Kaikkien Pori -hankkeen loppuraportti by Porin kaupunkisuunnittelu

Kaikkien Pori

Asuinalueiden kehitt채misohjelma 2013-2015

Kaikkien Pori -hanke Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-2015

TOIMITUS

Mikko Kyrönviita Porin kaupunkisuunnittelu

VALOKUVAT

Mikko Kyrönviita Sanna Forsell Pia Hovi-Assad Antti Wallin Lentokuva Vallas Oy Suomen Ilmakuva Oy

TEKSTIT

Olavi Mäkelä Mikko Kyrönviita Daniel Nagy Maunu Häyrynen Antti Wallin Pia Hovi-Assad

TAITTO

Sari Kivioja Porin kaupunkisuunnittelu

PAINO

Länsirannikon Koulutus Oy Winnova Rauma 2016

Sisällys Sisällys

JOHDANTO................................................................................................................................4 LÄHIÖIDEN HISTORIAA PORISSA...................................................................................................6 ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013-2015 ......................................................................10 OSALLISUUS JA MONINAISUUS.....................................................................................................................12 VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA KIINNOSTAVA YMPÄRISTÖ...............................................................................14 TILOJEN UUDENLAISET KÄYTÖT, PALVELUTARJONNAN VAHVISTAMINEN JA SOSIAALISET INNOVAATIOT....16 NUORTEN KASVUN JA SOSIAALISEN EHEYDEN VAHVISTAMINEN.................................................................18 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS..........................................................................................20 ALUEET JA KESKEISET TOIMIJAT.....................................................................................................................20 YHTEISTYÖ JA POIKKIHALLINNOLLISUUS......................................................................................................22 OSALLISUUS JA UUDET TOIMINTATAVAT........................................................................................................22 YMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN........................................................................................................................25 TOIMENPITEET JA AVUSTUKSET..................................................................................................26 IMPOLA..........................................................................................................................................................27 SAMPOLA.......................................................................................................................................................28 VÄINÖLÄ........................................................................................................................................................30 PORMESTARINLUOTO.....................................................................................................................................32 PIHLAVA.........................................................................................................................................................34 LÄHIÖN HENKI - PORIN LÄHIÖIDEN KULTTUURISUUNNITTELUHANKE..............................................36 YHTEISTYÖ P4C-HANKKEESSA.....................................................................................................40 TULEVAISUUDEN HAASTEET.......................................................................................................42

johdanto HYVÄÄ ARKEA JA JUHLAAKIN Lähiöt ovat omaleimainen ja arvokas osa Suomen rakennettua ympäristöä ja kuva tietystä ajanjaksosta ja yhteiskunnan murroksesta. Siksi niihin pitää ja kannattaa panostaa, yhdistää tutkimusta ja käytännön toimenpiteitä. Useiden lähiöuudistusvaiheiden kautta on päästy lähelle avainasioita. Niistä monet ovat yhteisiä ympäri Suomea, vaikka kohteet ovat erilaisia osana eri kehitysvaiheiden rakennetta. Verkostoituminen on välittänyt hyviä käytäntöjä ja opettanut varomaan epäonnistuneita valintoja. Yhteisistä harkituista päämääristä on apua paikallisesti, arjen työssä ja mm. hallinnollisissa koukeroissa. Ministeriöiden ja kaupunkien siiloutuneista rakenteista ja toimintatavoista pitää edelleen ponnistella kohti kokonaisvaltaisempaa yhteistyötä. Tiedon täytyy kulkea. Porissa lähiöuudistus on edennyt sykleittäin. Painotukset ovat ympäristöstä ja infrastruktuurista siirtyneet lähemmäksi ihmisiä. Siksi jatkuvuutta täytyy parantaa. Suomen lähiöiden korjausvelka kasvaa kriittiseksi. Kaikkien Pori -hankkeen viime vaiheessa onkin palattu rakennuksiin, lähelle asukkaiden välttämättömiä valintoja. Tarkoitus on kartoittaa nykytilanne ja remonttitarpeet. Työ jatkuu ja kaupungin rooli tulee taas kertaalleen pohdittavaksi. Kiitän kaikkia osapuolia hyvästä yhteistyöstä. Voimme perustellusti ylpeillä tässä raportissa kuvatuilla saavutuksilla. Yhteistyö asukkaiden ja Porin yliopistokeskuksessa toimivan Turun yliopiston maisemantutkimuksen Lähiön henki -tutkimushankkeen kanssa on kehittynyt lähiöyhteistyön kautta läheiseksi ja palkitsevaksi. Arvostuksessa piilee asian ydin. Olavi Mäkelä, kaupunkisuunnittelupäällikkö

Sampolan kerrostaloalue vuonna 1983 ja 2015.

Lapset ja nuoret koristelemassa Sampolan bussipys채kin vanerilevyj채.

1 LÄHIÖIDEN HISTORIAA PORISSA Pihlavan kerrostaloalue syntyi pian Porin maalaiskunnan vuoden 1967 kuntaliitoksen jälkeen. Satamat ja lähialueen suurteollisuusyritykset tarvitsivat työntekijöilleen asuntoja. Lähistöllä myös Uniluodon ja Kaanaan kaupunginosien pientaloalueiden kyljessä kasvoi korkeita kerrostaloja. Elementtikerrostalot nousivat nopeasti ja muuttivat idyllisen ympäristön ja polarisoivat asumisen. Taloja rakennettiin vielä, vaikka tarve oli hiipunut. Maaltamuuton ja kaupunkien kasvun jälkeen alkoi uusi suuri rakennemuutos, Porissa Suomen kärjessä. Rakennemuutoksella on ollut monitahoisia vaikutuksia, joiden ketjuuntumisen seurausten kanssa eletään vielä pitkään. Lähiöiden ongelmat nostivat pintaan juurettomuuden etenkin silloin, kun työtä ei enää ollutkaan. Porin Pormestarinluoto, parisen kilometriä pohjoiseen Porin torilta on Suomen lähiöuudistuksen pioneereja. Kerrostaloja rakennettiin väljästi alavalle pellolle, jolle levitettiin hankalaa savimaata. Puut eivät kasvaneet ja talot törröttivät usein kuraisessa tasaisessa maastossa. Ympäristöä piti ruveta parantamaan. Asukkaita oli paljon ja niin myös ongelmia. Tänään asukkaita on paljon vähemmän ja Pormestarinluoto on hyvin vehreä ja lähialueen palvelut ovat parantuneet. Taloja on korjattu, mutta edelleen syntyvaiheen leima elää monen mielessä.

1960-70 1970-80 Impolan, SampoPihlavan kerroslan, Väinölän ja talovaltainen Pormestarinluodon asuinalue kerrostalovaltaiset rakentuu asuinalueet rakentuvat

1980-89 Pormestarinluoto projekti

1995 Pihlavan kerrostaloalueen kehittämisselvitys

1996 Lähiöasuminen ja perusparannustarpeet Sampolassa

1996-99 Sampolan alueen kehittämissuunnitelma

Pormestarinluodon kehittämiskilpailun arvostelupöytäkirjan kansi vuodelta 1981.

2001-2003 Porin lähiöiden kilpailukyvyn parantaminen -hanke

2005-2007 ARAn käyttöasteprojekti

2008-2011 Lähiöistä lähiökaupunginosiksi lähiöohjelma, Kompakti kaupunki -hanke

2013-2015 Asuinalueiden kehittämisohjelma, Kaikkien Pori -hanke

Pihlavan kerrostaloalue, entinen Pihlavan sahan ja kuitulevytehtaan alue vuonna 1982.

