Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 6/2021

NRO 6 17.8.2021

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948

Aina työn tekijän puolella www.py-lehti.fi

74. vsk. • jakelu 150.000 kpl

s. 33

Harvinaisen kultturelli piilopirtti – joka ei tosin ole edes kovin piilossa

Tyytyväiset tyylityöläiset

s. 23

s. 29

Eerolan Mikan safareilla on useampi kulkupelivaihtoehto

Soile ja Satu päättivät, että Tampereen katukuvaan tarvitaan lisää tyyliä ja värejä. Tästä syntyi yhteisyritys Asustamo ja sen päätuote eli Tyylipäivitys. Siinä käydään perusteellisesti läpi asiakkaan olemassa oleva garderoobi, sekä annetaan sen omistajalle apua pukeutumiseen ja tyyliseikkoihin.

Kaiken tavoitteena on varma ja rento olo sekä vähemmän stressiä pukeutumisesta. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi seuraamassa yhtä tyylimuutosta. Sitä tehtiin hymyssä suin.

Uusi luotsi joutui heti tosimyrskyyn

s. 11

Juuso Laamanen sai kipparoitavakseen yhden Suomen suurimmista urheiluseuroista keskellä pandemiaa. Kooveen talouden kannalta korona on ollut surkea asia, mutta toisaalta se on saanut seuran eri lajiosastot entistä tiiviimpään yhteistyöhön.

Samalla se on pistänyt seuran miettimään myös kokonaan uudenlaisia yhteistyökuvioita yritysten suuntaan. Eniten Laamanen on huolissaan siitä, mitä vaikutuksia pitkittynyt pandemia aiheuttaa nuorille.

s. 40

Keikkoja kaivannut duo päätti panostaa markkinointiin

KAIKKI AJONEUVOTEIPPA UKS E T Y KS I L ÖLL I SE S T I SUU NNI T T E L US TA T OT E U T U K SE E N, TA K U UT Y Ö NÄ .

Puh. 010 397 8600 info@ajaksline.fi www.ajaksline.fi

2

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

Aina työn tekijän puolella

PÄÄKIRJOITUS 17.8.2021

Työllisyys puhuttaa

P

irkanmaan Yrittäjille tulleet palvelupyynnöt indikoivat yrityskentässä selvää muutosta koronan jälkeiseen aikaan. Monista kysytyistä asioista kaksi tuntuu olevan ylitse muiden: Yritystoiminnan lopettaminen tai myynti sekä monien yritysten paheneva työvoimapula.

Taloudessa menee tällä hetkellä varsin hyvin, ja kehitys sen kuin kiihtyy sekä kotimaisen että kansainvälisen elvytyksen vuoksi. Toisaalta esimerkiksi ravintolaja tapahtuma-alaa vaivaava epävarmuus on saanut monet näiden toimialojen ammattilaiset vaihtamaan tai ainakin harkitsemaan alanvaihoa.

Hoiva-ala ja sote-uudistuksen sinne tuoma epävarmuus on sitten täysin oma lukunsa. Myös siellä arvioidaan työvoiman siirtymistä muille toimialoille. Pirkanmaalla on lisäksi aloja, joilla on jatkuva rakenteellinen työvoimapula. Työvoimapula näkyy myös maakunnan keskusalueen ulkopuolella, missä yritysten on vaikeuksia löytää sekä pitää työvoimaa. Huonoa on sekin, että sekä pitkäaikaistyöttömyys että rakennetyöttömyys näyttävät edelleen lisääntyvän.

Jos Pirkanmaan työllisyystilannetta vertaa vuoden takaiseen epidemian synkimpään aikaan, tilanne on parantunut merkittävästi. Työttömyysluvut ovat selvästi paremmat, mutta tilanne on silti huolestuttava. Meillä on työttömänä yli 7 000 alle 30-vuotiasta ja yli 9 000 yli 50-vuotiasta. Määrä on iso. Se vastaa esimerkiksi koko Akaan kaupungin väkilukua. Edellä mainituissa luvuissa ei ole mukana erilaisissa työllistämistoimenpiteissä mukana olevia henkilöitä.

Kaikesta tästä voidaan päätellä, että työvoimapula ja korkea työttömyys ovat yhtäaikaisia ilmiöitä. Tämä kohtaanto-ongelma on vakava uhka taloutemme kasvulle ja kilpailukyvylle. Yrityksille työvoimapula on uhka, sillä

ilman tekijöitä se ei voi vastata lisääntyneeseen kysyntään, mikä taas rajoittaa nyt tarjolla olevaa kasvua.

Loppuviimein ongelma koskee meitä kaikkia, sillä ilman yritysten menestystä kansantaloutemme ei kasva ja korona-aikana lisääntynyttä velkaongelmaamme ei voida helpottaa. Kun kasvu Suomessa ei onnistu, yritykset investoivat ulkomaille, ja tämä osuus on sitten pois meidän verotuloistamme. Lisäksi meidän on myös vaikea saada ulkomaisia investointeja.

Toisaalta meillä on iso joukko työikäisiä ihmisiä vailla työtä. Tämä lisää entisestään sosiaalimenojamme. Hyvinvointiyhteiskuntamme ei voi perustua velanotolle.

Työn tekeminen pitää saada houkuttelevaksi ja kannattavaksi. Yritysten näkökulmasta rekrytointi ei saisi olla kohtuuton riski. Myös työperäistä maahanmuuttoa pitäisi edistää nyt konkreettisin toimenpitein sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Kaikkiin tälläkin hetkellä avoinna oleviin työpaikkoihin kun ei ole löytynyt tekijöitä kotimaasta – valitettavasti.

Olemme mitä mieltä tahansa työperäistä maahanmuuttoa pitää nyt konkreettisesti edistää myös alueellisesti. Oppilaitoksissa ja eri toimijoiden välillä tehdään hyvää yhteistyötä Pirkanmaalla. Sitä pitää edelleen tiivistää ja luoda yhteinen suunta ja keinot toimenpiteistä. Kyllä me täällä sen osaamme.

päätoimittaja

ELOKUU 2021

SISÄLTÖ

s. 4

Kuntavaalit menivät yrittäjien kannalta komeasti

s. 8

Viini haluttiin elintarvikeliikkeisiin jo 30 vuotta sitten Lakilaarin aiheena osakaslainat

s. 10

Tässä nousee erään formulakuskin talon hirsikuorma

s. 14

Innovaatiotutkassa on asiaa puusta

s. 16

Kesätyöyrittäjyysseteli oli menestys

s. 18

Yrittäjyysteemaviikkoon osallistuu jokainen luokka

s. 20

Kesätyönä vesiensuojelu

s. 21

Lounasvieraana Pälkäneen tuore kunnanjohtaja

s. 22

Kovalan visan 20 kiperää kysymystä

s. 35

Hämeenkyröläiskahvilan yksi erikoisuus on Tipu-tv

s. 37

● JAKELU

Posti Jakelumäärä 150 000 kpl

Aina työn tekijän puolella Pirkanmaan Yrittäjät ry, Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere puh. (03) 251 6500 www.py-lehti.fi www.yrittajat.fi/pirkanmaanyrittajat

● JAKELUPÄIVYSTYS ● TOIMITUS

Vastaava päätoimittaja Pasi Mäkinen Toimitussihteeri Ville Kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi

Postin varhaisjakelu / Pirkanmaa p. 0100 3355 (pvm/mpm) arkisin klo 6–16 viikonloppuisin klo 6–12 www.aamulehti.fi/asiakastuki

● MEDIAMYYNTI

s. 37

s. 14

s. 21

s. 22

Mediatoimisto Dorimedia Oy Leena Kolehmainen-Naaralainen yrittäjä, p. 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Myyntiassistentti: Pinja Kolehmainen (vanhempainvapaalla) Myyntipäälliköt: Erja Joentausta​ p. 050 374 9444 Timo Hyvönen p. 050 468 2290 Kimmo Vaittinen p. 050 306 2228 (Pirkanmaan Yrittäjäjärjestön jäsenyydet) etunimi.sukunimi@dorimedia.fi

● JULKAISIJA Pirkanmaan Yrittäjät ry Toimitusjohtaja Pasi Mäkinen ● PAINOPAIKKA Sanoma Manu Tampere 2021 ● ULKOASU Ilmoitukset ja sivutaitto Ahaa Mediapalvelut Oy p. 044 357 1100 ● AINEISTOT

aineistot@dorimedia.fi

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

INTERSPORT LIELAHDESTA

parhaat sporttimerkit moneen menoon.

Helkama E-Hybrid Shimano STEPS E6100 keskimoottorilla varustettu hybridipyörä 28" renkailla.

504Wh akku ja Shimano Alivio 9-vaihdetta takaavat keveitä kilometrejä jopa 180 km.

Shimano hydrauliset käsijarrut.

2799,-

Icepeak Korbyn / Konan Softshelltakki lapsille

39,90 (59,90)

ERÄ!

129,Halti Kohta DX takki naisille

veden- ja tuulenpitävä drymaxx, värit oranssi ja kelt.

(220,-)

Helkama TE5L Di2

Upea sähköpyörä automaattivaihteistolla! Tehokas Shimano Steps E6100 moottori, 504 Wh akku on riittoisa niin retki- kuin työmatkaajoon, jopa 180km. Hydrauliset levyjarrut.

Ghost e-Teru Essential

Bosch Performance -moottorilla varustettu maastopyörä, Shimano Alivio 9-vaihteisto, runkokoot M ja XL.

3049,-

Crescent Elis E-Going

Miesten sporttinen hybridipyörä Shimano Alivio 9 -vaiht. Crescentin kehittämä EGOINGkeskimoottori takaa tasaisen ajotuntuman.

Työmatkapyöräilijän unelma!

Crescent Skans 7-vaiht.

Naisten 28” alurunkoinen citypyörä.

1990,- 639,-

2649,Ghost Nirvana Tour Universal

Laadukas maastopyörä Sram X01 Eagle 12-vaiht. ja Rock Shox Recon RL 120mm joustokeula.

Helkama Ella 7-vaiht.

Tyttöjen 24"citypyörä jalkajarrulla.

1599,- 469,Cannondale Habit Neo 4

Hiilikuiturunkoinen maastopyörä Bosch Line CX moottorilla ja Shimano Deore 12 -vaiht. 500 Wh akku, runkokoko L.

5599,-

LIELAHTI Harjuntausta 5, Tampere, p. (03) 4560 900

PALVELEMME MA-PE 10-20, LA 10-17, SU 11-17

3

4

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

Lähes joka kolmas Pirkanm – Sastamalassa jopa yli puolet valtuustossa koostuu yrittäjistä Kesäkuussa järjestetyissä vaaleissa kaupunkien ja kuntien valtuustoihin nousi ennätysmäärä yrittäjiä Pirkanmaalla.

Kaikkiaan paikan valtuustoissa saavutti maakunnassa 229 yrittäjää.

Koska kaikkiaan valtuutettuja valittiin maakunnassa 773, yrittäjien osuus valtuutetuista on 29,6 prosenttia. Se on enemmän kuin neljä vuotta sitten, jolloin yrittäjävaltuutettuja oli 26 prosenttia valituista.

E

hdollakin yrittäjiä oli nyt enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa. Vuonna 2017 valtuustoihin pyrki 546 yrittäjävaltuutettua, nyt 720. Suhteellisesti kaikista eniten yrittäjävaltuutettuja valittiin valtuustoon Sastamalassa, missä valtuutettujen enemmistö koostuu tulevalla istuntokaudella yrittäjistä. Kunnan 43 valtuutetusta yrittäjiä oli peräti 22 (51,2%).

Komeita lukuja ja kosolti haravia

Yli 40 prosentin valtuustokoostumukseen yrittäjät pääsivät myös Parkanossa (48,4%), Ikaalisissa (48,1%), Urjalassa (43,5 %), Vesilahdella (42,9%) sekä vielä neljä vuotta sitten Keski-Suomeen kuuluneessa Kuhmoisissa (42,9%). Edellisissä kuntavaaleissa yli 40 prosentin yrittäjien valtuustoasteet nousivat Pirkanmaalla ainoastaan Parkanossa ja Ikaalisissa. Tampereen kaupunkiseudun kunnista yli 30 prosentin yrittäjävaltuustoihin päästiin Lem-

päälässä (31,4%) sekä Kangasalla (31,4%).

Kaikista heikoimmin yrittäjät ovat edustettuina Valkeakosken ja Tampereen kaupunginvaltuustoissa. Valkeakoskella yrittäjävaltuutettujen prosenttiosuus oli vain 16,3 ja Tampereella 16,4. Pirkanmaan suurimman kaupungin 67-henkisen valtuustoon yrittäjiä valittiin vain 11. Toisaalta Tampereellakin yrittäjävaltuutettujen prosenttiosuus kasvoi. Neljä vuotta sitten osuus oli vielä heikompi, 13 prosenttia.

Monessa kunnassa Pirkanmaan Yrittäjien jäsenehdokas nousi myös koko kunnan ääniharavaksi. Tässä onnistuivat esimerkiksi Jocka Träskbäck (kok.) Lempäälässä, Kauko Turunen (kd.) Parkanossa, Ari Arvela (kesk.) Vesilahdella, Juha Soikka (kok.) Juupajoella sekä Mikko Ristimäki (kesk.) Urjalassa.

Virrat 37,0% Kihniö 28,6%

Parkano 48,4% Ruovesi 38,1%

Ylöjärvi 19,6%

Ikaalinen 48,1%

Kuva: Antti Puhakka

Tampere 16,4%

Hämeenkyrö 31,4%

Nokia 20,9%

Sastamala 51,2%

Pirkkala 20,9%

Vesilahti 42,9%

Punkalaidun 28,6%

Lempäälä 32,6%

Akaa 25,7% Urjala 43,5%

Kangasala 31,4%

Valkeakoski 16,3%

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

5

aan valtuutettu on yrittäjä Tästä on hyvä jatkaa

Pirkanmaan Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Maria Virtanen uskoo, että runsas yrittäjävaltuutettujen määrä on kuntien elinvoimaisuuden kannalta hyvä asia.

– Vaaleissa saatu tulos antaa erinomaiset lähtökohdat kuntien kehittämiseen, sillä kunnan ja siellä toimivien yritysten hyvinvointi kulkevat käsi kädessä, kuntavaaliasioista vetovastuun Pirkanmaan Yrittäjissä ottanut Maria Virtanen kertoo. Hän

MänttäVilppula 19,4%

muistuttaa, että yrittäjäjärjestö on luonnollisesti poliittisesti täysin sitoutumaton, mutta haluaa tukea kaikkia maakunnan luottamushenkilöitä tekemään mahdollisimman yrittäjäystävällistä politiikkaa esimerkiksi koulutuksin. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA ANTTI PUHAKKA

Pirkanmaan kartaan on merkitty yrittäjävaltuutettujen prosentuaalinen osuus jokaisessa kunnassa.

Juupajoki 35,3%

Orivesi 22,6%

Jokainen ääni tottavie ratkaisee Kuten aina, myös näissä vaaleissa voittajia oli vähän joka oksalla.

Prosentuaalisesti kannatustaan nostivat eniten perussuomalaiset, joille tosin edelliset vuoden 2017 kuntavaalit osuivat melkoiseen aallonpohjaan. Kokoomus puolestaan tempaisi itsensä melko selvällä erolla koko valtakunnan ykköspuolueeksi, kuntavaaleissa jo aika monennetta kertaa peräkkäin.

Isoista puolueista myös keskustassa saatettiin tosin huokaista helpotuksesta, sillä moni povasi entiselle maalaisliitolle rumempiakin kannatuslukuja. Ehkä selvimmin vaaleissa takkiinsa otti vihreät, joskin sekin säilyi edelleen kaksinumeroisissa lukemissa.

Myös pääministeripuolueena kaikista kovimpaan opposition piinapenkkiin jatkuvasti joutunut SDP voi olla saavuttamaansa tulokseen melko tyytyväinen, joskin Tampereen ultratiukan kisan hopeamitali varmasti harmittaa. Kalsean säväyksen kyseiseen kamppailuun toi se, että kokoomuksen voittoisaan tulokseen vaadittiin vain muutamia viikkoja aikaisemmin menehtyneen, ja täten jo ehdokaslistoille pysyvästi tallentuneen Peter Löfbergin vaalissa saamat 160 ääntä.

Valtakunnallisesti vaalien suurin häviä oli kansandemokratia. Äänestysprosentti kun putosi edellisestä kerrasta peräti 3,8 prosent-

KO M M E N T T I tia ja jäi vaivaiseen 55, 1 prosenttiin, joka on historiallisen alhainen. Äänestysoikeuttaan jätti käyttämättä jopa reilut kaksi miljoonaa siihen oikeutettua suomalaista.

Valtakunnallisestikin ajatellen, näiden vaalien huimin kisa käytiin Tampereella, missä näyteltiin livelähetyksessä oppitunti siitä, kuinka jokaikinen ääni tottavie on merkityksellinen. Kokoomuksen ja demarien pormestarimittelö jäi lopulta maanantain tarkastuslaskelman jälkeen kiinni 15 äänestä, joka on tämänkokoisessa kaupungissa kyllä historiallisen pienin. l VILLE KULMALA

Verkostot yrittämisen voimavarana – Syyskuun alkupuolella järjestettävät yritystreffit pidetään hybriditilaisuutena

Kuhmoinen 42,9%

Pälkäne 22,2%

Pirkanmaan TE Yrityspalvelut kumppaneineen järjestää syyskuussa kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille ja yrittäjyyden alkutaipaleella oleville suunnatun yritystreffitilaisuuden. Nimensä mukaisesti kyseessä on verkostoitumisen ympärille rakennettu asiapitoinen, tietoa, toivoa ja hyviä kontakteja tarjoava inspiroiva iltapäivä. Pirkanmaan Yritystreffeistä kiinnostuneiden kannattaa jo nyt pistää muistiin päivämäärä 3. syyskuuta, ja tarkemmaksi kellonajaksi voi täsmentää vielä 12–16. Fyysisesti tapahtuma järjestetään KalevanrinteenTechnopoliksella, mutta osallistua voi myös virtuaalisesti.

P

irkanmaalla on noin 18 000 yksinyrittäjää, joista arviolta 12 000 selkeästi kasvuhakuista. Näistä noin puolet on ilmaissut halunsa työllistää. Työllistämisen kynnys on tunnetusti korkea siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi, kuitenkin töitä on usein liiaksikin. Oletko miettinyt työkuorman jakamisen eri vaihtoehtoja? Aivan kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, vaikka yksin yrittääkin. Yritystreffeillä kumppaneita ja kanssakulkijoita löytyy niin muista yrittäjistä, kuin erilaisista palveluntarjoajistakin.

Tärkeitä kysymyksiä MONELLA PUOLUEELLA oli aihetta nostaa kuplajuomaa kuntavaalien tuloksen selvittyä. Kuten aina, myös nyt voittajaksi julistautui vähän joka leiri. Nukkuvien puolue oli tosin suurin puolue 44,9 prosentin kannatuksellaan. Se oli myös eniten kannatustaan nostanut puolue. Torkkujat keräsivät jopa 197 674 ääntä enemmän kuin 2017.

KUNTA- JA ELINKEINOASIOIDEN päällikkö Maria Virtasen mukaan Pirkanmaan Yrittäjissä ollaan vaalitulokseen tyytyväisiä. – Jo aiemmin keväällä oltiin tyytyväisiä siihen, että sekä nais- että miesyrittäjät eri puolueista lähtivät innokkaasti ehdolle. Ja nyt voimme tyytyväisenä todeta, että yrittäjien näkemyksille riitti luottoa myös äänestäjien joukossa, Virtanen toteaa.

Korona-aika on koetellut meitä kaikkia. Fyysisiä asiakaskontakteja on ollut pakko rajoittaa, ja suomalainen yhteiskunta on tehnyt mahtavan digiloikan. Vuosi on ollut vaikea hyvinkin monella toimialalla ja Pirkanmaallakin yli 2000 yksinyrittäjää on joutunut turvautumaan yrittäjän työttömyysturvaan. Usko tulevaan ei kuitenkaan saa loppua, mikäli perusasia eli kantava liikeidea on kunnos-

sa. Palo uuteen nousuun ja yrittämään pitää saada syttymään. Miten minut löydetään, miten lisään myyntiä, miten erotun massasta? Muun muassa näitä asioita on tarkoitus pohtia yhdessä Pirkanmaan Yritystreffeillä.

Pääosassa olette te

Iltapäivän aluksi kuulemme puheenvuoroja, ja päivän teemaan meidät johdattaa Karoliina Lehtonen Boomingilta. Kuulemme lisäksi napakat puheenvuorot juuri alkavasta Pirkanmaan Yrityskummien yksinyrittäjähankkeesta, TE -toimiston Yrittäjyysbuusti 3.0 palvelusta ja Tampereen kaupungin palveluista aloittaville yrittäjille. Puheosuus päättyy mielenkiintoiseen yrittäjätarinaan siitä, miten Marika Tuominen on tehnyt twerkkaamisesta liiketoimintaa ja miten starttiraha ja Yrittäjyysbuusti ovat olleet matkalla mukana.

Päivän tärkein osuus on tietysti verkostoituminen. Pienen tauon jälkeen on vuoro Teidän, päivän päähenkilöiden, tutustua toisiinne, tar-

jolla oleviin palveluihin ja löytää niitä uusia tapoja yrittää ja toimia. Tapaamisia voi sopia etukäteen tai tulla mukaan avoimin mielin kohtaamaan kanssayrittäjiä ja haastattelemaan palveluntarjoajia virtuaalistandeille.

Tilaisuus on maksuton, mutta osallistuminen vaatii ilmoittautumisen. Ilmoittautumien aukeaa 3.8.

Parhaiten ajan tasalla pysyy seuraamalla TE-yrityspalvelut Pirkanmaan ilmoittelua Linkedinissä.

Järjestävät tahot noudattavat viranomaisten kokoontumisrajoituksia, ja osallistujamäärä paikan päällä rajoitetaan tapahtuma-aikaisten ohjeistusten mukaisesti. Virtuaalisesti mukaan mahtuu kuitenkin lähes rajattomasti osallistujia, ja osallistua voit vaikka kännykällä, jossa on kamera ja mikrofoni.

Tilaisuus striimataan valtakunnalliseen TE-Live palveluun ja tallennetaan puheosuuksien osalta. l VILLE KULMALA

6

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

Parin viikon päästä alkavalla teemaviikolla nostetaan esiin yrittäjyyttä ja työelämää – Hyviä ideoita kannattaa vastaisen varalle vinkata omiin lähioppilaitoksiin Yrittäjyys ja työelämä nostetaan keskiöön tamperelaisissa oppilaitoksissa elo–syyskuun vaihteessa. Tuolloin eli 30.8.– 5.9 vietetään valtakunnallista Yrittäjyyskasvatuksen ja työelämän teemaviikkoa. Yrittäjyys ja työelämä ovat Tampereella näkyvästi esillä aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti tapasi teemaviikkoa suunnitelleen Yritteliäs Tampere -verkoston väkeä kesälomakaudella.

T

eemaviikko järjestetään nyt kolmatta kertaa. Se tarkoittaa, että koronavapaassa maailmassa teemaviikkoa on ehditty viettää ainoastaan kerran. Syksyllä 2019 maskeista ja kokoontumisrajoituksista ei ollut tietoakaan, mutta 2020 korona sotki suunnitelmia pahemman kerran. Teemaviikon sisältöä ja yhteistyötä eri tahojen kesken laajennettiin eri opintoasteille jo viime vuonna, mutta valitettavasti se jouduttiin toteuttamaan turvallisuussyistä etäyhteyksin ja alkuperäisiä suunnitelmia rajoitetumpana. Jo tuolloin järjestävät tahot tosin toivoivat, että 2021 syksyllä teemaviikosta saataisiin kaikkien aikojen laajin.

– Ohjelmatarjontaa on kaikilla opintoasteilla, ja etäyhteydet mahdollistavat paljon, mutta suuria livetapahtumia ei nytkään voida järjestää, sanoo kehittäjäopettaja Ville Lähdesmäki teemaviikkoa järjestäneestä Yritteliäs Tampere -verkostosta.

Laaja yhteistyöverkosto

Yritteliäs Tampere – Työelämäviikon aikana kaikilla opintoasteilla tarjotaan yrittäjyyskasvatukseen liittyvää sisältöä, tapahtumia ja hyödynnetään teemaan liittyviä materiaaleja esimerkiksi opetuksen sisältönä. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa hyödynnetään sekä henkilöstön itse tuottamia vinkkejä ja materiaaleja että Nuori Yrittäjyys ry:n -sivustolta löytyvää materiaalia. Tavoitteena on, että teemaviikolla jokainen lapsiryhmä toteuttaisi ainakin yhden teemaviikkoon annetun tehtävän. Perusopetuksessa pyritään siihen, että jokainen yläkoululuokka osallistuu vähintään yhteen luentoon tai työpajaan.Vaihtoehtoja on ollut tarjolla mukavasti, sillä esimerkiksi teknologiateollisuus, Proakatemia, Työlllisyys- ja kasvupalvelut, TAT ja 4H ja Nuori Yrittäjyys ovat kaikki järjestämässä omaa tarjontaansa. Tänä vuonna yhteistyökumppanina on myös Nordea-pankki.

– Osittain opot ovat jo varanneet tästä tarjonnasta tilaisuuksia ja luen-

toja koulukohtaisesti, ja loputkin varmasti valitsevat omansa, kunhan syyslukukausi saadaan käyntiin, Lähdesmäki sanoo. Varhaiskasvatuksessa yrittäjyys ulottuu viikon yli pitkäaikaisempina ikätasoisina projekteina, joiden kautta tutustutaan yrittäjyyteen ja sitä määrittävään toimintakulttuuriin.

– Varhaiskasvatuksessa ehdittiin suunnitella yhteistyötä muun muassa Korven palvelutalon ja mahdollisesti Westerin kauppakeskuksen kanssa, varhaiskasvatuksen puolesta kommentoiva Pia Kuisma sanoo.

Hyviä ehdotuksia otetaan edelleen vastaan

Verkoston edustajat muistuttavat, että jo ajateltujen aktiviteettien lisäksi kouluissa ja päiväkodeissa ollaan avoimia myös uusille avauksille.Nyt koronatilanne ei mahdollista fyysisiä tapaamisia, mutta myöhemmin lähikoulut ottaisivat varmaan mielellään vastaan yrittäjävierailuja tai vierailisivat lähiyrityksissä.

– Lähikoulut varmasti arvostaisivat tällaisia yhteydenottoja, sillä vierailuita voidaan toteuttaa myöhemmin epidemian taas rauhoituttua. ryhmä vinkkaa.

Monta kokkia

Teemaviikkoa on ollut eri opintoasteiden yhteistyöryhmän lisäksi kehittämässä ja toteuttamassa lukuisa joukko toimijoita: Pirkanmaan Yrittäjien ja Tampereen kauppakamarin lisäksi mukana ovat esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksessa arvokasta työtä tekevät 4H-järjestö, Nuori yrittäjyys ry, TAT ry sekä Teknologiateollisuus ry. Tampereen kaupungin organisaatiosta mukana on useampi taho, kuten varhaiskasvatus, perusopetus ja lukiokoulutus, nuorisotoimi, työllisyys- ja kasvupalvelut sekä kaupungin kasvatus ja opetuspalvelut. l Teksti: VILLE KULMALA

Asenne ratkaisee Yritteliäs Tampere -verkostossa on mukana edustus jokaiselta koulutusasteelta varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Tämä kuuluu myös verkoston käyttöön ottamassa sloganissa ”Taaperosta tohtoriin”.

– Ensisijainen tavoittemme on vaikuttaa asenneilmapiiriin. Siis siihen, miten työntekemisestä, työelämästä, yrittäjyydestä ja yrittämisestä ylipäätään puhutaan, Lähdesmäki esittelee. Verkostolaiset muistuttavat, että sekä työelämä että yrittäjyys on jatkuvassa muutoksessa.

– Tavoitteena ei ole, että kaikista nuorista tehtäisiin yrittäjiä, mutta toivomme, että kaikille heistä voisimme antaa kykyjä tunnistaa ja hyödyntää omia vahvuuksia ja osaamista, mikä muuttuvassa työelämässä on entistä tärkeämpi taito, tiivistää Emmi Salminen Tredulta. Verkoston edustajat korostavat, että teemaviikon lisäksi yrittäjyyskasvatus on oppilaitoksissa jatkuvaa. Yrittäjyys ja yritteliäisyys toimivat lisäksi näkökulmana varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien muiden tavoitteiden toteutukselle myös teemaviikon ulkopuolella.

Toimijuus, innovatiivisuus, vastuullisuus, uteliaisuus ja uskallus ovat kaikki yritteliäisyyden sateenvarjon alle lukeutuvia piirteitä, jotka tukevat lapsen ja nuoren kas-

vua ja kehitystä laaja-alaisen oppimisen kentällä.

Yli rajojen

Yksittäisissä oppilaitoksissa yrittäjyyskasvatusta on tehty jo pidempään, mutta tiiviimpi yhteistyö oppilaitosten välillä on tuoreempi asia. Koulutusasterajat ylittävä yhteistoiminta onkin käynnistynyt vasta verkoston myötä. Tieto yrittäjyyskasvatukseen eteen eri kouluasteilla tehdyistä toimenpiteistä saataisiin siirtymään eri kouluasteilta toiselle.

– Tällä tavalla tiedettäisiin, mitä aiemmin on tehty. Esimerkiksi osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen, sekä kyky oma-aloitteisuuteen ovat tavoitteita, jotka kulkevat mukana koko opinpolun, täsmentävät verkostossa lukiopuolta edustava Jaana Marttila sekä perusopetuksen parissa työskentelevä Janne Toivonen.

Molemminpuolista oppimista

Oppilaitosten edustajien lisäksi verkostosta haastattelussa mukana oli myös Petri Pekkola, Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluista. Hän uskoo vakaasti, että verkoston toiminnalla voidaan saada aikaan myös positiivista työllisyysvaikutusta. Erinäisten tietojen ja taitojen tankkaaminen

VAATIVAA AMMATTILAISKÄYTTÖÄ KESTÄVÄT JOKASAFE® -TYÖKÄSINEET Kauppakeskus Elo ǀ Ylöjärvi

on tiettyyn rajaan mahdollista melko helposti, mutta sen sijaan arvomaailmaa ja ilmapiiriä on paljon hankalampi muuttaa.

– Asenne ja persoona ovat todella tärkeitä myös työelämässä.

Meidän pitääkin enenevissä määrin keskittyä uudenlaiseen ajatteluun ja tässä tapauksessa yrittäjämäiseen asenteeseen, hän kertoo ja huomauttaa, että opittavaa on myös työnantajilla.

– Sen lisäksi, että pyrimme kertomaan nuorille työelämästä, haluamme myös ravistella esiin heidän näkemyksiään siitä, mitä he pitävät tärkeinä tulevaisuutta rakennettaessa. Yhdessähän sitä tehdään.

Yrittäjyyskasvatuksen pääkaupunki?

Verkostolaiset uskovat, että laadukkaalla asennekasvatuksella saadaan Tampereella aikaan myös pito- ja elinvoimaa.

– Koulutusverkosto on tärkeässä osassa, kun ihmiset miettivät asuinpaikkavalintojaan. Meillä on täällä hyvät koulut ja opiskelumahdollisuudet, ja samaan hyvään haluamme päästä myös yrittäjyyskasvatuksen osalta. Olemme itse leikillisesti puhuneet Tampereesta yrittäjyyskasvatuksen pääkaupunkina, mutta kyllä siinä ihan oikeaa haluakin on, kertoo Pekkola.

www.jokasafe.fi

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

VARATTU VARATTU

Lamminrahkan yritysalue rakentuu vilkkaan VT12 varrelle Tampereen ja Kangasalan rajalle, uuden kaupunginosan näyteikkunalle.

Yritystonttien luovutus alkaa 11/2022.

<T AM

VARATTU

PE

RE VARATTU

VT

12

VARATTU

K A

N

VAPAA VAPAA

G A SA

LA

>

Varattavissa on vielä teollisuustontteja. Toimi nyt!

VAPAA VAPAA

Varaa oma henkilökohtainen yritystonttiesittelysi juuri sinulle sopivaan aikaan. Palvelemme tonttiasioissa myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Soita: 044 430 9246 / Päivi

businesskangasala.fi

Meillä on tarjolla myös 7000 m² yritystontit Lentolassa sekä Kalliossa.

Lisätietoja: businesskangasala.fi/tontit

Omistaja-asiakas, anna äänesi kuulua.

Tehdään yhdessä OP Tampereesta maailman paras pankki pirkanmaalaisille. Osuuspankissa ylintä päätäntävaltaa käyttää sen omistajaasiakkaista koostuva edustajisto: tänä vuonna edustajiston vaaleissa omistaja-asiakas voi asettua itse ehdolle, toimia kannattajana ja äänestää hyvää ehdokasta.

Edustajistossa tuot asiakkaidemme äänen kuuluviin ja vaikutat pankkisi päätöksentekoon. Asetu ehdolle 16.8.–10.9. op.fi/tampere/vaalit.

Omistaja-asiakkuus – elämääsi varten.

OP Tampere

7

8

●

Kuukauden TYÖ kannattaisi nähdä yhtenä elämän alana.

Työ antaa jotain, vie jotain ja linkittyy osaksi muuta elämää. Vaikka kuinka rakastat työtäsi, työ harvoin rakastaa sinua takaisin.

Se on hyvin yksipuolinen rakkaussuhde.

Organisaatiopsykologi Saakko Sahimaa Kauppalehti Faktassa 6/2021 OSA nuorista, jotka ovat aiemmin hakeutuneet tällaisiin tehtäviin, on jäänyt yhteiskunnan kelkasta pois. Koulu ei maistu ja on oppimisvaikeuksia. Jos miettii omaa kouluaikaa, niin silloin opettajalla oli valtaa herätellä nuoria, että nyt täytyy tehdä jotain. Enää sellaista ei ole.

Purso Groupin toimitusjohtaja Jussi Aro Talouselämä-lehdessä 6.8.

MONI suomalainen kaupunki, esimerkiksi Turku, on alkanut suunnitella omaa raitiotietä.

Sillä aikaa Tampere on rakentanut omansa ja paljon muuta.

Toimittaja Milka Valtanen Suomen Kuvalehdessä 6.8.

TOIVOTTAVASTI yläasteella sitten valkenee, että Suomen savutupien nokinaamat eli ”Pohjolan neekerit” eivät kyenneet orjuuttamaan muita kehitysmaalaisia.

Historoitsija Teemu Keskisarja Iltasanomissa ALUN perin liberalismin oli tarkoitus varjella tiettyjä perusvapauksia, kuten sananvapautta, kokoontumisenvapautta, omantunnonvapautta, uskonnonvapautta ja yksilön vapautta päättää omasta itsestään. Nyt kaikkia näitä vapauksia pyritään kuitenkin yhä enemmän rajoittamaan liberalismin nimissä.

Dogmatiikan yliopistolehtori, ekumeniikan dosentti Olli-Pekka Vainio Kanava-lehdessä 5/2021 PROTOTYYPPIVAIHEESSA koneeseen oli jäänyt toisen tuotteen jäljiltä väriä, jonka koneenkäyttäjä päätti käyttää loppuun ennen värin vaihtoa. Fiskarsin myyntiryhmän äänestykseen tuli vielä neljäs värivaihtoehto: oranssi. Finaaliäänestyksessä oranssi päivitti mustan 9-7.

Toimittaja Jaakko Lyytinen Fiskarsista kertovassa artikkelissa HS Kuukausiliitteessä 8/21 OMISTAMISEN ja sijoittamisen ero on mielestäni siinä, että omistamiseen ryhdytään ilman myyntiaietta.

Sijoittamisessa mukana on yleensä myyntiaie.

Omistaja välittää siitä, mitä omistaa.

Hallitusammattilainen Philip Aminoff kesäkuun Arvopaperi-lehdessä TIETÄISITTEPÄ, toimittajakaverit, kuinka paljon teidän reaktioitanne jännitetään.

Ex-toimittaja, viestintäkonsultti Ville Blåfield Journalisti-lehdessä 5/21

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

POIMINNAT VALTIOLLA on juridinen ja moraalinen velvollisuus maksaa rajoitustoimista aiheutuvia kiinteitä kustannuksia niille yrityksille, joiden toimintaa se rajoittaa.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa:n toimitusjohtaja Timo Lapin mielipidekirjoitus Kauppalehdessä 9.8.

LUKIJAKILPAILU

HUONOIN tilanne on puolestaan Pirkanmaalla, jossa 18 prosenttia teistä on huonossa tai erittäin huonossa kunnossa.

Suomen tieverkkojen tilasta kertova artikkeli Helsingin Sanomissa 9.8.

SAKSALAINEN kaveri esitteli koronapassejaan.

Sekä matkustamiseen (virallinen) ja toinen ravintoloihin, tapahtumiin jne. Harmi, että Suomi tulee tässäkin täysin jälkijunassa. #koronapassi Kansanedustaja Elina Valtosen twiittaus 7.8.

MENESTYVÄN suoran toiminnan tavoitteena on saada yleinen mielipide puolelleen, ei edes yrittää pakottaa yhteiskuntaa tahtoonsa kiristämällä. Tämä jälkimmäinen keino vie terrorismin puolelle ja siitä tie johtaa johonkin aivan muuhun.

Osmo Soininvaara Blogissaan 10.7.

OLEN huolestunut ilmastonmuutoksesta ja toivon, että valtiot ja suuryritykset tekevät toimia sitä vastaan. Mutta en voi sietää sitä, että minulle tuputetaan asioita. Mannerheimintiellä istuva Elokapina ja 200 000 euron jääpalat tekevät kaikkensa, jotta koko aihe alkaisi ärsyttää.

Toimittaja Sanna Ukkola Twitterissä 7.8.

Voit voittaa Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä -hahmoa, jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen.

Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 10.9.2021 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi

VAIKKA tulisi Madonna ovelle kuiskuttelemaan, pidän minä Ritastani kiinni, Wiklöf sanoo.

