Pirkanmaan Yrittäjät -lehti 9/2022

Yrittäjät kokoontuivat Tampereelle

ja Nokia Arena tarjosivat hulppeat puitteet yrittäjäjärjestön suurimpaan vuosittain järjes tettävään tapahtumaan. Täällä lokakuussa järjestetyt Valtakunnalliset yrittäjäpäivät keräsi kasaan noin 1700 yrittäjää ympäri valtakuntaa. Ohjelmassa oli paitsi painavaa asiaa myös viihdettä. Ja va littiinpa Suomen suurimmalle elinkeinoelämän järjestölle myös uusi luottamushenkilöjohto. Ihan mahdollista on sekin, että Arenalla kuultiin sekä tulevan pääministerin että presidentin puheet.

Kuuluuko puun kaatumisesta ääni, mikäli metsässä ei ole ketään sitä kuulemassa? Olemme pohtineet viime aikoi na paljon, mitä todellinen vaikuttaminen tarkoittaa.

Pirkanmaan Yrittäjien lehti on levittänyt yrittäjyyden evankeliumia jo vuodesta 1948. Se on kertonut yrittäjien itsensä suulla, miltä yrittäminen näyttää sen hetken Suo messa. Se on osoittanut nuoremmille sukupolville, että yrittäjyys on varteenotettava urapolku. Lehti on koulut tanut kuntapäättäjiä ja poliitikoita heidän valmistelemien sa lakien sekä jo tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksesta elinkeinoelämään ja Pirkanmaan elinvoimaisuuteen.

Pirkanmaan Yrittäjien lehdellä on ollut vuosien saatossa merkittävä rooli yrittäjyyden esteiden raivaamisessa. Yrit täjät odottavat yhteiskunnalta kannustavaa ilmapiiriä ja yrittäjyyttä ymmärtävää lainsäädäntöä. Politiikassa ja alueiden päätöselimissä tekemämme vaikuttamistyö on luonut vuosi vuodelta yrittäjyydelle suotuisampia olo suhteita Suomeen.

Pirkanmaan Yrittäjät onkin tehnyt konkreettista työtä mm. vaikuttamalla Pirkanmaan maakuntaohjelmaan ja kuntien kehittämisohjelmiin, työvoiman saatavuuteen, työvoiman ja koulutuskeskusten kohtaanto-ongelmaan, kulkuväylien kuntoon ja Pirkanmaan saavutettavuuteen, lentoasemaan, raideliikenteeseen, sote-valmisteluun, bioja kiertotalouskehitykseen sekä julkisten hankintojen syr jimättömyyteen. Vaikuttamistyötä tehdään olemalla läs nä oikeissa keskustelufoorumeissa kuten Pirkanmaan yh teisessä edunvalvontaryhmässä, Parasta Pirkanmaalta -alkuperämerkin työryhmässä, koulutusyhteistyöhank keissa, ELY-keskuksen ja TE-palveluiden työryhmissä, seudullisen elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampe reen toiminnassa sekä tulevaisuus- ja omistajanvaihdos foorumeissa. 44 paikallisyhdistyksellämme on merkittä vä rooli kuntien ja yritysten välisen vuoropuhelun vah vistamisessa sekä kuntien elinvoimaisuden varmistami

sessa. Kriisitilanteissakin etujärjestömme reagoi nopeas ti. Pandemian iskiessä kehitimme nopeasti puhelinpal velun koronaneuvontaan ja avustimme kädestä pitäen tukihakemusten tekemisessä.

Viestintäkanavien määrä on kuitenkin kasvanut räjähdys mäisesti vuodesta 1948. Viestinnän kenttä on sirpaloitu nut ja sitä hallitsevat uutistoimistojen rinnalla suuret ja pie net mielipidevaikuttajat digitaalisessa maailmassa. Painet tujen lehtien määrä vähenee. Myös median kuluttamisen tavat ovat muuttuneet. Keskimääräinen lukija on kärsimät tömämpi, janoaa visuaalisuutta, omalle yleisölle jakamisen mahdollisuuksia sekä osallistumisen kokemuksia.

Metsurin saappaissa tekemämme vaikuttamistyö on kiel tämättä merkittävää ja laajamittaista, mutta toistaiseksi sen on kuullut vain keskustelufoorumeissa läsnäolevat henkilöt sekä intohimoisimmat lehtemme lukijat. Todel linen vaikuttaminen tapahtuu kuitenkin kuuluvan vies tinnän ja vaikuttamistyön risteymässä. Käymiemme kes kusteluiden tulee olla äänekkäämpiä. On meidän tehtä vämme varmistaa, ettei pk-yrittäjän ääni huku liikenteen hälinään. Tästä syystä Pirkanmaan Yrittäjät mukauttaa viestintästrategiaansa samalla, markkinaa herkästi kuun televalla korvalla, kuin jäsenyrittäjämmekin tekevät päi vittäisessä työssään.

Lehdellämme on oma paikkansa myös vuonna 2023, mut ta tuomme sen rinnalle kanavia, joissa tavoitamme sano mallamme myös diginatiivin kansalaisen. Luomme par haillaan valmiuksia olla läsnä ja johtaa myös muissa ka navissa tapahtuvaa, yrittämisen olosuhteisiin vaikuttavaa keskustelua. Tämä on meille tärkeää vaikuttamistyötä Pir kanmaan Yrittäjissä.

Edelleen yrittäjien asialla – yhä useammassa keskuste lukanavassa.

Jenni Pöllänen

Pakkausvalmistajan toiminta on nyt tuplasti sertifioitu s. 5 Verovalitusta tehtäessä kannattaa huomioida ainakin nämä asiat s. 6 Jyväskylän yliopisto kaipaa tutkimukseensa yksin- ja pienyrittäjiä s. 6 Lakilaarin puntarissa verkkokauppa s. 11 metsäkeskuksen projekti kattaa peräti 200 000 kilometriä suomalaistiestöä s. 19 Häijääläisfirma yhdisti kuljetukset ja ympäristön s. 20 Vanha Kesoil sai uuden elämän Ylöjärvellä s. 23 miten syntyy erinomainen asiakaskokemus? s. 27 Pörssitekstarin aiheena Kone s. 28

● TOIMITUS päätoimittaja Jenni Pöllänen

Toimitussihteeri Ville Kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi

m yyntipäälliköt: Erja Joentausta p. 050 374 9444

Timo Hyvönen p. 050 468 2290 Kimmo Vaittinen p. 050 306 2228 (Pirkanmaan Yrittäjäjärjestön jäsenyydet) etunimi.sukunimi@dorimedia.fi

Jätä juttuvinkki lehteen! yrittajat.fi/aluejarjestot/pirkanmaan-yrittajat/pirkanmaan-yrittaja-lehti/juttuvinkki/

– Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja

& vuonna 2023 lehteä luotsaava toimittaja Eija Ranua

Uusia, moderneja katutason liiketiloja Tampereen sydämessä. Satamakadulle joulukuussa valmistuvan Teatterineuvoksen kivijalkaan tulee yhteensä kolme liiketilaa. ALV-palautus hyödynnettävissä. Vain yksi jäljellä!

TEATTERINEUVOS

TAMPERE TAMMELA

Ylärima - liiketilasi täysosuma. Rakennamme Tampereen jalkapallostadionia ympäröivään kortteliin myös myytäviä liiketiloja talon kivijalkaan - vain yksi jäljellä! ALV-palautus hyödynnettävissä.

Visualisointi

Koteja järjellä ja tunteella

Yrittäjät koolla Tampereella – kosolti asiaa, mutta hauskanpitoakaan ei unohdettu

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät järjestettiin tänä vuonna Pirkanmaan Yrittäjien kotikentällä, sillä yrittäjäjärjestön isoimman vuosittain järjestettävän tapahtuman isäntäkaupunkina toimi tänä vuonna Tampere. Pääasiallisesti tapahtuma sijoittui hulppealle Nokia Arenalle, joskin liittokokous, jossa järjestölle valittiin luottamushenkilöiden johtokaarti, pidettiin Tamperetalossa. Kaikkiaan Tampereen tapahtuma keräsi paikalle yli 1600 yrittäjää.

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät polkaistiin käyntiin perjantaina 21. lokakuuta aamupäivästä, ja ohjelmaa jatkettiin aina lauantain ja sunnuntain väliseen yöhön. Koetta vaa riitti molempiin päiviin, sillä kumpikin päivä piti sisällään mielen kiintoisia esiintyjiä, paneelikeskuste luita sekä tietoiskuja. Ympäri Suomea saapuneet osallistujat olivat vaikuttu neita myös Tampereesta, joka olikin monen harvemmin täällä visitoivan mukaan uudistunut edukseen.

Asiaa riitti

Kaksipäiväisen tapahtuman yhtenä teemana on vastuullisuus. Sekä per jantaina että lauantaina kuultiinkin useita teemaan liittyviä puheenvuo roja. Yksi mielenkiintoisimmista oli Kiilto Oy:n tutkimus-, kehitys- ja in novaatiojohtaja Raija Polvisen pu heenvuoro, missä hän valotti pirkan maalaisyrityksen ympäristöjohtajuut ta. Lisäksi ohjelmassa oli bisnesklinik ka, jossa tarjottiin kahtena päivänä tie toiskuja ajankohtaisista aiheista aina lainopillisista kysymyksistä vero- ja talousasioihin sekä tällä hetkellä niin kovin tapetilla oleviin energiakysy myksiin. Käytännössä ohjelmassa oli kin runsaudenpulaa, sillä tarjolla oli

aamusta iltapäivään ohjelmaa kah della eri pisteellä. Tampere-lippua kantoi korkealla myös perjantaina päälavan ohjelmaa juontanut uuti sankkuri Jaakko Loikkanen, joka on Tampereen kasvatteja.

Pispalalaisbändi tahditti perjantaiehtoota

Vaikka tarjolla oli tiukkaa asiaa, ei yrittäjäpäiviltä puuttunut myöskään hauskanpitoa. Perjantain iltajuhlan teemana oli pitokaupungille sopivas ti Manserock, joka näkyi ja kuului Nokia Arenalla isosti. Tapahtumalle tyypilliseen tapaan yrittäjäkansa oli pukeutunut teeman mukaisesti, jo ten tamperelainen rokki paitsi kuu lui myös näkyi tilaisuudessa. Volyy mipuolesta vastasi orkesteri suoraan Pispalan hämyisiltä kuvilta, eli Hau li Bros, joka kertoi yhtyeen Insta gram-tilillä ennen keikkaansa ol leensa ”konserttikiertueella jo vuo desta 1992”. Orkesteri tarjoilikin areenalle paitsi omaa musiikkiaan myös niitä tamperelaismusiikin iki vihreitä kuten Popedaa, Eppuja ja Juicea. Ilmeisen hyvän tunnelman pispalaispojat onnistuivat Areenaan loihtimaan, sillä illan päättyessä puo liltaöin paikalla oli vielä leijonanosa

Vuorinen valtuuston varapuheenjohtajaksi

Lauantaina valittiin myös Suomen suurimmalle elinkeinoelämän järjes tölle uusi johtajisto. Puheenjohtajak si valittiin tuttu nimi, sillä Jyväsky lästä kotoisin oleva Petri Salminen

sai ympäri Suomea

yrittäjil tä valtuudet jatkaa pestissään myös seuraavat kaksi vuotta. Varapuheen johtajistossa

Tampeereella saatettiin hyvinkin kuulla sekä tulevaa pääministeriä ja mahdollisesti myös presidenttiä

Tampere Arenalla kuultiin päivien aikana lukuisia mielenkiintoisia puheenvuoroja. Eri alan asiantun tijoiden lisäksi ääneen pääsivät myös poliittiset päättäjät ja vieläpä se kaikista raskas sarja. Lauantai na aamusta lavalle nousi Suomen potentiaalinen pääministeri, aina kin nykygallupien mukaan piikki paikalla olevan kokoomuksen pu heenjohtaja Petteri Orpo

Orpo kehui heti kärkeen Tam pereen komeaa areenaa, joskin heitti, että turkulaisena se oli teh tävä enemmän tai vähemmän ham paiden välistä.

– Mutta ylipäätään koko Tam pereen keskustan kehittämien on jälleen vahva esitys siitä, että usko malla ttulevaisuuteen ja yrittäjyy teen luodaan uutta kasvua. Sitä on ollut upea nähdä, mutta ehkä mi nun on parempi lopettaa nyt tämä Tampereen ylenpalttinen kehumi nen, Orpo totesi. Varsinaisessa pu heessaan Orpo keskittyi etenkin kolmeen teemaan.

– Talouteen, kasvuun sekä luot tamukseen, hän pohjusti.

Miljoonan ja miljardin ero ja Viinasen viisaus Talousasioissa Orpo kertoi olevan sa erityisen huolissaan Suomen ny kyisestä velkaantumistahdista.

– Suomen valtio on ottamassa

ensi vuodelle uutta velkaa yli 8 miljardia euroa, ja yhdessä vaali kaudessa velka tulee kasvamaan lähes 40 miljardilla, entinen val tiovarainministeri huomautti ja piti tätä esimerkkinä miljardiso keudesta. Hänellä oli tarjota tähän myös erinomainen esimerkki.

– Miljoona sekuntia päivissä on noin 11 ja puoli päivää, mutta mil jardi sekuntia on 31 vuotta, Orpo vertaili. Puheenjohtaja muistutti, että Suomen talouden saaminen takaisin kestävälle pohjalle on välttämättömyys.

– Se takaa, että meillä on liik kumavaraa tulevissa kriiseissä. Il man kestävää taloutta emme voi turvata hyvinvointipalveluja, em me laadukasta koulutusta, emme kä kunnossa olevaa tieverkkoa, Or po jatkoi ja huomautti, että kaikki

tämä heijastuu yritysten toiminta edellytyksiin. Kaivoipa Orpo muis tista myös häntä aikanaan ohjeis tamalta Iiro Viinaselta saamansa neuvon, kun Orpo oli aloittamas sa valtiovarainministerinä.

– ”Kun ne tulevat pyytämään rahaa, sano EI. Kun tulevat toisen kerran, sano EI, ja jos kolmannen kerran tulevat, kysy, mistä olikaan kysymys.” Orpo muisteli ja koros ti, että lasten piikkiin ei saa elää.

– Kaikkea tärkeää ei voi rahoit taa. Ei se niin onnistu kotona, eikä yrityksessäkään.

Kaava vaihtoon

Seuraavan hallituskauden tärkeim pänä tehtävänä Orpo piti talous kasvua, jossa yrittäjillä on luonnol lisesti keskeinen rooli. Orpo muis tutti, että Suomi saavutti 2000-lu

YRITTÄJÄPÄIVÄT HUIPENTUIVAT lauantain gaalaan illallisine ja palkitsemisineen. Nokia Arena tarjosi kaiken kaikkiaan isoil le juhlille upeat ja toimivat puitteet.

TULEVAISUUSTUTKIJA ILKKA Halava uskoo, että jatkossa yrittäjyydestä tulee työ elämän valtavirtaa.

HAULI BROS -yhtyeen Kalle Alatalo ja Juri Lindeman esiintyivät perjantain Man serock-juhlassa. Omien kappaleiden lisäksi pispalalaisbändi esitti myös tunnettu jen tamperelaisrokkareiden tuotantoa.

PIRKANMAAN YRITTÄJIEN tehotrio työn touhussa. Sari Järvelin, Tanja Mäkynen ja Pia Peltonen painoivat tilaisuudessa pitkää päivää.

MANSEROCK-TEEMA NÄKYI perjantain iltahipoissa. juhlakansasta.

olevilta

sen sijaan tuli vaihdok sia, sillä neljästä ehdolla olevasta suu rimman äänimäärän saivat Jyrki Hakkarainen sekä Jenni Parpala Pirkanmaalaisittainkin äänestyksis sä koettiin ilonaihetta, sillä Pirkan

maan Yrittäjien puhetta pian jo vii den ajan johtanut Janne Vuorinen valittiin valtuuston varapuheenjoh tajaksi. Vuorinen on vaikuttanut Suomen Yrittäjien hallituksessa jo useamman vuoden. ●

Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA EIJA RANUA

PETTERI ORPO ihasteli hänkin Nokia Areenaa, vaikka myönsikin turkulaisena joutuvansa tekemään sen vähän hampaiden välistä.

vulla bruttokansantuotteessa jo kertaalleen Ruotsin, mutta sittem min länsinaapurista on jääty jopa 20 prosenttia.

– Tämä vähän hävettääkin. Jos voitamme Ruotsin nykyään lätkäs sä, niin kyllä meidän pitää pärjätä taloudessakin. Ja kyllähän me pär jäämme, kun vain tehdään oikeita asioita, Orpo vakuutti. Nykyhalli tuksen Orpo parjasi käyttäneen ja kamisen kaavaa, jonka tilalle pu heenjohtaja tarjoaa kuulemma kas vun kaavaa.

– Tämän kaavan ajatus on se, et tä kohdistetaan katse ja tekeminen kasvun elementteihin. Siihen, mis tä talouden kasvu syntyy.

Luottamus kantaa

Petteri Orpo otti kantaa myös työ voimapulaan. Hänen mukaansa huono merkki on, että enää ei pu huta edes osaavan työvoiman saan nista, vaan minkä tahansa työvoi man.

– On sietämätön tilanne, että Suomessa on yli 100 000 työtöntä, ja samaan aikaan monia aloja vai vaa työvoimapula. Avoimet työpai kat ja työtä hakevat on saatava koh taamaan, Orpo totesi ja otti ratkai suna esiin erään yrittäjäjärjestön jo pitkään ajaman paikallisen sopimi sen lisäämisen.

– Työehtosopimuksia on saata va soveltaa järjestäytymättömissä yrityksissä ja toisin sopimisen kiel toja on purettava. Luotan siihen, että yrittäjät toimivat vastuullises ti, sillä henkilöstö on yrittäjän tär kein voimavara, ja tämä yrityksis sä kyllä tiedetään, Orpo vakuutti.

Prkanmaan Yrittäjä -lehti pääsi jututtamaan Petteri Orpoa yrittä jäpäivistä vielä erikseen pyhäinpäi vänä, kun puheenjohtaja vieraili Sastamalassa kansanedustaja Arto Satosen pyynnöstä. Minkälaisia juttuja yrittäjien kanssa keskustel lessa Tampereella nousi esiin?

– Työvoiman saatavuus on eh dottomasti se ykkösasia, joka pu huttaa kyllä yrittäjiä ympäri maa ta, olivatpa he sitten Iisalmesta, Vaasasta tai Sastamalasta. Toinen selkeä viesti, mitä yrittäjiltä järjes täen kuulee on huoli valtiontalou desta. Yrittäjät kun hyvin tietävät, että talouden kanssa pitää olla tark kana, Orpo kertoi ja heitti kolman tena esiin vielä energia-asiat.

– Tuleva talvi tulee kyllä ole maan vaikea. Ja vaikka hiilineut raalisuus onkin tärkeä tavoite, tu levana talvena tarvitsemme kyllä käyttöön kaikki mahdolliset ener giamuodot, Orpo tiivisti.

Rehn on yrittäjäperheen vesa

Potentiaalisen pääministerin lisäk si Nokia Arenalla nähtiin myös mahdollinen tuleva presidentti, sil lä Olli Rehnin nimi on koreillut kyseisillä veikkauslistoilla jo pi demmän aikaa. Suomen Pankin pu heenjohtajana työskentelevä Olli Rehn toimi Tampereen Valtakun nalliset Yrittäjäpäivät huipenta neen Yrittäjägaalan virallisena juh lapuhujana. Hän valotti puhees saan myös omaa suhdettaan yrit täjyyteen ja muisteli, että hänen

omille vanhemmilleen, varaosa- ja autoalan yrittäjänä elämäntyönsä tehneelle isälle ja Suomen Yrittäjä naisten puheenjohtajanakin toimi neelle äidille yrittäjägaala oli ollut aina tärkeä juhlatilaisuus.

– Jo senkin tähden on suuri ilo ja kunnia käyttää puheenvuoro täs sä tilaisuudessa, Olli Rehn aloitti.

Arvopohja eroaa naapurista

Vaikka kyseessä olikin juhlapuhe ja Rehnin puheessa nostettiin esiin myös yrittämisen positiivisia puo

– Venäjän kanssa sama raidele veys, mutta eri arvopohja. Oikeus valtio ja demokratia ovat Suomen tasavallan kovaa ydintä. Niistä ei tingitä, hän vakuutti.

Pitkäjänteinen energia politiikka palkitaan tulevana talvena Suomen Pankin nokkamies käsitte li myös sodan taloudellisia vaikutuk sia, joita hän luonnehti mittaviksi.

– Sota heikentää koko Euroo pan talouskasvua ja kiihdyttää en tisestään inflaatiota. Myös Suomen talous on ennusteiden valossa su pistumassa ja vaipumassa lievään taantumaan talven ja ensi vuoden aikana. Tämä epävarmuus jarrut taa investointeja nyt monissa yri tyksissä, Rehn huomautti. Tuleva talvikausi aiheuttaa toki sekin haasteita, joskin tässä Rehn kiitte li Suomen pitkäjänteistä energia poliittista linjausta.

– Panostus päästöttömään, uu siutuvaan energiaan ja tuotanto muotojen moninaisuus näyttäytyy nyt valtioviisautena. Se ei olisi on nistunut ilman pitkäjänteistä pa nostusta sekä ydinvoimaan että ko timaiseen, uusiutuvaan energiaan, Rehn tiivisti.

Palkkakilpailu olisi nyt iso virhe

Petteri Orpon tapaan myös Olli Rehnillä riitti ymmärrystä yrittäji en ajatuksille työmarkkinoiden tu levaisuudesta. Alkuvuoden yleisen palkankorotuslinjan perusteella se kä kotimaisen työn että yritysten kilpailukyky näytti säilyvän ennal laan, mutta jatkon osalta näkymä on kaikkea muuta kuin selvä.

Sastamalalaisfirman ympäristö- ja laatusertifikaatit ovat vain jäävuoren huippu

Sastamalan Karkussa paperisia pakkausmateriaaleja valmistava Carccu® sai heinäkuussa sekä laadunhallintajärjestelmän ISO 9001 -sertifikaatin että ISO 14001 -ympäristösertifikaatin. Yritys tiedotti asiasta tietoisesti vasta syyskuussa. – Odotimme ensin sekä Suomen että Keski-Euroopan lomakauden, jotta iso uutisemme tavoittaisi mahdollisimman monta tahoa, yrittäjä ja toimitusjohtaja Lasse Borg kertoo. Hänen mukaansa sertifikaattiuutisen taustalla on pitkäaikainen työ niin laadun parantamisessa kuin ympäristöasioissa.

lia ja merkityksellisyyttä, otti Rehn kantaa myös astetta synkempiin ajankohtaisiin asioihin.

