Porin kaupungin kaavoituskatsaus 2015-2017 JÄMIJÄRVI
SIIKAINEN KANKAANPÄÄ
MERIKARVIA
POMARKKU
Ahlainen 1.1.1972 Pori 1558 MLK 3.3.1911 1.1.1939 1.1.1941 1.1.1960
PORI
Noormarkku 1.1.2010
Lavia 1.1.2015
MLK 1.1.1967
MLK 1.1.1967
MLK Ulvila 1.1.1941 MLK Pori 1.1.1941 1558
Lattomeri 1.1.1971 LUVIA
KIIKOINEN
ULVILA
NAKKILA
KOKEMÄKI HARJAVALTA
Pori on palasista tehty
KH 13.4.2015
2
Kaavoituskatsaus 2015-2017
Sisällys 1 KAAVOJEN KÄSITTELY JA OSALLISTUMINEN................................................................................4 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11 12
1.1 Kuntalaisten osallistuminen....................................................................................................................6 PORIN KAUPUNKISEUDUN SUUNNITTELU..................................................................................7 MAAKUNTAKAAVOITUS............................................................................................................8 VIREILLÄ OLEVAT JA LÄHIAIKOINA VIREILLE TULEVAT KAAVAT......................................................9 4.1 Yleiskaavoitus..........................................................................................................................................9 4.2 Asemakaavoitus.....................................................................................................................................12 4.3 Ranta-asemakaavoitus..........................................................................................................................22 HANKKEET JA OHJELMAT.......................................................................................................24 5.1 Kaikkien Pori - Porin kaupungin asuinalueiden kehittäminen................................................................24 5.2 Osallistavan suunnittelun kokeilua URBACT-ohjelman pilottiverkostoissa.............................................25 PORIN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO..................................................................................26 PORIN JOKIKESKUS...............................................................................................................28 MUUT MAANKÄYTÖN OHJAUSTA PALVELEVAT SUUNNITELMAT....................................................29 LIIKENNESUUNNITTELU.........................................................................................................30 TULVARISKIN HALLINTA........................................................................................................31 KAAVOITUSKATSAUKSEN ERILLISET SELVITYSALUEET................................................................32 YHTEENVETO........................................................................................................................34
Kaavoituskatsaus 2015-2017
3
1
KAAVOJEN KÄSITTELY JA OSALLISTUMINEN Kaavoitus eri muodoissaan on tärkein maankäytön suunnittelu ja vaikutusjärjestelmä. Kaavaprosessin eri vaiheissa on mahdollisuus vaikuttaa muutosten sisältöön. Kaavan osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomistajat ja asukkaat ja myös muut, joiden oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset, yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava käsittelee. Maankäyttö ja rakennuslaki määrittelee kaavojen sisältövaatimukset. Ne konkretisoivat eri kaavatasojen tavoitteet. Kaavojen tulee täyttää lain asettamat sisältö ja prosessivaatimukset ja niitä vasten viime kädessä tarkastellaan kaavoihin kohdistuvia huomautuksia ja valituksia. Porin kaupunkisuunnittelu valmistelee erilaiset maankäyttöön liittyvät suunnitelmat, jotka toteuttavat kaupungin kehittämistavoitteita. Ne on määritelty Porin kaupunkistrategiassa Pori 2016. Kaupunkisuunnittelun toiminta-ajatus on seuraava: Kaupunkisuunnittelu hahmottaa yhteistyökumppaneiden kanssa Porin ja ympäristön kaupunki/yhdyskuntarakenteen tavoitteellisen tulevaisuudenkuvan ja toteuttaa sitä vuorovaikutteisesti yhdyskunnan eri toimintojen sijoituksella ja suunnittelun ohjauksella. Kaupunkisuunnittelun työskentelyn päävälineet ovat yleiskaava, osayleiskaava ja asemakaava. Kaupunkisuunnittelun kautta etenee myös ranta-asemakaavojen käsittely. Lisäksi valmistellaan erilaisia maankäytön seurantaan ja kaavojen toteutukseen liittyviä suunnitelmia ja projekteja sekä lausuntoja erilaisista poikkeamisista kaavoista tai voimassa olevista säädöksistä. Kaavojen valmistelua johtaa kaupunginhallitus. Kaavoitusasioita käsitellään KH:n iltakoulutyyppisissä valmisteluseminaareissa ennen varsinaista päätöksentekoa.
lukeskuksen johtaja ja rakennustarkastaja, valmistelijana kaavoitusinsinööri valmistelee lausuntoja erilaisista poikkeamisista maankäyttö ja rakennuslain määräyksistä. Kaupunginvaltuusto on 28.4.2008 hyväksynyt maapoliittisen ohjelman osittaisuudistuksen (Maapoliittinen ohjelma VII, osa 1). Uudistus koski maapolitiikan yleisiä tavoitteita ja keinoja, maanhankintaa, maankäyttösopimuksia ja kehittämiskorvauksia sekä eräitä muita maapoliittisia keinoja. Teknisen palvelukeskuksen kiinteistövarallisuus valmistelee uudistuksen toista vaihetta, jossa tullaan käsittelemään maaomaisuuden hallintaa ja maanluovutusta. Erityisesti elinkeinopoliittisia näkemyksiä joudutaan arvioimaan uudelleen ottaen mm. huomioon ns. valtiontuen kielto Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa. Noormarkku on ollut osa Poria v. 2010 alusta. Kuntaliitossopimus ja sen perusteella tehty toteuttamissuunnitelma (kylät, taajamat, lähiöt) kohdentavat lähivuosien yhden painopisteen Noormarkun keskustaajamaan. Lavian kunta on osa Poria vuoden 2015 alusta. Lavian alueen kytkeminen Porin systeemeihin edellyttää monenlaisia yhteen sovittavia toimenpiteitä. Tuulivoiman edistäminen on synnyttänyt tuulipuistojen suunnittelun ja toteutuksen buumin, johon liittyy monivaiheista valmistelua ja vuorovaikutusta. Porin kaupunkiseudun suunnittelu kytkeytyy valtion kanssa kirjattuun sopimuspolitiikkaan. Hallitus päätti 3.10.2013 12 kaupunkiseudun kasvu- ja INKA–sopimuksista. Maankäytön osalta Karhukuntien maankäyttö- ja asumistyöryhmä (KARMA) kytkee ratkaisut paikalliseen kehittämiseen. Kuntarakennelaki ohjaa kuntarakenteen uudistusta. Porin selvityksessä on 2016 alkuvuonna 6 kuntaa. Jatkotyö tiivistyy kevään 2015 päätösten mukaan.
Toiminta-ajatuksen toteuttaminen edellyttää hyvän nykytilanteen säilyttämistä, ylläpitoa ja muutoksen edistämistä, kasvun/vähenemisen hallittua ohjausta. Kaupunkistrategian, palvelujen, infrastruktuurin ja kaupunkisuunnittelun yhteensovittamista koordinoi ohjausryhmä. Teknisen sektorin yhteistyötä koordinoidaan apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannuksen johtamassa teknisessä johtoryhmässä. KH:n asettama työryhmä, johon kuuluvat kaupunkisuunnittelupäällikkö, teknisen palve-
4
Kaavoituskatsaus 2015-2017
Kaavoituksen kulku Aloite, hakemus, kaavoitusohjelman kohde
Miten kaavoista tiedotetaan? Ole aktiivinen
Aloitusvaihe
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Vireilletulosta ilmoitetaan - Tiedotuslehdet: SK ja Satakunnan Viikko - Kirje osallisille - Pori.fi ja kaupunkisuunnittelu.fi -sivut - Kaupungin virallinen ilmoitustaulu
Kuulutukset
Vireille tulevat kaavat kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, joita ovat Satakunnan Kansa ja Satakunnan Viikko. Kuulutukset julkaistaan myös kaupunkisuunnittelun verkkosivuilla ja Porin kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla.
Verkkosivut
Kerro mielipiteesi
Ovat kaavoja koskevan viestinnän tärkeä kanava. Kaavoja koskevat tiedot, selvitykset ja muut asiakirjat kootaan kaavalle luotavalle verkkosivulle. Kaupunkisuunnittelun verkkosivujen kautta voi myös jättää palautetta.
Luonnosvaihe
- Selvitykset, neuvottelut, osallisten kuuleminen, aineistojen kerääminen - Vaikutusten arviointi - Kirje osallisille ja/ tai kuulutus - Kaavaluonnos nähtäville mielipiteiden esittämistä varten - Ennakkolausuntoja
Asiakaspalvelupisteet
Tietoja kaavoista ja muista suunnitelmista saa parhaiten kaavan laatijalta, jonka nimi ja yhteystiedot löytyvät mm. kaupunkisuunnittelun verkkosivulta. Palvelupiste Porinan henkilökunta (Yrjönkatu 6 B) ohjaa asiakaspalvelupisteestä kysymyksessä olevan kaavakohteen suunnittelijan luo kaupunkisuunnitteluun (7krs.)
Ehdotusvaihe
Henkilökohtainen kirje
- Saadun palautteen käsittely ja arviointi - Kaavaluonnoksen muokkaaminen saadun palautteen ja neuvottelujen pohjalta - Kaavaehdotus kaupunginhallituksen käsittelyyn. - Ehdotus on nähtävänä 30 päivää (vaikutuksiltaan vähäinen 14 päivää) - mahdollisuus muistutuksiin - Lausuntopyynnöt viranomaisilta, lautakunnilta ja muilta toimielimiltä
Kaupunkisuunnittelusta lähetetään tarpeen vaatiessa kirje osallisille kaavan tullessa vireille. Myös luonnosvaiheessa osallisille postitetaan kirje sekä tarpeelliset asiakirjat. Kirjeissä ohjeita mielipiteiden ja muistutusten jättämisestä.
Kaavoituskatsaus
Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa. Siinä selostetaan vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat merkittävät kaavahankkeet sekä sellaiset kaavoitukseen liittyvät päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin.
