Menetelmia jalkautuvaan nuorten tieto ja neuvontatyohon 2018 by sami romppainen

Menetelmiä jalkautuvaan nuorten tieto- ja neuvontatyöhön

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Sisällys Johdanto ............................................................................................................................................................ 4 1. Kiusaaminen .................................................................................................................................................. 5 1.1 Näytelmä kiusaamisesta .......................................................................................................................... 5 1.2 Sarjakuva kiusaamisesta .......................................................................................................................... 7 1.3 Stop Cyber Bullying - nettikiusaamisen vastainen oppitunti ................................................................... 8 2. Päihteet ....................................................................................................................................................... 10 2.1. Päihdehaitat -peli ................................................................................................................................. 10 2.2 Meemityöpaja päihde -teemalla ........................................................................................................... 11 2.3 Kirjainpiilot Kesä ja päihteet -teemalla.................................................................................................. 12 2.4 Tupakoiva henkilöhahmo ...................................................................................................................... 13 2.5 Po1ntin päihdepullonpyöritys ............................................................................................................... 15 3. Somekäyttäytyminen................................................................................................................................... 16 3.1 Somekollaasi .......................................................................................................................................... 16 3.2 Miten pahalta tuntuu -harjoite ............................................................................................................. 17 4. Ilkivalta......................................................................................................................................................... 20 4.1 Unelmakaupunki vaarassa ..................................................................................................................... 20 5. Tietoparkki ja kyselyboxi ............................................................................................................................. 22 6. Haaveet ja tulevaisuuden suunnitelmat ...................................................................................................... 24 6.1 Tulevaisuuspaja ..................................................................................................................................... 24 6.2 Omilleen muutto ................................................................................................................................... 26 7. Sananselitys tai Piirrä ja tiedä ...................................................................................................................... 30 7.1 Versio 1. ................................................................................................................................................. 31 7.2 Versio 2. ................................................................................................................................................. 31 8. Huolinukke puheeksioton välineenä ........................................................................................................... 32 9. Ystävyys ja suvaitsevaisuus.......................................................................................................................... 34 9.1 SPR:n rasisminvastainen tietovisa ......................................................................................................... 34 9.2 Ystävyys -teematunti ............................................................................................................................. 34 9.3 Parisuhdepeli ......................................................................................................................................... 35 9.4 Nelinurkkaharjoitus/mielipidejana/väittämät....................................................................................... 37

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

9.5 Ihastuminen -teematunti ...................................................................................................................... 38 9.6 Seurustelu -teematunti ......................................................................................................................... 40 12. Eri sovellusten vertailua ja käyttöideoita .................................................................................................. 41 13. Vinkkilokki – Po1ntmaskotti ...................................................................................................................... 44 13.1 Maskotin suunnittelu ja toteutus, nuorten osallistuminen suunnitteluun ......................................... 45 14. Linkkivinkkejä............................................................................................................................................. 47

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Johdanto Tämä opas on koottu vuosina 2015–2017 toteutetun Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -kehittämishankkeen myötä. Tuttavallisemmin hanketta kutsuttiin Kyläluutana Kuopion maaseutualueella -hankkeeksi. Kyläluutailun tavoitteena oli kehittää jalkautuva malli nuorten tieto- ja neuvontatyöhön Kuopion taajama-alueen ulkopuolelle. Pääasiallisena kohderyhmänä olivat erityisesti maaseutualueiden nuoret ja maaseutualueiksi hankkeessa katsottiin aiemmat Kuopion kuntaliitoskunnat Riistavesi, Karttula, Vehmersalmi, Nilsiä sekä Maaninka. Menetelmäoppaan kirjoittajina, tiedon kokoajina ja ideoijina ovat allekirjoittaneen lisäksi toimineet Maiju Ruuskanen, Marja Heikkinen, Iida Litmanen, Jenna Tukiainen, Hanna-Marika Penttinen ja Asta Sajaniemi. Koostamamme

menetelmät

tarkoitettu

kaikkien

jalkautuvien

nuorten

tieto-

neuvontatyöntekijöiden käyttöön ja tästä löydät hankkeen aikana luotuja ja kokeiltuja erilaisia toiminnallisia menetelmiä ja materiaaleja nuorten tieto- ja neuvontatyöhön. Menetelmät ovat helppoja ja nopeita käyttää sekä soveltaa moneen eri tarkoitukseen ja tilanteeseen. Menetelmiä ja materiaaleja on kokeiltu käytännössä muun muassa kouluissa oppitunteina, nuorisotiloilla ohjelmana, välituntitoimintana kouluissa ja erilaisissa tapahtumissa. Osa menetelmistä ja materiaaleista on itse kehitettyjä ja tuotettuja, kun taas osa on lainattu muiden tuottamasta materiaalista ja niitä on sovellettu käytäntöön sopivaksi tilanteen mukaan. Jatkossa toivon näitä menetelmiä hyödynnettävän vaikkapa nuorisotaloilla, pienryhmissä, koulujen ja nuorisotyön rajapinnoilla, sillä nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoitteena on olla osa jokapäiväistä nuorisotyötä. Miina Morko Kuopiossa 28.3.2018

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

1. Kiusaaminen 1.1 Näytelmä kiusaamisesta Teemana harjoitteessa on kiusaaminen ja tässä toiminnassa osallistujat pääsevät näyttelemään. Näytelmän tarkoituksena on tuoda konkreettisesti kiusaamisen ja saada nuoret pohtimaan ja ajattelemaan oman roolin kautta, millaisia seurauksia kiusaamisella voi olla, mitä kiusaaminen voi olla, kuka siihen voi puuttua ja miten. Näytelmä kannattaa toteuttaa isomman porukan kanssa esimerkiksi kouluissa oppituntimuotona. Valmistelut 

Leikkimielisyyttä



Video tai kirjoitettu tarina



Videota varten tarvitaan tietokone, videotykki ja valkokangas videon näyttämiselle



Kirjoitettu tarina on tehty etukäteen paperille



Rekvisiittaa hahmoille



Varaa kokonaisuudessaan aikaa noin 45 min

Toteutus Ensimmäiseksi osallistujille näytetään video (esimerkkivideo löytyy lopusta) tai kerrotaan oma tai keksitty tarina kiusaamistilanteesta. Video/tarina on juoni leikkimieliselle oikeudenkäynnille. Videon/tarinan kerronnan jälkeen, osallistujille jaetaan seuraavat roolit: 

kiusattu (voi olla useampi kiusattu),



kiusaaja (voi olla useampi kiusaaja),



valamiehistö, lakimiehet ja tuomari.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Esiintymistä tarvitsevat roolit kannattaa jakaa ns. vapaaehtoisille, jotta ketään ei pakoteta tilanteeseen, jossa ei halua olla. Kyseinen näytelmä ei välttämättä tarvitse kaikkia rooleja ja ohjaajat voivat opettajien kanssa olla tarvittaessa mukana täyttämässä rooleja. Ohjaajan avustuksella leikkimielinen näytelmä alkaa, jossa molemmat osapuolet, kiusaaja ja kiusattu, esittävät kantansa. Valamiehistö kuulee molemmat osapuolet ja tekee oman päätöksensä asian vakavuudesta ja tuomiosta. Tuomari langettaa tuomion (jos mukana on lakimiehiä, niin he yrittävät puolustella omaa “asiakastaan” tuomalla esiin erilaisia näkökulmia asiaan). Vaihtoehto 2. Mahdollisuuksien mukaan voi opettajista/ohjaajista koostaa ryhmän. Esimerkiksi luokkaan tai tilaan, jossa on paljon ihmisiä, joille näyttely ja esiintyminen tuntuvat liian haastavilta tai epäluonnollisilta. Lopuksi Käydään keskustelua opettajan ja ohjaajien kanssa kiusaamisesta ja pohditaan, mitkä olisivat ne tahot, joihin voi olla yhteydessä kiusaamistilanteen ilmetessä. esim. nettikiusaaminen - nettipoliisi, pyörän “lainaaminen” - rikosilmoitus) 

Onko koulussa kiusaamista?



Miten kiusaaminen saataisiin loppumaan?



Heräsikö dramaattisen tilanteen kautta uusia ajatuksia?



Mitä ajatuksia oma roolihahmo herätti?



Mihin kiusaamisesta voi olla yhteydessä?

Esimerkkivideo: https://www.youtube.com/watch?v=D0BnX6TYKKc Lähteet: Selvästi Hot -päihdemateriaali (2017)

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

1.2 Sarjakuva kiusaamisesta Teemana harjoitteessa on kiusaaminen ja tarkoituksena on, että nuoret saisivat sarjakuvan tekemisessä pohtia ja ajatella, mitä kiusaaminen on, mitä seurauksia siitä voi tulla, miten nuori voisi omalla toiminnallaan puuttua tai miten kiusaamisen voisi ylipäätään puuttua ja tehtävän yhtenä ideana on, että nuoret itse pohtivat ratkaisua kiusaamisen puuttumiseen. Tehtävää voi soveltaa esimerkiksi kouluissa oppitunteina tai nuorisotaloilla. Valmistelut 

Valmis sarjakuvaruudukko (LIITE 1)



Kiusaamistilannekortit (LIITE 2)



Kyniä/ värikyniä



Pyyhekumeja



Varaa aikaa kokonaisuudessaan noin 45 min.



Tehtävää voi halutessaan soveltaa muihin aiheisiin

Toteutus Ensimmäiseksi osallistujat jaetaan pareihin tai pieniin, vähintään kolmen, hengen ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle/parille jaetaan sarjakuvaruudukko (LIITE 1) ja kiusaamistilannekortit (LIITE 2). Ryhmälle/parille annetaan noin 20–25 minuuttia aikaa piirtää kolmeen sarjakuvaruutuun: MISTÄ KIUSAAMINEN ON VOINUT ALKAA, KIUSAAMISTILANNE ja KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN. Ensimmäiseen ruutuun piirretään mahdollinen syy, mistä kiusaamistilannekortin antama kiusaamistilanne on voinut alkaa. Toiseen ruutuun piirretään kiusaamistilannekortin antama kiusaamistilanne. Kolmanteen ruutuun piirretään tilanne, jossa kiusaamiseen puututaan. Viimeiseen ruutuun jokainen ryhmä/pari miettii itse ratkaisun kiusaamiseen puuttumiseen. Kun sarjakuvat on piirretty, jokainen ryhmä/pari esittelee oman sarjakuvan. He saavat kertoa lyhyesti, millainen kiusaamistilanne on kysymyksessä, mistä kiusaaminen on alkanut ja miten puuttuisivat kyseiseen kiusaamistilanteeseen.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Lopuksi Jokaisen sarjakuvaesittelyn jälkeen, käydään yhdessä keskustellen ja pohtien läpi seuraavia kysymyksiä: 

Mitä kiusaaminen voi olla?



Mistä kiusaaminen voi johtua?



Mitä on kiusaamiselle ominaista?



Kuka voi joutua kiusatuksi?



Miten kiusaaminen vaikuttaa kiusattuun?



Miksi kiusaaja kiusaa?