Miljonääri Anders Wiklöf vaimostaan Ilta-Sanomissa

Kesäkuun numeron Ykä-visassa ravintolalahjakortin kahdelle hengelle ravintola Sorellaan voitti Kari Koskela Pirkkalasta

SANOMA media: ”ruutu-palvelu aikoo pärjätä kilpailussa kotimaisella sisällöllä”. katsotaanpa: the voice of usa, vieraissa australia, paratiisihotelli norja, paratiisihotelli tukholma, temptation island usa, amerikan kovimmat keräilijät, remppa vai muutto uk, australian rajalla...

1. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

Toimittaja Tommi Parkkisen twiittaus 8.8.

lahjakortin kahdelle henkilölle elokuussa Kirkkokadulle avautuneeseen ravintola Clavaan.

Kesäkuun vastaukset olivat: Sivu 7 – Ikaalinen Spa Sivu 39 – Kalustetalo Juurikivi Sivu 42 – Vesilahden kesä

postimerkki

KELLO toki käy edelleen osamittariksi fyysisissä ja mekaanisissa suorituksissa, mutta yleisesti ottaen työpanokselle ja -rasitukselle olisi kehitettävä uusia kriteerejä.

Journalisti Matti Mörttisen Ylen Kolumni 9.8.

2. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

3. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

KUN katselee ympärilleen julkisella paikalla, ei vuosikausiin ole enää nähnyt ihmisiä.

Näkee taskuherransa orjia.

nimi:

Kirjailija Joonas Konstigin Ylen Kolumni 3.8.

osoite:

TÄNÄÄN teemme ylpeinä historiaa: Raitiotien osa 1 on valmis – etuajassa ja 34 miljoonaa alle budjetin!!!

postinro: puhelin:

Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere

Tampereen Raitiotieallianssin twiittaus 8.8.

Viini elintarvikeliikkeisiin Alkon Pirkanmaan piirin tarkastaja Jukka Kunnas ihmettelee EY-keskustelun mukanaan tuomaa harhakäsitystä, jonka mukaan Eurooppaan yhdentyminen näkyisi myös mietojen viinien siirtymisessä elintarvikekaupan hyllylle.

– Alkoholista ja sen myyntitiestä puhuttaessa kannattaa muistaa lähtökohtien erilaisuus. Perinteisissä viinimaissa viineä koskava keskustelu on osa maanviljelyspolitiikkaa, meillä liikutaan alkoholipolitiikan alueella. Paineet Alkon monopolin pirkamiseksi eivät siis tule EY:stä, vaan ihmisestä, asiakkaista itsestään, Kunnas muistuttaa.

Vaikka Alkolla Suomessa onkin monopoliasema, sillä on kuitenkin oikeus luovuttaa oikeuksia muillekin. Näinhän se on tehnytkin anniskeluoikeuksien kanssa myöntäessään ne ravintoloille.

– Sen verran EY muuttaa suomalaista alkoholielämää, että alkoholin maahantuonti vapautuu, vaikka viinien tarkastusoikeus säilyy Alkolla. Tosin ravintolat ovat voineet jo nyt itse tilata itse viinejä ulkomailta. Lisäksi EY edellyttää, että A-olutta ja viinejä kohdellaan samoin. Eli jos A-olutta saa joskus myydä elintarvikeliikkeessä, silloin viininkin myynti on mahdollista, Kunnas toteaa. Kauppiaat, ainakin Simo Järvi-

P I R K A N M A A N Y R I T TÄ J Ä - L E H D E N

nen ja Sakari Kokko ottaisivat miedot viinit liikkeisiinsä jo nyt.

Kunnas uskoisi mietojen viinien tulemisen elintarvikeliikkeisiin kasvattavan alkoholin kokonaiskulutusta, vaikka viinit osittain rokottaisivatkin väkevien kulutusta. Vaikka viinistä ei perinteisesti juopottelujuomana ole puhuttukaan, viinin vapaampi saaminen Kunnaksen mielestä johtaisi väärinkäytösten lisääntymiseen.

– Esimerkiksi keskiolutta harva enää hakee erikoisliikkeestä, vaan ostaa sen muiden ostosten yhteydessä elintarvikeliikkeestä, Kunnas muistuttaa.

Molemmat K-Halli Kattimatin Järvinen ja K-Mestarin Kokko vetoavat juuri ostamisen helppouteen ja palveluun halutessaan mietoja viinejä omiin liikkeisiinsä.

– Viini kuuluu osana ruokaan, joten sen tarjoaminen asiakkaalle elintarvikeliikkeestä lisäisi palvelua, Koko sanoo, Kumpikaan kauppiaista ei tunnusta keskioluen myynnin aiheuttaneen liikkeessään järjestyshäiriöitä, eivätkä uskoisi viinien vapautumisenkaan näin tekevän.

– Viinien ottaminen valikoimiin on kauppiaskohtainen ratkaisu, eihän kukaan pakota minua myymään keskioluttakaan, Järvinen muistuttaa.

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti

30

vuotta sitten

VIINIEN SAAMINEN elintarvikeliikkeiden hyllyille oli kesksutelunaiheena jo 30 vuotta sitten. Keskustelua herätti tuolloin Suomen mahdollinen jäsenyys Euroopan Yhteisössä, joka sittemmin nimettiin unioniksi.

Eipä ole tuonut liittyminen viinejä kauppoihin, ainakaan vielä. Lama näkyi ympäri lehteä, sekä jutuissa että myös lehden koossa, joka jäi elokuussa 1991 vaivaiseen 16 sivuun. Konkaripolitikko Paavo Väyrynen oli puhumassa yrityspäivillä. Hän oli konkari jo tuolloinkin.

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

Rakenna mitä rakennat,

KYSY ENSIN PUUTOIMESTA!

Lämpöpuukomposiitti harjattu pinta “Mokka”

Väreinä grafiitinharmaa, hopeanharmaa, mokkaruskea ja musta.

Esim. Lohjan asuntomessuilta tutut, kotimaiset Lunawood lämpökäsitelty kuusi ja lämpöpuukomposiitti terassilautatuotteet, heti varastosta nyt tarjoushinnoin!

Valitse Lunawood - saat sijoituksellesi vastinetta.

Lämpökäsitelty kuusi terassilautatuotteet 32 x 166 Profix 3 sileä ................. 11,90/ m 69,-/m2 32 x 166 Profix 3 harjattu ...... 12,90/ m 75,-/ m2

Lämpöpuukomposiitti 26 x 140 x 4000/ 6000 mm ................ alk. 7,95/ m 42 x 200 x 4000 mm .......................................... 15,30/ m

Ryhdikkään jykevä ja leveä. Sävy lämmin ja luokseen kutsuva.

Kotimaiset Lunawood lämpökäsitelty kuusi terassilautatuotteet ovat mitta ja muotopysyviä, lahon ja säänkestäviä ja pihkattomia.

Helppohoitoinen lämpöpuukomposiitti terassi. Valitse harjattu tai uritettu pinta. Lunawood komposiittiterassi on asennusta vaille valmis terassilautatuote.

E R Ä K E S T O P U U TA !

Kestopuu 48 x 123

Kestopuu vihreä

48 x 98

2,99 6,79

Vihreä

/m

48 x 198

Terassilauta ruskea 28 x 145 sileä/ura

3,79 3,99

/m

Ruskea

/m

3,49

/m

/m

E R Ä S I S U S T U S PA N E E L I A !

Usva sisustuspaneeli Sand II 15 x 120

Usva Sisustuspaneeli helmiäisharmaa II 15 x 120 x 2350

14,-/m2

12,-/m2

1,50

1,25

/m

/m

67100

Meille on hyvät ja nopeat yhteydet joka suunnasta.

Käy kurkkaamassa suurvalikoimamme puutoimi.fi/tuotteet. Myös tarjouspyynnön jättö esim. terassituotteista käy näppärästi, vaikka laiturin nokasta.

67103

Suursuosikki! Siparila STRUKTUURIPANEELI II 15 x 176 x 2350 STS valkoinen, musta, harmaa, ruskea ja sand, myös saunapanelointiin!

18,-

/ m2

ia Katso lisää tarjouks jä ja vinkke fi w w w.p u u to im i.

Tuotteita rajoitetusti, ei jälleenmyyjille,

Ylöjärvi, Elopellontie 2, puh. (03) 3142 4300 Palvelemme MA-PE 7-18, LA 9-15 ei vaihto/ palautusoikeutta, 6 kpl lainaperäkärryjä.

9

10

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

LAKILAARI HAGLEX OY / LAURA HAGMAN Osakkeenomistajien osakeyhtiöltä lainaamat varat ovat usein yrittäjien puheenaiheena. Voisitko yksinkertaistaa, miten verotus osakaslainoissa menee, ja mitä kaikkea yrittäjän on hyvä asiasta tietää?

Osakaslainalla tarkoitetaan osakkeenomistajan tai hänen perheenjäsenensä osakeyhtiöstä nostamaa rahalainaa. Tämä osakaslaina luetaan osakkeenomistajan veronalaiseksi pääomatuloksi. Tuloverolaissa on tietyt edellytykset säädetty, jolloin osakaslainan pääoma luetaan kokonaan lainansaajan veronalaiseksi pääomatuloksi. Edellytyksenä muun muassa on, että lainansaaja tai hänen perheenjäsenensä omistavat yhdessä tai erikseen vähintään kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista. Omistusosuus lasketaan aina vuoden viimeisen päivän mukaisesti. Pääomatulona verotettavasta osakaslainasta ei tarvitse periä korkoa. Perimättä jätettyä korkoa ei katsota peitellyksi osingonjaoksi.

TOIMITILAHANKKEIDEN LUOTETTAVA KUMPPANI

Kun pääomatulona verotettua osakaslainaa maksetaan takaisin yhtiölle, lainansaajalla on oikeus vähentää pääomatuloistaan tulonhankkimismenona se osuus, jonka hän on maksanut verovuoden aikana takaisin. Edellytyksenä on, että maksu on suoritettu viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen. Osakaslainan saa vähentää pääomatuloista, vaikka kymmenen prosentin omistusosuus ei enää takaisinmaksuvuonna täyttyisikään. Vähennysoikeuden edellytykseksi riittää, että laina on verotettu lainansaajan pääomatulona ja että se on maksettu takai-

UUDET TOIMITILAT, LAAJENNUKSET JA SANEERAUKSET OTA YHTEYTTÄ: www.jhshankerakennus.fi ■ 045 6489 098

sin viiden vuoden kuluessa lainan nostamisvuoden jälkeen. Jos osakkeenomistajalla on useita osakaslainoja, hän voi päättää missä järjestyksessä niitä lyhennetään. Jos muuta ei verotuksessa esitä, niin lainat katsotaan lyhennetyiksi vanhimmasta alkaen. Mikäli osakkeenomistaja maksaa osakaslainan takaisin toistuvasti ottamalla uuden osakaslainan, voidaan takaisinmaksutarkoitus kyseenalaistaa. Jos alun perin otettua lainaa ei aiota maksaa aidosti takaisin, niin näissä tapauksissa voidaan katsoa, että veron kiertämistä koskeva säännös tulee sovellettavaksi. Tällöin katsotaan, että osakkeenomistaja on saanut yhtiöltä edun, joka verotetaan peiteltynä osingonjakona ja aikaisemmin toimitettua osakaslainan verotusta oikaistaan.

Osakaslainasta mahdollisesti maksettu korko ei ole lainansaajan tuloverotuksessa vähennyskelpoinen pelkästään sillä perusteella, että laina on luettu lainansaajan veronalaiseksi pääomatuloksi tuloverolain säännösten perusteella. Osakaslainasta maksetun koron vähennysoikeutta koskevat samat säännökset kuin muitakin korkomenoja. Tuloverolaissa on omat säännökset korkomenojen vähennysoikeudesta.

Verohallinto tarkensi ohjeistusta kesällä annetulla syventävällä vero-ohjeella Korkojen vähentäminen henkilöverotuksesta. Jos osa-

kaslaina käytetään oman asunnon hankkimiseen, niin ohjeen mukaan korko on vähennyskelpoinen asuntovelan korkona. Jos taas osakaslainalla hankitaan vuokrattava asunto, korko on vähennyskelpoista tulonhankkimisvelkaa. Toisaalta jos osakaslainaa käytetään osakkeenomistajan muiden kulujen maksamiseen kuten kesäasunnon hankkimiseen, kyseessä olevat korot ovat vähennyskelvottomia korkoja.

Verotuksessa on lisäksi huomioitava, että osakeyhtiön verotuksessa osakaslaina ei ole vähennyskelpoinen kulu, eikä siten vähennä verotettavasta tulosta maksettavaa tuloveroa. Tämän lisäksi osakaslaina vähennetään osakkeenomistajan nettovarallisuudesta, tarkoittaen sitä, että verohuojennettu osingon määrä pienenee. Verotuksen säännösten lisäksi osakeyhtiön osakkeenomistajan on hyvä huomioida myös osakeyhtiölain säännökset.

Osakeyhtiölaki ei suoraan siis kiellä osakaslainaa, mutta se voi olla vastoin osakeyhtiön yleisiä periaatteita. Osakeyhtiössä on huolehdittava osakkeenomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta ja yhtiön tarkoituksesta tavoitella voittoa. Suosittelemme osakaslainojen nostamisessa ja takaisinmaksun tekemisessä kysymään apuja verotuksen ja kirjanpidon ammattilaisilta epäselvyyksien välttämiseksi.

ASIANAJOTOIMISTOJA * Asianajajat Asianajotoimisto ACTAS Oy

Asianajotoimisto Facta Oy

Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE Ideaparkinkatu 4, 37570 LEMPÄÄLÄ Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA Apiankatu 3, 37600 VALKEAKOSKI puh. 010 548 6060, info@actas.fi www.actas.fi Mika Allén*, Antti Malinen*, Risto Tuori*, Marjo Anttoora*, Anni Honka

Tuomiokirkonkatu 15 A 8, 33100 Tampere p. (03) 230 3000 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi Ilkka Syrjänen*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Veera Harjuniemi, Olli Teivaala, Heikki Lehtinen

Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy

Asianajotoimisto Hilkka Tuori Oy

Kelloportinkatu 1, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) 3421 110 www.nokialaw.fi

Asianajotoimisto Alfa Oy

Hämeenkatu 20 A, 6. krs 33200 TAMPERE puh. 03 3142 9000 alfalaw.com Peter Rasmussen*, Tiina Koskinen-Tammi*, Jani Hovila*, Leena Laurila*, Ilkka Miettinen*, Jari Koivuluoma

Hallituskatu 11 A, Tampere puh. 050 555 5612, 040 587 1510 hilkka@tuori.fi, www.tuori.fi Hilkka Tuori*, Sini Ruusila, Laura Lehesvuori, Eveliina Kunvik.

Painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus.

Asianajotoimisto Jari Hytti

Aleksis Kiven katu 10 E, 33210 Tampere puh. (03) 273 0145 www.jarihytti.fi etunimi.sukunimi@jarihytti.fi Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä*, Kiia Korhonen, Assistentti Kati Haapanen

Lexia Asianajotoimisto Technopolis Asemakeskus Peltokatu 26 33100 TAMPERE puh. 03 260 2000 lexia.fi

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Hämeenkatu 18 a 10-1 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190 www.lindblad.fi tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*

Asianajotoimisto Merkurius Oy

Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tomi Kauppinen*, Tommi Härmä*, Ida Koskinen, Lotta Lampinen, Lasse Parkkamäki

Asianajotoimisto Pertti Holopainen Oy

Verstaankatu 3 D 26, 33100 Tampere p. 050 5519 765 www.pjh.fi | pertti@pjh.fi Perukirjat, kuolinpesät, perinnönjaot ja edunvalvontavaltakirjat. Avioerot ja ositukset. Lasten asuminen, elatus, huolto ja tapaaminen.

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy puh. 010 3466640 www.tammer-juristit.fi

Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* ja Raakel Räsänen. etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi

Asianajotoimisto Veneskoski Oy Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Jenna Barrow*, Anna-Katariina Loukola, lupalakimies Jorma Putkonen, asiantuntija, kiinteistöasiat

Eversheds Asianajotoimisto Oy Kauppakatu 7, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500 www.eversheds.fi Timo Jarmas*, Jukka Reilin*, Vesa Turkki*, Harri Tolppanen*, Antti Husa*, Terhi Holkeri*, Tiina Koivisto*, Johanna Tolppanen*, Sinikka Turkki*, Sanna Soukko*, Lavinia Husa*

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Pekka Warjus*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Otso Etelämäki, Eemeli Vilpponen

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi?

Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

11

Koronakin kellistetään kumoon – Kooveen tuoreehko kippari joutui heti alkajaisiksi ennennäkemättömien haasteiden eteen

J

os on korona aiheuttanut taloudellista päävaivaa monelle yritykselle, niin eivätpä urheiluseuratkaan ole päässeet helpolla. Tämän tietää myös Kooveen toiminnanjohtaja Juuso Laamanen. Hän kävi Pirkanmaan Yrittäjä -lehden vieraana aluejärjestön pääkallopaikassa Kehräsaaressa juttelemassa paitsi Kooveen kattavasta lajitarjonnasta myös visioimassa seurojen ja pk-yritysten mahdollisista yhteistyökuvioita. Urheilusponsorointiin kun on tänä päivänä aika paljon muitakin vaihtoehtoja kuin mainospaikka kentän laidassa tahi kausijulkaisussa.

Juuso Laamasen aloitusajankohta Kooveen peräsimessä ei ollut aivan paras mahdollinen. Varsinaisesti hän ei ole päässyt vielä näkemäänkään seuransa normaaliarkea, sillä Laamanen aloitti työnsä toukokuussa 2020 eli tautihärdellin jo päästyä Suomessakin täyteen vauhtiin.

– Noin viikko ennen kuin korona alkoi Suomessa levitä, minulle soitettiin ja kerrottiin, että olisi mahdollisuus tulla töihin, Laamanen vahvistaa. Juuso Laamanen astui isoihin saappaisiin, sillä hänen edeltäjänsä Esa Koivisto ehti ennen Laamasta tehdä seuran palveluksessa yli 30 vuoden uran. Hänen työsuhteensa oli siis alkanut jo ennen 28-vuotiaan Laamasen ensimmäistä hengenvetoa.

Rajoitusten ehdoilla

Laamanen kertoo epidemian ohjanneen vahvasti myös hänen debyyttivuotensa tekemisiä.

– Hyvin paljon minäkin olen käyttänyt aikaa siihen, miten urheilua ja liikuntaa pystytään sopeuttaman koronaan ja rajoituksiin, Laamanen tuumaa. Kooveessa peruslinjauksena on luonnollisesti ollut, että kaikkia viranomaisohjeistuksia seurataan, mutta liikkumaan on kuitenkin pyritty mahdollisuuksien mukaan. Taitoluistelupuolella porukkaa on esimerkiksi jaettu pienempiin ryhmiin ja monessa sisälajissa on nyt siirrytty ulkona treenaamiseen.

– Etenkin viime kevään rajoituksissa pyrimme siirtymään melkein joka lajissa ulkoliikuntaan, koska kelitkin sen sallivat, hän kertoo.

Pääkaupunkiseudun kasvatin oma laji oli salibandy

Juuso Laamaselle Koovee ei ole ollut mikään lapsuudesta tuttu kasvattiseura, sillä hän on alun perin Espoon poikia. Urheilu oli hänelle sen verran tärkeä osa elämää, että Laamanen halusi olla sen kanssa tekemisissä myös ammatikseen. Miehen oma laji oli salibandy.

– Toisaalta sitten kun ymmärsin, että ehkä ihan pääsarjoihin asti oma osaaminen ei riitä, myös urheilemi-

TOIMINNANJOHTAJA JUUSO Laamasen mukaan korona on pakottanut monen muun organisaation tapaan myös Kooveen itsenäiset lajijaostot puhaltamaan entistä paremmin yhteen hiileen. – Osittain koronasta johtuen olemme entistä dynaamisempi organisaatio, jossa eri jaostot tekevät entistä enemmän yhdessä. Perinteisesti kun joka laji on tehnyt vähän niitä omia juttujaan, niin nyt kun ajat ovat haastavia ja vaikeita, jopa yllättävän hyvin tätä yhteistyötä on pystytty tiivistämään, hän kertoo mutta myöntää kyllä, että taloudellisesti aika on ollut seuralle haastava. Korona on ollut Kooveelle taloudellisesti hyvin haastava paikka.

sen taustahommat alkoivat kiinnostaa, hän kertoo. Opiskelupaikka löytyi Jyväskylän yliopistosta, Suomen ainoasta liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Monesti sieltä valmistutaan liikunnanopettajaksi muttei aina. Juusollakin pääaineena olivat liikunnan yhteiskuntatieteet. Sinne ei muuten asteltu ihan heittämällä, sillä yli 600 hakijan joukosta koulutukseen valittiin 14 henkeä.

Kokoluokka kasvoi Kauniaisista

Jyväskylän jälkeen Laamanen löysi töitä Kauniaisissa toimivan Grankulla IFK salibandyn toiminnanjohtajana. Kooveen peräsimeen siirtymisen myötä kokoluokka kasvoi merkittävästi. Tampereen Koovee mahtuu helposti koko maan kymmenen suu-

KARHEN RAKENNUS OY • Peruskorjaustyöt • Liike- ja teollisuusrakennukset • Julkiset rakennukset Oikojankatu 7, 33840 TAMPERE www.karhenrakennus.fi

Maahantuonti ja myynti:

Mäkelänkankaantie 2 49490 NEUVOTON 05-3435666 (24h) info@hamre.fi www.hamre.fi

Kumitelat heti hyllystä

Esim.

rimman seuran joukkoon, ja sen noin 4000 hengen jäsenmäärästä moni seura voi vain unelmoida. Laamasen mukaan seuran todellinen koko on monelle yllätys.

– Jos puhutaan pelkästään Kooveesta, se tunnetaan seurana hyvin, mutta organisaation laajuus ja mittavuus on monelle yllätys, hän myöntää.

Toiminnanjohtaja myöntää itsekin yllättyneensä hakuprosessin aikana muutamasta seikasta.

– Urheilun osalta tiesin varsin hyvin, mihin olin hakeutumassa, mutta ei minulla etukäteen ollut esimerkiksi tietoa seuran omasta leirikeskusalueesta Ylöjärvellä, joka on varmasti yksi upeimmista Pirkanmaan rantasaunakohteista. Lisäksi meidän toimistokiinteistössämme Kalevassa on sauna- ja kokoustilat sekä toimisto-

hotellitiloja, joita harvempi urheiluseura pyörittää. Meilläkin toki tukiyhdistyksen nimissä, Laamanen lisää.

Kymmenen lajia

Kovaa lukua selittää myös lajien paljous. Kenties perinteisin laji Kooveessa on jääkiekko, jonka lisäksi seuralla on lajijaostonsa kymmenessä muussa lajissa.

– Salibandy, taitoluistelu, uinti, suunnistus, paini, käsipallo, rullakiekko, petanque, lacrosse ja frisbeegolf, joka lisättiin lajikirjoon vasta tänä vuonna, Laamanen listaa. Aivan suuruusjärjestyksessä Laamanen ei lajeja luettele, mutta sinne päin.

Jatkuu seuraavalla sivulla →

12

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

... jatkoa edelliseltä sivulta

Kuva: Luca Tonegutti

Harrastajamäärissä isoimmat lajit ovat melko tasoissa olevat salibandy ja jääkiekko, joissa molemmissa on 600–700 pelaajaa. Pienin on lacrosse parillakymmenellä harrastajalla.

Myös käsipallo on Tampereella aika marginaalilaji, sillä se on tunnetusti keskittynyt rannikkoseudulle ja eritoten suomenruotsalaisille paikkakunnille.

– Olemme muuten Suomen toiseksi pohjoisin käsipalloseura heti Vaasan jälkeen, Laamanen hymyilee.

Keski-Euroopassahan käsipallo on hyvin suosittu laji. Tämän hän huomasi omatoimisesti Saksassa asuessaan. Yliopistovaihto sinne venähti kahteen vuoteen, kun mies rekrytoitiin Leipzigin salibandyjengiin pelaamaan. Käsipallon ja salibandyn suosiot ovat maissa nurin kurin.

– Kotipelimme pelattiin seuran käsipalloilijoiden harjoitusareenalla.

Kovia saavutuksia

Menestystäkin Kooveelle on ropissut alkaen ihan siitä, että seuran atleeteilta löytyvät olympiamitalit kaikissa kolmessa värissä. Niistä toki on jo tovi, mutta on kovia saavutuksia kirjattu aivan viime vuosinakin.

Suunnistuksessa seura esimerkiksi voitti Jukolan viestin viimeksi 2018.

Yksilöurheilijoista parrasvaloissa on viime aikoina paistatellut taitoluistelija Jenni Saarinen. Elämänsä ensimmäisissä MM-kisoissa keväällä kisanneen luistelijan arvokisadebyytti oli komea, sillä se poiki Suomelle maapaikan ensi vuoden talviolympialaisiin.

– Komea joukkuesaavutus oli sekin, että Kooveen U-20 jääkiekkojoukkue lunasti äskettäin itselleen paikan SM-sarjassa.

Kuva: Anssi Takala

HYVIN ON kulkenut Kooveen U-20 jääkiekkojoukkueen luistin viime aikoina. Joukkue lunasti itselleen paikan SM-sarjassa ensi kaudeksi.

Kallis vuosi

Epävarmuus huomisesta on leimannut urheiluseurojen arkea jo reilun vuoden. Alituisesti muuttuvien paikka- ja turvallisuusmääräyksien lisäksi seuroille päänvaivaa ovat tuottaneet talousmurheet. Kolhuitta ei Kooveekaan ole selvinnyt. Taloudellisesti vuosi 2020 oli seuralle kaamea.

Euroissa Kooveen tappio lasketaan kuusinumeroisissa summissa.

– Haasteellisinta on ollut, että kiinteät kulut esimerkiksi henkilöstöstä ja hallintopalveluista juoksevat siitä huolimatta, että tulot ovat miltei nollissa, Laamanen sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti epidemian aikana kaksi erillistä avustuskierrosta, joista molem-

SEURAN NIMIKKOKAHVI on yksi viime vuoden uutuuslanseerauksista ja esimerkki aivan uudenlaisesta yritysyhteistyöstä. Toiminnanjohtajan kädessään pitelemää kahvia tuottaa seuralle Tampereen Paahtimon yrittäjä.

- Lempikahvini, Laamanen hymyilee.

piin Koovee osallistui. Ensimmäisellä kerralla kesällä 2020 tukea tuli, mutta toisella ei.

– Joskaan Koovee ei ollut ainoa ilman tukea jäänyt iso urheiluseura.

Lippu- ja tapahtumatuloille piti sanoa heipat

Seuran tulonmuodostuksen kannalta korona on lohkaissut luonnollisesti eniten lipun- ja tapahtumamyyntituloja. Tämä siitäkin huolimatta, että Kooveen miesten Mestis-liigassa pelaavan joukkueen toiminta ja täten myös talous pyörii oman organisaationsa Koovee Hockey Oy:n kautta. Ilman sitäkin lipputulojen myötä seuralta on kadonnut merkittävä rahapotti.

– Esimerkiksi taitoluistelujaoston joulu- ja kevätnäytökset ovat olleet oleellinen osa jaoston tulonmuodostusta, ja kun yhteen lasketaan myös kaikkien peruttujen kisa- ja ottelutapahtumien lipunmyynti, puhutaan jo isoista puroista, Laamanen listaa.

Harmittavaa oli myös perinteisen Särkänniemi Salibandy cupin peruuntuminen kokonaan sekä tältä että edeltävältä vuodelta, sekä Särkänniemi suunnistuksen siirtyminen viime ja tänä vuonna otollisimmasta ajankohdasta keväästä syksyyn. Lapsille ja nuorille suunnatut tapahtumat sekä suunnistusrata huvipuistomiljöössä ovat nekin olleet tärkeitä ja vakiintuneita tulonlähteitä.

Jäsenpysyvyys ei pudonnut

Kausi- ja harrastusmaksuihin koronan vaikutus ei ole ollut lähimain-

kaan näin dramaattinen. Ainakin toistaiseksi harva on lopettanut seurajäsenyyttään, vaikka toiminnassa on taukoja ollutkin. Seuran kokonaistalouden kannalta harrastusmaksut ovat luonnollisesti elintärkeitä, mutta koko seuran taloutta niillä ei pelasteta.

– Kausimaksut käytetään pitkälti kulujen kattamiseen. Lajista riippuen noin 75–90-prosenttisesti ne käytetään puhtaasti harrastustoimintaan kuten tilavuokriin, Laamanen huomauttaa. Ikähaitari on laaja. Maksavina jäseninä löytyy jopa yli 90-vuotiata kooveelaisia. Ja nuorimmat harrastajat ovat vasta vauvoja, kiitos vauvauintien.

– Kyllä me täällä tiedämme, mitä tarkoittaa liikuttaminen vauvasta vaariin, kirjaimellisesti, mies hymyilee.

Kestokumppaneille kiitos

Koska tapahtumatulot ovat jääneet vaatimattomiksi, entistä tärkeämpään rooliin on noussut rahainhankinnan kohta muut eli käytännössä yhteistyökumppanuudet.

– Niistä saadaan joko suoraa tai välillistä rahallista tukea. Se on ihan sopimustekninen kysymys, eli siis miten saamme neuvoteltua, Laamanen toteaa.

– Yhteistyömyynnin kannaltakin korona on aiheuttanut omat haasteensa uudishankinnassa, mutta onneksi olemassa olevat yhteistyökumppanit ovat pysyneet mukana, hän kiittelee. Taloudellisesti merkittävimpiä kumppanuuksia seuralla on viisi.

– Pankkipuolella Osuuspankki,

YKSI KOOVEEN tämän hetken tähtiurheilijoista on 22-vuotias taitoluistelija Jenni Saarinen. Hänen suorituksensa viime talven MM-kisoissa Tukholmassa poiki Suomelle lajipaikan ensi talven olympialaisiin Pekingiin.

Netvisor-taloudenhallinnassa, Lähi-Tapiola vakuutuksissa ja tilitoimistona Rantalainen, Laamanen listaa ja mainitsee viimeisenä vielä Tampereen kaupungin liikuntapalvelut, joka saa vielä toiminnanjohtajalta erikseen kiitokset viime vuoden toiminnasta.

– He ovat tulleet kyllä hienosti vastaan. Kun esimerkiksi liikuntapaikat on suljettu, myös meitäkään ei ole niistä laskutettu. Muutenkin sanoisin, että olipa meillä ongelmana Y tai X, niin yhdessä on aina etsitty ja löydetty hienosti ratkaisuja.

Sponsorointi on paljon muutakin kuin mainontaa

Koska seurojen tulovirrat ovat kutistuneet reippaasti, on euroja pitänyt lähteä etsimään uusilta urilta.

Laamanen näkee erityisen paljon potentiaalia urheiluseurojen sekä yritysten yhteistyömahdollisuuksissa ja toivookin herättävänsä keskustelua siitä, miten urheiluseurat voisivat toimia uusilla tavoilla muun muassa pk-yritysten yhteistyökumppaneina. Hän uskoo, että monella on edelleen turhan rajoittunut kuva näistä yhteistyön mahdollisuuksista.

– Perinteinen printtimainos kentän laidalla tai seuran julkaisussa on mennyttä päivää. Tai siis toki osalle yrityksistä nekin ovat edelleen aivan riittävät, mutta tykkään enemmän puhua kumppanuuksista, joissa yhteistyöllä on myös parempi vaikuttavuus, Laamanen kertoo ja käyttää esimerkkinä urheiluseurojen alustamahdollisuuksia liiketoimintojen kehittäjänä.

Katso lisää kohteita verkosta! www.metsatilat.fi

Sastamala, kaupungin keskustassa yrityskiinteistö 572 m² + omakotitalo, asuinala 66 m² / kokonaisala 89 m². Tontti 4892 m². Tiilirakenteinen metalliverstas, tilat kahdessa kerroksessa. Lisäksi hyväkuntoinen asunto (yksiö).

Tuotantokäytössä oleva metallipaja kaikkine koneineen, kannattaa tutustua.

Myös toimivan yrityksen osto tuotteineen on mahdollista. Molemmat asunnot on vuokrattu pitkäaikaisille vuokralaisille, vuokratulo n. 1000 €/kk.

Hp. 210 000 €

Ikaalinen, Iso-Röyhiö, maakunnallisesti tunnettu Kyläpuoti hakee uutta omistajaa. Kymmenen vanhaa rakennusta täynnä tunnelmaa.

Kaupan irtaimistosta neuvotellaan erikseen. Kaupanpito ei toki ole välttämätöntä, hienolla kokonaisuudella voi olla muutakin käyttöä. Lammaslaidunkin valmiina.

Hp. 120 000 €

Hienoja ja edullisia rantatontteja, alkaen 32 000 € kohtuullisella etäisyydellä Tampereelta!

Tutustu tarjontaan: www.metsatilat.fi

Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Kiikanojantie 23, Sastamala | etunimi.sukunimi@metsatilat.fi | www.metsatilat.fi Palkkio 4,5 %, minimi 2 800 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan.

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

KUVA: MARJO Lalli

SUOMEN MONIPUOLISIN MODUULISOHVAMALLISTO, JOKA ON RÄÄTÄLÖITÄVISSÄ KAIKILLE SOPIVAKSI. hi

n ka ni! ne n ie ai , jo p tim ote i on Ko utu älk j ku n ta jala ili

SOPIWA

Valitse mieleisesi: • suora-,divaanitai kulmasohva • koko mittojesi mukaan • käsinojat ja jalat • pehmustemateriaali • verhoilu kankaalla tai nahalla MYÖS SUUNNISTUKSESTA on tullut menestystä viime vuosina. Kuvassa tuulettaa Jukolassa 2018 kultamitalin juossut septetti.

– Esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmämme kautta tavoitamme yli 5000 tamperelaista kotitaloutta.

Varsinkin kun tapahtumatoiminta saadaan käyntiin, näen tässä upeita mahdollisuuksia.

Brändikahvi on kiinnostanut

Laamasen mukaan myös aivan uudentyyppiset yhteistyöajatukset kiinnostavat.

– Meitä kiinnostavat myös avaukset, joissa mennään selvästi urheilun ja liikunnan ulkopuolelle, hän myöntää. Esimerkiksi seuran brändiä voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä laajemmin. Jotain askelia tähän suuntaan on viime vuonna otettukin.

– Yksi hyvä esimerkki tästä on viime vuoden aikana lanseerattu Koovee-kahvi, jota tuottaa seuralle paikallinen yhden naisen paahtimo, hän esittelee ja kiittelee vuolaasti yhteistyökumppaniksi löytynyttä Tampereen Paahtimon yrittäjä Hannamari Rinkistä. Hän hoitaa kahvipapujen maahantuonnin, jauhaa ja paahtaa pavut, sekä vielä punnitsee ja pakkaa jokaisen pakkauksen omin kätösin.

Tämä on osoittautunut molempia osapuolia hyödyntäväksi, ja Koovee-kahvia on myynnissä jo K-Market Lapinniemessä hyllytuotteena.

Asiantuntemusta löytyy

Yritysten hyödynnettävissä on myös Kooveen kattava asiantuntemus.

– Olemme luonnollisesti hyviä myös liikuttamaan ihmisiä. Henkilöstöliikunnan osalta meillä löytyy hyviä paketteja yrityksille esimerkiksi tyky-päiviin, hän lupaa ja nostaa esille myös yritysten tarpeisiin räätälöidyt hyvinvointiaiheiset luennot.

– Meiltä löytyy urheilijoita, jotka ovat keskittyneet jo pidemmän aikaa elämänsä rytmittämiseen niin unen, ravinnon kuin levonkin suhteen.

Näistä voitaisiin helposti muodostaa asiakasta kiinnostavia kokonaisuuksia, Laamanen listaa ja lisää hetken päästä vielä mukaan myös johtamiseen ja valmentamiseen liittyvän tietotaidon.

– Valmennuspuolelta voitaisiin sieltäkin saada mukavia näkökulmia yrityselämään. Jos mietitään, mitä esimerkiksi salibandyjoukkueen valmentaja tekee, niin ensisijaisesti siinähän on kyse ryhmän johtamisesta, mutta todella vahvasti myös roolitusten hakemisesta, joka taas on täysin verrannollinen työelämään.

Käsinojat ja jalat viimeistelevät ilmeen!

LUOTO VUODESOHVA Cape kankaalla

1269€

Vuodevaatelaatikolla ja vuodekoko 138x200 cm.

KOTIMAINEN MEKANISMITUOLI MADELEINE

pyörivä ja keinuva kukka kankaalla

999€

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Nuorten tilanne ykköshuolena Juuso Laamanen myöntää olevansa huolissaan koronaepidemian aiheuttamista pitkäjänteisemmistä ongelmista. Tauti toki selätetään jossakin vaiheessa, mutta hinta voi olla kova.

– Osalle nuorista urheilu on sosiaalisessa mielessä aivan oleellinen henkireikä, ja pelkään pahaa, että poikkeustilanne aiheuttaa entistä enemmän syrjäytymistä. Olen todella huolissani monista lapsista ja nuorista. Toivon, että he kaikki palaisivat tilanteen normalisoituessa takaisin urheiluseuroihin, Laamanen pohtii. Eikä aikuisliikunnan tilannekaan nyt oivallinen ole.

Myymälässä satoja eri verhoiluvaihtoehtoja!

Ryhmäytymistarve ei ole kadonnut mihinkään

Kuten arvata saattaa, korona tarkoitti kituvuotta myös esimerkiksi tyky-päiviin. Valitettavan heikkona kysyntä on jatkunut myös 2021. Kevään edetessä tilanne on näytti hieman paremmalta, mutta edelleen touhun yllä leijuu isoja kysymysmerkkejä.

– Meillä kysyntä on ollut kohtalainen näistä henkilöstön liikuntapäivistä, mutta kaikki etukäteistilaukset on tehty koronavarauksilla.

Toisaalta uskon, että kunhan tilanne palautuu normaaliin, tämänkaltaiselle ryhmäytymiselle on kysyntää monessakin organisaatiossa. l

– Esimerkiksi Kooveen aikuistoiminta on ollut jääkiekon pääsarjaa ja huippu-urheilijoita lukuun ottamatta täysin tauolla.