Kirjallinen muistutus
Hyväksymisvaihe
- Kaupunginhallituksen ja laajoissa kaavoissa kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittely - Hyväksymispäätöksen jälkeen on mahdollisuus tehdä perusteltu valitus Turun hallinto-oikeudelle tai mahdollinen jatkovalitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle Valitus
Tilaisuudet
Kaupunkisuunnittelu järjestää merkittävistä kaavahankkeista yleisötilaisuuksia. Kaavakohtaisten tilaisuuksien lisäksi kerran vuodessa järjestetään laajempi yleisötilaisuus, katsaus tulevaisuuden Poriin.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
5
1.1 Kuntalaisten osallistuminen Maankäyttö ja rakennuslain 7 § velvoittaa kunnan laatimaan kaavoituskatsauksen kerran vuodessa. Kaavoituskatsauksessa selostetaan vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat merkittävät kaavahankkeet sekä sellaiset kaavoitukseen liittyvät päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Porin kaavoituskatsaus 2015–2017 muodostaa lähivuosien kaavoitusohjelman. Kaavahankkeista tiedotetaan ja kuulutetaan kaavan eri käsittelyvaiheissa. Kunta tiedottaa kaavoituksesta heti suunnittelun alkaessa. Vireille tulosta kunta voi ilmoittaa kaavoituskatsauksessa tai julkaisemalla ilmoituksen vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä tai kirjeellä osallisille vähäisissä kaavakohteissa. Ilmoittaminen on kuitenkin hoidettava niin, että tieto saavuttaa ne, joita asia koskee. Porin kaupunkisuunnittelun käytäntönä on ollut, että myös luonnosvaihe on useimmiten kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä (2 kpl) ja asianosaisille on lähetetty kirje sekä tarpeelliset asiakirjat. Kunnan on järjestettävä osallisille tilaisuus mielipiteen esittämiseen. Myös muut kuin osalliset voivat ottaa kantaa kaavaan. Osallistumisen ja yhteistyön muodot suunnitellaan kaavakohtaisesti. Kaupunkisuunnittelu laatii jokaisesta kaavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Siinä kerrotaan, miten kaavasta tiedotetaan, millaisia ovat osallistumisjärjestelyt ja miten järjestetään tilaisuus mielipiteen esittämiseen tai lausunnon antamiseen. Osallistumis ja arviointisuunnitelma on kannanotto siitä, ketkä kuuluvat osallisten piiriin. Kaupunkisuunnittelu tiedottaa osallistumis ja arviointisuunnitelmasta osallisille yleensä samalla kun kaava tulee vireille. Tässä vaiheessa on mahdollisuus vaikuttaa osallistumisjärjestelyihin ja siihen, ketkä kuuluvat osallisten piiriin. Osallistumis ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa työn edetessä. Tarvittaessa voi vedota Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Luonnosvaiheessa kuntalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavasta. Kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä voi kaupunginhallitukselle osoittaa kirjallisen muistutuksen. Mielipiteet ja muistutukset kulkevat kaavan käsittelyvaiheissa. Porissa kaupunginhallitus hyväksyy vähäiset asemakaavan muutokset. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi esitetään asemakaavaehdotukset, joilla on merkittäviä vaikutuksia. Yleiskaavalla on vastaavanlaiset käsittelyvaiheet kuin asemakaavalla. Valmisteluvaiheen vuorovaikutus on asian laajuudesta johtuen monipuolisempaa. Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, ja se tulee voimaan oikeusvaikutteisena, ellei nimenomaan toisin päätetä. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja Turun hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
6
Osalliset vähintään: • Asukkaat • Maanomistajat, -haltijat, rajanaapurit, tarpeelliset lautakunnat • Tavanomaisesti: Satakunnan pelastuslaitos, perusturvakeskus, ympäristö- ja tekninen lautakunta sekä Porin Vesi, Pori Energia Sähköverkot Oy ja Pori Energia Oy Energiayksikkö • Usein kaavan luonteen mukaan osallisten piiri laajenee Arviointi vähintään: • Vaikutukset alueen ja lähiympäristön asukkaisiin ja ympäristöolosuhteisiin • Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään kaavan luonteen edellyttämät laajemmat vuorovaikutusjärjestelyt ja arvioitavat vaikutukset
Kaavoituskatsaus 2015-2017
2
PORIN KAUPUNKISEUDUN SUUNNITTELU Porin kaupunkiseudun rakennemalli 2010-15-20
Oleminen Tuottaminen
Liike Latautuminen Maankäytön kokonaisuudet
Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen
Trolssi
Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen
Siikaisjärvi
Tuorila
MERIKARVIA Ouran saaristo
Alakylä
Siikainen
Tiivistyvät taajamat
ki njo arvia rik Me
Lankoski
Täydentyvät kyläkeskukset
Kankaanpää
Itäjärvi
Köörtilä
Työpaikat Isojärvi
Honkakoski
Valkjärvi
Pori s
ia unt
Kehitettävät joukkoliikennekäytävät
Puo
li tu
POMARKKU
Lamppi
Liikenneyhteydet
ntia
ista Por
Ahlainen
Täydentyvät yritys- ja elinkeinoalueet
ta
li t Puo
Porin seudun kaupunkiseutusuunnitelman (PARAS-laki) ensisijaisena tavoitteena oli terävöittää ja jäntevöittää seudulla jo pitkään tehtyä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä. Sen hyväksyivät kaikki seudun 11 kunnan valtuustot. Suunnitelma tähtää koko Porin kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen hallintaan. Näin edistetään kuntarajat ylittävien palveluiden entistä joustavampaa käyttöä ja vastataan osaltaan kuntien edessä oleviin palvelutuotannon haasteisiin. Samalla suunnitelma nostaa koko kaupunkiseudun esiin valtakunnallisella tasolla ja edistää omalta osaltaan seudun menestymistä kiristyvässä kilpailussa. Seudun menestyminen ja potentiaalin hyödyntäminen vaativat omien panostusten rinnalla myös valtakunnallisia toimenpiteitä esimerkiksi maantie- ja rautatieliikenteen kehittämisessä.
Poosjärvi
Ensisijaisesti kehitettävät valtatiet
Reposaari Kolpanlahti
Kellahti
Uniluoto
Pihlava
Yyterinsannat
Valtatiet, pitkän aikavälin kehittämistavoitteet
Inhottujärvi
Noormarkku
Lyttylä
Mäntyluoto
Ensisijaisesti kehitettävät ratayhteydet
Lavia
Söörmarkku
Kevyen liikenteen yhteystarpeet
Karhijärvi Kyläsaari
Harjakangas
Toukari
Preiviikinlahti
Hyvelä
Kehitettävät lentoasemat
Preiviiki
Viasvesi
Lattomeri
Niemenkylä
Kehitettävät satamat Kullaan kirkonkylä
Kaasmarkku
ULVILA Friitala
Luonto- ja virkistysalueet Porista
Puoli tuntia
Levanpelto
Kehitettävät virkistysalueet
Kiikoinen Kiikoisjärvi
Kivialho
Haistila
Massi
Koski
Leineperi
Vanhakylä
Pitkäranta
LUVIA
Joutsijärvi
Palus
Harjunpää
Kartano
Niittumaa
Kehitettäviä ulkoilureittejä
Sääksjärvi Järvikylä
Tervasmäki
Luodonkylä Laitakari
Leistilä
Viikkala
Kehitettäviä pyöräilyretkiä
Kulkkila
Korkeaoja
NAKKILA
Sääkskoski
Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto
Pyssykangas Hormisto
Peränkylä
oli
Torttila
Pinkjärvi
Vinnari
Selkämeren kansallispuiston Vammala virkistys- ja matkailukohteet
Kauvatsa
HARJAVALTA
Sievari
Säpilä
Merstola
tun
Hiirijärvi
tia
Hiittenharju
Äetsä
Ko ke
Orjapaasi mäe njok i
ta
is Por
Rakennemalli on jäsennelty kaupunkiseudun arkisten toimintojen mukaan olemisen, tuottamisen, liikkeen ja latautumisen kokonaisuuksiin. Maankäytön kokonaisuuksina näitä vastaavat asuminen ja palvelut, työpaikat, liikenneyhteydet sekä luonto- ja virkistysalueet.
Palusjärvi
Ruosniemi
PORI
Tuorsniemi Makholma Viasvedenlahti
Pu
Kaupunkiseutusuunnitelman jälkeen on laadittu rakennemalli, jonka kaikki kaupunkiseudun 9 kuntaa ovat hyväksyneet. Rakennemallissa esitetään niitä tekijöitä, joiden kehittäminen on kaupunkiseudun edun mukaista. Kaupunkiseutusuunnitelmassa luonnosteltuja kehittämisvyöhykkeitä ovat taajamakeskukset, liikenteen pääväylien (valtatiet 2 ja 8 sekä Pori-Tampere – rata) ympäristöt, Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema, rannikkovyöhyke ja muutamat seudullisesti merkittävät virkistysalueet. Kokemäenjokilaakson ja rannikon suuntaiset laatukäytävät sidotaan luonnoksessa ”rusetiksi”.
Vähärauma
Peipohja
Kiukainen Eurajoki
Kolsi
Riste
KOKEMÄKI
Sonnila
Puurijärvi
Puurijärven Isonsuon k.puisto Karhiniemi
Pitkäjärvi
Sampu
Raijala
Rauma
HUITTINEN
Mommola
Eura
Mauru
Riesola Naatula
Korkeekoski
Lappi
Vakkila
Köyliö
Suttila
Taajamarusetti 2020
Rutava Kukonharja
Punola
Porin kaupunkiseudun keskustaajamanauha kietoutuu "rusetiksi" runkoinaan Valtatie 8, Ruosniementie ja Valtatie 2. Merikarvialla, Pomarkussa, Kokemäellä ja Huittisissa taajamat tiivistyvät. Kyläasumisen painopisteinä ovat palveluvarustukseltaan monipuoliset maaseudun asutuskeskittymät. Asutuksen täydentymis- ja laajenemisalueita osoitetaan keskustaajaman tuntumaan. Olemassa olevia taajamia tiivistetään ja hajarakentaminen on hallittua.
Rantakylä
Vampula Tamare
Horna
Pohjakartta-aineisto: Copyright Maanmittauslaitos 2011 Käyttöoikeuslupa PISA/086/10-V Yhdyskuntarakenne 2005: OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu (Tallennettu palvelusta 9.2.2010) Copyright SYKE/YKR Koonti ja grafiikka: Porin kaupunkisuunnittelu 2011
Maankäytön osalta Porin kaupunkiseudun rakennemalli on pohjana tuleville ratkaisuille, joita ohjaavat kuntarakennelain mukaiset kuntauudistuksia koskevat selvitykset, sote -lain ja valtionosuuksien uudistukset ja kasvu – ja INKA–sopimukset. Porin kuntajakoselvityksen valmistelutyö on käynnissä ja keväällä 2015 ratkeaa, mitkä kunnat ovat mukana seuraavassa vaiheessa. Kuntarakenteen muutoksella on merkittäviä vaikutuksia. Porissa on viimeiseksi kokemusta Noormarkun ja Lavian liitoksen vaikutuksista maankäytön suunnitteluun. Seudullista yhteistyötä maankäytön osalta koordinoi KARMA-työryhmä, joka on valmistellut mm. rakennemallin. Mahdollisten liitosten valmistelussa ja kasvusopimuksen teemoissa KARMA:n merkitys korostuu. Porin kaavoituskatsaus 2015-2017 osaltaan toteuttaa rakennelakia ja tähtää valmiuteen edistää sopimuspolitiikan haasteiden toteutusta. PORIN PORTTI on keskeinen kasvusopimuksen kohdealue.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
7
3
MAAKUNTAKAAVOITUS Satakuntaliiton kaavoituskatsauksessa esitellään Satakuntaliitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat maakunnan alueidenkäytön suunnitelmat ja muut kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavat toimenpiteet maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 15 §) mukaisesti.
Satakunnan maakuntakaava
Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti 24.11.2014 (MH/126§)käynnistää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadinnan. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 teemana on energiantuotanto; turve, bioenergia ja mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soidensuojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt.
Ympäristöministeriö vahvisti 30.11.2011 Satakunnan maakuntakaavan (N:o YM1/5222/2010). Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hal-linto-oikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013.
Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 Ympäristöministeriö vahvisti 3.12.2014 tuulivoimatuotantoa käsittelevän Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1.
