Page 1

Kesäkuu 2018


Sisällysluettelo

3 4 8 10 14 19 20 22 26 28 30 32 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 58

PÄÄKIRJOITUS POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN MAANPUOLUSTUSYHDISTYS 50 VUOTTA MAANPUOLUSTUSNAISTEN LAULUILTA ILMAVOIMAT 100 VUOTTA KUUSAMON RESERVILÄISET 60 VUOTTA KUNNAN VARAUTUMISTA KEMPELEEN MALLIIN ORUK ”VUODEN KILLAKSI” JO KOLMATTA KERTAA POHJAN PIONEERIKILTA PERINNELINNOITTI TANKAVAARASSA KUVASATOA MAANPUOLUSTUSTA TUKEMASSA LIPPUJUHLAA KEMPELEESSÄ POHJAN PIONEERIKILTA RY:N KEVÄTKOKOUS OPERAATIO POHJANLOIMU KILPISJÄRVELLÄ MATTI JA MIEKKA HORSMASSA JUHLITTIINUUTTA LIPPUA MPK PERHELIIKUNTAPÄIVÄ KEMPELEEN MOURUNKIJÄRVELLÄ YLENNETTYJÄ JUHLITTIIN HIUKKA18 RESERVILÄISPIIRIN KUULUMISIA JÄRJESTÖKENTTÄ TIEDOTTAA POHJANPOIKA LIITE EVERSTI EVP HEIKKI HILTULA: VUOSI 1918 SUOMESSA JA PIETARIN BOLSEVIKKIEN TUKI SUOMEN PUNAISILLE

Pohjanpoika Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti Perustettu vuonna 1984 Päätoimittaja: Markku Holopainen Toimitussihteeri: Sampo Puoskari Kustantaja: Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistys Materiaalin toimitus: markku.holopainen@mail.suomi.net Postiosoite: Reserviläisjärjestöt Aleksanterinkatu 13 A 12, 90100 OULU www.pohjanpoika.net

KANNEN KUVA: PILVI VIHANTA


Pääkirjoitus SA MP O P U OS KAR I PUHEENJOHTAJA POHJOIS-POHJANMAAN RESERVIUPSEERIPIIRI

Ratkaisun hetket Maanpuolustus kuuluu kaikille. Tuon lauseen pitäisi olla tuttu jo monelle suomalaiselle. Puolustusvoimien satavuotissloganina se on näkynyt ja kuulunut ja hyvä niin. Sen sanoma on reserviläisarmeijaan ja yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaan puolustusjärjestelmään tukeutuvan maamme olemassaolon elinehto. Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta tukee armeijan toimintakykyä. Sitä on kehitetty erityisen voimakkaasti 90-luvun alkupuolelta lähtien, eli heti, kun Pariisin rauhansopimuksen itänaapuriamme mielistelevä tulkinta saatettiin vastaamaan itsenäisen valtion oikeuksia. Silloin muutettiin lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja perustettiin muun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdistys, joka juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. Reserviläisjärjestöjenkin

koulutu-

sorganisaationa MPK on osoittanut kykynsä, ja siitä on saatu aikaansaava ja houkutteleva toimija. Mutta mitä tapahtuu nyt, kun MPK:lta ollaan ottamassa pois sotilaallinen koulutus, joka sille lopulta saatiin ja jota on kaikki viime vuodet hiottu kuntoon yhdessä Puolustusvoimien kanssa?

en ole aktiiviampuja, käyn vuosittain suorittamassa ampumataitoni perusylläpitoa oman kerhoni aseilla. Siksi voin sanoa suoraan, että nyt ollaan lainsäädännössä joko suuren virheen tai suuren viisauden äärellä. Eikä tarvitse arvailla, mikä minun mielestäni on suuri virhe.

Entä sitten aselain valmistelu? Koko prosessi lähti liikkeelle tapahtumista Ranskassa, joihin meillä ei ollut osaa eikä arpaa. Varusmiesaikanani oli välillä käytäntönä, että kun yksi mokasi, kaikki saivat kärsiä. Se on onneksi kitketty suurelta osin pois nykytouhusta. Mutta ei näköjään EU:n päätöksenteosta.

Siksi Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto, Maanpuolustuskiltojen liitto ja monet muut käyvät kuultavina virkamiesten ja poliitikkojen luona aina, kun kutsu käy. Ja hakeudumme heidän puheilleen myös omaehtoisesti. Kirjallisia lausuntoja annetaan jatkuvasti. Järjestäytyneinä me näymme ja kuulumme – siis vaikutamme.

Jos aselaki uudistuu siten, mikä on meille esitetyistä kaikkein tiukin vaihtoehto ja jota esimerkiksi poliisi näyttää ajavan, se ei vaikuta vain reserviläisammuntaan, vaan myös maanpuolustustahtoon. Vaikka itse

Maanpuolustus kuuluu kaikille. Tästä lähdetään. Tästä palkitaan. Tahdonkin omasta puolestani onnitella 4.6. ylennettyjä ja palkittuja Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustajia. Teitä kaikkia tarvitaan.


POHJANPOIKA 2/2018

4 TEKSTI: M AT T I K A R JA LA I N E N KUVAT: TOM TALLBERG, K R I ST I I N A K A N A N E N

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

maanpuolustusyhdistys 50 vuotta

Ensimmäinen Oulun läänin alueellinen maanpuolustuskurssi järjestettiin jo joulukuussa 1963 Oulussa. Kurssi oli laatuaan ensimmäinen koko maassa. Alueellisen maanpuolustuskurssin käyneiden keskuudessa virisi ajatus perustaa myös alueellinen yhdistys pitämään yllä maanpuolustustietoisuutta ja tahtoa. Silloisen Oulun

läänin alueella yhdistyksen perustava kokous pidettiin 20.11.1968 Oulussa maaherran Niilo Ryhdän johdolla. Paikalla oli tuolloin 30 alueellisen kurssin tai Sotakorkeakoulun totaalisen maanpuolustuskurssin käynyttä henkilöä. Yhdistysrekisteriin Oulun läänin maanpuolustusyhdistys ry hyväksyttiin seuraavana vuonna.

Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet perinteisesti Oulun läänin maaherrat ja sihteerin tehtävä on perinteisesti uskottu läänin pelastusylitarkastajalle. Yhdistys oli aluksi nimeltään Oulun läänin maanpuolustusyhdistys, mutta kun läänit vuoden 2010 alusta lakkautettiin, muutettiin yhdistyksen nimi toimialueensa


Keveämpää tunnelmaa juhlan ohjelmaan toi Kajaanilainen miestanssiryhmä Äijät

Yhdistyksen puheenjohtajan Matti Karjalaisen seurassa juhlassa julkistettu kunniapuheenjohtaja Eino Siuruainen ja kunniajäsen Juhani Hannila

mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maanpuolustusyhdistykseksi. Samalla puheenjohtajaksikin tuli Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja, pelastusylitarkastajan jatkaessa sihteerin tehtävissä. Vuoden 2016 alusta puheenjohtajana on toiminut eversti evp Matti Karjalainen. Yhdistyksen jäseneksi on mahdollista päästä alueella asuvan alueellisen tai valtakunnallisen maanpuolustuskurssin käyneiden henkilöiden. Suurin osa rekrytoinneista on tapahtunut järjestettyjen kurssien yhteydessä. Jäsenistön määrä on kehittynyt ajan myötä vakaasti. Perustamiskokouk-

sen 30:stä henkilöstä jäsenmäärä on kasvanut siten, että viime vuoden 2017 lopussa jäseniä oli lähes 800. Toimintatavoiksi yhdistyksellä ovat vakiintuneet vuosittain pidettävät kaksi kokousta ja retket alueen kohteisiin. Kokouksiin on liittynyt tasokas esitelmä ajankohtaisesta aiheesta ja iltapala, jonka ääressä on suoritettu esitelmänaiheen syventävä käsittely. Kokouksiin osallistujien määrä on vaihdellut noin 60 - 100 henkilön välillä. Määrää voi pitää ilahduttavan suurena, koska yhdistyksen jäsenet ovat monesti jäsenenä myös monessa muussakin järjestössä ja toimi-

alueella välimatkat ovat pitkiä. Yhdistyksen laaja toiminta-alue on asettanut omat haasteensa toiminnalle. Viime vuosina on vakiintunut käytäntö, jossa kevään kokous on ollut paikkakunnalla, jossa edellinen alueellinen maanpuolustuskurssi on järjestetty ja syyskokous on pidetty lääninhallitustaloon tukeutuen Oulussa. Käytännön myötä kevätkokous on ollut vuoronperää Kainuussa, Koillismaalla, jokilaaksoissa tai Oulun seudulla. Edellisiä tasakymmeniään yhdistys on juhlinut Oulussa, joten tässäkin kohtaa vuorottelu oli paikallaan.


Yhdistyksen toiminnan tärkeimmät tukijat ovat Puolustusvoimat ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto sekä alueen kunnat ja kaupungit, joille kaikille kuuluu mitä parhaimmat kiitokset tuesta. Erityiskiitokset ovat paikallaan Kainuun Prikaatille, jonka antama kuljetustuki tekee yhdistyksen toiminnan laajalla toimialueellaan mahdolliseksi. Yhdistyksen 50- vuotisjuhla koostui tervehdysten vastaanotosta, lounaasta, pääjuhlasta ja sen jälkeisistä juhlakahveista. Pääjuhla alkoi yhdistyksen puheenjohtajan Matti Karjalaisen avauspuheenvuorolla. Tämän jälkeen yhdistyksen entinen pitkäaikainen puheenjohtaja emeritus maaherra Eino Siuruainen kutsuttiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi ja pitkäaikainen hallituksen jäsen Juhani Hannila kunniajäseneksi. Lapin sotilassoittokunnan upeat musiikkiesitykset edelsivät tervehdyksiä. Juhlaan toivat tervehdyksensä Maanpuolustuskurssiyhdistyksen

puolesta eversti Mika Kalliomaa ja Kainuun prikaatin komentaja prikaatikenraali Tuomo Repo. Kajaanin mieslaulajat esittivät harvemmin laulettuna kuullun Kainuun prikaatin kunniamarssin Hurttiukon lisäksi Madetojan Kaunehin maa laulun ja Kymmen virran maan neliäänisesti, joka sekään ei ole aivan jokapäiväistä. Kainuulaista miesenergiaa nähtiin tanssiryhmä Äijien esityksissä Veljekset kuin ilvekset, Elämän eväät ja Nälkämaan laulu.

kaikki muu työ on liki hyödytöntä.

Lapin sotilassoittokunnan kuultiin myös laulavan komeasti Jääkärien marssin osuuden tansseja seuranneessa marssisikermässä, joka päättyi sopivasti Ratsuväen marssiin ennen juhlapuhetta. Juhlapuheen piti maavoimien komentaja kenraalimajuri Petri Hulkko. Hän painotti puheessaan puolustusvoimien suorituskyvyn ja uskottavuuden tuottamaa ennaltaehkäisykykyä. Maanpuolustustahdon hän totesi olevan kuitenkin kaiken perusta, jota ilman

Pääjuhla päättyi yhteisesti laulettuun Maamme- lauluun. Juhlan jälkeen nautittiin vielä juhlakahvit Kaukametsä- salin aulassa.

Veteraanisukupolven uhrauksia ja työtä muistettiin lähettämällä seppelpartio viemään yhdistyksen seppele Kajaanin sankarihaudoille. Kajaanin korvenpoikien partiolaisten muodostaman seppelepartion lähettivät yhdistyksen kunniapuheenjohtaja ja puheenjohtaja. Nuorten partiolaisten marssiessa salista Narvan marssin saattelemana kostui varmaan useampikin silmäkulma.

Juhlaväeltä saadun palautteen mukaan juhla oli onnistunut. Yhdistys kiittää kaikkia juhlansa valmisteluun ja toteutukseen osallistuneita sekä sen järjestelyä aineellisesti tukeneita Kainuun prikaatia, Kajaanin kaupunkia, Bittium Oy:tä ja Terrafame Oy:tä.


Juhlapuheen piti maavoimien komentaja Kenraalimajuri Petri Hulkko

Juhlan päätteeksi nautittiin juhlakahvit

Seppelpartio laskemassa seppelettä Kajaanin sankaripatsaalle

Kajaanin korvenpoikien seppelpartio sankaritaulun edessä lähdössä sankarihautausmaalle


POHJANPOIKA 2/2018

8

TEKSTI JA KUVAT: H AN N ELE S AL MI

Maanpuolustusnaisten lauluilta Oulun ja Lakeuden Maanpuolustusnaiset järjestivät lauluillan 22.5 Terttu Kukkulan luona Risuniityssä kauniissa pihapiirissä aurinkoisena kevätpäivänä. Mukana oli runsaasti naisia molemmista yhdistyksistä, iloisesti lauloimme isänmaalisia lauluja ja meitä säesti Kullervo Kukkula hanurillaan. Ohjelmaa oli Terttu myös järjestänyt meille, keppihevosnäytöksen esitti Tertun pojantytär ja hänen kaverin-

sa kahdella hevosella ratsastellen pihapiirissä kepeästi. Laulaja Sauli Saarela oli kutsuttu ja hän esitti Kullervon säestämänä monta kaunista kappaletta meille maanpuolustushenkisille naisille. Päivää juhlisti myös Hannelen ja Tertun yhteinen syntymäpäivä ja siksi he olivat pukeutuneet erityisesti, eli olivat ihan selvästi tulleet vanhoiksi naisiksi. Päivän kunniak-

si oli tarjolla makkaroita, piiraita, omatekoista leipää ja lopuksi kakkukahvit pihalla juhla-astioista tarjoiltuna. Nautimme yhdessäolosta, iloa ja juttua riiti ja onkin antoisaa välillä viettää aikaa näin kevennetysti yhdessä toisen yhdistyksen väen kanssa, keskustella yhdistyksien toiminnasta ja tulevista tapahtumista sekä koulutuksista joita piirissä järjestetään.


POHJANPOIKA 2/2018

10

Ilmavoimat 100 vuotta TEKSTI JA KUVAT: S AMPO PU O S KARI

Suomen Ilmavoimat kilpailevat brittien Kuninkaallisten ilmavoimien kanssa siitä, kumpi oli maailman ensimmäinen lajissaan. Suomen Ilmavoimat juhli kuitenkin satavuotista taivaltaan näyttävästi Tikkakoskella 16.-17.6.

Paikalla olivat kaikki viisi hävittäjäehdokasta, joista neljä lensi näytöksessä. F-35 oli paikalla täysikokoisena mallina. Näytösohjelmassa oli sopiva sekoitus vanhaa ja uutta, ja sää oli kerrankin kohdillaan.

Lentotunniltaan kallein Puolustusvoimiemme lentolaite NH90 esitti aina vaikuttavan ohjelmanumeronsa, johon kuului tietysti soihtujen käyttö.

Ilahduttavaa oli se, että sekä Oulun Reserviupseerikerho että Vihannin Reserviläiset olivat järjestäneet näytökseen yhteiskuljetukset. Näin paikalla oli myös hyvä edustus Pohjois-Pohjanmaalta. Matkat järjestäneille on syytä esittää vielä lämpimät kiitokset.


