Pohjanpoika 4/2017

Page 1

Joulukuu 2017


Sisällysluettelo 3 4 10 14 18 22 24 26 28 30 32 34 36 39 42 46 48 52 54 56 58 60 62 63 64 66 68 69 70

PÄÄKIRJOITUS OULAISTEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 70 VUOTTA SUOMI 100 –KUNNIAVARTIO INTIÖN SANKARIHAUDOILLA VELIJAOSTO OULUN SOTILASKOTIYHDISTYKSEN TOIMINNAN YTIMESSÄ VIESTI VETERAANEILLE KUUSAMON VETERAANITYÖTOIMIKUNTA ORUK PPSU:N SYYSKOKOUS MAANPUOLUSTUSVÄEN ILTAJUHLA MPKL:N LIITOVALTUUSTO JA VALTAKUNNALLINEN MAANPUOLUSTUSJUHLA PASI PARKKILA RESERVILÄISLIITON HALLITUKSEEN YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN KANNATUS ENNÄTYSKORKEALLA SUOMI 101 – VIERDAAGSE 102 PUHEENJOHTAJAN JOULUTERVEHDYS POHJANPOIKAAN YLENNYSTILAISUUS OULUSSA MPK:N VUODEN VIESTIJÄ 2017 PASI PARKKILA LAKEUDEN MAANPUOLUSTUSNAISET RY 10 VUOTTA MPK VÄNRIKIT HIUKKAVAARASSA SISSIRADISTEILLE OMA KILTA CASE KEMPELE SUOMENSALPA DOKUMENTTI MAANPUOLUSTUSTAHDOSTA POHJOIS-SUOMEN KILTAPIIRIN SYYSKOKOUS MAANPUOLUSTUSPARISKUNTA OTSIKOISSA KAHVAKUULASTA KUNTOA PRONSSISET KILTARISTIT TAPIO PELTOMÄKI EVERSTILUUTNANTIKSI JÄRJESTÖKENTTÄ TIEDOTTAA POHJANPOIKA LIITE EVERSTI EVP HEIKKI HILTULA: OPERATIIVISET MAAHANLASKUT OVAT TÄRKEÄ OSA VENÄJÄN TAISTELUTAITOA

Pohjanpoika Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti Perustettu vuonna 1984 Päätoimittaja: Markku Holopainen Toimitussihteeri: Sampo Puoskari Kustantaja: Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistys Materiaalin toimitus: markku.holopainen@mail.suomi.net Postiosoite: Reserviläisjärjestöt Aleksanterinkatu 13 A 12, 90100 OULU www.pohjanpoika.net KANNEN KUVA: TUIJA MATILA, RAAHEN SANKARIMUISTOMERKKI.


Pääkirjoitus SA MP O P U OS KAR I PUHEENJOHTAJA POHJOIS-POHJANMAAN RESERVIUPSEERIPIIRI

Laidasta laitaan ja uutta kohti Suomen itsenäisyyden juhlavuosi lähenee loppuaan. Moni ympyrä on sulkeutunut. Kirjoitin tässä vuoden ensimmäisessä numerossa median merkillisestä uutisoinnista koskien Puolustusvoimien toimintaa eritoten turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Helsingin Sanomat päätti viime viikolla palata aiheeseen vieläkin edesvastuuttomammin. Tänä vuonna elokuvateattereissa on tehty historiaa: uusi Tuntematon sotilas on vetänyt ennätysyleisöjä ja ihan syystä. Toinen paljon puhuttanut elokuva on ollut Ikitie. Ikitien tarina koskettaa minua henkilökohtaisesti, sillä isoisäni lähti 1920-luvulla ”rakentamaan Neuvostoliittoa”, paratiisia, jota ihmisille lupailtiin. Isoäitini oli seuraamassa perässä, mutta Kalajoen viisaat viranomaiset epäsivät häneltä luvan matkustaa itärajan taakse kuuden alaikäisen lapsen

kanssa. Hyvä niin, sillä muuten en olisi kirjoittamassa näitä rivejä. Kahden sotaveteraani-isän poikana Tuntematon sotilas koskettaa sekin. Vaikka tarina, kohtaukset ja repliikit eivät ole eri elokuvaversioissa miksikään muuttuneet, eikä kokeneelle katsojalle tarjoilla mitään, mitä ei osasisi jo odottaa, on Tuntemattomalle selvä tilaus. Kun itse kävin katsomassa puolisoni kanssa elokuvan sen toisella esitysviikolla, sali oli täynnä. Ilahduttavinta oli se, että yleisössä oli runsaasti nuoria katsojia – joko vanhempiensa kanssa tai kaveriporukalla. Heillehän veteraanien perintöä täytyykin siirtää. Myös itsenäisyyspäivän sankarihautojen kunniavartioprojekti on koskettanut nuoria. Esimerkiksi jouluaaton kunniavartioon Oulun Intiön sankarihaudoille on ilmoit-

tautunut Oulun Reserviupseerikerhon vuorolle niin paljon uusia jäseniä ja nuoria, että vuoroja on jouduttu lisäämään. Itselleni jouluaaton kunniavartio on aina ollut ylväs tapa laskeutua jouluaaton tunnelmaan. Tänä jouluna en seiso vartiossa, mutta käyn sytyttämässä kynttilän Pohjanpojan kansikuvassakin olevalle sankarivainajien muistomerkille. Kun tajuaa sen, että jokaisessa Suomen kunnassa väkiluvusta riippumatta on suurimman uhrinsa antaneita, avautuu sotien todellisuus ja kansakuntamme vankkumaton yhtenäisyys suurimman hädän hetkellä aivan uudella tavalla. Onnittelen kaikkia ylennettyjä ja palkittuja. Ensi vuonna vietetään sitten Jääkärien Suomeen tulon, Puolustusvoimien ja sotilaskotitoiminnan alkamisen satavuotisjuhlia.


4

POHJANPOIKA 4/2017

TEKSTI: JOUNI AIT TO-OJA MAJURI (RES), VARAPUHEENJOHTAJA OULAISTEN RESERVIUPSEERIKERHO RY

Oulaisten Reserviupseerikerho ry

70 vuotta

Ensimmäinen vaatimaton yritys kouluttaa Suomessa reserviupseereita tehtiin jo Krimin sodan aikana 1850-luvun puolivälissä. Parempiin tuloksiin yllettiin 1800-luvun lopulla, kun maassa alettiin toteuttaa vuoden 1878 yleistä asevelvollisuutta. Reserviupseerien kouluttamisen

seuraava vaihe liittyi itsenäistymistapahtumiin. Vapaussodan jälkeen koulutus oli tilapäiskurssien varassa, kunnes huhtikuussa 1920 alkoi Haminassa kurssi, jota voidaan pitää reserviupseerikoulun alkuna. Reserviupseerien määrän nopeasti

kasvaessa heräsi ajatus oman yhdistyksen perustamisesta. Tämä toteutui joulukuussa 1925, jolloin Helsingissä pidetyssä kokouksessa päätettiin perustaa valtakunnallinen reserviupseerikerho. Esimerkki innosti pian reserviupseereita eri puolilla maata kerhohankkei-


siin, muun muassa Oulussa vuonna 1929. Kerhoverkoston laajetessa syntyi taas luontainen tarve valtakunnalliselle keskusjärjestölle, joka perustettiin vuonna 1931. Oulaisiin oma kerho Oulaisten reserviupseerit saivat ensi tuntuman kerhotoimintaan 1930-luvulla Raaheen lokakuussa 1933 perustetussa kerhossa. Raahen kerhon toimialue käsitti

Reserviupseeriliiton ja -piirin tervehdyksen toi toiminnanjohtaja Markku Holopainen.

Sunnuntaiaamuna 29.10. kirkonmenon jälkeen Reserviupseerikerho teki kunniakäynnin Oulaisten kirkon sankarihaudalle. Seppeleenlaskijoina puheenjohtaja Mika Marjakangas ja varapuheenjohtaja Jouni Aitto-oja. Kunniavartiossa Einari Marjakangas ja Jorma Tikka. Kerhonlippua kantamassa Antti Heikkilä. Airueina toimivat Jari Ylikulju ja kuvan ulkopuolella Tuula Aitto-oja sekä Suomenlippua kantoi Pentti Suominen.

sotien jälkeen Raahen sotilaspiirin kaikki kunnat, näin siis myös Oulainen kuului tähän alueeseen. Toimialueen laajuudesta aiheutui luonnollisesti monia käytännön hankaluuksia. Ensimmäisinä tähän havahtuivat oulaistelaiset, jotka kutsuivat elokuun 14. päivänä vuonna 1947 paikkakunnalla asuvia reserviupseereita Oulaisten Osuuskaupan ravintolaan keskustelemaan oman kerhon perustamisesta. Kutsu tavoitti kuusi Oulaisten reserviupseeria. Heidän lisäkseen tilaisuuteen osallistuivat raahelaiset Uno Oesch, Mauno Kangas ja Lars Lindberg. Vieraat jakoivat tietoa reserviupseeritoiminnan perusteista ja käytännön toiminnasta. Illan aikana kypsyi ajatus Raahen

kerhon alaisen osaston perustamisesta. Sen puheenjohtajaksi valittiin reserviluutnantti Väinö Isola. Koska Oulaisissa asui huomattavan paljon reserviupseereita, päädyttiin jo parisen kuukautta myöhemmin oman itsenäisen kerhon perustamiseen. Oulaisten Reserviupseerikerhon perustava kokous pidettiin 20. marraskuuta 1947. Kerhon tarkoituksiksi määriteltiin muun muassa edistää maanpuolustusasian kehityksen seuraamista, huolehtia urheilu- ja kilpailutoiminnan avulla jäsentensä ruumiillisesta kunnosta, korostaa jäsentensä vastuuta ihmisenä ja kansalaisena sekä valvoa heidän taloudellista etua.


6

POHJANPOIKA 4/2017

Vaikka kerhon toimialueeksi oli alun perin ajateltu lähinnä Oulaista, sai se jäseniä myös naapurikunnista: Merijärveltä, Pyhäjoelta, Haapavedeltä ja Vihannista. Yhteiseloa haapavetisten kanssa kesti vuoteen 1956, jolloin Haapavedelle perustettiin oma kerho. Vihantilaiset seurasivat haapavetisten esimerkkiä vuonna 1957. Moskova noteerasi Kerhon arkistot ovat toiminnan alkuvuosilta valitettavan niukkoja, joten tuon ajan toiminnasta on vaikea saada kokonaiskuvaa. Pian perustamisen jälkeen pidettiin kuitenkin suunnistuskilpailut ja tutustumisillanvietto. Vuonna 1948 kerho sai laajempaakin huomiota, sillä vuosikokouksessa pidetyn esitelmän ansiosta nimi mainittiin Moskovan radion uutiskatsauksessa. Toisena toimintavuotena viriteltiin urheiluyhteistyötä Raahen ja Oulun suuntiin. Urheilu onkin ollut kerhon keskeisiä toimintamuotoja koko kerhon 70-vuotisen taipaleen ajan. Oma maja Matkanivaan Oman majan rakentaminen nousi pian kerhon päällimmäiseksi hankkeeksi. Keväällä 1950 päätettiin ostaa Kristiina Puu Oy:ltä Reisjärveltä metsäkämppä ja tallirakennus. Majan paikkaa varten oli ostet-

tu maata kahdelta matkanivaselta maanomistajalta. Kämpän siirtoon alettiin heti ja puut saatiin ajettua majan tontille Matkanivaan viimeisten talvikelien aikana. Arkkitehti Mikko Huhtelan piirustusten pohjalta käynnistettiin majan rakentamistyöt pääosin talkoovoimin ja osin palkatulla paikallisella työvoimalla toukokuussa 1950. Jo saman vuoden syyskuussa maja voitiin ottaa kerhokäyttöön. Sittemmin alueelle nousivat vielä sauna ja talousrakennus. Maja tarjosi kerholle entis-

tä paremmat mahdollisuudet niin kerhoiltojen, kokousten kuin juhlien järjestämiseen. Majaprojektin vähäksi aikaa hiljentämä urheilutoiminta jatkui pian jälleen vireänä. Lajeina olivat ainakin suunnistus, hiihto, pesä-, lento- ja jalkapallo. Vuonna 1954 tehty sääntömuutos mahdollisti myös urheiluammunnan. Ampumaradaksi kunnostettiin raviradan pohjoispäässä sijainnut Raahen suojeluskuntapiirin entinen keskusampumarata.


Kerhon historiikin esitteli Jouni Aitto-oja kuvien ja tarinoiden kautta. Kerhon historiikki oli koottu kirjaksi 50-vuotisjuhlaan Harri Turusen toimesta. Aitto-oja kertasi tapahtumia sekä esitteli viimeisen kaksikymmenen vuoden tapahtumia.

ja maastollisestikin, sopii erinomaisesti tuon tyyppisten kilpailujen järjestämiseen. Kun tähän lisää vielä sen, että meiltä löytyy innokkaita järjestäjiä, niin mikäpä on kilpailuja järjestellessä. Kilpailujen järjestely kyllä onnistuu, mutta kilpailuun osallistujista on viime vuosina ollut puutetta. Muu toiminta monipuolista

Valtakunnallisia kisoja ja menestyjiä

Urheilun ohella kerhon toimintaan ovat kuuluneet kerhoillat sekä esi-

telmä- ja luentotilaisuudet. Alustajina olivat aiemmin usein, Raahen sotilaspiirin täällä toimiessa, Oulaisten sotilastoimiston upseerit, ja nyt viimeisimpinä vuosikymmeninä reserviläispiirien kautta kysytyt luennoitsijat sekä/tai paikalliset muut, jostain kiinnostavasta aiheesta puhumaan tulleet, henkilöt. Kerhon hyvästä yhteistyöstä muiden paikallisten toimijoiden kanssa kertoo se, että sotilaspiirin täällä toimiessa kerho sai pitää kokouksiaan toimiston tiloissa, Taukokankaan tänne

Kerhon historian mittavimpia urheilutapahtumia ovat olleet reserviläisurheiluliiton talvimestaruuskilpailut, joita Oulaisten reserviupseerit ja -aliupseerit ovat isännöineet yhdessä vuosina 1979 ja 1986. Kummassakin kisassa oli mukana liki 200 osanottajaa. Kerhon omista jäsenistä ovat menestyneet piiri- ja valtakunnan tason hiihtokisoissa parhaiten vuosien varrella: Tatu Niemi, Erkki Marttila ja Pertti Huttula. Kisakeskus Honkamajan maastoon Viime vuosikymmenenä kerho on ollut yhdessä reserviläisten kanssa hyvin aktiivinen sekä piiri- että paikallistason pistooliampumahiihtokisojen järjestämisessä. Honkamajan ampumarata, sinne yhdessä reserviläisten kanssa hankkimiemme ampumaratalaitteiden ansiosta

Oulaisten Reseviupseerikerho ry:n aktiiveja muistettiin Piirin ja Liiton ansiomerkein. Mitalleja jakamassa toiminnanjohtaja Markku Holopainen ja Oulaisten Reserviläisten puheenjohtaja Esa Hellman. Ansiomitallien saajien puolesta kiitospuhetta pitämässä Jari Ylikulju, jota muistettiin Liiton hopeisella ansiomerkillä ja kerhon standardilla. Muut ansioituneet olivat Jouni Aitto-oja ja Mika Marjakangas, jotka saivat piirin kultaiset ansiomerkit. Lisäksi liiton hopeisen ansiomerkin sai Pentti Voutilainen, pronssisen liiton ansiomerkin saivat Einari Marjakangas, Rauno Rapo, Pentti Suominen sekä Jani Huuha, jolle myönnettiin myös kerhon standaari.


8

POHJANPOIKA 4/2017

Reservi kulkee vatsallaan ja näissäkin juhlissa syötiin hyvin Oulaisten Honkamajalla Tuija Vainionpään kattamassa pöydässä. Etualalla toiminnanjohtajan lisäksi nauttimassa pöydän antimista kerhon nuorista jäsenistä Antti Heikkilä.

tulon myötä sitten Juha Laikarin myötävaikutuksella Taukokankaalla ja nyt viime vuosina kerhon ja reserviläisten yhteistoimintelimen toiminnan aikana aika usein Oulaisten Osuuspankin tiloissa.

arpajaiset, teatteri- ja tutumismatkat sekä osallistuminen erilaisiin valtakunnallisiin kokouksiin ja juhliin. Jäsenille on järjestetty vuosien saatossa mm. perhevisoja, pikkujouluja ja ulkoilupäiviä.

Osallistuminen itsenäisyyspäivän viettoon, kaatuneiden muistopäivän sekä kansallisen veteraanipäivän juhlallisuuksiin on kuulunut perinteisesti kerhon toimintaan. Muusta toiminnasta mainittakoon

Oma maja myyntiin Majan käyttöasteen jatkuvasti laskiessa päätyi kerho myymään majan vuonna 1986. Majasta saatuja varoja ei ole vuosien saatossa tuhlattu,

vaan niitä on käytetty harkiten mm. Honkarannan ampumaradan välineisiin ja laitteisiin ja laserpistoolin hankintaan. Puheenjohtajaksi aikoinaan tullessani sain sellaisen evästyksen vanhemmilta kerholaisilta, että sen verran voitaisiin noita varoja tuhlata, että kerran vuodessa, vaikkapa jouluna, syötäisiin vähän paremmin. No, sekin tuhlaus on jäänyt tekemättä, kun tuntuu ja on kuulostanut siltä, että kaikille on ollut muutoinkin ihan kylliksi ruokaa tarjolla.