Viisi kuukautta ilman ohjattua liikuntaa on jo aika pitkä aika.

Juuso Laamanen kertoo ykköstoiveekseen sen, että syksyn saapuessa Suomessa päästäisiin palaamaan elämään ilman rajoitteita.

– Ja siis se, että toimintaa saataisiin järjestää sillä laajuudella kuin ennen koronaa. Se on ehkä kaukainen haave, mutta toivon, että ihmiset pysyisivät mukana toiminnassa urheiluseurasta riippumatta.

DREAMS SÄNKY 160x200

584€

UMPIKOIVUA!

Paljon eri kokoja ja värejä!

SONAATTI JA SUSANNA

336€ Lelulaatikko 145€ jatkosänky

Hinnat ei sis. patjoja.

LANA LANKKUPÖYTÄ SISÄLLE TAI TERASSILLE! Pöytä 150x89cm puujaloilla Pöytä 200x89cm puujaloilla

Hei sinä mieshenkilö, joka

osaat puhua sujuvasti englantia ja ruotsia.

Apuasi tarvitsee yritysasioihin liittyen iäkäs nainen. Ota yhteyttä puh. 045 349 3496.

13

Jatkopala 45cm

Kosteuskartoitukset AHA-kartoitukset Rakennuttaminen Urakointi p. 040 515 5979 | Lue lisää www.nsaoy.fi

358€ 387€ 86€

Lana tuoli 109€/kpl | lankkupenkki puujaloilla 150cm 185€/kpl, 200cm 192€/kpl Kannen värit: antiikki ja harmaa. Jalkojen värit: valkoinen ja musta.

Hinnat voimassa 28.8. asti.

Pirkanmaan katoilla vuodesta 2006

KATTOREMONTIT

10 VUODEN

010 470 8999

KATTOREMONTTI

ASENNUSTAKUULLA!

www.pisakattoremontti.fi

Huonekalukauppaa jo yli 60 vuotta!

Avoinna ma-pe 10-18, la 10-15, su aukiolot verkkosivuillamme Katsastusmiehentie 6, Hämeenlinna|puh 044 705 7700|sisustustalo@juurikivi.fi Soppeentie 18, Ylöjärvi|puh 03-261 4555|kalustetalo@juurikivi.fi

verkkokauppa: juurikivi.fi

14

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

RUOVEDEN YRIT TÄJÄT

KEKKONEN

Perheyritys Ruovedellä luo kodikasta lämpöä

LÄHIENERGIAA

Hakelämpölaitokset suunnittelusta toteutukseen.

Kotimaiselle energialle kotimaiset lämpölaitokset.

Raivio p. 0500 872 153 R u ove d

www.hesesteel.fi

en

Sorajaloste sora- ja kalliomurskeet

sorat • hiekat • luonnonkivet • sepelit • mullat 040 503 6346 • ruoveden.sorajaloste@phpoint.fi

ruovesipalvelee.fi

Ollikaisen Hirsi Aamulehdessä oli 70-luvun alkupuolella ilmoitus, jossa kerrottiin että hirsisirkkeli ja –höylä olisivat juuri nyt myynnissä. Rakennusmies Kari Ollikainen teki kaupat ja perusti Ruoveden Väärinmajaan hirsiveistämön. Nykyisestä hirsirakennustekniikasta ei ollut vielä tietoakaan, mutta hirsirakennuksia massiivihirrestä alkoi syntyä uudella veistämöllä.

Ruoveden tehdas pyörii kolmessa vuorossa. Hirttä tarvitaan joka puolella. Vientiä on jonkin verran, mutta esimerkiksi itänaapurin mahtavat datshat ovat mennyttä aikaa. Kotimaan markkinat vievät liki koko kapasiteetin.

Uusiin tiloihin

Kylän nopein elmonet.fi 03 486 4300 asiakaspalvelu @elmonet.fi

Maanrakennustyöt • Kiviainestoimitukset Tonttihakkuut • Multaa

KONETYÖT JA KULJETUKSET VUODESTA 1958

Kone- ja Kuljetus Leinonen Oy SUORITAMME AMMATTITAIDOLLA: • Maanrakennustyöt • Rakennusten purkutyöt • Hiekka-, sora- ja multatoimitukset koneellisesti • Vesistökuljetukset ja rannan ruoppaukset • Autokuljetukset • Siirtolavoja lastattavaksi, jätteiden kuljetus • Toimitamme energiahaketta

Ota yhteyttä!

Saku Leinonen 0400 732 441 koneleino@phpoint.fi

– Kahdeksankymmentäluvun vaihteessa yritys sitten siirtyi tälle tontille, kertoo Tomi Ollikainen toimistorakennuksen toisessa kerroksessa. Rakennus on tietenkin moderni hirsitalo, juuri sellainen, jota monen tekee mieli – silmäähivelevän kaunista, suomalaista puuta. – Siitä yritys alkoi kasvaa vähitellen, toimisto Tampereen Kissanmaalla tuli yhä tärkeämmäksi, osa myynnistä on keskittynyt sinne, tosin suunnittelijoita ja myyntiä on oikeastaan ympäri maata.

Suunnittelua riittääkin; puolitoista vuotta kestänyt pandemia on liimannut ihmisiä yhä enemmän kotimaahan ja saanut herätetyksi halun omasta talosta omassa rauhassa.

– Teemme vuosittain noin puolentoistasataa erilaista ja erikokoista taloa. Suuri tekijä on myös voimakas hirsitalobuumi, joka on muutaman vuoden ajan voittanut monet muut materiaalit mennen tullen. Ennen tiilitalossa asui onnellinen perhe. Asuuko se nyt myös hirsitalossa?

– Raaka-aineemme on pääosin liimahirttä. Se on kaikin puolin kestävää, ja kun suuri hirsi on liimattu useasta puukappaleesta, hirsi ei halkeile eikä liiku. Lämmöneristys nykytekniikalla on erinomainen.

Massiivihirrestä teemme vuosittain vain muutamia rakennuksia, Tomi Ollikainen sanoo.

Hirsirakennuksia tilataan

– Yhä useammat kunnat, yhteisöt ja yksityiset haluavat nykyisin nimenomaan hirsitalon, olipa se sitten koulu, päiväkoti, talo tai huv i l a .

– Olemme tehneet viime aikoina lähes kaikkiin Tampereen ympäristökuntiin suuria, julkisia rakennuksia. Tänä syksynä taitaa aloittaa Lempäälässä

noin neljänsadan oppilaan Kanavan koulu, jossa näkyy meidän kättemme jälki. Runko on betonia, mutta kaikki muu kodikasta ja lämmintä puuta. Talossa on huomioitu mahdollisimman hyvin myös pedagogiset seikat; tilat ovat käytännöllisiä ja ”oikeassa järjestyksessä”.

Luokkatilat ovat nykyajattelun mukaan yhdisteltävissä, joka puolella on viihtyisiä oleskelutiloja. Koko ajan on oltu mukana suunnittelussa ja huomioitu kaikki rakennuttajan tarpeet mahdollisimman hyvin, Ollikainen sanoo.

– Vapaa-ajan asuntojen kysyntä on lisääntynyt rajusti, Tomi Ollikainen sanoo. – Jos tilaat mökin juuri nyt, toimitusaika saattaisi olla keväällä 2022. Osa ajasta menee tietysti lupa-asioihin, joissa eri kunnat ovat kovasti erilaisessa vauhdissa. Mutta jos kaikki menee hyvin, keväällä voi hirsitalo tai –huvila olla pystytetty.

– Kukaan ei osaa sanoa, miten tämä tilanne jatkuu. Sahatavaran hinta vaikuttaa merkittävästi, samoin yhteiskunnan avautuminen pandemian jäljiltä sitten kun se tapahtuu. Voihan olla, että sesonki hiukan himmenee. – Perusajatuksena on kuitenkin kysymys: Miksi emme rakentaisi puusta, kun olemme Suomessa?

Perheyritys porskuttaa

Kari Ollikainen tarttui lähes puoli vuosisataa sitten rohkeasti lehti-ilmoitukseen, teki kaupat ja perusti yrityksen. Tänään pojat Tero ja Tomi hoitelevat hirsien tuloa, valmistusta ja menoa maailmalle, mikä minnekin. Melkein kaikissa tapauksissa meidän asentajamme menevät mukaan, Tomi Ollikainen sanoo.

Pihassa jyrrää kaksi isoa Volvo-pyöräkuormaajaa, suuri rekka on juuri lastattavana.

VALMISTALOJA LÖYTYY joka lähtöön, ja muutoksia voi tehdä

TOMI OLLIKAISEN taustalla on tietysti upeata hirttä.

Jälleen yksi rakennus nostetaan kuormaajilla pitkälle rekan lavalle, ja kohta kaikki on jossakin uudella tontilla, jonne nousee komea hirsitalo.

– Teemme hyvää yhteistyötä ruovesiläisen Pihlan kanssa. Se on tuossa lähellä, ja toimialamme sopivat hyvin yhteen. – Meitä on nyt viitisenkymmentä, Ollikainen laskee. Kun ammattitaitoisia asentajia tarvitaan, heitä on todella vaikea saada. Välillisesti työllistämme lähes sata henkilöä, kun laskemme mukaan kaikki putkimiehet, sähkömiehet ja muut, jotka ovat erittäin tärkeitä meidän hankkeissamme.

– Vientiin menee jonkin verran, mutta ei samalla tavalla kuin ennen.

Esimerkiksi Venäjän vienti oli aikanaan merkittävää. Nyt heillä alkaa olla itsellään riittävästi osaamista.

Mutta ei huolta, olemme täystyöllistettyjä niin kauan kuin hirsitaloja tehdään, Ollikainen sanoo. Häntä on helppo uskoa maallikonkin, joka lukee hirsirakentamisuutiset tavallisista päivälehdistä.

Hirret jalostetaan taloksi

Kun tulemme toimistosta ulos ja kävelemme tehtaan puolelle, pyöräkuormaajat risteilevät asfalttipihalla edestakaisin, milloin haarukat ovat tyhjät, milloin niillä lepää valtava pino hirsiä. Tehtaan ulkopuolella on täyspitkä rekka, jota lastataan parhaillaan. Ollikaisen tavaramerkeillä varustettu kuorma valmistuu, ja jonnekin on varmasti matkalla asentajia komennukselle luomaan kuorman hirsistä jotakin lämmintä ja kodikasta.

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

RUOVEDEN YRIT TÄJÄT

rakenne Oy

LINJASTON LÄPI kulkee hienoa, suomalaista puuta

RUOVESI

HELVETIN hyvä kunta asua ja yrittää!

Tiesithän, että Ruovedellä sijaitsee Helvetinjärven kansallispuisto kymmenine tuhansine vuotuisine kävijöineen.

Myös kulttuurimatkailu on voimakkaassa nousussa kunnassamme.

Kuntamme painottaa vahvasti yhteistyötä niin vanhojen kuin uusien yrittäjien kanssa.

Tule tutustumaan kuntamme joustavaan arkeen!

Ota yhteyttä! 044 7871 304 RUOVESI.FI | RUOVESIPALVELEE.FI

Neulokko Vaatteiden korjauspalvelu, valmisvaatteet ja ompelutarvikkeita. vuokko.kuivasniemi@outlook.com 0400 735 857

VOLVO PYÖRÄKUORMAAJA lastaa talon aineksia rekan lavalle

Tehdassalissa on valoisaa. Sahanpuru ja puu tuoksuvat. Toisesta päästä hallia tulee sisään liimahirttä, joka menee tietokoneohjattuun koneeseen. Käytyään prosessin läpi, puutavara on valmista pakattavaksi ja lähtemään, missä sen koti sitten tulee olemaankin.

Pitkän hallin koko mitalla on näkyvissä viimeinen investointi: kosteuskoneisto. Pitkä putki kulkee ylhäällä, pitkin matkaa on tasaisin välein suuttimia, jotka puhaltavat yläviistoon vesihöyryä. Näin halli py-

syy kosteana ja helppona hengittää.

Erinomainen apu tehdashalliin, jossa pöly ja puru pitävät jöötä tietokoneiden ja miesten ohella.

Aivan tuotantolinjan päässä on junanvaunun kaltainen laite, joka on kuormattu täyteen uusia, komeita hirsiä. Minne nämä ovat menossa? – Siinä on osa Valtteri Bottaksen uudisrakennukseen lähtevästä puutavarasta, Toni Ollikainen myhäilee. Lähtiessäni en malta olla kysymättä, minne juuri kuormattava valtava rekallinen hirsiä on lähdös-

sä. – No eivät ihan lähelle, siinä on juuri lähdössä valtaosa Valtteri Bottaksen uuden talon hirsistä. l Teksti ja kuvat: JUHANI VAHTOKARI

Honkalantie 6 34600 Ruovesi

Urheiluhieroja Riikka Keinonen Klassista hierontaa ja urheiluhierontaa

050 592 0835

riikkak3@gmail.com

MERKKIHUOLTO Teollisuustie 1, RUOVESI Puh. 03 476 2011 Palvelemme ma–pe klo 8–16

JÄLLEEN YKSI hirsitalo on kohta rekan lavalla

HUIPPUÖLJYT AUTOLLESI!

HINAUSPALVELU 24 h Puh. 050 524 3400

15

16

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

➤ Maanrakennustyöt ➤ Roskalavat ➤ Auraukset ja hiekoitukset

0400 746 745

www.pkhpalvelut.fi

PUISET TRUKKILAVAT PARKANOSTA FIN, EUR JA KERTAKÄYTTÖLAVAT SEKÄ LAVAKAULUKSET Kankarintie 35–19 Puh. 0400 383 860 parlava@parlava.fi

www.parlava.fi

Py-lehden ilmestyminen

2021 Ilmoitusmyynti: 041 501 9902 Toimitus: 040 535 9953

2.2.

varaukset 22.1.

2.3.

varaukset 19.2.

6.4.

varaukset 26.3.

11.5.

varaukset 30.4.

8.6.

varaukset 28.5. kuntavaalit 2021

17.8.

varaukset 6.8.

21.9.

varaukset 10.9.

19.10.

varaukset 8.10.

16.11.

varaukset 5.11.

14.12.

varaukset 3.12.

Puusta pitkälle

P

uusta on syntynyt suomalainen teollisuus ja lukemattomat innovaatiot. Jo 1600-luvulla kansallista vaurautta luotiin polttamalla tervaa ja rakentamalla purjelaivoja. Puusta syntyvät myös seuraavien sukupolvien menestystarinat tuotteina ja hyödyntämistapoina, jotka ovat vielä pilkkeenä tutkijoiden silmäkulmissa.

Suomalaiset ovat mestareita kehittämään puun käsittely- ja hyödyntämistapoja. Me olemme metsän kansaa sanan parhaimmassa merkityksessä. Käsityöläisyys ja puutuotteiden muotoilu on kansalaistaito, jota ylläpidetään käytännön töissä, kesämökeillä ja koulujen puutyöluokissa. Näemme metsän puilta ehkä paremmin kuin moni muu. Moni tämänkin lehden lukijoista omistaa metsää.

Innovaatiokentällä kiivain kehitys liittyy erilaisten sellujen jalostamiseen ja hyödyntämiseen. Selluilla kyetään tuottamaan tuotteisiin mm. erittäin lujia, läpinäkyviä, värikkäitä, kevyitä, reagoivia, vettä hylkiviä, sähköä johtavia, eristäviä, energiaa varastoivia ja suodattavia ominaisuuksia. Nanosellusta povataan tulevaisuuden supermateriaalia, koska painoonsa nähden nanoselluloosa on lujempaa kuin mikään teräslaatu.

Sellupohjaiset innovaatiot haastavat tulevina vuosina perinteisiä

RUOVEDEN YRIT TÄ JÄT

Omakotitalot ja loma-asunnot

HIRSITALOT JOKAISEEN MAKUUN Mustanpuhuvaa puupintaa tai vaaleaa kivitalon tyyliä, kaikki onnistuu luonnollisesti hirrestä. Hirsirakentamisen asiantuntijamme suunnittelevat kanssasi täysin toiveittesi mukaisen talon, jonka rakennuslaadun takaamme yli 45 vuoden kokemuksella. Ollikaisen hirsirakenne on perheyritys, jonka palvelu ja laatu on tutkitusti asiakkaiden mieleen.

Tutustu mallistoomme ja tilaa esite osoitteessa www.ohr.fi

TALOMYYJÄMME PALVELEE 010 8357 500 / ohr@ohr.fi

materiaaleja vaatteissa ja kodintekstiileissä. Sellusta valmistetuilla tekstiilikuiduilla voidaan ympäristöystävällisesti korvata puuvillan sekä fossiilisia raaka-aineita sisältävien keinokuitujen käyttöä tekstiiliteollisuudessa.

Puun 3D-tulostus avaa uusia mahdollisuuksia tuote- ja valmistusinnovaatioihin. Puumateriaali jalostetaan muotoon, joka on 3D-tulostettavissa tavallisilla 3D-kotitulostimilla tai vaikkapa teollisuusroboteilla. Tähän liittyvään materiaalikehitystä tehdään voimakkaasti suomalaisissa bioteknologiayrityksissä. 3D-tulostetun puun sovelluksia ovat mm. muotit, sisustus ja huonekalut, design-tuotteet, sekä ylipäätään tuotteet, joissa puun ominaisuudet ovat haluttuja.

Puu on nousemassa uuteen kukoistukseen rakennusmateriaalina ympäristövaikutusten ja ominaisuuksien vuoksi. Suomessa on käynnissä innovatiivisia puukerrostaloprojekteja, kuten Tampereelle valmistuva opiskelijakerrostalo Kaupissa. Maailmalla puutalot kohoavat yhä korkeammalle. Syyskuussa avautuu Ruotsissa Skellefteån puinen kulttuuritalo, joka nousee lähes 80 metrin korkeuteen. Se on yksi maailman korkeimmista puurakennuksista.

Uudenlaiset puuperäiset tuotteet mullistavat maailmaa seuraavien Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

vuosien aikana. Lähitulevaisuudessa löydämme sellua yhä useammin tekstiileistä, ajoneuvoista, polttoaineista ja jopa lääketeollisuudesta.

Sitä mukaan, kun puun uudet hyödyntämistavat kehittyvät ja kypsyvät tutkimusryhmissä, on syytä valmistautua tulosten kaupallistamiseen ja uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Voisiko puun innovaatioista kehkeytyä Pirkanmaan vihreä kulta?

Minkä teet, tee se sellulla. – Sananlasku Suomesta vuonna 2030.

Innovaatiotutka on uusi säännöllisesti Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä julkaistava artikkeli. Sen kirjoittaja Pekka Ketola on filosofian tohtori, innovaattori ja tutkija, jolla on yli 20 vuoden käytännön kokemus käyttäjäkeskeisestä tuotekehityksestä.

Hänen yrityksensä Ideascout Oy:n intohimona on paremman tulevaisuuden rakentaminen.

Leena 041 501 9902

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

Kaikkiin -ammattipesureihin myönnetään jatkossa 5 vuoden takuu Kärcher T 12/1 HEPA pölynimuri

Kärcher HD 6/13 CX plus painepesuri

259,-

749,-

Luokkansa paras imuteho HEPA H13 -suodatin Pitkä 15 m sähköjohto Erittäin kestävä

Vesimäärä 600 l/h Työpaine 130 bar 15 m letkua kelalla Rotojet-suutin vakiona

Cif Professional 2in1 desinf. puhdistusaine 750 ml

3,49

Cif Professional alcohol spray desinf.aine 750 ml

4,90

Omo Professional desinfioiva pyykinpesujauhe 8,55 kg

43,90

Hinnat sis. alv 24%. Nouda myymälästämme tai tilaa verkkokaupasta.

VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO! Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla:

* = auktorisoitu www.tilitoimistot.fi

Aldia Oy*

Mattila Taloushallinto Oy*

R-tilipalvelu Oy*

Tuomiokirkonkatu 36 A 33100 Tampere Risto Poussa KLT puh. 0500 464 851 posti@r-tilipalvelu.fi www.r-tilipalvelu.fi

Hämeenkatu 13 B, a-rappu 33100 Tampere Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi

Hämeen ATK- ja Tilipalvelu Oy*

Pluscom taloushallinto Oy*

Scantilit Oy*

Viicon Group Oy / Vaasa VIICON Oy*

Netvisor-palvelun erikoisosaaja Aleksanterinkatu 23 A, Tampere Tiina Raatikainen, 040 512 8680 tiina.raatikainen@aldia.fi www.aldia.fi

Näsilinnankatu 28 E 6, 33200 TAMPERE puh. (03) 3141 7800 Matti Myllymäki 0400 337 528 matti.myllymaki@hatili.fi www.hatili.fi

Myllystenpohjantie 2, 36200 KANGASALA puh. 010 2390 880 Hatanpään valtatie 11, 33100 TAMPERE puh. 010 2390 889 info@kirjanpitomattila.com www.kirjanpitomattila.com

Sammonkatu 19 H 33540 Tampere puh. 045 635 3901 www.pluscom.fi Jaakko Oikemus, KLT

Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282 Tiina Laukko etunimi.sukunimi@scantilit.fi www.scantilit.fi

Tilkon Oy*

Finlaysoninkuja 3 33210 Tampere Jani Salonen, puh. 040 847 5587 Niina Asujamaa, KLT, puh. 050 5874 950 www.viicon.fi

17

18

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

Kesäyrittäjyysseteliä kokeiltiin Tampereella ensimmäistä kertaa – jatkoa sille uskalletaan luvata jo nyt Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa opiskelijoille oli tänä kesänä ensimmäistä kertaa tarjolla kesäyrittäjyysseteli, joka rohkaisi ja mahdollisti oman yritystoiminnan käynnistämiseen. Kaikkiaan seteli myönnettiin 18 opiskelijalle. Seteliyrittäjien kirjo ulottui valokuvauksista rescuekoirien hoitoon ja siivouspalveluista podcastien tekemiseen. Kokemukset ovat olleet sen verran hyvät, että kesäyrittäjyyttä on tarkoitus jatkaa ja kehittää Tredussa myös tulevina suvina.

K

esäyrittäjyysseteliä pilotoitiin Tampereella nyt ensimmäistä kertaa ja ilmeisen hyvällä menestyksellä. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti haastatteli muutamaa setelin saanutta nuorta.

Kesäyrittäjyysseteliä saattoi hakea kuka tahansa opiskelija, joka osallistui Tredussa järjestettävälle Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -kurssille ja perusti oman NY-yrityksen.

Setelin suuruus oli 450 euroa, ja summan käyttötavan kukin nuori on saanut määritellä itse.

– Opiskelijat ovat käyttäneet keYritys: Dream Fix Toimiala: Kiinteistönhuolto Nimet: Niklas Palmroth ja Johannes Kaivanto. Iät: 16 ja 18 Neljä vuotta toisensa tunteneet Niklas Palmroth ja Johannes Kaivanto kertoivat hakeutuneensa Vuosi yrittäjänä -kurssille kumpikin oman kiinnostuksensa ajamina. Kauppaoppilaitoksessa opiskeleva Niklas ja sähköalan tutkintoa Tredulla suorittavat Johannes myöntävät molemmat omaavansa vahvan halun yrittämistä kohtaan.

– Olemme reippaita oppimaan yrittämisestä ja haluamme olla tulevaisuudessa yrittäjiä, kuuluu kollektiivinen vastaus.

Kaverusten yritys on keskittynyt kiinteistöhuoltoon liittyviin töihin, ja se on nimeltään Dream Fix. Nimestä pidettiin kiinni, vaikka suunnitelmat välissä muuttuivatkin.

– Toiminnan piti aluksi liittyä autopesuihin, mutta suunnitelmat muuttuivat ja aloimme tehdä kiinteistöhuoltoa. Totesimme kuitenkin, että nimi käy ihan hyvin myös tämän alan yrityksille. Dream-sana nimessä tulee molempien yhteisestä yrittäjyysunelmasta.

Kesäyrittäjyysseteliä nuoret yrittäjät hakivat opettajansa kehotuksesta.

– Setelistä on varmasti paljon apua, vaikka emme ensiksi kuvitellet tarvitsevamme sitä, Niklas kertoo. Vielä saadulle rahalle ei ollut löydetty käyttökohdetta, mutta suunnitelmia sen varalle on jo olemassa.

säyrittäjyyssetelin hyvin konkreettisiin asioihin, kuten työvälineiden hankintaan. He ovat miettineet setelin käyttötavan niin, että se hyödyttää yritystä myös pidemmälle tulevaisuuteen, toteaa yrittäjyyden koordinaattori EmmSi Salminen Tampereen seudun ammattiopistosta.

Tredun lisäksi projektissa oli mukana Nuori Yrittäjyys ry sekä Tampereen kaupunki. Palvelupäällikkö Elina Wallin Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluista pitää hienona, että nuoria kannustetaan kokeilemaan itsensä työllistämistä – Vielä nyt saamamme raha on säästössä, mutta tulemme hyödyntämään sitä markkinointiin ja työvälineisiin. Dream Fixin toiminnan varsinaista alkua lykkäsi loppukesään se, että molemmat kaverukset olivat löytäneet myös perinteisemmän kesätyön. Niklas oli hommissa AutoCenterillä ja Johannes puolestaan osittain Jokilaakerilla ja osittain Sakalla. Oma yritystoiminta aloitettiin vasta kesäpestien päätyttyä. Tämä tarkoitti, että varsinaisia kesälomapäiviä duolle ei ole pahemmin tulossa. Se ei kuitenkaan miehiä haittaa.

– Kesäämme ei mahdu juurikaan lomaa, mutta sitä emme tarvitse.

Haluamme tehdä koko ajan töitä ja luoda verkostoja.

Käynnistyttyään liikkeellelähtö on kuitenkin edennyt odotusten mukaisesti.

– Kyllä tämä hyvin on käynnistynyt. Asiakkaita on ollut suunnitelmamme mukaisesti, ja heitä on löytynyt lähinnä verkostojen kautta. Olemme onnistuneet myymään sellaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat juuri meidän tarjoamiamme palveluita. Tähän mennessä haastavinta toiminnassa on yrittäjien mukaan ollut hinnoittelu.

– Aina emme ole osanneet arvioida palveluidemme oikeaa arvoa.

Mutta hyvin me olemme selvinneet jokaisesta tilanteesta.

Yrittäjillä on alusta asti ollut tarkoitus toimia pidemmällä aikajänteel-

myös uudenlaisissa muodoissa.

– Kesäyrittäjyys on vaihtoehto kesätöille ja toisaalta hyvä keino saada työkokemusta, kontakteja sekä vahvistaa omaa osaamista. Me haluamme kaupunkina kannustaa tällaista toimintaa, Wallin huomauttaa. Hänen mukaansa kesäyrittäjyysseteli kannustaa ensimmäiseen askeleeseen yritystoiminnan käynnistämisessä ja tukee yrittäjyyden jatkamista myös kesän jälkeen. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA EISEVVÄLIÄ-BLOGI

NIKLAS PALMROTHIN(VAS.) ja Johannes Kaivannon kesätyöyritys on nimeltään Dreamfix ja sen toimenkuva on kiinteistönhuolto. Yritystoiminta alkoi vasta loppukesästä, sillä alkukesän kumpikin oli ihan perinteisessä kesätyössä.

lä, ja se on jo miehille täysi selviö, että toiminta jatkuu myös kesän jälkeen.

– Aiomme ehdottomasti jatkaa toimintaa Dream Fixin parissa ja haluamme kasvattaa sen toimintaa, he kertovat. Tämä kaikki tukee hyvin myös miesten omia jatkosuunnitelmia.

– Haluamme olla yrittäjiä ja sitä lähdemme tästä kehittämään. Eli tämä tukee erinomaisesti tulevaisuudensuunnitelmiamme.

MEDIAPOLIKSELLA OPISKELEVAT Saara Iikkanen ja Ella Mäkelä uskovat podcastista olevan hyötyä heidän tuleville urasuunnitelmilleen. Molemmat kun näkisivät itsensä mielellään töissä radiossa tulevaisuudessa.

Yritys: Eisevväliä-blogi Nimet: Saara Iikkanen ja Ella Mäkelä Iät: Saara 20, Ella 17 Tredun Mediapoliksessa opiskelevat Saara Iikkanen ja Ella Mäkelä ovat tutustuneet toiseensa nykyisessä opinahjossaan, jossa he aloittivat elokuussa 2019. He havaitsivat varsin nopeasti olevansa samoilla aallonpituuksilla, joten ystävykset heistä tuli varsin ripeästi.

Kaksikon yhteinen yritystoiminta sai alkunsa koulun valinnaiselta yrittäjyyskurssilla.

– Kurssin opettaja sai meidät kiinnostumaan yrittäjyydestä ja sitä kautta meidät tekemään yritystä podcastistamme. Myös kesäyrittäjäsetelistä yrittäjät kuulivat samaiselta opettajalta. Ja kun sellainen kerran oli olemassa, ajattelimme, että miksipä sellaista ei haettaisi. Emme aluksi osanneet odottaa saavamme sitä, mutta olihan se iloinen uutinen, he taustoittavat. Saadulle kesätyösetelille oli yrittäjien mukaan selvä tilaus. Osan rahasta he aikovat ottaa palkkana itselle, mutta osaa samasta potista halutaan käyttää uuden mikrofonin ostamiseen.

Yrityksen toiminnan keskiössä on Eisevväliä-niminen podcast. Se oli kahden nimenomaan audiopuolelle keskittyneelle mediaopiskelijalle kovin luontainen vaihtoehto. Nimessä sen sijaan oli vähän pohdittavaa.

– Pyörittelimme alussa paljon erilaisia nimiä miettien, mikä meitä yhdistäisi. Keksimme yhdistäväksi tekijäksi Tampereen. Murteesta juonnettu ”eisevväliä” kuulosti mukavalta ja sopivan rennolta.

– Se sopi podcastimme ajatukseen keskustella asioista rennommin, ja että kaikkea ei tarvitse ottaa niin va-

kavasti, naiset kertovat.

Yrityksen alkuperäisenä ideana oli pelkkä podcast. Suunnitelmaa on kuitenkin hieman rukattu matkan varrella.

– Saimme keväällä tarjouksen toteuttaa erään yrityksen vappu- ja tanssivideon. Päätimme silloin, että laajennamme yritystä myös valo- ja videokuvaukseen, jotta voimme laskuttaa tuon keikan yrityksen kautta.

Haastavinta yrittäjyydessä on tähän mennessä ollut ensimmäisen laskun tekeminen.

– Kumpikaan meistä ei ollut sellaista aiemmin tehnyt, mutta onneksi saimme hyvin tukea yrittäjyyden opettajaltamme, Saara ja Ella kertovat.

Yrittäjät ovat ottaneet kesällä podcastin kanssa vähän rennommin.

Ella työskentelee ympärivuotisesti sivutoimisesti ravintolassa. Saara haki kesätöitä, mutta koronan vuoksi työt jäivät sitten kokonaan alkamatta.

Sen sijaan tulevalle syksylle ideoita on pyöritelty ilmassa useampiakin.

– Mainostaminen sekä yrityksen laajentaminen on ollut tapetilla.

Olemme myös pohtineet, miten haluamme jatkaa yritystä NY-kauden päättymisen jälkeen. Tämä kesä on toiminut hyvänä motivaattorina tulevalle syksylle ja lukukaudelle koulun suhteen. Ehdottomasti aiomme jatkaa toiminta kesän jälkeen, yrittäjät vakuuttavat.

Kumpikin yrittäjistä uskoo, että nyt tehtävästä työstä on apua myös pidemmällä tähtäimellä.

– Molemmilla on haaveena tulevaisuudessa työskennellä radiossa.

Podcast auttaa tämän haaveen toteuttamisessa, sillä saamme nyt keksiä aiheet itse.

TERVETULOA ONNISTUMAAN VIRROILLE Tarjoamme kilpailukykyisen yritystonttihinnoittelun ja tuemme yritysten vaivatonta sijoittumista paikkakunnalle.

KITUSENKULMAN LOGISTIIKKA JA TEOLLISUUSPUISTO

JOUSTAVAT TONTTIKOOT ERINOMAINEN SIJAINTI VALMIS INFRA

TUTUSTU LISÄÄ WWW.VIRRAT.FI

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

Yrittäjyyskasvatus on merkityksellistä ja siksi tärkeää – omia kokemuksia nuorten kasvutarinoista

Y

rittäjyyslinjan ensimmäisellä oppitunnilla oli elokuussa 2018 jännittynyt tunnelma. Edessä oli kolme vuotta yrittäjyyslinjan opintoja. Yrittäjyyslinjan opinnoilla lukiossamme ajatellaan liiketoimintaosaamisen lisäksi myös yrittäjyyteen liittyvien moninaisten taitojen vahvistamista, omaan itseen tutustumista ja tiimityötaitojen harjoittelua.

Vaikka oppiminen yrittäjyydestä on yksi yrittäjyyskasvatuksen tärkeä tavoite, niin vieläkin tärkeämpänä näen, että yrittäjyyskasvatuksen kautta voidaan vahvistaa nuorten itseluottamusta, tutustuttaa nuorta oikeaan työelämään ja lisätä yhteisöllisyyttä lukiossa.

Luottamus

Yrittäjyyslinjallamme opetus lähtee luottamuksen kasvattamisesta. Vuorovaikutustaidot, tiimityötaidot ja dialogitaidot alkoivatkin kehittyä opiskelijoilla heti opintojen alusta alkaen.

Aloitusleiri tutustutti opiskelijat erityisen hyvin toisiinsa, ja aika pian huomasimme, että luottamuksellinen ilmapiiri alkoi muodostua. Tämä näkyi tunneilla vilkkaana keskusteluna ja siinä, että opiskelijat osallistuivat aktiivisesti keskusteluihin.

Rohkeus

Yrittäjyyslinjalla opintojen yksi tavoite on rohkeuden kasvattaminen.

Alussa esim. esiintymistä ja mielipiteiden ilmaisemista harjoiteltiin turvallisesti omassa tutussa ryhmässä.

Toisena opiskeluvuonna, kun yrittäjyyslinjan nuoret perustivat oman yrityksen Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä –ohjelman mukaisesti, jokainen nuori sai tehdä näitä asioita myös suuremmissa ympyröissä ja huomata, että minä pystyn tähän, vaikka esimerkiksi esiintyminen ei kaikille mieluista ollutkaan. Itseluottamus kasvoi, ja omia vahvuuksia sekä kehittämiskohteita opittiin tunnistamaan.

Tiimeissä tekemällä oppiminen

Yksi yrittäjyyslinjan oppimisen muodoista on tekemällä oppiminen. Esimerkiksi opiskelijani järjestivät yhteistyössä eri ylöjärveläisten toimijoiden kanssa Nuoria Somettaa –musiikkitapahtuman keväällä 2019. Tapahtumaa järjestettäessä nuoret jakautuivat tiimeihin, joiden vastuulla oli tapahtumassa erilaisia toimintoja, ja kokonaisuus syntyi tiimien yhteistyöstä. Tapahtuman jälkeen opittua reflektoimalla nähtiin, mitä kaikkea tästä projektista opittiin.

Huomasimme, että ongelmiin pystyttiin aina keksimään jokin ratkaisu ja tehdyistä mokista voitiin oppia.

Itse asiassa ilman mokia oppimista ei olisi ollutkaan.

Artikkelin on kirjoittanut MIIA BERGMAN. Hän on Ylöjärven lukion apulaisrehtori ja yrittäjyyden opettaja.

Kuva: JANNE BERGMAN

Oman polun löytäminen

Yhteinen matkamme päättyi kevään ylioppilasjuhliin. Ylioppilaslakkeja heille jakaessani saatoin heidät mielessäni pois lukiostamme täydellä varmuudella, että heistä on kasvanut monella tapaa vastuullisia nuoria. Uskon, että jokainen yrittäjyyslinjalainen sai näistä lukioaikaisista yrittäjyysopinnoista sellaista rohkeutta, että ei pidä mahdottomana oman yrityksen perustamista tulevaisuudessa. Hienointa kuitenkin on se, että näiden kolmen vuoden aikana kaikki kasvattivat monipuolisesti omaa itsetuntemustaan sekä tiedollista ja taidollista työkalupakkiaan. Jokainen näistä nuorista on kehittynyt esimerkiksi sosiaalisissa taidoissa, itsensä johtamisessa, rohkeudessa ja aloitteellisuudessa. Tämä on varmasti se, mitä toivoin opettajaparini Kaisa Remulan kanssa, kun kolme vuotta sitten aloitimme yrittäjyyslinjan opinnot tämän porukan kanssa. Yrittäjyyskasvatus on merkityksellistä ja siksi tärkeää.

Osaavat luovat maailmoja Me SASKY koulutuskuntayhtymässä (Saskyssa) tarjoamme sujuvia polkuja uusille urille.

Laaja toiminta-alueemme ja koulutustarjontamme mahdollistavat koulutuksen suunnittelun niin, että alueelliset ja toimialakohtaiset työvoima- ja koulutustarpeet voidaan ottaa huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan henkilökohtainen opintopolku, jossa huomioidaan aiempi osaaminen.

Sasky on

• monipuolinen kouluttaja Pirkanmaalla ja Satakunnassa • vahvojen työelämäyhteyksien edelläkävijä • yhteistyökykyinen ja joustava koulutuksenjärjestäjä.

SATSAA OSAAMISEESI - OPISKELE VERKOSSA ■ Liiketoiminnan ammattitutkinto, aloitus 7.9.

- myynti ja markkinointiviestintä - taloushallinto - sihteeri- ja assistenttipalvelut ■ Isännöinnin ammattitutkinto, aloitus 14.9.

■ Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto, aloitus 17.8.

■ Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto, työvalmentaja tai vammaisalan erityisohjaaja, aloitus 30.8.

■ Kehitysvammaisuus ja muistisairaudet (8 h), 5.-6.10.

■ Erityisruokavaliopalvelujen erikoisammattitutkinto, dieettikokki, aloitus 7.3.2022 ■ Kasvatus ja ohjausalan ammattitutkinto, ohjauksen osaamisala, aloitus 7.9.

■ Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto, aloitus 1.9.

Lue lisää ja hae nyt: s e d u .f i / v e r ko s s a HAKIJAPALVELUT

p. 040 830 2275 hakijapalvelut@sedu.fi

Varhaisjakajana ilahdutat satoja ihmisiä päivittäin toimittamalla tärkeät tuotteet perille. Itsenäinen, osa-aikainen työskentely yöjakelussa, 3–5 tunnin työaika säännöllisessä rytmissä ja vapaat päivät tarjoavat aikaa myös muuhun.

Posti tarjoaa kattavan työterveyshuollon ja suuren organisaation monipuoliset henkilöstöedut kuten EazyBreak -liikunta- ja kulttuurietu. Mahdollisuus myös joustaviin lisätyötehtäviin.

Oletko työssäsi tarkka ja ripeä, täysi-ikäinen, fyysisesti hyvässä kunnossa, reipas ja oma-aloitteinen sekä osaat kohtalaisesti suomen tai englannin kielen?

Jos kiinnoistuit, jätä hakemuksesi 31.8.2021 mennessä. Palkkaamme sopivia työntekijöitä koko hakuajan.

Lue lisää työstä careers.posti.com/ varhaisjakaja-tampere Lisätietoja tuotanto.rekrytointi@posti.com ja soittamalla 0100 7000.

posti.com

19

20

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

Kova imu

olisiko aika keh i t tää?

– Jokainen Pälkäneellä lukioon jatkava yläkoululainen valitsi yrittäjyyskurssin Lyhenteet: at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto

Oppisopimus on yrittäjälle hyvä väylä kehittää omaa yritystä ja liiketoimintaa.

Opiskelun eväät saa heti käyttöön omassa yritystoiminnassa.

Oppisopimus on oiva väline myös henkilöstön kouluttamiseen.

Lisätiedot: takk.fi/oppisopimus

Valitse näistä • Bisnestä Pirkanmaalta - yrittäjäkoulutus, yrittäjän at, verkko-opinnot 13.9.2021–18.2.2022 • Pikastartti yrittäjäksi, ilta, verkko-opinnot 18.10.–8.11.2021 • Parempaa bisnestä - Yrittäjän digimarkkinointi, verkko-opinnot 26.10.2021–10.10.2022 • Johtamisen ja yritysjohtamisen eat 2.11.2021–28.2.2023 • Palvelumuotoilukoulutus, tuotekehitystyön eat 2.11.2021–4.11.2022

tai löydä omasi osoitteesta takk.fi/koulutukset

Lisätiedot koulutussuunnittelija Tuija Pohjansaari-Kirmo puh. 044 7906 434, tuija.pohjansaari-kirmo@takk.fi oppisopimuspäällikkö Harri Huhdanpää puh. 044 7906 473, harri.huhdanpaa@takk.fi

Pälkäneen Yhtenäiskoulun lukiossa elokuussa alkava yrittäjyyskurssi sai oivan startin jo pari kuukautta sitten. Kurssista tehty markkinointivideo ilmeisesti vakuutti, sillä kaikki 15 paikallisesta yläkoulusta lukioon siirtyvää opiskelijaa valitsivat kurssin opintoihinsa.

Kurssin vastuuopettajana toimii yhteiskunnallisia aineita ja historiaa opettava Juha Valtonen, mutta myös paikallisilla yrittäjillä on iso rooli. Yrittäjien ja koulun välisenä yhdyshenkilönä toiminut Marja-Liisa Suomalainen kertoo, että kurssi oli helposti myytävissä myös yrittäjien suuntaan.

T

apaamme Marja-Liisa Suomalaisen kanssa loppukesästä, jolloin kurssin yksityiskohdat alkavat olla valmiit. Hän on lähettänyt minulle ennakkoon linkin esittelyvideoon, jolla kurssia koululaisille keväällä mainostettiin. Se on kenen tahansa katsottavissa YouTubessa. Kahdeksanminuuttisella videon kertojaäänenä toimii Marja-Liisa itse, mutta videon varsinainen päärooli on varattu viidelle yrittäjälle. Koska aika on rajallinen, heistä ei videolla kuulla juuri lyhyttä esittelyä pidempään, mutta tarkemmin he pääsevät avaamaan yrittäjätarinansa myöhemmin kurssilla.

Vain yksi sanoi ei

Yrittäjyys-valinnaisaine sisältää kaikkiaan 17 kappaletta 75 minuutin mittaisia oppitunteja. Niistä suurimmalla osalla mukana on vierailevana puhujana ehta paikallinen yrittäjä. Kaikkiaan heitä on löytynyt kurssille 15. Tähän suuntaan kurssia ”myynyt” Marja-Liisa Suomalainen oli myönteisesti yllättynyt siitä, miten hyvin yrittäjät lähtivät mukaan.

– Soittamistani puheluista ainoastaan yksi yrittäjä kieltäytyi ehdotuksesta, ja hänkin kertoi sen johtuvan siitä, ettei pidä itseään esiintyjätyyppinä.

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi

Kehittämisosaamista yritykseesi • Business Coaching avainhenkilöiden kehittymisen tueksi • HR-palvelut osa-aikaisesti / projektina

Ilmoitustilavaraukset ja tarjouspyynnöt helposti myös www.dorimedia.fi/ varaa-ilmoitustila

www.arvohr.fi

050 598 2651

Kirjava poppoo

Mukaan löydettyjen yrittäjien skaala on hyvin laaja ja ulottuu yhden ihmisen toiminimestä useampaa osakeyhtiötä kipparoivaan sarjayrittäjään. Myös toimialoja on mukana aimo liuta, aina tilajäätelön valmistajasta ja mainostoimistoyrittäjästä elämysmatkailufirmaan, tilitoimistoon ja ratsastuksenopettajaan, vain muutamia mukaan poimien. Kurssia onkin lähdetty rakentamaan vahvasti juuri paikallisten yrittäjien kokemuksen pohjalta.

– Ideana on, että suurimmalla

osalla tunneista meillä on vierailija, joka kertoo oman tarinansa ja puhuu myös tietystä teemasta, aiheena vaikkapa verotus, verkostoituminen tai asiakaspalvelu.

Asenne kohdillaan

Suomalainen kiittelee yhtenäiskoulua hyvästä asenteesta.

– Koulu on osoittanut ennakkoluulottomuutta ja hyvää yhteistyökykyä lähtemällä toteuttamaan tätä kurssia yhdessä sekä Luopioisten että Pälkäneen yrittäjäyhdistysten kanssa, ja tämä on ollut kaikin puolin mieluinen projekti, Suomalainen sanoo. Selvä on, että isot kiitokset ansaitsee myös kurssin opettaja Juha Valtonen.

– Tämä on vaatinut opettajalta paljon enemmän kuin normaalityö.

Meillä on onni, että kurssilla on tuollainen täydellä sydämellä työtään tekevä opettaja kuin Juha, hän kehuu.

Hyvä signaali

Pelkästään yrittäjätarinoita kuuntelemalla kurssisuoritusta ei saa, vaan osallistujan on kehitettävä kurssin aikana oma liikeideansa. Kurssin loppupuolella koululla järjestetään opiskelijoiden ideoita esittelevät messut, ja aivan viimeisenä tiedossa on roadshow, jossa opiskelijat lähtevät paikan päälle yrityksiin tutustumaan niiden toimintaan. Entä mikä sitten on kurssin tavoite?

– Tavoite on, että kurssille osallistujat saavat realistisen kuvan yrittämisestä sekä yrittämisen tarjoamasta mahdollisuudesta. Itse toivon, että opiskelijoilla alkaa kurssin myötä itää mielessä mahdollisuus yrittäjyydestä yhtenä uravaihtoehtona. Suomalainen huomauttaa, että Pälkäneelle jatkossakin asumaan halajavan kannalta yrittäjyys on hyvin realistinen vaihtoehto.

– Täällä on edelleen melko vähän työllistäviä yrityksiä ja kuntakin työllistää vain rajallisesti. Koti-

Oppisopimuksella osaajia töihin!

Yrittäjä, Tiesitkö, että oppisopimuskoulutuksessa opiskellaan kätevästi työnteon ohessa?

Rekrytoi kustannustehokkaasti, kehitä henkilöstöä tai laajenna omaa osaamistasi oppisopimuksella! Oppisopimuskoulutus on maksuton. Yritys voi saada palkkatukea rekrytoidessaan työttömän työnhakijan.

Poimintoja syksyllä -21 alkavista yrittäjille suunnatuista koulutuksista: • Yrittäjän peruskurssi • Yrittäjä, yritystoiminnan kehittäminen • Markkinoinnin digiosaaja • Buustia myyntityöhön • Kevytvideotuotannon perusteet – opi tekemään SOME-videoita ketterästi!

• Myynnin sparraus pienyrittäjälle • Näyteikkunasi Netissä –verkkosivukoulutus pienyrittäjälle

MARJA-LIISA SUOMALAINEN on iloinen yrittäjyyskurssiin kohdistuneesta kiinnostuksesta sekä opiskelijoiden että yritysten parissa. Kurssilla vierailevat yrittäjät ovat kurssilla hyvin keskeisessä roolissa. – Suurimmalla osalla kurssin tunneista meillä on vierailija, joka kertoo oma tarinansa. Lisäksi olemme antaneet kaikille vieraille aina jonkin tietyn teeman, kuten asiakaspalvelun, myynnin, verkostoitumisen, kirjanpidon ja niin edelleen, Marja-Liisa Suomalainen kertoo.

kuntaan jäävien kannattaa pitää yrittäjyys mielessään ainakin yhtenä vaihtoehtona. Itsensä työllistäminen ei ole niin riippuvaista sijainnista, Suomalainen kertoo ja myöntää kurssikiinnostuksen olevan hyvä signaali.

– Uskon sen kertovan sitoutumisesta tähän alueeseen ja halusta kehittää tätä paikkakuntaa eteenpäin. Me yrittäjäjärjestönä haluamme luonnollisesti tukea alueen elinvoimaa ja kasvua. Näen itse tämän kurssin tärkeänä, sillä nuorissa on tulevaisuus. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Tredussa voit opiskella joustavasti koko tutkinnon tai tutkinnon osia. Tarjolla on koulutusta satoihin eri ammatteihin!

Katso kaikki koulutukset ja hae tredu.fi Lue lisää: tredu.fi/oppisopimus Ota yhteyttä!

Tredun oppisopimuspalvelut 03 5654 7999 oppi.sopimus@tampere.fi

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

21

Kesätyönä vesistönsuojelu Pälkäneellä nuoret on otettu hienosti mukaan myös ympäristötalkoisiin. Järvipitoisella paikkakunnalla se tarkoittaa eritoten vesistönsuojelua, jota onkin tehty täällä jo hyvä tovi. Paikalliset järvivedet ovat siis nykypäivänä varsin mukavassa kunnossa, mutta tikissä ne halutaan pitää myös tulevaisuudessa. Jo tästä syystä onkin järkevää, että mukaan tähän työhön on otettu juuri nuoret.

P

älkäneen keskustassa sijaitseva Nuijantalo on ollut pystyssä sen verran kauan, että sen seinien sisällä on ehditty puuhata historiassa monenmoista. Kuluva suvi taitaa silti olla ensimmäinen kerta, kun osa sen kakkoskerroksesta on valjastettu vesistöaiheiseen mielipidevaikuttamiseen. Pirkanmaan Yrittäjä -lehden vieraillessa paikalla heinäkuussa ympäristövaikuttamisen parissa ahertavat neljä teini-ikäistä vesistölähettilästä sekä tiiminvetäjä Olli Holmén. Heidän työhuoneensa keskelle on kasattu työpöytärypäs läppäreineen. 2020-luvulla vaikutustyö tapahtuu ensisijaisesti verkossa.

Koulutusten porkkanana oli mahdollisuus kesätyöpaikkaan

Kesätyöläiset valittiin vapaaehtoisten ympäristökoulutusten osallistujien joukosta. Kaikkiaan keväällä oli kuusi eri teemaista iltatilaisuutta.

Niihin osallistui yli 30 nuorta. Tänään heistä töissä ovat Veera Lohtander, Sanni Husso, Anni Kankkunen ja Netta Lindholm. He ovat neljä 17 kesätyöläisestä, jotka palkattiin vesistölähettilääksi. Tai no, tarkalleen ottaen kesäksi heistä palkattiin 11. Kolme ehti aloittaa kesäpestinsä jo kevään viimeisellä kouluviikolla, jolloin tehtävänä oli järjestää alakoululaisille ja partiolaisille vesistötyöpajoja. Loput kolme toteuttavat samanmoisen urakan, kunhan koulu taas alkaa.

Näin vaikutetaan nykypäivänä

Nyt paikalla olevien neljän nuoren toimenkuva on vahvasti kytköksissä viestintään. Jokaisella neljällä lähettiläällä on työn alla artikkeli, somepäivitys tai animaatio, joka on tarkoitus julkaista joko hankkeen verkkosivuille, blogitekstinä tahi sosiaalisen median päivityksinä. Onpa kesän aikana syntynyt myös aloite kunnanvaltuustoon, sekä useampi mielipidekirjoitus paikallisaviisiin. Nuorten ohjaajana toimivan Olli Holménin mukaan nuorilla on ollut hyvin vapaat kädet toteuttaa ideoitaan, ja hyvin se luovuus onkin kukkinut. Suvi-hankkeen kotisivuilta löytyy monipuolinen kattaus vesistöihin ja vesiensuojeluun liittyvää faktatietoa, ohjeistuksia ja muistutuksia.

– Tavoitteenamme on saada ihmisiä kiinnostumaan asiasta ja parhaassa tapauksessa ottamaan arkeensa sellaisia toimenpiteitä, joista on vesistölle hyötyä, Holmén tiivistää.

Hyvää palautetta

Lähettiläiden toimenkuvaan on kuulunut myös ”kenttätyö”. Sitä ryhmäläiset ovat jalkautuneet tekemään paikallisiin kesätilaisuuksiin sekä esimerkiksi kauppaliikkeiden pihoihin. Näil-

KUVASSA KESÄTYÖLÄISET sekä heidän tiiminvetäjänsä työn ääressä Pälkäneen Nuijantalon kakkoskerroksessa. Pääosa vesistölähettiläiden työstä on sisällöntuotantoa. Aikaansaannoksia voi kuka tahansa käydä katsomassas ekä Instagramissa että Facebookissa Aitosuvi-nimellä. Kotisivut puolestaan löytyvät osoitteesta aitosuvi.fi

lä keikoilla nuorilla on ollut mukanaan muutama myyntiartikkeli, joiden tuotto käytetään sataprosenttisesti vesistöjen kunnostukseen. Suvi-logoa kantavan t-paidan lisäksi myynnissä on ollut juomapulloja ja lähdevettä sekä hiilihapoilla että ilman. Hyvin on tämäkin työ maistunut.

– Varmaan eniten on kysytty sitä, keitä me olemme ja mitä me teemme. Mutta kun olemme tämän kertoneet, suhtautuminen on ollut todella kannustavaa, ja asiaa on pidetty hyvin tärkeänä, ryhmäläiset tiivistävät.

Kesätöissä ensimmäistä kertaa

14-vuotiaalle Veera Lohtanderille tämä on ollut ensimmäinen palkallinen kesätyö. Tarjolla olleista koulutuksista Pälkäneen yhteiskoulun oppilas sai kuulla biologian opettajaltaan.

– Olen ollut aina kiinnostunut luonnosta, joten innostuin välittömästi. Paljon olen oppinut uutta, ja kokemus on ollut oikein hyvä, kertoi parhaillaan raporttia omasta kokemuksestaan naputtelemassa ollut Lohtander. Mukavaa on ollut myös ihmisten kohtaaminen.

– Se oli mukavaa, miten kiinnostuneita vesistöistä ihmiset olivat.

Etenkin mökkiläiset ovat olleet uteliaita kuulemaan lisää.

Ylijäämärahoitus auttoi alkuun

Nuorten koulutusta ja kesätyöllistämistä edesauttoi, että Pälkäneellä oli jo käynnissä isompi vesistöjensuojeluun keskittynyt Suvi – Pälkäneen upeat vesistöt -hanke. Nuorten palkkaamiseen tosin vaadittiin vähän tuuriakin. Eteläisellä Pirkanmaalla toimivalta maaseudun kehittämisyhdistys Pirkan Helmeltä oli jäänyt budjettirahaa. Kun siitä kuultiin, hakemus tehtiin pikavauhtia.

– Aikaa oli alle vuorokausi. Soitin läpi yhteiskoulun, Anna Tapion koulun, yrittäjäyhdistykset sekä kuntatahon. Kaikki halusivat lähteä mukaan, taustoittaa Suvi-hankkeen koordinaattori Marja-Liisa Suomalainen. Hän on erityisen tyytyväinen siihen, että myös nuoret saatiin mukaan. Koko hankkeen perimmäisin tarkoitus kun on, että paikalliset vesistöt siirretään tuleville sukupolvil-

le vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin mitä ne nyt ovat.

Hyvällä tapaa karu

Pälkäneen seutu järvivoittoista. Siitä saa hyvän kuvan, kun ottaa Google Mapsissa kohteeksi Pälkäneen ja zoomaa ulospäin. Kovin on sinistä.

Kaikkiaan Pälkäneellä on yli 90 järveä, joista isoimmat ovat Pälkänevesi, Mallasvesi sekä Kukkia. Marja-Liisa Suomalaisen mukaan Pälkäneen vesistöt ovat virallisenkin luokituksen mukaan hyvässä ekologisessa tilassa ja tyypiltään karuja ja kirkkaita. Tässä yhteydessä molemmat adjektiivit ovat myönteisiä arvioita.

– Tuolla arviolla tarkoitetaan sitä, että ravinnetasot ovat varsin matalat ja luonnollisesta kasvillisuutta varsin vähän, Suomalainen selkeyttää.

Kestävyyslaji

Suvi-hankkeen päärahoittaja on Ympäristöministeriön Vesiensuojelun Tehostamisohjelma ja sen vastuullisena toteuttajana Luopioisten Säästöpankkisäätiö. Virallisesti hanke päättyy ensi maaliskuussa, mutta aikaan saatujen toimenpiteiden tavoitteena on vaikuttaa vesistöjen tilaan jopa vuosikymmenien päähän. Vesistönsuojelu onkin kestävyyslaji.

Esimerkiksi järvien yleinen tummuminen on edelleen perua ajalta, jolloin Suomessa ojitettiin metsä- ja suo-alueita. Niiden myötä järviin valuva humus on tummumisen varsinainen aiheuttaja. Kuvaavaa on, että tummuminen jatkuu, vaikka peltojen massaojituksista on aikaa pitkälti yli sata vuotta ja soidenkin ojitusbuumista yli puoli vuosisataa.

Oikea suunta

Vesistöjen kuntoon ei kiinnitetä Pälkäneellä huomiota nyt ensimmäistä kertaa. Hankkeen julkaisemassa kesälehdessä on artikkeli 45 vuotta sitten perustetusta Pälkäneveden Suojeluyhdistyksestä. Sitä on kiittäminen, että järvien nykyinen kunto on näinkin hyvä. Jutusta selviää, että vielä 1970-luvulla ympäristöasioihin ei kiinnitetty samalla tapaa huomiota.

Etenkin teollisuuden päästöt olivat hyvin toisenlaiset. Esimerkiksi Valkeakosken tehtaiden jätevedet laskettiin järveen miltei sellaisenaan. Suo-

malainen myöntää pälkäneläisvesistöjen kunnon olevan nyt oleellisesti parempi kuin 30-vuotta sitten.

– Teollisuuden ja asutuksen osalta vesiin tulevien päästöjen määrää on onnistuttu vuosien saatossa alentamaan erittäin hyvin. Niin täällä kuin yleisemmin Suomessa.

Kohderyhmänä mattimeikäläiset

Tällä hetkellä suurimmat mahdollisuudet ovat haja-alueiden vesistöissä. Ja juuri tähän Suvi-hankkeella koitetaan vaikuttaa. Tästä syystä vaikutustyön keskiössä ovat tavalliset ihmiset, sekä asukkaat että mökkiläiset. Tavoitteena on saada ravinnevalumat tasolle, jonka vesistöt kestävät. Hienompi termi on vesistön puskurointikyky.

– Kun ravinnetaso menee ylitse, se alkaa rehevöittää järviä. Se johtuu siitä, että kemiallinen kuorma on niille liian suuri, Suomalainen selkeyttää.

ty liittyi niiden asemaan aikansa valtateinä. Sekä tavarat että ihmiset kun matkasivat vesiteitse huomattavasti nopeammin kuin maata pitkin. Ei ole sattumaa, että iso osa kaupunkeja on syntynyt juuri vesistöjen taitekohtiin. Logistiikan kannalta vesistöjen merkitys ei ole enää kummoinen, mutta etenkin maaseudun kuntien elinvoimaan niillä on iso vaikutus edelleen. Hyvät ympäristöarvot, kuten puhtaus, terveellisyys ja turvallisuus kun ovat iso vetovoimatekijä asuinpaikkaa tai mökkikuntaa valitessa. Mökkikansan etenkin kesäisin ympäri Suomea tuomat eurot ovat hyvin tervetulleita, ja niiden vaikutus on monen yrittäjän tuloihin tuntuva. Pälkäne on tästä kuin sanakirjaesimerkki. Ja 2000-luvun mökkiläiset löytyvät hyvin suurella todennäköisyydellä juuri vesistöjen ääreltä, ja niitähän täällä piisaa. Kuten se Googlekin kertoi.l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Vesistöissä on vetovoimaa

Vesistöt ovat aina olleet tiiviisti kytköksissä elinkeinoelämään. Ennen autojen aikaan vesistöjen suurin hyö-

PÄLKÄNEEN JA LUOPIOISTEN YRITTÄJÄT

Henkilökohtaista palvelua yrittäjälle Kangasalla ja Pälkäneellä Yhdessä olemme enemmän.

22

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

KARI TOLONEN, järjestöneuvos ja Chaine des Rotisseurs -järjestön Officier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan pirkanmaalaisen ravintolan ruokatarjontaan.

KU K A? LOUNASVIERAS: Pälkäneen kunnanjohtaja Pauliina Pikka ASUU: Nokialla PERHE: Aviomies ja kolme lasta HARRASTUKSET: Liikunta, musiikki, lukeminen, retkeily ja kulttuuri

Kunnanjohtaja ja alkumetrien haasteet

Pauliina Pikka on toiminut Pälkäneen kunnanjohtajana vasta reilut kolme kuukautta.

– Kiirettä on pitänyt, homma on 24/7 työtä, toteaa Pauliina. Uudessa pestissä on edessä heti uuden valtuustokauden aloittaminen, kuntastrategian päivittäminen ja kaikenlainen kunnan kehittämiseen tähtäävien toimien miettiminen. Pikan mukaan Pälkäneen kunnan organisaatiossa on tapahtunut viime vuosina rajua vaihtuvuutta, tämä olisi saatava tasaantumaan, jotta päästäisiin pitkäjänteisempään kehittämiseen.

Lounaspaikaksi valikoitui Rönnvikin viinitila Pälkäneellä

PÄLKÄNEEN TUORE kunnanjohtaja Pauliina Pikka pitää kesää lempivuodenaikanaan.

vä henki uudistuksen valmistelussa, ja tuntuu, että ollaan edelläkävijöitä koko Suomessa asian suhteen.

Vaihtoehtoja lounaspaikaksi löytyi Pälkäneeltä useampikin, mutta tällä kertaa valintamme osui Rönnvikiin, joka on yksi Suomen suurimmista ja palkituimmista viinitiloista. Se tarjoaakin kotisivuilla mainittujen lupaustensa tapaan idyllisen ympäristön päivän viettoon niin arkena kuin juhlanakin. Rönnvikin bistron lounaslistalta vieraamme valitsi Pitsiset pinaattilätyt, joiden lisukkeena Heik-

Yrittäjäyhteistyötä halutaan kehittää

Sekä Pälkäneen että Luopioisten yrittäjäyhdistysten kanssa kunta tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa aamukahvitapaamisten merkeissä. Vieraamme näkisi tulevaisuudessa hyvänä, jos saataisiin aikaan Elinkeinopoliittinen yhteistyöryhmä jatkuvan ja kiinteän yhteistyön foorumiksi.

Yrittäjäyhdistyksillä ei varmaan olisi mitään tällaista uudistusta vastaan.

Nopeat vastaukset

RÖNNVIKIN PITSISET pinaattilätyissä oli maut kohdillaan.

kilän Juustolan creme-juustoa ja herukkahilloa. Omaa ruoanlaittotaitoaan vieraamme kuvailee arkiruoanlaitoksi.

– Onneksi aviomieheni on ottanut vastuuta asiasta, ja mikäpäs on kun pääsee nauttimaan toisen tekemästä hyvästä ruoasta, Pikka kiittelee.

Sote-uudistus ei tuo muutoksia

Kunta on siinä onnellisessa asemassa, että nyt tuleva uudistus ei tuo suuria muutoksia soten rahoitusmallin myötä, sillä sote-asiat on ulkoistettu Kangasalan kunnan hoidettavaksi.

Kaiken kaikkiaan Pauliina on mielissään siitä, että Pirkanmaalla on hy-

Yrittäjä, varaa paikkasi!

PÄLK ÄNEEN JA LUOPIOISTEN YRIT TÄ JÄT

DORIMEDIA OY

YLI 50 TIENTÄYTEISTÄ VUOTTA

ja samasta paikasta - meiltä.

Tämän kaiken saat yhdestä ja samasta paikasta - meiltä.

t je

Kul

Jaakko Po Oy ola hj

us

ke li i

www.jaakkopohjola.fi

Leena 041 501 9902

Puh. 0400-539 410 www.sydanhameensafarit.fi

Moottorikelkka-, Vesijetti-, mönkijä- sekä moottorikelkkasafarit mönkijä-, oheispalveluineen. vesijettisafarit Kysy tarjous! sekä laitevuokraus

Palveleva

naisten vaateliike

kuljetus@jaakkopohjola.fi www.jaakkopohjola.fi p. 03 578 2200 kuljetus@jaakkopohjola.fi f.p. 03 578 5782200 2201 f. 03 578 2201

Pälkäne on lähellä.

Koti yrityksellesi ja sinulle Pälkäneeltä.

Pälkäne on paikka, jossa olet arkenakin lomalla.

Lähempänä kuin luuletkaan.

Monipuolisempi kuin luuletkaan. www.palkane.fi

Teksti ja kuvat: KARI TOLONEN

Pälkäneen puolella

Laaja ja monimuotoinen kuljetuskalustomme mahdollistaa haastavatkin kuljetustarpeet.

Oikeanlaisen kaluston lisäksi tarvitaan osaavat ja tekijät.

Laaja jakokeneet monimuotoinen kuljetuskalustommmahdollistaa haastavatkin Näiden myötä syntyvät turvalliset kuljetustarpeet.

Oikeanlaisen kaluston ja oikea-aikaiset kuljetukset. lisäksi tarvitaan osaavat ja kokeneet tekijät. Näiden Tämän kaikenmyötä saatsyntyvät yhdestä turvalliset ja oikea-aikaiset kuljetukset.

Maistuvan pinaattilättylounaan jälkeen kunnanjohtajan nopeat vastaukset teekupposen lomassa.

Paras kesähetki – kesäilta Lempivuodenaika – kesä Mitä lajeja seuraat olympialaisissa –palloilulajeja ja yleisurheilua Mikä on unelmien lomakohde –niitä on paljon ympäri maapalloa Sähköauto – kyllä, ei tosin vielä kokemusta Suklaa vai salmiakki - suklaa

Pälkäneellä!

Av. ma–pe 10–17, la 10–14 Takojantie 2, 36600 Pälkäne

www.fiina.fi

Seuraava lehti ilmestyy

tiistaina 21.9.

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

23

KUVASSA EEROLA on safarinsa kanssa Valkeakosken kaupungin lähistöllä. Jos urku auki painaisi, sinne ei kestäisi yrittäjän kotirannasta juuri 15 minuuttia kauempaa näillä menopeleillä.

Soutaminen ja huopaaminen harmittaa safariyrittäjää Koska Mika Eerolan yritystoiminta kilpistyy 95-prosenttisesti yritysvieraiden moottorisafareihin, ei ole epäselvää, että korona-aika on tarjonnut hänelle haasteita. Pitkään kiinni olleet rajat sekä erinäiset kokoontumisrajoitukset ovat olleet liiketoiminnalle todellista myrkkyä. Se tosin on auttanut, että nykyinen kerta ei ole ensimmäinen, kun itsestä riippumaton syy vie asiakkaat. Finanssikriisin jälkimainingeissa tehdyistä toimenpiteistä on ollut apua myös nyt. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti vieraili yrittäjän safaritukikohdassa Pälkäneellä.

S

ydän-Hämeen Safareihin otetaan herkästi yhteyttä, jos ohjelmaan halutaan moottorin pärinää. Sitä onkin tarjolla useammalla eri menopelillä, ja liikkeelle pääsee ympäri vuoden. Yrityksen laivastoon kuuluvat yhtälailla moottorikelkat, vesijetit ja mönkijät. Elämysfirman asiakkaita ovat olleet läpi sen 22-vuotisen historian hyvin voimakkaasti juuri yritykset.

Joko yritykset ovat tuoneet safareille asiakkaitaan, tai sitten yritysasiakkaat tulevat Pälkäneelle pitämään tyky- tai virkistyspäiviään.

sin pyörteet on jätetty hamaan tulevaisuuteen, vaikka tauko on venynyt pitkäksi. Omien, vielä nuoren iän takia rokottamatta jääneiden perheenjäsenien lisäksi toiminnalla halutaan minimoida myös yritysriskejä.

– Kuten eräs kauppiasystäväni sanoo, mitä jos joudun itse turhan takia kahden viikon karanteeniin.

Kukas sinne kaupalle silloin menee?

Samalla tavalla se meilläkin menee.

Ei tänne paljon sijaisia löydy, hän harmittelee.

Turvallisuudesta ei tingitä

Syksyn osalta tilauskirja näyttää hyvältä, mutta toteutuminen jää nähtäväksi. Tautikehityksen osalta loppukesän suunta on ollut huolestuttava, mutta mikään paniikki ei ainakaan vielä ole päällä. Eerolan toiveissa on, että tämä syksy menisi paremmin kuin edeltävä. Silloinkin tilauskirja näytti kesän pääteessä vielä hyvältä, mutta sitten tuli uusi aalto. Eniten miestä harmittaakin politiikan poukkoilevuus.

– Ensin kaikki suljetaan ja sitten kaikki avataan, jotta voidaan taas sulkea, hän huokaisee. Ja hän lisää, että heidän tapauksessaan sykli on ollut armoton. Tilauskirjat täytetään, jotta ne voidaan taas peruuttaa ennen toteutusta, Eerola toteaa.

– Se harmittaa, että virheistä ei ole opittu. Esimerkiksi tämä kesän tartuntaketju olisi ollut vältettävissä, jos jalkapallokatsojille olisi tehty asia selviksi. Tiedossahan mahdollinen ongelma oli kyllä etukäteen, joten sitä tehottomuutta ihmettelen.

Koronan seurauksena asiakkaissa on tapahtunut tilapäinen täyskäännös. Ulkomaiset yritysvieraat ovat loistaneet käytännössä yli vuoden poissaolollaan, ja myös virkistyspäivät on pääosin jätetty turvallisuussyistä pitämättä. Yrittäjä huomauttaa, että safareita pystytään heidän toimestaan järjestämään koronaturvallisuus huomioiden.

– Pääsääntöisestihän me olemme tuolla luonnossa eli ulkotiloissa, ja esimerkiksi ajellessa turvavälit ovat viidestä viiteenkymmeneen metriä. Sellaisia matkoja ei korona hypi. Sisätiloissa puolestaan käytämme aina maskia ja käsidesiä, ja kaikki varusteet menevät luonnollisesti aina pesuun käytön jälkeen.

Myös oma harrastus tauolla

Mika Eerola ymmärtää asiakkaiden käyttäytymistä. Hän on itsekin vaimonsa kanssa jättänyt tauolle rakkaan harrastuksensa eli lavatanssit. Tans-

Hyvältä näyttää – toistaiseksi

– Jos olisimme ottaneet opiksemme aikaisemmin, saisimme nyt tehdä Suomessa, mitä halutaan eikä ketään tarvitsisi rajoittaa. Tosiasiassa hallitus on tehnyt kerta toisensa jälkeen virheitä, joista me kaikki maksamme pitkän pennin.

Saksalaisia odotellessa

Yrittäjä kuitenkin uskoo asioiden petraantumiseen ainakin pidemmällä aikajänteellä. Hän itse otaksuu ihmisillä olevan paljon patoumaa mukavien asioiden tekemiseen. Eritoten hän odottelee muutamaa tuttua saksalaisryhmää, joita isommat konepajayritykset ovat käyttäneet Pälkäneellä jo vuosia.

– Eräälläkin asiakasyrityksellämme on useampikin saksalaisryhmä, joilta aina kysytään, mihin he haluaisivat, ja aina he ovat halunneet tänne Pälkäneelle ajelemaan ja suomalaiseen luontoon. Kun tätä on jatkunut jo useamman vuoden, ystäviähän heistä on tullut.

Vyönreikää soukemmalle

Koronan takia reippaasti tipahtanut liikevaihto onkin Eerolan mukaan syntynyt käytännössä vesijettien sekä mönkijöiden vuokraamisesta yksityishenkilöille.

– Ihmisillä on ollut aikaa harrastaa sekä kaverien että perheen kanssa, joten niille on ollut kysyntää. Taloudellisesti näistä saatava laskutus on varsin pientä, mutta onpahan saatu jotain tehdä, hän kertoo. Haasteelliset ajat ovat vaatineet myös muita toimenpiteitä. Eerolan päätös numero yksi oli, että omaa vyötä kiristettiin.

– Oma palkka jätettiin pois, tyhjänpanttina olleista menopeleistä pistettiin vakuutukset tauolle ja muutenkin kaikki kulut käytiin läpi, hän kertoo. Se auttoi, että talousnotkahdus ei ollut yrittäjälle ensimmäinen. Myös 2008 finanssikriisi seurauksineen vähensi yritysten tyky- ja kestitysintoa melkoisesti, joskaan ei yhtä totaalisesti kuin kiinalaisvirus.

Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla →

YRITTÄJÄ MIKA Eerola alkoi luonnostella yritysideaansa olleessaan vielä palkkatöissä. Sen havainnon hän kun oli tehnyt, että yrityksille aktiviteetteja oli Tampereen seudulla tarjolla varsin rajallinen määrä. – Koska itse tykkäsin tehdä retkiä näillä laitteilla, ajattelin, että siitä varmasti voisi nauttia joku muukin. Etenkin kun joku on katsonut heille valmiiksi turvallisen mutta kiinnostavan maaston ja muutenkin valmiin reitin, jonka jälkeen pääsee sitten pesulle, saunomaan ja syömään hyvin.

PÄLKÄNEEN JA LUOPIOISTEN YRITTÄJÄT

24

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

... jatkoa edelliseltä sivulta

Kaluston modernisoitiin löytyi nyt aikaa

Sekin edellisestä notkahduksesta opittiin, että hiljaisaikana on hyvä tehdä kalustomuutoksia. Näin toimittiin nytkin. Yritys onkin vaihtanut kaikki kaksitahtiset laitteensa ympäristöystävällisimpiin nelitahtimoottoreihin.

– Meillä oli vanhempaa laitteistoa, jonka myyntiä olimme harkinneet, mutta koska laitteet olisi ensin pitänyt laittaa kuntoon, se oli jäänyt tekemättä. Tähän oli nyt kalenterin tyhjentyessä minulla hyvin aikaa, yrittäjä kertoo. Sen verran hyviä kauppoja mies onnistui tekemään, että kustannustuki jäi saamatta. Siitäkin huolimatta, että liikevaihto oli kutistunut merkittävästi.

– Minä en siihen päässyt, koska olin tasapainottanut taloutta ja myynyt koneita.

Tulevaisuus näyttää sähköiseltä

Ekologisia asioita aiotaan yrityksessä miettiä jatkossakin. Eerola uskoo, että tulevaisuudessa myös hänen safareilleen startataan sähkökäyttöisillä menopeleillä. Vielä ei teknologia kuitenkaan ole siinä pisteessä.

– Myöhemmin se lienee vääjäämätöntä. Ja jos ja kun asiakas haluaa ajaa sähköllä, niin sähköönhän mekin siirrymme, hän sanoo. Osittain sähkön aikakauteen onkin jo otettu ensiaskelia. Sähköavusteisia maastopyöriä on niitäkin tullut napattua ostoskoriin.

– Sellaisella minä tykkään vapaallakin käydä ajelemassa.

Metsäterapiaa

Yrittäjä myöntää, että epävarmuus on välillä pistänyt myös oman jaksamisen koetukselle. Hän on kokenut metsänhoidollisen työn olevan parasta terapiaa.

– Sekä metsän hoitaminen että istuttaminen ovat auttaneet pitämään pääkopan kasassa.

Aikanaan huonokuntoiset metsät ja avonaiset vanhat sorakuopat on tullut hommattua lähinnä mönkijä-

YRITTÄJÄ MYÖNTÄÄ yhdeksi työnsä parhaista puolista sen, että sitä pystyy tekemään kotia käsin. Safarit käynnistyvät käytännössä aina perheen omakotitalon pihapiiristä, mikä on siis myös yrityksen osoite. Hilla ja Minttu ovat etenkin kesällä olleet isälle isoksi avuksi. Nytkin he auttavat iskää haastattelussa.

safareihin kelpaaviksi maastoiksi, mutta nyt kun aikaa siihen on ollut, samaisia alueita on työstetty tulevaisuuden metsän pohjiksi.

– Tietysti niin, että hienot reitit menopeleillemme säästetään, hän huomauttaa.

Ei metsänhoito hänelle kuitenkaan pelkkää ”terapiaa” ole. Kyllä hän on tehnyt metsähankintansa myös investointimielessä. Eerola kertoo itse lukeutuvansa siihen yrittäjäkastiin, jonka usko nykyistä eläkejärjestelmää kohtaan ei ole iso.

