Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 6/2019 by Pirkanmaan Yrittäjät

NRO 6 20.8.2019

Pirkanmaan YrittĂ¤jĂ¤ -lehti perustettu vuonna 1948

Aina tyĂśn tekijĂ¤n puolella www.py-lehti.fi

72. vsk. â&#x20AC;˘ jakelu 150.000 kpl

s. 26

YlĂśjĂ¤rvelle perustettu hotelli ylitti yrittĂ¤jien odotukset

s. 34

Arimo on elĂ¤ttĂ¤nyt itsensĂ¤ vitseillĂ¤ jo vuosikymmenen s.13

Partio ei ole vain nuorten harrastus Partio on sĂ¤ilynyt suosittuna harrastuksena, eikĂ¤ sen suosiolle nĂ¤y hiipumisen merkkejĂ¤. Pirkanmaan YrittĂ¤jĂ¤ -lehti kĂ¤vi tutustumassa HĂ¤meen Partiopiirin tĂ¤mĂ¤nvuotiseen Ilves-leiriin, joka kerĂ¤si Evon metsiin perĂ¤ti 5000 partiolaista. HeidĂ¤n joukossaan oli myĂśs kaksi pitkĂ¤n linjan yrittĂ¤jĂ¤partiolaista, jotka kertovat saaneensa harrastuksesta paljon myĂśs tyĂśelĂ¤mĂ¤Ă¤n.

s. 37

Juupajoella yrittĂ¤jĂ¤t tempaisivat pystyyn kesĂ¤torin

Aikamoinen tyĂśsarka

s.4

Toimitusjohtaja Katja Piiksin vetĂ¤mĂ¤ Sarka Oy toimii tĂ¤rkeĂ¤n asian parissa, sillĂ¤ tĂ¤rkein syy sen olemassaoloon on tyĂśllistĂ¤Ă¤ vaikeasti tyĂśllistyviĂ¤. Tulokset ovat olleet erittĂ¤in rohkaisevia, ja yrityksestĂ¤ onkin tyĂśllistytty muualle hyvĂ¤llĂ¤ prosentilla. Sarkan tarkoitus kun on olla pitkĂ¤aikaisen tyĂśpaikan sijaan pikemminkin ponnahduslankku.

s. 28

TĂ¤mĂ¤ seniorikoti syntyi asiakkaiden pyynnĂśstĂ¤

Tilat ja tapahtumat

Ravintolapalvelut

Messurakentaminen

Asiakastilaisuudet ja tapahtumatuotanto

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Aina työn tekijän puolella

PÄÄKIRJOITUS 20.8.2019

Kun yrittäjän omat voimat eivät riitä

aluu arkeen ei ole aina helppo. Kokemus osoittaa, että valitettavan monesta yrittäjästä tuntuu kesän jälkeen siltä, että omat voimat eivät riitä tai yritys on kohdannut ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Harmittavan usein yrittäjältä puuttuu myös tukiverkko tai sitten kohdattuja vaikeuksia ei yksinkertaisesti kehdata lähteä jakamaan. Haasteiden noustessa esiin vähän joka puolelta, voi tilanne tuntua kerrassaan ylitsepääsemättömältä. Tällaista tilannetta varten Pirkanmaan Yrittäjät ja Pirkanmaan Yrityskummit rakensivat yli kolme vuotta sitten Pirkanmaalle yrittäjän Tukipalvelun, jonka tavoitteena on auttaa yrittäjää hänen vaikeuksissaan. Palvelun ideana on löytää ratkaisu, joka auttaa yrittäjää henkilökohtaisesti hänen tilanteessaan. Palvelulle on ollut selkeä tarve. Kolmen vuoden aikana siihen on osallistunut arviolta 700 yrittäjää. Palvelun voima on alueellisessa yhteistyössä ja vankassa osaamisessa. Se on rakennettu yrittäjän näkökulmasta ja siihen ovat osallistuneet verohallinnon, Kelan, joidenkin pankkien, Finnveran, Tampereen kaupungin sosiaalitoimen, TE-toimiston, Ely-keskuksen, Tampereen evankelis-luterilaisen kirkon, Suomen mielenterveysseuran, A-killan ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen edustajat. Kussakin organisaatioissa on palvelulle nimetty yhteyshenkilö. Tämä verkosto kokoontuu yhteisesti ja päivittää tietämystään.

Palvelun ydin on Pirkanmaan Yrityskummien osaavat kummit. Ottamalla yhteyttä Pirkanmaan Yrittäjiin, yrittäjä saa käyttöönsä kaikki edellä listattujen organisaatioiden palvelut ja erittäin kattavan asiantuntijaverkoston. Palvelun etuna on myös ripeys. Yrityskummien tekemän alkukartoituksen jälkeen vaikeuksiin joutuneelle yrittäjälle nimetään työhön koulutettu tukihenkilö, joka toimii henkilökohtaisesti yrittäjän tukena parhaan mahdollisimman avun antamiseksi juuri hänen tapauksessaan. Palvelu on saanut varsin paljon huomiota ja palaute siitä on ollut hyvää. Moni yrittäjä on saanut siitä avun vaikeuksiinsa. Tämän palvelun rinnalle on samalla toimintamallilla rakennettu Omistajanvaihdoksen tukipalvelu ja uutena Kansainvälistymisen tukipalvelu. Palvelut ovat maksuttomia. Kun yrittäjän voimat eivät itsellä riitä tai kun tuntuu, että vaikeuksia ei itse kykene hoitamaan, Tukipalvelu on paras mahdollinen osoite. Tukipalvelussa mukana olevilla on mahdollisesti apua kaipaavalle yrittäjälle vain yksi toive. Ottakaa ajoissa yhteyttä. Apua kyllä löytyy.

päätoimittaja

ELOKUU 2019

Kuv

l To

SISÄLTÖ

on en

s. 6

EK:n barometri osoittaa taloustahdin hiipuneen mutta vain inasen

Lounasvieraana TAMK:n rehtori

s. 18

Työhyvinvointia kehitetään nyt elokuvakerronnan opein

s. 20

Hallitustyöskentelyn ei tarvitse olla pelkkää byrokratiaa – Ylöjärven Yrittäjät hyvänä esimerkkinä

s. 24

Pyynikin kentällä raikaa syyskuussa legendaarinen The Wall -levy

s. 32

Pankkikonkarit eläkkeelle syyskuussa

s. 36

Honkosen Topi juhlii 50-vuotiasta tiskijukkauraansa kolmeen otteeseen

s. 40

● JAKELU

Alma Manu Jakelumäärä 150 000 kpl

Pirkanmaan Yrittäjät ry, Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere puh. (03) 251 6500 www.py-lehti.fi www.yrittajat.fi/pirkanmaanyrittajat

● TOIMITUS

Vastaava päätoimittaja Pasi Mäkinen Toimitussihteeri Ville Kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi

y ba

s. 17

s. 18

Ohjelmistoalalla on edelleen huutava työvoimapula

s. 40

r mi

s. 11

Uusi jäsenpalvelu auttaa yrittäjiä julkisissa hankinnoissa

s. 10

Lakilaari: Mikä ihmeen osakepääomavaatimus?

Aina työn tekijän puolella

● JAKELUPÄIVYSTYS

Alma Manu puh. 0800 96675 (maksuton) arkisin klo 06–11 www.aamulehti.fi/ palvelut > jakeluhäiriöt

s. 32

● MEDIAMYYNTI

Mediatoimisto Dorimedia Oy Leena Kolehmainen-Naaralainen yrittäjä, p. 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Myyntiassistentti: Pinja Kolehmainen p. 040 912 7662 Myyntipäälliköt: Erja Joentausta p. 050 374 9444 Juha Peltoniemi p. 050 352 9906 Timo Hyvönen p. 050 468 2290 etunimi.sukunimi@dorimedia.fi

s. 20

● JULKAISIJA Pirkanmaan Yrittäjät ry Toimitusjohtaja Pasi Mäkinen ● PAINOPAIKKA Alma Manu Tampere 2019 ● ULKOASU Ilmoitukset ja sivutaitto Ahaa Mediapalvelut Oy p. 03–357 1100 ● AINEISTOT

aineisto@py-lehti.fi

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

ESITTELYSSÄ NYT MEILLÄ

TÄYSIN UUSI LEXUS UX LEXUS SELF-CHARGING HYBRID Kokonaan uudelle alustalle ja jousitusrakenteelle valmistettu uusi UX tarjoaa matalan painopisteen ja ketterän ajokokemuksen. UX crossoveria liikuttaa Lexuksen uusi itselataava hybridijärjestelmä, joko etuvetoisena tai nelivetoisena. Vakiona on Lexus Safety System+, joka sisältää Pre-Collision-järjestelmän jalankulkijan tunnistuksella, kaistavahdin kaistanseuraustoiminnolla, automaattiset kaukovalot sekä mukautuvan vakionopeussäätimen. Lue lisää mallista: lexus.fi

UX 250h alk. 41 024,27 € (sis. toimituskulut 600 €) LEXUS EASY kk-erä 398 €

LEXUS TAMPERE Hatanpään valtatie 38, Tampere 03 2440 111 Avoinna ma–pe 9–18, la 10–14 www.lexustampere.fi UX 250h CO2 120 - 137 g/km, EU-yhd. kulutus 5,3 - 6,0 l/100 km. Arvot perustuvat WLTP-mittaustapaan. Kuvan auto erikoisvarustein. ESIMERKKILASKELMA: LEXUS UX 250h Comfort 41 024,27 € (sis. toimituskulut 600 €). LEXUS EASY Kk-erä 398 €. Rahoitusaika 48 kk. Kilometrit 60 tkm. Käsiraha 20 % ( 8 204,85 €). Suurempi viimeinen osamaksuerä/taattu hyvityshinta 17 732 €. Korko 2,95 %. Käsittelymaksu 9 €/kk. Perustamiskustannus 180 €. Todellinen vuosikorko 3,62 %. Luototettava määrä 32 999,42 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 32 999,42 € + 3 619,56 € = 36 618,98 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa.

UUSI CAMRY HYBRID VAHVA JOHTAJA LATAA ITSE ITSENSÄ

Toyota Gazoo Racing -tiimimme näytti jälleen, kuka on kotirallin kuningas. Maailman menestynein iso sedan on puolestaan tehnyt paluun kaikkien aikojen ylellisimpänä hybridinä. Uudessa Camry Hybridissä yhdistyvät huippulaatu ja tyylikkyys, uusimman tekniikan tarjoama saumaton 218 hv:n hybridivoima sekä nautinnollinen ja vakaa ajettavuus. Kun istut uuteen hiljaiseen Camry Hybridiin, myös sinä lataat akkusi.

Uusi Camry 2.5 Hybrid Active Toyota Jousto -rahoituksella esim. 377 €/kk Malli

Autoverollinen kokonaishinta

Toimitus- Kokonaishinta WLTP CO2kulut toim.kuluineen päästöt*

CAMRY Hybrid Active

38 665,55 €

600 €

39 265,55 €

WLTP EU-yhd. kulutus*

Vapaa autoetu/ Käyttöetu

120 g/km 5,3 l/100 km 760 / 595 €/kk

CAMRY Hybrid Style

41 495,38 €

600 €

42 095,38 €

125 g/km 5,5 l/100 km 800 / 635 €/kk

CAMRY Hybrid Premium

44 785,79 €

600 €

45 385,79 €

126 g/km 5,5 l/100 km 840 / 675 €/kk

Takuu 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100 000 km. Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350 000 km. *CAMRY-malliston CO2-päästöt 120-126 g/km ja yhdistetty kulutus 5,3-5,5 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

Toyota Tammer-Auto www.toyotatammerauto.fi

Hatanpään valtatie 38 33900 Tampere puhelin (03) 2440 111 huolto (03) 2440 3500

Automyynti: ark. 9:00 – 18:00 Pikahuolto: ark. 7:15 – 17:00 Korjaamo: ark. 7:15 – 17:00 Varaosat: ark. 8:00 – 17:00

la 10 – 14 la 10 – 14 la suljettu la 10 – 14

ESIMERKKILASKELMA: uusi Camry 2.5 hybrid Active 39 265,55 € (sis. toimituskulut 600 €). TOYOTA JOUSTO kk-erä 377 €. Rahoitusaika 48 kk. Kilometrit 60 tkm. Käsiraha 20 % (7 853,11 €). Suurempi viimeinen osamaksuerä/taattu hyvityshinta 17 208 €. Korko 2,95 %. Käsittelymaksu 9 €/kk. Perustamiskustannus 180 €. Todellinen vuosikorko 3,64 %. Luototettava määrä 31 592,44 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 31 592,44 € + 3 504,77 € = 34 917,21 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa.

su suljettu su suljettu su suljettu su suljettu

Elovainio, Elotie 6 (huolto ja varaosat) 33470 Ylöjärvi puhelin (03) 2440 3600 ark. 7:15 – 17:00 la suljettu

@ToyotaTammerAuto @toyota_tammerauto @Toyota Tammer-Auto

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Sarka on onnistunut vaikeassa tehtävässään eli haastavasti työllistyvien työllistämisessä

TIMO TURUNEN (vas.), Jekaterina Niukkonen ja työnjohtaja Pasi Koivula Hepolamminkadulla sijaitsevan huoltoryhmän päämajassa. Noin 30-henkisen porukan toimenkuvat ovat hyvin monipuoliset. Kesän korvella haastattelua tehtäessä työtehtävinä olivat esimerkiksi Tampere-talon Andy Warhol -näyttelyyn tehdyt sermit, jotka tehtiin sataprosenttisesti sarkalaisten toimesta. Toinen esimerkki löytyi yrityksen huoltohallista, jossa tehdään parhaillaan Koskipuiston leikkipuiston sorsa-aiheista koristetta kuntoon.

Suomen työllisyysluvuissa ylitettiin viime hallituskaudella odotukset, kun suomalaisten työllisyysaste pompahti yli 72 prosentin tavoitteen. Kyseistä rajaa moni asiantuntija piti vielä aiemmin täysin epärealistisena. Nyt tavoitetta on rukattu uudestaan 75 prosenttiin, joka on sekin haasteellinen tavoite. Tampereella työllistämisen eteen tekee erittäin arvokasta työtä kaupungin sataprosenttisesti omistama Sarka Oy, jonka kontolla ovat juuri kaikkein vaikeimmin työllistettävien henkilöiden palkkaamiset. Tulokset ovat kuitenkin olleet hyvin rohkaisevat.

ampereella toimiva ja kaupungin sataprosenttisesti omistama Sarka Oy on paitsi sosiaalinen myös yhteiskunnallinen yritys. Ja koska kyseiset termit eivät takuulla ole kaikille kirkkaat, selkeytetään ne tässä heti kärkeen. Sosiaalisen yrityksen statuksen voi saada, jos yrityksen työvoimasta yli 30 prosenttia on palkattaessa joko pitkäaikaistyöttömiä tai osatyökykyisiä. Sarkan osalta ehto täyttyy enemmän kuin kirkkaasti, sillä käytännössä joka ikinen yrityksen työntekijä täyttää kriteerit. Sosiaalisia yrityksiä koskee myös oma lainsäädäntö, ja yritykset on rekisteröity kaikki Työ- ja elinkeinoministeriön rekisteriin.

Missiona työllistäminen

Yhteiskunnallinen yritys on puolestaan Suomalaisen Työn Liiton myöntämä merkki. Sen saamiseen vaaditaan, että yritys käyttää omista liikevoitoistaan vähintään puolet joko yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tai ympäristöasioihin. Sarkan osalta tämä tarkoittaa panostusta työllistämiseen, sillä pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisen työllistäminen on koko Sarkan olemassaolon syy. Sarka kun auttaa tarjoamiensa työpaikkojen lisäksi palkkaamiaan henkilöitä myös työhönvalmennuspalveluilla, joiden toivotaan helpottavan työllistämistä myös jatkossa. Sarkan tarkoitus ei ole siis toimia lopullisena työnantajana, vaan pikemminkin ponnahduslautana. Yrityksen työ-

Kaikkea ei voi sanoa meidän ansioksemme, mutta lukujen valossa viime vuosi oli kerrassaan erinomainen. suhteista ylivoimaisesti suurin osa onkin pituudeltaan kolmesta kuukaudesta vuoteen. – Idea on, että kun meille tulee töihin, ei enää tämän jälkeen jäisi työttömäksi, vaan että tämä meidän tarjoamamme polku edesauttaisi työllistymistä jatkossakin, tiivistää toimitusjohtaja Katja Piiksi. Tärkeässä osassa ovat myös työsuhteen aikana suoritettavat osatutkinnot. Huoltoryhmässä mahdollisuus niiden suorittamiseen on ollut tarjolla nyt parisen vuotta, ja leijonanosa kaikista työntekijöistä on tehnyt osatutkinnon jo varsinaisen työsuhteensa aikana.

Tärkein asiakas on kaupunki

Vuonna 2011 perustettu Sarka sai Sosiaalisen yrityksen statuksen jo vuonna 2012. Alkuun lähdettiin henkilöstön vuokrauspalvelulla. Sarkalaisia työllistyi tuolloin esimerkiksi päiväkoti- ja koulunkäyntiavustajiksi sekä keittiöapulaisiksi Tampereen kaupungille. Tähän oli myös velvoit-

teita, sillä yritys on ollut läpi koko historiansa ajan Tampereen kaupungin in house -yhtiö, mikä tarkoittaa, että sen on pakkokin tehdä suurin osa toiminnastaan juuri kaupungin yksiköille. Kysyntää piisasi ja palaute oli hyvää, minkä seurauksena jo 2013 Sarkaan perustettiin erillinen huoltoryhmä, joka laajensi palvelutarjontaa sekä työntekomahdollisuuksia entisestään. – Huoltoryhmän isoja asiakkaina ovat olleet Tampereen kaupungin Infra, Tilapalvelut ja Kaupunkiympäristön palvelualue, Piiksi kertoo.

Lavea tehtäväkenttä

Varsinaisten huoltoja kunnossapitotöiden lisäksi huoltoryhmän repertuaariin on kuulunut myös rakentamista, remontointia, muuttoja, kiinteistöjen tyhjennyksiä sekä vaikkapa tapahtumakalusteiden vuokrausta sekä polkupyörien huoltoja ja vuokraustoimintaa. Hyvä esimerkki tästä ovat Keskustorille joulun ja vaalikausien aikana ilmestyvät mökit. Niitä on huollettu ja siivottu edustuskuntoon sarkalaisten toimesta jo useana vuonna. Niitä säilytetään sesonkien ulkopuolella Nekalan halleilla.

Useita kanavia

Työntekijöitä Sarkaan on löytynyt useammastakin kanavasta. TE-toimiston ja työllisyyspalveluiden lisäksi toimintaa on markkinoitu esimerkiksi valmennustaloihin sekä yhdistyksiin, joissa on jo aiemmin ollut

MITENKÄÄN JÄRISYTTÄVÄN hyvin yhteiskunnallinen yritys ei ole itseään terminä läpi iskenyt. Tutkimusten mukaan vain noin neljä prosenttia kaikista suomalaisista tietää, mistä on kyse. – Kyseessä on kyllä nouseva trendi, mutta termi on vielä varsin tuntematon, toimitusjohtaja Katja Piiksi kertoo, joskin lisäten uskovansa tunnettuuden olevan kasvussa. – Yhteiskunnallisestikin tämä on kannattavaa, sillä vuosien saatossa meidän kauttamme on saatu työmarkkinoilla aika monta ihmistä, joilla ei ennen ollut sinne muka mitään asiaa, toimitusjohtaja muistuttaa.

hommissa kuntouttavassa työkokeilussa työskenteleviä ihmisiä. Omaa toimintamallia on hiottu koko ajan tehokkaammaksi. – Olemme esimerkiksi ottaneet käyttöön erilaisia sähköisiä ohjelmia, joilla kartoitetaan heti alussa vahvuuksia ja osaamisalueita. Niiden pohjalta mietitään jo hyvissä ajoin, minkälaisissa asioissa on petrattavaa, minkälaisia verkostoja meille saapu-

villa on jo valmiina, ja niin edelleen, Piiksi kertoo. Myös tekniikka on ollut hyödyksi. Tänä vuonna käyttöön otettu Vainu-tietokanta on alun perin tarkoitettu yritysten myynnin ja markkinoinnin tehostamiseen, mutta sen on huomattu olevan hyvä myös työpaikkojen hakukanavana. – Sen ansiosta voimme hakea toimialakohtaisesti, mitä yrityksiä kontaktoidaan, hän kertoo ja lisää vielä,

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Uudet asiakkaat kiinnostavat Tampereen kaupunki on palveluiden tilaajana Sarkan ehdoton ykkönen, mutta ainoa asiakas kaupunki ei ole. Esimeriksi Litukan Siirtolapuutarhayhdistys on ollut vakioasiakas jo vuosia, ja toiveissa on laajentaa asiakaskuntaa jatkossakin. Tähän yrityksessä myös uskotaan. – Itse uskon, että tämä meidän sosiaalisen ja yhtyeiskunnallisen yrityksen statuksemme ovat tärkeitä monille toimijoille, ja tietoisuuden lisääntyessä näen selvää kasvupotentiaalia myös kaupungin ulkopuolella. Arvot ovat entistä tärkeämmässä asemassa, ja uskon sen trendin jatkuvan, toimitusjohtaja kertoo. Yritys pyrkii tuottamaan palveluitaan mahdollisimman edullisesti, mutta mistään hinnanpoljennasta ei ole kyse. – Työntekijät ovat meillä aivan normaalissa työsuhteessa ja saavat avaintyönantajien työehtosopimuksen mukaisen palkan, joten se asettaa meille omat vaateensa, hän kertoo. Myös huoltoyksikön työnjohtaja vahvistaa näkemyksen tietoisuuden kasvusta. – Se on yhä useammin keskeinen, asiakkaan päätökseen vaikuttava tekijä ja aina vain tärkeämpi seikka palveluntarjoajaa valittaessa.

että myös sosiaalisen median merkitys on ollut kasvussa koko ajan. Toinen hyvä kanava ovat erilaiset rekrytointimessut. – Siellä ovat yritykset ja ihmiset, joilla on tosissaan tarve työllistää, joten ne ovat meille erityisen arvokkaita paikkoja.

Korkeakoulutettuja yli viidennes

Mukaan toimintaan voi hakea kuka tahansa työtön työnhakijana. Hakemuskaavake löytyy osoitteesta www. tampereensarka.fi, ja sen toimitusjohtaja lupaa, että jokainen heille hakemuksen lähettänyt työnhakija haastatellaan henkilökohtaisesti. Sarkalaisten työntekijäryhmä on erityisen heterogeeninen, sillä toimintaan on osallistunut tasapuolisesti miehiä ja naisia ja ikähaitari ulottuu aina parikymppisistä jo eläkeikää kolkutteleviin. Koulutus- ja osaamispuolella työllistettyjen skaala ulottuu aina Nokialta työttömäksi jääneisiin huippuosaajiin. Kaiken kaikkiaan korkeasti koulutettujen osuus on peräti 22 prosenttia. – Tarkoitus on, että me pystyisimme tarjoamaan kaikille mahdollisimman sopivan tehtävän, mikä tietysti edellyttää, että meiltä tilattaisiin mahdollisimman monipuolisia työtehtäviä.

Komeita lukuja

Yritystä luotsaava ja sen omistava Tampereen kaupunki on voinut katsoa tuloksia tyytyväisenä, sillä joka vuodelle asetetut kasvutavoitteet on tähän mennessä onnistuttu täyttämään joka vuosi. – Joka vuosi meidän täytyy tavoitteiden mukaan sekä työllistää enemmän ihmisiä että myös saada heitä entistä tehokkaammin jatkopolulle,

toimitusjohtaja kertoo. Numerot ovat komeita. Viime vuonna yritys työllisti yhteensä 138 vaikeasti työllistyväksi luokiteltua henkilöä, ja ammatilliseen koulutukseen tai töihin heistä jatkoi Sarkan jälkeen mukavat 56 prosenttia. – Suurin osa sai työpaikan, erilaisissa koulutuksissa jatkavien osuus on noin yksi kolmasosaa, hän kertoo. Luku on kunnioitusta herättävä siinäkin mielessä, että vielä vuonna 2012 työllistettyjen määrä oli toimivuoden aikana noin 40 henkeä. Toiminta on siis enemmän kuin kolminkertaistunut volyymiltaan.

Kova, mutta realistinen tavoite

Tavoite kasvusta pätee myös tänä vuonna. Viime vuoden 138 työllistetyn luku on ylitettävä, ja lisäksi eteenpäin työ- tai koulutuspolulla olevien henkilöiden määrä on saatava edelleen ylöspäin jo 56 prosentista. Toimitusjohtaja myöntää, että tavoite on kunnianhimoinen, sillä osa Sarkan asiakkaista lukeutuu tilastollisesti juuri kaikkein vaikeimmin työllistyviin segmentteihin. – Puhutaan siis henkilöistä jotka ovat saaneet työmarkkinatukea vähintään 300 päivää, eli tilastoja katsoen hyvin vaikeasti työllistyvästä ryhmästä. Toimitusjohtaja myöntää, että myös hyvä taloustilanne on auttanut eteenpäin. – Kaikkea ei voi sanoa meidän ansioksemme, mutta lukujen valossa viime vuosi oli kerrassaan erinomainen. Kun yrityksillä on hyvä taloudellinen tilanne, auttaa se myös niitä tekemään myönteisiä rekrytointipäätöksiä. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

TYÖNJOHTAJA PASI Koivula on toiminut Sarkan työnjohtajana nyt kaksi vuotta. Aiemmin mies teki pitkän pätkän konttorikalustealalla yrittäjänä.

JEKATERINA NIUKKOSEN työsuhde Sarkan kanssa päättyi, ja kesällä hänestä tuli työnhakija. Työnjohtajan arvion mukaan tarjolla on jollekin todellinen helmiosaaja.

Monipuolisuus ja työkaverit ovat tämän työpaikan suola Tampereen Sarkan toimisto sijaitsee Puutarhakadulla aivan kaupungin ytimessä, mutta varsinaiseen työpajaan pitää ajella Hervantaan saakka. Hepolamminkatu on Sarkan huoltoyksikön päämaja ja tukikohta, jonne yrityksen työntekijät saapuvat joka aamu. Toisaalta heistä harvempi viettää koko päiväänsä Hepolamminkadulla, koska työmaat sijaitsevat ympäri kaupunkia ja välillä rajojen toisellakin puolella. Huoltoryhmän kasvusta kertoo paljon se, että sen nykyinen sijaintipaikka Hervannan Hepolamminkadulla on yksikölle jo sen kolmas toimitila. Ensin aloitettiin pienemmästä verstaasta Hatanpäällä, josta kasvun myötä muutettiin tilanpuutteen vuoksi Lielahteen ja sieltä edelleen samasta syystä Hervantaan vuonna 2016.

Merkityksellistä työtä

Työnjohtajia on tänä päivänä huoltoyksikössä yhden sijaan kaksin kappalein. Alusta asti toiminnassa mukana olleen Hannu Savolaisen lisäksi esimieshommissa pakertaa tänä päivänä myös Pasi Koivula. Hän laskeskelee olleensa nyt sarkalainen noin 1,5 vuoden ajan. Tausta on vahvasti yrittäjyydessä, sillä mies ehti toimia toimistotarvikealan yrittäjänä reilut 15 vuotta. – Täällä oli työnjohtajan paikka auki, jota hain ja sain. Päivääkään en ole katunut, sillä vaikka se kliseiseltä voi kuulostaakin, täällä on valtavan hieno henki, ja koen tekeväni myös yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä, hän kertoo. Hänen mukaansa ilmapiiri Sarkassa on sellainen, että jos jollakin on ongelma, niin toiset rientävät apuun. Myös työntekijöiden sitoutuvuus on tehnyt vaikutuksen. – Ihminen, jolla on ollut vaikeuksia työllistyä, osaa kyllä arvostaa työtä hyvin korkealle, hän tiivistää.

Aikaiset aamut

MYÖS SÄHKÖPYÖRÄT ovat olleet sarkalaisten työsarkaa.

TIMO TURUNEN tekee Sarkassa nyt kolmepäiväistä viikkoa, mutta jos byrokratia antaisi myöten, mies tulisi duuniin useamminkin. Työpäivä alkaa seitsemältä, mutta Timolla on tapana tulla keittelemään kahvia jo puoli tuntia aikaisemmin.

Juuri nyt huoltoryhmän vahvuus on 27 henkeä, mikä osuu hyvin lähelle pitkän ajan keskiarvoa. Määrä pyritään pitämään 20 ja 35 hengen välissä. Työnjohtaja toteaa kesän olevan ehkä kiireisintä aikaa, mutta eipä toimettomana olla missään vaiheessa vuotta. Toimenkuvat tosin muuttuvat, ja erilaisia pestejä onkin melkoinen määrä. Siinä missä kesän korvalla yrityksessä pistetään puistoja ja viheralueita kuntoon ja valmistetaan esimerkiksi aitaelementtejä ja hiekkalaatikoita, talvel-

la taas esimerkiksi jäädytetään kaupungin kiekkokenttiä. Kevätkaudella työllistävät melkoisesti polkupyörähuollot, joskin niitä tehdään ympärivuotisestikin. Työntekijöistä saman pöydän ääneen istuvat nyt kaksi tämän jutun varsinaista kokemusasiantuntijaa, eli Jekaterina Niukkonen ja Timo Turunen. Koska eletään aamukymmentä, he ovat ehtineet olla paikalla jo tovin. Perinteisesti aamu alkaa sarkalaisten osalta jo seitsemältä aamulla, joskin Timo kertoo mielellään saapuvansa jo tätäkin ennen. – Olen tottunut tulemaan tänne jo puoli seitsemältä ja keittelemään siinä porukalle kahvit, hän hymyilee. Työpäivä porukalla kestää 15.30 saakka.

Monipuolisuus valttina

Jos tätä lehtihaastattelua ei olisi sovittu, olisivat sekä Jekaterina että Timo tähän aikaan luultavasti pistämässä leikkipuistoja kuntoon. Ne työllistävät kesäkaudella melkoisesti. Timon viimeisin työmaa oli tosin laiturin öljyäminen Ratinanrannassa. – Siellä meitä oli hiacellinen miehiä useampana päivänä, hän kertoo. – Lisäksi paljon näin kesäkaudella on ollut penkkien öljyämisiä, ja alkuviikosta olimme tekemässä Ratinan suvannon päähän isoa kivimuuripenkkiä, Timo kertaa viimeaikojen työmaitaan. Jekaterinan viimeisimmät työtehtävät ovat puolestaan pitäneet sisällään esimerkiksi raivaussiivouksen, koteloinnin sekä hätäuloskäynnin turvaverkon asennuksen. Jekaterinan mielestä parasta työssä onkin ehdottomasti juuri työtehtävien monipuolisuus sekä työkaverit. – Sarka on työyhteisönä aivan valtavan hieno, sillä täällä on ihmisiä hyvin erilaisista lähtökohdista, ja silti täällä olemme kaikki kuin yhtä perhettä. Lisäksi pidän siitä, että joka päivä on erilainen. Se, että jokaisella on omia vahvuuksia, vaan sitoo meitä yhteen, hän tiivistää.

Hyviä kokemuksia

Jekaterina on ollut sarkalainen nyt kahdeksan kuukautta, ja hän kertoo bonganneensa mahdollisuuden suoraan työkkärin sivuilta. Kirvesmiehen tutkinnon aiemmin suorittanut nainen oli noihin aikoihin Nirvan TAKK:lla laajentamassa laatoitusosaamistaan, kun mahdollisuus nousi esiin. – Erittäin hyvin olen täällä viihtynyt, Jekaterina kehaisee. Myös Ti-

mo kertoo saapuvansa töihin aina hymyssä suin. – Täällä on huumori herkässä, ja olen saanut täältä paljon uusia kavereita, hän toteaa. Timoa voi pitää pitkän linjan sarkalaisena, sillä hän on ehtinyt paiskia hommia talossa jo vuodesta 2015. Hän oli ennen hommissa kehitysvammaisten palvelukeskuksessa Nuutisarassa ja aloitti sarkalaisena ensin työharjoittelussa. – Sitten minulle tuli palkkasopimus, jota on uusittu aina vuoden välein, hän toteaa. Kehitysvammaeläkettä saava Timo tekee kolmipäiväistä viikkoa, mutta jos byrokratia antaisi myöten, hän tulisi kuulemma hommiin vaikka joka päivä.

Jekaterina otti myös koulutusvastuuta

Sekä Jekaterina että Timo ovat suorittaneet työn ohessa myös puhtausja kiinteistöpalvelualan perustutkinnosta piha- ja ulkoalueiden hoitamisen osatutkinnon. – Tähän liittyi eri koneiden käyttöä sekä esimerkiksi kausikukkatietoa, Jekaterina kertoo. Näyttötutkintoja Sarkalla on ollut miltei kahden viikon välin, ja mukana niitä järjestämässä ovat niin TAKK kuin Tredukin. – Periaatteessa kaikki meidän työntekijämme suorittavat osatutkinnon, jos aika vaan antaa siihen myöten, työnjohtaja kertoo. Jekaterina on sittemmin kunnostautunut myös opettamaan kollegoitaan, sillä hän on valmistanut itse koulutusaineiston, jota muut sarkalaiset ovat sitten tietojaan osatutkintoa varten päntänneet. – On ollut kiva auttaa myös muita, Jeksuksi työporukassa ristitty nainen kertoo. Jekaterinan sopimus Sarkan kanssa päättyi kesän aikana, ja tätä haastattelua tehtäessä työnhaku kolkuttelee jo mielessä. – Tähtäimessäni on löytää joku samantyylinen työpaikka. Itse uskon, että tästä on todellakin apua työllistymiseen, hän sanoo. Tarjottaessa mahdollisuutta itsensä kehumiseen, Jekaterina menee vähän hiljaiseksi. Itsekehu kun on yksi taito, mitä moniosaaja ei ole oikein ikinä oppinut. Esimies tarjoaa apuaan. – Jekaterinasta jokainen työnantaja saa erinomaisen, käsistään taitavan ja osaavan henkilön, joka paitsi sopii moneen eri työhön on myös äärimmäisen itsenäinen ja vastuuta kantava työntekijä, työnjohtaja hehkuttaa. l

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

EK:N TUOREEN barometrin mukaan talouden tahti on hidastunut, mutta tästä huolimatta Pirkanmaalla tuntui löytyvän positiivistakin kerrottavaa niin teollisuuden, palveluiden kuin rakentamisenkin saralta.

Yritysbarometri näyttää loivaa laskua – silti edelleen eletään vahvasti noususuhdanteessa

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuoreen suhdannebarometritiedotteen otsikossa kerrottiin yritysten suhdanneodotusten heikentyneen, mutta mitään järisyttävän negatiivista tutkimuksesta ei ilmennyt. Pirkanmaallakin suhdanteet heikkenivät lievästi alkukesän aikana, mutta suhdannetilanne on silti normaalia parempi. Myös Tampereella barometrin julkaisutilaisuudessa aihetta kommentoineiden pirkanmaalaisten yritysjohtajien viesti oli samansuuntainen.

eljä kertaa vuodessa julkaistavalla EK:n suhdannebarometrilla on jo pitkät perinteet, sillä sitä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Kyseessä on varsin yksinkertainen rastiruutuun-kysely, jossa yrityksiltä tiedustellaan nykytilanteen lisäksi lähitulevaisuuden odotuksia kolmiportaisella asteikolla. Vastaaja kertoo siis oman tuotantonsa joko kasvaneen, pysyneen ennallaan tai vähentyneen. Ynnäämällä nämä vastaukset yhteen, saadaan saldoluku, joka muodostuu, kun positiivisia kehitystä kuvanneista vastauksista vähennetään negatiiviset vastaukset. Mitä positiivisempi luku, sitä paremmalta suhdanteet näyttävät.

Trumpin joka twiitistä ei kannata hätkähtää

Etelärannasta Tampereen julkaisutilaisuuteen numeroja oli saapunut esittelemään ekonomisti Jouko Kangasniemi, joka aloitti katsauksensa maailmalta. Jonkin verran epävarmuutta maailmantalouden kehityksessä on ollut viime aikoina ilmassa, ja myös maailmanpankki laski tämän vuoden kasvuodotuksiaan hieman aiemmasta ennusteestaan. – Uutisissa paljon esillä olleita kesto-ongelmia ovat olleet etenkin Brexit sekä toisaalta etenkin Yhdysvaltojen ja Kiinan mutta myös USA:n ja muiden maiden väliset kauppakiistat. Tämä tosin taitaa johtua vähän siitäkin, että Trumpilla on astetta värikkäämpi ilmaisutapa kuin

monella muulla. Aivan joka twiitin perään ei ehkä kannata niin hyppiä, Kangasniemi totesi. Euroopan mittakaavassa tapetilla on jo pitkään puhuttaneen Brexitin lisäksi myös se, että maanosan talousveturina pitkään toimineen Saksan tahti on ollut viime aikoina selvästi hiipumaan päin. Saksassa niin tuotanto-odotukset kuin tilauskantakin ovat nyt laskusuunnassa, ja valmiiden tuotteiden varasto kasvamassa. – Koska Suomen tavaraviennistä 16 prosenttia menee Saksaan, nämä ovat lukuja, jotka varmasti kiinnostavat meilläkin, hän lisäsi.