Matkailu kiinnostaa Kerhon toiminnan yksi merkittävistä painopisteistä on ollut tutustumismatkojen ja -retkien järjestäminen. 2000-luvun alkupuolella esitettiin ajatus rajan takaisiin sotatantereisiin tutustumisista. Aluksi mietittiin, että mentäisiin omalla porukalla, mutta äkkiä tultiin siihen tulokseen, että omista joukoista ei löydy tarpeeksi innokkaita lähtijöitä, joten päätettiin, että kaikki kiinnostuneet voivat lähetä kerhomme järjestämille retkille mukaan. Ensimmäinen retki suuntautui Vienan Karjalaan, eli juuri niille paikoille - Pistojoki, KisKis-, Munaja Makkara-, kukkulat, Eldankajärvi-, jossa tämän alueen miehet olivat jatkosodan aikana taistelemassa. Tämän ensimmäisen matkan jälkeen on tehty 14 muuta retkeä, 13 Venäjälle, yksi Viroon ja yksi matka Suomen puolelle Kuhmoon ja Suomussalmelle. Retkillämme ovat tutuiksi tulleet, Raatteen tien ja Kuhmon sota-ajasta kertovat museot ja taistelupaikat ja Venäjän Karjalassa lähes kaikki tärkeimmät taistelupaikat, runokylät ja muutkin kulttuurikohteet. Matkoilla on ollut kohteesta ja vuodesta riippuen 21 – 47 matkalaista, joista kerholaisia noin neljäsosa. Viime kesänä käytiin toistamiseen Solovetskissä ja ensi kesänä mennään näillä näkymin Viipuriin ja Pietariin.

mukana. Virallisesti naisjaosto perustettiin vuonna 1956. Naiset ovat tukeneet omalla työllään kerhoa kahvitus- ja muonitusjärjestelyillä juhlissa, urheilu- ja talkootilaisuuksissa ja kerhoilloissa. Naiset ovat olleet järjestämässä vuosien varrella mm. vappumatineoita, lastenjuhlia, vierailuja, myyjäisiä, arpajaisia, yhteislauluiltoja. Naisjaoston aktiivisen toiminnan ansiosta kerho sai 10-vuotisjuhlaansa oman lipun, jonka suunnittelija oli P. Mattila. Jäsenmäärä on vaihdellut Kerhon jäsenmäärä oli suurimmillaan vuoden 1955 lopussa 91 kerholaista. Haapaveden ja Vihannin kerhojen perustaminen pudotti jäsenmäärän vuoden 1957 lopussa 42 jäseneen. Alimmillaan jäsenmäärä oli 1970-luvun alkuvuosina, runsas 30 jäsentä. Tehostuneen jäsenhankinnan ansiosta jäsenmäärä nousi nopeasti noin 50 jäsenen tasoon, jossa se on tänä päivänäkin. Kerhon puheenjohtajien lista Väinö Isolasta nykyiseen puheenjohtajaan Mika Marjakankaaseen on pitkä, 25 nimeä. Kerhon pitkäaikaisimpia sihteereitä ovat olleet Jussi Mäkinen, Jussi Mannerkorpi ja Mika Marjakangas.

Vireä naisjaosto

Tulevaisuus ei pelota

Reserviupseerien vaimot ovat olleet toiminnassa jossakin muodossa aina

Oulaisten Reserviupseerikerho on tehnyt ansiokasta maanpuolustus-

työtä jo 70 vuoden ajan. Varttuneeseen ikään ennättäneellä kerholla riittää haasteita ja tekemistä myös jatkossa. Maailmanpoliittinen tilanne on entistä hankalampi. Suurvallat, Yhdysvallat ja Venäjä, ovat ajautuneet etäämmälle toisistaan. Kiina kasvaa. Syyrian ja Ukrainan tilanne on ratkaisematta. Pohjois-Korea rakentaa kielloista ja saarrosta huolimatta ydinasetta ja Itämerelläkin on Naton ja Venäjän välillä jännitteitä ja vaarallisia tilanteita. Naapurimaassamme Ruotsissakin on päätetty aloittaa reserviläisten uudelleen kouluttaminen. Mm. näistä syistä reserviläistoimintaa tullaan jatkossa tarvitsemaan entistä enemmän. Yhteistyössä on voimaa Innostus yhdistystoimintaan on lähes kaikenlaisessa toiminnassa hiipunut. Niin meilläkin, kokouksiin ja tilaisuuksiin saadaan hyvin vähän jäseniä paikalle. Luontevinta lienee jatkaa reserviläistoimintaa nykyisellä vuonna 2011 aloitetulla yhteistyösysteemillä reserviläisten kanssa. Yhteisesti toimien saamme paremmin jäseniämme ja muitakin toiminnasta ja retkistämme kiinnostuneita liikkeelle. Yhteistyötä muihinkin järjestöihin kannattaa entisestään lisätä. Reserviläisreissujemme osalta yhteistyö on onnistunut erinomaisesti, uskon, että se onnistuu muunkin toiminnan osalta. Kerhomme sataan vuoteen on vain 30 vuotta aikaa. Aika kuluu nopeasti!



Suomi 100 -kunniavartio Intiön sankarihaudoilla Intiöön oli 6.12. kokoontunut ennätyksellinen yleisömeri. Tarkkaa arviota väkimäärästä on mahdotonta tehdä, mutta joka tapauksessa väkeä oli niin paljon, että takariviin joutuneet olivat lähes paitsiossa. Sankarihautoja Intiön hautausmaalla on kaikkiaan 456, joiden vartioiksi oli hyvissä ajoin ilmoittautunut peräti 751 20—35-vuotiasta vapaaehtoista. Maanpuolustusjärjestöjen seppeleen muistomerkille laskivat tällä kertaa laskuvuorossa olevat Oulun Reserviupseerikerhon jäsenet Riikka Haataja ja Matti Pehkonen.



Suomi 100 -kunniavartio Intiön sankarihaudoilla Sankarivainajien joukossa lepää myös yksi nainen nimeltään Aino Keränen. Hänen haudallaan vartioi ikätoveri, sotilaskotisisar Iina Tuomela Oulun Sotilaskotiyhdistyksestä. Aino Keränen syntyi 1.2.1922 Muhoksella Holapan talon Korpi-nimisessä torpassa. Vanhempiensa kuoltua Ainon jäi orvoksi vuonna 1933. Tämän jälkeen Ainosta ja hänen sisaruksistaan huolehti kempeleläinen täti perheineen. Melko pian Aino ja isosisko Maiju lähtivät pois kotoa muualle töihin. Tässä vaiheessa Aino myös siirsi kirjansa Muhokselta Ouluun. Kesällä 1943 hän työskenteli Alakurtin sotilaskodissa. Aino kuoli ollessaan työvuorossa Alakurtin sotilaskodissa, joka tuhoutui tykistön täysosumasta 2.1.1944. Aino haudattiin juhlallisesti sankarivainajien tavoin.


14

POHJANPOIKA 4/2017

TEKSTI: OLLI P IIKIVI, MART T I K I V I OJA OULSKY / VELIJAOSTO

Velijaosto

Oulun Sotilaskotiyhdistyksen toiminnan ytimessä

Velijaoston jäsenet toimivat Oulun Sotilaskotiyhdistyksen “kantavana voimana” sekä apuna yhdeksälle muulle jaostolle. He huolehtivat kalustosta ja tukipalveluista kuten autojen tankkauksista, renkaiden vaihdoista sekä kuljetuksista. Tarvittaessa velijaosto myös neuvoo ja kouluttaa muita jäseniä kaluston käytössä. Ensimmäinen säännöllisesti päivystysvuoroilla toiminut Oulun sotilaskotiyhdistyksen miesjäsen harrasti sotilaskotityötä aktiivisesti jo 90-luvulla. Tämä oli vahvassa naisjärjestössä erikoista ja uraa uurtavaa. Pohjan Prikaatin lakkauttaminen ja varusmiesten siirtyminen Kajaaniin vuonna 1998 ravisteli perinteistä sotilaskotityön tekemisen tapaa. Pojaton ja sotilaskoditon yhdistys toimii nykyään vahvasti LSK- painotteisesti (LSK, liikkuva sotilaskoti) siirtyen aina sinne missä asiakkaat ovat. Muuttunut tilanne ja kentällä toimiminen avasi sotilaskotiharrastuksen myös miehille.

Velijaosto perustettiin marraskuussa 2013. Tänä päivänä velijaostoon kuuluu reilu parikymmentä OulSkyn jäsentä ja jaosto saa jatkuvasti uusia osaavia jäseniä laajasta yhteistyöverkostostaan. Velijaoston jaostopäällikkö kuuluu OulSkyn hallituksen kokoonpanoon, joten tilannekuva päivittyy säännöllisesti ja yhteistyö tapahtumien suunnittelussa sekä toteutuksessa on saumatonta. Mitä velijaosto tekee? Erilaiset sotilaskodin myyntikeikat yhdessä LSK-jaoston kanssa ovat veljesjaoston tärkeintä toiminta-aluetta. Myyntikeikkoja tehdään Taivalkosken Maijanlammelle ja Oulunsalon lentokentälle. Joskus veljet lähtevät myös Kajaaniin tai Rovajärvelle pitempiaikaisille keikoille ja harjoituksiin. Muita tehtäviä velijaostolla on myös runsaasti. Esim. tukussa käyntiä on aktiivisessa yhdistyksessä melkein viikoittain. Suuremmissa tilaisuuksissa kuten messuilla ve-

lijaosto vastaa myynti-, kahvila- ja kenttäleipomotelttojen pystytyksestä sekä tarvittavan kaluston siirroista ja järjestelystä. Joihinkin tapahtumiin, esim. Oulun kutsun-


järjestelyt ovat vieläkin kesken, joten touhua riittää monelle veljelle. Velijaosto toiminnassa, case Maijanlampi alusta loppuun

tatilaisuuksiin, riittää taas munkkilaatikoiden ja lämpöastioiden siirto viiden viikon jokaisena päivänä. Tämän syksyn aikana velijaostoa on

työllistänyt varasto- ja leipomotoiminnan painopisteen siirto Hiukkavaaraan ampumaradan Paviljongille sekä muut varastojärjestelyt Hiukkavaaran kasarmialueella. Nämä

”Tilauksen mukaan tehdään suunnitelma Toffeen (tila-auto) ja Mersun (myyntiauto) käytöstä. Sitten puhelimeen ja kyselemään jaoston jäseniltä mikä ajo sopisi kenellekin. Voi olla melkoinen homma ja monta puhelua, vaikka yrittäisi vain alkukuulle – keikoista riippuen yksi tai kaksi viikkoa. Seuraavaksi soitto Mikalle Logistiikka 3:n Oulussa olevien ajoneuvojen vastaavalla ja tehdään ajotilaukset Mersulle. Toffeelle ei tarvita ajomääräystä, mutta sisarten ajoneuvotarpeet voivat olla vielä vaikeammin yhteen sovitettavissa. Sotkun keikkapäivä suuntaa Maijanlammelle, jossa on iso 400 hengen harjoitus. Ensin tehdään päätös lähdetään Mersulla ja Toffeella. Toffeeseen ei mahdu kaikki tavarat. Mersun kuski sopii ajan milloin Paville lastausta ja kahvin keittoa varten. Näihin parituntia + ajoaika ja perillä oltava ainakin ½ tuntia ennen myynnin aloittamista.

OulSky:n velijaosto tekee paljon ennakoivaa työtä erilaisten tapahtumien järjestelyissä. Jaoston monipuolinen huollon, logistiikan ja organisoinnin osaaminen on käytössä viikoittain. Kuva: Ulla Ruotsi-Mattson.

Kolme lämpöastiallista kahvia tiputetaan yhdessä sisarten kanssa. Lämpöastiat autoon. Munkit 10 laatikkoa (laatikossa 40 kpl) autoon. Limsat,


16

POHJANPOIKA 4/2017

karkit, tupakat, sipsit ym autoon. Maksupäätteet, paperit, luuturulla ym. Jos kahvi ei riitä niin varataan suodatin systeemit mukaan. Kahvi ei saa loppua maastossa kesken. Ja tienpäälle, vähän alle 200 km matkaa. Toffeessa 3 sisarta, sisar ajaa; Mersussa veli kuskina ja vieressä pelkää 2 sisarta. Perillä tavaroiden jako auton ja ruokalaan perustettavan kiinteän sotilaskodin kesken. Mersu lähtee maastokeikalle.

Velijaoston toiminta on monipuolista ja jokaisen jäsenen osaamiselle on käyttöä. Vaakunoiden kiinnitys Maijanlammen leirisotilaskodin seinään toteutettiin hyvällä kokonaissuunnitelmalla ja viivoittimen tarkkuudella. Kuva: Hanna Kela

Klo 21 luukut kiinni ja tavarat pakataan takaisin autoihin. Ajo takaisin Hiukkavaaraan ja autojen tyhjennys, lämpöastioiden pesu, autojen siivous. Sisaret tekevät sillä aikaa laskelmat illan tuloksesta.” Velijaosto on todella lunastanut 4-vuotisen toimintansa aikana paikkansa yhtenä OulSkyn operatiivisista jaostoista. Sotilaskotityön tarkoitus on kirkkaana mielessä: ”Tuetaan puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa palvelevien varusmiesten ja vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien naisten sekä kertausharjoituksissa olevien reserviläisten myönteisiä maanpuolustusasenteita tuottamalla viihtyvyyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja. Sotilaskotityö vahvistaa jäsenistön valmiuksia selviytyä poikkeusoloissa ja antaa mahdollisuuden kriisivalmiustaitojen parantamiseen”.

Velijaoston jäseniä ja maanpuolustusaktiiveja kokoamassa sotilaskodin myyntitelttoja Erämessuilla. Yhteistyössä on voimaa ja isompikin teltta nousee kätevästi. Kuva: Seppo Suhonen



18

POHJANPOIKA 4/2017

TEKSTI: KTEKSTI: ARI AHOKAS KARI AHOKAS KUNNALLISNEUVOS

Viesti

veteraaneille Teidän veteraanisukupolven vanhemmat ja teidän nuorten esivanhemmat saivat kokea runsaat sata vuotta sitten Venäjän harjoittamat sortovuodet, kuulla Suomen itsenäisyysjulistuksen ja silloisen Neuvosto-Venäjän ensimmäisen johtajan Leninin tunnustuksen sille. He näkivät eriarvoisen suomalaisen yhteiskunnan jakautumisen jyrkästi kahtia ja ajautumisen sisällissotaan, jossa sodan molemmat osapuolet kokivat olevansa oikealla asialla. Te veteraanit synnyitte tuolloin runsaat 90 vuotta sitten sisällissodan runtelemaan Suomeen, kasvoitte nuoriksi yhteiskunnassa, joka sekä valtionhallinnon että kunnallisen demokratian avulla pyrki rakentamaan yhteiskuntaa, eheyttämään kansaa, poistamaan sisällissodan pahoja tuntoja. Olitte nuoria miehiä ja naisia, vain viitesen vuotta vanhempia kuin te 9-luokkalaiset

Kempeleläisiä veteraaneja kunnanjohtaja Tuomas Lohen seurassa. Istumassa 100-vuotias veteraani Veikko Ojalehto.


oppilaat olette tällä hetkellä, kun jouduitte talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan rintamasotilas- ja rintamapalvelustehtäviin. Monet teistä kannoitte vastuunne kotirintamalla. Ansioistanne kansallinen yhtenäisyys syntyi ja Suomi säilyi itsenäisenä. Te rintamalta palanneet miehet ja naiset, koko sodan kokenut sukupolvi jouduitte kasvotusten uusien ongelmien ja haasteiden kanssa. Teidän piti maksaa sotakorvaukset, asuttaa lähes puoli miljoonaa evakkoa, huolehtia sotainvalideista ja kaatuneiden omaisista sekä korjata sodan vauriot. Te kasvatitte sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat, joista monet ovat teidän 9-luokkalaisten isovanhempia. Kaiken työn ja touhun keskellä lujittuva kansallinen yhtenäisyys mahdollisti osaltaan sen, että jaksoitte luoda perustan sille hyvinvoinnille, jossa me olemme saaneet elää ja jota olemme voineet perintöänne kunnioittaen edelleen kehittää. Sotiemme veteraani, kunnallisneuvos Onni Toljamo otti syyskuussa veteraanien kirkkopäivän juhlapuheessaan esille veteraanisuku-

polven kunnioittaman arvopohjan ”koti, uskonto ja isänmaa”. Hänen puheessaan oli vahva viesti veteraaneilta. Lainaan osion tulkittuna tuosta puheesta. ”Koti, uskonto ja isänmaa ovat ilmeisesti jokaiselle kansalle, niin myös suomalaisille lähes pyhiä asioita. Sodan aikana ne olivat meilläkin lähes johtotähtenä. Ne sisältävät yhteiskuntamme säilyvyyttä, turvallisuutta yhteiskunnallisesti ja yksilöllisesti, luottamusta ja isänmaallisuutta. Me sotiemme veteraanit annoimme aikoinaan sodan olosuhteissa niille suuren arvon ja annamme edelleenkin. Koti oli sodankin aikana veteraaneille hyvin tärkeä; se oli turvallinen tukikohta kotirintamalla. Koti oli keskeinen lapsena ja on edelleenkin. Nyt huomaamme myöskin sen, että koti on maailman paras paikka, kun olemme ikääntyneitä. Kotiin kaipuu on normaalia, eikä suotta sanota, että kotimatka on paras matka. Kotiin kuuluu yhtenä tärkeänä osana lasten kasvatus ja arkinen kotielämä. Isovanhemmuus on saavuttamassa sille kuuluvan merkityksen ja nousemassa arvoon


20

POHJANPOIKA 4/2017

arvaamattomaan myös meidän yhteiskunnassamme. Läsnäolo ja rakkaus ovat isovanhempien käytössä aina; jos ei fyysinen läsnäolo, niin henkinen kuitenkin. Sotien veteraanit antavat arvoa kaikkein korkeimmalle; antoivat sodassa hädän hetkellä ja antavat edelleenkin. Hyvin vaikuttavana osoituksena on veteraanien pystyttämä sodan muistomerkki Sallan Mäntyvaarassa. Siellähän sodan muistimerkissä lukee ”Tässä auttoi Herra”. Me sotiemme veteraanit olemme olleet toteamassa, kuinka sotilaspapit etulinjassa ryömien jakoivat ehtoollista. Hädässä oli Jumala silloin kutsuttava apuun. Taidammepa kutsua Jumalan apuun vieläkin, jos ei muulloin, niin ainakin hädän yllättäessä. Isänmaa on meille sotiemme veteraaneille läheinen sotia edeltäneeltä ja sotien ajalta ja myös sen jälkeenkin. Läheinen ja kallis isänmaa on veteraaneille siksikin, että veteraanit lukeutuvat todellisiin itsenäisen isänmaan pelastajiin ja että sankarivainajaveljemme ovat uhranneet kaikkensa isänmaan hyväksi. Veteraanien kannalta on hyvä, että ei enää tarvitse kertoa veteraanien merkityksestä isänmaallemme. Nyt arvostetaan ja tuodaan esille sotiemme veteraanien, niin naisten kuin miestenkin tekoja ja aikaansaannoksia isänmaamme hyväksi.