–Olenkin ajatellut sijoittavani näihin metsiin myös osan omaa eläkettäni, mies perustelee

Jokainen asiakas tietää 12 taimen istutusta

Yrittäjä muistuttaa, että itse istutettu ja hoidettu metsä on samalla myös ekologinen teko.

– Näin kun hiilineutraalius paljon puhuttaa, omien laskelmieni mukaan meidän perheemme omistuksessa olevat metsäalueet sitovat safaritoimintamme tuottaman hiilidioksidin yli kymmenkertaisesti, Mika Eerola huomauttaa. Yrittäjän mu-

VIIME TALVI oli kelkkailun kannalta oikein hyvä. Näillä leveysasteilla joka talvesta ei voi sanoa tänä päivänä samaa.

kaan jo 12 hyvässä kasvuvaiheessa olevaa puuta riittää sitomaan kaiken hiilidioksidin, minkä keskiarvoihminen tuottaa vuodessa.

– Olenkin luvannut istuttaa kaksitoista uutta puuta jokaista vuotuista asiakastamme kohden.

Tällainen olisi unelmaloppuvuosi

Vesijettisafareita on siis elokuussa tiedossa kalenteriin mukavasti, ja yrittäjä uskoo, että syyskuussakin vielä ajellaan, joskin se on keliriippuvaista.

– Meillä on pelastautumispuvut 15 asiakkaalle. Ne ovat samanlaiset, joita palokunta käyttää hakiessaan pilkkijöitä jäistä, mutta toki tämä vesijettikausi enemmän kesälaji on, hän esittelee. Miehen ykköstoive on, että syksy olisi lämmin ja pitkä ja mahdollisimman koronavapaa.

– Siis sellainen, että saisimme ajaa paljon jettisafareita ja sen jälkeen tietysti sitten siirtyä mönkijöihin, hän kertoo. Ja jos loppuvuodesta maa olisi jäässä ja järvessä alustava jääpeite, sekään ei haittaisi, mies virnistää.l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA MIKA EEROLA

Ala vaihtui reilut 20 vuotta sitten

että asiakkaan kanssa vietetty aika on se tärkein aika. Selkärankaan se minullakin ehti viidessä vuodessa mennä, Mika muistaa.

Mika Eerolalla on yrittäjäuraa takana jo komeasti rapiat kaksi vuosikymmentä. Jos oikein pröystäillä haluaa, voi hän sanoa aloittaneensa toiminnan jo viime vuosituhannen puolella. Sekin pitää paikkansa, koska mies aloitti yrittäjänä kesällä 1999 palkkatyönsä ohessa.

Pälkäneeltä kotoisin oleva, mutta Tampereen Tekussa Kone- ja metalliteknikon koulutuksen saanut Mika Eerola ehti tehdä reissuhommiakin. Hän kiersi jonkun aikaa Suomea keikkatyöläisenä, fiksailemassa paperikoneita ympäri maata. Mutta kun safareita koskeva yritysidea miehen päähän pilkahti, oli hän jo vaihtanut pysyvämpiin työtehtäviin. Työnantaja oli tuolloin Tammer-Neon, ja Mikan toimenkuva valomainossuunnittelu. Tammer-Neonilla vietetyistä vuosista oli apua myös omaa toimintaa ajatellessa. Yrityksen perustaja, yrittäjäneuvos Markku Koskenniemi oli iskostanut koko omaan porukkaansa ”Asiakas on kuningas” - mentaliteetin.

– Sitä Markku usein painotti,

Yritysidea sai pontta omista havainnoista.

– Se havainto siinä tuli tehdyksi, että paikat, joihin asiakkaita olisi voinut viedä jotain hauskaa tekemään, olivat aika rajalliset. Siinä lähellä sijaitseva Le Mansin sisäautorata alkoi olla jo käyty jokaisen asiakasporukan kanssa useampaan otteeseen, mies kertoo. Eerolan mukaan bisnesmaailman illanvietot olivat jo tuolloin vuosituhannen taitteessa selvästi aikaisempia, usein hyvin alkoholivoittoisia iltoja selvempiä. Se oli käynyt kerta toisensa jälkeen selväksi, että pelkkä alkoholin ottaminen ei enää riittänyt asiakkaiden viihdykkeeksi.

– Krapulan sijaan haluttiin pikemminkin mennä tekemään jotain, ja usein sieltä illaksi sitten vielä kotiin.

Selvä puute

Toinenkin perustavanlaatuinen syy alanvaihtoon

Safariyrittäjä muistelee, että ensimmäiset ajatushippuset asian ratkaisemiseksi pyörivät nupissa jo tuolloin.

– Kyllä minä noihin aikoihin ensimmäistä kertaa ajattelin, että teollisuuskeskittyneellä ja sinänsä paljon asiakkaita paikalle houkuttelevalla Tampereen seudulla varmasti olisi tilaa toimijalle, jonne voisi lähteä työpäivän jälkeen, pääsisi tekemään jotakin mukavaa ja sen päälle sitten saunoa ja syödä. Useimmiten kuitenkin niin, että kotona on sitten viimeistään kympin uutisiin, Eerola muistelee. Näiden pohdintojen lisäksi yrittäjyyteen ajoi myös toinen fakta.

– Työni oli ihan mukavaa, mutta rehellisesti sanottuna olin kyllästynyt kuvaputken tuijotteluun lasikonttorissa. Ei se ollut minun juttuni, hän myöntää.

Tyypillinen sukupuolensa edustaja TYYPILLISIMMIN SAFARIT ovat 5–15 hengen porukoita, mutta isoimmat ovat olleet noin 45 hengen ryhmiä. Tyypillisimmin safarit ovat 5–15 hengen porukoita, mutta isoimmat ovat olleet noin 45 hengen ryhmiä. – Silloin olemme vähän jakaneet porukkaa, että kun yksi ryhmä menee mönkijöillä, toinen on patikkareissulla ja kolmas jossakin muussa aktiviteetissa, hän selkeyttää.

KORONA ON luonnollisesti mullistanut liiketoiminnan logiikkaa monellakin tapaa.

Selvä on, että koska asiakkaat olivat 95-prosenttisesti yritysryhmiä, rajasulut sekä kaikenlaiset kokoontumisrajoitukset ovat olleet todellista myrkkyä safariyritykselle.

Aiempien talousnotkojen kokemuksesta on ollut yrittäjän mukaan vinha apu. Yrittäjän toiveissa on, että syksyn kalenterimerkinnät tulevat siellä myös säilymään.

Se, että yrityksille tarjotussa ohjelmassa moottoreilla oli keskeinen rooli, juontaa puolestaan juurensa omista mieltymyksistä. Maatalon kasvattina Mika oli tottunut pelaa-

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

25

PÄLKÄNEEN JA LUOPIOISTEN YRITTÄJÄT

AURINKOSÄHKÖ

• ilmalämpöpumput • sähkötarvikkeet asennuksineen Yli 25 vuoden kokemuksella. Tervetuloa!

Avoinna etukäteen sovittaessa.

Alinantie 1, 36760 Luopioinen Luopioisten jäteasemaa vastapäätä (Luopioistentie 495, Luopioinen)

www.sahkopalveluseise.fi

KULUVA HELLEKESÄ on näkynyt myös vesijettien vuokrainnossa. Pirkanmaan Yrittäjä -lehden saapuessa paikalla yrittäjällä oli juuri työn alla Akaalta palautuneiden koneiden ensisyyni. – Meillä ei ole siis tarjolla sellaista palvelua, että tänne tulee ajelemaan puoleksi tunniksi korvausta vastaa. Sellaista palvelua on tarjolla muualla melko hyvin. Sen sijaan meiltä voi halutessaan vaikka hakea jetin omaan mökkirantaan.

MÖNKIJÖIDEN PARAS puoli on, että niillä pystyy menemään kelissä kuin kelissä. Siksi yrittäjä ne aikanaan moottorikelkkojen ja vesijettien lisäksi laivastoonsa lisäsikin.

maan eri koneiden kanssa jo pienestä pitäen, ja ensimmäisen vesijettinsä hän hankki jo parikymppisenä. Paperikonehommia tehtäessä taskuun oli jäänyt muutama tonni ylimääräistä, jotka mies oli päättänyt käyttää itsensä hemmotteluun. 90-luvun lama-Suomessa riihikuiva käteinen oli kova juttu, ja etenkin viihdevehkeissä useimmiten ostajan markkinat. Mikankin hankkima jetti oli päätynyt myyntiin talousongelmien takia.

Toiset ostavat taloja – toiset jotain muuta

Safariyrittäjäksi ryhtyminen tarkoitti isoa taloudellisesta riskiä.

Vaikka koneita alkuun olikin murto-osa nykyisestä, rahaa yritystoiminnan aloittamista varten piti lainata noin puoli miljoonaa markkaa. Sillä sai kuusi vesijettiä, neljä moottorikelkkaa, toimintaan tarvittavat varusteet sekä vanhan Hiacen.

– Se oli sen verran paljon rahaa, että muut kaverit ostivat samanlaisilla summilla taloja. Minulla se meni koneisiin, hän kertoo. Aivan kaikki lähipiirissä eivät olleet vakuuttuneita suunnitelmista.

– Maanviljelijäisäni varoitteli näkevänsä tässä ison konkurssin mahdollisuudet.

Sitten mennään

Yrittäjyydestä Eerolalla ei ollut ennen starttiaan mitään kokemusta, mutta hän kertoo apua olleen tarjolla hyvin. Yrittäjäkurssit selkeyttivät montaa asiaa, ja toki myös se alkuun saatu starttiraha oli enemmän kuin tarpeen.

– Kelkkailufirmojen bisnekseen

kävin tutustumassa Lapissa ja vesijettiin puolestaan Helsingissä, hän muistelee. Yritys aloitti virallisesti toimintansa kesällä 1999. Eerolan oma ounastelu mahdollisesta markkinaraosta osui aivan oikeaan. Ei, että tilauksille heti alkuun mitään varsinaista ruuhkaa olisi ollut, mutta jotain kuitenkin. Ensimmäisten joukossa paikan löysivät muun muassa kännykkävalmistajan Nokian yritysryhmät. Kovassa lennossa ollut kännykkäjätti oli yrittäjälle eräänlainen jättipotti, ja hyvää oli sekin, että sana alkoi kiiriä. Vaikka ensimmäisen vuoden liikevaihto jäikin vielä 36 000 markkaan, yrittäjä oli saanut vahvistusta omille aavistuksilleen.

Palkkatyöt jäivät, kun ne eivät enää kannattaneet

Yritystoiminnan ensimmäiset kolme vuotta Mika teki kahta työtä.

Palkkatyö TammerNeonilla jäi vasta kolme vuotta myöhemmin.

– Lopetin työt siinä vaiheessa, kun minulle muualla työskentelystä oli enemmän taloudellista taakkaa kuin hyötyä. Sen verran hyvin minut kolmen vuoden taikana oli löydetty, että täällä oleminen oli kannattavampaa kuin töissä käyminen.

Tänä päivänä SydänHämeen Safarien vempaimistoon kuuluu 16 vesijettiä ja 16 moottorikelkkaa.

Vieläkin enemmän varastossa on mönkijöitä, 28 kappaletta. Niillä päristely yrityksessä kuitenkin aloitettiin vasta viimeisimpänä, joskin jo 2002 sekin.

– Sen verran vetisiä talvet olivat, että jotakin halusin siihen tilalle keksiä. Olin viettänyt liian paljon unettomia öitä lumitilanteen takia ja halusin löytää tähän jonkun ratkaisun, Eerola kertoo. Hän tiesi, että esimerkiksi Penttilän veljekset Kuhmalahdella järjestivät maastoautosafareita, joten aivan samaa hän ei halunnut tarjota.

Mönkijöillä ajeluttajia ei löytynyt yhtä likeltä. Alku niiden kanssa ei tosin ollut ihan helpoin.

– Ensimmäisenä vuonna kun mönkkärien koemarkkinoinnin aloitin, kiinnostuneita oli ehkä kolme ihmistä. Sittemmin niistä on tullut toiminnan selkäranka.

Perhe tukena

Virallisesti Mika Eerola on yksinyrittäjä, mutta hän myöntää saavansa paljon tukea perheeltään.

Mikan vanhemmat pojat Valtteri ja Vihtori ovat olleet isän apuna tuhansia kertoja, mutta nyt heistä kumpainenkin on jo parikymppinen ja päätoiminen opiskelija. Sen sijaan vaimo Telle-Mari sekä lapset Hilla ja Minttu ovat edelleen tiiviisti apuna. Nytkin kaksi tytärtä ovat mukana seuraamassa tätä haastattelua.

– Kun isi on safarilla, me lämmitämme saunaa. Ja sitten kun asiakkaat palaavat safarilta, me autamme laittamaan varusteita kuivumaan, kertoo reippaasti toiselle luokalle syksyllä menevä Hilla.

Minttu tekee nyökkäyksillään vierestä selväksi, että vierasta nämä työt eivät ole hänellekään. Ei vaikka ikää on mittarissa neljä vuotta.

Kun nämä kolme toteutuvat, hyvin menee

Omassa työssä parasta ovat Eerolan mukaan ehdottomasti tyytyväiset asiakkaat.

– Sen takia tätä työtä tehdään, hän sanoo ja kertoo huomanneensa vuosien saatossa, että asiakkaiden pitäminen tyytyväisenä tarkoittaa yleensä myös sitä, että yrittäjä saa olla levollisin ja hyvin mielin. Eerolan mukaan heillä käy kerran vuodessa paikalla matkailualan opiskelijoita tutustumassa safarifirman arkeen. Heille yrittäjä on listannut kolme avainasiaa, joilla toiminta pidetään rullaamassa vuodesta toiseen.

– Ensimmäinen on, että asiakkaat lähtevät täältä terveinä pois, toinen että asiakkailla on ollut kivaa, ja kolmas että meille on jäänyt tästä jotain rahaa. Siihen tämä safariyrittämien oikeastaan perustuu.

Puh: 040 910 0022

sami@sahkopalveluseise.com

Seuraa Facebookissa uusimmat uutiset Sähköpalvelu Seise

Pirkanmaan vuoden 2020 paikallisyhdistys

Luopioisten Yrittäjät ry

Yrittäjyyden puolesta 40 vuotta!

Lue myös netissä

www.py-lehti.fi

Tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin!

Yrittäjien jäsenenä olet oikeutettu moniin palveluihin ja rahanarvoisiin etuihin kuten maksuttomaan lakineuvontaan, pääsyn asiakirjapankkiin, jossa 70 hyödyllistä asiakirjaa käytettävissäsi, rahanarvoisia etuja vakuutus-, polttoaine-, majoitus- ja matkakustannuksista sekä paljon muuta.

Aloita verkostoituminen jo tänään liittymällä Yrittäjiin!

Soita Kimmolle 050 306 2228, tai laita viestiä kimmo.vaittinen@ dorimedia.fi Ja siitä se lähtee!

JÄSENMAKSUT 2021/12 KK Henkilöstön määrä yrittäjät mukaan lukien Yksinyrittäjä ..... 168 €* 2–3 .....................249 €* 4–5......................311 €* 6–7 ..................... 373 €* 8–9.....................453 €* 10–19 ................. 537 €* 20–49 ............... 666 €* 50–99 ............. 1 059 €* 100– .............. 2 093 €*

* Jäsenhinta on verovähennyskelpoinen

26

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

Houkuttelevat kesäedut Volvo V60 -lataushybridimalleihin.

te

kn

iikan

maailm

a .f

i

TM 12/2020

Volvo V60 T6 TwE AWD -mallisto nyt alkaen 52 666 €.

Vapaa autoetu 950 €, käyttöetu 785 €.

Volvo V60 Sportswagon on luokkansa tilavimpia farmareita, TM-lataushybridivertailun voittaja ja ”ainoa täyden kympin maantieauto”*. Valittavanasi on kaksi tehokasta lataushybridivaihtoehtoa: T6 (340 hv) ja T8 (390 hv). Molemmat tarjoavat sinulle vakiona AWD-nelivedon, automaattivaihteiston ja Volvon kattavan turvavarustelun.

Volvo on Suomen suosituin ladattava auto (lataushybridit + sähköautot) ja neliveto.**

HYÖDYNNÄ ETUSI NYT!

Light- ja Navigation Pro -varustepaketit yhteensä vain 490 €. Etusi jopa 4 600 €.

Navigation Pro • Apple CarPlay™ ja Android Auto™ • Sensus navigointi, Euroopan kartat + Lifetime karttapäivitykset

Light • LED High Level mukautuvat ajovalot ja täysaktiiviset LED-kaukovalot häikäisynestoautomatiikalla • Sisävalaistus High Level

Volvo V60-lataushybridimallisto alkaen (T6 TwE AWD aut.): autoveroton hinta 50 300 €, autovero 1 765,75 €, toimituskulut 600 €, yhteensä 52 665,75 €. Volvo V60-mallisto alk.: autoveroton hinta 33 800 €, autovero 7 433,69 €, toimituskulut 600 €, yhteensä 41 833, 69 €. Volvo V60-malliston EU-yhd. 1,9-6,9 l/100 km, CO2 42-165 g/km. Kuvan auto lisävarustein. * TM 12/2020: Volvo V60 T6 TwE AWD Business aut. voittaja Tekniikan Maailman lataushybridivertailussa. **Lähde: Liikenne- ja viestintävirasto/Henkilöautojen ensirekisteröinnit 1-4/2021.

Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

VOLVO XC40 T2.

Sinulle suunniteltu.

Ylellinen nahkaverhoilu veloituksetta.

Erä autoja huippueduin!

Uusi ja odotettu XC40 T2 -automaatti nyt Käyttöautosta.

XC40:n kyytiin mahtuvat kaikki, jotka haluat matkallesi mukaan. Tavaratilan voi helposti muokata omiin tarpeisiin sopivaksi ja sisätiloista löytyy runsaasti fiksuja säilytysratkaisuja. Citymaasturin rohkea ja ilmeikäs muotoilu yhdistyy kompaktiin tehokkuuteen.

Vakiovarusteina mm.

• automaattivaihteisto • avaimeton ajo • Volvo On Call -järjestelmä • polttoainetoiminen lämmitin • lämmitettävä ohjauspyörä • 18” alumiinivanteet • pysäköintitutka eteen ja taakse • peruutuskamera • led-ajovalot • sähkötoiminen takaluukku • etuistuimien säädettävät reisituet

Huippuedullinen vakuutustarjous vain 59 €/kk!

Vakuutustarjous Volvo Car Financial Services -rahoituksen yhteydessä.

Sis. liikenne-, kasko- ja tuulilasivakuutus sekä lunastusturva.

VOLVO XC40 T2 Business aut alk. 43 887 € tai 399 € / kk* Vapaa autoetu 790 €, käyttöetu 625 €.

Esim. Volvo XC40 T2 Business edition aut. 43 886,75 € (sis. toimituskulut 600 € ja lisävarusteet). EU-yhd. 7,4 l/100 km, CO2 166 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein. Tarjous koskee erää autoja. *Esim. korko 1,9 %: kokonaish. 43 886,75 € (sis. toimituskulut), käsiraha 5 000 €, luotto 39 135,75 €, sopimusaika 60 kk, perustamismaksu 249 €, käsittelyk. 12 €/kk, kk-erä 398,70 €, suurempi viimeinen erä 19 100,00 €.

Luottok. yht. 3 748,34 €, luotto ja luottok. yht. 42 884,09 €, tod. luottoh. 47 635,09 € ja tod. vuosikorko 2,60 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen rahoitusturvalla. Korkotarjous voimassa 31.8.2021 asti. Palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 HELSINKI.

Volvo -myyjäsi Käyttöautossa:

Jere Blom, p. 040 7548 601 Jani Hautamäki, p. 044 5501 593 Ari Karjalainen, p. 0500 627 374

Stanislav Kostyuchenko, p. 044 5502 237 Mikko-Petteri Latosaari, p. 0500 733 847 Vesa Lehtiö, p. 050 5215 237

Juuso Lintukangas, p. 044 5501 529 Teemu Luoma, p. 050 4015 473 Henrik Raisio, p. 040 9359 929

27

28

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

Radio Musa 100,5 Hyvällä tuulella yötä päivää!

Uutiset tasatunnein iltakymmeneen, kahvituntivieraita, viihdeuutisia pitkin päivää ja paljon, paljon muuta: Tampereen Enska (Arto Grönroos), Vitsiniekka (Martti Kuurila), Sori vaan (Joni Länsipuro), Päivän pätkä (Pekka Santonen), Kriitikon näkökulma (Teuvo Laine), kaupunkilehti Tamperelainen ja Poplaulajan vapaailta (Janne Örnberg & Jari Moberg).

sunnuntaisin kello 20 jälkeen. Studiossa Aron ja Santis.

Edulliset kampanjat: 0400 620 036 Pena

Diskopallon alla perjantaisin kello 20 jälkeen.

DJ Ilkka soittaa jytää, purkkaa ja diskoa. Samin levylaukku kello 21 jälkeen, DJ Sami soittaa mitä levylaukusta löytyy.

Tätä Suomi tanssii -listaohjelma ja Lavvantaitanssit kello 18 ja sunnuntaisin Radio Top 20.

Studiossa Pena.

Happy Days torstaisin kello 18 jälkeen ja

Paluumuuttaja sunnuntaisin kello 18 jälkeen ja tiistaisin kello 10 jälkeen.

Ilkka Kymäläinen ja Paavo postilaatikolla.

Amerikanserkku maanantaisin kello 18 jälkeen. Musiikkiterveisiä Portlandista, Oregonista soittaa Julian Lähdesmäki.

Marilyn 95 perjantaisin kello 16.30. Asiantuntijana Sirkku Aaltonen, toimittajana Jussi Tuovinen.

Mikko Alatalo – joviaali ilmiö maanantaisin ja tiistaisin sekä perjantaisin kello 17 jälkeen.

Studiossa Mikko Alatalo & Pena Teräväinen.

Onnellisen miehen tarinoita kertoo Pentti-Oskari Kangas lauantaisin kello 9.30 ja 17.30.

Radio Musa 100,5 – aikuisten suosikkiradio | facebook.com/radiomusa | radiomusa.fi

ŠKODA KAMIQ

DSG AUTOMAATTI CROSSOVER-KATUMAASTURI LAAKKOSEN FIKSUDIILILLÄ Alk.

299 €/kk*

Halutessasi ŠKODA Huolenpitosopimus alk.

+31 €/kk

Sopimukset sis. 48 kk/40 tkm ja talvirenkaat.

Ambition-varustelun lisäksi erään autoja: • Metalliväri • täys-LED-ajovalot • lämmitettävä nahkainen sport-monitoimiohjauspyörä Tutustu tarjoukseen ja lue lisää FiksuDiilistä laakkonen.fi ŠKODA KAMIQ 1,0 TSI 110 DSG Ambition automaatti hintaan 26.505,11 €. Hinta sisältää toimituskulut 600 €. CO2-päästöt 134 g/km ja yhdistetty WLTP-kulutus 5,9 l/100 km. *FiksuDiili -rahoitusesimerkki: ŠKODA KAMIQ 1.0 TSI 110 Ambition DSG Autom. rahoitettava osuus talvirenkaineen, toimituskuluineen 26.700 €, sopimusaika 48 kk/40 tkm, korko 2,95 %, kuukausierä 298,56 €. Poikkeava viimeinen erä 16.026,05 €. KSL:n mukaisen luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 30.070,35 €. Todellinen vuosikorko 3,99 %.

Kuukausierä sisältää luotonperustamismaksun 249 € ja käsittelymaksua 12 €/kk.FiksuDiili -rahoitus edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä ja kaskovakuutusta. Palvelun tuottaa OP Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, Helsinki tai Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. Hinnat koskevat erää ŠKODA KAMIQ-malleja ja ovat voimassa vain Laakkosen liikkeissä. Ei voi yhdistää muihin kampanjoihin/etuihin. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kuvan auto erikoisvarustein. Lue lisää ŠKODA Huolenpitosopimuksesta skoda.fi.

Jami Lamberg ŠKODA-yritysmyyjä Puh. 050 323 0809 jami.lamberg@laakkonen.fi

Laakkonen TAMPERE I ŠKODA Kuokkamaantie 10, 33800 Tampere ŠKODA-huolto 010 214 9360 Varaa huolto laakkonen.fi/huolto

Puheluhinnat 010 –yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

29

ASUSTOMON YRITTÄJÄT Soile Ora ja Satu Jaakkola-Chiari työn touhussa asiakkaansa luona. Ravintoloitsija Hannele Nuotiolle(vas.) on tosiasiassa tehty tyylipäivitys jo aikaisemmin, mutta hyvin tyytyväisenä asiakkaana hän suostui poseeraamaan mallina myös tätä artikkelia varten. Yrittäjät korostavat, että mistään hetkessä tehtävästä yhden päivän muuttumisleikistä ei Asustamon tyylipäivityksessä ole kyse. – Ei siis niin, että värjäämme tukan, meikkaamme tunnistamattomaksi ja laitamme tuoreimmat fashion-kuteet päälle. Siinä tuppaa käymään niin, että seuraavana päivänä ei tule kuin itku. Tämä on koko loppuelämää varten suunniteltu työkalu, Satu kertoo.

Haluatko näyttää paremmalta?

Soilella ja Sadulla on teitä kiinnostavaa kerrottavaa Sosiaalista mediaa parjataan välillä kovasti, mutta eipä olisi tätäkään yritystarinaa kirjoitettu ilman Facebookia. Kanava kun oli keskeisessä roolissa siihen, että Soile Ora ja Satu Jaakkola-Chiari yrittävät tänä päivänä yhdessä. Tosin sytykkeeksi vaadittiin myös perinteisempää mediaa. Soile oli törmännyt vanhasta tuttavastaan kertovaan lehtijuttuun kampaamotuolissa istuessaan ja innostunut sen seurauksena etsimään Facebookista entisen kaverinsa ja laittamaan hänelle kaveripyynnön.

Se johti myöhemmin tapaamiseen. Edellisestä tapaamiskerrasta olikin vierähtänyt tovi, sillä silloin naiskaksikko oli teini-iässä ja töissä Vikkulan elintarvikekaupassa Kauppakadulla.

Molemmat heistä olivat myöhemmin päätyneet tekemään siihenastiset työsarkansa vaatteiden parissa. Ja kun juttu luisti hyvin ja kemiat pelasivat aikuisiälläkin yhteen, päätettiin tätä hyödyntää myös aloittamalla yhteisyritys, Asustamo.

A

sustamon yrittäjien myyntituote on Tyylipäivitys-nimellä myytävä tuote. Ja se puolestaan on sataprosenttisen henkilökohtainen konsepti, jossa asiakkaaseen ja tämän hetkiseen elämäntyyliin, ja tarpeisiinsa perehdytään täysin henkilökohtaisesti. Puetaan asiakas häntä parhaiten edustaviin vaatemalleihin, väreihin ja asusteisiin. Opastetaan ja havainnollistetaan.

Ei mikään yhden hetken muutos

Sitä yrittäjät korostavat heti kärkeen, että kyseessä ei ole mikään yhden päivän muuntautumisleikki. Itse asiassa sellaisia lehdissä ja tv:ssä nähtävää kertaluontaista muuntautumisleikkiä kumpainenkin naisista jopa vähän kammoksuu.

– Siis sellaista, että Pirjon tukka värjätään pinkiksi ja hänelle isketään

meikkiä päälle niin, ettei oma ukkokaan meinaa tunnistaa. Ja sitten hänen ylleen puetaan sen hetken trendivaate. Itkuhan siitä tulee seuraavana päivänä, että mitä ne ovat tehneet mun tukalle ja mikä tuo vaatekauhistus mun komerossa on, Soile päivittelee tietoisesti hieman kärjistäen.

– Meidän tyylipäivämme tavoite on antaa loppuelämäksi yrittäjälle apua pukeutumiseen niin, että hänellä on hyvä, varma ja rento olo, jossa hän tuntee olevansa oma itsensä ja jonka myötä hänellä vapautuu energiaa muihin asioihin kuin pukeutumisesta stressaamiseen, Satu jatkaa.

Pukeutuminen tarjoaa monia mahdollisuuksia

Yrittäjäkaksikon mukaan oleellinen pointti on, että asiakkaan ei tarvitse muuttua ollakseen kaunis.

– Terveys ja hyvä kunto ovat luonnollisesti tärkeitä, mutta me keskitymme siihen, että tämänhetkisestä ulkomuodosta saadaan esiin parhaita puolia. Aika paljonhan pukeutumisella voidaan sekä piilottaa että korostaa, siitä tyylissä on oikeastaan

juuri kyse, Satu vinkkaa.

Tämän yrittäjäkaksikon pitkä ystävyys näkyy tavassa millä he melkein yhdestä suusta puhuvat. Toisen ajatus synnyttää heti jatkumon toisen puheessa läpi koko haastattelun.

Nyt on Soilen vuoro täydentää.

- Samalla tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuuden matkata itseensä. Asiakas saa tilaisuuden tutustua uudelleen itseensä ja miettiä, kuka hän tämän päivän ihmisenä on ja mitä hän mahdollisesti tulevaisuudelta haluaisi. Pohdimme yhdessä, miltä hän haluaisi haaveissaan näyttää, jos rohkeutta ja osaamista olisi – ihan näillä tämänhetkisillä vartalon mittasuhteilla – muuttumatta!

Sitten toteutamme mahdollisuuksien mukaan tämän kaiken.

Ulkonäkö arvopuntarissa

koska kerran yleiset käytösnormit eivät kuitenkaan hyväksy nakuilua, niin mikset sitten katsoisi vähän miltä näytät, vaikka ihan itsesi vuoksi.

Siististi pukeutuminen on myös toisten ihmisten huomioonottoa ja kunnioittamista! Plus viisikymppinen yrittäjäkaksikko myöntää suoraan, että tämän hetken nuoret eivät ole varsinaisesti kohderyhmää. Ihan turha meidän on yrittää kertoa nykynuorille tyylistä ja opastaa kuinka pukeutua. Heillä tyylit vaihtelevat hyvinkin nopeasti ja tuntuu, että nuorilla on jo tyyli kohdallaan. Nuoret miehet ja naiset tuntuvat pääosin osaavan jo. Minunkin vävymieheni ovat tyylinsä löytäneet ja liikkuvat aina tyylikkäinä, Soile kertoo.

– Pikemminkin tämän meidän ikäluokkamme ja sitä vanhempien kasvatukseen on kuulunut ”Rumat ne vaatteilla koreilee.”, ” Moni kakku päältä kaunis” tai ”Kynttilä vakan alla” -teesejä, Satu arvelee.

Yrittäjät myöntävät, että pukeutuminen ja pinta eivät tietenkään ole se elämän ja onnellisuuden lopullinen avain, mutta ei se silti ihan merkityksetönkään seikka ole.

– Ihmisen viestinnässähän ulkomuoto on todella tärkeässä osassa. Ja Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla →

VERHOILUALAN ERIKOISLIIKKEESTÄ MYYMME • Patjat, petarit, tyynyt jne.

• Huonekalukankaat, yli 3500 eri vaihtoehtoa • Aidot nahat, tekonahat • Koristenyörit, -nauhat, -naulat • Meriheinät, lastuvillat, flokit • Polyesteri-puuvillavanut • Satulavyöt, joustimet • Taustapahvit • Liimat • Äänieristeet

Keskuojankatu 5, 33900 Tampere Puh. 042 466 221 toimisto@tampereenpesuainepalvelu.fi

www.tampereenpesuainepalvelu.fi

VERHOILEMME JA KORJAAMME • Kodinkalusteet • Julkisen tilan kalusteet • Antiikki- ja tyylikalusteentisöinnit • Vene- ja matkailuajoneuvopatjat • Venekuomut, PVC-ikkuna- ja vetoketju-uusinnat

-kalusteiden erikoisosaaminen • vyötökset, verhoilut • lakkaukset, maalaukset

LEVYMYYNTI JA SAHAUSPALVELU MITTOJEN MUKAAN • Vaahtomuovit • Solumuovit • Luonnonkumit • Limi-puristevaahdot • Vuoteen korokekiilat yms. refluksin hoitoon TUOTTEITAMME • Nostalgia-keinutuolit • Seniorituolit • Kalevala-kalusteet • Yksilölliset sängyt ja patjat mittojen mukaan

MYYMÄLÄ ma–pe 10–17 Puh. 03 345 1520, 0400 835 329 VERSTAS ma–pe 8–16 Puh. 050 405 7607 Kolismaankatu 1, Tampere

Kultainen vasara 2001

verhoiluliike.m.vartiainen@elisanet.fi | www.verhoiluliikevartiainen.com

30

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

... jatkoa edelliseltä sivulta

Vikkulan likat hakivat vauhtia maailmalta

SOILEN JA Sadun käsittelyssä asiakas ei suinkaan vain pue vaatteita ylleen ja hyppää niihin sisään, vaan look pistetään minttiin viimeisenpäälle ja mielenkiintoisesti.

Estot kumpuavat monesti kaukaakin

Yrittäjien mukaan kaikki tähän mennessä toteutunut on seurannut aika hyvin yrittäjien kaksi vuotta sitten kypsyttelemää toiminta-ajatusta.

– Jo alussa lähtökohtamme oli miettiä pikemminkin, voisimmeko saada Asustamolla suomalaiseen pukeutumiseen pieniä muutoksia ja oivalluksia, jotka toisivat kenen tahansa vartalosta ja tyylistä esiin parhaat puolet, Soile kertoo. Nyt on Sadun vuoro tarjota jatkoa. Hän huomauttaa, että esimerkiksi pukeutumisestoissa on usein jotain traumaa pohjalla.

– Aika moni seikka, josta ihminen ei tykkää itsessään, on sellainen, josta muut kovasti tykkäävätkin. Naisilla esimerkiksi lantio, rinnat ja pohkeet ovat monesti sellaisia. Mietitään, että esimerkiksi rinnat pitäisi verhota säkkiin, eikä naisellisia avuja saisi näyttää. Monesti pienenä tai nuorena kuulluista kommenteista on jäänyt mörkö omaan mieleen, Satu tiivistää. Soile on samoilla linjoilla.

– Opettajan, vanhemman tai ystävän tahatonkin heitto kulkee elämän matkassa yllättävän sitkeästi. Se on jäänyt täytenä totena kehomuistiin, ja sitä on todella vaikea ulkopuolisen muuttaa! Tämän olemme saaneet huomata tyylipäivitellessämme asiakkaitamme.

Napakka, mutta ehdottoman positiivinen ote

Yrittäjät lupaavat, että heidän asiakaspäivänsä ei missään nimessä ole asiakkaalle huono tai etukäteen jännitettävä kokemus. Ei, vaikka siinä pukeutumisesta annetaankin varsin suoraa palautetta.

– Hahmotamme kunkin asiakkaamme ulkopuolisin, mutta ehdottomasti lempein silmin. Kerromme siis asiakkaille mielipiteemme ja vinkkimme hyvin positiivisessa, kannustavassa ja rohkaisevassa hengessä. Aika monesti meille on sanottu, että miten en ole tätä hokannut itse, mutta kyllähän se ulkopuolisen on paljon helpompi sanoa ja nähdä, Satu huomauttaa. Asiakkailta tullut palaute on ollut poikkeuksetta positiivista.

– Eräskin kevään asiakkaistamme ihmetteli kuvia katsellessaan, olenko minä tosiaan näissä kuvissa, tämä sama ihminen? Siitä tuli hieno mieli itsellenikin, Satu kertoo. Emme ole myöskään välttyneet iloisilta itkunkyyneleitä, tässä on paljon syvemmästä asiasta kyse, kuin vain asiakkaan vaatettamisesta ja ulkoisen tyylin löytymisestä.

Innostuneen aika on lyhyt

Yrittäjien tarjoamaa palvelua räätälöidään aina tapauskohtaisesti, sitä varten sovitaan etukäteen tietty päivä. Vähintäänkin neljä tuntia aikaa pitäisi varata, monesti se ei ihan riitä.

– Kokemus on opettanut, että puolin ja toisin innostuessa aika menee yllättävän nopeasti. Pyrimme varaamaan aikaa kuhunkin käyntiin minimissään neljä tuntia, mutta aika helposti siinä itse kukin menee jonkinlaiseen flow-tilaan, ettei ajan-

kulua edes huomaa, Satu ja Soile kertovat. Usein asiakkaat innostuvat niin paljon, että sovimme uuden tapaamisen, koska haluavat toisenkin kauden vaatteet läpikäytäväksi. Eli kevät/kesä omanaan ja syksy/talvi omanaan. Palveluun kuuluvat myös koko prosessin läpi otettavat valokuvat, jotka jäävät asiakkaalle myöskin ohjekuviksi tulevaisuuteen, sillä uutta asiaa, asukokonaisuuksia ja oivallusta tulee niin paljon, ettei kukaan voi niitä kerrasta muistaa. Satu on intohimoinen harrastaja valokuvaaja, jonka heiniä kuvien otto luonnollisesti on.

– Eikä asiakas siis vain pue vaatteita ylleen ja hyppää niihin sisään, vaan me puemme ja asustamme lookit viimeisenpäälle ja mielenkiintoisesti, mutta asiakkaan tyylin henkisesti, Soile huomauttaa.

Kaikkia vaatteita ei kelpuuteta mukaan

Jonkin verran asiakkaan pitää varata aikaa myös ennakkoon. Yrittäjät huomauttavat, että vaikka asiakasta kohtaan ollaan lempeitä, entisiä vaatteita käsitellään varsin ankarasti. Asiakkaalle on annettu jo ennen sovittua päivää tekemiseksi etätehtävät, joihin kuuluu mm. kerätä omat vaatteensa ehkä- ja kyllä-rekkeihin. Ne käydään sitten yhteisesti läpi. Vaatteisiin, jotka asiakas on luokitellut ei-kategoriaan, ei edes vilkaista.

– Ei-vaatteet kehotamme laittamaan suoraan mustaan jätesäkkiin.

Mustaan siksi, että ne eivät sitten jää kummittelemaan ja osu enää silmiin.

Mitä nopeammin ne lähtevät kierrätykseen, sitä parempi, sillä ihmisellä on taipumus mennä vielä penkaisemaan muutama tuote takaisin hyllyyn, jos ei pistä heti tuumasta toimeen.