Edelleen mennään yli keskiarvon

Kangasniemi huomautti, että kaiken kaikkiaan Suomen taloudellinen tilanne on edelleen pitkän linjan keskiarvoa parempi. – Suhdannetilanne on edelleen 0-viivan yläpuolella eli tavanomaista parempi. Melko hyvin tämä kehitys näyttää kulkevan käsi kädessä esimerkiksi teollisuuden tilauskannan kanssa. Sen sijaan tulevaisuutta arvioivissa suhdanneodotuksissa tultiin alaspäin edelliskerrasta kaikilla päätoimialoilla eli palveluissa, rakentamisessa sekä teollisuudessa. Suunta on ollut sama jo reilun vuoden. Tuoreimmassa mittauksessa heinäkuussa teollisuuden saldoluku oli –12, rakentamisen –21 ja palveluiden –7. Tosin kannattaa mainita sekin, että tuotanto- ja myyntiodotukset syksyyn sen sijaan olivat verraten hyväl-

lä tasolla kaikilla muilla toimialoilla paitsi rakentamisessa. Huomionarvoista on, että Pirkanmaan osalta luvut olivat koko maan tasoa positiivisemmat. Täällä suhdanneodotusten saldoluku oli –3. Ainoastaan Pohjois-Suomessa yritykset arvioivat tilanteen vieläkin myönteisemmin. – Tämä oli ehkä pienoinen yllätys, sillä yleensä täällä on oltu varsin kriittisiä muuhun Suomeen verrattuna, sanoi Tampereen kauppakamarin Peer Haataja.

Työvoimapula vaivaa osaa yrityksistä

Myös kuluttajien odotukset Suomen talouden kehityksestä ovat laskeneet hienoisesti, mutta toisaalta esimerkiksi työllisyysluvut ovat edelleen varsin kirkkaat. Henkilöstön määrää yritykset ovat kasvattamassa edelleen palveluissa ja teollisuudessa. Tutkimuksen mukaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus oli keskeisin tuotannon ja myynnin este niin palveluissa kuin rakentamisessakin. Palveluissa 29 prosentilla ja rakentamisessa peräti 43 prosentilla yrityksistä oli vaikeuksia löytää työvoimaa. Myös teollisuudessa työvoiman saatavuus koettiin esteeksi, mutta sillä sektorilla suurin tuotannon kasvun este on riittämätön kysyntä. Kangasniemi piti hallituksen esittämää 75 prosentin työllisyysastetta hyvänä, mutta myönsi, että toistaiseksi tuoreen hallituksen toimet ovat olleet varsin vaatimattomia. – Toistaiseksi porkkanaa on ollut huomattavasti enemmän kuin keppiä, hän totesi.

Kuluttajien luottamus on vähittäiskaupalle erityisen tärkeä

Kaupan osalta Pirkanmaan tilannetta tulkinnut Keskon aluejohtaja Jari Alanen kommentoi vähittäiskaupan kehittyneen koko maassa kohtalaisen hyvin.

– Tälle kasvulle on odotettavissa edelleen jatkoa, joskin hieman hidastuvaa sellaista. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on edelleen hyvä, mikä on erityisen tärkeää vähittäiskaupalle. Ostovoiman ja kaupan toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää jatkossakin, koska vähittäiskaupan rooli koko taloudessa on verraten vahva, hän aloitti. Alasen edustama K-ryhmä itsessään on ollut valtavan hyvässä vauhdissa Pirkanmaalla. Päivittäistavarakaupan myynti on alkuvuoden aikana kasvanut peräti 7,2 prosenttia, mikä huikentelee ainakin todella lähellä kaikkien aikojen kasvua. Rakentamisen ja talotekniikankin kauppa kasvoi lähes viisi prosenttia.

Sääntelyn purun soisi jatkuvan

Alanen antoi kehuja alalla viime vuosina tehdylle säätelyn purulle, kuten aukioloaikojen vapauttamiselle, joka loi hänen mukaansa uusia työpaikkoja. Myös alkoholilainsäädännön höllentämiselle hän antoi kiitosta, joskin toivoi vielä, että viinit saataisiin kauppojen hyllyille. – Mielestäni monopolien purkamista pitäisi jatkaa. Yksi looginen etappi olisi, että reseptivapaat lääkkeet saataisiin nekin myyntiin kauppoihin, hän huomautti.

Kasvu tulee viennistä

Hyvässä tahdissa tuntuu olevan myös Tasowheel Group Oy, joka edusti tiedotustilaisuudessa paikallista teollisuutta. Yrityksen hallituksen puheenjohtajana toimiva Kari Sorjonen myönsi, että parina edellisvuonna kasvuluvut ovat olleet vieläkin suurempia, mutta tänä vuonnakin päästäneen noin 10 prosentin kasvutahtiin. – Tämä vuosi alkaa olla jo taputeltu niin, että uskallamme sanoa tämän olevan hyvin pitkälti viime vuoden kaltainen, Sorjonen tuumasi ja

myönsi, että kasvu tulee juuri vientimarkkinoilta. Ja vaikka ne Saksan tuoreet luvut olivatkin vähän synkkiä, Saksaan merkittävästi vientiä harjoittavan Tasowheel Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Sorjonen huomautti, että isolla osalla saksalaisfirmoista menee edelleen lujaa. – Oma näkemykseni on, että Saksan miinusmerkkinen kehitys on kuitenkin pitkälti autoteollisuuteen liittyvä asia. Kone- ja laitetoimituksissa Saksassa on edelleen varsin kova imu, Sorjonen totesi. Osaajapulaan Tasowheelissä on koetettu reagoida lähinnä kouluttamalla entisestään omaa väkeä. – Oven takana niitä osaajia ei pahemmin ole koputtelemassa, joten olemme pyrkineet pitämään entistä hanakammin kiinni näistä meidän kovista osaajistamme ja kehittämään entisestään heidän tietotaitoaan, Sorjonen kertoi.

Tampereella rakennetaan jatkossakin

Rakentamissektorin puolesta tilaisuudessa puhunut aluejohtaja Matti Joensuu Peab Oy:stä kertoi hänkin, että rakennusalalla menee edelleen lujaa. – Olemme kirkkaasti yli normaalitason, vaikka nyt tahti onkin vähän hiipumassa. Rakennustahti on ollut sen verran kovaa viime vuodet esimerkiksi juuri täällä Tampereella, että tuskin kukaan alalla toimiva yritys tästä juuri uskaltaisi kasvua enää jatkoon odottaakaan, hän tiivisti. Pirkanmaan reippaasti kasvava väkimäärä on vauhdittanut rakentamisintoa, ja nostureita on edelleen pystyssä ympäri kaupunkiseutua. Jatkon kannalta hän piti tärkeänä sitä, että kuluttajien usko Suomen talouteen onnistuttaisiin säilyttämään. – Isot ostokset kuten asunnot vaativat uskoa tulevaan, hän huomautti.l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

lue myös netissä

Varastointipalvelut yrityksille 0400 422 233 • juha.salmiranta@monivarasto.fi • Vestonkulma 1, 33580 Tampere

www.monivarasto.f i

www. py-lehti.fi

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

POIMINNAT

Kuukauden SE tarvitseeko Tero Pitkämäki tai Reetta Hurskekaan valtion tukea, on kaiken tämän pohdinnan jälkeen hyvä kysymys. Eivät välttämättä. Valtion raha tulisi kohdistaa niissä uravaiheissa kasvaviin lahjakkuuksiin, joissa yksityinen markkina ei vielä kumppaniksi tule. Urheilun kuukausilehti Elmon elokuun numero EDELLEEN on paljon ammatteja, jotka ovat suoraan säiden armoilla. Mehän suorastaan ennustamme torimyyjien, Wolt-kuskien ja maanviljelijöiden palkkaa. Meteorologi Pekka Pouta HS-Teemassa 3/2019 ÄLKÄÄ silti huolehtiko! Ihmiskunnalla on vielä toivoa. Toivo on Salattujen elämien entisessä näyttelijässä, joka lonkeroa juodessaan keksi teettää sivuston ja mittaustavan, jonka avulla suomalaiset voivat vahvistaa omaa oikeamielisyyttään ja kertoa siitä muille suomalaisille.

EHKÄ mediat voisivat muutenkin korostaa päiväystä, kuten The Guardian tekee. Brittilehti panee keltaisen bannerin otsikon yläpuolelle, jos juttu on yli kuusi kuukautta vanha. Tällainen käytäntö olisi parempi kuin se, että juttuja alettaisiin poistaa. Niin ei pääse aikalaisilta historia unohtumaan: kaikenlaista hömppää on julkaistu. Toimittaja Vappu Kaarenoja Suomen Kuvalehdessä 9.8.

VEIKKAUKSEN asemaan kiteytyvät suomalaisen yhteiskunnan ja päätöksentekijöiden kaksinaismoralismi. Peliriippuvuus on iso ongelma, mutta sekin on vakava ongelma, että niin moni taho on riippuvainen peliyhtiön rahavirroista. Seija Holtarin kolumni Talouselämä-lehdessä 9.8.

Image-lehden kolumni 6/2019 VAIKKA miljardi euroa kuulostaa isolta summalta, se ei ole iso raha kun se jaetaan yli 300 kunnalle. Niistä kaksikolmasosaa teki negatiivisen tuloksen. Vielä kun katsoo kuntien velkamääriä, niille ei ole tulossa ruusuista aikaa. Kuntaministeri Sirpa Paatero Kuntalehdessä 7/2019 TOUKOKUUSSA kuolleen ”internetin kuuluisimman kissan” Grumpy Catin lasketaan hankkineen omistajalleen yli sata miljoonaa euroa. Uransa huippuvaiheessa yrmeä kissa tienasi joka vuosi enemmän kuin vaikkapa Suomen rikkaimmaksi mieheksi tituleerattu Antti Herlin – tai kukaan muukaan suomalainen. HS Kuukausiliite 8/2019 KUN pelolla johtaminen jää niin yrityksissä kuin perheissäkin vähitellen taakse, voidaan ennustaa, että Z-sukupolvi marssii lähivuosina työelämään varustettuna entistä paremmalla itsetunnolla ja sosiaalisilla taidoilla. Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö, YTT Juho Rahkonen Kanava-lehdessä 5/2019 KAIKESSA vapaaseen kilpailuun uskova ja eriarvoisuuden kasvun salliva taloudellinen liberalismi on ristiriidassa keskustan identiteetin kanssa. Valinnanvapaus ei sytytä siellä, missä ei ole vaihtoehtoja ja valinnan mahdollisuutta. Seppo Kääriäinen, Ossi Martikainen ja Pekka Perttula Kanava-lehdessä 5/2019

ENNUSTETTAVUUS on äärettömän tärkeää yrityksille. Valtiovarainministeri Mika Lintilä Uusi Suomi –verkkolehdessä 13.8.

KOTITALOUSVÄHENNYS on luonut lisää matalan tulotason töitä ja siten helpottanut myös monen pienituloisen elämää. Verovähennyksellä on suuri merkitys erityisesti naisten yrityksissä. Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Carita Orlando järjestön tiedotteessa 13.8.

LUKIJAKILPAILU Etsi äjä t t i r Y ä k Y VOIT VOITTAA

Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä -hahmoa, jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen. Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 13.9.2019 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi

Kesäkuun numeron Ykä-visassa neljän lipun paketin elokuvateatteri Niagaraan voitti Kirsti Salonen Ruovedeltä.

60 euron arvoisen lahjakortin Los Pollos -ravintolaan Tampereen Koskikeskukseen

Kesäkuun vastaukset olivat: Sivu 3: Toyota Tammer-Auto Sivu 12: Kivikylän Hullulenkki Sivu 24: Ruovesi

SAAN olla kiitollinen, että olen saanut tehdä työtä, jota rakastan. Saan olla kiitollinen, että olen löytänyt luotettavat ja taitavat työkaverit. Iskelmä-Finlandian voittanut Virve ”Vicky” Rosti palkintojenjakotilaisuudessa Nokialla 8.8.

1. Ykä löytyi sivu/ilmoitus MINUN ideaalimaailmassani vastuullinen, haittojen minimointiin tähtäävä valtiollinen monopoli olisi parempi. Vaikka yksityisten yritysten saalistusta olisi lainsäädännöllä helpompi suitsia kuin rahanahneen Veikkauksen, kovin helppoa se ei silti olisi.

postimerkki

2. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

3. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

Osmo Soininvaaran blogikirjoitus 8.8.

LÄHIMPÄNÄ kotiasi sijaitseva kaupunki oli kaksi vuosisataa sitten täysin erilainen kuin nykyään. Kahden vuosisadan päästä se on muuttunut vähintään yhtä paljon.

MINKÄÄNLAISET ääri-ideologiat oikealta tai vasemmalta eivät edistä asioita Suomessa. Kunnon kansalainen voi olla maahanmuuttokriittinen, ilman geeni- tai muuta erottelua. Haitallista maahanmuuttoa voi vastustaa ilman rasismia.

Kirjailija Mohsin Hamid National Geographic Suomi –lehdessä 8/2019

Kansanedustaja Veikko Vallin Facebookissa 13.8.

Jälleenkö pk-yrittäjät maksumiehen osaan? Valtiovarainministeriö on omassa budjettikaavailluissaan suunnitellut käyttävänsä yritysten maksamaa työeläkevakuutusmaksua suhdannepoliittisena välineenä, jolloin vakuutusmatemaattisen 0,9 prosentin korotuksen lisäksi suunniteltiin runsaan prosentin korkeasuhdannelisää. Nyt toteututtavalla maksun korotuksella tuskin saadaan aikaan toivottuja vaikutuksia, eikä ainakaan politikoilta takeita siitä, että laskusuhdanteessa yritysten taakkaa vastaavasti kevennettäisiin. Tällä TEL-korotuksella kerätään yrityksiltä kaikkiaan noin

P I R K A N M A A N Y R I T TÄ J Ä - L E H D E N

1,8 miljardia markkaa enemmän TEL-maksuja kuin vuonna 1989. Välillisenä työvoimakustannuksena TEL-maksun korotus on omiaan siirtymään hintoihin ja sitä kautta myös palkkoihin. Näin korotus pelkästään kiihdyttää inflaatiota, päinvastaisesta tarkoituksestaan huolimatta, ja samalla entisestään lisäisi työvoimavaltaisen pk-yritystoiminnan kustannusrasitetta. Tällä hetkellä tiedämme budjettiriihen tulokset ja budjetin maksumiehet, mutta toivotaan, että sieltä löytyy myös yrittämisen motivaatiota lisääviä ja yritystoimintaa kannustavia toimenpiteitä.

TUORE TOIMITUSJOHTAJA Ari Mäkinen käsitteli elokuun pääkirjoituksessaan budjettiriihen lopputulemaa yrittäjien kannalta. Liikaa oli hänen mielestään maksumiehen viittaa sälytetty juuri pienten ja keskisuurten yritysten harteille. Saman vuoden Yrityspäiviä oltiin viettämässä Tampereella hotelli Rosendahlissa. Automainosten reilusta määrästä päätellen autokauppa kävi tulevan laman alla vielä hyvinkin kuumana.

nimi: osoite: postinro: puhelin:

Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti

vuotta sitten

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

”Mulle yrittäminen on konkreettista työtä. Onneksi Yrittäjiltä saa apua paperihommiin.”

KANNATTAA OLLA YRITTÄJIEN JÄSEN. LUE LISÄÄ YRITTAJAT.FI/TULEMUKAAN

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

LAKILAARI HAGLEX OY / LAURA HAGMAN

maisuutena kuten ennenkin, jos siitä on määrätty perustamissopimuksessa. Apportti tarkoittaa muuna kuin rahasijoituksena osakeyhtiöön laitettua omaisuutta. Se voi olla kuitenkin vain sellaista omaisuutta, jolla on yhtiölle taloudellista arvoa.

Olen miettinyt osakeyhtiön perustamista. Mediassa on kuluneen kesän aikana useampaan otteeseen näkynyt kirjoituksia vähimmäisosakepääoman poistumisesta. Mitä tämä osakepääomavaatimus ylipäätään tarkoittaa ja mitä osakeyhtiön perustamista harkitsevan tulisi asiasta tietää tai ottaa huomioon osakeyhtiötä perustettaessa? Vähimmäisosakepääoman poistumista koskeva kysymys on ajankohtainen, sillä 1. heinäkuuta 2019 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä osakeyhtiö, asunto-osakeyhtiö sekä keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö voidaan perustaa ilman omaa pääomaa. Pääomavaatimuksen poistamista on perusteltu sillä, että sen odotetaan helpottavan jossakin määrin ammatinharjoittamista ja muuta mikro- ja pienyritystoimintaa ilman henkilökohtaista vastuuta osakeyhtiömuodossa. Muutos on perusteltu myös yleistä kansanvälistä sääntelykehitystä tarkasteltaessa, sillä monissa EU-maissa vähimmäispääomavaatimuksesta on jo luovuttu. Ennen heinäkuun lakimuutosta osakepääoma oli kaikille osakeyhtiöille pakollinen sidottu oman pääoman erä. Yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma oli 2500 euroa ja julkisen osakeyhtiön 80 000 euroa. Osakepääoman maksaminen oli edellytys osakeyhtiön perustamiselle. La-

Vähimmäispääomavaatimuksen poistaminen vaikuttaa myös yhtiöihin, jotka on perustettu ennen heinäkuuta 2019. Lakimuutoksen seurauksena myös näillä yhtiöillä on mahdollista alentaa osakepääomaansa alle 2500 euron siten kuin osakeyhtiölaissa tarkemmin säädetään osakepääoman alentamisesta.

kimuutos koskee kuitenkin vain yksityisiä osakeyhtiöitä ja siten julkisen osakeyhtiön perustamiseen liittyy edelleen 80 000 euron vähimmäispääomavaatimus. Kun osakeyhtiö perustetaan nyt lakimuutoksen jälkeen, osakepääomavaatimuksen poistumisen seurauksena on mahdollista, ettei osakkeista makseta mitään. Tällöin perustettavan yhtiön perustamissopimuksessa todetaan, että osakkeesta ei makseta yhtiölle eikä siten osakkeen maksuaikaa myöskään mainita. Tässä tilanteessa ei luonnollisesti tarvitse myöskään toimittaa selvitystä osakkeiden merkintähinnan maksamisesta. Mikäli osakkeista kuitenkin maksetaan, on merkintähinta eli osakkeista maksettava määrä mahdollista merkitä kokonaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, jos perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä on tästä määräys. Merkintähinnan merkitseminen kokonaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kuitenkin mahdollis-

ta vain, mikäli yhtiöjärjestyksessä ei määrätä osakkeen nimellisarvosta. Jos osakkeille on määrätty nimellisarvo, tulee kunkin osakkeen osalta merkitä osakepääomaan vähintään nimellisarvoa vastaava määrä eli tällöin perustettavalla yhtiöllä on nimellisarvon seurauksena pakko olla osakepääoma. Se voi kuitenkin olla minkä suuruinen tahansa, koska vähimmäisosakepääomavaatimusta ei ole enää. Mikäli osakkeista tulee maksaa merkintähinta yhtiölle, voi sen maksaa apporttio-

Osakepääomavaatimuksen poistumisen yhteydessä, ei kuitenkaan poistettu yhtiön hallituksen velvollisuutta tehdä osakepääoman menettämistä koskevaa kaupparekisteri-ilmoitusta tilanteessa, jossa se havaitsee, että oma pääoma on negatiivinen. Vaikka vähimmäisosakepääomavaatimus poistuu, pysyy osakeyhtiöiden perustaminen muilta osin samanlaisena kuin aikaisemminkin. Yhtiötä perustaessa tulee edelleen kiinnittää erityisesti huomiota perustamisasiakirjojen sisältöön ja miettiä yhtiön tavoitteita niitä laatiessa. Ammattilaisen apu yhtiön eri asiakirjoja laatiessa usein kannattaakin, jotta niihin saadaan otettua kaikki yhtiön kannalta tarvittavat ja hyödylliset määräykset.

ASIANAJOTOIMISTOJA * Asianajajat Asianajotoimisto ACTAS Oy

Asianajotoimisto Facta Oy

Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE Apiankatu 3, 37600 VALKEAKOSKI Ideaparkinkatu 4, 37570 LEMPÄÄLÄ Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA puh. 010 548 6060, info@actas.fi www.actas.fi Mika Allén*, Antti Malinen*, Risto Tuori*, Marjo Anttoora*, Anni Honka

Hämeenkatu 3 A 8, 33100 TAMPERE p. (03) 230 3000 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi Ilkka Syrjänen*, Mika Miesmäki*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Heikki Lehtinen*, Markku Sinivaara*, Leo Lagerstam*, Veera Harjuniemi

Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy

Asianajotoimisto Hilkka Tuori Oy

Kelloportinkatu 1, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) 3421 110 www.nokialaw.fi Mika Ala-Uotila*, Hanna Suutari-Pitkänen*, Meira Nevalainen

Asianajotoimisto Alfa Oy

Hämeenkatu 20 A, 6. krs, 33200 TAMPERE puh. (03) 3142 9000 www.alfalaw.com Peter Rasmussen*, Tiina Koskinen-Tammi*, Ilkka Miettinen*, Heikki Taulaniemi*, Leena Laurila*, Niko Värttiö*, Otto Ropponen

Hallituskatu 11 A, Tampere puh. 040 587 1510 hilkka@tuori.fi www.tuori.fi Hilkka Tuori*, Sini Ruusila painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus

Asianajotoimisto Jari Hytti

Keskustori 1, 4.krs, 33100 Tampere puh. (03) 273 0145, fax (03) 273 0140 www.jarihytti.fi E-mail: etunimi.sukunimi@jarihytti.fi Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä* Assistentti Kati Haapanen, Rödl & Partner Affiliate

Asianajotoimisto Klingendahl Oy

Asianajotoimisto Pertti Holopainen Oy

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy

Eteläpuisto 2 C, 33200 TAMPERE puh. (03) 260 2000 www.klingendahl.com

Hämeenkatu 18 A 6, 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190 www. lindblad.fi tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*

Verstaankatu 3 D 26, 33100 Tampere p. 050 5519 765 www.pjh.fi pertti@pjh.fi Avioerot ja ositukset. Lasten asuminen, elatus, huolto ja tapaaminen. Edunvalvonta, perukirjat, kuolinpesät ja perinnönjaot.

puh. 010 3466640 www.tammer-juristit.fi

Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* ja Raakel Räsänen. etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi

Asianajotoimisto Merkurius Oy

Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tomi Kauppinen*, Tommi Härmä*, Ida Koskinen

Asianajotoimisto Veneskoski Oy

Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Petri Kananoja*, Jenna Barrow*, Jorma Putkonen, asiantuntija, kiinteistöasiat

Eversheds Asianajotoimisto Oy Kauppakatu 7, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500 www.eversheds.fi Timo Jarmas*, Jukka Reilin*, Vesa Turkki*, Harri Tolppanen*, Antti Husa*, Terhi Holkeri*, Tiina Koivisto*, Johanna Tolppanen*, Sinikka Turkki*, Sanna Soukko*, Lavinia Husa*, Henni Parviainen

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Pekka Warjus*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Otso Etelämäki

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Tuore jäsenetu tarjoaa parhaat seurantatyökalut hankintoihin Pirkanmaan Yrittäjät ja Mercell Suomi Oy ovat sopineet uudesta jäsenedusta. Pirkanmaan Yrittäjien jäsenille tarjotaan Mercell Hankintavahti Joustava -palvelupaketti erityishintaan 19,50 euroa kuussa, kun se ilman etua kustantaisi 30 euroa. Ilmaiseksi kokeiltavissa ollut palvelu muuttuu maksulliseksi lokakuussa.

Yrityskaupasta kiinnostuneet – nyt päivämäärä muistiin

hteistyösopimus jäsenedusta allekirjoitettiin heinäkuussa ja se astuu voimaan 1. lokakuuta. – Haluamme tällä jäsenedulla varmistaa jäsenillemme parhaat markkinoilta löytyvät hankintojen seurantatyökalut ja helpottaa pääsyä myös Pohjoismaiden ja Baltian lähimarkkinoille, Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen esittelee uutta jäsenetua.

Valtava kasa tietolähteitä

Seurantatyökalun käyttöönsä ottava yritys saa sähköpostiinsa tietoa oman alansa hankintailmoituksista ja tarjouspyynnöistä, päättyvistä puitesopimuksista, tehdyistä investointisuunnitelmista sekä budjetointipäätöksistä. Tiedon keräämiseen yritys käyttää yli 2000 eri tie-

Y tolähdettä, joihin sisältyy tunnettujen sähköisten ilmoituskanavien, kuten HILMAn ja TED:n lisäksi myös erilaisia pienhankintaportaaleja. Kokonaisuutena julkisissa hankinnoissa on kyse merkittävästä europotista. Suomessa julkisia hankintoja tehtiin viime vuonna noin 36 miljardilla eurolla.

Moni on jo tutustunut

Aika moni Pirkanmaan Yrittäjien jäsen onkin tutustunut palveluun jo ennakkoon. Kehotamme kaikkia pal-

velua jo käyttäviä ja siitä kiinnostuneita tutustumaan palveluehtoihin huolellisesti, erityisesti Yleisten sopimusehtojen lukuihin Erityisehdot liittyen palvelun maksullisiin osiin, Vastuut ja velvollisuudet sekä Henkilötietojen käsittely. Kokonaisuudessaan sopimusehdot löytyvät osoitteesta mercell.fi ja lisätietoa antaa myös yrityksen asiakaspalvelu numerossa 02 0752 8600. l Teksti: VILLE KULMALA Kuva: PIXABAY

rityskaupoista, eli joko yritysten ostoa tai myyntiä suunnittelevan kannattaa raapustaa kalenteriinsa 17. syyskuuta kello 8–12 ja paikkamerkinnäksi Yliopistonrinteen Technopolis. Tuolloin järjestettävä Tampereen Yrityskauppaseminaari tarjoaa nimittäin kattavan sukelluksen aiheeseen erinomaisine puhujineen ja esimerkkeineen. Tietopaketissa käydään läpi yrityskauppaan liittyviä asioita aina sen suunnittelusta toteutukseen saakka. Päivän avaa Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen, joka tuo yrittäjäjärjestön näkökulman omistajanvaihdoksiin. Hänen

lisäkseen puheenvuorot tilaisudessa pitävät Advance Team Oy:n toimitusjohtaja Erkko Soppela, joka kertoo, miten yrityskauppa viedään maaliin saakka. Näkökulmia yrityskaupan rahoitukseen tarjoavat puolestaan Finnveran aluejohtaja Juha Ketola sekä OP Tampereen yritys- ja yhteisöalveluiden pankinjohtaja Kari Lepistö. Lisäksi yksi toteutunut yrityskauppa käydään läpi yksityiskohtaisesti. Luonnollisesti aamupäivän päätteeksi aikaa on jätetty myös verkostoitumiseen. Tilaisuus on maksuton. l Teksti: VILLE KULMALA Kuva: PIXABAY

Radio Musa 100,5 Musa on parasta!

Radio valitaan musiikin perusteella. Radio Musa soittaa mielimusiikkiasi. Tykkäät kuitenkin! Yrittäjä! Mehän voitais vaikka juoda aluksi Radio Musan yrittäjäkahvit, joka on erinomainen tilaisuus saada lisää asiakkaita. Musalla pääset kymmenien tuhansien kuuntelijoiden korvien väliin.

Edulliset kampanjat, soita meille!

Tarja

Kimmo

Jussi

Pena

0400 9400 57 | 050 5600 248 | 041 480 3908 | 0400 620 036

Radio Musa 100,5 | toimitus@radiomusa.fi | facebook.com/radiomusa | radiomusa.fi

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

SAUNATAMPERE.FI SAUNATAMPERE.FI

+358 50 345 9200 Pyynikintie 25, 33230 Tampere +358 50 345 9200 tilaus@4catering.fi Pyynikintie 25, 33230 Tampere www.saunatampere.fi tilaus@4catering.fi www.saunatampere.fi

KATSO KATSO

3D 3D

ESITTELYT ESITTELYT

SAUNATAMPERE.FI SAUNATAMPERE.FI TARJOAA UPEAT SAUNATILAT TARJOAA SAUNATILAT KAIKKIIN UPEAT TILAISUUKSIIN KAIKKIIN TILAISUUKSIIN Nauti löylyistä Tampereen huipulla! Tampellan Panoraamasauna tarjoaa unohtumattoman saunaelämyksen. Maisemat sekä löylyt yhdessä eivät Nauti löylyistä Tampereen huipulla! Tampellan Panoraamasauna tarjoaa jätä ketään kylmäksi. Tarjolla myös hyvin varusteltu unohtumattoman saunaelämyksen. Maisemat sekäkokoustila. löylyt yhdessä eivät Nauti löylyistä Tampereen huipulla! Tampellan Panoraamasauna tarjoaa jätä ketään kylmäksi. Tarjolla myös hyvin varusteltu kokoustila. unohtumattoman saunaelämyksen. Maisemat sekä löylyt yhdessä eivät jätä ketään kylmäksi. Tarjolla myös hyvin varusteltu kokoustila.

SIIVIKKALA

HANGASLAHTI

SIIVIKKALA

HANGASLAHTI

Viihdytkö paremmin luonnon keskellä? Nauti aidon savusaunan löylyistä Siivikkalassa tai Hangaslahdessa. Upeat saunatilat sijaitsevat Näsijärven Viihdytkö paremmin luonnon keskellä? Nauti aidon savusaunan löylyistä rannalla lähellä keskustaa. Tutustu tiloihin 3D-kierroksella! Siivikkalassa taiTampereen Hangaslahdessa. Upeat saunatilat sijaitsevat Näsijärven Viihdytkö paremmin luonnon keskellä? Nauti aidon savusaunan löylyistä rannalla lähellä Tampereen keskustaa. tiloihin 3D-kierroksella! Siivikkalassa tai Hangaslahdessa. UpeatTutustu saunatilat sijaitsevat Näsijärven rannalla lähellä Tampereen keskustaa. Tutustu tiloihin 3D-kierroksella!

Pitopalvelua juhlaan kuin juhlaan: www.4catering.fi

VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO! Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla:

A-Tili Oy*

EK-Tilit Oy*

Kuokkamaantie 4, 33800 TAMPERE

Oriveden Tilitoimisto

Tampereen toimisto

Valkeakosken toimisto

Valtakatu 9-11, 37600 VALKEAKOSKI puh. (03) 348 8800 toimisto@a-tili.fi I www.a-tili.fi

Keskustie 29, 35300 ORIVESI

Accotilit Oy*

puh. 040 829 8190 www.ektilit.fi

Kuninkaankatu 30 A, 33200 TAMPERE Puh. (03) 3125 1000 Riku Salomaa KLT, KTM riku.salomaa@accotilit.fi www.accotilit.fi

Aldia Oy*

Netvisor-palvelun erikoisosaaja Aleksanterinkatu 23 B, Tampere Tiina Raatikainen, 040 512 8680 tiina.raatikainen@aldia.fi www.aldia.fi

Vammalan Tilitoimisto Puistokatu 14, 3. krs 38200 SASTAMALA

Hämeen ATK- ja Tilipalvelu Oy* Näsilinnankatu 28 E 6, 33200 TAMPERE puh. (03) 3141 7800 Matti Myllymäki 0400 337 528 matti.myllymaki@hatili.fi www.hatili.fi

Kangasalan Tilitoimisto Oy*

* = auktorisoitu www.tilitoimistot.fi

Tampereen Tili ja Konsultointi 0y*

Käpytie 6 A, 33180 TAMPERE puh. 010 666 3340 info@tampereentilijakonsultointi.fi www.tampereentilijakonsultointi.fi

Tilkon Oy*

Tilisatama Oy* Tampereen toimisto

Satamakatu 9, 33200 TAMPERE puh. (03) 363 0200 fax (03) 363 0088

Lempäälän toimisto

Manttaalitie 1, 37500 LEMPÄÄLÄ puh. (03) 3391 1700

Helena Karppelin KLT, HT Eveliina Kumanto KLT, BA

PL 39, Puusepäntie 31, 36201 KANGASALA puh. (03) 359 7600 www.kangasalantilitoimisto.fi

Itsenäisyydenkatu 11, 33500 TAMPERE puh. 010 320 9020 Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi

FaktaCount Tampere Oy*

Scantilit Oy*

Tilimanager Oy*

Tilitoimisto Kirsti Alakahri Oy*

Festum Accounting Oy*

Tammerkosken Tilipalvelu*

Tili-Nokia Oy*

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!

Itsenäisyydenkatu 17 B 25, 33500 TAMPERE puh. 010 328 4891 jaana.salo@faktacount.fi www.faktacount.fi

Aleksis Kiven katu 24 B, 3. krs 33200 Tampere Lempäälä RealPark Petteri Putkonen p. 044 974 4490 www.festum.fi

Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282 Tiina Laukko, Ulla Tamminen KLT etunimi.sukunimi@scantilit.fi www.scantilit.fi

Kuokkamaantie 4, 33800 TAMPERE puh. 0400 139 463, puh. 044 294 2432 Maija Salo tammerkosken@tilipalvelu.com www.tilipalvelu.com

Takojankatu 1 c B 11, 33540 TAMPERE puh. (03) 3141 4000 fax (03) 3141 4040 tilimanager@tilimanager.fi www.tilimanager.fi

Välimäenkatu 23, 37100 NOKIA puh. (03) 3122 6200 www.tilinokia.fi

Matti Savo KLT www.tilisatama.fi

Satamatie 37, 37800 AKAA puh. (03) 549 4400 Kirsti Alakahri KLT www.tilitoimistoalakahri.com

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

EVON LEIRI kokosi paikalle yli 5000 partiolaista, mikä on enemmän kuin monen suomalaiskunnan koko asukasluku. Parin vuoden päästä samoilla nurkilla järjestetään vielä tätäkin isompi tapahtuma eli valtakunnallinen Finnjamboree. Se on ohjelmassa 2022.

Eivät ole partioleiritkään kuin ennen Hämeen Partiopiirin tämän vuoden merkittävin tapahtuma eli piirileiri järjestettiin Hämeenlinnan Evolla. Kovin oli leiri suosiossa, sillä perihämäläiseen metsään lähti peräti 5000 partiolaista. Eikä nyt siis puhuta edes vielä valtakunnantason jamboreesta. Tämän verran väkeä saatiin kasaan vain Hämeen piiriin kuuluvista partiolaisista. Pirkanmaan lisäksi siihen kuuluvat Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnat. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi tutustumassa leiriin ja tapasi siellä pari pidemmän linjan yrittäjäpartiolaista, jotka kertovat saaneensa harrastuksesta hyötyä myös työelämään.

iiritason leiritapahtumia, jotka ovat yksi partiotoiminnan kulmakivistä, on järjestetty Hämeen alueella kuuden vuoden välein. Viimeksi vastaava tapahtuma järjestettiin vuonna 2013 ja sitä ennen 2006 ja 1998. Osallistujamääriä katsellessa partiolla tuntuu menevän Hämeessä lujaa. Vuoden 2006 leirillä osallistujia oli noin 3000 ja 2013 hieman alle 4000. Nyt kilahti rikki jo 5000 osallistujan raja, joten suunta on hyvä.

Pienimmillä osallistujilla ei ole vielä edes vuotta täynnä

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti vieraili Evon kansallispuiston kupeeseen nousseella Ilves-leirillä sen virallisena vierailupäivänä, lauantaina 27. heinäkuuta. Se merkitsi leirin päätöspäivää monelle, sillä pienimmät partiolaiset eli sudenpennut viettivät leirillä kolme yötä. Tai no, totuuden nimissä ne kaikkein pienimmät par-

tiolaiset olivat vielä huomattavasti tätäkin nuorempia. Perheleirillä kun oli useampikin vielä yhden vuoden rajapyykkiään odotteleva taapero. Sudenpentuna partioharrastus aloitetaan yleensä noin seitsemän vuoden iässä eli kouluikäisenä. Syvemmälle Ilves-leirin kuulumisiin ja partioon sukelletaan seuraavalla aukeamalla. →

Syksyn yhteishaku 4.–18.9.2019

Oletko sinä ratkaiseva tekijä?