Suomalaisille kylmän sodan veteraaneille on aina sykähdyttävää nähdä F35 Draken ilmassa. Ruotsalaisen lentokoneteollisuuden tyylitaidon näyte antoi yleisölle nähtävää koko rahalla.

Merkittävä pala lentosodankäynnin historiaa oli ilmassa, kun Fokker D.VII näytti, miten lennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana.


POHJANPOIKA 2/2018

12

Suomen Ilmavoimien juhliessa käynnissä on kova kansainvälinen kilpailu seuraavasta hävittäjästämme. Eurofighter Typhoon on yksi ehdokkaista.


Ainoa hävittäjäehdokas, joka ei lentänyt, oli Lockheed-Martinin F-35. Se oli paikalla sentään täysikokoisena mallina.


POHJANPOIKA 2/2018

14 TEKSTI: JA R M O K Ä K E LÄ KUVAT: EIJA LINNINEN SE K Ä PA SI M Ä ÄT TÄ LÄ

Kuusamon reserviläiset 60 vuotta

lippuvartio

Vuodesta 1958 työtä isänmaan hyväksi tehneen Kuusamon Reserviläisten toiminta on avointa kaikille vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja järjestötyöstä kiinnostuneille. Ohjaamme ja tuemme jäsentemme toimintaa reserviläisinä ja tarjoamme mahdollisuuden osallistua vapaaehtoiseen maan-

puolustustyöhön- sanoo yhdistystä puheenjohtaja vuodesta 2009 luotsannut Jarmo Käkelä. Reserviläisten toiminta on kokouksia, opiskelu-, esitelmä- ja juhlatilaisuuksia, urheiluammuntaa, kuntoilua, kilpailuja ja retkeilyä sekä tietysti maanpuolustuskoulutusta

ja muuta maanpuolustusta vahvistavaa tekemistä. Yhdistys perustettiin Kuusamon reservinaliupseerit -nimisenä. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi reservin ylikersantti Ensio Kuittinen ja pöytäkirjaa piti alikersantti Matti Virranniemi. Yhdistyksen toiminnan pohjana oli jo tuolloin vapaaehtoi-


Kuusamon reserviläisten pöytästandaarin saajia: Pohjois-Pohjannmaan piirin kunniapuheenjohtaja Timo Ronkainen, Reserviläisliiton pj. Ilpo Pohjola, Kuusamon kaupungin edustaja Tuomo Hänninen, Kuusamon seurakunnan edustaja Elina Kemppainen, Metsä Pölkky oy:stä Hannu Virranniemi, Koillismaan Uutisista päätoimittaja Pasi Määttä.

nen maanpuolustus. Tarkoituksena oli myös vahvistaa kansalaisten intoa maanpuolustus työhön. Vaikka yhdistys perustettiin taajamassa, yhdistyksen toimintaa pyrittiin laajentamaan myös sivukylille, joten oli luontevaa valita sivukylille kyläasiamiehet, jotka kertoivat toiminnastamme.

reserviläiset ry. Samana vuonna perustettiin naisjaosto, jonka puheenjohtajaksi valittiin Eija Vanttaja.

Oma lippu vihittiin vuonna 1983

Oman lippunsa Kuusamon reserviläiset saivat vuonna 1983. Lipun valmistaminen annettiin naisjaoston tehtäväksi. Lipun ja standaarin suunnitteli kelloseppä Kyösti Tammi ja lipun vihki kappalainen Oswald Carlson.

Vuonna 1977 yhdistyksen säännöt uusittiin ja nimeksi tuli Kuusamon

Yhdistyksemme tekemää työtä ja 50-vuotisia saavutuksia juhlittiin

vuonna 2008 Kuusamossa ensimmäistä kertaa järjestetyn Reserviläisliiton vuosikokoustapahtuman yhteydessä. Näkyvää työtä veteraanitoiminnassa Myös veteraanityö on tänä päivänä toiminnan keskiössä. Kuusamon reserviläiset ovat mukana 2009 perustetussa Kuusamon veteraanitoimikunnassa - Jarmo Käkelä toimii tällä hetkellä kyseisen toimikunnan


POHJANPOIKA 2/2018

16

puheenjohtajana. Sotiemme veteraanikeräyksiin olemme osallistuneet aina kun keräyksiä on Kuusamossa ollut. Toimintaamme kuuluu myös osallistua sankarihaudalla tapahtuviin lippuvartioihin ja seppeleenlaskuihin. Sankarivainajien viimeisellä matkallakin olemme saaneet kunnian osallistua omais-

ten luvalla. Sotiemme veteraanien auttaminen onkin ollut yksi halutuimmista ja palkitsevistamme tehtävistämme maanpuolustustyössämme. Myös maanpuolustuskoulutukseen osallistuminen on oleellinen osa toimintaamme. Vuonna 2009

Kuusamon reserviläiset ry kutsuivat kunniapuheenjohtajaksi Kyösti Tammen , kunniajäseneksi Simo Ahavan, Markku Lämsän sekä kuvasta puuttuvan Seppo KyllöSen


herätetiin henkiin uudestaan Kuusamon MPK, jonka hallitukseen Jarmo Käkelä on kuulunut alusta asti. Jäsenemme Viljo Määttä oli ensimmäinen Kuusamon MPK :n paikallispiiripäällikkö. Kevään toiminnasta mainittakoon toukokuun alussa Taivalkosken Maijanlammella toteutettu nuorten turvakurssi,

jossa kurssin johtajan toimii Kuusamon reserviläisten puheenjohtaja Jarmo Käkelä sekä varajohtajana jäsenemme Ville Pekka Linninen. Teemme myös tiivistä yhteistyötä paikkakuntamme ja alueemme muitten maanpuolustusjärjestöjen sekä Kainuun rajavartioston kanssa.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Luovuttaa Kuusamon reserviläiset ry:n puheenjohtaja Jarmo Käkelälle Liiton pöytästandaARin


TERVETULOA Suomi Areenalle Poriin perjantaina 20.7.2018! Tule kuulemaan kuumaa keskustelua: Tarvitsevatko sotiemme veteraanit vielä apua? Aika: pe 20.7.2018 klo 10:00 – 11:00 Paikka: Kaupungintalon piha, Pori

KUVA: SUOMIAREENA.FI

Keskustelun juontaa Mato Valtonen ja keskustelemassa ovat:

Komentopäällikkö Kim Mattsson, Puolustusvoimat TERVETULOA Suomi Areenalle Poriin Puheenjohtaja Mikko Halkilahti, Suomen Reserviupseeriliitto perjantaina 20.7.2018! Puheenjohtaja Matti Niemi, Veteraanivastuu

Puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale, Sotainvalidien Veljesliitto Toiminnanjohtaja Markku Seppä, Suomen Sotaveteraaniliitto Tule kuulemaan kuumaa keskustelua: Satakuntalaisia sotaveteraaneja ja -invalideja: Markus Aaltonen, vielä Veikkoapua? Jokinen ja Gunnar Kotiranta Tarvitsevatko sotiemme veteraanit

Aika: pe 20.7.2018 klo 10:00 – 11:00 Keskustelun jälkeen veteraanit siirtyvät MTV:npiha, lavalle, tervetuloa kuulemaan! Paikka: Kaupungintalon Pori IKÄMIEHET LAVALLA – TARVITSEEKO VETERAANI MITÄÄN? Aika: pe 20.7.2018 klo 12:30 – 12:50 Keskustelun juontaa Mato Valtonen ja keskustelemassa ovat: Paikka: MTV-lava, Suomi Areena, Pori Komentopäällikkö Kim Mattsson, Puolustusvoimat Sotaveteraani ja -invalidi MarkusReserviupseeriliitto Aaltonen Puheenjohtaja Mikko Halkilahti, Suomen Sotaveteraani VeikkoVeteraanivastuu Jokinen Puheenjohtaja Matti Niemi, SotainvalidiTaipale, GunnarSotainvalidien Kotiranta Puheenjohtaja Marja-Liisa Veljesliitto

Toiminnanjohtaja Markku Seppä, Suomen Sotaveteraaniliitto Satakuntalaisia sotaveteraaneja ja -invalideja: Markus Aaltonen, Veikko Jokinen ja Gunnar Kotiranta

Keskustelun jälkeen veteraanit siirtyvät MTV:n lavalle, tervetuloa kuulemaan! IKÄMIEHET LAVALLA – TARVITSEEKO VETERAANI MITÄÄN? Aika: pe 20.7.2018 klo 12:30 – 12:50 Paikka: MTV-lava, Suomi Areena, Pori Sotaveteraani ja -invalidi Markus Aaltonen Sotaveteraani Veikko Jokinen Sotainvalidi Gunnar Kotiranta


Kunnan varautumista Kempeleen malliin TEKSTI: V EI J O KO S O LA PAIKALLISPÄÄLLIKKÖ

Kempeleen kunta on jo pitkään toiminut tienraivaajana kunnan varautumisasioissa. Kempeleessä on 1990-luvulta lähtien järjestetty varautumisen kursseja yhteiskunnan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle yhteistyössä MPK:n ja puolustusvoimien kanssa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vuonna 2017 laatiman varautumiskoulutuksen koulutusohjelman yhtenä projektina oli Kempeleen pilottimalli, jolle annettiin nimi ”Case Kempele - esimerkki vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksista kunnan varautumisessa”. Mallin yhtenä tavoitteena on rekrytoida ja kouluttaa vapaaehtoisia henkilöitä kunnan evakuointiorganisaatioon. Vuonna 2017 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto kutsui Kempeleessä asuvia, reservin päällystöön kuuluvia henkilöitä MPK:n Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin ja Kempeleen kunnan

järjestämiin info- ja rekrytointitilaisuuksiin. Osa kutsun saaneista ja tilaisuuksiin osallistuneista sitoutui case Kempeleeseen. Lauantaina 5.5.2018 käsiteltiin kunnan varautumisen pääperiaatteita Kempeleen Santamäkitalolla järjestetyssä koulutustilaisuudessa, johon osallistui parikymmentä asiasta kiinnostunutta. Koulutuksen järjestäjinä toimivat yhteistyössä MPK Kempeleen paikallisyksikkö ja Kempeleen kunta. Kurssin alussa kunnanjohtaja Tuomas Lohi kertoi Kempeleen kunnan ajankohtaisista asioista ja liitti kurssin kunnan varautumisen kokonaisuuteen. Kunnanjohtajan puheenvuoron jälkeen Antti Peuralahti Kempeleen kunnan edustajana sekä varautumiskouluttajina pitkään toimineet Kari Ahokas ja Pentti Leikas johdattivat kurssilaisia syvemmälle varautumisasioiden maailmaan. Kouluttajat onnistuivat tehtävässään hyvin,

sillä palautteissa kurssilaiset totesivat saaneensa kokonaisvaltaisen käsityksen kunnan varautumisesta. Seuraavassa vaiheessa, syksyllä 2018, koulutetaan kymmenkunta henkilöä apukouluttajiksi, jotka toimivat pääkouluttajien apuna vuoden 2019 alussa järjestettävillä varautumisen syventävillä kursseilla. Syventävillä kursseilla koulutetaan muun muassa kokoontumispaikkojen johtajiksi/varajohtajiksi sijoitettuja kokoontumispaikan toimintasuunnitelman laatimiseen, jotta he kykenevät tarvittaessa saamaan kokoontumispaikan toimintavalmiuteen. Syksylle 2019 on alustavasti suunniteltu käytännön harjoittelua evakuointiharjoituksen muodossa. Toimintaa on siis luvassa case Kempeleeseen sitoutuneille. Vaikka sitoutuneita on saatu rekrytoitua, niin organisaatiossa on vielä tilaa uusillekin henkilöille.


POHJANPOIKA 2/2018

20

Kerhon ampumaratavuorot Hiukkavaarassa Kerho järjestää ohjattuja ampumavuoroja sekä pistooli- että kivääriradoilla. Jäsenillä on mahdollisuus käyttää omia tai kerhon aseita. Ampumavuorot sekä tarkemmat ohjeet ammuntakäytännöistä löydät yhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta www.oruk.fi Lisätietoja: timo.niinikoski@oruk.fi Tervetuloa mukaan!

Kuntokortti Reserviläisurheiluliitto (Resul) on siirtynyt sähköiseen kuntokorttijärjestelmään. Jokainen jäsen voi merkitä kuntosuorituksensa sähköiseen kuntokorttiin osoitteessa www.resul.fi. Reserviläisliikunnan yksi keskeinen tehtävä on ylläpitää ja kehittää jäsenistönsä maanpuolustustaitoja. Maanpuolustustaitoihin kuuluvat

fyysinen kunto ja kenttätaidot. Kenttätaitoja ovat suunnistus-, ampuma-, kartanluku-, tulenjohto-, johtamis- ja vaellustaidot. Oruk kannustaa jäseniään säännölliseen liikuntaharrastuksen ylläpitoon palkitsemalla vuosittain aktiivisimmat kuntoilijat. Viisi eniten kuntopisteitä kerännyt-

tä palkitaan vuosittain kevätkokouksen yhteydessä. Lisäksi 5 kertaa yli 150 pistettä keränneet palkitaan mestariluokan mitalilla ja 15 kertaa yli 150 pistettä keränneet suurmestariluokan mitalilla. Kerhon kotisivuilta löydät myös erinäisiä ohjeita kuntoiluun ja kuntoilun aloittamiseenja: http://www.oruk.fi


Hallitus 2018 Puheenjohtaja

Talousupseeri

Liikuntaupseeri

Jäsenupseeri

A RI V U OLT E E NAHO

MA R K K U HENTILÄ

ROOP E VUONTISJÄRVI

TUOMA S LIPPON EN

p. 044 5446202

p. 040 5017 699

p. 050 4128226

p. 041 4627740

Varapuheenjohtaja

Harjoitusupseeri

Nuorisoupseeri

Majaupseeri

JA RMO KOR H ONE N

HA N N U A URINKO

TANELI LAUKKANEN

P ETTER I N Ä R Ä

p. 050 3306579

p. 040 0333400

p. 050 4860265

p. 040 7174487

Sihteeri

Ampumaupseeri

Lippu-upseeri

ES KO J UN N O

TIMO NIIN IKOSKI

JARI M ALJANEN

p. 050 4477777

p. 050 5367319

p. 0500 694854

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@oruk.fi


POHJANPOIKA 2/2018

22

Pohjan Pioneerikilta ry valittiin

”Vuoden killaksi” jo kolmatta kertaa

TEKSTI JA KUVAT: SE P P O SUHO N E N

Maanpuolustuskiltojen liitto ry (MPKL) piti liittokokoksensa 14.4.2018 Museo Militariassa Hämeenlinnassa. MPKL on valtakunnallinen kattojärjestö aselaji-, perinne- ja joukko-osastokilloille. Liittoon kuuluu lähes 100 kiltaa ja yhdistystä, joiden henkilöjäsenmäärä on noin 15 000 reserviläistä. Matti Mikkonen valittiin liittokokouksen puheenjohtajaksi.