– Jos nyt päättynyt kaksivuotis kausi oli koronapandemian leimaa ma, eivät lähivuodetkaan aivan hel poilta näytä, Rehn taustoitti. Ve näjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamat nopeat muutokset eu rooppalaiseen turvallisuustilantee seen ja energiakriisin Rehn näki kuitenkin myös Eurooppaa ja län simaita yhdistävänä tekijänä, jossa Suomi on nyt puolensa lukinnut.

– Suomen sotilaallinen liittoutu minen loksahti vuosien vellomisen jälkeen uudelle uralle, kun päätim me valita jäsenyyden puolustusliit to Natossa, Rehn totesi ja myönsi kaupankäynnin itänaapuriin olevan nyt pidemmän puoleisella jäähyllä.

– Jos tilanne yltyy palkkakilpai luksi, kuten ennen finanssikriisiä, kilpailukyky voidaan menettää no peastikin, Rehn huomautti ja piti tätä todellisena myrkkynä vallitse vassa ”taantumatunnelmassa” Hä nen mukaansa parempikin vaihto ehto on olemassa.

Työmarkkinoilla tarvitaan nyt keskinäiseen luottamukseen nojaa vaa paikallista sopimista, työelä män joustavuutta tukevia pelisään töjä sekä kansainvälisten osaajien rekrytoinnin ja työperäisen maa hanmuuton vauhdittamista, Rehn listasi. Hänen toiveensa oli, että käynnissä olevan neuvottelukier roksen jälkeen saataisiin koottua yhteen työmarkkinoiden, yritysten ja poliittisten päättäjien ryhmä et simään Suomelle yhteistä suuntaa. – Yrittää ainakin kannattaisi. Nopeasti muuttuva maailma kun ei odotaedes maailman onnellisin ta kansaa, Rehn tiivisti.

sastamalalaisfirmassa on toi mitusjohtajan mukaan jo pit kään ollut tahtotila valmistaa ympäristöystävällisiä pakkausmate riaaleja ympäristöä säästävillä me netelmillä. Erilaisia laiteinvestoin teja tähän suuntaan on tehty jo rei lu vuosikymmen. Kiertotalouden nimeen vannovan firman tuotan nossa syntyvät jätteet kierrätetään tehokkaasti ja energian säästämisek si on kehitetty uusia keinoja. Saavu tukset ovat komeita myös numeroil la esitettynä. Viime vuonna yrityk sen kokonaiskierrätysaste oli esi merkiksi 98,1 prosenttia, kaksi kol masosaa tehtaalla syntyneestä jät teestä jalostettiin uusiksi tuotteiksi, ja muovia kierrätykseen meni alle yksi prosentti. Hyvän käytännön esimerkin yrityksen ottamasta edel lä astelusta tarjosi viime vuoden hei näkuussa voimaan astunut uusi jät teidenlajitteluvaatimus, joka koski käytännössä kaikkia suomalaisyri tyksiä. Karkkulaisfirmassa siitä ei tarvinnut pahemmin stressata.

– Meillä asia on ollut kunnossa jo monta vuotta, eikä meidän tarvin nut tehdä muuta kuin liimata astioi hin oikeat tarrat, Borg huomauttaa.

Miksi sertifioinnin hinta lappu kannatti kuitata? Ekologisuus ja vastuullisuus ovat siis kulkeneet yrityksen toiminnan ohjenuorina jo pitkään. Mitenkään puskista sertifikaatit eivät siis ta loon tulleet. Mutta entä mitkä asiat sitten puolisivat virallisten sertifi

– Teemme paljon vientikauppaa ja siinä serifikaatit alkavat olla pakol liset jatkuvasti kovenevassa kilpai lussa, Borg kertoo. Jos ei pakko, niin paine ainakin toimi siis tässäkin ta pauksessa parhaana motivaattorina. Tosin yrittäjä niissä näkee myös ai toa hyötyä.

– Asiakkaat ovat suhtautuneet asiaan myönteisesti, ja kertovathan sertifikaatit paitsi laadusta niin myös luottamuksesta. Ja muutenkin ne tar joavat meille hyvät työkalut toimin tamme kehittämiseen ja tukemiseen, Borg lisää.

Maalissa ei tässä lajissa olla ikinä

Hän muistuttaa heti perään, että kummankaan sertifikaatin osalta ei vielä olla suinkaan maalissa.

– Työt eivät lopu siihen, kun to distukset roikkuvat kehyksissä sei nällä. Yrityksemme toiminta perus tuu jatkuvaan kehittämiseen, ja tä män takia mietimme koko ajan, mi ten parantaa toimintaa. Kyllä meillä on jo pitemmälle tulevaisuuteen suunnitelmia mietitty, Borg sanoo. Parhaillaan tehtaalla esimerkiksi on toteutusvaiheessa investointi, joka paitsi lisää merkittävästi energiate hokkuutta on myös hyvin ympäris töystävällinen ratkaisu. ●

Tue paikallista työtä syöpään sairastuneiden ja läheisten hyväksi.

TOIMITUSJOHTAJA LASSE Borgin mukaan heidän yrityksessään on tehty määrätie toista työtä ympäristöasioiden eteen jo pitkään. Tänä vuonna saatiin tästä työstä tun nustukseksi myös kaksi sertifikaattia. Kuvassa Borg tarkastaa painatusjälkeä loopilla.

”KAIKKI JOTKA mahtuu, änkee halliin” sanotaan laulussa, ja niin toimittiin myös yrittäjäjuhlien yhteydessä. Gaalatilaisuus oli loppuunmyyty jo hyvissä ajoin.

Anna lahja, jolla on merkitystä.

kaattien hakemista, mukana kun niissä tulee aina melko tuntuva hin talappu?

Teksti: VILLE KULMALA

Kuva: LASSE BORGIN ARKISTO

BISNESKLINIKALLA KUULTIIN sielläkin lukuisia hyviä tietoiskuja.

SUOMEN PANKIN puheenjohtaja Olli Rehn piti gaalan virallisen juhlapuheen.

PETTERI ORPON mukaan yrittäjiä pu huttavat tällä hetkellä eritoten työvoima pula, energia-asiat sekä huoli valtiontalo udesta. Kuva on otettu pari viikkoa Valta kunnallisten Yrittäjäpäivien jälkeen pu heenjohtajan vieraillessa Sastamalassa.

Vaatimusten esittäminen sel keästi valituskirjelmässä on erittäin tärkeää. On hyvä muis taa, että pelkkä vaatimus ei yleensä vielä sellaisenaan menesty, vaan se on myös perusteltava huolellisesti.

Vaatimusten perusteluosassa käy dään läpi asiaan liittyvät keskeiset ta pahtumat ja olosuhteet. Sen jälkeen viitataan siihen, minkä lainkohdan no jalla muutoksenhakija katsoo vaati mustensa olevan perusteltuja. On etu, jos oikeuskirjallisuudesta löytyy muu toksenhakijan näkemyksiä tukevia kannanottoja. Valituskirjelmissä kan nattaa viitata myös aihepiiriin liitty vään oikeuskäytäntöön, mikäli sellais ta löytyy. Ennakkopäätökset vastaavan kaltaisissa asioissa tukevat esitettyjä vaatimuksia ja ovat siten eduksi.

Verovalitukseen on lukuisia syitä

Verovalituksessa voi olla kyse esi merkiksi hyväksymättä jätetystä vä hennyksestä, tuloon tehdystä lisäyk sestä tai peitellyn osingon verotuk sesta. Käytännössä muutoksenhaki ja pyrkii siihen, että oikaisuvaati muksen tai valituksen avulla mak

settavaksi määrätyn veron määrä ale nisi. Mikäli Verohallinto on määrän nyt verovelvolliselle veronkorotusta, veroriidoissa vaaditaan yleensä ve ronkorotuksen poistamista tai sen määrällistä alentamista.

On myös mahdollista vaatia lii tännäisvaatimuksena verojen täytän töönpanon kieltämistä. Mikäli vaa timus menestyy, riidanalaista veron määrää ei voida ulosmitata niin kauan kuin oikaisuvaatimusta tai va litusta vielä käsitellään. Veron täy täntöönpanon kielto voidaan joskus antaa myös osittaisena. Silloin vero velvollisen omaisuutta saa ulosmita ta, mutta ei myydä.

Valittajan kannattaa muistaa, että mikäli oikaisuvaatimus tai valitus ei menesty, riidanalaisille veroille juok see koko ajalta korko silloin, kun ve rot ovat olleet valitusprosessin ajan ko konaan tai osittain maksamatta. Usein onkin turvallisinta ja edullisinta mak saa verot ja saada ne muutoksenhaun menestyessä korkoineen takaisin.

Menettelytavallakin

Oikaisuvaatimus tai valitus on aina jä

tettävä lakiin perustuvaan määräai kaan mennessä. Kannattaa lisäksi huomioida, että jo verotuspäätös ten yhteydessä annetaan vali tusosoitus. Jo siitä ilmenee varsin tarkkaan, mitä seik koja, kuten esimerkiksi ve rovelvollisen ja asian yksi löintitiedot, muutoksen hakukirjelmään tulee sisäl lyttää sekä muutoshake muksen määräaika.

Kun verotuspäätökseen haetaan muutosta, muutos hakemus eli oikaisuvaatimus pitää toimittaa Verohallinnolle ja osoittaa verotuksen oikaisulauta kunnalle. Jos oikaisulautakunnan päätökseen halutaan hakea muutos ta, on seuraava muutoksenhakuaste verovelvollisen kotikunnan mukaan määräytyvä hallinto-oikeus. Mikäli ratkaisu ei vielä tässäkään vaiheessa tyydytä, voidaan muutosta hakea vielä korkeimmasta hallinto-oikeu desta. Korkein hallinto-oikeus tekee kuitenkin ensin päätöksen siitä, an taako se asiassa valitusluvan. Tästä syystä korkeimmalle hallinto-oikeu delle kirjoitetaan valituksen lisäksi

Yliopiston haluaa selvittää, tuleeko Suomessa yrittämisellä toimeen

tämän asiantuntija-ar tikkelin on kirjoittanut asianajaja Torsti Eversheds Asianajotoi miston verotukseen ja yhtiöoikeuteen erikoistunut veroryhmän vetäjä.

valituslupahakemus.

Mikäli korkein hallinto-oikeus ei myönnä valituslupaa, jää hallinto-oi keuden päätös lopulliseksi.

On hyvä huomioida, että oikaisu vaatimuksen tekeminen verotuksen oikaisulautakuntaan on maksutonta,

mutta hallinto-oikeus ja korkein hal linto-oikeus perivät käsittelymaksun, jos verovelvollisen valitus ei menesty.

Suullinen veroasioiden käsittely ja oikeudenkäynti kulujen korvaaminen mahdollisia

Veroasiat käsitellään pääsääntöises ti kirjallisesti. Hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kuitenkin mahdollista vaatia asian käsittelyä suullisesti, jolloin voidaan nimetä todistajia kuultavik si. Kullekin todistajalle on syytä il moittaa todistusteema eli mistä sei koista häntä kuultaisiin. Suulliset kä sittelyt eivät ole vielä kovin yleisiä, mutta niiden määrän toivotaan li sääntyvän. Myös oikeudenkäyntiku lujen korvaamista voidaan vaatia hal linto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa, mutta oikaisu lautakuntavaiheen käsittelyyn mah dollisesti liittyviä oikeudenkäyntiku luja ei korvata. ●

Jyväskylän yliopisto etsii pienituloisia yrittäjiä haastateltavaksi tutkimustaan varten. Siinä selvitetään, millaista on pienituloisten ihmisten arki ja toimeentulo tämän päivän Suomessa. Syy siihen, että tutkimukseen haetaan juuri yrittäjiä, liittyy kylmiin faktoihin. Yksinyrittäjillä ja itsensä työllistäjillä on korkea pienituloisuuden riski. – Valtaosa itsensä työllistäjistä ansaitsee alle mediaanitulon. Yrittäjyys voi olla erinomainen työskentelymuoto monille, mutta myös yrittäjien toimeentulosta on voitava puhua, huomauttaa yliopistonlehtori Hanna-Mari Ikonen. Hän vastaa tutkimuksen yrittäjyyttä käsittelevästä osahankkeesta. Etenkin pien- ja yksinyrittäjillä sekä erilaisissa freelancer- ja alustatalou den töissä ansiota hankkivilla ihmi sillä tulotilanne voi olla ajoittain heikko. Moni yrittäjä tekee pitkiä päiviä ja pärjää arjessaan pienilläkin tuloilla, mutta erityisesti yllättävissä ongelmatilanteissa yrittäjä voi koh data köyhyyttä, jos sosiaaliturvajär jestelmä ei taivu auttamaan yrittäjää samalla tavalla kuin palkansaajaa.

Haastateltaviksi tutkimukseen toivotaan yrittäjiä ja itsensä työllis täjiä, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet pää- tai sivutoimise na yrittäjänä ja työnteosta huolimat ta kokevat itsensä pienituloisiksi tai jopa köyhiksi. Haastattelussa olem me kiinnostuneita arkipäivän koke muksista ja elämästä laajemmin.

Lisätiedot tutkimuksesta ja ilmoit tautuminen tutkimukseen onnistuu

sähköpostilla, soittamalla, tekstivies tillä tai WhatsApp-viestillä. Kontak tihenkilönä toimii hankkeen tutki musavustaja Eeva Heikkinen. Hänet tavoittaa sähköpostitse osoitteesta eeva.h.heikkinen@jyu.fi ja puheli mella numerosta 050 576 4680. ●

on merkitystä

Teksti: VILLE KULMALA Kuva: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KUVA-ARKISTO JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO etsii pienituloisia yrittäjiä haastateltavaksi tutkimustaan varten.

Teksti: TORSTI LAKARI Kuva: EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO

Kun tie yrittäjäksi käy yritysoston kautta.

Uudistettua Finnveran yrittäjälainaa voi käyttää omistajanvaihdoksissa kauppahinnan maksamiseen. Ja kun yrityksesi alkaa kasvaa, yrittäjälainaa voi käyttää myös toimivan yrityksen oman pääoman vahvistamiseen.

Tästä se sitten lähtee.

YRITTÄJÄ, ROHKEASTI HUOMISEEN!

Fennoa on taloushallinnon ohjelmisto, joka on suunniteltu alusta alkaen yrittäjän tulevaisuuden tarpeisiin. Haluamme tehdä taloushallinnostasi mahdollisimman vaivatonta.

Saatavilla vain fennoa.com/yrityksille

ASIANTUNTEVISTA TILITOIMISTOISTA!

Kuukauden

PAPERILEHDET:

ENERGIAKRIISIN takia yritän totuttautua viileämpään huonelämpötilaan ja olen hankkinut halkoja poltetta vaksi. se on luterilaista käyttäytymistä: kaikkien täytyy kantaa vastuuta, jotta yhteiskunta pärjää. Taloustieteilijä Sixten Korkman Kauppalehden Optiossa 26.10.

TÄMÄ on ollut rohkea tekemisen kaupunki synty juuriltaan asti. ihan kuin Tampereen dna:han olisi koodattu uskallus tehdä isoja asioita.

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen Kauppa lehti Faktassa 9/2022

ESIMERKIKSI ruotsiin verrattuna tulemme pahan kerran jälkijunassa. ruotsi on lähes hiilineutraali. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen Kuntalehdessä 11/2022

ASIOITA, joita aiemmin ajateltiin puhtaasti kaupalli sesti, on nyt syytä miettiä enemmän turvallisuuden näkökulmasta. Kaikki kiinalaiset investoinnit eivät toki ole uhka, mutta niihin voi liittyä uhkaa. Suojelupoliisin erikoistutkija Teemu Naarajärvi HS-Visiossa 8.10.

EU-MAAT eivät ole yksimielisiä suhteessaan Kiinaan. Kiinalla on Venäjää tiukempi kiristysote länsimaiden ja erityisesti EU-maista saksan talouteen. Kauppalehden pääkirjoitus 7.11.

ON ilmiselvää, että fossiiliala esittää välittävänsä ympäristöstä, koska se ymmärtää, ettei yleisö loput tomiin hyväksy, että jotkut tienaavat yhteisen planee tan tuhoamisella. Uusiutuvien kehittäminen, metsit tämiset ja kompensaatiohankkeet ovat alan yrityksiä hidastaan siihen kohdistuvia rajoituksia.

Toimittaja Riikka Suominen marraskuun Image-lehdessä ITSESSÄNI oli vähän aikaa käytössä Nissan Leaf, joka näyttää kutakuinkin aggressiiviselta muumi peikolta tulevaisuudesta.

Graafikko, blogisti ja sarjakuvapiirtäjä Kasper Strömman Apu-lehden kolumnissa 3.11.

YRITYKSELLÄ täytyy olla selkeä kasvustrategia, ja sen noudattamisessa tarvitaan rohkeutta. Jos sitä ei noudateta, olet ajopuuna.

Investointipankkiiri Ari Mäkelä marraskuun Arvopaperi-lehdessä

LIIAN usein toimittaja tekee epäkohtajuttua tapa uksesta, joka on sattunut hänelle itselleen. Viestintäkonsultti, pitkän linjan toimittaja Jussi Eronen Journalisti-lehdessä 8/22

ETÄTYÖ jäi vallitsevaksi normiksi myös sen jäl keen, kun hallituksen etätyösuositus oli päättynyt. itse asiassa etätöillä ei ole enää pitkään aikaan ollut yhteyttä koronaviruksen torjuntaan, vaan etä töitä tehdään koska suomalaiset niin haluavat. Tuottavuuden kasvun ansiosta järjestely on sopi nut myös useimmille työnantajille.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Juha Rahkonen Kanava-lehdessä 7/2022

OLEMME perinteisesti rakentaneet energiaturvalli suutemme vahvaksi. meillä on nytkin viiden kuu kauden varmuus- ja velvoitevarastot öljyä, maa kaasua ja kivihiiltä.

Huoltovarmuuskeskuksen energianhuolto-osaston johtaja Pia Oesch Paperi&Puu-lehdessä 3/2022

HITLER ei toiminut yksin eikä yksin toimi Putinkaan. Kun maata pannaan urakalla tuhkaksi, tarvitaan pari apulaistakin. Heitä on ollut pitkät jonot. Koikkalainen Seura-lehdessä 2.11.

HALUAMME olla Tampereen suurin pelialan työn antaja. Olin perustamassa Tampere Game Hubia ja olen nähnyt, miten paljon alalla on täällä kas vua. suoraan sanottuna täällä on hauskempaa kuin Helsingissä.

Äskettäin 1,3 miljoonan euron rahoituksen kerän neen Makea Gamesin perustaja ja toimitusjohtaja Tomi Toikka Talouselämä-lehdessä 4.11.

SÄHKÖINEN MEDIA:

– VIIME vuosien valitettava kehityssuunta on ollut, et tä tie- ja rautainfran ylläpidon rahoitus on ollut liian al haisella tasolla. infran korjausvelka suomessa on kasvanut jo lähes kolmeen miljardiin euroon.

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood Tampereen kauppakamarin uutiskirjeessä 21.10.

SUOMALAISENA onkin vaikea mieltää, miten hei koissa kantimissa usko kansanvallan instituutioi hin on useissa maissa, itse asiassa suurimmassa osassa maailmaa. Venäjällä ja Kiinassa on toki vahvat auktoriteetit, mutta niillä ei ole mitään teke mistä demokratian kanssa.

Journalisti ja tietokirjailija Matti Mörttisen Ylen kolumni 26.10.

MIELEN hyvinvoinnin edistämisen pitää olla luon nollinen osa kaikkien työpaikkojen henkilöstöpoli tiikkaa ja johtamista. Jokaisella on oikeus työhyvin vointiin ja turvalliseen työympäristöön. Akavan johtava asiantuntija Katri Ojala järjestön tiedotteessa 21.10.

MUISTAN kun UsA hyökkäsi tekosyyllä irakiin, olin mielenosoituksessa. Ei silloin vaadittu ”UsA ja irak neuvottelupöytään ja sopivasti alueluovutuksia Bushille”. Vaadittiin UsA helvettiin irakista.

Fingerporia piirtävä Pertti Jarla Twitterissä 6.11.

ITSE olin aikanaan sitä mieltä, että autoritäärinen yhteiskunta voi pärjätä teknologiaa kopioimalla, mutta tie nousee pystyyn, kun pitää kehittää jotain itse. Enää kiinalaiset eivät vain kopioi. Kolmasosa maailman patenteista on kiinalaisia. Osmo Soininvaara blogissaan 19.10.

MUISTATTEKO vielä kateusveron? Todennäköisesti muistatte, sillä kateusveroksi on vuosikymmenten mittaan kutsuttu lukuisia eri veroja. Kateusverolla ei tarkoiteta sitä, että kateudesta verotettaisiin. Päin vastoin. Kateusvero-sanan käyttäjät uskovat, että hei tä kadehditaan ja juuri sen tähden myös verotetaan. Pekka Seppäsen Ylen kolumnissa 7.11.

LÄHDEN Twitteristä, koska musk. Jatkan toisella alustalla somettamista iPhonella, joka on valmis tettu Kiinassa, jonka työntekijät pakotetaan karan teeniin osin ilman ruokaa/kokonaan ilman ulos pääsyä tehdasalueelta. muutama pääsi karkuun. Ne piestiin, mut ei haittaa.

Ahkerasti Twitteriä käyttävän Miia Autero twiitttaus 6.11.

KUINKA monta johtajaa on saanut kenkää Apotin takia? Jos ei luku nouse edes toiselle kymmenelle, mitä se tarkoittaa, että johtajalle maksetaan vas tuun kannosta?

Jari Sarasvuon twiittaus 7.11.

VENÄJÄ on menettänyt Ukrainan sodassa yli kak sinkertaisen määrän lentokoneita verrattuna Neu vostoliiton käymään Afganistanin sotaan (1979–1989). Ukrainan asevoimien komentajan Valeri Za lužnyi kertoo, että Venäjän lentokonetappioiden lu kumäärä on tällä hetkellä 278 konetta. Afganista nissa neuvostokoneita romuttui 119.