Itäisessä kantakaupungissa on kolme lähiötä, lähellä toisiaan. Sampolan kerrostaloalueen käynnisti terästehtaan odotus Outokummun kylkeen. Terästehdasta ei tullut, mutta Sampola on rakennettu paria tonttia lukuun ottamatta. Samoihin aikoihin rakennettiin Sampolan vastakkaisille puolille Väinölänahoa ja Impolaa. Alueilla on oma ilmeensä ja myös muita ominaispiirteitä. Kantakaupungin lähikehällä lähiöitä yhdistää ajan suunnitteluperiaatteiden mukaisesti liikenteen ulkosyöttöisyys. Tämä ratkaisu eristää lähiöitä. Naapurit vierastavat eivätkä tule poikenneeksi ilman erityistä päätöstä. Ulkosyötön murtaminen on hankalaa, koska se turvaa myös alueen parhaita puolia. Syvällä rakenteissa pesivät ja kasautuvat ongelmat haastavat kuitenkin yhä. Kierre kantaa pitkään monista ponnisteluista huolimatta. Naapurikaupunginosien asukkaat pitää saada liikkumaan yhteisessä ympäristössä ja ottamaan omakseen, käyttämään yhteisiä palveluita. Monien lähiöuudistuskierrosten tuella ympäristöä ja vuorovaikutteista yhteistyötä on kehitetty ja näin on saavutettu merkittäviä muutoksia. Olavi Mäkelä, kaupunkisuunnittelupäällikkö

Väinölä vuonna 1982.

Sampolan lĂ¤hiĂśn rakentuminen 1970-luvulla.

2 ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013-2015 Asuinalueiden kehittämisohjelman tavoitteena oli edistää asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistä segregaatiota eli alueellista eriytymistä. Ohjelmaa koordinoi ympäristöministeriö ja toteutuksesta vastasi Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA. Lisäksi ohjelmassa olivat mukana työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto. Asuinalueiden kehittämisohjelmassa oli mukana 13 kaupunkien kehittämisohjelmaa ja 21 tutkimushanketta.

KAUPUNKIEN KEHITTÄMISHANKKEET Espoo: Espoon keskuksen kehittämisprojekti – visioista tekoihin Helsinki: Kaupunginosien Helsinki -hankekokonaisuus Joensuu: Rantakylä-Utra Jyväskylä: Hyvinvointia Huhtasuolle Kuopio: Pihkassa Männistöön Lahti: Liipolan asuinalueohjelma Lappeenranta: Länsi-alue omaksi Oulu: Tulevaisuuden Kaukovainio Pori: Kaikkien Pori -hanke Tampere: Oma Tesoma Turku: Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet - vetovoimainen Turku (kohdealueet Halinen, Pansio-Perno, Varissuo) Vaasa: Ristinummi – saavutettavuuden tasavertaisuus Vantaa: Hakunilan suuralue ja Länsimäen kehittäminen -hanke

Oulu

Vaasa Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori

Tampere Lahti

Turku Espoo

Vantaa Helsinki

Lappeenranta

Asunto- ja kulttuuriministeri Pia Viitanen tutustui Porin lähiöihin lähiökierroksellaan kesällä 2014.

TUTKIMUSHANKKEET Asuinalue lapsiperheiden kokemana (ASLAKO) - Helsingin yliopisto, Palmenia Eheyttämisen edellytykset (EHED) - Oulun yliopisto Elinvoimaisen asuinalueen tilat (ELINAT) - Aalto-yliopisto Hyvinvoinnin tekijät – asuinalueen merkitys hyvinvoinnin kokemisessa - Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina (Lapin yliopisto ja Helsingin yliopisto / Palmenia) Jyväskylän tutkimushanke - Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Kaukovainion kestävä tulevaisuus (KAKETSU) - Oulun ammattikorkeakoulu Kaupunkikumppanuutta! - Helsingin yliopisto Koulu keskellä korttelia -tutkimushanke - Turun ammattikorkeakoulu Lähiön henki – Porin lähiöiden kulttuurisuunnitteluhanke - Turun yliopisto Oma Paja – Nuoret ja sosiaaliset innovaatiot - Tampereen yliopisto Oma Verkko - Tesoman nuorten osallisuutta vahvistava palvelumalli - Tampereen yliopisto Osallistuva budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa - Tampereen yliopisto Ostoskeskukset julkisina tiloina - Helsingin yliopisto Ristinummi 2.0 - MediaCity Segregaation ehkäiseminen ja alueen elinvoiman lisääminen uudistavan aluekehittämisen avulla (SEULI) - Tampereen teknillinen yliopisto Senioripalveluinnovaatioiden tutkiminen ja pilotointi (SENER) - Itä-Suomen yliopisto Tiede, taide ja teknologia asuinalueen kehittämisessä - Turun yliopisto Valikoivan muuttoliikkeen dynamiikka asuinalueiden eriytymiskehityksessä - Helsingin yliopisto Valikoivan muuttoliikkeen vaikutukset alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla -Kuluttajatutkimuskeskus Välittävät Valittavat Verkostot - Laurea-ammattikorkeakoulu

OPPIMATERIAALIHANKKEET Lähiökehittämisen oppimateriaalituotanto (LähiöOppi) - Tampereen teknillinen yliopisto/ Arkkitehtuurin laitos/ korjausrakentamisen tutkimusryhmä Lähiökerrostalojen ja -asuntojen muutossuunnittelun mallit (MuutosMallit) - Tampereen teknillinen yliopisto/ Arkkitehtuurin laitos/ korjausrakentamisen tutkimusryhmä Sosiaalisesti kestävällä innovoinnilla asuinalueiden uudistamiseen - Lappeenrannan teknillinen yliopisto/ Lahti school of innovation

I II

III IV

OSALLISUUS JA MONINAISUUS

VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA KIINNOSTAVA YMPÄRISTÖ

III

TILOJEN UUDENLAISET KÄYTÖT, PALVELUTARJONNAN VAHVISTAMINEN JA SOSIAALISET INNOVAATIOT

NUORTEN KASVUN JA SOSIAALISEN EHEYDEN VAHVISTAMINEN

KEHITTÄMISTEEMAT - I OSALLISUUS JA MONINAISUUS Asukkaiden osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen tulee kytkeä vahvasti eri kehittämisteemojen lähtökohdaksi. Tällä tavoin asukkaiden kokemukset, luovuus ja toiminnalliset resurssit saadaan mukaan kehittämistyöhön. Osallistumistapoja kehitettäessä on tärkeää tunnistaa asukasrakenteen moninaisuus, ja käytettävä niin perinteisiä yhdistystoimintaan perustuvia malleja kuin luotava uusia osallistumistapoja sekä hyödynnettävä uutta teknologiaa. Osallistumiskynnys on syytä pitää matalana, ja kannustaa ihmisiä omatoimisuuteen ja vastuunottoon asuinympäristöstään. Samalla kaupunkilaisten omat tapahtumat ovat osoitus kaupungin elinvoimasta, ja ne voidaan nähdä sosiaalisina innovaationa, jotka tukevat kaupunginosien luovaa elinvoimaa. Asukkaiden mukanaolo kehittämistoiminnassa vaikuttaa myönteisesti alueen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen, ja lisää vastuuta oman alueen hyvinvoinnista. Osallistuvalla kehittämisellä asuinalueita voidaan kehittää niin, että ne ovat hyviä paikkoja asua ja elää kaikille sukupolville. Erityisesti on tarve luoda sellaisia osallistumismalleja, joissa kielelliset ja kulttuuriset erot otetaan huomioon ja, jotka rohkaisevat eri väestöryhmien väliseen vuorovaikutukseen ja osallisuuteen.

Asukkaat Koiviston ulkoilupuiston suunnittelussa ja tunnelmaa Pormestarinluodon markkinoilta.

Valolinna-yhteisötaideteos toi väriä Sampolaan ja sai asukkaat liikkeelle. Joukahaisen puiston suunnittelu käynnistyi Lähiön henki -tutkimushankkeen toteuttaman kyselyn läpikäynnillä ja suunnittelutyöpajalla.