8
Kaavoituskatsaus 2015-2017
4
VIREILLÄ OLEVAT JA LÄHIAIKOINA VIREILLE TULEVAT KAAVAT Porin kaavoituskatsaus 2015–2017 sisältää valmisteilla ja vireillä olevat yleiskaavat, merkittävimmät asemakaavat, liikennesuunnitelmat ja ne hankkeet, jotka ovat lähivuosien ohjelmassa. Alueet on rajattu likimääräisesti ja ne saattavat suunnittelun kuluessa muuttua. Kaavoitushankkeiden täsmentyminen ja eteneminen riippuu siitä, miten eri osapuolet pääsevät niistä yhteisymmärrykseen. Kaupunkisuunnittelu tiedottaa Porin kaupungin internet-sivuilla: www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu
4.1 Yleiskaavoitus Porin kaupungin alueella on voimassa 13 yleiskaavaa. Vuoden 2015 alussa on vireillä kuusi osayleiskaavaa ja Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaavan valmistelu käynnistyy.
Tulevaa yleiskaavoitusta valmistellaan Tahkoluodon sataman ja sen ympäristön osayleiskaavaehdotus oli nähtävänä vuoden 2011 alussa ja muutettuna uudelleen nähtävänä vuoden lopussa. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan valmistelu lopetettiin. Tahkoluodon osayleiskaavan ja asemakaavoituksen selvitystyö on käynnistynyt uudelleen 2014. Vuoden 2010 lopussa käynnistetty Noormarkun keskustan ja Toukarin alueen yleiskaavaehdotusta viimeistellään KH:n käsittelyyn palautteen jälkeen. Pääosin Luvian puolelle sijoittuvan Oosinselän ja Hangassuon tuulipuiston osayleiskaava on hyväksytty toukokuussa 2014 ja se on Porin puoleiselta osalta lainvoimainen. Jakkuvärkin tuulivoimapuiston osayleiskaavan etenemiseen ovat vaikuttaneet kotkahavainnot. Merituulipuiston osayleiskaavasta on valitettu. Yyterinniemen Lyttylän osayleiskaavan uudistaminen on käynnistetty. Eteläisen Porin yleiskaavojen tarkistamiseen on tarvetta.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
9
L채hivuosien yleiskaavat
10
Kaavoituskatsaus 2015-2017
KAAVOITUSKOHTEET, NUMEROINTI VIITTAA KARTTAAN 1.
Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaava
Kaupunginvaltuuston hyväksymä Reposaari-Tahkoluoto-Lampaluoto-Ämttöö osayleiskaava 1997 on tarpeen tarkistaa oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi Tahkoluodon ja sen lähiympäristön sekä sen pohjoispuolisten, pääosin kaupungin omistamien saarten osalta. Yleiskaavan laatimista varten selvitetään sataman, teollisuuden, virkistyskäytön ja loma-asutuksen yhteensovittaminen Tahkoluodon asemakaavan tarkistamista ja Reposaaren saaristoasemakaavan kumoamista varten. Tahkoluodon yleiskaava ja asemakaavan tarkastus on kiireellinen sataman, siihen liittyvän teollisuuden ja muun yritystoiminnan kehittämisen ja suunnittelun mm. ympäristölupien kannalta.
2.
Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaava
Pohjois-Poriin, Pohjajoen ja Uksjärven väliselle metsäalueelle on tehty ympäristövaikutusten arviointi tuulivoimapuiston perustamismahdollisuuksista. Alue on arvioitu tuulivoimaloille soveltuvaksi Satakunnan vaihemaakuntakaavassa ja sen pohjaksi laaditussa mannertuuliselvityksessä. Alueen koko edellyttää hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, joka sovitetaan yhteen alueen osayleiskaavan laatimisen kanssa. Osayleiskaava on luonnosvaiheessa ja tarkoitus valmistella ehdotukseksi vuoden 2015 aikana.
3.
Noormarkku-Toukari osayleiskaava
Osayleiskaava käsittää Noormarkun keskustaajaman ja osan Toukaria rajoittuen Kantakaupungin yleiskaavaan. Kuntaliitossopimuksen mukaan tavoitteena on mm. valtateiden ja maankäytön kehittäminen. Osayleiskaavan luonnosvaiheen aineisto oli nähtävänä alkuvuonna 2012 ja ehdotus oli nähtävänä lokakuussa 2013. Tarkistettu ehdotus etenee hyväksyttäväksi kevään 2015 aikana.
4.
Yyterinniemen osayleiskaava
Yyterinniemen osayleiskaava on tarpeen laatia oikeusvaikutteisena. Alueen suunnittelu on laaja-alainen ja monitahoinen tehtävä. Muutostarpeita on useilla osa-alueilla. Preiviikinlahden, Yyterin ja Kokemäenjoen suiston osalta on tarpeen ajanmukaistaa siellä vielä olevat Porin yleiskaavan 1984 alueet. Yleiskaavan ratkaisut edellyttävät, että Natura-alueiden hoidon ja käytön määrittely on selkiytynyt ja tulvasuojelun edellyttämät ratkaisut jokisuistossa on laajasti hyväksytty. Yritystoiminnan, asumisen ja liikenteen kehitysnäkymät on tarpeen päivittää.
5.
Eteläisen Porin osayleiskaava
Eteläisen Porin osayleiskaavoituksella valmistellaan maankäyttöratkaisuja suhteessa Ulvilan ja Nakkilan maankäytön kehittämiseen ja yhteyksien järjestämiseen Porin kaupunkiseutusuunnitelmaa toteuttaen. Kaavaprosessia ei ole vielä käynnistetty.
6.
Jakkuvärkki tuulivoimapuiston osayleiskaava
Viasveden ja Makholman välinen metsäalue on yksi Porin neljästä mahdollisesta mantereelle sijoittuvasta tuulivoimapuistoalueesta. Satakunnan maakuntakaavan täydennykseksi on laadittu vaihemaakuntakaava, joka käsittelee tuulivoimapuistoja. Sitä varten on Satakuntaliitossa laadittu selvitys Mannertuulialueet Satakunnassa, ja siinä Jakkuvärkin alue on arvioitu tuulivoimaloille soveltuvaksi. Selvitykset puiston perustamiseksi on tehty ja niitä vielä täydennetään, jatkotoimenpiteistä on käyty neuvotteluja. Osayleiskaava on kuulutettu vireille lokakuussa 2012 ja osayleiskaavaluonnos oli nähtävänä kesällä 2013 ja ehdotus vuoden 2014 lopulla.
7.
Tahkoluodon merituulipuiston osayleiskaava
Tahkoluodon länsipuoliselle merialueelle suunnitellusta merituulipuistosta on tehty esiselvitys vuonna 2000 ja ympäristövaikutusten arviointi vuonna 2006. Osayleiskaavan laatiminen kuulutettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville 22.11.2013. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävänä keväällä 2014 ja -ehdotus syksyllä 2014. Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan 9.2.2015. Päätöksestä on valitettu Turun hallinto-oikeuteen.
8.
Lavian keskustaajaman osayleiskaava
Laviassa on voimassa Vihteljärvi-Niemenkylä osayleiskaava. Keskustaajamassa ei ole osayleiskaavaa ja sen tarve yksityiskohtaista suunnittelua varten on ilmeinen. Kaava-prosessia ei ole vielä käynnistetty.
Tiedotustilaisuuksia alueen asukkaille on pidetty vuoden 2012 marraskuussa, vuoden 2013 toukokuun alussa, jolloin suunnittelun vireille tulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin ja vuoden 2014 toukokuussa. Osayleiskaavaluonnos saataneen nähtäväksi alkuvuonna 2015.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
8. LAVIAN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA
11
4.2 Asemakaavoitus
Pääasiallinen käyttötarkoitus A T V P L RA 12
Vireillä olevien kohteiden etenemistä ja uusien käynnistymistä voi seurata kaupunkisuunnittelun verkkosivuilla. Osallisille lähetetään tiedot eri vaiheissa myös kirjeellä.
Asuminen Teollisuus Virkistys Palvelut Liikenne Vapaa-ajan asuminen Kohteen numero
KAUPUNKIKESKUSTA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Kaupunkikeskustassa ja sen lähiympäristössä isommat kaavoituskohteet sijoittuvat Kokemäenjoen rantavyöhykkeelle Linnansillalta Länsitielle.
Porin Portti on kasvusopimuksen kohdealue, jonne sijoittuu monia suunnittelutehtäviä mm. matkakeskus, keskussairaala ja urheilukeskus.
Kaupunkikeskustan länsipuolella kehitetään edelleen Karjarannan uutta rantakaupunkia. Karjarannan - Hevosluodon alueelle valmistellaan asemakaavaa v. 2018 asuntomessujen toteutusta varten.
URBACT II SURE –hankkeen jatkona on käynnistynyt uusi P4C-hanke kohdealueena Makasiinintori. P4C-hanke päättyy keväällä 2015.
Ruutukaavassa on merkittäviä uusia muutoskohteita.
12
Tiilinummen 10. osan asemakaavoja on tarpeen uudistaa.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
KAAVOITUSKOHTEET, NUMEROINTI VIITTAA KARTTAAN 1.
2.
3.
4.
5. 6.
7.
8.
9.
10.
11.
ITÄTULLI 5. kortteli 49 (osa) - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Valtion tarpeisiin räätälöity käyttö asumista ja palveluita varten. ITÄTULLI 5. kortteli 10 (osa) - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Tontilla on vanhaa rakennuskantaa, jonka suojelu tutkitaan. Tontinosia on vajaa käytössä. Kaava uudistetaan palvelu- ja asuinkäyttöön. KARHUNPÄÄ 4. Itäpuiston katualue - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Valmistelussa tutkitaan mahdollisuutta laajentaa rakennuspaikkaa ja muuttaa sitä koskevat määräykset ravintolan rakentamista varten. ITÄTULLI 5. korttelit 33 ja 50 - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Vaihtoehtojen avulla tutkitaan korttelin kokonaisvaltaista kehittämistä.
12.
13.
14.
15.
MALMINPÄÄ 3. kortteli 36 (osa) - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Koulua, asumista ja palveluja varten. RIIHIKETO 9. korttelit 1,2 ja 3 (osa), Annankatu - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Tutkitaan kaavan ajantasaisuus ja rakennussuojelu. TELJÄ 2. kortteli 23 tonttien 1080 ja 2080, Otavankatu 8, kirjastokortteli - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Asuntoja ja palveluja varten. LINNA 1. kortteli 24 tontti 41 - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Asuntoja ja palveluja varten. LINNA 1. kortteli 11 tontti 15, Lipsasen talo - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Asuntoja ja palveluja varten, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön suojelu. LINNA 1., TELJÄ 2., AITTALUOTO 7., ISOSANTA 8., KIRJURINLUOTO 57. Eteläranta, Pohjoisranta, Puuvillanranta, Kirjurinluoto/Porin Jokikeskus - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Ranta-alueiden elävöittäminen, saavutettavuus. KIRJURINLUOTO 57. kortteli 1, Kirjuritalo - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Musiikkitalon varaus virkistysalueeksi, Kirjuritalolle varaus tien länsipuolelle.
16.
17.
18.
19.
20.
21.