Nyt on oikea aika tehdä päätös: hae tammikuussa 2020 alkaviin koulutuksiin. Ylempi AMK-tutkinto Insinööri: dataosaaminen ja tekoäly, hyvinvointiteknologia, talotekniikka

Musiikkipedagogi Sosiaali- ja terveysala: dataosaaminen ja tekoäly, hyvinvointiteknologia, terveyden edistäminen

Tradenomi:

Muuntokoulutus (kesto 1 vuosi)

AMK-tutkinto, monimuotototeutus

AMK-tutkinto, päivätoteutus

Sosiaali- ja terveysalan opistotutkinto AMK-tutkinnoksi:

Insinööri:

konetekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka

biotuotetekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka

bioanalyytikko, fysioterapeutti, kätilö, röntgenhoitaja, sairaanhoitaja, sosionomi, terveydenhoitaja

Rakennusmestari

Sairaanhoitaja

Sosionomi

dataosaaminen ja tekoäly, hyvinvointiteknologia, yrittäjyys

Tutustu tutkintoihin: tuni.fi Kysy lisätietoa hakemisesta: hakijapalvelut.tamk@tuni.fi, p. 029 452 0444 (klo 12–14)

●

... jatkoa edelliseltä sivulta

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Viestitettävää piisaa

Tämän kokoluokan tapahtumaa ei tuosta vaan nykäistä pystyyn. Ilves-leirillä viestintäpäällikkönä toiminut Jaakko Pirttikoski Sastamalasta kertoo, että työtä leirin eteen on tehty jo pitkään. – Toimenkuva piti sisällään puolitoista vuotta suunnittelua ja rakentamista, hän huomauttaa. Pirttikosken tiimin vastuulla ennen leiriä olivat lippukunnille koottujen infokirjeiden toimittaminen, ja lisäksi he tekivät leirintekijöille omaa uutiskirjettä. – Ja nyt leirin ollessa käynnissä minun tiimini pyörittää leirin kuvapalvelua, hoitaa mediasuhteita ja toimittaa uutismateriaalia leirin ilmoitustauluilla ilmestyvään leirilehteen, nettisivuille ja leirin omaan mobiilisovellukseen. Niin ja podcastejakin meidän on tarkoitus tehdä, Pirttikoski listaa. Tämä tarkoittaa melko ison porukan johtamista. Pirttikosken tiimissä on erikseen neljä mestaria, joiden tiimeissä on sitten vielä yhteensä seitsemän kuvaajaa ja kymmenkunta toimittajaa, osa koko leirin ajan, osa jonkin osan siitä.

Läppäri poikineen

TUIJA SALMI liittyi partioon 8-vuotiaana ystävänsä houkuttelemana, ja harrastus kolahti kerrasta. Hän kertoo saaneensa paljon hyötyä harrastuksestaan myös työelämään. Etenkin ihmisten johtamiseen on tullut paljonkin lisää niksejä. Muutenkin Salmi korostaa harrastuksessa juuri yhteisöllisyyden merkitystä. Yksi osa sitä on osallistuminen leirin työtehtäviin, mikä koskettaa käytännössä kaikkia yli 15-vuotiaita partiolaisia.

Evon lentokentän varrelle rakennetun leirin pääsuoran toisessa päässä sijaitseva telttakeskittymä pitää sisällään paitsi leirin hallinnollisen johtokeskuksen myös tukifunktioita, kuten juuri viestinnän. Pirttikosken tiimin oma komentokeskus löytyy teltan kupeessa sijaitsevasta merikontista. Myönnetään, ainakaan oma ennakkomielikuvani partioleiristä ei vastannut ihan näkemääni. Ison teltan pöydät ovat täynnä läppäreitä, näyttöjä, ja fläppitauluineen ja seiniltä löytyvine työvuorolistoineen se voisi olla kuin mistä tahansa yrityksestä. Tosin lämpötila on astetta korkeampi, sillä Suomessa eletään vierailupäivänä kesän lämpimintä päivää. Ulkolämpötila on parhaillaan noin 32 astetta.

Kuin pörssiyrityksessä

Leirin toimenkuva on organisoitu hyvin tarkasti, ja viestiä pukataan maailmalle kiitettävää tahtia. Some-kanavissa ilves19-hashtag laulaa sitä seuratessa jatkuvasti. Se ei tosin ole Pirttikosken tiimin vastuulla. Kaikkiaan viestintää tekee leirillä iso porukka. Pirttikosken lisäksi viestintätiimejä pyörittävät somepäällikkö Hilja Mäkinen, nettipäällikkö Sami Kuivasaari, graafinen päällikkö Lotta Kuuteri sekä markkinointipäällikkö Katariina Kemppi kukin omine tiimeineen. Ja koko tiimin nokkamiehenä toimii viestintä- ja markkinointijohtaja Taru Kaario.

Lähellä siviilityötä

SASTAMALASSA ASUVA Jaakko Pirttikoski teki yrittäjädebyyttinsä jo varhain, sillä alle 40-vuotiaan miehen perustamalle viestintätoimistolle tulee piakkoin täyteen jo 20 vuotta. Partiossa hän on ollut tosin sitäkin pidempään, se alkoi 10-vuotiaana. – Hyviä hetkiä ja reissuja on ollut valtavan paljon. Ehkä yksi opettavaisimmista jaksoista on ollut kolme vuotta yhdistyksen puheenjohtajana parikymppisenä kloppina. Silloin meidän lippukunnassamme oli vielä tilanne, jossa hallituksessa oli puolet omia vanhoja vartiolaisiani. Tuli tunne, että oma työ ryhmänjohtajana on todella tuottanut tulosta, Pirttikoski kertoo ja lisää, että myös leireiltä hänelle on jäänyt kerrassaan erinomaisia muistoja.

KIITOS LEIRILLÄ käytettyjen antureiden, palvelukeskuksessa tiedetään reaaliajassa, esimerkiksi missä työkoneet ovat, ja eri paikkojen keskeiset lämpötilat.

Jaakko Pirttikosken työ on hyvin lähellä hänen arkitoimenkuvaansa, sillä Pirttikoski pyörittää siviilissä viestintätoimistoa. Frog on The Dancefloor Communications on työllistänyt miehen jo tovin, sillä sen hän pisti pystyyn jo opiskeluaikanaan. Nyt 38-vuotiaan Pirttikosken yritys lähestyy 20 vuoden rajapyykkiä. Se on kunnioitettava saldo, mutta toki vaatimaton verrattuna hänen partiovuosiinsa. Partiossa Pirttikoski on toiminut yhtäjaksoisesti 10-vuotiaasta saakka. – 90-luvun alkuvuosina vanhemmat taisivat olla sitä mieltä, että poika tarvitsi harrastuksen. Silloisen vartion vetäjä oli hiukan tuttu, ja partion kaltainen tekeminen kuulosti kiinnostavalta, mies muistelee.

Mikä motivoi mukaan?

Mutta mikä sitten saa yrittäjän tekemään kesällä vastaavan kaltaisia töitä kuin ympäri vuotta ja luonnollisesti ilman korvausta? – Niin tai oikeastaan minähän siis maksan siitä, että pääsen tänne töi-

hin, yhdessä vaimonsa ja kahden lapsensa leirille kanssa tullut Pirttikoski huomauttaa. Pitkään hän ei vastausta silti joudu miettimään. – Se on tämä koko leirimaailma. Olen viihtynyt näillä leireillä erinomaisesti pikkupojasta lähtien, ja täällä näkee edelleen valtavasti tuttuja hyvin pitkältä ajalta, Pirttikoski nostaa esiin ensimmäisenä. Lisäksi hienoa on hänen mukaansa se, että hänen alaisuudessaan on täällä iso liuta viestinnästä innostuneita nuoria tekijöitä, joista moni varmasti jatkossa löytää itsensä alalta myös siviilissä. – Sitä on hieno seurata, Pirttikoski kertoo ja lisää myös oman polkunsa vastaavissa hommissa kulkeneen samalla tapaa. Hän oli ensimmäistä kertaa piirileirillä viestintähommissa jo 1998, jolloin Pirttikoski toimi mediasuhdemestarina. – Ja vuonna 2006 olin viestintäpäällikkönä samoissa hommissa kuin nytkin. Vuonna 2013 vedin videotiimiä videomestarin nimikkeellä.

Partiossa on panostettu aika vankasti toiminnan laatuun ja tekemisen mielekkyyteen. Palvelut pelaavat

Viestintäporukan lisäksi läppäreitä löytyy kasapäin myös vieressä sijaitsevalta pöytärykelmältä. Siellä ahertaa muun muassa Petteri Lavikko, joka toimii leirin palvelukeskuspäällikkönä. Viestinnän tapaan myös palvelu-osa-alueeseen kuuluu useampia tiimejä, ja sateenvarjotermin alle kuuluvat esimerkiksi infra, kuljetus, lääkintä, muonitus, turva ja ympäristö ja pesu sekä erikseen vielä Palvelukeskus, joka hallinnoi eri tarpeiden tilauksia. Myös näissä hommissa ollaan tiukasti kiinni nykyajassa. Petteri Lavikko demonstroi käytössä oleva tikettijärjestelmää, jollaista käytetään myös aika monessa yrityksessä tilausten hallinnointiin. – Palvelukeskus kirjaa tiketin, jonka se jakaa eteenpäin sen perusteella, tarvitaanko jossakin polttopuita, vessapaperia tai vaikka vesijohdon korjausta, mies kertoo ja esittelee samalla teltan seinänkupeeseen pystytettyä isoa näyttöä, jonka myötä Palvelukeskus tietää reaaliajassa, missä mennään.

kunnallisella Finnjamboree-suurleirillä. Sellainen on tulossa samaiseen Evon metsään vuonna 2022. Silloin porukkaa on vielä merkittävästi enemmän. Esimerkiksi viimeisin Roihu-leiri 2016 kokosi yhteen peräti 17 000 partiolaista.

Mistä hyvä kehitys johtuu?

Kuten jo todettua, partion jäsenmääräkehitys on ollut muutenkin hienoa. Pirttikoskelle on selvä näkemys siitä, mitä organisaatiossa on tehty oikein. – Partiossa on panostettu aika vankasti toiminnan laatuun ja tekemisen mielekkyyteen. Nyt lippukunnissa tehty kova työ alkaa tuottaa tulosta, kun sana leviää, että tarjolla on oikeasti fiksua ja kiinnostavaa tekemistä, hän aloittaa. – Ja ehkä partion profiili myös sopii tähän aikaan hyvin, kun tietoisuus ja kiinnostus esimerkiksi ympäristöä kohtaan on kasvanut. Samoin harrastukselle, jossa opitaan toimimaan ryhmässä erilaisten ihmisten kanssa ja tehdään muutakin kuin kilpaillaan, tuntuu olevan tilausta, Pirttikoski summaa.

Uimapaikkaan riitti kiinnostusta

Vielä Pirttikoskeakin pidempään partiota on harrastanut toinen pirkanmaalainen yrittäjä, Tuija Salmi. Hän kertoo toimivansa tämän vuotisella leirillä uintivuorojen kymppinä eli esihenkilönä. – Olen siis vastuussa siitä, että täällä kaikki sujuu hallitusti. Varsinaisesta turvallisuudesta kun vastasi oma yksikkönsä. – Lisäksi minun kontollani on uintivuorojen jakaminen ja aikatauluttaminen alaleireille, hän tiivistää. Siinä riittääkin savottaa, sillä yli 5000 ihmisen uintivuorojen järjestäminen kuitenkin varsin kompaktinkokoisella rannalla vaatii vähän tuumattavaa. Eikä jo useampaan otteeseen mainittu lämpötila ainakaan vähennä leiriläisten uinti-intoa. – Käytännössä meillä vaihdetaan maksimissaan 50 hengen ryhmiä 10 minuutin välein, hän esittelee. Uintivalvojia tarvitaan, sillä iso osa uimareista on vielä alakouluikäisiä. Tämä tarkoittaa, että paikalla on oltava koko ajan kaksi uimavalvojaa. Yhtä kohti maksimimäärä kun on 25 valvottavaa.

Partio kolahti kerrasta

Siinä missä Pirttikosken toimenkuva leirillä vastasi pitkälti hänen siviilityötään, Salmen tola on tyystin toi-

Neljän vuoden päästä jengiä on vieläkin enemmän

Näytöllä pyörii parhaillaan paitsi reaaliaikaisesti päivittyvä säätila, myös esimerkiksi näyttöruutu, joka kertoo, missä leirillä käytössä olevat työkoneet parhaillaan ovat. Ja parin klikkauksen päässä on myös ruutu, joka esittelee eri paikkojen lämpötiloja. Järvivesikin on noussut jo 24 asteeseen, ja ulkoantureista kaikki tuntuvat nousseen päälle 30 asteen. Lääkekontin 16-asteen lämpötila kuulostaa tässä helteessä varsin houkuttelevalta. Osaltaan kyseessä on eräänlainen pilotti, sillä sama järjestelmä halutaan valjastaa käyttöön myös valta-

OSA LIPPUKUNNISTA oli koristanut omat leirialueensa todella taidokkaasti.

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

KELIT OLIVAT sen verran lämpöiset, että aika moni nukkui teltan sijaan taivasalla.

nen. Hän on nimittäin siviilissä sisustussuunnittelija, erikoisuutenaan muistisairaiden asuinympäristöjen suunnittelu. Se taas on aika kaukana vesiturvallisuudesta. Partioon Tuija Salmi liittyi 8-vuotiaana. Mukaan hänet houkutteli kaveri. – Hän ei itse asiassa käynyt montakaan kertaa siellä, mutta minulle tästä tuli paitsi harrastus myös aikalailla elämäntapa, hän taustoittaa. Hänen osaltaan innostus syntyi hyvin nopeasti. – Olen aina ollut luontoihminen. Lisäksi partiossa tehtiin hauskoja juttuja, ja kaveriporukka on alusta asti ollut yksi tämän toiminnan parhaista puolista. Täälläkin olen tavannut paljon kavereita, joista osa on tuttuja vuosikymmenten takaa, hän tuumaa. Lippukunta on vaihtunut pariin otteeseen. Vammalan Nuotiosiskoista alkanut harrastus jatkui pitkään Karkun Samoojissa, mutta koska viimeiset 10 vuotta asuinpaikka on löytynyt Tampereelta, on myös oma lippukunta nyt sieltä. – Hitaana hämäläisenä sain viime keväänä aikaan siirtymiseni Näsijärven Kipinöihin, hän hymyilee.

Jatkuvaa kehitystä

Tuijan osalta partioharrastuksella on siis ikää jo miltei puoli vuosisataa, joten pakkohan sitä on udella, mikä on saanut jatkamaan harrastuksen parissa näinkin pitkään. Pelkkä luontoinnostus tuskin olisi kantanut näin pitkää taivalta. – Aika vaikea sitä on kiteyttää, mutta se liittynee siihen, että partiossa koko kasvatusjärjestelmä on ajateltu alusta saakka nousujohteisesti. Vuosien saatossa siinä pääsi aina tekemään uusia juttuja, kehittämään itseään, Salmi kertoo. Hänen mukaansa toinen mukava puoli on ollut se, että partiossa tehtävän vapaaehtoistyön pääsee itse näkemään. – On hyvin palkitsevaa nähdä, miten paljon tämä harrastus antaa lapsille. Tämähän on ennen kaikkea lapsia ja nuoria varten, mutta yhtälailla minä aikuisena saan hyvää mieltä siitä, että tässä pääsee mahdollistamaan asioita muille.

Arvokasta johtajuusoppia

Siitäkin Salmi on vakuuttunut, että partiosta on ollut apua työelämässä. Tällä hetkellä Salmi on yksinyrittäjä, mutta jokaisessa aikaisemmassa työpaikassaan hänellä on ollut myös esimiesvastuuta. Perheyrittäjyydestäkin on kokemusta, sillä pisimmän osan työurastaan Salmi on tehnyt avioliiton kautta tutuksi tulleessa Fabrisso-kangaskauppaketjussa, jolla oli useampiakin myymälöitä sekä työntekijöitä. Esimiestyöt jatkuivat myös solmitun yrityskaupan jälkeen, kun työnantajaksi tuli perheyrityksen ostanut Finlayson. Siellä avainasiakaspäällikön pesti vaihtui vuoden jälkeen projektiyksikön johtajaksi. – Olen oppinut partiossa ihmisten johtamista ja kannustamista, ja vaikka nykyään olenkin yksinyrittäjä, koen ehkä olevani vahvimmillani juuri muiden johtajana. Minun tehtäväni johtajana on opastaa ja kannustaa tiimiläisiäni niin, että he pääsevät parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen ja sinänsä onnistumaan omassa työssään. Sitä olen oppinut täällä, hän tuumaa. Eräältä partionjohtajan jatkokurssilta on jäänyt erikseen mieleen lausekin siitä, että hyvä johtaja on myös hyvä johdettava. – Sitä pidän myös eräänlaisena mottonakin.

drone-koptereiden ohjelmoinnit. Partiolaisen vyössä edelleen koreileva teesit ja tunnuslauseet Ole valmis! ja Aina valmiina! pätevät hyvin myös siviilissä. – Jos olet partiolainen, sinulla ei koskaan mene sormi suuhun, vaan olet oppinut ratkaisemaan ongelmia. Sen olen huomannut, että kun on tilanne, jossa johtajuutta ei oikein tunnu löytyvän, aika usein se tahtikepin ottaja on partiolainen, hän lisää. Monen partioperheen tapaan myös Salmen perheessä vanhempien harrastus on ollut periytyvää laatua. Ja itse asiassa se on Salmen klaanissa jatkunut jo seuraavallekin sukupolvelle, sillä Tuijan lapsenlapsista vanhin on hänkin nyt samalla leirillä sudenpentuna. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

KOMENTOTELTASSA TEHTIIN hommia kirjaimellisesti hiki hatussa, sillä Ilves-leirin aikaan elettiin koko vuoden lämpimimpiä päiviä.

KITCHEN & BAR

040 731 1004 | Dabbal.fi

Jokainen saa loistaa jossakin

Salmi korostaa sitä, että partio sopii harrastukseksi oikeastaan kaikille. – Yksi ajatus, joka minua on aina innostanut tässä, on se, että partiossa jokainen voi olla jossakin asiassa todella hyvä. Urheiluseurat tekevät valtavan hienoa työtä, eikä tämä ole mitenkään heiltä pois, mutta siellä vaaditaan tietynlaista lahjakkuutta. Kaikki eivät yksinkertaisesti ole niin liikunnallisia. Täällä taas löytyy valtavasti eri osa-alueita, johon voi tarttua, hän kertoo. Salmen mukaan partio on osannut muuttua ajassa, mutta silti perinteitä kunnioittaen. – Eivät nämä mielestäni ole mitenkään keskenään ristiriidassa. Toki meillä solmut ovat edelleen tärkeässä roolissa, mutta toisaalta yhtälailla meillä riittää tänä päivänä paljon myös aivan toisenlaisia aktiviteetteja, kuten nyt vaikkapa tällä leirillä nämä

LUMOAVIA JUHLIA JA KOKOUKSIA Hotellimme ylimmästä kerroksesta löytyy Lappi-henkinen tyylikäs sauna- ja juhlatila Kero. Järjestä rennompi tilaisuus vaikka saunoen, ja ihaile maisemia Tampereen kattojen yllä! Samalla pääset nauttimaan Kitchen & Bar Dabbalin pohjoisen makuelämyksistä.

Yliopistonkatu 44 | sales.tampere@laplandhotels.com | 03 383 0100

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Treduun ▪ Ajoneuvoalan at /Ajoneuvoasentaja * Autoalan työpaikkaohjaajakoulutus / työpaikkaohjaaja ** Koulutukset alkavat 24.9.2019* ja 10.9.2019**, hae viimeistään 30.8.2019.

▪ Autoalan pt

Ajoneuvoasentaja / automaalari / autokorinkorjaaja Aloitus joustavasti.

▪ Elintarvikealan pt

Elintarvikkeiden valmistaja / leipuri-kondiittori / lihatuotteiden valmistaja Aloitus joustavasti.

▪ Henkilöstöasiantuntija

Koulutus alkaa 8.10.2019, hae viimeistään 24.9.2019.

▪ Johtamisen ja yritysjohtamisen eat

u k a h a v u k t a j n o ▪ Lähiesimiestyön at

Koulutus alkaa 17.9.2019, hae viimeistään 30.8.2019.

▪ Majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön eat Aloitus joustavasti.

▪ Metsäalan at

Metsäkoneenkuljettajaksi oppisopimuksella. Aloitus joustavasti.

▪ Metsäalan pt

Metsäkoneasentaja / metsäkoneenkuljettaja Aloitus joustavasti.

▪ Pintakäsittelyalan pt

Koulutus alkaa 17.9.2019, hae viimeistään 29.8.2019.

Teollinen pintakäsittely, pintakäsittelijä Aloitus joustavasti.

▪ Johtamisen ja yritysjohtamisen eat kuljetusalalle

▪ Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan pt

Koulutus alkaa 22.10.2019, hae viimeistään 30.9.2019.

▪ Kasvatus- ja ohjausalan at

Koulutus alkaa 7.11.2019, hae viimeistään 5.9.2019.

▪ Kasvatus- ja ohjausalan pt

Nuoriso- ja yhteisöohjaaja / lastenohjaaja Koulutus alkaa 9.1.2020, hae viimeistään 19.9.2019 (Tampere). Koulutus alkaa 24.10.2019, hae viimeistään 30.9.2019 (Virrat).

▪ Kivialan at

Koulutus alkaa 4.11.2019, hae viimeistään 30.9.2019.

▪ Kone- ja tuotantotekniikan pt

Koneautomaatioasentaja / koneasentaja / koneistaja / levyseppähitsaaja / muovi- ja kumituotevalmistaja Aloitus joustavasti.

▪ Kuljetusalan at

Linja-autonkuljettaja / kuljetusalan työnjohtaja Aloitus joustavasti.

▪ Liiketoiminnan at

Finanssipalvelut / myynti ja markkinointi liiketoiminnan palvelut / taloushallinto Koulutus alkaa 1.10.2019, hae viimeistään 25.9.2019.

▪ Liiketoiminnan at, työvoimakoulutus

Taloushallinto * / liiketoiminnan assistentti ** * Koulutus alkaa 23.9.2019, hae viimeistään 27.8.2019. ** Koulutus alkaa 24.9.2019, hae viimeistään 30.8.2019.

Kiinteistönhoitaja Aloitus joustavasti.

▪ Puutarha-alan pt Puutarhuri Aloitus joustavasti.

▪ Puuteollisuuden pt Puuseppä Aloitus joustavasti.

▪ Ravintola- ja catering-alan pt Kokki / tarjoilija Aloitus joustavasti.

▪ Sosiaali- ja terveysalan pt

Lähihoitaja Koulutus alkaa 9.1.2020, hae viimeistään 23.9.2019.

▪ Talotekniikan at

Nuohoojaksi oppisopimuksella. Aloitus joustavasti.

▪ Talonrakennusalan at

Talonrakennusalalle oppisopimuksella. Aloitus joustavasti.

▪ Terveydenhuollon sihteeripalvelut

Koulutus alkaa 1.10.2019, hae viimeistään 30.09.2019.

▪ Yrittäjän at

Koulutus alkaa 1.10.2019, hae viimeistään 25.9.2019.

▪ Liiketoiminnan pt

Koulutus 1 alkaa 17.9.2019, hae viimeistään 29.8.2019. Koulutus 2 alkaa 23.10.2019, hae viimeistään 30.9.2019.

▪ Logistiikan pt

Autonkuljettaja / yhdistelmäajoneuvonkuljettaja / linja-autonkuljettaja / varastonhoitaja Aloitus joustavasti.

Valmistuin markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinnosta joulukuussa 2018. Pidin koulutuksesta tosi paljon, sillä se antoi paljon uusia näkökulmia ja suuntaviivoja omaan yritystoimintaan ja asiakastyöhön. Koen, että pystyn nyt tarjoamaan omille asiakkailleni paljon enemmän. Sain myös erittäin paljon lisäarvoa muiden opiskelutovereiden kanssa käymistäni keskusteluista. Keskustelujen myötä omatkin ajatukset kirkastuvat ja näkökulma ikään kuin laajenee. Nyt opiskelen Tredussa johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa. Suosittelen lämpimästi Tredun liiketoiminnan koulutuksia. Mika Peltomaa, Designer, Art Director, Photographer Valmistunut markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinnosta joulukuussa 2018. Opiskelee parhaillaan Tredussa johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa.

Katso koko koulutustarjonta www.tredu.fi

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Kasvava ohjelmistoala tarvitsee osaajia Suomessa on valtava pula ohjelmistoalan osaajista. Suomalaista ohjelmointiosaamista ja kilpailukykyä edistävä Koodia Suomesta ry:n hallituksen jäsenet Satu Lapinlampi ja Jarkko Malinen tuntevat hyvin ohjelmistoyritysten tuskan.

yllä, tämä on aito ongelma, josta hyvin monet jäsenyrityksemme kärsivät. IT-alan osaajapulaan on jo monin paikoin herätty, vaikka harmiksemme kyllä hallitusohjelmassa se ei vielä näy, kaksikko summaa ja lisää, että kotimaiset ohjelmistoyritykset ottavat rekrytoinnissaan koko ajan uusia keinoja käyttöön. – Ihan tyypillinen käytäntö on, että ohjelmistoalan osaajia houkutellaan palkan lisäksi mutkattomalla työkulttuurilla, liikuntaeduilla, yhteisillä matkoilla ja vaikka firman nimeä kantavilla pienpanimo-oluilla, Jarkko Malinen tuumaa. – Omassakin ohjelmistoalan yrityksessäni, Hiottu Oy:ssa, panostamme todella paljon työviihtyvyyteen, jotta ihmiset viihtyvät työssään, eivätkä halua vaihtaa toiseen firmaan, Satu Lapinlampi jatkaa.

Vähänkin osaavat on jo rekrytoitu

Haasteena onkin se, että valmiiksi osaavat työntekijät on jo rekrytoitu. Lisää koodareita tarvitaan kipeästi. Vuosina 2010–2017 ohjelmistoliiketoiminta on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lähes kaksinkertaistanut. Koska kysyntää on, monet ohjelmistoalan osaajat perustavat omia yrityksiä. Tilastokeskuksen mukaan Tampereen kaupunkiseudulla yrityskannan nettolisäys olikin vuonna 2016 suurinta juuri informaatioja viestintäalan yrityksissä. Ala kasvaa niin kuumana, että suuremmat ohjelmistoalan yritykset ovat jo alkaneet palkata koodareiksi ihmisiä, jotka eivät osaa koodata: innostus riittää. Heidät opetetaan koodaamaan ohjelmistofirman omassa koulutusohjelmassa tai mestari–kisälli-mallilla. Suuremmilla yrityksillä on tähän toki suhteessa laajemmat resurssit;

pienelle yritykselle jokainen rekrytointi on riski. Ohjelmistoalan huippuammattilaisten houkuttelu ja talossa pitäminen ajaa alan yritykset eriarvoiseen asemaan niiden koon perusteella.

Osaajapulaan useita ratkaisuja

Yli kahta sataa Suomessa ohjelmointityötä tekevää yritystä edustavalla Koodia Suomesta ry:llä on ehdottaa koodaajapulaan useita ratkaisuja. – Ensinnäkin tulee varmistaa, että peruskouluissa panostetaan jatkossakin riittävästi loogiseen ja matemaattiseen ajatteluun. Se on pohja koodin ymmärtämiselle. Meillä on Suomessa tähän erinomainen perinne. Koulutusjärjestelmämme tuottaa todella lahjakkaita osaajia – heitä ei vain ole riittävästi, Malinen tiivistää. Yksi este ja uhka ovat asenteet. Koodaaminen on koettu pitkään ”poikien juttuna”. – Meidän matemaattisesti lahjakkaissa tytöissämme on aivan valtava potentiaali, Satu Lapinlampi korostaa ja kannustaa kaikkia vähänkin koodista kiinnostuneita tyttöjä ohjelmistoalalle.

Koodia käyttävät kaikki – diversiteettiä tarvitaan myös tekijöihin

– Koodilla tehtyjä palveluita käyttävät kaikki, siis aivan kaikki – kulunutta sanontaa käyttäen: kaikki vauvasta vaariin. On kaikin puolin hyödyllistä, jos myös palveluiden tekijät edustaisivat hyvin erilaisia ihmisryhmiä, eri ikäluokkia molempia sukupuolia, seksuaalisia identiteettejä ja useita kulttuureja. Koodia Suomesta ry:n yhtenä tehtävänä on diversiteetin lisääminen ohjelmistoalan työpaikoille ja koulutukseen. – Koska yritykset ovat pitkään ol-

leet miesvaltaisia, joihinkin niistä on saattanut muodostua miesten välistä äijäkulttuuria. Onneksi se on monista firmoista jo murtunut, Satu toteaa ja huomauttaa. – Koodin tekeminen on itse asiassa todella tasa-arvoista työtä. Kone tottelee koodin tekijää aivan samalla tavalla oli koodaaja kuka tahansa.

Osaajat ulkomailta?

Koodia Suomesta ry haluaa sujuvoittaa työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajissa kun olisi valmista, koulutettua työvoimaa. – Uskallamme väittää, että Suomi on maailman houkuttelevin maa ohjelmistokehittäjille, Jarkko Malinen toteaa ja jatkaa perustelujaan. – Täällä on huippuosaavat kollegat, korkea työmoraali, kielitaito, vähäinen hierarkia sekä avoin, läpinäkyvä ja yhteistyöhön kannustava työkulttuuri, joka kykenee nopeaan päätöksentekoon. Suomalainen yhteiskunta ja työelämä korostaa arvoja, joita myös koodin tekijät arvostavat, globaalisti. Asiantuntijoiden mukaan haasteena on edelleen se, mistä Suomesta kiinnostuneet koodarit löytävät suomalaiset firmat – siis ne muutkin kuin ne pari suurta pelifirmaa – ja mistä suomalaiset firmat löytävät Suomesta kiinnostuneet koodarit. – Tässä olisikin jollekin yrittäjälle toimiva liiketoimintaidea! Tarvetta on, Satu Lapinlampi vinkkaa.

Koodaus on etätyötä

Toisaalta osaajapulassa on kyse kohtaanto-ongelmasta. Koodaajan fyysinen sijainti, ja asiakkaan sijainti ja

vaatimukset eivät välttämättä kohtaa. Koodia Suomesta ry:n hallituksen jäsen ja Fuusio Labsin perustaja Jarkko Malinen on huomannut, että monet koodaustyötä ostavat yritykset vaativat, että koodaustyö tehdään asiakkaan tiloissa. – Jos työ on kovin laitesidonnaista, se pitää todennäköisesti kyllä tehdä asiakkaan laitteen äärellä. Mutta jos tätä pakkoa ei ole, on koodin tekeminen todennäköisesti tehokkaampaa kotikonttorilta tai omalta toimistolta käsin, jolloin työkavereiden neuvontapooli on kätevästi käsillä ja käytössä on omat tehokkaat ja tutut työvälineet, hän alleviivaa. – Jos yksinkertaistaa, asiakkaat voisivat opetella luottamaan siihen, että tehokasta työtä voidaan tehdä muuallakin kuin asiakkaan valvovan silmän alla, Jarkko Malinen korostaa ja haastaakin joka ikisen suomalaisen yrityksen kyseenalaistamaan sen, pitääkö ohjelmistokehittäjän istua fyysisesti asiakkaan tiloissa koodaamassa. Mitään pakkoa siihen kun tänä päivänä ei ole.

Koodariksi aikuisena?

Entä alan vaihto? Voiko koodariksi ryhtyä aikuisena? – Kyllä voi. Alan vaihto jo työelämässä oleville on täysin mahdollista, Sekä Satu että Jarkko kannustavat. Ohjelmistoalan yritysten omien koulutusohjelmien lisäksi koodaamista voi opiskella lukuisissa paikoissa. Esimerkiksi suomalaisten tekniikan alan yliopistojen yhteinen FiTech-ohjelma pyrkii paikkaamaan ICT-alan osaajapulaa kai-

• Yrityksenne tarpeisiin räätälöidyt ja mitoitetut HR-palvelut • Osaamiskartoitukset • Coaching-valmennukset tukemaan esim. esimiestyötä ja muutostilanteita

www.arvohr.fi

050 598 2651

Uusi Nokia?

Entä miksi sitten juuri Suomessa pitäisi panostaa ohjelmistoalaan? Uutta nokiaako tässä havitellaan? – Kyllä niinkin voisi sanoa, Satu Lapinlampi hymyilee. – Täytyy muistaa, että mitä enemmän osaamme itse, sen vähemmän meidän tarvitsee ostaa osaamista ja ratkaisuja ulkomailta, vaan voimme itse asiassa saada vientituloja koodiimme pohjautuvien tuotteiden myynnistä ulkomailla. Ohjelmistoalan yritykset tuovat Suomeen merkittävät verotuotot. – Lisäksi mitä enemmän koodaamme täällä, sitä enemmän osaamme ja sitä nopeammin tätä osaamista jakamalla saamme lisää kilpailuetua.

Ei mitään nappikauppaa

Ohjelmistosuunnitteluun erikoistuneet yritykset ovat tänä päivänä myös kansantalouden kannalta varsin oleellisessa roolissa. Tuoreiden tilastojen mukaan alan yritykset maksavat jo 4,6% Suomen palkoista ja osuus on ollut alituisessa kasvussa. Myös Pirkanmaalla ohjelmistoala työllistää yli 5000 henkilöä yli 700 eri toimipaikassa, kertoo Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportti. Niin ja sekin on selvä, että tämä on niitä trendejä, jonka voi luottaa jatkuvan. – Tulevaisuudessa koodin tarve ei tule vähenemään, se on selvää, kaksikko takaa.l Teksti: HANNA KORHONEN Kuva: PIXABAY

Testausautomaation tai DevOpsin osaajia yritykseenne? Smart Testing Discovery -rekrytoiva koulutusohjelma kouluttaa tulevaisuuden testauksen, testiautomaation ja DevOpsin asiantuntijoita erilaisiin ohjelmistotestauksen ja -kehityksen rooleihin suoraan yritykseenne tarpeittenne mukaan. Valitsemanne henkilö voi työskennellä jo koulutuksen aikana esimerkiksi seuraavissa rooleissa yrityksessänne: • Test Engineer • Testausautomaation kehittäjä • Tekninen projektipäällikkö tai konsultti

Joustavaa HR-palvelua pk-yrityksille.

kille avoimilla tekniikan alan yliopistotason kursseilla.

• DevOps-asiantuntija • Ohjelmistosuunnittelija • Test Manager

Kartoitamme nyt yritysten resurssitarpeita. Ole yhteydessä, jos tavoitteenanne on kasvattaa ohjelmistotestauksen osaajien joukkoa ensi vuonna. Ohjelman koulutukset ja työssäoppimisjakso käynnistyvät lokakuussa 2019.

Ota yhteyttä!

bit.ly/SmartTestingDiscovery

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

KARI TOLONEN, järjestöneuvos ja Chaine des Rotisseurs -järjestön Officier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan pirkanmaalaisen ravintolan ruokatarjontaan.

KU K A? LOUNASVIERAS: Tampereen Ammattikorkeakoulun TAMKin rehtori Markku Lahtinen. ASUU: Tampereella PERHE: vaimo ja kolme lasta (asuvat jo muualla) ja yksi lapsenlapsi. HARRASTUKSET: Metsätyöt ja lentoharrastus ultrakevyellä moottorikoneella.

ounaspaikkana toimi tällä kertaa Tampereen keskustan länsisiivissä Satamakadulla toimiva ravintola Henriks. Kyseisellä paikalla on ravintolaksi takana jo varsin kunnioitettavasti yli 30 vuoden historia, sillä se avasi ovensa jo 1986 ravintoloitsijalegenda Saara Sinivuoren toimesta. Laadusta ei ole aikojen saatossa tingitty, sillä Henriksin keittiössä valmistetaan kaikki ruoat alusta alkaen itse. Raaka-aineina käytetään paljon lähituottajien tuottamia laadukkaita tuotteita. Ravintolan slogan ”Rennon tyylikkäästi” korostaa komeasti uuden ja vanhan kohtaamista. Vaikka miljöö ja maut ovat klassiset, ravintola onnistuu silti olemaan myös trendikäs. Eikä vähiten osaavan, mutta huippuosaavan henkilökuntansa ansiosta.

Perusmaut maistuvat

REHTORI LÄHTEE luottavaisena uuteen lukukauteen.

