Temppelin joulu Työnteko rajoittaa monien joulunviettoa, mutta syyt koko juhlan väliin jättämiselle ovat useimmiten uskonnollisia. Vaikka joulun välttely vaikeaa onkin, voi ei-kristillistä joulunviettotapaa etsiä esimerkiksi Helsingin Hietalahdessa sijaitsevasta Hare Krishna -temppelistä. Krishnatietoisuus Suomessa, eli Hare Krishna -liike perustuu intialaiseen perinteeseen ja Veda-kirjoihin. Pyhät tekstit ovat samoja kuin hindulaisilla, mutta krishna-liike ei ole yksiselitteisesti hindulainen liike. Temppelikomentaja Tapo Divyam dasan (passinimeltään Tapio Paljakka) mukaan muslimien luomaa hindulaisuus-termiä parempi nimitys intialaiselle uskonnolle ja kulttuurille olisi Veda-kulttuuri. Tässä kentässä krishna-liike edustaa hyvin vanhoja oppeja, vaikka se onkin syntynyt nykymuodossaan 1960-luvulla. Helsingin krishna-temppelissä on tällä hetkellä 11 vakituista luostariasukasta, jotka ovat omistautuneet Jumalan palvelemiselle ja elävät pyhien kirjoitusten mukaisesti. Luostarissa herätään jo neljältä aamulla ja päivän ohjelmassa on rukoushetkiä, luentoja ja tavallisia arkiaskareita. Munkin tai munkkioppilaan elämään kuuluvat myös krishna-liikkeen kirjallisuuden tunnetuksi tekeminen, pyhiinvaellukset ja erilaiset juhlat. Krishna-temppelissä ei vietetä joulua, mutta luostariasukkailla on joulunpyhinä mahdollisuus lähteä käymään sukulaistensa luona. Temppelin päiväohjelma on tuolloin normaalia vapaampaa ja aikaa jää runsaasti esimerkiksi opiskelulle ja yhdessäololle. Tapo Divyam käy joulupäivänä tervehtimässä isäänsä ja veljiään, mutta muuten hän viettää pyhät pääasiassa temppelillä. Ne, joiden perheet asuvat kauempana, saattavat pitää useammankin päivän loman jouluna. Temppelikomentajan mielestä loma on hieman huono sana kuvaamaan hänen vapaa-aikaansa, sillä munkkius ei ole työtä vaan elämäntapa. Se on itsessään niin mielekästä, ettei siitä tarvitse ottaa lomaa. ”Oikeastaan sukulaisvierailut tuntuvat enemmän edustustehtäviltä kuin lomalta”, hän toteaa. Vaikka Tapo Divyam ei joulua varsinaisesti vietäkään, on hän myönteinen juhlaa, tai ainakin sen alkuperäistä merkitystä kohtaan. Hän pitää Jeesusta tärkeänä Jumalan viestinviejänä ja joulun viettäminen Jeesuksen syntymäjuhlana erittäin kannatettavaa. “Joulunajan rauhoittaminen, hartauksellisuus, Jumalan ja Jumalan pojan ylistäminen ovat kaikki hyviä asioita”, temppelikomentaja luettelee. Kysyessäni Tapo Divyamin mielipidettä suomalaisesta joulunvietosta ja sen kaupallisuudesta hän sanoo: “Koko länsimainen kulttuuri on kaupallista, se vain kulminoituu jouluun.” Joulun perusperiaatteet ovat oikeanlaisia, mutta ne tuntuvat olevan hyvää vauhtia unohtumassa. Ihmiset ovat kääntäneet kasvonsa pois Jumalasta eivätkä osaa enää antaa omastaan tai vuorovaikuttaa. Joulun merkitystä perhejuhlana Tapo Divyam toki arvostaa, mutta hänelle vielä tärkeämpää olisi hengellisyys. Onhan krishna-liikekin omistautunut ennen kaikkea Jumalan palvelemiselle.
11
Kuva: Ilkka Kärrylä