KARJARANTA 21. korttelit 20 (osa), 21, Puunaulakatu - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Asuntotuotanto ja liike- ja palvelutoimintaa varten. KARJARANTA 21. kortteli 20 (osa), Lestikatu - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Olemassa olevan yritysalueen hyödyntäminen alueen vetovoimatekijänä. HEVOSLUOTO 59., KARJARANTA 21. kortteli 20 (osa), laajennus, asuntomessut - 1. asemakaava, kaavauudistus, suunnittelu vireillä Urbaani vaihtoehtoisia asumismuotoja tarjoavana ekologinen alue (Porin asuntomessut vuonna 2018). TIILINUMMI 10. Rauhanpuisto-Päärnäistenpuisto - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v 10. kaupunginosan länsipään rakennuskannan vaalimista, muutosten ja pihojen käytön ohjaamista varten. RIIHIKETO 9. rautatieaseman liikennealue (osa), Ratalinnankatu - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Rautatiealueen muutos asumista varten. RIIHIKETO 9. kortteli 76, 36 (osa) ja asema-aukio, SAMK, matkakeskus - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Satakunnan ammattikorkeakoulun ja matkakeskukseen liittyvät maankäyttö ja liikenteen järjestelyt. RIIHIKETO 9. Aravien alue, rakennussuojelu - kaavauudistus, varaus Valtakunnallisesti arvokkaan alueen asemakaava uudistetaan, rakennussuojelu. RIIHIKETO 9. kortteli 78 (osa), Ratapihantie - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Pysäköintitalon varaus nykyiselle pysäköintialueelle. ISOMÄKI 32. urheilukeskus, virkistysalue - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Isomäen kenttien ja katu-, pysäköinti- ja virkistyskäytön järjestelyt. TIILIMÄKI 11. Juutilaisentie (osa), Vähämäenpuisto (osa), Keskussairaalan parkkialue - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Tutkitaan pysäköintialueen laajentamismahdollisuutta Porin kansallisen kaupunkipuiston alueelle.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
13
POHJOINEN KANTAKAUPUNKI Valtaosa Pohjoisen kantakaupungin kaavoituskohteista (kohteet 28-34) sijoittuu Pohjoisväylän ja lisäjoen/tulvauomavarauksen varteen. Maankäytön kehittymisen mukaan syntyy uutta pääkatuverkkoa. Vaiheittain uuden jokihaaran varaukselle syntyy leveää viherkäytävää. Sunniemen aluetta Harjunpäänjoen eteläpuolella ei ole toistaiseksi pengerretty. Harjunpäänjoen suun uusi suuntaus ratkaissee alueen tulvariskin. Pohjoisen kantakaupungin kaavoituskohteet muodos-
14
tavat kokonaisuuden, jossa liikenteen, tulvasuojelun ja maankäytön yhteensovittaminen on suuri haaste vaiheittaiselle suunnittelulle ja toteutukselle ja tonttitarjonnan jatkuvuudelle. Pormestarinluodossa tavoitteena on alueen palvelujen turvaaminen ja vetovoiman ja hyvinvoinnin edistäminen. Osana Kaikkien Pori -projektin toteutusta valmistellaan liikekeskuksen uudistamista ja nuoriso- ja senioripuiston rakentamista uusien kouluratkaisujen viereen.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
KAAVOITUSKOHTEET, NUMEROINTI VIITTAA KARTTAAN 22.
23. 24. 25.
26.
27.
28.
29.
30.
31.
32.
ISOSANTA 8. teollisuus- ja liikekorttelit 76 (osa) ja 77 (osa), ent. Electrolux - kaavauudistus, varaus Asemakaavamuutos käynnistyy yritystoiminnan kehittämisprojektien etenemisen mukaan. ISOSANTA 8. kortteli 77 (osa) - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Uustuotannon ja säilyttämisen arviointia. TOEJOKI 52. kortteli 47 - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Koulu-, päiväkoti- ja lähivirkistys keskittymä. PORMESTARINLUOTO 53. kortteli 1, Pormestarintalo, Irmelin nuoriso- ja senioripuisto - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Pormestarinluodon liikekeskuksen, Kaarisillan koulun, monitoimipuiston ja asuntohankkeiden (Kaikkien Pori–hanke) toimintojen yhteensovittamista.
33.
RUOSNIEMI 51. korttelit 141, 31, 16, 19, 175 - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Katuverkon jäsentelyjä, tulvauoman varaus.
34.
ISOJOENRANTA 18. laajennus pohjoiseen - 1. asemakaava, suunnittelu vireillä Teollisuusalueen laajennus.
35.
36.
37.
PORMESTARINLUOTO 53. kortteli 6 (osa), liikekeskus - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Liikekeskuksen asuntoja vaiheittaista toteutusta varten.
38.
KIRJURINLUOTO 57. palvelupuiston laajennus - 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Areenaan liittyvän virkistys- ja luontoalueen lAajennus suurten yleisötapahtumien tarpeisiin ja yleiseen virkistyskäyttöön.
39.
HYVELÄNVIIKI 54. laajennus pohjoiseen - 1. asemakaava, varaus Varauksen käyttöönotto riippuu alueen pääkatuverkon ja valtatiejärjestelyjen suunnittelun etenemisestä.
TUULIKYLÄ 78. laajennus, oleva taajama - 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Kurotaan Lotskeri ja Ruosniemi kaupunkirakenteellisesti yhteen. Liikenteen pää-väyliä ja varaus tulvauomalle. HYVELÄ 56. laajennus etelään - 1. asemakaava, varaus Hyvelän yhteyksien järjestelyä, kaupunkirakenteeseen liittyminen, ajoitus kysynnän mukaan. RUOSNIEMI 51. laajennus, Noormarkuntiestä länteen - 1. asemakaava, varaus Ruosniemen täydennysasutus ja Pohjoisväylän jatke. RUOSNIEMI 51. laajennus pohjoiseen, Rännärinkallio - 1. asemakaava, varaus Luontokartoituksen pohjalta luonnonarvojen ja asutuksen suhde. SUNNIEMI. oleva taajama, uusi kaupunginosa - 1. asemakaava, varaus Sunniemen patosuojausta ja Harjunpäänjoen suuntausta tutkitaan. Rakennettu alue on tarpeen ratkaista asemakaavallisesti.
HYVELÄNVIIKI 54., HYVELÄ 56., PERKO 90. (ent. kunnan raja), vt 8 ja yritysvyöhyke - 1. asemakaava, kaavauudistus, suunnittelu vireillä Valtatien 8 vanha ja uusi linjaus sekä niiden välinen yritysalue sekä voimalinja sähkökenttineen. LOTSKERI 55. laajennus, oleva taajama - 1. asemakaava, suunnittelu vireillä Lotskerin alueen pientalovaltaista asutusta jatketaan Vaasantien varressa pohjoiseen ja vaiheittain Tuulikylän suuntaan (kohde 35). LOTSKERI (55.) laajennus, Aamuruskontie - 1. asemakaava, suunnittelu vireillä Lotskerin pientaloalueen täydentäminen, Pohjoisväylän linjauksen jatko. TUULIKYLÄ 78. laajennus - 1. asemakaava, suunnittelu 1-2 v Lotskeri ja Ruosniemi kaupunkirakenteellisesti yhteen, merkittäviä liikenteen pääväyliä.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
15
NOORMARKKU Noormarkun Toukarin osayleiskaava on ollut nähtävänä. Osayleiskaavan mukaan valmistellaan lähinnä keskustaajaman muutoksia.
KAAVOITUSKOHTEET, NUMEROINTI VIITTAA KARTTAAN 40. 41.
42.
16
LEHTOLA 87. laajennus etelään - 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Pientalotonttituotantoa varten.
43.
LÄNSIMETSÄ 84. korttelit 44-48, yritysalue - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Teollisuusalueen asemakaavan ajanmukaistaminen. FINPYY 81. korttelit 25 ja 31, Piilitie - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Pienimuotoisia kaavallisia järjestelyjä.
44.
FINPYY 81. maatalousalue Piilitien itäpuolella - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Piilitien varressa, maatalousaluetta osoitetaan virkistyskäyttöön ja pientaloasumiseen ja päiväkotia varten. MÄNTYLÄ 85. Noormarkun rautatieaseman lähiympäristö - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Ratapihan käytön tutkiminen.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
ITÄINEN KANTAKAUPUNKI Kaikkien Pori -hankkeessa Sampolan, Impolan ja Väinölänahon kaupunginosien kehittäminen jatkuu vahvan osallistumisen tuella. Mikkolan kaupunginosan kaupallinen merkitys kasvaa edelleen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden viereisten tonttien asemakaavan muutoksia valmistellaan. Suurimmat uudet mahdollisuudet avautuvat Honkaluodon uuteen kaupunginosaan.
Outokummun rakentamaton iso teollisuuskortteli on merkittävä potentiaalinen yritysalue. Tiimanninluoto on merkittävä asuntotuotantoa koskeva kaavamuutoskohde. Sen toteuttamista valmistellaan yhdessä yksityisen kumppanin kanssa tavoitteena korkeatasoinen energiatehokas kokonaisuus.
KAAVOITUSKOHTEET, NUMEROINTI VIITTAA KARTTAAN 45.
46.
47.
48.
KOIVISTONLUOTO 20. Tiimanninluoto - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Rakennetta muutetaan paremmin sopivaksi teolliseen energiatehokkaaseen asuntotuotantoon. METALLINKYLÄ 45. kortteli 14 (osa), rakentamaton pelto - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Rakentamaton Outokumpu Oyj:n omistama teollisuusalue osoitetaan yleiskaavan mukaiseen toimintaan. Yritysalue kytkeytyy kaupunkirakenteellisesti Mikkolan yritysalueeseen. IMPOLA 42. Filpunpuisto - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Filpuntien ja Mikkolantien risteyksessä olevan alueen muuttamiseen osittain yritystontiksi. MIKKOLA 46. kortteli 1 tontti 15, ent. Satakunnan kansa - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Teollisuuskorttelialueen käyttötarkoituksen laajentaminen.
49. 50.
51.
52.
KARTANO 41. kortteli 17 tontti 10 - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Toiminnan laajentamista varten. HONKALUOTO 80. yritysalueen laajennus kaakkoon - 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Yritysalueen laajentaminen kysynnän mukaan. HONKALUOTO 80. yritysalueen laajennus lounaaseen - 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Honkaluodon yritysalueen laajennus paljon pihatilaa vaativalle yritystoiminnalle. KOIVULA 16. kortteli 33 - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Palveluita toiminnan tarpeiden mukaan.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
17
LÄNTINEN KANTAKAUPUNKI Läntisen Porin asemakaavoituskohteet keskittyvät Professorintien ja Länsiväylän muodostaman läntisen kehän varteen. Asemakaavoitusta laajennetaan kysynnän mukaan Pappilanahteen ja Tiiliruukin suuntaan. Pietniemen kaupunginosa laajenee länteen. Uuden merkittävän kehittämiskohteen synnyttää valtatien 11 jatkaminen valtatielle 8. Käppärän ja Musan kaupunginosissa on vireillä valtatien 2 ja 8 rinnakkaisen kadun ja valtatieliittymän toteuttaminen Eteläväylältä Tikkulantielle. Liikennejärjestelyjen toteutusta suunnitellaan yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Uusi rinnakkaiskatu ja valtatieliittymä vähentä-
18
vät haitallista liikennettä asuntoalueiden kautta ja parantavat yritysten toimintaedellytyksiä. Kantakaupungin yleiskaavassa ovat mukana Hevosluodon eteläpään uusi asuntoalue, joka kiinteästi liittyy Karjarannan uuteen rantakaupunkiin ja Tikkulan - Ulasoorin yritysalueen jatkaminen Rantakulman suuntaan. Näiden alueiden toteutukseen kaupunkirakenteellisten kysymysten lisäksi liittyvät olennaisesti tulvavaaran hallintaan liittyvät toimenpiteet ja Kokemäenjoen ruoppausmassojen läjittäminen.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
KAAVOITUSKOHTEET, NUMEROINTI VIITTAA KARTTAAN 53.