Lounaalla rehtori Markku Lahtisen kanssa valitsimme alkuun kukkakaalikeiton ja lounaaksi paistettua lohta, varhaisperunoita ja tillivoita. Valinta toimi paremmin kuin hyvin. Maut olivat erityisen hienosti kohdillaan ja annokset jopa erinomaisen maistuvia. Vieraamme tunnustautuu hyvän ruoan ystäväksi, ja onpa kokkaustaitojakin ehtinyt siunaantua. – Etenkin näin kesäisin, kun tykkään viettää aikaa muutenkin luonnossa, vieraamme kertoo ja mainit-

kasvata pääom aasi

j a o p isk e le

osaamista yrittäjälle

– oppisopimuksella työn ohessa JOHTAMINEN • Johtamisen ja yritysjohtamisen eat alkaa 5.11., oppisopimus • Lähiesimiestyön at alkaa 2.10., oppisopimus • Työyhteisösovittelijavalmennus alkaa 9.10., omaehtoinen

YRITTÄJYYS JA tuotekehitys • Kasvuyrittäjän koulutusohjelma, yrittäjän at, alkaa 30.9., oppisopimus • Parempaa bisnestä, yrittäjän at, alkaa 23.9., oppisopimus/omaehtoinen • Bisnestä Pirkanmaalta, yrittäjän at alkaa 30.9., omaehtoinen • Pikastartti yrittäjäksi, aloitukset 19.8. ja 21.10., omaehtoinen • Palvelumuotoilukoulutus, tuotekehitystyön eat, alkaa 14.11., oppisopimus

Hakeminen ja lisätiedot www.takk.fi/koulutukset Koulutuspäällikkö Rosa Hyvönen puh. 044 7906 428, rosa.hyvonen@takk.fi Koulutussuunnittelija Tuija Pohjansaari-Kirmo puh. 044 7906 434, tuija.pohjansaari-kirmo@takk.fi

Recognised for Excellence 4 Star - 2018

Lyhenteet: at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi

PÄÄRUOKANA PAISTETTUA lohta, varhaisperunoita ja tillivoita.

see harrastavansa eräkokkausta. Suosikit ovat perinteisiä. – Itselleni rakkaiden metsätöiden lomassa maistuvat kyllä nokipannukahvi sekä loimulohi.

Korkeakoulukenttä murroksessa

Lahtisen työelämässä viime vuodet ovat olleet ainakin organisatoorisesti täynnä muutoksia. Tästä kenties paras esimerkki on se, että hänen luotsaamansa Tampereen ammattikorkeakoulu on hallinnollisesti nykyään osa Tampereen korkeakouluyhteisöä, joka muodostui tämän vuoden alussa kun Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistivät voimavaransa. Kokonaisuus on valtava, sillä korkeakouluyhteisössä opiskelee 30 000 opiskelijaa ja työskentelee 4400 henkilöä. Tamkissa tästä konklaavista opiskelee 10 000 ja työskentelee 720, joten jo itsessään se vastaisi hyvinkin isoa yritystä tai organisaatiota.

Kansainvälisestikin merkittävä talo

Rehtorin mukaan vahvojen korkeakoulujen muodostama monialainen liitto rakentuu vankalle perustalle. Tukijalan muodostavat korkeakoulujen vahva osaaminen ja erinomainen maine. Uudella yhteisöllä on jo tulevaisuuteen katsova, vahvuuksista ponnistava strategia sekä tutkimuksen ja koulutuksen strategiat, jotka ovat kaikki syntyneet laajapohjaisen valmistelun tuloksena, hän kehaisee. Muutenkin hän nostaa peukkunsa yhteistyölle. – Yhdessä olemme enemmän kuin osiemme summa ja rakennamme kansainvälisesti vaikuttavan ja vetovoimaisen korkeakouluyhteisön, hän toteaa. Rehtorin mukaan yhteistyö on lähtenyt käyntiin varsin mutkattomasti, ja synergiasta on hyötyä myös riviopiskelijalle. – Uutuutena on muun muassa yhteisen kirjaston perustaminen opiskelijoille. Kirjastossa on varsin kat-

tavat e-oppikirjat kaikkien opiskelijoiden saatavilla, rehtori huomauttaa. Myös yhteiset opetussuunitelmat ovat jo toiminnassa, kun ammattikorkeakoulututkintoon vaaditaan 240 opistopistettä, niistä voi olla 80 yhteisistä yliopiston järjestämistä opinnoista. Yritysyhteistyön merkityksen rehtori ei usko jatkossa olevaan ainakaan hupenemassa. Siinä suhteessa ollaan viime vuosina oltu jo ihan oikeilla raiteilla. – Sekä yhteistyön tunnettuus että uskottavuus ovat viime vuosina kasvaneet, josta mainiona osoituksena on viime vuoden aikana yrityksiltä ja yhteisöiltä koottu noin kahden miljoonan euron lahjoituspotti, Markku Lahtinen toteaa ja osoittaa kiitokset kaikille lahjoittajatahoille. – Jatkossakin toivomme lisää yhteisiä kehittämisprojekteja yritysten kanssa lähinnä tuotekehitysprojektien muodossa, kertoo vieraamme.

Nopeat:

Viimeiksi luettu kirja – Lauri Viidan runokokoelma Kesän kohokohta – Veneretki Kaukajärvellä Terveiset opintonsa nyt syksyllä aloittaville – Tervetuloa Suomen parhaaseen opiskelijakaupunkiin, Tampereen vireässä elinkeinoelämässä on tarjolla harjoittelupaikkoja ja hyvät mahdollisuudet myös jäädä opiskelujen jälkeen töihin Tampereelle. Kulkupeli – Toyotan lava-auto. Mitä urheilulajia seuraat – Jukolan viestiä. Teksti ja kuvat: KARI TOLONEN

TAMKiin voi hakea myös syksyllä, opiskelu alkaa tammikuussa

äin loman jälkeen, kun D-vitamiinivarasto on saatu tappiin, ja akut muutenkin ladattua, on kokolailla on oivallinen kohta miettiä, miten omaa osaamista voisi lähteä kehittämään ensi vuoden puolella. Se kun on tässä maailmanajassa tullut kokolailla kaikille selväksi, että oman osaamisen kehittäminen ja päivittäminen tuntuu olevan tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Tampereen ammattikorkeakoulu vastaa työelämän osaajatarpeeseen tammikuussa 2020 alkavilla tutkintokoulutuksilla. Paikkoja on haettavana eri osaamisaloilla, tekniikasta kulttuuriin ja terveydenhuollosta yrittäjyyteen. Syksyn yhteishaussa hakuun tulevat paikat tarjoavat montaa hyvää vaihtoehtoa tavoitteellisen opiskeluun, ja mikä hienointa, moni niistä on suoritettavissa myös työn ohessa, joka on etenkin opinnoista kiinnostuneiden yrittäjien kannalta erityisen tärkeää.

Pari tärppiä yrittäjille

Yrittäjiä kiinnostavia tutkintoja

TAMKissa voisivat olla esimerkiksi yrittäjille räätälöity täsmäohjelma, Yrittäjyyden ylempi tutkinto-ohjelma. Toinen kiinnostavalta kalskahtava mahdollisuus on upouusi Dataosaamisen ja tekoälyn ylempi tutkinto-ohjelma, joka tarjoaa alan uusinta tietoa – massadatan ja tekoälyn hyödyntäminen tulee alalle kuin alalle. Uudistettu terveyden edistämisen ylempi tutkinto-ohjelma sisältää kokonaisuuden, jossa pureudutaan geenitiedon ja niin sanotun big datan käyttöön terveyden edistämisen suunnittelussa. Muita haussa olevia ylempiä tutkinto-ohjelmia ovat hyvinvointiteknologian, musiikkipedagogiikan, talotekniikan ja yrittäjyyden opinnot. Ylemmät AMK-tutkinnot on tarkoitettu eri aloilla jo toimiville ammattilaisille vahvistamaan tai laajentamaan osaamista. Syksyn yhteishaussa TAMKissa on tarjolla kuusi ylempään AMK-tutkintoon johtavaa tutkinto-ohjelmaa.

taan biotuotetekniikan ja sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörin koulutuksiin, rakennusmestarin sekä sairaanhoitajan AMK-koulutuksiin. Työn ohessa suoritettavia monimuoto-opintoja on tarjolla tekniikan ja rakentamisen alalla konetekniikan ja sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörikoulutuksissa ja rakennusmestarin koulutuksessa. Sosiaali- ja terveysalan monimuotokoulutuksissa voi suorittaa sairaanhoitajan tai sosionomin tutkinnon. Syksyn yhteishaussa TAMKissa on tarjolla yhteensä 26 hakukohdetta ja useita satoja aloituspaikkoja. Korkeakoulujen yhteishakuaika on 4.–18.9.2019, opinnot alkavat tammikuussa 2020. Koulutuksiin haetaan osoitteessa opintopolku.fi.

Hakuaika päättyy syyskuun puolivälissä

Lisätietoa hakemisesta: hakijapalvelut.tamk@tuni.fi, p. 029 452 0444 (klo 12–14) l

Päiväopiskelijoita TAMKiin ote-

Tutustu TAMKin hakukohteisiin: tuni.fi > Tule opiskelemaan > TAMKin hakukohteet syksyllä 2019

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Työhyvinvointia petrataan Tampereel elokuvakerronnan opein Kuva: Paula Rossi

DRAMA-HANKKEEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖNÄ toimii ohjaaja/käsikirjoittaja Arto Koskinen. Kuva hänestä on otettu toukokuussa järjestetystä starttiaamusta. Se järjestettiin Mediapoliksessa. © Illume Oy. Kuva: Pini Hellstedt F.S.C

Poikkitieteellisyys, eli useamman tieteensaran välinen yhteistyö on monesti pop. Näin on myös keväällä Tampereella käynnistyneessä EU-rahoitteisessa projektissa, missä voimansa yhteen ovat iskeneet työhyvinvoinnin sekä elokuvakerronnan ja dramaturgianasiantuntijat. Kaksi vuotta kestävään DRAMA – dramaturgian keinot työhyvinvoinnin tukena-projektiin etsitään edelleen mukaan kiinnostuneita työyhteisöjä.

anketta toteuttavat Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen, musiikin ja median yksikön sekä Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunta. Pirkanmaan Yrittäjä -lehden kanssa aiheesta kävivät keskustelemassa Tampereen ammattikorkeakoulun elokuvan- ja tv:n koulutusohjelmassa projektipäällikkönä ohjaaja/käsikirjoittaja Arto Koskinen sekä käsikirjoituksen lehtori Teppo Nuutinen. Heidän lisäkseen hankkeessa toisena kantavana tekijänä on mukana kolme Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun työhyvinvointiasiantuntijaa.

Konflikti on aina myös mahdollisuus

Arto Koskinen toteaa heti kärkeen, että näiden kahden eri osa-alueen yhdistäminen ei ole ehkä se tyypillisin kombinaatio. – Normaaliarjessa ja siten myös työelämässä konfliktit ovat sellaisia asioita, joita yritetään välttää kaiken aikaa, kun taas näin draamatyöntekijälle ne ovat tarinankerronnassa aivan välttämättömiä. Voi jopa väittää, että jokaisesta konfliktista syntyy tarina, hän aloittaa. Tämä ei tosin tarkoita sitä, että työyhteisöihin oltaisiin nyt ehdoin tahdoin istuttamassa ristiriitatilanteita, pikemmin päinvastoin. – Yksi hankkeen perusajatuksista on viedä draamallista ajattelua ja konfliktien ymmärrystä työyhteisöihin. Konfliktista syntyy aina jokin tarina. On parempi jos konfliktista syntyvä tarina on itsellä hallussa, Koskinen tiivistää.

Fiktiosta mallia tosielämään

Teppo Nuutinen nyökkäilee hyväksyvästi projektipäällikön ajatuksille. Hänelläkin on takana jo vuosien kokemus, sillä hän laskeskelee elättäneensä itsensä tarinankerronnan opettamisella vuodesta 2001. – Olen opettanut fiktiivisen maailman dramaturgiaa, mutta sehän on hyvin pitkälti ihmiskäyttäytymistiedettä. Kun lähdetään luomaan fiktiivistä tarinaa, henkilöiden esikuvat ja mallit tulevat enemmän tai vähemmän suoraan omasta arkielämästä. Ja mitä paremmin ihminen pystyy havainnoimaan omaa maailmaansa, sitä paremmin hän oppii tuntemaan myös ihmisten käyttäytymistä, Nuutinen taustoittaa. Hänen mukaansa myös nyt meneillään olevassa hankkeessa on kyse pitkälti samasta asiasta. – Idea on lähteä kokeilemaan erilaisten yritysten ja organisaatioiden kanssa, miten fiktiivisiä tilanteita voidaan hyödyntää soveltamalla niitä keskustelujen kautta ja niissä esillä olevia valmiita, elokuvantekijöiden jo ratkaisemia malleja työelämän maailmaan ja omaan työyhteisöön, hän kertoo.

Nokian tarina kävi tutuksi

Arto Koskinen on päässyt omassa leipätyössään yhdistämään taidetta ja yrityselämää myös aikaisemminkin. Hän ohjasi nimittäin muutama vuosi sitten dokumentin Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina, missä käsiteltiin Suomen kautta aikojen arvokkaimman yrityksen kohtaloa. – Nokia oli hyvä esimerkki valta-

vasta työyhteisöstä, joka luonnollisesti piti sisällään useampiakin draaman kaaria. Tosiasia oli, että tiettyjä ristiriitoja ei oikein osattu käsitellä yrityksessä, ei ainakaan oikea-aikaisesti, hän vertaa. Hurjaa vauhtia 90-luvulta saakka kasvaneen yrityksen saagassa nousi hänen mukaansa selvästi esiin myös se, että siinä missä alkuvaiheen hieno tiimiyhteistyö, luovuus ja valtava määrä uusia innovaatioita päätyi liki hallitsemattomaan tolaan. – Jo aikaisemmin talossa olleet kokivat, että rekrytoinneissa tehtiin vääriä valintoja, palkkiojärjestelmiä pidettiin epätasapuolisina, ja kun sitten vielä ulkopuolelta tähän soppaan vedettiin musta hevonen, eli tässä tapauksessa iPhone, oli kasassa jo aika vyyhti ongelmia.

Taipumus tarinoihin on kirjattu geeneihin

Tarinankerronnan lähestymiskulma hyvinvointiin on sikäli osuva, että sekä hyvinvointi että tarinat on taidettu ohjelmoida osaksi ihmisyyden DNA-rihmastoa jo vuosisatoja sitten. Homo Sapiensilla kun on luonnollinen tarve paitsi koettaa parantaa omaa mukavuuttaan, myös jäsentää asioita juuri tarinoiden kautta. – Ihminen pyrkii jäsentämään asioita tarinankerronnallisessa muodossa. Aivot siis työllistävät koko ajan tarinallisessa muodossa asioita, Arto Koskinen kiteyttää. – Arkihan on sellaista, että kun me aamulla heräämme, me ensin jaamme monesti aamiaispöydässä unemme puolisolle, työmatkalla kuulemme biisin radiosta, mikä taas

ARTO KOSKINEN on paneutunut työyhteisöihin myös elokuvissaan. Vuonna 2017 ilmestynyt Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina kertoi Suomen historian menestyksekkäimmän yrityksen tarinan avaamalla sitä keksijöiden ja insinöörien näkökulmasta. Kuvassa heistä on Johannes Väänänen ja hänen kourassaan MyDevice.

synnyttää muistikuvia aiemmista elämänkokemuksista, ja työpaikalla on usein kesken moniakin prosesseja, jotka nekin ovat helposti miellettävissä tarinoiksi. Kotiin saavuttua monesti mietitään, mitä tehdään, olisiko televisiossa tai teatterissa hyviä tarinoita ja niin poispäin.

Päiväni murmelina toimi aloituskuvana

Ensimmäiset tapaamiset yritysten kanssa järjestettiin toukokuun 8. päivä Mediapoliksella, jossa istuttiin alas yhteensä noin 30 hengen porukalla tarkastelemaan elokuvan Päiväni murmelina päähenkilön kehitysprosessia. Kaikkiaan mukaan oli saatu väkeä kahdeksasta eri yrityksestä. Elokuvaa tuntemattomille kerrotaan vielä, että kyseessä on 90-luvulla ilmestynyt Bill Murrayn tähdittämä draamakomedia. Tiivistetysti kerrottuna elokuvan juoni kertoo työhönsä kyllästyneestä, itseriittoisesta ja työkavereitaan kohtaan moukkamaisesta meteorologista, joka ajautuu

elämään samaa päivää yhä uudelleen. Käytännössä meteorologi rupeaa päivää tarpeeksi monta kertaa toistettuaan tekemään pyyteettömästi asioita ihmisten eteen, mikä aukaisee patoja. – Päiväni murmelina on hyvä esimerkki, sillä siihen voi samaistua kuka tahansa. Me nostimme keskusteluissa esille juuri päähenkilön leipääntymisen työhönsä, johon tunnetilaan kuka tahansa oman työhistoriansa aikana on voinut törmätä, Nuutinen kertoo.

Elokuussa jatketaan

Heti elokuvan katsomien jälkeen käydyn keskustelun lisäksi asiantuntijat ehtivät vielä kevään puolella vierailla muutamassa yrityksistä, ja näitä reissuja on tarkoitus jatkaa nyt syksyllä. – Emme me tietoisesti etsi mitään konkreettisia ongelmia, vaan pikemminkin koetamme saada draaman avulla työntekijöitä ajattelemaan oman työyhteisönsä tarinoita ja keksimään niistä kenties joitain yhtymä-

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

la nyt myös Kuva: Paula Rossi

Yrittäjien SM-mitalit jaossa Tampere Maratonilla Elokuun viimeisenä päivänä juostavalla Tampere Maratonilla voit valita maratonin, puolimaratonin tai noin neljännesmatkan 10 km. Voit myös koota neljän hengen joukkueen ja osallistua maratonviestiin. Tapahtuman yhteydessä pääsevät myös lapset kirmaamaan: Ratinan Stadionilla juostaan minimaraton, jonka osallistumismaksut lahjoitetaan lyhentämättömänä hyväntekeväisyyteen.

Salaojat kuntoon kaikkina vuodenaikoina. Varaa maksuton tarkastuskäynti!

salaojakeskus.com

010 4114 900

Ilmoittautumisaikaa on vielä jäljellä

Tampere Maratonin yhteydessä ratkotaan myös yrittäjien SM-mitalien kohtalot – kolme parasta mies- ja naisjuoksijaa palkitaan sekä täyspitkällä että puolikkaalla matkalla. Vielä ehdit haastaa ystävän, tuttavan tai kollegan mukaan testaamaan päivän juoksukunnon. Ilmoittautumisaika päättyy 24.8. Maratonille ilmoittaudutaan järjestävän tahon nettisivuilla osoitteessa tampereenmaratonklubi.info. Varmistaaksesi paikkasi yrittäjäsarjassa syötä koodi YSM2019 ilmoittautumislomakkeella. Nettisivuille on myös koottu tuhti infopaketti osallistujille. l

kohtia näkemäämme. Tästä sitten koetamme lähteä räätälöimään yrityksille heidän työyhteisöjään parhaiten palvelevia toimitapoja ja esimerkiksi sitä, olisivatko jonkin tietyn elokuvan tai tv-sarjan teemat hyödyllisiä heidän kannaltaan, miehet kertovat. Työhyvinvoinnin asiantuntemusta edustavat Tampereen yliopistosta, Johtamisen ja talouden tiedekunnasta, Jaana-Piia Mäkirintala ja Riitta-Liisa Larjovuori työhyvinvoinnin tutkimusryhmästä sekä konfliktin tutkija Paula Rossi. Rossi on lisäksi Tampereen yliopiston puolelta projektipäällikkönä. TAMKista on lisäksi mukana terveys- ja sosiaalipalveluiden asiantuntija Mirva Kolonen sekä projektikoordinaattorina toimii Päivi Puutio.

Hyvä startti

Touhu on vasta aluillaan, mutta jo ensimmäisten tapaamisten myötä suunta tuntuu olevan ihan oikea. – Palautteita lukiessa nousi esille ainakin se, että useammissakin yritysyhteisöissä oli lähtenyt idulle ajattelutavan muutos, mihin juuri tähdätäänkin. Nyt puhutaan vasta ituvaiheesta, mutta itse uskon, että tässä on hyvät mahdollisuudet saada aikaan myös pitkäkantoisempia seurauksia, ohjaaja toteaa. Arto on samoilla linjoilla. – Toinen oleellinen asia on, että jokainen osallistuja toivottavasti nyt katsoo työkavereitaan ympärillä vähän eri tavalla. Siis niin, että miettii, miksi me kukin olemme omanlaisiamme ja miten tämän erilaisuuden ottaisi huomioon, hän kertoo.

Some ei ainakaan vähennä tarvetta

Tarinallisuuden merkitys ei ole draamaosaajien mielestään ainakaan vähenemässä.

– Sanoisin, että tässä somemaailmassa on entistä tärkeämpää olla tietoinen siitä, mistä ja miten tarinat syntyvät. Nythän ne leviävät entistä nopeammin ja usein hallitsemattomasti. Esimerkiksi konfliktien osalta niiden ymmärtäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on todella tärkeää, hän lisää. Hyviä esimerkkejä löytyy lähihistoriasta. – Tosiasia on, että mitä paremmin työyhteisö voi, sitä paremmin voi myös yritys, hän tuumaa. Teppo korostaa sitäkin, että tarinoissa on aina kyse arvoista. – Se on elinehto siihen, että työyhteisöt pystyisivät käymään näitä keskusteluja. Arvoja ajatellaan usein suhteissa asiakkaisiin, mutta myöskään työyhteisöä ei pitäisi unohtaa, hän kertoo.

Yrityksiä etsitään edelleen mukaan

Syksyn osalta seuraava pannullinen menee keittimeen jo huomenissa, sillä starttiaamu numero kaksi järjestetään päivä tämän lehden ilmestymisen jälkeen, eli 21. elokuuta. – Työpajoja on tulossa vielä lisää, miehet lupaavat. Kaikkiaan projekti jatkuu seuraavat pari vuotta, ja mukaan etsitään vielä yrityksiä. Toimialalla ei ole väliä mutta mukana oleva yritys pitäisi olla PK-kokoluokkaa. Myös yksinyrittäjät ovat tervetulleita. Koulutus on yritykselle ilmaista mikäli de minimis-tukea ei ole käytetty loppuun. Summa summarum, mukaan halutaan monenlaisia yrittäjiä ja yrityksiä. – Näen itse tärkeimpänä kriteerinä rohkean avarakatseisuuden, se riittää, Koskinen toteaa. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: PAULA ROSSI, PINI HELLSTEDT

VALKOHATTU.fi Verkkosivut • Palvelimet • Tietoturva

Minustako Yrittäjä? Muotia ja maalaismaisemaa

Kotiputiikki ORIHANNAS Hoivalantie 38, 35100 Orivesi

www.hannaseppala.fi

Ilmoitustilavaraukset ja tarjouspyynnöt helposti myös www.dorimedia.fi/ varaa-ilmoitustila

www.dorimedia.fi

– mAKsuttomAt InfotIlAIsuudet

Ajankohdat: ma 2.9 klo 16.30 ke 25.9 klo 13.00 ke 16.10 klo 16.30 ke 6.11 klo 13.00 ke 27.11 klo 16.30 ti 10.12 klo 13.00 Paikka: Pirkanmaan Yrittäjät ry, Kehräsaari, B–rappu, 2.krs Infossa käsiteltäviä aiheita ovat mm. • yrittäjyys, yritysidea, yritysmuodot • kevytyrittäjyys, sivutoiminen yrittäjyys • osuuskunta- muotoinen toiminta • liiketoimintasuunnitelman laatiminen • rahoitus-, kannattavuus- ja myyntilaskelmat • rahoituksen järjestäminen • verotus, starttiraha ja vakuutukset Ilmoittautumiset: www.ensimetri.fi

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

iso volvo ja täydellinen varustelu. huippueduilla käyttöautosta. N Y T 5 K P L E R Ä H U I P P U VA R U ST E LT U JA V O LV O V 9 0 D 3 AW D B U S I N E SS I N S C R I P T I O N / R - D E S I G N - M A L L E JA ESIM.

ETUSI YHTEENSÄ JOPA

4 9 2 € / K K * TA I 5 6 75 2 €

Nyt saat Käyttöautosta huippuvarustellun Volvo V90 Business Inscription- tai R-Design -mallin todelliseen erikoishintaan. Autot nopeaan toimitukseen.

9 900 € + EDULLINEN RAHOITUS

VA K I O VA R U ST E I N A M M .

VA R U ST E - E T U S I J O PA 4 9 0 0 E U R OA A L E N N U S 5 0 0 0 E U R OA R A H O I T U STA R J O U S : KO R KO 0 , 9 5 % * + K U LU T

AUTOMAAT TIVAIHTEISTO NUPUKKI/NAHKA (R-DESIGN) TAI NAHKAVERHOILU (INSCRIPTION) 19” ALUMIINIVANTEET VOLVO ON CALL -JÄRJESTELMÄ MUKAUTUVA VAKIONOPEUDENSÄÄDIN

SÄHKÖTOIMINEN KULJET TAJAN ISTUIN SÄHKÖTOIMINEN TAKALUUKKU AVAIMETON KÄYNNIST YSJA LUKITUSJÄRJESTELMÄ POLT TOAINETOIMINEN LÄMMITIN LÄMMITET TÄVÄ OHJAUSPYÖRÄ

Kampanjatarjoukset koskevat määräerää V90-malleja. Autoissa Business R-Design tai Inscription -varustelu. Esim. Volvo V90 D3 AWD R-Design aut: kokonaishinta 56 751,98 € sis. toimituskulut 600 €, alennus 5 000 €, varusteet ja metalliväri. EU-yhd. 5,8 l/100 km, CO2 175 g/km (uusi mittaustapa, WLTP). Kuvan auto lisävarustein. Korko 0,95 %, rahoitusesimerkki: kokonaishinta 56 751,98 €, käsiraha 5 000 €, sopimusaika 60 kk, kk-erä 491,28 €, perustamismaksu 219 €, luoton määrä 20 219 €, viimeinen suurempi erä 25 538,39 €. Kk-erä sis. korko 0,95 % ja käsittelykulu 12 €/kk. Luottokustannukset yht. 2 784,17 €, luotto ja luottokustannukset yht. 54 755,15 €, todellinen luottohinta 59 536,15 € ja todellinen vuosikorko 1,45 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen rahoitusturvalla. Palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 Helsinki. Rahoitustarjous koskee määräerää V90-malleja ja on voimassa 31.8.2019 asti.

Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

volvo v40 classic. täydellinen kokonaisuus. N Y T E R Ä H U I P P U VA R U ST E LT U JA V O LV O V 4 0 T 2 B U S I N E SS C L A SS I C AU T - M A L L E JA ESIM.

1 9 9 € / K K * TA I 2 9 6 6 5 €

Volvon Classic-malli on käsite. Se tarkoittaa täydellistä varustelua erittäin kilpailukykyiseen hintaan. Volvo V40 -malliston huipulla olevassa Classic-mallissa turboahdetun bensiini- tai dieselmoottorin lisäksi vakiona mm. Volvo On Call -järjestelmä, jota hallitset älypuhelinsovelluksella – esim. lukitset ja avaat ovet tai lähetät määränpään navigaattoriin. VA K I O VA R U ST E I N A M M . AVAIMETON AJO ALUMIINIVANTEET 17” POLT TOAINETOIMINEN LÄMMITIN CIT Y SAFET Y -TURVAJÄRJESTELMÄ

AUTOMAAT TIVAIHTEISTO VOLVO ON CALL -JÄRJESTELMÄ NAHKA-KANGASVERHOILU DIGITAALINEN MIT TARISTO 8”

SA ATAVANA MYÖS KORKEAMMALL A MA AVARALL A OLEVA V40 CROSS COUNTRY CLASSIC.

Volvo V40 T2 Business Classic aut. alkaen: autoveroton hinta 23 950 €, autovero 5 114,31 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 29 664,31 €. EU-yhd. 6,9 l/100 km, CO2 156 g/km. (uusi mittaustapa, WLTP). Kuvan auto lisävarustein. Korko 1,90 %, rahoitusesimerkki: kokonaishinta 29 664,31 €, käsiraha 6 000 €, sopimusaika 60 kk, kuukausierä 199,01 €/kk, luoton määrä yht. 23 854,31 € (sis. perustamismaksun 190,00 €), viimeinen suurempi erä 14 470 €. Kuukausierä sisältää koron 1,90 %, perustamismaksun 190 € ja käsittelykulun 9 €/kk. Luottokustannukset yht. 2 556,14 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 26 220,45 €, todellinen luottohinta 32 220,45 € ja todellinen vuosikorko 2,70 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 Helsinki. Rahoitustarjous koskee määräerää V40-malleja ja on voimassa 31.8.2019 asti.

Volvo -myyjäsi Käyttöautossa:

Jere Blom, p. 040 7548 601 Harri Harju, p. 0500 739 302 Terho Julkunen, p. 044 5501 589

Ari Karjalainen, p. 0500 627 374 Stanislav Kostyuchenko, p. 044 5502 237 Mikko-Petteri Latosaari, p. 0500 733 847

Vesa Lehtiö, p. 050 5215 237 Juuso Lintukangas, p. 044 5501 529 Mikko Orpana, p. 040 7558 980

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

YLÖJÄRVEN YRIT TÄ JÄT Yrittäjä, varaa paikkasi!

Leena

DORIMEDIA OY

041 501 9902

Hallitustyöskente Yrittäjäyhdistyksessä kaikki on toisin

SÄÄSTÖPANKKI – YRITTÄJÄN TAHDON ASIALLA. Yrittäminen vaatii vahvaa tahtoa ja osaavan talouden kumppanin liiketoiminnan tueksi. Me tahdomme olla tukenasi pankkiasioissasi ja yrityksesi menestyksessä. Ole osa tyytyväisten asiakkaidemme joukkoa.

Asiantuntijamme yrityksesi apuna:

Ari Ansiomäki yritysrahoituspäällikkö p. 010 391 2039

Lea Korja konttorinjohtaja p. 010 391 2014

Kati Mölsä sijoituspäällikkö p. 010 391 2018

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@saastopankki.fi Puhelun hinta: 8,35 snt/puh. + 16,69 snt/min. (sis. alv 24 %)

Pirkanmaalla toimii 45 yrittäjäjärjestön paikallisyhdistystä, ja niiden hallituksissa yhteensä melkein 400 luottamushenkilöä. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti päätti selvittää, mikä järjestötoiminnassa vetää puoleensa ja mitä hallitustyöskentelystä saa vastineeksi. Vierailimme Ylöjärven Yrittäjien hallituksen syyskauden ensimmäisessä kokouksessa.

löjärven Yrittäjien puheenjohtajana yhden kauden, eli lähes kaksi vuotta, toiminut Anu Meuronen oli kokouksen aikaan reissussa, mutta varapuheenjohtajat Lissun Juhlapalvelun Liisa Päivärinta ja BlomIT Ky:n Jarmo Blom olivat luvanneet paikata puheenjohtajaa ja vetää kokouksen. Neuvottelutilan sijaan kokousta istuttiin viihtyisästi ja maittavien tarjoilujen kera Bistro & Café Miss Adassa. Asialistalla oli tällä kertaa Vuoden Yrittäjä -juhlan järjestelyt sekä juhlassa palkittavien yrittäjien valinta.

Yhteisen hyvän eteen

Säästöpankki Sinetti | Mikkolantie 11, Ylöjärvi (Terveyskeskusta vastapäätä) 010 391 2000 | www.saastopankki.fi/sinetti

➤ Auraus ja hiekoitus ➤ Vaihtolavat ➤ Maanrakennustyöt

0400 746 745

www.pkhpalvelut.fi

TÄYDEN PALVELUN TIETOTEKNIIKKATALO

oite

Uusi os

•

Mestarintie 1 • Palveluaika klo 9–17 • www.nettis.fi

Ylöjärveläisten yrittäjäyhdistysten, Ylöjärven, Kurun ja Viljakkalan Yrittäjien, yhteinen vuosittainen yrittäjäjuhla on iso ponnistus luottamusväelle. Tänä vuonna juhlaa vietetään 5.10. Kauppakeskus Eloon pystytettävässä juhlatilassa. Juhlajärjestelyiden etenemisestä raportoi Nettis Oy:n Jaakim Heinola, jonka muistiinpanoista löytyi kattava selonteko kutsukorttien, tarjoiluiden ja ohjelmapuolen yksityiskohdista. Heinola on aikaisemmin toiminut Kankaanpään Yrittäjissä, ja Ylöjärvelle muuton jälkeen siirtyminen paikalliseen yhdistykseen tuntui itsestään selvältä. – Minulle on henkilökohtaisesti tärkeää olla mukana teke-

mässä asioita muiden hyödyksi. Se, että kaupungin yrittäjäyhteisössä on hyvä yhdessä tekemisen meininki ja vireää toimintaa, sataa tavalla tai toisella meidän kaikkien yrittäjien laariin. Lisäksi yrittäjäyhdistyksellä ainakin Ylöjärvellä on erinomaiset suhteet kaupungin suuntaan, ja yhdessä lisäämme Ylöjärven elinvoimaa, Heinola uskoo.

Verkostoituminen on luottamuksen rakentamista

Yrittäjäjärjestön jäsenyyttä markkinoidaan aina verkostoitumismahdol-

lisuuksilla. Yrittäjäyhdistyksen luottamushenkilöt ovat jäsenyyden asiantuntijoita ja parhaita puolestapuhujia – mitä verkostoitumisella heidän mielestään voi saavuttaa? – Verkostoitumista ei ainakaan kannata nähdä vain oman myyntinsä edistämisenä, sillä silloin tulokset ovat laihat. Eurojen sijaan näen paljon arvokkaampana ne uudet kontaktit ja tuttavuussuhteet, joita olen onnistunut omalla kohdallani rakentamaan. Kaikilla meillä on omat osaamisalueemme, ja on hienoa, että puhelimesta löytyy nyt lukuisia puhelinnumeroita, joihin voin ki-

Aktiivinen JOKONY-toiminta madaltaa kynnystä tulla mukaan Ylöjärvellä paikallisyhdistyksen rinnalla järjestetään myös aktiivista JOKONY- eli nuorten yrittäjien toimintaa. Heti alkuun toiminnan taustahenkilöt Liisa Päivärinta ja Mikael Hongisto oikovat mahdollisia ennakkokäsityksiä toiminnan kohderyhmästä. – Meillä ei todellakaan kysellä henkilöpapereita iän varmistamiseksi, emmekä edes ajattele, että toiminnassa pitäisi olla mitään ikärajaa. Meillä on ovet aina avoinna kaikille, jotka kokevat järjestämämme tapahtumat omakseen, he sanovat.

Toiminta alkoi huonoista kokemuksista yrittäjäjärjestön tapahtumasta

Ylöjärven Jokony-toiminnalla on mielenkiintoinen tausta, ja siitä kertoo omakohtaisesti idean alkuperäinen lähde Mikael Hongisto. – Kaikki lähti oikeastaan liikkeelle siitä, kun itselleni jäi vähän huono maku ensimmäisestä paikallisyhdistyksen tapahtumasta, johon osallistuin. En tuntenut ketään, enkä kokenut ilmapiiriä mitenkään vastaanottavaiseksi. Sen sijaan, että olisin irtisanonut jäsenyyden heti alkuunsa, aloin miettiä, millaisella muutoksella ensimmäisiä kertoja tapahtumiin osallistuvat jäsenemme saisivat mah-

dollisimman hyvän kokemuksen ja tulisivat toistekin. Hakeuduin Ylöjärven Yrittäjien hallitukseen, nappasin Lissun kaverikseni ja aloimme yhdessä pyörittää tätä matalan kynnyksen toimintaa vuoden 2015 lopulla, Hongisto muistelee.

Pääpaino rennolla yhdessäololla

Vuosittain JOKONY-hengessä järjestetään 4–5 tapahtumaa. Ajoittain tapahtumissa on niin sanottua asiaakin, mutta yleensä pyritään viihteellisempään menoon. – Pyrimme tottakai järjestämään sellaista toimintaa, jota jäsenemme toivovat. Saunaillat ja muut

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

lykö byrokratiaa?

YLÖJÄRVEN YRIT TÄ JÄT Yrittäjä, varaa paikkasi!

Leena

DORIMEDIA OY

041 501 9902

Kuva: Marianne Valta

YLÖJÄRVEN YRITTÄJIEN aktiiveille luottamustehtävä yrittäjäyhdistyksessä on tuonut uusia ystäviä, onnistumisen kokemuksia, vastapainoa työlle ja samanhenkisiä sosiaalisia kontakteja sekä toki useimmille myös hyötyä omalle liiketoiminnalle. Kokoukseen ja valokuvaan ehtivät tällä kertaa vasemmalta oikealle Liisa Päivärinta, Jaakim Heinola, Tarja Nieminen, Jarmo Blom, Jaana Järvinen, Katariina Sorvanto, Mikael Hongisto, Sari Silvola ja Pasi Elo.

39,5 m2 – 67,5 m2 kuin juhlaankin, Silvola muistuttaa.

Uudet luottamushenkilöt valitaan syyskokouksessa

lauttaa, kun joku asia joko työhön tai vapaa-ajan puuhasteluihin liittyen mietityttää, Mikael Hongisto Korttitiimistä sanoo. Jaakim Heinola näkee verkostoitumisen ennen kaikkea luottamuksen rakentamisena ja muut hallituslaiset ovat vankasti samaa mieltä: – Käymällä yrittäjäjärjestön tapahtumissa, olemalla aktiivinen ja jakamalla pyyteettömästi omaa osaamistaan muiden hyödyksi, tulee samalla rakentaneeksi luottamusta – sitä tärkeää pohjaa asiakassuhteelle ja yhteistyökumppanikuvoille.