MPKL:n liittokokouksessa hyväksyttiin liiton toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 sekä suoritettiin henkilöstövalintoja erovuoroisten luottamushenkilöiden tilalle liittovaltuustoon ja liittohallitukseen. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Kai Telanne Tampereelta Pirkka-Hämeen Pioneerikilta ry:stä jatkamaan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Liitto-

valtuustoon valittiin Jari Maljanen Oulusta Pohjois-Suomen Kiltapiiri ry:n edustajana, Kari Ahokas Kempeleestä Pohjan Jääkärikilta ry:n edustajana ja Aimo Hattula Outokummusta Pioneeriaselajin Liitto ry:n edustajana. Jari Maljanen ja Kari Ahokas ovat myös Pohjan Pioneerikilta ry:n jäseniä. Lisäksi liittovaltuustoon valittiin Matti Mikkonen. Jyrki Jokinen, Timo Koukku,


Jukka Elomaa, Osmo Huopainen, Jan-Erik Juslin, Juhani Kuisma, Veronica Laitinen, Paavo Mikkonen, Veikko Toivonen, Aarno Torikka ja Ilkka Virtanen. Liittohallituksen 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Arno Hakkarainen Helsingistä, hän edustaa Suomenlinnan RT-kilta ry:tä. Liittokokouksessa perinteisesti palkitaan hyvin menestyneitä jäsenyhdistyksiä, jäsenlehtiä ja henkilöjäseniä. Vuoden killaksi 2018 valittiin Pohjan Pioneerikilta ry Oulusta. Valintaperusteina oli monipuolinen ja runsas vapaaehtoinen koulutustoiminta reserviläisille. Lisäksi killalla on monipuolista toimintaa jäsenistölle ja kilta tekee aktiivisesti yhteistyötä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen MPK:n ja muiden maanpuolustus-järjestöjen kanssa. Killan jäsenmäärä on noin 200 pioneeri- tai suojelukoulutettua reserviläistä. Kilta täytti 26.1.2018 40 vuotta ja juhlii 40-vuotistaivaltaan Oulussa 21.4.2018. Tämä valtakunnan tasolla tehty valinta vuoden killaksi oli Pohjan Pioneerikilta ry:lle jo kolmas kerta kuuden vuoden sisällä. Aikaisemmat valinnat olivat vuosina 2013 ja 2015. Kilta on sijoittunut välivuosinakin valtakunnan tasolla kolmen parhaan killan joukkoon. Tänä vuonna 1. kunniamaininnan kiltakilpailussa sai Sotilaspoliisi Eskadroonan Lahden Kilta ry ja 2. kunniamaininnan Varmistin ry.

MPKL:n liittohallitus oli valinnut vuoden Internet sivuiksi 2018 Pohjan Pioneerikilta ry:n sivut. Perusteina olivat mm. selkeät ja helposti luettavat sivut, joista jäsenehdokas löytää helposti hakemansa asiat. Sivuilla on killanjäsenille monipuolinen sisältö aselajin historiasta, tästä päivästä ja tulevaisuudesta. Vuoden kiltalehdeksi valittiin Pioneeriaselajin Liitto ry:n Hakku.

MPKL:n puheenjohtaja Marko Patrakka avaa liittokokouksen

Liittokokouksen osanottajia Hämeenlinnassa Museo Militariassa


POHJANPOIKA 2/2018

24 Hakku-lehti on maamme vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt aselajilehti. Valintaperusteina oli mm. monipuolinen aselajin lehti, jossa esitellään aselajin koulutusta ja tekniikkaa sekä erittäin runsaasti vapaaehtoista koulutustoimintaa ja kiltojen tapahtumia. Mukana on aina runsaasti kuvia. Tänä vuonna Hakulla on menossa 95. vuosikerta. Hakku valittiin edellisen kerran vuoden kiltalehdeksi vuonna 2014. Lisäksi Hakku sai kunniamaininnan Seppo Suhosen kirjoittamasta lehtiartikkelista: Pohjan Pioneerikilta rakensi kesän aikana kaksi siltaa. Hakku on pioneerien oma lehti, joka alkoi 1923 Korialla varusmiesten toimesta. Hakun päätoimittajana toimii everstiluutnantti evp. Heikki Bäckström Jäälistä ja toimituspäällikkönä rakennusinsinööri Seppo Suhonen Oulusta. Muita kunniamainintoja lehtiartikkeleista saivat: Tulikomentoja –lehti artikkelista: Puolustusselonteko keskusteluttaa, Pilven Veikko –lehti artikkelista: Hävittäjävalinnan vaihtoehdot. Pioneerit saivat MPKL:n liittokokouksessa varsin paljon tunnustusta aktiivisesta toiminnastaan. Mutta pioneerithan ovat aina edelläkävijöitä monessa asiassa. Vuoden kiltalaiseksi 2018 valittiin Leena Tiainen Ilmavoimien Kiltaliitto ry:stä.

Hakku-lehti vuoden kiltalehti, kuvassa Hakun toimituspäällikkö Seppo Suhonen kunniakirjan ja palkintolautasen kanssa


Vuoden kilta 2018 Pohjan Pioneerikilta ry, killan varapuheenjohtaja Heikki Kaisto kunniakirjan ja palkintolautasen kanssa


POHJANPOIKA 2/2018

26

Pohjan Pioneerikilta

perinnelinnoitti Tankavaarassa

Rakentajat ryhmäpotretissa valmiissa PST-kanuunan avopesäkkeessä

TEKSTI JA KUVAT: SE P P O SUHO N E N


Pohjan Pioneerikilta ry toteutti perinnelinnoituskurssin MPK:n kurssitarjontana Tankavaarassa Metsähallituksen luontokeskuksen sotahistoriallisen polun varressa. Rakensimme viime sotien piirustusten mukaisesti 75 mm panssaritorjuntakanuunalle avopesäkkeen. Tankavaarassa olemme rakentaneet sodanaikaisten piirustusten mukaan hirsikorsun vuosina 20152017. Viime vuoden toukokuun lopulla korsu vihittiin käyttöön. Korsu salvettiin pyöröhirsistä ja pystytettiin Metsähallituksen Tankavaaran sotahistoriallisen polun varteen. Korsua ei voitu upottaa, kuten normaalisti kuuluisi. Tankavaarassa oleva alue on luonnonsuojelualuetta, joten alueella ei voitu kaivaa korsua maan sisään. Mutta nyt matkailijat näkevät kylläkin korsun hirsirakenteet paremmin. Tänä vuonna toukokuun lopulla rakensimme 75 mm panssaritorjuntakanuunalle avopesäkkeen lähelle em. korsua. Avopesäkkeen runko salvettiin pyöröhirsistä, ja suojattiin ulkopuolelta kivikerroksin. Kivikerrokset ulkopuolelta naamioitiin kunttakerroksin. Kanuuna on Sotamuseon omaisuutta ja se on deponoitu Metsähallituksen käyttöön sotahistoriallisen polun varteen. Tällä alueella oli viime sodan aikana saksalaisten tukikohta ja sotahistoriallinen polku kertoo alueen tapahtumista sodan aikakaudelta.

Hirsikehikon moottorisahalla suoritettu salvutyö käynnissä Antero Aikion ja Kimmo Lumijärven osaavissa käsissä. Panssaritorjuntakanuunan avopesäke valmistui yhden viikonlopun aikana. Perjantaina iltapäivällä aloitimme työt. Salvoimme pesäkkeen suojaseinämät pyöröhirsistä. Lauantaina saatiin salvutyö päätökseen ja hirsikehikko siirrettiin lopulliselle sijoituspaikalleen, koottiin ja rakennettiin kivisuojausta ulkopuolelle. Sunnuntaina naamioitiin kiviverhous kuntalla. Sunnuntaina valoimme myös opastaulujen perustukset. Kurssin johtajana toimi Arto Pyhtinen Pohjan Pioneerikillasta ja kouluttajina Kimmo Lumijärvi ja Seppo Suhonen, molemmat myös Pohjan Pioneerikillasta. Kurssilla oli killasta lisäksi Ville Karppinen, Jaakko Siren ja Samuli Forsten. MPK:n Rovaniemen koulutuspaikan koulutuspääl-

likkö Pasi Ylitalo oli mukana rakentamassa ja huollollisissa tehtävissä olivat Timo Venäläinen Kemijärveltä ja Pekka Laitila Rovaniemeltä. Rakennustyössä mukana olivat Metsähallituksen henkilökunnasta Antero Aikio ja Allan Niva. Kurssilaiset majoittuivat Metsähallituksen Tankavaaran luontokeskuksen majoitustiloissa. Käytössämme oli luontokeskuksen sauna, joka lämmitettiin joka ilta työpäivän päätteeksi. Esitämme kiitokset kurssijärjestelyistä MPK:n Rovaniemen koulutuspaikalle, kalustotuesta Jääkäriprikaatille ja ajoneuvotuesta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistolle. Tietysti kiitokset myös ahkerille kurssilaisille!


KUVA: JANNE KOSONEN

Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä 4.6. upseerijärjestöt (Upseeriliitto, Kadettikunta, Suomen Reserviupseeriliitto ja Jääkärisäätiö) järjestävät perinteisen juhlapäivällisen. Koska Katajanokan Kasino on vielä remontissa, tilaisuus pidettiin tänä vuonna ravintola Sipulin Talvipuutarhassa. Paikalla oli myös edustus Pohjois-Pohjanmaalta. Kuvassa ylipäällikköä kättelemässä reserviupseeripiirin puheenjohtaja Sampo Puoskari.


POHJANPOIKA 2/2018

30

Maanpuolustusta

tukemassa


POHJANPOIKA 2/2018

32

Lippujuhlaa

Kempeleessä TEKSTI JA KUVAT: S EPPO S U H O N E N

Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustusjärjestöt viettivät yhteistä Lippujuhlan päivää Kempeleessä Kokkokankaan seurakuntakeskuksessa 4.6. Juhlaan osallistui yli 200 maanpuolustushenkistä pohjois-pohjanmaalaista. Juhlan toteutuksesta vastasivat Kempeleen kunta ja Kempeleen seurakunta sekä Kempeleen reserviläisjärjestöt. Ennen varsinaista juhlaa juhlayleisö nautti kakkukahvit. Lippujuhlan päivänä aamupäivällä klo 10.00 laskettiin seppele Vapaudenpuiston muistokivelle. Seppeleen laskijoina olivat Pentti Mellenius ja Kari Ahokas. Muistokivellä kunniavartiossa olivat Markku Martikainen ja Veikko Röntynen, Kempeleen Reserviläisyhdistyksen lipun kantajana oli Esa Niskanen. Seppeleenlaskutilai-suuden oli järjestänyt ja organisoinut Kari Pentti.


Pentti Mellenius ja Kari Ahokas laskevat seppelettä Kempeleen vapaudenpuiston muistokivelle

esitti juhlan aluksi Finlandian-hymnin ja Jääkärimarssin. Tervehdyksiä esittivät seuraavat henkilöt: Kunnallisneuvos Pertti Sankilampi toi Kempeleen kunnan tervehdyksen, rovasti Jaakko Granlund veteraanien tervehdyksen, everstiluutnantti Matti Rautio Puolustusvoimien tervehdyksen, toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen maanpuolustusjärjestöjen tervehdyksen ja Roosa Savela nuorten tervehdyksen.

Pohjois-Pohjanmaan Reserviläiskuoro RESUL ry:n toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen (oikealla) luovuttaa Kari Pentille Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristin ja siihen liittyvän kunniakirjan

Kempeleen Reserviupseerikerhon kunniapuheenjohtaja Pentti Mellenius toivotti juhlayleisön tervetulleeksi. Järjestelyorganisaatio oli koonnut juhlaan hienot musiikkiesitykset. Paikalla oli Pohjois-Pohjanmaan Reserviläiskuoro, joka

Nuori kempeleläinen Lilja Haatainen soitti viululla Friedrich Saitzin Konserto g-molli, osa 1 ja Onni Laihasen Rantakoivun alla. Edellisen lisäksi nuori kempeleläinen musiikkiesiintyjä oli Annika Tertsunen, hän lauloi kappaleet Kirsikkapuiden alla ja Tyttö Lapinmaan. Kolmantena musiikkiesiintyjänä oli nuori Sofia Haapala, hän lauloi Evakon laulun ja Veteraanin iltahuudon, jossa reserviläiskuoro avusti kertosäkeen osalta


POHJANPOIKA 2/2018

34

Juhlapuhujana oli eversti evp . Matti Karjalainen. Hän käsitteli juhlapuheessaan mm. puolustusvoimien 100-vuotista historiaa ja puolustusvoimien vaiheita menneen 100-vuoden ajalta. Tilaisuudessa jaettiin merkittävä määrä erilaisia huomionosoituksia. Valtiolliset ritarikuntien kunniamerkit vastaanottivat: Jonne Posti SVR R, Heikki Salumäki SVR R, Timo Uusimäki SVR ar. Tilaisuudessa luovutettiin myös erittäin harvinainen huomionosoitus: Kari

Huomionosoitusten saajat yhteiskuvassa

Juhlapuhujana eversti evp. Matti Karjalainen

Kempeleen Reserviupseerikerhon kunniapuheenjohtaja Pentti Mellenius avaa juhlatilaisuuden


Pentille Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi. Markku Holopainen ja Kalervo Mäkelä vastaanottivat Kilta-ansiomitalit, Veijo Kosola, Suomen Reserviupseeriliiton kultainen am., Tero Haapalainen, pronssinen am., Petteri Närä, Jalkaväkisäätiön ar., Jarmo Juutinen ja Heikki Kaisto, Pioneeriansiomitali, Kari Paakkola, Antero Aulakoski ja Jorma Kananen Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiirien kultainen am., Tero Pitkänen hopeinen am., Esa Kokko Pohjan Pioneerikilta ry:n kultainen levyke. Lisäksi jul-

kaistiin ja palkittiin Vuoden 2017 Reserviläinen, joka on tykkimies Mika Väisänen, hän sai vuodeksi haltuunsa kiertopalkintopatsaan. Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin Vuoden 2017 Reserviupseeriksi nimettiin yliluutnantti Matti Pehkonen, joka oli estynyt vastaanottamaan kiertopalkintomiekkaa. Miekka tullaan luovuttamaan Matille jossakin muussa tilaisuudessa lähitulevaisuudessa. Kari Ahokas toimi huomionosoitusten seremoniamestarina, jakajina toimivat Pentti Mellenius, Seppo

Suhonen, Pasi Parkkila, Risto Tarkiainen ja Taneli Laukkanen. Heikki Salumäki esitti kaikkien huomionosoituksen saaneiden puolesta kiitokset. Päätössanat lausui Kempeleen kirkkoherra Kimmo Helomaa. Juhlan lopuksi juhlayleisö ja Reserviläiskuoro lauloivat Maamme-laulun. Esitän kiitokset kempeleläisille järjestäjille arvokkaasta ja juhlallisesta lippupäivän tilaisuudesta!


POHJANPOIKA 2/2018

36

Pohjan Pioneerikilta ry:n

kevätkokous TEKSTI JA KUVAT: S EPPO S U H O N E N

Pohjan Pioneerikilta ry piti kevätkokouksensa Reserviläisjärjestöjen kokoustiloissa Aleksanterinkadulla. Paikalla oli 15 killan jäsentä. Kokouksessa suoritettiin vuoden kouluttajan palkitseminen. Kokouksen lopuksi POHPIONP:n uusi komentaja majuri Matti Rautio kertoi, mitä Kainuun Prikaatille ja Pohjan Pioneeripataljoonalle kuuluu tänään.