Lähteet: Selvästi Hot -päihdemateriaali (2017)

1.3 Stop Cyber Bullying - nettikiusaamisen vastainen oppitunti Teematunnin aikana tarkoituksena on tiedottaa nuoria nettikiusaamisesta: millaista se voi olla, miten siihen voi puuttua, millaisia seurauksia nettikiusaamisella on, jääkö verkossa tapahtunut kiusaaminen aina verkkoon, miten voin suojata itseäni kiusaamiselta ym. Sosiaalinen media kehittyy ja kasvaa koko ajan. Nuoret käyttävät ja kommunikoivat sen erilaisten kanavien kautta, joten tunti antaa hyvää pohdintaan ja lisää tietoisuutta nettikiusaamisesta. Teematunnin voi toteuttaa kouluissa oppituntina tai nuorisotaloilla toimintana. Valmistelut 

Tarvitaan 1-2 tilaa



Ensimmäisessä huoneessa pöytiin laitetaan ao. kysymykset sekä vastauslappuja ja kyniä valmiiksi



Jokaiselle jaetaan 2-3 post it -lappua



Videotykki ja äänet valmiiksi



Toisessa huoneessa laitetaan seinille valmiiksi ao. kysymykset.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Kysymykset 

Millaista kiusaamista netissä voi olla?



Kehen ottaa yhteyttä?



Millä keinoin voin suojata itseäni kiusaamiselta?



Miten toimin kivasti toisia kohtaan netissä?

Toteutus Ensimmäiseen tilaan sisään tullessa osallistujat ohjataan pöytiin ja samalla ohjaaja voi katsoa, että ryhmät ovat sopivia. Seuraavaksi ohjaaja kertoo nuorille, mikä on aiheena ja näyttää videot: Väestöliitto:

https://www.youtube.com/watch?v=Z40a-WRXKl4

Marko

”Fobba”

Fors:

https://www.youtube.com/watch?v=mU5csmb2zQg Videoista saa vinkkejä pöydissä oleviin kysymyksiin. Jokaisen tulisi vastata 2-3 kysymykseen ja myös omia ideoita saa laittaa. Lopuksi vaihdetaan tilaa ja osallistujat ohjataan tilaan tultaessa oman ryhmän seuraan. Nuoret laittavat vastauslaput seinälle oikean kysymyksen alle ja käydään keskustelua eri kysymyksistä ja vastauksista. Jokainen ryhmä voi esitellä omat vastauksensa, jos on halukkuutta. Nuorten kanssa tehdään vielä, “Miten pahalta tuntuu”-mielipideharjoite. Harjoitteen ohjeet ja mielipidekortit voi tulostaa mediataitokoulu.fi -sivuilta Mediataitoviikon 2014 Kuvia sinusta ja minusta oppituntikokonaisuuden materiaaleista: https://www.mediakasvatus.fi/materiaali/kuvia-minusta-ja-sinusta/ Nuori! Katso vielä laput läpi ja ota vinkkejä! Käytetään #StopCyberBullying #po1ntfi Lopuksi

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Lopuksi nuoret saavat tehdä Po1nt.fi – Nuorten portaaliin (tai vastaavaan palveluun) palautekyselyn. Ajatuksena on, että palautteen voi tehdä välittömästi, mobiilisti ja anonyymisti. Voit kysyä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä 

Arveletko some-käyttäytymisesi muuttuvan tämän stop cyber bullying -tunnin jälkeen?



Opitko jotakin uutta tunnin aikana, mitä?



Haluaisitko lisätietoa vielä jostakin asiasta?



Mitkä somefiilikset jäi?

2. Päihteet 2.1. Päihdehaitat -peli Tarkoituksena on käydä läpi päihteisiin kuuluvia asioita, kuten lisätä nuorille tietoisuutta päihteiden käytöstä, miten päihteiden käyttö vaikuttaa ihmiseen, mitä ovat päihteet jne. vaikuttaa ihmiseen Päihdehaitat -pelin kautta. Pelin tarkoituksena on herättää nuorissa pohdintaa ja keskustelua päihteisiin liittyvistä asioista ja käydä pelin lopuksi asioita läpi yhdessä ohjaajan kanssa. Valmistelut 

Varaa pelin toteuttamiseen tilava huone, jossa mahtuu vapaasti liikkumaan



varaa aikaa kokonaisuudessaan vähintään 20 min, osallistujamäärästä riippuen.

Toteutus Pelissä on kolme tasoa: 1. RAITIS, 2. TUPAKOITSIJA, 3. JUOPUNUT. Sopikaa yhdessä, millaiset liikkeet jokaisessa tasossa on. Aluksi kaikki osallistujat ovat raittiitta ja liikkuvat huoneessa

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

vapaasti. Osallistujien kohdatessa toisen pysähtyvät he vastakkain ja pelaavat kivi-paperi-saksetpelin. Voittaja pysyy raittiina ja häviäjä aloittaa tupakoinnin ja kävely jatkuu normaalisti. Seuraavaksi tupakoitsijan kohdatessa toisen tupakoitsijan tekevät he saman, pelaavat kivi-paperisakset-pelin, voittaja pysyy tupakoitsijana ja hävinnyt juo alkoholia. Juopuneen kohdatessa toisen juopuneen tekevät he taas saman, pelaavat kivi-paperi-sakset-peliä, ja voittaja pysyy juopuneena ja hävinnyt juo alkoholia. Peliä pelataan niin kauan, että jäljelle jää yksi voittaja joka selviää pelistä raittiina. Lopuksi Pelin päättymisen jälkeen käydään keskustelua päihteistä: 

Voiko päihteiden käyttö aiheuttaa riippuvuuden?



Keitä päihteet koskettavat?



Mitä päihteet ovat? Mitä on monipäihteisyys?



Mitä terveydellisiä haittoja monipäihteisyydellä on?



Voiko jokainen ihminen muuttua päihteiden käytön myötä?



Miten kieltäytyisit päihteistä?

Lähteet: Selvästi Hot -päihdemateriaali (2017)

2.2 Meemityöpaja päihde -teemalla Nuoret keksivät netistä tai sovelluksista löytyviin valmiisiin kuviin meemitekstit. Nuorille kerrotaan teema eli päihteiden vastaisuus. Valmiit meemit voidaan heijastaa seinälle kaikkien nähtäväksi. Käydään keskustelua aiheesta. Kysy lupa meemien käyttöön nuorisotiedotuksessa! Varaa välineistöä, kuten tabletteja, kännyköitä tai tietokoneita. Opasta nuoria lataamaan itselleen sovelluskaupasta sopiva meemityökalu esimerkiksi hakusanalla memegenerator. Lisäksi voit tehdä video- ja kuvameemejä tietokoneella tai tabletilla osoitteessa: www.captiongenerator.com ja www.memegenerator.net tai www.meemi.fi

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

2.3 Kirjainpiilot Kesä ja päihteet -teemalla Kesään liittyvät sanat on koottu ruudukoksi. Oikeat sanat löytyvät pysty-, vaakasuoraan tai vinosti. Itsekseen suoritettavat tehtävät toimivat hyvin odotustehtävinä tai täytteenä kokonaisuuden tai teeman mukaisesti. Heijasta valmis kirjain ruudukko seinälle ja osallistujat kirjoittavat löytämänsä sanat paperille. Tehtävästä voi tehdä kilpailun rajoittamalla aikaa. Alla on yksi esimerkki kirjainpiilotehtävästä ja vastauksista.

A R E Y T T E A Q W E Y Y O P Å Ä Ö J U

R Y S T Ä V Y Y S Y Q D D A R R Y I O P

H I H Y T E W K O I U R E W K J Ö Ö T A

A X A D Q I O S P M M S A Q K L L R E B

A A F Y E N N A K K O L U U L O Q W B Q

S F N G T N O S M V V K T E T Q F B Q Q

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

T R E I R E V A K M K Y T R I E F C T T

Y I N T E Ä T E N N E S A I U Q F X X E

P O I R R Ä I S R G Y T T L W Q K A H W

C Z M E Y O I U Y T T T I A Z W L E K I

R T A W P I M S I S A R L I X R P R U P

I U A A O P B S W I R I L S U T Å A L A

O P S U I A V A I O R L S U U F Å T T A

F S U V A I T S E V A I S U U S O U T Z

R A I P P I Ö Ö Ä Y T R Q S U T Z Z U E

S N K U N N I O I T U S Ö Ö Q S P P U O

A N O T O W Y I J V I L P O I H J K R L

O N U I Q R U I J B O Q Q T U U Y H I B

A V A R A K A T S E I N E N T I Q Å C V

P Ä Å P Ä Ä A I K O O O Q R E Q O P X C

A Y S T Ä

E I R

E V A K

V Y Y S

E N N A K K O L U U L O

E N

N E S A E

K U N

V A R A

I M S I

I T S E

N I O I

K A T S

S A R

V A I S

T U S

E I N E

I S

S U V A

U U S

N S

2.4 Tupakoiva henkilöhahmo Tehtävän tarkoituksena on kertoa nuorille tupakoinnin vaaroista ja haitoista ihmiselle sekä havainnollistaa kuvien kautta, mitä terveydellisiä eroja on tupakoivalla ja tupakoimattomalla ihmisellä. Herättää ajatuksia ja keskustelua nuorten kanssa tupakointiin liittyvistä asioista ja lisätä nuorten tietoisuutta tupakasta. Valmistelut 

Kyniä/ värikyniä



Pyyhekumeja



Kaksi A3- paperia



Post it -lappuja

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017



Tilava luokkahuone



Varaa kokonaisuudessaan aikaa noin 45 min

Toteutus Ensimmäiseksi osallistujat saavat piirtää toiselle papereista (A3) tupakoivan ja toiselle paperille (A3) tupakoimaton henkilöhahmon. Kun hahmot on saatu piirrettyä papereille, jokainen osallistuja pohtii itse, mitä haittavaikutuksia tupakoinnilla on tupakoivan henkilöhahmon olemukseen ja terveyteen. Vastaavasti osallistujat pohtivat tupakoimattoman ihmishahmon kohdalla, että mitä positiivisia vaikutuksia tupakoimattomuudesta seuraa. Pohtimisen jälkeen, jokainen osallistuja kirjoittaa kahteen post it -lappuun omat pohdintansa molemmista hahmoista ja kiinnittävät ne molempien hahmojen kehon osiin. Lopuksi Käydään yhdessä keskustelua hahmoihin kiinnitetyistä lapuista ja millaisia ajatuksia tehtävä herätti. 

Mitä terveydellisiä haittoja tupakoinnilla on?



Mikä voi olla syynä tupakoinnin aloittamiselle?



Tupakoitko? Miksi? Miksi et?



Miten tupakoinnin voisi lopettaa?



Mitä ajatuksia tupakoimaton henkilöhahmo herätti?



Mitä ajatuksia tupakoiva henkilöhahmo herätti?