Suomenmaa-lehden artikkeli 7.11.

Valtiosihteeri Ralender Tampereella: Yritysten tuki saa riittää

Valtiosihteeri, tilastokeskuksen pääjohta ja Timo Relanderin mielestä elinkeino elämälle ja teollisuudelle suunnattu tu ki saa jo riittää. Hänen mukaansa yritysten kil pailukykyä on parannettu jo riittävästi eikä valtiolla ole varaa enää elvyttää. Yritysten toi mintaedellytykset kilpailijamaihimme nähden ovat parantuneet, sillä kilpailukykymme työ voimakustannuksilla mitattuna on tällä het kellä parempi kuin useimmissa muissa OE CD-maissa. Relander tulkitsi taloustilastoja Pirkanmaan Yrittäjien, Tampereen Seudun Osuuspankin ja Yrittäjäin Fennian järjestä mässä tilaisuudessa.

Relander iloitsi erityisesti vientimme kas vusta. Vienti vetää nyt varsinkin aiemmin vai keina pidetyille markkina-alueille. Vietimme lisääntyi tammi-syyskuussa Ranskaan 40:llä, Italiaan 30:llä prosentilla. Ulkomainen kysyn tä ei kuitenkaan riitä yksin nostamaan suoma laisia suosta eikä mitään äkillistä ostoryntäys tä ole ensi vuonna odotettavissakaan. Kotimais ta kysyntää on kasvatettava. Kotitaloudet ku luttavat harkiten, sillä kun esimerkiksi touko kuussa -88 yhdeksän prosenttia kotitalouksis ta harkitsi asunnon hankkimista seuraavan 12 kuukauden aikana, nyt vastaava prosenttiluku

on 3,5. Kulutustavaroiden kysyntä on laskenut vuodesta 1989 47 prosentilla. Työttömyyden no peaa hellittämistä on turha odottaa, päinvastoin, työttömyys tulee sävyttämään suomalaista elä mää vuosikaudet, ehkä -kymmenet eteenpäin. Normaalivauhdilla työttömyys palaisi vanhalle normaalitasolla vasta 25 vuoden kuluttua.

Vaikka kuluttajat ovat varovaisia, teollisuu dessa pyörät pyörivät aiempaa lujemmin. 30 prosenttia suomalaisista yrityksistä pyörii nyt täydellä kapasiteetillaan. Yrityksissä käytettävi en työtuntien määrä on lisääntynyt eli pakko lomat ja lyhentyneet työviikot ovat vähentyneet. Myös asenteet teollisuutta kohtaan ovat muut tuneet myönteisemmiksi. Relander näkeekin poikkeuksellisen syvän laman eräänä syynä ta loudellisen kehityksemme painottumisen jäl kipuoliskolla palveluksiin ja julkiseen sektoriin. Relander varoitteli kuitenkin varsinkin metal liteollisuuden ylikuumenemisilmiöstä. Vastaa vaa ylikuumenemista kuin vuonna 1989 ei Suo mi kestä. Suomen teollisuustuotanto kasvaa kui tenkin nopeammin kuin koskaan toisen maa ilmansodanjälkeen. Tilastojen mukaan Suomen talouskasvu ylittää ensi vuonna OECD-maiden keskimääräisen kasvun.

TAMPEREELLA PUHUNUT valtiosihteeri Timo Relander osui vuonna 1992 valitettavan oikeaan povatessaan, että työttömyyden nopeaa hellittämistä olisi turha odottaa, vaan että se tuli sävyttämään suomalaista elämää vuosikausia. Oikeaan osui. Tulevien vaalien eh dokkaat olivat listattu lehteen. Tukholmaan pääsi näköjään Pirkkalasta myös tuolloin.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN.

Tule mukaan Yrittäjiin. Jäsenenä olet osa yhteisöämme. Pidämme puoliasi ja tarjoamme apua ongelmiisi.

Yhdessä selviämme yrittäjyyden haasteista.

LAK i LAA ri

ALOITA VUOSI VAUHDILLA

- OPISKELE UUTTA

tuotteiden osalta? Erityisesti pohdituttaa miten tuotteiden palauttaminen ja näiden kustannuksista vastaaminen tapahtuu verkkokaupan osalta?

Verkkokauppoihin sovelletaan ku luttajille suunnatun tavarakaupan ta voin kuluttajansuojalainsäännöksiä.

Verkkokauppa alustana muodostaa kuluttajakaupalle kuitenkin sellaisen ympäristön, että kuluttajansuojala kiin on otettu oma luku etä- ja koti myynnistä, joka sisältää etämyyntiin eli esimerkiksi nimenomaan verkko kaupan kautta tapahtuneeseen ku luttajakauppaan sovellettavat sään nökset. Säännökset ovat pakottavia kuluttajan hyväksi eli elinkeinonhar joittaja ei voi laatia omia kuluttajalle epäedullisempia ehtoja.

Kuluttajansuojalain etämyyntisään nökset sisältävät pitkän listan tie doista, jotka tulee antaa kuluttajalle ennen myyntisopimuksen tekemis tä. Jotta nämä tiedot voitaisiin antaa asianmukaisesti selkeässä ja ymmär rettävässä muodossa on tavanomais ta laatia erilliset verkkokauppaeh dot. Elinkeinonharjoittajan vastuul la on tarvittaessa näyttää, että vaadi tut tiedot on annettu. Jotta tämä pys tytään tarvittaessa näyttämään, on verkkosivut laadittu tyypillisesti si ten, että kuluttaja ei pysty tekemään tilausta tutustumatta verkkokauppa ehtoihin tai hyväksymättä niitä. Mahdollista tietenkin on, että kulut taja tietoisesti ohittaa verkkokaup paehdot, mutta tällöin on kuitenkin annettu tilaisuus tutustua ehtoihin

ennen tilauksen tekemistä. Tavallisessa kuluttajien tavarakaupas sa vaihto- ja palautusoikeuden myön täminen kulutushyödykkeelle on elinkeinonharjoittajalle vapaaehtois ta. Sen sijaan etämyynnissä kulutta jalla on lain mukaan oikeus peruut taa etämyyntisopimus ilmoittamalla siitä elinkeinonharjoittajalle viimeis tään 14 päivän kuluttua tavaran vas taanottamisesta. Jos kuluttaja peruut taa etämyyntisopimuksen, hänen on palautettava vastaanottamansa tava ra viivytyksettä ja viimeistään 14 päi vän kuluttua peruuttamisilmoituk sen tekemisestä. Edelleen elinkeinon harjoittajan on viivytyksettä ja vii meistään 14 päivän kuluttua peruu tusilmoituksen saatuaan palautetta va kuluttajalle kaikki tämän suoritta mat maksusuoritukset. Elinkeinon harjoittajalla on kuitenkin oikeus pi dättyä maksujen palautuksesta siihen asti, kunnes hän on saanut tavaran takaisin ja tarkastanut sen. Mikäli ta varan arvo on kuluttajan käytössä alentunut, niin palautettavasta sum masta voidaan vähentää arvonalen tumisen määrä. Tavaran arvon lisäk si palautettavaksi tulee tuotteen toi mittamisesta perityt toimituskulut edullisimman vakiotoimitustavan mukaiseen määrään asti. Mikäli ku luttaja on valinnut muun kuin edul lisimman toimitustavan, ei elinkei

nonharjoittajalla ole velvollisuutta palauttaa kalliimmasta toimitusta vasta aiheutuneita lisämaksuja. Maksut tulee palauttaa samalla maksutavalla, jota kuluttaja on itse maksaessaan käyttänyt. Tuotteiden palauttamisesta aiheutu neisiin kustannuksiin liittyen monet verkkokaupat mahdollistavat kulut tajille ilmaisen palautuksen. Tämä käytäntö liittyy paljolti siihen, että elinkeinonharjoittajat pyrkivät tar joamaan asiakkaille mahdollisim man hyvää asiakaspalvelua ja myös kin tavallaan kannustamaan osta maan juuri heiltä, koska palauttami sesta ei tultaisi veloittamaan kulutta jaa erikseen. Kuluttajansuojalainsää däntö mahdollistaa kuitenkin sen, että kuluttaja vastaa palautuskustan nuksista. Elinkeinonharjoittajan on kin kerrottava palautuskuluista ku luttajalle ennen etämyyntisopimuk sen tekemistä, mikäli palautuskulut ovat kuluttajan vastuulla. Verkkokauppojen osalta kulutta jansuojaan liittyy lisäksi vielä mo nia muita yksityiskohtia, jotka tu lee ottaa huomioon etämyynnis sä. Samoin, jos suunnitelmissa on laajentaa verkkokauppaa kansain väliseksi, niin verkkokaupan pe rustamisessa on huomioitava mm. arvonlisäverotukseen liittyviä käy tännön asioita.

Koulutukset esimiehille joustavasti työn ohessa alk. 2.2.2023

■ Elintarvikealan eat

■ Isännöinnin eat

■ Johtamisen ja yritysjohtamisen eat sote-alalle

■ Lähiesimiestyön at sote-alalle

Liiketoiminnan ja yrittäjyyden koulutukset verkossa

■ Liiketoiminnan at, mm. myynti, markkinointiviestintä, taloushallinto 1.2.2023

■ Tuotekehitystyön eat 24.1.2023

■ Yrittäjyyden at, jatkuva haku

Tekniikkaa ja kädentaitoja monimuoto-opintoina

■ Tieto- ja viestintätekniikan at 9.1.2023

■ Tekstiili- ja muotialan ammattitutkinto, jatkuva haku, oppisopimus

Ammattilaisille verkossa

■ Turvallisuusvalvojan eat 9.1.2023

■ Rakennusalan työmaajohdon eat

■ Ravitsemisalan osaaminen ajan tasalle

■ Ruokapalvelujen at, ravintola- tai suurtalouskokki at = ammattitutkinto eat = erikoisammattitutkinto

KATSO NÄMÄ JA MUUT KEVÄÄN MAHDOLLISUUDET koulutushaku.sedu.fi

Asianajotoimisto

6. krs 33200 TAMPERE puh. 03 3142 9000 alfalaw.com etunimi.sukunimi@alfalaw.com Peter Rasmussen*, Tiina Koskinen-Tammi*, Jani Hovila*, Leena Laurila*

Asianajotoimisto

A S I A N AJ O

T OI MI S T O JA

T OI MI S T O JA A S I A NAJ O

Asianajotoimisto Facta Oy Tuomiokirkonkatu 15 A 8, 33100 Tampere p. (03) 230 3000 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi Ilkka Syrjänen*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Julia Saraste* Veera Harjuniemi, Olli Teivaala, Heikki Lehtinen

Hilkka Tuori Oy Näsilinnankatu 27 C, 33200 Tampere puh. 050 555 5612, 040 587 1510 hilkka@tuori.fi, www.tuori.fi

Hilkka Tuori*, Eveliina Kunvik*, Sini Ruusila, Laura Lehesvuori. Painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus.

Asianajotoimisto

Jari Hytti

Aleksis Kiven katu 10 E, 33210 Tampere puh. (03) 273 0145 www.jarihytti.fi etunimi.sukunimi@jarihytti.fi

Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä*, Assistentti Kati Haapanen

Lexia Asianajotoimisto

Technopolis Yliopistonrinne Kalevantie 2, 33100 TAMPERE puh. 03 260 2000 lexia.fi

Asianajotoimisto

Lindblad & Co Oy

Hämeenkatu 18 a 10-1 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190 www.lindblad.fi tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*

Asianajotoimisto Merkurius Oy

Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tomi Kauppinen*, Tommi Härmä*, Ida Koskinen*, Merete Lehto, Lotta Lampinen, Lasse Parkkamäki

Asianajotoimisto

Pertti Holopainen Oy

Verstaankatu 3 D 27, 33100 Tampere p. 050 5519 765 www.pjh.fi | pertti@pjh.fi Kuolinpesät, perinnönjaot, avioerot ja ositukset. Lasten asuminen, elatus, huolto ja tapaaminen.

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy puh. 010 3466640 www.tammer-juristit.fi Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Iiris Härmä, Eemeli Vilpponen, Kristina Holmqvist

Asianajotoimisto Veneskoski Oy

Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Jenna Barrow*, Anna-Katariina Loukola, lupalakimies Hasudin Hodzic, lupalakimies Jorma Putkonen, asiantuntija, kiinteistöasiat

Eversheds Asianajotoimisto Oy

Kauppakatu 7, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500 www.eversheds.fi Antti Husa*, Timo Jarmas*, Vesa Turkki*, Harri Tolppanen*, Jukka Reilin*, Terhi Holkeri*, Tiina Koivisto*, Sinikka Turkki*, Lavinia Husa*, Johanna Tolppanen*, Sanna Soukko*

Asianajotoimisto Tatu Pylvänäinen

Yleisjuridiikan asianajopalvelut yksityisille ja yrityksille puh. 045 207 2738 tatu@pylvanainen.fi www.pylvanainen.fi

HAGLEX OY / JArmO HAGmAN

Olen pohtinut verkkokaupan perustamista yritykselleni. Yritykseni myy tällä hetkellä kuluttajille eri laisia kodin sisustustuotteita ihan perinteisestä kivijalkamyymälästä. Asiakkaat ovat kuitenkin kysel leet onko verkkokauppaa tulossa. Ajattelimme vastata asiakkaidemme kyselyihin ja tämän vuoksi läh teä perustamaan verkkokauppaa. Kuluttajansuojasääntely on tullut tutuksi toiminnassamme, mutta onko sääntely samanlaista verkkokaupasta tilattujen

MATTI ALAHUHTA

ALEXANDER BARGUM

KIRSI PIHA

TUOMAS HAUKKOVAARA

NINA ELOMAA

TOMMY FRÄNTI

Lasikylä kylpee loppuvuodesta valossa - Nuutajärvi Lux -tapahtumassa tassua paiskaavat valo ja lasitaide

Suomen vanhin, jo vuodesta 1793 asti toiminut lasikylä saa marraskuussa näyttävän ulkovalaistuksen. Tämän lisäksi alueelta löytyy silloin iso määrä valoa ja lasia yhdistäviä taideteoksia. Syy tähän on nyt toista kertaa järjestettävä Nuutajärvi Lux -tapahtuma. Sen avajaisia vietetään lauantaina 26. marraskuuta, ja tapahtuma on avoinna viikonloppuisin 18. joulukuuta saakka.

Lasikylässä järjestettävä tapahtu ma profiloituu valon ja lasin vuo ropuheluun, ja juuri tämä yhdis telmä erottaa Nuutajärvi Luxin muis ta valotapahtumista. Vanhaan Vanna halliin rakentuu ääntä, lasia ja valoa yhdistävä usean teoksen näyttely.

Paljon koettavaa

Tapahtuman kuraattori Jussi Kamu nen vakuuttaa, että mukaan on avoi men teoshaun kautta saatu hyvin monipuolinen teosvalikoima. Esil lä on esimerkiksi palkitun lasitaitei lijan, Nuutajärvellä jo pidempään vaikuttaneen Alma Jantusen teos Talvipuutarha – Myös yhteisöllistä valotaidetta on esillä: Yhdessä Taidekaravaa ni-hankkeen kautta järjestettävään työpajaan voi ilmoittautua kuka ta hansa. Esillä tulee olemaan lisäksi paikallisten lasten ja nuorten luomaa taidetta, Kamunen lisää.

Tapahtuman aikana valaistaan myös lasikylän historiallisen miljöön ainutlaatuisia rakennuksia, kuten esi

merkiksi 1850-luvulta peräisin olevat Puukonttori ja Lasimakasiini -raken nukset. Tapahtumaviikonloppuina on lisäksi erikoisohjelmaa, tuliesityksiä, opastettuja kierroksia, ruokaelämyk siä ja konsertteja. Tapahtuman aika na on mahdollisuus seurata taiteili joiden työskentelyä ja tehdä uniikke ja joululahjaostoksia alueen puodeis sa. Tarjolla on kosolti mahdollisuuk sia tukea lähituotteita, sillä Nuutajär ven alueella työskentelee kymmeniä taiteilijoita ja käsityöläisiä.

Ensi vuoden kävijämäärä on tarkoitus rikkoa Tapahtuma järjestetään samoihin ai

koihin kuin viime vuonna, jolloin Lux veti Nuutajärvelle noin 4 000 ih mistä. Kävijöitä oli edelliskerralla oman Urjalan ja lähikuntien lisäksi esimerkiksi Helsingistä, Turusta sekä Pirkanmaalta.

– Odotamme tänä vuonna kävi jämäärän nousevan, Kamunen ker too. Hänen mukaansa tapahtumalla ei ole mitään erityistä kohderyhmää.

– Tapahtuma on suunnattu kaiken ikäisille visuaalisista valoelämyksis tä, lasitaiteesta, tunnelmallisesta van hasta miljööstä ja kotimaisista taideja käsityötuotteista kiinnostuneille. Tapahtumassa on paljon koettavaa myös lapsiperheille, hän markkinoi

MITÄ JA KOSKA?

Tapahtuman järjestää valotaiteen osaajista, Nuutajärven lasialan am mattilaisista ja alueen yrittäjistä koostuva Nuutajärvi Lux -kollektiivi. Yhteistyössä mukana ovat Urjalan kunta, Lasikylän rakennukset omis tava Nuutajärven Pruuki Oy ja Nuu tajärven Lasikylän kulttuurisäätiö. Nuutajärvi Lux on avoinna la–su 26.–27.11., pe–su 2.–4.12., pe–su 9.–11.12. ja pe–su 16.–18.12. klo 16–20. Tarkemmat tiedot oh jelmasta julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.nuutajarvi.fi.

ja suositteleekin Luxia kaikille syk syn pimeyteen muutosta kaipaaville.

Entäs se energiankulutus?

Koska tällä hetkellä energiankulu tus on kaikkien huulilla, panostaa järjestävä taho sitä, ettei alueen energiakulutus näyttävistä valoista huolimatta nouse mitenkään mer kittävästi tavanomaisesta. Tähän vaikuttaa valaistuksessa käytettävä moderni led-tekniikka, jonka ener giankulutus on maltillista.

– Meille on tärkeää järjestää tapah tuma mahdollisimman energiatehok kaasti. Koska alueen muuta valaistus ta voidaan vähentää tapahtuman ai kana, energiankulutus pysyy kurissa, Kamunen vakuuttaa. Hän huomaut taa myös, että valaistus on myös pääl lä ainoastaan tapahtuma-aikana.

– Huolimatta maailmantilantees ta on tärkeää tuoda ihmisten elä mään myös iloa ja valoa. Olemme korona-ajan jäljiltä nähneet, miten tärkeää ihmisten henkiselle hyvin voinnille ovat tapahtumat, kulttuuri

Laadukkaat ja kauniit astiat hotelli- ja ravintola-alan yksilöllisiin tarpeisiin meiltä.

Tutustu lisää ja tilaa: www.horecatukku.fi

tarrat ja teippaukset kilvet ja kyl tit

banderollit ja suurkuvat myymäläratkaisut

säänkestävät painatukset rasiat ja pakkaukset

esitteet kuoret ja lomakkeet

julisteet lehdet ja kuvastot

toimitukset ja asennukset kortit

NUUTAJÄRVI LUX - tapahtuman avajaisia vietetään lauantaina 26.11.22 Nuuta järvellä Urjalassa. Toista kertaa nyt järjestettävä tapahtuma tarjoaa mahdollisuu den päästä näyttävien visuaalisten elämysten äärelle vanhassa lasiruukkimiljöös sä. – Suosittelen Nuutajärvi Luxia myös uniikkeja joululahjoja etsiville, sillä tapah tumassa on hieno mahdollisuus tehdä kauniita kotimaisia joululahjalöytöjä alueen käsityöyrittäjien puodeista, huomauttaa kuraattori Jussi Kamunen. Kuvassa oleva Puukonttori on kuvattu viime vuoden tapahtumassa.

ja elämykset. Niitä kaikkia Nuutajär vellä on tarjolla loppuvuodesta. ●

Teksti: VILLE KULMALA Kuva: MARI PATJA

Perhefirman pyörät pyörivät jo kolmannessa polvessa

Nykyään yrityksen ajot kohdis tuvat puhtaasti puukuljetuk siin, mutta sata vuotta sitten liikkeelle lähdettiin henkilökyydityk sillä. Hannes siis perusti yrityksensä kokolailla erilaiseen maailmaan ja Suomeen. Leijonanosa kaikesta lii kennöinnistä tapahtui tuolloin vielä kauramoottorien voimin, ja autot yli päätään olivat maatalousvaltaisessa Suomessa vielä hyvin harvinaisia.

Henkilökyydeillä käyntiin ja Amerikan keikka Henkilökuljetuksel le tuntui kuitenkin olevan tilausta. Toiminta alkoi en sin taksilla, joka kuitenkin vaihtui myöhemmin lin ja-autoksi. Käytän nössä työ koostui pitkälti ihmisten kuljettamisesta Tam pereelle ja takaisin. Se ei ole ihan tarkkaan tie dossa, mistä kipinä autoi luun syntyi, mutta nykyiset yrit täjät myöntävät, että Hanneksella oli aina taipumusta olla edelläkävijä. Yrityksen perustaja teki muuten 20-luvulla pidemmänkin reissun, sillä hän asui aikanaan kolmisen vuotta Amerikan Yhdysvalloissa. Yrityksen toiminta jatkui sen aikaa palkkakuskien voimin. Vuoden 1929 pörssiromahdus ei Hannesta

kotiin ajanut, sillä hän ehti palata vanhalle mantereelle jo edeltävänä vuonna. Seuraavalla vuosikymme nellä linja-autot saivat rinnalleen myös kuorma-auton.

Iso perhe ja suunnanmuutos Vanhan yrittäjän perheessä riitti huli naa, sillä kaikkiaan perheeseen syntyi 11 lasta, kuusi tyt töä ja viisi poikaa.

– Melkein vuosittain lapsia tuli, mi tä siihen nyt pieni tauko tuli isoisän Amerikan-vuosien ajalle, Tiina ker too. Tiinan isä Pekka oli heistä jäl kimmäisten joukossa, sillä hän tup sahti maailmaan vuonna 1931. Kuorma-autoilusta tuli yrityksen pääsääntöinen tulolähde jo 30-luvul la, sillä noihin aikoihin Kurussa toi mi toinenkin henkilökuljetuksiin keskittynyt liikennöitsijä, eikä kah delle oikein ollut markkinoilla tilaa.