Luontokin kiittää

Yrittäjät huomauttavat, että monesti omaa pukeutumista voi petrata hyvinkin pienillä tehokeinoilla ja oivalluksilla. Asustamon tyylipäivitykseen osallistuvan asiakkaan ei myöskään oleteta tekevän mitään useamman tuhatlappusen ostohankintoja vaatekaappiin, vaan liikkeelle lähdetään aina omasta jo olemassa olevasta vaateiden ja asusteiden omistusarsenaalista.

– Pikemminkin ehdotamme asiakkaalle muutamaa vaatekappaletta, joilla olemassa olevan vaatevalikoiman nykytolaa voisi täydentää. Siis tyyliin valkoiset tossut ja yksi kiva uusi laukku tai ehkäpä vaikka monta menoa palveleva takki, Soile kertoo.

– Oikeastaan jokainen asiakkaamme on päivän päätteeksi yllättynyt, kuinka paljon omasta vaatekaapista löytyykin vaatteita ja asusteita hyötykäyttöön, Satu toteaa. Tämä ajatus istuu myös luonnonystävien ajatusmalliin.

– Luonnonsuojelu sekä ylipäätään eettisyys ovat molemmat globaaleja ajureita, joita tarvitaan myös vaatekaupassa, Satu tuumaa. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Soile ja Satu eivät ole päiväkodista asti paitana ja peppuna kulkeneita kaveruksia, vaan toisiinsa he ovat tutustuneet vasta töiden merkeissä.

Nykymittapuussa tämä tapahtui tosin varsin varhaisessa vaiheessa, sillä he itse muistelevat olleensa silloin 14-vuoden korvilla. Eikä nyt siis puhuta mistään kesätöistä, vaan sekä Satu että Soile töissä Vikkulan Kauppakadun liikkeessä myös ympärivuotisesti muun koulutyön ohessa. Soile opiskeli myöhemmin kauppiksessa, ja Satu puolestaan oli lukiolainen Sammossa.

Työntekoon päällimmäinen motivaattori oli molempien kova matkailuinto. Sekä Satu että Soile kumpainenkin kun halajivat kovasti maailmalle. Ja matkat piti pääosin rahoittaa itse. Vanhemmat avustivat sitten pienellä tukikassalla, kun rahat olivat jo matkaan ja sen kuluihin koossa. Lisää pökköä kamiinan pesään oli antanut matkat Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Tätä kautta avautui täysin uusi maailma ja maailmankatsomus. Satu vietti kokonaisen vuoden vaihdossa Yhdysvalloissa.

Molemmille teineille oli selvää, että matkoille on päästävä ja usein.

Siihen maailman aikaan tämä ei ollut kuitenkaan millään tavalla itsestään selvää. Eivät ihmiset matkustelleet kovinkaan paljoa, ja kaikki matkat olivat paksun lompakon ja kovan vaivan takana.

Teinit veteraanin komennossa

Kaksikon palkkasi työhön Kalle Vikkula, jota voi pitää tamperelaisen ruokakaupan Grand Old Manina. Hän oli aloittanut ruokakauppiaana Tampereen ydinkeskustassa jo 40-luvulla. Syvästi uskonnollinen Vikkula oli kuin opettava ja vaativa isähahmo sekä erittäin reilu työnantaja.

– Saimme hyvät ohjeet, asenteen ja opit elämään sekä tulevaisuuden töihin Kaltselta, niin kuin leikkisästi häntä salaa keskenämme kutsuimme tuumaavat Satu ja Soile kuin yhdestä suusta.

Molemminpuolinen arvostus

Isosta ikäerosta huolimatta kauppias sekä Satu ja Soile tulivat hyvin toimeen. Naiset muistelevat tunteen olleen molemminpuolinen. Ahkeruus kun oli Kallen arvoasteikossa korkealla.

– Kyllä sinne on monesti aamuviiteen menty leipä- ja pullakuormaa vastaan ja sitten varastossa trukkien kanssa menty kovaa vauhtia. Kalle pisti nuoret likat koetukselle ja tekemään, mutta antoi samalla myös vastuuta. Kaupan avaimet meillä oli molemmilla takataskussa. Olimme ahkeria, joustavia ja nopeita tekemään töitä, mitä Kalle varmastikin arvosti, sillä lankapuhelin soi hyvin usein myös vapaapäivinä, Soile kertoo.

– Olimme ainoa kaksikko, jonka Kalle laski yhtä aikaa samaan huoneeseen kuivahedelmien pakkaushommiin. Usein muut tytöt kun Kallen mukaan jäivät kuuntelemaan meidän tarinoita ja pussien valmistuminen jäi hitaamman puoleiseksi. Sadun kanssa valmiit kuivahedelmäpussit vain lensivät kaukaloon yhtä vauhdikkaasti kuin tarinatkin.

Aika moni seikka, josta ihminen ei tykkää itsessään, on sellainen, josta muut kovasti tykkäävätkin.

Uutta kaukaloa tarvittiin pian valmistuneen päälle, ja lopulta niitä oli viisikuusi isoa kaukaloa valmiina tuupattavaksi myymälään. Näin ne Vikkulassa myytiin, suoraan kaukalotorneista, ilman sen suurempaa esillepanoa. Taisi lentävien pussien osumaa joutua joku väistelemäänkin, viedessään roskia takapihalle, Soile hymyillen muistelee.

Seuraava pomo oli lätkäikoni

Myös kauppaa myöhemmin jatkanut, Kallen tyttären aviomies Lasse Oksanen kävi tutuksi. Hän oli selvästi nuorekkaampi pomo, mutta työn suhteen vaativa mies hänkin.

– Melkein Kalle oli jossain määrin hövelimpikin pomo, Lassella kun tuntui olevan silmät selässäkin.

Hän näki aina kaiken, Satu kertoo naurussasuin. Koko kaupungin tuntema jääkiekkoikoni oli naisten mukaan heille jossakin määrän idolikin, mutta ennen kaikkea mukava tyyppi.

– Lasse oli hyvin charmantti mies, jonka kanssa kävimme hyviä keskusteluja. Hän oli isällisen huolehtiva ja muistutteli meitä esimerkiksi siitä, mitä yksin liikkuessa pitää muistaa ulkomaillakin, hän kertoo. Kaiken kaikkiaan molemmat naisista ehtivät työskennellä ruokakaupassa vuosina 1980-1985 eli kaikkiaan noin viitisen vuotta.

Saapasmaan kutsu

80-luvun loppupuolella Sadun oli tullut aika toteuttaa muuttosuunnitelmansa.

Muodista kiinnostunut opiskelija oli ehtinyt jo aloittaa opinnot Ikaalisten käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa, mutta se jäi kesken. Maailman kutsu oli liian kova. Eniten häntä veti puoleensa Italiassa toimiva muotikoulu, Istituto Marangoni di Milano, jonka hän oli asettanut ykkös-

tavoitteekseen. Kyseinen oppilaitos on edelleen yksi maailman arvostetuimpia muotialan koulutuskeskittymiä. On hyvä muistaa, että noihin aikoihin opiskelu ulkomailla oli nykyiseen verrattuna äärimmäisen harvinaista. Erasmus-vaihdoista ei Suomessa vielä tiedetty mitään, sillä unionijäsenyyskin oli vielä mietinnässä. Niin vaan kuitenkin eräänä päivänä Satu sai ilmoituksen, jonka mukaan hänet oli hyväksytty kyseiseen opinahjoon. Siihen oli vaadittu paljon muutakin kuin Sadun isän Osuuspankista saama laina ja kansalaisopiston italian opettajan puhelinsoitto opinahjoon, mutta se on jo toisen tarinan aihe. Lopputulos kuitenkin oli, että elokuussa 1989 Satu aloitti opinnot maailmankuulussa muotimekassa.

Prikulleen oikea osoite

Koulu oli neljävuotinen, ja Sadun mukaan se täytti hänen villeimmätkin odotuksensa. Satu tiesi päivästä yksi alkaen, että se oli hänen paikkansa, joskin muun opin lisäksi haltuun piti ottaa myös italian kieli. Noihin aikoihin, kun ei instituutissa englannilla pitkälle pötkitty. Satu oli opiskellut italiaa kansalaisopistossa, mutta myöntää, että kielen kanssa oli tekemistä. Etenkin kun koko koulussa oli tasan yksi englantia puhunut opettaja. Kielenoppimiseen pakko oli kuitenkin hyvä motivaattori.

– Paikallisia Aku Ankkoja eli Paperino-lehtiä minä käytin paljon oppimiseen, hän myöntää. Ja kun kieli alkoi olla hallussa, alkoivat ne opinnotkin sujua.

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

tästä päivästä! Paljon oli tapahtunut, mutta intohimo matkailua kohtaan oli säilynyt. Ja nyt he päätyivät ensimmäistä kertaa harjoittamaan myös reissaamista yhdessä. Yhdellä näistä reissuista se ajatus yhdessä yrittämisestäkin mieleen paukahti.

Yrittäjät itse muistelevat, että ajankohta oli kevät 2019 ja matkakohteena tällä kertaa Torino ja Verona.

Vaikka kaksikosta Soile oli varsinainen opaskonkari, tällä kertaa oppaana oli tutuilla nurkilla pyörinyt Satu.

– Reissu oli kaikin puolin huikean antoisa, kun olin ”paikallisen” kanssa reissussa, sain tehdä vain italialaisia asioita italialaisella tavalla, tätä Satu vahti tarkkaan, Soile virnistää.

– Ja tämä siis silloin, kun maailmalle sai vielä matkustaa, molemmat huokaavat – ilmeisen kaukokaipuisina.

Katukuvan kontrasti pisti liikkeelle

SOILEN JA Sadun mukaan suomalaisten pukeutumisen helmasynti on monesti markettimuoti. Yrittäjien mukaan, kun ihmisiltä kysyy, miksi hän on kyseisen vaatteen ostanut, aika usein vastaus on, että se on halpa, mukava ja peittää.

– Meidän ikäpolvemme ajattelee helposti, että mitä isompi vaate, sitä paremmin se peittää. Siis niin, että ihmisestä itsestään oikein tarkoituksella piilotetaan kaikki muodot. Eivät sellaiset vaatteet istu kenellekään, Satu sanoo.

– Kaavoitukset ja moni muukin seikka aukesivat aivan eri tavalla, mutta ehkä eniten kokonaisvaltainen estetiikka avautui eteeni, hän kertoo

nyt ainokaiseksi ulkomaan asuinmaaksi. Kiinassakin Satu asui kolmisen vuotta kenkäsuunnittelijan hommissa, ja tutuksi kotikaupungiksi tuli myös Amsterdam.

Soilekin päätyi vaatteiden pariin

Kiinnostava lehtiartikkeli

Myös Soile päätyi osittain ulkomaille, aivan kuten työpaikan keskusteluissa oli aiemmin haaveiltu. Hänet vei maailmalle matkaoppaan työ, jota hän ehtikin tehdä useammassa maassa Pohjoismaista Eurooppaan.

– Ala säilyi palattuani Suomeen.

Tapasin myös aviomieheni ulkomailla, romanttisesti ensimmäisen kerran Pariisissa. Hänkin toimi luonnollisesti matkailualalla. Päädyin matkatoimistovirkailijaksi Hasselle ja muutimme mieheni kanssa Helsinkiin, siihen loppui pikkuhiljaa matkailuala, sillä halusimme viettää aikaa yhdessä. Vaihdoin vaatealalle ja hain Seppälään tuotepäällikköharjoittelijaksi, sillä kuvittelin pääseväni tätä kautta useasti matkalle, Soile kertoo. Vaateala oli ollut myös Soilen työpaikkahaavelistalla varsin korkealla jo nuorena. Nousujohteinen oli hänenkin uransa. Aika pian mukaan tuli päällikkövastuuta, jota toteutettiin sitten monessa eri myymälässä. Silloin alaisia saattoi olla hyvinkin 12 ihmistä. Hurjaa, kun nykyään on kaupoissa vain muutama ihminen ja myyjää saa oikein etsiskellä. Soile teki 19 vuoden työputken Seppälässä, joka eli tuolloin kovan kasvun aikaa. Hän laskeskelee olleensa mukana avaamassa ainakin kymmentä ketjun uutta liikettä. Tuolloin Seppälällä oli myymälät myös New Yorkissa, Saksassa ja Länsi-Berliinissä myöhemmin mukaan tulivat Pietari, Moskova ja Latvia.

Sadun ulkomaanvuodet kestivät pidempään. Vaikka hän asuikin Italiassa kaikkiaan 24 vuotta, ei se jää-

Tämän tarinan kannalta oleellinen kulminaatiopiste ajoittui luottokampaajan tuolille, jossa on aina luettavissa uusimmat kansainvälisetkin aikakauslehdet. Siinä väriaineet päässään istuessaan Soile sattui bongaamaan vanhan kaverinsa aikakausilehdestä. Gloria-lehdessä oli mielenkiintoinen tarina, ja vielä mielenkiintoisemmaksi se muuttui, kun Soile hokasi sen kertovan hänen teini-iän tuttavastaan. Se sai Soilen ottamaan Satuun yhteyttä Facebookissa. Naamakirjatuttavuuden vaihtumista kasvokkaiskontaktiin helpotti se, että Satu oli itsekin pitkän ulkomaankomennuksen jälkeen palannut kotimaahan. Suurin syy tähän olivat finanssi- ja eurokriisit, jotka olivat vaikuttaneet hyvin dramaattisesti muotimaailmaan.

– Olin hakenut töitä kirjaimellisesti ympäri maailmaa aina Australiaa myöten ja olin tosiaan valmis lähtemään mihin päin tahansa, Satu taustoittaa. Lopputulemana oli, että Satu pisti pystyyn oman laukkuyrityksen. Ja sen hän halusi perustaa juuri Suomeen.

– Ajattelin, että Italiassa minut olisi yrittäjänä nyljetty viidessä minuutissa. Pelkäsin olevani vähän liian kiltti yrittäjäksi siinä maassa, mutta se oli siis se syy, mikä minut Suomeen toi, Satu kertoo.

Koska molemmat naisista olivat tehneet pitkät urat juuri vaatealalla, oli ihmisten pukeutumiseen kiinnitetty huomiota myös aiemminkin.

Veronalaisella kahvilan terassilla päädyimme yhtäaikaa huokaamaan, kuinka upeilta kaikenikäiset ihmiset näyttivätkään, olivat he sitten tulossa treenaamasta tai menossa töihin tms.

– Ja siis ikään katsomatta, Satu huomauttaa. Se havainto jäi muhimaan alitajuntaan, mistä se sitten kollektiivisesti ponnahti ilmoille kaksikon palattua Suomen Tampereelle. Keskustakahvion pöydässä jatkettiin samanlaista katubongailua kuin aiemmin Italiassa. Kontrasti oli valtava. Ihmettelimme yksinkertaisesti, miksi ihmiset haluavat pukeutua niin tylsästi ja värittömästi, sanovat Satu ja Soile kuin yhdestä suusta.

– Kiinnitimme huomiota pääosin meidän ikäisiimme naisiin ja kummastelimme tunika ja trikoohousu -yhdistelmiä, joita edessämme vilisi lukuisia.

– Satu taivasteli tämän lookin olevan melkein kansallisasu

ja ihmetteli myöskin vaatteiden kokoa, miksi verhoutua aivan liian isoihin vaatteisiin ja piilottaa koko ihminen ja muodot. Huvilatelttaosasto oli hyvin katukuvassa edustettuna Soile jatkaa.

Virallisesti yrityksen perustamispäivä rekistereissä on lokakuu 2020. Pohjatyötä sitä varten ehdittiin tehdä noin vuosi. Koronahan oli tuolloin jo vanha tuttavuus.

– Puhelimessa ja lenkillä me tätä kypsyttelimme ja lisäksi haastattelimme monia naisia, huomasimme iloksemme, että tällaista palvelukonseptia siis todella kaivataan.

Heiltä saimme paljon ideoita, mutta myös luottamusta tekemiseen, sillä he kaikki näyttivät vihreää valoa, Soile kertoo.

Härmäläisten tyyli kuihtui markettien myötä

Satu korostaa, että tämä ei-niin-tyylikäs pukeutuminen ei ole mikään suomalaisten ikiaikainen helmasynti, vaan pikemminkin verraten uusi asia.

– Katsokaapa vaatteita mustavaloisissa suomielokuvissa. Niissä ei pukeutuminen häpeä yhtään Keski- tai Etelä-Eurooppaan nähden.

Itse asiassa niissä näkee upeita vaatteita ja upeaa tyylikkyyttä hattuja ja asusteita myöden. Kyllä tämä meidän säkkipukeutumisemme on pikemminkin perua markettien vaatekaupasta ja muusta kertakäyttökulttuurista, Satu huomauttaa. Vanha sanonta siitä, että köyhän ei kannata halpaa ostaa,

Nyt päästiin reissuunkin yhdessä

Soile ja Satu kohtasivat toisensa siis pitkän, kirjaimellisesti vuosikymmenten tauon jälkeen Suomessa.

Vaikka välissä oli kosolti vuosia, juttu luisti oikeastaan heti, kun he toisensa tapasivat. Jatkettiin suoraan

TÄLLAISIÄ ASUKOKONAISUUKSIA Hannelen vaatekaapista löydettiin.

31

pitää paikkansa myös vaatemaailmassa.

– Sellainen halpa vaatehan menee kolmessa pesussa jo huonoksi.

Lisäksi vierastan myös tätä itseään palkitsemista vaatteilla. Mielestäni se kertoo ennen kaikkea siitä, että osa vaatteista on aivan liian halpoja. Tosiasia on, että jos saat teepaidan hintaan 4,95 euroa, niin edes hyvää kangasta ei pitäisi saada sillä rahalla, hän kertoo.

Pikamuodille tyly tuomio

Suomalaisten pukeutumisessa lähtökohtana on hinnan lisäksi usein se mukavuus. Eikä siinä mitään huonoa ole, se on tietysti hyvä ominaisuus vaatteelle kuin vaatteelle. Sadun mukaan se kuitenkin liian usein tarkoittaa myös ennakkoluuloja tiettyjä vaatekappaleita kohtaan.

– Kyllä jakkukin voi olla mukava, kunhan se on istuva. Ei se ahdista tai kiristä millään tapaa, hän huomauttaa. Jakusta saa ihan arkivaateenkin vähän niinkuin farkkutakki. Satu kertoo ihmetelleensä suomalaisten intoa pikamuotiin jo takaisin muuttaessaan. Se kun ei oikein sopinut muuten kovin edistyksellisen ja ympäristöystävällisen maan muuhun kuvaan.

– Täällä on ihmisiä, joilla on luomukanoja omalla parvekkeella, mutta sitten he kulkevat alle vitosen teepaidoissa, hän ihmettelee.

32

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

TUTKITUSTI SUOMEN TYYTYVÄISIMMÄT YRITYSASIAKKAAT. Yritysasiakkaamme ovat tutkitusti Suomen ja Pohjoismaiden tyytyväisimpiä*.

Asiakaskokemus on meille tärkein onnistumisen mittari ja henkilökohtainen palvelu osa asiakaslupaustamme.

Asiantuntijamme yrityksesi apuna:

Hanna Kärpänniemi Veli-Pekka Sihvonen yritysrahoituspäällikkö yritysrahoituspäällikkö 050 324 8630 045 228 2400

Marjut Rasinmäki asiakkuusjohtaja 044 322 5525

Jaana Salokangas yritysasiakkuuspäällikkö 050 302 1045

Eevamaria Piesala yrittäjän pankkiiri 010 311 6430

Annamari Yläpoikelus yrittäjän pankkiiri 010 311 6408

Hanna Ahola talousasiantuntija 010 311 6492

Tuula Rautava talousasiantuntija 010 311 6418

Kaisa Jonkka talousasiantuntija 010 311 6461

Sofia Hemminki talousasiantuntija 010 311 6420

Petra Latvala talousasiantuntija 010 311 6466

Riitta Andersson talousasiantuntija 010 841 5791

Taina Vilppo talousasiantuntija 010 311 6438

Eerik Nieminen sijoituspäällikkö 050 4434 792

Hanna Ulvila sijoituspäällikkö 050 516 1309

Pirkka Katajala pankkilakimies 040 741 0190

Jussi Luoma paikallisjohtaja 045 229 2744

Harri Vaarasalo liiketoimintajohtaja 050 325 4113

*EPSI Rating Pankki ja rahoitus 2020 -tutkimus

YRITTÄJÄN TAHDON ASIALLA.

010 311 6400 | saastopankki.fi/aito Hämeenkyrö Kyröskoski | Ikaalinen | Kangasala | Lempäälä | Nokia | Pirkkala | Pälkäne | Sastamala | Tampere | Valkeakoski | Ylöjärvi Puhelun hinta 010-numeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24%) kotimaan lanka- ja matkapuhelinliittymistä.

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

Taatusti Suomen taiteellistetuin piilopirtti

oronoineen kaikkineen Urkin Piilopirtin yrittäjän tätä vuotta ovat leimanneet positiiviset uutiset. Maaliskuussa Jyrki Sasin yritys nimittäin hyväksyttiin Museoliiton jäseneksi ja kuukautta myöhemmin vielä Museokorttikohteeksi. Hakuprosessit olivat sinänsä aivan erilliset, joskin tukivat toisiaan.

– Museoliiton jäsenyyteen vaaditaan kokoelman osalta laatukriteerejä, kun taas museokorttikohteeksi valintakriteerit ovat pikemminkin talouteen liittyvät, Jyrki Sasi selkeyttää.

nyt yksi yli 300 museosta, joihin vuonna 2015 lanseeratulla ja suuren suosion saavuttaneella suomalaisten museoiden yhteisellä pääsylipulla, Museokortilla, pääsee ilman erillistä pääsymaksua. Museokorttipaikkana Piilopirtti on nyt ensimmäinen laatuaan Ylöjärvellä, joka on yrityksen kotikaupunki. Se on oikeastaan ollut yrityksen oma valinta. Riippuen siitä, millä puolella tietä ja tonttia ollaan, voi sijainti olla niin Ylöjärvi, Nokia kuin Hämeenkyrökin.

– Täällä esillä oleva taide on pääosin tilaustöitä, ja joka teoksen osalta varta vasten paikkaan suunniteltua, Sasi huomauttaa. Taide on ollut paikkaa luotaessa keskeisessä roolissa alusta saakka, mutta liiketoiminnan kannalta se on kuitenkin vain yksi osa-alueista. Sen lisäksi, että samalla tontilla harjoitetaan kokousja ravintolatoimintaa, tarjotaan mahdollisuus saunomiseen ja järjestetään tilauksesta erilaista ohjelmapalveluita. Niin ja tietysti sieltä löytyy myös 16 huoneinen hotelli. Sen sisuksiin mekin istahdamme tätä haastattelua tekemään. Hotellivieraiden aamupalahuoneesta aukeavat komeat maisemat Iso Lehmijärven kesään. Aivan rantaviivan kupeessa komeilee myös se varsinainen sauna, josta Jyrki paikalleen nimensä on keksinyt. Tiedossa kun on, että kauppaneuvos Kalle Kaihari kestitti ja löylytti presidentti Urho Kekkosta täällä useampaankin otteeseen.

Yrittäjäystävällisyys ajoi ylöjärveläisyyteen

Nimi historiasta, mutta focus nykyajassa

Teemavuodet rakennuspalikoina

Kestävyys on tärkeä Urkin Piilopirtti on nyt siis aivan vi- Klassisen maalaustaiteen ystäville kriteeri rallisesti taidemuseo, muttei kuitenkaan kovin perinteinen sellainen.

Urkin Piilopirtti ei ole ehkä se ykkösvalinta. Käytännössä esillä olevat

Urkin piilopirtti lukeutuu paikkoihin, joissa on vaikea sanoa mistä taide alkaa ja mihin se päättyy. Varsinaisten taideteosten lisäksi yrityksessä on taiteellistettu myös hotellihuoneiden sisustukset sekä aterioinnissa käytetyt astiat.

Tilan isänsä Jyrki Sasi otti paikasta vetovastuun 2006 ja on tehnyt systemaattista kehitystyötä siitä lähtien, toki yhteistyössä asiantuntijatahojen kanssa. Paljon on tarvittu työtä nykyhetkeen pääsemiseen, mutta valmista ei vieläkään ole.

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti vakuuttui näkemästään.

K

Museokorttikohteeksi päätyminen tarkoittaa, että Urkin Piilopirtti on

RASKAANKALUSTON HUOLLOT JA KAIKKI RASKAANKALUSTON KATSASTUSPALVELUT -

A-jarruluvat D- ja DB-piirturiluvat Varaosat Movalube-rasvarit Hydrauliikkaletkut ja -liittimet Q8- ja 77-öljyt Rautaa pitkänä ja pätkänä Myynti ja asennus

33

NÄITÄ ASKELMIA se on Urkkikin aikanaan saunalle kipittänyt. Laituri on tosin huomattavasti uudempaa tuotantoa, sillä perimätiedon mukaan Urkin viimeiseksi jäänyt Pinsiön saunareissu tapahtui vuonna 1979.

teokset ovat nimittäin 2000-luvun taidetta ja designia. Perinteisiä maisematauluja tai ihmispotretteja ei siis täältä löydy. Toisaalta missään nimessä yksipuolisena museon tarjontaa ei voi pitää. Pikemminkin päinvastoin. Kohdetta vuodesta 2006 isännöinyt yrittäjä Jyrki Sasi ei ole keskittynyt paikan varusteluissa mihinkään tiettyyn tyylisuuntaan, vaan kokoelmaa ja näyttelyitä on joka vuosi kerätty tietyn yksittäisen teeman ympärille.

– Ensimmäiset yhdeksän vuotta etenimme materiaaleittain, ja sen jälkeen olemme sitten siirtyneet aihepiireihin, Jyrki selkeyttää. Materiaaleissa nähtiin vuosien varrella niin kiveä, puuta, lasia kuin valoakin, kun taas aihepiirit ovat olleet hyvinkin abstrakteja. Esimerkiksi tänä vuonna aiheena on taiteen ja sisustuksen vuoropuhelu.

– Sen myötä tänä vuonna meille tulee kaikkiaan 21 uutta teosta, kaikki tänne tehtyjä tilaustöitä, Sasi kertoo.

la, eikä suinkaan vain sisätiloihin.

Toki teoksia löytyy eniten perinteistä näyttelytilaa muistuttavasta paviljongista, mutta kappalemääräisesti niitä on varmasti kaikista eniten pihalla. Ja tosiaan vähän joka materiaalista tehtynä. Yhden kriteerin Jyrki tosin on kaikille niille asettanut.

– Niiden pitää kestää vähintään sata vuotta, Sasi kertoo. Myös varsinaisessa hotellissa taide on vahvasti läsnä. Se käy kiertäessämme tiloja selväksi, että joka ikisestä hotellin ikkunasta näkyy sekä luonto että ainakin yksi taideteos. Lisäksi esimerkiksi jokaisessa huoneessa on omanlaisensa kylpyhuoneen seinälaatoitus ja erilaiset uniikit seinäpeilit. Yksilöllistä taiteellistamista edustavat myös paviljonkirakennuksen taidevalaisimet, taidelyijylasimaalauspeilit ja taidetekstiilit sekä lautasisto ja juomalasisto, jotka kaikki ovat taiteilijoiden varta vasten Urkin Piilopirtille suunnittelemat ja toteuttamat.

Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla →

Teoksia on Urkin Piilopirtissä tosiaankin sijoiteltu vähän joka puolel-

9-TIEN VARRELLA

Tampere Turku

urjala.fi

50 min 75 min

Urjalan kunta elinkeinoasiamies 040 335 6096

34

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

... jatkoa edelliseltä sivulta

Ammattilaiset kuraattoreina

JYRKI SASI on pyörittänyt Urkin Piilopirttiä viimeiset 14 vuotta ja hän myöntää, että kovasti on paikka tuossa ajassa muuttunut. Entä miten sitten nykyinen Urkin piilopirtti vastaa sitä näkemystä, mikä yrittäjällä oli ryhtyessään tämän kiinteistön omistajaksi?– Sinänsä se vastaa visiotani, että alusta saakka tästä on haluttu tehdä yrityksiä kiinnostava paikka, joka tarjoaa arvokkaat, mutta myös rennot asetelmat vaikkapa kauppaneuvotteluihin. Me voimme kertoa vieraillemme, että nyt heidät on tuotu paikkaan, missä presidenttikin usein kävi, Jyrki Sasi tuumaa.

Yritys hyväksyttiin mukaan sekä museoliittoon että museokorttikohteeksi heti ensiyrittämällä. Tätä edesauttoi valtavasti se, että Tampereen Taidemuseon kolmesta ammattilaisesta koostunut delegaatio oli antanut virallisen lausunnon paikan kokoelmasta jo 2016.

– Heidän lausuntonsa oli jo tuolloin varsin positiivinen, ja sitä me käytimme myös hakemuksessamme, yrittäjä hymyilee ja muistuttaa, että heillä on alusta saakka ollut korkeatasoiset kuraattorit.

– Se on ollut hyvä vakuus, että meillä ammattilaiset ovat vastanneet näyttelyistä alusta saakka, eikä tätä kokoelmaa ole lähdetty keräämään sieltä sun täältä, hän tuumaa. Viimeiset 10 vuotta Urkin Piilopirtin

näyttelyn kuraattorina ollut kuvanveiston professori Radoslaw Gryta, ja muutenkin kuraattorina on ollut aina osaavaa porukkaa.

– Ennen Gryta tehtävässä toimivat Suomen Lasimuseon johtaja Heikki Matiskainen sekä Lahden museotoimenjohtaja Timo Simanainen. Heitä kaikkia meidän kokoelmamme korkeasta laadusta on kiittäminen, Sasi listaa.

masto ja vuoden 2023 onnellisuus.

– Suomihan on ollut viimeiset neljä vuotta maailman onnellisin kansakunta, Sasi huomauttaa. Ja vaikka paikan nimi, Urkin Piilopirtti, yhdistyykin mielikuvissa helposti menneeseen aikaan, pikemminkin vierailija siellä tuntee matkaavansa menneen sijasta tulevaisuuteen. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat myös mielenkiintoisilta vaikuttavat termokromaattiset eli lämpöön reagoivat taidetekstiilit, joita on esillä paviljonkirakennuksessa.

Siellä Sasi esittelee poikkiliinaa, johon ilmestyy lämpötilan noustessa automaattisesti kahviläikkä. Se kytkeytyy hienosti myös paikan Kekkos-historiaan, sillä ”Toinen tolvana” taidetekstiili on saanut innoituksensa Kekkosen aikanaan tekemältä maakuntamatkalta.

Kiikari on jo tulevaisuudessa

Kehitystyön systemaattisuudesta saan hyvän kuvan kiertäessämme pihapiiriä yrittäjän kanssa. Hän kertoo useammassakin kohdassa, mitä juuri siihen ja siihen kohtaan on tulossa muutaman vuoden päästä. Teematkin on lukittu jo pari vuotta tulevaisuuteen. Ensi vuoden teemana on il-

Sauna-aikaan on myös taidemuseo auki ja taidevalot pimeällä esillä sekä soiva puutarha. Siinä taideteoksille seitsemän säveltäjää ovat tehneet omat sävellykset. Mentorina toimi säveltäjä Olli Kortekangas.

Eri asiakkaat kesällä ja talvella

Urkin Piilopirtin kalenterivuosi voidaan jakaa kahteen aivan erilaiseen todellisuuteen. Kesäkaudella asiakasryhmät ovat lähes poikkeuksetta yksityishenkilöitä. Sasin mukaan kesän sesonki alkaa juhannuksesta ja päättyy kutakuinkin näihin aikoihin, kun koulut jälleen avaavat ovensa elokuussa.

Kesäkauden ulkopuolella taas Urkin Piilopirtin asiakkaat löytyvät voittosääntöisesti ryhmistä, erityisesti yritysporukoista. Yrittäjä myöntää, että juuri tämä asiakassegmentti onkin ol-

lut hänen tavoitteenaan alusta saakka.

Hän kun kertoo halunneensa tehdä Urkin Piilopirtistä paikan, johon yritykset haluavat välttämättä viedä omat arvovieraansa.

– Olemme halunneet luoda rauhoittavan sekä inspiroivan ympäristön, johon kehtaa tosiaan tuoda vaikka toisen maan presidentin, Jyrki toteaa.

Taide on läsnä löylyissäkin

HOTELLISTA LÖYTYY kaikkiaan 16 hotellihuonetta, joista yhdessä tämä kuva on otettu. – Idea on ollut, että jokaisesta hotellihuoneesta näkyy paitsi luontoa myös taideteos, jotka on iltaisin valaistu, Sasi kertoo.

SAUNATILASSA ON vanhan ajan patinaa. Tilaa hallitsee myös komea Pihtiputaan loimukivestä tehty tulisija.

Saunoja on tarjolla kaksi. Kumma kyllä, täällä niistä se savusauna on kahdesta vaihtoehdosta se ”perinteisempi”. Toinen ja tilavuudeltaan isompi sauna on nimittäin taidesauna. Koska vierailupäivänä paikalla ollut sähkömies on katkaisut koko saunakiinteistöstä sähköt, saunan seinältä löytyvään freskoon tutustutaan nyt vain kännykän taskulampun valaisemana. Sellaisenakin se tekee kyllä vaikutuksen. Myös freskon vierestä löytyvä betoninen havupuu on aika kaukana perussaunan varusteista.

EKO- SUOMEN SUURIN KÄYTETTYJEN TEKO KAASUKUORMA-AUTOJEN MYYJÄ Nyt ostaessasi meiltä käytetyn biokaasukäyttöisen kuorma-auton, vähennämme sen ohjehinnasta 5000 euroa. Kaasukäyttöisissä pakettiautoissa vähennys on 2000 euroa.

UUDET JA KÄYTETYT RENKAAT SEKÄ VANTEET KAASU

VW Caddy 2.0 CNG Aj. 122 tkm, umpikori, työkaluhyllyt

KAASU Aj. 415 tkm, koukkulavalaite

KAASU

VOLVO FE 62 TR CNG

KAASU

KAASU

-10 IVECO Stralis 260 S33 CNG -15 MB Sprinter 316 NGT 3,5/3550 KH -08 MB ECONIC 2628L NGT 6X2 -12 Aj. 112 tkm, kaasuauto, pakettiauto, työkaluhyllyt

KAASU

-18 SCANIA P270

Aj. 23 tkm, 360 kamera, matalalattiahytti, miehistöohjaamo

MERCEDES-BENZ LTJ 6.4 -04 IVECO Daily 70C17 Aj. 472 tkm, Suomi-hinausautovarusteet! Juuri katsastettu!

KAASU

-13 IVECO Daily 35S14N

Aj. 150 tkm, kaasuauto, 2 lämpötilan kylmäkori, perälautanostin

Aj. 292 tkm, koukkulaite Palfinger

Aj. 99 tkm, biokaasu, NTM sekajätepakkuri

Aj. 169 tkm, pakettiauto biokaasu/maakaasu, hyllyt

-15 VOLVO FM 480 10X4 Aj. 635 tkm, maansiirtolämpölavalla

Turvesuonkatu 16, Tampere Puh. 03 3465 566 Varaosat Iiro 040 676 2507

• Rengastyöt ja korjaukset • Renkaiden kausisäilytys (rengashotelli) • Pultit, mutterit, soviterenkaat • TPMS ohjelmoitavat • Kaikki alan työt ilmanpaineen tunnistimet

Tavataan renkaanvaihdon merkeissä!

KAASU

-14 IVECO Daily 65 C 14 CNG -08 Aj. 205 tkm, hiab 027, lava 4,2 m, kuorma-auto, maakaasu

-08 SCANIA R 480 10X4

Aj. 503 tkm, kippilaitteella

ORIVEDEN KUMIKORJAAMO KY Lehdistöntie 2, ORIVESI, 03–334 6655, www.orivedenkumikorjaamo.com

-09

Mikko 0400 832 856 Aki 0400 164 611

Tekniikan moniosaajat kumppanina +358 3 2680 111 Kuokkamaantie 4 a, Tampere

www.ax.fi ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

?

35

Kovalan kiperät

PIRKANMAAN YRITTÄJÄ -LEHDEN TIETOVISA

1.

Mikä seuraavista kasveista sisältää prosentuaalisesti eniten vettä?

A) Ananas B) Jäävuorisalaatti C) Porkkana D) Omena

TAIDE ON läsnä tässä pihapiirissä aivan kaikkialla. Tarkalleen ottaen tila sijaitsee kolmen kunnan risteyskohdassa. Pinsiön alue kun on jakaantunut Nokian, Ylöjärven ja Hämeenkyrön puolelle.

2.

Kuka presidenteistämme merkittiin syntymänsä jälkeen kirkonkirjoihin Tampereelle?

A) J. K. Paasikivi B) L. K. Relander C) Sauli Niinistö D) P. E. Svinhufvud

3.

Kuinka monta kertaa Suomi on esiintynyt jalkapallon EM-kisoissa?

A) 1 B) 2 C) 3 D) 4 kertaa

4.

5.

PAVILJONGIN TILAVASSA ruokailutilassa ovat esillä myös varta vasten Urkin Piilopirille suunnitellut ja valmistetut aterimet. Ne ovat keraamikko Jari Vesterisen käsialaa.

– Taidesauna ei siis tarkoita pelkästään sitä, että saunassa on esillä taideteoksia, vaan pikemminkin, että ne saunasta löytyvät taideteokset on suunniteltu varta vasten juuri tätä saunaa ajatellen, Sasi esittelee. Eikä uimarikaan voi oikein taiteelta välttyä. Heti laiturin kupeesta löytyy kaksi kelluvaa kiveä, jotka ovat kuvanveistäjän ja kuraattorin omaa kä-

sialaa. Niiden kanssa oli pari vuotta takaperin vähän pulmiakin.

– Toinen kivistä pääsi tuolloin karkaamaan, ja minä etsin sitä varmaankin pari viikkoa. Se oli seilannut toiselle puolelle järveä. Ei siitä oikein pelastuslaitoksellekaan silloin voinut soittaa. Olisivat varmaan hulluna pitäneet, Jyrki nauraa.