54.
55.
56.
57.
58.
59.
60.
LIIKASTENMÄKI 27. korttelit 8-10 - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Liikerakennusten korttelialueen käytön laajentaminen.
61.
TIILIRUUKKI 33., PARATIISINMÄKI 48., KLASIPRUUKI 89. laajennus - 1. asemakaava, kaavauudistus, suunnittelu vireillä Läntisen Porin laajentumista varten asemakaavoitetaan uutta asuin- ja yritysaluetta sekä Länsiväylä välillä Tuorsniemi-Tiiliruukki. Kohteita 5457 suunnitellaan samalla kokonaisuutena. TIILIRUUKKI 33., PARATIISINMÄKI 48., laajennus - 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Pappilanahteen ja Tiiliruukin ja Liikastenmäen välissä oleva peltoalue täydentää läntisen kehän valtatien 8 suuntaan. Alue otetaan käyttöön kysynnän ja kaupungin maanomistuksen kehittymisen mukaan. Kohteita 54-57 suunnitellaan kokonaisuutena. KLASIPRUUKI 89., PAPPILANAHDE laajennus, uusi kaupunginosa - 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Paratiisinmäen länsipuolella on huomattava tulevaisuuden reservialue, jonka käyttöönotto pientaloalueena ajoittuu Tuorsniemen eteläpuolella olevien kohteiden perään. Kohteen käyttöönotto etenee kaupungin maanomistuksen kehittymisen mukaan. Kohteita 54-57 suunnitellaan kokonaisuutena.
62.
63.
MUSA 23., KÄPPÄRÄ 22. valtatiet 2, 8, Musanpuisto - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Käppärän, Musan, Tikkulan ja Vähärauman kaupunginosan rajavyöhykkeellä tutkitaan valtatien 2 liittymäjärjestelyä. Kaavamuutosalueeseen sisältyy osia puistoalueista Musanpuisto, Paviljonginpuisto, Pekanpuisto ja joitakin viheralueita. Kaavamuutosta valmistellaan tiiviissä yhteistyössä osallisten kanssa. ELY-keskuksen toimesta on tehty meluselvitys. Kaupunki valmistelee kaavalliset edellytykset. TIKKULA 24. korttelit 10 ja 20 (osa), Piiliranta - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Tutkitaan liikenteellisiä ratkaisuja ja yritystonttien käyttöä. TIKKULA 24., ULASOORI 30. laajennus pohjoiseen - kaavauudistus, 1. asemakaava, varaus Asemakaavalla valmistellaan alueen käyttöönottoa kantakaupungin yleiskaavassa määriteltyyn tarkoitukseen.
PAPPILANAHDE uusi kaupunginosa - 1. asemakaava, varaus Pappilanahteen ja Tiiliruukin ja Liikastenmäen välissä oleva peltoalue täydentää läntisen kehän valtatien 8 suuntaan. Alue otetaan käyttöön kysynnän ja kaupungin maanomistuksen kehittymisen mukaan. Kohteita 54-57 suunnitellaan kokonaisuutena. KLASIPRUUKI 89. laajennus länteen - 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Tuorsniemen eteläpuolelle asemakaavoitetaan uutta pientaloaluetta vaihtelevaan metsäiseen ympäristöön. PIETNIEMI 29. laajennus lounaaseen - 1. asemakaava, varaus Varaus koskee keskeisesti sijaitsevaa aluetta Leppäkorven ja Pietniemen välissä. Alue täydentää läntisen Porin rakennetta ja suunnittelu etenee kaupungin omistuksen mukaan. PIETNIEMI 29. laajennus pohjoiseen - 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Asemakaavalla täydennetään vanhan ja uuden Pietniemen välialue ja samalla osoitetaan nykyistä jäsennöidympi katuverkko.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
19
MERI-PORI Meri-Porin suunnassa merkittävimmät asemakaavoitustehtävät liittyvät satamaan ja yritystoimintaan Tahkoluodossa, Kirrinsannassa, Kaanaassa ja Kaanaankorvessa. Tahkoluodon pohjoispuolella on edelleen voimassa 1.12.1949 voimaan tullut asemakaava, jossa nyt asuin ja virkistyskäytössä olevat alueet ovat edelleen osittain satama-aluetta. Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaavan valmistelun kanssa rinnan valmistellaan sataman asemakaavan muutos yhdessä mm. sataman ja läheisyydessä toimivien yritysten ja ympäristön asukkaiden kanssa. Myös Kirrinsannan teollisuusalueen asemakaavaa on tarkoitus uudistaa satamaa hyödyntävää yritystoimintaa ja tuulivoiman tuotantoa varten. Satamien ja niihin liittyvien yritysalueiden ja Peittoon yritysalueen toimintoja kehitetään yhteistyössä eri osa-
20
puolten mm. Prizztechin kanssa INKA-sopimuksen keskeisenä kohdealueena. Kyläsaaren asemakaavoitukseen liittyy asuntotuotantotavoitteiden ohella jätehuollon järjestäminen. Rieskalan, Yyterin, Kaanaan, Levon ja Lampaluodon kohteet antavat mahdollisuuden olosuhteita hyödyntävään omaleimaiseen asumiseen. Yyterin santojen ja lomakylän asemakaavat luovat edellytyksiä rakentamisen ja käytön ohjaukseen ja Natura-alueen suojeluun. Huvilarannan kaupunginosan asutusta laajennetaan Sepänmäen suuntaan.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
KAAVOITUSKOHTEET, NUMEROINTI VIITTAA KARTTAAN 64.
65.
66.
67.
68.
69.
70.
71.
72.
KYLÄSAARI 34. oleva taajama, laajennus koilliseen - 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Kyläsaaren pohjoisosan taajama asemakaavoitetaan. Olevien taajamien asemakaavoittaminen on tärkeää mm. kunnallistekniikan rakentamisen kannalta. METSÄMAA 38. laajennus, FLEIVIIKINRANTA, uusi kaupunginosa - 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Metsämaan Porarintien itäpuolelle omakotiasutusta varten. RIESKALA 37. korttelit 5-7 ja 11-13, laajennus - kaavauudistus, varaus Rieskalan koulukeskuksen ja uimahallin länsipuolella oleva asemakaavoitettu alue arvioidaan tonttitarjontaa varten. HUVILARANTA 68. oleva taajama, laajennus - 1. asemakaava, suunnittelu vireillä Huvilarannan ja Pihlavan asemakaavoitettujen alueiden välissä Sepänmäen asutusta ja vesihuollon järjestelyjä varten. HUVILARANTA 68. laajennus etelään - 1. asemakaava, varaus Kaupunki omistaa yhtenäisen alueen Huvilarannan asutuksen ja Yyterin kartanon välissä. Alue otetaan kaavoituksen piiriin kysynnän mukaan. KAANAANKORPI 67. kortteli 1, laajennus kaakkoon - kaavauudistus, 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Kaanaankorven teollisuusalueella on tehty omistusjärjestelyjä. Niiden ja toiminnan muutosten varautumisen johdosta valmistellaan tarpeelliset asemakaavamuutokset. YYTERI 60. uusi lomakylä ja laajennus - 1. ranta-asemakaava, suunnittelu vireillä Ranta-asemakaavaa valmistellaan vapaa-ajan asumista ja matkailua varten. Ranta-alue varataan virkistysalueeksi ja rauhoitettavaksi. YYTERI 60. laajennus, Santala - 1. asemakaava, varaus Yyterin vetovoiman kasvaessa Santalan asuntoaluetta on mahdollisuus yleiskaavan mukaisesti laajentaa asemakaavalla. YYTERI 60. Yyterin sannat - kaavauudistus, 1. asemakaava, suunnittelu vireillä Yyterin santojen asemakaavan uudistaminen virkistyskäyttöön, Natura-alueen suojelun toteuttamiseksi ja rakentamisen ohjaamiseksi.
73.
74.
75.
76.
77.
78.
79.
80.
KAANAA 61. laajennus - 1. asemakaava, varaus Yyterin vetovoiman kasvaessa Kaanaan kaupunginosaa on mahdollisuus yleiskaavan mukaisesti laajentaa asemakaavalla. YYTERI 60., KAANAA 61. laajennus - kaavauudistus, 1. asemakaava, suunnittelu vireillä Kaanaan pientaloaluetta laajennetaan ja Kangastien varteen osoitetaan alue palveluja varten. KAANAA 61. YYTERI 60. laajennus, Levo - 1. asemakaava, suunnittelu vireillä Olemassa oleva taajama asemakaavoitetaan pientaloalueeksi. Osa kohdealuetta asemakaavoitetaan yleiskaavan mukaisesti yritystoimintaa varten ja virkistys- ja maatalousalueeksi. KIRRINSANTA 66. korttelit 1-6 - kaavauudistus, suunnittelu vireillä Teollisuusalueen asemakaava tarkistetaan Porin Satamien kehittämistarpeiden ja Meri-Porin osayleiskaavan periaatteiden mukaan ottaen huomioon vanha kaatopaikka ja luontokäytävät. Tavoitteena on lisätä tuulivoiman tuotantoa. VÄHÄKATAVA 75., LAMPALUOTO. oleva taajama, laajennus - kaavauudistus, 1. asemakaava, varaus Lampaluodon länsiosassa sijaitsee Isokarin tila. Kaupunki omistaa siihen liittyviä maa-alueita, joita voidaan käyttää asumiseen, joka hyödyntää omaleimaista luonnonympäristöä. TAHKOLUOTO 73. satama-alue - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Tahkoluotoon kohdistuu satamatoiminnan lisäksi sataman hyödyntämistä koskevia tavoitteita, jotka liittyvät energiatuotantoon, teollisuuteen, varastointiin ja logistiikkaan. Asemakaavan muutoksella jäsennellään sataman, teollisuuden, voimalaitosten ja erilaisten yhteystarpeiden ja verkostojen yhteensovittamista. Satamalautakunta on tehnyt esityksen asemakaavan muutoksen käynnistämisestä. Asemakaavan muutosta valmistellaan samanaikaisesti yleiskaavoituksen kanssa. REPOSAARI 71. kortteli 44 - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Kaavamuutoksella osoitetaan nykyisten liikekorttelien käyttö pääasiassa asuintoimintoja varten. PEITTOO Porin saaristotie - 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Yleiskaavan mukaiset yritysalueet asemakaavoitetaan rakentamisvalmiuden parantamiseksi.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
21
LAVIA KAAVOITUSKOHTEET, NUMEROINTI VIITTAA KARTTAAN 81. 82.