– Hanneksen yrityksen liikennöin timme koostui sitten jo vuosikymme nen lopulle tultaessa kuorma-autois ta. Silloin ajettiin soraa, kappaletava raa sekä puuta, Erkki kertoo.

keskittynyt Lamminsivu Oy, joka pi tää majaansa Pirkkalassa.

Nykynimi kasarilla Yrityksen nimenä Kurun Kuljetus ei ole sataa vuotta ollut, se otettiin käyt töön vasta 1981, samalla kun yrityk sestä tuli osakeyhtiö. Tätä aiemmin oli toimittu toiminimillä, ja niminä olivat koreilleet aikaisemmin kulje tusyrittäjien nimet.

Tiinan vanhempien osalta yrittä minen ei rajoittunut pelkästään kul jetusliikkeeseen, sillä Tiinan isällä ja äidillä oli vielä pitkään operoitavana myös sekatavarakauppa.

satavuotiaan yrityksen tarinaa.

Yrittäjyys kulkee geeneissä Hannes teki pitkän taipaleen yrittä jänä, sillä jo 20-luvun alkupuolella alkanut työura jatkui aina 70-luvul le saakka. Silloin kurulaisyritys oli jo keskittynyt pitkälti puutavaran kul jettamiseen. Hanneksen kuoleman jälkeen 1975 liikenneluvat jaettiin kaikkiaan neljälle veljekselle. Heistä kaikki olivat tosin olleet töissä per hefirmassa jo pidemmän aikaa. Pe kasta tuli myöhemmin isänsä perus taman kuljetusyrityksen varsinainen jatkaja, mutta kauas ei omena pu donnut puusta muidenkaan veljes ten kohdalla. Ainakin kolme heistä jatkoi myöhemminkin itsensä elät tämistä nimenomaan kuljetusyrittä jinä. Näitä sukuhaaroja edustavat edelleenkin toimivat kuljetusliike A. J.Lamminsivu Oy sekä nostureihin

– Molemmat vanhempani siinä olivat mukana, mutta enemmän äiti hoiti kauppaa ja isä sitten sitä kulje tusliikettä, Tiina kertoo. Ajat olivat todella toiset, sillä tuohon aikaan pie nessä kylässä vain kuuden kilomet rin päässä Kurun keskustasta toimi kaksikin kauppaliikettä, toinen jopa Lamminsivujen naapurissa.

Sitten tuli Tiinan ja Erkin

vuoro Seuraava sukupolvenvaihdos yrityk sessä toteutettiin vuonna 1997. Pys tymetsästä jatkajia ei tälläkään ker taa jouduttu hakemaan, sillä Erkki oli tuolloin ollut töissä yrityksessä jo useamman vuoden ja Tiina ehdittiin nimittää yrityksen toimitusjohtajak si jo ennen varsinaista sukupolven vaihdosta. Yrityksen taloushallintoa hän oli tehnyt tuolloin jo pidempään.

Viimeisimmän sukupolvenvaih

doksen aikoihin Kurun Kuljetukses sa elettiin varsin vaikeita aikoja. Suo men 90-luvulla iskenyt synkkä lama oli iskenyt kovaa. Valuuttaluotot oli vat ajaneet yrityksen pahoihin vel koihin, ja korkea korkotaso ei aina kaan helpottanut tilannetta. Ja vaik ka ajot olivatkin 1993–1997 aikana lisääntyneet syvimmästä lamakuo pasta, niitä jouduttiin ajamaan sen verran alhaisilla taksoilla, että lopul ta tilanteesta selvittiin vain yrityssa neerauksen kautta. Automäärä tip pui reippaasti, sillä tuolloin ajossa ol leista seitsemästä autosta jäljelle jäi kaksi. Entä mikä sitten antoi uskoa tilanteesta selviämiseen?

– Mieleeni on jäänyt ainakin yksi nyt jo edesmenneen Metsäliiton ajo järjestelijän lähettämä kirje, jossa saimme kovasti kiitosta hyvästä työs tämme. Se on edelleen kyllä tallella. Tällä hetkellä yritys on hyvässä jamas sa, ja Metsäliitto arvostaa tekemääm me työtä, nykyisin yrityksen toimitus johtajana toimiva Erkki tuumaa.

Varusmiespalvelus voi olla isoksi hyödyksi

Nykyiset yrittäjät Erkki ja Tiina ovat olleet aviossa pian jo 45 vuotta, mut ta toisensa he ovat tunteneet koului käisestä. Erkki oli keksinyt haluavan sa auto-alalle, ja tätä ajatusta palveli erinomaisesti varusmiespalveluksen aikana suoritettu rekkakortti. Työt Kurun Kuljetuksessa hän aloitti käy tännössä heti armeijan jälkeen. Ome na on pudonnut melko lähelle puuta,

KI

– OLIMME ODOTELLEET 150 vierasta, mutta hirvisoppalautasia kerättiin yli 220 juhlien jälkeen. Ja koska kaikki eivät edes sitä ottaneet, niin vähin täänkin sen verran meillä oli kävijöitä, kertovat Kurun Kuljetuksen yrittäjät, aviopari Tiina ja Erkki Nurmi. He esit televät kuvassa lahjaksi saamaansa taulua, johon on kerrattu

KUVASSA YRITYKSEN perustaja Hannes Lamminsivu ja yrityksen ensimmäinen menopeli, REO M-50. Kuljetusliikkeen toiminta alkoi sillä. Taksi- vaihtui ensin linjuriksi ja myöhemmin sitten vielä kuormaautoiksi. Niiden lastissa oli monenmoista tavaraa pidemmän aikaa, mutta käytännössä viimeiset 50 vuotta yritys on keskittynyt puukuormiin.

Tänä vuonna tuli täyteen jo sata vuotta siitä, kun Kurun Kaidankylässä aloitettiin harjoittaa kumipyöriin nojautuvaa liiketoimintaa. Liikennöinnin aloitti tuolloin, 1922, Johannes Lamminsivu, joka tosin tunnettiin paremmin Hanneksena. Tänä päivänä yhä samalla tontilla sijaitsevan yrityksen vetovastuussa on kolmas polvi eli Hanneksen pojantytär Tiina Nurmi sekä hänen aviopuolisonsa Erkki Nurmi. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi jututtamassa pariskuntaa Kurussa.

sillä Erkin omasta jälkikasvusta, vii destä pojasta, neljä on valinnut varus miehenä nimenomaan autopuolen tehtävät. Ja heistä kolme eli Teemu, Timo ja Eetu työskentelevät tälläkin hetkellä perhefirman palveluksessa.

Tuore eläkeläinen

Tiina on ehtinyt tehdä perheyrityk sessä vuosien saatossa monenlaista, mutta rekan ratin hän on jättänyt muille. Kuorma-autokortti häneltä kin tosin löytyy.

– Isoa E:tä minulla ei kuitenkaan ole. Varmasti jos nykykalusto olisi ollut käytössä aiemmin, olisin itse kin ajanut sen, mutta silloin kalusto oli sen verran raskasta käsiteltävää, että en pitänyt tätä naisen homma na. Mutta jos olisin nuorempi, var masti ajaisin nyt rekkakortin, Tiina kertoo. Koko ikäänsä Tiina ei ole muutenkaan perhefirmassa työsken nellyt, sillä hän oli päätoimisesti palkkatöissä vieraan palveluksessa tilitoimistotyöntekijänä. Tiina on vi rallisesti tuore eläkeläinen, sillä hän jättäytyi pois palkkatyöstään tilitoi mistossa syyskuussa.

– Hyvin olen eläkkeelläkin viihty nyt, hän kertoo. Toimettomana hänen tuskin pitää pysyä, sillä oman viiden pojan jälkikasvu on ehtinyt tuottaa isovanhempien iloksi jo kuusi lasten lasta. Mummolan olohuoneen nur kassa oleva päältä ajettava leikkiauto kertoo, että mahdollinen kuljetusyrit täjäkasvatuskin on jo käynnistynyt.

Huimia mittarimääriä Pääsääntöisesti viimeiset 50 vuotta yritys on kuskannut puutavaraa.

– Maitoauto meillä oli jossakin vaiheessa ja muuttoautokin pari vuotta, mutta nyt olemme keskitty neet jo pidemmän aikaa vain puuta varakuljetuksiin, Erkki kertoo. Met säliiton kanssa heillä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, joka neu votellaan uusiksi noin 3–4 vuoden välein. Yrityksen ympäri maata ke räävät puut päätyvät moneen paik kaan. Pääsääntöisesti toimintasäde on kuitenkin 200 kilometriä.

– Pääsääntöisesti mäntytukit vie dään Rauman sahalle, kuusitukit Vilppulan sahalle ja koivukuitu puo lestaan Kaskisiin tai Äänekoskelle. Lisäksi aika paljon ajoista päätyy myös Parkanoon, jossa puutavara lastataan juniin, Erkki kertoo. Au tojen kokoluokka on kasvanut. 64 tonnin yhdistelmät on päivitetty 76-tonnisiin yhdistelmiin, joista vanhin on vuoden 2019 mallia, tuo rein tältä vuodelta. Käytännössä kyytiin lastataan pyöreätä puuta, jo ta sitten kuskataan kahdessa tuuris

sa. Tämä tarkoittaa kovaa käyt töastetta autoille. Parhaimmillaan yksittäisen auton mittariin on tul lut vuoden aikana peräti 275 000 kilometriä eli aikalailla seitsemän kertaa maapallon ympäri.

Nyt näyttää hyvältä

Yrityksen nykyiseen tilanteeseen omistajat ovat hyvin tyytyväisiä.

– Kai tässä puuta on parempi koputtaa, mutta vuoden 2010 jäl keen meillä ei ole ollut sen isom pia haasteita. Viime vuosi oli vä hän hiljaisempi, mutta ei kovin kaan paljon. Polttonesteiden hinta on ollut yksi haaste, mutta onnek si metsäyhtiöt ovat tulleet siinä vas taan, että me emme siinä kurimuk sessa ole ainoa kärsijä, yrittäjät ker tovat. Laivasto on kunnossa, sillä kaikki yrityksen autoista ovat to dellakin uudenkarheita.

– Kyllä tämä kovaa työtä on, mutta kalusto ainakin on kunnos sa, Tiina huomauttaa. Sekin on hy vä merkki, että tällä hetkellä yrityk sellä on painetta neljännen auton hankkimiseen. Omista pojista kol me on töissä perhefirmassa, Teemu, Timo ja Eetu. Oman väen lisäksi heillä työskentelee tällä hetkellä nel jä perheen ulkopuolista työntekijää.

– Ja minä itse olen sitten kah deksas työntekijä eli sellainen tuu raaja ja yöpäivystäjä, Erkki kertoo. Keski-ikä on alle 30, ja kaikki työn tekijät ovat löytyneet Kurusta.

– Olemme tehneet Metsäopiston kanssa yhteistyötä ja ottaneet sieltä työharjoittelijoita aina kun on mah dollista. Toinen hyväksi havaittu rekrytointiväylä on oppisopimus.

Juhlat menivät yli odotusten

Yrittäjät juhlivat komeaa sadan vuoden kumipyörätaivaltaan elo kuun lopulla, kun se järjesti hallil laan kaikille avoimen tilaisuuden.

– Mutta koska me toimimme edelleen tässä samalla tontilla, se tuntui luontevalta. Ja lisäksi koro natauon jälkeen oli myös sellainen tunne, että tällaisille juhlille olisi tilausta, Erkki ja Tiina kertovat. Varsinaiset juhlat ylittivät järjestä jien odotukset.

– Ajattelimme, että maksimis saan tänne tulisi150 henkeä, mut ta se oli kyllä varsin alakanttiin. Meillä oli tarjolla hirvisoppaa, ja laskimme, että 224 lautasellista si tä oli mennyt. Onneksi kelikin oli suotuisa, Erkki ja Tiina toteavat. ●

on väritykseltäänkin energinen.

Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA KURUN KULJETUS

Uusi Volvo XC60 T6 AWD Long Range Core Aut.

Vapaa

Alkaen 68 073 €.

* Lähde: Liikenne- ja viestintävirasto/Henkilöautojen ensirekisteröinnit 1-9/2022.

Sydän Suomesta: Volvo Long Range -lataushybrideissä on suomalainen akku.

Volvo Long Range -lataushybridien uusi suuremman kapasiteetin suomalainen akku pidentää merkittävästi toimintamatkaa pelkällä sähköllä ajettaessa, vähentää CO2-päästöjä sekä parantaa suorituskykyä ja ajettavuutta.

VOLVO XC60

Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI

alkaen 50.500 €.

alk. 97 529 €. Vapaa autoetu 1 425 €, käyttöetu 1 320 €.

XC60 alk. 68 073 €. Vapaa autoetu 1 015 €, käyttöetu 910 €.

Kehittyneen

Toimintamatka

Ladattava Volvo -mallisto:

aut: autoveroton hinta 49 900 €, autovero 0 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 50 500 €. Vapaa autoetu 630 €, Käyttöetu 585 €. EU-yhd. 18,5-19,7 kWh/100 km, CO2 0 g/km. C40 Recharge Single Core aut: autoveroton hinta 51 400 €, autovero 0 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 52 000 €. Vapaa autoetu 650 €, Käyttöetu 605 €. EU-yhd. 18,0-19,3 kWh/100 km, CO2 0 g/km. XC60 T6 AWD Long Range

Volvo -myyjäsi Käyttöautossa: Jere Blom, p. 040 7548 601 Ari Karjalainen, p. 0500 627 374 Stanislav Kostyuchenko, p. 044 5502 237

Vesa Lehtiö, p 050 5215 237 Juuso Lintukangas, p. 044 5501 529

Maailmantilanteen muutokset käynnistivät metsäkeskuksen jättiurakan joka kattaa peräti 200 000 kilometriä suomalaistiestöä

Suomen metsäkeskus on käynnistänyt mittavan urakan, jossa kartoitetaan Suomen yksityisteiden ja niiden siltojen kuntoa, selvitetään energiapuuterminaalien nykytilanne sekä kehittämistarpeet. Selvitystyötä piisaa, sillä keskeisiä ja kartoitettavia yksityisteitä Suomessa löytyy noin 200 000 kilometriä ja siltojakin noin 6 500.

Kaksi vuotta kestävät TIESIT-hankkeen ydintavoitteena on varmistaa yksityistieverkoston kunto ja puu- ja energiahuollon toimivuus tulevina vuosina.

Kartoitusten lisäksi hankkeessa myös kannustetaan tiekuntia yksityisteiden perusparan nukseen ja kunnossapitoon sekä tuo tetaan tietoa koulutuksen ja neuvon nan tueksi. Kerättyä tietoa yksityis teiden ja siltojen kunnosta ja ener giapuuterminaaleista kerätään säh köiseen palveluun. Sieltä löytyvää tietoa voivat tulevaisuudessa hyö dyntää esimerkiksi tienkäyttäjät, tienpitäjät, rahoittajat sekä palvelun tuottajat.

– Tiestön kunto on pitkään huo lettanut kaikkia tienkäyttäjiä. Nyt ti lanteeseen reagoidaan, ja se on saa nut poikkeuksetta kiitosta tienkäyt täjien keskuudessa, sanoo ohjelma päällikkö Markku Granander Suo men metsäkeskuksesta.

Muuttunut maailmantilanne toimi sytykkeenä Yksityisteillä on iso merkitys mo neen asiaan, esimerkiksi puu- ja energiahuollon, vakituisen asutuk sen sekä maa- ja metsätalouden tur vaamiseen. Sähköisessä muodossa olevaa tietoa yksityisteiden ja silto jen kunnosta on tällä hetkellä kui tenkin vähäisesti saatavilla. Tiedon puute on ollut tunnistettu fakta jo vuosikaudet, ja erilaisia toimenpitei tä asian korjaamiseksi onkin valmis teltu jo pidemmän aikaa. Lopullises

ti hankkeen käynnisti kuitenkin ke vään aikana radikaalisti muuttunut maailmantilanne.

– Raaka- ja energiapuutoimitus ten loppuminen Venäjältä sekä muut kevään aikana tapahtuneet ratkaisut johtivat siihen, että tuli tarve ryhtyä selvittämään tärkeän yksityistieinf ran kuntoa ja investointitarpeita, ker too erityisasiantuntija Timo Pisto Suomen metsäkeskuksesta. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntä nyt rahoitusta hankkeen toteuttami seen. Koko hankkeen budjetti on 5 miljoonaa euroa, ja hankkeen toteut tamisaika on vuodet 2022–2024.l

FAKTA

HANKKEEN TAVOITTEET

l Puu- ja energiahuollon kannalta tärkein yksityistieverkko ja niillä olevat sillat on kuntokartoitettu vuoden 2026 loppuun mennessä.

l Yksityisteiden tienpidon akti voinnin perustaksi on kehitetty toimintamalleja ja työkaluja toimivan tieverkon turvaamiseksi.

l Valtakunnallinen energiapuu terminaaliselvitys on valmis vuoden 2024 loppuun mennessä ja on käytettävissä mm. työkaluna energiahuoltomme logistiikan suunnittelussa.

l Käytössä on päivittyvä sähköi nen tietokanta ja jakelujärjestelmä yksityisteiden ja siltojen kuntotie dosta, niiden käytettävyydestä sekä terminaaliverkoston toimin nallisuudesta.

Kansanedustajat penäävät rahaa ysitien kehittämiseen

Pirkanmaalaiset kansanedustajat jättivät lokakuussa valtion ensi vuoden talousarvioon aloitteen, jossa esitetään 82 miljoonan euron määrärahaa Tampereen ja Oriveden välisen valtatie 9:n kehittämiseen. Kansanedustajien tavoitteena on, että Tampereen ja Oriveden välinen tieosuus muutettaisiin välillä Alasjärvi–Käpykangas. Senaattorit toivovat, että muutostyöt aloitettaisiin viipymättä.

Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjoh tajana tällä hetkellä toimiva Marko Asell huomauttaa maakun taliiton tiedotteessa, että valtatie 9:llä sijaitseva Alasjärvi–Käpykangas -vä li on Suomen vilkkain yksiajoratai nen tieosuus.

– Sekä tien turvallisuuden, tavaraja henkilöliikenteen sujuvuuden että toimintavarmuuden parantaminen tu lisi tehdä kiireellisesti, liitto tiedottaa. Kehitystyön tarvetta korostaa se, että valtatie 9 on myös kansallisesti merkittävä tieosuus, jolla on suuri vaikutus muun muassa teknologia-, metsä-, metalli- ja elintarvikesekto reille. Lisäksi Tampere–Orivesi-yh teysvälin varrella sijaitsee useampia kasvavia teollisuus-, asuin- ja palve lualueita, joiden elinvoima ja menes tys ovat riippuvaisia logistiikan ja lii kenteen toimivuudesta. Määräraha pyyntöä tukee sekin, että Tarasten järvelle rakennetaan parhaillaan ko ko maan mittavinta kiertotalousalu

etta, ja alueella sijaitsevalle polttolai tokselle kuljetetaan jo tälläkin het kellä yli 600 000 asiakkaan jätteet ni menomaista valtatie 9:ää pitkin.

Kustannusarvio tien muuttami seksi nelikaistaiseksi edellä mainitul la välillä on 98 miljoonaa euroa. Ta

lousarvioaloitteen allekirjoitti kaik kiaan 14 pirkanmaalaista istuvaa kansanedustajaa. Yhteensä Pirkan maalta on valittu eduskuntaan 19 kansanedustajaa. l

Teksi: VILLE KULMALA Kuvat: TIMO PISTO

KUNNOSSA OLEVA yksityistieverkosto turvaa ympärivuotiset puunkuljetukset.

HEIKOSTI KANTAVALLA yksityistiellä joudutaan rajoittamaan puunkuljetuksia kevät- ja syyskelirikkojen aikana.

MYÖS YKSITYISTIEVERKON siltojen kuntoa kartoitetaan lähivuosien aikana.

YSITIESTÄ HALUTTAISIIN nelikaistainen ja ihan perustelluista syistä. Nykyisellään valtatie 9:llä sijaitseva Alasjärvi–Käpykangas -väli on Suomen vilkkain yksiajoratainen tieosuus. Kuva on Tampere-Helsinki moottoritieltä.

Häijääläisfirma

Sade taukoaa sopivasti, kun valkoinen Opel Movano kurvaa tamperelaisen taloyhtiön pihaan lokakuisena perjantaiaamuna. Miika Tammisen ja Jani Rummukaisen

Häijään Kuljetuspalvelu on pe rustettu Sastamalassa pari vuotta sitten. Miika ja Jani tör mäsivät somessa tuon tuosta kyselyi hin, joissa kaivattiin kuljetusapua. Yhteinen nimittäjä kyselyille oli tar ve kuljettaa pieniä määriä tavaraa no peahkolla aikataululla. Ketterälle kuljetuspalvelulle näytti olevan tila usta, ja Häijään Kuljetuspalvelu aloit ti toiminnan vuonna 2020 aluksi toi minimellä. Yrityksen ideana on olla vaivaton vaihtoehto peräkärryn tai pakettiauton vuokraamiselle.

Kaksi miestä ja pakettiauto

Yrityksen palvelut on suunnattu etu päässä yksityisasiakkaille. Opel Mo vano lähtee tien päälle, kun kysees sä on yksiön muutto, torilöydön tai uuden tavaran nouto, varaston, kuo linpesän tai kiinteistön tyhjennys tai muuttotyhjennys. Periaate on, että kuljetetaan kaikkea mitä saadaan liikkeelle kahden miehen voimin ja mitä tavanomaisesta kotitaloudesta löytyy. Yrityksen päätoimialue on Tampereen ja Pirkanmaan seutu, mutta sen toimialue on koko Pirkan maa. Kauemmaksikin ajetaan asiak kaan tarpeiden mukaan.

Eniten kysytään yksittäisten, iso jen huonekalujen kuljetuksia, jolloin sohva tai sänky on saatava uuteen ko tiin tai uudelle omistajalle. Häijään Kuljetuspalvelun avulla asiakas pää see eroon myös kaatopaikkakuntoi sista tavaroista, jotka toimitetaan jä teasemalle.

Toiminnan periaatteisiin kuuluu, että kuljetuspalvelujen tilaaminen on asiakkaalle mahdollisimman help poa. Asiakas voi tehdä tarjouspyyn nön ja saada tarjouksen WhatsAp pin kautta. Viestipalvelu on osoittau tunut helpoksi ja nopeaksi tavaksi sopia myös kuljetusten aikatauluista ja muista yksityiskohdista.