I II

III IV

OSALLISUUS JA MONINAISUUS

VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA KIINNOSTAVA YMPÄRISTÖ

III

TILOJEN UUDENLAISET KÄYTÖT, PALVELUTARJONNAN VAHVISTAMINEN JA SOSIAALISET INNOVAATIOT

NUORTEN KASVUN JA SOSIAALISEN EHEYDEN VAHVISTAMINEN

KEHITTÄMISTEEMAT - II VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA KIINNOSTAVA YMPÄRISTÖ Asuinympäristön tulee vastata kokonaisvaltaisesti ihmisen tarpeisiin. Sen on annettava mahdollisuuksia esimerkiksi luontoyhteyteen, yhteisöllisyyteen ja luovaan toiminnallisuuteen. Asuinympäristöön on luotava uudenlaisia luonnollisen kohtaamisen ja toiminnan paikkoja, jotka rohkaisevat vuorovaikutukseen eri asukasryhmien välillä. Paikallisen turvallisuussuunnittelun avulla voidaan parantaa lähiympäristöjen siisteyttä ja yleistä viihtyisyyttä, joilla on taas vaikutusta ihmisten turvallisuuden tunteeseen. Tutkimusten mukaan ympäristön sotkuisuus ja epäviihtyvyys lisäävät rikoksia ja häiriöitä. Piha-alueiden ja kulkuväylien kunnossapito ja siisteys vähentävät paitsi tapaturmien riskiä myös lisäävät yleistä viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Asuinympäristöjen esteettömyyteen panostaminen on tärkeää, sillä tulevaisuudessa entistä useampi ikääntynyt asuu omassa kodissaan yhä pidempään. Samalla esteettömyydellä luodaan hyvää ja turvallista asuinympäristöä kaikille. Monipuoliset asumismahdollisuudet lisäävät asuinalueiden elinvoimaa ja parantavat ikääntyneiden mahdollisuuksia asua omassa kodissaan. Asuntokannan monipuolistaminen ja esteettömyyden lisääminen sekä kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksien lisääminen vahvistavat asuinalueita. Kunnissa onkin mietittävä, kuinka asuinalueita täydennetään omistus-, vuokra-, asumisoikeus- ja palveluasumista sekoittamalla, ja millaisilla keinoilla tämän tavoitteen toteutumista voidaan tukea.

Uutta palveluasumista Väinölään.

Kerrostaloalueiden pihat ovat siistissä kunnossa, kuva Väinölästä. Koiviston ulkoilupuistossa sijaitsevat T.E.H.D.A.S ry:n veistospuisto ja viljelypalstat ovat esimerkkejä yhteisöllisyydestä ja luovasta toiminnasta.

I II

III IV

OSALLISUUS JA MONINAISUUS

VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA KIINNOSTAVA YMPÄRISTÖ

III

TILOJEN UUDENLAISET KÄYTÖT, PALVELUTARJONNAN VAHVISTAMINEN JA SOSIAALISET INNOVAATIOT

NUORTEN KASVUN JA SOSIAALISEN EHEYDEN VAHVISTAMINEN

KEHITTÄMISTEEMAT - III TILOJEN UUDENLAISET KÄYTÖT, PALVELUTARJONNAN VAHVISTAMINEN JA SOSIAALISET INNOVAATIOT Palvelujen saatavuus asuinalueilla vaikuttaa ihmisten arkipäivän toimintoihin ja mielikuviin. Monilla asuinalueilla on myös tarve kehittää uudenlaisia palveluympäristöjä, joissa voidaan yhdistää erilaisia palveluja ja rakentaa yhteisöllisiä kohtaamisen ja asukastoiminnan paikkoja sekä hyödyntää olemassa olevia tiloja uudella tavalla. Vahvoilla, saavutettavilla, yhdenvertaisilla, vaikuttavilla ja asiakaskeskeisillä peruspalveluilla kyetään jo varhain puuttumaan ongelmiin ja tukemaan käyttäjiä itsenäisessä selviytymisessä. Vaikeissa olosuhteissa elävät ja vähemmistöryhmät tarvitsevat lisäksi kohdennettuja palveluja, ja ikääntyneiden itsenäistä elämää, toimintakykyä ja osallisuutta tuetaan parhaiten heidän omassa asuinympäristössään. Apuna tässä voidaan käyttää uutta teknologiaa. Lähikouluilla on keskeinen merkitys lapsiperheille. Kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopolitiikan palvelut ovat tärkeitä asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden tuottamisessa. Esimerkiksi kirjastot ovat tärkeitä asuinalueiden toimintapaikkoja, ja kirjaston toimintamuotoja voidaan edelleen kehittää yhdessä asukkaiden kanssa. Lähiliikuntapaikat vaikuttavat keskeisesti arkiliikunnan harrastamiseen ja siten terveyteen ja hyvinvointiin. Liikuntapaikkoja on kehitettävä siten, että ne monipuolisesti rohkaisevat kaikkia asukkaita, myös erilaisista kulttuuritaustoista tulevia, liikkumaan. Samalla tulee kiinnittää huomiota mahdollisuuksiin käyttää myös kouluja liikunta- ja harrastustiloina koko asuinalueen väestölle.

Palvelukeskuksissa on monipuoliset palvelut ja harrastusmahdollisuudet.

Pormestarinluodon asukastuvalla on aktiivista harrastustoimintaa. Hankkeessa hyödynnettiin tyhjillään olevia tiloja, kuten yhdessä Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa tyhjään päiväkotiin toteutetussa taidenäyttelyssä. Meri-Porin yhtenäiskoulun pihaan nousi kaikkia alueen asukkaita palveleva monitoimikaukalo.

I II

III IV

OSALLISUUS JA MONINAISUUS

VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA KIINNOSTAVA YMPÄRISTÖ

III

TILOJEN UUDENLAISET KÄYTÖT, PALVELUTARJONNAN VAHVISTAMINEN JA SOSIAALISET INNOVAATIOT

NUORTEN KASVUN JA SOSIAALISEN EHEYDEN VAHVISTAMINEN

Satakunnan skeittarit ry:n kanssa yhteistyössä kunnostettu Pormestarinluodon skeittiparkki on saavuttanut suuren suosion. Kuvassa Kaarisillan yhtenäiskoulun oppilaat Satakunnan skeittarit ry:n vetämällä liikuntatunnilla.

KEHITTÄMISTEEMAT - IV NUORTEN KASVUN JA SOSIAALISEN EHEYDEN VAHVISTAMINEN Nuorten heikko osallisuus on vakava ongelma, joka vaikeuttaa nuorten elämänhallintaa. Asuinalueet ja niiden palvelut ja toimintamahdollisuudet on nähtävä nuorten osallisuuden vahvistamisen ympäristöinä. Nuorten osallisuuden vahvistamiseksi asuinalueilla on kiinnitettävä huomiota koulutuksen, harrastamisen ja työllistymisen mahdollisuuksiin. Koulut on otettava aktiivisesti mukaan asuinalueiden kehittämistyöhön ja harrastusmahdollisuuksia ja nuorten liikunnallisuutta on vahvistettava yhdessä asuinalueen ja lähialueiden järjestöjen kanssa. Myös kulttuuriharrastusten mahdollisuuksiin arjen toimintaympäristöissä on kiinnitettävä huomiota ja samalla vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastamisen taloudelliseen ja muuhun tukemiseen on etsittävä uusia keinoja.

Nuoret osallistuivat aktiivisesti Sampolan s채kkiviljelyn istutustalkoisiin.

3 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS ALUEET JA KESKEISET TOIMIJAT Kaikkien Pori -hankkeen tavoitteena oli Asuinalueiden kehittämisohjelman mukaisesti edistää asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistä segregaatiota eli alueellista eriytymistä. Hankkeeseen kuuluivat Pihlavan, Pormestarinluodon, Sampolan, Impolan ja Väinölän kaupunginosat. Hanke jatkoi edellisen lähiöprojektin Kompakti kaupunki -hankkeen tavoin kantakaupungin yleiskaava 2025 teemaa kompaktin ja elinvoimaisen kaupungin toteuttamiseksi.