Luontainen yhteisö yksinyrittäjälle

Hiljattain ylöjärveläistynyt Ylöjärven Fysiota pyörittävä Sari Silvola ajatteli, että yrittäjäjärjestön kautta löytyisi mukavasti uusia kontakteja uudella paikkakunnalla. Niinpä hänkin viime syksynä löysi itsensä Ylöjärven Yrittäjien hallituksesta. – Ja olin oikeassa, kyllä kotiutumista on valtavasti edesauttanut se, että olen löytänyt samanhenkistä seuraa. Etenkin pien- ja yksinyrittäjille yrittäjäjärjestö ja muut yrittäjät voivat tarjota valtavan määrän tukea ja sosiaalisia kontakteja niin arkeen

Vaikka vuosi on vasta keikahtanut toiselle puoliskolle, aletaan yrittäjäyhdistyksissä jo valmistautua syyskokoukseen, jossa perinteisesti valitaan uudet luottamushenkilöt seuraavalle kaudelle. Ylöjärvellä halukkaita näihin pesteihin on löytynyt vaihtelevasti – välillä riittävän henkilömäärän löytyminen on ollut työlästä, välillä ehdokkaista on äänestetty. – Hallituksessa vastuualueita jaetaan kunkin kiinnostuksen mukaan. Joku voi haluta hyödyntää ammattitaitoaan myös järjestöpuolelle, toinen taas mielellään tekee jotain aivan muuta kuin työssään. On ymmärrettävää, että luottamustehtävät voivat vaikuttaa pelkältä kokoustamiselta ja paperin pyörittämiseltä. Tosiasia kuitenkin on, että vastineeksi käyttämästään vapaa-ajasta saa moninkertaisesti takaisin: yhdessä hyvien tyyppien kanssa vietettyä aikaa, uusia kokemuksia ja onnistumisen tunteita. Suosittelen kokeilemaan, Blom kannustaa. Ja kuin vakuudeksi nykyiset hallituksen jäsenet pysyttelevät vaitonaisina, kun epävirallisesti tiedustellaan, onko joku halukas luopumaan hallituspaikastaan. l

Varaa oma tilasi uudesta hallista! Hiekkatie, Ylöjärvi

Yli

65 vuotta

Teksti: MARIANNE VALTA

Kuva: Ylöjärven Yrittäjät

illanvietot ovat suosittuja, samoin vuosittaisen yrittäjägaalan etkot. Viime aikoina olemme lyöneet hynttyitä yhteen myös Nokian Nynnyjen kanssa, mikä on laajentanut verkostoja entisestään, Päivärinta kertoo.

Nuori voi olla monella tavalla

JOKONY (joukko nuoria ylöjärveläisiä yrittäjiä) järjestää vapaamuotoisia ja rentoja tapahtumia, joihin on helppo tulla ensikertalaisenkin. Kuvassa vietetään kesäistä minigolf- ja saunailtaa Ylöjärven Pienoisgolfissa 10.8.2019.

Selkeyden vuoksi kerrotaan vielä, miksi JOKONY on nuorten yrittäjien toimintaa, vaikka ikärajaa ei ole eikä tule. – Yrittäjä voi olla nuori monella tavalla – moni perustaa yrityksen jäätyään esimerkiksi eläkkeelle ja on silloin yrittäjänä nuori. Ja henkinen nuoruushan ei ikää katso! Pääasia, että haluaa tulla mukaan mahtavaan porukkaamme ja sitä kautta näkee, mitä kaikkea yrittäjäjärjestöön kuuluminen voi tuoda mukanaan. l

Varaosat maansiirtokoneisiin ja traktoreihin 050 543 2363 • pentti.jylha@mvparts.fi • www.mvparts.fi

Tmi Pasi Pajunen Puh. 0400 838 407 PL 54, 33471 Ylöjärvi tmi.pasi.pajunen@saunalahti.fi

–Teollisuuden työkäsineet–

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Kun Ylöjärvi oman hotellin sai Pariskunnan paidatkin kertovat yrityksestä; Anne ja Jani Irrin paidoissa on heidän Omahotelli-brändinsä logo. Kyseinen hotelli löytyy Ylöjärveltä ja on edelleen varsin tuore tulokas majoitusmarkkinoilla. Irrin perhefirmalla on ikää alle vuosi. Ja hienostipa tuntuu toiminta lähteneen liikkeelle.

ajoitusyrittäjäksi ryhtyminen ehti kypsyä pitkään ja hartaasti. Jani muistaa kuulleensa eräältä samaan autoon eksyneeltä vanhan liiton mieheltä jo parikymppisenä vinkin alasta. – Hän totesi minulle, että jos poika hyvän homman haluat, niin rupea myymään ihmisille unta. Se jäi mieleen jo tuolloin, kertoo parikymmentä vuotta myöhemmin tuumasta toimeen ryhtynyt Jani.

Parinkymmenen vuoden kypsymisaika

Jani ei noudattanut ohjetta heti, vaan hyppäsi neljännesvuosisadaksi aivan toisiin ympyröihin. Louhinta-alan kautta reissuhommat kävivät hyvin tutuiksi vuosien saatossa, joten kokemusta majoituksesta siltä tiskin toiselta puolelta oli plakkarissa runsaasti. – Siitä oli iso apu tätä perustaessa, että tiesin, mitä majoittuja tarvitsee, hän kertoo. Janin mukaan lista keskeisistä asioista, joita työn vuoksi yöpyjä majaltaan kaipaa, on melko simppeli. – Vessa, suihku, Moccamaster, mikro, sopivasti laseja ja lautasia sekä sen kokoinen jääkaappi, että siihen mahtuvat omat eväät, hän listaa kiertäessämme majoitustiloissa ja osoittaa samalla, että kyseinen listaus on tullut heidän tapauksessaan lunastettua. Annellakaan ei ollut aiemmassa työelämässä mitään suoranaista hotelliyrittäjäkokemusta, mutta hänen osaltaan starttia helpotti se, että hän on tehnyt asuntosijoittamista aktiivisesti jo viimeiset 15 vuotta. Vuokraemännän rooli on siis ehtinyt käydä tutuksi. – Ja on minulla ollut myös pari vuokramökkiä Himoksella jo tovin, mikä on antanut kokemusta hieman samankaltaisesta toiminnasta, Anne kertoo.

viikon, parin mittaisiin jaksoihin. Asiakasjoukko jakautuu kahteen eri segmenttiin, sillä arkipäivisin maanantaista perjantaihin majoittujat ovat lähes sataprosenttisia työn vuoksi yöpyviä, viikonloppuisin taas päänsä tyynyyn painavat vapaa-ajan matkustajat. – Koiranäyttelyjen osallistujat ja tuomarit, erilaisten futis- ja tanssitapahtumien takia tänne saapuneet perheenjäsenet ja niin edelleen. Sellaista varsinaista bileporukkaa meillä ei oikein ole käynyt, Anne selkeyttää. Työmatkaajat ovat paremmin tiedossa, sillä he varaavat majoituksen usein puhelimitse, ja lasku lähetetään sitten suoraan firmaan. Vapaa-ajan majoittuja puolestaan suosii varauksissaan Booking-palvelua. Annen mukaan jopa 90 prosenttia varauksista tulee tänä päivänä sitä kautta.

Hotellipaikat ovat kortilla

Sijaintipaikka Oma Hotellille löytyi Ylöjärven Soppeenmäestä, mutta se ei ollut suinkaan ainoa kohde, jota pariskunta kävi zoomailemassa. Tampereen naapurikuntien lisäksi myös Tampereella oltiin jo varsin pitkällä yhden kohteen kanssa. Orastava paikka toiminnalle löydettiin nimittäin jo Epilänkadulta, josta kaksikko ostamassa kokonaista kerrostaloa, jossa sijainneet neljä isompaa osaketta oli tarkoitus muokata 16 hotellihuoneeksi. Hanke kuitenkin kariutui lopulta parkkipaikkakysymyksiin. Pysäköintitilaa ei yksinkertaisesti löytynyt tarpeeksi, mikä taas on pääosin reissutyöläisiä majoittavalle yritykselle elinehto. Ylöjärvellä se puoli on kunnossa, sillä Oma Hotelli sijaitsee aivan sinne nousseen kauppakeskuksen naapurissa. Sen myötä autopaikkoja piisaa runsaasti, elettiinpä sitten mitä tahansa vuodenaikaa.

Kaksi kohderyhmää

Yrityspalveluiden Pariskunnan mukaan Ylöjärven toiminnalle isoja ruusuja Oma Hotelli tarjoaa lyhytaikaista majoitusta aina yhdestä vuorokaudesta

Toinen sopivaa paikkaa metsästäessä esiin tullut ongelma oli se, että ho-

Osinkotie 4, 33470 Ylöjärvi www.lissunjuhlapalvelu.com lissunjuhlat@lissunjuhlapalvelu.com

Elovainiontie 1, 33470 Ylöjärvi • 03 344 0207 • 044 344 0237

– Hän oli aivan ihana ja erittäin aktiivinen ja innokas. Sanoinkin avajaisissa, että hän on tämän meidän hotellimme kummitäti, Anne kehuu.

Pian saadaan käyttöön myös ykköskerros

Aivan lopullisessa kunnossaan hotelli ei vielä ole, sillä käytössä on nyt kokonaisuudessaan vasta kiinteistön

Leena 041 501 9902

Ilmanvaihtotyöt A. Saarinen Oy 0400 623 319, ari.saarinen@iv-tyot.fi Tulotie 15, 33470 Ylöjärvi

www.iv-tyot.fi

Ylöjärven Kaivupalvelu Oy Meillä rakennetaan maata! www.kaivupalvelu.fi

Tili- ja Isännöintipalvelu

PALVELEVAA AUTOHUOLTOA

EPILÄN JP-HUOLTO | EPILÄN M&M HUOLTO AY

Jos poika hyvän homman haluat, niin rupea myymään ihmisille unta.

DORIMEDIA OY

Lissun Juhlapalvelu

Meiltä mm. • Vuosi- ja määräaikaishuollot • Rengastyöt, rengasmyynti ja kausisäilytys • Ilmastointihuolto • Bosch-vikadiagnostiikka • Katsastushuollot ja -käynnit • DSG-vaihteistoöljyn vaihdot • Polttimoiden ja pyyhkimen sulkien vaihdot ilman ajanvarausta • Voimme myös hakea ja palauttaa auton tarvittaessa

tellille kaavoitettuja tontteja ei tunnu Pirkanmaalta löytyvän kovinkaan herkästi. Niitä käytiinkin tiedustelemassa useammassakin Tampereen naapurikunnassa. Tosissaan pyörät lähtivät pyörimään, kun yrittäjät päätyivät Ylöjärven Yrityspalveluiden juttusille. Eritoten kiitokset omasta panoksestaan siellä saa asiakkuuspäällikkö Tanja Vuori.

Yrittäjä, varaa paikkasi!

YLÖJÄRVEN YRIT TÄ JÄT

050 540 6447

IRRIN PARISKUNNAN hotelliyrittäjäura alkoi viime vuonna, ja hyvinhän se on lähtenyt liikkeelle. Itse asiassa aikanaan lainanhakijoille esitetyt tavoiteluvut ovat ylittyneet hyvinkin kirkkaasti. Jatkossa haaveena olisi laajentaa Oma Hotelli –konseptia myös muualle Pirkanmaalla.

TERVETULOA PALVELTAVAKSI!

Terv. Mika ja Marika Av: ma–to n. 8–16, pe n. 8–14 tai sopim. mukaan

Liisa Leinonen Moisiontie 3 YLÖJÄRVI 044 502 5770

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

OMA HOTELLI sijaitsee Ylöjärven mittakaavassa aivan keskustassa, joskaan kaupungista sen varsinaisen ydinkeskustan määritteleminen tuntuukin olevan vähän hankalaa. Nyt kuitenkin puhutaan Soppeenmäen ja Vaasantien väliin jäävästä alueesta, josta löytyy niin Lidl kuin K-Marketkin. Se, että toiminta päätettiin pistää pystyyn juuri Ylöjärvelle, on vähän sattumaakin. Hotellille sopivia paikkoja ehdittiin tutkailla muualtakin.

yläkerta. Alakertaan entinen kiinteistönomistaja oli ehtinyt tehdä jo aiemmin vuokrasopimuksen, joka päättyi vasta vappuna. Kun alakerta saadaan valmiiksi, majoituskapasiteetti lisääntyy entisestään, sillä yläkerran 10 huoneen lisäksi alakertaan saadaan nyt sieltä löytyvän esteettömän perhehuoneen lisäksi vielä viisi uutta huonetta sekä saunatilat. – Tämä hanke on nyt kunnassa kommentoitavana, ja työn makuun pääsemme toivottavasti jo syksyllä, yrittäjät kertovat. Alun perin kiinteistö on rakennettu työvoimatoimiston konttoritilaksi, joten oletettavasti jonkin verran sitä on pitänyt remontoida.

Komeita lukuja

Ovensa hotelli avasi Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta, joten takana on nyt noin 10 kuukauden kokemus. Miten toiminta on vastannut sille asetettuja odotuksia? – Asiakasmäärissä olemme ylittäneet asettamamme odotukset kirkkaasti. Laskimme käyttöasteeksi ensimmäiselle vuodelle 30 prosenttia, kun teimme laskelmia pankkia ja Finnveraa varten, ja toisella vuodella olimme ajatelleet pääsevämme 70 prosenttiin. Tosiasiassa jo ensimmäisen puolen vuoden aikana käyttöas-

te on ollut noin 90 prosenttia, Anne iloitsee. – Ainoastaan tammi- ja helmikuu ovat olleet vähän hiljaisempaa aikaa, mutta niinhän ne ovat kaikkialla muuallakin, Jani täydentää.

Entiset suhteet käyttöön

Yksi syy hyvään lopputulokseen on ollut se, että sekä reissutöissä marinoitu Jani että maanrakennusalalla taloushallinnon tehtäviä vuosia tehnyt Anne ovat käyttäneet olemassa olevia suhteitaan hyödyksi ja tiedottaneet uudesta majoitusmahdollisuudesta myös omille aiemmasta elämästä tutuille sidosryhmilleen. – Kyllä se siinä näkyy, että meillä on matkatyöläisistä sekä louhintaettä maanrakennuspuoli erittäin hyvin edustettuna, kaksikko hymyilee. Meillä yöpyvät asiakkaat ovat suurelta osin sitä porukkaa, jonka kanssa olemme toimineet aiemmat työelämämme. Me siis tiedämme, mitä he tarvitsevat, Anne kertoo. Myös Booking-palvelun näkyvyys on ollut vahvaa, ja muutenkin palveluun on oltu hyvin tyytyväisiä. – Ja varmaan nyt kun tässä on jo ehditty tämän verran touhuta, myös puskaradion merkitys alkaa nostaa päätään, Jani jatkaa. Myös asiakkailta saatu palaute on ollut hyvää. Ku-

HUONEET OVAT valoisia ja hyvin varusteltuja. Perhehuoneesta löytyy myös lasten kerrossänky. Se on sen verran pitkä, että se on kuulemma ollut myös aikuisten suosiossa.

vaavaa on, että esimerkiksi Kangasalle tai Lempäälään työmaalle tulleet asiakkaat ovat varta vasten halunneet majoittua juuri Irrien hotelliin. Yksi erotustekijä on, että yrittäjät ovat valmistaneet asukkailleen myös valmiit ja kattavat aamupalat, jotka toimitetaan suoraan jääkaappeihin. – Siitä on tullut paljon kiitosta, Anni myöntää.

Tuskin tämä yhteen jää

Oma Hotelli on kaksikon yhteinen yritys, mutta Jani on jatkanut edelleen myös niissä aiemmin mainituissa louhintahommissa. Tosin sillä erotuksella, että nyt reissutöiden sijaan hän on itse tehnyt töitä lähempänä. – Se on edelleen päätyöni, hän toteaa. Anne lisää, että pyörä- tai kaivinkoneen kopissa Janilla tuntuu olevan aikaa myös suunnitella uutta. Sitä kaksikko pitääkin nyt jo selvänä, että rinnalle on tulossa myös toinen hotelli. Itse asiassa yrityksen kotisivujen osoitekin on omahotellit.fi eli siis monikkomuoto. Yrittäjät tosin vakuuttavat, että syy siihen oli se, että yksikkömuodossa sama nettiosoite oli jo varattu. Tai sitten sattuma tiesi paremmin. l

YLÖJÄRVEN YRIT TÄ JÄT

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

YKSI YLÖJÄRVELÄISHOTELLIN erikoisuuksista on joka huoneeseen aamuksi toimitettava aamupalavalikoima. Esille laitettuna se vaikuttaa hyvinkin kattavalta. – Tästä olemme saaneet paljon hyvää palautetta, Irrit myöntävät. Asiakkaiden tyytyväisyyden puolesta puhuu myös Booking-sivuston arvostelu, jossa kiitosta saavat erityisesti hotellin siisteys ja palvelu. Pitkälti hotelli hoituu pariskunnan omin voimin, mutta perjantaisin heillä käy yksi ulkopuolinen työntekijä siistimässä paikat.

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

Leena 041 501 9902 K ALUSTOPUUSEPPÄ

Sarjassaan lyömätön Suomalainen kotelotehdas

Tulotie 1 • 33470 Ylöjärvi puh. (03) 235 5500 boxia@boxia.fi

www.boxia.fi

Maanrakennusta ammattitaidolla

OMAKOTITALOJEN POHJATYÖT!

0500 511 499 www.arskajapoika.fi

Tinatie 7, 33470 Ylöjärvi

Puh. (03) 348 1497

www.pkoivisto.com

Heikki Männistö: Rakennustyö 0400 582 653 H. Männistö Oy Uudis- ja korjausrakentamista jo yli 20v kokemuksella!

www.rakennusmannisto.fi

info@rakennusmannisto.fi

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Asiakkaiden toive toteutui –

Hoivapalveluyritys perusti seniorikodin Ylöjärvellä päämajaansa pitävä Hoivapalvelu Valkokulta laajensi viime vuoden päätteessä toimintaansa uudelle saralle, kun se avasi Ylöjärven Soppeenmäkeen Seniorikoti Valkokullan. Tuettua ja tehostettua palveluasumista sekä ikäihmisille että muistisairaille tarjoavan seniorikodin pystyyn pistämiseen idea tuli oikeastaan asiakkailta.

oimitusjohtaja Riikka Salakari kertoo, että vanhusten ja muistisairaiden kotihoidon tuottajana yritys on kunnostautunut jo huomattavasti ennen seniorikodin avaamista, sillä toiminta kotihoivan parissa aloitettiin vuonna 2014. – Kotihoidon palveluita on tarjottu laajalla skaalalla ruoanlaiton, kylvetysten, ostoksilla käymisen, haavahoitojen ja lääkejakojen lisäksi oikeastaan aina siihen, mitä tahansa asiakkaat ovat halunneet, Salakari kertoo. Asiakkaiden kotona tapahtuvan hoivan lisäksi toinen yrityksen tukijaloista on ollut päivätoiminta, jota varten yritys on vuokrannut tilan Ylöjärven Mikkolantieltä. – Siellä ideana on ollut tarjota kotona asuville vanhuksille heidän usein kaipaamaansa yhteisöllisyyttä, tukea, lämmintä ruokaa, seuraa ja hoivaa kuuden tunnin ajan päivässä, Salakari taustoittaa.

Optimaalinen sijainti

Viime marraskuussa avautunut seniorikoti ei sijaitse kaukana Mikkolantien toimipisteeltä. Matkaa kertyy tuskin edes puolta kilometriä. Muualtakin ehdittiin hakea sopivia tiloja, mutta nykyinen neljän rivitalon kokonaisuus kolahti kerrasta. 1970-luvulla tehty kiinteistö oli toiminut pitkään kehitysvammaisten palveluasuntolana. – Kyseisen toiminnan löytäessä itselleen uudet tilat aivan tuosta naapurista, ilmoitimme olevamme erittäin kiinnostuneita näistä tiloista ja päädyimmekin nopeasti ratkaisuun, jossa omistajayritykset remontoivat nämä tilat meidän käyttötarpeitamme varten, toimitusjohtaja kertoo. Se edesauttoi muuttoa, että esimerkiksi asuinrakennukset olivat jo valmiiksi esteettömät.

– Pihassa laajensimme kulkuväyliä niin, että tässä on nyt helpompi kulkea rollaattorilla, toimitusjohtaja esittelee. Myös sijainti oli kokolailla optimaalinen, sillä vaikka palvelut ja Ylöjärven keskusta ovat hyvin lähellä, on pihapiiri huomattavan luonnonläheinen ja mukavan rauhallinen.

Vaikka me teemmekin kaiken ihmisläheisesti ja kiireettömästi, niin kaiken tämän takana on hyvinkin täsmällinen johtamisjärjestelmä. Asuinpaikka tarpeen mukaan

Kaikkiaan Seniorikodin pihapiiri koostuu siis neljästä erillisestä rivitalosta. Asuntoja on kaikkiaan 20, ja jokaisesta löytyy oma minikeittiö, sisäänkäynti sekä yksityinen piha-alue. – Jokaisessa neljässä talossa puolestaan on vielä yhteiskäytössä olevat olohuone ja ruokailutilat, niin ja jokaisessa on myös piano, Salakari esittelee kiertäessämme taloja ja tiloja. Hänen mukaansa paikoista kuusi on varattu ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville asiakkaille, mikä tarkoittaa, että kyseisessä tilassa on henkilökunta läsnä 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa. Nämä paikat sijaitsevat C-talossa. – Tässä yksikössä yksi huoneista on varattu lyhytaikaispaikaksi, johon

vo tulla esimerkiksi kotona muuten asuva henkilö omaishoitajan loma-ajaksi tai sitten vaikkapa viikon intervallihoitoon, hän kertoo. 14 muuta asuntoa ovat palveluasumistasoisia. – Siellä asuvat eivät tarvitse ympärivuorokautista hoivaa, mutta sielläkin käydään joka päivä. Heitäkin varten on pihapiirissä aina paikalla hoitaja, toimitusjohtaja kertoo ja huomauttaa, että jokaisen asiakkaan palvelupaketti räätälöidään hänen oman tarpeensa mukaan.

Hyvä tiimi

Koska kimmoke koko senioritalon perustamiseen saatiin aikanaan asiakkailta ja omaisilta, antaa se jo itsessään vahvan viittauksen siihen, että jossakin yritys on onnistunut poikkeuksellisen hyvin. Sen puolesta puhuu sekin, että Ylöjärven kaupungin järjestämässä asiakastyytyväisyyskyselyssä Valkokulta sai asteikolla 1–5 arvosanan 4,6. Yrittäjä toteaa, että hoidon korkea laatu on suoraan verrannollinen heidän hoivaosaajiensa ammattitaitoon. Yrityksen palkkalistoilla on tällä hetkellä 12 henkilöä, joista kaikki hoivatyötä tekevät ovat koulutukseltaan joko lähi- tai sairaanhoitajia. Omalle tiimilleen toimitusjohtaja antaa ison kiitoksen. – Hoitajilla on iso vastuu, ja esimerkiksi tilannetajun pitää olla hyvä. Siinäkin suhteessa meillä on kasassa erinomainen porukka, hän kehuu.

HOIVAPALVELU VALKOKULLAN toimitusjohtaja Riikka Salakari yrityksen viime marraskuussa avautuneen seniorikodin pihapiirissä. Sijainti ilahdutti heti, sillä kyseessä on erittäin luonnonläheinen ja rauhallinen miljöö, vaikka palveluihin ei olekaan pitkä matka. Seniorikodin lisäksi hoitopalveluyritykseltä onnistuvat kaikki avut kotiin siivouksesta sairaanhoitoon, ja tarjolla on myös päivätoimintaa. Yritykselle annetulla nimellä on useampikin peruste. – Valkokulta on astetta jalostetumpaa, mutta yhtälailla se kuvastaa sitä, että aika iso meidän asiakkaistamme on tänä päivänä pellavapäisiä ihmisiä.

Yritys taipuu, ei asiakas

Edellä mainitusta tilannetajusta ja asioiden priorisoinnista toimitusjohtaja antaa tosielämän esimerkin. – Eräällä kotiasiakkaallamme, jonka luona käytiin vain siivoamassa, tuli hoitajaa vastaan ambulanssi pihassa, ja perillä vaari oli yksin vai-

KODINOMAISUUS ON ollut avainasemassa myös yhteisiä tiloja sisutettaessa. Kaikenlainen laitosmaisuus loistaa poissaolollaan.

TÄLTÄ NÄYTTÄÄ esteetön sauna. Jokaisessa neljästä rakennuksesta on oma sauna.

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

KAIKKIAAN SENIORIKOTIIN kuuluu neljä rivitaloa sekä idyllinen pihapiiri. Kuvan kukkapenkin istutukseen toimitusjohtaja kertoo saaneensa apua eräältä heidän yli 90-vuotiaalta asukkaaltaan. Selvästi viherpeukalon vikaa tuntuu kyseisellä seniorilla olevan.

mon jouduttua sairaalaan. Silloin hoitaja jätti suosiolla siivoukset väliin ja ehdotti, että lähdetään kauppaan ja haetaan lettutaikina-ainekset ja jutellaan sen jälkeen. Se vei ihan varmasti asiakkaan ajatuksia muualle kuin kyseiseen, vaikeaan tilanteeseen, ja on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten tilanteessa pitää osata improvisoida. Ylipäätään Salakari korostaa perheyrityksen toiminnassa sitä näkökantaa, että asiakkaat eivät joudu taipumaan heidän organisaationsa edessä, vaan Valkokullan pitää olla tässä yhtälössä se notkeampi osapuoli. – Kaikille työntekijöillemme olemme aina perehdytyksestä lähtien korostaneet sitä, että meidän olemassaolomme syy on tukea asiakkaan omannäköistä arkea, hän kiteyttää.

Arvojen ohjaamaa toimintaa

Toinen seikka, jonka yrittäjä nostaa onnistumisia udeltaessa esiin, liittyy yrityksen arvoihin. Ne taas on kerätty kasaan ajan ja koko henkilöstön kanssa. Näissä keskusteluissa selkeästi päällimmäiseksi arvoksi nousi lähimmäisenrakkaus, joka ehkä harvemmin on ykkösenä yritysten arvokartoilla. – Mitä enemmän sitä sitten olemme pohtineet, se on meidän tapauksessamme aivan totta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että meillä kohdellaan kauniisti ja arvostavasti niin asiakkaita kuin työkavereita, asiakkaiden omaisia kuin muitakin sidosryhmiä. Tämä on mielestäni arvo, joka on helppo allekirjoittaa. Olemme saneet palautetta ja kehuja siitä, että meillä on tarjolla inhimillistä hoivaa ja hyvä, positiivinen ilmapiiri. Nekin ovat aika pitkälti kiinni tuon ykkösarvon toteutumisesta, hän jatkaa. Muutenkin Salakari korostaa yhteisöllisyyden merkitystä. – Meillä on hyvin vahva yhteisöllisyys myös asiakkaiden kanssa, ja työyhteisömme on erittäin lämminhenkinen. Paljon saamme palautetta myös siitä, että meillä ei ole turhan kiire, vaan olemme varanneet riittävästi aikaa. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että olemme tavallista pienempi yksikkö. Saman katon alla asuu maksimissaan kuusi henkilöä, hän kertoo. Joustavuus on avainasemassa myös kotipalvelun osalta. – Jos me vaikka kylvetysasiakkaan kanssa sovimme tunnin kylvystä ja saammekin sen tehdyksi 45 minuutissa, niin automaattisesti

alamme miettiä, mitä muuta voisimme tehdä, että pestäänkö vaikka ikkuna tai keitelläänkö kahvit valmiiksi. Ideana on se, että emme halua antaa asiakkaalle ikinä sellaista tunnetta, että meillä on kiire pois hänen luotaan, hän toteaa.

Vahvasti perheyritys

Vaikka pehmeät arvot onkin toiminnassa nostettu kärkeen, on toiminta hiottu myös teknisesti ja numeraalisesti mahdollisimman hyvään särmään. Yrityksessä on käytössä ISO 9001-sertifikaatti, joka on yrittäjän mukaan ollut ehdottomasti sen vaatiman vaivan arvoinen. – Vaikka me teemmekin kaiken ihmisläheisesti ja kiireettömästi, niin kaiken tämän takana on hyvinkin täsmällinen johtamisjärjestelmä. Kaikki toimintamme on kuvattu prosessikaavioihin, ja meidän tapaamme toimia toteutavat kaikki sijaisetkin alusta alkaen ja niin, että kaikki poikkeamat ja kehitysideat kirjataan ylös, Salakari kertoo. Tähän puoleen osaamista on löytynyt läheltä, sillä Valkokullan hallituksen puheenjohtajana toimiva toimitusjohtajan aviomies Petteri Salakari on työskennellyt vuosia samojen asioiden parissa. Muutenkin yritys on vahvasti perhefirma. Seniorikodin vastaavana sairaanhoitajana toimiva Satu Salakari on yrittäjäperheen miniä, ja lisäksi lähihoitajan ja toimistosihteerin hommia rinnakkain paiskiva Riina Septiawan on yrittäjien oma tytär.

Kiinnostusta riittää

Yrityksen hyvästä maineesta ollut hyötyä myös työnhaussa. Rekrytointiongelmia Valkokullalla ei ole ikinä vielä ollut, vaikka lähi- ja sairaanhoitajien työtilanne tällä hetkellä hyvä onkin. – Hyvin usein meihin otetaan yhteyttä puskaradion kautta ja sanotaan, että olisimme kiinnostuneita juuri teidän tavastanne toimia. Se toki lämmittää mieltä, vaikka tällä hetkellä valitettavasti emme olekaan pystyneet palkkaamaan kaikkia kiinnostuneita, toimitusjohtaja sanoo. Hän lisää, että vaikka toki kaikilla onkin omat vastuualueensa ja toimenkuvansa, esimerkiksi vessanpönttöä pesee yhtälailla toimitusjohtaja kuin talon tuorein tulokaskin. – Yhteen hiileen puhaltamisen henki on vahva, ja jotenkin ehkä tekisi mieli käyttää siitä näin yrittäjälehdessä jopa termiä sisäinen yrittäjyys. Siis niin, että kun joku

tarvitsee apua, niin hän kyllä saa apua, hän kertoo. Myös asiakasrintamalla näyttää varsin mallikkaalla. Tällä hetkellä kaikista asiakaspaikoista on vapaana vain yksi kaksio. Se on toimitusjohtajan mukaan tarkoitettu erityisesti pariskunnille. Vastaavia asuntoja on seniorikodissa yhteensä kolme. – Ideana on, että pariskunnat voivat muuttaa niihin yhdessä ja vaikka niin, että vain toisella heistä on tarvetta palveluasumiselle, Salakari jatkaa. Hänen mukaansa Ylöjärvellä todistetusti toimivaksi todistettu konsepti haluttaisiin jatkossa viedä muuallekin. Parhaillaan meneillään onkin tonttihaku, jossa Tampereen muistakin ympäristökunnasta zoomaillaan toimintaan sopivaa tonttia tai tilaa. – Visionamme on toteuttaa tätä yhteisöllistä kotihoitoa myös muualla. l

TOIMITUSJOHTAJA OSOITTAA ruudulta tyypillistä alaa leimaavaa ongelmaa. Tässä äskettäin saapuneessa tarjouspyynnössä oli valintaperusteena vain ja ainoastaan hinta. Näin käy kuulemma usein, vaikka laadun puolesta julkisesti puhutaankin kauniita.

Pari epäkohtaa Marraskuussa seniorikodille tulee täyteen yksi toimintavuosi. Toimitusjohtajan mukaan yksikön toiminnassa ei ole tullut esiin mitään sen kummempia yllätyksiä. Tosin yhden asian hän nostaa esiin. – Siihen asiakkaat ovat kertoneet olevansa tyytymättömiä, että osissa kunnista on ollut määrärahat loppu tai sitten kunnan omat paikat on täytetty ensin. Sitä en ymmärrä ollenkaan, kun kerran koko palvelusetelin ideana pitäisi olla valinnanvapaus, Salakari tuumaa. Myös toinen seikka, mikä kovassa murroksessa elävässä hoivasektorissa tunnutaan olevan

vielä vähän etsimässä uomia, liittyy sekin yksityisen ja julkisen palveluntuottajan väliseen rajanvetoon ja eritoten imagoon. – Viime aikoina tapetille on noussut vahvasti yksityisten ja useimmiten jättimäisten palvelutuottajien epäkohdat. Sitä on syystäkin seurattu, mutta toisaalta tässä pitää katsoa myös peiliin. Olipa kilpailutus oikeastaan minkä tahansa kunnan tekemä, niin ratkaiseva tekijä on useimmiten hinta. Edelleen, vaikka muuta puhutaankin. Sehän itsessään juuri mahdollistaa ongelmat, hän tiivistää. l

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

YLÖJÄRVEN YRIT TÄ JÄT

Ammattimiehet asialla. Yli 2000 remontin kokemuksella.

www.mkremontit.fi YRITTÄJÄN YLIVERTAINEN TIETOPANKKI pirkanmaanyrittajat.fi

KURUN APTEEKKI

Palvelemme: ma–pe 8.30–17, la 9–13

Kauppatie 10, 34300 Kuru, puh. (03) 473 3239

Kiinteistöjen sähkösuunnittelua yli 20 vuoden kokemuksella. 0400 262 257 • jukka@haapasalmi.fi

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Kasvuyrityksen toi Ylöjärvelle useampikin syy Ylöjärvi veti pidemmän korren, kun raumalaisyritys Raumaster Oy päätyi valitsemaan tuoreen Pirkanmaan konttorinsa uuden sijaintipaikan tammikuun lopulla. Kasvuyritys toikin kaupunkiin liki 30 työpaikkaa, ja määrää on tarkoitus kasvattaa jatkossa. Logistinen sijainti oli yksi keskeisimmistä syystä paikkavalintaan, mutta Pirkanmaan puolesta puhuivat myös täällä toimivat oppilaitokset. Insinööreille kun riittää materiaalinkäsittelyjärjestelmiä rakentavassa kasvuyrityksessä tarvetta jatkossakin.

löjärven toimipisteen avajaisissa yritystä ja sen visioita esitellyt Raumasterin toimitusjohtaja John Bergman on toiminut nykyisessä pestissään viitisen vuotta. Talo oli jo entuudestaan tuttu, sillä aiemmin muun muassa Valmetilla pitkään työskennellyt mies oli ollut itse Raumasterin asiakas. Polut entisen asiakkaan kanssa yhtyivät hänen palattuaan Suomeen useamman ulkomailla vietetyn työvuoden jälkeen. Kansainvälisestä kokemuksesta on takuulla hyötyä myös nykytehtävissä, sillä Raumasterin toiminta on vahvasti vientivetoista. – Normaalitilanteessa noin 80–85 prosenttia yrityksen tuotannosta matkaa Suomen rajojen ulkopuolelle, toimitusjohtaja vahvistaa.

Monen tukijalan taktiikka

Vuonna 1984 perustetun Raumasterin ydinosaamisaluetta ovat materiaalinkäsittelyjärjestelmät, jotka ovat

RAUMASTERIN YLÖJÄRVEN toimipiste työllisti heti kolmisenkymmentä työntekijää ja syksyllä on tarkoitus palkata vielä lisää. Kuva on otettu avajaista.

olleet toiminnan keskiössä alusta alkaen. Yrityksen sisällä sen toiminta jaetaan neljään isompaan segmenttiin, eli energiaan, selluun, paperiin sekä huoltotoimintaan. Tästä useamman tukijalan taktiikasta on ollut selvää etua. – Meillä ehkä suurin mullistus koettiin vuoden 2008 finanssi- ja eurokriisin aikaan, kun paperiteollisuus lakkasi investoimasta käytännössä kokonaan. Siitäkin kuitenkin selvittiin, koska samaan aikaan bioenergiaprojektien kysyntä lähti nopeaan nousuun, toimitusjohtaja taustoittaa. Raumaster lukeutuu perheyritysten kas-

tiin, sillä sen omistus on jakautunut viiden perheen kesken. Pk-yrityksen virallisen määritelmän 250 työntekijästä yritys on saanut rikki jo useampi vuosi sitten, sillä tänä päivänä työntekijöitä yrityksellä on aika tasan 350.

Uusia rekrytointeja tiedossa jo syksylle

Ylöjärven yksikössä työskenteli jo ensimmäisestä päivästä alkaen 26 henkeä, mutta kasvullekin on varattu tilaa. Kesälomien aikaan tavoitetun toimitusjohtajan mukaan syksyllä ollaan aloittamassa rekrytointikampanjoita. – Tilaa meillä on toimipisteellä

kaikkiaan 55 henkilölle, hän kertoo. Edustettuna Ylöjärven toimipisteellä on koko yrityksen liiketoiminnan repertuaari. – Eli siis mekaniikka- ja sähköautomaatiosuunnittelua, layout-suunnittelua sekä jonkin verran konepajavalmistusta sekä huoltoa ja asiakaspalvelua, toimitusjohtaja listaa. – Jatkossakin keskitymme mekaniikka- ja laitesuunnitteluun, joten insinööreille riittänee hommia jatkossakin, hän jatkaa hymyillen.