Yrityksille tarjottaviin palveluihin kuuluu sisäisiä kuljetuksia ja asiakas toimituksia. Pienet remonttitoimijat saattavat tarvita remonttijätteiden kuljetusta, ja taloyhtiöt kaipaavat sa tunnaisesti jätekatosten ja rappukäy tävien tyhjennyksiä.

Vaivaton vaihtoehto Häijään Kuljetuspalvelu erottuu

muista alan toimijoista tarjoamalla palveluja kotitalouksien arkisiin, pie niin kuljetustarpeisiin. Tämän koko luokan kuljetuspalvelu on puuttunut markkinoilta.

Toiminnan peruspilareina ovat

asiakaslähtöisyys, helppous ja ekolo gisuus. Yrityksen verkkosivulla pal velut on muotoiltu asiakastarpeina, joihin pyritään vastaamaan mahdol lisimman joustavasti.

Hinnoittelu on helppotajuista ja

päivä alkaa yksiön muuttotyhjennyksellä. Kahden miehen tiimi pakkaa asiakkaan tavarat muuttolaatikoihin, ja pian kuorma lähtee kohti asiakkaan uutta kotia.

MIIKA TAMMISELLA on työn alla yksiön muuttotyhjennys. Hän on toisena yrit täjänä Häijään Kuljetuspalvelussa, joka on perustettu Sastamalassa pari vuotta sitten. Periaate on, että kuljetetaan kaikkea mitä saadaan liikkeelle kahden miehen voimin ja mitä tavanomaisesta kotitaloudesta löytyy.

TÄMÄKIN JÄÄKAAPPI olisi siirtynyt oikeaoppisesti kierrätykseen Häijään Kuljetuspalvelulle viestiä laittamalla.

pyörittää kiertotaloutta

selkeää. Kuljetuspalveluun kuuluu kantotyö, polttoaine, ajokilometrit ja palvelun arvonlisävero. Asiakkaan ei tarvitse summailla työn koko naishintaa verkkosivujen taulukois ta, vaan tarjous lähtee What sApp-viestillä. Yhteisenä nimittäjä nä kaikille palveluille on yrityksen valmius reagoida nopeasti ja joustaa asiakkaan aikataulujen mukaisesti. Asiakkaiden kannalta on tärkeää, et tei yritys toimi vain arkisin virka-ai kana. Asiakaspalvelu on periaattees sa avoinna koko ajan, ja puhelimeen kilahtaviin tarjouspyyntöihin tulee vastattua myös iltaisin.

Epäsäännölliset työajat onnistu vat vielä hyvin ilman, että jaksami nen on koetuksella. Toistaiseksi yri tyksellä ei ole kasvusuunnitelmia. Tällä hetkellä riittää, että yritys tuo molemmille yrittäjille riittävän toi meentulon.

Kiertotalous on yritystoiminnan ytimessä

Kiertotalous on Häijään Kuljetuspal velun toiminnassa arkipäivää. Yri tyksen tehtävä on auttaa asiakkaita vertaiskaupassa ja tavaran kierrätyk sessä.

– Kiertotaloudesta puhutaan mo nesti hienoilla termeillä, mutta meille ja meidän asiakkaillemme kyseessä ovat arkiset asiat. Se on sitä, että oste taan käytettyä ja kierrätetään, toteaa Miika Tamminen. –Yrityksemme toi minta on ollut alusta pitäen kiertota loutta.

–Yrityksen toimittua jonkin aikaa halusimme tuoda kestävän kehityksen tietoisemmin osaksi palvelulupausta. Kierrätämme kaikki materiaalit hyö tykäyttöön ja poistettavat tavarat lajit telemme asiakkaan puolesta oikeisiin jakeisiin jäteasemalla ja maksamme jä temaksut, hän lisää.

Jatkossa kuljetuspalveluun tullaan lisäämään myös tekstiilipesupalvelu. Ostaessaan kuljetuksen oheen tekstii lipesun asiakas saa kirpputorilta oste tun sohvan kotiin yhtä raikkaana kuin upouuden. Huoltopalvelun ansiosta ta varan käyttöikä entisestään pitenee.

Toistaiseksi yrityksen toiminta on niin pienimuotoista, ettei hiilijalanjäl jen laskeminen ole ollut ajankohtaista. Investointi sähköautoon olisi optimi ratkaisu, mutta toistaiseksi kustannus olisi yritykselle liian suuri. Hiilineut raalius on tavoitteena hyvä, mutta päästöjen kompensointiin ryhdytään vasta kun saadaan täysi varmuus siitä, että kompensointi todella toteutuu käytännössä. –Toiminnan ekologisuus toteutuu meillä mahdollistamalla asi akkaille tuotteiden ja erilaisten mate riaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys, Miika toteaa.

Toiminnan sujuvuus ja osaksi myös yrityksen kannattavuus perustuu kul jetusten ja kuormien yhdistelyyn ja vä livarastointiin. Joissakin tapauksissa hyväkuntoista tavaraa annetaan pois sosiaalisen median avulla.

Some tuo näkyvyyttä Yrityksen markkinoinnista vastaavat yrittäjät itse. Selkeät verkkosivut ovat Miikan IT-alan harrastuneisuuden ansiota, ja asiakkaat löytyvät edelleen parhaiten Facebook-sivun kautta. Somessa järjestetään aika ajoin ar vontoja ja muita tempauksia, jotka tuovat lisää näkyvyyttä. Viestintä verkkosivuilla ja somessa pidetään epämuodollisena ja helposti lähes tyttävänä.

Työssä ovat parasta asiakkaat –Työssä parasta on joustavuus ja se, että työ ja muu elämä on helppo so vittaa yhteen, vaikka säännöllistä toi mistotyöaikaa ei noudatetakaan, Miika kertoo. Työ on monipuolista ja vaihtelevaa, ja kuljetuspalvelujen lisäksi siihen kuuluu myös verkkosi vujen ja sosiaalisen median ylläpitoa, hän lisää.

Mukaan KIERTO 100 -listalle

Listalla oleviin yrityksiin tutustumalla muut yritykset voivat löytää kiertotalouden toimintatapoja, jotka autta vat oman kiertotaloussiirtymän suunnittelussa. Listalta voi löytyä myös yhteistyökumppaneita. Työnhakijoita KIERTO 100-lista auttaa löytämään työnantajia, jotka

pystyvät tarjoamaan heille omien arvojen mukaista työtä. KIERTO-hanke tarjoaa yrityksille myös alaan liittyviä koulutuksia ja asiantuntijapalveluja. KIERTO 100 -listan ja hankkeen verkkosivut löytyvät osoitteesta kiertotaloudestakasvua.fi.

– Mieleen on erityisesti jäänyt 90-vuotias rouva, jonka autotalli oli täynnä tavaraa. Asiakas silmin näh den loisti, kun hän avullamme pääsi turhasta tavarasta eroon, Miika muis telee. – Näemmekin itsemme ongel manratkaisijoina, sillä tarjoamme ko

Häijään Kuljetuspalvelu on mukana KIERTO – Kiertotaloudesta kasvua -hankkeen yllä pitämällä KIERTO 100 -listalla. KIERTO 100 on lista Pirkanmaalla toimivista yrityksistä, joiden toiminta pohjautuu kiertotalouteen tai jotka ovat matkalla kohti kiertotaloutta.

MIIKA TAMMISEN mukaan heidän yrityksensä kaiken toiminnan peruspilareina ovat asiakaslähtöisyys, helppous ja ekologisuus.

HÄIJÄÄN KULJETUSPALVELUN liikeideana on olla vaivaton vaihtoehto perä kärryn tai pakettiauton vuokraamiselle. Ja hyvin onkin Opelille piisannut työtä.

konaisvaltaisen ja helpon palvelun, Miika summaa. l Kuvat: HÄIJÄÄN KULJETUSPALVELU artikkelin on kirjoittanut RITVA PIETARINEN. Hän toimii Kiertotaloudesta kasvua -hankkeen hankeviestijänä

Lounaspaikaksi valikoitui Pirk

kalassa sijaitseva Kahvila Seela. Kyseisellä kahvilalla löytyy su kulaisia myös toisaalla Pirkanmaal la, sillä Seela on Lempäälässä toimi van kahvila Siirin sisarkahvila. Sisa rukset ovat tunnettuja varsinkin kor vapuusteistaan, joita tiedetään läh teä nautiskelemaan vähän kauem paakin. Meidän vierailupäivänämme lounaaksi Seelassa oli tarjolla aura juustolla höystettyä parsakeittoa. Mari Nurminen kertoi, että oman, kovin miesvoittoisen perheen keitti össä valmistuu paljon liharuokia. Suosikkeja ovat olleet eritoten lihai set pastaruoat.

Matkustajamäärät romahtivat korona-aikana

Tampere-Pirkkala lentoaseman mat kustajamäärät ovat viime vuosina eläneet hyvin voimakkaasti. Suurin syy tähän oli luonnollisesti korona ja sen aiheuttamat matkustusrajoitteet, jotka tiputtivat matkustajamäärät vuoden 2019 220 000 matkustajan tasosta vaivaiseen 8000 matkustajaan vuonna 2021. Kuluvan vuoden aika na suunta on ollut jälleen toinen, sil lä matkustajamäärä on saatu palaa maan jo noin 150 000 matkustajan tasolle.

– Tästä kiitos erityisesti Air Balticin

NOPEAT JÄLKIRUOKAKYSYMYKSET

Maittavan parsakeiton jälkeen nautitun kahvin lomassa vieraamme vastaili nopeisiin kysymyksiin:

Mitä odotat vuodelta 2023 - kasvua ja kehittymistä Viimeiksi harmistuin kun - sairastuttiin lasten kanssa Lomakohde, jota suosittelet – Malaga, Norja, Brittein saaret, Kööpenhamina Mielivuodenaikasi - syksy Parasta Pirkkalassa - aktiivisuus Nysse - kulkee lentoasemalle

ja Ryanairin lentojen. Myös charter lennot ovat palanneet Pirkkalaan, Nurminen tuumaa.

Vaikka Finnair onkin vähentänyt marraskuussa lentoja Pirkkalasta, on kenttä silti matkustajamääriltään Suo men kolmanneksi vilkkain maakunta kenttä. Kentän toiminnan kannalta tärkeitä ovat myös sotilasilmailu ja len tokoulutustoiminta, jotka ovat toimi neet täydellä volyymilla myös koronan aikana ja näin pitäneet kentän toimin nassa ja elinvoimaisena matkustajalii kenteen ollessa hiljaista.

Kuvat: ESKO LOUNEMAA

KUKA?

KARI TOLONEN, järjestöneuvos ja Chaine des rotisseurs -järjestön Officier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan pirkanmaalaisen ravintolan ruokatarjontaan.

LOUNASVIERAS:

LOUNASVIERAANA MARI Nurminen.

Omaleimainen yritys: Iloisen Pojan Street Food Bar

Lähiruoka on päivän sana. Tiukasti ajassa mukana on myös aprillipäivänä 2022 Ylöjärvellä aloittanut Iloisen pojan street food bar – ravintola, bistromainen, pikantti ja täysin omaleimainen lounas- ja viihtymispaikka entisellä Kesoilin huoltoasemalla. – Remontoimme sisätiloja kuukauden, kertoo paikan isäntä, Pasi Tanninen. Tuloksena on toimintaidean mukainen rouhean kaunis miljöö, jonka tarjottavat ovat todellista lähiruokaa itse kasvate tuista yrteistä ja henkilökunnan marja- ja sieniretkiltä jalostetuista tuotteista. Anna ja Pasi Tanninen ovat kehittäneet piristävän ja asiakasta hellivän yrityksen.

sia makuja säestävät poikkeukselli sen hyvällä maulla valitut monipuo liset näkymät. On vanhaa ja aikansa elänyttä rappioromantiikkaa ja toi saalta modernia sisustusnäkemystä. Ennen kaikkea moderni yrityskon septi.

Koko paketin täydentää talon eri koisuus: yrtit ja monet muut kasva tetaan omassa kasvihuoneessa, met sästä haetaan sienet ja marjat ja kuu senkerkät. Peuran- ja hirvenlihan saannista vastaa oma työntekijä, vil lisikaa tulee Ruoveden Visuvedeltä.

Raaka-aineet

vaihtelevat

Omaleimainen sisustus

Tummaa puuta, tilava kabinetti lank kupöytineen ja runsaine viherkasvei neen, hyllyillä purkkeja, tölkkejä ja pulloja, joita ei löydä muualta hake mallakaan. Jokunen vanha, jo elämää nähnyt ovi, pöydän kantta kannatte levat täysin palvelleet parinsadan lit ran tynnyrit ja eläkkeellä oleva nel jänkymmenen litran maitotonkka luovat asiakkaan näkökenttään vir kistävää erilaisuutta.

Kaikki tämä ja paljon muuta saa vastakohtansa viherkasvien reheväs tä kasvusta; ravintolan kabinetti on kuin talvipuutarha. Kokonaisuus muuttuu kontrastin ansiosta mielen kiintoiseksi ympäristöksi poiketa nauttimaan päivän lounas, kahvit tai välipala.

Asiakas kokee Iloisen pojan luo na elämysten kokoelman; erinomai

– Periaatteena on ruoan valmistami nen kunakin päivänä siitä mitä on, sanoo Pasi Tanninen. Päivän ruoka listaa muotoilevat monet asiat, esi merkiksi sesonkiin kuuluvat raa ka-aineet. Sienillä ja marjoilla on oma aikansa, yrtit kasvavat tiettyinä kuukausina. –Joskus ruokalista saat taa vaihtua kesken päivän, nauraa Tanninen. Iloisen pojan vakituinen työntekijä, Annika Otonkorpi am puu peurat ja hirvet silloin kun met sästyslaki sallii. Muina aikoina hän tarjoilee asiakkaille maukasta ruo kaa. –Anna-rouvan sana painaa täs sä talossa paljon, hymyilee isäntä. Täytyyhän kaikissa yrityksissä olla pomo.

Kun syvennyn kuvaamaan itse valmistettuja, kasvatetuista ja kerä tyistä raaka-aineista tehtyjä hilloja ja kastikkeita, Pasi Tanninen tuo tar

jolle pienen näytteen siitä, kuinka naudanliha voidaan laittaa herkulli seksi ja tarjoilla mustaherukkahillon ja savustetun kriikunan (luumun ala laji) kanssa. Lautasella on pala sa vubriskettiä, valmistettu naudan rin nasta. Uskomattoman hyvää! Kysyn, miten lihaan saadaan tällainen ma ku. Isäntä hymyilee vaiti. – Meillä ei ole pysyvää ruokalis taa, Tanninen sanoo. Jokainen päivä voi olla erilainen riippuen siitä, mi tä lähiruokaa saamme tai miten hyö typuutarha antaa satoa. Annikan metsästysonnikin ratkaisee jotakin, kohta hän lähtee taas hirvimetsälle ja kaikkihan tietävät, että Vesilahdel la riittää peuroja myös Iloiselle po jalle. Visuvedeltä sentään saa villisi kaa silloin kun on tarve. Jonakin päi vänä voi olla peuraa tai hirveä, toi sena taas Mustajuuri-häränhäntä lientä, johon osa raaka-aineesta tu lee Tahlon tilalta. Kun istumme ra vintoloitsijan kanssa pöydän ääres sä, naapuripöydän neljän hengen ryhmästä kuuluu kommentti meidän jutusteluumme: –Tääkin on tosi hy vää.

Take away ja catering

Iloiselta pojalta voi tilata ruoan etu käteen ja noutaa annoksensa kotiin. Sama käytäntö pätee myös esimer kiksi yritysten kanssa; firma voi tila ta henkilökunnalleen ruoat puheli mella. Street food bar pakkaa ne jo ko kylminä tai lämpiminä tarpeen mukaan ja toimittaa perille.

Kotiin vietävää riittää hyllyillä muutenkin. Asiakasta odottaa vai kuttava valikoima erilaisia kastikkei ta, hilloja ja marinointeja. Kun ravin tolassa on nautittu vaikkapa härän rintapitaa ja kanatortillaa, on muka va silmäillä täydellä vatsalla huokail len hyllyjen tarjontaa. Kotiin voi vie dä vaikkapa kahdenkymmenen yr tin öljyä, mansikka-chilihilloa tai luumu-barbequekastiketta. Chili on mausteena paitsi mansikkahillossa, myös valkosipulinkynsissä, musta herukassa, sinapissa ja marinoidus sa sipulissa.

Jos chili käy vatsan päälle, hyllyl tä voi napata rakuunaporkkanapur kin, mustikkahillon voikukkasiira

PÄIVÄN PARHAAT

pin tai tavallisen mansikka- tai mus tikkahillon.

Vaikuttavaa on se, että kaikki on tehty itsepoimituista tai -kasvatetuista raaka-aineista. –Muutenkin meillä on periaatteena se, että teemme lähes kai ken itse, sanoo isäntä. -Esimerkiksi kastikkeet ja muut ruoat, salaatit jne. valmistamme omassa keittiössä alusta loppuun. Näin sekä me itse, että ennen kaikkea asiakkaat voimme olla varmo ja siitä, mitä lautasella on.

– Suosituimpia ruokiamme ovat erilaiset erikoishampurilaiset, kertoo Tanninen. Likimain aina on saatavilla mm. tortilloja, salaatteja, ribsejä, piz zoja ja viikottain vaihtuva Special bur ger. Nyhtöpossu on eräs suosituimmis ta, Savubrisket on jo lähes juhlaruoka salaatteineen.

pidempi tovi sitten. Pieniä ja vähän suurempia joulutilaisuuksia on tulossa. Ja mikäpä ettei, kabinettiin kin mahtuu kymmeniä vieraita, keit tiö on valmis tekemään mitä vieraat haluavat, ja nautinto on taattu.

Joululahjoiksi ravintoloitsija suo sittelee lahjakortteja tai valmiita kas tikkeita ja hilloja; niitä ei taatusti saa muualta. Uniikki lahja on aina verra ton annettava. Muutoinkin iloisella pojalla on myynnissä erikoisia tuot teita; on mm. juomia pieniltä pani moilta ympäri Pirkanmaata ja kau empaakin – ja totta kai kunnon kuo huviiniä juhlamaljan nostamiseksi. l

VERHOILEMME, ENTISÖIMME

kalusteet

Antiikki -ja tyylikalusteet

Joulu on kohta ovella Joulu on alkanut kuulua niin puheli men kautta kuin ihmisten puheissa kin jo

Teksti: ja kuvat JUHANI VAHTOKARI

ILOISEN POJAN Street food bar vaati neljän viikon remontin ennen avajaisia

KABINETIN VALAISIMET ovat teiskolaisen kartanon lieden päällä olleita huuvia

TILAVAAN KABINETTIIN mahtuu suurempikin ryhmä

VAIKKA TUOTTEET vaihtuvat päivittäin, osa on ja pysyy

PASI TANNINEN häärää talon isäntänä. Anna-rouvalla oli vapaapäivä

Suorittajan pakkopysähdys oli kokemuksena rankka

– ja johtipa se myös alanvaihtoon

Pirkkalassa asuvan Miia Huitin osalta pitkäaikainen stressi johti aikanaan niin pahaan tilanteeseen, että diagnoosiksi tuli vaikea uupumus, jonka toipumisajaksi arvioitiin kaksi vuotta. Niin pitkään Mialla ei asiassa tosin kestänyt, mutta kaikkiaan kokemus oli sen verran rankka ja merkityksellinen, että se ajoi alanvaihtoon. Lopputulemana Miiasta onkin tullut ensimmäinen suomalainen stressivalmentaja.

tressivalmentajan työtään Miia tekee yrittäjänä, vaik ka olikin jossakin vai heessa vannonut itselleen, et tä sellaista hänestä ei ikinä tulisi. Täysin vierasta yrit täjyys ei ollut, sillä sekä Miian isoisä että oma isä olivat kumpikin tehneet elämäntyönsä yrittäjinä.

– Ja oma kokemukse ni oli heidän kauttaan, et tä yrittäjän elämään ei pal jon muuta mahtunut kuin työtä ja asiakkaita, Miia tote si. Vaikka Miia olikin päättänyt kartella yrittämistä, kovin suori tuskeskeinen hänen elämäntyylin sä tuppasi olemaan, olipa kyseessä sitten opiskeleminen tai työnteko. Esimerkiksi kauppatieteiden mais terin tutkinto sujahti Miian ta pauksessa kansien väliin neljässä ja puolessa vuodessa, ja tulipa sii nä sivussa opiskeltua myös kandi daattitutkinto saksan kielestä. Mo lemmat näistä Jyväskylän yliopis tossa.

Uraputki ja ei niin putkeen mennyt äitiyssuunnitelma Töissä tuore maisteri päätyi pank ki- ja rahoitusmaailman palveluk seen. Hän ehti aloittaa Manda tum-pankin aikaan, josta tuli sit temmin Sampo-pankki. Urakehitys oli nopeaa, sillä hänet valittiin alle 30-vuotiaana pankinjohtajaksi, jol loin myös asuinpaikka vaihtui Hel singistä Tampereelle. Seuraava työnantaja oli konsulttitalo Mercu ri Urval. Käsite ruuhkavuodet tuli hyvin tutuksi. Kun Miia oli nuo rempana ajatellut, että yrittäjäura ei ollut häntä varten, oli hänen suh tautumisensa äitiyteenkin ollut sa mansuuntainen.

– Tai ainakin korkeintaan sellai nen, että ehkä yksi lapsi ja sitten mahdollisimman takaisin nopeas ti työelämään, hän kertoo. Se ei ihan pitänyt kutiaan, sillä perhee seen syntyi kaksostytöt vuonna 2010, ja kun synnytyksestä oli ai

kaa neljä kuukautta, huomasi Miia taas olevansa raskaana. – Elämä vaan päätti niin, hän hymyilee.

Melko lailla vastoinkäymisiä

Dramatiikkaa perhekoon kasvatuk seen toi sekin, että kaksostytöt syn tyivät reippaasti ennen laskettua ai kaan. Niinpä pikkutyttöjen elämä al koikin keskosina teho-osastolta. Ja aivan kuin tässä ei olisi ollut tarpeek si, kävi perheellä vielä samaan aikaan huono onni asumisen suhteen. Miian mies Ville huomasi remonttia teh dessään heidän ostamansa omakoti talon olevan umpihomeessa. Sinne ei heiveröiskeuhkoisia keskosia pa rannut siirtää. Samaan aikaan piti siis paitsi hoitaa keskoset myös huo lehtia perheen taloudesta äitiyslo man aikana ja löytää jostakin puh dasilmainen koti. Oman lusikkansa soppaan toi vielä se, että Villen sel kärankareuma tarkoitti, että kakka peppujen hoito jäi pääasiassa Miaan vastuulle.