KUSTANNUSRAKENNE Kokonaiskustannusarvio Omarahoitusosuus Haettava avustus (20 %)

2013 125 000 € 100 000 € 25 000 €

2014 200 000 € 160 000 € 40 000 €

2015 200 000 € 160 000 € 40 000 €

Yhteensä 525 000 € 420 000 € 105 000 €

Hankkeen koordinaattori: Projektisuunnittelija Mikko Kyrönviita Hankkeen vastuuhenkilö: Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä Ohjausryhmä: apulaiskaupunginjohtaja kaupunkisuunnittelu varainhallinta perusturvakeskus/aikuissosiaalityö vapaa-aikavirasto sivistyskeskus puistotoimi katu- ja puistosuunnittelu Turun yliopisto/Lähiön henki -tutkimushanke ympäristövirasto/rakennusvalvonta Kiinteistöliitto Satakunta Satakunnan isännöitsijät ry Porin yrittäjät ry Meri-Porin yrittäjät ry Porin YH-asunnot Porin kiinteistönomistajain keskusjärjestö ry Pormestarinluodon asukasyhdistys ry Väinölän kirjastoyhdistys ry Sampolan asukkaat ry Pihlavan asukasyhdistys ry Valmisteluryhmä: kaupunkisuunnittelu perusturvakeskus/aikuissosiaalityö puistotoimi katu- ja puistosuunnittelu vapaa-aikavirasto kasvatus- ja opetusvirasto työllisyydenhoito varainhallinta Lisäksi yhteistyössä Kulttuuriasiainkeskus

LS/T

E/T

TAHKOLUOTO

HAAPAMÄKI

PEITTOO

vt 23

A/P V REPOSAARI

vt 8

LS /

MÄNTYLUOTO

A/P

NATURA

V/P

NATURA

SELKÄMEREN KANSALLISPUISTO

IN C

vt 2

A/P

ST T

PORIN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO

T V

T/P

A/P

PORI

2, 8, 11, 23

KESKUKSET ASUMINEN JA SIIHEN LIITTYVÄT PALVELUT TEOLLISUUS YM. YRITYSALUEET PALVELUT ERITYISALUE LIIKENNEALUEET, SATAMAT, LENTOKENTTÄ MATKAKESKUS VIRKISTYSALUEET LAAJENEMISSUUNTA PROMENADI-AKSELI SUUNNITELTU TIE RAUTATIE KUNNANRAJA VALTATIET KAIKKIEN PORI -HANKEALUEET

ULVILA

P UUSI JOKIHAARA VARMUUDEN VUOKSI

A/P

T/P

V PORIN METSÄ

vt 8

A/P

P/T

vt 2, vt 8

MAANKÄYTÖN PÄÄPIIRTEET/ EHEYTTÄMINEN JA KEHITTÄMINEN A/P T P E L MK V

vt 8

LUODOT

HYBRID C

A/P

CITY A/P

MK P/T LL vt 2

P/T

ULVILA

vt 11

A/P

TY P/T

A/P

ULVILA LUVIA

P/T

URPO

A/P 0

5 km

Lähiöiden sijainti kaupunkirakenteessa.

YHTEISTYÖ JA POIKKIHALLINNOLLISUUS Hankeen tavoitteena oli poikkihallinnollisen yhteistyön, toiminnan jatkuvuuden ja eri osapuolten välisen luottamuksen lisääminen. Yhteistyö Turun yliopiston maisemantutkimuksen koulutusohjelman Lähiön henki -tutkimushankkeen kanssa oli aktiivista ja hyödytti kaupungin kehittämishankkeen toteuttamista sekä antoi välineitä tulevaan suunnitteluun. Tavoitteiden toteutumista tuki myös projektisuunnittelija Mikko Kyrönviidan ja hankkeen muiden hallintokuntien osallistuminen URBACT-ohjelman kansainväliseen verkostohankkeeseen. Myös yhteistyö Aalto-yliopiston PUPA:n (Pori Urban Platform of Aalto University) ja Elävä Pori -hankkeen kanssa oli antoisaa.

OSALLISUUS JA UUDET TOIMINTATAVAT Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen oli hankkeen keskeisin painopiste ja kehittämisen lähtökohta. Hankkeen alueilla toimii vireitä asukas-, taide- ja teatteriyhdistyksiä sekä muita kolmannen sektorin toimijoita ja aktiivisia asukkaita, joiden toiminta tapahtumineen, kerhoineen ja asukastilaisuuksineen vaikuttaa positiivisesti paljon alueita laajemminkin. Hankkeessa pyrittiinkin tukemaan ja mahdollistamaan asukkaista ja yhteisöistä kumpuavaa toimintaa sekä luomaan uusia toimintatapoja. Erinomaisena esimerkkinä koululaisten Impolaan toteuttama puistojuhla ja kirppispäivä, asukasyhdistysten monipuoliset tapahtumat sekä Pormestarinluodon asukasyhdistyksen Työpankki-hanke, jonka myötä yhdistys toteuttaa työllistävää asukastupa-, nuorisotila ja pyöräpajatoimintaa sekä lähikirjastopalveluita Pormestarinluodossa ja Väinölässä. Asukastuvat ovat avainasemassa yhteisöllisen kohtaamisen paikkoina. Hankkeessa kehitettiin asukastupien toimintaa ja palveluita hankkimalla mm. asiakaspäätteitä ja uusimalla kalusteita ja varusteita. Ympäristöviraston hallinnoiman ja Ympäristöministeriön rahoittaman Ravinnepankki – ruokahävikin ravinteet hyötykäyttöön -hankkeen myötä testattiin keväällä 2015 kouluilla ylijääneen ruuan jakamista Pormestarinluodon ja Sampolan asukastuvilla. Ruokaa saatiin Kuninkaanhaan, Käppärän ja Itä-Porin koulujen sekä Noormarkun yhtenäiskoulun keittiöiltä, mistä Nuorten työpaja kuljetti sen asukastuville. Kokeilu osoitti toimintamallin toimivaksi ja tarpeelliseksi, ja lahjoittajilta sekä asiakkailta saadun hyvä palautteen myötä toimintaa jatkettiin syksyllä. Uusia verkostoja ja toimintakulttuuria luomalla koulujen ruokahävikin hyödyntämisestä tehtiin käytäntö, joka hyödyntää olemassa olevia resursseja luoden uusia palveluja.

Pihlavalainen Tapuliteatteri ry esiintyi Pihlavan PikkuAreena -tapahtumassa. Pormestarinluodon asukasyhdistyksen pyöräpajalta saa pyörähuoltoa ja voi ostaa kunnostettuja polkupyöriä. Myös joulupukki vieraili Sampolan asukasyhdistyksen järjestämillä joulumarkkinoilla.