H O I V A P A LV E L U

V A L K O K U LTA 0 4 4 9 87 7815 W W W .VA L K O K U LTA H O I VA . F I

Teksti: VILLE KULMALA Kuva: RAUMASTER OY

Leena 041 501 9902

RAKENNUSLIIKE Jukka Pulli Oy 0400 639214 jukka.pulli@rak-liike.fi www.rakennusliikepulli.fi

Py-lehden ilmestyminen

Mikkolantie 1-3 33470 Ylöjärvi

Yrityksen tuoreimmat talousluvut ovat varsin miellyttävää katsottavaa. Yrityksen tilikausi päättyy jo elokuussa, ja se on toimitusjohtajan mukaan hyvin todennäköisesti yhtä positiivinen kuin edellisvuonnakin. – Olemme kiitollisia asiakkaiden luottamuksesta ja saimme tehtyä projekteja valmiiksi, ja tilauksiakin tuli hyvin. Myös tulevaisuus näyttää mukavalta, sillä pitkiä projekteja on tiedossa hyvin ainakin kahdeksi vuodeksi eteenpäin. l

Toimitusjohtaja korostaa, että Pir-

DORIMEDIA OY

VA L KO K U LTA

Hyvältä näyttää

Ylöjärven imago oli hyvä

Yrittäjä, varaa paikkasi!

YLÖJÄRVEN YRIT TÄ JÄT

kanmaalle ja Ylöjärvelle heidät toi ensisijaisesti kaksi seikkaa. – Meillä on ollut aiemminkin toimintaa ympäri Pirkanmaata ja halusimme uudella toimipisteellä mahdollistaa toiminnan kasvamisen. Ennen kaikkea meille oli tärkeää tuoda työssäkäyntialuetta lähemmäs Tamperetta. Myös yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteistyö oli meille tärkeää, hän kertoo. Ylöjärven puolesta punnuksessa painoi Bergmanin mukaan myös muiden yrittäjien ja yritysjohtajien kanssa käydyt keskustelut, joissa kaupunki sai huomattavan positiivista palautetta. – Logistisesti erinomaisen sijainnin lisäksi se vaikutti, että kaupungilla on ollut selvää halua mahdollistaa yritysten integroitumista tänne monellakin tapaa. Yritystonttien ja yrityksille tarkoitettavien palveluiden lisäksi myös asuintontteja on ollut tarjolla kohtuuhintaan, joka on tietysti työntekijöiden saamisen kannalta oleellisen tärkeää, mies listaa.

2019 Ilmoitusmyynti: 041 501 9902 Toimitus: 040 535 9953

29.1.

varaukset 18.1.

5.3.

varaukset 22.2.

9.4.

varaukset 29.3.

7.5.

varaukset 26.4.

11.6.

varaukset 31.5.

20.8.

varaukset 9.8.

24.9.

varaukset 13.9.

22.10.

varaukset 11.10.

19.11.

varaukset 8.11.

17.12.

varaukset 6.12.

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Yrityspuisto Sykkeessä se on mahdollista…

Tarjoamme yrityksellesi: • yhteisölliset yritysverkostot • parhaat yrityspalvelut • huippu infrastruktuuri • metalli- ja kumiteollisuuden osaaminen Yrityspuisto Syke sijaitsee Tampereen kainalossa, Sastamalassa. Uudet yritystontit tulevat varattaviksi syksyllä 2019. Jos haluat räätälöidä yrityksesi tarkoitukseen sopivan tontin, kannattaa ottaa yhteyttä jo nyt. TANJA AARNIKURU p. 040 582 3645, tanja.aarnikuru@sastamala.fi www.sykesastamala.fi • www.sijoitusastamalaan.fi

Malm Areena

- Hyvinvointia suurella sydämellä!

Tilaussauna Kataja Uusi tilaussauna Kataja tarjoaa katajantuoksuiset löylyt. Pistäytyminen kylmävesialtaassa laittaa veren kiertämään. Neuvotteluhuone ja keittiö mahdollistavat koulutusten ja kokousten pitämisen.

www.malmareena.fi Katajatie 2, Kangasala | p. 050 326 7076 info@malmareena.fi

Kysy tarjousta!

Rakentaminen, kokous- ja juhlatilat Alueteemoina Hervanta, Lempäälä, Pispala-Pyynikki ja Urjala Ilmoittamalla 150 000 talouteen

jaettavassa Py-lehdessä, tavoitat asiakkaasi jo aamujakelun yhteydessä.

Ilmoittaja! Tiesitkö, että perinteisen printti-

lehden lisäksi Sinulla on mahdollisuus saada näkyvyyttä myös sähköisessä mediassa!

Ilmoitustilavaraukset ja tiedustelut 13.9. mennessä:

leena.kolehmainen@dorimedia.fi, soita puh. 041 501 9902 tai https:// www.dorimedia.fi/varaa-ilmoitustila

Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä -lehti ilmestyy

Liikuntaryhmät yrittäjille Syyskauden kestävät Reeniä työvuosiin- ja Vetreyttä työvuosiin -ryhmät alkavat viikolla 34. Lisäinfoa nettisivuilta www.malmareena.fi/ tyoyhteisot !

R-tilipalvelu Oy Tuomiokirkonkatu 36 A, 33100 Tampere 0500 464 851 • 045 608 7900 • posti@r-tilipalvelu.fi

24.9.

VAATIVIEN TERÄSRAKENTEIDEN JA VALUJEN KOKONAISTOIMITTAJA TK-Vilmet Oy, Teollisuustie 14, 35700 Vilppula Puh. (03) 471 7800, Faksi (03) 4717 820, www.tk-vilmet.fi

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

– keikkapaikka ei ihan perinteisin

Keikkakuvat: Mikko Nurmi

Klassikkolevyn tribuuttikeikka rikkoo ennätyksiä

LAADUKKAAN MUSISOINNIN lisäksi tärkeässä roolissa Pulsen keikoilla on aina ollut myös itse show, soundeineen ja valoineen. Kuvassa orkesteri esiintyy pari vuotta sitten Tampere-talossa. Orkesteri lupaa, että syyskuussa Pyynikillä luvassa on vielä astetta prameampi show.

Pyynikin urheilukenttä muuttuu konserttiestradiksi syyskuun 7. päivä, jolloin perinteisellä liikuntapaikalla järjestetään kukaties kautta aikojen suurin suomalaisen tribuuttibändin esiintyminen. Legendaarisen Pink Floyd -yhtyeen ikoniselle The Wall -albumille tulee täyteen tänä vuonna 40 vuotta, ja sen kunniaksi jo vuodesta 2005 brittiyhtiön tuotantoa tulkinnut sekä musiikin ammattilaisista että harrastajista koostuva Pulse aikoo soittaa levyn alusta loppuun. Sen verran isot ovat tapahtuman mittasuhteet, että töitä keikan eteen on tehty lähes vuoden päivät.

ikkojen Lenkin loppukarkelot on vietetty tähtiartisteineen Pyynikin urheilukentällä jo pidemmän aikaa, mutta muuten kyseinen stadion ei ole juuri keikkapaikkana toiminut. Nyt asiaan on kuitenkin tulossa muutos, sillä lauantaina 7. syyskuuta Pyynikin urheilukentällä nähdään Pink Floyd -yhtyeen tuotantoon keskittyneen tribuuttibändi Pulsen keikka. Kentällä kuullaan tuolloin tänä vuonna 40 vuoden ikäpaalun saavuttava The Wall –levy.

Idea syntyi viime keikan jälkimainingeissa

Tapahtumaa tuottavan Parempi Pyy Fest Oy:n Ilkka Kovalan mukaan idea lähti liikkeelle noin vuosi sitten. Pulse esiintyi tuolloin niin ikään Kovalan yrityksen tuottamassa Virta Vie Pyynikille -tapahtumassa, toista vuotta putkeen. Loppuunmyydyn keikan jälkeen tunnelma oli korkealla, ja bändin nokkamiehiin lukeutuva Joonas Keskinen heitti ilmaan, että bändin tunnetuimman levyn 40-vuotisen taipaleen yhteyteen olisi siistiä saada vie-

lä hieman isompi areena. – Se jäi mieleeni, ja pari viikkoa myöhemmin soitin Joonakselle ja ehdotin, että ryhtyisimme tuumasta toimeen, Kovala kertoo.

Tekemisen meininki

Liikkeet olivat varsin ripeitä, sillä Lippupisteen myyntiin ensimmäiset niin sanotut earlybird-liput saatiin jo viime joulukuussa. Sitä ennen oli varmistettava monta asiaa, kuten nyt vaikkapa se esiintymisareena. Ratina todettiin jo alkutuumailuissa hieman turhan väljäksi, mutta Pyynikin vähemmän käytetty urheilupyhättö nousi esiin varsin nopeasti. – Kaupungin suhtautuminen oli alusta asti hyvä, ja tilavaraus päästiin tekemään hyvissä ajoin, Kovala kehaisee. Oikeastaan ainoat todelliset rajoitteet keikkapäivän löytämiseen olivat amerikkalaisen jalkapallon pelikalenterissa, jonka pelit ovat Tampereella keskittyneet pitkälti Pyynikille. Alvariinsa Pulse ei totta tosiaan keikkaile. Kuvaavaa on, että viimei-

sen kahden vuoden ainoat keikat ovat olleet juuri Pyynikin keikat. Siihen on useampikin hyvä syy, kuten esimerkiksi se, että orkesterin ja sen taustavoimien kokoonpano on fyysisesti sijoittunut ympäri maata. Varsinaisten yhdeksän muusikon lisäksi Pulsen ydintiimiin kuuluvat myös oma valomies ja ääniteknikko, mikä nostaa nuppiluvun jo 11 henkeen.

Tässä on tribuutti- ja coverbändin ero

Siitä sekä Kovala että bändiläiset ovat tarkkoja, että jutussa heitä ei tituleerata cover- vaan tribuuttibändiksi. Joonas Keskisen mukaan ne kun ovat soittajan kannalta ihan eri asioita. – Kyllä minäkin ammatikseni soitan cover-bändeissä, mutta harrastuksekseni soitan Pulsessa ihan vaan rakkaudesta lajiin, hän toteaa. – Emme pyri miellyttämään yleisöä soittamalla muiden biisejä hyvin tai tekemällä niihin cooleja lisäkiemuroita tai kokoamalla hittikimarasettilistoja. Yritämme löytää Pink Floydin

musiikin ytimen, analysoimme hemmetisti eri versioita ja funtsimme, että mikä on minkäkin biisin sävellyksellinen ydin, joka toistuu kaikissa versioissa, ja mikä on sellaista, mitä voi ikään kuin “tulkita” siihen päälle, Keskinen jatkaa. Laadukkaan soiton lisäksi keikoilla on läpi bändin historian panostettu paljon soundeihin, valoihin sekä muuhun showhun ja jopa markkinointiin. – Tavoitteena on, että meidän keikoillemme tuleville syntyisi lähes hurmoksellinen elämys ja tunne, että he ovat alkuperäisen bändin keikalla, Keskinen korostaa.

Treenimäärässä ei hävitä puhtaille ammattiorkestereille

Peräti 11-henkisellä porukalla esiintyvä Pulse on siitäkin mielenkiintoinen kokoonpano, että kyseessä on tarkalleen ottaen amatööribändi, siitäkin huolimatta, että osa porukasta soittaa myös ammatikseen. – Se on itseasiassa aika makee jut-

Työterveytesi kumppani

Pirkanmaan Yrittäjien puitesopimuskumppani, Johanneksen Klinikka on osaava ja palveleva lääkäriasema Tampereella ja Kangasalla. Pääset hoitoon nopeasti. – Meiltä myös eläkkeelle jäävän Terveyspassi™.

Huipputiimit hoidon takuuna. Aitoa vuorovaikutusta. Nettiajanvaraus: www.johanneksenklinikka.fi

ÖLJYNVAIHTO

Satakunnankatu 28, Tampere Eevantie 4, Kangasala

Varaa aika

020 70 7000

KÄRRYJEN HUOLTO, KORJAUS, MYYNTI, VUOKRAUS

ILMAN AJANVARAUSTA Aja meille öljynvaihtoon silloin kun sinulle parhaiten sopii. Nauti sinä kahvit ja me vaihdamme öljyt odottaessasi. Nopeaa ja vaivatonta!

Aisapojat Oy Asentajankatu 3 Lakalaiva, TAMPERE

Meiltä myös mm. ilmastointihuollot, määräaikaishuollot ja suodattimien vaihdot.

Rantatien Öljykeskus Enqvistinkatu 5, Tampere 0400 216 611 | Ark. 8-17, La 9-13

Keskuojankatu 5, 33900 TAMPERE Puh. 0424 66221

www.tampereenpesuainepalvelu.fi

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

tu, että ollaan “harrastamalla” päästy tähän pisteeseen, ja keikkoja tehdäänkin sillä tavalla harrastuspohjalta, että emme laske tuntipalkkaa touhulle. Siksi ehkä ollaankin niin hyviä, sillä uskallan väittää, että me treenataan vielä vähän enemmän kuin mikään ammattilaisbändi, Keskinen virnistää.

Vahvasti paikallinen

Ennätykset paukkuivat jo

Se tiedetään jo nyt, että vaikka lippuja tulevalla keikalle ei ostaisi enää tämän päivän jälkeen yksikään sielu, tulee tuleva konsertti olemaan yhtyeen kaikkien aikojen suurin ja samalla myös tiettävästi kaikkien aikojen suurin yksittäin suomalaisen bändin Suomessa toteuttama tribuuttikeikka. Pelkästään peruslippuja tapahtumaan on myyty jo liki 3000 kappaletta, eikä tässä luvussa ole edes mukana VIP-lippujen osuus. Kovalan mukaan lippumyynti on sujunut varsin pitkälti odotusten mukaan, mutta sen verran isosta stagesta on kyse, että hyvin todennäköisesti lippuja riittää vielä ovimyyntiinkin. Kovalan tiedossa kun on, että Pyynikille olisi aikanaan järjestetty jopa 12 000 hengen tilaisuus. – Meillä on alustavasti myynnissä 6000 lippua, mutta jos ne myydään loppuun, kyllähän me lisää tilaa saadaan, Kovala lupaa. Yrittäjä toteaa saaneensa mukavasti apua myös bändin omasta some-aktiivisuudestaan. Kaikkiaan tapahtuman on nähnyt Facebookissa jo yli 150 000 ihmistä, ja 4500 on ilmoittanut kiinnostuksensa sitä kohtaan.

Kokemus apuna

Kovala myöntää, että ison tapahtuman järjestämisessä on riittänyt työsarkaa. Siitä on vinha apu, että hän on yrityksineen tehnyt samankaltaista työtä aiemminkin. Virta Vie Pyynikille -tapahtuma on ollut olemassa jo useampia vuosia, ja sen kautta saadut kontaktit olivat iso apu uutta tilaisuutta järjestettäessä. Senkin Kovala lupaa, että musiikin lisäksi myös keikan visuaalisuuteen on panostettu. Ennakkoon pelkästään tätä esiintymistä varten on kyhätty kasaan useampia videopätkiä, joissa on hyödynnetty muun muassa Suomen puolustusvoimien arkistomateriaalia. – Tarjolla pitäisi olla 90 minuuttia tykitystä, josta nautiskelevat korvien lisäksi myös silmät, hän takaa.

TUOTTAJA ILKKA Kovala toivottaa kaikki hyvän musiikin ystävät tervetulleeksi Pyynikille syyskuussa. Luvassa on hänen mukaansa herkkua useammallekin aistille.

Levyn tunnetuimpia raitoja lienevät Comfortably Numb sekä Another Brick in The Wall -nimiset kipaleet, joista jälkimmäiseen liittyy Pyynikillä myös Pirkanmaan musiikkiopiston Tactus-lapsikuoro.

Levy myi vaatimattomasti 23-kertaista platinaa

Koko tilaisuudelle nimen antanut The Wall -levy on yksi rockmusiikin ikoneista, ja tupla-albumin pohjalta on tehty aikanaan myös elokuva. Kyseessä on niin sanottu konseptialbumi, jonka kappaleet kertovat Pink-nimisestä miehestä, joka on kokenut lapsesta asti olleensa niin yhteiskunnan, äitinsä kuin koulunkin sortama. Toisessa maailmansodassa isänsä menettänyt Pink alkaa kokemustensa pohjalta rakentaa kuvitteellista muuria, josta teos on saanut nimensä. Levy nousi kulttiasemaan jo ilmestyttyään, sillä se myi esimerkiksi Yhdysvalloissa 23-kertaisesti platinalevyyn vaadittavan määrän. Se on myös valittu lukuisissa äänestyksissä maailman parhaiden albumien joukkoon.

Monenikäistä fania

Kovala myöntää, että levyn ilmes-

tyessä hän oli itse vasta tarhaiässä, joten ihan tuoreeltaan hän ei albumiin päässyt tutustumaan, mutta myöhemmin se onkin sitten kolahtanut ja kovaa. – Pink Floydhan oli tuolloin 70-luvun lopulla jo eräänlainen rockdinosaurus, jota karsastettiinkin jossakin vaiheessa. 90-minuutin kestoinen Wall kuitenkin sai aikaan eräänlaisen sukupolvikokemuksen, joka on selvästi kestänyt aikaa. – Esimerkiksi se Comfortably Numbin kitarasoolo on sellainen, että jokainen vähänkin sähköskebaa naputellut ajattelee edelleen, ai että näinkin hienosti voi soittaa, hän toteaa. Tiedossa onkin jo nyt, että konsertti kiinnostaa myös laajemmin kuin siitä aikanaan 70-luvulla innostuneita. – Nytkin me lisäsimme keikalle oikeastaan yleisön pyynnöstä alle 18-vuotiaiden kuuntelualeen, vaikka alun perin olimme ajatelleet keikkaa vain täysikäisille. Aika moni kun halusi tuoda lapsensakin mukaan, hän kertoo. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA MIKKO NURMI

Yhteistyötahoja isoon keikkaan on löytynyt mukavasti, ja paikallisuutta on painotettu. Tammerkosken Yrittäjien pitkäaikainen hallituslainen Samu Saarik o s k i ott i kont o l l e e n SAWU-säätiönsä kautta vastuun esimerkiksi vip-paketeista ja alueelle roudattavista fasiliteeteista sekä loppusiivouksesta. Järjestysmiehet on hoidettu paikallisen Enjoy Oy:n kautta, ja yhteistyökumppaniksi on löytynyt kaiken kaikkiaan iso liuta tamperelaisia ja pirkanmaalaisia yrityksiä. – Olemme lähteneet siitä, että kaikki mitä voidaan saada paikallisilta toimijoilta, myös otetaan täältä, Kovala huomauttaa. Vip-puolen ruokatarjoilusta vastaa ravintola Myllärit ja juomapuolen tarjonnasta puolestaan Pyynikin Käsityöläispanimo. Panimofirman kanssa tehtiin yhteistyötä jo alkuvuodesta, kun paikallinen Pyynikki-kortteliolut kantoi etiketissään mainosta tulevasta konsertista. VIP-paketteja on tarjolla kaksin kappalein, eli White ja Pink, levyn teeman mukaisesti.

Hyväntekeväisyys on isossa osassa

Edellämainittujen VIP-pakettien myynti menee kokonaisuudessaa hyväntekeväisyyteen, sillä Saarikosken SAWU-säätiön kautta myytävien VIP-lippujen tuotto käytetään kokonaisuudessaan tamperelaisten nuoren työllisyyden parantamiseen. Olipa siis VIP-lipun ostajan valinta kuosiltaan valkoinen tahi pinkki, sellaiseen sijoittamalla tukee samalla myös paikallisia nuoria, joilla ei ole ollut toistaseksi mahdollisuutta sijoittua työmarkkinoilla. Ja koska ajatus on hyvä kuin mikä, ei säätiöllä ollut ongelmaa löytää messiin yhteistyökumppaneita. Sekä Tampereelta että

naapurikunnista lähtikin tähän kimppaan komeita yrityksiä. – Ravintola Myllärit, Leivon Leipomo, Tillikka, Lihajaloste, Baron Print, High Peak Finland, Poppamies ja Pyynikin Käsityöläispanimo, ovat kaikki mukana, josta iso hatunnosto ja syvä kumarrus, toteaa Saarikoski. Hänen mukaansa kasassa on jo vähintäänkin komea konklaavi, mutta edelleenkin hyväntekoon ehtii mukaan yritys tai pari. – Niin ja myös vapaaehtoisia työntekijöille on edelleen tilaa. Mukaan lähtemällä saat paitsi loistavan elämyksen, myös hyvän mielen, Saarikoski lupaa.

Vielä mahtuu mukaan

Kovala muistuttaa, että nyt luotu konsepti on varsin yksinkertaisesti monistettavissa myös muualle Suomeen. – Jos sellaiseen halua on, niin mielellämme viemme bändin muuallekin. Pyynikillä tarjolla on itse pääorkesterin lisäksi kova kattaus jo alkuiltapäivästä. Ovet avautuvat kello 16, ja Pulselle estradia lämmitellään kahden orkesterin verran. Jan Wessman on koonnut tätä kyseistä tapahtumaa varten oman Wessmania-kokoonpanonsa, ja heidän jälkeensä lavalle nousee Outer Sonics. Nämäkin lisäävät tapahtuman pirkanmaalaisvärejä. – Hyvät ruoat ja juomat, mahtavat lämppärit sekä yksi maailman ikonimmisista levyistä soitettuna täydellisesti sitä tulkitsevan Pulsen toimesta, listaa Kovala syitä, miksi piletti kannattaa hommata, jos ei vielä ole sitä tehnyt. l FA K TA Lippuja voi tiedustella vielä osoitteesta lippu.fi Vip-puolen osalta löytyy lisätietoa osoitteesta sawu.fi

KAI KKI AJON EUVOT EI PPAU K S ET YK S IL Ö L L IS ES TI S U U N N ITTEL U S TA TO TEU T UK S E E N, TA K UUT Y Ö NÄ .

Puh. 010 397 8600 • info@ajaksline.fi• www.ajaksline.fi

AUTOKORJAAMO M. Vänttinen Oy Aarporankatu 12 33840 TAMPERE Puh. (03) 214 2270 huolto@mvanttinen.fi

Bisnode 2017

www.mvanttinen.fi

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Myyntimies vaihtoi komiikkaan jo li Stand up -koomikko Arimo Mustonen uskoo saavuttavansa 4000 keikan merkkipaalun tulevan vuodenvaihteen tienoilla. Oli miten oli, määrä on kunnioitettava, sillä hän aloitti koomikkokeikat alkuvuodesta 2005, ja päätoimisesti stand up ja tapahtumatuottaminen ovat työllistäneet miestä pian 10 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa noin 250 keikan vuositahtia. Se on Arimon omien sanojen mukaan omalle pollalle sopiva tahti. Välillä on tullut tehdyksi töitä liikaakin, ja lieneepä miehellä yhden päivän esiintymisissä 16 keikalla myös Suomen ennätys.

irkanmaan Yrittäjä -lehden haastatteluun Arimo saapuu suoraan keikalta. Ihan perinteinen se ei ollut, sillä yleisönä oli Ilveksen hienoa tulosta tänä vuonna painanut futisjoukkue, valmentajat ja huoltajat. Paikkana oli Tammelan stadionin pukukoppi ja ajoitus juuri ennen heidän iltapäiväharjoituksiaan. Arimon hyvin vapautuneesta kehonkielestä voi jo ennakkoon päätellä, että hyvin meni. – Tiivistetysti kerroin heille, miksi minusta tuli koomikko. Löysin sekä yhtymäkohtia että eroja jalkapallon ja komiikan välillä. Isoin ero tietysti on se, että vaikka molemmat ovat yleisölajeja, vain toisessa toivotaan, että esillä olijalle nauretaan. Mutta toisaalta molemmat haluavat, että yleisö viihtyy ja molemmissa harjoittelu on kaiken A ja O, hän listaa. Haastattelunkin Arimo halusi ehdottomasti sopia vasta keikan jälkeen, koska halusi ennen keikkaa keskittyä vain esiintymiseensä; ammattilaisen merkki sekin.

Pekolla liikkeelle

Huumorin ystävä Arimo tunnustaa olleensa aina. Ensimmäinen kunnolla vaikutuksen tehnyt live-esiintyminen oli aikanaan Kaukajärvellä talviturkinkastajaisissa, jossa esiintymässä oli muuan Pekko Aikamiespoika eli Timo Koivusalo. – Se oli siis stand upin sijaan hahmokomiikkaa, mutta lähellä kuiten-

kin. Kyllä se jäi mieleen, Arimo kertoo. Se varsinainen stand up -komiikka rantautui Suomeen verraten myöhään. Suomi oli vielä 90-luvulla sen suhteen kehitysmaa, etenkin jos vertailukohdaksi ottaa Amerikan Yhdysvallat. Siellä koomikot olivat vääntäneet lavahuumoria jo kymmeniä vuosia. Juuri heidän joukostaan on noussut valtakunnantähtiä niin televisioon kuin elokuviinkin. Esimerkiksi Eddie Murphyn ja Robin Williamsin urat ovat lähteneet nousukiitoon juuri komiikkaklubien lavoilta.

Tampereen Työväenteatterilla varsinaisen stand upin makuun

Suomessa stand up alkoi saada jalansijaa oikeastaan vasta tämän vuosituhannen puolella. Erityisen aktiivisesti sitä oli Suomeen tuomassa teatterijohtaja Riku Suokas. Myös Arimo kertoo ensimmäisen varsinaisen stand up -kokemuksensa ollaan 2004 Tampereen Työväenteatterin johtoon Hämeenlinnasta siirtyneen Suokkaan organisoimassa illassa, jossa koomikot esiintyivät Eino Salmelaisen näyttämöllä. Esiintymässä nähtiin monia edelleenkin keikkailevia kärkikoomikoita, kuten nyt vaikkapa Ilari Johansson. – Se iski minuun kerrasta, ja päätin jo kesken esityksen, että tuota minäkin haluan joskus tehdä, Arimo kertoo. Eikä siinä sitten kauan mennytkään.

Neitsyys meni Hervannassa

Sen ihka ensimmäisen keikkansa Arimo muistaa päivänselvästi. Päivä oli 8. päivä helmikuuta vuonna 2005, ja paikkana toimi hervantalaisravintola Country Star. – Keikasta sovin minulle täysin tuntemattoman miehen kanssa netissä eräällä keskustelupalstalla, kun pyysin saada tulla esiintymään, hän muistelee. Kun lupa heltisi, oli seurauksena orastava kauhu. Aavistustakaan vitseistä Arimolla kun ei vielä ollut. – Ei siinä auttanut kuin ruveta kirjoittamaan. Siinä olikin iso urakka; siihen kahdeksan minuutin settiin käytin vähintäänkin sata tuntia, Arimo kertoo. Ensimmäinen keikka oli heti menestys. Yleisö hörähteli avausvitsistä lähtien, ja hyvä merkki oli sekin, että keikalla yksi kuulijoista rämähti sellaiseen nauruun, että kirjaimellisesti putosi tuoliltaan. Puskaradio alkoi toimia heti, sillä paikalla oli useampia jo pitempään stand upia tehneitä. – Jo seuraavana päivänä minut buukattiin esiintymään niin, että siitä jopa maksettiin korvaus. Se on hyvin, sillä tiedän monen tehneen parikin vuotta pelkästään ilmaiskeikkoja, Arimo kertoo. Touhu lähti liikkeelle hyvin, sillä jo ensimmäisenä vuonna mies paiski peräti 105 keikkaa.

Jännitys vaivasi ensimmäiset 2000 keikkaa

Edes esiintymisjännitys ei kaatanut

SUOMEN STAND UPIN historiassa Arimo alkaa olla jo veteraaniosastoa, sillä vielä vuonna 2005 suomalainen lavakomiikka oli lapsenkengissä, ainakin, jos sitä vertaa rapakon taakse. Vielä Arimon aloittaessa päätoimisesti itsensä stand upilla elättävien ammattilaisten määrä oli yhden käden sormilla laskettaessa, ja aika moni sen ajan koomikoista oli varsinaiselta koulutukseltaan näyttelijä. Sen verran juttuja on vuosien varrella plakkariin kertynyt, että Arimo ounastelisi pystyvänsä lonkalta vetämään noin kolmen tunnin setin. – Niin ja harjoittelemalla varmaan pääsisin 4–5 tuntiin. Sen verran minulla tällä hetkellä on tuonne kovalevylleni juttuja kertynyt, hän toteaa.

Yrittäjä, varaa paikkasi!

TESOMAN YRIT TÄ JÄT

DORIMEDIA OY

Leena 041 501 9902

Tampereen Mediakulma Oy

Tietokoneet - Huoltopalvelut - Oheislaitteet - Ohjelmistot

- Laadukkaat ja siistikuntoiset käytetyt tietokoneet 2 vuoden takuulla, hinnat alk. 149€ sis. alv. - Ilmainen tietokoneen tarkistus ja suullinen kustannusarvio huollolle, myös yrityksille WWW.MEDIAKULMA.FI Osoite: Jurvalankatu 5-7, 33300 Tampere Puhelin: 03-3450105

WESTERI

Tesoman apteekki auttaa lähelläsi.

Kannatus

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

ki 15 vuotta sitten urahaaveita. Jännitys on sittemmin helpottanut, mutta pitkään se kesti. – Rehellisesti voin sanoa, että vielä 2000 esityksen jälkeen minulla oli aina ennen esitystä hirveä esiintymiskammo päällä. Olen minä ennen keikkaa joskus oksentanutkin, ja pitkään minulla olikin tapana olla kokonaan syömättä esiintymispäivä. – Siitä tosin olen valitettavasti sittemmin lipsunut, Arimo hymyilee. Aina keikat eivät mene putkeen, joskin siitä Arimo on kiitollinen, että huonojen keikkojen osuus on hänen tapauksessaan laskettu prosenttien sijaan promilleissa. – Epäonnistuminen tekee todella kiukkuiseksi. Kokemus tosin auttaa, sillä sen verran tässä on kehittynyt, että aika hyvin mokat osaan nykyään välttää.

Työpaikan kahvihuone toimi luvallisesti testialustajana

Arimon mukaan tarinaniskijän vikaa hänessä on ollut aina. Tosin se, että status muuttui virallisesti keikkailun myötä koomikoksi, muutti tilannetta. – Olin töissä Eniron mainosmyynnissä, ja aika usein minulle todettiin, että pidä nyt Mustonen pääsi kiinni. Sitten kun aloitin keikkailun, yhtäkkiä minulta pyydettiinkin juttuja, hän hymyilee. Entiselle työnantajalleen hän antaa tunnustusta siitä, että hän sai käyttää työyhteisöään testiporukkana myös työpaikallaan. – Aluepäällikön kanssa sovimme, että voin kahvihuoneessa testata juttujani. Asettelin usein sinne nelisenkymmentä tuolia ja kerroin, että ensi kahvitauolla olisi taas esitys.

Televisiostakin tuttu

Pääsääntöinen työ komediasta tuli vasta nelisen vuotta myöhemmin, vuonna 1999, kun palkkatyö vaihtui täyspäiväiseen yrittämiseen. Yrittäjänä mies oli tehnyt sivutoimisesti komiikkaa alusta alkaen, eikä laji ollut hänelle mitenkään uppo-outo. Arimo oli pistänyt toiminimen myyntihommia varten pystyyn jo 1998. Ja kun keikkailu alkoi, hän pullautti sen esiin pöytälaatikosta. Ahkerana keikkailijana Arimo ehti saada nimeä, mutta maine levisi erityisen paljon hänen päästyään TV2:n Naurun tasapaino -ohjelmaan, jossa hän kisasi 12 muun koomikon kanssa. Televisio on ollut aiemminkin oiva ponnahduslauta alalle, sillä nyt mainittua ohjelmaa edelsi Suomessa Get Up – Stand Up-niminen, samankaltainen kisa, jonka voitti aikanaan muuan Sami Hedberg. Omien esitysten lisäksi Arimo aloitti hyvin nopeasti myös tuottajanhommat eli siis klubi-iltojen pyörittämiset. Oman esiintymisvuoronsa lisäksi hän tarjosi mikrofoniaikaa myös muille esiintyjille. Alkuun hän toimi toiminimellä ja nykyään Iloinen Omena Oy on korvannut aiemman toiminimen.

Suomen ennätys?

Työtilanne on ollut varsin mukava oikeastaan alusta lähtien. Arimo kertoo viime aikoina oman keikkatahtinsa vakiintuneen noin 250 esiintymiseen vuodessa. – Joskus olen tehnyt enemmän-

kin, mutta tätä pidän sopivana määränä. Välillä on pakko myydä myös eioota. Hurjimman keikkamäärän mies kertoo tehneensä pari vuotta sitten, jolloin yhteen päivään mahtui peräti 16 keikkaa. Päivän huimaa tahtia selittää se, että mies oli Helsingin messukeskuksessa matkamessuilla Pohjolan Liikenteen pisteellä. Alun perin tarkoituksena oli vetää kolme parinkymmenen minuutin settiä, mutta koska meininki oli hyvä, kertoi Arimo hövelisti vetävänsä keikan aina, kunhan esiintymisestradina toiminut bussi vaan saadaan täyteen. – Lopputulos oli 14 kertaa 20 minuutin keikka, minkä jälkeen lähdin vielä esiintymään Poriin loppuillaksi, Arimo hymyilee ja huomauttaa Porin keikkojen settien olleen pituudeltaan 85 ja 86 minuuttia. Karkeasti arvioiden Arimo siis heitti kyseisenä päivä läppää seitsemän ja puoli tuntia. Arimo itse ounastelee kyseessä olleen Suomen ennätys. – Samaa voi yrittää, mutta en minä sitä suosittele. Aikalailla siinä oli polla loppuillasta sekaisin, hän miettii.

Koko sana yrittäjä on vähän vitsi. Olen sitä mieltä, että sen pitäisi olla saavuttaja, mahdollistaja tai tekijä. Mitä arkisempi aihe, sitä parempi vitsi

Vitsien aiheita Arimo kertoo löytävänsä arkielämästä. – Mitä arkisempi asia, sitä hauskempi vitsi monesti on, hän tuumaa. Mitään tiettyä ajanjaksoa vuodesta hän ei ole varannut uuden materiaalin luomiseen, mutta myöntää, että välillä hän suorastaan pakottaa itsensä luomistyöhön. – Olen minä usein vain päättänyt sulkea oven ja kirjoittaa niin kauan, että jotain kunnollista syntyy, mutta suurimman osan jutuista keksin ihan arkielämästä. Aika paljon kirjaan ideoita kännykän muistiin, hän kertoo. Kaikkiaan 15 vuoden aikana on syntynyt niin paljon materiaalia, että Arimo itse ounastelee sen riittävän helposti kolmen tunnin yhtäjaksoiseen vitsimaratoniin. – Niin ja se siis tuosta noin. Harjoittelulla materiaalia olisi varmaan 4–5 tuntia, hän toteaa. Repertuaarin pitää olla iso siitäkin syystä, että kaikille yleisöille sama kama ei toimi. Esimerkkinä hän käyttää Hannu Karpo -aiheisia juttuja. – Menepä niitä kertomaan parikymppisille, niin eihän heillä ole mitään hajua, mistä tuo setä puhuu, Arimo tuumaa, ja kertoo esiintyvänsä mieluiten yli 90-vuotiaille. – Sitten voisi kertoa saman vitsin monta kertaa.

Härskiydet loistavat poissaolollaan

Samaan hengenvetoon hän kertoo, että normaalikeikalla kaikkea ma-

teriaalia hän tuskin suoltaisi. Esimerkiksi kirosanat ja navanalusvitsit Mustonen kertoo tietoisesti jättäneensä pois perusesityksistään. Sen mies itse uskoo olevan vähän nykyisen stand upin trendejäkin. – Huumorin aiheet eivät todellakaan lopu kesken, ja itse olen tietoisesti koettanut jättää paitsi kirosanat myös esimerkiksi uskontoa jättävät jutut kokonaan pois, hän tuumaa. – Minun yleisillä keikoillani parasta on, että sinne tullaan viihtymään, ei loukkaantumaan, hän jatkaa. Toki niitä rasvaisempiakin juttuja löytyy repertuaarista. Arimo itse on kuitenkin tehnyt linjanvedon, että niitä hän esittää vain ja ainoastaan niin sanotuissa Blue-illoissa. Termi itsessään ei ole oikein iskenyt läpi, mutta käytännössä kyseessä ovat keikat, joissa kerrotaan ne kaikki jutut, joita ei saisi tai voisi julkisesti muuten esittää. – Niissä yleisö on aina plus 18 vuotiaita, ja yleisö tietää mitä odottaa, Arimo tuumaa. Erikseen kysyttäessä Arimo antaa tästäkin repertuaarista erinomaisen loisteliaan esimerkin, mutta kuten arvata saattaa, sitä ei kannata tämän kaikille suunnatun lehden sivulle painaa.