– Ja minä siis tein vielä kaiken maailman luomubataattisoseet ja py rin pitämään kodin putipuhtaana, Miia kertoo. Tämä kaikki sai täydel lisyyden tavoitteluun alituisesti tot tuneen Miiankin uuvahtamaan.

Aviopuolison lehtibongaus

selitti monta asiaa Miialla kova uupumus alkoi oireilla ensin fyysisinä oireina. Migreenistä tuli alituinen vieras, joka ei suostu nut helpottamaan ilman lääkäriltä saatua piikkiä. Lisäksi Miialta löytyi esimerkiksi rannekanavaoireyhtymä, joka olisi vaatinut leikkausta. Oma olotila oli kaikkea muuta kuin hyvä, siis myös sillä henkisellä puolella.

– Elin alituisessa stressissä. Ruo kaa valmistaessani voivottelin, että nyt pitäisi olla siivoamassa, ja kun olin äitiyslomalla, koin huonoa omaatuntoa siitä, etten ollut töissä. Paikalla olin, mutta en läsnä tässä hetkessä, hän kertoo. Ensimmäistä kertaa Miian burnoutin otti esille aviopuoliso.

– Ville löysi netistä listan uupu muksen tai masennuksen oireista, ja kun sitä luin, niin se oli vähän kuin paistinpannulla olisi kolautettu pää hän, Miia kertoo. Lääkäri, jossa Miia oli siis jo oppinut ravaamaan fyysis

ten oireiden takia, löi Miian eteen masennustestin, jon ka lopputulema oli auko ton. Miialla diagnosoitiin siltä istumalta vakava ma sennus. Sen verran pahaksi ti lanne oli päätynyt, että lääkäri arvioi Miian tarvitsevan kaksi vuotta toipumiseen.

Ihanan sotkuista

Diagnoosin seurauksena Miia alkoi kiinnostua tietyistä työkaluista. Hän alkoi lukea alan kirjallisuutta. Eri tyisesti mieleen on jäänyt jo aikaa sitten ilmestynyt Paranemisen avain, jonka johdosta Miia otti ensikoske tuksen rentoutusharjoituksiin, jotka hän huomasi omalla kohdallaan hy vin toimiviksi. Hetkessä hän ei va kavasta masennuksesta ponnahta nut ennalleen, mutta ei siinä kuiten kaan lääkärin uumoilemaa kahta vuotta kulunut.

Nykyiseen osoitteeseensa perhe pääsi muuttamaan, kun tytöt olivat seitsemän kuukauden ikäisiä.

– Muistan hyvin katsoneeni tätä huonetta, joka oli täynnä leluja. Siis sellaisessa kunnossa, johon vanha minä en olisi sitä ikinä suostunut päästämään, hän muistelee ja tote aa, että moinen epätäydellisyyden hyväksyminen tuntui hyvältä.

– Se oli sateinen päivä, ja talitint ti lensi maisemaan. Silloin huoma sin, kuinka mahtavat värit silläkin on. Siitä syntyi ajatus, että minun ei ole pakko mihinkään muuhun kuin keskittyä sekä omaan että perheen selviämiseen, hän muistelee.

Pimeästä valoon

Vähitellen krooninen stressi alkoi helpottaa, uni maittaa ja elämäkin maistua.

– Harjoitukset ja lukemani asiat oli vat minulle elämää mullistavia juttu ja, joskin aluksi odotin vielä, että koh

SOPIVA MÄÄRÄ stressiä on hyväkin. Sen me ihmiset tarvitsemme ollaksemme elinvoimaisia, terveitä ja virkeitä. Mutta jos stressi pääsee kasautumaan ja pitkittymään, se muuttuu haitalliseksi, toteaa Miia Huitti joka päätyi stressi valmentajaksi omakohtaisten kokemusten takia.

AIKA USEIN aamulenkillä Mialla on kännykän kautta seuranaan asiakas. – Lenkin aikana keskustelemme hyvin vointiasioita ja teemme siinä sivussa muutamia harjoituksia, hän kertoo.

LUENNOINTI ON sekin stressivalmen tajalle varsin tuttua puuhaa.

ta varmaan romahdan. Minusta oli to della omituista tuntea, että voisin ai dosti olla onnellinen ja haluta olla elos sa, Miia kertoo. Eniten Miia sanookin joutuneensa tekemään töitä omien ajatusmalliensa muuttamisessa.

– Huomasin, että pelot ovat turhia ja vääränlaisia uskomuksia. Juuri ne ai heuttavat eniten stressiä ja estävät mei tä elämästä sellaista elämää, josta haa veilemme, hän pohtii. Kun oma voin ti alkoi petraantua, Miia päätti senkin, että vanhaan työhönsä hän ei ole pa laamassa. Ja näin hän ilmoitti myös työnantajalleen.

– Älä nyt vielä. Sinulla on vielä niin pieniä lapsia, että odota nyt vähän ai kaa, sieltä ehdotettiin, mutta itse tiesin, että se oli tässä, Miia kertoo.

Mentori löytyi Jenkeistä

Omasta toipumisesta on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että siitä te kee itselleen ammatin. Tästä Miia an taa aviokumppanilleen kiitosta.

– Hän antoi minulle mahdollisuu den ottaa aikalisä ja pohtia alanvaih toa. Minä mietin pitkään, pyrkisinkö opiskelemaan psykologiaa tai lääketie dettä, mutta mitä enemmän asiaa ajat telin, päädyin aina siihen, että olisi upe aa, jos uupuneella olisi tukenaan stres sivalmentaja. Joskus kun tätä sitten jol lekin kaverilleni selitin, hän kysyi, et tä mikset itse ryhdy sellaiseksi, Miia kertoo. Tärkeä seikka tätä silmälläpi täen oli se, että Miia löysi itselleen ame rikkalaisen kouluttajan nimeltään Alexander Loyd. Hän oli se sama psy kologian ja luonnonlääketieteen toh tori, joka oli aikanaan kirjoittanut sen Miian löytämän Paranemisen avain-teoksen. Hänen ohjaamanaan Miia siis kouluttautui Paranemisen avain -valmentajaksi. Koulutukset on nistuivat etäyhteyksien avulla.

– Kun lapset sain vuoteeseen, otin Skype-yhteyden Amerikkaan, Miia kertoo. Saman koulutuksen käyneitä coacheja on maailmalla toistasataa.

– Myönnän, että aiemmin arvos tetussa ammatissa toimineena pan kinjohtajana minulla oli melkoinen kynnys lähteä tällaiseen, jota moni varmasti pitää ihan huuhaahomme lina, kuten itsekin vielä paria vuotta aikaisemmin.

Kahden yrittäjän talous

Eniten apua yrityksen perustamiseen

hän sai läheltä, sillä Ville oli aloitta nut oman yritystoiminnan pari vuot ta aikaisemmin ja tiesi omasta koke muksesta yrityksen perustamiseen liittyvät lainalaisuudet. Sekin auttoi aloitukseen liittyvää byrokratiaa, et tä ensi alkuun toiminta käynnistyi Villen toiminimen aputoiminimenä. Ville suhtautui myönteisesti, mutta yri tystoiminnan alku oli kituuttamista.

– Kuten kaikilla aloittavilla yrit täjillä, minullakin oli tietysti alussa haasteena se, mistä sitä rahaa saisi tulemaan, mutta niin vaan se lähti liikkeelle, kaikessa rauhassa, hän ker too. Ja hyvä niin, sillä vielä 2014 per heessä oli kaksi 3-vuotiasta ja yksi 2-vuotias lapsi. Yritystoimintaa ke hitettiinkin lasten ehdoilla.

– Alussa he olivat päiväkodissa kaksi päivää viikossa, sitten kolme ja neljä ja sitten tulikin jo eskari, Miia muistelee. Sen neuvon Miia antaa yrittäjyydestä kiinnostuneilla, että sparrausapua kannattaa hakea pi kemminkin potentiaalisista asiak kaista kuin äidiltä tai anopilta.

Vielä riittää työsarkaa Toinen yrittäjää kovasti miellyttävä palvelumuoto on se, että hän ottaa luurit päähän ja lähtee aamulenkil le, seuranaan samalla tavalla toimi va asiakas.

– Porisemme sitten siinä sen len kin verran hyvinvointiasioita ja teemme siinä sivussa muutamia har joituksia, esimerkiksi hengityksen ja rentoutumisen suhteen, hän kertoo. Yrittäjä on sitä mieltä, että vaikka stressiin liitetty tabuleima onkin vuosien saatossa hälventynyt, teke mistä sen normalisoimisessa riittää vielä.

– Eräs toimitusjohtaja sanoi mi nulle pari vuotta sitten, että kiinnos tavalta kuulostaa, mutta ethän sinä tänne voi tulla, kun ihmiset luulevat sitten, että minulla on stressi. Se ker too aika paljon, että tekemistä siis vielä on, hän kertoo.

Ole myös itsellesi armollinen

Monipuolinen

asiakaskirjo Miia aloitti toiminimiyrittäjänä 2014, ja neljä vuotta myöhemmin ai ka oli kypsä yritysmuodon muutta miselle osakeyhtiöksi. Tänä päivänä yrittäjällä on asiakkaina niin pienyri tyksiä kuin kansainvälisiä isomman kokoluokan toimijoita.

– Eniten teen oman hyvinvoinnin johtamisen valmennuksia, joissa käydään läpi aikatauluttamista, pri orisointia sekä esimerkiksi sitä, mi ten haitallisen stressin voi tunnistaa ja millaisia konkreettisia keinoja on lisätä omaa jaksamista aivan perus arjessa, hän kertoo. Yrittäjä itse pitää vähän pitkäjaksoisemmista koulu tuskokonaisuuksista, joissa samalla porukalla kokoonnutaan esimerkik si kahdeksan kertaa.

– Siinä näkee jo koulutuksen vai kutuksia. Nämä tapaamiset on hyvä pitää viikon tai parin välein, sillä muuten opitusta ei ehdi muodostu maan rutiineja, hän kertoo.

Kemi kutsuu Miia pitää myös paljon luentoja, jot ka sisältävät pelkän puhuvan pään li säksi useimmiten myös keskustelua ja harjoituksia.

– Yleensä kerron aina oman tari nani ja höystän sitten tätä kokemus ta tieteeseen pohjautuvilla työkaluil la, hän kertoo. Tämä haastattelu piti tehdä pika-aikataululla torstaina, sil lä yrittäjä oli lähdössä viikonlopuk si työreissulle Kemiin. Siellä on me neillään mielenkiintoinen avaus, jos sa Kemin kaupunki on tarjonnut pai kallisille yrittäjille maksutonta spar rausta. Miialle kovin tutun stressin lisäksi apua on tarjolla myös esimer kiksi liiketoiminnan kehittämiseen.

– Stressipäissään kukaan ei ole idearikas. Se ei ole kovin yllättävää, sillä kovassa stressissä ihminen nä kee kaikkialla vain uhkia ja lokeroi tuu, hän huomauttaa.

ASIANTUNTIJAN VINKIT:

Näistä asioista voit huomata haitallisen/pitkittyneen/ liiallisen stressin:

• Ärtymystä, turhautumista ja vihaisuutta

• Ilo katoaa elämästä.

• Unet kärsivät (vaikea nukahtaa tai heräät aamuyöstä nukahtamatta uudelleen)

• Vastustuskyky heikkenee ja nappaat kaikki flunssat ja sen sellaiset itsellesi.

• Muisti pätkii, motivaatio kateissa ja elämäntavat rapautuvat.

Viisi keinoa ennaltaehkäistä stressiä arkielämässä:

1. Panosta riittävään yöuneen – tarvitsemme 7–9 h unta.

2. Liiku – löydä sinulle sopiva laji ja hetki. Varttikin riittää päivässä.

3. Kohtele itseäsi lempeästi ja armollisesti – itsekritiikki ja piiskaaminen vievät krooniseen stressiin, jossa yrityksen kehittäminen ja uuden ideointi muuttuu mahdottomaksi.

4. Panosta ihmissuhteisiin – ota vastaan apua ja tukea ja vietä aikaa rakkaidesi kanssa.

5. Hengitä syvään! Hengitys on nopein ja tehokkain keino lievittää stressiä hetkessä. Hengitä sisään 4 laskemalla ja ulos 6 laskemalla. Toista muutaman minuutin ajan missä ja milloin vain, esim yöunille rauhoittuessasi.

Yrittäjä tietää senkin, että burnoutil la on valitettava tapa uusiutua sen kerran kokeneella. Hän koputtaakin pöytää vastatessaan kysymykseen suutarin lapsen kengistä.

– Minulla on omasta masennuk sestani kymmenen vuotta ja uskon olevani aika turvassa, mutta se vaa tii jatkuvaa työtä. Minulla on hyvin tarkat rutiinit, pyrin nukkumaan kahdeksan tuntia ja suoritan sään nöllisesti meditaatioita, hengityshar joitteita. Olen myös oppinut teke mään kiitollisuusharjoitteita. Lisäk si pyrin pitämään myös kunnostani huolen liikkumalla riittävästi, Miia listaa. Ja näitä samoja asioita hän kuulemma pyrkii nostamaan esiin myös stressivalmentajana. Yksi avainsanoista on armollisuus itseään kohtaan.

– On tärkeää sallia itselleen va paata ja lomaa. Toivon, että me kaik ki oppisimme olemaan armollisia ja lempeitä myös itsellemme. Alituinen itsekritiikki ja laikka punaisena pai naminen vie krooniseen stressiin, ja se heikentää selvästi kenen tahansa suorituskykyä. Sen sijaan itsemyötä tunto vahvistaa, se parantaa niin ih missuhteita, terveyttä kuin luovuut takin. Oikeastaan kaikkea, mitä elä mässä tarvitaan, hän kertoo.

Kasvu

kiinnostaa, mutta maltilla mennään

Miia myöntää, että yrittäjänä hänen tavoitteensa liittyvät kasvuun.

– Ja kyllä myynti ihan oikeaan suuntaan onkin kehittynyt. Tänä vuonna tein ensimmäisen kuusinu meroisen vuoden, ja kannattavuus kin oli kasvussa, Miia kertoo ja lisää, että ylipäätään yritystoiminnan ko konaisvaltainen kehittäminen kiin nostaa.

– Ehkä tässä alkaa tulla vastaan tiimin kasvattaminenkin. Minulla on jo alihankintana assistentti ja so me-viestintäihminen, jotka laskutta vat minua omista palveluistaan. En minä tosin mistään 50 ihmisen or ganisaatiosta haaveile jatkossakaan, vaan haluan pitää toiminnan muka vana ja kevyenä, hän listaa. Tammi kuussa yrittäjä on aloittamassa yh dessä yhteistyökumppaneidensa Paula Immon ja Sofia Kauko-Val lin kanssa yrittäjille suunnatun hy vinvoinnin johtamisen valmennuk sen.

– Haluaisin rohkaista yrittäjiä sii hen, että kaikkea ei kannata tehdä yksin ja liian voimakkaaseen stres siin ei kannata itseään totuttaa. Me yrittäjäthän olemme itsemme johta jia, joita kukaan muu ei tule patista maan lenkille tai peittelemään sän kyyn. l

Teksti: VILLE KULMALA

Kuvat: VILLE KULMALA JA MIIA HUITIN ARKISTO

Py-lehden ilmestyminen Ilmoitusmyynti 041 501 9902 Toimitus 040 535 9953 Pyydä tarjous, soita: 010 4114 900

1 2 var aukset 21 1 8 .3. var aukset 25 2 5.4. var aukset 25 3 1 0 .5. var aukset 29 4 1 4 6. var aukset 3 6 16 8 var aukset 5 8 20 9 var aukset 9 9 18 10 var aukset 7 10 15 1 1 var aukset 4 11 1 3 1 2 var aukset 2 12

Vaikka olisikin pakko painaa pitkää päivää –muistathan antaa aivoillekin taukoja

Vaikka keskittymistä vaativa aivotyö ei kenties hikikarpaloita ja syketä nostakaan, kuormitusta sekin aiheuttaa. Silloin tulilinjalla ovat eritoten aivot. Työterveyslaitoksen asiantuntija antaa tässä jutussa viisi vinkkiä, joiden avulla voi helpottaa satunnaisista pitkistä päivistä selviytymistä.

VIISI AIVOYSTÄVÄLLISTÄ OHJETTA:

1. Kunnon unet Univajeella on lukuisia kielteisiä vaikutuksia. Huonosti nukutut yöunet alentavat esimerkiksi tarkkaavaisuutta, muistia, oppimista, asioiden hallintaa sekä mielialaa. Vaativakin aivotyö onnistuu parhaiten virkeillä aivoilla, joten kunnon lepo on hyvä sijoitus.

2. Vaihtelu virkistää Aivoissa ei ole on/off -kytkintä, joten niitä ei voi napsauttaa pois päältä työajan päättyessä. Alituisesti työasioita ei kuitenkaan kannata kelailla. Tästä syystä vapaa-aikana kannattaa pyrkiä tekemään jotakin, joka vaatii täyden huomion, mutta on silti erilaista kuin työ. Vaihtelu kun virkistää aivoja. Mahdollisuuksia riittää. Toinen tykkää juoksemisesta, toinen tanssimisesta ja kolmas nauttii hyvästä kirjasta tai leffasta.

3. Älä jämähdä paikalleen Paikallaan olo vaikuttaa kielteisesti elimistöön. Vähintään kolmen vartin välein olisi hyvä ottaa muutama askel, tehdä pari kyykkyä tai ainakin vaihtaa työasentoa istumasta seisomaan. Ja hyvä on pitää mielessä sekin, että myös seisominen on paikallaan oloa.

s hutterstock

aikka työ olisi mielekästä, se voi olla myös hy vin kuormittavaa. Etenkin monet päällekkäi set, keskittymistä, nopeaa reagointia tai pää töksentekoa vaativat tehtävät pistävät aivot koville. Pitkät päivät, toinen toistaan seuraavat palaverit se kä kaikkien juoksevien asioiden hoitaminen ja vies teihin vastaaminen koettelevat aivosoluja. Pitkään jatkuva ylikuormitus nostaa riskiä työuupumuk seen.

– Yhteisiä käytäntöjään kehittämällä työyhteisöt voivat vähentää turhaa aivokuormaa ja parantaa työn sujuvuutta, aloittaa Teppo Valtonen, Työter

veyslaitoksen aivotyöasiantuntija.

Valtonen myöntää, että hyvästä suunnitte lusta huolimatta työt saattavat välillä kasautua.

– Onneksi ihminen on todella joustava. Jos työ on mielekästä ja työyhteisön käytännöt ovat kunnossa, pystymme työskentelemään tehok kaasti yllättävänkin pitkiä aikoja. Tätä ei kui tenkaan pidä tehdä jatkuvasti, koska pitkäaikai sesta aivojen ylikuormituksesta seuraa väistä mättä romahdus, Teppo Valtonen jatkaa. l Teksti: VILLE KULMALA

4. Tauot kunniaan Keskittymistä vaativien rupeamien väleihin tarvitaan taukoja. Aivojen kannalta hyvä päivä onkin huokoinen. Esimerkiksi kokoukset kannattaa pistää pakettiin 15 minuuttia ennen seuraavaa. Ja tähän väliin kannattaa esimerkiksi lähteä käymään ulkona haukkaamassa happea tai vaikkapa hakea juotavaa. Lounas kannattaa sekin pyrkiä aina syömään jossakin muualla kuin omassa työpisteessä, mielellään muiden kanssa kasvotusten keskustellen.

5. Häiriötekijät hallintaan Tämän päivän toimistotyössä riittää häiriötekijöitä yllin kyllin. Keskeytykset ja alituinen tietotulva heikentävät työn tuloksellisuutta ja vaikeuttavat keskittymistä. Näitä kuormitustekijöitä voidaan hallita ainakin yhdessä sovituilla käytännöillä. Aivoistaan huolta pitävä ei ole laiskuri tai ilonpilaaja, vaan omaa työpanostaan arvostava työntekijä. Vastamelukuulokkeet sekä pikaviesti- ja sähköpostisovellusten sulkeminen määräajaksi auttavat nekin keskittymään. Hyvä ja varsin simppeli keino on myös yhdessä työkaverien kanssa sovitut päivystysvuorot.

Radio Musa 100,5 Hyvällä tuulella yötä päivää!

Uutiset tasatunnein iltakymmeneen, viihdeuutisia pitkin päivää ja paljon, paljon muuta: Tampereen Enska (Arto Grönroos), Vitsiniekka (Martti Kuurila), Sori vaan (Joni Länsipuro), Santosen Pekka ja päivän pätkä, kaupunkilehti Tamperelaisen Petteri Mäkinen ja Poplaulajan vapaailta (Janne Örnberg & Jari Moberg).

Pena, Hannamari ja Gilda jututtavat kahvituntivieraita arkisin kello 9 ja 14 jälkeen sekä lauantaisin pitkin päivää.

Diskopallon alla perjantaisin kello 20 jälkeen. DJ Ilkka soittaa jytää, purkkaa ja diskoa. Samin levylaukku kello 21 jälkeen, DJ Sami soittaa mitä levylaukusta löytyy.

Tätä Suomi tanssii listaohjelma ja Lavvantai­tanssit kello 18 ja sunnuntaisin Radio Top 20 klo 16. Studiossa Pena.

Happy Days torstaisin kello 18 jälkeen ja sunnuntaisin kello 20 jälkeen. Studiossa Aron ja Santis

Paluumuuttaja sunnuntaisin kello 18 jälkeen ja tiistaisin kello 10 jälkeen. Ilkka Kymäläinen ja Paavo postilaatikolla.

Amerikanserkku maanantaisin kello 18 jälkeen. Musiikkiterveisiä Oregonista soittaa Julian Lähdesmäki. Käännös kotiin päin perjantaisin kello 16.30 ja tiistaisin kello 17 jälkeen. Käännösiskelmien parissa Jussi Tuovinen Seppo Tammilehto – poutapilven poika maanantaisin ja perjantaisin kello 17 jälkeen.

Onnellisen miehen tarinoita kertoo Pentti-Oskari Kangas lauantaisin kello 9.30 ja 17.30.