Kevätkokouksen puheenjohtajaksi valittiin Seppo Suhonen ja sihteeriksi killan sihteeri Heikki Jyrinki. Kevätkokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Kokousväelle esitettiin killan toimintakertomus, tilinpäätös ja tase vuodelta 2017. Kokous hyväksyi toimintakertomuksen. Toiminnantarkastaja Jouko Karhunen esitti toiminnantarkastajien laatiman

toiminnantarkastuskertomuksen. Kokous hyväksyi ja vahvisti tilinpäätöksen sekä myönsi hallitukselle ja muille tilivelvollisille vastuuvapauden. Kokous ja toiminnantarkastaja totesivat, että kilta on toiminut esimerkillisesti ja aktiivisesti vapaaehtoisessa koulutustoiminnassa. Killan toiminta on monipuolista. Lisäksi kilta on toiminut ja tehnyt erittäin


runsaasti yhteistyötä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Kokouksen kohdassa muut asiat julkistettiin perinteisesti killan vuoden kouluttaja. Vuoden kouluttajaksi johtokunta oli valinnut Pasi Kemppaisen. Pasi aloitti viime vuonna uuden koulutustoiminnan, hän toteutti neljä EA 1 ensiapukoulutuskurssia. Pasi Kemppainen suoritti vuonna 2016 SPR:n toteuttaman ensiapukouluttajakoulutuskurssin. Tulevina tavoitteina on toteuttaa EA- koulutusta myös killan jäsenille. Vuoden kouluttajalle luovutetaan vuodeksi pienoisjääkäripatsas, jonka kilta hankki 2015 Schmardenin muistomerkin rahoituksen hyväksi järjestetystä rahoituskampanjasta. Pasi Kemppainen oli kolmas kiltamme jäsen, joka sai pystin vuodeksi haltuunsa. Aikaisemmat killan vuoden kouluttajat ovat olleet Janne Kalinainen 2016 ja Iikka Ellilä 2017. POHPIONP:n uusi komentaja majuri Matti Rautio piti alustuksen Kainuun Prikaatin ja Pohjan Pioneeripataljoonan toiminnasta. Samalla hän myös esittäytyi killan jäsenille kertoen omasta urahistoriastaan puolustusvoimissa. Esityksen jälkeen käytiin vilkas keskustelu, mitä koulutusaiheita killan tulisi toteuttaa aselajin reserviläisille.

Pohjan Pioneerikilta ry:n kevätkokouksen osanottajia Vuoden kouluttaja 2018 Pasi Kemppainen Jääkäripystin kera


POHJANPOIKA 2/2018

38

Operaatio Pohjanloimu Kilpisjärvellä Pohjan Jääkärikillan perinteinen lipunnostotilaisuus kansallisena veteraanipäivänä

TEKSTI: K A R I B RO S TRÖ M KUVA: P E RT TI Y LI N I EMI

Lapin sota päättyi Kilpisjärvellä 27.4.1945. Tuolloin everstiluutnantti Kalervo Loimun nuoret sotilaat, Jalkaväkirykmentti 1:n osalta nostivat Suomen lipun salkoon kolmen valtakunnan rajapyykillä. Viimeisetkin saksalaissotilaat olivat ajettu maasta pois. Lapin sodan ko-

mentaja kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuo saattoi ilmoittaa Marsalkka Mannerheimille: Tehtävä suoritettu. Vuodesta 1995 alkaen Pohjan Jääkärikilta on järjestänyt veteraanien perinteitä kunnioittaen juhlallisen

lipunnostotilaisuuden kansallisena veteraanipäivänä. Lipunnosto tapahtuu samassa paikassa, missä se tapahtui 27.4.1945 Lapin sodan päättymisen kunniaksi. Tänä vuonna Operaatio Pohjanloimuun, kuten me sitä killassa


olemme oppineet kutsumaan, lähti kolmisenkymmentä kiltaveljeä ja – sisarta. Ilahduttavaa tietysti se, että joukossamme oli sotiemme veteraaneja. Lahtelainen sotiemme veteraani Veikko Korkka on osallistunut jo useana vuonna tapahtumaamme. Korkka (s. 1925) osallistui Lapin sodan Kilpisjärven taisteluihin nuorena alikersanttina ja joukkueenjohtajana. Lisäksi paikalla oli myös helsinkiläinen veteraani Olli Kivioja (s. 1925), joka osallistui Lapin sotaan pommikoneen lentäjänä. Matkan runko on vakiintunut sellaiseksi, että on matkustuspäivä Kilpisjärvelle, sitten välipäivä ja sen jälkeen varsinainen lipunnostopäivä ja yön nukkumisen jälkeen kotimatka Ouluun. Siirtyminen lipunnostopaikalle tapahtuu joko hiihtäen tai kelkkakyydeillä. Kilpisjärveltä kolmen valtakunnan rajapyykille kertyy matkaa noin 12-15 kilometriä riippuen siitä aloittaako matkan järven keskipaikkeilta koululta tai pohjoisosasta retkeilykeskuksen kohdalta. Kiltalaisten majoittuminen on ollut yleensä paikallisella koululla – miehet juhlasalissa ja naiset määrällisesti vähemmistönä luokissa. Jääkäriprikaatin varusmiehet ovat tukeneet matkaamme erilaisin tukitoimin ja hyvin onkin huolto pelannut. Viime aikoina Jääkäriprikaatin ko-

kelaat ovat suorittaneet samaan ajankohtaan kokelasvaelluksen Käsivarren komeissa maisemissa. Sama kokelasjoukko on ollut myös lipunnostotilaisuudessa lippujoukkueena paikalla. Tänä vuonna Jääkäriprikaatista oli sen valmiusyksikön osasto (noin 40 sotilasta). Killan hallituksen jäsen Tuomo Katisko toivotti tapahtumaa tulleet katselijat tervetulleiksi ja esitteli paikalla olleet veteraanit. Tasan kello 12.00 Lapin Lennoston Hornet-hävittäjä suoritti ylilennon noin 300 metrin korkeudelta, kävi luvan kanssa kääntymässä U-käännöksen Ruotsin ja Norjan puolella ja palasi Suomen puolelle tervehtien paikalla olleita ihmisiä konettaan vaaputtaen. Tänä vuonna lipunnoston suorittivat isä ja poika, nimittäin kapteeni evp, killan sihteeri Kari Broström ja upseerikokelas Werner Broström. Lippulaulun jälkeen juhlapuheen piti Maavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Markku Myllykangas. Hän käsitteli puheessaan laajasti sodan ajan asioita ja jälleenrakentamisen vuosikymmeniä unohtamatta nykyisiä asevelvollisia. Hän painotti puheessaan veteraanipäivän luonnetta: ” Kansallista veteraanipäivää ei vietetä voitonjuhlana, vaan sillä on rauhanomaisempi luonne. Veteraani-

päivä muistuttaa sotiemme veteraanien meille jättämästä perinnöstä, itsenäisyydestä, vapaudesta ja rauhasta jotka he ovat meille lunastaneet sekä heidän työstään maamme jälleenrakentamisessa.” Hänen jälkeensä tunturikuoro vahvennettuna lauloivat Veteraanin iltahuudon. Tilaisuuden päätteeksi tunturipappi Kalle Luhtasela suoritti kenttähartauden. Tunturipappi puhui kolmen valtakunnan pyykillä myös neljännestä valtakunnasta: ” Mutta rakentajasukupolvelle on tuttu myös se tie, josta Vapahtajamme evankeliumissa puhuu. Emme ole vain kolmen valtakunnan rajalla. Tässä paikalla on myös neljäs valtakunta. Sen valtakunnan tiestä Vapahtajamme tässä evankeliumin kohdassa puhuu.” Tilaisuus päättyi Isänmaa-virteen. Tilaisuuden jälkeen Jääkäriprikaatin varusmiehet tarjoilivat hernekeittoa kenttälounaaksi viereisellä Kuohkimajärven kämpällä. Paikalla oli jälleen noin 250 matkailijaa ympäri Suomen maata. Osa heistä on ollut joka vuosi tilaisuudessa mukana. Veteraanien paikalla olo ja puolustusvoimien tuki yhdessä tekevät tilaisuudesta oivan maanpuolustustahtoa kohottavan tilaisuuden.


TEKSTI JA KUVAT: M ARKKU HOLOPAINEN

Matti ja miekka Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin vuoden 2017 reserviupseeriksi nimettiin Puolustusvoimien lippujuhlan päivänä yliluutantti Matti Pehkonen. Nyt ensimmäisen kerran kiertoon luovutettu Reserviupseeripiirin kunniamiekka on otettu käyttöön 30.9.1925 joten sillä on jo takanaan pitkä ja kunniakas historia, joka jatkuu nyt Reserviupseeripiirin arvokkaana huomionosoituksena pitkän ja ansiokkaan reserviupseerityön kiitokseksi. Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Sampo Puoskari ja pitkän linjan kempeleläinen maanpuolustusvaikuttaja Pentti Mellenius luovuttivat miekan Matille Oulun Reserviupseerikerhon hallituksen kokouksessa toimintahuoneistolla. Herrat upseerit Pehkonen ja Mellenius ovat kurssiveljiä Reserviupseerikoulun kurssilta 83 50-luvun alkuvuosilta!


POHJANPOIKA 2/2018

42 TEKSTI JA KUVAT: MARKKU HOLOPAINEN

Horsmassa juhlittiin

uutta lippua


Reilut kolme vuotta kestänyt Ylikiimingin Reserviläisten lippuprojekti huipentui 2.6. paikallisen metsästysseuran majalla Horsmassa juhlalliseen lipun naulaus- ja vihkimistilasisuuteen. Oma lippu on saatava Ajatus omasta lipusta syntyi Puolustusvoimien lippujuhlan päivän valtakunnallisessa paraatissa Oulussa jo vuonna 2015. Tuumasta toimeen. Viralliseen lippuun tarvittavat luvat

Kiimingin reserviläisten lippu

hankittiin ja varapuheenjohtaja Helge Kähkönen sai mieluisan tehtävä suunnitella Kiimingin Reserviläisille oma lippu. Helgehän oli jo entuudestaan tunnettu monitaitaja ja taiteilija, joten arpa lankesi hänelle kuin itsestä. Juhlallinen seremonia

Pohjois-Pohjanmaan Reservipiirien ansiomitalin saivat (vas.) puheenjohtaja Lauri Meskus, varapuheenjohtaja Helge Kähkönen, sihteeri Markku Kauppinen ja johtokunnan jäsen Sirkka Koskenniska

Oulun kaupunginvaltuuston jäsenen Antti Huttu-Hiltusen lämminhenkisen ja isänmaallisen juhlapuheen jälkeen lipun naulasivat Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin viralliset edustajat sekä lipun hankintaa tukeneiden yritysten nimeämät henkilöt. Rovasti Jouni Riipinen vihki ja siunasi lipun. Saatesanoissaan hän kannusti Ylikiimingin Reserviläisiä jatkamaan

ansiokasta ja tuloksellista työtään vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja oman itsenäisen Suomemme hyväksi. Tilaisuuden musiikista vastasivat yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Meskus ja perustajajäseniin kuuluva Esko Holappa. Kiitos kuuluu tukijoille Lipun hankintaa ovat kiitettävästi tukeneen Pohjois-Suomen Hirsitalokeskus oy Mammuttihirsi, Gonlog oy, Ylikiimingin apteekki, Parturi-kampaamo Tiitukka, Koneurakointi Holtinkoski oy, Kivaharjun Sora oy, Kaskipuu oy ja MTK Kiiminki sekä Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri.


POHJANPOIKA 2/2018

44

Kesälomia odotellessa TEKSTI: PAS I V IRTA POHJOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRIN PIIRIPÄÄLLIKKÖ

Oulun koulutuspaikassa kulunut kevät on ollut varsin työn täyteinen, kuten niin monena aiempanakin keväänä. Monia jo vakiintuneita kursseja on saatu pidettyä ja uusiakin avauksia on tehty. Tällaisia olivat muun muassa alueellisten joukkojen huollon kurssi ja Defendo Green lähitaistelukurssi. Kävipä ryhmä sotilaspoliiseja treenaamassa Bodenissa KAIPR:n varusmiesten kanssa. Täytyy sanoa, että ruotsalaisilla on kyllä upea koulutuspaikka rakennetun alueen taisteluharjoituksia varten. Kaikkien kurssien järjestelyistä kiitos kuuluu tietenkin aktiivisille sitoutuneille ja muille maanpuolustajille. Ilman teidän rajua panostusta

useimmat kurssit jäisivät pitämättä. Toki toivoisin, että uudet ja vasta mukaan tulleet sitoutuneet kouluttautuisivat aktiivisesti ja hakeutuisivat kykyjensä mukaisesti kursseille kouluttajiksi ja kurssin johtajiksi. Välillä on vaikeuksia löytää kouluttajia tietyille kursseille. Kuten esimerkiksi Kajaanin koulutuspaikalla on 10.-12.8.2018 HAVU-harjoitus ja kohteen suojauskurssille on ilmoittautunut jo 42 kurssilaista, mutta meillä ei ole vielä vetäjiä kurssille. Jos joku ammattilainen tätä lukiessaan tuntee halukkuutta, niin välitön soitto allekirjoittaneelle. Oulun koulutuspaikan päätapahtu-

ma eli HIUKKA 18 onnistui jälleen kerran hyvin ja harjoitukseen osallistuneet noin 240 vapaaehtoista antoivat palautteena harjoituksesta kokonaiskeskiarvona 4,25 viisiportaisella asteikolla. Harjoituksessa oli kaiken kaikkiaan kymmenen eri kurssia, joilla koulutettiin paikallispataljoonan eri osa-alueiden asioita. Harjoitus oli valmisteltu ja johdettu erinomaisesti reserviläisten toimesta. Valmistelutilaisuuksia ennen harjoitusta oli yhteensä kuusi - ensimmäinen jo joulukuussa 2017 - ja yhteinen palautetilaisuus harjoituksen jälkeen pidettiin 19.6.2018. PVmoodlella kerätyistä palautteista löytyi paljon positiivisia asioita,


mutta löytyi niistä myös kehitettäviä asioita, jotka pyrimme ottamaan huomioon suunnitellessamme seuraavaa harjoitusta.

Toivotan teille kaikille lämmintä ja rentouttavaa kesää.

Tulevana syksynä on naisille tarjolla jotain uutta. Järjestämme nimittäin Oulussa 5.-7.10.2018 ensimmäistä kertaa Naisten Valmiusliiton PikkuNASTA - harjoituksen nimeltään Fanni18. Harjoitus pitää sisällään neljä eri kurssia eli selviytyminen sähköttä, maastotaidot, kyberturvallisuus ja erityisryhmien kurssi. Ilmoittautuminen kurssille alkaa 6.8.2018 MPK:n koulutuskalenterin kautta. Kurssit ovat avoinna kaikille naisille - tervetuloa!