SUSIKOSKI 91. - 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Yritysalueen laajentamista varten. SUSIKOSKI 91. - kaavauudistus, suunnittelu 1-3 v Maankäytön ja vanhentuneen liikennealueen varauksen uudelleen järjestelyä varten.
4.3 Ranta-asemakaavoitus Rantakaavat ovat 1.1.2000 alkaen voimassa asemakaavoina ja niihin sovelletaan ranta-asemakaavaa koskevia säännöksiä. Maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on kaupungille toimitettava tarpeellinen suunnitelma osallistumis ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Alueellisen ympäristökeskuksen kanssa on järjestettävä lisäksi neuvottelu kaavan laadintaan liittyvistä kysymyksistä. Ranta-asemakaavaa laadittaessa on katsottava, että: • •
•
nuksia ja rajauksia. Uusien rakennuspaikkojen yhteydessä tarvitaan entistä enemmän vapaata rantaviivaa ja erilaisten maiseman- ja luonnonsuojelun tavoitteiden huomioon ottamista. Yyterin lomakyläalueen laajentamista koskeva ranta-asemakaava (kohde 70) on vireillä. Pienempimuotoisia ranta-asemakaavan laatimisia on vireillä Lampaluodon Päiväkarin ranta-asemakaavan muutos. Kaupunkisuunnittelu antaa tarvittaessa neuvoja ranta-asemakaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön Luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon Ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta rantaa.
Ranta-asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Ranta-asemakaavoja on Porin alueella 72 kpl yhteispinta-alaltaan n. 2770 ha. Ranta-asemakaavat ovat aikaisempaa pienialaisempia ja useammin kaavamuutoksia. Uuteen Satakunnan Maakuntakaavaan on tullut rakennuspaikkojen lukumäärän mitoitusperusteisiin tarken-
22
Kaavoituskatsaus 2015-2017
Kaavoituskatsaus 2015-2017
23
5
HANKKEET JA OHJELMAT 5.1 Kaikkien Pori - Porin kaupungin asuinalueiden kehittäminen Kaikkien Pori - hanke kuuluu Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:n toteuttamaan ja ympäristöministeriön koordinoimaan Asuinalueiden kehittämisohjelmaan vuosina 2013-2015. Kehittämisteemat ovat osallisuus ja moninaisuus, viihtyisä ja turvallinen ympäristö, sosiaalisten innovaatioiden ja palvelutarjonnan kehittäminen sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksien ja sosiaalisen eheyden vahvistaminen. Hankkeen kohdealueita ovat Pihlava, Pormestarinluoto, Sampola, Impola ja Väinölä.
järjestetty tapahtumia, talkoita ja elokuvanäytöksiä, parannettu puistoalueiden viihtyisyyttä ja valaistusta sekä rakennettu uusia kevyen liikenteen väyliä. Myös asukasaktiivisuuden ja kolmannen sektorin toiminnan mahdollistaminen on ollut keskeinen osa toimintaa. Asuinalueiden kehittämisohjelman puitteissa myönnetyllä investointiavustuksella on voitu kunnostaa muun muassa alueiden palvelukeskuksia ja koulupihoja sekä lähiliikuntapaikkoja.
Hankkeessa yhdistyvät fyysisen ja sosiaalisen ympäristön näkökulmat, joilla molemmilla on suuri merkitys ihmisten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Toimenpiteet tähtäävät osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseen, asukasaktiivisuuden tukemiseen sekä eri toimijoiden yhteistyön lisäämiseen ja viihtyisyyden parantamiseen. Tavoitteena on kasvattaa luottamusta eri osapuolten välisessä toiminnassa ja luoda eri tahot yhdistävälle toiminnalle jatkuvuutta. Tärkeää on myös kaupungin eri hallintokuntien sektorirajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen. Yhdessä tekemällä ja avoimella vuorovaikutuksella luodaan uudenlaisia, yllättävätkin tahot yhteen tuovia toimintatapoja. Näin on mahdollista säästää resursseja ja tavoitella aidosti viihtyisää ja sosiaalisesti kestävää ympäristöä.
Tavoitteita on edistetty myös tekemällä yhteistyötä URBACT II -ohjelman P4C placemaking -hankkeen kanssa. Kansainvälinen yhteistyö on antanut konkreettisia esimerkkejä onnistuneista toimintatavoista kaupunkitilojen kehittämisestä eri sidosryhmien kanssa ja vaikuttanut erittäin positiivisesti Kaikkien Pori h ankkeen toteuttamiseen. Lisäksi Kaikkien Pori -hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman Lähiön henki - Porin lähiöiden kulttuurisuunnitteluhankkeen kanssa. Tutkimushanke järjestää aktiivisesti toimintaa ja tukee Kaikkien Pori -hankkeessa toteutettavia toimenpiteitä sekä tuottaa tietoa ja antaa välineitä tulevan suunnitteluun.
Toimenpiteinä on esimerkiksi tuettu kaupungin ja asukasyhdistysten asukastupa- ja työllistämistoimintaa,
24
Kaavoituskatsaus 2015-2017
5.2 Osallistavan suunnittelun kokeilua URBACT-ohjelman pilottiverkostoissa URBACT II-ohjelman puitteissa muodostettu ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksella 1.12.2013 - 31.3.2015 välisenä aikana toiminut Placemaking for Cities (P4C) -pilottiverkosto tutki julkisten tilojen parantamisen hyvien kokemusten siirtoa. Hankkeeseen osallistui neljä eurooppalaista kaupunkia, edustaen erilaisia suunnittelu- ja toimintakulttuureja. Kokemuksenvaihtoon ja vertais-arviointiin perustuvassa yhteistyössä tutkittiin, miten pääpartnerina toimineen Irlannin Dún Laoghaire-Rathdown:in toimintaperiaatteita voidaan siirtää partnerien kohdealueiden kehittämiseen. Vastaanottaja-osapuolena toimi Porin lisäksi, Espanjan Albacete ja Unkarin Eger. Verkostotyön aikana ovat partnerit onnistuneesti istuttaneet placemaking-kokemuksia omiin toimintaympäristöihinsä. Porin selkeästi rajattu kohdealue tarjosi mahdollisuuden tutkia urbaanin jokirannan elävöittämisen sosiaalisesti kestäviä kei-noja. Karjarannan Makasiinitorilla on toteutettu 2014 kesän ja syksyn aikana eri osapuolten yhteistyötä vaativia toimenpiteitä. P4C -pilotoinneilla testattiin julkisen tilan elävöittämisen uusia toimintamalleja. Yhteistyön osapuolina olivat asukkaiden ohella myös Aalto-yliopiston Porin yksikön opiskelijat. Taidekokeiluilla oli merkittävä rooli torin elävöittämisen havainnollistamisessa. Lähialueen yritykset antoivat sponsoreina moneen toimintaan tukensa. Hanketta koordinoineen Porin kaupunkisuunnittelun ja kaupungin muiden organisaatioiden välinen yhteistyö vahvistui. Paikallisten asukkaiden osallistumista edistäneet placemaking toiminnot Makasiinitorilla olivat kukkaistutustalkoot, melontatapahtuma, neulegraffitityöpajat sekä toimintojen tukipisteenä palvelleen kontin uudelleenmaalaus. Torin laidalla Jazz-viikon aikana esillä ollut näyttelyteltta,
jossa esiteltiin arkkitehtiopiskelijoiden Karjaranta-suunnitelmia, houkutteli paikallisten lisäksi monia ohikulkevia Porin kesävieraita. Jätevesipumppaamon seinämaalaukset syntyivät Taiteen edistämiskeskuksen Porin toimipisteen aloitteesta useiden yritysten ja rakennuksen omistajan Porin Veden tuella. Turun yliopiston graduntekijän koostamat Karjarannan paikallishistoriasta kertovat mini-näyttelyt herättivät keskustelua kaupunginosan tulevaisuudesta. Monitahoisen yhteistyön tärkeimmät kokemukset: • Julkisen tilan tilapäiset muutokset ja väliaikaiset käytöt ovat tehokkaita tapoja elävöittää paikkoja • Yhteisöllisyyttä lisäävien tapahtumien järjestämiseen on helppo saada mukaan paikallisia asukkaita • Paikallishistoriaa esittävät dokumentit ja muisteluun kannustaminen ovat suhteellisen helppo keino houkutella vanhemman ikäpolven asukkaita keskustelemaan myös ajankohtaisista paikallisista asioista • Yhteisesti jaetut tavoitteet mutta riittämättömät resurssit saavat helposti myös paikallisia yrittäjiä kiinnostumaan placemaking toimintojen aineellisesta tukemisesta Projektijohdon ja tukiryhmän jäsenten vierailut partnerikaupungeissa ovat avartaneet ajatusmaailmaa yhteisölähtöisestä toimintakulttuurista. Hankkeeseen osallistuneet paikalliset toimijat ja organisaatiot ovat saaneet hyviä kokemuksia yhteistyöstä ja placemakingin periaatteesta. Julkisten ulkotilojen kehittämiselle on nyt Porissa paremmat edellytykset.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
25
6
PORIN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO Porin kansallinen kaupunkipuisto on perustettu 6.5.2002. Se on noin kymmenen neliökilometrin laajuinen Kokemäenjoen suistossa ja rannoilla sijaitsevien sekä rakennettujen että yhä viljelykäytössä olevien kulttuuriympäristöjen, puistojen ja puistokatujen, kaupunkimetsien ja jokivarsiluonnon yhdessä muodostama kansallisesti arvokas kokonaisuus. Kansallisen kaupunkipuiston tarkoitus on säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan kaupungin hakemuksesta ympäristöministeriön päätöksellä. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999 §68).
Kansallisen kaupunkipuiston toimintaa koordinoidaan Porin kaupunkisuunnittelussa. Siellä kaupunkipuistoon liittyviä asioita hoitaa osa-aikaisesti projektipäällikkö Heli Nukki. Kansallisella tasolla kaupunkipuistojen koordinoinnista vastaa ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander. Porin kansallisen kaupunkipuiston hoitoa ja käyttöä ohjaa hoito- ja käyttösuunnitelma vuodelta 2008, joka on Porin kaupunginvaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama. Kaavamuutoksissa esitetyt toimenpiteet tulee olla sopusoinnussa kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman määräysten kanssa.
Vuoden 2014 aikana kaupunkipuistoon liittyviä toimia olivat: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13.
Porin metsän metsänhoitotoimenpiteet Earth Hour -tapahtuma Luontotalo Arkissa Kaupunkipuiston 12-vuotisjuhlat Kirjurinluodon uudet opastaulut Puutarhapäivä Vihertietokeskuksessa Pohjoispuiston ympäristötaideprojekti ja –tapahtuma Puutarhamessut ”Taide puutarhassa” Kirjurinluodossa Satakunnan ympäristökasvatusviikko Luotojen uusi sauvakävely- ja ulkoilureitti Ystävyyden puu Kalafornia-yhteistyö Kirjurinluodon käyttäjäkysely Puistoalueiden ylläpito ja rakentaminen
14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23.