Värisevät joogahousut

Joitain vuosia sitten Pokemon Go sai lapset ja aikuiset sankoin joukoin kaikkialla maailmassa metsästämään virtuaalisia asioita kännykät kädessään. Digitaalinen peli motivoi ihmiset liikkumaan ja kisaamaan ulkona.

75 % suomalaisista ei liiku tarpeeksi. Siis vain joka neljäs meistä liikkuu riit tävästi ylläpitääkseen toimintakykyä ja hyvinvointia. On mielekästä pohtia, mitä pitäisi tehdä, jotta yhä useampi liikkuisi hiukan enemmän kuin nyt.

Digitalisaatio ja teknologia muutta vat urheilua ja liikkumista. Digitalisaa tio kasvattaa samalla toiminnan inklu siivisuutta: urheilu ja liikunta on pa remmin tarjolla kaikille varallisuuteen, sukupuoleen tai sijaintiin katsomatta.

Esimerkiksi E-urheilu on jättimäi nen digitaalisen urheilun menestysta rina. Sen ympärille on syntynyt teolli suus ja fanikunta. Noin 400 miljoonaa ihmistä katsoo esportsia maailmanlaa juisesti sekä verkossa että henkilökoh taisesti. Lajin suurin etu on se, että sii hen pääsee käsiksi mistä päin maail maa tahansa. Pelaaja tarvitsee vain tie tokoneen ja internet-yhteyden pelatak seen kenen tahansa kanssa ympäri maailmaa.

Digitaltaan syvässä päässä ollaankin to aivan uuden laisissa mahdollisuuksissa:

1. Tiimit ja yksittäiset harrastajat voi vat hyödyntää digitaalisia valmen nusalustoja. Urheiluharrastus on kallista, etenkin jos kyseessä on ta voitteellinen kilpailutoiminta. Tämä sulkee usein pois mm. vähävaraiset nuoret. Sponsorointialustoilla voi daan toteuttaa täsmäsponsorointia, esimerkiksi naapurin lapsen orasta vaan hiihtoharrastukseen

2. Tekoälyä hyödyntävät digitaaliset personal trainerit ja valmentajaavattaret tarjoavat jokaiselle sopivaa valmennusta ja hyödyntävät laajoja da tamassoja henkilökohtaisen kehitty misen ohjaamiseksi. Valmennusta tar jotaan yhtä lailla fyysisessä ja virtuaa limaailmassa.

3. Meistä jokaisesta kerääntyy yhä tar kempaa dataa mm. älypuhelinten kautta. Vähitellen käytössämme voi ol la Digital Me, oma virtuaalinen kak sonen tai itseni parempi versio, joka on tarkka malli nykyisestä itsestä ja myös simulointi siitä, millaiseksi voin kehittyä.

4. Liikkumisen mittaaminen älylait

innovaatiotutka on uusi säännöllisesti Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä julkaistava artikkeli. sen kirjoittaja Pekka Ketola on filosofian tohtori, innovaattori ja tutkija, jolla on yli 20 vuoden käytännön kokemus käyttäjäkeskeisestä tuote kehityksestä. Hänen yrityksensä ideascout Oy:n intohimona on paremman tulevaisuuden rakentaminen.

teilla on arkipäivää. Kehittäjiltä tulee yhä fiksumpia liikuntasovelluksia, jotka mm. ohjaavat liikkujaa kehitty mään, yhdistävät tiimejä, mahdollista vat virtuaaliset kilpailut ja tunnista vat lahjakkuuksia.

Urheilu kehittyy jatkuvasti yhteis kunnan muuttuessa. Uusia lajeja syn tyy, kuten drone kilpa-ajot. Uusien la jien taustalla on usein uusi teknolo gia. Joko olet kokeillut väriseviä joo gahousuja, jotka ohjaavat oikeaan asentoon?

Urheiluteknologia tuottaa ja mah dollistaa yhä parempia ja sopivampia välineitä. 3D-tulostus on laajasti hyö dynnetty valmistusmenetelmä. Hen kilökohtaisesti valmistetut urheilujal kineet, pelivälineet ja polkupyörät voi jo tilata verkkokaupasta. Edelläkävi jät löytyvät kuitenkin paraurheilusta, jossa urheilijat hyödyntävät ällistyttä viä proteeseja ja apuvälineitä.

Huippusuorituksia varten kehite tyt teknologiaratkaisut siirtyvät vähi tellen laajempaan käyttöön. Esimer kiksi Formula1 -autoihin kehitetyt in novaatiot on hyödynnetty muilla aloil la, kuten aerodynamiikassa ja hiilikui tuteknologiassa. Hiilikuituiset kävely sauvat ovat tulleet meille avaruus- ja formulakehityksestä

Urheilun digitalisaatio synnyttää uudenlaisia liiketoimintamahdolli suuksia. Eräs ammattikunta vaikuttaa nyt kiinnostavalta: Sports business managers. Urheiluliiketoiminnan johtajat vastaavat urheilijoiden ja joukkueiden liiketoiminta-asioiden hoitamisesta ja osaavat hyödyntää mm. tekoälyä ja digitaalisia alustoja saumattomasti. He vastaavat myyn nistä, sponsoroinnin kasvusta ja brän din rakentamisesta myyntituotteiden, lisensoinnin ja eri yrityskumppanuuk sien avulla.

Millaiseksi uudet lajit voisivat ää rimmillään kehittyä? Kuvitellaan tu levaisuuden kyborgi-olympialaiset, jossa lajeina ovat esimerkiksi 50 met rin korkeushyppy jousijaloilla, 300 metrin tarkkuusnäkö ja -kuulo senso riaisteilla ja 10 kilometrin rakettijuok su. Lajit tulevat mahdolliseksi mm. teknisten apuvälineiden, eksolaittei den ja sensoreiden avulla.

Joululehti

& Vuoden Yrittäjät

Alueteemoina Pispala-Pyynikki, Tammelanpuisto ja Lielahti.

Ilmoittamalla 150 000 talouteen jaettavassa Py-lehdessä, tavoitat asiakkaasi jo Postin aamujakelun yhteydessä.

Ilmoitusvaraukset ja tiedustelut 2.12. mennessä: leena.kolehmainen@dorimedia.fi, soita 041 5019902 tai dorimedia.fi/varaa-ilmoitustila

Jouluinen Pirkanmaan Yrittäjä-lehti ilmestyy 13.12.

Työpisteet kuntoon!

Modeon valikoimista löydät tyylikkäät työtuolit ja -pöydät niin toimistolle kuin kotiinkin.

Onerva 3 0 kaasujousipöytä, 295 € (norm. 369 €)

PÖRSSITEKSTARI

Kone on kotopörssimme ikoni ja jalokivi. Yhtiö

Tosin yhtiöllä on takanaan lähes kahden vuoden alamäki. Kuluvana vuonna kurssi on laskenut 34,3 %. Nyt on kuitenkin ilmaantunut merkkejä siitä, että kurssi on kääntymässä ja nousu alkamassa. Yhtiön tunnusluvut ovat ehdottoman vahvat: P/E 26,o oman pää oman tuotto eli ROE 33,0 % ja kokonaispääoman eli ROI tuotto melkein 30 %. Nämä ovat niin hyviä lukemia, että niiden perusteella voi lähteä ostoksille n. 40 e hintaan. Osinkoakin on ilmeisesti tulossa e 2,10, joka merkitsee 5,07 % osinkotuottoa. Tällä palstalla kokenut sijoittaja antaa ajankohtaisia vinkkejä kaikille sijoittamisesta kiinnostuneille.

NOPEALLA TOIMITUKSELLA SUORAAN VARASTOSTA

Sedus Se:fit -aktiivituoli, 285 €

044 794 0254

on perustettu 1920 ja ollut vuodesta 1924 Herlinien suvun hallussa. Tällä hetkellä suvun hallussa on äänivallasta noin 62 %. On erinomainen asia, että yhtiöllä on omistajakunnassa peruspilari, joka merkitsee vakautta kurssiheilunnoilta.

Sarankulmasta löytyy harvinaisen hyväarominen tuotantolaitos

siis ainakin sellainen

Pirkanmaan Paahtimo -nimisen toimijan tausta ulottuu vuo teen 2007 ja Akaan Toijalaan, johon avattiin tuolloin Fresh Coffee -nimellä avattu paahtimo. Kolme vuotta myöhemmin muutettiin pa rikymmentä kilometriä pohjoisen suuntaan Tampereen Onkiniemeen. Siellä paahto tosin päättyi jo vuoden 2011 lopulla tulipalon seurauksena. Uusi osoite löytyi myöhemmin Sa rankulmasta, Wigrenin makkarateh taan tiloista. Nykyisen nimensä Pir kanmaan Paahtimo sai vuonna 2013, jolloin yritys iski hynttyyt yhteen Po rilaisen Cafe Solo Oy:n kanssa, joka pyöritti jo entuudestaan Porin Paah timo -nimistä kahvilapaahtimoa.

Kokemus kunniaan Pirkanmaan Paahtimolla on kaksi täysiaikaista työntekijää, joista mo lemmilla on vahva kahvilatausta. Paahtaja Tuomas Roschier on toimi nut Waynes Coffee-kahvilayrittäjänä. Kahviasiantuntijana toimiva Pekka Heinonen on niin ikään toiminut en nen paahtimoa kahvilayrittäjänä. Kahvi on siis kumpaisellekin hyvin tuttu jo vuosien takaa. Pirkanmaan Paahtimon liikevaihdosta leijonan osa tehdään kahvin myynnillä. Asia kasryhmiä on useampia, sillä tuottei ta myydään niin kahviloiden, ravin toloiden ja vähittäiskaupan lisäksi myös toimistoihin. Yksityishenkilöi den kahvihampaan kolotukseen hel potusta tarjoavat myös paahtimon oma myymälä sekä verkkokauppa. Varsinaisen tuotemyynnin lisäksi tar jolla on myös palvelua, kuten koulu tuksia sekä baristapalveluita.

– Näiden osuus on melko pieni, joskin jälleen koronan jälkeen kas vussa, kertoo Pekka Heinonen. Yri tyksen tavoitteena on jatkossakin va kiinnuttaa paikkansa vahvana pai kallisena toimijana, joka luottaa laa tuun ja auttaa puolestaan omia asi akkaitaan onnistumaan.

– Ja aivan lähiajan tavoitteena on saada uutta Hetki-tuotesarjaa laajem min vähittäiskaupassa myyntiin ym päri Suomea, ekspertti kertoo.

Täältä löytyy

Volyymilla mitaten kaikista eniten yrityksen tuotekirjosta liikkuvat kah viloihin tilattavat brasilialaiset ja ko lumbialaiset tilakahvit. Vähittäiskau passa puolestaan kärkipaikasta kil pailivat tasaisesti niin sanotuista kau

punginosakahveista Kalevan Kaski ja Pispalan Nousu. Kaikkiaan kaupun ginosien mukaan nimettyjä kahvi laatuja on neljä. Ne otettiin osaksi tuotevalikoimaa vuonna 2018, ja nii den suosio on ollut alusta alkaen suu ri. Etenkin ne ovat tehneet kauppan sa lahjaideoita etsittäessä.

Pirkanmaan Paahtimo on saanut tuotteitaan vähittäismyymälöihin eten kin Pirkanmaalla varsin tehokkaasti. Paikallisten K- ja S-markettien lisäksi yrityksen kahveja pitävät hyllyillään esimerkiksi Verkkokauppa.com, TaitoShop sekä Punnitse&Säästä -myymä löissä.

– Muutamista Tampereen kahvi loista löytyy myös valikoima kahve jamme myytävänä, Pekka Heinonen huomauttaa.

neensä tässä korotusrallissa varsin mukiinmenevästi. Kokemuksesta on ollut apua.

– Oikea-aikaisilla sopimuksilla olemme pystyneet pitämään koro tukset mahdollisimman maltillisina asiakkaita ajatellen, Heinonen ker too. Koko Cafe Solo -yritysryppään yrittäjä Teijo Villa kertoo, että het keen kahvinhinta ei ainakaan ole las kemassa edeltävälle tasolla.

– Brasilian katovuoden ja nyt saa puvan pienen sadon vuoksi raaka kahvin hinta näyttää pysyvän kor kealla ainakin seuraavaan satokau teen, joka saadaan vasta vuoden ku luttua, Villa toteaa. Lisäksi uusia haasteita markkinoille Euroopassa on tuonut myös euron arvon reipas aleneminen.

– Dollaripohjaisesti toimivilla kahvimarkkinoilla sen vaikutus on ollut yli 15 prosenttia. Hänen mu kaansa hinnannousussa on ollut hei dän liiketoimintaansa ajatellen oike astaan myös jotain hyvää. Kaupan hyllyillä korotukset ovat olleet suh teessa vielä reippaampia.

– Niinpä näiden kahden kahvin, hyllykahvin ja pienpaahtimon eri koistuotteen välinen hintaero on ka ventunut, mikä on siis meidän näkö vinkkelistämme tietysti hyväkin asia, hän jatkaa.

Tuottajia löytyy ympäri Tellusta

Pirkanmaalaispaahtimolla on useam

Raakakahvin hinta ei tule putoamaan entiselleen ainakaan hetkeen Raakakahvin hinnassa on tapahtu nut merkittävää nousua viimeisen kahden vuoden aikana. Pirkanmaan Paahtimo kuitenkin pystyy pärjän

Sarankulman Pataniemenkadulla saattaa joskus vastaan leijua hyvinkin miellyttävä tuoksu. Tai

se on kahvinystävän mielestä. Syy tähän on alueella toimiva Pirkanmaan Paahtimo, jossa paahdetaan vuositasolla 20 000 kiloa kahvia. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kyläili siellä marraskuussa, jolloin meneillään olivat jo joulupaahdot.

PAAHTAJA TUOMAS Roschier tittelinsä mukaisessa työvaiheessa. Kuvassa paahdossa ollaan vaiheessa, missä vastapaahdetut pavut siirtyvät viilenemään. Tällä kertaa ne ehtivät paahtua noin viitisentoista minuutta. Paahtovaiheessa kahvi saa sille tutun ruskean sävyn, jonka tummuus on suoraan verrannollinen paahtoaikaan.

pia kahvinhankintamaita, joista mer kittävimmät ovat Brasilia, Kolumbia ja Etiopia, jotka ovat kahvituotannon suurvaltoja jokainen.

– Lisäksi kahvia meille tulee esi merkiksi Keniasta, Tansaniasta, In tiasta ja Guatemalasta, kahviasian tuntija listaa ja jatkaa, että kaiken kaikkiaan listasta tulisi hyvin pitkä.

Näistä Kolumbiaan yrityksellä on suora ostoyhteys.

– Muutoin käytämme pitkäaikai sia, samoja raakakahvitukkureita. Nämä tuntevat hankkimiensa kah vien alkuperän ja tieto siirtyy meil le, kahviasiantuntija listaa. l

Mistä syntyy yrityksesi erinomainen asiakaskokemus?

Millainen on sinulle viimeksi positiivisen muistijäljen jättänyt asiakaspalvelukokemus? Onnistuiko palveluasenne yllättämään sinut? Osattiinko asiasi ratkaista jopa nopeammin kuin olit toivonutkaan? Asian hoitaminen ehkä sujui helpommin kuin haaveilitkaan ja sinulle jäi tunne, että sinä ja asiasi olitte aidosti tärkeitä?

Usein tunne on juuri se, mikä meille asiakaspal velutilanteesta jää mieleen. Tunne syntyy toki useimmiten henkilöiden välille, vaikkapa vain hymystä ja palveluasenteesta. Mutta tunne voi syntyä myös asioinnin sujuvuudesta: saitkin palvelun no peammin kuin oli luvattu, se toimi vielä paremmin kuin odotit, ja kun tarvitsit tukea tai apua, tukea oli helposti saatavilla.

Löydetäänhän yrityksesi yhteystiedot – ja sinut tavoitetaan helposti? Asiakaspalvelussa juuri tuon positiivisen tunteen syn tyä voidaan tukea monin eri tavoin. Yksi tärkeimmis tä teemoista on samalla myös hyvin yksinkertainen: tavoitettavuus – siis saako yritykseesi yhteyttä helpos ti, kun tarve siihen on? Kun asiakas haluaa lähteä et simään puhelinnumeroa tai osoitetta, löytyykö se hel posti? Tai jos asiakas jättää soittopyynnön tai täyttää yhteydenottolomakkeen siihen pitää myös vastata –nopeasti. Odottavan aika on pitkä, sanotaan – ja se on kyllä harvinaisen totta. Oli asiakas sitten tilaamassa tai apua kysymässä, on tietysti kaikkein tärkeintä, että hän löytää juuri sinun yrityksesi yhteystiedot, eikä missään nimessä harhaudu kilpailijalle. Kaikkia yhteydenotto väyliä ei kannata kuitenkaan avata vain varmuuden vuoksi, jos niitä ei varmasti pystytä tukemaan, ja rea goimaan nopeasti – esimerkiksi ei kannata avata chat-palvelua, jos se on kuitenkin kiinni jatkuvasti tai pyytää yhteydenottoja netin kautta, jos niihin ei pys tytä vastaamaan.

Kerralla sujuvasti kuntoon

Toinen asiakaspalvelulle tärkeä teema on asioiden hoi taminen kerralla kuntoon. Kaikki me tiedämme, mi ten turhauttavaa voi olla soitella samasta asiasta mon ta kertaa – ja aloittaa asian selittäminen aina alusta. Tai vaikkapa soitella numeroon, joka on aina varattu, eikä takaisinsoittoa kuulu. Yritykseltä tämä edellyttää jotain tapaa hallinnoida yhteydenottokanavia ja kerä tä asiakkaan asiasta myös dataa kaikkien asiakaspal veluhenkilöiden käyttöön. On fiksua hyödyntää tätä dataa myös palvelujen kehittämiseen: jos yritykseltä si säännöllisesti kysytään jotain yksinkertaista asiaa, niin voisitko jakaa sen tiedon helpommin jotain muu ta kautta? Vai voisitko avata palvelunumeron, jolloin antamasi tuki tai koulutus voisikin aloittaa aivan uu den liiketoiminnan?

Tee asiakaspalvelustasi erottautumis keino ja luo ainutlaatuista asiakaskokemusta Kaikki tämä edellyttää asiakaspalvelun jatkuvaa kehit tämistä ja johtamista. Aina on mahdollista parantaa, ja digitaaliset työvälineet tarjoavat jatkuvasti myös uu sia kehitysmahdollisuuksia. Kysy meiltä lisää – autamme mielellämme kartoittamaan asiakaspalveluasi vielä pa remmin tukevat työvälineet!

Tekstin on kirjoittanut

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

VARASTOSSA OLEVALLA kahvisäkkikasalla saadaan aika monta valmista pussia. Kahvia yritykseen saapuu ympäri maailmaa, pääosin Etelä-Amerikasta ja Afrikasta.

NOORA LAINIO, Elisan myyntijohtaja. Laino vastaa toimenkuvassaan yrittäjäsegmentin asiakkuuksista ja myynnistä ja on inspiroitunut erityisesti asiakaslähtöisen ja digitaalisen myynnin kehittämisestä.

PEKKA HEINOSELLA on meneillään pussitus. Pussi on tavanomaista pienempi, sillä sitä ollaan kokoamassa osaksi asiakkaan tilaamaa kahvijoulukalenteria, joka pitää sisällään 24 eri kahvilajiketta.

ENNEN PAAHTOA kahvi on tämän väristä. Kuvassa olevat kahvilaadut ovat tulleet yritykseen maisteltaviksi. Näistä poimitaan parhaat, joita sitten tilataan isommat erät tulevaisuutta silmälläpitäen.

Tapahtumakalenteri

uudistami nen -valmennus. Maksuton Muutos kyvykäs yritys -valmennuskokonaisuus tarjoaa yksinyrittäjille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuden muutosjoustavuuden nykytilan itse arviointiin. Lisäksi valmennus antaa tukea kehittämiseen monipuolisten valmennusten muodossa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 18.-19.11.2022 Nuorten Yrittäjien risteily klo 15-20, Viking Grace, Turku. Saat brändioppia, pääset haastamaan itseäsi, keksimään uutta, ratkaisemaan joukkueena haasteita, kasvattamaan verkostojasi, tapaamaan muita yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia ja pitämään hauskaa! Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

21.11.2022

Löydä julkiset kilpailutukset ja niiden bisnesmahdollisuudet klo 8.309.30, verkossa. Lisätietoja ja ilmoittau tuminen: pirkanmaanyrittajat.fi.

23.11.2022 Työhyvinvoinnin vahvista misella tukea muutokseen -valmennus. Maksuton Muutoskyvykäs yritys -val mennuskokonaisuus tarjoaa yksin yrittäjille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuden muutos joustavuuden nykytilan itsearviointiin. Lisäksi valmennus antaa tukea kehittä miseen monipuolisten valmennusten muodossa. Lisätietoja ja ilmoittautu minen pirkanmaanyrittajat.fi.

9.12.2022 Yrittäjien verkostoitumis tunti klo 14-15. Ideana on verkostoitua 3-4 hengen pienryhmätapaamisissa: pääset kertomaan itsestäsi ja siitä, millaisia kontakteja etsit tällä hetkellä. Tämän jälkeen voit kätevästi sopia mahdolliset jatkotapaamiset. Tapahtuma pidetään Zoomissa ja on

ohjattu. Tilaisuuden vetää Pirkanmaan Yrittäjien verkostovaliokunnan jäsenet. Ilmoittaudu mukaan ennakkoon, saat osallistumislinkin paluupostina pirkanmaanyrittajat.fi.

HÄMEENKYRÖ

16.11.2022 Hämeenkyrön Yrittäjien syyskokous klo 18 alkaen, Moision Kotipakari. kutsut lähetetään sähköpostilla.

25.11.2022 Hämeenkyrön Yrittäjien aamukahvit klo 8-9, aiheena Yritys kummitoiminnan esittely, paikka varmistuu myöhemmin.

26.11.2022 Joulunavaus Kyröskosken torilla klo 10 alkaen, yrittäjät tarjoavat puuroa ja joulupukki jakaa lapsille karkkeja.

KANGASALA

24.11.2022 Kangasalan Yrittäjien syyskokous, Kangasala-talo, valtuustosali. Kahvit tarjolla klo 18.30 alkaen, kokous klo 19 alkaen.

26.11.2022 Kangasalan joulunavaus klo 12-16, Kangasalan torilla ja kulttuurikorttelissa. Hienoa ohjelmaa ja jouluisia tuotteita, tervetuloa!