Lähteet: Selvästi Hot -päihdemateriaali (2017)

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

2.5 Po1ntin päihdepullonpyöritys Pelivälineet       

Korttipakka sisältää 47 pelikorttia (27 Tarua vai totta -korttia sekä 20 Tehtäväkorttia) Erilaisia pulloja (kuten limu, olut, mehu, viini ja viina) Teemaan soveltuvia pieniä palkintoja, kuten Po1ntin kyniä, kortteja, tarroja jne. Muutama pieni pallo, pallonheittoastia Juomapillejä (leikkaa valmiiksi 3-5 cm pätkiksi) Haisteltavia esineitä esim. hajuvedet, ruoat, tupakantumpit, kynsilakanpoistoaine jne. Kännilasit tai vastaavat (jos ei ole käytettävissä, jätä tehtäväkorteista pois kortit, joissa lasit on mainittu) Kännilaseja antaa lainaksi ainakin Nuortenpalvelu ry (www.nuortenpalvelu.fi) Kännilasien sijaan voi käyttää vaikka todella vahvoja silmälaseja tai tehdä itse pullonpohjista lasit.

Pelinvalmistelu 

  

Ohjaaja ottaa valmiiksi itselleen vastauslomakkeet (HUOM! Vain ohjaajalle!) ja valmistautuu pysymään tiukasti kartalla koko pelin ajan. Ohjaajan tarkoitus on ruokkia pelistä virinnyttä keskustelua ja ohjata sitä oikeaan suuntaan tilanteen mukaan. Varaa tarvittavat pelivälineet saataville, piirrä/teippaa viiva lattiaan, pätki pillit ja tarkista, mistä oman kuntasi alueelta voit hakea apua päihteiden käytön lopettamiseen. Sekoita pelikortit ja aseta ne pinoon siten, että kaikki pelaajat yltävät niihin. Peli pelataan lähestulkoon perinteisen pullonpyörityksen tapaan.

Pelin kulku      



Pelaajat asettuvat istumaan rinkiin lattialle tai pöydän ympärille. Pelaajat valitsevat pelipullon. Ohjaaja voi herättää keskustelua pullovalinnasta. Ennen pelin aloittamista käydään läpi pelin kulku ja sovitaan esille nousseet asiat, jotta vältytään riidoilta. Aloittaja valitaan pyöräyttämällä pulloa pelaajien keskelle jäävällä alueella ja katsomalla, kenen kohdalle pullonkorkki pysähtyy. Tämän jälkeen aloittava pelaaja pyöräyttää pulloa. Kun pullo on pysähtynyt, pulloa pyörittänyt pelaaja päättää, suorittaako pullon osoittama henkilö totuuden vai tehtävän. Mikäli henkilö valitsee "Totuus", on pullon osoittaman henkilön vastattava rehellisesti korttipakasta nostettavaan totuus-kysymykseen. Jos henkilö valitsee "Tehtävä", on pullon osoittaman henkilön suoritettava tehtävä-kortin määräämä tehtävä. Kun pelaaja on vastannut kysymykseen tai suorittanut tehtävän, on hänen vuoronsa pyörittää pulloa.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

  

Mikäli pelaaja ei halua vastata tai suorittaa tehtävää, hän putoaa pois pelistä ja edellinen pyörittäjä saa pyörittää uudelleen. Ohjaaja päättää milloin peli lopetetaan tai peli loppuu viimeistään silloin, kun kaikki kortit on käyty läpi. Pelin loputtua on hyvä hetki keskustella esille nousseista asioista ja hörpätä vaikka kuppi kuumaa!

LIITE 7 Tarua vai Totta -väittämät LIITE 8 Tehtäväkortit

3. Somekäyttäytyminen 3.1 Somekollaasi Somekollaasin tarkoituksena on saada nuoret tekemään yhdessä, yhteisen taideteoksen äärellä, ja herättää keskustelua sosiaaliseen mediaan liittyvistä asioista, kuten mitä sosiaalinen media on, kuka sitä voi käyttää ja miten sosiaalista mediaa käytetään. Toiminta soveltuu esimerkiksi nuorisotaloilla ohjelmanumeroksi tai kouluissa voi käydä pitämässä oppitunnin aiheesta. Valmistelut 

A3-paperi



Tusseja



Paperiliimaa



Saksia



Värikyniä



Sanomalehtiä



Varaa yhdelle pöydälle kaikki askartelutarvikkeet valmiiksi ja helposti saataville.



Soveltuu parhaiten nuorille jotka ovat 13+



Varaa aikaa toiminnalle noin 30 min

Toteutus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Aluksi osallistujat jaetaan pieniin ryhmiin, vähintään 3 ihmistä, tai pareihin. Jokainen ryhmä/pari tekee oman somekollaasin. Osallistujia ollessa vähän osallistujat tekevät yhteisen somekollaasin. Ryhmä/pari kokoaa yhdessä suurelle A3- paperille somekollaasin, jossa tulee esille: 

Mikä sosiaalinen media on?



Mitä erilaisia sosiaalisen median kanavia on?



Mihin sosiaalista mediaa voi käyttää?



Miten sosiaalista mediaa kannattaa päivittää?



Mitä sosiaaliseen mediaan ei kannata päivittää?



Jokainen ryhmä/pari tekee oman näköisensä somekollaasin ja hyödyntävät kollaasin teossa ohjaajan tarjoamia askarteluvälineitä

Lopuksi 

Lopuksi käydään osallistujien kanssa keskustellen läpi:



Mitä sosiaalinen media on?



Mitä erilaisia sosiaalisen median kanavia tiedät?



Miten sosiaalista mediaa voi käyttää?



Mitä sosiaaliseen mediaan kannattaa päivittää ja mitä ei kannata päivittää?



Ketkä voivat käyttää sosiaalista mediaa?

Lähteet: Selvästi Hot -päihdemateriaali (2017)

3.2 Miten pahalta tuntuu -harjoite Miten pahalta tuntuu? -harjoitteessa tulostetaan pelikortit, joiden avulla voidaan ryhmän kanssa pohtia, miten pahalta huono käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa tuntuukaan ja se, mikä toiselle on läppä, onkin toiselle suuri loukkaus.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Lähteet: Kuvia minusta ja sinusta -materiaali, ladattavissa osoitteessa www.mediataitokoulu.fi

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

4. Ilkivalta 4.1 Unelmakaupunki vaarassa Unelmakaupunkimme vaarassa -pelin tarkoituksena on saada osallistujat ymmärtämään vahingontekojen merkitystä ja toimia yhdessä yhteisen hyvän eteen. Peli auttaa ymmärtämään kaupungin/kunnan rahankulkua ja yksilön vastuuta omista teoistaan. (Sajaniemi 2013, 2.) Peliä pelatessa on tärkeää valmistautua etukäteen faktatiedoilla, joita voi nuorille kertoa. Kuopion poliisilaitoksen sosiaalityöntekijöillä eniten on hoidettavana (nimenomaan alaikäisten tekemiä rikoksia) alaikäisten tekeminä erilaisia omaisuusrikoksia (näpistyksiä, vahingontekoja, varkauksia), mutta jonkin verran myös pahoinpitelyrikoksia, huumausainerikoksia ja rattijuopumuksia. Aika paljon on ollut selviteltävänä myös erilaisia koulukiusaamisjuttuja ja muita kiusaamistilanteita, esim. somessa tapahtuvia. Rikokset Kuopiossa, joissa on epäiltynä alaikäinen henkilö: vuosi

2014

2015

2016

alle 15v.

186

156

140

15 - 18v.

487

493

513

Valmistelut 

A3 – paperia



Kyniä



Ilkivaltakortit (Liite 3)



Ilkeä valta rekvisiitta (pipo)



Musiikki



Sopii 14–17-vuotiaille



Varaa kokonaisuudessaan aikaa noin 45 minuuttia

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

1. Osa Aluksi pohditaan yhdessä mitä palveluita kaupungissa pitää olla, että siellä viihtyy ja kaupunki toimii. Ohjaaja kirjaa palveluita taululle. Osallistujat jaetaan pieniin ryhmiin. Vähintään 3 henkilöä/ ryhmä. Jokaiselle ryhmälle jaetaan A3paperi ja kyniä. He piirtävät paperille oman unelmakaupunkinsa. 

Mitä rakennuksia kaupungissa on?



Mitä palveluita kaupungissa on?



Mitä palveluita kaupungissa on nuorille?



Mitä istutuksia kaupungissa on?



Missä kotisi on?

Jokainen ryhmä vuorollaan kertoo lyhyesti mistä tykkää omassa unelmakaupungissa eniten. Varaa aikaa tähän noin 20 min. 2. Osa Kaupunginjohtaja jakaa nuorille käyttöön 7000 euroa rahaa. Jokainen ryhmä miettii yhdessä mihin he käyttäisivät ylimääräiset rahat. Järjestetäänkö nuorten tapahtuma? lisätäänkö harrastusmahdollisuuksia? perustetaan nuorisotalo? Kun jokaisella ryhmällä on jotain ideoita valmiina, ilkeä valta iskee kaupunkeihin kesken pohdinnan. Dramaattinen musiikki alkaa soida ja ilkeä valta (ohjaaja, jolla on pipo tms.) heittelee paperimyttyjä, (tehostaa ilkeällä naurulla) ja jakaa jokaiselle pöytään ilkeävalta kortit. Kun jokaisen pöydällä on sama määrä ilkeävalta kortteja, henkilö (ilkeävalta) ottaa pipon tms. pois esim. opettajan pöydän takana. Toinen ohjaaja on kauhuissaan ilkivallasta. Jokainen ryhmä miettii, kuinka oma kaupunki maksaa ilkivallasta tulleet kulut. He joutuvat perumaan 100-vuotisjuhlan nuorten suunnitelmat. Jokainen ryhmä vuorollaan kertoo mitä

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

ilkivaltaa omassa kaupungissa on tehty ja mistä he ovat valmiita luopumaan, jotta korjauskulut voidaan kustantaa. Lopuksi 

Nuoret menevät paikoilleen ja keskustellaan yhdessä tunnin sisällöstä.



Opitko jotain uutta? yllättikö joku asia?



Miltä tuntui kun ilkeä valta iski omaan unelmakaupunkiin?



Oletko nähnyt ilkivaltaa omassa asuinpaikassasi?



Kuinka ilkivaltaa voidaan vähentää/estää?



Mitä itse voin tehdä ilkivallan estämiseksi?



Kerrotaan faktoja – kuinka paljon Kuopiossa käytetään rahaa ilkivallan aiheuttamiin korjaustöihin? Kuopiossa on jo vuosia sitten arvioitu luvun olevan (kaupunki yhteensä) n. 200 000 euroa



Katsotaan video, jos aikaa jää https://youtu.be/dwQ5iNwD6IM tai https://youtu.be/77q6yUEq9pM



Pidetään tietovisa nuorten rikosoikeudellisesta vastuusta, jos aikaa jää

Lähteet: Nummi & Koskinen, 2004, Sallittu Kaupunki -opas & Sajaniemi Asta, 2011.

5. Tietoparkki ja kyselyboxi Tietoparkilla tarkoitetaan jalkautumiseen luotua mallia tieto- ja neuvontapisteestä missä tahansa tilasta, missä nuoret ovat. Tietoparkki voi koostua vaikkapa muutamasta julisteesta seinällä, mutta mukana voi olla myös muita teemaan sopivia pelejä ja rekvisiittaa. Yksi elementti tietoparkissa voi olla kyselyboxi, jota voi hyödyntää missä vain tapahtumassa, toiminnassa tai koulujen välitunneilla. Kyselyboxi on helppo ja nopea toiminto soveltaa erilaisiin tilanteisiin sopivaksi. Ideana on, että

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

nuoret saavat kysyä mitä tahansa, mikä mietityttää kyselyboxilta ja jokaisen kysymykseen tullaan vastaamaan. Valmistelut 

Kyselyboxi



Pieniä lappuja (post it-lappuja)



kyniä



sinitarraa/teippiä



Varaa aikaa tarpeen mukaan

Kyselyboxin valmistus: Ota pieni pahvilaatikko, jossa on kansi (esimerkiksi tyhjä kenkälaatikko). Leikkaa keskelle pahvilaatikon kantta avonainen aukko, josta saa paperit pudotettua laatikon sisälle. Koristele laatikko mieluisaksi. Toteutus Kyselyboxia voidaan käyttää missä vain toiminnassa tai tilanteessa. Esimerkiksi nuorisotaloilla kyselyboxi voi olla kokoajan tarjolla tai kyselyboxia voi hyödyntää koulujen välituntitoiminnassa. Nuoret saavat kysyä boxilta mitä vain, mikä mietityttää. Pieniä papereita kannattaa varata useampi, koska nuoret kirjoittavat lappuihin, anonyymisti tai nimellä, oman kysymyksensä ja laittavat sen boxiin. Lopuksi Lopuksi ohjaaja ottaa boxista kaikki kysymykset ja kirjoittaa samalle tai erilliselle paperille vastauksen kysymykseen. Lopuksi kaikki kysymykset ja niiden vastaukset kiinnitetään näkyvälle paikalle, josta nuoret voivat käydä katsomassa vastauksen kysymykseensä. On tärkeää, että kaikkiin kysymyksiin vastataan ja, että kaikkien kysymykset ja vastaukset tulevat seinälle näkyväksi.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

6. Haaveet ja tulevaisuuden suunnitelmat 6.1 Tulevaisuuspaja Tulevaisuuspajan tarkoituksena on, että nuoren kanssa käydään yhdessä, nuorisotyöntekijän kanssa, läpi hänen ajankohtaisia tulevaisuuden suunnitelmia esimerkiksi ammatinvalintaa, koulutukseen, työhön tai taloudellisiin asioihin liittyviä asioita. Apuna keskustelun avaamiselle ja pohdinnalle käytetään tulevaisuuspajan ystäväkirjasivua (LIITE 4). Valmistelut 

Tulevaisuuskartoitus/ystäväkirjasivu (LIITE4)



Kyniä



Pyyhekumi



Varaa aikaa tarpeen mukaan



Tietokone

Toteutus Tulosta

tulevaisuuskartoitus/ystäväkirjasivu

(LIITE

tarkoituksena

käydä

tulevaisuuskartoituksen avulla läpi henkilökohtaisesti nuoren kanssa hänen tulevaisuuden suunnitelmat ja pohtia erilaisia vaihtoehtoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Anna nuoren kertoa ja ole korvina. Nuoren sen hetkisestä tilanteesta riippuen voitte esimerkiksi yhdessä katsoa ja täyttää kelan tukihakemuksia, tehdä nuorelle CV tai työhakemus tai auttaa koulutukseen hakemisessa Talouden suunnittelua varten voidaan hyödyntää erilaisia budjettipohjia havainnollistamaan elämisen kustannuksia ja tuloja. Ohjaaja voi täyttää seuraavalla sivulla olevaa pohjaa hyödyntäen muutaman esimerkin valmiiksi eri elämäntilanteissa olevien esimerkkien kautta (opiskelija, joka käy töissä, opiskelija, joka ei käy töissä, sairaslomalla oleva nuori, työtön nuori, työssäkäyvä nuori

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

ym.). Havainnollistamalla voidaan hyvin eritellä suoraan kuinka paljon esimerkiksi päihteiden käyttö tai elämäntyyli vaikuttaa taloudenhallintaan omalla nuoren kohdalla.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

6.2 Omilleen muutto Valmistelut 

Tietoa ja konkreettisia tilastoja hinnoista



Lista kodin tarvikkeista, jotka ovat välttämättömiä



Lista kodin tarvikkeista, jotka ovat hyvä olla



Lista kodin tarvikkeista, jotka ovat ns. turhia pieneen budjettiin



Taustamateriaalia ja oppaita nuorille annettavaksi



Kyniä ja paperia



Kohderyhmänä 9. luokkalaiset ja sitä vanhemmat, jotka asuvat vielä kotonaan

Toteutus Jaa osallistujat muutaman hengen ryhmiin. Ryhmissä keskustellaan aiheesta ja kerätään ideat paperille myöhempää varten. Keskustelun lomassa jokainen ryhmä täyttää omiin lappuihin puuttuvat huomiot ja tarvikkeet. Paljonko asuminen omillaan maksaa Kuopiossa, päivittäisten taloustavaroiden hinnat. Mikä yllätti? Mikä oli kalliimpaa/ halvempaa kuin kuvittelit? Onko kaikki välttämätöntä? Paljonko pitää varata rahaa omilleen muuttoon? Kannattaako alkaa varautua muuttamiseen hyvissä ajoin? Mikä ei

tullut mieleen? Mistä asunto? Kuopion vuokrataso: Kuopas YKSIÖ: Yksiön vuokra on noin 280–510 €/kk, asunnon koosta ja sijainnista riippuen. Kuopas

SOLU:

Soluhuoneen

vuokra

noin

195–401

€/kk,

huoneiston

koosta

sijainnistariippuen. Niiralan kulma: 1.1.2017 alkaen keskivuokra on 10.64€/m2/kk Niiralan kulma YKSIÖ: Esim. 30m2 yksiön vuokra olisi noin 319.2€/kk Niiralan kulma KAKSIO: Esim. 50m2 kaksion vuokra olisi noin 532€/kk Nämä summat ovat suuntaa antavia sillä vuokran hintaan liittyy myös asunnon sijainti ja kunto.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Tarvikelista: Astiat                

Matala ruokalautanen Syvä ruokalautanen Pikkulautanen Mukit Juomalasit Kulhot (erikokoisia) Kannu vedelle tai mehulle Pieni kannu (esim. kahvimaidolle, vaniljakastikkeelle tms.) Leipäkori Pikkulusikka Ruokalusikka Ruokahaarukka Ruokaveitsi Keittokauha Tarjoiluhaarukka Tarjoilulusikka

Työvälineet                   

Pari leikkuulautaa Aaltoteräinen veitsi Sileäteräinen yleisveitsi tai kokkiveitsi Kuorimaveitsi Veitsenteroitin Juuresharja Keittiösakset Juustohöylä Raastinrauta Pari erikokoista kauhaa (Puu)lasta Vispilä 1-2 paistinlastaa Siivilä Pari erikokoista ruoanvalmistuskulhoa Mittasarja Kahvimitta Pullonavaaja Tölkinavaaja

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

    

Pari erikokoista kattilaa tai kasaria Paistinpannu tai paistokasari Uunivuoka Kannellisia säilytysrasioita Patalaput

Jääkaapissa       

Chilikastiketta Leipärasvaa Juoksevaa margariinia Mehua Munia Ketsuppia Sinappia

Maustehyllyssä        

Chilijauhetta Currya Liemikuutioita Musta- ja/tai valkopippuria Paprikajauhetta Sitruunapippuria Suolaa Yrttimausteita

Kuiva-ainekaapissa          

Kahvia, teetä, kaakaota Kuivahiivaa Näkkileipää tai hapankorppuja Tummaa pastaa ja riisiä Puurohiutaleita Sokeria Leivinjauhetta Säilykkeitä: esim. ananasta, tonnikalaa, herkkusieniä, tomaattimurskaa Vehnäjauhoja Sämpyläjauhoja

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Välineet                

Astiaharja Lattiamoppi ja varsi Ämpäri Suihkepullo Erivärisiä siivousliinoja (vessaan, keittiöön, pölyjen pyyhintään) Sienipesin lavuaarille WC-harja Ikkunanpesin ja kuivain Ikkunanavaaja Lattiankuivain kylpyhuoneeseen Imuri Silitysrauta Pyykinpesukone (jos on mahdollista pestä pyykkiä esim. talon pyykkituvassa, voi pärjätä ilman omaa pyykinpesukonetta) Kuivausteline tai narut Pyykkipoikia, jos kuivaat pyykkiä ulkona Likapyykkikori

    

Käsiastianpesuaine Yleispuhdistusaine Hapan puhdistusaine kosteisiin tiloihin Wc-puhdistusaine Pyykinpesuaineita (kirjopesuaine ja valkopesuaine)

Aineet

Kodintekstiilien muistilista             

Käsipyyhkeitä keittiöön ja kylpyhuoneeseen Astiapyyhe Kylpypyyhkeet Aluslakanat Pussilakanat Tyynyliinat Peitto Tyyny Päiväpeitto Henkareita Kenkäharja Vaateharja/tarrarulla Muista myös pyykinpesuaineet (kirjopesuaine ja valkopesuaine)

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Joka kodin perustyökalut       

Taskulamppu Paristoja Vasara Jakoavain Ruuvimeisselit (tasapää, ristipää) Pihdit Rullamitta

Kotona on hyvä olla ainakin  kuumemittari  sidetarpeita  laastaria  haavanpuhdistusainetta  särkylääkettä Lähteet: www.kuopas.fi, www.niiralankulma.fi, www.kuluttajaliitto.fi, www.painovirhe.fi, www.martat.fi

7. Sananselitys tai Piirrä ja tiedä Sananselitys- ja Piirrä ja tiedä -pelin aiheina on nuorille suunnattuja ja ajankohtaisia sanoja, jossa käytetään näitä kahta eri peliä. Tarkoituksena on herättää nuorissa keskustelua ja ajatusten vaihtoa aiheista ja helpottaa pelien kautta tiedon saamista epämieluisista asioista. Pelejä voi pelata erilaisissa tapahtumissa, nuorisotaloilla tai kouluissa oppitunneilla infotuntina. Valmistelut Käytä valmista pelilautaa esim. twister 

Sanat (LIITE 5)



Paperia



Kyniä



Noppa (Itse hankittava)

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017



Pelimerkkejä (Itse hankittava)



Ajanlaskuun puhelin



Kesto noin 45 min

7.1 Versio 1. Sananselitys ja Piirrä ja tiedä -pelin aiheina on nuorille suunnattuja ja ajankohtaisia sanoja, jossa käytetään näitä kahta peliä. Tarkoituksena on herättää nuorissa keskustelua ja ajatusten vaihtoa aiheista ja helpottaa pelien kautta tiedon saamista epämieluisista asioista. Pelejä voi pelata erilaisissa tapahtumissa, nuorisotaloilla tai kouluissa oppitunneilla infotuntina. Sananselityksen säännöt: 

pelataan pareittain



Jokainen pari aloittaa 1 ruudusta



Toinen parista selittää kortissa lukevaa sanaa ja toinen parista yrittää arvata sanan



Sanat on jaettu punaisiin, keltaisiin, sinisiin, vaaleanpunaisiin ja vihreisiin. Pari ottaa sen värisen kortin, kuin heidän ruutunsa väri.



Jokaisella parilla on yhteensä 30 sekuntia aikaa selittää ja arvata.



Jos toinen pareista on aloittanut sananselityksen ja aika on loppunut ja toinen pari ei ole arvannut sanaa, saavat muut parit yrittää sanan arvausta



Oikeiden arvausten mukaan pääsee liikkumaan laudalla eteenpäin.



Ensimmäinen pari, joka pääsee maaliin voittaa

7.2 Versio 2. Piirrä ja tiedä säännöt: 

Pelataan yksin tai pareittain



Jokainen aloittaa 1 ruudusta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017



Ryhmässä yksi piirtää ja muut arvaavat



Jokaisella piirtäjällä on 30 sekuntia aikaa piirtää ja muilla arvata.



Se, joka arvaa piirustuksen oikein, pääsee eteenpäin pelilaudalla



Ensimmäinen maaliin päässyt voittaa

Lopuksi Pelin loputtua voi osallistujilta kysyä: 

Saiko pelin kautta uutta tietoa?



Oliko joitain sanoja vaikea selittää tai piirtää?



Jäikö joku sanoista mietityttämään?

8. Huolinukke puheeksioton välineenä Vastapainona verkossa tehtävälle työlle voi kokeilla esimerkiksi kädentaitojen yhdistämistä nuorisotiedotukselliseen tarkoitukseen. Hyvänä keskustelun herättäjänä toimii esimerkiksi guatemalalaisten huolinukkejen askartelu. Pienten nukkejen tarkoitus on toimia sivutuotteena keskusteltaessa lasten ja nuorten huolista ja murheista. Tekemisen ohella voidaan läpikäydä monenlaisia aiheita mm. vanhempien eroamisen, koulukiusaamista, perheen sisäisiä ristiriitoja tai vaikka luopumisen tuskaa ulkomaille muuton edessä. Tarinan mukaan guatemalalaiset lapset kertovat pienelle nukelle iltaisin huolensa ja laittavat nuken tyynyn alle. Nukke suree lapsen puolesta ja huolet tai murheet eivät häiritse unta. Nukkeja annetaan usein lahjaksi elämän eri taitekohdissa ja niitä on usein jopa yksi jokaiselle viikonpäivälle, paitsi sunnuntaille koska se on pyhitetty muulle kuin murehtimiselle. Askartelun lomassa voi keskustella huolista, jotka painavat mieltä ja miten huoliin voisi löytyä ratkaisuja.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Huolinuken askarteluohje 1. Tarvitset piipunrasseja tai valkoisia, n. 7-8 cm pitkiä pakastepussinsulkijoita (2 kpl / nukke) puuvillalankaa, sakset, liimaa, helmiä ja kangastilkkuja. 2. Pyöritä lankaa etu- ja keskisormen ympärille vyyhdiksi. Pujota lankavyyhti helmen sisään ja pujota vyyhti piipunrassin/ pussinsulkijan läpi. 3. Taittele nukelle vartalo ja kierittele lankaa vartalon ympäri. 4. Tee halutessasi nukelle vaatteet nuken vartalon ympärille kangastilkuista. Lähde: http://kinanen.fi/wordpress/?p=7299

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

9. Ystävyys ja suvaitsevaisuus 9.1 SPR:n rasisminvastainen tietovisa SPR:n sivuilta löytyy valmista materiaalia, jonka avulla keskustelu rasismista on helppo ottaa puheeksi. https://www.punainenristi.fi/uutiset/20140303/rasismivisa-haastaa-pelaajan-testaamaantietonsa-rasismista

9.2 Ystävyys -teematunti 1. Kohtaamisia -harjoite Liikutaan tilassa ja tervehditään toisia. Ohjaaja kertoo millä tavoin toisia tervehditään. Pyritään tervehtimään jokaista ryhmässä pelin aikana. 

katsekontakti



pelkkä nyökkäys



virallinen kättely



tervehdi kuin kaveria



moikkaa myrtsisti



vieras kieli



oma tyyli

Keskustelu: Kuinka asenne vaikuttaa vuorovaikutustilanteeseen ja ilmapiiriin? Miten keskusteluun vaikuttaa erilaiset tervehdykset? Kuinka voin itse vaikuttaa asenteellani muihin ja itseeni?

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

2. Ystävyys-keskustelu Millainen on hyvä ystävä? Kuinka olen ystävällinen muille? 

luotettava



läsnä hyvinä ja huonoina aikoina



rehellinen



auttavainen



hänen seurassaan on hyvä olla ja voi olla oma itsensä



pitää lupauksensa



uskollinen



aito



kunnioittaa toisia



antaa anteeksi



ystävällinen, välittävä



empaattinen



suvaitsevainen



osaa pitää hauskaa



ottaa ystävät mukaan harrastuksiin



osaa nauraa samoille asioille ystäviensä kanssa



jakaa tunteita

9.3 Parisuhdepeli Pelisäännöt Kortteja on kahdenlaisia, kysymyksiä ja väittämiä. Pelaajia on kaksi, joista toinen ottaa kysymykset ja toinen väittämät, jotka sekoitetaan. Nurinpäin käännetystä pakasta ottaa kysyjä kortin kerrallaan, lukee kysymyksen ja toinen pelaaja vastaa väittämällä ja pohtivat oliko väittämä totta, kunnes pakka on käyty läpi. Tällöin sekoitetaan pakat uudelleen ja pelaajat voivat vaihtua. Myös kuuntelijoille kyseinen peli on mukavaa seurattavaa.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Parisuhdepelin kysymykset: 1.

Loukkaannutko herkästi jos kumppanisi arvostelee sinua?

Kuuluuko flirttailu mielestäsi arkipäivään?

Voisitko tehdä töitä kumppanisi alaisena?

Oletko mököttäjä?

Oletko mustasukkainen?

Onko lapsen saaminen mielestäsi rakkauden täyttymys?

Onko mainoksissa liikaa erotiikkaa?

Ovatko sanat tärkeitä rakkaudessa?

Jos kumppanisi pettäisi sinua, antaisitko anteeksi?

10.

Tuletko väittelemään tässä pelissä ilmi käyneistä asioista vielä pelin jälkeenkin?

11.

Jos kävisi ilmi, että kumppanillasi on rikosrekisteri, lopettaisitko suhteenne saman tien?

12.

Voisitko kävellä kumppanisi kanssa julkisesti käsi kädessä?

13.

Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä?

14.

Miten suhtaudut homoliittoihin?

15.

Ovatko rakkaus ja viha saman kolikon kaksi puolta?

16.

”Katsoa saa, muttei koskea”. Oletko samaa mieltä?

17.

Pitääkö rakkauden kestää kaikki?

18.

Olisiko sinun helppoa sanoa kumppanillesi ”minä rakastan sinua”?

19.

Haluaisitko tietää, mitä kun hän lähtee ulos kavereiden kanssa?

Parisuhdepelin vastaukset: 1. Suattaapi olla tai suattaapi olla olemati 2. Riippuu tilanteesta 3. En ole mököttäjä 4. En ole mustasukkainen 5. Ei kannata

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

6. Naiset ovat monimutkaisia 7. Parisuhteita on erilaisia 8. Hyvässä parisuhteessa ei ole pettämistä 9. Toista ei saa pakottaa 10. Seurustelu vaatii taitoa 11. On vaan yksi parisuhde

9.4 Nelinurkkaharjoitus/mielipidejana/väittämät Luokka jaetaan neljään osaan, 1. nurkassa on vastaus: samaa mieltä, 2. eri mieltä, 3. ehkä 4. en tiedä. Ohjaaja lukee aiheeseen liittyviä lauseita ja nuorten on valittava mitä mieltä he ovat. keskustellaan aiheesta. 

huomioita ystävyyssuhteisiin



On tärkeää olla ystävällinen itselleen



On tärkeää olla ystävällinen kaikille ihmisille



Kukaan ei ymmärrä sinua paremmin kuin sinä itse



Pitää uskaltaa muuttua ja kohdata uusia haasteita



Pidä kiinni omista arvoista ja käsityksistäsi



Ystävän täytyy osata nauraa samoille asioille kuin minä



Kaikki tekevät joskus virheitä



Tunteita ei saa näyttää ystävälle



Kehut tuntuvat kivalta



Ketään ei saa jättää ulkopuolelle



Ystävien kanssa jaetaan salaisuudet ja lainataan tavaroita



Tehdään mitä vain jos toinen pyytää



voi nauraa toiselle



Ollaan ainoastaan omassa porukassa



Voi sanoa toiselle ”ei”



Myönteinen ajattelu vs kielteinen ajattelu

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Optimistinen ja negatiivinen -harjoite Nuoret muodostavat pareja, joista toinen on O optimistinen ja toinen N negatiivinen. Parille kerrotaan päivän kuulumiset ja puhutaan ystävyydestä. Esim. Mitä on tehnyt ystävien kanssa lähipäivinä. Vaihdetaan osia. Lopuksi 

Kuinka positiivinen ja negatiivinen sävy keskustelussa vaikuttaa ilmapiiriin?



Mitä valittaminen ja kielteinen ajattelu aiheuttaa itsessä ja toisissa?



Voiko omaa käyttäytymistä muuttaa? Miten?



Saako myönteisestä ajattelusta voimaa?



Voiko myönteistä ajattelua välittää muille?



Tarttuuko kielteinen ajattelu helposti muihinkin?

Lähteet:

Ihmisoikeusliitto

http://www.ihmisoikeudet.net/ihmisoikeuskasvatus/menetelmat-ja-

materiaalit/menetelmaoppaat/

9.5 Ihastuminen -teematunti Keskustellaan nuorten kanssa tunteista ja siitä miten ne vaikuttavat meidän käyttäytymiseemme. Mitä tunteita on? Piirretään taululle/fläpille ihminen. Ohjaaja kyselee nuorilta, mitä tunteita on ja kirjaa niitä taululle. Värikynillä piirretään ihmiseen sillä värillä, mikä tunne tuntuu missäkin kohtaa kehoa (esim. ilo, suru, häpeä, ihastuminen, rakkaus, ahdistus, raivo…). Keskitytään ilon tunteisiin ja siihen, missä kohtaa kehoa rakastuminen ja ihastuminen tuntuvat. Katsotaan video: 10 erilaista ihastustyyppiä: https://www.youtube.com/watch?v=Bse1trt7ZEU&index=2&list=PLhfIb_war7g8HTjQxnAtMlbnxEh KtzDsk

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Lisämateriaalia tunteista löytyy Mielenterveys voimaksi -ohjaajanoppaasta. Väittämät: Ohjaaja lukee nuorille väittämiä. Luokan toisessa päässä on vastaus kyllä ja toisessa päässä ei. Nuoret siirtyvät sitä mukaa luokan päästä päähän, mitä mieltä he ovat väittämästä. Ohjaaja kyselee nuorilta, miksi he olivat mitäkin mieltä väittämästä ja asioista keskustellaan. Harjoituksen voi tehdä myös nelinurkka harjoituksena. 

Seurustelu on ainoastaan aikuisten asia



Ihastuksen kohteen pitää aina olla vastakkaista sukupuolta



Kesällä ihastutaan useimmin



Omaan opettajaan ei voi ihastua



Ensimmäiset ihastuksen kohteet tulevat jo hiekkalaatikolta



Ihminen ei välttämättä ihastu koskaan



Ihastuminen on tärkeä tunne



Kaikki seurustelusuhteet ovat tärkeitä

Salainen vaiva: Seurusteluteeman pohtiminen huumorin ja toiminnan kautta. Tarvikkeet Pöytä ja kaksi tuolia, rekvisiittaa, hattuja tms. Toiminta Koko ryhmän kesken listataan erilaisia vaivoja, joita voi kokea vuorovaikutustilanteissa muiden kanssa. esim. räkä valuu, pierettää, hikoilee, pissahätä, maha kurnii, ääni tärisee.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

9.6 Seurustelu -teematunti Seurustelukeskustelua Mietitään nuorten kanssa seurustelun eri vaiheisiin liittyviä asioita ja kartutetaan sosiaalisia taitoja. Ohjaaja jakaa ryhmän kolmeen osaan. Jokainen ryhmä saa oman teeman joista keskustellaan vapaasti ryhmässä. Teemoja ovat: seurustelun aloittaminen ja toiseen tutustuminen, seurustelun aikana ja seurustelun jälkeen. Keskustelun jälkeen puretaan jokainen teema yhdessä keskustellen. Lopuksi Seurustelun aloittaminen ja toiseen tutustuminen: 

miten lähestyn kiinnostukseni kohdetta?



Miten näytän kiinnostukseni?



Millaista on olla toisen lähellä, kun on vasta tutustumassa?



Miten aloitan keskustelun?



Miksi tunteiden ilmaiseminen toiselle on niin vaikeaa?



mistä tietää että seurustelee?



Mitä teen jos ihastukseni torjuu minut?



Miten ilmaisen ystävällisesti toiselle, jos en ole kiinnostunut hänestä?



Onko toiseen tutustuminen vaikeaa?

Seurustelun aikana: 

Miten osoitan toiselle, että välitän hänestä?



Mitä seurusteluun kuuluu?



Miten toisen tunteet voi huomioida?



Milloin voi sanoa ei?

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017



Kuinka kauan seurustelu voi kestää?



Unohtuvatko kaverit helposti uudessa seurustelusuhteessa? Miksi?



Miltä tuntuisi, jos paras kaverisi alkaisi seurustella ja unohtaisi sinut täysin?



Miten ilmaista omaa harmistumista, pahaa mieltä, tai suuttumusta?

Seurustelun jälkeen: 

Miten toiselle voi kertoa, että haluaa lopettaa seurustelun?



Onko mahdollista olla ystävä entisen seurustelukumppanin kanssa?



Miten suhtautua toisen tunteisiin seurustelun päätyttyä?



Miten käsitellä omia tunteita seurustelun jälkeen?



Miten nopeasti voi aloittaa seurustelun uuden ihmisen kanssa?



Mitä tehdä jos toinen haluaa palata yhteen? Onko helppoa sanoa ei?



Miten sanoa se toiselle loukkaamatta?



Miten selviytyä jätetyksi tulemisesta? Miten hoivaan itseäni?



Osaanko olla lohduttava ystävä?

Lähde: Mielenterveys voimaksi – Suomen mielenterveysseura; Anna Erkko & Marjo Hannukkala.

12. Eri sovellusten vertailua ja käyttöideoita Action bound (www.actionbound.com) 

Maksullinen palvelu ammattilaiskäyttöön ja ilmaiseksi yksityiskäyttöön



Löytyy 14 vuorokauden ilmainen kokeiluversio



Rastiratamainen



Tehtävänannot pystytään antamaan erilaisissa muodoissa esim.; video, ääni, teksti, linkki yms.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017



Tehtävätyyppejä löytyy esimerkiksi; QR-koodi, visa, kysely, GPS ja luovatehtävä (jossa on erilaisia vastausvaihtoehtoja kuten video, ääni, kuva, teksti yms.)



Peliin osallistutaan oman sovelluksen (Ladattava sovellus puhelimeen) kautta



Peliin luodaan nimimerkki



Pelisuorituksia ei hallita/suorituksia ei arvioida jälkikäteen, pisteet määritetään etukäteen



Voi tehdä yksin- tai joukkuepelejä



Englanninkielinen



Pisteytyksen voi valita itse



Tehtävissä pystyy määrittämään tiettyjä pakollisuuksia, jotta osallistuja pystyy jatkamaan etenemistä radalla



Peliä voi pelata myös maastossa (koordinaatit syöttämällä)

Seppo.io 

Verkkoselainpohjainen



Suomenkielinen



Maksullinen: 60–90€ per henkilö



Kokeiluversio tiettyine rajoituksineen ilmainen



Pelissä pystyy rakentamaan juonellista tarinaa pelin ympärille



Peli rakennetaan joko omalle karttapohjalle tai valmiille kartalle (ei tarkoita välttämättä maantieteellistä karttaa, voi olla esim. leirikeskus)



Tehtävänannot voidaan antaa erilaisilla tavoilla esimerkiksi; Tekstillä tai kuvalla. Tehtävien vastaukset perustuvat tekstiin, kuvaa, videoon tai ääneen.



Peliä hallinnoidaan pelin käynnissä ollessa. Näin ollen peli tarvitsee ”pelinjohtajan”



Tehtävät arvioidaan pelaajien niitä suoritettua



Luomiseen löytyy hyvä ohjevideo



Pelaajilta vaaditaan laite, jolla pääsee verkkoon



Pelissä on käytössä myös salamatehtävät, joita pelinjohtaja voi lähettää pelaajille halutessaan kesken pelin

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017



Pelissä on mahdollista käyttää chattiä tai yksityisviestejä pelaajien ja pelinjohdon välillä



Peliin liitytään koodilla, joka hyvä pitää tallessa



Peli pitää muistaa käynnistää J



Muista ottaa kuvakaappaus tunnuksestasi ja salasanastasi



Selkeästi joukkuepeli



Peliin

kirjautuessa

pitää

muistaa

ottaa talteen esimerkiksi kuvankaappauksella

pelaajatiedot, jos peli heittää ulos niin tunnuksilla pääsee kirjautumaan uudelleen sisään 

Vastauksia annettaessa pitää tarkistaa tarkoin mihin kohti vastataan, myös vastausprosessi on monitahoinen, jotta tehtävä on varmasti suoritettu (selviää kyllä peliä pelatessa, hyvä ohjeistaa nuorille)

Jungle race 

Pelisovellus, jossa ideana kerätä hedelmiä määritetyltä alueelta, joka näkyy puhelimen näytöllä



Perustuu GPS-koordinaatteihin



Pelivaihtoehdoista valitaan Junior game



Pelialueen määrittäminen vaatii tarpeeksi ison alueen, jotta se hyväksytään pelialueeksi



ilmainen, mutta siitä on saatavilla myös maksullinen Outdoor -versio.

Ingress 

”portteja” joita kerätään, löytyvät koordinaattien perusteella



”portteja” voi ehdottaa pelitekijöille



oma pelinsä



oma keskustelusivusto strategioista



alkuun pääseminen vie vähän aikaa

Pokemon go 

ks. traileri https://www.youtube.com/watch?v=2sj2iQyBTQs

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017



Pelistä voi tehdä live-version. Peli-idea on sama kuin mobile-versiossa; kerätään palloja, joilla metsästetään Pokemoneja. Saadakseen palloja on suoritettava tehtäviä, jotka voi sitoa teemaan. Palloilla heitetään tarkkuutta ja saadaan Pokemoneja. Lopuksi Pokemonit pisteytetään.

QR-koodirata 

Kysymykset ja tehtävät on laadittu qr-koodien taakse. Radasta voi tehdä myös kuvasuunnitusmaisen eli koodin takaa löytyy kysymyksen lisäksi seuraavasta paikasta kuva.

13. Vinkkilokki – Po1ntmaskotti Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueelle -hankkeen avulla Po1ntille on luotu oma tiedotusmaskotti Vinkkilokki, joka on lanseerattu tiedottamisen välineeksi Savon alueen nuorten tieto- ja neuvontatyölle syksyllä 2017. Vinkkilokki -maskotti luotiin välineeksi vertaistiedotukseen yhdessä alueen nuorten kanssa, Vinkkilokin Instagram-tiliä pääsevät myös nuoret käyttämään. Innokkaat nuoret pääsevät alkuun lokin käyttöön yhdessä alueen nuorisotyöntekijän kanssa. Paperisia

Vinkkilokkimaskotteja

löytyy

kahdeksan

erilaista,

joita

käytetään

nuorten

tiedottamisessa. Lokkimaskotilla voidaan tiedottaa nuoria aiheesta kuin aiheesta, esimerkiksi tulevat tapahtumat ja muut ajankohtaiset asiat. Nuoret voivat halutessaan tiedottaa Vinkkilokilla. Maskotteja voi viedä koulujen ja nuorisotalojen tiedotusseinille ja tarvittaessa pienempiä lokkimaskotteja voi kuljettaa helposti mukana paikasta toiseen. Pyyhittävillä kalvotusseilla voi kirjoittaa lokkimaskottien puhekupliin. Tussilla kirjoitetut tekstit voi tiedottamisen jälkeen pyyhkiä pois puhekuplasta ja kirjoittaa myöhemmin uuden tekstin. Lokista on tällä hetkellä olemassa kahdeksan erilaista kuvaa.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Vinkkilokkeja voi ladata osoitteesta: https://drive.google.com/drive/folders/1t5sMsaoC6edNLbNz3C1p44eEBBocNND?usp=sharing Lataa kuva omalle koneellesi ja muokkaa tarkoitukseen sopivaksi. Mikäli linkki ei toimi, ole yhteydessä Po1nt.fi – Nuorten portaalin henkilöstöön, joka hallinnoi tiliä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.po1nt.fi

13.1 Maskotin suunnittelu ja toteutus, nuorten osallistuminen suunnitteluun Vinkkilokki syntyi alusta alkaen nuorten toiveiden mukaan. Nuorisoneuvoja kiersi Kuopion maaseutualueen kouluilla selvittämässä stereotypioita siitä, millainen on savolainen. Nuorilta kysyttiin käytävä-äänestyksellä, millainen luonne savolaisella on? Miltä savolainen näyttää? Mitä savolainen syö? mitä savolainen sanoo? mikä eläin savolainen olisi? Näiden määritelmien myötä toteutettiin luova hahmon suunnitteluprosessi. Kuopiolaisen yläkoulun kuvisluokkalaiset olivat vahvasti maskotin ulkonäön ja luonteen piirteen suunnittelussa mukana. Alla on kuvattuna hahmonsuunnittelutunnin kulku. 

Kerrotaan maskotista ja sen ideasta.



Maskotin tarkoitus on toimia Po1nt nuorten portaalin tiedottamisessa välineenä. Maskotti tulee toimimaan somessa, ja on niin nuorten kuin nuorisotyöntekijöiden käytössä. Maskotista tehdään sähköinen emoji sekä laminoituja versioita puhekuplineen, johon nuoret ja ohjaajat voivat itse kirjoittaa puhekuplaan tekstin.



Maskotin identiteettiin liittyviä asioita olemme keränneet kuopiolaisilta nuorilta savolaiskyselyn avulla. Nuorten vastaukset savolaisuudesta määrittelevät hahmon luonnetta sekä ulkonäköä.



Hahmo ei voi olla liian yksityiskohtainen!

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

Tarvikkeet 

paperia, kyniä



pipot/astiat lapuille



ulkonäkö



luonne



missä viihtyy



mikä hahmo

Jokainen saa neljä paperilappua, joista piirtää pikahahmon. Jokainen osallistuja piirtää kaksi pikahahmoa. Kategorialappujen on tarkoitus auttaa ideoinnissa, jos tuntuu vaikealta, ei tarvitse välttämättä piirtää kaikkia aiheita. Hahmo haluamistaan aiheista Identiteettilaput laitetaan pöydälle kategorioittain. Jokainen saa ottaa pöydältä ominaisuuksia, joita käyttää hahmossa tai työstää lisää pikahahmoissa syntynyttä hahmoa. Sloganeita voi hyödyntää puhekuplissa? ideoinnissa? Lopulta Vinkkilokki muotoutui Ingmanin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen opiskelijoiden piirtämänä. Graafisen alan opiskelijoita pyydettiin piirtämään lokkihahmo nuorisotiedotukseen, jonka luonteenpiirteenä on hieman höntti, sopivasti juntti savolaislokki. Paras lokki palkittiin ja lopullisen Vinkkilokin piirsi Sini Rokka.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

14. Linkkivinkkejä  https://fi.surveymonkey.com/r/esitteet (MEKU julkaisee mediakasvatukseen ja kuvaohjelmiin liittyviä tiedotus- ja opetusmateriaaleja)  https://mobiili.fi/2015/05/31/nain-otat-kuvakaappauksen-alypuhelimesi-naytosta/ (ohje kuvakaappauksen ottamiseen kännykällä)  http://kuvakaappaus.com/kuvakaappaus (ohje kuvakaappauksen ottamiseen tietokoneella tai tabletilla)  http://mediataitokoulu.fi/index.php?lang=fi Mediataitokoulun sivuilta voi mm. tilata painettuja aineistoja ilmaiseksi.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

LIITTELUETTELO

LIITE 1

SARJAKUVATEHTÄVÄN SARJAKUVARUUDUKKO

LIITE 2

SARJAKUVATEHTÄVÄÄN KIUSAAMISTILANNEKORTIT

LIITE 3

UNELMA KAUPUNKIVAARASSA, ILKIVALTAKORTIT

LIITE 4

TULEVAISUUSPAJA

LIITE 5

SANAT PELEIHIN

LIITE 6

SEX, DRUGS &? - tietovisa nuorille

LIITE 7

Po1ntin päihdepullonpyöritys kortit

LIITE 8

Po1ntin päihdepullonpyöritys kortit

LÄHTEET

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

LIITE 1 Sarjakuvatehtävän sarjakuvaruudukko

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

LIITE 2. Sarjakuvatehtävään kiusaamistilannekortit Askartele näistä sanoista mieleisesti kortit harjoitteeseen.

PILKKAAVIEN JA UHKAAVIEN VIESTIEN KIRJOITTAMINEN NETTIIN ESIINTYMINEN NETISSÄ TOISEN NIMELLÄ KAVERIPORUKASTA ULKOPUOLISEKSI JÄTTÄMINEN ILKEÄT PUHEET SELÄN TAKANA TOISEN LYÖMINEN JA TÖNIMINEN ULKONÄÖN PILKKAAMINEN TOISEN NIMITTELY TOISEN OMAISUUDEN RIKKOMINEN VALOKUVIEN MUOKKAAMINEN JA LEVITTÄMINEN NETISSÄ PILKKAVIDEON LEVITTÄMINEN NETISSÄ TOISEN SULKEMINEN RYHMÄN TAI KESKUSTELUN ULKOPUOLELLE

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

LIITE 3. Unelmakaupunki vaarassa, Ilkivaltakortit Askartele näistä faktoista mieleisesti kortit harjoitteeseen.

RIKOTTU POSTILAATIKKO 50€ PIENEN PUURAKENNUKSEN TÖHRIMINEN GRAFFITEILLA 5000€ RIKOTUNIKKUNAN UUSIMINEN 970€ RIKOTTU ROSKAKORI

600 €

RIKOTTU LINJA-AUTOPYSÄKKI

5000€

TÖHRITYN SÄHKÖKAAPINPUHDISTUS POLTETTU HYÖTYKERÄYSPISTE RIKOTTU PUISTONPENKKI

300€

7000€ 1500€

RIKOTTU NÄYTEIKKUNA

2000€

JÄTEKATOKSEN POLTTO

5000 €

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

LIITE 4. Tulevaisuuspaja

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

LIITE 5. Sanat peleihin KALJAMAHA JUODA SALAA LESKI 1. TIRKISTELIJÄ 2. KEUHKOSYÖPÄ 3. RINTALIIVIT

KUMMI BIOLOGIA ALKOHOLI NIKOTIINI OPISKELU

4. TAMPPOONI 5. TÖHERRYS

SNAPCHAT

VANDALISMI

KELA

GRAFFITTI TUHOPOLTTO TUNNUSTUS HÄKELTYÄ KONDOMI KOTIRAUHA ANOREKSIA

NUORISOTALO

KOULUKIUSAAMINEN

PO1NT

1. VÄLITUNTI

PYROMAANI HUUME VAPAA-AIKA SOME IHMISSUHTEET VÄKINÄINEN INSTAGRAM 1. JUORUTA

NETTIPOLIISI

2. NARKOMAANI LIIKUNTA

HARRASTUS KANNABIS

SOME

4. ALKOHOLISTI 5. APPIVANHEMMAT 1. KETJUPOLTTAJA 2. VARATTU 3. HARHA

KOFEIINI

5. SIKARI

LANIT

SIIVOTON

HYGIENIA

MUSIIKKI

MURROSIKÄ

SPOTIFY

VIILTELY

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

3. SÄNKI

4. TÄRISTÄ

BULIMIA KATUTAIDE

2. NUUSKA

HULTTIO ILKIVALTA

3. SUUKKO

SIITTIÖ

4. MINIÄ

3. VAISTO

5. HIMOKAS

4. ILMAVAIVA

1. VARAS 2. USKOLLINEN

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

5. TUPAKKA-ASKI KOFEIINI MARIHUANA

LIITE 6. SEX, DRUGS & ? -tietovisa nuorille 1. Kuinka kauan kestää seitsemän keskiolutpullon (33cl) sisältämän alkoholimäärän poistuminen elimistöstä 70 kiloa painavalta mieheltä? a) 7 tuntia b) 10 tuntia c) 12 tuntia d) 14 tuntia 2. Amfetamiinin yliannostus vaikuttaa siten, että? a) Ruumiinlämpö laskee b) Hengityskeskus voi lamaantua c) Verenpaine ja pulssi nousevat d) meno sen kun paranee 3. Jos käyttää 15 grammaa nuuskaa päivässä, saat annoksesta yhtä paljon nikotiinia kuiin henkilö, joka polttaa päivässä... a) 5 savuketta b) 10 savuketta c) 20 savuketta d) 30 savuketta 4. Sukupuolitaudeilta suojaa tehokkaimmin...

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

a) Kierukka b) Liukuvoide c) Peseytyminen d) Kondomin käyttö 5. Päivystykseen tulleista 15-29-vuotiaista puhalletuista tapaturma ja väkivaltapotilaista alkoholin vaikutuksen alaisena on... a) Joka sadas b) Joka kymmenes c) joka toinen d) Lähes 80%:ia 6. "Nainen ei voi juoda kuin mies" tarkoittaa muun muassa, että samasta määrästä alkoholia nainen päihtyy voimakkaammin kuin mies. Miksi? a) Naisten mahalaukku on pienempi b) Naiset suhtautuvat negatiivisemmin juomiseen c) Naisten elimistön vesitilavuus on pienempi d) Naisten virtsarakko on pienempi 7. Kannabis lisää... a) Makeanhimoa b) Lihasvoimaa c) Energisyyttä

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

d) Nopeutta 8. Kaikista rattijuopoista, jotka ovat olleet osallisina kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa, 15-24-vuotiaita on...? a) Noin 10% b) Noin 25% c) Noin 40% d) Noin 60% 9. Tupakoinnin seurauksena kuolee maailmanlaajuisesti noin 6 miljoonaa ihmistä vuodessa. Kuinka suuri osa tupakoitsijoista kuolee ennenaikaisesti tupakan aiheuttamaan sairauteen? a) Joka toinen b) Joka kolmas c) Joka viides d) Joka kymmenes 10. Nuorten myrkytyskuolemien yleisin aiheuttaja on...? a) Alkoholi b) Kodin kemikaalit c) Lääke- ja huumausaineet d) Sienet ja kasvit e) Häkä

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

LIITE 7 Päihdepullonpyöritys -pelin Tarua vai Totta –väittämät. Tulosta väittämät ja oikeat vastaukset vain ohjaajalle. TOTUUS TOTTA



1. Tupakka aiheuttaa ihon ennenaikaista vanhenemista ja aknea Tupakointi heikentää pintaverenkiertoa ja aineenvaihduntaa, sen myötä iho ei uusiudu normaalisti.

TOTTA



2. Tupakointi lisää hammaskiven muodostumista Tupakoivien suussa tapahtuu limakalvomuutoksia, joiden seurauksena hammaskivi pääsee kehittymään.



3. Tupakan vieroitusoireena on muun muassa ruokahaluttomuutta VÄÄRIN Kannabiksen yhtenä vieroitusoireena on ruokahaluttomuus, tämä riippuu laajalti myös käytön määrästä. On arvioitu, että noin 10 % käyttäjistä tulee riippuvaiseksi kannabiksesta. 4. Kannabispäihtymys alkaa muutamien tuntien kuluttua aineen polttamisesta Poltettaessa kannabista päihtymys tulee sekuntien sisällä ja kestää muutamia tunteja.