Muiden tahojen toteutuksia kaupunkipuistossa Matkailuyhteistyö Yhteistyö muiden kaupunkipuistojen kanssa Verkostotapaaminen Porvoossa Lounais-Suomen ympäristöohjelman valmistelu ja Turun kaupungin haastaminen kansallisen kaupunkipuiston kehittämiseen Kansallisille kaupunkipuistoille eurooppalainen puistopalkinto Kehitystyö ja hankevalmistelu Kirjurinluodon kehittämistyöryhmän toiminta Tiedotus ja viestintä Kaavoituskohteet
Vuosien 2015-16 toiminnassa painottuvat: • • • • • •
Tiedotus, viestintä ja yhteistyöverkostojen ylläpito ja lisääminen Ympäristökasvatus ja koululaisyhteistyö Taide- ja kulttuuriyhteistyö, -teokset Liikunta, reitistöt Matkailumarkkinoinnin yhteistyö Verkostoyhteistyön syventäminen muiden kaupunkipuistojen kanssa
Yksityiskohtaisemmat kuvaukset toimenpiteistä löytyvät Porin kansallisen kaupunkipuiston toimintakertomuksesta ja –suunnitelmasta. Lisätietoja: www.pori.fi/kaupunkipuisto www.facebook.com/porinkansallinenkaupunkipuisto
26
Kaavoituskatsaus 2015-2017
Luodot
Porttaali Ekologinen kaupunginosa
Kirjurinluoto
Isosanta Porin Puuvilla
Porin Jokikeskus Karjarannan uusi rantakaupunki
Karhukortteli Veturitallit 6.osa
Kaupunkikeskusta
5.osa
Pasaasikorttelit Matkakeskus Porin Portti
Porttaali Isomäki Urheilukeskus
Aviapori
Porin metsä
Porin kansallisen kaupunkipuiston sijainti on keskeinen suhteessa kaupunkikeskustaan ja siihen liittyviin kehittämistoimenpiteisiin.
Toimenpiteitä vuosille 2015-16: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.
Kaupunkipuistoryhmä perustamisen valmistelu ”Well4U Baltics -Wellness tourism solutions for urban parks and waterfronts around Central Baltic” -hanke Maisemantutkimuksen kulttuuriympäristökasvatuksen kurssi Porin metsän monitavoitteisen hoito- ja käyttösuunnitelman päivityksen valmistelu Porin metsän käyttäjäkyselyn valmistelu Porin metsän metsänhoitotoimenpiteet Satakunnan keskussairaalan parkkipaikan laajennuksen vaikutukset kaupunkipuistoon
8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17.
Urheilukeskuksen yleissuunnittelu ja kaavamuutos Ulkoilureitti Kalaforniaan Kaupunkipuiston vuosipäivä Satakunnan ympäristökasvatusviikko Puistoalueiden ylläpito ja rakentaminen Taideyhteistyö Muiden tahojen toteutuksia kaupunkipuistossa Yhteistyö muiden kaupunkipuistojen kanssa Tiedotus ja viestintä Kaavoituskohteet
Kaavoituskatsaus 2015-2017
27
7
PORIN JOKIKESKUS Jokiympäristön vetovoiman ja käytön kehittäminen Porin Jokikeskus -hanke käynnistyi kesällä 2010. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa laadittiin taustaselvitys kehittämisen tarpeista, alueen käytöstä ja mielikuvista. Kaupunginhallitus hyväksyi 17.1.2011 taustaselvityksen loppuraportin jatkotyön pohjaksi. Keväällä 2011 Porin kaupunki käynnisti yhdessä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n kanssa suunnittelu- ja tarjouskilpailun Porin Jokikeskuksen alueesta. Kilpailun tavoitteena oli yleissuunnitelma, jolla parannetaan alueen toiminnallisuutta ja visuaalista ilmettä uusien kevyenliikenteen siltojen ja rantarakenteiden avulla. Kilpailun voitti WSP Finland Oy:n ja Arkkitehdit NRT Oy:n työryhmän ehdotus ”Birdy”.
sen teemat ja voimavarat yhdistetään kokonaisuudeksi. Alueen asukkaat ja yrittäjät ovat olleet tiiviisti mukana Jokikeskuksen suunnittelussa. Yleissuunnittelu on saatu päätökseen ja suunnitelmat odottavat toteutusta. Asemakaavan muutokset etenevät yleissuunnitelman pohjalta. Vireillä on kaksi laajaa asemakaavaa.
Jokikeskuksen tavoiteaikataulu Jokikeskuksen yleissuunnitelman pohjalta on laadittu asemakaava Oluttehtaan ja Satamaidon kohdalta rantavyöhykkeelle. Suunnittelu ja toteutus alkaa Etelärannassa Porin sillan päästä vaiheittain. Toteutus on siirtynyt ja myös asemakaavaehdotuksen viimeistely.
Yleissuunnitelma ja kaavamuutos Keväällä 2012 Jokikeskuksen suunnittelua jatkettiin yhteistyössä WSP Finland Oy:n kanssa. Tekninen palvelukeskus käynnisti Porin kansallisen kaupunkipuiston ja Jokikeskuksen alueen kehittämiseen tähtäävän hankkeen Kohtaamisen paikat. Satakuntaliitto myönsi hankkeelle Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea. Keskeinen osa hanketta oli Jokikeskuksen yleissuunnitelma. Samanaikaisesti käynnistettiin Jokikeskuksen alueen asemakaavamuutoksen valmistelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä lokakuussa 2011 ja kaavaluonnos marras- joulukuussa 2012. Porin Jokikeskus on värikäs sateenvarjo, jonka alla Porin kaupunkistrategian ja kaupunkikeskustan kehittämi-
28
Kaavoituskatsaus 2015-2017
8
MUUT MAANKÄYTÖN OHJAUSTA PALVELEVAT SUUNNITELMAT Valtakunnallisten ohjelmien ja säännösten ohella seutukaavat (maakuntakaava), yleiskaavat ja rakennusjärjestys ohjaavat suunnittelua ja rakentamista Porin maaseutumaisella alueella. Näiden ohjauskeinojen avuksi on laadittu erilaisia joustavia maankäyttösuunnitelmia, joita on kutsuttu yleissuunnitelmiksi, kaavarungoiksi ja kyläsuunnitelmiksi. Ne luovat joustavasti perusteluja suunnittelutarve ja poikkeamispäätösten harkintaan ja muun rakentamisen ohjauk-seen. Promenadi-Porin kaavoitushankkeita varten on laadittu laaja-alaisesti valmisteltuja kehittämissuunnitelmia. Vuorovaikutusta eri osapuolten kanssa on jatkuvasti laajennettu ja kasvatettu erityisesti yrityssektorin asemaa yhteistyökumppanina. Porin Jokikeskus päivittää osaltaan Promenadi-Porin kehittämistä.
Porin kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma ohjaa toimenpiteitä alueella. Elinkeinopolitiikan vahvistamiseksi kaupunkisuunnittelu uudistaa toimintatapojaan. Tavoitteena on vahvistaa asiantuntijaverkostoa, joka osallistuu erilaisten suunnitelmien ja hankkeiden arviointiin ja toteutukseen (vrt. URBACT II SURE -hanke). Näin voidaan hyödyntää olemassa olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Kaupunkisuunnittelun keinoin havainnollistetaan osaamiskeskittymien tarjoamia mahdollisuuksia ja kehitetään yhteisten hankkeiden kulttuuria.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
29
9
LIIKENNESUUNNITTELU Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistuu alkuvuodesta 2015. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on huomioitu Liikennepoliittisen selonteon uuden liikennepolitiikan teemat, joita ovat liikennetarpeen ja henkilöautoriippuvuuden vähentäminen, maankäytön ja liikenteen toimien yhteensovittaminen sekä kestävien liikennemuotojen (joukkoliikenne, pyöräily ja kävely) edistäminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitevuosi on 2035. Liikennestrategia jaettiin viiteen kärkiteemaan ja niitä palveleviin toimenpidekoreihin. Toimenpidetarpeet perustuvat liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohtiin, tavoitteisiin ja palvelutasopuutteisiin. Kärkiteemoiksi valikoitui kilpailukykyiset ulkomaankaupan kuljetukset, sujuvat yhteydet kotimaahan ja ulkomaille, toimiva perusverkko ja liikennepalvelut, turvalliset matkat ja kuljetukset sekä kestävä kaupunki- ja taajamaliikenne. Näissä tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi Satakunnassa nousivat perusväylänpidon rahoituksen turvaaminen sekä seuraavat kohteet: • • • • • •
Valtatien 8 parantaminen Porin junayhteyksien kehittäminen Rauman väylän syventäminen 12 m Valtatien 2 parantaminen Porin keskustan kohdalla sekä Porin satamayhteyden (vt 2) parantaminen Valtatien 12 parantaminen välillä Eura-Raijala Valtatien 2 kehittäminen Pori-Kokemäki-osuudella
Muita Porin seudun liikennejärjestelmään vaikuttavia hankkeita ovat lentoliikenneyhteyksien kilpailuttaminen, Porin matkakeskushanke, asuntomessut ja sen edellyttämät liikennejärjestelyt Karjarannantiellä, raskaan liikenteen ohjaaminen pois Porin keskustasta sekä Porin pysäköintistrategian laatiminen. Lisäksi työn alla on vuonna 2015 vt 8:n parantamistyöt, johon sisältyy mm. Isomäen risteyssillan rakentaminen. Joukkoliikenteessä valmistaudutaan siirtymäajan jälkeisen liikenteen järjestämiseen ja valtakunnalliseen Waltti-lippujärjestelmään liittymiseen. Porissa tärkeimpiä lähitulevaisuuden tavoitteita ovat pääkatuverkon ja kevyen liikenteen verkon täydentäminen, liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden suunnitelmallinen toteuttaminen sekä joukkoliikenteen kysynnän myönteisen kehityksen turvaaminen. Sanna Välimäki Liikenneinsinööri
30
Kaavoituskatsaus 2015-2017
10
TULVARISKIN HALLINTA Porin kaupungin alueen tulvariskin hallintaan liittyvät toimenpiteet etenevät vesistöasiantuntijoiden valinnan mukaisesti yksittäisin toimenpitein. Maankäytön suunnittelu edellyttää pitkän tähtäimen näkemystä ja päätöksiä, joiden varaan tulevaa kaupunkirakennetta voidaan ohjata, tehdä varauksia ja antaa valittuihin ratkaisuihin perustuvia määräyksiä. Tästä suunnittelun aikatähtäimien erosta on syntynyt ongelma, jolle ei näy ratkaisua. Maankäytön näkökulmasta odotettiin ratkaisua isosta YVA-hankkeesta. YVA-hanke on peruttu. Kaupunkisuunnittelu on jatkanut Kokemäenjoen uuden pohjoisen jokihaaran kaavallisen valmiuden parantamista. Noormarkku-Toukarin nähtävänä olleessa osayleiskaavassa on esitetty varaus lisäjoelle Toukarin niityiltä Porin lahdelle. Yleiskaavan mukaisen tulvauoman asemakaavoitus Haapamäenradalta valtatien 8 uudelle linjaukselle asti on vireillä monessa asemakaavassa, jotka liittyvät sarjana toisiinsa.
tuksessa 2000-luvun vaihteessa. Tulvariskin hallinta on herättänyt keskustelua myös Hevosluodon asemakaavan muutoksesta. Samanaikaisesti tulvariskin hallinnan nimissä Kirjuriluodon nokan edessä olevat ruoppausmassat ollaan jälleen läjittämässä viereisen ruoppausaltaan korotukseksi. Patojen takana rakentamiskorkeuden määritteleminen on ongelmallista. Yleisesti ELY-keskuksen tulkinta lähtee siitä, että pato pettää. Vesistöasiantuntijoilla on omat korkeutensa, joista ei ole johdettu yhdenmukaisia päätöksiä. Maankäytön suunnittelun kannalta pitää päästä tilanteeseen, jossa lähtökohtana on padon riittävä korkeus ja tulvan kestävyys. Ilman riittävän laajaa vuorovaikutukseen ja selvityksiin perustuvaa valmistelua ja päätöksentekoa tilanne ei korjaannu. Toimenpiteet kohdistuvat vain akuutteihin korjauk-siin ja valintoja siirretään eteenpäin.