KIHNIÖ

19.11.2022 Kihniön Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -juhla.

KUHMOINEN

19.11.2022 Kuhmoisten Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -juhla.

LEMPÄÄLÄ

Yrittäjien aamukahvit perjantaisin klo 8.30-10, Ideakeskus, Manttaalitie 15, 37500 Lempäälä. Tervetuloa mukaan! 22.11.2022 Lempäälän Yrittäjien

Padel-tiistai klo 16.30-21, PDL Center Idepark. Maksuttomia pelivuoroja on tarjolla 17-20 välillä ja vuorot täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ennen pelivuoron alkua pidetään aloitusinfo, jossa katsotaan välineet kuntoon, kerrataan yhdessä sääntöjä sekä autetaan tarpeen mukaan myös peleissä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen lempaalanyrittajat.fi. 23.11.2022 Lempäälän Yrittäjien syyskokous klo 18-20, Flemm’s, Manttaalitie 15, 37500 Lempäälä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen lempaalanyrittajat.fi.

NOKIA

yhteistyökumppaneille. Tapahtumiin on pääsääntöisesti ennakkoilmoittautu minen mm. tarjoilujen vuoksi. Katso tarkemmat tiedot pirkkalanyrittajat.fi, FB-tapahtumista, seuraa sähköpostia tai soita Jampe p. 040 580 0759.

PÄLKÄNE JA LUOPIOINEN

kiinnostuneille! Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

26.11.2022 J. Karjalainen Tamperetalossa: Tammelanpuiston Yrittäjät on varannut kasan lippuja, eiköhän lähdetä isolla porukalla katsomaan yhtä Suomen legendaarisimmista muusikoista!

15.11.2022

Marraskuun Yrittäjälounas klo 12-13. Tervetuloa kaikki lähiseudun yrittäjät, yrittäjyydestä kiinnostuneet ja yritysten edustajat! Yrittäjälounaat ovat rentoja ja lämminhenkisiä verkostoitumis tapaamisia. Paikka varmistuu myöhem min. Lisätietoja nokianyrittajat.fi. 21.11.2022

Nokian Yrittäjien syys kokous klo 18, Väliasema. Ennen syyskokousta: Shoppailu sallittuaVäliasemaan tutustuminen klo 17.30. Tule kuulemaan yhteistyömahdolli suuksista ja tekemään löytöjä myymälästä! Vieraanamme Pirkanmaan yrittäjien vasta valittu viestinnän asiantuntija Eija Ranua, joka tuo meille tervehdyksen Kehräsaaresta. Illan kahvitarjoilun herkut ovat tehneet Väliaseman leipurit. Lisää toiminnasta nokianvaliasema.fi. 30.11.2022 Tragedian Kääntöpiirimenetyksestä menestykseen, vastoin käymiset voitoksi klo 18-20, Aito Säästöpankki, Härkitie 8, Nokia. Tamperelaisen Lotta Ansakorven yrittäjätarina: Kuinka Lotta joutui yhtiökumppaninsa tekemän petoksen ja kavalluksen kohteeksi, menetti kaiken, velkaantui ja teki konkurssin. Kuinka talousvaikeudet vaikuttavat yrittäjän mielenterveyteen, työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin. Aiheen vakavuudesta riippumatta illan tunnelma pysyy keveänä. Ilmoittautumiset: nokianyrittajat@gmail.com otsikolla ”Yrittäjän hyvinvointi”, mukaan mahtuu 25 nopeinta. 13.12.2022 Joulukuun Yrittäjälounas klo 12-13. Tervetuloa kaikki lähiseudun yrittäjät, yrittäjyydestä kiinnostuneet ja yritysten edustajat! Yrittäjälounaat ovat rentoja ja lämminhenkisiä verkostoitumistapaamisia. Paikka varmistuu myöhemmin. Lisätietoja nokianyrittajat.fi.

PARKANO

27.11.2022 Parkanon Käsityömarkkinat klo 10-16, Parkanon urheilutalolla. Vapaa pääsy, tervetuloa!

PIRKKALA

15.11.2022 Pirkkalan Yrittäjien vuosi kokous yhteislukio Silmussa klo 18 alkaen. Tule mukaan tekemään työtä yrittäjyyden eteen hyvässä seurassa. Toiminta paikallisyhdistyksessämme avaa mahdollisuuksia verkostoitua jopa kansainvälisellä tasolla. 19.11.2022 Ottelutapahtuma yhteistyö kumppaneille, alueen yrityksille sekä Pirkkalan kunnan valtuutetuille ja edustajille vapaa-aikakeskuksella klo 14 alkaen. Tarjolla mm. tapas-ruokailua ja verkostoitumista. Tapahtuman järjestää Pirkkalan Pirkat ja päivän otteluna on Pirkat vs. Blue Fox.

21.11.2022

Business Shooting Club tapahtuma Kokkovuoressa. Pääesiintyjän lisäksi paikalle on tulossa lukuisia politiikan vaikuttajia.

25.11.2022 Pirkkalan Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -juhla klo 18 alkaen, Ravintola Bufferi, Pirkkala. Tarjolla mm. säkenöivää musiikkia, maukasta ruokaa, loistavia yrittäjiä sekä kuumia tanssiesityksiä. 26.11.2022

Pirkkalan perinteinen joulunavaus myyntipöytineen klo 16-18 Suupantorilla. 27.11.2022

Pirkkalan joulumyyjäiset liikunta-talolla klo 13-17. Mukana myös Pirkkalan Yrittäjien osasto. Tämäkin tapahtuma on osa Pirkkalan 100v. juhlavuoden tapahtumia. 14.12.2022

Pirkkalan Yrittäjien perinteinen joulupuuro jäsenille sekä

17.11.2022 Pälkäneen Yrittäjien syyskokous klo 18 alkaen, Villa Katajarinne, Kankaanmaantie 9, Pälkäne. Pälkäneen Yrittäjät juhlii tänä vuonna 40-vuotista taivaltaan. Muistellaan matkaa tähän saakka myös vielä syyskokouksen yhteydessä pidettävissä pikkujouluissa. Syyskokous pidetään aluksi, jonka jälkeen ajatuksena on mukava yhdessäolo ja tarinoiden kertominen vuosien varrelta, alkupäästä viime vuosiin. Tule mukaan muistele maan ja kuuntelemaan toisten tarinoita! Myös palju ja sauna ovat kuumana. Jäsen, ilmoittaudu mukaan iltaan: palkaneen@yrittajat.fi.

25.11.2022 Pälkäneen joulunavaus klo 16 alkaen, Pälkäneen keskustassa. Koko kylä täynnä hyviä tarjouksia ja tekemistä! Pälkäneen Yrittäjät mukana glögitarjoilulla torilla klo 18 alkaen.

Lisäksi Joulunavauksen jatkot joululaulukaraoketyyliin Nuijantalolla pe 25.11. klo 19.30-22.00. Tervetuloa kaikki laulamaan ja viihtymään! 26.11.2022 Luopioisten joulunavaus klo 12 torilla. Seurakunnan ja Yrittäjien tervehdys, joulukuusen valot syttyvät. Katso lisää Luopioisten Yrittäjien fb-tapahtumasta.

TAMPERE

16.11.2022 Tampereen Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous klo 18 Ravintola Astor. 17.11.2022 Lielahden-Hiedanrannan alueiden tilannekatsaus klo 9.30-12, Lielahden kartano, Tehdaskartanonkatu 38, Tampere. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Lielahden ja Hiedan rannan alueiden ajankohtaisista maankäyttö-, liikenne- ja rakentamis hankkeista. Tilaisuudessa ovat paikalla Tampereen Kaupungin, Hiedanrannan Kehitys Oy:n ja Tampereen Raitiotie Oy:n asiantuntijat. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii kaupunki ympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen lielahdenyrittajat.fi. 17.11.2022 Hervannan Yrittäjien Puhtia marraskuuhun: kuntopiiri klo 16.15-17.15, Hervannan Vapaaaikakeskus. Kuntopiiriharjoittelua, jossa koko keho pääsee töihin. Taso helppo. Hervannan vapaa-aikakeskus, pieni balettisali, 1. krs, etuovesta eteenpäin ja sitten oikealle. Pukuhuoneet 102 – 103. Sisäliikuntaan sopivat vaatteet ja kengät, vesipullo, hikipyyhe. Vetäjänä Tampereen Fitness-Studio. Lisätietoja ja ilmoittautuminen hervannanyrittajat.fi. 18.11.2022 Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjien syyskokous ja Vuoden Yrittäjä -juhla, Svenska Klubben. Tämä kannattaa laittaa jo kalenteriin! Syyskokous klo 17.15 alkaen ja juhla klo 18 alkaen. 30.11.2022 Uusien jäsenten aamu klo 8.30-10, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussali, Kehräsaari B 2. krs, 33200 Tampere. Ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 24.11.2022 Hervannan Yrittäjien Puhtia marraskuuhun: kehonhuolto klo 7.30-8.30, Studio Sinun Valintasi, Vuoreksen puistokatu 81. Fascia Method -tunnilla parannetaan liikkuvuutta toiminnallisten aktiivisten liikkuvuus harjoitteiden avulla. Käytämme täysiä liikelaajuuksia kehoa kannatellen. Kyseessä on siis aktiivinen harjoitus. Harjoitus sopii kaikille, jotka haluavat parantaa suorituskykyä ja liikkuvuutta. Järjestäjänä Studio Sinun Valintasi Vuoreksessa. Lisätietoja ja ilmoittautu minen hervannanyrittajat.fi. 24.11.2022 Hervannan Yrittäjien vuosikokous klo 18-21, Ravintola Plevna. Lisätietoja hervannanyrittajat.fi. 25.11.2022 Nuorten yrittäjien pikkujoulut klo 18-22, Crazy Town Tampere. On aika koota Pirkanmaan Nuoret Yrittäjät yhteen ja viettää hauskat pikkujoulut yhdessä! Tilaisuus avoin kaikille alueen yrittäjille ja yrittäjyydestä

28.11.2022 Sammon Yrittäjien vuosikokous klo 18 alkaen, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussali, Kehräsaari B 2. krs, Tampere. Kutsutut Sammon Yrittäjien jäsenet. 30.11.2022 Hervannan Yrittäjien Puhtia marraskuuhun: spinning. Spinning on helppoa ja tehokasta, ja se sopii kaikille – myös kuntoilu harrastuksen aloittaville. Mukaan sisäliikuntavarusteet eli treenivaatteet ja sisäkengät sekä pieni hikipyyhe ja juomapullo. Ja tietysti reipasta treenimieltä! Muuten varustusta kannattaa miettiä sen mukaan, haluaako esim. saunoa tunnin päätteeksi. Pukukaapit toimivat riippulukolla, joten oma lukko kannattaa ottaa mukaan. Muutamia lainalukkoja löytyy myös vastaan otosta. Lisätietoja ja ilmoittautuminen hervannanyrittajat.fi.

3.12.2022 Tesoman Seudun Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -juhla.

13.12.2022 Tampereen yrittäjien After Work -glögit klo 18-20, Teerenpeli. Tule verkostoitumaan ja keskustelemaan yrittäjyydestä! Tänne kannattaa ottaa mukaan kaverisikin eli osallistuminen ei edellytä Yrittäjien jäsenyyttä. Ideana on tutustua muihin matalalla kynnyksellä. Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua, ilmesty vain paikalle ko. ajankohtana (voit tulla sinulle sopivassa kohden klo 18–20 välillä). Tunnistat meidän Yrittäjätlogosta. Tapahtuma on maksuton. Kukin osallistuja voi nauttia ravitse musliikkeen antimista makunsa mukaan omakustanteisesti. Järjestäjä: Tampereen yrittäjät (koostuu 11 eri tamperelaisesta yrittäjien paikallisyhdistyksestä).

VALKEAKOSKI

25.11.2022 Valkeakosken Yrittäjä juhla klo 18 alkaen Ravintola Melankärki. Tapahtumassa palkitaan Valkeakosken Vuoden Yrittäjä/Yritys, nautitaan upeasta Mallas-Pitojen loihtimasta ruoasta sekä mukavasta tunnelmasta yhdessä muiden yrittäjien kanssa. Ilmoittautuminen valkeakoskenyrittajat.fi.

Yrittäjän talouskoulu – ilmoittautu minen on käynnissä! Etkö ymmärrä mitä kieltä kirjanpitäjäsi puhuu? Osaatko tulkita tilinpäätöksesi sisällön? Tiedätkö miten kannattavuus lasketaan? Etsimme nyt ennakkoilmoit tautumisia Yrittäjän talouskouluun, missä mikään kysymys ei ole liian yksinkertainen. Koulutus tullaan järjestämään keväällä 2023 yhden illan toteutuksena klo 17-20. Ilmoittaudu mukaan valkeakoskenyrittajat.fi.

VESILAHTI

9.12.2022 Vesilahden yrittäjien pikkujoulut. Paikka Akaan keilahalli, kyyditys sinne ja takaisin. Ilmoittaudu 23.11. mennessä vesilahden@yrittajat. fi tai ari@arvela.pp.fi tai 0400339862.

YLÖJÄRVI, KURU, VILJAKKALA

19.11.2022 Kurun Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -juhla klo 17 alkaen Kurun Seurantalolla. 3.12.2022 Viljakkalan Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -juhla.

seuraava lehti ilmestyy tiistaina

Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset

Hämeenkyrön Yrittäjät ry

Maarakennus M.Helpiö Oy

Ikaalisten Yrittäjät ry

MaitoEskeli Oy

Sähkö- ja koneurakointi Isohannu Juupajoen Yrittäjät ry

Rakennuspalvelu Teemu Helperi Kangasalan Yrittäjät ry

ELS-Trade Ky

Kangasalan Kuntoutus Onnelan eläimet

S-Company Oy

Kuhmalahden Yrittäjät ry

Rakennuspalvelu Hiltunen Lempäälän Yrittäjät ry

Aitoleipä Oy

LEMMON LUOMU Oy

Parketti Herala Oy

Rakennustoimisto JokiRak Oy Rohkeasti Avoin Oy

TapsuPet

Luopioisten Yrittäjät ry

Koulutettu hieroja Tiia Manninen

Tmi Kirsi Lahti

Mouhijärven Yrittäjät ry

JSM Automaatiosähkö Oy

T::mi PqNa

Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät ry

Nuohouspalvelu Hietala Oy

Nokian Yrittäjät ry

Hiusmuotoilija/Meikkaaja Miia

Alanen

Hiusstudio Kazoo

Kalypso Vesitanssikoulu Oy MiDaOl Oy

Nokian Jäähalli Oy

Tmi Marko Raittinen Trecom Oy

Pirkkalan Yrittäjät ry

Autofix Elo Ylöjärvi Oy

Bakersfield & Moor Oy

Keijom Consulting Oy

Partolan Tilitoimisto Oy

Pressure Vessel Tech Oy

Tmi Hyvän Olon Vyöhyke

Punkalaitumen Yrittäjät ry

Punkalaitumen Urakointipalvelu Oy

Tmi Arttu Lintunen

Ruoveden Yrittäjät ry

Ruhalan Tupa Oy/ SEO Ruovesi

Tmi Vuokko Hartikainen

Vinhan Kirjakauppa Oy

Suodenniemen Yrittäjät ry

ArjenApu Jennileena

Toijalan Yrittäjät ry

H-kukkakauppa ky

Uuma Design Oy

Valkeakosken Käsi- ja Pienteollisuus ry

Pallari Design Ay

Valkeakosken Yrittäjät ry

Huoltokanava Juvonen Oy

JMPRO Palokatko ja saumaus Oy

KotiMattila Oy

Ohjelmistotalo Lähdekoodi Oy

Vammalan Yrittäjät ry

Ab Vanhakylä gård Oy

Konetyö l.innanmaa

Technikke

Tmi Aleksi haapannen

Väätäinen Yhtiöt Oy

Vesilahden Yrittäjät ry

Hartus yhtiöt oy

Unavaate oy

Viialan Yrittäjät ry D & K Suomi Tmi Teemu Alitalo

Ansiomerkit Yritykset juhlivat

l 40 VUOTTA

6.5.2022 Mattila Taloushallinto Oy, Tampere

l 30 VUOTTA

18.5.2022 Team Rautatuote Ky, Virrat 4.6.2022 Vai-teatteri ky, Valkeakoski Sastamala l 25 VUOTTA

1.5.2022 Tampereen Tilipiste Ky, Tampere 22.5.2022 Lähde-energiaa Oy, Ikaalinen 27.5.2022 Oy Bogini Kuchnia Ltd / kuljetusliike Ratas, Ylöjärvi l 20 VUOTTA

1.1.2022 Tiko’s Rent Oy, Tampere (Viettää merkkipäivää työn merkeissä) 2.12.2022 Tilipalvelu Tasetieto Oy, Vesilahti

l 15 VUOTTA

6.6.2022 Adaptea, Tampere (Perustamisviikolla lomaillaan, muuten jatketaan käännöstöiden parissa.)

l 10 VUOTTA

15.4.2022 Comping Oy, Tampere 15.5.2022 EpaWelding, Tampere 16.5.2022 Tilecon Oy, Tampere 1.6.2022 SanaTeho, Kangasala

Virtain Yrittäjät ry

Peltoperän Luomu/ Armi Rajala Sihatek Oy

Ylöjärven Yrittäjät ry Fiksupinta Oy KHCaring Oy

Kunnossapito Harjula Oy

Villa Vino Oy

TAMPEREEN KAUPUNGINOSAYHDISTYKSET

Hervannan Yrittäjät ry BioNavis Oy Mansen Metalli

Ovhgarage

Tmi Janina Lahti

Lielahden Yrittäjät ry Jari Salmi

Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät ry Scantilit Oy

Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry Uusitalo Yhtiöt Oy

Sammon Yrittäjät ry Kiinteistöpalvelut Vehmas Oy Vahid Zafari

Tammelanpuiston Yrittäjät ry Antti Sutela

GT-PC

Satama JH Capital Oy

Tmi Jose Ahonen

Tammerkosken Yrittäjät ry BoWellness Oy

In Stock Oy

Neuvokas Remontti Oy Taksipalvelu Jaakko Oy

Tampereen Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry Nunnun Oy

Tesoman Seudun Yrittäjät ry Kolmas Kellari

Hietala Jarkko, Orange Partners Oy, Tampere

Jokilampi Irmeli, IDIA Konsulttitoimisto, Kangasala Lyly Heidi, Lemmikkijuttu Oy, Tampere

Ruuskanen Mika, Vesivahinkotekniikka Vvt Oy, Tampere

l KULTAINEN YRITTÄJÄRISTI 20 VUOTTA

Honkanen Arto, Insinööritoimisto Honkanen Oy, Tampere Koskinen Teppo, TRM Palvelu Oy, Tampere

Kuitunen Miia, Tampere

Paananen Ismo, Agendium Oy, Lempäälä

Sutinen Rauno, Omena Palvelut Sutinen Oy, Tampere

l HOPEINEN YRITTÄJÄRISTI 10 VUOTTA

Korhonen Samuli, Magic Ace Oy / Propaganda Consulting, Tampere Ojasti Timo, TT-Proservice Oy, Ylöjärvi Pyykkö Jan, JEP Henkilöstöratkaisut Oy, Nokia Repo Sami, Yrityspalvelu Repo Oy, Tampere Törnqvist Riikka, Terveysaskel Oy, Lempäälä

l PRONSSINEN YRITTÄJÄRISTI 5 VUOTTA

Lehti Virpi, Studio Baila Oy, Lempäälä

Tuominen Jani, Pukuvuokraamo Kavaljeeri Oy, Kangasala

Tuominen Taina, Pukuvuokraamo Kavaljeeri Oy, Kangasala

l TYÖNTEKIJÄN HOPEINEN ANSIORISTI, 10 VUOTTA

Mäkinen Heikki, Viestintätoimisto Honkalamedia Oy, Tampere Ruotsalainen Juha, Tampere

l TYÖNTEKIJÄN PRONSSINEN ANSIORISTI, 5 VUOTTA

Kytölä Leija, Miracle-palvelut Oy, Tampere

Kasvata mahdollisuuksiasi onnistua

Työllistämisen monet tavat, yrittäjyyden at:n osa 26.1.–31.8.2023

Lähiopetus/verkkokoulutus, maksuton Yrittäjän digimarkkinointi 8.2.2023-29.2.2024

Lähiopetus/verkkokoulutus, 170 € Lähiesimiestyön ammattitutkinto 2.2.2023-29.2.2024

Lähiopetus, 170 € Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto 26.1.2023-31.3.2024

Verkkokoulutus, 300 € Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto 12.4.2023-31.8.2024

Lähiopetus, 300 € Palvelumuotoilu, tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto 26.4.2023–25.4.2024

Lähiopetus, 170 € Koulutukset toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Lisätiedot: takk.fi/Yrittajyys

ota yhteyttä

Koulutussuunnittelija Tuija Pohjansaari-Kirmo tuija.pohjansaari-kirmo@takk.fi, puh. 044 7906 434

#osaajiatöihin | Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi

l YRITTÄJÄN TIMANTTIRISTI 30 VUOTTA

Uusi suurenmoinen Citan Worker. Ammattikäyttöön.

liiketoimintaasi

ennakoi kulut valitsemalla huoltoleasing.

Citan Worker on erinomainen ratkaisu sinulle, joka tarvitset työkäyttöön ketterää ja kompaktia pakettiautoa hämmästyttävän suurilla, monipuolisilla ja kestävillä sisätiloilla. Vahva varustelu ja lukuisat avustinjärjestelmät maksimoivat puolestaan mielenrauhan ja mukavuuden. Esimerkiksi intuitiivisen MBUX-käyttöliittymän avulla voit ohjata auton toimintoja puheella, ohjauspyörän näppäimillä tai 7” kosketusnäytöllä. Älypuhelinintegraation kautta voit liittää myös oman puhelimen sisällön osaksi järjestelmää. Citan tarjoaa huippuunsa hiottua käytettävyyttä.

Vakiovarusteina mm.

• Oppiva, puheohjattava MBUX-käyttöliittymä

• 6 turvatyynyä

• Vakionopeudensäädin

• Ilmastointi

• Hätäjarruavustin

• Vireystila-avustin

• Sivutuuliavustin

• Mercedes-Benz-hätäpuhelujärjestelmä Nyt nopeaan

Lue lisää: vehotrucks.fi/citan-leasing