Kotipesä kunnossa

Liiketoimintamielessä Arimolle Pirkanmaa on selkeä ykkönen, vaikka keikkamatkoja hän on tehnyt ympäri maata aina Lappia myöten. Esimerkiksi mainontansa hän on kohdistanut tietoisesti juuri omaan maakuntaan. – Täällä on noin 30 000 yritystä ja noin puoli miljoonaa ihmistä, jotka järjestävät bileitä, täyttävät vuosia ja menevät naimisiin. Siinä on ihan tarpeeksi, hän kertoo. Päätös päätoimiseksi koomikkoyrittäjäksi ryhtymisestä on miehen mukaan ollut aivan oikea, ja koomikon hommaan hänellä on kuulemma jonkinasteinen sisäinen pakko. – Varmasti minä muutamaa muutakin työtä osaisin tehdä, ja voisin tienatakin enemmän, mutta tästä minä tykkään, Arimo tuumailee.

Yrittäjyys on hyvä vitsinaihe

Arimo on esiintynyt usein myös yrittäjäjärjestön tilaisuuksissa, ja hän on itse Tesoman Yrittäjien jäsen. Ja on hän yrittämisestäkin saanut vitsinaiheita. – Koko sana yrittäjä on vähän vitsi. Olen sitä mieltä, että sen pitäisi olla saavuttaja, mahdollistaja tai tekijä. Yrittäjä kuulostaa vähän sellaiselta ammatinharjoittajan irvikuvalta. Mieti nyt jotain kaveria, jolla on ollut muurausliike 30 vuotta, niin eiköhän se yrittäminen ole jossakin vaiheessa jo siirtynyt tekemiseksi. Aika iso siivu miehen liikevaihdosta tulee tapahtumatuottamisista, kuten yritysjuhlien järjestämisestä. – Kyllä minä tässä yhtälössä tykkään olla. Siinäkin mielessä olen ehta yrittäjä, että töitä on enemmän kuin ehtii tehdä, ja viimeisenä teen aina kirjanpidon. Siitä minä tässä työssäni ehkä vähiten tykkään, hän kertoo. l Teksti ja kuva: VILLE KULMALA

TESOMAN YRIT TÄ JÄT Yrittäjä, varaa paikkasi!

Leena

DORIMEDIA OY

041 501 9902

TAMPEREEN TOHLOPISTA

PAIKALLISET & TUOREET leivät, pullat, kakut ja leivonnaiset

Tohlopinranta 24, Tampere p. (03) 3125 2300 www.jussinhannanleipa.fi

40v.

oMyös pit ! lu e lv a p

Jurvalankatu 6 Avoinna arkisin klo 7–16

www.kesti-tupa.fi

Asiakaskokemus puhuttaa M-päivässä syyskuussa Tampereella järjestettävä M-päivä on maksuton asiantuntijaseminaari pirkanmaalaisille myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille. Tänä vuonna teemana on asiakas- ja palvelukokemus. Koko päivän tapahtuma järjestetään 19.9. Finnkino Plevnassa 8.30 alkaen. Lahdessa jo vuodesta 2005 järjestetty tapahtuma järjestetään nyt toista kertaa Tampereella.

Miten tuottaa lisäarvoa asiakkaalle

M-päivän puhujina on oman alansa huippunimiä, jotka tuovat asiakas- ja palvelukokemuksen kehittämiseen oman tuoreen näkökulmansa. He edustavat niin pörssiyhtiöitä, nousevia teknologiayrityksiä kuin valtionhallintoakin. Puheenvuoroissaan he valottavat miten eri organisaatiot kehittävät asiakaspalveluaan ja tuovat siten lisäarvoa asiakkaalleen. Puhujista esimerkiksi DNA:n Chief Digital Officer Kati Sulin kertoo M-päivässä, miten asiakaskokemusta kehitetään ja johdetaan datan avulla. Patentti- ja rekisterihallituksen Anna Lauttamus-Kauppila puolestaan havainnollistaa, miten organisaation palvelut sekä viestinnälliset ja asiakaspalvelutavoitteet yhdistyvät erinomaiseksi asiakaskokemukseksi valtionhallinnossa. Vincitin Head of Design Anton Schubert johdattaa yleisön kestävän planet centric design -ideologian

pariin. Asiakaskokemusdataan erikoistuneen HappyOrNotin strategi Henna Ojalan puheenvuoro tuo esiin konkreettisia esimerkkejä, miten asiakaskokemus näkyy arjen tekemisessä läpi organisaation. Tapahtuman aamupäivä on varattu seminaarille ja iltapäivällä osallistujien on mahdollista osallistua M-päivän järjestäjien organisoimiin työpajakokonaisuuksiin, jotka julkaistaan tapahtuman verkkosivuilla lähempänä tapahtumaa.

Seminaari rakentuu yhteistyössä

M-päivä on koonnut yhteen markkinoinnin ja myynnin ammattilaisia Lahdessa jo vuodesta 2005. Tapahtuma on kasvanut sadan hengen paikallistapahtumasta kahdelle paikkakunnalle, ja se keräsi viime vuonna Lahdessa ja Tampereella yhteensä 1400 osallistujaa. M-päivän järjestäjät Tampereella Ilme, Toinen Toimisto, Atomi, Moretag, Atomi sekä Somesuunta. l

FA K TA M-PÄIVÄ

19.9.2019 klo 8.30 alkaen Finnkino Plevna (Itäinenkatu 4, Tampere). Ilmoittaudu mukaan www.mpaiva.fi

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

OP Tampere iski pöytään erittäin hienot luvut OP Tampere esitteli perinteiseen tapaan elokuussa alkuvuoden tunnuslukujaan, ja komealtahan ne täälläpäin maata näyttivät. Jo entisestään hienoja viime vuoden lukuja oli kohennettu oikeastaan joka mittarilla, sillä kasvussa olivat niin asiakasmäärät, pankin tekemä tulos kuin liikevaihtokin. Samalla tilaisuus toimi hienona joutsenlauluna myös kahdelle pitkän linjan osuuspankkilaiselle, sillä pitkään OP Tamperetta kipparoineen Mikko Rosenlundin lisäksi lukuja oli esittelemässä niin ikään syyskuun taitteessa eläkkeelle siirtyvä OP Koti Pirkanmaan toimitusjohtaja Ari Nikkilä.

oska numerot olivat niin hyvät kuin olivat, toimitusjohtaja Mikko Rosenlundin hymy oli varsin herkässä. Hän myönsi pankin alkuvuoden sujuneen mallikkaasti. – Pankin alkuvuoden kuvaamiseen oikeimmat sanat ovat kasvu ja kannattavuus. Me olemme olleet kerrassaan erinomaisessa vauhdissa, ja tulos taitaakin olla historiamme paras, hän totesi. Negatiivisia asioita raportista ei tuntunut löytyvän edes kaivamalla. – Myös asiakastyytyväisyydessä olemme menneet eteenpäin. Uusia asiakkaita meillä on lähes 5000, joista omistaja-asiakkaita noin 3000. Se on erittäin hyvä lukema, sillä perinteisesti olemme pitäneet hyvänä lukuna sitä, jos vuodessa asiakasmää-

rä kasvaa vuodessa 8000 ihmisellä, Rosenlund totesi. Tällä tahdilla kyseinen luku menee heittämällä rikki. OP Tampereen tulos ylsi 24,4 miljoonaan euroon, mikä hyödyttää myös pankin omistaja-asiakkaita. Bonuksia OP Tampere on jakanut jo tänä vuonna peräti 6,5 miljoonaa euroa, mikä on 400 000 euroa enemmän kuin viime vuonna. – Omistaja-asiakkuus on ehdottomasti yksi meidän keihäänkärjistämme, Rosenlund toteaa.

Yrityspuolella menee nyt todella lujaa

Asiakasliiketoiminnassa kasvu oli mukavat 8,3 prosenttia, ja se koostui toimitusjohtajan mukaan sekä rahoitus- että asiakasvarantojen segmenteistä. Yrityspuolella liidettiin puo-

lestaan vieläkin korkeammalla, sillä yritys- ja yhteisöluottojen kanta kasvoi peräti 31,1 prosenttia edellisvuodesta. Se puolestaan kertoo omalta osaltaan siitä, että yrityksillä tuntuu Tampereen seudulla olevan edelleen vahvasti luottoa tulevaan, joskin Rosenlund huomautti, että edelleen osittain kyse on myös finanssikriisin aiheuttaman pitkän investointijumin purusta. – Vahvuutenamme on, että Tampere on selvästi muuttovoittoseutua. Se luo muutenkin paljon positiivista virettä ja paitsi työpaikkoja myös yrityksille mahdollisuuksia toimia. Totuushan on, että sekä pankki että kiinteistömarkkinat voivat niin hyvin kuin niiden elinpiiri voi, hän tiivistää. Mitään erityisen synkkiä pilviä Pirkanmaan taloustaivaalla ei silti tällä hetkellä toimitusjohtajan mukaan ole, joskin maailmanlaajuisesti joitakin kipupisteitä onkin nostettu esiin viime aikoina. – Tietysti paljon julkisuudessa esillä olleet globaalin talouden mahdolliset kipukohdat, Brexit, Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppaärhentely ja niin poispäin vaikuttavat myös globaalissa taloudessa elävän Suomen ja Pirkanmaan tilanteeseen, hän lisäsi.

Markkinaosuuskin petraantui

Pankin tuloksessa merkillepantavaa on, että sekä kiinteistö- että yrityspuoli ovat onnistuneet kasvattamaan markkinaosuuksiaan. Mikko Rosenlundin mukaan on selvä, että molemmissa segmenteissä OP Tampere on onnistunut kasvattamaan markkinaosuuttaan. – Jos nyt mietitään, että meillä asuntorahoituksen kasvu oli 4,4 prosenttia alkuvuodesta, niin sehän on melkein tuplasti suurempi kuin sen yleinen kasvu, joka on noin kahden prosentin luokkaa. Isojen yrityskauppojen ja yritysjärjestelyiden lisäksi myös uudisrakentamisen tahti on jatkunut Tampereen kaupunkiseudulla edelleen vahvana. – Ja myös peruskorjaukset, joiden rahoitus on jatkunut varsin hyvällä tasolla, huomautti OP Koti Pirkanmaan toimitusjohtaja Ari Nikkilä.

Asuntokaupan näkymät ovat nekin mallillaan

Vuodesta 1975 saakka asuntomarkkinoita työkseen seurannut Ari totesi, että kaikki näkymät Tampereen seudun asuntomarkkinoilla vaikuttavat juuri nyt varsin hyviltä. Miehen yleisiä huomioita asuntokaupan tämän hetken tilanteesta olivat ne,

että käytettyjen asuntojen kauppa on piristynyt, asuntosijoittajien ostohinku ja aggressiivisuus ovat rauhoittaneet. – Asuntokaupan näkymät ovat täällä Tampereen kaupunkiseudulla jatkossakin varsin hyvät, Nikkilä tuumasi. Oleellisesti ostoinnokkuuteen vaikuttavan korkotason voi ennakoida säilyvän nykyisellä historiallisen alhaisella tasolla myös lähivuosina, ja toisaalta Tampereen seudun kasvuun ei ole näköpiirissä mitään ankeuttavia elementtejä. Sen mies kuitenkin myöntää, että koko maan mittakaavassa on havaittavissa selvää eriarvoistumista, jopa Pirkanmaalla. Myyntiajat syrjäseudulla ovat pidentyneet merkittävästi. – Sijainnin merkityksestä on puhuttu paljon myös julkisuudessa, ja se kyllä pitää kutinsa. Paikka ratkaisee asunnon arvon entistä selkeämmin, hän tuumaa. Suomalaisten velkaantuminen ei ole pankkiveteraanien mukaan mikään valtavan suuri uhkakuva, joskin he haluavat erotella toisistaan asuntovelat ja pikavipit. – Pikavipit erityisesti nuorten ihmisten elämässä ovat asia, josta haluaisimme päästä eroon, Rosenlund ja Nikkilä huomauttavat. l Teksti ja kuva: VILLE KULMALA

Johtajat uskovat kaipaavansa erityisesti työyhteisöä Tämän aviisin kolahtaessa postiluukusta sekä Rosenlundin että Nikkilän aamukammat alkavat olla jo harvanpuoleiset. Kumpikin tekee töitä aina elokuun viimeisen päivään saakka, mutta sen jälkeen tarkempia suunnitelmia heillä ei ole. Molempien suunnitelmissa juuri perhe on ilmiselvästi keskeisellä sijalla. Työelämästä he jäävät kaipaamaan OP:n työyhteisöä. – Kyllähän työ yhdistää ihmisiä, ja täällä on ollut erinomainen henkilöstö ja hyvä henki, Rosenlund sanoo. – Tähän tekisi mieli sanoa ihan samat sanat. Sen vielä nostan esille, että haluan antaa erityisiä kiitoksia talon keittiölle, Ari jatkaa.

Pankkiura kiinnosti jo nuorena miehenä

Nikkilä ja Rosenlund ovat pitkän linjan osuuspankkilaisia, yhteensä työkokemusta talosta on herroilla 49 vuotta. Rosenlund ehti työskennellä samassa talossa neljällä eri vuosikymmenellä, sillä hän debytoi Tampereen Osuuspankissa vuonna 1988. Takana hänellä oli jo tuolloin useampi vuosi alalla, sillä ennen Tamperetta Rosenlund ehti toimia Satakunnassa Kankaanpään Säästöpankin toimisto- ja sittemmin luottopäällikkönä noin viisi vuotta. Kosketuksensa pankkimaailmaan hän otti jo Tyrvään Säästöpankissa heti armeijan jälkeen. Siihen mies ei oikein osaa vastata, mitä hän olisi ryhtynyt tekemään, jos ei olisi päätynyt pankkialalle. – Minua kiinnostivat raha-asiat ja ihmisten kanssa tekeminen, joten olen aina kokenut olevani oikealla alalla, hän tuumaa.

Alkuun toimittiin kosken toisella puolella

Rosenlundin aloittaessa Tampereel-

kohdistuneet ihmisiin, ovat olleet minulle ne pahimmat kohdat. Siitä huolimatta, että ne ovat olleet vääjäämättömiä, ne ovat tulleet yöuniinkin, Nikkilä myöntää. Siitä miehet ovat silti samaa meiltä, että historiaan peilaten 2000-luku jopa finanssikriiseineen on ollut huomattavasti tasaisempaa. – 90-luku oli kaikkiaan murhaavaa aikaa. Korot, valuuttakurssit ja velkaantuminen ja työllisyys olivat kaikki täysin kuralla, eikä pankkien kriisikestävyys ollut lähelläkään nykytasoa. Siihen nähden, että silloin mentiin kerralla päin seinää, 2008 alkanut finanssikriisi meni meillä pikemminkin niin, että volyymien kasvut pysähtyivät, mutta varsin hallitusti, Rosenlund vertaa.

la Osuuspankin pääkonttori sijaitsi Kauppakatu nelosessa, josta on sittemmin tullut kovimman kilpailijan toimipiste. OP Tampereen nykyinen päätoimipiste Hämeenkadulla toimi puolestaan aiemmin 90-luvun lamassa kaatuneen Tampereen Aluesäästöpankin pääkalloluolana. Nyt pöytään läiskityt tunnusluvut olivat aika erilaiset noihin aikoihin. – Kun tulin taloon vuonna 1988, Tampereen Osuuspankin bisneksen kokoluokka nykyrahassa oli noin 350 miljoonaa euroa. Tänä päivänä se on noin 8,6 miljardia euroa. Laskeskelin, että kasvumme on tänä vuonna kaksi kertaa sen verran kuin koko liiketoimintamme oli aloittaessani, Rosenlund sanoo. Kehitykseen antaa perspektiiviä sekin, että vuonna 1988 oli Tampereen Osuuspankilla takana jo 63 vuotta pankkitoimintaa.

90-luvun lama oli kova koulu

Rosenlundin mukaan peruutuspeiliin katsottaessa ne kovimmat paikat tuli varmasti koettua jo oman uran alkupuolella. Hänen saapuessaan Tampereelle 1988 Suomi eli vielä kovaa kasvun aikaa, mutta sille tuli stoppi nopeasti 90-luvun puolella. Romahdus oli nopea ja konkreettinen. Osaltaan sitä alleviivasi sekin, että yritysten myyntivoittoverotus kiristyi vuodenvaihteessa 1989. – Ennen muutosta oli tehty ennätysmäärä yrityskauppoja, kun seuraavana vuonna ne stoppasivat kuin seinään, Rosenlund kertoo. Ongelmia oli vähän joka rintamalla. Asuntolainojen korot huitelivat 15–19 prosentin välillä, ja työttömyys kävi

Tekniikka kehittyy

ELOKUUSSA ELÄKKEELLE jäävät Ari Nikkilä (vas.) ja Mikko Rosenlund jäävät kumpikin kaipaamaan erityisesti työyhteisöä. Pitkän linjan pankkikonkarien eläkesuunnitelmissa perhe on etusijalla, mutta kyllä kumpainenkin uskoo löytävänsä lisää aikaa myös golffaamiseen. Kuva on otettu elokuussa järjestetystä OP-turnauksesta Nokian River Golfissa.

liki 20 prosentissa. Konkurssit ja pakkorealisoinnit olivat arkipäivää, ja esimerkiksi asuntojen nopeasti nousseet arvot suorastan romahtivat. Asia tuli koettua erittäin kouriintuntuvasti myös itse. Siinä missä Rosenlund oli ostanut Tampereelle saavuttuaan 600 000 markalla rivitaloasunnon, oli sen peilikuvaa laman alla kaksi vuotta myöhemmin kaupitellut naapuri kitsastellut, kun siitä tarjottiin vain 950 000 markkaa. – Kahdessa vuodessa hinta siis liki tuplaantui, Rosenlund kertoo. Kaupat jäivät tekemättä, ja lopulta

kyseinen asunto myytiin 500 000 markan hintaan.

Aivan erilaiset taantumat

Nousu erityisen vaikeasta tilanteesta alkoi vasta 90-luvun puolivälissä, Tampereella ehkä jopa hieman myöhemmin. Vuonna 1996 pankissa käytiin isot yt-neuvottelut, jotka tietysti olivat ikäviä paikkoja. Myös vuonna 2001 Tampereella työnsä aloittanut Ari Nikkilä muistelee juuri henkilöstöasioita uransa hankalimpina paikkoina. – Ne vaikeat päätökset, jotka ovat

Arkipäivän työssä tietysti myös teknologinen kehitys on näyttänyt valtavaa osaa. – Pankkihan on nykyään tässä, Rosenlund toteaa ja nostaa omaa älypuhelintaan ilmaan. – Tämän kautta meillä oli pelkästään OP Tampereessa viime vuonna noin 20 miljoonaa mobiilitapahtumaa, hän toteaa. Siinä on vinha ero menneeseen aikaan, sillä ensimmäisen tietokoneensa Rosenlund muistelee saaneensa 90-luvun alussa. Toimitusjohtajan mukaan keskeinen asia onnistumisessa on kuitenkin ollut se, että OP on pitänyt asiakkaan koko ajan keskiössä. Kun tähän yhtälöön lisää hyvän palvelun, hinnat ja tuotteet, ollaan jo pitkällä. – Lupaukset pitää lunastaa joka päivä. Siinä meidän peruspohjamme, eli osaava ja motivoitunut henkilöstö on kaiken A ja O. l

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Pikkukunnan kesätori oli menestys Juupajoella tempaistiin jälleen talkoovoimin pystyyn yhteistapahtuma. Tällä kertaa yhteen kerättiin tuottajia Kesätorin merkeissä, ja lopputuloksesta jäi hyvä mieli niin asiakkaille kuin tuottajillekin. Jatkoakin tapahtumalle on jo ehditty pyytää.

uupajoen Yrittäjillä riittää virtaa. Viimeksi yrittäjäjärjestö tempaisi isomman kerran kevättalvesta, kun se pisti pystyyn valtakunnallisen Kaivinkoneiden lumenveistoskilpailun, joka saikin sitten huomiota aina valtakunnallista mediaa myöten. Sen pitopaikkana toiminut pelto on loppukesällä aika kaukana talvikeleistä. Kyseisen pellon vierestä ei ole pitkä matka enää tämänkään tarinan tapahtumapaikkaan, sillä Juupajoella kesätoriksi tuunattu vanha Merosen kauppa on vain noin puolen kilometrin päässä lumenveistoskisan estradilta.

Talkoohenki vahvuutena

Kaupan hyllyt tyhjenivät pari vuotta sitten putiikin lopetettua toimintansa, mutta tänä suvena ne ovat suorastaan pursunneet valittavaa. Myynnissä oli kaikkiaan 36 eri tuottajan osaamista, joista leijonanosa löytyi omasta pitäjästä. Kuntarajan ulkopuolelta mukaan kelpuutettiin vain neljä tuottajaa. – Lähtökohta oli, että jos joku täällä on alan toimija, niin hänellä on etuoikeus, kertoo yrittäjä Anja Pasuri, joka toimi koko kesätorin päällimmäisenä vetojuhtana ja organisaattorina. Paikalliset yrittäjät eivät lyöneet hynttyitään yhteismyyntitarkoituksessa kimppaan nyt suinkaan ensimmäistä kertaa. Vaikka yrittäjäyhdistys sekä kunta jäävät päämäärällä monesta muusta, aktiivisuudessa ne ovat koko Pir-

kanmaan ykköskastia. – Se on mielestäni aina ollut yksi tämän kunnan vahvuuksista. Täällä todellakin suositaan paikallisia ja tykätään touhuta yhdessä, Pasuri kiittelee.

Joulutorin antoisat kokemukset tukena

Entinen kaupan ja baarin yhdistelmä toimi nyt oikeastaan uudenlaisena kauppapaikkana kolmatta kertaa, joskin ensimmäistä kertaa kesäkaudella. Parina edellisvuonna samoissa neliöissä järjestettiin joulutori samankaltaisella, paikallistoimijoita suosivalla konseptilla. Joulukauppa taas alkoi heti samana vuonna, kun varsinainen kauppa oli lopettanut toimintansa. Joulutorit saivat kerrassaan huippuhyvän suosion, ja tämän perustamiseen idea tuli oikeastaan asiakkailta. – Minulle näitä palautteita kertoi paikallisen kyläyhdistyksen Marja Haikola, ja ideasta innostuin heti, Anja taustoittaa. Kuinkas ollakaan, edellisessä lauseessa mainittu Haikola astuu juuri asiaa käsitellessämme sisään myymälään. Tällä kertaa hänet ajavat sisään logistiset syyt, sillä hän on toimittamassa tiskille omatekoisia riisi- ja perunapiirakoita, täsmällisesti juuri pari minuuttia ennen avautumisajankohtaa eli aamukymmentä. Juttu jatkuu seuraavalla aukeamalla →

KESÄTORIN PUUHANAISELLA Anja Pasurilla on kädessään oman tilan tuottamaa makkaraa. Sitä on mennyt mukavasti kesän aikana, ja muutenkin kauppa on käynyt niin, että mukaan lähteneet yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä. Vaikka hän itse olikin päävastuussa Kesätorista, hän korostaa useaan otteeseen yhteispelin merkitystä. – Juupajoen yksi ehdoton vahvuus on mielestäni talkoohenki, joka elää täällä vahvasti edelleen. Myös kuluttajapäätöksissä asenne tuntuu olevan se, että jos täältä jotain löytyy, niin täältä se myös ostetaan, hän kertoo.

Yrittäjä, varaa paikkasi!

JUUPAJOEN YRIT TÄ JÄT

DORIMEDIA OY

Leena 041 501 9902

YMPÄRISTÖSI ASIANTUNTIJA

"Antaa hyvät kyydit" Pispala-Pyynikin Vuoden Nuori Yrittäjä 2016!

Tehokkuutta yrityksesi kuljetuksiin, laadusta tinkimättä. Palvelumme sisältävät mm.

• kappaletavarakuljetukset • sopimuskuljetukset • lämpökuljetukset 10c-+25c • 24/7, erityisesti tykkäämme liikkua yöaikaan • kuljetuspalvelumme ovat juuri sellaiset kuin tarvitset • pikakuljetukset kellon ympäri

www.tehokuljetusvirta.com

www.ullaliski.fi

Juupajoen Yrittäjät ry

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

... jatkoa edelliseltä sivulta

Helposti myytävä ajatus

Myös tapahtuman kannalta ehdottoman tärkeiltä tuottajilta saadut ensitiedustelut näyttivät hyvältä. Käytännössä kaikille joulutoriin edellisvuosina osallistuneille tuottajille lähetettiin tiedustelu asiasta, ja vihreä valo syttyi tauluun välittömästi. – En muista, että yksikään aiemmin mukana ollut olisi jättäytynyt pois, mutta esimerkiksi villasukkia jouluna myyneet käsityötaitajat päättivät nyt tulla mukaan eri tuotteilla, Pasuri kertoo. ARJA KURJANEN oli valmistanut kesätorille vaikka mitä. Ruokatuotteiden lisäksi hänen erityisosaamisalueenaan voi pitää myös keppihevosia, joita hän alkoi aikanaan tehdä lapsenlapselleen noin 10 vuotta sitten. Kuvassa pari myynnissä olevaa kepparia.

KESÄTORILLE TILAT tarjosi pari vuotta sitten toimintansa lopettanut kauppa.

JUUPAJOEN YRIT TÄ JÄT Koulutettu hieroja, fysioterapeutti, liikuntaneuvoja ja personal trainer TAIJA HELETOJA p. 050 531 2265

maankarjan lihaan keskittynyttä lihatuotantoa edustava Pasuri kertoo, että oma tuotevalikoima erosi talvikaudesta. – Varmaan suurin muutos oli se, että grillimakkaraa ei jouluna kaivata, kun taas nyt se on ollut kovin kysyttyä, hän kertoo. Pasurin oma yritystoiminta on jatkunut jo pitkään, sillä ensimmäiset highland-karjan edustajat saapuivat entiselle lypsykarjatilalle jo vuonna 1997. – Liha on liikkunut hyvin, ja itse asiassa nämä ylämaakarjan fileet meiltä loppuivat jo juhannuksena, ja sisäfileet oli kaikki varattu jo aikai-

Kesällä asiakkaita on tuplasti talveen verrattuna

Järvirikkaana maaseutupitäjänä Juupajoki lukeutuu niihin suomalaiskuntiin, joissa asukasluku vähintäänkin tuplaantuu kesällä mökkiläisten ansiosta. Niinpä asiakaspotentiaalin saattoi jo ennakkoon arvella huomattavasti lähinnä p ai ka llisasukkaita kiinnostavasta joulutorista riskimpään kokoluokkaan lukeutuvaksi. – Ainakin pääkaupunkiseudulta täällä tuntuu olevan todella paljon mökkiläisiä. Etenkin näin kesän loppupuolella moni on poikennut ja kertonut täydentävänsä varastojaan vielä syksyn varalle Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla, Anja Pasuri sanoo. Myös itse miehensä kanssa ylä-

semmin. Yhteensä Pasurien tilalla paimentaa tällä hetkellä 56 pitkäkarvaista ja -sarvista päätä.

Laaja kattaus

Tarjolla kesätorilla oli aika kattaus erilaista tavaraa. 36 tuottajan listaan kun mahtuu niin leivonnaisia, elintarvikkeita, lahjatuotteita kuin käsitöitäkin. – Erikoiskahveja, kynttilöitä, kauratyynyjä, hunajaa, jauhoja, mansikkaa ja mansikkamehua, keppihevosia, lihatuotteita, maalauksia, puuklapeja, vihtoja ja koruja, Pasuri listaa, eikä ehdi edellä mainitussa sitaatissa edes listan loppupäähän. Paikallisuus oli totta vie valttia, sillä 36 tuottajasta vain neljä kelpuutettiin mukaan kunnanrajojen ulkopuolelta. – Ensisijaisesti siitä lähdettiin, että tuotteita otetaan muualta vain, jos täältä ei jotain löydy, hän kertoo. Alun perin suunnitelmissa oli ottaa mukaan myös peruselintarvikkeita, kuten maitoa, piimää ja juustoa, mutta vanhan tilan maitokylmiö oli sanonut sopimuksensa irti. – Niinpä tyydyimme pitäytymään vain virvoitusjuomissa, kivennäisvedessä sekä jäätelöissä, kesä kun on, hän toteaa.

Piirakkatuotanto kävi kaupaksi PAIKKAKUNNAN NIMI kääntyy myös jos ei nyt ihan anglosaksiseen muotoon niin finglishiksi ainakin.

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

Piirakkansa onnistuneesti tiskiin saanut Haikola myöntää, että ei ole päätyönsä takia voinut osallistua varsinaiseen myyntiin kovinkaan ahkerasti, mutta leipomista hän on harjoittanut varsin kiitettävää tahtia.

Leena 041 501 9902

KESÄRENKAAT SOPIVASTI Viitoittaa tietä

www.fysiobeat.fi

• Hieronta (klassinen hieronta, urheiluhieronta) • Intialainen päähieronta • Fysioterapia • Henkilökohtainen elämäntapaohjaus

KOTIKÄYNNIT AMMATTITAIDOLLA

LYLYPUU

Remontit ja rakennustyöt Erkki Lensu: 040 587 8527 evtl53@gmail.com

• Moottoripyörä- ja pienkoneakut • Varaosamyynti • Kilopultit ja työkalut • Hinaukset • Romunkeräys, lava pihassa, myös nouto

KONEKORJAAMO Veikko Suosaari KORKEAKOSKI 03-335 8152

RAUDAN SÄHKÖ T:mi Juupajoki • Sähköasennukset ja suunnittelu • Metsäpalvelut

Mika Rauta 040-581 4147

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

– Leipominen on se minun juttuni, ja tänne olen tehnyt erityisesti riisi- ja perunapiirakoita, hän kertoo. Ihan joka aamuksi hän ei ole kauppaan lämpimäisiä tuonut, mutta usein kuitenkin. – Vähintään neljänä päivänä viikossa, hän kertoo. Se ilahduttaa, että menekki on ollut hyvä. Anja Pasuri vierestä huomauttaa, että lähes joka päivä Haikolan valmistama, noin 40–50 piirakan satsi on loppuunmyyty jo kello 14.00 mennessä.

Arja Kurjanen tuntuu olevan eläkeläinen vain lainausmerkeissä

Liikkeeseen kello kymmeneksi tuotteitaan tuo myös toinen varsinainen jauhopeukalo, joka esittäytyy Arja Kurjaseksi. Sittemmin jo eläkkeelle kotitalouden opettajan virasta jäänyt paikkakuntalainen arpoo juuri parhaillaan, joko kahta viimeistä aukiolopäivää varten pitäisi lähteä jauho-ostoksille. Vehnäjauhoja kun kuluu yhden päivän tuotannossa helposti kolmisen kiloa. Tiskillä on tänäkin aamuna aika liuta hänen tuotantoaan. Ohraleivän, oliivi- ja valkosipulisämpylöiden ja perunapiirakoiden lisäksi tarjolla on myös korvapuusteja sekä muita pullia. Hän on ehtinyt tehdä myyntiin myös sinappia, marjapuuroa, kotikaljaa sekä salaatinkastiketta. Ja ihan kuin siinä ei ole vielä olisi riittävästi, on hän täydentänyt myös käsityöpuolen hyllyjä. Siellä erikoisuus ovat keppihevoset sekä niihin liittyvät oheistarpeet. – Ensimmäisen tein, kun poikani tytär oli noin 8-vuotias eli kym-

menisen vuotta sitten. Hän ei enää harrasta keppihevosia, mutta minä jäin niihin vähän koukkuun, hyväntuulinen nainen tarinoi.

Hyvin meni

Kesätorin ovet avattiin viikkoa ennen juhannusta, ja Pasurin mukaan suosio oli hyvä päivästä yksi alkaen. Parhaina päivinä asiakkaita oli liikkeellä jopa reilut 160. Aukioloajat olivat laajat, sillä kauppa oli auki joka päivä kuusi viikkoa putkeen aina juhannuspyhiä myöten. Arkipäivisin kauppa piti ovensa auki kello 10–18, lauantaisin 10–15 ja sunnuntaisinkin 12–18. Parhaat myyntipäivät olivat perjantai ja lauantai. Yrittäjä Anja Pasuri myöntää, että kuuden viikon urakan jälkeen tauko on paikallaan. Vaikka hän karjatilayrittäjänä onkin tottunut kesälomattomuuteen, olisi hän mielellään pitänyt muutaman päivän enemmän vapaata ainakin jommastakummasta hommasta. – 24 päivää minä olen täällä ollut, hän kertoo. Talkoolaisten lisäksi apuna on ollut kaksi tämän kevään tuoretta ylioppilasta. Inka Koivunen ja Linda Berggren löydettiin kesäapuun TE-toimiston kautta. – He ovat olleet todella iso apu ja ahkeria tekemään kumpainenkin, Pasuri kiittelee.

Tuotteiden kasvot ovat paras myyntivaltti

Lievätkö heinäkuun loppupuolen helteet pitäneet kansan paremmin mökeillä ja rannoilla, mutta sen Pasuri on huomannut, että kaupanteko hiipui vähän elokuun lähestyessä. Toisaalta poikkeuksen

tähän muodostaa toissaviimeisenä aukioloviikonloppuna järjestetty Villityspäivä, jolloin leijonanosa tuottajista oli itsekin mukana torilla. – Se oli myös kesän paras myyntipäivä, enkä minä sitä ihmettele. Aina kun joku antaa tuotteelle kasvot, se helpottaa ostopäätöstä. Silloinhan asiakkaalla on tietysti myös tuotteen osalta paras mahdollinen asiantuntija palvelemassa, hän toteaa.

Tyytyväisiä ilmeitä

Tapahtuman numeroista ja euroista vastuuviitan ottanut Anja tietää jo nyt, pari päivää ennen tilaisuuden loppua kertoa, että odotukset ovat niin kävijämäärän kuin eurojenkin osalta ylittäneet odotukset. Asiakkailta saadun positiivisen palautteen lisäksi myös tuottajat ovat ilmaisseet olevansa hyvin tyytyväisiä tilaisuuteen. Toiminnan onnistumisen kannalta talkootyön osuutta ei voi vähätellä. Kulut on pystytty pitämään siitä syystä yrittäjille hyvin alhaisina. Vaikka tilavuokra ja esimerkiksi sähköt maksetaan yhdessä, on diili varsin reilu. Yrittäjien myynnistä osallistuminen tempaukseen maksoi vaivaiset muutaman prosentin. Entäs sitten jatko? Sitä nokkanainen ei ainakaan vielä suoralta kädeltä lupaa. – Selvältä näyttää, että kaikki toivovat kesätorille jatkoa ensi vuonna. Vielä en ole siihen vastannut juuta enkä jaata, mutta jos tähän lähdetään, niin toivon rinnalleni myös toisia vastuuhenkilöitä. Aika kova jobi tässä on ollut. l

SUVENSA KESÄTYÖLÄISENÄ Juukajoen kesätorilla viettänyt Inka Koivunen kertoo kesän sujuneen mukavasti. Kassatyö on maistunut ja parasta suvessa on ollut tekeminen ihmisten kanssa. Tämän vuoden abiturientti aikoo pitää välivuotta työn merkeissä, mutta jatkossa siintää jo opiskelupaikka Tampereen yliopistossa. Historia ja yhteiskuntatieteet kiinnostaisivat eniten.

JUUPAJOEN YRIT TÄ JÄT

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Yli 40 vuotta viihde- ja kodintekniikkaa pohjahinnoin

merioksa.fi ORIVESI, Vainiontie 3 • JUUPAJOKI, Lylyntie 335 044 335 6736

JUUPAJOELLA OLLAAN kunnan itsenäisyydestä selkeästi ylpeitä. Taka-alalla kuvassa näkyvä pelto toimi alkuvuodesta Kaivinkoneiden lumenveistoskilpailun pitopaikkana. Nyt maisemat olivat aika erilaiset

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Honkosen Topi on ollut diskomies jo puoli vuosisataa Kun esiintyvä taiteilija viettää vuosikymmeniä kestäneen uran merkkipaalua, tavataan siitä puhua sen ja sen mittaisena taiteilijajuhlana. Sen verran perushämäläistä vaatimattomuutta Honkosen Topi lienee imenyt äidinmaidossa, että hänen tapauksessaan juhlakutsun otsakkeena on ”Neulapoikana 50 vuotta”. Niitä juhlitaan Tampereella kolmeen otteeseen. Mistään jäähyväiskeikasta ei ole kyse, vaan samoja hommia mies aikoo paiskia jatkossakin.

anhemman polven manselaisille Topi Honkosta tuskin tarvitsisi sen kummemmin esitellä, mutta koska lukemaasi aviisia tehdään runsaalla levikillä ja junantuomia Tampereellekin on piisannut viimeisen puolen vuosisadan aikana reippaanpuoleisesti, lienee parasta kertoa, että edellä mainitulla neulapoikatermillä viitataan miehen tekemään tiskijukan uraan. Honkonen kun on DJ-kulttuurin osalta eräs paitsi Tampereen myös koko Suomen pioneereista.