”Tehdään turvallisuutta yhdessä”


TEKSTI JA KUVAT: T IM O UUSIMÄKI JA KARI P ENT T I

Perheliikuntapäivä Kempeleen Mourunkijärvellä 19.5.2018 Kempeleen Reserviupseerikerho, Kempeleen Reserviläiset ja Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirit järjestivät Reserviläisurheiluliiton ideoiman perheliikuntapäivän aurinkoisessa säässä Mourunkijärven hienoissa rantamaisemissa. Tapahtuma kokosi jälleen kerran runsaan joukon innokkaita liikkujia mukavaan yhdessäoloon. Päivän aikana kisattiin tietovisan, tikanheiton ja petanquen merkeissä, suoritettiin ohjattua voimistelua ja tietysti liikuttiin. Tilaisuudessa oli kerhon tarjoamana ruokailu ja kaiken kruunaama nokipannukahvi. Kilpailujen sponsorina toimi VTR Workwear Center lahjoittamalla kilpailujen palkinnot. Kiitokset sponsorille ja kaikille osallistujille.


TEKSTI: S AM P O PU O S KAR I KUVA: M I K KO OJ A

Ylennettyjä juhlittiin Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä 4.6. ylennettiin Pohjois-Pohjanmaalla jälleen runsaasti ansioituneita reserviläisiä. Ylennystilaisuus ja Lapin sotilassoittokunnan konsertti pidettiin Oulussa Madetojan salissa. Paikalla oli noin sata ylennettävää, ja ylennettyjen kiitospuheen piti Kari Broström ja reserviläisjärjestöjen tervehdykset toi piirien toiminnanjohtaja Markku Holopainen.

Upseeriylennykset Pohjois-Pohjanmaalla:

Yliluutnantiksi:

Luutnantiksi:

Ahtiainen Esko Juhani, Oulu

Anias Raimo Tapio, Oulu

Hartikainen Miika Janne Ilari, Siikajoki

Huotari Sari Anneli, Oulu

Majuriksi:

Kunnari Kai Petteri, Oulu

Juntunen Juho Pekka Nikolai, Oulu

Broström Kari Erkki Samuli, Oulu

Marjakangas Jari Heikki, Haapajärvi

Kaipainen Nilla Matti Elias, Oulu

Jortama Timo Tauno, Kempele

Matila Juhani Antero, Oulu

Kurtti Kalle Petteri, Vaala

Lempinen Hannu Matti, Oulu

Matkaselkä Juha Matti, Oulainen

Kuukasjärvi Neena-Kaisa, Lumijoki

Manninen Jouko Kalervo, Kuusamo

Mertaniemi Reima Sakari, Muhos

Kyngäs Jouni Petteri, Oulu

Moilanen Jouko Sakari, Kempele

Mustonen Jari Pekka, Oulainen

Liimatainen Tomi Riku, Oulu

Määttä Paul Henrik, Pudasjärvi

Mäkelä Jaakko Antero, Oulu

Morko Petri Reino, Oulu

Oikarainen Matti Mikael, Oulu

Nousuniemi Niiles Antti, Oulu

Kapteeniksi:

Paaso Pekka Antero, Ii

Orell Tuure Ilmari, Oulu

Heikkilä Olli Markus, Kuusamo

Raustia Jukka Antero, Oulu

Pajukoski Jouni Samuel, Raahe

Heikkinen Esa Olavi, Kuusamo

Repka Mikko Juhani, Oulu

Palovaara Tomi-Veli, Oulu

Luoma Ilkka Kristian, Oulu

Rousu Sami Juhani, Oulu

Pesonen Panu Antero, Hailuoto

Nikola Heikki, Lumijoki

Rytkönen Matti Juhani, Oulu

Savela Petri Aslak, Liminka

Piirto Jarkko Kalevi, Oulu

Seppänen Pertti Aulis, Vaala

Savolainen Aku Ilmari, Oulu

Sorvari Kerkko Tapani, Oulu

Tigerstedt Jarl Henrik Severin, Kuusamo

Takkula Ilpo Juhani, Oulu

Vepsäläinen Arto Tapani, Oulu

Tittonen Teemu Ville Olavi, Oulu

Yliluutnantiksi (Merivoimat): Kinnunen Matti Jukka Olavi, Ii

Lääkintäluutnantiksi: Takala Heikki Timo, Kempele


Aliupseeri- ja miehistöylennykset Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston alueella:

Harjukelo Ville Einari, Oulu

Heikkinen Joose Kalevi, Oulu

Hautakangas Harri Aleksi, Oulu

Hirvelä Marko Tapani, Oulu

Hietala Ante Samppa Tapio, Oulu

Huitsi Joni Markus, Pudasjärvi

Hirvonen Sakari Juhani, Oulu

Härkönen Simo Pekka Antero, Oulu

Sotilasmestariksi:

Huhtala Tapio Johannes, Oulainen

Iinattiniemi Juho Aukusti, Pudasjärvi

Lehto Matti Antero, Oulu

Hukkanen Timo Johannes, Liminka

Jukuri Tuomas Juha Olavi, Oulu

Ylönen Esa Antero, Oulu

Jansson Jari Olavi, Kempele

Junnila Sami Marko Tapani, Ii

Joensuu Jan-Alex, Oulu

Juntunen Henri Johan Sebastian, Oulu

Ylivääpeliksi:

Kaarlejärvi Ari Samuli, Oulu

Keränen Jussi Pekka, Oulu

Halonen Kari Juhani, Liminka

Kontio Janne Tapani, Oulu

Kontiainen Pauli Ilari, Oulu

Liekola Arto Olavi, Pudasjärvi

Lahtimaa Jani Veikko Samuli, Oulu

Korkala Mikko Juhani, Kempele

Manninen Tero Tapani, Oulu

Lehtonen Petri Mikael, Kempele

Koskela Sampo Miikka Juhani, Oulu

Leinonen Jussi Markku Anttoni, Haapavesi

Kuivala Kalle Juhani, Oulu

Vääpeliksi:

Martin Lassi Christian, Oulu

Kulkula Niko Juhani, Oulu

Heikkilä Taavi Aarne Antero, Oulu

Matero Matti Santeri, Oulu

Kuokkanen Ari Juho Aleksi, Haapavesi

Hintsala Lasse Pekka, Kempele

Mursu Matti Joonas, Oulu

Kurkimäki Artturi Sakari, Oulu

Jakonen Janne Joonas Wiljam, Muhos,

Perkiö Tuomas Juho Aleksi ,Oulu

Leinonen Teemu Petteri, Liminka

Rytinki Mika Juhani, Oulu

Porspakka Seppo Antero, Oulu

Mathlin Teemu Antti Petteri, Liminka

Rämet Jussi Henrik, Oulu

Satomaa Wille, Oulu

Mertaniemi Taneli Tapani, Oulu

Teeriniemi Mika Johannes, Liminka

Sääskilahti Harri Esko Tapani, Oulu

Moilanen Tuomas Juha Petteri, Oulu

Tikkanen Lauri Herman Aleksanter, Haapajärvi

Mäntykenttä Kai Juhani Aukusti, Oulu

Ylikersantiksi:

Tölli Jaakko Antti Sakari, Oulu

Ollikainen Sami-Henrik Valtteri, Oulu

Aho Juho Aleksi Wiljami, Oulu

Ylikärppä Eetu Sakari, Oulu

Pennanen Harri Markus, Liminka Protsenko Miikka Andreas, Oulu

Annala Jussi Jaakko Johannes, Oulu Kutilainen Mikko Antero, Oulu

Alikersantiksi:

Rautakoski Tuukka Tapani, Oulu

Malm Kimmo Johannes, Oulu

Alaniemi Marko Mikael, Muhos

Räihä Marko Samuel, Oulu

Rasila Janne Sakari, Pyhäjärvi

Halunen Kimmo Eerik, Oulu

Siivola Olli Eero Valtteri, Oulu

Saukkoriipi Tatu Nikolai, Oulu

Naamanka Henrik Joel Juhan, Oulu

Silegren Lasse Mikael, Oulu

Sirviö Joonas Wilhelm, Oulu

Niemelä Antti Tapani, Haapavesi

Tokola Ville-Matti, Oulu

Timlin Sulo Matias, Sievi

Pyykönen Jari Olavi, Oulu

Tuohimaa Antti Matias, Pudasjärvi

Typpö Eero Untamo, Oulu

Rantala Ville Juhani, Oulu

Uimonen Aki Matti, Oulu

Seppänen Mika Johannes, Oulu

Vestelin Joose Eetu Elias, Oulu

Tervaoja Timo Esko Matias, Oulu

Vierimaa Mikko Samuel, Oulu

Kersantiksi: Aaramaa Jouko Rauno Olavi, Oulu

Ylönen Pekka Juhani, Oulu

Aho Tapani Antero, Oulu

Korpraaliksi:

Antinoja Joonas Pekka Johannes, Oulu

Alapere Arto Matias, Raahe

Ylirajajääkäriksi:

Aura Teemu Armas, Oulu

Asikainen Mikko Taavetti, Liminka

Lampsijärvi Jusse Mihkal, Oulu

Finnilä Kari Erkki, Pyhäjärvi

Berg Joel Verneri, Oulu

Santaniemi Nuutti Andreas, Kempele

Hakoköngäs Ville Henrik, Ii

Hartikainen Aleksi Eemeli Juhani, Oulu


Hiukka18

vedettiin hyvässä säässä

TEKSTI: SAMP O PUO SK A R I KUVAT: MIKKO OJA JA P I LV I V I HA N TA

Vuoden suurin Puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutukselta tilaama sotilaallinen harjoitus Pohjois-Pohjanmaalla Hiukka18 järjestettiin 8.‒10.6. pääosin Hiukkavaaran tutuissa maisemissa. Paikallispataljoonan eri osien toimintaa oli harjoittelemassa 241 miestä ja naista yhteensä kymmenellä eri kurssilla. Harjoituksen johtajana oli tällä kertaa ylivääpeli (res) Hanna Kela ja varajohtajana yliluutnantti (res)

Janne Kalinainen, jotka vaihtoivat siis osia viime vuoteen verrattuna. Puolustusvoimien puolelta harjoituksen vastuuhenkilönä oli majuri Arto Nurkkala. Harjoitus koostui tuttuun tapaa tiiviistä koulutusvaiheesta sekä sovelletusta vaiheesta, jossa jouduttiin operoimaan vastaosastoja vastaan. Osa kursseista pysytteli aluetoimiston tiloissa hiomassa omia taitojaan. Koska kyseessä oli alueellamme suuri harjoitus, myös

sotilaskoti vieraili huoltamassa taistelijoita päivittäin. Perustaminen onnistui Harjoitus sujui kokonaisuudessaan hyvin. Erityisesti perustaminen sujui mallikkaasti, ja aloituspuhuttelussa joukot olivat ryhmittyneenä paikoillaan jopa paljon suunniteltua aikaisemmin. Yhtenä onnistumisen tekijänä oli mapu-talon käyttö laajemmassa mitassa parin vuoden takaiseen verrattuna sekä


Mukana oli tällä kertaa myös ilmatorjuntakonekiväärikoulutusta.

Sotilaskoti on siellä, missä varusmiehet ja reserviläisetkin ovat. Leena Kalinainen, Arja Leppikangas ja Katriina Kujasalo olivat kahvi- ja munkkivuorossa.

Pakkiruokailu on sotaharjoituksen arkea.

Asiattomat liikkujat pysäytetään ja tutkitaan.

tietysti huippuunsa hiottu toiminta perustamiskurssilla, jota johti jälleen majuri (res) Jari Maljanen. Hiukka-harjoitus on vakiinnuttanut asemansa Oulun alueen ykkösharjoituksena, ja MPK:n roolin kehittämisnäkymiä valmistelevan työryhmän raporttia seurataankin siksi sitäkin kiinnostuneempina, sillä tehtävillä ratkaisuilla tulee olemaan vaikutuksia myös tulevaisuuden Hiukka-harjoituksiin.


POHJANPOIKA 2/2018

52

Reserviläispiirin kuulumisia TEKSTI: KARI PAAKKOLA PUHEENJOHTAJA POHJOIS-POHJANMAAN RESERVILÄISPIIRI

Luonto on herännyt talviunesta ja olemmekin saaneet nauttia mitä parhaimmista säistä toukokuussa. Viime vuonna tähän aikaan viimeiset lumet sulivat pihoilta. Nyt on meidänkin aika herätä ja päivittää omaa osaamistamme vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla. Kehotankin kaikki tutustumaan MPK:n kurssitarjontaan. Sieltä varmasti löytyy kaikille sopivia kursseja, joilla voimme päivittää omaa osaamistamme, niin maanpuolustuksen osalta, arjen turvallisuutta unohtamatta. Kouluttautuminen ja oman osaamisen lisääminen ei ikinä ole huono asia. Päinvastoin aluetoimisto voi huomata, että osaaminen on kehittynyt ja sitä kautta tarjota entistä vaativampia tehtäviä sodanajan sijoitukseen. Tänä päivänä ylennykset ovat kortilla. Yhdistyksiltä tulleet ja piirin kautta tehdyt ylennysesitykset ovat menneet huonolla prosentilla läpi. Ylennyksiä näyttää tulevankin vain puolustusvoimien omista tar-

peista. Haluankin onnitella kaikkia puolustusvoimien lippujuhlapäivänä ylennyksen saaneita. Olette tehneet jotakin sen ansaitaksenne, kehittäneet omaa osaamistanne, jonka myös aluetoimisto on huomioinut. Kempeleessä oli 4.6. maanpuolustusjuhla. Tilaisuus oli jälleen juhlava ja esiintyjät loistavia. Kiitokset ovat paikallaan Kempeleen aktiiveille. Teette hyvää työtä. Jatkakaa samaan malliin myös tulevaisuudessa. Onnittelut ovat paikallaan myös kaikille tilaisuudessa palkituille ja huomionosoituksen saaneille. Onnittelut myös Ylikiimingin reserviläisille uuden lipun johdosta. Lipun naulaustilaisuus oli juhlava ja paikkana Horsma mitä mainioin. Olemme saaneet piiriin uuden jäsenen. Hallituksen kokouksessa Aleksilla oli ennätysmäärä yhdistyksiä edustettuna. Haluaisin tässä yhteydessä muistuttaa yhdistyksiä osallistumaan myös piirihallituksen

toimintaan. Valitkaa keskuudestanne piirihallitukseen henkilö, joka on sitoutunut osallistumaan myös piirin toimintaan. Valitettavan moni yhdistys tekee aktiivista maanpuolustustyötä omissa oloissaan. Toivotan Reservin Urheiluampujat ry:n tervetulleeksi piiriin. Ammunta on tärkeä osa meidän reserviläisten toimintaa. Toivottavasti tämä uusi yhdistys tuo mukaan toimintaan uusia jäseniä, jotka jossain vaiheessa innostuvat myös muusta maanpuolustustyöstä. Olen saanut osallistua moniin tilaisuuksiin kevään ja alkukesän aikana. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, mikäli haluatte piirin tervehdyksen tilaisuuksiinne. Olemme Pasin kanssa käytettävissä. Puolustusvoimat täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja järjestää juhlavuoden tilaisuuksia ympäri isänmaatamme. Osallistukaa tilaisuuksiin mahdollisuuksienne mukaan. Lopuksi haluan toivottaa kaikille oikein hyvää kesää. Pitäkää huolta itsestänne ja läheisistänne.