Kunnallisneuvos Kari Ahokas tuo Kempeleen 9-luokkalaisten itsenäisyyspäiväjuhlaan viestiä veteraaneilta. Kun kaikki veteraanit poistuvat viimeisen iltahuudon myötä, niin mitä jää jäljelle. Veteraanien perintöön kuuluu tärkeimpänä itsenäinen isänmaa, mutta veteraanien perintöön kuuluvat myös muistomerkit, sankarihaudat, kunniamerkit, taistelupaikat ja paljon muuta veteraanien teoista kertovaa. Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan toimesta on huolehdittu siitä, että veteraanien sanoma ei saa lakata kuulumasta senkään jälkeen, kun veteraaneja ei ole. Sen vuoksi Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta on vuoden 2003 huhtikuussa perustanut Tammenlehvän perinneliiton.” Näin puhui Onni Toljamo. Veteraanit uskovat, että veteraaniaikakauden teoissa ja aikaansaannoksissa on aineksia, joita kasvattajat voivat hyödyntää kodeissa, opetuslaitoksissa ja harrastuspiireissä. Mediavaikuttajat, yhteiskunnan päätöksentekijät ja maanpuolustusväki voivat ottaa niitä huomioon ylläpidettäessä myönteistä maanpuolustushenkeä sekä henkistä kriisinkestokykyä. Veteraanien perinnetyö kuuluu kansanvaltaisen sivistysvaltion tehtäviin, se lujittaa kansakunnan sisäistä eheyttä, vahvistaa maamme ulkoista arvostusta ja ylläpitää kunniakasta muistoa koko kansan ponnisteluista sotien ja jälleenrakennuksen aikana. Teidän nuorten

on hyvä jo nyt tiedostaa ja olla tulevina vuosina mukana siinä, että veteraanien henkisen perinnön säilyminen varmistuu. Perinnetyö on ulotettava kaikkialle sinne, mihin se on jättänyt historialliset jälkensä. On kuljettava yhdessä kohti perinneaikaa ja tehtävä työtä hyvän yhteistoiminnan hengessä. Veteraanien perintö on kertomus uhrautuvaisuudesta, sitkeydestä, lähimmäisen huomioonottamisesta ja tulevaisuudenuskosta. Kunnioitetut veteraanit arvoisa juhlaväki. Kempeleen kunta toteutti 10 vuotta sitten kuntamme keskustaan vapauden puiston veteraanien työn ja itsenäisen Suomen 90-vuotisjuhlan kunniaksi. Puiston aikaansaaminen oli veteraanien toivomus. Huomenna vietämme Suomen 100:tta itsenäisyyspäivää. Tuolloin 47 nuorta laskee seppeleen Kempeleen kirkkomaalla jokaisen sankarivainajan haudalle. Tuolla teolla onnittelemme 100-vuotiasta itsenäistä Suomea ja osoitamme kunnioituksemme sankarivainajille. Palavat kynttilät ja seppeleet ovat myös kiitollisuuden osoitus poisnukkuneille veteraaneille ja viesti keskuudessamme olevalle veteraanisukupolvelle siitä, että kunnioitamme ja vaalimme heille tärkeitä asioita.


22

POHJANPOIKA 4/2017

Kuusamon veteraanityötoimikunta TEKSTI JA KUVA: J AR MO KÄKELÄ

Vuoden 2018 toimintasuunnitelma lyhyesti kiteytettynä on Hilkka Paloniemen sanoja lainatakseni ”jalkaudutaan kentälle”. Pyydänkin veteraaneja tai veteraanin omaisia ottamaan yhteyttä veteraaniasiamieheen, jos on tarvetta esim. juttuseurasta, ulkoilutuksesta ym. pienestä avusta.

raaneja ja heidän puolisoitaan sekä leskiä ja heidän järjestöjään yhteisesti sovittavilla tavoilla. Tarpeellista ja aktiivista avustus- ja tukityötä veteraaneille ja heidän leskilleen jatketaan ja kehitetään edelleen tulevina toimintavuosina.

Perustana yhteistyösopimus

Avustustyön jaoston ensisijaisena tehtävänä on kohdistaa auttavia toimenpiteitä yksittäisiin veteraaneihin sekä heidän puolisoihin ja leskiin. Auttaminen tapahtuu esim. tarjoamalla apua arkipäivän askareisiin, tarjoamalla henkistä tukea, jär-

Yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin 28.8.2009. Yhteistyösopimuksen mukaisesti Veteraanityötoimikunta avustaa ja tukee Kuusamon kaupungissa asuvia sotiemme vete-

Avustustyön jaosto

jestämällä kuljetusapua eri tapahtumiin, järjestämällä veteraaneille yhteisiä kokoontumisia, auttamalla veteraanien perheitä hautajaisissa sekä huomioimalla heitä eri tavoin (esim. ulkoilut yhdessä). Avustustyön jaoston jäsenet: Jarmo Käkelä (pj.), Janne Korva, Eija Linninen sekä Ari Oikarainen. Järjestötyön jaosto Järjestötyön jaoston ensisijaisena tehtävänä on veteraanien avustaminen heidän järjestötoiminnassaan. Apua tarjotaan havaittujen


Kuusamon veteraanityötoimikunnaN pj. JARMO KÄKELÄLLÄ oli kunnia luovuttaa maanpuolustusmitali pitkäaikaisille veteraanityötoimikunnan jäsenille. Timo Pirttijärvi ja Veli-Matti Koivuranta saivat maapuolustusmitalin Kultaisella soljella. Maapuolustusmitalin sai nykyinen sihteerimme Eija Linninen ja pitkään sihteerinämme toiminut Elina Kemppainen.

tarpeiden ja järjestöjen esittämien pyyntöjen perusteella. Huomiota kiinnitetään erityisesti järjestöjen hallinnoinnin ja talousasioiden ongelmiin sekä osallistutaan pyydettäessä järjestöjen hallintoon. Jaosto tarjoaa myös apua veteraanijärjestöjen jäsenistöönsä suuntautuvan toiminnan ylläpitämiseen. Tällöin kyseeseen tulevat mm. kokous-, juhla-, retki-, kuntoilu-, liikuntatapahtumien järjestelyissä avustaminen tai niiden järjestäminen. Vuoden aikana tarjotaan veteraanijärjestöille apua mm. kunniavartion, lippuvartion ja seppelepartion järjestelyissä ja tarpeen mukaan

osoitetaan henkilöt näihin tehtäviin. Järjestötyön jaoston jäsenet: Viljo Määttä (pj.), Veli-Matti Koivuranta, Timo Pirttijärvi Taloustyön jaosto Talousjaosto kantaa vastuuta toiminnan taloudesta, kirjanpidosta ja rahatilien käytöstä. Yhtenä tärkeimmistä tehtävistä on toimin-

taan tarvittavien varojen hankinnan suunnittelu ja tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen sekä varojen kohdentaminen kokonaisvaltaisen hyödyllisesti veteraaneja ajatellen. Toimintavaroja kerätään mm. yhteisöjen lahjoituksilla ja tuloa tuottavalla talkootyöllä. Taloustyön jaoston jäsenet: Hilkka Paloniemi (pj.), Elina Kemppainen


24

POHJANPOIKA 4/2017

Ammuntasuoritteet Vuoden 2017 loppu lähenee. Aloitamme jäsenistömme ammuntasuoritteiden keräämisen prosenttiammuntatuloksia varten. Eli mikäli et ole osallistunut kerhomme järjestämiin sunnuntai-ammuntoihin tai kilpailuihin ja olet kuitenkin harrastanut ammuntaa jossakin muodossa tai käynyt vaikka metsällä, niin ilmoita suoritteesi osoitteeseen matti.kuonanoja@oruk.fi Kerho järjestää ohjattuja ampumavuoroja sekä pistooli- että kivääriradoilla. Jäsenillä on mahdollisuus käyttää omia tai kerhon aseita.Ampumavuorot sekä tarkemmat ohjeet ammuntakäytännöistä löydät yhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta www.oruk.fi Lisätietoja: sampo.mattila@oruk.fi Tervetuloa mukaan!

Kuntokortti Reserviläisurheiluliitto (Resul) on siirtynyt sähköiseen kuntokorttijärjestelmään. Jokainen jäsen voi merkitä kuntosuorituksensa sähköiseen kuntokorttiin osoitteessa www.resul.fi. Reserviläisliikunnan yksi keskeinen tehtävä on ylläpitää ja kehittää jäsenistönsä maanpuolustustaitoja.

Maanpuolustustaitoihin kuuluvat fyysinen kunto ja kenttätaidot. Kenttätaitoja ovat suunnistus-, ampuma-, kartanluku-, tulenjohto-, johtamis- ja vaellustaidot. Oruk kannustaa jäseniään säännölliseen liikuntaharrastuksen ylläpitoon palkitsemalla vuosittain aktiivisimmat kuntoilijat. Viisi eniten

kuntopisteitä kerännyttä palkitaan vuosittain kevätkokouksen yhteydessä. Lisäksi 5 kertaa yli 150 pistettä keränneet palkitaan mestariluokan mitalilla ja 15 kertaa yli 150 pistettä keränneet suurmestariluokan mitalilla.


Oulun Reserviupseerikerho ry:n yhteystiedot Puheenjohtaja Ari Vuolteenaho

p. 044 5446202

Email info@oruk.fi

Varapuheenjohtaja Jarmo Korhonen p. 050 3306579

Internetsivut www.oruk.fi

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oruk.fi

Facebook www.facebook.com/OulunReserviupseerikerho

ORUK:n perinnetoimikunta tiedottaa ORUK:n perinnetoimikunta hakee RELE-lehden eli Reserviupseerilehden vuosikertoja vuodesta 1980 eteenpäin aina 2000-luvun alkuun saakka, etenkin 1980-luvun lehtiä haetaan. ORUK:n perinnetoimikunta ottaa RELE-lehden vanhoja vuosikertoja (1980-2004) vastaan lahjoituksina tai lainaan määräajaksi digitaaliseen muotoon skannattavaksi. Lisäksi Reserviupseerilehden (eli RELE:n) arkistoiduista vanhoista vuosikerroista 1959-1979 puuttuvat seuraavat numerot:

4/78 6.12.1978 niin sanottu iso rele 1/76 4/73 1/71 4/69 3/67 1/67 3/66 Oulun Reserviupseerikerhon vanhoja jäsensivuja (entinen Reserviupseerilehti eli RELE) ja vuosikertoja on luettavissa kerhon kotisivuilla www.oruk.fi/rele/. Ker-

hon kotisivuille lisätään vanhempia vuosikertoja skannauksen edetessä. Erilaiset asiakirjat, valokuvat tai muu kerhon toimintaan liittyvä kirjallinen materiaali on myös arvokas lisä reserviupseerikerhomme historiaa kartoitettaessa ja tallennettaessa. Perinnetoimikunnan toimintaan ovat jäsenemme myös tervetulleita. Kysymykset ja lisätiedot asiasta sähköpostilla ja puhelimitse: jarmo.korhonen@oruk.fi tai puh. 0503306579.


26

POHJANPOIKA 4/2017

Pohjois-Pohjanmaan Senioriupseerit PPSU

PPSU:n syyskokouksen

3.10.2017 satoa Toiminnan periaatteita 2018 Painopiste on PPSU:n jäsenten aktivoinnissa. PPSUn toiminnan tunnettuuden rakentamista jatketaan muutamien hyvin järjestettyjen ja kiinnostavien tapahtumien tuottamisella ja toiminnasta tiedottamisella siten että kiinnostus PPSUn toimintaa kohtaan herää ja säilyy. Toimintamalleja kehitetään edelleen ja että senioriupseerien osaaminen, taidot ja yhteydet saadaan hyödynnettyä piirin ja sen upseerikerhojen, PPSU:n ja jokaisen sen jäsenen itsensä eduksi. Päätavoitteena on PPSUn jäsenten sisällökäs, aktivoiva ja motivoiva sekä kaikkia yhdistävä senioriupseeritoiminta osana jokaisen jäsenen omaa aktiivista upseerikerhotoimintaa. Tulevan kauden aikana pyritään järjestämään ainakin yksi retki tai osallistumaan yhteiselle retkelle jonkin muun maanpuolustusjärjestön kanssa. Toukokuussa

2018 PPSU osallistuu Erämessujen maanpuolustusjärjestöjen yhteisosastolle. PPSU osallistuu edelleen Veteraanikeräyksiin avustamalla niiden järjestelyissä. Syksyn 2017 aikana PPSU organisoi riveistään yli 30 miestä kunniatalkoisiin Oulun Sotaveteraanien luona käynteihin Suomen Sotaveteraaniliiton 60 v. juhlavuoteen liittyen.

PPSU on mukana Suomi 100 juhlavuoden itsenäisyyspäiväjuhlassa Oulussa 1.12.2017. Kauden muut juhlallisuudet liittyvät pääosin muihin reserviupseeripiirin tapahtumiin. Kysynnän ja kalenterin mukaan voidaan osallistua yhdessä johonkin teatteri- tai konserttitapahtumaan ja erityisesti sotilasmusiikkitapahtumaan.

Tulevat omat esitelmätilaisuudet suunnitellaan siten että myös reserviupseeripiirin kerhot voivat hyödyntää niitä vuosiohjelmissaan. PPSU on myös aktiivisesti mukana reserviupseerikerhojen järjestämissä esitelmätilaisuuksissa. Yhteistyötä tehdään myös muiden seniorijärjestöjen kanssa.

PPSU huomioi ansioituneita jäseniään mm. tekemällä esityksiä kunniamerkkien saajiksi ja jakamalla kunniakirjoja sekä huomioimalla jäsenten isoja merkkipäiviä. PPSU huomioi myös rivistä poistuneet upseeriveljet yhdessä reserviupseerikerhon kanssa.

PPSU pyrkii aktivoimaan jäsenistöänsä omatoimiseen kunnon ylläpitämiseen ja osallistumaan mm. Oulun kaupungin tarjoamaan edulliseen senioriliikuntaan ja osallistumaan myös kerhonsa liikunta-aktiviteetteihin.

PPSUn jäsenet osallistuvat aktiivisesti reserviläisammuntoihin ja toimivat niissä myös toimitsijoina. PPSU pyrkii aktivoimaan jäseniään Upseerimaja Rokulin kunnostustalkoisiin ja aktiivi-käyttäjiksi, joka on


PPSUn johtokunta 2018

jokaisen senioriupseerin etuoikeus. PPSU suunnittelee myös yhteistä saunareissua Rokuliin. Johtokunta kokoontuu tarpeen mukaan ja järjestää yleiskokouksen syksyllä 2018 ennen ORUKin syyskokousta. Syyskokouksessa käsitellään toimintasuunnitelma vuodelle 2019 ja valitaan johtokunta sitä toteuttamaan. Rekvisiitta ORUK on valmistuttanut seuratuotteita myös PPSUn logolla ja niitä tarjotaan edelleen ostettavaksi nettikaupassa www.oruk.fi. Jäsenis-

tö on oikeutettu käyttämään PPSU merkkiä ja asusteita. PPSUlle suunnitellaan tapahtumakäyttöön esite, roll-up ja mahdollisesti oma lippu ja pinssi. Tiedotus PPSU tiedottaa toiminnastaan jäsenistölleen, piirin upseerikerhojen hallituksille ja yhteistyökumppaneilleen käytettävissä olevilla viestintävälineillä; Pohjanpoika-nettilehdellä, kerhojen jäsenkirjeissä, sähköposteilla, tekstiviesteillä, puhelimella, Facebookissa kerhojen ja omalla sivulla sekä maanpuolustustilaisuuksissa.

SEP P O SUHO N E N , maj. (res) puheenjohtaja, seppo.suhonen1@luukku.com, puh. 040 5524678 KARI A HO K A S, maj. (res), karitapani.ahokas@gmail.com, puh. 0500 684534 ESKO J UN N O , maj. (res) sihteeri, esko.junno@oruk.fi, puh. 050 4477777 JUHANI N I VA , maj. (res), juhani.niva@outlook.com, puh. 0400 280575 ESKO KURV I N E N , yliltn (res), esko.kurvinen@monisto.fi, puh.050 5120147


28

POHJANPOIKA 4/2017

TEKSTI TEKSTI: JA KUVAT: SAMP O P UOSKARI S AMP KUVAT: O P UOSKARI SARI RINNE

Maanpuolustusväen

iltajuhla

Oruk palkitut


Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustusväen kolmas itsenäisyyspäivän tienoille ajoittuva iltajuhla vietettiin Oulussa Hotelli Lasaretin Yrjö-salissa perjantaina 1.12. teemalla Suomi 100 vuotta. Juhlimaan oli saapunut noin 60 maanpuolustushenkistä ihmistä. Edellisvuosien tapaan ohjelma oli välitön ja vapaa, ja iloista iltaa vietettiin erinomaisen ruoan ja juomien parissa. Varsinaiseen ohjelmaan kuuluivat palkitsemiset sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikön everstiluutnantti Mika Sepän juhlapuhe. Musiikkinumerosta vastasi viiden nuoren naisen a capella -kokoonpano Marin misut. Pohjan Maanpuolustuksen tuki järjesti juhlan nyt kolmannen kerran. Ensi vuodeksi järjestäjäpohjaa on tarkoitus laajentaa ja ohjelmaa muokata. Tavoitteena on edelleen saada maakuntaan vapaaehtoisen maanpuolustusväen kokoava arvokas iltajuhla.

Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistyksen tukikärppämitalilla palkittiin toimitusjohtaja Mikko Laitila ja arkkitehti Pekka Laatio.

Marin misut


30

POHJANPOIKA 4/2017

TEKSTI JA KUVAT: J AR I MALJANEN

MPKL:n liitovaltuusto ja valtakunnallinen maanpuolustusjuhla

Vaasassa 18.-19.11.