Ei ollut MTV vielä edes olemassa

Topi huomauttaa, että vaikka hänen ikäluokkansa lasketaan tiskijukkakulttuurin pioneereihin, aivan näin yksiselitteinen asia ei ole. – Kyllähän niitä levyjä soitettiin jo korsuissa, ja savikiekot olivat kovassa suosiossa jo 40-luvulla. Ehkä kuitenkin vasta meidän aikanamme tuli se, että näitä levyjä soitettiin peräkkäin ja systemaattisesti, hän kertoo. Yksi esikuva olivat aikansa niin sanotut piraattiradiot. Niiden radiolähetykset antoivat maailman makuja vielä 60-luvulla nykyistä impivaaraisemmassa Suomessa. Taivaskanavat ja Music Television, Spotifysta ja YouTubeista puhumattakaan loistivat vielä poissaolollaan parin vuosikymmenen ajan. Luovuus oli muutenkin valttia, ja etenkin uran alkumetreillä kyseiselle piirteelle oli tarvetta hyvästä syystä. – Esikuvia ei pahemmin ollut, hän perustelee.

HONKOSEN TOPIN komeata uraa musiikin parissa aiotaan juhlia kolmeen otteeseen, ja totta kai ”Neulapoikana 50 vuotta”- teemaan sopivasti DJ Topi on itse bileissä työn merkeissä. Juhlailtoja hän suosittelee eritoten ihmisille, jotka ovat aiemmin elämässään käyneet tampeella discottelemassa. – Aika varmasti silloin tapaat juhlissa ainakin joitakin vanhoja tuttujasi. Hyviä muistojakin täällä siis pääsee virkistämään, hän lupaa. Kuva: Topi Honkosen arkisto

Eräänlaisen rakkauden musiikkia kohtaan Topi on saanut jo kotoa, sillä hänen isänsä oli paitsi keikkamuusikko myös säveltäjä. – Kai se sitä myötä on, että pieni syke minulla on aina ollut musiikkiin, hän kertoo. Kävi Topi alakouluikäisenä pianotunneillakin useamman vuoden. Soittamaan hän kertoo oppineensa, mutta ei se pianonpimputtelu kuitenkaan mitenkään erityisesti kolahtanut. – Kyllä minä Bachin yhdeksännestä tykkään edelleen, mutta ei se ihan minun juttuni ollut, Topi tuumaa.

vahvasti urheilu. Jääkiekkoa Topi pelasi Ilveksessä aina C-junioreihin asti, mutta sitäkin tutummaksi kävi Pyynikin uimahalli. Topi nimittäin ylsi uinnissa aina Pohjoismaiden mestariksi saakka, ja Suomen ennätyksiä plakkariin kertyi vuosien saatossa useita. Urheilu-ura kävi täyspäivätyöstä, sillä ensimmäinen allasvuoro oli jo aamukuudelta ja seuraava heti koulupäivän jälkeen kolmelta. Tavoitteet olivat kovat, jopa pääsy olympialaisiin. Siihen olisi kuitenkin luultavasti tarvittu ulkomaista valmennusoppia. Ympärivuotinen uintiharjoittelu oli Tampereella mahdollista vasta vuonna 1956 Pyynikin uimahallin valmistuttua, ja muutenkin koko valmennusosaaminen sen suhteen oli kivikautista verrattuna sen ajan uintijättiläisiin kuten Yhdysvaltoihin ja Australiaan. – Yksi ongelma oli, että rasituksen ja levon tasapaino ei ollut tiedossa. Monestihan päivänä aikana tuli uitua kymmenenkin kilometriä. Ei ihme, että 190-senttinen äijä painoi 72 kiloa, Topi kertoo. Uintiharrastusta Topi on jatkanut edelleen ja oikein kilpatasolla saakka. Esimerkiksi viime syksynä, tasan 50 vuotta sen jälkeen, kun mies voitti Pohjoismaiden mestaruutensa, uitiin samainen laji eli 200 metrin perhonen seniorikisoissa Ruotsin Malmössa. – Uinnista on tullut sellainen tapa, että pää alkaa voivotella, jos viikkoon en käy altaassa, Topi myöntää.

Entinen huippu-uimari polskii edelleen kisoja myöten

Syksyllä Topista tulee kolminkertainen hovimuusikko

Musikaalisuus geenipoolissa

Topin ykkösharrastuksen asemassa oli ennen tiskijukkatouhua hyvin

Osittain uinti- ja tiskihommatouhut menivät päällekkäin, ja välillä kei-

kalta loikattiin altaaseen miltei samoilla silmillä. DJ-touhuissa alkuun auttoi musiikista tykkäämisen lisäksi se, että Topi oli jo vuosia ollut innokas levyjen kuuntelija ja keräilijä. Miehen ensikeikoista on nyt kulunut jo hyvä tovi, sillä taiteilijanimellä DJ Topi tunnettu Honkonen viettää virallista puolen vuosisadan merkkipaaluaan tiskijukkana kolmena syksyisenä keikkana. Ne on isketty kalenteriin syys-, loka- ja marraskuulle. Juhlapaikaksi Topin pirskeille on valittu itseoikeutetusti Juhlatila Hovi, joka on taatusti Topille ja hänen aikalaisilleen tuttu kokoontumispaikka.

Ei se raha siinä tärkein pointsi ollut, vaan enemmän merkitsi arvostus ja muu sellainen. Veteen piirretty viiva

Mitään yksittäistä tiettyä kalenteripäivää Topin uran merkkipäivälle on hänen mukaansa mahdotonta sanoa, sillä ei Topin eikä kenenkään muistissa ole, mikä olisi ollut se ihka ensimmäinen levynpyörityskeikka – Aloituspäivä on aikalailla veteen piirretty viiva. Joitakin kouluhippojen soittokeikkoja on varmaan ollut aiemminkin, mutta ensimmäistä kertaa varsinaista korvausta näistä töistä maksettiin muistini mukaan minulle Teekkariklubilla

Automuseon yläkerrassa tai Naulakadulla sijainneella I-Klubilla. Koko illan soittamisesta maksettiin tiskijukalle kuulemma 19,90 markkaa, joka on nykyrahassa kuulemma aika lähellä sataa euroa. – Eihän siinä toki tuntipalkalle oikein päässyt, mutta hyvä puoli siinä oli, että korvauksen sai verottomana. Joskin ei se raha siinä tärkein pointsi ollut, vaan enemmän merkitsi arvostus ja muu sellainen, hän pohtii. Ja korvauskin aikojen saatossa vähän siitä nousi.

Alkuun vuokravehkeillä

Omat soittovehkeet Topi hankki vasta myöhemmin, sillä ensi alkuun mies keikkaili vielä vuokravehkeillä. – Helsingistä Sarapaltio sekä täältä Paateron Jukka Hallituskadulta vuokrasivat äänentoistolaitteita, mutta sitten Linnasalille tilasin Seinäjoelta omat laitteet, siellä kun tehtiin diskopöytiä, hän kertoo. Sen verran uudenkarheaa diskoilu Suomessa oli, että iso osa laitetilauksista piti tehdä ulkomailta, mikä käytännössä tarkoitti noihin aikoihin Englantia. – Sieltä piti tilata efektit ja muut. Ja toki levyjäkin tuli haettua kauempaa Tukholmasta ja Euroopasta etenkin ennen kuin Epe Helenius avasi tänne levykauppansa, Topi kertoo. Diskon tunnettuus nousi tietoisuuden lisääntyessä, ja tiskijukan palveluksista alkoi kiinnostua yhä useampi taho. Oppilaskuntien lisäksi myös ravintolat olivat kiinnostuneita hyvin asiakkaita paikalle tuovien tilaisuuksien järjestämisestä. – Aika monen ravintolapäällikön kanssa käytiin suunnittelemassa sitä, mitä missäkin voi tehdä, hän kertoo.

KUVA MUUTAMAN vuoden takaa. Näinkin näyttävässä naamiossa Topi on aikanaan keikkaillut.

Sitten tuli Doris

70-luvun diskovillitys oli viilenemään päin seuraavalla vuosikymmenellä, kun rap ja hiphop alkoivat saada entistä enemmän suosiota, joskaan Topi ei niistä sen enempää innostunut. Keikkatyöläiselle syntyi vuonna 1986 myös kiinteä esiintymispaikka, kun Topi yhdessä useamman ystävänsä kanssa perusti Tampereelle Doris-ravintolan. Se luonnehti itseään ”Suomen ensimmäiseksi rock-henkiseksi yökerhoksi aikuisille”. Topi soitti levyjä säännöllisesti ravintolassa sekä 80- että 90-luvuilla. Yrittäjyys ei ollut Topille mikään uusi juttu, sillä hän on yrittäjäperheen vesa. Yrittäminen Honkosten osalta alkoi jo 20-luvulla, jolloin Topin isoisä Toivo Ananias vei myyntikärrynsä Laukontorille. Sittemmin vaate-

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

liikkeeksi muodostunut Honkonen Oy ehti toimia sittemmin vielä kolmessa polvessa. Sen toiminta päättyi vasta samaan aikaan, kun vaateteollisuus pakeni muutenkin Suomesta. – Pukeutumisen kulttuuri muuttui, ja jos olisimme jatkaneet vaatteiden parissa, olisi minun pitänyt istua koko ajan Kiinan koneessa, Topi muistelee.

Kysynnän ja tarjonnan lait

Mutta mikä on sitten saanut Topin jatkamaan neulapoikana vuodesta toiseen? Vastaus on varsin simppeli – kysyntä. Kun sitä kerran on riittänyt, niin toki tarjontaakin on kannattanut ylläpitää. 2000-luvulla diskomusiikki onkin oikeastaan kokenut jonkinmoisen renessanssin, sillä Topin oma ikäpolvi on suoranaisesti kaivannut omaa nuoruuden ajan musiikkiaan. Niinpä Topillekin on riittänyt keikkaa edelleen, joskin sen hän myöntää, että ne parhaimmillaan yli 200 keikan vuodet ovat auttamattomasti takanapäin. Se on silti selvä, että edes juhlakeikkojen jälkeen hän ei ole heittämässä levylautasta nurkkaan. – Ei minulla siihen kiirettä ole. Minä teen edelleen työtä, josta kovasti tykkään. Tähän yhdistyy minulle tärkeä musiikki, ja kun kerran näin pitkään olen tätä tehnyt, niin mihinkäs sitä yhtäkkiä lopettaisi, Topi kertoo. Toki moni asia on vuosien saatossa muuttunut, jos nyt otetaan ihan vain tekniikkakin. – Tänä päivänä yhtä nappia painamalla ja paria vimpainta kääntämällä saa aikaan sanoja, mikä ennen vaati huomattavasti hankalampia manööverejä, vaikka rehellisesti myönnänkin, että aivan kaikkiin nykypäivän mahdollisuuksiin en ole viitsinyt edes perehtyä, hän kertoo.

Lopullinen juhlaohjelma työn alla

Topin kolmen juhlaillan varsinainen sisältö on vielä suunnittelupöydällä, mutta sen verran niin sanotuista suurista linjoista juhlakalu voi jo kertoa, että bileissä on tarkoitus sukeltaa syvemmälle diskohistoriaan. Ilta on omistettu juuri discomusiikille. Sen perilliset, tekno- ja housemusiikki on tietoisesti jätetty taka-alalle. – Tämä tulee olemaan discoa puhtaimmillaan, slovareineen kaikkineen. Varsinainen käsikirjoitus on vielä työn alla, mutta valmiina on jo aika paljon höysteeksi vanhoja kuvia. Parhaillaan tutkin, miten pääsisin näyttämään kankaalla myös vanhaa 8mm elokuvaa. Varsinaisena kohderyhmänä Topin bileille ovat ihmiset, jotka ovat itse eläneet Tampereella discon kultavuosina. Sen Topi tietää jo nyt, että suurin kilpailija tässä on monelle niin rakas sohva. – Toki osa on muuttanut pois ja edesmennytkin, mutta suurin osa jäänee sille sohvalleen, Honkonen toteaa, joskin painottaen, että discoihmisiä riittää edelleen asiakkaiksi hyvin. – Se on aika varma, että jos olet aikanaan näissä discoissa käynyt, tapaat pakostakin ainakin joitakin vanhoja tuttujasi. Hyviä muistojakin täällä siis pääsee virkistämään, hän lupaa. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA TOPI HONKOSEN ARKISTO

YRIT YSPALVELUT

Yrittäjä, varaa paikkasi! DORIMEDIA OY Leena 041 501 9902

● OSTE TA AN

● ASIAK ASTIL AISUUKSIE N TAR JOILUT

ASIAKASTARJOILUA PARHAIMMILLAAN!

Ostetaan kaikenkuntoisia autoja

Pirauta Jussille 040 543 9700

Etusijalla Toyota Corollat ja Hiacet. Myös katsastamattomat.

Soppatykkitarjoilut 200-10 000 henkilölle koko Suomen alueella.

Tutustu tarjontaamme www.kauppahallinkotiruoka.fi

Soita ja tarjoa 046 939 0044 ● PUUNK A ATOA

● ATK- PALVE LUITA

PIHAPUIDEN KAATO JA KANTOJEN JYRSINTÄ

• Tulostinvärit • Tulostimet ft.fi o s • Tietokoneet • Kaapelit • Paperit o t ri w. • Laukut • Akut • Patterit w w • Tietotekniikkahuolto

050 560 8318 Arboristi Tom Nylund

TRIOSoft

Tullikatu 6, Tullintorin kauppakeskus p. 03–272 0770, 0400 625 534, myynti@triosoft.fi ● AUTOKOR JA AMOITA

www.puunkaato.fi

■

tom.nylund@puunkaato.fi

● TILINTARK ASTUSTOIMISTOJA

Yli

30 vuotta

Citroen-erikoiskorjaamo. Peugeot- ja Citroen-huollot, korjaukset ja varaosat. ● K AIHTIMIA JA MARKIISE JA

• Säle- ja rullakaihtimet • Pystylamellikaihtimet • Markiisit • Kaikki alan tuotteet Yli 45v.

VALMISTUS JA TEHTAANMYYMÄLÄ

Kolmionkatu 5, Tampere (Rantaperkiö) puh. (03) 2660 644 tammer-kaihdin@kolumbus.fi

Tilintarkastuspalvelut Veropalvelut Neuvontapalvelut

Idman Vilén Grant Thornton Oy T 020 794 0480 E idman-vilen@fi.gt.com grantthornton.fi

● KE IT TIÖ - JA K YLPYHUONE K ALUSTE ITA

Korkealaatuisten keittiöiden erikoisliike

Talous on taitolaji

• Tilintarkastuspalvelut • Veroneuvonta • Yritysjärjestelyt

www.keittiokauppa.com

Enqvistinkatu 7, 33400 Tampere P. 010 420 3400, Avoinna ark. klo 9–17, la 10–14

Oy Tuokko Ltd I Hämeenkatu 9, 33100 Tampere puh. (03) 2122 028 I www.tuokko.fi

● KOMPRE S SORE ITA

YRITTÄJÄN YLIVERTAINEN TIETOPANKKI www.pirkanmaanyrittajat.fi

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Tapahtumakalenteri

YRIT YSPALVELUT Yrittäjä, varaa paikkasi!

Leena

DORIMEDIA OY

041 501 9902

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät 18.19.10., Lahden messukeskuksessa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset yrittajapaivat.fi.

● ULKOPORE AMME ITA

AKAA 17.8.2019 Akaan

K TO OT IM IIN ITU S

yrittäjäyhdistykset järjestävät yhdessä kesäteatteriretken Sappeen Kesäteatteriin musiikkinäytelmään Olavi Virta klo 14 alkaen. Liput 28 € /henkilö, paikkoja rajoitetusti. Lisätietoja yrittajat.fi/toijala. HÄMEENKYRÖ 22.8.2019 Työpolku kurssin

yrittäjien infotilaisuus Yhteiskoululla klo 14.30. 30.8.2019 Hämeenkyrön

Yrittäjien aamukahvit klo 8-9 Kyrön Hampaassa (Koulukatu 24). Silloin pääsemme tutustumaan yrityksen toimintaan ja tiloihin sekä kuulemaan heidän tarjonnastaan.

30.8.2019 Valtakadun hulinat

Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset Kangasalan Yrittäjät ry Eero korjaa vanhaa T:mi Paneelimestarit Ky Puristepaja Oy Kiikoisten Yrittäjät ry M2R-Urakointi Oy Mouhijärven Yrittäjät ry T:mi Häijään Paja Nokian Yrittäjät ry Sähköasennus M. Pajulahti Oy TH Touch Tosipeli Oy Tuotantotehdas Sulkanen Oy Oriveden Yrittäjät ry Koillis Asemat Oy T:mi K. Tanila Valkeakosken Yrittäjät ry Asfaltti Vanaja Oy Psykologipalvelu Sirpa Rieppo Vammalan Yrittäjät ry Pölypeikot Oy Vesilahden Yrittäjät ry Tmi Tommi Penttinen Ylöjärven Yrittäjät ry Louhinta ja maanrakennus Myllymaa Oy pikkuOtus oy Tmi Jenni Rantanen UM-Pyörä Äetsän Yrittäjät ry Sisä-Suomen Ruoppaus Oy Äetsän Apteekki ●●TAMPEREEN

KAUPUNGINOSAYHDISTYKSET

Hervannan Yrittäjät ry Aiso Oy EthosWork Hieronta E. Malhonen Laarin paja

Härmälän-Sarankulman Yrittäjät ry Concari Oy Kaukajärven Yrittäjät ry Nomga Oy Rakennusliike Luota Oy Scalarium Oy Lielahden Yrittäjät ry JM Salonen Oy Tmi Janina Lahti Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät ry Leipomo Jyvä Masan rakennustukku tmi Mielen Telakka MIETE Sammon Yrittäjät ry Erikoisinfra Oy Kangatar Mainos- & Sisustustoimisto Projector Piner Oy Xocovis Tammelanpuiston Yrittäjät ry nurja Oy Uralifti Oy Tammerkosken Yrittäjät ry JK Kylmäsähkö Oy Kustom Furniture Finland Oy MirorSec Oy Natural Boogie One Man Fiesta Saneeraus ja Maalauspalvelu Lätsä Sarjontapalvelu SR Söpö Himalaya Oy Viino Oy Tesoman Seudun Yrittäjät ry Apitie

klo 12-18. Valtakadun liikkeissä silloin erikoistarjouksia sekä ohjelmassa mm. trubaduuri.

14.-15.9.2019 Yrittäjien risteily

yhdessä Nokian, Ylöjärven ja Lempäälän yrittäjien kanssa.

27.9.2019 Hämeenkyrön Yrittäjien aamukahvit klo 8-9.

IKAALINEN 3.9.2019 Ikaalisten Yrittäjien

aamukahvit klo 7.45-9.00, Katsa. 14.-15.9.2019 Ikaalisten Yrittäjien

syysretki.

1.10.2019 Ikaalisten Yrittäjien aamukahvit klo 7.45-9.00, Sote-keskus. 5.10.2019 Ikaalisten Yrittäjien

Vuoden Yrittäjä 2019 -juhla, Oma-Tupa. Kutsutilaisuus. JUUPAJOKI

11.9.2019 Juupajoen Yrittäjien ja

Juupajoen kunnan tarjoamat aamukahvi nautitaan Koskikahvilassa, Koskitie 62 Korkeakoski.

KANGASALA JA KUHMALAHTI 30.-31.8.2019 Kuhmalahti Pulling

klo 10-16, Kivisalmentie 1, Kuhmalahti. Kuhmalahden Yrittäjien ja Kuhmalahden VPK:n järjestämä tapahtuma. Lisätietoja tapahtumasta facebook.com/ kuhmalahtipulling. LEMPÄÄLÄ

Y-kahvit perjantaisin klo 8.30-10,

Ideahuone (Lempäälän Aleksi 2, 37500 Lempäälä).

Lempäälän Yrittäjien Facebook-

sivullamme facebook.com/ lempaalanyrittajat päivittyvät ajankohtaiset tapahtumamme NOKIA

4.9.2019 Nokian Yrittäjien Yrittäjän päivän etkot klo 16.30 alkaen, Tehdas 108. Ohjelmassa mm. karismaattinen puhuja Arman Alizad ja stand up -koomikko Tommi Tuominen. Tarjolla purtavaa ja ständeillä ohjelmaa. Tapahtuman juontaa Pasi Heino. HUOM! Tilaisuuteen on varattu 15 maksutonta

ständipaikkaa Nokian Yrittäjät Ry:n jäsenyrityksille, jossa voi esitellä omia tuotteitaan toisille yrittäjille! Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset Nokian Yrittäjät Ry:n puheenjohtajalle Jari Tuomiselle sähöpostiin osoitteella jari.tuominen@lakiekonomit.fi 14.-15.9.2019 Nokian ja Ylöjärven

Yrittäjien verkostoitumisristeily Turku – Tukholma, Silja Line Baltic Princess. Hinta sisältää: edestakaisen kuljetuksen, buffetillallisen ruokajuomineen laivalla mennessä sekä meriaamiaisen, majoittautumisen 2h hytissä sekä lasin kuohuvaa. Hinta: Nokian Yrittäjien jäsen 60€, Ei jäsen 75€. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitathan: Nimesi, syntymäajan, kansalaisuuden ja jos sinulla on Silja Linen ClubOne kortti niin matkasi kerryttää sinulle pisteitä, joten ilmoitathan myös kortin numeron. Matkavaraus: ninaslifestyles@gmail.com / 0500 842634 (Nina Ahlqvist) Risteilymaksun tilinro: FI26 5293 0920 0662 92 / Nokian Yrittäjät ry (maksu on varausvahvistus). Huom. 40 ensiksi ilmoittautunutta mahtuu mukaan. Tarkempi aikataulu tiedotetaan lähempänä matkalle ilmoittautuneille. PIRKKALA

17.8.2019 Pirkkalan Yrittäjien Komediafestivaali On The Road klo 19 alkaen, Pyynikin Kesäteatteri. Lippuvaraukset Pirkko Lund 0400 423 946 pirkko.lund@gmail.com. Lipun hinta 28,50 €+kahvit 8,50 €. Lippuja voi varata 2 kpl /yritys.

SASTAMALA 31.8.2019 Suodenniemen Yrittäjien Kelahovin Venetsialaiset klo 20-02. Karaoke, puffetti, paellaa, ilotulitus, anniskeluteltta, mukana myös paikalliset valmistajat. Liput 5 €.

TAMPERE 22.8.2019 Pispala-Pyynikin

Yrittäjien 14. ratagolfmestaruuskisa klo 17 alkaen, Koulukadun minigolfkenttä. Luvassa on jälleen hauskaa pallottelua, sopivaa purtavaa ja juotavaa - mukavaa seuraa unohtamatta. Tilaisuus on maksuton. Kutsu on kahdelle (jäsen + avec). Toimi nopeasti ja ilmoittaudu. Kentällä on vielä tilaa. Tervetuloa! Ilmoittautuminen viimeistään maanantaina 20.8.2018 sähköpostilla pispalan@yrittajat.fi. 22.8.2019 Tammerkosken Yrittäjien verkostoitumispäivä Laukon kartanossa. Lähtö klo 17.20 Vanhalta Kirkolta, paluu n. klo 23. Lisätietoja ja ilmoittautumiset tammerkoskenyrittajat.fi. 28.8.2019 Terve yrittäjä!

- Yrittäjän Kuntokoulu 2019. Olisiko nyt sinun vuorosi ottaa niskalenkki huonoista tavoista ja korvata ne hyvinvointia lisäävillä uusilla tavoilla? Kuntokoulu on

tarkoitettu yrittäjille, jotka kaipaavat vinkkejä ja ohjeita parempaan arkeen: ruoka, uni, kehonhuolto sekä liikunta. Kuntokoulun vetäjänä toimii yrittäjä, personal trainer Taina Arjanmaa, MoveMe. Tainan opastuksella kokeilemme yhdessä useampia erilaisia liikuntamuotoja, niin että jokainen voi löytää sen, mikä tuntuu itselle parhaimmalta. Samalla liikumme yhdessä säännöllisesti, joten liikunnan saa osaksi omaa arkea. Hinta 60 € / henkilö. Lisätietoja ja ilmoittautumiset pirkanmaanyrittajat.fi. 3.9.2019 Talouskoulu 4/5: Katelaskenta ja hinnoittelu klo 16.30, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussali, Kehräsaari B, 2. krs, Tampere.

1. Yrityksen toimintaan liittyvä katelaskenta eri näkökulmista 2. Hinnoitteluperiaatteet ja myynnin kriittinen piste Koulutuksen jälkeen: • Osaat perustaa hinnoittelupäätökset oikeaan tietoon. • Osaat liiketoiminnan kannalta tärkeät hinnoitteluun liittyvät laskentamallit ja myös soveltaa niitä käytännön operatiiviseen johtamiseen. Hinta 95 € + alv 24%/henkilö. 7.9.2019 Tammerkosken Yrittäjät mukana Pink Floyd’s The Wall 40 vuotta -Vip-tapahtumassa. 12.-15.9.2019 Tammerkosken

Yrittäjien syysmatka Budapestiin.

26.9.2019 Tammerkosken Yrittäjien teatteri-iltama, Poikabändi klo 19 Tampereen Työväen Teatteri. 1.10.2019 Talouskoulu 5/5: Budjetointi ja ennustaminen klo 16.30, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussali, Kehräsaari B, 2. krs, Tampere.

1. Budjetoinnin perusteet ja miksi budjetointi on tärkeää. 2. Miten budjetti tehdään ja miten sitä hyödynnetään päivittäisessä työssä. Koulutuksen jälkeen: • Tunnistat parhaan budjetointitavan oman yrityksen tarpeisiin • Osaat rakentaa budjetin ja ymmärrät budjetin ja päivittäisen toiminnan yhteyden • Ymmärrät budjetin tuomat mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen. Hinta 95 € + alv 24%/henkilö. 19.9.2019 Hervannan Yrittäjien Road Show klo 12.45 alkaen. Lähtö Aito Säästöpankin viereiseltä parkkipaikalta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset hervannanyrittajat.fi.

VALKEAKOSKI 3.9.2019 Valkeakosken Yrittäjien

aamukahvit klo 8 alkaen, Sauna Bar & Grill. Tilaisuuden teemana on yrityskummitoiminta, josta kertoo Pirkanmaan yrityskummit ry:n toiminnanjohtaja Tapani Kaskela. Tervetuloa! Aamupalan tarjoaa Valkeakosken kaupunki.

●

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Ansiomerkit Lisätietoja tapahtumista ja

ilmoittautumiset: valkeakoskenyrittajat.fi. YLÖJÄRVI

7.9.2019 Ylöjärven Yrittäjien Kuutamo- ja ruskaristeily klo 18 alkaen, Ruokakeitaan piha. 14.-15.9.2019 Ylöjärven ja Nokian

Yrittäjien verkostoitumisristeily Turku – Tukholma, Silja Line Baltic Princess. Hinta sisältää: edestakaisen kuljetuksen, buffetillallisen ruokajuomineen laivalla mennessä sekä meriaamiaisen, majoittautumisen 2h hytissä sekä lasin kuohuvaa. Hinta: Nokian Yrittäjien jäsen 60€, Ei jäsen 75€. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitathan: Nimesi, syntymäajan, kansalaisuuden ja jos sinulla on Silja Linen ClubOne kortti niin matkasi kerryttää sinulle pisteitä, joten ilmoitathan myös kortin numeron. Matkavaraus: ninaslifestyles@gmail.com / 0500 842634 (Nina Ahlqvist) Risteilymaksun tilinro: FI26 5293 0920 0662 92 / Nokian Yrittäjät ry (maksu on varausvahvistus) Huom. 40 ensiksi ilmoittautunutta mahtuu mukaan. Tarkempi aikataulu tiedotetaan lähempänä matkalle ilmoittautuneille.

5.10.2019 Kurun, Viljakkalan ja

Ylöjärven Yrittäjien Vuoden yrittäjä -juhla 2019. Merkitse päivä jo kalenteriisi! Kutsutilaisuus. 8.10.2019 Ylöjärven Yrittäjien syyskokous klo 17.30, Ravintola Keidas.

●●YRITTÄJÄRISTIN TIMANTTIRISTI 40 V.

Marttila Heikki, Ali-Marttilan Puutarha Oy, Kangasala Marttila Jaakko, Ali-Marttilan Puutarha Oy, Kangasala

●●YRITTÄJÄRISTIN TIMANTTIRISTI 30 V.

Harju Timo, toimitusjohtaja, Kauppahuone Harju Oy, Tampere Huhtakallio Markku, koneurakoitsija, M. Huhtakallio Oy, Kangasala

●●YRITTÄJÄRISTI, KULTAINEN

Hyödynmaa Hannele, toimitusjohtaja, Mainos- ja viestintätoimisto Mainio Oy, Tampere Häyhänen Anneli, yrittäjäpuoliso, T:mi Elementtisaumaus Jari Häyhänen, Nokia Häyhänen Jari, yrittäjä, T:mi Elementtisaumaus Jari Häyhänen, Nokia

●●60 VUOTTA

Oikeus- ja talouspalvelut Tammer-Lex Oy, Tampere 22.9.2019 Matti Antinmaa, ALL-Talotekniikka Oy, Tampere (Matkoilla) ●●50 VUOTTA

13.8.2019 Mika-Petteri Rainio, Sastamalan Lvi Oy, Sastamala 15.8.2019 Matti Sillanpää, Kihniön Kukka ja Kirja Oy, Kihniö (Tenorissimon konsertti Kihniön yhtenäiskoulun juhlasalissa la 24.08.2019 klo 15.00, jonka jälkeen syntymäpäiväkahvit koululla) 22.8.2019 Minna Rajamäki,

Liikuntaparkki Oy, Lempäälä (Yrittäjä juhlistaa tapahtumaa yrityksen laajennuksen harjakaisissa)

Ruusukasvohoito • alkupuhdistus • naamio • hoitovoiteet

Tämä ihastuttava, rentouttava, supertehokas ½ tunnin kasvohoito sopii kaikille ja antaa ihollesi kosteutta, elinvoimaa ja nuorekkuutta.

V IP

• karkottavat väsymyksen merkkejä • tehokosteuttavat • suojaavat ja silottavat

●●YRITTÄJÄRISTI, PRONSSINEN

Levitä aamuin illoin puhtaalle iholle.

●●ANSIORISTI, KULTAINEN

Huhtakallio Eira, yrittäjä, talousvastaava, M. Huhtakallio Oy, Kangasala Kärkkäinen Sauli, toimitusjohtaja, Finfinet Oy, Tampere

●●ANSIORISTI, HOPEINEN

Aspelin Tuula, vuoropäällikkö, Pyynikin Munkkikahvila Oy, Tampere Kahila Kaija, kahvilatyöntekijä, Pyynikin Munkkikahvila Oy, Tampere Mikkola Markku, kuorma-autonkuljettaja, Vilja-Jaakkola Oy, Orivesi

●●ANSIORISTI, PRONSSINEN

Karppinen Milla, kahvilatyöntekijä, Pyynikin Munkkikahvila Oy, Tampere Parkkisenniemi Laura, vuoropäällikkö, Pyynikin Munkkikahvila Oy, Tampere Savolainen Emma, kahvilan päällikkö, Pyynikin Munkkikahvila Oy, Tampere

(54€)

Ovat yhdessä todellinen kauneuden lähde!

Kanervo Jari, kauppias, K-Supermarket Villilä, Tampere Kanervo Kristiina, kauppias, K-Supermarket Villilä, Tampere Suoste Maria, varatoimitusjohtaja, Pyynikin Munkkikahvila Oy, Tampere

39€

Seerumi Eclat 8H 30ml ja AquaBalm-emulsio 50ml

●●YRITTÄJÄRISTI, HOPEINEN

V IP

75€

(118,56)

KAIKKI MITÄ TARVITSET! -tuotepakkaus

• puhdistusmaito tai geeli 40 ml • tehokosteuttava naamio 20 ml • kosteusemulsio tai voide 20 ml • pikkulaukku tuotteille

taito matti n am

V IP

25€

ja hyvä palvelu ratkaisevat… T ULE

(54€)

ME ILL E!

Rautatienkatu 12, puh. 03 213 22 11, ark. 10–18, la 10–15 www.tampereenkauneushoitola.fi

Yritykset juhlivat

Yrittäjät juhlivat 20.8.2019 Rauno Haikara,

Tervetuloa VIP-klubiin, jäsenmaksu 5€. Saat hoidot ja tuotteet tarjoushinnoin!

●●60 VUOTTA

29.6.2019 R. Saarilahti Ky, Ylöjärvi ●●45 VUOTTA

18.6.2019 Kampaamo Terttu Häyrinen, Nokia ●●30 VUOTTA

21.8.2019 Arjapari Oy, Tampere (Viettää merkkipäivää työn

merkeissä)

●●25 VUOTTA

24.6.2019 TY-Diesel Oy, Tampere 1.9.2019 Tampereen Kilpityö Oy, Nokia 6.9.2019 Parturi-kampaamo Tipi Tii, Parkano (Vietän juhlaa asiakkaitteni ja perheeni parissa) 7.9.2019 Salo-Angora, Ylöjärvi 21.9.2019 Global Gear Oy, Tampere ●●20 VUOTTA

1.9.2019 H. Männistö Oy, Ylöjärvi

(Viettää merkkipäivää työn merkeissä) 8.9.2019 Insinööritoimisto Olavi Mäkinen, Lempäälä 15.9.2019 Natiivi Oy, Tampere ●●15 VUOTTA

Seuraava lehti ilmestyy

tiistaina 24.9.

16.8.2019 Ompelija Tiina, Vammala 23.8.2019 Kotiputiikki Orihannas, Orivesi ●●10 VUOTTA

28.7.2019 KupiCare Oy, Tampere

(KupiCare juhlii asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa merkkipäivää syksyllä) 8.9.2019 Toimitilapalvelu K. Kuusisto, Tampere 24.9.2019 Kurun Lehti, Kuru

(Toimitus juhlii työn merkeissä, kahvia ja kastettavaa tarjolla asiakkaillemme)

Saturday September 7th 2019 Pyynikki Stadium Tampere

●

R R E E K R K O . R W O R E K .ER OWRKER . WOR . W K R E K O R O. W . W R E K ER R O . W R K E K R R O O W .ER W RK O .E W R RK O W

R E K R O W Mercedes-Benzammattilaispäivät 26.–30.8.2019 Talvirengasyhdistelmä Worker-malleihin

500 €

(Voimassa 26.–30.8.2019)

Tiistai 20. eloKUUTA 2019

Etuvetoinen Vito Worker 110CDI alk. 34 712 €

Etusi jopa

3 961 € Etuvetoinen Sprinter Worker 314CDI alk. 43 999 €

Etusi jopa

4 216 €

Mercedes-Benz Premium -ratkaisut

Laajin mallisto

Kattava verkosto

Ratkaisumyynti

Rahoitusratkaisut

Aina yhteydessä

24 h Service

Mercedes-Benz Vito 110CDI FWD-3,05/32K normaali A1 Worker kokonaishinta alk. 34 711,04 €. CO2-päästöt uusi mittaustapa – WLTP 194 g/km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 22,46 €/kk. Ajotietokoneen kieli: englanti. Mercedes-Benz Sprinter 314CDI FWD-3,5/32K normaali A1 Worker kokonaishinta alk. 43 998,66 €. CO2-päästöt uudistettu mittaustapa – laskennallinen NEDC-arvo 235 g/km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 29,95 €/kk. Ajotietokoneen kieli: suomi. Hinnat sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €. Kuvan autot lisävarustein.

Vito ja Sprinter. Nyt edullisina Worker-malleina. Mitä sinä haluat pakettiautoltasi? Vito ja Sprinter Worker -mallit tarjoavat kaiken, mitä ammattilainen autoltaan tarvitsee. Etuveto merkitsee suurempaa kantavuutta ja Sprinterissä myös matalampaa kuormauskorkeutta – edullista hintaa unohtamatta. Vito Worker -mallissa vakiovarusteina mm. • Tempmatic-ilmastointi • Vakionopeudensäädin • Peruutuskamera • Moottorin lisälämmitin • Audio 15 -järjestelmä • Sivutuuli- ja vireystila-avustimet

VEHO TAMPERE Taninkatu 11, Tampere 010 569 3161 Ma–pe 9–17, la 10–16

Sprinter Worker -mallissa vakiovarusteina mm. • MBUX-multimediajärjestelmä 7 tuuman kosketusnäytöllä • Mittariston värinäyttö • Monitoimiohjauspyörä • Peruutuskamera • Lisälämmittimen käyttö kello-ohjauksella sekä Mercedes Pro -Appin kautta etänä

Huolto Ma–pe 7–18 010 569 8080

VEHO PIRKKALA Jasperintie 1, Pirkkala 010 569 3034 Ma–pe 9–17

Huolto Ma–pe 7–22, la 7–15 010 569 3060

Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %).

VEHO.FI VEHOTRUCKS.FI OMAVEHO.FI