HARJOITUS ON KAIKILLE NAISILLE AVOIN JA OSALLISTUMINEN EI EDELLYTÄ MINKÄÄN JÄRJESTÖN JÄSENYYTTÄ

PikkuNASTA Fanni 2018 Kurssit: Selviytyminen sähköttä (pe-su) Maastotaidot (pe-su) Kyberturvallisuus (la-su) Erityisryhmien kurssi (la-su) Kurssin hinta 55€

MILLOIN? 5. - 7.10.2018

MISSÄ? Oulu

ILMOITTAUTUMINEN

LISÄTIETOJA

Kurssien tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: www.mpk.fi --> laita koulutuskalenterin hakukenttään sana Fanni

Harjoituksen johtaja Hanna Kela hanna.hiltula@gmail.com 040 529 0919

Ilmoittautuminen alkaa 6.8. klo 9.

www.naistenvalmiusliitto.fi


Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin toiminta 2018 kesäkuu – joulukuu

Tapahtuma

Kivääriammunta, Oulun Reserviläiset ry Toiminnallinen ammunta, Oulun Reserviläiset ry CISOR Rovaniemellä Lakeus-Cup 2018 2/5 Ylä-Lapin kuntomarssi SRA - cup 5/6 Tarkka-ammunnan jatkokurssi, asekortin laatiminen Lakeus-Cup 2018 3/5 Pistooliammunta, Oulun Reserviläiset ry MAAKK kuntotesti 3 Harjoitusammunnat MAAKK kuntotesti 4 Siltakurssi Sissikurssi Intti tutuksi kehitysvammaisille Intti tutuksi naisille Lakeus-Cup 2018 4/5 Kivääriammunta, Oulun Reserviläiset ry SRTL:n Falling plates SM-ammunnat (toimitsijat) HAVU 2018-harjoitus • Kohteensuojauskurssi • Tiedustelutulenjohtokurssi • Tiedustelutoimintakurssi SRTL:n Falling plates SM-ammunnat (kilpailijat) Kainuun reserviläisten ampumakilpailu Reserviläisten ampumaharjoittelu ja kuntotestit Taisteluensiapukurssi Toiminnallinen ammunta, Oulun Reserviläiset ry Reservin ampumamestaruuskisat Toramolla 2018 Puolustusvoimien kesäkiertue Sillanrakennuskurssi/KR JohdaNASTA I Puolustusvoimat 100 -kesäkiertue Pistooliammunta, Oulun Reserviläiset ry Kalottiottelu Erityisryhmien maasto- ja turvallisuuspäivä Naisten viikonloppu. Turvallinen aseenkäsittely sekä tietoa kokonaisturvallisuudesta Lakeus-Cup 2018 5/5 Kivääriammunta, Oulun Reserviläiset ry ORUK pistooliammunta Reserviläisten kuntotestaus, cooper / UKK-testi Valmistavat SPOL -taidot Toiminnallinen ammunta, Oulun Reserviläiset ry

Paikka

Aika

Oulu, Hiukkavaara Oulu, Hiukkavaara Rovaniemi Oulu, Hiukkavaara Luosto – Pyhä Oulu, Hiukkavaara Ylitornio, Palovaara Oulu, Hiukkavaara Oulu, Hiukkavaara Oulu Kiiminki, Reposelkä Oulu Lappi Sodankylä Kajaani, Kainuun prikaati Kajaani, Kainuun prikaati Oulu, Hiukkavaara Oulu, Hiukkavaara Kajaani, Kainuun prikaati Kajaani, Kainuun prikaati

20.06 27.06. 27.-30.06. 30.06. 07.07. 13.-15.07. 20.-22.07. 28.07. 01.08. 01.08. 02.08 02.08. 03.-05.08. 03.-05.08. 03.-04.08. 03.-04.08. 04.08. 08.08. 10.-11.08. 10.-12.08.

Kajaani, Kainuun prikaati Kajaani, Kainuun prikaati Jääkäriprikaati Oulu, Hiukkavaara Oulu, Hiukkavaara Rovaniemi, Toramo Rovaniemi Suomusasalmi Lapin aluetoimisto Kajaani Oulu, Hiukkavaara Viro Oulu, Hiukkavaara Rovaniemen varuskunta

11.08. 11.08. 11.-12.08. 11.08. 15.08. 16.-19.08. 16.08. 17.-19.08. 18.-19.08. 18.08. 22.08. 23.-26.08 24.08. 25.-26.08.

Oulu, Hiukkavaara Oulu, Hiukkavaara Oulu, Hiukkavaara Tornio, Pohjan stadion Kajaani, Kainuun prikaati Oulu, Hiukkavaara

25.08. 29.08. 29.08. 31.08. 03.-06.09. 05.09.


Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin toiminta 2018 kesäkuu – joulukuu

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin toiminta 2018 kesäkuu – joulukuu (jatkoa) Tapahtuma

Paikka

Aika

Kivääriammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 20.06 KORPI 2018-harjoitus Kajaani, Kainuun prikaati 07.-09.09. Toiminnallinen ammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 27.06. • Rovaniemellä Johdon kurssi CISOR Rovaniemi 27.-30.06. • PV:n2018 ajolupakurssi Lakeus-Cup 2/5 Oulu, Hiukkavaara 30.06. • Jalkaväkijoukkueen taistelu Ylä-Lapin kuntomarssi Luosto – Pyhä 07.07. • KVKK-ampujakurssi SRA - cup 5/6 Oulu, Hiukkavaara 13.-15.07. • Kenttähuoltokurssi Tarkka-ammunnan jatkokurssi, asekortin laatiminen Ylitornio, Palovaara 20.-22.07. • Viestikurssi Lakeus-Cup 2018 3/5 Oulu, Hiukkavaara 28.07. Pistooliammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 01.08. • Tarkka-ammunta 1 MAAKK kuntotesti 3 Oulu 01.08. • Partion taisteluammuntakurssi Harjoitusammunnat Kiiminki, Reposelkä 02.08 • PST-ampujakurssi MAAKK kuntotesti 4 Oulu 02.08. • Kenttälääkintä Siltakurssi Lappi 03.-05.08. • Pioneeritoimintakurssi Sissikurssi Sodankylä 03.-05.08. TRA-kurssi Oulu, Hiukkavaara 08.-09.09. Intti tutuksi kehitysvammaisille Kajaani, Kainuun prikaati 03.-04.08. Tulenjohtokurssi Oulu, Hiukkavaara 08.-09.09. Intti tutuksi naisille Kajaani, Kainuun prikaati 03.-04.08. Ampumakurssi naisille Oulu, Hiukkavaara 08.-09.09. Lakeus-Cup 2018 4/5 Oulu, Hiukkavaara 04.08. Pistooliammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 12.09. Kivääriammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, 08.08. Vänrikkipäivä Oulu, Hiukkavaara Hiukkavaara 15.09. SRTL:n Falling plates SM-ammunnat (toimitsijat) Kajaani, Kainuun prikaati 10.-11.08. Reserviläispäivä Oulu, Hiukkavaara 16.09. HAVU 2018-harjoitus Kajaani, Kainuun prikaati 10.-12.08. Kivääriammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 19.09. • 2018 Kohteensuojauskurssi ROVA Someroharju 21.-23.09. •• Tiedustelutulenjohtokurssi Johto ja tuki •• Tiedustelutoimintakurssi Huoltokurssi SRTL:n Falling plates SM-ammunnat (kilpailijat) 11.08. • Ammuntaja tst-ensiapu, ammuttamisoikeus näytötKajaani, Kainuun prikaati Kainuun reserviläisten ampumakilpailu Kajaani, Kainuun prikaati 11.08. • Joukkueen johtaminen, kohteen suojaaminen metsämaastossa ja rakennetulla alueella Reserviläisten ampumaharjoittelu ja kuntotestit Jääkäriprikaati 11.-12.08. • Jääkäriryhmän taistelu, kohteen suojaaminen rakennetulla alueella Taisteluensiapukurssi Oulu, Hiukkavaara 11.08. • Jääkäriryhmän taistelu, kohteen suojaaminen metsämaastossa Toiminnallinen ammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 15.08. • Tarkka-ammuntakurssi Reservin ampumamestaruuskisat Toramolla 2018 Rovaniemi, Toramo 16.-19.08. Pistooliammunta, Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 26.09. Puolustusvoimien Oulun kesäkiertue Rovaniemi 16.08. SRA cup 6/6 Oulu, Hiukkavaara 27.-30.09. Sillanrakennuskurssi/KR Suomusasalmi 17.-19.08. FANNI 2018 I Oulu, aluetoimisto Hiukkavaara 05.-07.10. JohdaNASTA Lapin 18.-19.08. • Selviytyminen sähköttä Puolustusvoimat 100 -kesäkiertue Kajaani 18.08. • Maastotaidot Pistooliammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 22.08. • Kyberturvallisuus Kalottiottelu Viro 23.-26.08 • Erityisryhmät Erityisryhmien maasto- ja turvallisuuspäivä Oulu, Hiukkavaara 24.08. Pimeäammunnat Tornio Tornio, Laivakangas 06.10. Naisten viikonloppu. Turvallinen aseenkäsittely Rovaniemen varuskunta 25.-26.08. RVL:n harjoitus Ivalo 12.-14.10. sekä tietoa kokonaisturvallisuudesta PVMoodle jatkokurssi Kajaani 13.-14.10. Lakeus-Cup 2018 5/5 Oulu, Hiukkavaara 25.08. "Nuori reservinjohtaja"-päivä Someroharju 20.10. Kivääriammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 29.08. Kouluttajakoulutus Kajaani, Kainuun prikaati 20.-21.10. ORUK pistooliammunta Oulu, Hiukkavaara 29.08. MAAKK:n kouluttajakoulutus, kohteensuojaus Someroharju 26.-28.10. Reserviläisten kuntotestaus, cooper / UKK-testi Tornio, Pohjan stadion 31.08. Protokollakurssi Kajaani, Kainuun Kainuun prikaati prikaati 27.10. Valmistavat SPOL -taidot Kajaani, 03.-06.09. Alkusammutuskurssi Kajaani, Kainuun prikaati 03.11. Toiminnallinen ammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 05.09. Reserviläisjohtaja 2 osa 1 Rovaniemi 10.-11.11. Hätäensiapukurssi Kajaani, Kainuun prikaati 17.11.


Ampumakurssi naisille Oulu, Hiukkavaara 08.-09.09. Pistooliammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 12.09. Vänrikkipäivä Oulu, Hiukkavaara 15.09. Reserviläispäivä Oulu, Hiukkavaara 16.09. Kivääriammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 19.09. ROVA 2018 Someroharju 21.-23.09. • Johto ja tuki • Huoltokurssi • Ammunta- ja tst-ensiapu, ammuttamisoikeus näytöt • Joukkueen johtaminen, kohteen suojaaminen metsämaastossa ja rakennetulla alueella • Jääkäriryhmän taistelu, kohteen suojaaminen rakennetulla alueella Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin toiminta 2018 • Jääkäriryhmän taistelu, kohteen suojaaminen metsämaastossa kesäkuu – joulukuu • Tarkka-ammuntakurssi Pistooliammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 26.09. SRA - cup 6/6 Oulu, Hiukkavaara 27.-30.09. FANNI 2018 Oulu, Hiukkavaara 05.-07.10. • Selviytyminen sähköttä • Maastotaidot • Kyberturvallisuus Tapahtuma Paikka Aika • Erityisryhmät Kivääriammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 20.06 Pimeäammunnat Tornio Tornio, Laivakangas 06.10. Toiminnallinen ammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 27.06. RVL:n harjoitus Ivalo 12.-14.10. CISOR Rovaniemellä Rovaniemi 27.-30.06. PVMoodle jatkokurssi Kajaani 13.-14.10. Lakeus-Cup 2018 2/5 Oulu, Hiukkavaara 30.06. "Nuori reservinjohtaja"-päivä Someroharju 20.10. Ylä-Lapin kuntomarssi Luosto – Pyhä 07.07. Kouluttajakoulutus Kajaani, Kainuun prikaati 20.-21.10. SRA - cup 5/6 Oulu, Hiukkavaara 13.-15.07. MAAKK:n kouluttajakoulutus, kohteensuojaus Someroharju 26.-28.10. Tarkka-ammunnan jatkokurssi, asekortin laatiminen Ylitornio, Palovaara 20.-22.07. Protokollakurssi Kajaani, Kainuun prikaati 27.10. Lakeus-Cup 2018 3/5 Oulu, Hiukkavaara 28.07. Alkusammutuskurssi Kajaani, Kainuun prikaati 03.11. Pistooliammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 01.08. Reserviläisjohtaja 2 osa 1 Rovaniemi 10.-11.11. MAAKK kuntotesti 3 Oulu 01.08. Hätäensiapukurssi Kajaani, Kainuun prikaati 17.11. Harjoitusammunnat Kiiminki, Reposelkä 02.08 Sovelletut reserviläisammunnat / PAIKP Kajaani, Kainuun prikaati 17.11. MAAKK kuntotesti 4 Oulu 02.08. Maatilan varautuminen Lappi 27.-28.11. Siltakurssi Lappi 03.-05.08. Reserviläisjohtaja 2 osa 2 Rovaniemi 15.-16.12. Sissikurssi Sodankylä 03.-05.08. Intti tutuksi kehitysvammaisille Kajaani, Kainuun prikaati 03.-04.08. Intti tutuksi naisille Kajaani, Kainuun prikaati 03.-04.08. Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Lakeus-Cup 2018 4/5 Oulu, Hiukkavaara 04.08. - PL 119, 90101 OULU / puh. 0400 384 234 / pohjois-suomi@mpk.fi Kivääriammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 08.08. Käyntiosoite: Hiukanreitti 225, 90650 OULU SRTL:n Falling plates SM-ammunnat (toimitsijat) Kajaani, Kainuun prikaati 10.-11.08. - Turvallisuutta yhdessä HAVU 2018-harjoitus Kajaani, -Kainuun prikaati 10.-12.08. • Kohteensuojauskurssi • Tiedustelutulenjohtokurssi • Tiedustelutoimintakurssi SRTL:n Falling plates SM-ammunnat (kilpailijat) Kajaani, Kainuun prikaati 11.08. Kainuun reserviläisten ampumakilpailu Kajaani, Kainuun prikaati 11.08. Reserviläisten ampumaharjoittelu ja kuntotestit Jääkäriprikaati 11.-12.08. Taisteluensiapukurssi Oulu, Hiukkavaara 11.08. Toiminnallinen ammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 15.08. Reservin ampumamestaruuskisat Toramolla 2018 Rovaniemi, Toramo 16.-19.08. Puolustusvoimien kesäkiertue Rovaniemi 16.08. Sillanrakennuskurssi/KR Suomusasalmi 17.-19.08. JohdaNASTA I Lapin aluetoimisto 18.-19.08. Puolustusvoimat 100 -kesäkiertue Kajaani 18.08. Pistooliammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 22.08. Kalottiottelu Viro 23.-26.08 Erityisryhmien maasto- ja turvallisuuspäivä Oulu, Hiukkavaara 24.08. Naisten viikonloppu. Turvallinen aseenkäsittely Rovaniemen varuskunta 25.-26.08. sekä tietoa kokonaisturvallisuudesta Lakeus-Cup 2018 5/5 Oulu, Hiukkavaara 25.08. Kivääriammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 29.08. ORUK pistooliammunta Oulu, Hiukkavaara 29.08. Reserviläisten kuntotestaus, cooper / UKK-testi Tornio, Pohjan stadion 31.08. Valmistavat SPOL -taidot Kajaani, Kainuun prikaati 03.-06.09. Toiminnallinen ammunta, Oulun Reserviläiset ry Oulu, Hiukkavaara 05.09.


Kokonaisturvallisuusmessut 2018 Oulun reserviläiset järjestää messumatkan Kokonaisturvallisuus messuille Lahteen 7.-8.9.2018. Ennakkoilmoittautuminen 30.5.2018. oulures@gmail.com Hintaan sisältyy bussikuljetus, majoitus Hotelli Grandissa, illallinen 7.9 ja messulipun. Alustava varaus 40 henkilölle. Majoitus kahden hengen huoneessa 140 € /henkilö ja yhden hengen huoneessa 160 € / henkilö. (Yhden hengen huoneita rajallinen määrä). Sitovat ilmoittautumiset 30.6.2018 mennessä. Suorittamalla ennakkomaksun 100,00 € Oulun Reserviläiset Ry:n tilille FI24 5741 4020 0071 39 LISÄTIETOA: Timo Ronkainen puh 0400-495267 e-mail te.ronkainen@gmail.com


POHJANPOIKA LIITE

TEKSTI: EVERST I EVP HEIKKI HILT ULA LÄHTEET: KIRJOITUS PERUSTUU JULKISIIN LÄHTEISIIN MUUN MUASSA OHTO MANNISEN, SEIKKO ESKOLAN JA MATTI HÄIKIÖN KIRJOITUKSIIN.

Vuosi 1918 Suomessa ja Pietarin bolsevikkien tuki Suomen punaisille

Suomessa käydystä kevään 1918 sodasta voidaan käyttää nimeä vapaussota, sillä se kuvaa parhaiten lopputulosta eli Suomen irtautumista Venäjästä. Voidaan käyttää nimeä kapina, koska se kuvaa sosiaalidemokraattien laitonta aseellista vallankaappausyritystä eli kapinaa, joka oli sodan tosiasiallinen alkusyy. Sana sisällissota (kansalaissota) kuvaa sotatoimia, joita käytiin suomalaisten kesken sosialistien aseellisen kapinan kukistamiseksi. Ei pidä unohtaa, että suomi taisteli myös nuoren itsenäisyytensä suojelemiseksi Venäjältä leviävää vallankumousta vastaan. Vapaussota on oikea nimi kevään 1918 sodalle.

Syksyllä 1917 levottomuudet ja väkivalta lisääntyivät Porvarilliset puolueet voittivat lokakuun alussa pidetyt eduskuntavaalit. Sosialistit menettivät enemmistönsä parlamentissa. Heidän paikkalukunsa tipahti 92 edustajaan. Kun eduskunnan enemmistö ei ottanut käsittelyyn sosialistien ”Me vaadimme” ohjelmaa, niin Suomen ammattijärjestö SAJ julisti yleislakon tukeakseen sosialistien vaatimuksia. Käynnissä oleva suursota, Venäjän maaliskuun vallankumous ja jatkuva lakkoilu olivat aiheuttaneet Suomessa työttömyyttä ja elintarvikepulan. Poliittinen tiEversti evp Heikki Hiltula

lanne oli ajautunut lähelle räjähdyspistettä. Ääri sosialisteja innoitti aseelliseen voimankäyttöön Leninin bolsevikkien 7.11. tekemä vallankaappaus Pietarissa. Bolsevikkien voimakas kiihotustoiminta kohdistui Suomessa sosialisteihin ja venäläisen sotaväen joukkoihin. Suomessa toimeen pantiin vuonna 1917 noin 500 lakkoa, joista pahin oli Venäjän bolsevikkivallankaappauksen jälkeen alkanut yleislakko. Sen alkamisesta teki päätöksen sosialistien vallankumouksellinen keskusneuvosto marraskuun 13. 14. päivien välisenä yönä. Lakko alkoi heti ja kesti 18.11. asti. Vallankäyttäjiksi nousivat työväenkaartit,


POHJANPOIKA LIITE

Mielenosoitus kahdeksan tunnin työpäivän puolesta yleislakon aikana1917 Helsingin Kaisaniemessä. Huomio kiinnittyy venäläisten sotilaiden merkittävään määrään.

jotka miehittivät tärkeitä kohteita esimerkiksi Helsingissä rautatieaseman, lääninhallituksen, keskusvirastot, senaatin sekä eduskunnan käyttämän Säätytalon, asettivat tiesulkuja ja tekivät henkilöiden, asuntojen sekä liiketilojen laittomia tarkastuksia. Työväenkaarti jakautui järjestyskaartiksi ja laista täysin piittaamattomiksi punakaarteiksi. Yleislakon aikana surmattiin 34 henkilöä, ryöstettiin kauppoja sekä varastoja. Porvarillisella puolella punakaartien toiminta herätti suurta levottomuutta. Punakaartien lisäksi Suomessa mellasti, ryösti ja

murhasi vallankumouksellinen venäläinen sotaväki. Yleislakosta oli tullut tulevan kapinan kenraaliharjoitus. Stalin kävi lakon jälkeen Helsingissä moittimassa suomalaisia sosialisteja, kun he eivät olleet jatkaneet lakkoa vallankumoukseksi. Leninin johtamien bolsevikkien tavoitteena oli vallitsevan yhteiskunnan rakenteiden täydellinen kumoaminen. Puolueen oli oltava tiukasti johdettu, kurinalainen ja sen piti koostua elitistisestä vallankumouksellisten etujoukosta. Bolsevikit eivät hyväksyneet ajatusta

suuresta työväenliikkeestä ja sitä, että työväenpuolueen piti rakentua suurten massojen joukkovoimalle. Venäjän bolsevikkien toiminta perustui väkivaltaan ja proletariaatin diktatuuriin, joka Leninin mukaan ei nojaa lakiin, muodolliseen enemmistön tahtoon vaan suoraan, välittömään väkivaltaan ja väkivalta on vallan väline. Suomen sosialidemokraattien johdossa ei ollut Leninin ajatuksille kovin suurta kannatusta. Voimakkaimmin väkivaltaista toimintaa vastustivat Hannes Ryömä ja Väinö Tanner, joista tulikin Vapaussodan jälkeen arvostettuja poliitik-

Vuosi 1918 Suomessa ja Pietarin bolsevikkien tuki Suomen punaisille


POHJANPOIKA LIITE

Svinhufvudin johtama ns. itsenäisyyssenaatti antoi eduskunnalle 4.12.1917 tiedonannon Suomen itsenäisyydestä. Eduskunta hyväksyi 6.12. senaatin toimet itsenäisyyden toteuttamiseksi. Vastoin Svinhufvudin odotuksia itsenäisyyspäiväksi tuli 6.12. eikä senaatin julistuksen päivämäärä 4.12. koja. Yhdysmiehinä ja agitaattoreina Pietarin bolsevikkien ja Suomen sosialidemokraattisen puolueen välillä toimivat suomalaissyntyiset Eino ja Jukka Rahja, Ali Aaltonen, Adolf Taimi, Eero Haapalainen sekä William Lundberg. Muun muassa heidän ja sosialidemokraattisen lehdistön kiihotustyön tuloksena vallankumouksellinen mieliala laajeni ja työväenliikkeen kannattajat radikalisoituvat.

Itsenäisyysjulistuksesta on pitkä matka itsenäisyyteen Pääministeri P. E. Svinhufvudin johtama hallitus yritti selkeyttää Suomen kansainvälistä asemaa ja rauhoittaa maan sekasortoista tilannetta julistautumalla itsenäiseksi. Eduskunta hyväksyi 6.12.1917 itsenäisyysjulistuksen. Itsenäisyydelle saatiin myös laajempaa kansainvälistä tunnustusta vasta, kun Neuvosto-Venäjän Kansanko-

Eversti evp Heikki Hiltula

missaarien neuvosto oli ensin hyväksynyt Suomen itsenäisyyden 31.12.1917. Tuota tunnustusta alettiin myöhemmin suomalaisessa politiikassa kutsua Leninin lahjaksi. Tunnustus oli Leninin käyttämä ovela poliittinen veto, jolla hellitettiin väliaikaisesti kansallisia itsenäisyyspaineita vallankumouksen mahdollistamiseksi eli eroaminen yhdistymistä varten, yhdistyminen Neuvosto-Venäjään. Lenin, Stalin ja Trotski, johtavat bolsevikit, yl-


POHJANPOIKA LIITE

Ven채l채isi채 sotilaita ja suomalaisia yhteiskuvassa 1917. Marraskuun vallankaappauksen j채lkeen Pietarin bolsevikkien kiihotustoiminta voimistui Suomessa.

Vuosi 1918 Suomessa ja Pietarin bolsevikkien tuki Suomen punaisille


POHJANPOIKA LIITE

lyttivät sosiaalidemokraatteja vallankaappaukseen, sillä ilman näitä kehotuksia ja tietoa Suomessa olevien venäläisten joukkojen tuesta kaappaukseen tuskin olisi ryhdytty Itsenäisyyden tunnustamisesta huolimatta Leninin hallitus ei ollut vetänyt sotilaitaan pois Suomesta. Maassa oli ainakin 75 000 sotilasta (lukumäärä epäselvä), ja Venäjällä vallassa olivat bolsevikit. Syksyllä 1917 venäläisissä joukko-osastoissa todellista valtaa pitivät sotilasneuvostot. Bolsevikit saivat määräysvallan Suomen alueen sotilaiden ja työläisten neuvostossa, jonka johtoon valittiin latvialaissyntyinen Ivar Smilga. Bolsevikki Smilga tuki aktiivisesti sosialidemokraattien radikaalisiiven valmistelemaa vallankumousta. Punaisten kapinan valmistelu perustui avoimesti venäläiseen sotaväkeen ja sen aseisiin. Kysymys ei enää ollut Suomen porvarien ja työläisten välisestä luokkasodasta vaan kansainvälisen yhteiskunnallisen vallankumouksen toimeenpanemisesta, eikä enää Suomen itsenäisyydestä vaan venäläisen bolsevistisen vallan toimeenpanemisesta Suomessa. Poliittinen 1918

tilanne

alkuvuonna

Demokraattisilla vaaleilla ja yleisellä äänioikeudella valittu eduskunta oli Suomen korkein valtioelin, joka oli lainsäädäntävallan lisäksi ottanut itselleen korkeimman hallitusvallan, kun keisari-suuriruhtinasta ei enää ollut. Eduskunnan ja hallituksen (senaatin) asema oli kuitenkin heikko, koska siltä puuttui jär-

Vallankumous on alkanut. Venäläisten aseistamia punakaartilaisia marssii 27.1.1918 suurtorilla.

jestysvaltakoneisto. Valtiojohdolla ei ollut armeijaa, rajavartiostoa eikä poliisia. Voimankäytön organisaatioita oli muilla tahoilla. Voimakkain oli Venäjä kuriton ja rettelöivä sotavoima, josta tuli Pietarin sotilas-/ bolsevikkivallankaappauksen jälkeen vallankumouksen potentiaalinen tukija Suomessa. Syksystä 1917 alkaen muodostettiin kuntiin työväen järjestyskaarteja, jotka muuttuivat nopeasti omavaltaisiksi punakaarteiksi. Tammikuussa 375 punakaartissa oli arviolta 30 000 punakaartilaista. Samaan aikaan suojeluskuntia oli perustettu noin 400, ja niissä oli 38 000 suojeluskuntalaista. Suojeluskunnat tukivat alusta alkaen laillista hallitusta.

Eversti evp Heikki Hiltula

Suomen itsenäistyttyä eduskunta alkoi ripeästi korjata muun muassa epäkohtia työelämästä ja maanomistusoloista. Valmisteltiin lakeja kahdeksan tunnin työajasta ja torpparikysymyksestä, mutta tärkein valmisteltavista laista oli yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden laajentaminen kuntiin. Nämä uudistukset huolestuttivat vallankaappausta valmistelevia punakaartijohtajia, silla kapina oli aloitettava ennen kuin uudistukset heikentäisivät tyytymättömyyttä. Kapinan aloittamiseen vaikutti myös hallituksen eduskunnalta saama valtuutus perustaa luja järjestysvalta. Tämän valtuutuksen jälkeen hallitus vaati venäläisten miehitysjoukkojen poistumista maasta.


POHJANPOIKA LIITE

Tammikuussa tilanne kiristyi ja kapina puhkesi Maassa kierteli aseellisia joukkoja ja ryöstöjä sekä murhia tehtiin. Hallitus yritti pitää yllä järjestystä ja vahvistaa järjestysvaltaa, koska se oli edellytys venäläisen sotaväen poistumiseksi Suomesta. Tammikuun 12. päivänä eduskunta antoi hallitukselle valtuudet lujan järjestysvallan luomiseen. Saamillaan valtuuksilla hallitus julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi 25. tammikuuta. Hallitus määräsi kenraaliluutnantti Mannerheimin johtamaan hallituksen joukkoja venäläisten aseistariisumiseksi. Suojeluskuntajoukot alkoivat riisua venäläisiä varuskuntia aseista Etelä-Pohjanmaalla sekä Karjalassa. Tarkoituksena oli myös estää venäläisiä joukkoja toimittamasta aseita punakaarteille. Taavetissa tapahtui tulitaisteluita tammikuun 19. – 21. päivinä, kun suojeluskuntalaiset estivät venäläisen asekuljetuksen viemisen junalla Mikkeliin. Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto käsitteli 18. tammikuuta Suomen hallituksen vaatimusta venäläisjoukkojen poistamisesta. Venäjä ei suostunut vaatimukseen maailmansodan tilanteeseen vedoten. Varsinainen syy oli venäläisen sotaväen käyttö vallankaappauksen tukemiseen Suomessa, koska samaan aikaan tehtiin päätös aselastien lähettämisestä Suomen punakaarteille. Myös Suomessa venäläiset olivat aktivoitumassa. Viipurissa bolsevikkien kokous 24. tammikuuta vaati

Suomen punakaartin johtomiehiä. Kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja Kullervo Manner ja pietarilainen bolsevikki Adolf Taimi. Manner menehtyi Stalinin vainoissa. Taimi pelastui, koska oli samaan aikaan kommunistisesta kiihotuksesta vangittuna Suomessa. 42. armeijakunnan vallankumouksellisen esikunnan aloittamaan taistelun suomalaisia porvarillisia valkokaarteja vastaan, joiden tulisi luovuttaa aseensa 36 tunnin kuluessa, muuten armeijakunnan joukot julistaisivat sodan valkokaarteille. Päätökseen oli saatu valtuudet Pietarista sota-asiainkansankomissaari Podvoiskilta. Tämä päätös lähetettiin Suomen hallitukselle, joka vastauksessaan kieltäytyi riisumasta suojeluskuntia aseista. Hallituksen päättäväisyys johti siihen, että 26. tammikuuta Podvoiski

ja 42. armeijakunta peruivat vaatimuksensa ja käskivät noudattaa puolueettomuutta suomalaisten välisissä levottomuuksissa, jos venäläisiä vastaan ei hyökättäisi. Puolueettomuus vaatimuksella ei ollut merkitystä, sillä tuki punaisille jatkuin entisellään. Helsingissä Pietarista tulleet bolsevikit painostivat hallitusta voimakkaasti. He esittivät muun muassa vaatimuksen 25. tammikuuta, että valkokaartin on heti luovutettava kaikki aseet Venäjän valtiolle, jota edustaisi punakaartin esikunta. Venäläiset ilmoittivat