Yyterinniemen vireillä olevassa osayleiskaavassa törmätään samoihin ongelmiin kuin Meri-Porin osayleiskaavoi-
Kaavoituskatsaus 2015-2017
31
11
KAAVOITUSKATSAUKSEN ERILLISET SELVITYSALUEET Kaavoituskatsaukseen on merkitty selvitysalueena neljä kohdetta, joilla on laajaa merkitystä kaavoituksen, yhdyskuntarakenteen ja rakentamisvalmiuden kannalta. Valtatie 8:lle Luotsinmäen ja Pyntösjärvenojan välillä on löytynyt ratkaisu, ELY-keskuksen toimesta on laadittu aluevaraussuunnitelma. Sitä toteutetaan Noormarkku-Toukari osayleiskaavassa ja asemakaavoituksessa. Näiden kaavojen pohjalta syntyy valmius suunnitelmalliseen toteutukseen.
1.
32
Porin tulvasuojeluhankkeen lakkautetun YVA:n yhtenä vaihtoehtona oli pohjoisen kantakaupungin läpi kulkeva lisäjoki. Samassa yleiskaavan mukaisessa linjauksessa kulkee suunniteltu pääkatu Pohjoisväylä. Selvitysalueeseen kuuluvat Sunniemen tulvasuojelun lisäksi myös koko vyöhykkeen hulevesijärjestelyt. Infraratkaisujen rinnalla on tarpeen tutkia lisäjoen varren virkistysvyöhykkeen toteuttaminen. Tulevia kaava- ja infraratkaisuja varten on tarpeen laatia eri osatekijät yhdistävä yleissuunnitelma. Ensi vaiheessa tulvauoman varaus rakentunee altaiden sarjana ja virkistysalueen toteutuksena mm. erilaisilla polkuverkostoilla.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
2.
3.
4.
Valtatie 8:n parantamiseen liittyy myös valtatien 11 jatke valtatielle 8. Erityisesti liittymäratkaisu vaikuttaa maankäytön suunnittelun Liikastenmäen ja Niittymaan välillä. Kaupungin toimesta on suunniteltu valtatien linjausta, jonka toinen pää on otettu huomioon Honkaluodon asemakaavassa.
Porin Portti on Porin seudun kasvusopimuksen kohdealue, jolla on vireillä monia hankkeita, joihin liittyy myös asemakaavan muutoksia. Yhtenä päämääränä on tehottomassa käytössä olevien alueiden hyödyntäminen.
Noormarkun Ruukin alue on valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Noormarkku-Toukari yleiskaavoituksen kanssa rinnan A. Ahlström Oy täsmensi suunnitelmiaan koskien rakennuskannan vaalimista, laajentamista ja toiminnan kehittämistä. Vireillä olevan yleiskaavan ja A. Ahlström Oy:n suunnitelmien toteuttaminen edellyttää asemakaavoitusta, joka antaa mahdollisuuden ympäristöä hyödyntävälle liiketoiminnalle.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
33
12
YHTEENVETO Kaupunkisuunnittelu toteuttaa Porin kaupunkistrategiaa kaupunkisuunnittelun toiminta-ajatuksen mukaisin keinoin. Yhteistyö naapurikuntiin on laajentunut merkittävästi. Porin seudun yhdyskuntarakenteen infrastruktuurin ja palvelujen yhteensovittamista kehitetään mm. Karhukuntien maankäytön ja asumisen yhteistyöryhmässä (KARMA). Porin seudun rakennemalli ohjaa toimenpiteitä. Pax-työryhmä tiivistää yhteistyötä kaupunkisuunnittelun, strategisen suunnittelun ja isojen hallintokuntien kesken, kunhan isot sote- ja kuntarakenneratkaisut etenevät. Porin yleiskaavallista valmiutta pidetään yllä laatimalla vaiheittain osayleiskaavoja. Samalla päivitetään strategisia valintoja. Yleiskaavoituksella ja asemakaavoituksella pyritään erityisesti vahvistamaan yritystoiminnan edellytyksiä. Kaupunkikeskustan asemaa vahvistetaan palvelukeskuksena ja keskustaa tukevaa asumista lisätään. Pientaloalueet kaupunkikeskustan kehällä toteutetaan täydentävän ja tiivistävän rakentamisen periaatteilla. Kaupunkirakenteen kehittämissä tulvariskin hallinta korostuu. Siihen pitää saada lisää selkeyttä. Meri-Porin asemaa vahvistetaan luomalla yritystoiminnalle hyvät edellytykset. Perinteisen teollisuuden rinnalla kehitetään luonnonympäristöä ja virkistysalueita hyödyntävää toimialaa. Yyterinniemen ja erityisesti Yyterin kehittämisessä työstetään aktiivisessa vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Noormarkkua kehitetään kuntaliitossopimuksen ja sitä täydentävien selvitysten mukaan. Lavian kehittämistä varten parannetaan ajantasaista tietoa vastaamaan muita Porin alueita. Rantarakentamista ohjataan osallistumalla aktiivisesti ranta-asemakaavojen valmisteluun, jotta voidaan turvata rantoihin kohdistuvat erilaiset intressit. Maaseutumaisten alueiden rakentamisen ohjauksessa käytetään erilaisia joustavia suunnittelu ja päätöksentekomuotoja intressien yhteensovittamisessa. Porin kaupungin maankäytön suunnittelulla ja siihen kuuluvalla vuorovaikutuksella sovitetaan yhteen ristiriitaisiakin maankäyttöintressejä. Vuorovaikutusta tehostetaan edelleen. Käsittelyn avuksi asiat havainnollistetaan ja suunnitelmista tiedotetaan tehokkaasti. Painotukset näkyvät kaavoituskatsauksen karttaesityksessä.
34
Kaavoituskatsaus sisältää tärkeimmät kohteet. Niiden lisäksi tulee suunniteltavaksi mm. maanomistajien anomuksesta muita hankkeita, joita ei voi etukäteen ennakoida. Kaikkien kaavojen käsittely noudattaa periaatteessa samoja muotoja.
Yritysvaikutukset
Kaavoituskatsauksen toimenpiteet tähtäävät yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Satamien ja niihin liittyvien yritysten ja Peittoon kaavallinen suunnittelu liittyy monitahoiseen vuorovaikutukseen yritysten, eri viranomaisten, toimijoiden ja muiden osapuolten välillä. Päämääränä on olosuhteiden, rakenteiden ja yhteistyön hyödyntäminen resurssiviisaalla ja innovatiivisella tavalla kehittäen nykyistä ja luoden uutta yritystoimintaa, – kulttuuria ja uusia työpaikkoja. Tuulipuistojen kaavoituksella tähdätään valmiuteen uudistaa ja laajentaa uusiutuvan energian tuotantoa energiatuotantoon parhaiten sopivalla rannikkoalueella, myös merellä. Nämä alueet sisältävät potentiaalia toteuttaa valtion ja Porin seudun INKA- päämääriä yhdessä Vaasan ja Lappeenrannan kanssa. Kaupunkikeskustan tiivistäminen ja laajentaminen tarjoaa erilaisten asumismuotojen kirjon ja turvaa kaupunkikeskustan elinvoiman erilaisten palvelujen, kaupan, hallinnon, kulttuurin, osaamiskeskusten ja yhteyksien keskittymänä. Porin Portti on keskeinen osa valtion ja Porin seudun välisen kasvusopimuksen toteuttamista. Matkakeskus yhdistää linja-auto-, rautatie- ja lentoliikenteen Promenadi- akseliin. Hyvä kaupunkirakenteellinen asema helpottaa tehottamassa käytössä olevien alueiden jalostamista kaupunkimaiseen monipuoliseen käyttöön. Rautatiealueet muodostavat monia kasvukaupunkeja yhdistävän teeman. Honkaluodon, Isojoenrannan, Tiiliruukin, Noormarkun Rauhalammintien ja Ruukin alueiden ja valtatien 8 yritysalueiden kaavoituksella turvataan teollisuuden, kaupan ja palvelujen sijoittumista eri puolille kaupunkia täydentämään ja hyödyntämään nykyisiä rakenteita.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
Asuntotuotantovaikutukset Kaavoituskatsaus tähtää monipuoliseen asumisen kirjoon eri puolilla kaupunkia. Porin kantakaupunkia tiivistetään ja erityisesti Länsitiellä ja Pohjoisella kehällä varmistetaan tonttien tarjonta monimuotoista pientalotuotantoa varten. Kerrostalojen tuotanto keskittyy kaupunkikeskustaan ja aivan lähiympäristöön. Ikääntyvien asuminen ja palvelut ovat kehittämisen kohteena. Yyterinniemellä asemakaavoitetaan vanhoja taajamia, joissa yhtenä tavoitteena jätehuollon järjestäminen. Kaavojen ajanmukaisuutta seurataan ja uudistamistarpeessa olevia kohteita kirjataan kaavoituskatsaukseen. Reuna-alueilla ja kylissä tavoitteena on ohjata asumista ensisijaisesti yleiskaavoituksen avulla. Noormarkun liitos, tuulivoimalabuumi ja monet kehittämiskohteet ovat siirtäneet mm. pohjoisen Porin yleiskaavoitusta ja pohjoisten kylien suunnittelua, missä on tukeuduttava yhteisöjen aktiivisuuden ja omien toiveiden priorisoinnin varaan. Porissa 25.3.2015 Olavi Mäkelä Kaupunkisuunnittelupäällikkö
Kaava-asioista tietoja antaa Porin kaupunkisuunnittelu, Valtakatu 4, 7 krs. neuvonta puh. 044 701 1608. Kaava-asioita koskevia tietoja on saatavissa myös Porin kaupungin internet sivuilta: www.pori.fi/kaavoitus Kaupunkisuunnittelu esittää toivomuksen, että sellaiset yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan kaavojen käsittelyyn toimittavat kaupunkisuunnitteluun yhteystiedot ja kuvauksen kiinnostuksen kohteesta esim. alueen tai toimialan.
Kaavoituskatsaus 2015-2017
35
Porin kaupunki kaupunkisuunnittelu YHTEYSTIEDOT Kaavoitusta koskeva neuvonta ja kartta-arkisto: 044 701 1608 K채yntiosoite: Valtakatu 4 (7krs.) Postiosoite: PL 95, 28101 PORI kaupunkisuunnittelu@pori.fi www.pori.fi/kaavoitus