Liittovaltuuston kokous Vaasan hallintorakennuksen valtuustosalissa. Kokouksessa Pohjois-Pohjanmaata edustivat liittovaltuuston j채senet Kari Ahokas, Jari Maljanen ja Veikko Mattila sek채 liittohallituksen j채sen Heikki Salum채ki.


Maanpuolustuskiltojen liiton liittovaltuusto kokoontui 18.11. Vaasassa liittovaltuuston syyskokoukseen. Kokouksessa käsiteltiin muuan muassa vuoden 2018 toimintasuunnitelmaa. Liiton painopistealueina vuonna 2018 ovat Puolustusvoimat 100 vuotta -juhlavuoden tukeminen, kiltatyö kokonaisturvallisuuden esistäjänä ja sisäisen viestinnän tehostaminen. Toimintasuunnitelmassa jälleen kerran kehoitetan kiltoja palkitsemaan aktiivisia toimijoita. Killat voivat tehdä ehdotuksia valtiollisista kunniamerkeistä, jotka annetaan

4.6. Ehdotusten on oltava liiton toimistossa 15.1. 2018 mennessä. Liiton kilta-ansiomitaliehdotusten on oltava liiton toimistossa 28.2.2018 mennessä. Puolustusministeri myöntää kilta-ansiomitalit 4.6. Kiltaristiehdotusten tulee olla liiton toimistossa 15.3. ja 15.10. mennessä. kiltaristit myöntää liittohallitus 4.6. ja 6.12. Liiton valtakunnallista maanpuolustusjuhlaa vietettiin sunnuntaina 19.11. Juhlapuhujana oli Matti Vanhanen. Vanhanen ehdotti puheessaan, että Suomi kehittäisi huoltovarmuuden parantamiseksi

Sunnuntaiaamuna ennen jumalanpalvelusta ja maanpuolustusjuhlaa laskettiin liiton seppele Perinnemuurille. Seppeleenlaskijoina (vasemmalta) liiton puheenjohtaja Pauli Mikkola, liittohallituksen jäsen ja Vaasan kiltapiirin puheejohtaja Per-Elof Boström ja liittovaltuuston jäsen ja Pohjois-Suomen kiltapiirin puheenjohtaja Jari Maljanen.

kansallisen kyberturvaohjelman. Hän pitää riippuvuutta amerikkalaisesta informaatioteknologiasta ongelmana. Suomessa pitäisi määritellä turvallisuuden kannalta kriittisimmät kohdat, joihin tarvitaan omissa käsissä olevaa tietotekniikkaa. –Näihin tulee tuottaa käyttöjärjestelmä ja ohjelmia, jotka ovat avoimeen tai itse räätälöityyn lähdekoodiin perustuvia, Vanhanen linjasi. Vastaaviin ratkaisuihin ovat tarttuneet muun muassa Kiina ja Venäjä, Vanhanen mainitsi.


32

POHJANPOIKA 4/2017

Pasi Parkkila

Reserviläisliiton hallitukseen Reserviläisliitto piti uusien sääntöjen mukaisen liittokokouksen Kouvolassa 18.11.2017. Vuotta aikaisemmin Lappeenrannan liittokokouksessa Reserviläisliitolle hyväksyttiin säännöt, joiden mukaan liittokokouksia pidetään vuodessa vain yksi. Nyt siis Kouvolassa toimittiin tämän mukaisesti. Samalla juhlittiin Kymen Reserviläispiirin ja Kouvolan Reserviläisten 60-vuotisjuhlaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi takavuosina Reserviläisliiton puheenjohtajan toiminut kansanedustaja Markku Pakkanen Kouvolasta. Paikalle oli saapunut edustajia liiton 53 yhdistyksestä. Kokous käsitteli vuoden 2016 toimintakertomuksen ja tilit, sekä hyväksyi ja vahvisti ne yksimielisesti.

TEKSTI: T I M O RO N K A I N E N KUNNIAPUHEENJOHTAJA POHJOIS-POHJANMAAN RESERVILÄISPIIRI

Toisena merkittävänä asiana oli ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion käsittely. Toimintasuunnitelma aiheutti salissa keskustelua, eritoten uudistetun jäsenhankintakilpailun osalta. Jäsenhankintakilpailulle hyväksyttiin kokouksessa esitetyn muutoksen mukainen muoto. Jäsenhankintakilpailu on jatkossa sidottu yhdistyksessä olevaan jäsenmäärään, samoin palkkio on porrastettu sarjoittain.

Valittujen toimikausi on kaksi seuraava kautta 2018 - 2019. Naisten kiintiöpaikalle oli ehdokkaita enemmän kuin paikkoja. Äänestyksen jälkeen liittohallitukseen valittiin Terhi Hakola Tampereelta, Tuula Gåpå Hämeenlinnasta sekä uutena jäsenenä Maarit Timonen Torniosta.

Hallitus uusiutui

Ansioista palkittiin

Kokouksessa valittiin myös erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle uudet jäsenet. Kokous valitsi piirien esitysten mukaisesti hallituksen Simo Rousun Ylitorniolta, Jussi Viljasen Orivedeltä, Tuomas Terhon Lahdesta, Jukka Röngän Mikkelistä sekä Pasi Parkkilan Vihannista.

Liittokokouksessa myös palkittiin vuoden Reserviläinen. Vuoden Reserviläiseksi liittohallitus oli valinnut vääpeli Jari Hynnisen Karttulasta. Hän on toiminut Pohjois-Savon Reserviläispiirin puheenjohtajana, sekä paikallisyhdistyksessä. Vuoden malliyhdistyksen arvon puo-


lestaan sai Hyvinkään Reserviläiset. Kokouksessa myös huomioitiin Reserviläisliiton pitkäaikainen varapuheenjohtaja reservin sotilasmestari Osmo Suominen, hänet kokous nimesi liiton kunniajäseneksi. Aselain käsittelyyn aktiivisuutta Kokouksessa myös kuultiin ampuma-aselain käsittelystä ja liiton roolista lausunnon antajana. Lain käsittely on menossa oikeaan suuntaan, mutta vaatii kaikilta reserviläisiltä aktiivisuutta alueensa kansanedustajien suuntaan. Kokous evästi yhdistyksissä toimivia jäseniä vaikuttamaan aselain käsittelyyn eduskunnassa. Seuraavan kerran liittokokous pidetään vuoden kuluttua marraskuussa Hämeenlinnassa, minne on Oulusta erinomaiset yhteydet.

PASI PARKKILA


34

POHJANPOIKA 4/2017

Yleisen asevelvollisuuden kannatus ennätyskorkealla TEKSTI: M AR K U S K I N KKU YLEISSIHTEERI MAANPUOLUSTUSTIEDOTUKSEN SUUNNITTELUKUNTA MTS

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS julkisti tänään vuosittaisen mielipidetutkimuksensa. MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) pitää myönteisenä sitä, että yleinen asevelvollisuus saa suomalaisilta vahvan tuen. Nykyisenkaltaista yleistä asevelvollisuutta kannattaa 81 % vastaajista. Luku on korkeampi kuin kertaakaan aiemmin MTS:n tutkimuksen aikasarjassa. Yleisen asevelvollisuuden kannatus on noussut merkittävästi esimerkiksi syksystä 2011, jolloin luku oli 63 prosenttia. Pääsääntöisesti kannatus on liikkunut noin 75 prosentin molemmin puolin. - Yleinen asevelvollisuus on osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi järjestää Suomen puolustus. Uusimmassa tutkimuksessa vastaajista kahdeksan kym-

menestä kannattaa yleistä asevelvollisuutta, sanoo Vikman. Suomessa perinteisesti korkealla tasolla ollut maanpuolustustaho on nyt samalla tasolla kuin vuosi sitten. Seitsemän kymmenestä on sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Vuodentakaiseen tutkimukseen verrattuna erityisesti huoli kansainvälisestä terrorismista on kasvanut samalla, kun huoli Suomen taloustilanteesta on laskenut. Myös maailman pakolaistilanne ja ilmastonmuutos herättävät huolta. - Huolenaiheiden kolmen kärki ovat mittaluokaltaan sellaisia, ettei niitä pysty yksikään valtio yksin ratkaisemaan. Siihen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, johon suomalaiset

tutkimuksen mukaan suhtautuvat varsin myönteisesti. Esimerkiksi EU-jäsenyyden katsotaan lisäävän Suomen turvallisuutta, Vikman sanoo. MTS:n mielipidetutkimuksessa on kysytty jo vuodesta 1964 lähtien Suomen ulkopolitiikan hoidosta. Kolme neljäsosaa vastaajista pitää Suomen ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna. Eniten kiitosta saa tasavallan presidentti Sauli Niinistön toiminta. - Suomalaiset luottavat ulko- ja puolustuspolitiikan hoitoon, haluavat puolustaa maataan, pitää kiinni yleisestä asevelvollisuudesta ja kokevat kansainvälisen yhteistyön lisäävän Suomen turvallisuutta, Vikman tiivistää MTS:n mielipidetutkimuksen tulokset.


MTS Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta on pysyvä parlamentaarinen komitea, joka hallinnollisesti sijaitsee puolustusministeriössä. MTS toimii keskustelufoorumina ulko- ja turvallisuussekä puolustuspolitiikan kysymyksissä. MTS tekee vuosittain laajan mielipidetutkimuksen Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. Raportit löytyvät MTS:n nettisivuilta.

MTS:n puheenjohtaja kansanedustaja Sofia Vikman p. 040 568 3777

SOfia vikman Kuva: Sampo Puoskari


36

POHJANPOIKA 4/2017

TEKSTI JA KUVAT: JARKKO VIMPARI, SAM I MAT T I LA

Suomi 101 – Vierdaagse 102

Vihdoinkin se toteutuu: Suomesta saadaan virallinen sotilasdelegaatio mukaan Nijmegenin marssille! Harjoittelu ja joukkueen valmistautuminen on hyvässä käynnissä, rakkoja ja kilometrejä ei nyt enää säästellä. Tästä vain kovaa treeniä, varustetestausta ja henkisen lujuuden rakentamista, niin alkaa olla kaikki palaset kohdallaan onnistuneelle tapahtumalle. Suomen juhliessa ensi vuonna 101:ä itsenäisyyden vuotta ja puolustusvoimien juhliessa sadatta vuottaan, järjestetään tämä Vierdaagse – Nijmegenin marssi jo 102:n kerran.

Viime kesänä tehtiin päätös, että myös Suomesta lähetetään virallinen sotilasdelegaatio ensi heinäkuussa maailman suurimpaan marssitapahtumaan Hollannin Nijmegeniin. Asioiden saamiseksi nykyiselle mallille on vaadittu paljon taustatyötä niin Suomessa kuin Hollannissakin. On pitänyt neuvotella järjestävän siviiliorganisaation ja Hollannin armeijan kanssa, on pitänyt rakentaa yhteistyötä eri maanpuolustusjärjestöjen ja puolustusvoimien kesken, mutta pikkuhiljaa palaset ovat loksahdelleet paikalleen ja tämän sinnikkään

työn tuloksena nyt voidaan sanoa jo varmuudella, että myös pieni Suomi pystyy lähettämään tapahtumaan oman virallisen sotilasdelegaation. Ja tämä ei tapahdu yhtään liian myöhään, ovathan esim. paljon pienempien armeijoiden maat kuten Ruotsi ja Norja lähettäneet jo vuosikausia tapahtumaan satojen sotilaiden joukkueet siinä missä Suomen satojentuhansien miesten reserviläisarmeijasta jalkeille on saatu vain muutamia kymmeniä osallistujia. Ensi vuoden tapahtumaa varten


rekrytointi hoidettiin kahden MPK:n kurssin avulla. Näistä toinen oli kohdistettu tänne Pohjois-Suomeen ja toinen eteläisempiin maakuntiin. Tämä oli ainoa keino päästä 2018 tapahtumaan mukaan sotilaana. Marssijoiden rekrytointi onnistui hyvin: Minimitavoite ylitettiin kirkkaasti ja nyt marraskuun lopussa ilmoittautumisen osalta sulkeutuneille kursseille on löytynyt vapaaehtoisia lähemmäs 200 henkilöä. Mukana on useiden kertojen veteraaneja, mutta luonnollisesti myös ilahduttavan paljon ensikertalaisia. Lopulliset marssijoukkueet muodostetaan alkuvuoden aikana, joten ei ole lainkaan sanottua, etteikö nyt muodostettuja marssikursseja vielä sekoitettaisi keskenään. Esim. kadetit ja perinteiset joukkueen muodostajat kuten rauhanturvaajaliitto muo-

dostanevat omat joukkueensa nyt ympäri Suomea ilmoittautuneista henkilöistä. Tällä hetkellä mukaan ilmoittautuneilla pyörii kovasti mielessä, että mihinköhän sitä onkaan tullut lähdettyä, kuinka pitää valmistautua ja mitenköhän pärjään itse tapahtumassa? Ensikertalaisille tässä on mukana vielä uuden kokemisen tuomaa jännitystä, mutta ei kokeneemmillakaan ole varaa jäädä laakereille lepäämään. Marssikunto pitää rakentaa, jalkapohjat kovettaa, rakkojen ennalta ehkäisy ja hoito opetella, kaikki varusteet alusvaatteita ja sukkia myöten pitää testata, totuttaa hartiat ja ylävartalo repun kanssa kulkemiseen, omalle keholle sopivat juomat pitää löytää… Tekemistä on paljon, mutta onneksi aikaakin on vielä

Aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan, marssi jatkuu.

34 sotilassarjan osallistujamaan liput juhlallisessa lipunnostossa sotilasleirissä.

Talvikeli ei estä harjoittelua. Kuva Virolaiselta Ekströmin marssilta helmikuu 2017.


38

POHJANPOIKA 4/2017

reilusti yli puoli vuotta. Taitaa vaan vanha viisaus päteä tässäkin: Marssimaan oppii vain marssimalla. Eli reppu selkään ja liikkeelle! Jokainen kantaa tietenkin itse vastuun omasta valmistautumisestaan, mutta jos 12 tunnin lenkit yksinään tuntuvat tylsiltä, niin Suomessa ja lähialueilla järjestetään useita tapahtumia, joissa ei todellakaan tarvitse marssia yksin. Oulussakin pidetään kuukausittain yhteismarsseja, joissa osallistujia on ollut vaihtelevan säännöllisesti. Samoin yhteislenkkejä tiedetään järjestettäväksi mm. Rovaniemen ja Pohjois-Karjalan seudulla. Oma lukunsa

on sitten varsinaiset marssitapahtumat. Kuvittelepa itsesi kävelemään yöttömässä yössä Korouoman halki tai vaikka Turussa Aurajoen rannalta Ruissaloon. Lyhyellä hakemisella internetistä löytää kymmeniä kotimaisiakin tapahtumia. Yksi sieltä ei kuitenkaan vielä löydy: Tervamarssi järjestetään 18.-20.5.2018 Tarkoitus on hilpaista jalkaisin Vaalasta Ouluun osin teitä ja osin Tervareitistöä pitkin. Kannattaa laittaa jo nyt kalenteriin päivämäärät ylös. Tänne, ja kaikkiin muihinkin tapahtumiin saa ja kannattaa osallistua, vaikka ei olisi tuonne Hollantiin lähdössäkään. Ja jos käy niin hassusti, että marssikärpänen puraisee ihan to-

sissaan, niin kuin joillekin tiedetään käyneen, niin kansainvälisiä marssitapahtumia löytyy pilvin pimein. Käveleminen kun on maailmalla paljon isompi laji kuin Suomessa. Hyviä ideoita marssiturismia varten voi hakea esim. kansainvälisen IML-organisaation nettisivuilta. Marsseilla tavataan!

Taukopaikka marraskuun kuntomarssilta Rovaniemeltä. Lahjatoiveiden päivitys joulupukille.


Puheenjohtajan joulutervehdys Pohjanpoikaan

Arvoisat Pohjois-Pohjanmaan upseerit reservissä! TEKSTI: M IK KO H ALKI LAH TI PUHEENJOHTAJA SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO

Mielenkiintoinen, tapahtumarikas ja

mm. RUK:n lipun ylänauhakkeissa tun-

vaativiin tehtäviin. Kouluttautuminen

erityisesti mieleenpainuva Suomi 100

nukset V.K. ja 1917, jotka tarkoittavat

ja itsensä kehittäminen kulkevat reser-

-juhlavuosi on nyt vietetty ja juhlittu.

Vimpelin Sotakoulun kurssia ja vuotta

viupseerien mukana läpi elämän. So-

Juhlavuosi huipentui itsenäisyyspäi-

1917. Itse kurssi oli varsin lyhyt, mutta

tilasvalassakin vannottu vastuullisuus

vän eri tapahtumiin ja sinivalkoisiin va-

sillä parannettiin huomattavasti suoje-

on meille arvo, josta emme tingi; vas-

loihin, joilla rakennuksia valaistiin niin

luskuntien huutavaa pulaa joukkueen-

tuu alaisistamme velvoittaa meitä niin

täällä koto-Suomessa kuin muuallakin

johtajista. Kuukauden päästä kurssin

sodassa kuin rauhassa.

maailmalla. Ilahduttavinta oli nähdä,

alkamisesta heitä jo tarvittiin, sillä noin

että suomalaiset olivat lähteneet san-

80 heistä johti Vapaussodassa jouk-

Vuoden kiireet rauhoittuvat pikku hil-

koin joukoin liikkeelle juhlistamaan it-

kuetta tai komppaniaa, jotkut jopa pa-

jaa. On tullut aika hetkeksi hengähtää,

senäisyytemme 100-vuotista taivalta.

taljoonaa.

viettää aikaa kiireettömästi rakkaimpiemme seurassa ja ladata akkuja uu-

Onnea Suomi! Onnittelut myös kaikille itsenäisyyspäivänä ylennetyille ja pal-

Joulukuun 28. päivänä Vimpelissä jär-

den vuoden koitoksia varten. Haluan

kituille.

jestetään näyttävä reserviupseerikou-

kiittää kaikkia reserviupseeriaatteen ja

lutuksen 100-vuotisjuhla, jonne olet-

maanpuolustuksen eteen töitä tekeviä

Tänä vuonna juhlistamme myös itse-

te kaikki tervetulleita. Juhlapuhujana

henkilöitä Pohjois-Pohjanmaalla. Te

näisen Suomen reserviupseerikoulu-

toimii puolustusministeri Jussi Niinis-

teette mittaamattoman arvokasta työ-

tuksen

Jou-

tö. Tervetuloa Vimpeliin juhlistamaan

tä Suomen ja kaikkien suomalaisten

lukuun 28. päivä tulee kuluneeksi

100-vuotiasta reserviupseerikoulutus-

turvallisuuden eteen.

tasan sata vuotta siitä, kun Vimpelissä

ta itsenäisessä Suomessa!

100-vuotisjuhlavuotta.

Rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta

järjestettiin ensimmäinen reserviup-

vuotta 2018 toivottaen,

seerikurssi. Kurssille osallistui lähes

Tähän päivään mennessä Suomessa on

200 oppilasta. Kurssin johtajana toimi

koulutettu yli 180 000 reserviupsee-

eversti Paul von Gerich ja kouluttajina

ria. Varusmiespalveluksessa valikoitu-

Mikko Halkilahti

Saksasta jo Suomeen palanneita jää-

nut joukko ja siellä saatu johtajakoulu-

Puheenjohtaja

käreitä. Tuosta kurssista ovat merkkinä

tus antavat eväät myös siviilipuolen

Suomen Reserviupseeriliitto


40

POHJANPOIKA 4/2017

Maanpuolustusta

tukemassa



42

POHJANPOIKA 4/2017

Ylennystilaisuus Oulussa

TEKSTI: SAMP O P UO SK A R I KUVAT: LAP SSK M E D I AT I I M I / P E T R I LA UN I JA SAMP O P UO SK A R I

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston ylennystilaisuus pidettiin 5.12.2017 Oulussa Madetojan salissa. Juhlavan tilaisuuden päätteeksi kuultiin Lapin sotilassoittokunnan hieno Aattoillan konsertti. Tasavallan presidentti on ylentänyt itsenäisyyspäivänä 6.12.2017 seuraavat reservin upseerit: Majuriksi: Leskelä Jukka Tapani, Oulu Toiviala Pekka Tapio, Oulu Lääkintämajuriksi: Kopperoinen Tuomas Lauri, Oulu Insinöörimajuriksi: Ojala Kari Tapani, Raahe Kapteeniksi: Hentilä Markku Kullervo, Oulu Kuiri Timo Olavi, Oulu Mäenpää Janne Antero, Oulu Paaso Matti Tapio, Oulu Rauma Eero Tapio, Oulu Reinikainen Hannu Paavo, Oulu Rytkönen Pekka Samuli, Oulu Tavia Arttu-Pekka Johannes, Oulu Vimpari Jarkko Aatos, Tyrnävä Teknikkokapteeniksi: Hentinen Tero Juha Tapio, Oulu

Luutnantiksi: Yliluutnantiksi: Barck Harri Olavi, Oulu Helander Ossi Kaarlo Henrik, Oulu Eskola Jani Einari, Oulu Isokääntä Timo Allan, Raahe Eskola Timo Eerik, Oulu Juvani Jussi Matias, Oulu Kamula Jarmo Asko Samuli, Vaala Jämsä Erkki Sakari, Oulu Kervinen Harri Jukka, Oulu Kansanaho Jukka Matias, Tyrnävä Kleemola Mika Petteri, Oulu Karttunen Markus Tapani, Oulu Koivukangas Antti Johannes, Liminka Kauranen Jari Antero, Oulu Kurttila Jussi Nestori, Ii Kehus Pasi Markku Tapani, Ii Kuusikko Aleksi Johannes, Oulu Kettunen Juho Heikki Olavi, Kuusamo Laajala Aleksi Eino Johannes, Oulu Kolivuori Juha Pekka, Oulu Matinlompolo Jonna Julia, Oulu Kuisma Timo Esko Tapani, Oulu Memonen Jukka Matias, Oulu Luukkonen Harri Matti, Oulu Meriö Jyrki Leo-Juhani, Oulu Malinen Rauno Tapio, Oulu Nivala Ilmo Henrik Kaleva, Oulu Pakonen Jussi Sakari, Oulu Pasila Joel Elias, Oulu Piispanen Juha Tapani, Muhos Perttu Markku Tapio, Ii Saarinen Harri Juhani, Oulu Päivärinta Kaj Kristian, Oulu Yliniemi Antti Juhani, Kempele Pönkänen Timo Matias, Oulu Riekki Tomi Antero, Oul Yliluutnantiksi (merivoimat): Räisänen Mikko Juhani, Kempele Matinlassi Mika Erkki Juhani, Ii. Tuomivaara Olli Sakari, Oulu Törmänen Marko Aatos, Oulu Uusitupa Matti Antero, Oulu Veijola Tommi Esko, Oulu Virtanen Oula Henrik, Oulu


MAA

Oulun Sotilaskotiyhdistyksen siSasret kukittivat konsertin solistit ja kapellimestarin.


44

POHJANPOIKA 4/2017

Aluetoimiston päällikkö on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat

Sotilasarvoon: YLIPURSIMIES Holappa Marko Tapani Oulu Sotilasarvoon: VÄÄPELI Ek Juho-Pekka Henrik Oulu Kemppainen Manu Petteri Oulu Käkelä Jarmo Antero Kuusamo Ruokolainen Petri Tapio Oulu

Sotilasarvoon: SOTILASMESTARI Hiltunen Kari Jukka Olavi Oulu Karppinen Pertti Antti Ilmari Oulu Kykyri Toni Markku Johannes Raahe Pyhtinen Osmo Antero Oulu Sotilasarvoon: YLIKERSANTTI Tervola Jari Sakari Oulu Helisten Juha-Matti Oulu Heusala Janne Tapio Kempele

Koskinen Pasi Markku Oulu Kärki Timo Erkki Olavi Oulu Laurila Mikko Olavi Oulu Lonnakko Matti Petteri Oulu Palokangas Mika Antero Oulu Poikela Rauli Petteri Oulu Pulkka Pekka Markus Oulu Riekki Marko Sakari Oulu Saviaro Juha Matti Elias Oulu Valanne Ville Oskari Oulu Vanhatalo Tomi Henteri Oulu


Sotilasarvoon: KERSANTTI Berg Visa Johannes Oulu Haikara Jussi Antero Oulu Helisten Erkki Petteri Oulu Hintikka Juho Markus Raahe Hytinkoski Aki Kristian Oulu Kujala Kari Tapani Oulu Laajoki Juho Sakarias Ii Lappalainen Elina Annikki Oulu Lohiniva Risto Henrik Kempele Louhela Ilkka Tapio Kalervo Oulu Lumijärvi Seppo Ensio Kempele Mattanen Mika Samuel Raahe Mehtätalo Esa Kari Oulu Moilanen Mika Juhani Siikalatva Moilanen Pekka Tapio Muhos Mähönen Juuso Aleksi Oulu Nikula Antti Juho Tapio Kempele Pakanen Juha Tapani Ii Partanen Mikko Viljami Oulu Pekkala Tuomas Samuli Oulu Ryynänen Pasi Jaakko Sakari Oulu Savela Henri Olavi Kristian Oulu Saviranta Mikko Onni Valtteri Oulu Sipola Veli Pekka Valtteri Hailuoto Sirén Aleksi Johannes Oulu Sirkiä Carlos Andres Ii Soiluaho Antti Lauri Henrikki Kempele Suutari Kari Sylvesteri Oulu Veteläinen Oula Juhani Oulu Vuokila Pekka Olavi Oulu Vähäkangas Janne Joonas Olavi Raahe Åsnabrygg Toni Taisto Oulu Everstiluutnantti Mika Seppä onnitteli kaikki ylennetyt.

Sotilasarvoon: ALIKERSANTTI Miettunen Kalle Eemeli Oulu Päätalo Sami Markus Oulu Salmu Mikko Tuomas Sakari Pyhäjoki

Sotilasarvoon: KORPRAALI Aittakumpu Pekka Juhani Oulu Arola Jani Antero Oulu Grundström Tony Michael Siikalatva Haapalainen Arttu Oskari Oulu Haataja Lauri Joonas Valtteri Kempele Haipus Toni Heikki Oulu Huotari Harri Tapio Oulu Jääskä Janne Juhani Oulu Karjala Matti Samuli Oulu Kivelä Marko Sakari Oulu Koponen Jarkko Tapani Raahe Kytöaho Kristian Juhani Oulu Lehtoniemi VilleKalervo Oulu Muilu Matti Tapani Haapavesi Mäkitalo Jyrki Petteri Oulu Näppä Harri Tapio Liminka Outila Marko Antero Pudasjärvi Palander Jouni Tuomas Oulu Pulli Mikko Juhani Oulu Puolakka Juho Taneli Oulu Puurunen Tapani Kalervo Oulu Rajasärkkä Mikko Petteri Tyrnävä Rantakivi Taneli Johannes Oulu Rissanen Otto Jaakko Johannes Oulu Räisänen Jarkko Olavi Oulainen Saarnio Niko Juhana Liminka Seppänen Ari Jaakko Oulu Syrjä Tero Tapani Oulu Tauriainen Rami Teemu Oulu Tihinen Antti Petteri Pudasjärvi Tolonen Kari Juhani Siikajoki Törrö Teemu Veli-Petteri Oulu Vasama Konsta Juhana Pyhäjoki Wiik Toni Kalervo Oulu Vääräniemi Jarkko Pekka Oulu Sotilasarvoon: YLIRAJAJÄÄKÄRI Rauhala Janne Samuli Oulu Träskilä Niko Samuli Oulu


Kuvassa MPK:n Vuoden kouluttaja Panu Moilanen, Vuoden toimihenkilÜ Eino Laulainen ja Vuoden viestijä Pasi Parkkila.


TEKSTI JA KUVA: MP K

MPK:n Vuoden viestijä 2017 Pasi Parkkila Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Vuoden viestijä valitaan avoimen internetäänestyksen perusteella. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa vuoden viestijän valintaan. MPK:n vuoden 2017 viestijä Pasi Parkkila Vihannista viestii ympärilleen positiivisia asioita vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta toimien esimerkillisesti. Hän on aktiivisesti mukana MPK:n kouluttajana ja kaikessa mahdollisessa reserviläistoiminnassa. Hän on positiivinen henkilö, joka omia vaivojaan ja aikaa säästämättä tekee vapaaehtoista maanpuolustustyötä tunnetuksi niin harjoituksissa kuin toreilla ja turuilla arkena ja pyhänä. Hän on kaikessa mukana ja tuo MPK:ta esille erittäin intensiivisesti ja positiivisessa hengessä. Hän on erittäin aktiivinen myös somessa ja tuo mainiosti esille MPK:n ja sen toiminnan hienouden. Hän pitää hienosti yhteyttä kansalaisyhteiskuntaan sekä mediaan. Hän on ansainnut MPK:n vuoden viestijä 2017 -tittelin puhtaasta sydämestä tulevalla omalla työllään.


48

POHJANPOIKA 4/2017

Lakeuden Maanpuolustusnaiset ry

10 vuotta

TEKSTI: T UU L A MATI L AI N EN KUVAT: HAN N E L E S AL MI

Syksyllä kymmenen vuotta sitten ryhmä naisia päätti perustaa maanpuolustusnaisten yhdistyksen Kempeleeseen. Nimeksi panimme Lakeuden Maanpuolustusnaiset ja hyvin pian perustamisen jälkeen yhdistys rekisteröitiin sekä hyväksyttiin Maanpuolustusnaisten Liiton jäseneksi. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Anneli Niemi-

nen ja hänen seuraajanaan Hannele Salmi, joka on nykyisin myös piirin puheenjohtaja ja liittohallituksen jäsen Alussa toiminta vähän takkuili, mutta pian jäsenmäärä oli noussut kymmeneen, parin vuoden päästä kahteenkymmeneen ja nyt jäseniä on yli kolmekymmentä. Kokoonnumme kerran kuukaudessa osallistumme sekä piirin että liiton kokouksiin

keväällä ja syksyllä. Pääpaino toiminnassa on koulutus. Naisia valmennetaan eri tehtäviin kriisi- ja poikkeusoloissa. Koulutus tapahtuu pääasiassa valtakunnallisissa Nasta- harjoituksissa tai piirin ja yhdistyksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Erityisesti on mainittava erityisryhmien osallistuminen koulutukseen, mistä kiitos kuuluu Hannelelle, joka on suunni-


tellut heidän ohjelmansa ja toiminut jo kahdessa Nastassa heidän ohjaajanaan ja meidän yhdistyksen naisia on ollut avustajana. Jokainen voi valita itseään kiinnostavan koulutusalan, on kuitenkin tärkeää, että tiedostaa nykyiset uhkatilanteet ja välttää turhat riskit. Keväällä oli valtakunnallinen Nuku rauhassa- tapahtuma ja siellä oli Naisten Valmiusliiton teemana kotivara. Muistan, kun puhuin tästä parikymmentä vuotta sitten opiskelijoille ja he pitivät sitä turhana sanoen, että kaikillahan on jääkaapit ja pakasteet. Nyt olemme saaneet vuosittain tottua siihen uutiseen, että joillakin alueilla on saattanut olla sähkökatkos pitkiäkin aikoja ja sähköt pois- kurssi on ollut hyvin tarpeellinen, jotta on saatu oppia, miten esim. elintarvikehuolto on hoidettu. Yhdistyksellämme on keväisin puutarhailta, jolloin olemme vierailleet eri puutarhoissa tai kylväneet Hannelen luona Inkerin opastuksella erilaisia kasveja. Kulttuuri-iltana olemme olleet teatterissa, kirjastossa tai konsertissa tai esim. lukeneet sodan aikaisia kirjeitä. Viime viikon perjantaina olimme

yhdistyksemme jäsenen, ministeri Pirkko Mattilan vieraana uudistetussa eduskuntatalossa ja saimme samalla paljon uutta tietoa kansanedustajien ja ministerien töistä. Hattua täytyy nostaa henkilöille, jotka vuodesta toiseen jaksavat tuollaista työtahtia. Veteraanityötä teimme auttamalla Pohjois-Suomen rintamanaisia, mutta nythän heidän järjestönsä

10v. juhlat ja ansiomerkkien saajat.

Eduskunnassa vierailulla.


50

POHJANPOIKA 4/2017

on lakkautettu jäsenmäärän vähäisyyden vuoksi. Kudoimme kuusikymmentä paria villasukkia, mitkä lahjoitettiin Tornion seudun veteraaneille, koska puheenjohtajamme on sieltä kotoisin ja hänen isänsä on ollut alueen veteraaneja. Ampuminen on harrastus, joka kiinnostaa monia. joten olemme pari kertaa järjestäneet kilpailut, joissa osanotto on ollut kiitettävä. Nuoret jäsenemme ovat myös olleet kiinnostuneita Jotoksista ja varmasti tänäkin vuonna saamme joukkueen kokoon. Kuten edellä esitetystä näkyy, on toimintamme ollut monipuolista ja jäsenillä on ollut mahdollista vaikuttaa jäseniltojen teemaan ja toivon, että tulevaisuudessakin viihdymme yhteisen harrastuksen parissa.

Tornion mökkeilyä.



52

POHJANPOIKA 4/2017

100 VUOTTA itsenäistä maanpuolustusta TEKSTI: PA S I V IRTA POHJOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRIN PIIRIPÄÄLLIKKÖ

POHJOIS-POHJANMAAN KOULUTUS- JA TUKIYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ

Olemme juhlistaneet koko vuoden tavalla tai toisella Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa. Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirikin on osallistunut tai ollut järjestämässä useita Suomi 100 tapahtumia. Rovaniemen koulutuspaikka järjesti helmikuussa seminaarin, toukokuussa oli Lapin lennoston alueella kokonaisturvallisuustapahtuma ja kesäkuussa oli vielä Kesäyön marssi, joka itseasiassa tullaan järjestämään myös ensi vuonna. Oulun koulutuspaikan järjestelyvastuulla oli elokuussa kaksipäiväinen kokonaisturvallisuustapahtuma Oulun torilla, joka sekin onnistui hienosti järjestelyjen suhteen - vaikkakin sää verotti perjantain kävijöitä.

Presidentti Sauli Niinistö totesi ylipäällikön päiväkäskyssään muun muassa: ” Itsenäisyys on paitsi lahja, niin myös tehtävä...Halumme puolustaa maatamme on niin ikään vahva. Perustan maanpuolustustahdollemme luo yleinen asevelvollisuus, joka on puolustuksemme kulmakivi.” Tätä tehtävää täytämme parhaalla mahdollisella tavalla maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnassa halutessamme jatkaa vapaaehtoisesti sitä työtä, jonka monet meistä aloittivat jo varusmiespalveluksen aikana. Olen kohdannut kuluneen kahden vuoden aikana satoja, ellen tuhansia vapaaehtoisia toimijoita, joiden sydän sykkii maanpuolustustyölle. Vapaaehtoiset järjestelevät töi-

tään, lomiaan ja jopa lasten hoitojaan niin, että pääsevät rakkaan harrastuksen pariin. Tämäkin lienee suomalainen tapa puolustaa omaa maataan parhaan kykynsä mukaan. Kuluneen vuoden aikana olemme jälleen yhdessä tehneet hienon tuloksen toteuttamalla 224 kurssia, joille on osallistunut lähes 4300 henkilöä. Kokonaiskoulutusvuorokausikertymä vuodelle on yli 5800 vuorokautta. Nämä luvut kertovat niistä ponnisteluista, joita on tarvittu meiltä jokaiselta. Kursseja on eri syistä jouduttu perumaan. Yhtenä tärkeänä haasteena kurssien toteutumiseksi on meidän onnistuminen viestinnässä niin, että mahdollisimman moni olisi tietoi-


nen järjestettävistä toiminnoista ja osallistujia saataisiin riittävästi. Vaikka erilaisia sähköisiä viestintäkanavia pyritään käyttämään tehokkaasti, on vanhalla hyväksi koetulla ”puskaradiolla” edelleen tärkeä osa tiedon välittämisessä. Lopputulos vuodelle on kuitenkin erinomainen, josta osoitan kiitokseni kaikille teille sitoutuneille ja meitä tukeneille Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistolle sekä 3. Logistiikkarykmentin Oulun varastolle. Mainitsemani ”puskaradio” on tuottanut tulosta ainakin naisten keskuudessa koskien heille pidettäviä ammunnan koulutustilaisuuksia, joita koko piirin alueella oli kuluneena vuonna yhteensä kuusi eril-

listä tapahtumaa. Niistä kolme järjestettiin Oulussa kaksipäiväisinä ja kursseille oli runsaasti tulijoita. Viimeiselläkin marraskuun kurssilla oli 37 osallistujaa. Osallistujat ovat kokeneet tapahtumat hyvin järjestetyiksi ja ennen kaikkea turvallisiksi. Kiitos kaikille vapaaehtoisille ammuntojen kouluttajille. Tätä työtä on hienoa jatkaa. Ensi vuoden koulutustapahtumat ovat alkaneet siirtyä jo MPK:n koulutuskalenteriin ja toivottavasti loputkin ovat siellä alkuvuodesta. Näyttää siltä, että töitä tällä saralla riittää meille kaikille, jotka tahdomme pitää huolta itsenäisestä isänmaasta!

Haluan toivottaa hyvää joulun ja vuoden vaihteen aikaa Oulun koulutuspaikan sitoutuneille, MPK:n jäsenjärjestöjen jäsenille, yhteistyökumppaneille ja Pohjan Pojan lukijoille.

”Tehdään turvallisuutta yhdessä”



TEKSTI: ES KO J U N N O KUVAT: R AI J A FRÖJ D

Sotaveteraaniliitto 60 vuotta Sotaveteraaniliitto juhli 60-vuotista taivaltaan 30.9.2017. Juhlallisuuksiin liittyivät kunnianosoitukset ja seppeleenlaskut myös Oulun hautausmailla. Intiössä seppelpartioon osallistuivat Oulun Reserviupseerikerhon majurit Esko Junno ja Jari Maljanen laskemalla Sotaveteraaniliiton seppeleen sankarivainajien muistomerkille. Tilaisuudessa oli mukana Oulun Sotaveteraanien hallituksen jäseniä sekä Myllytullin yläaste, opettajana Teemu Honkavaara. Puheen piti oppilas Viivi Seppänen: ”Tässä tilaisuudessa haluamme kunnioittaa sodassa Suomea puolustaneita ja isänmaan puolesta kaatuneita. Tänä päivänä monille suomalaisille saattaa olla itsestäänselvyys, että elämme itsenäisessä Suomessa, Se ei ole ollut itsestäänselvyys aina. Sotaveteraanit laittoivat henkensä alttiiksi isänmaamme puolesta ja heidän ponnistelujensa ansiosta meilläkin peruskoululaisilla on vapaus opiskella ja suunnitella tulevaisuutemme vapaassa maassa. Me nuoret olemme kiitollisia siitä, että saamme elää itsenäisessä Suomessa.”


56

POHJANPOIKA 4/2017

TEKSTI: JA A K KO M Ä N T Y M A A PUHEENJOHTAJA, SISSIRADISTIKILTA​​RY

Sissiradisteille oma kilta Sissiradisteille​ ​oma​ ​kilta Aktiiviset​ ​reserviläistoimijat​ ​perustivat​ ​ loppukeväästä​ ​Puolustusvoimien​ ​ ja Rajavartiolaitoksen​ ​sissiradistien​ ​​Sissiradistikillan.​ ​Kilta​ ​toimii​ ​ maanlaajuisesti​ ​ja​ ​sen tarkoitus​ ​on​​ koordinoida​ ​maanlaajuista​ ​vapaaehtoista​ ​koulutustoimintaa​ ​sekä​ ​pitää​ ​yllä sissiradistien​ ​aselajitaitoja.​​ Killan​ ​toimintaa​ ​on​ ​kesän​ ​ja​ ​syksyn​ ​ kuluessa​​käynnistelty​​pikku hiljaa. Koulutuksen​ ​lisäksi​ ​killan​ ​tarkoitus​ ​ on​ ​tuoda​ ​yhteen​ ​sekä​ ​vanhoja​ ​palvelustovereita​ ​että​ ​eri aikoina​ ​palvelleita​​radisteja.

–​ ​Meitä​ ​on​ ​ollut​ ​muutaman​ ​vuoden​ ​ ajan​ ​koulutustoimintaa​ ​pyörittämässä​​kourallinen​​eri aikoina​​ympäri​ ​Suomen​ ​palvelleita​ ​radisteja​ ​sekä​ ​ laajempi​ ​rinki​ ​tapahtumiin osallistumassa.​ ​Näimme​ ​tarpeen​ ​radisteja​ ​ yhdistävälle​ ​taholle,​ ​kertoo​ ​killan puheenjohtaja,​ ​reservin​ ​ylikersantti​ ​​ Jaakko​ ​Mäntymaa​. Koulutustoimintaa​​on​​viime​​vuosina​​kehitetty​​määrätietoisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen​ puitteissa,​ ​minkä​ ​lisäksi​ ​on​ ​auttanut​​myös Puolustusvoimien​​suopea​​ suhtautuminen​ ​asiaan.​ ​Lisää​ ​syner-

Partioradistit lähettävät sanomia yöllä laavusta Kyynel 2017-sissiradistiharjoituksessa. Kuva: Riko Timonen

giaetuja​​kuitenkin​​haetaan. –​ ​Kilta​ ​antaa​ ​paremmat​ ​puitteet​ ​jatkoa​ ​ajatellen​ ​mutta​ ​totta​ ​kai​ ​paljon​ ​ on​ ​vielä​ ​tekemättä. Olemme​ ​kiitollisia​ ​MPK:n​ ​ja​ ​Puolustusvoimien​ ​ tähänastisesta​ ​tuesta​ ​ja​ ​parhaillamme etsimme​​lisää​​yhteistyömahdollisuuksia​ ​maanpuolustuksellisten​ ​


Reservin sissiradistit Jenni Louko ja Roope Mönkölä päivystävät Kyynel2017 -sissiradistiharjoituksen tukiasemalla. Kuva: Jaakko Mäntymaa

sidosryhmien​ ​kanssa, jatkaa​ ​kiltaa​​ perustamassa​​ollut​​Antti​​Louko. Kiltaan​ ​voivat​ ​liittyä​ ​kaikki​ ​Puolustusvoimissa​ ​tai​ ​Rajavartiolaitoksessa​ ​sissiradisteina​ ​tai heidän​​ kouluttajinaan​ ​palvelleet​ ​palveluksen​ ​ajankohdasta​ ​ja​ ​paikasta​ ​ riippumatta.​ ​Kiltaan liittyminen​ ​ei​​ sido​ ​mihinkään,​ ​mutta​ ​antaa​ ​enemmän​ ​mahdollisuuksia​ ​omien​ ​taitojen ylläpitämiseen​ ​tai​ ​vaikka​ ​itse​​ vapaaehtoisena​ ​kouluttajana​ ​toimimiseen.​ ​Lisäksi​ ​killassa pääsee​​ konkreettisesti​ ​osaksi​ ​laajempaa​ ​ sissiradistiyhteisöä.​ ​Kurssien​ ​ja​ ​har-

joitusten lisäksi​ ​jatkossa​ ​voidaan​​ järjestää​ ​muutakin​ ​toimintaa​ ​jäsenistön​ ​toiveiden​ ​ja​ ​aktiivisuuden mukaan. –​ ​Killassa​ ​toimitaan​ ​yhteisen​ ​ja​ ​merkityksellisen​ ​asian​ ​puolesta,​ ​mikä​ ​ antaa​ ​loistavaa vastapainoa​ ​arjelle.​​ Otamme​ ​mielellämme​ ​ihmisiä​ ​mukaan​ ​killan​ ​toimintaan.​ ​Mukana​ ​voi olla​ ​hyvinkin​ ​erilaisista​ ​elämäntilanteista​ ​huolimatta,​ ​sanoo​ ​kiltaa​ ​ niin​ ​ikään​ ​perustamassa ollut​ ​jäsensihteeri​​Riko​​Timonen. –​ ​Sissiradistivarusmiesten​ ​kannat-

taa​ ​myös​ ​liittyä​ ​kiltaan,​ ​sillä​ ​se​ ​antaa​​hyvän​​pohjan pysyä​​ajan​​tasalla​​ kotiutumisen​ ​jälkeen.​ ​Lisäksi​ ​varusmiespalveluksen​ ​aikana​ ​kiltaan liittyvältä​ ​ei​ ​peritä​ ​jäsenmaksua​ ​ ensimmäiseltä​ ​jäsenyysvuodelta,​ ​ Timonen​​jatkaa. Edellinen​ ​järjestetty​ ​koulutustapahtuma​ ​oli​ ​lokakuun​ ​alussa​ ​Parolassa,​ ​Jyväskylän Tikkakoskella​​ ja​ ​Oulussa​ ​järjestetty​ ​Kyynel​ ​2017​ ​ -sissiradistiharjoitus.​ ​Soveltavassa harjoituksessa​ ​kertailtiin​ ​monipuolisesti​ ​sekä​ ​partio-​ ​että​ ​tukiasemaradistin​ ​tehtäviä.


58

POHJANPOIKA 4/2017

Case Kempele

Esimerkki vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksista kunnan varautumisessa TEKSTI: K AR I AH O KAS MPK:N TYÖRYHMÄN JÄSEN RUL:N VARAUTUMISTOIMIKUNNAN VPJ

Kempeleen varautumisen pilottiprojektin yhtenä lähtökohtana on rekrytoida ja kouluttaa kempeleläisiä vapaaehtoisia reservin johtajia sekä vapaaehtoisia henkilöitä täydentämään poikkeusoloissa johtaja- ja käytännön osaajien vaje kunnan evakuointimuodostelmassa. Toisaalta jatkossa voidaan selvittää vapaaehtoisten henkilöiden käyttöä vakavissa normaaliajan häiriötilanteissa. Yksi tavoite on se, että Case Kempele on saatavissa MPK:n sivuilta sovellettavaksi eri kuntiin. Kempeleen kunnanhallitus on vuonna 2014 hyväksynyt pilotin ja sitoutunut sen valmisteluun. Kempeleen kunnanjohtaja on nimennyt suunnittelua varten varautumisen yhteistyöryhmän. Hanketta koordinoi aluetasolla maanpuolustusjärjestöjen sekä viranomaisten yhteis-

työvaliokunta. Reserviupseeriliiton varautumistoimikunnassa pilotin valmistelu aloitettiin samana vuonna. MPK:n nimeämässä varautumisen työryhmässä pilottia on kuluvan vuoden edelleen kehitelty Case Kempeleenä. Tavoitteena on, että MPK:n ja RUL:n lisäksi myös muut maanpuolustusjärjestöt sitoutuvat hankkeeseen. Kempeleessä on useiden vuosien ajan tehty väestön evakuoinnin vaatimaa suunnittelutyötä. Kunnassa on pidetty MPK:n kursseja, joilla on kehitetty evakuoinnin toimipisteiden toimintasuunnitelmia ja harjoiteltu evakkoon lähtemistä ja evakoiden vastaanottamista. Suunnitelmien käytännön hyödyntäminen ei ole edennyt valtakunnan tasolla. Case Kempeleen tavoitteita ja toimenpiteitä havainnollistetaan

seuraavaksi esitellyllä tavalla. MPK järjestää yhdessä kunnan kanssa rekrytointitilaisuuden ja pyytää puolustusvoimien aluetoimistoa lähettämään kutsun Kempeleen kunnassa asuville sopiviksi katsomilleen reservin päällystöön kuuluville henkilöille. Tilaisuuteen voidaan kutsua lisäksi myös muilla toimenpiteillä kokonaisturvallisuudesta kiinnostuneita henkilöitä. Heille kerrotaan voimassa olevat evakuointia koskevat määräykset ja oman väestön evakuoinnin ja muualta tulevien evakuoitujen vastaanoton järjestelyitä. Rekrytointitilaisuudessa kootaan evakuointiorganisaatioon ilmoittautuneet ja tiedustellaan heidän halukkuutta sitoutua jatkokoulutukseen ja suunniteltavaan tulevaan


tehtävään. Myönteisessä tapauksessa heille haetaan VAP-määräys. Jatkokoulutukseen osallistuneille reserviläisille esitetään korvaavia kertausharjoitusvuorokausia, mikäli koulutustilaisuus täyttää vaadittavat edellytykset. Koulutusta jatketaan siten, että MPK:n kurssilla annetaan syventävää väestönsuojelukoulutusta.

vastuutehtäviin. Suunnitelmat ja niiden edellyttämät toimenpiteet henkilöineen päivitetään määräajoin. Kunnan virka- ja työsuhteiset muodostavat evakuointiorganisaation virallisen rungon. Kouluttajina toimivat osaajat eri yhteisöistä. Vapaaehtoisten sitoutumisella tuodaan evakuointityöhön merkittävä osaamislisä.

Jatkokoulutus eriytetään siten, että esimerkiksi kokoontumispaikkojen johtajiksi/varajohtajiksi sijoitetuille pidetään kurssi kokoontumispaikan toimintasuunnitelman laatimisesta käyttäen mallina laadittua kokoontumispaikan esimerkkisuunnitelmaa. Päämääränä on saada eri toimipisteille esimerkkisuunnitelman hallitsevat johtajat/varajohtajat, jotka pystyvät lyhyessä ajassa tilannekoulutuksen avulla saamaan toimipisteensä olosuhteiden vaatimaan valmiuteen.

Kehityspolku

Evakuoinnin koulutusta jatketaan tulevina vuosina käytännön harjoitteluna joko oman kunnan elimien välillä tai yhdessä naapurikunnan kanssa. ’Maaliosastona’ voidaan käyttää evakuointiorganisaatioon sijoitettua henkilöstöä. Koulutus toteutetaan MPK:n kursseina ja koulutettavina ovat vapaaehtoiset reserviläiset sekä kolmannen ja neljännen sektorin aktiivit. Koulutetut sijoittuvat kunnan poikkeusolojen organisaation erilaisiin johto- ja

Case Kempeleen tuomien haasteiden ja mahdollisuuksien sisäistäminen edellyttää varautumisen kehityspolun avaamista. Kempeleen kunnan johtoryhmä osallistui vuonna 2002 puolustusvoimien järjestämään Salama 2002 – sotaharjoitukseen. Harjoituksessa sotilaat joutuivat operoimaan lähes viikon ajan Kempeleen kunnan taajaman alueella. Raportissa Oulun sotilasläänin komentajalle kerrottiin ne toimenpiteet, mihin kunnan on valmistauduttava, mikäli uhka-arvio on edellisen kaltainen – on valmistauduttava evakuoimaan koko kunnan väestö. Sotaharjoituksesta saamani kokemuksen perusteella laadin RUL:n koulutustoimikunnassa vuonna 2003 raportin vapaaehtoisten mahdollisuuksista kunnan poikkeusolojen organisaatiossa evakuointia tehtäessä. Seuraavat toimenpiteet tehtiin koulutustoimikunnan varautumisjohtamisen työryhmässä ja suunnitelmaa täydennettiin vuo-

sina 2005-2007 Varautumisjohtajan perus- ja jatkokurssilla. MPK nimesi 2008 varautumissuunnittelua varten Vartu-jaoston. Jaostossa valmisteltiin kahden vuoden aikana Vartu-koulutusohjelma. Koulutusohjelmassa saatiin valmiiksi varautumisen perustaso: Turvallisuustietoinen kansalaine, jatkotaso: Toimintataitoinen kansalainen arjen häiriötilanteissa ja erikoistaso: Poikkeusolojen tuntemus kansalaisena. RUL:n nimeämässä varautumisen työryhmässä valmisteltiin v. 2013 uusi moduloitu Varautumisjohtajan jatkokurssin sekä dia-esityksen Varautuminen ja jatkuvuuden hallinta kunnassa. Se painottui kuntien varautumiseen yhteiskunnan erilaisiin häiriötilanteisiin sekä valotti vapaaehtoisten toimijoiden mahdollisuuksia. Kun RULn perusti vuonna 2014 varautumistoimikunnan, esiteltiin toimikunnalle powerpoint-diasarja kunnan varautumiskoulutuksen järjestämisestä. Kehityspolun seuraavassa vaiheessa ryhdyttiin valmistelemaan Pilottiprojekti Kempelettä. MPK nimesi vuodelle 2017 työryhmän, jossa pilottia on jatkovalmisteltu työnimellä Case Kempele. Se on esimerkki reservin päällystön ja muiden vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksista kunnan evakuointiorganisaation tehtävissä.


60

POHJANPOIKA 4/2017

SuomenSalpa

TEKSTI: T ERHO AHONEN TIEDOTTAJA, SALPALINJA-ASIANTUNTIJA

dokumentti maanpuolustustahdosta

Salpalinjasta on valmistunut puolentoista tunnin dokumenttielokuva. Se kertoo viime sotien aikaisen Suomen itärajan puolustuslinnoituksen tarinan ensimmäisestä lapionpistosta nykypäivään. SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuvan ensiesitys oli sunnuntaina 26.11.2017. Lappeenrannassa. Osana Suomen itsenäisyyden 100-juhlavuoden ohjelmaan kuuluvan dokumentin on tuottanut sto-

ryTv films Oy Lappeenrannasta tuottaja Juha Huttusen johdolla. Elokuvan ensiesityspäivänä 78 vuotta sitten Neuvostoliitto ampui Mainilan laukaukset. Ne antoivat NL:lle tekaistun syyn aloittaa talvisota. Yhdeksän päivää talvisodan rauhasta ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim teki yhden miehen päätöksen myöhemmin Suomen Salpa –nimen saaneen itärajan linnoituksen rakentamisesta. Työmaa oli aikansa suurin Suomessa.

Salpalinjassa ei koskaan taisteltu. Se täytti olemassaolollaan tehtävänsä ja osaltaan vaikutti nykyiseen rauhantilaan Suomessa. - Siinä on riittävä syy ja motivaatio tehdä vielä suurimmalle osalle suomalaisia tuntemattomasta Salpalinjasta uusi dokumenttielokuva, tuottaja Juha Huttunen perustelee. Sotiemme veteraaneja ja linnoittajaveteraaneja ei ole kauan jäljellä.


Itsenäisen Suomen juhlavuosi oli sopiva viime tipan hetki tehdä heidän kunniakseen elokuva. Se on myös nimensä mukaisesti tarina suomalaisesta maanpuolustustahdosta ja mitä se sai aikaan. - Haluamme, että nekin suomalaiset, jotka eivät Salpalinjaa vielä tunne, pääsevät siihen dokumentin avulla helposti tutustumaan. Samalla elokuva viestittää näkijöilleen sen tuskan ja vaivan, mitä linnoitustyöt osana Suomen selviytymistarinaa sodan vuosista kertovat. - Veteraanien työ ja maanpuolustustahto ovat nykyisen länsimaisen hyvinvointimme perusta. Sen me nykypolven kiitoksena veteraaneillemme haluamme tämän elokuvan kautta välittää. Samalla kerromme nuorisollemme, että maanpuolustustahdolla on merkitystä, Huttunen sanoo. Sota-ajasta nykypäivään SuomenSalpa –elokuva jakautuu kolmeen aikajaksoon. Ensimmäisessä käsitellään linnoituksen suunnittelua ja rakentamista välirauhan ja jatkosodan aikana. Ääneen ja kuviin pääsevät linnoittajaveteraanit, jotka itse ovat olleet itärajamme monumenttia rakentamassa. Heitä onneksi vielä löytyi haastateltavaksi. Dokumentin toisessa osassa käydään läpi hyvin vähän käsiteltyä

ja arkaluontoistakin kylmän sodan aikaa. Miten Salpalinjaa pidettiin kunnossa, miten sitä varauduttiin käyttämään ja mitä merkitystä sillä Suomelle oli? Elokuvan loppuosassa dokumentti kertoo, millä tavalla Salpalinjan perintöä vaalitaan nyt ja miten sitä siirretään tuleville sukupolville. Kun 1980-luvulla Salpalinjan esittelykohteita itärajalla oli vasta vain muutama, on niitä nyt moninkertainen määrä. Se kertoo ja heijastaa nykysukupolvien kunnioitusta linnoitusta ja sen tekijöitä, ylipäätään viime sotien maanpuolustustyötä kohtaan. Parhaalla tiedolla Elokuvan on käsikirjoittanut, editoinut ja ohjannut tuottaja Juha Huttunen. Dokumentin kuvitus tukeutuu aikalaisvalokuviin, näyteltyihin jaksoihin, Salpalinjan rakenteiden kuvauksiin tässä ajassa, ja tietysti haastatteluihin Salpalinja-toimijoiden eri näkökulmista. Kuvaajina ovat olleet tuottaja Huttusen lisäksi ammattilaiset Ismo Korhonen, Markus Lehteinen ja Pekka Koli. Elokuvan musiikin on säveltänyt Jyri Hjerppe Lappeenrannasta. Dokumentin Salpalinja-yleisasiantuntija ja opas on Terho Ahonen Miehikkälästä. Valokuvien lisäksi hänen kädenjälkensä näkyy selostus- ja käsikirjoitusteksteissä sekä tiedotteissa.

Elokuvaan on saatu painavaa asiantuntijanäkemystä. Haastateltavina ovat muiden muassa puolustusvoimain komentaja kylmän sodan vuosilta kenraali Jaakko Valtanen, Salpalinjan sotilaalliseen merkitykseen perehtynyt kenraaliluutnantti evp Heikki Koskelo ja sotahistorioitsija, eversti evp Sampo Ahto. Tohtorin väitöskirjaa Salpalinjasta tai siihen liittyen kukin tahoillaan valmistelevat tutkijat Virpi Launonen, John Lagerstedt ja Otto Aura ovat myös elokuvassa mukana. Elokuvan tuotanto alkoi lokakuun alussa 2016. Elokuvan teatteriversion kesto on 90 minuuttia. Tuotanto on perustunut vapaaehtoiseen maanpuolustus- ja talkootyöhön, saatuun tuotantotukeen ja myös oletukseen jakelutulosta. Uuden dokumenttielokuvan levityksestä elokuvateattereihin neuvottelut ovat käynnissä. Myös paikallisiin näytöksiin Salpalinjan vaikutusalueen kunnissa ja kaupungeissa on osoitettu hyvää kiinnostusta; Savukosken, Sallan ja Kuusamon esitykset on jo sovittu joulukuun alkuun. Elokuvaa tarjotaan luonnollisesti myös televisiokanaville. Salpalinjasta lyhyesti ja kuvia


62

POHJANPOIKA 4/2017

Pohjois-Suomen kiltapiirin

syyskokous

TEKSTI: JARI M ALJANEN (POHJOIS-SUOMEN) KILTAPIIRIN PJ.

Pohjois-Suomen kiltapiirin sääntömääräinen syyskokous pidettiin aivan marraskuun lopulla Aleksanterinkadun toimintahuoneistolla. Vuoden 2018 toimintasuunnitelman lisäksi kokouksessa hyväksyttiin maltillinen tulo- ja menoarvio sekä vuoden 2018 hallitus. Hallituksen muodostaa Jari Maljanen puheenjohtajana ja jäseninä Heikki Hiltula, Kari Ahokas, Iikka Ellilä, Ari-Pekka Huhtaniska, Heikki Visti, Raimo Nurmela ja Juha Mikkonen. Poimintoja toimintasuunnitelmasta Pohjois-Suomen kiltapiiri Maanpuolustuskiltojen liiton alueellisena toimijana pyrkii edistämään liiton tarkoitusperiä ja tavoitteita alueellaan. Haasteina kiltatoiminnassa ovat kilpailu jäsenistön vapaa-ajasta, toi-

minnan rahoittaminen ja vastikkeen tuottaminen jäsenmaksuille sekä aktivointi- ja rekrytointikeinojen löytäminen, erityisesti nuorten suutaan. Muutamia esille nostoja kiltapiirin painopistealueilta vuoden 2018 toimintasuunnitelmassa: Yhteistyön ylläpito ja kehittäminen alueen kiltoihin, muihin maanpuolustusjärjestöihin ja niiden toimijoihin. Kiltatoiminnan ja puolustusvoimien yhteistyön tukeminen, erityisesti aluetoimistojen kautta sekä Puolustusvoimien juhlavuoden huomioiminen. Yhteyksien rakentaminen Maanpuolustuskiltojen liittoon kuulumattomiin kiltoihin. Koululaisille suunnatun maanpuolustustietouteen liittyvän koulutuspaketin kehittäminen ja pilotointi. Veteraanityön tukeminen on itsestään selvyys.

Kiltapiiri toteuttaa kiltoihin tukeutuen alkuvuodesta 2018 Suksipartio Sujakan ja syksyllä yhteistoimintaharjoitus Pohjanpartion. Nämä kiltapiirin tapahtumat toteutetaan MPK:n koulutustapahtumina. Kiltapiiri osallistuu muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa maanpuolustustyön tarkoitusperiä ja tiedotusta edistäviin yleisötapahtumiin ja vastaaviin. Kiltapiiri pyrkii aktivoimaan kiltoja käyttämään kiltojen toimialueilla ilmestyviä sekä perinteisiä että sähköisiä lehtiä. Tällaisia ovat esim. tämä Pohjanpoika. Yhteistyötä koordinoidaan Pohjois-Pohjanmaalla mm. piirien yhteisen työvaliokunnan kautta. Kiltapiiri kannustaa kiltoja käyttämään valtiollisia, MPKL:n ja muita huomioimismahdollisuuksia aktiivisten toimijoidensa palkitsemiseen.


Maanpuolustuspariskunta

otsikoissa TEKSTI: M A R K K U H O LO PAI N E N

Raahessa ilmestyvä Raahen Seutu uutisoi ansiokkaasti alueen vapaaehtoisen maanpuolustuksen tapahtumista. Itsenäisyyspäivän kunniaksi lehdessä oli laaja haastattelu Pohjanpojan lukijoillekin tutusta pariskunnasta. Tuija Matila on aktiivinen sotilaskotitoimija ja nyt myös Raahen tienoon Suojeluskuntapiiri-, Lotta- ja Sotilaspoikaperinne ry:n puheenjohtaja vuoden 2018 alusta. Sampo Puoskari on puolestaan Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja ja Reserviupseeriliiton 2. varapuheenjohtaja. Toimittaja Sari Jaatisen lämminhenkinen juttu on luettavissa Raahen Seudun luvalla osoitteessa: https:// www.raahenseutu.fi/puheenvuoro/tahtoa-puolustaa-ja-vaalia-200583355


64

POHJANPOIKA 4/2017

TEKSTI: KARI KANGASHA R JU

Kahvakuulasta kuntoa


Haapaveden reserviupseerit aloittivat alkukesällä tehokuntoilun kahvakuulaharjoituksilla hallituksen puheenjohtaja Tero Mustapään ohjaamana. Toinen liikuntamuoto oli sählypiiri, jota veti hallituksen sihteeri Mikael Kangasharju. Molemmissa yhdistettiin kuntoilu ja varainkeruu reserviupseerikerhon hankintoihin. Kahvakuulaharjoitukset ovat avoimet kaikille, josta ilmoitettiin pienellä ilmoituksella lehdessä. Silloin ei vielä arvattu, miten suuren suosion tämä kuntopiiri saa. Kesän aikana kahvakuulat alkoivat vähentyä kauppojen hyllyiltä, kun harrastukseen syttyi lähemmäs 50 henkilöä. Suurin osa piirissä kävijöistä on muita kuin reserviupseereita, ja naisten osallistumisen ylivoimainen osuus yllätti. Ensikertalaisille yllätyksenä tuli myös kahvakuulan monipuolisuus. Tuskin löytyy toista lajia, jossa koko vartalo saa näin tehokkaasti voima- ja kestävyysharjoitusta. Kuntopiirinä tämä laji toimii hyvin, koska monen kuntoiset voivat tehdä samat liikkeet valitsemalla sopivan painoiset kuulat. Kuntopiirin suurimpana hyötynä on, että yhdessä harjoittelemalla tulee tehtyä tunnin

pituinen raskas kuntoharjoittelu, mikä jäisi yksin helposti tekemättä. Harjoitukset pidettiin kesällä ulkona urheilukentällä, mutta kahvakuularyhmällä oli halu jatkaa säännöllisiä treenejä myös talvikaudella. Sitä varten vuokrataan käyttöön liikuntahallin juoksusuoraa, jossa toiset treenaavat kahvakuulaa ja toiset voivat harjoitella samaan aikaan ekoaseammuntaa liikkuvaan hirvimaaliin. Tämä on suosittu laji erityisesti reserviupseerikerhon veteraanijäsenille, joille myös halutaan tarjota toimintaa. Kesän harjoituksissa tuli tutuksi selällään lepääminen 100 metrin maaliviivalla, kun oli juuri kulkenut kyseisen matkan askelkyykyillä ja samalla pyöräytellen raskasta kuulaa niskan takaa. Siinä katsellessa lentäviä tervapääskyjä on tullut historiallisia mielleyhtymiä. Pääskyt pesivät kentän töyräälle siirretyn urheilumajan räystäillä. Rakennus on toiminut sotien aikana vartiopirttinä, johon Haapaveden koululaiset evakuoitiin turvaan ilmahyökkäyksien varalta talvisodan alkamispäivänä. Nyt saamme katsella ilmassa kaartelevia tervapääskyjä ja nauttia liikunnan ilosta.


Kuvassa vasemmalta alkanen Pohjan Jääkärikillan puheenjohtaja Kari Ahokas, Tuomo Katisko, Markku Liimatainen ja killan sihteeri Kari Broström.


TEKSTI: PASI VIRTA POHJOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRIN PIIRIPÄÄLLIKKÖ KUVAT: JARI MALJANEN

POHJOIS-POHJANMAAN KOULUTUS- JA TUKIYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ

Itsenäisyyspäivänä 6.12. myönnetyt pronssiset kiltaristit Pohjois-Pohjanmaalla kiltatyössä ansioituneille Katisko Tuomo, Pohjan Jääkärikilta ry, Oulu Liimatainen Markku, Pohjan Jääkärikilta ry, Oulu Lipponen Tuomas, Pohjois-Pohjanmaan Ilmatorjuntakilta ry, Oulu Mikkonen Juha, Pohjois-Pohjanmaan Ilmatorjuntakilta ry, Kempele Puoskari Sampo, Pohjois-Pohjanmaan Ilmatorjuntakilta ry, Pattijoki


TEKSTI: R UL KUVA: S AM P O P U O S K AR I

Tapio Peltomäki

everstiluutnantiksi

Itsenäisyyspäivänä 6.12.2017 ylennettiin reservissä everstiluutnantiksi kolme upseeria. Näistä harvinaisin ylennys tuli Tapio Peltomäelle. Everstiluutnantiksi reservissä on yleensä ylennetty vain kadettiupseereita tai henkilöitä, jotka ovat työskennelleet pitkään puolustushallinnon siviilitehtävissä esimerkiksi puolustusministeriössä tai pääesikunnassa. 1950–1960 -luvuilla everstiluutnantiksi ylennettiin myös muutamia sodan käyneitä upseereita, jotka eivät olleet Kadettikoulua käyneet. Tapio Peltomäki on ensimmäinen everstiluutnantiksi ylennetty reserviupseeri, jolla ei ole Kadettikoulu- tai puolustushallintotaustaa. Vaativien sodan ajan sijoitusten lisäksi Tapio Peltomäki on ansioitunut useissa vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtävissä. Hän toimi Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtajana vuosina 2002–2007 ja on toiminut Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen puheenjohtajana vuoden 2016 alusta alkaen. Lisäksi hän on toiminut tai toimii edelleen muiden muassa Maanpuolustuksen Tuen, Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön, Suomen Marsalkka Mannerheimin metsästysmajayhdistyksen ja Katajanokan Upseerikerhon hallituksen jäsenenä.


KOKOUSKUTSU Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry Reserviläispiiri ry

Piirihallitusten järjestäytymiskokous pidetään toimintahuoneistolla Aleksanterinkatu 13A12 tiistaina 16.1.2018 klo 17.00 alkaen. Tarjoilun varmistamiseksi ilmoittaudu mukaan 13.1. mennessä markku.holopainen@mail.suomi.net tai 040 506 4087 Piirihallitukset


POHJANPOIKA LIITE

Eversti evp Heikki Hiltula: TEKSTI JA KUVAT: HEIKKI HILTULA

Operatiiviset maahanlaskut ovat tärkeä osa Venäjän taistelutaitoa Venäjän maahanlaskujoukot on tarkoi-

joukot ovat suoraan ylijohdon alaisia

lentokentän ja muutamia muita soti-

tettu taisteluun vihollisen selustassa.

eliittijoukkoja, jotka ovat koulutettu ja

laskohteita 1. lokakuuta. Tökölin len-

Maahanlaskujoukoilla voidaan häiritä

varustettu todellista toimintaa varten,

tokentälle tuotiin 3. lokakuuta kaksi

vihollisen valtiollista sekä sotilasjoh-

kuten niitä on usein käytetty.

muuta maahanlaskurykmenttiä, jotka osallistuivat Budapestin taisteluihin.

toa, nopeasti vallata tärkeitä maastonkohtia, saaria, satamia ja lentokenttiä.

Toiminnan historiaa

Unkarin operaatioissa oli uutta joukkojen kuljetus suoraan lentokentille

Nykyisiin tehtäviin kuuluu myös nopeimpana kärkijoukkona toimiminen,

Unkarin

tukahdutta-

ilman laskuvarjopudotuksia. Unkarin

kun joukkoja lähetetään lähelle tai

miseksi vuonna 1956 kaksi maahan-

taisteluiden kokemuksien perusteel-

kauas kriisipesäkkeisiin. Maahanlasku-

laskurykmenttiä valtasi Veszpremin

la aloitettiin kevytaseisten joukkojen

kansannousun

Väreillä on ilmaistu Venäjän uusi sotilaspiirijako. Sinisellä on kuvattu Pohjoinen sotilaspiiri (Kuola ml.) ja punaisella Läntinen sotilaspiiri (Kaliningrad ml.). Karttaan on merkitty maahanlaskujoukkojen sijainti.

Eversti evp Heikki Hiltula


POHJANPOIKA LIITE

yllätti täydellisesti hallituksen sekä vangitsi ensimmäisen sihteerin Dubcekin. Toinen maahanlaskudivisioonista tuotiin kolmelle lentokentälle, joiden läheisyydessä olevat Tsekkoslovakian armeijan tärkeät esikunnat vallattiin. Samoin se miehitti Prahan ulkopuolella olevan pääesikunnan sekä esti siten käskyjen ja ohjeiden antamisen. MaaAsevoimien organisaatiossa maahanlaskujoukot on ylijohdon alainen itsenäinen aselaji.

hanlaskuoperaatioon ja sen huoltoon oli käytössä 250 kuljetus- tai matkustajakonetta.

Maahanlaskujoukkojen

nopealla ilmaantumisella ja avainkohmekanisointi. Ensimmäisten maahan-

jälkeen muodostettiin kaksi osastoa,

teiden miehittämisellä oli valtava vai-

laskujoukoille tarkoitettujen tela-alus-

joista ensimmäinen valtasi presiden-

kutus yllätysmomentin luomisessa ja

taisten vaunujen kehittely aloitettiin

tin palatsin sekä otti presidentti Svo-

maan vastarinnan lamauttamisessa.

1960.

bodan kiinni ja toinen ajoi suoraan kommunistisen puolueen päämajaan,

Tsekkoslovakian jälkeen maahanlasku-

Tsekkoslovakian miehityksessä elokuussa 1968 käytettiin ensimmäisen kerran myös spestnaz-joukkoja, joiden johtajat solutettiin maahan jo elokuun alkupäivinä.

miehistö

lennätettiin

maahan turistiryhmiksi naamioituneina ennen miehitysoperaation alkua. Spetsnazit toimivat maahanlaskujoukkojen rinnalla sekä oppaina kohteita haltuun otettaessa. Operaatiota varten varattiin kaksi maahanlaskudivisioonaa. Ensimmäinen divisioona tuotiin kuljetuskoneilla

Prahan

läheiselle

Ruzunen lentokentälle 20. -21.8. välisenä yönä. Kuljetuskoneista purettiin myös raskasta kalustoa muun muassa ASU-85 ja ASU-57 rynnäkkötykkejä sekä BRDM-2 panssarintorjunta-ajoneuvoja.

Lentokentän haltuunoton

Organisaatio on suuntaa antava, mutta pataljoona kykenee tällä varustuksella maahanlaskun jälkeen taistelemaan kuten moottoroitu jalkaväkipataljoona.

OPERATIIVISET MAAHANLASKUT OVAT TÄRKEÄ OSA VENÄJÄN TAISTELUTAITOA.


POHJANPOIKA LIITE

Maahanlaskujoukkojen uusin rynnäkköpanssarivaunu BMD-4M, aseina 100 mm:n sekä 30 mm:n kanuunat, miehistö 3 ja kuljettaa 4-5 sotilasta.

joukot ovat osallistuneet operaatioi-

24 tunnin kuluttua olivat pataljoonat

tu maitse maahanlaskujoukkoja pa-

hin Afganistanin sodassa, molemmissa

2000 kilometrin päässä Beslanin len-

taljoonan

Tsetsenian sodissa ja entisen Jugosla-

tokentällä Pohjois-Ossetiassa. Ne ete-

valtauksessa

vian alueella rauhanturvatehtävissä,

nivät Etelä-Ossetiaan ennen 58. armei-

maahanlaskujoukkojen ja spetsnaz-

kuten ennen Georgian sotaa Abhasias-

jan moottoroituja jalkaväkidivisioonia.

joukkojen yllättävällä käytöllä mah-

sa ja Etelä-Ossetiassa, jossa nämä

Nopeasti sotatoimialueelle siirtyneillä

dollistettiin nopea strategisten koh-

”rauhanturvaajat”

ennen

maahanlaskujoukoilla oli menestys-

teiden

kaikkea suurvalta Venäjän edunvalvo-

tä, mutta myös ongelmia, koska niiltä

harhauttamisen,

jina. Georgian sodassa vuonna 2008

puuttuivat aselajijoukot esimerkiksi il-

informaatiovaikuttamisen sekä venä-

maahanlaskujoukkoja osallistui sota-

matorjunta- ja tiedusteluosat. Venäjän

läisenemmistöisen väestön tukemana.

toimiin sekä Etelä–Ossetiassa että Ab-

ilmavoimien tulitukea ei voitu käyttää

Krimillä sotilaat toimivat ilman kansal-

hasiassa. Siellä niitä käytettiin maavoi-

tehokkaasti yhteensopivien radioiden

listunnuksia, mutta uniformujen kuosi

mien joukkojen nopeina etujoukkoina.

puuttumisen vuoksi!

ja kalustojen tyypit paljastivat valtaajat

toimivat

taisteluosastoina. hyvin

haltuunotto

Krimin

koulutettujen

valtiojohtoisen

häikäilemättömän

venäläisiksi. Siellä maahanlaskujoukot

Esimerkkinä voidaan mainita Pskovin 76. ilmarynnäkködivisioonan kahden

Ukrainan sodassa vuodesta 2014 al-

olivat osana hyvin suunnitellussa eri-

pataljoonan nopea siirto. Käskystä

kaen Ukrainan rajan yli on suunnat-

koisoperaatiossa.

Eversti evp Heikki Hiltula

Kaakkois-Ukrainan


POHJANPOIKA LIITE

laskuvarjoilla ja kaksi pataljoonaa voidaan tuoda maahanlaskualueelle helikoptereilla. Helikoptereiden käyttö mahdollistaa pataljoonien maahanlaskut yleensä vaikeampiin maaston kohtiin

kuin

laskuvarjopudotukset.

Prikaatin aselajijoukot pudotetaan laskuvarjoin tai tuodaan kuljetuskoneilla vallatuille lentokentille tai valtateiden suorille perustetuille tilapäiskentille. Maahanlaskupataljoonat muodostavat prikaatien tai rykmenttien iskuvoiman. Pataljoonan Uusin maahanlaskujoukkojen yleispanssarivaunu BTR-MDM, josta kehitetään mm kuljetus-, esikunta-, ilmatorjunta- ja panssarintorjuntamallit.

kolmesta

iskuvoima

muodostuu

maahanlaskukomppaniasta

ja niitä tukevista aselajijoukkueista. Kun maahanlaskupataljoonasta muo-

alueella käydyissä taisteluissa maa-

joukon henkilöstö saa nimestään riip-

dostetaan pataljoonan taisteluosasto,

hanlaskujoukkoja on käytetty ja käy-

pumatta laskuvarjohyppykoulutuksen.

sille alistetaan ylemmistä johtopor-

tetään maavoimien joukkojen tapaan

Ylijohdon alaisten maahanlaskujouk-

taista esimerkiksi kenttätykistöpatteri,

taisteluosastoina kuten Georgian so-

kojen vahvuus on noin 45 000 sotilas-

ilmatorjunta-, pioneeri- sekä panssa-

dassakin.

ta.

rintorjuntavoimaa ja ilmavoimien ilmatulenjohtoryhmä.

Maahanlaskujoukkojen kokoonpano

Jokaisessa divisioonassa on kaksi ilmarynnäkkö- tai maahanlaskurykmenttiä, tykistörykmentti,

ilmatorjuntaohjus-

Pääosa kalusto on vanhahtavaa mutta edelleen käyttökelpoista

Venäjän maahanlaskujoukkoihin kuu-

rykmentti, pioneeripataljoona, vies-

luu kaksi maahanlaskudivisioonaa, yksi

tipataljoona,

ilmarynnäkködivisioona, yksi vuoristo-

kunnossapitopataljoona,

sodankäyntiin erikoistunut ilmaryn-

pataljoona ja lääkintäosasto. Divisi-

näkköpanssarivaunut,

näkködivisioona ja neljä ilmarynnäkkö-

oonilla on pääkalustonaan lentokul-

osa kolmekymmentä vuotta vanhaa

prikaatia. Näiden lisäksi Kubinkassa on

jetukseen ja laskuvarjopudotukseen

BMD-2-tyyppiä.

erikoisjoukkoprikaati ja Omskissa suuri

soveltuvat panssarivaunutyypit

BMD-1-vaunuja

tiedustelupataljoona, täydennys-

koulutuskeskus. Nimitysten selventä-

Maahanlaskupataljoonien

komppa-

nioiden tärkein varustus on BMD- rynjoista

Vielä

suurin

vanhempia

modernisoidaan

BMD-2-vaunuiksi. Uudempia BMD-3-

miseksi todetaan, että maahanlasku on

Prikaateissa voi olla kaksi maahanlas-

ja BMD-4-vaunuja tuotetaan jatkuvasti

yleensä kuljetuskoneista laskuvarjolla

kupataljoonaa ja kaksi ilmarynnäkkö-

joukkojen käyttöön varsin hidasta tah-

tapahtuva joukkojen pudotus, ja ilma-

pataljoonaa sekä divisioonaan verrat-

tia. Kaikkein uusimpia malleja rynnäk-

rynnäkkö on pääasiassa helikoptereilla

tuna astetta pienemmät aselajijoukot.

köpanssarivaunu BMD-4M Sadovnitsaa

tehtävä siirto tai hyökkäys. Kummankin

Kaksi pataljoonaa voidaan pudottaa

ja

kuljetuspanssarivaunu

OPERATIIVISET MAAHANLASKUT OVAT TÄRKEÄ OSA VENÄJÄN TAISTELUTAITOA.

BTR-MDM


POHJANPOIKA LIITE

Rakuskaa on vasta pieniä määriä jouk-

mistoa edustaa Kornet 9K131–panssa-

on ilmatorjuntakanuuna ZSU-23-2 ja

kojen käytössä. Muutama vuosi sitten

rintorjuntaohjukset, jotka on asennettu

joukoilla on lisäksi olalta ammuttavat

ilmoitettiin, että maahanlaskujoukko-

BTR-RD – panssarintorjuntavaunuihin.

Igla -ilmatorjuntaohjukset. Tiedustelu-

jen tulisi saada vuoteen 2025 mennes-

Epäsuoran tulen kalustoina yhtymä-

ja johtamisjärjestelmiä uusitaan tieto-

sä yli 1500 BMD-4M-vaunua ja 2500

tasolla ovat kuorma-autolla vedettävä

konepohjaisiksi järjestelmiksi. Uuden

BTR-MDM -vaunua. Edellä mainittujen

122 mm:n D-30-haupitsit, jotka tullaan

automaattisen

vaunujen perusversioiden lisäksi niistä

korvaamaan uusilla, keveillä (BMD –

etuna on, että reaaliaikaisen tiedon-

on suunnitteilla useita erikoisversioita

runkoisilla?) telatykeillä. Maahanlas-

siirron käyttö lyhentää käskyjen ja il-

kuten tiedustelu-, panssarintorjunta-,

kupataljoonia tuetaan 120 mm:n 2S9

moitusten välittämiseen kuluvaa aikaa

ilmatorjunta- ja esikuntapanssarivau-

Nona S–kranaatinheitinvaunuilla. Ilma-

joka johtamistasolla korkeista esikun-

nuja.

torjuntaan on käytössä ZRK-BD Stre-

nista yksittäiseen sotilaaseen asti.

johtamisjärjestelmän

la-10 -ilmatorjuntaohjusvaunut, BTRPanssarintorjunta-aseiden

parhaim-

ZD–ilmatorjuntavaunut, joiden aseena

Yhtymien tulivoimaa ja itsenäistä taistelukykyä vahvennetaan sijoittamalla niihin panssarivaunupataljoonat, joiden kalustona todennäköisesti ovat kevyet 2S25 Sprut-SDM-1 panssarivaunut. Ne ovat laskuvarjolla pudotettavia ja uintikykyisiä kuten muutkin kirjoituksessa mainitut vaunut. Sprut -vaunun pääaseena on 125 mm:n kanuuna, joka käyttää samoja ampumatarvikkeita ja kanuunan putkesta ammuttavia

panssarintorjuntaohjuksia

kuin taistelupanssarivaunut T-72 ja T-80. Maahanlaskujoukkojen valmiuteen ja yllättävään toimintaan vaikuttaa ratkaisevasti kuljetusilmavoimien koneiden määrä, kunto ja ryhmitys. Pääkalustona on edelleen Il-76-kuljetuskoneet, joita arvellaan olevan toimintakuntoisina noin 100 kappaletta. Il-76-koneita moUusi tulivoimainen kevyt taistelupanssarivaunu 2S25 Sprut-SDM-1, jossa on 125 mm:n kanuuna.

Eversti evp Heikki Hiltula

dernisoidaan käyttöiän lisäämiseksi,


POHJANPOIKA LIITE

koska An-70 kuljetuskonehanke Uk-

Maahanlaskujoukkojen käyttö

kentän valtaaminen, iskut huoltoa tai johtamispaikkoja vastaan, kuljetusten

rainan kanssa kariutui sodan vuoksi. Sadalla koneella voitaisiin kuljettaa

Operatiiviset

tapah-

ja siirtojen estäminen, maihinnousun

kohteelle vajaan rykmentin joukot

tuvat yleensä rintaman, armeijan tai

tukeminen tai reservien sitominen ja

kertasuorituksena, mutta käytännössä

armeijakunnan sotatoimiin liittyvinä.

tuhoaminen.

joukot kuljetetaan portaittain, jolloin

Maahanlaskuihin käytetään erikois-

konetarve on pienempi. Maahanlas-

koulutettua

kupataljoonan kuljetus kalustoineen

tai useimmiten maahanlaskuprikaatia.

lähtöalueesta, lentokäytävästä ja maa-

kohteelle vaatii noin 20 IL-76-kul-

Kuljetusoperaatio kohteelle kestää 1

hanlaskualueesta. Esimerkiksi prikaa-

jetuskonetta.

An-124-kul-

– 2 vuorokautta ja onnistuminen edel-

tin lähtöalueella tulisi olla 4 – 6 len-

jetuskoneita on Venäjällä vajaa 30

lyttää ilmaherruutta toiminta-alueella.

tokenttää noin 600 - 800 kilometrin

kappaletta, joille valmistellaan laajaa

Maahanlasku voi tapahtua pelkästään

päässä taistelualueesta. Lentokäytä-

modernisointiohjelmaa. AN-124:n uut-

laskuvarjohyppynä pudotuskorkeuden

vän tulisi olla noin 30 kilometriä leveä.

ta mallia on tarkoitus valmistaa vuo-

ollessa 300 metriä, yhdistettynä lasku-

Vastustajan ilmatorjunta tulisi lamaut-

teen 2028 mennessä 30 kappaletta.

varjohyppy- ja ilmakuljetusoperaatio-

taa etulinjan taistelualueelta maahan-

Raskaat AN-124-kuljetuskoneet sovel-

na kuljetuskonein tai pelkästään ilma-

laskualueelle asti. Maahanlaskualueen

tuvat huonosti laskuvarjopudotuksiin,

kuljetuksena, jolloin joukko tuodaan

etäisyyden tulisi olla 100 – 200 km:ä

mutta ilmarynnäkkötoiminnassa niitä

koneissa maahan saakka. Maahanlas-

etulinjasta, jotta hyökkääjä voisi saa-

voidaan käyttää joukkojen ja kaluston

kujoukon tehtävänä voi olla tärkeän

vuttaa yhteyden siihen viiden vuoro-

kuljetuksiin vallatuille lentokentille.

maastoalueen

kauden kuluessa. Maahanlaskualueen

Raskaita

maahanlaskut

maahanlaskudivisioonaa

valtaaminen,

lento-

Maahanlaskun

rakenne

muodostuu

Vanha työjuhta Il-76 on edelleen käyttökelpoinen miehistön ja kaluston laskuvarjopudotuksiin tai raskaan kaluston esim. Sprutpanssarivaunujen kuljetuksiin kohdealueiden lentokentille.

OPERATIIVISET MAAHANLASKUT OVAT TÄRKEÄ OSA VENÄJÄN TAISTELUTAITOA.


POHJANPOIKA LIITE

Maahanlaskupataljoonan pudotus suoraan heikosti puolustetulle kohteelle. Kalusto on pudotettu kentän itäosaan ja miehistä länsiosaan (ohjesääntökuva).

tulisi olla noin 25 km x 20 km. Prikaatin

raan suoraa kohteeseen, kun se on

maahanlasku suunnataan joko yhteen

puolustamaton tai alue on edullinen

tärkeään kohteeseen tai kahteen – kol-

ja heikosti puolustettu. Kuljetuskoneet

meen kohteeseen samanaikaisesti pa-

vaativat laskeutumista varten lento-

taljoonan taisteluosaston suuruisina

kentän tai vajaan kilometrin mittaisen

joukkoina. Pataljoona tarvitsee noin

suoran valtatien pätkän. Maahanlas-

1 000 m x 600 m laajan pudotusalu-

kun vaatimat jälki- ja huoltokuljetukset

een. Häiriöttömän pudotuksen jälkeen

helpottuvat, jos maahanlaskualueen

komppania on taisteluvalmis 30 mi-

läheisyydessä on lentokenttä, joka voi-

rajojen ulkopuolella. Venäjän taloudellisten

nuutissa.

daan ottaa haltuun.

intressien suojaaminen ja muun muassa

Maahanlaskupataljoona on pudotettu edulliselle pudotusalueelle, josta se hyökkää kuten moottoroitu jalkaväkipataljoona valtauskohteelle (ohjesääntökuva).

arktisen alueen merkityksen kasvu vaikutHyppymaaston tulee olla tasaista ja

Yhteenveto

aukeaa, jolloin osaston ja materiaalin

taa maahanlaskujoukkojen suorituskykyjen kehittämiseen. Pskovin ja Ivanovon divisi-

kokoaminen on helppoa. Peitteinen ja

Maahanlaskujoukot on valittu Venäjän

oonien joukkoja on jo käytetty arktisella

kumpuileva maasto vaikeuttaa, mutta

nopean reagoinnin joukkojen keihään-

alueella toteutettavissa sotaharjoituksissa.

ei estä suoritusta. Vaarallisia esteitä

kärjeksi, jolla pyritään säilyttämään

Yhteistoimintakyky

pudotusalueella ovat suot, tiheät pik-

välitön kyky vaikuttaa sotilaallisesti

korostuu, kun maahanlaskujoukkoja on ky-

kuvesistöt ja voimalinjat. Maahanlas-

entisen Neuvostoliiton ja sen lähi-

ettävä siirtämään myös meritse rajallisen

kualue joudutaan valitsemaan usein

alueen tapahtumiin. Korkean valmiu-

ilmakuljetuskapasiteetin

kohteen ulkopuolelta, jotta edulliset

den maahanlaskujoukot ja spetsnaz

satamien ja muiden sillanpääasemien hal-

maastovaatimukset

saavutettaisiin.

-joukot mahdollistavat nopean ja jous-

tuunotossa.

Maahanlasku voidaan suorittaa suo-

tavan voimankäytön Venäjän sisällä tai Eversti evp Heikki Hiltula

merivoimien

vuoksi

kanssa

saarien,


POHJANPOIKA LIITE

Maahanlaskukomppania on edulliselle alueelle pudotettuna etenemisvalmis panssarivaunuissaan 15 minuutissa. Komppanian tuliylläköllä voidaan tuhota tärkeitä johtamispaikkoja, viestiasemia tai huoltolaitoksia syvällä vihollisen selustassa.

Nopean toiminnan joukkoja (spetsnaz, maahanlaskujoukot, osa maavoimista) halutaan kehittää työkaluna, jolla voidaan nopeasti reagoida alempiasteisiin sotilaallisiin tai poliittisiin uhkiin ilman laajaa ja hidasta liikekannallepanoa, ja sitä seuraavia massiivisia joukkojen keskityksiä. Venäjän kokemat uhkat pyritään eliminoimaan varhaisessa vaiheessa ja Venäjän rajojen ulkopuolella. Kohteen kannalta se tarkoittaa lyhempää ennakkovarotusaikaa sotilaallisen voiman käytössä. Maahanlaskujoukot ovat osa strategisen tai operatiivisen yllätyksen mahdollistavaa venäläistä sotilaallista suorituskykyä. Venäjällä on maahanlaskujoukkoja noin 40 000 sotilasta, joista 50 % on sopimussotilaita. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteeksi on asetettu noin 70 000 sotilaan vahvuus. OPERATIIVISET MAAHANLASKUT OVAT TÄRKEÄ OSA VENÄJÄN TAISTELUTAITOA.


Seuraava Pohjanpoika ilmestyy Maaliskuussa 2018