Sekä taiteeseen että löylyihin

pääsee myös kesäkauden ulkopuolella. Taidemuseo on auki yleisölle koulujen alkamisen jälkeen syyskaudella elokuun puolestavälistä joka lauantai ja sunnuntai klo 12–16. Lisäksi yleisösaunat, sekä savu- että taidesauna, ovat syyskaudella auki kerran kuussa lauantaisin klo 16–21. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Esikuvana kotimaisten teollisuusfirmojen klubit Jyrkin yritys on lähellä hänen sukunsa maisemia, mutta nykyinen tila on silti tuoreempi tuttavuus.

Tähän pihapiiriin hän astui ensimmäisen kerran vasta 2000-luvun puolella. Paikan kunto ei ollut tuolloin priima, mutta miehen oma visio sen verran vahva, että hän päätti tarttua tuumasta toimeen.

Urkin piilopirtin pihapiiri rakennuksineen ei ollut Jyrki Sasille mikään läpituttu paikka. Ei vaikka sen katuosoite onkin Sasintie.

Tie kyllä on saanut Jyrkin esi-isiltä nimensä, mutta varsinaisesti Sasin sukumaisemat sijaitsevat vasta pari kilometriä Hämeenkyrön suuntaan tietä jatkettaessa. Sieltä löytyy Sasin kantatila, joka on edelleen samaisen suvun hallussa.

– Serkkuni tuota Sasin varsinaista maatilaa on pitänyt, ja sikäli seutu on minulle tuttua jo lapsuudesta, mutta tämä pihapiiri tuli minulle tutuksi vasta tämän vuosituhannen puolella.

Jyrkiä edelsivät omistajina urheiluseura ja kolme yksityistä urakoitsijaa

Kekkosta kestinnyt Kalle Kaihari oli aikanaan lahjoittanut tilan Tampereen Pyrinnölle leirikeskukseksi, jollaisena se toimikin pidemmän pätkän. 80-luvulla seura kuitenkin myi paikan eteenpäin, ja ennen Jyrki Sasia sillä oli kolme eri yksityisomistajaa, joista jokainen oli kehittänyt paikkaa vähän

omien mieltymystensä mukaan.

Esimerkiksi paviljonki oli Jyrkiä edeltäneen omistajan rakentama 2000-luvun alkupuolelta. Tämän omistajan ajatuksena oli tuolloin tehdä alueesta ratsastuspaikka, mutta tallin perustaminen kaatui ympäristösyihin. Jyrki itse sai vihiä paikasta tutulta kiinteistövälittäjältä, kun se tuli myyntiin. Urkin Piilopirtiksi paikka ristittiin vasta Sasin toimesta. Sitä ennen se tunnettiin nimellä Pinsiön Majojen kiinteistöt.

Oma tausta vakuutti hankinnasta

Ei Jyrki tilaan suinkaan ensisilmäykseltä ihastunut. Pikemminkin se harmitti, kuinka huonoon jamaan paikka oli vuosien saatossa päässyt.

– Isolta osalta tilat olivat 40-luvun-tasoisessa kunnossa, eikä remonttia oikein ollut saunan lisäksi tehty mihinkään. Ainoastaan paviljonki oli uusi rakennus, mutta sekin oli vain tehty kesäkäyttöön, yksinkertaisine ikkunoineen, hän listaa. Se kuitenkin edesauttoi ostopäätöstä, että rakennusalan koulutuksen saaneella ja useampia remonttia jo aiemmin tehneellä miehellä oli intoa ja uskoa tehdä tiloihin tarvittavat remontit kohtuullisin kustannuksin.

– Kyllähän siinä raskas työ oli.

Kaikkiaan erilaista remonttia tehtiin vuoteen 2011 saakka, joten useammasta vuodesta siinä puhutaan, Jyrki Sasi taustoittaa. Hän

huomauttaa, että esimerkiksi hotellin kiinteistön osalta sen korjausprosentti oli reilusti päälle sadan. Helpommalla olisi päässyt, jos koko rakennuksen olisi purkanut.

– Tähän silti päädyin, sillä jos tätä olisi haluttu purkaa, lupineen siihen olisi mennyt vielä useampi vuosi. Tästä syystä päätimme tehdä ennemmin sellaisen totaalisen remontin, hän kertoo.

Idea kypsyi suurteollisuutta kiertäessä

Paikalle sittemmin nousseen kokoelman haalimiseen johtavat lähtölaukaukset oli ammuttu ilmaan jo vuosi aikaisemmin. Toimiessaan Ekokem Oy:ssä markkinointi- ja logistiikkavastaavana, hän kiersi läpi Suomen teollisuuden yritykset neuvottelemassa ongelmajätteiden asianmukaisesta hävittämisestä, joita Ekokem oli alkanut tuolloin tehdä alan pioneerina Suomessa. Noilta reissuilta mieleen jäivät erityisesti paperitehtaiden komeat klubit ja niiden palvelu- ja tapakulttuuri. Se painoi vaakakupissa Urkin Piilopirtin tulevaisuutta visioitaessa.

– Kun hankin Pinsiön Majojen kiinteistöt eli nykyisen Urkin Piilopirtin, mielessäni oli asiakaskokemus paperitehtaiden klubien malliin ja siihen kuuluva toimintakulttuuri. Täällä olevan taide- ja designkokoelman tausta on teollisuuskulttuurissa ja sen asiakaskokemuksessa, hän listaa.

Mikä on nyrkkeilijä Mira Potkosen seura?

Onko Rauhaniemen kansankylpylässä saunottu yli vai alle sata vuotta?

6.

7.

Kuka heittää kylmän kiven järveen heinäkuussa?

Missä Suomen kaupungissa valitaan valtakunnan virallinen unikeko?

8.

Millä nimellä Matti Antero Kristian Fagerholm tunnetaan huomattavasti paremmin?

9.

Mikä tuotemerkki puuttuu seuraavasta mainosjinglestä: Pom pom pom pom ????? Pistä jalkaas ja olet in.

10.

Minkä järven rannalla Ikaalisten Kylpylä sijaitsee?

11.

Mikä on tällä hetkellä Suomen suosituin mansikkalajike?

12.

Mikä nimi yhdistää bändejä Queen ja Duran Duran?

13.

14.

Mistä maasta peruna on tullut Suomeen?

Millä nimellä kansankielessä tunnetaan Tampereen Kattohuopa- ja Paperitehdas Osakeyhtiö?

Minä vuonna Tampereen Koskikeskus avattiin?

15.

16.

Missä legendaarisessa yhtyeessä vaikutti hiljattain edesmennyt Dusty Hill?

17.

Mitä nimitystä Chaîne des Rôtisseurs käyttää itsestään suomeksi?

18.

Minkä vuoden alkupuolella Suomessa luovuttiin markkamääräisistä seteleistä ja kolikoista?

19.

Missä Pirkanmaalla sijaitsee Pirkkalaistori?

A) Nokialla B) Pirkkalassa C) Tampereella D) Parkanossa

20.

Mistä maasta Lucky Luke -sarjakuva on kotoisin?

Vastaukset sivulla 43

TEHOKASTA PERINTÄÄ YLI 35 VUODEN AMMATTITAIDOLLA

Pirkan Perintä Oy www.pirkanperinta.com • p. 050 336 2206 Muuraintie 5 A 6a, 33960 Pirkkala

• Roskalavapalvelu • Materiaalit rakentamiseen sekä puutarhaan suoraan kohteeseen toimitettuna (myös pienetkin toimitukset) • Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito ja kunnossapito • Maanrakennustyöt ja piharemontit • Kiinteistöjen talvikunnossapito Markus Hietakangas 040 58 43 661

markus@mansenpohjarakenne.fi

Olli Thilman 044 98 44 233

olli@mansenpohjarakenne.fi

36

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

Yrittäjä, varaa paikkasi!

HÄMEENKYRÖN YRIT TÄ JÄT

DORIMEDIA OY

Leena 041 501 9902

HANHIJÄRVI

TIPPAVAARA

Teollisuuden ja logistiikan uusi keskus!

Hämeenkyrön vahvin kaupallinen alue laajentuu!

• Erinomainen sijainti uuden valtatien varrella • Tontteja teollisuus- ja logistiikka-alan toimijoille • Pinta-ala n. 75 ha

• Palvelualan yrityksille ja kaupalliseen toimintaan • Pääasiallinen kaavamerkintä KTY • Alue osittain rakentamisvalmis • Pinta-ala n. 35 ha

HÄMEENKYRÖNVÄYLÄ TUO UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Hämeenkyrön keskustan läpi kulkeva valtatie 3 ohjataan uudelle, sujuvammalle reitille vuosina 2020–2022.

Hämeenkyrönväylän varrelle kaavoitetaan kaksi uutta, Pirkanmaan mittakaavassa merkittävää työpaikka-aluetta.

Lisätietoja: Markus Pikka • p. 050 310 0331

• Avainten teettäminen • Postilaatikon kilvet ym. kauttamme • Ompelukoneiden ja saumureiden huolto, korjaus ja myynti • Suutarin palvelut

Hämeenkyrön

Tervetuloa!

Avoinna: ti–pe 11–17 SUUTARI JA OMPELUKONEHUOLTO P. 050 552 8602, jyrki.harkasalmi@gmail.com Kyrönsarventie 4, HÄMEENKYRÖ la 9–13

Hämeenkyrö n

Hämeenkyrö: 03 4480 600 Paikallista palvelua – katsastukset ilman ajanvarausta

Hämeenkyrön Yrittäjät ry www.yrittajat.fi/ hameenkyro

Parhaat betonit • Sandwichelementtiasennukset

Turkkilanjärventie 6, 39200 KYRÖSKOSKI Puh. (03) 371 6106 laurilanbetoni@laurilanbetoni.fi www.laurilanbetoni.fi

Pirkanmaan Elementtiasennus Oy

• Julkisivupellitykset

Sarantie 309 39180 Herttuala

• Rakennuspeltityöt

045 651 3746 www.peaoy.fi

Löydät meidät myös Facebookista!

Menestyminen ei ole avain onnellisuuteen.

Onnellisuus on avain menestymiseen.

044 235 5948

Jos pidät siitä mitä teet, onnistut varmasti.

Herman Cain

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

37

Tässä vielä lähimatkakohde kesän päätteeksi

– Kukkokuppila on etenkin lapsiperheiden suosikki Jokapäiväinen aukiolo päättyi Kukkokuppilan osalta jo 8. elokuuta, mutta viikonloppuisin lauantait ja sunnuntait pidetään auki vielä elokuun loppuun. Tässäpä onkin siis varteenotettava vinkki lähimatkakohteeksi. Eritoten paikka kannattaa pistää korvan taakse, jos matkaseurueeseen kuuluu pienempiä tallustelijoita. Historiallisen, joskin kotoisan kahvilan ja sen herkkujen lisäksi vierailijoita viihdyttävät useammat siipiveikot. Niistä se nimikin tulee.

Juha ja Tia ovat Miikan vanhemmat ja Marjo Miikan aviopuoliso.

Pyörä poikineen

Sijainnin kannalta oiva tekijä on myös kahvilan ohittavan tien maisemallinen tarjonta, joka on tehnyt väylästä suositun sekä moottoripyöräilijöiden että pyöräilijöiden parissa. Tästä kahvilaideakin sai aikanaan lisäpontta. Puhetta kahvilan perustamisesta oli ollut ilmassa jo pidempään. Taustatarinan kertovat kaanonissa isä ja poika Hämäläinen eli Juha ja Miikka.

– Olimme viitisen vuotta sitten tässä isän kanssa pitämässä pientä palaveria, kun päätimme huviksemme laskea tunnissa ohi menevien motoristien määrän. Yli sataan me pääsimme, hän aloittaa. Juha huomauttaa, että kahvila oli ilmestynyt myös uniin.

– Vaimoni Tia oli siinä katsellut pirtin ikkunasta ja nähnyt yhtenäisen autojonon, jotka kaikki olivat kääntymässä tänne. Sen hän ehti vielä havaita ennen heräämistään, että kahvipannullinen ei millään riitä kaikille, ja parkkitilaakin uupuu, Juha kertoo, eikä juttua kuunteleva rouva esitä unen tulkinnasta poikkeavia käsityksiä.

T

HÄMÄLÄISTEN PERHEESTÄ tähän haastatteluun osallistuivat vasemmalta päin lueteltuna Tia, Juha, Miikka sekä Marjo.

Kuva otettiin viime kesänä ensimmäistä kertaa auki olleen kuppilan sisätiloissa. Sopiva tila oli sijainnut tontilla jo 150 vuotta. Maatilan pihapiirissä löytyvä vanha väentupa oli ollut tyhjänpanttina jo useamman vuoden.

arkalleen ottaen Kukkokuppila löytyy Hämeenkyrön Heinijärveltä, siellä sijaitsevalta Hillun tilalta. Maisema on joka suuntaan ehtaa maalaismiljöötä komeasti kellertävine peltoineen, mutta paikan tavoitettavuus on silti hyvä. Hämeenkyrön keskustaan ei ole matkaa juuri viittä kilometriä enempää.

– Eikä Tampereelta kauaa paikalle huristele, 35 minuutissa on jo hyvin perillä, huomauttaa Juha Hämäläinen, yksi neljästä kahvion terassipöytään saapuneista haastateltavista. Sukunimi on koko koplalla sama.

Isot koneet houkuttelivat

Hyviä kuvia 40 vuotta

Osittain enneunen visio muuten kävikin toteen tänä kesänä. Heinäkuun alkupuolella kahvilassa pidettiin eritoten lapsille suunnattu tapahtumapäivä, jolloin parkkiin ajettujen autojen jono tosiaan yletti useamman sadan metrin pätkän tienvartta. Varsin kova saavutus, vaikka tilaisuutta ei mainostettukaan kuin Facebookissa. Imuvoimaa osattiin ennakoida, sillä päivän agenda oli toteutettu lapsiperheasiakkaiden toiveiden pohjalta.

– Meillä oli täällä pihapiirissä paloauto ja erinäisiä työkoneita, kaivureita ja muita isoja koneita.

Hyvin tuntuivat kiinnostavan, Miikka kertoo ja näyttää kännykästään kuvaa kyseiseltä päivältä. Kovasti on väkeä liikkeellä.

PROFIILIKUVAUS alk. 39,-

Henkilöstökuvat yrityksen nettisivuille, julkaisuihin, nimitysuutisiin ym.

Profiilikuva Linkediniin, CV:hen...

Tervetuloa kuvaan!

www.jukkamakinen.fi Hallituskatu 11, Tre

Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla →

Vahinkotarkastukset kaikille vakuutusyhtiöille.

Awux-rahoituksella maksat korjaukset joustavasti. Tutustu nettisivuillamme!

Paikallinen perheyritys - palvelemme sinua jo 20 vuoden kokemuksella. Tervetuloa!

Sijaisauto korjauksen ajaksi

Vauriokorjauksen ajaksi sijaisauto 0 €

0€

Luotettavaa ja ammattitaitoista palvelua pirkanmaalaiselta perheyritykseltä.

Varaa sijaisauto etukäteen vauriokorjauksen ajaksi, soita 030 636 4430.

100% Pirkanmaalainen perheyritys Nuutisarankatu 15 Sarankulma 33900 Tampere puh. 030 636 4430 info@automaalaamopoinonen.fi • www.automaalaamopoinonen.fi

38

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

... jatkoa edelliseltä sivulta

KESÄKAHVILAN ARKEA pyörittävät vasemmalta alkaen Kerttu Lähteenmäki, Elli Ekstam ja Minea Hämäläinen. Viimeisin eli Marjan ja Miikan esikoistytär on vielä reippaasti alaikäinen, mutta apuna hänkin on kahvilassa toiminut.

Erikoisruokavaliot hallussa

Auki Kukkokahvila on nyt toista kesää. Sen ylivoimainen hittituote selvisi jo viime keväänä. Talon vohvelimyynti on nimittäin ollut huimaa.

Pelkän vohvelin lisäksi tarjolla on paljon muutakin purtavaa. Osa leivonnaisista hankitaan paikalliselta Moision leipomolta, mutta kovassa

käytössä on myös oma keittiö. Sen puolen osaajia löytyy omasta takaa, sillä Marjo omaa työhistoriaa pitopalvelupuolelta ja Tia on hänkin saanut luontaistuotekoulutuksen. Yksi kahvion vahvuuksista liittyy sen vahvaan erikoisruokavalio-osaamiseen.

Siihen taas on syntynyt taito oman perheen allergioiden takia.

– Meillä tiedetään esimerkiksi,

HÄMEENKYRÖN YRIT TÄJÄT

STP-Tilit

SUOMEN TALOUS-PERINTÄ OY Valtakatu 10, 39200 KYRÖSKOSKI p. 050 339 7642, www.stp-tilit.fi

Jaakontie 1

KYRÖSKOSKEN APTEEKKI Apteekkipalvelut ja ostokset saman katon alta.

Palvelemme ma–pe 9–17, la 9–13

Kyreltie 2, Kyröskoski puh. 045 643 2526

www.kynnos.fi

Vastuullisesti Pirkanmaata rakentamassa

KUKKOKUPPILAN TODELLINEN suosikkituote ovat olleet vohvelit, mutta saa siellä paljon muutakin hyvää.

ELÄINTENKASVATUS SAI alkunsa Tian ideasta ottaa heille muutama kana. Siitä on tultu melko pitkälle.

söinnin lisäksi tuolloin tehtiin esimerkiksi reippaankokoinen terassi, joka oli erityisen hikistä hommaa.

– Viime vuonna alkukesä oli sen verran lämmin, että hommat piti aloittaa jo aamukolmelta. Aamu yhdeksään mennessä oli sitten jo liian kuuma, Juha muistelee.

book-sivuillaan, Pirkanmaan Kotkottajilla, on seuraajia reilut 1100.

– Kyllä se on enemmän, kun alkuun ajattelin, sillä tavoitteena oli parisataa. Ja olen pitänyt huolen siitä, että mukaan pääsee vain pirkanmaalaisia, hän huomauttaa. Tian harrastus on kestänyt nyt viitisentoista vuotta. Ja kuten Miikka toteaa, touhu on sittemmin lähtenyt vähän lapasesta.

– Äiti sanoi aikanaan, että haluaa meille kukon ja neljä kanaa. Aika kauas on siitä tultu, Miikka piikittelee ja Juha lisää vettä myllyyn.

– Joku on joskus minulta kysynyt, kuinka paljon teillä noita kotkottajia on. Mä olen aina vastannut, että laske sä niin mäkin sitten tiedän, hän velmuilee.

– Alle sadassa ollaan kuitenkin edelleen. Se on harrastusraja. Siitä ylimenevä olisi jo elinkeinotoimintaa, Tia myöntää.

Nobelistin vanha tupa miten korvata maito, jos sille on allergiaa. Ja vohveleitamme saa niin munattomana, maidottomana kuin gluteiinittomanakin. Jouduimme aikanaan ottamaan perhereissuille aina omat ruoat mukaan ja olemme halunneet tarjota täällä siitä positiivisen poikkeuksen, Marjo kertoo.

Hämäläisistä Tian ja Marjon lisäksi apuna kahviossa on työskennellyt jo jonkin verran Miikan ja Marjon esikoistytär Minea. Varsinaiset kesätyöläiset on kuitenkin palkattu oman perheen ulkopuolelta.

– Meillä on ollut täällä töissä sekä eläintenhoidossa, puutarhapuolella sekä kahvilassa viisi 15–16 vuotiasta nuorta, Tia kertoo.

Jotkut lopettavat, toiset aloittavat

Kesäkahvilaa ei perustettu koronan seurauksena, mutta ei se suunnitelmia lykännytkään.

– Enemmän se ehkä vauhditti, kun mietimme lähimatkailun suosion kasvua. Me ”hullut” siis oikeastaan aloitimme toiminnan, kun toiset ymmärsivät sen lopettaa, Tia naurahtaa, mutta myöntää, että ajoituksella oli myös hyvät puolensa. Esimerkiksi kalusteet saatiin hankittua melko edullisesti.

Juha ja Miikka eivät ole osallistuneet kahvilan jokapäiväisen arjen pyöritykseen, mutta sen sijaan etukäteistöiden osalta heillä oli aivan keskeinen rooli. Ja siinä kyllä piisasikin työsarkaa. Varsinaisen enti-

Vuonna 1850 hevostalleiksi valmistunut kiinteistö sai nyt jo kolmannen elämän. 1900-luvun alkupuolella tallit oli kunnostettu työväen majoitustarpeita silmälläpitäen väentuvaksi. Juha myöntää, että kannattavan liiketoiminnan kannalta väentuvan entisöinti ei ollut se millään muotoa kannattavaa. Paljon huokeammin olisi syntynyt täysin uusi.

– Selvä on, että kahvinmyynnin hinnalla tämän talon entisöintiä ei ikinä saada takaisin, mutta eipä se tässä kyllä ainoa motiivi ollutkaan, Juha tuumaa. Tällä mies viittaa osittain myös kyseisen rakennuksen historiaan. Tupa kun sattuu olemaan rakennus, jossa aikanaan tilalla renkinä ollut tuleva nobelisti paitsi asui, myös sai esikoistyttärensä.

– Frans Emil Sillanpää oli täällä tilalla renkinä kahteenkin otteeseen.

Ja täällä hän tapasi tulevan vaimonsa, joka oli täällä piikomassa, Tia Hämäläinen vinkkaa. Tarkemmin Taatan tarinaa löytyy kahvion seinältä, jossa lainataan luultavasti maailman parhaan Sillanpää-asiantuntija Panu Rajalan tekstiä.

Homma lähti lapasesta

Syy kahvilan nimeen, sekä siihen, että kahvilan koristeena on kasapäin lintuaiheisia figuureja, on juuri Tia. Hän kun on ollut jo pidemmän aikaa rotulintuharrastaja. Ja se ei muuten ole yhtään niin harvinainen harrastus, kun luulit. Tia tarkastaa puhelimeltaan, että tällä hetkellä hänen alan harrastajille tarkoitetuilla Face-

Tuttuja nimiä

Kovin kaukana kolmenumeroisesta luku ei tosin ole. Kahvilan takapuolelta löytyvissä ulkohäkeissä kun riittää sekä kokoa että asukkeja. Kanojen lisäksi häkeissä temmeltää esimerkiksi kyyhkysiä ja fasaaneja. Ja eivät ne kanatkaan rajoitu siihen perinteiseen valkoiseen tehohybridiin. Päinvastoin häkeistä löytyy mitä näyttävämpää höyhenpeitettä. Pari on saanut nimensä ihmismaailmasta.

– Tuo tuolla on Michael Monroe ja tuo tuolla on ristitty meillä Lenita Airistoksi, Tia esittelee. Lintujen syöttäminen salaatilla on sallittua.

Hyvää esimerkkiä tästä näyttää Marjon ja Miikan kuopus Jelina.

Lintuinfluenssa esti kaupunkimuuton

Jos joku linnuista on tutun näköinen, ihan mahdollista on, että sen on bongannut edellisen kerran Tampereen Sorsapuistossa. Tilan linnut kun ovat harjoittaneet käänteistä kesäasumis-

Rakentaminen, toimitilat

& kokous- ja juhlatilat Alueteemoina Akaa ja Valkeakoski.

Ilmoittamalla 150 000 talouteen jaettavassa Py-lehdessä, tavoitat asiakkaasi jo aamujakelun yhteydessä.

Ilmoittaja! Tiesitkö, että perinteisen printtilehden lisäksi Sinulla on mahdollisuus saada näkyvyyttä myös kuukausittain ilmestyvästä tuhannet yrittäjäjärjestön jäsenet tavoittavassa tapahtumatiedotteessa.

Ilmoitustilavaraukset ja tiedustelut 10.9. mennessä: leena.kolehmainen@dorimedia.fi, soita puh. 041 501 9902 tai https://www.dorimedia.fi/varaa-ilmoitustila

Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä -lehti ilmestyy

21.9.

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

39

JUHA JA Miikka ovat taksiyrittäjiä, mutta ehtivät kyllä tekemään paljon muutakin. Väentuvan entisöinti työllisti melkoisesti kahvilasuunnitelmaa toteutettaessa. Tänä kesänä miehet ovat ahertaneet tuttuun tapaan myös polttopuiden parissa. He ovat tehneet kahteen pekkaan joka vuosi noin parisataa mottia klapeja. Kesän lopulla oli aika toimittaa kesän ajan kuivunutta viime vuoden polttopuita asiakkaille. – Aika vakioasiakkaat meillä noissa on. Tämän kauden puut on jo kaikki myyty, Juha kertoo

Pirssisukua Siinä missä naispuoliset Hämäläiset yrittävät kahdessa sukupolvessa kahvilassa, ovat miehet yhdistäneet voimansa ammattiautoilijoina. Tästä viestivät lippalakitkin, joihin on kirjattu heidän yhteinen yrityksensä, Pirssi Hämäläinen Oy. Tätä lajia on muuten harjoitettu tässä suvussa jo miltei sata vuotta. Ensimmäisenä taksiautoilun aloitti nimittäin jo Juha isänisä Onni Hämäläinen. Vuosi oli 1925 ja paikka Suomen Karjala. Se kuitenkin vaihtui itänaapurin pakottamana huomattavasti lännemmäksi.

Hämeenkyröön johtanut evakkopolku jatkui Onnin osalta vielä piirun verran Pohjanmaalle. Hänelle kun ei luonnistunut taksilupaa Hämeenkyrössä, jonka seurauksena hän ajoi pirssiä ensimmäiset 1,5 vuotta Kauhavalla. Onnin työtä jatkoi seuraavassa sukupolvessa Juhan isä Aarre ”Aape” Hämäläinen, jonka jälkeen Juhan Isän veli Eero-Matti Hämäläinen ja sitten on ollut Juhan ja Miikan vuoro.

LINTUHÄKIT LÖYTYVÄT toiselta puolelta väentupaa kuin kahvilan sisäänkäynti ja terassi.

KANOJEN LISÄKSI myös kanit ovat ruokittavissa. Mallisuorituksen kuvassa näyttää Miikan ja Marjan kuopus nuorin tytär Jelina. Salaatti saadaan läheisen kasvattajan, Kosken Puutarhan, ylijäämistä.

ta ja muuttaneet jo useamman vuoden ajan maalta kaupunkiin ihmisten iloksi. Tänä vuonna kotkottajat ovat kuitenkin jääneet Hämeenkyröön.

– Syy tähän oli lintuinfluenssa, jonka osalta näkymät näyttivät useammassakin Suomen naapurimaassa keväällä pahoilta. Meidän oli turvallisuussyistä pakko jättää tämän kesän lintuvuokraus väliin, Tia kertoo.

Sijaisperhetoimintaa jo toisessa polvessa

Eläinten lisäksi pihapiirissä löytyy niin keinuja, hiekkalaatikko kuin iso pihaleluarsenaali, joista kaikki ovat osoittautuneet hyvin suosituiksi. Las-

ten kanssa tekemisissä olemisesta on siitäkin Hämäläsillä pitkä kokemus.

Molemman sukupolven perheet nimittäin ovat toimineet jo pidemmän aikaa sijaisperheinä kasvuympäristön muutosta syystä tai toisesta tarvinneille lapsille. Ensimmäinen sijaisasukas Hämäläisten perheeseen tuli jo 20 vuotta sitten.

– Meille otettiin asumaan tuolloin 9-vuotias poika, joka tarvitsi apua.

Me pystyimme silloin auttamaan häntä ja olemme koettaneet toimia jatkossakin niin, että jos meillä on siihen mahdollisuus, niin autamme, Tia tiivistää. Sittemmin aihealueeseen on kouluttauduttu enemmän-

kin, ja molemmissa perheissä on ollut sijoitettuna niin pitkäaikaisempia kuin lyhytaikaisempiakin sijoitettavia. Tia on sittemmin toiminut myös itse kouluttajana muille sijaisperheille. Ja sittemmin samaa työtä on jatkettu myös Miikan perheessä.

– Meillä oli pari joulua takaperin aika tungos joulupöydässä, kun paikalla oli kaikkiaan 34 henkeä. Siinä oli meidän omien perheiden lisäksi myös meillä aikanaan asuneita sijaislapsia omine perheineen. Silloin ei riittänyt ihan kahden kilon kinkku, Juha muistelee. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

IHMISET KATUVAT USEIMMITEN ENITEN SITÄ, ETTEIVÄT EDES YRITTÄNEET.

Parempia koteja

yrittäjät.fi/tulemukaan

Tätä mieltä lakiuudistuksesta

Suomen taksilainsäädäntö meni kovasti uusiksi pari vuotta sitten, eikä lopputulos taatusti ollut jokaisen taksiyrittäjän mieleen. Hämäläiset eivät kuulu kovimpiin kriitikoihin. Yrittäjät tuumaavat, että käytännössä heidän työnsä on oikeastaan vaan lisääntynyt. Osin tämä tosin johtui siitä, että osa kollegoista päätti pistää pillit pussiin.

Isoimmat muutokset maaseudulla liittyivät velvollisuuksiin.

– Päivystysvelvollisuuden poistaminen varmasti vähensi sitä autojen saatavuutta etenkin viikonloppuisin, mutta olemme pyrkineet palvelemaan myös tuolloin, vaikka siihen ei velvollisuutta enää ole-

kaan, Juha kertoo. Toinen iso muutos oli Miikan mukaan se, että yhteiskunnallisten kyytien osalta pitää nyt olla tarkempi.

– Aikaisemmin, jos sinulla oli taksilupa, niin käytännössä puoliväkisinhan sitä oli mukana kaikissa kunnan kilpailutuksissa ja Kelaja sosiaalipuolen kyydityksissä.

Vaikka ei itse olisikaan tehnyt mitään, niin ne tulivat kuin Manulle illallinen. Nykyään tässä pitää käydä aika isokin paperisota, että sinne ylipäätään pääsee.

Neljän auton putiikki

Pelkästään kahden miehen voimin Hämäläiset eivät pirssifirmansa ajoja pysty hoitamaan, siellä taksilupia yrityksessä on neljä kappaletta, ja saman verran löytyy myös autoja. Kahden esteettömän tila-auton lisäksi yrityksessä on myös yksi pienempi esteetön tila-auto sekä yksi tavallinen farmariauto. Suunnitelmissa on ehkäpä myös tätä isommat menopelit, tai siihen suuntaan ainakin kovasti tuntuu nojaavan Miikan tovi sitten ajama D-kortti, jonka myötä hän saa nyt hypätä myös linja-auton rattiin.

Epidemian alussa näytti huonolta

Taksimiehet toteavat nykyisen ajotilanteen olevan varsin hyvän, mutta koronakriisin alkuvaiheilla viime keväänä tilanne näytti huolestuttavalta.

– Kyllä se niin meni, että eilen oli yksi kyyti, ja tänään vielä vähemmän. Aika tehokkaasti se parin kuukauden totaalitauko söi kassat pienyrittäjältä. Jos Suomi toisen kerran olisi mennyt samoin kiinni, aika moni taksiyritys olisi mennyt nurin, Juha kertaa.

40

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

Nälkä kasvoi syödessä – tuoreen duon videomuotoon tehty käyntikortti ylitti kaikki odotukset Kuva: Jenni Tuominen

DAY OF Dreams- musiikkivideo kuvattiin huhtikuun lopulla vastaremontoidussa Pikkupalatsissa.

Eivät ole olleet muusikoille helppoja viime ajat. Harvan, jos minkään alan ammattilaisten koronakurimus on ollut yhtä synkkä. Tämän tietävät turhankin hyvin myös Annukka Nevalainen ja Piia Kärnä, taiteilijanimeltään Piia Kristiina. He ovat esiintyvänä duona varsin tuore tulokas, mutta itsensä he ovat elättäneet musiikilla jo vuosia. Kun korona kerran oli säikäyttänyt keikkakalenterit olemattoman ohuiksi, päätti Duo Primadonnat -nimellä esiintyvä kaksikko panostaa markkinointiin. Piian säveltämästä Day of Dreams -häämarssista tehtiin keväällä musiikkivideo, joka toimii nyt sekä kaksikon että mukaan lähtevien yhteistyökumppaneiden käyntikorttina. Lopputulos on kaikkien katsottavissa YouTubessa, ja se on poikinut keikkojakin.

T

ämän tarinan alkujuuret yltävät parin vuosikymmentä taakse Polvijärvelle. Suomen-tietäjät toki sijoittavat sen automaattisesti oikein, mutta meille Googlea tarvitseville kerrottakoon sen löytyvän Pohjois-Karjalasta, noin 50 kilometrin päässä Joensuusta. Annukka ja Piia ovat molemmat kyseisen kunnan kasvatteja. He olivat samaan aikaan yläasteella mutta eivät vielä tuolloin mitään bestiksiä. Ikäeroakin oli peräti kaksi vuotta, joka voi yläastekulttuurissa vastata helposti vuosikymmentä.

Onkos toi se?

Sen verran samoja käytäviä oli kulutettu, että toisensa naiset tunnistivat, kun he sattumalta törmäsivät toisiinsa – tulevaa ajatellen ehkä hieman kohtalokkaan kuuloisesti – häissä.

Avioliiton satamaan oli tuolloin astumassa Annukan miehen veli, joten hän oli paikalla kutsuvieraana. Piia puolestaan oli duunissa, vähemmän yllättävästi muusikkona.

– Naistenhuoneen jonossa taisimme varmistaa olevamme ne, joiksi toisiamme otaksuimme ja päädyimme vaihtamaan kuulumisia, Annuk-

ka kertaa. Tämä toisiinsa törmääminen tarkoitti nykyisen maailmanajan tapakulttuuriin kuuluvasti ystävystymisessä seuraavaa askelta – eli Facebook-toveruutta. Sillä tasolla kaksikon suhde säilyikin pitkään.

Toistensa julkaisuista tykkäiltiin kyllä, mutta ei siinä tuolloin mihinkään kirjeenvaihtoon alettu – duunikuvioista puhumattakaan.

Tämä tamperelaisravintola tuli tutuksi

Musiikki oli kolahtanut kumpaiseenkin jo lapsuudessa. Piia aloitti pia-

nonsoiton harjoittelun 8-vuotiaana, ja samoissa vuosimäärissä soittimeen tarttui myös Annukka. Hänen instrumenttina oli pianon lisäksi viulu, josta myöhemmin tulikin hänelle se the instrumentti. Moni muukin aloittaa soiton saman ikäisenä, mutta Piian ja Annukan kohdalla siitä tuli myös pääsääntöinen tulonlähde. Ja tämä puolestaan on tarkoittanut tutustumista yrittäjyyteen. Eniten Piia on rahaa vastaan ehtinyt esiintyä tamperelaisessa Astor-ravintolassa. Siellä elävä musiikki on ollut osa ravintolaelämystä jo pidempään – tai siis oli ainakin koronaan asti.

– Olin 2002 Astorissa esiintymässä osana salsa-tanssiryhmää, jolloin huomasin, että siellä oli piano. Kävin tiedustelemassa, mitenkä sitä pääsisi soittamaan, ja sain ravintolasta heidän pianistivälittäjänsä yhteystiedot.

Hommiin pääsin miltei saman tien, hän taustoittaa. Aivan pariin iltaan soitot eivät jääneet, sillä Piia ehti soittaa Astorissa peräti 18 vuotta. Yksin

“NO JOHAN ON HIENO LAITURI”

sanoi pirkanmaalainen mökkiläinen, kun näki naapurille syksyllä asennetun laiturin rankan talven jäljiltä. Nähtiin sekin, että NOOAARCTIC on ympärivuotinen selviytyjä sovussa luonnonvoimien kanssa.

Huolimatta materiaalikustannusten noususta markkinoilla olemme pystyneet kehittämään tuotantoamme sekä asennusta ja näin pitämään hintamme asianmukaisina. PREMIUMLAITURI on hintansa väärti.

Koe parempi mökkielämys, soita heti ja tilaa meiltä puh. 0400 591 219 tai 040 595 1457. Asennus vielä kuluvan kesän / syksyn aikana.

Ohutlevytuotantoa jo vuodesta 1975!

Saat kauttamme laserleikkeet särmättynä, hitsattuna ja pintakäsiteltynä.

Meidän kautta saat myös rakennusten peltilistat!

Kysy tarjousta tarvitsemillesi tuotteille!

nooa-arctic.fi

Aakkulantie 50 ■ 36200 Kangasala levynelio@levynelio.fi ■ www.levynelio.fi

hän ei ravintolaa säestänyt, vaan rinkiin kuului hänen mukaansa 5–6 soittajaa. Astorissa oli soittokeikkaa alkuvuosina neljänä iltana viikossa, myöhemmin kahdesti.

Vakipaikat edesauttoivat yrittäjäksi ryhtymistä

Astor-vuosien aikana Piiasta tuli myös yrittäjä.

– Ensimmäiset viisi vuotta toimin välittäjäni Janne Viitaniemen kautta, mutta kun hän oli 2007 karsimassa tätä sivuhaaraa omasta liiketoiminnastaan, hän tiedusteli, olisinko kiinnostunut siitä. Hän kun muisti, että olin aiemmin kysynyt häneltä, millaista on yrittäjänä toimiminen, Piia muistelee. Yhden yön miettimisajan jälkeen päätös oli tehty.

– Yrittäjäkurssin aloitinkin sitten heti jo parin päivän päästä, hän muistaa. Päätöstä edesauttoi se, että tiedossa oli jo ainakin yksi valmis asiakas.

– Onneksi en muutenkaan ole sellainen uhkakuvia pähkäilevä tyyppi. Minulla oli yrityksellä kivijalkana tuttu ja turvallinen Astor, ja ajattelin saavani sen rinnalle muitakin asiakkaita, hän jatkaa. Niin kävikin. Esimerkiksi Paapan kapakassa Piia ehti soittaa 12 vuotta.

Myös se loppui kuitenkin viime vuonna kuin seinään leikaten.

– Pandemia muutti kaiken. Yhtäkkiä minulla olikin vain tyhjyyttä ja tilaa.