SAMPOLA Perusturvakeskus, aikuissosiaalityö, asukastupa Itä-Porin yhtenäiskoulu Vapaa-aikavirasto, nuorisotoiminta, nuorisotila Kulttuuriasiainkeskus, Kinokellari-toiminta, Varpa Filmi TPK katu- ja puistosuunnittelu Puistotoimi Sampolan kirjasto Sampolan asukkaat ry Lähiön henki -tutkimushanke Otsolan setlementti Sampolan Lämpö ja huolto Sampolan palvelukeskus Oy Aalto-yliopiston Elävä Pori -hanke Porin taidemuseo MLL Satakunnan piiri, Porkkanapesä IMPOLA Kulttuuriasiainkeskus, Kinokellari-toiminta, Varpa Filmi Kuninkaanhaan koulu Lähiön henki -tutkimushanke VVO Mikkolan Prisma VÄINÖLÄ Puistotoimi Väinölän koulu Väinölän kirjastoyhdistys, asukastupa ja nuorisotila Lähiön henki -tutkimushanke T.E.H.D.A.S ry TPK katu- ja puistosuunnittelu TPK rakentamisyksikkö

PIHLAVAN PALVELUALUE Vapaa-aikavirasto, nuorisotoiminta, nuorisotila Perusturvakeskus, aikuissosiaalityö, asukastupa Pihlavan asukasyhdistys ry Puistotoimi Lähiön henki -tutkimushanke Meri-Porin yhtenäiskoulu Meri-Porin palvelukeskus Oy Pihlavan kirjasto PORMESTARINLUOTO Vapaa-aikavirasto, nuorisotoiminta, nuorisotila Perusturvakeskus, aikuissosiaalityö, asukastupa Pormestarinluodon alueellinen yhteistyöryhmä Pormestarinluodon asukasyhdistys ry Kaarisillan yhtenäiskoulu Aalto-yliopisto Lähiön henki -tutkimushanke Pori Biennaali -taidenäyttely Satakunnan skeittarit ry Frisbeegolf-seura Mustavaris Puistotoimi

Nuorisotilat ovat tärkeitä nuorten kohtaamispaikkoja ja toiminta luo mahdollisuuksia nuorten osallisuudelle. Sampolan, Pormestarinluodon ja Pihlavan nuorisotilat järjestävät muun muassa teemapäiviä, retkiä ja tapahtumia sekä kesätoimintaviikkoa yhdessä Otsolan setlementin ja muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa tuettiin nuorisotilojen toimintaa ja kesätoimintaviikkoja, jolloin toteutettiin esimerkiksi Sampolan bussikatoksen suunnittelu- ja maalaustyöpajat yhdessä Lähiön henki -tutkimushankkeen kanssa. Lisäksi Pihlavan nuorisotila sai täysin uudet tilat koulun siirryttyä toimimaan uuteen Meri-Porin yhtenäiskouluun. Alueiden palvelukeskukset, kirjastot ja koulut tiloineen ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja osallisuuden tuottamisessa ja niiden palvelut vaikuttavat merkittävästi ihmisten arkipäivän toimintoihin ja mielikuviin. Sampolan ja Meri-Porin palvelukeskuksiin, joissa toimii esimerkiksi alueiden kirjastot, kaupat ja apteekki sekä koulut ja uimahalli, toteutettiin merkittäviä peruskorjauksia ja uudistuksia, joiden myötä parannettiin merkittävästi toimintojen ja palveluiden toimintaedellytyksiä. Kaupunkisuunnittelussa ja ympäristön sekä asuinalueiden kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia asukkaiden kokemuksen, luovuuden ja toiminnallisten resurssien hyödyntämiseen kehittämistyössä siten, että toiminta tukee kaikkia osapuolia. Esimerkiksi Väinölän Joukahaisenpuiston uudistus yhdessä asukkaiden ja koululaisten kanssa, Sampolan bussipysäkin tuunaus taideteokseksi ja Koiviston ulkoilupuiston penkkien yhteissuunnittelu sekä asukkaiden toteuttama Pormestarinluodon koira-aitaus ”Kassun tassula” yhdistivät eri ikäisiä asukkaita, kaupungin hallintokuntia, yhdistyksiä ja muita toimijoita luoden uusia toimintatapoja ja konkreettisia mahdollisuuksia osallistua oman ympäristön kehittämiseen. Myös T.E.H.D.A.S ry:n veistospuisto ja tapahtumat ovat herättäneet henkiin Väinölän entisen radioaseman ja vaikuttaneet positiivisesti ympäröivään Koiviston ulkoilupuistoon. Näihin kaikkiin liittyi asukkaiden mukana olo kehittämistoiminnassa, joka taas vaikuttaa myönteisesti alueen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen sekä lisää vastuuta oman alueen hyvinvoinnista. Näin pyrittiin luomaan myös uusia kohtaamisen ja toiminnan paikkoja, jotka rohkaisevat vuorovaikutukseen eri asukasryhmien välillä.

Väinölän koulun oppilaat suunnittelivat ja toteuttivat Joukahaisenpuiston uudistuksen ja istutukset yhdessä puistotoimen kanssa.

YMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Hankkeessa panostettiin viihtyisän ympäristön, julkisten tilojen toimintamahdollisuuksien sekä saavutettavuuden ja turvallisuuden kehittämiseen. Hahlontien ja Sampolantien uudet kevyen liikenteen väylät Sampolassa, Jokisatamantien valaistus ja Ruskakotien uusi kevyen liikenteen linjaus ja suojatiet Pormestarinluodossa sekä Väinölänraitin muutokset lisäsivät liikenneturvallisuutta ja paransivat yhteyksiä. Nuorisovaltuuston aloitteesta toteutetussa Kaarisillan koulun Messipojanpuiston valaistuksessa nuoret vaikuttivat konkreettisella tavalla ympäristön laadun parantamiseen. Ympäristön toimintamahdollisuuksia lisättiin myös arkiliikuntaan kannustavien lähiliikuntapaikkojen parantamisella. Pormestarinluodon ja Väinölän monitoimikaukaloihin uusittiin tekonurmet, Pormestarinluodon skeittiparkkia parannettiin yhdessä harrastajien yhdistyksen kanssa ja alueiden kunto- ja metsäpolkuja kunnostettiin ja valaistusta uusittiin. Kouluverkkouudistuksen myötä syntyneen Meri-Porin yhtenäiskoulun piha-alueelle toteutettiin kaikkia alueen asukkaita palvelevat monitoimikaukalo ja lasten leikkialueet laitteineen. Puistojen ja lasten leikkipaikkojen varustetasoa parannettiin myös muun muassa Sampolan Pirkanpuistossa ja Pormestarinluodon Länsituulenpuistossa ja hankkeen alueille hankittiin lisää penkkejä ja roska-astioita. Osana hanketta on valmisteltu myös Yyterinniemen osayleiskaavaa, jossa on jäsennetty alueen keskuksen eli Pihlavan tulevia maankäytöllisiä asioita, kuten toimintojen ja palvelujen sijoittumista. Alueen palvelutarjonnan, elinkeinotoiminnan, liikenteen ja asumisen pitkän aikavälin suunnitelmat sisältyvät yleiskaavatyöhön. Luvussa neljä eritellään tarkemmin kaikki hankkeen aikana toteutetut alueittaiset toimenpiteet ja kehittämiskohteet.

Joukahaisenpuiston kukkaloistoa parannusten jälkeen. Arkkitehtuurikävely Sampolassa nosti esiin alueen rakennushistoriallisen arvon ja omaleimaisuuden. Sampolantien uuden kevyen liikenteen väylän myötä yhteys Impolasta Sampolan kautta Väinölään parani merkittävästi.

4 TOIMENPITEET JA AVUSTUKSET KESKEISIMMÄT TOIMENPITEET ALUEITTAIN Kaikkien Pori -hanketta koordinoi Porin kaupunkisuunnittelu, mutta toimenpiteiden toteutuksesta vastasivat useat eri hallintokunnat ja yksiköt työntekijöineen sekä Turun yliopiston Lähiön henki -tutkimushanke ja Aalto-yliopiston Porin toiminta ja Elävä Pori -hanke. Asukkaat ja yhdistykset sekä muut tahot olivat aktiivisia hankkeen toteuttajia ja aivan keskeisessä asemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella tuettiin eri tahojen osaamista ja toimintaa, eikä hankkeen toteuttaminen ilman tätä olisi ollut tässä laajuudessa mahdollista.

HANKKEESTA SAADUT AVUSTUKSET Kehittämisavustus Investointiavustus

105 000 € 254 603 €

Perustyö ja osa toimenpiteistä olisivat varmasti toteutuneet ilman hankettakin, mutta sen myötä tehtäviä voitiin ajoittaa ja kohdentaa tehokkaammin sekä löytää uusia, eri osapuolia hyödyttäviä yhteistyötapoja. Vaikka avustusosuudet voivat tuntua suuria investointeja toteutettaessa pieniltä, niin toisaalla niillä saattaa olla todella suuri vaikutus. Muutamalla tonnilla saa esimerkiksi asukastupatoimintaan konkreettisia parannuksia. Saatuja avustuksia käytettiinkin jo hankkeen aikana yhteisten tavoitteiden edistämiseen ja uusien toimenpiteiden aloittamiseen. Seuraavassa eritellään hankkeen aikana toteutetut toimenpiteet tekijöineen. Esityksessä jää väkisinkin hieman näkymättömiin yhteistyön sisällöllinen merkittävyys, mutta eri toimijoiden listaus antanee kuvan yhteistyön laajuudesta. Voikin sanoa, että hankkeen tärkein anti oli koota yhteen eri toimijat ja osaajat ja näin luoda jatkuvuutta sekä edellytyksiä kokonaisvaltaiseen, mutta joustavaan ja yhteistyössä tehtävään alueiden kehittämiseen. Asukasyhdistykset ovat erittäin aktiivisia!

Impola 3 1 2

Puistojuhla Impolanpuistossa Porin kaupunki/ sivistyskeskus/ Kuninkaanhaan koulu Mikkolan Prisma VVO Turun yliopisto/ Lähiön henki -tutkimushanke

Asukastilaisuudet Porin kaupunki/ kaupunkisuunnittelu

Kinokellari-elokuvanäytökset Porin kaupunki/ kulttuuriasiainkeskus Varpa Filmi

Sampola 10

2 4

5 2 10

6 8

1 2

Pirkanpuiston leikkipuiston kunnostus Porin kaupunki/ TPK/ puistotoimi Säkkiviljely Porin kaupunki/ TPK/ puistotoimi Porin kaupunki/ vapaa-aikavirasto/ nuorisopalvelut Sampolan asukkaat ry Nuorisotila Tila- ja hankintakustannukset Porin kaupunki/ vapaa-aikavirasto/ nuorisopalvelut

Valolinna -yhteisötaideteos taiteilijat Anna Turunen ja Anne Roininen asukkaat

Bussipysäkki taideteokseksi Porin kaupunki/ vapaa-aikavirasto/ nuorisopalvelut Turun yliopisto/ Lähiön henki -tutkimushanke Otsolan setlementti asukkaat

Kinokellari-elokuvanäytökset Porin kaupunki/ kulttuuriasiainkeskus Varpa Filmi

Sampolan palvelukeskus Vesikaton uusiminen ja seinäelementtien saumaus Sampolan palvelukeskus Oy

Asukastuvan tilat ja toiminta Porin kaupunki/ perusturvakeskus/ aikuissosiaalityö

Tyhjillään olevan ravintolatilan tapahtumat (mm. pikkujoulut, seminaarit ym.) Aalto-yliopisto/ Elävä Pori -hanke Turun yliopisto/ Lähiön henki -tutkimushanke Sampolan asukkaat ry

Sampolantien ja Hahlontien kevyenliikenteen väylät ja muut liikennejärjestelyt alueella Porin kaupunki/ TPK/ katu- ja puistosuunnittelu

Väinölä 1 2 3

5 7

Lähiliikuntapaikan uudet liikuntavälineet Porin kaupunki/ vapaa-aikavirasto

Radioasema Korjaustoimenpiteet Porin kaupunki/TPK/ rakentamisyksikkö Veistospuisto ja toiminta T.E.H.D.A.S ry Koiviston ulkoilupuisto Puiston polkuja maisemointityöt Porin kaupunki/ TPK/ puistotoimi T.E.H.D.A.S ry

”Pori-penkin” suunnittelu ja toteutus Turun yliopisto/ Lähiön henki -tutkimushanke Porin kaupunki/ TPK/ puistotoimi T.E.H.D.A.S ry asukkaat

Viljelypalstojen kaivon rakentaminen Porin kaupunki/TPK/puistotoimi

Väinölän asukastupa ja nuorisotila Korjaustoimenpiteet Porin kaupunki/TPK/ rakentamisyksikkö

Työpankki -hanke Väinölän kirjastoyhdistys ry ja Pormestarinluodon asukasyhdistys ry Porin kaupunki/ työllisyydenhoito

Väinönraitin liikenneturvallisuuden parannus Porin kaupunki/ TPK/ katu- ja puistosuunnittelu

Väinölän monitoimikaukalon tekonurmen uusiminen Porin kaupunki/ vapaa-aikavirasto

Joukahaisenpuiston uusiminen Porin kaupunki/ TPK/ puistotoimi Porin kaupunki/ sivistyskeskus/ Väinölän koulu Turun yliopisto/ Lähiön henki -tutkimushanke asukkaat Kaavamuutos, asumismuotojen täydennys ja palveluasuminen Porin kaupunki/ kaupunkisuunnittelu

Pormestarinluoto 2 1 3

8 4 9

5 7 6

Länsituulenpuiston kunnostaminen Porin kaupunki/ TPK/ puistotoimi

Koira-aitauksen valaistus ja salaojitus Porin kaupunki/ TPK/ puistotoimi

Työpankki -hanke Pormestarinluodon asukasyhdistys ry Porin kaupunki/ työllisyydenhoito

Asukastuvan ja nuorisotilan tilat ja toiminta Porin kaupunki/ vapaa-aikavirasto/ nuorisopalvelut Porin kaupunki/ perusturvakeskus/ aikuissosiaalityö

Kuntoradan valaistus ja rantapolun kunnostus Porin kaupunki/ vapaa-aikavirasto Porin kaupunki/ TPK/ puistotoimi

Jokisatamantien valaistuksen parantaminen Porin kaupunki/ TPK/ katu- ja puistosuunnittelu

Entisen avoimen päiväkodin tapahtumat Aalto-yliopisto Pori biennaali -taidenäyttely

Kolinjuovan ylittävä uusi silta Porin kaupunki/ TPK/ puistotoimi

Uusi kevyenliikenteen väylä ja suojatiet Porin kaupunki/ TPK/ katu- ja puistosuunnittelu

Kaarisillan koulun Messipojanpuiston valaistus Porin kaupunki/ TPK/ katu- ja puistosuunnittelu

Skeittiparkin kunnostus ja monitoimikaukalon tekonurmen uusiminen Porin kaupunki/ vapaa-aikavirasto Satakunnan skeittarit ry

Pihlava

4 6

Meri-Porin yhtenäiskoulun uudistukset Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt sekä opasteet Porin kaupunki/ TPK/ katu- ja puistosuunnittelu Meri-Porin palvelukeskus Oy

Lähiliikunta- ja leikkipaikat Meri-Porin palvelukeskus Oy

Meri-Porin palvelukeskuksen ja uimahallin pihojen kunnostus Meri-Porin palvelukeskus Oy

Pihlavan koulun muutostyöt nuorisotilaksi Porin kaupunki/ vapaa-aikavirasto

Nuorisotila Tilat ja toiminta Porin kaupunki/ vapaa-aikavirasto

Pihlavan asukastupa Tilat ja toiminta Porin kaupunki/ perusturvakeskus/ aikuissosiaalityö

5 6

Ilmanvaihtokoneen uusiminen Pihlavan Lämpö Oy

Pihlavan PikkuAreena -tapahtuma Talentia ry Pihlavan asukasyhdistys ry Pihlavan Tapuliteatteri ry Porin kaupunki/ perusturvakeskus Porin kaupunki/ kaupunkisuunnittelu

Yyterinniemen osayleiskaavatyö Pihlavan maankäytön ja toimintojen sekä palvelujen sijoittumisen suunnittelu Porin kaupunki/ kaupunkisuunnitelu

5 LÄHIÖN HENKI - PORIN LÄHIÖIDEN KULTTUURISUUNNITTELUHANKE Kaikkien Pori -hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Turun yliopiston Porin yliopistokeskuksen maisemantutkimuksen koulutusohjelman Lähiön henki -tutkimushankkeen kanssa. Mutkaton vuorovaikutus hankkeen tutkijoiden Antti Wallinin, Sanna Forsellin, Susanna Siron ja Pia Hovi-Assadin sekä hankejohtaja professori Maunu Häyrysen kanssa mahdollisti monipuolisen tiedon ja kokemuksen vaihdon, joka tuki erinomaisesti kaupungin kehittämishankkeen toteuttamista. Lähiön henki -hankkeen tutkimustieto antaa mainiot edellytykset myös tulevaan suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Hankkeiden, kaupungin eri hallintokuntien sekä yhdistysten ja asukkaiden yhteistyönä toteutettiin myös Väinölän Joukahaisenpuiston osallistava suunnittelu ja istutustalkoot, Sampolan bussikatoksen maalaustyöpaja nuorille ja ikäihmisille, Koiviston ulkoilupuiston penkkien suunnittelutyöpaja, Sampola-päivä ja Impolan puistojuhla. Lisäksi pidettiin yhteistä hankepäivää Sampolan asukastuvalla ja järjestettiin pikkujouluja ja asukastilaisuuksia.

KULTTUURISUUNNITTELU LYHYESTI Lähiön henki -hanke tähtäsi kulttuurisuunnittelumenetelmän pilotointiin Itä-Porin lähiöissä ja jalkauttamiseen hyvänä hallintokäytäntönä. Hanke tuotti osallistietoa lähiöistä kaupungin strategiseen suunnitteluun ja lähiöiden kehittämisen erityistarpeisiin. Kulttuurisuunnittelun lähtökohtana on kulttuurin erityispiirteiden paikallinen tunnistaminen ja kulttuurinäkökulman integroiminen kehittämiseen, mikä edellyttää monipuolista tietoa, sektorirajojen ylittämistä ja yhteisöjen laajaa osallistamista prosessiin. Prosessi voidaan jakaa kahteen osaan, kulttuurikartoitukseen ja siihen perustuvaan kulttuurisuunnitteluun. Kulttuurikartoitus tavoittelee kokoavaa yleiskuvaa kohdealueesta. Sen piiriin kuuluvat myös hallinnon tuottama sektoritieto ja osallisten näkemykset hallinnosta. Tiedon pohjal-

Kaikkien Pori- ja Lähiön henki -hankkeiden yhteinen hankepäivä Sampolan asukastuvalla. Koiviston ulkoilupuistoon sijoitettavan ”Pori-penkin” julkistamistilaisuus Sampolassa. Oikealla kuvia Sampolan bussipysäkin tuunaamisesta taideteokseksi.

ta tunnistetaan paikkaa muista erottavat piirteet, sen keskeiset kulttuuriset resurssit sekä niistä vallitsevan konsensuksen aste. Näiden perusteella paikannetaan keskeiset kehittämistarpeet. Kartoituksen ja siitä kerätyn palautteen jälkeen prosessi jatkuu osallistavana suunnitteluna, jonka tarkoitus on tuottaa pohja kaupungin strategisille valinnoille ja niiden mukaisille toimenpiteille. Näiden vaikuttavuus perustuu olennaisesti osallisten hyväksyntään ja siihen, miten ne ohjaavat sektorien keskinäistä yhteistyötä. Toimenpiteiden pitäisi tämän mukaisesti jakautua kaikille sektoreille ja myös hallinnon ulkopuolisille paikallisille tahoille. Usein tämä edellyttää sektorienvälisten ja verkostomaisten toimintamallien rakentamista sekä uusien osallistamismuotojen vakiinnuttamista entisten rinnalle, jotta kaikki ryhmät tulisivat niiden piiriin. Pitemmällä aikavälillä tarvitaan myös strategisen ohjauksen arviointikäytäntöä. Maunu Häyrynen

LÄHIKUVA LÄHIÖSTÄ! - ITÄ-PORIN KULTTUURIKARTOITUS Itä-Porin lähiöiden kulttuurikartoituksessa kartoitettiin Itä-Porin lähiöiden, erityisesti Sampolan, Impolan ja Väinölän kerrostaloalueiden kulttuurisia resursseja. Kartoitus suunniteltiin yhteistyössä Porin kaupungin, asukkaiden ja hankkeen ohjausryhmään osallistuneiden tahojen kanssa. Kartoitus pohjautuu laajaan Tilastokeskuksen ja Porin kaupungin tilasto- ja paikkatietoaineistoon, kirjallisuuteen ja sanomalehtiin, nettiaineistoon sekä aikaisempiin suunnitelmiin ja tutkimus- ja selvitystietoon. Kartoituksen pohjaksi toteutettiin myös lapsiperheiden asuinviihtyvyyskysely ja vuorovaikutteinen eHara-

Sampolan bussipysäkin tuunausta ympäristötaideteokseksi.

va-paikkatietokysely alueiden luonteesta, merkityksellisistä paikoista, jokapäiväisestä liikkumisesta ja ongelmakohdista. Lisäksi tehtiin toimijaverkkokartoitus ja eri asukasryhmien sekä kaupungin edustajien haastatteluja. Ympäristöä havainnoitiin osana maisemantutkimuksen praktikumkurssia. Tietoa kerättiin myös yhdessä Kaikkien Pori -hankkeen kanssa järjestettyjen asukasiltojen ja työpajojen yhteydessä. Kulttuurikartoituksessa esiin tulleista asioista asukkaat pitivät tärkeinä ikäryhmien välisten kontaktien lisäämistä sekä kulttuuritoiminnan kehittämistä asukkaiden ja muiden kulttuuritoimijoiden yhteistyönä. Myönteisenä yllätyksenä oli asukkaiden aktiivisen osanoton lisäksi taiteilijayhdistys T.E.H.D.A.S. ry:n kiinnostus yhteistyöhön asukkaiden kanssa. Ehdotetut toimenpiteet noudattavat kaupungin omia Itä-Poria koskevia kehittämistavoitteita ja linjauksia. Toimenpiteet tähtäävät Itä-Porin lähiöiden suunnitelmalliseen pitkän aikavälin kehittämiseen sekä hallintokuntien, asukkaiden ja muiden toimijoiden yhteistyöhön. Tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen, mielikuvien parantaminen sekä lähiöiden vetovoimaisuuden lisääminen kulttuuritoiminnan ja ympäristön kehittämisen avulla. Toimenpide-ehdotukset antavat erinomaiset edellytykset Itä-Porin lähiöiden kehittämiselle. Pia Hovi-Assad

HANKKEEN YHTEYS MUUHUN TUTKIMUKSEEN Antti Wallinin lähiöhankkeen kaksi artikkelia ovat osa hänen laajemmin väestön ikääntymisen kaupunkitilallisia seurauksia käsittelevää väitöskirjatyötä. Näistä ensimmäinen korostaa lähiöiden väestön ikääntymisen sosiaalisia seurauksia ja toinen laajemmin Sampolan lähiön sosiokulttuurista muutosta työväen asuinalueesta ikääntyneiden asuinalueeksi. Artikkelit nostavat esille yhteiskunnan rakenteissa tapahtuvien muutosten vaikutuksia lähiöissä. Pia Hovi-Assad tarkastelee artikkeleissaan yhteisöllisen, osallistavan, poikkisektorisen ja -hallinnollisen kaupunkikehittämisen innovatiivisia mahdollisuuksia. Ensimmäinen artikkeli käsittelee Väinölän lyhytaaltoaseman ja Koiviston ulkoilupuiston yhteistoiminnallista kulttuuripohjaista kehittämistä, jota on toteutettu kulttuurisuunnittelumenetelmän ja yhteisötaiteen avulla. Kohderyhmänä ovat asuk-

Lähiön henki -tutkimushankkeessa toteutettiin asukaskyselyt Joukahaisenpuiston parantamiseksi. Myös lapsiperheiden asuinviihtyvyyttä kartoitettiin kyselyllä. Ohessa kuva 7-vuotiaan pojan näkemys mielimaisemasta.

kaat, taiteilijayhdistys T.E.H.D.A.S. ry ja Porin kaupungin eri hallintokunnat. Toinen artikkeli tutkii museoiden roolia muuttuvassa ja ikääntyvässä yhteiskunnassa keskittyen Itä-Porin lähiöön ja porilaiseen museokenttään.

TUTKIJAN NÄKEMYS Lähiön henki hankkeessa on hyvin laaja-alaisesti kartoitettu lähiöiden ominaisuuksia, joita on pyritty hyödyntämään suunnittelun ja asukastoiminnan tukena. Tutkimushankkeen yhteistyö kaupungin kanssa on ollut erityisen tärkeää niin aineistojen hankinnan ja analysoinnin suhteen kuin myös siksi, että olennaisilla havainnoilla on saatu tehtyä konkreettisia uudistuksia. Laajan tutkimushankkeen kaikkia sivujuonteita on mahdotonta raporteissa kuvailla, mutta näitä on kuitenkin käsitelty niin ohjausryhmän kokouksissa ja muuten konsultoitu suunnittelua. Näin esimerkiksi useita tilastollisten ja laadullisten analyysein tuloksia on informoitu kaupungin ja asukkaiden suuntaan kun niitä on saatu valmiiksi. Yhteistyö tiivistyy lopuksi tutkimusartikkeleihin ja toisaalta asukasyhteistyössä tehtyihin konkreettisiin parannuksiin, kuten puistouudistuksiin ja yhteisöllisiin taideteoksiin. Antti Wallin Lähiön henki -hankkeen johtajana toimi professori Maunu Häyrynen ja projektitutkijoina Antti Wallin, Sanna Forsell, Susanna Siro ja Pia Hovi-Assad. Artikkelit: Häyrynen, Maunu (2016). Cultural Planning in the Eastern Pori Suburbs: Applicability of Approach? Culture and Local Governance. Wallin, Antti (2014). Ikääntyvä kerrostalolähiö ja sen eläkeläisnaiset. Yhteiskuntapolitiikka 79:5, 509–520. Lisäksi hankkeessa julkaistaan vuonna 2016 kulttuurisuunnittelua käsittelevä artikkelikokoelma. Karttapohjaisella eHarava-kyselyllä kartoitettiin Itä-Porin asukkaiden mielipiteitä omasta asuinalueesta. Positiiviseksi koettiin muun muassa ulkoilumahdollisuudet ja virkistysalueet. Kuvassa Koiviston ulkoilupuistossa sijaitseva entinen lyhytaaltoasema.

6 YHTEISTYÖ P4C-HANKKEESSA Kaikkien Pori-hanke toimi yhteistyössä URBACT-ohjelman placemaking P4C-verkostohankkeen kanssa. Projektisuunnittelijan Mikko Kyrönviidan liittyminen P4C-hankkeen johtotiimiin loi sekä paikallisessa että kansainvälisessä kontekstissa synergistä lisäarvoa kaupunkisuunnittelun hanketoiminnalle. Asukaslähtöisessä paikkojen elävöittämisessä laajaa kokemusta Tampereella hankkineena Mikko pystyi yhdistämään molempien hankkeiden toteutuksen ja hyvät käytännöt. Mikolta P4C-hanke sai vahvistusta placemaking-toimenpiteiden ideoinnissa ja järjestämisessä. Esimerkiksi Makasiinitorin istutustapahtumaa ei todennäköisesti olisi toteutettu ilman Kaikkien Pori-hankkeessa säkkiviljelystä saatuja hyviä kokemuksia. Paikallisella tasolla P4C-hankkeen onnistumista auttoi merkittävästi Kaikkien Pori -hankkeen kautta saadut kontaktit ja kokemuksen avoin jakaminen poikkihallinnollisen työn sekä asukasaktivoinnin haasteista. Kaikkien Pori -hankkeen ja Mikon mukaan saaminen P4C-hankkeen kansainväliseen kokemuksenvaihtoon vahvisti työtä asukasosallistamisen kehittämiseksi. Poria edusti kansainvälisessä verkostohankkeessa kaupunkisuunnittelun tehtäväkentän monialaisuutta peilaava tiimi, jossa sitoutuminen yhteisökehittämisen periaatteisiin ja osallistamiseen on saanut vahvaa kannustusta myös kaupunkisuunnittelun johdon osalta. Daniel Nagy - kaavoitusarkkitehti, Porin kaupunkisuunnittelu

P4C-hankkeessa tutustuttiin mm. Shanganaghin yhteisöpuutarhaan Dún Laoghairessa Irlannissa ja kaupunkiviljelymahdollisuuksia kokeiltiin myös Karjarannassa ja Sampolassa.

P4C-verkostohankkeen partnerit Unkarin Egeristä, Espanjan Albacetestä ja Irlannin Dún Laoghairesta tutustuivat Mikko Kyrönviidan esittelemänä Kaikkien Pori -hankkeeseen ja asuinalueiden kehittämisohjelmaan Porissa syksyllä 2014. Impolan puistojuhlassa hyödynnettiin P4C-hankkeen monitoimikonttia.

7 TULEVAISUUDEN HAASTEET Lähiöiden keskeisin haaste tulevaisuudessa on rakennuskannan korjaus ja ylläpito. Suurimmaksi osaksi 1960- ja 1970 -luvuilla rakennetut lähiöt ovat tulleet vaiheeseen, jossa mittavat korjaukset ovat ajankohtaisia. Osassa lähiöitä korjausvaihe on jo alkanut ja kokonaisuudessaan sen on arvioitu kestävän aina 2020-luvun loppuun saakka. Ympäristöministeriön asettaman Remonttiryhmän vuonna 2014 julkaistussa loppuraportissa todetaan, että käsillä on lähiöiden rakentamiseen verrattavissa oleva korjauskausi, jossa myös kunnallisen infran ja liikenneyhteyksien parantaminen, lähiöiden fyysisen ympäristön kohentaminen sekä nykyisen rakennuskannan lisä- ja täydennysrakentaminen tulevat ajankohtaiseksi. Porilaiset lähiöt ovat yleisilmeeltään ja ympäristön laadultaan verrattain hyvässä kunnossa, mutta rakennuskannan ylläpidon haasteet ovat ilmeiset ja korjaustarve tulee seuraavina vuosina merkittävästi kasvamaan. Poria koskee myös muissa suomalaisissa kaupungeissa havaittu piirre huono-osaisuuden ja työttömyyden keskittymisestä juuri lähiöihin. Tämä, yhdistettynä väestön ikääntymiseen, aiheuttaa todella suuria haasteita ja edellyttää muutoksia paitsi rakennetun ympäristön toimivuuteen myös sosiaaliseen ympäristöön ja palvelurakenteeseen. Yhtälö ei ole helppo. Pori on kasvukeskuksiin nähden erilaisessa asemassa, sillä väestönlisäystä ei käytännössä tapahdu. Toisaalta kaupunki ei kutistukaan, mutta väestöltään jo 1980-luvulta alkaen merkittävästi pienentyneisiin lähiöihin voi olla vaikeaa toteuttaa lisä- ja täydennysrakentamista, saada uusia asukkaita ja taata palveluita. Lähiöiden kokonaisvaltaisesti kestävään kehittämiseen tulee ottaa suunnitelmallinen, vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön perustuva, strateginen ote.

Porin kaupunki kaupunkisuunnittelu