Vuosi 1918 Suomessa ja Pietarin bolsevikkien tuki Suomen punaisille


POHJANPOIKA LIITE

myös, että valkokaarti tuhotaan, ellei se lopeta vastavallankumouksellista hyökkäystä Suomen köyhälistöä ja Venäjän sotaväkeä vastaan. Hallitus vastasi suojeluskuntien olevan hallituksen joukkoja. Hallituksen järjestysvallan lujittuminen oli nopeuttanut suunnitellun vallankaappauksen toteuttamista. Vallankaappaukseen johti suoraan se, että sosialidemokraattisen puolueen koossa pitämiseksi valta siirtyi maltillisilta aseelliseen kaappaukseen pyrkivälle toimeenpanevalle komitealle. Helsingissä toimiva Venäjää Suomessa edustava aluekomitea tuki innokkaasti sosialidemokraattisen puolueen toimeenpanevan komitean kaappaushanketta ja oli asiallisesti vallankaappauksen toimeenpaneva sotilaallinen voima. Illalla 26. tammikuuta Helsingin työväentalon torniin nostettiin punainen lyhty vallankumouksen ja aseellisen toiminnan alkamiseksi. Päätös oli ja on Suomen itsenäisyyden ajan pahin poliittinen virhe. Kaappaus tehtiin yhdessä venäläisin ja suomalaisin voimin. Venäläiset bolsevikit perustivat Helsinkiin 27. tammikuuta sotavallankumouksellisen komitean, joka ryhtyi toimeenpanemaan kapinan käytännön toimia. Lenin puhui 26. tammikuuta neuvostojen edustajakokoukselle: ”Me näemme nyt, että Suomessa odotetaan joka päivä työväen vallankumousta… jota bolsevikit ovat muka keinotekoisesti lietsoneet… että siellä (Suomessa) alkaa sosialistinen vallankumous.” Kun Suomen vallankumoukselliset olivat järjestyneet, Leninin johtama kansanko-

Rintamalinja muodostui helmikuun alussa lähes Venäjän pääjoukkojen sijoituksen mukaan. Punaiset hyökkäsivät ensin ja ensimmäiset taistelut käytiin Vilppulassa, Mäntyharjulla ja Karjalassa. Valkoisille oli tärkeä Vaasan – Pieksämäen – Hiitolan rata. Punaisille tärkein rata oli Helsinki – Pietari. misaarien neuvosto tunnusti heti punaisen kansanvaltuuskunnan Suomen hallitukseksi. Ulkoasiain kansankomissaari Trotski toivotti 31. tammikuuta menestystä taisteluun sotaa ja kapitalismia vastaan: ”Meillä on yhteinen vihollinen.” Helmikuussa punaiset hyökkäävät Punaisten sotilaallinen toiminta tukeutui tiiviisti venäläiseen sotaväkeen. Venäläisiä armeijan ja laivaston joukkoja oli Suomessa vielä Eversti evp Heikki Hiltula

helmikuussa 60 000, joista pääosa odotti vain kotiuttamista Venäjälle. Itämeren laivaston päätukikohdaksi oli muodostunut Helsinki. Laivaston maavoimiin kuului enemmän jalkaväkeä kuin varsinaisiin maavoimiin. Nämä joukot oli sijoitettu Viaporin – Tammisaaren – Hangon - Ahvenanmaan alueelle. 42. armeijakunnan joukot olivat ryhmittyneenä alueelle Viipuri – Tampere – Turku. Tämän ryhmityksen pohjalle muodostui rintamalinja helmikuun alkupäivien aikana. Molemmin puo-


POHJANPOIKA LIITE

lin joukot keskittyivät maanteiden ja rautateiden suuntiin. Valkoset varmistivat Karjalan radan itselleen miehittämällä Haapamäen, Jyväskylän, Pieksämäen ja Hiitolan. Punaisten haltuun jäi tärkeä rata Helsingistä Pietariin.

Bolsevikki johtajat, Lemin, Stalin ja Trotski, yllyttivät suomalaisia radikalisoituneita sosialisteja vallankaappaukseen. Brest-Litovskin rauhassa Lenin petti suomalaiset vallankumoukselliset.

Sodan aloittaneet punaiset lähtivät heti hyökkäämään. Ensimmäiset taistelut käytiin Vilppulassa, Mäntyharjulla ja Karjalassa. Huonosti johdetut ja koulutetut punaiset tekivät helmikuun alussa useita hyökkäyksiä laihoin tuloksin ja ankarin tappioin. Ensimmäinen yleishyökkäys kaikilla rintamilla alkoi 21.2. ”vihollisen lakaisemiseksi pohjoiseen”, mutta se tyrehtyi joka paikassa tuloksettomana 24. päivään mennessä. Pietarissa kansankomissaarien neuvosto antoi 20.2. ennen yleishyökkäyksen alkua julistuksen, jossa todettiin, että Suomessa on käynnissä Suomen porvaristoa vastaan sota, jota käymme yhdessä suomalaisten työläisten kanssa neuvostovallan vahvistamiseksi Suomessa. Kaikki porvarit, jokainen suurtilallinen, jokainen kapitalisti puolalainen, suomalainen tai englantilainen on meidän vihollinen. Punaisten puolella aktiivisesti sotaan osallistui yli 10 000 venäläissotilasta vanhasta armeijasta ja venäläisestä punakaartista. Helmikuun alussa Pietarista, nimenomaan neuvostohallituksen käskystä, lähetettiin Suomeen valkoisia vastaan 5 000 sotilasta lähinnä Savon ja Karjalan rintamille. Ei ole mitään syytä väheksyä venäläisten osuutta tähän sotaan. Valkoisten puolella koottiin ja koulutettiin hyökkäyskykyistä armeijaa.

Vuosi 1918 Suomessa ja Pietarin bolsevikkien tuki Suomen punaisille


POHJANPOIKA LIITE

Venäjän Itämeren laivasto oli vallankumouksen kehtoja. Sen johdossa olevat eivät olleet täysin neuvostohallituksen johdossa. Laivaston johto solmi maihin nousseitten saksalaisten kanssa 4.4. ns. Hangon sopimuksen, jonka perusteella laivasto siirtyi Pietariin ja rannikkolinnakkeiden tykit tehtiin toimintakelvottomiksi. Vaasassa hallitus teki kaksi merkittävää päätöstä. Saksalle esitettiin 12.2. virallinen avunpyyntö ja otettiin käyttöön 18.2. vuoden 1878 asevelvollisuuslaki, jonka tsaari oli kumonnut Suomen venäläistämistoimenpiteiden yhteydessä. Suomi oli tosiasiassa sodassa Venäjää vastaan, mutta sotatilaa ei voitu tai

haluttu julistaa puolin eikä toisin. Suomessa sotatilan julistaminen kuului laillisesti eduskunnalle, joka ei voinut vallinneissa oloissa kokoontua. Venäjän hallitus ei katsonut olevan sodassa Suomen kanssa, koska sillä oli mitä parhaat suhteet Suomen kansan valtuuskuntaan ja venäläiset joukot taistelivat vain Eversti evp Heikki Hiltula

vastavallankumouksellisia porvarillisia valkokaarteja vastaan. Brest-Litovskin rauhan merkitys Suomelle Saksalla oli kiire rauhoittaa itärintama, koska sen suunnitelmissa oli tehdä kesällä 1918 sodan ratkai-


POHJANPOIKA LIITE

taisteluiden takia aselepo yritykset eivät tuottaneet heti tulosta. Sopimusta ei kovin hanakasti yritettykään täyttää, sillä tällainen sopu olisi merkinnyt Suomen vallankumouksen hylkäämistä myös käytännössä eikä vain kirjallisesti kuten Brest-Litovskin rauhansopimuksessa. Suomessa oli vielä 36 000 venäläistä sotilasta, josta pakon edessä kahden seuraavan viikon jälkeen lähti 20 000 miestä jättäen kuitenkin runsaasti aseistusta punaisille. Vasta toukokuun puolessa välissä poistuivat viimeiset 2 000 venäläissotilasta. Saksan sotilaalliset toimet Suomessa

Itärintamalla karaistunut Itämeren divisioona hyökkäsi viikossa Hangosta Helsinkiin, jonka se valtasi 13.4. mennessä. Suomen pääkaupungissa pidettiin divisioonan voitonparaati jo 14.4.1918 eli kuukautta ennen kuin Valkoinen armeija piti oman voitonparaatinsa 15.4. seva suurhyökkäys länsirintamalla ennen Yhdysvaltojen joukkojen liittymistä sotaan. Saksan ja Venäjän neuvottelut Brestissä olivat kestäneet jo kuukausia, kun bolsevikki Trotski keskeytti yllättäen rauhanneuvottelut 10.2.1918. Saksa reagoi rajusti hyväksymällä Venäjän rajavaltioiden avunpyynnöt ja aloittamalla laajan hyökkäyksen itään. Venäjän hajoamistilassa oleva armeija lakosi saksalaisten edestä. Parissa viikossa Saksa oli vallannut Baltian, Valko-Venäjän ja Ukrainan länsiosan. Neuvosto-Venäjän oli taivuttava entistä kovempiin rauhanehtoihin. Ne allekirjoitettiin 3.3.1918 Brest-Litovskissa.

Sopimukseen kuului, että Venäjä luopui Suomesta. Saksa kokosi nopeasti Suoneen lähetettäväksi kenraalimajuri von der Goltzin johtoon Itämeren divisioonan, joka koostui idässä taistelleista karaistuneista sotilaista. Saksan avustusehdot olivat varsin kovia Suomelle, koska ne palvelivat ennen kaikkea Saksan poliittisia, sotilaallisia ja taloudellisia etuja. Mannerheim oli erittäin tyytymätön asiaan, sillä hän epäili Saksan tavoitteita ja halusi voittaa sisällissodan omin voimin. Brest-Litovskin rauhan jälkeen muutamat neuvostojoukot saivat käskyjä pyrkiä aselepoon valkosuomalaisten kanssa, mutta ankarien

Saksan laivasto-osasto ajoi 5. maaliskuuta alkaen Ahvenanmaalta pois sen valloittamista yrittäneet ruotsalaiset joukot. Demilitarisoidun Ahvenanmaan sotilaallisesta merkityksestä kertoo se, että siellä toimi maailmansodan aikaan neljän valtakunnan sotilaita venäläisiä, ruotsalaisia, saksalaisia ja suomalaisia. Saksalaisten pääjoukko 9 500 miehinen Itämeren divisioona nousi maihin Hangossa 3. huhtikuuta. Divisioona valloitti Helsingin punaisilta 13. huhtikuuta mennessä ja piti seuraavan päivänä voitonparaatin Suomen pääkaupungissa. Helsingistä saksalaiset jatkoivat pohjoiseen vallaten Hyvinkään ja Riihimäen. Saksalaiset saivat kosketuksen pohjoisesta hyökkäävään valkoiseen armeijaan huhtikuun lopulla Hämeenlinnassa.

Vuosi 1918 Suomessa ja Pietarin bolsevikkien tuki Suomen punaisille


POHJANPOIKA LIITE

Yhden merkittävimmistä voitoista saksalaiset saavuttivat laukaustakaan ampumatta jo Hangossa, kun sinne saapui 5. huhtikuuta oma-aloitteisesti Itämeren laivaston valtuuskunta. Venäläiset ilmoittivat pysyvänsä puolueettomina kunnioittaen Brest-Litovskin rauhansopimusta. Venäjän vahvoista Itämeren laivaston joukoista ei ollut enää punaisille minkäänlaista apua eikä vaaraa saksalaisille. Rannikkolinnoitusten tykitkin oli tehty vaarattomiksi ja tulivoimaiset sotalaivat vetäytyivät Pietariin. Eversti von Brandensteinin johtama 3 000 miehen prikaati nousi maihin Loviisassa 7. huhtikuuta katkaisten jo 13. päivänä punaisten elämän langan Pietarin radan. Lahti valloitettiin yhteishyökkäyksellä 19. huhtikuuta valkoisen armeijan joukkojen kanssa. Mitä meidän tulisi muistaa vuoden 1918 Suomen sodasta Sotaan syyllisiä olivat punaisen kapinan johtajat. He veivät joukkonsa suuriin kärsimyksiin. Johtajat välttivät rangaistuksen Suomessa, mutta tuhoutuivat Stalinin, kapinaan kehottajan, vainoissa. Ainoastaan O.W. Kuusinen säilytti henkensä. Suomessa surmattiin tai menehtyi noin 10 000 punaista voittaneiden valkoisten toimesta, mutta sama määrä surmattiin tai menehtyi Neuvostoliitossa sinne paenneita. Suomessa vuoden 1918 kaikkia uhreja on muistettava kunnioituksella sekä vapaussotureita ja punaisen terrorin siviiliuhreja että punaisten

joukoissa toimineita ja taistelleita. Saksan merkitys venäläisten karkottamisessa ja kapinan kukistamisessa oli tärkeä, mutta se ei ollut ratkaiseva. Joka tapauksessa apu nopeutti huomattavasti sodan päättymistä laillisen hallituksen voittoon. Saksa ei auttanut meitä sinisten silmiemme tähden vaan omien etujensa ja suurvaltapyrkimystensä vuoksi. Suomen etu oli, että Saksa hävisi sodan. Bolsevikit, Lenin, Stalin ja Trotski, olivat myös syyllisiä, koska he yllyttivät sosialidemokraatteja kapinaan ja lupasivat Suomessa olevan venäläisen sotaväen tuen. Ilman bolsevikkien kehotuksia ja lupausta venäläisten joukkojen tuesta ja aseista sosiaalidemokraattien johto ei olisi ryhtynyt epävarmaan kapinaan. Brest-Litovskin rauhassa Venäjän bolsevikit pettivät ja hylkäsivät suomalaiset aateveljensä Neuvosto-Venäjän etujen tähden. Kesällä 1918 neuvostohallitus suostui Saksan välityksellä rauhantunnusteluihin Suomen kanssa. Monien vaiheiden jälkeen neuvottelut johtivat vasta vuonna 1920 Tarton rauhansopimukseen Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä. Vapaussodan tapahtumissa tärkeintä oli, että Venäjän sotavoimat karkotettiin itsenäisestä Suomesta. Bolsevikkien vallankumousoppeja noudattanut Suomen vallankumous kukistettiin. Maan vapaus, kansanvalta ja oikeusvaltio säilyivät. Eversti evp Heikki Hiltula

Eversti evp Heikki Hiltula

Eduskunnan ensimmäinen istunto s vasemmalta aition eturivissä seisoo


POHJANPOIKA LIITE

sis채llissodan j채lkeen 15.5.1918 Heimolassa. Kolmantena oikealta seisoo senaatin puhemies Svinhufvud. Viidenten채 o kenraalimajuri von der Goltz. Sosialidemokraattien penkeill채 istuu vain yksi edustaja, Matti Paasivuori.

Vuosi 1918 Suomessa ja Pietarin bolsevikkien tuki Suomen punaisille


Seuraava Pohjanpoika ilmestyy Syyskuussa 2018

Pohjanpoika 2/2018  

Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti. Kesäkuu 2018.

Pohjanpoika 2/2018  

Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti. Kesäkuu 2018.