Opetushommia, osuuskuntailua ja opiskelua

Myös Annukan työhistoria on vahvasti musiikkipainotteinen. Kokemusta on kertynyt niin palkkatyössä kuin yrittäjänäkin. Ansioluettelosta löytyy merkintöjä useammastakin musiikkiopistosta. Palkkatöiden jälkeen hänestä tuli osuuskuntayrittäjä Epilässä toimivassa Sointula-musiikkikoulussa. Moni tuntee sen Maija Salon musiikkikouluna,

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

Kuva: Ida Leino

Kuva: Ida Leino

41

tu koko ajan. Tässä projektissa on aidosti ilo ollut olla mukana.

KUVAUSPÄIVÄÄN SISÄLTYI myös valtava määrä kahden ammattivalokuvaajan ottamia potretteja.

Hieno hetki heinäkuussa via. Varakellolla ja vakuutuksella siitäkin kuitenkin selvittiin. Sellainenkin ongelma tuli vastaan, että videota varta vasten tehdyn korvakorun käyttäjän korva osoittautui liian lihaksikkaaksi (!).

– Jo tehtyä korua piti modifioida vielä iltamyöhään kuvausta edeltäneenä yönä, Nagualin yrittäjät kertovat.

Odotukset ylittyivät

MASKEERAUKSESTA VASTASI Elina Kymäläinen oman yrityksensä Meikkistudio ElinaK:n tiloissa. Tuolissa on meikkausvuorossa mallina debytoinut Sushila Kandel

eli sen entisellä nimellä. Annukalla hurahti siellä kokonainen vuosikymmen.

– Tämä kokemus sai minut innostumaan musiikin lisäksi entistä enemmän liiketoiminnan kehittämisestä, hän taustoittaa. Kokemukset yrittämisestä innostivat hänet opin tielle, jonka hedelmiä poimittiin 1,5 vuotta sitten. Tuolloin Annukka sai kouraansa kauppatieteellisen MBA-tutkinnon. Sen myötä Annukka testasi siipiään aivan toisella sektorilla ja päätyi toviksi töihin esimerkiksi terveysteknologian startupiin.

Useamman vuoden paussi musiikista

Annukan tapauksessa suhde musiikkiin olikin tovin kokonaan katkolla.

– Kai minulle tuli jonkinlainen yliannostus musiikkia. Opetin paljon, ja jotenkin minulta katosi kokonaan ilo soittamisesta ja musiikista ylipäätänsä, hän kertoo. Kyllästyminen ajoittuu suurin piirtein samoihin aikoihin, kun nykyinen duo tapasi niissä häissä.

– Häät olivat 2013, ja muistan, että tuolloin olin itse jättämässä viulua kokonaan tauolle, Annukka miettii. Seuraavan kerran Annukka kaivoi viulun esille tositarkoituksella vasta huhtikuussa 2020.

– Kyllä minun tuli lopulta kuitenkin ikävä taidetta ja soittamista.

Hääbongaus juolahti mieleen

Kipinä viulun ääreen roihahti Sorin Sirkuksessa, jossa Annukka on edelleen duon lisäksi töissä.

– Eräs sirkuksen akrobatian opettaja kysyi, voisiko hän tulla minulle viuluoppilaaksi. Se oikeastaan sai minut itsenikin taas innostumaan viulunsoitosta, Annukka kertoo. Ilman paussia yhteismusisoinnit Piian kanssa olisivat voineet jäädä soittelematta.

– Sen verran pitkäksi tauko oli venähtänyt, että minulla oli vaikeuksia aloittaa. Mahdollista soittokaveria tuumiessani mieleeni juolahti sitten Piia, ja niinpä sitten soittelin hänelle. Onneksi Piia oli ajatukselle hyvin vastaanottavainen, hän taustoittaa. Ensimmäistä yhteistä soittokertaa tosin jouduttiin odottelemaan pitkään. Tautitilanne oli sellainen, että samaan sisätilaan kaksikko uskaltautui vasta kesäkuussa. Kun sitten soiton makuun päästiin, huomattiin yhteispelin sujuvan paremmin kuin hyvin. Duo oli syntynyt, joskin nimen se sai vasta lokakuussa. Vuoden lopulle oli sovittu keikkojakin, mutta ne peruuntuivat epidemian jälleen kiihtyessä.

mään, oikeastaan ensimmäistä kertaa elämässään.

– Siinä oli varmasti itseilmaisun ja luovuuden paloa. Kun vakityöt loppuivat, niin se muusikkoidentiteetti oli löydettävä uudestaan, Piia perustelee. Biisinteko sujui mukavasti. Se videoksi päätynyt häämarssi putkahti nuottiviivastolle marraskuussa 2020.

– Siitä tuli kappale ihan vahingossa. Istuin pianon ääreen ja aloin tapailla teemoja. Lopulta Day of Dreams valmistui kahdessa päivässä, Pia kertoo. Kuten usein ennenkin, Piia oli lähettänyt luonnosvaiheessa kappaleen ”levyraadilleen” eli whatsapp-ringille, jolta hän tiesi saavansa suoraa palautetta. He näyttivät vihreää valoa. Kipale ei tosin pianoversiona vielä itsekään tiennyt olevansa häämarssi.

– Kun lisäsimme siihen viulun, se olikin todella niin häämarssi kuin häämarssi voi olla, Piia kertoo. Lopullisessa versiossa näkyy molempien osaaminen. Teosto-tietoihin on merkattu säveltäjäksi Piia ja sovittajaksi Annukka. Ainoaksi biisi ei ole jäänyt.

Tuumasta toimeen

Idea häämarssille tehtävästä musiikkivideosta sai pontta sosiaalisesta mediasta. Primadonnat seurasi Instagramissa helsinkiläistä, Iloveparty-nimistä juhlafirmaa, joka oli vakuuttanut Piian ja Annukan omilla postauksillaan. Samankaltaista otetta kaivattiin myös omaan markkinointiin.

– Koska me emme olleet kovinkaan vanha duo, markkinointia tarvittiin, Piia kertoo ja myöntää, että ensimmäisenä idean videosta heitti Annukka.

– Ja mitä enemmän asiaa ajattelimme, sitä enemmän vakuutuimme saavamme mieleenpainuvan ja näyttävän käyntikortin paitsi meille, mahdollisesti myös muille yrityksille, Annukka kertoo. Härkää tartuttiin sarvista. Yrittäjät ottivat yhteyttä suoraan juhlafirmaan, joka vastasikin häävideolla nähdyistä somisteista.

– Ensimmäinen etäpalaveri videosta käytiin heidän kanssaan 17. helmikuuta, hyvin numerot muistava Piia kertoo.

Sana kiirii

– Juhlafirman kautta saimme hyviä kontakteja esimerkiksi videokuvaukseen, mutta otimme käyttöön myös verkostomme täällä Tampereella, Annukka kertoo. Yksi melko varhaisessa vaiheessa mukaan lupautuneista yhteistyötahoista oli Kultasepänliike Nagual ja sitä pyörittävät Johanna Väänänen ja Jari Tynkkynen. Heidän tuotantoaan on nähty julkisuudessa aikaisemminkin. Linnan juhlien lisäksi kaksikon suunnittelemia koruja on nähty jopa Golden Globe-gaalassa.

Hämeenpuistossa Hjorthinkulman talossa yrittävälle pariskunnalle Piia oli tuttu entuudestaan. He kun olivat entisiä naapureita.

– Meitä kiinnosti myös produktion tarjoama tunnettuuden kasvu.

Erikoisliikkeelle kaikki näkyvyys on toki hyvästä, Väänänen vahvistaa.

Lumipallo lähti vyörymään. Yksi kontakti johti toiseen, se kolmanteen ja niin eteenpäin.

– Nagualin kautta mukaan saatiin esimerkiksi meikeistä vastannut yrittäjä, Annukka ja Piia kertovat. Tamperelaisosaamiseen luotettiin myös vaatetuksessa. Videolla nähtävät Primadonnien asut ovat nimittäin Tredun tekstiilialan ja muodin opiskelijoiden käsialaa.

Morsiamen hääpuku on tamperelaisen hääalan pienyrittäjän Ompelimo Jennar:n suunnittelema ja valmistama.

– Upeaa oli, että mukaan saatiin niin paljon erilaista pirkanmaalaista osaamista, duo kiittelee.

Tekstit: VILLE KULMALA Kuvat: JENNI TUOMINEN JA IIDA LEINO

YRIT YSPALVELUT Yrittäjä, varaa paikkasi!

Leena

DORIMEDIA OY

041 501 9902

● ATK- PALVE LUITA

• Tulostinvärit ja toimistotarvikkeet •Tulostimet • Tietokoneet •Kaapelit •Paperit •Tarrat • Laukut •Akut tietokoneille • Tietotekniikkahuolto • Toimiston ergonomiatuotteet

Rautatienkatu 19

● AUTOKOR JA AMOJA

Yli

30

Kuvauspäivästä ei puuttunut draamaa

Varsinaiset kuvaukset, jotka tehtiin Pikkupalatsin tiloissa Hämeenpuistossa, oli 25. huhtikuuta. Pelkkiä onnistumisia päivä ei pitänyt sisällään, vaan Murphyn lait osoittivat toimivuutensa. Vaikeudet alkoivat jo aamupäivästä, jolloin kuvauspaikalle matkalle olleen Annukan auto sanoi sopimuksensa irti Sorsapuistossa. Lisäksi toisella somistajista jalka kramppasi sen verran pahasti, että sitä piti käydä näyttämässä Acutassa asti. Kaiken kruunasi se, että kuvauksia varten lainassa ollut arvokellokin pääsi tippumaan lattialle, jolloin sen näyttö koki ko-

vuotta

Citroen-erikoiskorjaamo.

Peugeot- ja Citroen-huollot, korjaukset ja varaosat. ● KE IT TIÖ - JA K YLPYHUONE K ALUSTE ITA

Tervetuloa Lielahteen suurmyymäläämme!

Keittiökauppa Kylväjä Oy Enqvistinkatu 7, Tampere ma–pe 9–17, la 10–14 keittiokauppa.com noblessakeittiot.fi

Kuva: Ida Leino

● TILINTARK ASTUSTOIMISTOJA

Etsitkö luotettavaa tilintarkastajaa?

ASIANTUNTIJASI TUOKKO Tilintarkastus Veroneuvonta Yritysjärjestelyt

Häämarssi tuli vasta viulun lisäämisen myötä

Epävarma tilanne kismitti kaksikkoa, mutta luovuutta hankala tilanne ei onnistunut lannistamaan.

Päinvastoin. Piia innostui säveltä-

Itse kuvaukset saatiin haasteista huolimatta pakettiin, ja editoitu video näki päivänvalonsa 10. toukokuuta.

– Videosta tuli hienompi kuin olin osannut kuvitellakaan. Siitä kiitos kuuluu isolle porukalle, joista kaikki ylittivät odotukseni aina koruja, pukuja, kukkia ja miljöötä myöten, Annukka kertoo. Samoilla linjoilla on Piia.

– Kyllä tätä linkkiä on ollut mukava jakaa eteenpäin, ja saamamme palaute on ollut erittäin hyvää, Piia jatkaa. Myös Nagualin yrittäjät antavat kiitosta kokonaisuudelle.

– Erittäin hyvällä energialla koko tämä paletti on pyörinyt ja organisoi-

Videon sekä tietysti myös koronatilanteen ansiosta mennyt kesä on ollut duolle jo varsin hyvä. Etenkin heinäkuussa pitkä odotus palkittiin useampanakin keikkana.

– Eksoottisin yhteydenotto tuli Espanjasta, josta tanssiyhtiö halusi videon perusteella pyytää meidät sinne yhteiskeikalle, Annukka naurahtaa. Heinäkuussa Primadonnat pääsivät myös todistamaan hienoa hetkeä, kun heidän luomansahäämarssi soitettiin ensimmäistä kertaa osana kirkkohäitä. Annukka ja Piia näkivät kaiken aitiopaikalta, sillä he vastasivat itse vihkitilaisuuden musisoinnista.

– Morsian oli ihastunut meidän soittoomme Facebookissa, ja kun me sitten esittelimme myös tämän marssimme hänelle, hän ihastui siihen heti. Kieltämättä se oli aika hieno tunne, Piia kertoo. Duon hartain toive on, että keikkailussa palataan normaaliin. Toisaalta jotain hyvääkin korona on tuonut. Duoa kun ei välttämättä olisi syntynyt ilman epidemiaa. Ja silloin ei olisi syntynyt myöskään häämarssia. l

KULTASEPÄNLIIKE NAGUAL vastasi häävideon korustuksesta.

Hämeenkatu 9, 33100 Tampere p. 040 544 9041 | tuokko.fi

42

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

Tapahtumakalenteri PIRKANMAAN Yrittäjien aluejärjestössä avautuu

tänään haku mielenkiintoisiin luottamustehtäviin.

PIRKANMAAN

Yrittäjien hallituksesta ovat tänä

9.10.2021 Hämeenkyrön Yrittäjien Vuoden yrittäjä -juhla.

Kutsutilaisuus.

IKAALINEN 10.9.2021 Ikaalisten Yrittäjien

Roadshow.

vuonna erovuorossa puheenjohtaja ja puolet hallituksen jäsenistä, ja juuri sinä voit olla yksi pirkanmaalaisen yrittäjyyden puolestapuhujista toimintakaudella 2022-2023. Seuraa uutisointia osoitteessa pirkanmaanyrittajat.fi ja hae mukaan!***

16.9.2021 Ikaalisten Yrittäjien vuosikokous.

31.8.2021 Onnistu yrityskaupoissa

70-vuotisjuhla ja yhteinen Vuoden Yrittäjä -juhla Oriveden Yrittäjien kanssa. Kutsutilaisuus.

-valmennussarja. Onnistu yrityskaupoissa -valmennussarja on suunnattu sinulle, joka harkitset yrityksesi myyntiä, sukupolvenvaihdosta tai liiketoiminnan ostamista. Yrityskaupassa on paljon huomioitavia asioita, ja valmennuksessa kasvatat osaamistasi esimerkiksi arvonmääritykseen ja sopimuksiin liittyen.

1. Tiistai 31.8.2021 klo 8.30 – 10.30

Kuinka valmistaudun yritykseni myyntiin

2. Tiistai 7.9.2021 klo 8.30 – 10.30

Arvonmääritys ja yrityskauppaan liittyvä verotus

3. Tiistai 14.9. klo 8.30 – 10.30 Yrityskauppaan liittyvät sopimukset ja Due diligence 4. Tiistai 21.9. klo 8.30 - 10.30

Yrityskaupan rahoitus

5. Tiistai 28.9. klo 8.30 - 10.30

Sukupolvenvaihdos

6. Tiistai 5.10. klo 8.30 - 10.30 Yrityksen tai liiketoiminnan ostaminen Valmennussarjan hinta Pirkanmaan Yrittäjien jäsenille 30 euroa + alv 24 %, muille 50 euroa + alv 24 %.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

24.-25.9.2021 Valtakunnalliset

Yrittäjäpäivät Jyväskylän Paviljongissa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen yrittajapaivat.fi.

26.-27.11.2021 Yrittäjäristeily.

Lisätietoja yrittajaristeily.fi.

HÄMEENKYRÖ 20.8.2021 Yrittäjien kahvit

torikulmassa. Tervetuloa tutustumaan Yhteisen tekemisen tie -hankkeeseen.

27.-29.8.2021 Landefest -

Hämeenkyrö. Tapahtumia Hämeenkyrön yrityksissä ja tiloilla.

Lisätietoja: maisematie.fi.

8.9.2021 Omistajanvaihdosilta.

Paikka ilmoitetaan myöhemmin.

9.10.2021 Ikaalisten Yrittäjien

Vuoden yrittäjä -juhla klo 17, Ikaalinen Spa. Kutsutilaisuus.

JUUPAJOKI

23.10.2021 Juupajoen Yrittäjien

KURU 8.10.2021 Kurun Yrittäjien syyskokous klo 17 alkaen, Kurun Seurantalolla.

9.10.2021 Kurun Yrittäjien Vuoden

yrittäjä -juhla klo 18 alkaen, Kurun Seurantalolla. Kutsutilaisuus.

NOKIA 15.9.2021 Stooripuu-tarinapaja verkkokoulutus klo 9-12.

Tänä päivänä samistelu ei kannata.

Tarina on erottumisen, markkinoinnin ja myynnin työväline numero yksi.

Tarinallistaminen eli yrityksen toiminnan muotoilu koettavaksi tarinaksi auttaa luomaan kokonaisvaltaisia persoonallisia ja koukuttavia asiakaskokemuksia.

Pajassa tarinakätilönä ja kouluttajana toimii tarinallistaja Anne Kalliomäki Tarinakone Oy:sta. Anne on tarinallistamisen eli tarinalähtöisen palvelumuotoilun paras asiantuntija Suomessa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset businessnokia.fi 17.9.2021 Pirkkala-Nokia-Ylöjärvi goes Yli rajojen – Ikaalinen Alueyhdistykset yli rajojen lähte-vät syysretkelle täysin uusittuun Ikaalisten Spa & Resortiin.

Bussi starttaa Pirkkalasta klo 15, poimii Nokialta klo 15.30 kyytiin lisää retkeläisiä ja vielä Ylöjärven kautta klo 16 loput matkalaiset.

Kohteena on legendaarinen ja nyt täysin uusittu Ikaalisten kylpylä.

Perillä nautimme maittavan illallisen hyvässä – eli toistemme – seurassa ja pääsemme tutustumaan kattavasti kohteen tarjontaan ja mahdollisuuksiin Retken omakustannushinta on 20 € / nuppi sisältäen kuljetukset, illallisen ja esittelykierroksen.

Eikä tässä vielä kaikki! Mukaan ovat erittäin tervetulleita myös muidenkin yhdistysten jäsenet. Ole rohkeasti yhteydessä niin kerromme lisää. Facebookiin tule myös tapahtumasivu, johon päivitämme tuoreimmat uutiset tästä tempauksesta. Retkelle on

ennakkoilmoittautuminen.

Varaa paikkasi nopeasti, ja ilmoita tuletko omalla autolla vai yhteiskyydillä. Bussin kyytiin mahtuu rajoitusten mukainen määrä matkustajia, ja sekä matkalla että tilaisuudessa on maskisuositus.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: paivi@siison.fi.

30.10.2021 Nokian Yrittäjien

Vuoden yrittäjä -juhla.

Tiedotamme lähempänä ohjelmasta ja tapahtumapaikasta.

Juhlat vietetään paljettien hohteessa ja hytkyttävän musiikin tahtiin Disco-teemalla.

21.-22.5.2022 Messut Nokialla.

Varmista näkyvyys ja varaa jo nyt oma paikkasi 15 000 kävijän perinteisiltä messuilta. Messukoordinaattorin Liisa ”Lissu” Veittikoski tavoitat sähköpostilla info@messutnokialla.fi tai puh. 040 667 1577.

PIRKKALA

21.8.2021 Spartans vs. Bouncers Amerikkalaista jalkapalloa Pirkkalan keskuskentällä klo 19.

Koko perheen tapahtuma, vapaa pääsy. Myös Pirkkalan Yrittäjät mukana tapahtumassa.

22.8.2021 Jarkko Ahola: Pyynikkiilmiö. Perinteinen matka Pyynikin kesäteatterille nyt musiikin merkeissä.

31.8.2021 ”Tämän kaiken mahdollistaa EU-roadshow” Pirkkalassa Suupantorilla klo 8:30– 12. Mitä mahdollisuuksia EUrahoitus tarjoaa yrityksille, yhdistyksille ja nuorille? Vapaa pääsy.

TAMPERE 25.8.2021 Tammelanpuiston Yrittäjien sieniretki.

26.8.2021 Pispala-Pyynikin Yrittäjien Ratagolf.

27.8.2021 Hervannan Yrittäjien samppanjatasting ja grillauskurssi.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: hervannanyrittajat.tapahtumiin.fi.

8.9.2021 Kaukajärven Yrittäjien vuosikokous. Merkitse päivä jo kalenteriisi.

9.9.2021 Tammerkosken Yrittäjien Sihteerin sumpit klo 8-9, Cafe Ratinan Loisto, Suvantokatu 1.

Tervetuloa juttelemaan ja verkostoitumaan muiden jäsenten sekä hallituslaisten kanssa aina joka kuun toinen torstaiaamu.

9.9.2021 Tammelanpuiston Yrittäjien matalan kynnyksen liikuntatapahtuma: Pispalan portaat.

14.10.2021 Tammerkosken

1.9.2021 Yrittäjähenkiset aamukahvit.

Yrittäjien Sihteerin sumpit klo 8-9, Cafe Ratinan Loisto, Suvantokatu 1.

Tervetuloa juttelemaan ja verkostoitumaan muiden jäsenten sekä hallituslaisten kanssa aina joka kuun toinen torstaiaamu.

17.9.2021 Pirkkala-Nokia-Ylöjärvi

15.10.2021 Hervannan Yrittäjien

goes Yli rajojen – Ikaalinen.

Alueyhdistykset yli rajojen lähtevät syysretkelle täysin uusittuun Ikaalisten Spa & Resortiin.

Bussi starttaa Pirkkalasta klo 15, poimii Nokialta klo 15.30 kyytiin lisää retkeläisiä ja vielä Ylöjärven kautta klo 16 loput matkalaiset.

Kohteena on legendaarinen ja nyt täysin uusittu Ikaalisten kylpylä.

Perillä nautimme maittavan illallisen hyvässä – eli toistemme – seurassa ja pääsemme tutustumaan kattavasti kohteen tarjontaan ja mahdollisuuksiin Retken omakustannushinta on 20 € / nuppi sisältäen kuljetukset, illallisen ja esittelykierroksen.

Eikä tässä vielä kaikki! Mukaan ovat erittäin tervetulleita myös muidenkin yhdistysten jäsenet. Ole rohkeasti yhteydessä niin kerromme lisää. Facebookiin tule myös tapahtumasivu, johon päivitämme tuoreimmat uutiset tästä tempauksesta. Retkelle on ennakkoilmoittautuminen.

Yrittäjät juhlivat ●●60 VUOTTA

Varaa paikkasi nopeasti, ja ilmoita tuletko omalla autolla vai yhteiskyydillä. Bussin kyytiin mahtuu rajoitusten mukainen määrä matkustajia, ja sekä matkalla että tilaisuudessa on maskisuositus.

Ilmoittautuminen jampe@ palkintotehdas.fi. Kaikista Pirkkalan Yrittäjien tapahtumista lisäinfoa (mm. vapaista paikoista, lipuista jne.) p. 040 580 0759.

Muutokset mahdollisia.

40-vuotisjuhla ja Vuoden yrittäjän palkitseminen, merkitse päivä jo kalenteriisi! Kutsutilaisuus.

30.10.2021 Tammelanpuiston

Yrittäjien Vuoden yrittäjä -juhla.

Kutsutilaisuus.

30.10.2021 Tesoman Seudun

Yrittäjien Vuoden yrittäjä -juhla Virelässä. Kutsutilaisuus.

5.11.2021 Sammon Yrittäjien Vuoden yrittäjä -juhla Pyynikin Panimolla. Kutsutilaisuus.

5.11.2021 Pispala-Pyynikin Yrittäjien Vuoden yrittäjä -juhla.

25.5.2022 Sammon Yrittäjien 35-vuotisjuhlaristeily Tarjanteella Maisansaloon, merkitse päivä jo kalenteriisi! Kutsutilaisuus.

●●40 VUOTTA

●●50 VUOTTA

12.9.2021 Kristian Lella, GLi Yhtiöt, Lempäälä (11.9.2021 klo 12 alkaen ravataan Teivossa Kristian Lella 50 -juhlaravit, tervetuloa!)

17.9.2021 Sami Pihkoluoma, Pinsiön Taimisto, Hämeenkyrö (Juhlin koko viikonlopun asiakkaiden parissa myymälässä, huiman tarjonnan ja kovien tarjousten kera... jotain Extraakin voi olla. Ja maanantaina aloitetaan suuri myymäläuudistus!)

PIRKANMAAN SENIORIKLUBI 7.9.2021 Retki Serlachius-museoon.

Matkaan lähdemme Keskustorilta Vanhan kirkon edestä klo 9:30 ja palaamme sinne takaisin n. Klo 17:30. Syysretki suuntautuu Serlachius-museoon Mänttään.

Matkan hinta on 50 €/henkilö sisältäen matkan, ruoat, kahvin ja opastuksen (museoon on meillä ryhmänä ilmainen sisäänpääsy).

Meille on varattu 40 paikkaa ja ilmoittautuminen sähköpostilla: reino.i.hilden@gmail.com tai puh.

0400 658 834 (voi tekstata tai jättää myös viestin). Ilmoittautuminen 20.8. mennessä. Matka maksetaan ilmoittautumisen jälkeen Pirkanmaan Yrittäjien senioriklubin tilille: FI74 4503 0010 2921 53, merkintä ”Serlachius”.

Toivotamme kaikki senioriyrittäjät sydämellisesti terve-tulleiksi mukaan tapahtumiimme!

Yritykset juhlivat

29.8.2021 Nokian Sähkötalo Oy, Nokia

Ruovesi

goes Yli rajojen – Ikaalinen Alueyhdistykset yli rajojen lähtevät syysretkelle täysin uusittuun Ikaalisten Spa & Resortiin.

Bussi starttaa Pirkkalasta klo 15, poimii Nokialta klo 15.30 kyytiin lisää retkeläisiä ja vielä Ylöjärven kautta klo 16 loput matkalaiset.

Kohteena on legendaarinen ja nyt täysin uusittu Ikaalisten kylpylä.

Perillä nautimme maittavan illallisen hyvässä – eli toistemme – seurassa ja pääsemme tutustumaan kattavasti kohteen tarjontaan ja mahdollisuuksiin Retken omakustannushinta on 20 € / nuppi sisältäen kuljetukset, illallisen ja esittelykierroksen.

Eikä tässä vielä kaikki! Mukaan ovat erittäin tervetulleita myös muidenkin yhdistysten jäsenet. Ole rohkeasti yhteydessä niin kerromme lisää. Facebookiin tule myös tapahtumasivu, johon päivitämme tuoreimmat uutiset tästä tempauksesta. Retkelle on ennakkoilmoittautuminen. Varaa paikkasi nopeasti, ja ilmoita tuletko omalla autolla vai yhteiskyydillä.

Bussin kyytiin mahtuu rajoitusten mukainen määrä matkustajia, ja sekä matkalla että tilaisuudessa on maskisuositus. Ilmoittautuminen ylojarven@yrittajat.fi.

3.9.2021 Merkitse päivä kalenteriisi - Valkeakosken Yrittäjäjuhla tulee

13.7.2021 Jukka Mäkinen Oy, Tampere

19.8.2021 Santtu Mustonen, Ylöjärven Kukka ja Hautaustoimisto,

YLÖJÄRVI 17.9.2021 Pirkkala-Nokia-Ylöjärvi

VALKEAKOSKI

2.8.2021 Asko Saarenpää, ASApro Projektipalvelu, Kangasala 31.8.2021 Taina Vesamäki, Ravintola Myllytupa/Tmi Taina Vesamäki,

Sastamala

taas! Juhlassa palkitaan Vuoden Yrittäjä, nautitaan hyvästä ruoasta ja yrittäjäkollegoiden säkenöivästä seurasta tanssittavan musiikin tahdissa. Lisää tietoa juhlapaikasta ja ohjelmasta annetaan lähempänä tapahtumaa. Ilmoittaudu mukaan jo nyt ja varmistat paikkasi juhlassa! Lisätietoja ja ilmoittautuminen valkeakoskenyrittajat.fi.

●●25 VUOTTA

(Myymälässämme on juhlavuoden mittaan paljon vaihtuvia syntymäpäivätarjouksia. Tarjoamme kakkukahvit myöhemmin syksyllä.) ●●20 VUOTTA

13.8.2021 Kestiherkku, Ylöjärvi (Merkkipäivää

vietetään uskollisille asiakkaille grilliherkkuja valmistaen.)

●●15 VUOTTA

1.9.2021 Tmi Päivi Kiviniemi, Tampere ●●10 VUOTTA

8.8.2021 Katankontit, Tampere ja Helsinki (Kiitos

asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Vietin merkkipäivää sisustusterapeuttina töitä tehden innostaen osallistujia omannäköisen kodin luomisessa Koti ja mielenhyvinvointi- kurssilla.)

1.9.2021 Pikor oy, Pirkkala 5.9.2021 Sisustussuunnittelu Tila&Tunnelma, Tampere

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

43

Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset Hämeenkyrön Yrittäjät ry HH Kaivin Oy Hämeenkyrön rengaspalvelu Oy Pirkanmaan Elementtiasennus Oy Puunhoitopalvelu J.L. Ikaalisten Yrittäjät ry Hallia Oy Sähkö- ja automaatiopalvelu Rajamäki Oy Juupajoen Yrittäjät ry Cafe58 Kangasalan Yrittäjät ry Golden Wellness HC-putki LVI Kaipainen Oy Pihkafit Oy RH tekninen palvelu Siivouspalvelut Kurki Oy Kihniön Yrittäjät ry Nuohous-ja rakennuspalvelu J.Keljo Kurun Yrittäjät ry Taksi Janne Tolvanen Lempäälän Yrittäjät ry Kuva Kompassi Ky Sähköpalvelu Saarinen

Mouhijärven Yrittäjät ry JK-Gym Häijää Oy

Vammalan Yrittäjät ry Hyvinvointi & Kauneuspiste Holma

Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät ry KangasPaja

Viljakkalan Yrittäjät ry Otto Wörks

Nokian Yrittäjät ry Kompassia Markon Piha- ja Ympäristöpalvelu Rakennus ja Maalaus Saukko Oy RekryDiili Oy Teff Life Ky Tietohuone Oy Tmi Hakala Pauli Johannes

Virtain Yrittäjät ry Vesan verstas Oy

Parkanon Yrittäjät ry Riihi Works Pirkkalan Yrittäjät ry Hannan piha- ja vihertyö Oy

Äetsän Yrittäjät ry TJH puunkaato ja metsänhoitopalvelut ●●TAMPEREEN KAUPUNGIN-

Punkalaitumen Yrittäjät ry KR Teräs Oy Pälkäneen Yrittäjät ry KHJ-Invest Oy Toijalan Yrittäjät ry LVI-Tohtori Oy Siivouspalvelu Tähtipöly Oy Toivemeri Oy

OSAYHDISTYKSET Hervannan Yrittäjät ry Altipro Oy ANJ logistics Oy Standa Oy Veljekset Lintula Oy

Kaukajärven Yrittäjät ry Hyvän mielen keho Refuel Oy Lielahden Yrittäjät ry A-Laatoitus Oy Pohjolan Proto Oy

Valkeakosken Yrittäjät ry ArjenAitama

Ansiomerkit ●●YRITTÄJÄN TIMANTTIRISTI 40 VUOTTA

Luoma Juhani, Digiblasters Oy, Kangasala

●●YRITTÄJÄN TIMANTTIRISTI 30 VUOTTA

Ahola Esa, Sähköinsinööritsto Lumitek Ky, Tampere Laaksonen Eija, Eija-Helenan kotihoitopalvelut, Orivesi Riskusalo Jukka-Pekka, JP Riskusalo Oy, Tampere

●●KULTAINEN YRITTÄJÄRISTI 20 VUOTTA

Lehtimäki Markku, Peltityö Lehtimäki Oy, Sastamala

●●HOPEINEN YRITTÄJÄRISTI 10 VUOTTA

Ylöjärven Yrittäjät ry Iloavain MRI-Rakenne Oy Pisara LAB

Toz Jonna, Tmi Jonna Mönkkönen, Tampere Työntekijän kultainen ansioristi, 20 vuotta Häkkinen Maria, K-Market Herkkupuoti/Tmi Kaikil Herkuil, Tampere

Visan (sivu 35) vastaukset: 1. B, Jäävuorisalaatti, Vesipitoisuus: 95.6%. Tämä peittoaa muut kysymyksessä esiintyvät.

2. A, Paasikivi. Tuleva presidentti putkahti maailmaan hänen vanhempiensa ollessa kauppareissulla Lahden markkinoille. Kotiinpaluun jälkeen Juho Kusti merkittiin Tampereen kirkonkirjoihin toistaiseksi ainoana presidenttinä.

3. D, neljä kertaa. Huuhkajat pelasi tänä kesänä ensimmäiset arvokisansa, kun taas Helmarit, eli naisten maajoukkue on pelannut arvokisoissa jo kolmasti.

4. Tampereen Voimailuseura, Mira Marjut Johanna Potkonen on suomalainen nyrkkeilijä, olympiamitalisti ja Euroopan mestari. Tampereen Voimailuseuraa edustava Potkonen kilpailee

Pohjolan Pyriitti Oy Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät ry PKT-Kuljetus Oy Ubitec Oy Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry Epilän Tilipalvelu TJ Käännöspalvelu/Översättningstjänst Visio Henkilöstöratkaisut Pirkanmaa Oy Sammon Yrittäjät ry aNotion Oy Mika Tynkkynen The Biljardiasennus Oy Tmi Seppo Nääjärvi Tuulikki Palvelut Tammerkosken Yrittäjät ry Design Satamakatu Oy Kukkayksiö Oy Laava Design Oy Radiant Health Oy Sirri Media TK-Tilipalvelut ValtaGroup Oy

Betonielementtiasennusta

www.elementtiasennukset.fi

Syy siihen, että enemmän ihmisiä kuolee murehtimiseen kuin työntekoon on se, että murehtijoita on enemmän kuin tekijöitä.

Runoilija Robert Frost

Tesoman Seudun Yrittäjät ry Sausages Finland Oy TW Pintasaneeraus 60-kiloisten sarjassa eli kevytsarjassa.

5. Alle. Rauhaniemen kansankylpylä on vuonna 1929 rakennettu uimalaitos, joka sijaitsee Tampereella Näsijärven rannassa, Lapinniemen kaupunginosassa.

6. Jaakko, Vanhan uskomuksen mukaan Jaakko heittää kylmän kiven veteen 25. heinäkuuta, Jaakon nimipäivänä.

7. Naantalissa, Tunnetuin perinne on Naantalissa vietettävä Naantalin Unikeonpäivä, jossa valitaan valtakunnan virallinen Unikeko. Naantalissa tapahtuman juuret ulottuvat 1880-luvulle ja nykyisessä muodossaan, jossa valitaan vuosittain Unikeko, se on ollut vuodesta 1959 lähtien.

8. Michael Monroe, Michael Monroe, ensin Mike Monroe (oikealta nimeltään Matti Antero Kristian Fagerholm, s. 17.

kesäkuuta 1962 Helsinki) on suomalainen rockmuusikko, joka tunnetaan erityisesti Hanoi Rocks -yhtyeen laulajana.

9. Pomarfin 10. Kyrösjärven 11. Polka 12. Roger Taylor, tämän niminen kaveri soittaa rumpuja Queenissä ja kaima hoitaa vastaavaa tonttia Duran Duranissa.

13. Saksasta, Suomeen peruna saapui saksalaisten peltiseppien mukana 1730-luvulla. Perunan käyttö kuitenkin yleistyi Suomessa vasta sen jälkeen, kun Pommerin sotaan vuosina 1757–1762 osallistuneet suomalaiset olivat tutustuneet siihen Saksassa. Varsinkin papit opastivat ja kannustivat perunan viljelyyn.

14. TAKO 15. 1988

PIRKANMAAN KUUNNELLUIN PAIKALLISRADIO*

107,8 MHz

TAMPERE ❘ LEMPÄÄLÄ ❘ KANGASALA ❘ NOKIA ❘ PIRKKALA ❘ YLÖJÄRVI

www.radiosun.fi

*

Finnpanel Oy, KRT, Pirkanmaan alue kesä - marras 2020 (viikot 23-48)

44

●

Tiistai 17. eloKUUTA 2021

Esimerkiksi Mercedes-Benz Vito 114CDI RWD-3,05/32K A1 A kokonaishinta alk. 45 263,41 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €) CO2-päästöt 183 g/km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 24,18 €/kk. Esimerkiksi Mercedes-Benz Sprinter 211CDI FWD-3,19/32K normaali A1 kokonaishinta alk. 40 455,71 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €) CO2-päästöt 233 g/km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 21,75 €/kk. Paketteja on rajoitettu erä ja ne ovat saatavana vakio-/metallivärillisiin pakettiautoihin (pl. ONE- ja Worker-mallit). Kuvan autot lisävarustein.

Valmiina kaikkeen – Vito ja Sprinter.

Suomea rakentamassa jo 25 vuotta.

Kun on kerännyt riittävästi kokemusta, tietää mitä vaaditaan. Vito ja Sprinter ovat palvelleet suomalaisten tarpeita jo 25 vuotta, ja siksi ne ovat valmiina kaikkeen mihin sinäkin. Juhlan kunniaksi tarjoamme molempiin 25v-paketin etuhintaan. Lisäksi voit hyödyntää Mercedes-Benz Premium -ratkaisuja alkaen auton rahoituksesta aina sen huoltoon ja ylläpitoon saakka. Lue lisää mercedes-benz.fi/25vuotta

Vito 114CDI alk.

25V-PAKETTI

esim. tähän malliin

Etusi vähintään

Sprinter 211CDI alk.

25V-PAKETTI

esim. tähän malliin

Etusi vähintään

45 264 € 3 924 € 1 390 €

Vito 25v -paketissa mm.

• Aktiivinen etäisyysavustin DISTRONIC • Peruutuskamera • LED Intelligent Light -järjestelmä • Highbeam Assist Plus -kaukovalot • Nahkainen ohjauspyörä • Korinväriset puskurit ja kromimaski

40 456 € 3 503 € 1 500 €

Sprinter 25v -paketissa mm.

• Peruutuskamera • LED-ajovalot • Kaukovaloavustin • Sadetunnistin • Alumiinivanteet • Nahkainen ohjauspyörä

VEHO PIRKKALA Jasperintie 1 | 010 569 3034 | Ma–pe 9–17 Huolto: 010 569 3060 | Ma–pe 7–22, la 7–15

VEHO TAMPERE Taninkatu 11, Lielahti | 010 569 3161 | Ma–pe 9–18, la 10–15 Huolto: 010 569 8080 | Ma–pe 7.30–18

VEHO.FI

Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %).