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Aivan liian usein suunnitellaan tiloja, jotka eivät houkuttele ihmisiä ja toimintoja. On

omaksuttava uusia taitoja paikallisyhteisöjen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi, nykyaikaistettava julkisen tilan kontrolloinnin menettelytavat ja säännökset sekä kyseenalaistettava kaupunkitilojen olemukseen vaikuttavat arvot ja oletukset. P4C-verkosto perustettiin placemakingin oppimiseksi. Prosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäiseksi tutustuttiin Dún Laoghaire-Rathdowniin, jossa on jo pitkään harjoitettu paikallisyhteisöjen ehdoilla tapahtuvaa kaupunkitilojen kehittämistä. P4C -pilotin keskeinen elementti on ollut näiden käytäntöjen siirtäminen kolmeen eri kaupunkiin kolmessa eri maassa. Nämä partnerit – Espanjan Albacete, Unkarin Eger ja Suomen Pori – toimivat toisistaan hyvin vahvasti poikkeavissa institutionaalisissa ja kulttuurisissa konteksteissa. Tämä muodostaa hankkeelle merkittävän haasteen, mutta se on samalla pilottiverkoston vahvuus. Hans Schlappa, URBACT Lead Expert, Placemaking for Cities Project

2 HANKKEEN TAUSTAA Porin kaupunki pääsi mukaan vuoden 2013 joulukuussa Euroopan aluekehitysrahaston ja EU:n jäsenmaiden rahoittaman URBACT II -ohjelman käynnistämiin Pilot Transfer -verkostoihin. Porin puolesta yhteistyötä koordinoi Porin kaupunkisuunnittelu. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi Porissa toteutettavalle suomalaiselle hankeosiolle kansallista vastinrahoitusta. Irlannin Dún Laoghaire-Rathdownin johdolla toteutettavaan Placemaking for cities (P4C) -verkostohankkeeseen osallistuivat Porin lisäksi Egerin kaupunki Unkarista ja Albacete (Business Innovation Centre of Albacete) Espanjasta. Nelikko muodostui URBACT II SURE -hankkeen entisistä kumppaneista, kannustiminaan hyödyntää ja jatkaa vuosina 2010-2013 koettua antoisaa tiedon- ja kokemuksenvaihtoa. Uuden pilottiverkostohankkeen kesto oli 14 kuukautta (12/2013-3/2015). Keskinäistä oppimista ja kokemuksen kerryttämistä edesauttoivat johtavan asiantuntijan ohjaus lähtökohtien määrittämisessä. Huomioita kiinnitettiin erityisesti paikka- ja kulttuurisidonnaisiin lähtökohtiin. Partnerikaupunkien edustajien keskinäiset vierailut sekä paikan päällä ja internetin välityksellä tapahtuva konsultointi ja vertaisneuvonta lisäsivät verkostotyön hyötyä. Hankkeessa keskityttiin siirrettävinä hyvinä käytäntöinä placemaking-menetelmiin, joka on kattokäsite eri toimijoita ja käyttäjiä laajasti osallistaville prosesseille kaupunkitilojen käytön ja ilmeen parantamiseksi. Yhdysvaltalaislähtöisen, 1970-luvulla virinneen liikkeen ja siitä

muodostuneen PPS:n (Project for Public Spaces / www.pps.org) toimesta placemakingiä on levitetty maailmanlaajuisesti, mutta menetelmien käyttömahdollisuuksia eurooppalaisessa urbaanien julkisten ulkotilojen kehittämisessä on tähän asti hyödynnetty vähäisesti. P4C -verkostotyön tavoitteena oli siirtää irlantilaisen pääpartnerin toiminnassa hyviksi tunnistetut placemaking -käytännöt kolmen muun partnerikaupungin kohdealueille paikalliset olosuhteet ja tavoitteet huomioiden. Karjarannan Makasiinitorin kehittäminen oli valittu tavoitteeksi SURE-yhteistyön tuloksena julkaistuun kaupunginosan kehittämistä koskevaan paikalliseen toimintasuunnitelmaan. Makasiinitorin ympäristö Raumansillan kupeessa on luonnollinen jatke Etelärannan käytön monipuolistamiselle (Karhukortteli, Porin Jokikeskus -hanke). Kohteen kehittäminen kytkeytyy myös Karjarannan laajenevan asuntoalueen elävöittämiseen. Kohdevalinta korostaa strategisesti tärkeää kaupunkikeskustan laajenemista jokirannassa länteen. Vireillä oleva merkittävä Raumanjuovan rantoja koskeva kaavahanke – Porin Asuntomessualue 2018 – ja ARA:n asuinalueiden kehittämisohjelmaan 2013-2015 kuuluva Kaikkien Pori -hanke voivat hyödyntää placemaking -kokeilujen kokemuksia.

Pori: Torialue jokirannassa uuden kerrostaloalueen ja keskustan tuntumassa

Eger: Uusittuun keskusaukioon liittyvät tori- ja kävelyalueet

Dún Laoghaire-Rathdown: Kaukana keskustasta sijaitseva ongelma-alueeksi leimattu pientaloalue

Albacete: Kivijalkakauppojen reunustama puistokatu, lähellä keskustaa

3 PORIN KOHDEALUEEN KEHITTÄMISHAASTEET Porin placemaking-hankeen tarkoituksena on kohdistaa huomiota vallalla olevaan suunnittelija- ja design-lähtöiseen julkisten ulkotilojen rakentamiseen sekä kaupunkilaisten vähäiseen osallistumiseen näiden tilojen suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa. Porin placemaking -kohteeksi on valittu Makasiinitori, joka on asemakaavassa osoitettu torialueeksi. Se on mielenkiintoinen kohde Karjarannan kaupunginosan muuttuvassa yhdyskuntarakenteessa. Makasiinitorin rakentaminen on jäänyt keskeneräiseksi. Alueen fyysistä ilmettä hallitsevat Shellin huoltoasema ja jätevesipumppaamon rakennus. Kokemäenjoen Raumanjuopaan rajoittuvalla torialueella on sorapinta ja sitä käytetään pysäköintialueena sekä veneiden laskupaikkana. Lähialueen väestön ikärakenne on vanheneva. Lapsiperheiden määrä on alhainen ja yhden hengen talouksien ja eläkeläisten osuus väestöstä on suhteellisen suuri. Makasiinitorin nykykäytöstä ja kehittämistarpeesta oli käytettävissä SURE-hankkeen aikana keväällä 2011 toteutetun laajan asukaskyselyn tulokset. Näiden pohjalta muodostuneita käsityksiä kohdealueen vahvuuksista ja heikkouksista täydennettiin pilottihankkeen alkuvaiheessa asukkaiden ja asiatuntijoiden kanssa toteutetuilla arviointikävelyillä.

Ennakkoarvioita käsiteltäessä yleisötilaisuuksien työpajoissa ja tukiryhmän keskusteluissa listattiin seuraavia näkemyksiä Makasiinitorin käytön monipuolistamisen haasteista ja mahdollisuuksista. Sijainniltaan erinomainen Makasiinitorin ympäristö on jäänyt: • Kerrostaloalueiden valmistumisen rinnalla keskeneräiseksi tilaksi, jossa on puutetta torialueen vaatimista eri käyttäjäryhmille sopivista katukalusteista ja fasiliteeteista • Arkkitehtonisen ja maisemallisen ilmeensä puolesta entisen teollisen maankäytön sivutuotteeksi, joka ei houkuttele erityisemmin kaupunkilaisia viipymään ja oleskelemaan • Ensisijaisesti autopaikoituksen käyttöön, koska asukkaille ei ole riittävästi pysäköintipaikkoja asuinalueella • Ainoaksi suuremmaksi veneenlaskupaikaksi keskustassa, jossa myös kausiluonteinen tehokäyttö sekä väärä mitoitus tuottavat vaaratilanteita rantaraitin virkistyskäytön kanssa • Hyödyntämättä, vaikka sillä olisi potentiaalia tulla Raumansillan kupeessa erinomaiseksi monia ikä- ja käyttäjäryhmiä palvelevaksi oleskelu- ja virkistysalueeksi • Pelkästään huoltoasemaan tukeutuen palvelutarjonnaltaan kehittymättömäksi, vaikka torialue rajautuu pariin yritystonttiin

Myllypuisto

Jätevesipumppaamo

Kaksi rakentamatonta yritystonttia

Huoltoasema

Makasiinitori

Karja

Raumansilta

Kokemäenjoki

ranna

ntie

Porin Makasiinitori sijaitsee Raumanjuovan ja Karjarannantien välissä Karjarannan kaupunginosan entisen osuusteurastamon alueelle 2000-luvun alussa nousseen asuinalueen kyljessä 1980-luvulla rakennetun huoltoaseman vieressä. Torialueen keskeneräisyys ja heikko varustetaso korostuu uusien kerrostalojen välittömässä läheisyydessä. The target area in Pori is located in the Karjaranta district. Makasiinitori Square is bordered on the south by the Karjarannantie Street – a main street of the district leading to the city centre – and on the north by the Kokemäenjoki River (Raumanjuopa Stream). The square has easy access from the neighbouring residential area, constructed on the site of the former slaughterhouse in the early 2000s, and from the Shell/ST1 Petrol station of the 1980s.

Makasiinitorilla P4C -pilotoinneilla oli tarkoitus testata ja tehdä kaupunkilaisille näkyväksi uusia toimintamalleja ja käyttötapoja, joiden ideoinnissa yhteistyötä laajennetaan moniin käyttäjä- ja osallisryhmiin. Selkeästi rajattu kohdealue tarjosi mahdollisuuden resurssien niukkuuden aikana tutkia urbaanin jokirannan elävöittämisen sosiaalisesti kestäviä keinoja ja yhdessä oppimisella tutkia uusien menetelmien paikallista soveltuvuutta.

Porissa placemaking prosessi perustui Dún Laoghairessa nähtyihin hyvinä käytäntöinä tunnistettuihin periaatteisiin, joiden mukaan on: 1. Tehtävä mahdollisimman paljon asioita paikallisyhteisön “kanssa” ja mahdollisimman vähän “heidän puolestaan” 2. Varauduttava muutosvastarinnan ilmiöön ja pystyttävä käsittelemään sitä 3. Saatava aikaan “nopeita voittoja” 4. Parannettava paikallisten sidosryhmien valmiuksia toteuttaa placemaking toimintaa 5. Edistettävä yhteistyötä kaupungin eri hallintokuntien ja toimijoiden välillä

4 PLACEMAKING-YHTEISTYÖ JA SEN OSAPUOLET Hankkeelle muodostettavaan tukiryhmään kutsuttiin Karjarannan SURE-hankkeessa tutuksi tulleiden avainhenkilöiden lisäksi uusia toimijoita. Paikallinen yhteistyö pohjautui osittain aiemman URBACT-hankkeen hyviin kokemuksiin ja kontakteihin. Hankkeen edetessä nousivat uudet toimijat yhteistyökumppanien joukossa aktiivisemmiksi. Vetäjien muutos tukiryhmässä loi dynaamisen luonteen pitkäjänteistä sitoutumista vaativalle vuorovaikutukselle. Erityiseen avainrooliin pääsivät Porin placemaking-hankkeessa paikalliset asukkaat, jotka edustivat useampaa yhdistystä. Vuoden 2014 kesäkuusta joulukuuhun asti ulottuvalla toimintakaudella sama 6-8 hengen asukasaktiivien ryhmä oli vahvasti mukana tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Kohdealueen lähistön yritysten mukaantulo tapahtumien sponsoreina, kokoustilojen tarjoajina tai tukiryhmässä vierailijoina oli tärkeää yhteisen tahtotilan luomisessa ja ympäristön käytön lisäämisessä. SURE-hankkeessa jo aiemmin partnereina toimineet Karjapiha 2:n kiinteistöjen yrittäjät kantoivat nytkin kortensa kekoon yhteistä ponnistusta vaativiin tapahtumiin. Uusina partnereina tapahtumia tukivat huoltoaseman kahvila Helmisimpukka ja lähikauppa Sale. Myös kaupungin eri organisaatiot, joiden toimintaa hankkeen aikana toteutetut elävöittämiskokeilut koskettivat, osoit-

tivat yhteistyövalmiutensa. Puistotoimi lainasi työkaluja ja tarjosi asiantuntijaneuvoja istutustapahtumiin. Väriässät Oy:n rinnalla Porin Vesi oli ennakkoluulottomasti tukemassa omistamansa jätevesipumppaamon seinämaalausten toteuttamista. Porin Energia Oy puolestaan sponsoroi tapahtumien sähkön käyttöä. Oppilaitosyhteistyöllekin oli luotu vankka pohja SURE-hankkeen aikana, jota oli luonteva hyödyntää uudessa pilotissa. Suurinta kiinnostusta näkyvälle osallistumiselle osoitti Aalto-yliopiston Porin yksikkö. Opiskelijaryhmän rakentamat tilapäiset tilataideteokset kutsuivat jo toteutusprosesseina ohikulkevia ihmisiä kokemaan toiminnan vuorovaikutteista luonnetta. Uudenlaista toimintamuotoa edustavien tapahtumien sarjan täydensivät kiinnostavalla tavalla opiskelijoiden työt. Ensimmäisenä toukokuussa valmistui ”White Cube” -teos ja syyskuuhun asti ulottuvan placemaking -kokeilujen kesäkauden päätti ”Makkarakioski” -tempaus. Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden laatimat visiot uudentyyppisestä asumisesta ja rantojen virkistyskäytöstä olivat näytillä Jazz-viikolla kohdealueella popup -näyttelyteltassa. Ne herättivät vierailijoiden kesken keskusteluja SURE-hankkeessa itäneestä ja kaavaluonnoksena jo liikkeellä olevasta asuntomessuhankkeesta, joka sijoittuu Makasiinitorista länteen Karjarannan brownfield-alueille.

Porin placemaking toimintojen taulukko / Table of the placemaking action implemented in Pori

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) osalta aiemman URBACT-hankkeen valokuva-aineiston tuottamisen yhteistyö jatkui opiskelijoiden Pinterestissä julkaisemilla Karjaranta valokuvatauluilla. SAMK:in Terveyden edistämisen koulutusohjelma kiinnostui tukiryhmän näkemyksestä jokirannan hyödyntämättömyydestä ja suunnittelee toteuttaa opiskelijatyönä esteettömyyskartoituksen kohdealueesta. Placemaking-hankkeessa Turun yliopiston maisematutkimuksen graduntekijä tuotti esitysmateriaaleja ja näyttelyjä Karjarannan historiasta. Paikallishistorian tutuksi tekeminen on myös keino saada ihmisiä keskustelemaan pitkänlinjan muutoksista alueella. Monet alueen uusiin kerrostaloihin muuttaneet vanhemman polven asukkaat muistavat Karjarannan vanhempiensa ”työn maisemana” tai oman lapsuutensa seikkailukenttänä ratapihoineen ja jokirantoineen. Uusien kerrostaloalueiden asukasyhteisöt voivat helpommin muodostaa oman siteensä asuinalueeseen, kun tallennettujen ja jaettujen muistojen viittauksia menneeseen maisemaan tehdään näkyväksi. Placemaking-toiminnan paikallinen kumppanuus on saanut kaupunkiympäristöön ja viihtyisyyteen vaikuttavien hankkeiden kautta merkittävää lisäarvoa toiminnalleen. Kaupunkisuunnittelun koordinoimat Porin kansallinen kaupunkipuisto - sekä Kaikkien Pori -hankkeet ovat luontevasti kytkeytyneet tavoitteissaan placemaking -lähestymisen päämääriin. Taiteen edistämiskeskuksen prosenttitaiteeseen keskittyvä toiminta

Toiminta / Action

Toteuttajat / Implemented by

Toteutusaika / Time of implementation: 2014 Toukokuu-Joulukuu / May-December

P4C E M N O P R U V. Pori

VI.

VII.

VIII.

IX.

XI.

XII.

Paikallisen tukiryhmän kokoukset ja työpajat / a. Local support group meetings and workshops

b. Arviointikävelyt / Walking tours

d. Varastokontti / Container

Pop-Up näyttelyteltta / Pop-Up exhibition tent

Neulegraffitteja / Knitting Graffities

Seinämaalaukset / Murals

Paikallishistorian esittely / Local history exhibitions

Istutustapahtumia / Planting events

”Free sausages” kioski/ Kiosk

Lyhtytapahtuma / Lantern event

“White Cube “ galleria / Gallery

Porissa käynnisti nopealla aikataululla Makasiinitorin pumppaamon seinämaalausten ideakilpailun ja edesauttoi sen vaiheittaista toteuttamista. Syyskuun lopussa Porissa pidetty partneritapaamisen viikko voidaan nähdä paikallisen yhteistyön huipentumana. Kolmena peräkkäisenä päivänä järjestettiin pumppaamon seinämaalauksen julkistaminen, CommUniversity tapahtuma sekä Aalto-yliopiston opiskelijoiden toteuttama varastokonttia hyödyntävä taidetapahtuma.

x x x

Oheinen taulukko esittää tärkeimpiä placemaking-toimintoja Porissa. Toteuttajatahojen osallistuminen eri toimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen on merkitty värisymbolein (ks. kaavio sivulla 17). Lisätietoa yksittäisistä toiminnoista tarjoavat osallistujien kirjoittamat yhteenvedot tapahtumista ja saaduista kokemuksista s. 18-34. The table contains the most important placemaking activities carried out in Pori. Stakeholders’ participation in the planning and implementation of actions is indicated by different colours (see the diagram on page 17).

5 TOIMENPITEET a

Paikallinen tukiryhmä muodostettiin asukkaista ja muiden sidosryhmien edustajista. Ryhmän toiminta pohjautui pääosin SURE-hankkeessa luotuihin yhteyksiin

Paikan analyysi lähialueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien “arviointikävelyillä”

Opiskelijat rakensivat projektialueelle tilapäisen White Cube -taidegallerian taideteosten esittelyä varten

Varastokontti sijoitettiin torialueelle tukikohdaksi placemaking-toimintoja varten

Alueelle pystytettiin Jazz-viikon aikana Pop-Up näyttelyteltta, jossa on esillä arkkitehtiopiskelijoiden visioita Karjarannan kaupungiosan urbaanista tulevaisuudesta

Asukkaat järjestivät keskenään torialueella yhdessäoloa neulegraffitityöpajojen muodossa ja ryhtyvät koristelemaan puita ja muita torin kohteita neuletöillään

Jätevesipumppaamon seinämaalausten kilpailun järjestäminen ja valittujen töiden toteuttaminen

Karjarannasta ja kohdealueesta kertovien julisteiden laatiminen ja esille laittaminen alueella

Tilapäiset kukkaistutustapahtumat tilasuunnittelun kokeiluina, istutussäkkejä käyttämällä

Porissa pidetyn partnerivierailun ja työpajan aikana opiskelijoiden toteuttama tapahtuma, jossa kontti muuntui tilapäisesti “laivaksi” ja ohikulkeville tarjottiin grillattua makkaraa

Asukkaiden kanssa toteutettu lyhty- ja glögitapahtuma kontilla kaikkien ohikulkevien iloksi

f i c

d melonnan kokeilu

kukkasipulien istutus

e i

d j, k

f © Porin kaupunki, kaupunkimittaus 2015, lupa nro 437

Osallisten kanssa yhteistyössä toteutettujen Placemaking toimintojen paikat Makasiinitorilla merkittynä ilmakuvaan. The sites of various Placemaking actions implemented with local stakeholders in the Makasiinitori Square are indicated on the aerial photo.

Kaupungin rooli toimintojen käynnistämisessä oli edelleen suuri, mutta vastuuta siirrettiin myös paikallisille toimijoille. Toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa asukkaat olivat aktiivisesti mukana (a, b, f, g, i, k). Joidenkin tapahtumien suunnitteljoina ja toteuttajina toimivat opiskelijat ja heitä ohjanneet opettajat (c, e, h, j). Oli myös placemaking toimintoja, joihin osallistuivat kaupungin muut hallintokunnat ja kehittämishankkeet (g,h,i) ja lisäksi sellaisia, joihin oli saatu yksityisen tai julkisen toimijan tukea (d,

g). Porin placemaking kokeilujen vertaisarvioinnissa sai erityistä huomiota onnistunut tasapaino tilapäisten toimintojen ja pysyvien parannustoimenpiteiden välillä. Tämä nähtiin paikallisen toimintakulttuurin haastamisena, jolla osoitettiin että on mahdollista saada aikaan nopeita muutoksia pienelläkin rahalla. Kohdealueella tehtyjä toimenpiteitä on mahdollista muuttaa tai palauttaa ennalleen mikäli asukkaat niin haluavat.

6 PLACEMAKING-YHTEISTYÖSSÄ OPITTUA Varsinaiset placemaking kokeilut olivat selkeät ja ne ovat näkyviä tuloksia porilaisten toimijoiden yhteistoiminnasta. Myönteiset kokemukset voidaan tiivistää seuraaviin havaintoihin:

Julkisen tilan tilapäiset muutokset ja väliaikaiset käytöt ovat tehokkaita tapoja elävöittää paikkoja

Yhteisöllisyyttä lisääviin pienimuotoisiin tapahtumiin ja niiden järjestämiseen on helppo saada mukaan paikallisia asukkaita sen jälkeen, kun he ovat saaneet myönteistä ensikokemusta uusien kohtaamisten merkityksestä

Paikallishistoriaa esittävät dokumentit ja muisteluun kannustaminen ovat suhteellisen helppo keino houkutella vanhemman ikäpolven asukkaita keskustelemaan myös ajankohtaisista paikallisista asioista

Yhteisesti jaetut tavoitteet mutta riittämättömät resurssit saavat helposti myös paikallisia yrittäjiä kiinnostumaan placemaking toimintojen aineellisesta tukemisesta

Työpajoissa ja keskusteluissa paikallisilta asukkailta kerätyt ideat Makasiinitorin ilmeen ja käytön parantamisesta on koottu tiivistettynä yhteen dokumenttiin

Projektijohdon ja tukiryhmän jäsenten vierailut partnerikaupungeissa ovat avartaneet ajatusmaailmaa yhteisölähtöisestä toimintakulttuurista

” Porin projekti osoitti, että on tavoiteltu laajaa yhteistyötä käytännön placemaking-toimintojen toteutuksessa. Erityisesti asukkaat ja yliopisto-opiskelijat sekä -opettajat olivat innostuneina mukana projektissa, mutta myös yksityiset yritykset ja julkiset palvelutarjoajat olivat kiinnostuneita osallistumaan. P4C-hankkeen luomasta mahdollisuudesta on pidettävä kiinni ja luotuja yhteyksiä on vahvistettava.” Hans Schlappa, URBACT Lead Expert, Placemaking for Cities Project

P4C-Pori: P4C-hankkeen koordinointi: Porin kaupunkisuunnittelu / Coordination of the P4C project: Pori City Planning Department E: Paikalliset yritykset (Shell/ST1 -huoltoasema, Restel Oy, Lasitusliike Puurila, Hostel River, Vapaudenkadun SALE, Väriässät Oy, SKANSKA Rakennuskone Oy) / Local companies M: Porin kaupungin muut toimialat/liikelaitokset (Puistotoimi, Porin Vesi, Katu- ja puistosuunnittelu, Pori Energia) / Other departments and service providers of the City of Pori N: Yhdistykset (Karjarannan Kiinteistöyhdistys ry, Melamajavat ry, Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys ry) / NGOs O: Kiinteistöjen omistajat (Porin kaupunki, Shell/ST1) / Property owners P: Hankkeita yhteistyökumppaneina (Porin kaupunkisuunnittelun hankkeet: Kaikkien Pori ja Porin kansallinen kaupunkipuisto; Taiteen edistämiskeskus Porin sivutoimipiste, prosenttitaiteen edistäminen) / Projects as collaborative partners R: Asukkaat / Residents U: Oppilaitokset ja opiskelijat (Aalto-yliopisto, Porin yksikkö; Turun yliopisto, maisemantutkimuksen opiskelija; satakunnan ammattikorkeakoulu, viestinnän opiskelijat) / Universities and students

7 OSALLISTEN KOKEMUKSET P4C-PROJEKTI JA KONTTI

Kontin puhdistusvaihe Veturitalleilla toi mukanaan mahdollisuuden naapurissa toimivan nuorten työpajan kanssa tutkia pienoismallin kanssa työskentelyä. Veturitallien varaosapankilta karjarantalaiset saivat myös ilmoitustauluksi sopivan rakennelman, jonka korjaus ja sijoittaminen jää jatkohankkeiden varaan.

Aalto-yliopiston Porin yksikön omistukseen siirtyneen teollisuuskontin käytön alkuperäisenä ideana oli toimia tukikohtana erilaisille P4C-projektin toiminnoille. Projektissa mukana olleita viehätti ajatus liikkuvasta kaupunkikontista, joka kiertäisi eri kaupunginosissa ja olisi erilaisten asukasyhdistysten toimintojen keskipisteenä. Kontti olisi kuin puutarhatonttu, joka putkahtelisi esiin eripuolella Poria! Ideariihi kehitteli mitä monipuolisimpia malleja kontin käyttöä ajatellen: opiskelijatoiminnan esittelyn palvelupiste, pienimuotoisten taidenäyttelyiden galleria, Ravintolapäivän ravintola, 112-päivän tukikohta tai Makasiinirannan kalastuskilpailun punnituspaikka. Kontin ympärillä on jo toteutettukin asukasyhdistysten voimin erilaisia tapahtumia, kuten neulegraffitikahvila, Karjarannan alueen esittelyä vanhoin valokuvin, Glögi- ja lyhty-tapahtuma sekä Makasiininrannan viheralueiden kukkaistutustalkoot. Monipuolista käyttöä edesauttoivat kesällä 2014 Aalto-yliopiston Porin yksikön opiskelijoiden kierrätysmateriaalista tekemät kalusteet, joita edelleen säilytetään kontissa. Kaiken kaikkiaan todettiin, että vain mielikuvitus on kontin käytön rajana. Koska kontti oli alun perin teollisuuskäyttöön tarkoitettu, sen ulkomuoto oli hieman tylsä ja huomaamaton. Päätettiin, että kontti maalataan, tuunataan, vapaaehtoisvoimin projektin henkeen sopivaksi. Talvi teki tuloaan, joten kontille

piti löytää säilytyspaikka, jossa sitä voisi työstää. Lopulta sellainen löytyi nuorten työpajan naapurista vanhoilta veturitalleilta. Kontti siirrettiin loppuvuodesta 2014 veturihalliin nro 9, tilan omistajan, VR:n myötämielisellä suhtautumisella tilapäisvarastointiin. Talkoolaiset rakensivat kontin ympärille puutavarasta kehikon, jonka ympärille laitettiin rakennusmuovia. Kontti muuntui jurtaksi, jolloin kontin ympärillä muodostuvassa käytävässä oletettiin lämmön pysyvän paremmin. Maalausta ja lämmitystä varten halliin piti saada sähköä rakennuspuhaltimelle, joka järjestyi työpajan kautta. Heiltä saatiin myös lainattua osa tuunauksessa tarvittavista työvälineistä. Kontin pinta ensin hiottiin ja putsattiin kauttaaltaan maalauskäsittelyjä varten. Kontin tuunaus kylmässä veturihallissa osoittautui lopulta liian haasteelliseksi. Porin kaupungin työllistämispalvelu TYPA tuli mukaan hankkeeseen tarjoamalla lämpimän hallitilan, jossa kontin maalausta voitiin jatkaa. Heidän avullaan saatiin myös kalusto, jolla kontti siirretiin uuteen paikkaan. Kuten alussa visioimme, kontti jo elää ja liikkuu paikasta toiseen! Kontin värimaailma muodostui neljästä väristä ja siten, että kontin jokainen sivu maalattiin omalla sävyllään. Värit edus-

tavat projektin yhteistyökumppaneita: sininen = Euroopan Unioni, Euroopan aluekehitysrahasto; punainen = Aalto-yliopisto, vihreä = P4C-hanke, Placemaking for cities ja keltainen = URBACT, Connecting cities building successes. Kontin eri vaiheista tullaan tekemään sekä portfolio että esittelykansio kontin lainaajien käyttöön. Samoin kontin varusteisiin tulee kuulumaan vieraskirja, johon tulevaisuudessa kaikki kontin lainaajat voivat lisätä omat tapahtumansa ja kertomuksensa muiden käyttäjien iloksi. Tavataan siis P4C-kontilla! Talkoolaiset Susanna Virkki ja Harri Koivunen

A storage container lent by a construction company (SKANSKA Rakennuskone Ltd) was installed on the square was used by the residents during the summer period as a basecamp for the Placemaking actions. At the end of the 2014 Aalto University Pori Unit bought the P4C-container and some local residents decided to repaint it on voluntary basis with the support of the new owner.

OSALLISTEN KOKEMUKSET 2 KARJARANNAN MAKASIINITORIN SEINÄMAALAUKSET Keväällä 2014 ideoimme Daniel Nagyn ja Mikko Kyrönviidan kanssa miten edetä? Placemaking for Cities -hanke oli meneillään ja taide haluttiin mukaan. Läänintaiteilijana julkinen taide on osa työnkuvaani ja uskoin että taidekilpailulla löydämme seinämaalaukselle tekijän. Taiteen edistämiskeskuksen vastuulle tuli kilpailun järjestäminen ja taiteilijapalkkio. Palkkiosumma kattaisi oikeastaan vain varsinaisen työurakan. Tarkoituksena oli kuitenkin tarjota komea paikka nuorelle tekijälle.

selkeä ja sen muotokieli pärjää hyvin viereiselle huoltamolle. Mustavaris on Porin keskustalle ominainen lintu, mutta variskolonnian elämä aiheuttaa lähialueen asukkaissa monenlaisia tunteita.

Katutaide ja suunnitellut seinämaalaukset on otettu Porissa hyvin vastaan. Jopa maisteltu miltä kuulostaisi, jos Pori olisi Suomen Berliini. Karjarannan Makasiinitorilla, aivan keskeisellä paikalla sijaitsi kuutiomainen 10 x 11 -metrin kokoinen pumppuhuone, jonka tyhjät, vaaleat pinnat olisivat mainio pohja uudelle maalaukselle.

Mustavarikset maalattiin helteisellä jazz-viikolla heinäkuussa. Sisaret maalasivat yhteisvoimin ja suuret kuvat etenivät vauhdilla ja suunnitelmallisesti. Oli ilo seurata miten ammattimaisesti työ hoitui. Väriässät sponsoroi tarvittavat maalit ja tarvikkeet. ”New Jersey” valmistui myöhemmin syksyllä Porin veden kustantamilla materiaaleilla ja useiden yritysten tuella.

Placemaking for Cities kaipasi toimintaa ja toteutuksia. Omalla napakalla käytännöllisellä lähestymistavallani pyörä pyörähti eteenpäin. Kiivaassa tahdissa keväällä 2014 avattiin satakuntalaisille kuvataiteilijoille suunnattu kilpailu. Useista ehdotuksista valittiin toteutettavaksi graafinen, leikkisä ja koko seinäpinnan täyttävä ehdotus ”Mustavaris”. Tekijäksi paljastui tuleva teollinen muotoilija, useiden aiempienkin seinämaalausten tekijä Salla Seppälä. Ehdotettu kuva on

Kaikki kilpailuehdotukset asetettiin esille asukastapahtumaan. Asukkaat ihastuivat Sallan sisaren, lavastaja Tuuli Seppälän ”New Jerseyn” jazzhenkiseen ehdotukseen niin paljon, että syntyi ajatus molempien maalausten toteuttamisesta. Seinäpintojahan oli yhteensä neljä.

Maalaukset sopivat hyvin paikkaansa vaikka sen naapurissa on levoton huoltoasema ja ohikulkeva liikenne vilkasta. Mustavariskuvan tyylissä olisi mahdollisuuksia monenlaiseen tuotteistamiseen. Kulmikas muotokieli on raikas versio vaikkapa porilaisille lapsille tutusta Viksu -variksesta. Lämmin kiitos taiteilijoille! Marjo Heino, läänintaiteilija

Taiteen edistämiskeskuksen ja paikallisten toimijoiden tuella seinämaalaushanke toteutettiin kahdessa vaiheessa 2014 kesäkauden aikana. Valmiit teokset tuovat kaikkina vuodenaikoina iloista lisäväriä maisemaan. The mural of the pumping station was executed with the help of the Arts Promotion Centre Finland and other local actors in two phases during the summer period of 2014.

OSALLISTEN KOKEMUKSET 3 NEULEGRAFFITIT Edellisen hankkeen aikana Sirkku Laine kertoi, että oli luvannut osallistua hankkeeseen porukalla tekemään neulegraffiteja asukkaille tervehdykseksi. Innostuksemme on jatkunut jo muutaman vuoden ja olemme olleet mukana tekemässä neulegraffiteja useaan paikkaan Porissa. Makasiinirannassa kutsuimme asukkaita istumaan ja neulomaan tai virkkaamaan iloisenvärisistä langoista graffiteja. Kesällä ja syksyllä istuimme kahvia siemaillen rannalla, vihreillä tuoleilla ja juttelimme yhteisen alueen toiminnoista sekä erilaisten tapahtumien toiveista lankakerien keskellä neulomassa graffiteja. Niistä kokosimme tervehdyksiä ankkuriin, lyhtypylväisiin ja rannan puuhun. Puun oksalle kiinnitettiin vielä lohikäärme Roope lasten iloksi. Kuulimme syksyllä mahdollisuudesta päästä Egeriin tutustumaan heidän placemaking-paikkoihinsa. Tuli ajatus tehdä tuliaisiksi neulegraffiti. Sain vihjeen, että pöllö olisi hyvä eläinhahmo. Neuloin pöllön suunnitellen sen väritykseksi sekä Satakunnan että EU:n värit sinisen ja keltaisen sävyt. Lisäksi Sirkku virkkasi kukkia ja Helene neuloi vihreitä pintoja. Halusimme merkitä kaikki Egerin Placemaking-aukiot graffitein. Löysimme Dobó-aukion reunalta sopivan puun pöllöä varten ja ompelin sen kiinni puun rungon ympärille. Muilla aukioilla ompelimme vihreitä pintoja pylväisiin ja pui-

den runkojen ympäri sekä kiinnitimme niihin punaisia kukkia. Yllätys olikin mieluinen, kun unkarilaiset löysivät ne. Maaliskuussa saimme olla mukana Irlannin matkalla. Päätimme Susannan, Sirkun ja Marja-Tertun kesken, että neulomme jokainen Placemaking for Cities-graffitin ja tulisimme antamaan ne kaikille kolmelle yhteistyökumppanillemme, yhden joka maahan. Hieno kokemus meille oli Dublinissa, kun pääsimme tutustumaan paikallisten naisten neulomisryhmään. Kansainvälisen naistenpäivän kynnyksellä juhlittiin yhdessä kahvin ja herkkujen kanssa. Näimme rouvien kauniita käsitöitä, joita oli laitettu näyttelyksi meitä varten. Saimme myös jakaa neulomistyyliämme, joka poikkesi täysin irlantilaisten tavasta neuloa. Vierailumme naisten luo oli yksi hienoimmista kokemuksista Dublinissa. Yllätyimme innostuneesta vastaanotosta ja iloitsimme siitä, että neulegraffitit olivat mieluisia. Karjarannan talkoolainen Marja-Terttu Naukkarinen

Aukeaman kuvat esittävät Porin placemaking-toiminnan suurinta suosiota saanutta ”neulegraffititoimintaa”. Ulkotilassa torialueella järjestetyt avoimet työpajat houkuttelivat uusia jäseniä mukaan aktiviteettiin, jonka lomassa osallistujat ehtivät vaihtaa näkemyksiä sekä menneestä että tulevasta Karjarannasta. Neulegraffitit päätyivät jopa Porin placemaking-toiminnan ”vientituotteeksi” partnerikaupunkeihin. The knitting activity established by women involved in the previous URBACT project successfully engaged new residents. Knitted artworks – as the owl fastened to a tree of the Dobó Square in Eger – have been “exported” as a present to other partner cities.

OSALLISTEN KOKEMUKSET 4 MAKASIINIRANTA VIIHTYISÄKSI KASVEILLA Porin kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen lähti mukaan hankkeeseen, koska Makasiininrannan asukkaat toivoivat asuinalueelleen lisää viihtyvyyttä kasvien avulla. Rannalle tuotiin iso kasa multaa, työkaluja lainaksi sekä saimme määrärahan, jolla hankimme erilaisia kasveja syyskesää ilostuttamaan. Kun tulimme rannalle, oli paikalle kerääntynyt jo innokas talkooporukka. Nostimme auton peräluukusta vihreitä havuja, heilimöiviä heiniä, kaunislehtisiä perennoja sekä kukkivia krysanteemeja sekä erikoita. Talkoolaiset lapioivat multaa kottikärryihin ja kärräsivät sitä kasvatussäkkeihin, joiden paikat sovimme yhdessä. Multa tiivistettiin ja mietittiin, mitä kasveja mihinkin istutetaan. Saimme hienot kokonaisuudet ja hetkessä kasvit olivat mullassa. Kastelukannuilla haettiin joesta vettä kasvien virkistykseksi. Tyytyväisinä

juotiin talkookahvit ihaillen talkooillan tuotoksia. Kasvit saivat olla rauhassa pahantekijöiltä ja ne olivat paikoillaan pakkasiin asti, jolloin kaupungin puutarha nouti ne talteen. Syysmyöhällä kerättiin taas talkooporukka kokoon. Nyt muotoiltiin lapioilla ja haravilla loppumulta kahdeksi vapaamuotoiseksi kukkapenkiksi. Taas kaupunginpuutarha oli antanut määrärahan kukkasipuleihin. Olimme ostaneet ison laatikollisen erilaisia kukkasipuleita ja saimme vielä ilmaiseksi Siemenvesalta monta pussillista narsissin sipuleita. Suunnittelimme kukkasipulien väriyhdistelmiä ja Ismo Ahonen tuli opastamaan niiden istutusta. Nopeasti sipulit hävisivät mustaan multaan valmistelemaan kevään kukkaloistoa. Ilta päätettiin talkookahveilla ja iloisella keskustelulla. Kohta varmaan ensimmäiset kevään kukkijat työntyvät ylös maasta. Karjarannan talkoolaiset Marja-Terttu Naukkarinen ja Sirkku Laine

Istutustoimintaan oli asukkaiden helppo tulla mukaan. Syyskukkien istuttaminen säkkeihin muutti nopeasti maisemaa, sipulien istutuksilla valmistauduttiin toimintojen jatkamiseen seuraavan vuoden keväällä. Planting events proved to be easy activities for local residents to participate in.

OSALLISTEN KOKEMUKSET 5 RANNAN PAREMPI HYÖDYNTÄMINEN

Makasiinitorin rannan hyödyntämistä melomiselle kokeiltiin Melamajavat ry:n aloitteesta. Virkistyskäyttöä ajatellen erityisesti liikuntarajoitteisille olisi tarvetta luoda turvalliset pääsymahdollisuudet jokirantaan ja laitureille. With the support of the Home Owners’ Association of Karjaranta and the local grocery shop, Melamajavat association provided an opportunity of trying out paddling for interested residents. This successful event demonstrated that the riverbank of Makasiinitori Square, particularly in summer, would have real potential attracting diverse user-groups to use the place for recreational activities, if the platforms and other facilities were improved.

Kokemäenjoki on näytellyt huomattavaa osaa P4C–projektissakin. Joki antaa ilmeen koko kaupungille ja erityisesti Karjarannan alueelle.

kuin myös grillin läheisyyteen makkaran merkeissä. Useat henkilöt saivat tietoa, miten melontaan pääsee helposti sisään. Myöskin tietoa P4C-projektista annettiin.

Kesällä järjestetty MMM-tapahtuma (melontaa, mehua ja makkaraa) oli P4C:n, Karjarannan kiinteistöyhdistyksen ja Melamajavien yhdessä järjestämä tapahtuma alueen asukkaille, jossa he pääsivät maksutta tutustumaan melontaan. Mukana olivat myös Hostel River ja lähimyymälä Sale. Kaupungin toimesta saatiin veneenlaskupaikan läheisyyteen neljä kuutiota hiekkaa, joka helpotti kanootteihin siirtymistä. Hiekkakin levitettiin talkoilla. Sale tarjosi mehut, makkarat ja kahvit, Hostel River tarjosi muuta apua. Melamajavilta tapahtumassa olivat kanootit ja opastus, nekin maksutta. Kiinnostusta asukkailla riitti niin melontaa

Melojat joella kuuluvat osana Karjarannan kuvaan ja elävöittävät kaupunkikuvaa. Melamajavien toiminta ei ole pelkästään seuran jäsenille kuuluva yksinoikeus. Seura vuokraa kanootteja edullisesti hevosluodolla sijaitsevalta vajalta. Kesäaikaan vajalta on helppo lähteä melomaan. Sieltä voi vuokrata kajakin tai avokanootin, nyt uutuutena löytyy myös SUP-lautoja (Stand Up Paddle). SUP on tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava vesiurheilulaji. Tällä hetkellä ongelmia tuottaa jo vajallamme vallitseva ahtaus, koska jäsenmäärät ja vuokraustoiminta lisääntyvät kovaa vauhtia. Molempien kasvu on ollut n. 30 % luokkaa.

Myös kunnallistekniikka ja sen myötä pukeutumis- ja pesutilat puuttuvat. Toiveita siis on kaupungin johdon ja politiikkojen suuntaan. Ranta-alueen edelleen kehittäminen Karjarannassa on tarpeellinen jo pelkästään kaupungin imagon takia. Asuntomessujen tulo alueelle velvoittaa sitä. Osana alueen kehittämisessä olisi tarpeellista veneiden laskupaikan siirto johonkin rauhallisempaan paikkaan, näin saataisiin Shellin ja alajuoksun talojen välinen alue rauhalliseksi. P4C-projektin myötä alueen asukkaiden aktiivisella osallistumisella on paikalle saatu jo neulegraffiteja ja kukkaistutuksia, jätevesipumppaamon seinät ovat saaneet projektin puitteissa kauniit ja näyttävät maalaukset. Asukkaiden toimesta kunnostettu kontti tuo oman osansa kuvaan ja sitä voidaan lainata muihinkin kaupunginosiin. Aalto-yliopisto on myös ollut aktiivisesti toiminnassa mukana. Melamajavien väki on myös mukana siisteyttä ja viihtyisyyttä vaalimassa. Keväällä järjestämme ”roskaretken”, jolloin melotaan joella ja kerätään joella kelluvia roskia. Asuntomessujen ajaksi on jo tässä vaiheessa suunnitelmia kaupunkimme esittelyyn kanooteista käsin. Jukka Suntila Melamajavat ry.

OSALLISTEN KOKEMUKSET 6 KARJARANNAN MUUTTUVA MAISEMA Makasiinitorin kehittämishanke vei minut odottamattomaan suuntaan. Karjarannan historian tutkimisen sijasta olen päässyt mukaan suunnittelemaan sen tulevaisuutta. Pro gradu -tutkielmani “Karjaranta - työn ja muistojen maisema” tulee käsittelemään alueen lähes kadonnutta teollisuusympäristöä. Sen olennaisin aineisto koostuu Karjarannassa työskennelleiden paikkoihin liittyvistä muistoista. Olen kerännyt hankkeen tapahtumissa näitä muistoja arkistovalokuvien avulla.

tuttaa siitä laajasta työn maisemasta, joka on jäljellä enää muistoissa.

Kiitos hankkeen olen ollut myös mukana hankkimassa tietoa Karjarannan maankäytön historiasta kaupunkisuunnittelun toimeksiannosta, kutonut Makasiinitorin laidalla neulegraffiteja, istuttanut talkoilla tulppaaneja, ideoinut tukiryhmän pienoismallityöpajassa torialueen kehittämistä ja kuullut hankekumppaneiden toimista Unkarissa.

Vuosituhannen vaihteesta lähtien Karjarannasta on rakennettu asuinaluetta. Teollisuusalueet muutetaan asuinkortteleiksi, liiketonteiksi ja liikennealueiksi. Kaupunkikuva muuttuu työn maiseman kadotessa. Hankkeen myötä olen saanut tutustua ihmisiin, jotka haluavat tehdä Karjarannasta omanlaisensa: elävän kaupunginosan.

Teimme Karjarannan historiaa, maisemaa ja työpaikkoja esittelevät julisteet kontin heinäkuisiin avajaisiin Makasiinitorille kesällä 2014. Ne vetivät puoleensa jokirannassa kulkeneita jazzvieraita ja kaupunkilaisia. Karjarannan historiaa esittelevä valokuvanäyttely järjestettiin Euroopan kulttuuriympäristöpäivien aikana syyskuussa. Näyttely sai paikan Galleria Wanhasta Teurastamosta, joka sijaitsi eräässä puretun teurastamon ainoista säilyneistä rakennuksista. Tuo vanha kivitalo muis-

Helene Kaarnametsä

Uusi valokuvanäyttely päätettiin järjestää ennen hankkeen päättymistä maaliskuussa 2015, koska sekä alueen entuudestaan tuntevat että uudet asukkaat olivat aiheesta kiinnostuneita. Näyttelyyn kutsutaan myös taiteilijat, jotka ovat mukana tulevan asuntomessualueen luomisessa. Kaupunkisuunnittelijat haluavat nostaa alueen värikkään menneisyyden esiin.

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Turun yliopisto

1970-luvun Karjarannasta otetut valokuvat kiinnostivat erityisesti vanhempaa polvea, joka tunsi kaupunginosan työnsä kautta. Näyttelyvierailta kerättiin Karjarantaan liittyviä muistoja talossa, joka on eräs harvoista säilyneistä teurastamoon kuuluneista rakennuksista. Photos taken in the 1970s representing the Karjaranta are interesting especially for elderly people who had worked in the area during that time. An exhibition was organized in a building belonging to the former slaughterhouse near to the Makasiinitori Square, and visitors were asked to tell their memories of Karjaranta so that these stories could be collected.

OSALLISTEN KOKEMUKSET 7 TAIDEPROJEKTI 1 - WHITE CUBE Toteutimme opiskelijoiden kanssa kaksi taideprojektia Porin Karjarannassa Placemaking – projektin yhteydessä. Yhteistyö Porin kaupunkisuunnittelun ja kansainvälisen placemaking-hankkeen kanssa oli meille hieno mahdollisuus nähdä kaupunkisuunnitteluprosesseja ja niihin liittyviä kysymyksiä sisältäpäin. Kuinka yhteisiä tiloja suunnitellaan ja kenellä on valta päättää niistä. Nämä kaksi esittelemääni projektia ovat jatkumoa, jo useampaa vuotta aiemmin alkaneelle yhteistyölle Porin kaupunkisuunnittelun kanssa. Toteutimme mm. vuonna 2013 Gaps – in-between spaces -projektin, jossa taiteellisin metodein tutkimme Karjarantaa – etsien mahdollisia välitiloja – konkreettisia ja/tai ajatuksellisia. Näissä kahdessa seuraavassa projektissa meitä kiinnosti erityisesti muutoksen tila kaupunkirakenteissa. Alue on mielenkiintoinen yhdistelmä hiljenevää teollisuutta, pienteollisuutta ja uutta asuinaluetta. Aalto-yliopiston opiskelijat aloittivat Porin placameking-toimintoja ennakkoluulottomalla otteella tilapäisesti pysäköintialueelle pystyttämällään White Cube -tilataideteoksellaan. Mielenkiintoinen rakennelma antoi virikkeitä asukkaiden ideoinnille Makasiinitorille pystytettävästä paviljongista ja sen käyttömahdollisuuksista.

Taiteen roolia yhteiskunnassa ja osana kaupunkirakennetta on vaikeata määrittää, tai määritelmä on riippuvainen kulloisestakin näkökulmasta ja ympäröivästä tilanteesta. Tätä ajatusta vasten halusin tehdä projektin, jossa tutkisimme mahdollisuuksia luoda taiteelle aivan uudenlaisia ja totutusta poikkeavia tilanteita, kohdassa jossa myös ympäröivän ympäristön elementit eivät ole vielä asettuneet. Kaupunkiympäristö johon toi-

mintamme kohdistui haki muotoaan kuten myös toteuttamamme taideprojektit olivat muodoltaan ja sisällöiltään enemmänkin kysyviä, kuin väittäviä. Teostemme kautta mietimme olisiko mahdollista nähdä taideteos kuten paikka – vailla taiteen katsomiselle ominaisesti ladattuja tehtäviä tai vaatimuksia – uudelleen rajata taiteen rooli ympäristössämme. White Cube 1 Ensimmäinen toukokuussa 2014 toteutettu hanke White Cube oli teos, jossa työskentelimme elävän, ympäröivän todellisuuden ja suljetun, umpioidun taidekontekstin välisen jännitteen parissa. Mietimme ympäröivän todellisuuden ja taideteoksen katsojan sekä esitettävän taiteen välistä suhdetta. Tunkeutuuko ympäröivä todellisuus taiteelle turvattuun ja rajattuun tilaan, ja millä tavoin tämä teoksessa tapahtuu. Päädyimme rakentamaan Makasiinitorille galleriatilan käsitteellä leikittelevän rakennelman, joka on saman aikaisesti ulkopuolisesta maailmasta eristetty rajaus, mutta minne maailma tunkeutuu sisään. Meidän ”hajotetun” galleriamme tiloissa korostui teosten esittämisen hallitsemattomuus. Rakennelma oli avoin ja sisään pääsivät niin pikkulinnut kuin satunnaiset ohikulkijatkin. Teos toteutettiin kollektiivisesti ja yhteistyössä. Rakennusvaihe ja silloin käydyt keskustelut lähiympäristön asukkaiden ja

alueella toimivien ihmisten kanssa olivat aivan yhtä tärkeitä kuin valmiin teoksen/ näyttelyn paikalla oleminen muutaman päivän ajan. Rakennusvaiheessa kävimme mielenkiintoisia keskusteluita taiteesta, rakennetusta ympäristöstä ja ihmisten vaikuttamismahdollisuuksista ympäristöönsä. Taiteesta keskustelu toimii mielestäni hyvin siltana yhteiskunnallisiin kysymyksiin yhteisistä sopimuksistamme. Taiteen kuviteltu vapaus houkuttelee luoksensa toista ääripäätä, rajoitettua ja muiden (toisen tahon) määrittelemää maailmaa – projektin luona vierailijat nostivatkin näitä kysymyksiä esiin. Kuvaus teoksista ja prosesista: Vierailimme ensimmäistä kertaa huhtikuussa 2014 Karjarannan Makasiinitorilla yhdessä kaavoitusarkkitehti Daniel Nagyn kanssa tutustumassa ympäristöön ja meneillään olevaan Placemaking-hankkeeseen. Tämän pohjalta aloimme työryhmänä suunnitella mitä ja millä tavoin tulemme toteuttamaan tuohon kyseiseen paikkaan. Päädyimme ”hajotettuun kuutioon”, rakennelmaan, jolla pyrimme tuomaan esiin suljetun, eristetyn tilan ja avoimuuden ristiriidan. Rakensimme gallerian, jonne osa opiskelijoista kuratoi taidenäyttelyn. Teokset altistuivat ympäröivälle maailmalle ja kuka tahansa saattoi ohikulkiessaan astua teokseemme sisään. Tilapäisesti, pitkän viikonlopun

(22.-25.5.2014) esillä ollut teos ei kuitenkaan ollut perinteisessä mielessä julkinen taideteos, vaan galleria, ympäröivästä maailmasta rajattu paikka. Projektiin osallistujat: Autio Miia Pöyry Senni Pavlic Seifer Eva Foster Raisa Kujanen Maija Jalonen Aleksi Lampi Ville Fakharhazadeh Farbod Kyrönviita Mikko Ylijoki Heini Coyotzi Borja Andrea Turkko Antti Pia Euro, yliopistonlehtori Aalto-yliopisto Taina Rajanti, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopisto

Art students from the Aalto University erected a temporary gallery (White Cube) on the parking area of the square. This gallery attracted the attention of by-passers and initiated discussions among residents on constructing similar pavilion to the area.

OSALLISTEN KOKEMUKSET 8 TAIDEPROJEKTI 2 - SAUSAGES White Cube 2 – Sausages -teos lähti liikkelle ensimmäisestä toteuttamastamme projektista. White Cube oli taidetta ja taideinstituutioita tutkiva teos, jonka sijoitimme maailmaan ja katsoimme mitä tapahtuu. Seuraavan hankkeen lähtökohdat olivat täysin toisenlaiset, halusimme tehdä teoksen, joka toisi ympäristölleen jotain mitä sieltä puuttuu, ja mitä ihmiset haluavat. Asukaskeskusteluissa toive paikalla olevasta makkarakioskista oli noussut esiin useamman kerran. Päätimme siis toteuttaa jotain toivottua.

Porin placemakingin kesäkauden päätti Aalto-yliopiston toteuttama moni-ilmeinen Makkarakioski -teos. Tapahtuman idea oli syntynyt asukkaiden järjestämistä makkarapaisto -tilaisuuksista. Asukkaat säilyttivät kierrätyspuutavarasta rakennetut ulkokalusteet seuraavia tapahtumia varten. The idea of the Sausage-kiosk experiment organized by the art students from the Aalto University derived from discussions about barbecue events organized by local residents. The residents stored the outdoor furniture, that was constructed by the student from recycled wood, for future events.

Työryhmänä hahmottelimme rungon taideteokselle, joka toimisi vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Halusimme tehdä houkuttelevan teoksen, joka kutsuisi luokseen ja muuttaisi aukion olemusta hetkellisesti. Saimme Placemaking –hankkeelta käyttöömme kesän aukiolla olleen kontin ja rakensimme teoksemme sen ympärille, luoden samalla teoksesta ”makkarakioski” -teoksen, jossa makkarat olivat elimellinen osa kokonaisuutta. Syyskuun viimeisellä viikolla 2014 matkustimme Otaniemestä Poriin toteuttamaan teosta. Kaikki teoksessa käytetty rakennusmateriaali oli lähialueilta löydettyä tai saatua. Rakensimme viikon verran työhaalareissa teosta, ja ohikulkijat ja asukkaat kiinnostuivat toiminnastamme. Teos rakentui väljästi alueen historian ja nykyhetken ympärille – käytimme kuvadokumentteja osana teosta ja opiskelijat tekivät tutkimusta alueesta mm.

Satakunnan museossa. Lopputulos muovautui kokonaistaideteokseksi, joka huipentui 25.9. päivän mittaiseksi performatiiviseksi toiminnaksi. Grillasimme ja jaoimme illan aikana yli 200 makkaraa, ja jokainen kohtaaminen on dokumentoitu. Makkara osana tämänkaltaista taideprojektia oli toimiva ratkaisu. Makkara ”haisee” demokratialle ja sitä on perinteisesti käytetty avoimissa ja kaikille tarkoitetuissa tilaisuuksissa – makkaran tuoksu kaupunkitilassa kutsuu luokseen ja madaltaa kynnystä osallistua – vaikkakin johonkin ennalta märittelemättömäänkin. Lisää projektista: http://whitecubeexhibition.tumblr.com Projektiin osallistujat: Van Son Marlos Neilson Dana Mastola Maria Kujanen Maija Toivonen Riikka Pavlic Seifert Eva Fakharzadeh Farbod Coyotzi Borja Andrea Ylijoki Heini Pia Euro, yliopistonlehtori Aalto-yliopisto Taina Rajanti, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopisto

OSALLISTEN KOKEMUKSET 9 KAIKKIEN PORI -HANKE MUKANA P4C-VERKOSTON KOKEMUKSENVAIHDOSSA Kaupunkisuunnittelun Kaikkien Pori-hankkeen mukana olo Porin placemaking-toiminnoissa ja kokemuksenvaihdossa antoi uuden ulottuvuuden kokemusten kerryttämiselle Porin toimintaympäristössä. Partnerien kanssa käydyissä keskusteluissa ja heidän luona vieraillessa totutusta poikkeavat lähestymistavat kannustivat Porin hankejohtoa miettimään opittujen asioiden levittämistä kaupungin omien organisaatioiden suuntaan. Lisäksi tavoitteena on nostaa placemaking-kokemuksia kaupunkikehittämisen valtakunnalliseen keskusteluun.

Kaikkien Pori -hanke on osa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n toteuttamaa ja ympäristöministeriön koordinoimaa Asuinalueiden kehittämisohjelmaa vuosille 2013-2015. Ohjelman kehittämisteemat ovat osallisuus ja moninaisuus, viihtyisä ja turvallinen ympäristö, sosiaalisten innovaatioiden ja palvelutarjonnan kehittäminen sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksien ja sosiaalisen eheyden vahvistaminen. Näitä kaikkia kehittämisteemoja tavoitteineen voidaan edistää myös placemaking-menetelmin. Yhteistyö P4C -hankkeen kanssa onkin antanut konkreettisia esimerkkejä onnistuneista toimintatavoista ja vaikuttanut erittäin positiivisesti Kaikkien Pori -hankkeen toteuttamiseen. Esimerkiksi Dún Laoghairessa, Irlannissa toteutettu Shanganaghin yhteisöpuutarha on hyvä esimerkki virkamiesten, asuk-

kaiden ja muiden eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä, jonka myötä levottomasta ja maineeltaan ehkä hieman arveluttavasta sekä epämääräisessä käytössä olleesta paikasta on luotu viihtyisä ja koko alueelle positiivista huomiota tuova tekijä. Erityisen tärkeää Dún Laoghairen yhteisöpuutarha-hankkeessa on ollut virkamiesten rooli toiminnan mahdollistajina. Ongelmien ratkaisemiseksi on käännytty alueen asukkaiden puoleen ja yhdessä kehitetty toimintatapoja ja mahdollisuuksia alueen kehittämiseksi. Vastaavaa on Kaikkien Pori -hankkeessakin pyritty toteuttamaan. Viljelytoimintaa on tämän esimerkin innoittamana kokeiltu Sampolassa, joskin pienimuotoisempana, mutta yhtä kaikki asukkaiden omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta kumpuavana. Toinen hyvin myönteinen esimerkki on T.E.H.D.A.S ry:n toiminta radioasemalla ja Koiviston ulkoilupuistossa Väinölässä. Yh-

distyksen toiminta alueella on alkanut jo aiemmin, mutta Kaikkien Pori -hankkeen myötä kaupunki on voinut osaltaan tukea sitä entistä aktiivisemmin. T.E.H.D.A.S ry:n toiminta jos mikä on juuri placemakingia! Yhteistyö P4C-hankkeen kanssa ja kokemukset partnerikaupungeista ovat osoittaneet, että asukkaiden ja eri toimijoiden mahdollisuuksilla vaikuttaa oman ympäristön kehittämiseen voidaan tavoitella sekä viihtyisämpää ja houkuttelevampaa fyysistä ympäristöä että sosiaalisesti kestävää ja turvallista ympäristöä. P4C-hankkeen myötä osallistumismahdollisuuksien ja -tapojen kehittäminen

sekä sektorirajat ylittävä hallintokuntien ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on vahvistunut myös Kaikkien Pori -hankkeessa. Vuoden 2015 aikana Kaikkien Porin puitteissa toteutetaankin laajaa yhteistyötä kaupungin hallintokuntien, Turun yliopiston maisemantutkimuksen Lähiön henki -tutkimushankkeen ja Aalto-yliopiston Elävä Pori -hankkeen sekä asukasyhdistysten ja alueiden asukkaiden kesken. Mikko Kyrönviita Projektisuunnittelija

As a partner in placemaking, Pori for All project enabled wider accumulation of experiences and information in Pori. Discussions with and visits to partner cities have supported the testing of acquired practices and new approaches also in our own organization and sharing experiences on a national level and in particular within the context of the Development Programme for Residential Areas.

8 TOIMINTOJEN TULEVAISUUS

”Poikkihallinollisesta yhteistyöstä tulee tehdä olennainen osa käytäntöä yhteisöjen kanssa työskenneltäessä. Porin placemaking-hanke oli kokeilu, jonka myötä selvitettiin toimintamuotoja ja taitoja tuen saamiseksi muilta hallintokunnilta. Nämä ovat ensisijaisesti taitoja, joilla rakennetaan kumppanuutta ja luodaan pohjaa neuvottelulle. Tekniset taidot, kuten suunnittelu ja muotoilu, ovat tässä hankkeessa toissijaisia. Tästä syystä kaupungin `eturintaman´ työntekijät, ja ehkä vielä enemmän johtotasolla toimivat, tarvitsevat tukea ja kannustusta kaupunkilaisten tavoittamiseksi ja osallistamiseksi tähtäävien prosessien helpottamiseksi.”

Asukkaat ovat saaneet kokea omien vaikuttamismahdollisuuksien merkitystä osallistumalla placemaking-toimintoihin ja niiden järjestämiseen ottamalla yhä enemmän vastuuta. Kaupungissa toimivat organisaatiot, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti yhteistyöhön, esimerkiksi Aalto-yliopiston Porin yksikkö ja Porin puistotoimi, uskovat todennäköisesti asukasvuorovaikutuksen antavan jatkossa lisäarvoa omalle toimintakulttuurilleen. Aalto-yliopisto on P4C-hankkeen loppuvaiheessa ostanut kontin SKANSKA Rakennuskone Oy:ltä, joka sponsorina antoi sen kulutta placemaking-toiminnan käyttöön koko kesäkaudeksi. Käynnistyvässä ”Elävä Pori” -hankkeessa on valmiita suunnitelmia hyödyntää P4C-konttia opiskelijoiden projekteissa.

Uuden asun saaneella P4C-kontilla tulee olemaan rooli myös kaupunkisuunnittelun lähiökehittämiskohteisiin keskittyvässä Kaikkien Pori -hankkeessa. Asukasaktiivit ovat myös osoittaneet kiinnostusta P4C-kontin yhteiskäytöstä tulevaisuudessa. Kontista on muodostunut monikäyttöinen, sekä fyysinen että symbolinen esine. Siinä aineellistuu Porin placemaking-toimintojen ydin, kaupunkitilan elävöittäminen yhteistoiminnalla. Talkoilla ja toimijoiden tuella toteutunut kontin maalaus neliväriseksi tilalliseksi objektiksi on P4C-hankkeen positiivinen signaali jatkoa varten.

Hans Schlappa URBACT Lead Expert Placemaking for Cities Project

”Yhteisöjen osallistaminen vaatii resursseja ja erityisiä taitoja: Hyvien käytäntöjen siirtämisen prosessi on tarjonnut porilaisille virkamiehille mahdollisuuden omaksua taitoja, joita he ovat voineet hyödyntäneet placemaking toiminnoissa. Tehtävästä suoriutuakseen he ovat kuitenkin joutuneet käyttämään merkittävästi aikaa päätehtäviensä suorittamisen kustannuksella. Kaupunki voisi parhaiten hyödyntää tämän pilottihankeen tuloksia ryhtymällä aloitteeseen osaamisen kasvattamiseksi. Tämän myötä suurempi osa kaupungin organisaatiosta voisi oppia yhteisölähtöisistä placemaking toiminnoista.”

Hans Schlappa, URBACT Lead Expert, Placemaking for Cities Project

Penkkejä ja valaisimia Esiintymislava

Lasten leikkipaikka

Valaisimet pumppaamon edessä

Esteettömät laiturit Istuin joka suuntaan

Puita

Valaisimet Makasiinitorin ilmoitustaulu

Autopaikoitus

Uimahuone tai sauna Kävelysilta, jonka alta lasketaan veneet Kanootti Sipulikukkia Istutus Ankkuri Esteettömät laiturit

Miina Äkkijyrkän Lehmäveistos

Kontti

Penkkejä ja puita Rantaraitti jatkuu Penkki ja valaisimet

Puistoalue piknikille Huvimaja

Espanjalaisen partnerin käyttämä ja hyväksi kokema Design Thinking -lähestyminen innoitti Porin P4C-tukiryhmää soveltamaan prototyyppityöskentelyä Makasiinitorin kehittämisen ideointityöpajassa. Nuorten työpajan valmisteleman pienoismallin eteenpäin työstämisen sijasta valittiin helposti muunneltava toinen keino. Varaosapankilta lainaksi saatuja ruuveja, muttereita ja muita pieniä rakennustarvikkeita käytettiin kehittämisehdotusten merkitsemiseen karttatulosteen päälle. Yksityiskohtien ja mitoituskysymysten sijasta pystyttiin näin keskittymään olennaiseen: minkälaisia lisäkäyttöjä Makasiinitorille voisi tehdä mahdolliseksi sopivin kalustein, varustein ja rakentein.

CITY OF PORI Pori is the regional administrative centre of the Satakunta Region in the south-west of Finland. The Pori sub-region comprises nine municipalities and has a population of 139,000 residents. The City of Pori itself has 85,400 inhabitants. The municipality employs 7,000 staff and is responsible for the provision of most public services, including health care, social services and education. In addition to direct service provision, the municipality contracts a number of non-profit and commercial organisations to provide services. The City of Pori pursues a pro-active land management and development policy to set the strategic direction for the city. In the inner-city area of Pori, a significant proportion of the land is owned by the municipality, which helps the City Planning Department to take the lead on developing land use strategies.

9 IMPROVING THE USE AND APPEARANCE OF MAKASIINITORI IN KARJARANTA PLACEMAKING PILOT NETWORK Placemaking connects communities, engenders public debate, promotes social inclusion and enhances the quality of life. The growing interest in placemaking as a social process calls for new approaches to urban design, planning and governance. This is why the Placemaking for Cities (P4C) network has come together. We want to enhance our capabilities to create places that communities value. P4C focuses on the engagement of communities and the empowerment of citizens to take the lead in the placemaking process. Placemaking is as a process which draws on the ideas, resources and commitment of a local community to create places that they value. Once started, placemaking is an on-going process through which a community creates and develops the spaces where people pursue their business, recreational and social interests in a self- determined way. All too often places are created which do not attract people and new skills which

develop and empower local communities have to be learned, procedures and regulations which control public spaces have to be modernised and the norms, values and assumptions which make our urban spaces what they are need to be challenged. The P4C network has come together to learn about placemaking. This will include two steps. The first step is to study contemporary approaches to placemaking in Dun Laoghaire Rathdown County where community led approaches towards placemaking have been practiced for a long time. The transfer of these practices to three different cities and three different countries forms the main element of the P4C pilot. The partners who will aim to transfer good practices are Albacete in Spain, Eger in Hungary and Pori in Finland. These partners operate in very contrasting institutional and cultural contexts which represents a challenge but also a strength of this pilot project.

39 BACKROUND OF THE PROJECT

DEVELOPMENT CHALLENGES

In December 2013, the City of Pori was admitted in the Pilot Transfer networks initiated by the URBACT II program and funded by the European Regional Development Fund and the member countries of the EU. For Pori, the collaboration is coordinated by the City Planning Department. The Finnish component of the project, to be implemented in Pori, received national matching funds from the Ministry of Employment and the Economy. Implemented under the leadership of Ireland’s Dún Laoghaire Rathdown, the Placemaking for Cities (P4C) network project’s participants are the City of Eger in Hungary and Albacete (Business Innovation Centre of Albacete) from Spain, in addition to Pori. The four former partners of the URBACT II SURE project came together in this collaboration, desiring to utilise and continue the fruitful exchange of information and experiences from 2010-2013. The length of the new pilot network project was 14 months (12/2013-3/2015). Mutual learning and accumulation of experiences were facilitated by a leading expert’s guidance in the determination of starting points, in which emphasis was placed especially on location-specific and culture-bound premises. Mutual visits between the representatives of the partner cities, consulting face-to-face and via the internet as well as peer guidance increased the benefits of networking efforts.

The placemaking project in Pori aimed to address the dominant professional and design led approach towards creating public spaces and the limited engagement of residents in the development, implementation and maintenance of public spaces. The place chosen for the P4C placemaking project is the Makasiinitori Square. Makasiinitori Square is an interesting area in the changing urban fabric of the Karjaranta district in Pori and it is designated in the current city plan as a public square. This piece of land has been left vacant for many years. The physical appearance of the area is dominated by a petrol station and a waste water pumping station. The area is not surfaced, but it is covered in gravel and used for car parking and launching private boats into the Kokemäenjoki River. The local population is ageing. The number of families with children is low and the proportion of single person households and retired people is high. The purpose of the project was to test new operational models and uses as well as make them visible to the inhabitants of the city. Collaboration regarding idea generation for these activities was planned to be expanded to various user and participant groups. Even with scarce resources, the clearly defined target area offered an opportunity to research socially sustainable ways to revitalise an urban river bank and, via mutual learning, research the local applicability of new methods.

GOOD PRACTICE PRINCIPLES ADOPTED FROM DÚN LAOGHAIRE • Trying to do as much as possible with the community and as little as possible for the community • Expecting and working with resistance to change • Creating quick wins • Developing local capacity for placemaking • Encouraging collaboration across departments and agencies

40 THE MOST IMPORTANT ACTIVITIES a

Formation of the local support group consisting of residents and other stakeholders. This group could build on contacts developed during the SURE project.

Site analysis through ‘walking tours’ with local residents and other stakeholders.

Students erect a temporary gallery, the ’white cube’, on the project site to exhibit their art

Installation of a shipping container on the project site to be used as a base for placemaking actions

Erection of a tent for a ‘pop-up’ exhibition during Pori Jazz Week where architecture students exhibited future urban visions of the Karjaranta district

Residents begin to meet in the space and start to adorn trees and other features in the space with their knitting work (knitting graffiti)

Competition for and execution of a mural on the pumping station

Installation of information boards explaining the history of the site

Temporary planting of flowers in containers to experiment with space design options

Installation event during the workshop; students design a ‘ship’ around the storage container and attract passers-by with ‘free sausages’

Pop-up event where residents installed lanterns around the container and hot juice (‘glögi’) was served to people passing by Most of these activities were initiated by the officers of the municipality, with some residents actively involved in design and implementation (a, b, f, g, i, k) while others were led by students under supervision of their tutors (c, e, h, j). Some activities involved other departments or community development initiatives of the municipality (g, h, i) and others involved private or public agencies specifically for this placemaking project (d, g). Of particular note of the peer-review was the excellent balance of primarily temporary activities with very limited permanent improvements. This was considered to challenge local attitudes, demonstrating that improvements can be achieved quickly and with little money, but they could be undone and changed in the future if residents decided to do so.

41 PLACEMAKING COLLABORATION AND ITS PARTICIPANTS In addition to the key people of the Karjaranta SURE project, new stakeholders were invited to form the project’s support group. The local collaboration was partially based on the good experiences and contacts from the previous URBACT project. As the project progressed, it turned out that the new people became the most active among the support group and collaboration partners. This change of leaders in the support group gave a dynamic nature to the interaction that required ongoing commitment. The local residents, some of whom represented several organisations, played a special key role in the Pori placemaking project. During the operational period which lasted from June to December 2014, the same group of 6-8 active inhabitants efficaciously participated in the planning and implementation of events. The participation of companies in the vicinity of the target area – as event sponsors, meeting space providers or support group attendees – contributed to mutual willingness to improve the use of the environment. The Karjapiha 2 property entrepreneurs, who previously participated in the SURE project as partners, did their fair share this time as well by participating in events that required a joint effort. The gas station’s Helmisimpukka café and grocery store SALE were new partners that indicated their interest in supporting events. Collaboration readiness was also expressed by various organisations of the city, having been affected by the placemaking experiments. The Park Department lent tools and offered expert

advice for the planting events. Together with Väriässät Oy, Pori Water Utility open-mindedly supported the creation of mural paintings on its waste water pumping station. The electricity sales department of Pori Energy, on the other hand, sponsored the electricity consumption of tools. A solid foundation for collaboration with universities had been laid previously during the SURE project, making it easy to continue collaboration throughout the new pilot project as well. The Pori Unit of Aalto University expressed the greatest level of interest in visible participation. As an implementable process, the temporary spatial art work constructed by a group of students invited passers-by to experience the interactive nature of the activity. Art students’ works were arranged in an interesting way to frame the series of events representing a new kind of functional model. The first work, ”White Cube”, was completed in May and the summer season of the placemaking experiment, which lasted till September, was completed by the “Sausages for free” event. Additionally, the visions of a new kind of habitation and recreational uses of the river banks, created by Aalto University’s architectural students, were exhibited in the target area during the Jazz week, in the Pop-Up exhibition tent. They initiated conversations among the visitors on the Housing Fair project that had started to emerge already during the SURE project. The Housing Fair will be located in the vicinity of Makasiinitori Square, in the brownfield areas of Karjaranta. For Satakunta University of Applied Sciences (SAMK), the collaboration on producing photo material during the

previous URBACT project was continued by students who published Karjaranta photo boards on Pinterest. SAMK’s degree program of Health Promotion and Welfare Technology became interested in the support group’s view regarding the under-utilisation of the river bank and is now planning on implementing an accessibility study of the target area as a student project during the upcoming autumn semester. In the placemaking project, presentation materials and exhibitions on the history of Karjaranta were produced with assistance from a University of Turku student who is writing a thesis on landscape research. Helping people familiarise themselves with the local history was also one way of encouraging them to discuss long-term changes in the area. The placemaking project in Pori has gained significant added value for its activities through different projects affecting the urban environment and its attractiveness. Pori National City Park and the Kaikkien Pori (Pori for All) project, coordinated by the City Planning Department, had objectives that naturally connected with the objectives of the placemaking approach. Arts Promotion Centre Finland’s Pori-based percent-for-art operations quickly initiated an idea generation contest for the pumping station murals in Makasiinitori Square and contributed to its phased implementation. The one-week partner meeting, held in Pori at the end of September, can be considered as the culmination of the local collaboration. The revealing of the mural on the pumping station, the CommUniversity event, and the “Sausages for free”

art event organised by Aalto University students utilising a storage container were organised on three consecutive days.

LESSONS LEARNED FROM THE PLACEMAKING COLLABORATION The placemaking experiments show clear and visible results of the collaboration with stakeholders. Ideas gathered at workshops and in conversations with the local residents in order to improve the appearance and usability of Makasiinitori Square have been compiled into one document for further processing. The positive experiences of placemaking experiments can be condensed into the following observations: • Temporary changes and provisional use of public spaces are effective ways to revitalise various places • It is easy to encourage local residents to participate in and organise small events that increase communality, after they have first been introduced to the topic in a positive way. • Documents on local history and encouraging people to reminisce are relatively easy ways to invite the elderly to discuss current local topics • Objectives that are agreed mutually with the participants and a lack of resources can easily make local entrepreneurs interested in providing material support to placemaking activities • Visits to partner cities broadened the view on a community-led practice of urban development. Also support group members participated in these visits with the project team.

THE FUTURE OF PLACEMAKING ACTIVITIES IN PORI The residents experienced the significance of their own power to influence issues by participating in placemaking activities and by taking more responsibility to organise them. Organisations that operate in the city and that have actively participated in the collaboration, for example the Pori Unit of Aalto University and Pori Park Department, will be more likely to include interaction with residents in their future operations. The city’s community culture will gradually change by way of placemaking experiences. Toward the end of the P4C project, the Pori Unit of Aalto University purchased the container from SKANSKA Rakennuskone Oy who, as a sponsor, allowed its free use for placemaking activities throughout the summer. The Pori Unit of Aalto University has already made plans on how its Elävä Pori (Living Pori) project, commencing in the near future, can utilise the P4C container in its students’ works.

As collaboration continues with different parties in order to increase the participation of residents, the P4C container will also play a role in the development of various suburbs of the city in the Kaikkien Pori (Pori for All) project, which will last till the end of 2015. Active inhabitants have also expressed their interest in sharing the use of the P4C container in the future. The container has turned out to be a versatile item, both physically and symbolically. It materialises the core idea of Pori’s placemaking activities about making the revitalising opportunities of city spaces visible through collaboration. The joint effort by the residents to give the container a new look and its colourful result creates new opportunities to continue collaboration.

Hanke saa osarahoitusta Euroopan unionin URBACT II -ohjelmasta

The project is co-financed by the EU in the frame of the URBACT II programme

Porin kaupunki kaupunkisuunnittelu