VÄÄRIN



5. Tupakointi aiheuttaa 15 % maailmanlaajuisesti syöpätapauksista VÄÄRIN Tupakka aiheuttaa tuplaten tämän, eli 30 % maailmanlaajuisesti syöpätapauksista TOTTA



6. Kannabis vahvistaa alkoholin vaikutusta Myös joidenkin muiden päihteiden vaikutusta ja saattaa altistaa sen vuoksi päihderiippuvuuksille

VÄÄRIN



7. Alkoholi on laiton päihde Alkoholi on laillinen, mutta sen käyttöä, valmistusta ja myyntiä rajoitetaan alkoholilailla. 8. Humalan voimakkuuteen vaikuttaa sukupuoli

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

TOTTA



Naiset humaltuvat samasta alkoholimäärästä enemmän kuin miehet, sillä kehon suuremman rasvapitoisuuden vuoksi alkoholi jakautuu naisissa pienempään vesitilavuuteen. Näin veren alkoholipitoisuus nousee suuremmaksi. 9. Nuoren alkoholinkäyttö saattaa aiheuttaa jo TOTTA muutamassa kuukaudessa haima- tai maksasairauden Nuoren alkoholinkäyttö saattaa aiheuttaa jo muutamassa kuukaudessa maksa- ja haimasairaudet, jotka aikuisille syntyvät vasta usean vuoden juomisesta, koska nuoren elimistö reagoi herkemmin päihteisiin. 10. Alkoholi vaikuttaa uneen TOTTA Alkoholi lyhentää nukahtamiseen kuluvaa aikaa. Mutta jo pienikin veren alkoholipitoisuus – alle 0.5 promillea – vähentää REM-unta iltayöstä ja lisää vastaavasti syvää hidasaaltounta. Unta häiritsevät runsaat siirtymät univaiheesta toiseen, ja uni muuttuu katkonaiseksi: nukkuja heräilee yhtenään. TOTTA



11. Hajuveden käyttö voi olla merkki huumeiden käytöstä Hajusteita ja suitsukkeita käytetään liioitellusti kannabiksen hajun peittämiseksi.

VÄÄRIN



12. Juoma ei ole alkoholihuoma, jos sen etyylialkoholi määrä on alle 4,5 promillea Alkoholijuomiksi lasketaan kaikki 2,8 promillea ylittävät, sen alle jäävät eivät ole alkoholijuomia



13. Krapulan voi välttää nauttimalla c-vitamiinia alkoholin yhteydess VÄÄRIN Krapulan voi välttää vain jättämällä juomatta alkoholia humalaan saakka TOTTA



14. Huumeiden käyttö on rikos, josta jää merkintä poliisin rekisteriin Myös hallussapito on rekisteriin jäävä merkintä 15. Alkoholia ei saa nauttia puistoissa tai vastaavissa paikoissa Alkoholia saa nauttia puistoissa, kunhan se ei häiritse muita puistoa käyttäviä henkilöitä. Järjestyslaki ei kiellä tätä, vaikka kieltää alkoholin nauttimisen yleisellä paikalla taajamassa ja julkisen liikenteen kulkuneuvoissa.

VÄÄRIN



Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017



16. Tupakan hallussapito on laissa kielletty alle 18-vuotiailta Mutta se ei ole rangaistavaa. Vanhemmilla on oikeus ottaa lapseltaan pois savukkeet, koska he vastaavat lapsensa hyvinvoinnista 18-vuoteen saakka.

TOTTA

17. Kannabiksen pitkäaikainen käyttö voi lisätä riskiä sairastua skitsofreniaan Myös riski sairastua masennukseen lisääntyy kannabiksen pitkäaikaisesta käytöstä

TOTTA

17. Pitkäaikainen kannabiskäyttö ei näy huumeseulassa enää viikon jälkeen Pitkäaikainen kannabiksen käyttö näkyy jopa yli kuukauden viimeisestä käytöstä

VÄÄRIN

18. Huumeet jaetaan kolmeen eri luokkaan Luokat ovat Rauhoittavat aineet, johon kuuluvat opiaatit, kuten heroiini, piristeiksi luokitellaan kokaiini, crack ja amfetamiinit ja hallusinogeenit edustavat ekstaasi ja LSD.

TOTTA

19. Alkoholijuomat valmistetaan synteettisesti Alkoholijuomat valmistetaan luonnontuotteista käyttämällä tai tislaamalla

VÄÄRIN

20. Suomessa kuolee vuosittain 1000 ihmistä alkoholin vuoksi Suomessa alkoholin käytöstä johtuvia kuolemia on vuosittain n. 3000 ja alkoholiin liittyviä tapaturma- ja väkivaltakuolemia on n. 1000 21. Alkoholin vieroitusoireet voivat olla hengenvaarallisia Vieroitusoireet voivat olla voimakkaita ja jopa hengenvaarallisia. Runsaan kertajuomisen seurauksia, joiden takia hakeudutaan hoitoon, ovat oksentelu, elimistön kuivuminen, hengitysvaikeudet, tajuttomuus ja delirium.

VÄÄRIN

22. Naisten suurkulutuksen raja alkoholiannoksissa on kerralla 3 annosta tai enemmän tai yli 16 annosta viikossa Suurkuluttaja on nainen, joka nauttii kerralla 5 alkoholiannosta tai enemmän tai nauttii yli 16 alkoholiannosta viikossa.

VÄÄRIN

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

TOTTA



23. Miesten suurkulutuksen raja alkoholiannoksissa on VÄÄRIN kerralla 8 annosta tai enemmän tai yli 23 alkoholiannosta viikossa Suurkuluttaja on mies, joka nauttii kerralla 7 alkoholiannosta tai enemmän tai nauttii yli 24 alkoholiannosta viikossa. 24. Tupakointi vaikuttaa fyysiseen kuntoon Tupakointi laskee fyysistä kuntoa, koska tupakointi aiheuttaa verenkierron häiriöitä, sydänoireita ja hengitystietulehduksia.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

TOTTA



25. Tupakointi on miehekkyyden osoitus Tupakoinnin miehisiä ominaisuuksia vahvistava vaikutus on kuitenkin harhaluulo, sillä tupakointi on päinvastoin miesten potenssin heikkenemisen keskeisimpiä aiheuttajia.

VÄÄRIN

26. Tupakka ei vaikuta lasten saamiseen Hedelmällisyyden kannalta tupakointi on vahingollista. Lapsettomuuden riski kasvaa noin 35 %, jos nainen tupakoi. Yli 20 savuketta päivittäin polttavien naisten hedelmällisyyden on todettu laskevan puoleen tupakoimattomiin verrattuna.

VÄÄRIN

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

LIITE 8 Tehtäväkortit – Po1ntin päihdepullonpyöritys -peliin TEHTÄVÄ Tulosta tehtäväkortit peliä varten. Tehtävien tarkoituksena on:     

Kännilasit havainnollistavat noin 2 promillen humalatilaa Hengittämällä pillin kautta voidaan havainnollistaa keuhkoahtaumaa. Voidaan suorittaa vaihtoehtoisesti jokin toinen soveltuva tehtävä. Tupakka-aski maksaa noin 6€ Arvojana (vasemmalle vastaan olevat ja oikealle puolesta olevat). Jokainen perustelee valintansa. - Tupakointi vie turhaan rahaa - Ensimmäinen huumekokeilu voi koukuttaa - Mietojen alkoholijuomien käyttö ostaminen pitäisi sallia yli 16-vuotiaille - Kannabis tulisi laillistaa - Päihteiden käyttö ei näy ulkonäössä 1. Kulje suoraan lattiaan / maahan piirretty viiva kännilasit päässä.



2. Hengitä pillin kautta 2 minuuttia. Tehtävän kautta voi havainnoida keuhkoahtaumaa. Jos kaksi minuuttia tuntuu liian pitkälle ajan voi lyhentää. 3. Valitse itsellesi kolme kaveria, saitte juuri tupakkapaikan siivousvuoron.



4. Jos poltat viikossa joka päivä askin tupakkaa, paljonko sinulla suunnilleen menee siihen rahaa? Mitä voisit sen sijaan hankkia sillä rahalla? Rahaa menee noin 35 euroa 5. Pikavoitto! 6. Pikavoitto! 7. Pikavoitto!



8. Haista ohjaajan antamaa esinettä silmät sidottuna, mitä se tuo mieleen? Haisteltavia esineitä voivat olla hajuvedet, ruuat, tupakantumpit, kynsilakanpoistoaine jne. jokainen ohjaaja voi keksiä itse esineet.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

9. Keksi kolme tapaa kieltäytyä päihteistä. 10. Koko porukka muodostaa arvojanan. Vasemmalle siirtyvät vastaan olevat ja puolesta olevat siirtyvät oikealle.      

Tupakointi vie turhaan rahaa. Ensimmäinen huumekokeilu voi koukuttaa. Huumeiden käyttö voi aiheuttaa vielä vuosienkin päästä muutoksia mielessä. Mietojen alkoholijuomien ostaminen pitäisi sallia yli 16-vuotiaille. Päihteiden käyttö ei näy ulkonäössä. Väittämästä keskustellaan yhdessä, kun jono on muodostettu. 11. Kerro, mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen näistä sanoista: Humala, kotibileet, laki 12. Kerro, mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen näistä sanoista: Kannabis, imppaaminen, kaveri 13. Kerro mistä voit hakea apua päihteiden käytön lopettamiseen.



14. Heitä viisi palloa koriin kännilasit päässä. Alkoholi vaikuttaa koordinaatiokykyyn 15. Pikavoitto!



16. Muodostakaa jono, kortin saanut kulkee kännilasit päässä mutkitellen jonon päästä päähän. Alkoholi heikentää tasapainoaistia ja koordinaatiokykyä 17. Pikavoitto!. 18. Esitä humalaista. 19. Esitä pantomiimi tupakan polttamisesta. 20. Keksi päihdevalistus ajatus tai lause. 21. Selitä ryhmällesi nämä sanat: Siideri, kolari, perjantai-ilta 22. Pikavoitto!

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

23. Pikavoitto! 24. Pikavoitto! 25. Pikavoitto!

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017

LÄHTEET Sajaniemi, Asta 2011. Draamapeli kansalaiseksi kasvamisen välineenä vahingontekojen estämisessä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulun perustutkinnon opinnäyttetyö. Koskinen Sanna & Elina Nummi, 2004, Opettajan opas, Sallittu kaupunki, https://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/sallittu_kaupunki_opettajan_opas.pdf Selvästi hot- päihdekasvatusmateriaali 2017. Viitattu 7.11.2017. http://www.preventiimi.fi/wpcontent/uploads/sites/28/2015/11/Selvasti_Hot.pdf Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue, perus-opetus ja nuorisopalvelut 2015. Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla- jatkohanke. Anna Erkko & Marjo Hannukkala, Mielenterveys voimaksi – ohjaajan käsikirja, 2015, Suomen mielenterveysseura Kuvia minusta ja sinusta, 2013, Tuottaja: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, TeliaSonera, Väestöliitto, Mediakasvatusseura, Opetusalan ammattijärjestö ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus https://www.mediakasvatus.fi/materiaali/kuvia-minusta-ja-sinusta/ Ihmisoikeusliitto, Ihmisoikeudet.net http://www.ihmisoikeudet.net/ihmisoikeuskasvatus/menetelmat-jamateriaalit/menetelmaoppaat/

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lähipalvelun kehittäminen Kuopion maaseutualueilla -hanke 1.10.2015–30.9.2017