Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 10/2022

Kalaverkkojen myynnillä kaksi sukupolvea ja useampi vuosikymmen sitten liikkeelle lähtenyt liiketoiminta on sittemmin laajentunut myös muuhun kalastukseen. Sen kertoo nimikin, sillä aikaisemmin Nippon Kalaverkot muutti pari vuotta sitten nimensä paremmin nykytotuutta vastaavaksi. Se ei ole ainoa asia, mikä on muuttunut, sillä samoihin aikoihin myös osoite vaihtui Pyynikiltä Lielahdeksi. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi jututtamassa yritystä paikan päällä.

roolissa.

Jouluterveisiä Yrittäjiltä

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Meitä haastaa juuri nyt moni asia, energian hinta ja kustannusten nousu näkyvät monen yrittäjän arjessa sekä haastavat toimintaedellytyksiä. Ensi kevään eduskuntavaalitkin herättelevät jo keskustelemaan yrittäjille tärkeistä asioista. Meillä on Yrittäjä-järjestönä tärkeä rooli vaikuttaa siihen, että tulevaisuuden päätökset mahdollistavat monipuolisen ja kannattavan yritystoiminnan eri toimialoilla.

Vuoden Yrittäjä -juhlia on järjestetty kymmeniä ympäri Pirkanmaata, ja ne jos mitkä ovat niitä upeita perinteitä, joista iloitsemme. Vielä kerran lämpimät onnittelut kaikille palkituille yrittäjille! Meillä yrittäjäjärjestössä on monia hyviä perinteitä, mutta myös mahdollisuuksia uudistaa toimintaamme. Uudistuminen on tärkeä nähdä voimavarana missä uskallamme luopua sellaisesta, mikä on joskus ollut erinomaista mutta ei enää palvele tänä päivänä. Samalla meille tarjoutuu mahdollisuus johonkin uuteen ja juuri nyt yrittäjille tärkeään.

Pirkanmaan Yrittäjät valitsi syyskokouksessaan 9.12. uuden hallituksen. Lämpimät onnittelut juuri valituille uusille varapuheenjohtajille ja hallitusjäsenille sekä hallituksessa jatkaville. On hienoa, että meillä on aktiivinen ja innostunut ryhmä yrittäjiä kehittämässä yrittäjille tärkeitä asioita Pirkanmaalla. Haluan nähdä tämän aikakautena, jolloin vahvistamme vaikuttamistyötämme, varmistamme että myös uudet ja nuoret yrittäjät tuntevat meidät ja tietävät, kenen puoleen kääntyä – oli kyse sitten verkostoitumisesta tai yrittäjille tarjottavista palveluista.

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti jatkaa myös ensi vuonna vahvasti yrittäjä -tarinoilla pirkanmaalaisia alueita, yrittäjiä & yrityksiä, palveluita sekä näkökulmia esille tuoden. Meille tärkeää on jatkuva vuoropuhelu sekä yritysmyönteisyyden kehittäminen, onhan tavoitteenamme olla Suomen yrittäjämyönteisin maakunta, ja tämän eteen tulemme tekemään paljon työtä. Samalla vaikutamme

myös valtakunnan tasolla, jotta tehtävät päätökset ajavat yrittäjille tärkeitä asioita ja parantavat yrittämisen edellytyksiä.

Ensi vuoden Yrittäjä -lehti tulee uudistumaan: koko päivittyy sekä vaihdamme julkaisupäiväksi lauantain, jolloin tavoitamme entistä useamman Aamulehden lukijan. Tulevaisuudessa lehden löydät myös entistä useammasta telineestä ympäri maakuntaa, ja tällä haluamme varmistaa laajemman kattavuuden koko Pirkanmaalla. Digitaalinen sisältö ja näkyvyys lisääntyy ja mahdollistamme entistä useammalle lehden juttujen lukemisen useissa eri kanavissa.

Tämä numero on Villen viimeinen Yrittäjä -lehden numero. Haluan kiittää Ville sinua lämpimästi siitä suuresta hienosta työstä, mitä olet tehnyt Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä jo vuosien ajan. Lehti on uudistunut, elänyt ajassa, olet nostanut upeasti pirkanmaalaisia yrittäjiä sekä kertonut satoja tarinoita yrittäjien arjesta, onnistumisista, suruista ja iloista. Monet yrittäjät ovat tulleet tutuksi vuosien varrella, mutta monta tarinaa on vielä kerrottavana – jatkossa näistä tarinoista ja lehden kokonaisuudesta vastaa viestinnän asiantuntijamme, toimitussihteeri Eija Ranua. Toivotamme Ville sinulle onnea uusiin haasteisiin!

Rauhallista joulunodotusta ja hyvää uutta vuotta!

Ps. Juuri nyt on oikea hetki ostaa joululahjat paikalliselta yrittäjältä, käyttää paikallisia palveluita ja varmistaa yhdessä, että jatkossakin meillä on laajasti yrittäjiä ympäri maakuntaa. Meistä jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan. Kiitos.

– Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja

Jenni Pöllänen

jouluKuu 2022 sisÄlTÖ

japanilaisia kiinnostaa nyt suomi matkakohteena s. 6 joulu on monelle yrittäjälle hyvin tärkeä sesonki s. 11 lounasvieraana legenda nimeltä Pitko s. 20 Pirkanmaan tulevaisuutta pohdittiin yhteistuumin s. 23 Kuusi on edelleen suosituin kasvatuspuu s. 25 Piian puodin toimina on jo tovin keskittynyt puhtaasti verkkoon s. 28 Koneälystä voi olla hyötyä myös mielenterveyshoidoissa s. 35 Kotikenttä on kova juttu – Toimittaja testasi miten käy matka Malagaan s. 36 ideatutka – Korvatunturin onnellisuusbusiness s. 39 jenni löysi itselleen unelmaduunin s. 40

● JAKELU Posti jakelumäärä 150 000 kpl

● JAKELUPÄIVYSTYS

Aina työn tekijän puolella

Pirkanmaan Yrittäjät ry, l aukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere puh. (03) 251 6500

www.py-lehti.fi www.yrittajat.fi/pirkanmaanyrittajat

● TOIMITUS päätoimittaja j enni Pöllänen

Toimitussihteeri Ville Kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi

Postin varhaisjakelu / Pirkanmaa p. 0100 3355 (pvm/mpm)

arkisin klo 6–16 viikonloppuisin klo 6–12 www.aamulehti.fi/asiakastuki

● MEDIAMYYNTI

Mediatoimisto Dorimedia o y leena Kolehmainen-Naaralainen yrittäjä, p. 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi

Myyntipäälliköt: Erja j oentausta p. 050 374 9444 Timo Hyvönen p. 050 468 2290 (Pirkanmaan Yrittäjäjärjestön jäsenyydet) etunimi.sukunimi@dorimedia.fi

● JULKAISIJA

Pirkanmaan Yrittäjät ry

● PAINOPAIKKA s anoma Manu Tampere 2022

● ULKOASU ilmoitukset ja sivutaitto Heku o y p. 010 681 781

● AINEISTOT aineistot@dorimedia.fi

Jätä juttuvinkki lehteen! yrittajat.fi/aluejarjestot/pirkanmaan-yrittajat/pirkanmaan-yrittaja-lehti/juttuvinkki/

Korttelihoivaa tarjoavassa Violassa on työvoimapulakin jäänyt suutariksi

Vuonna 1994 perustetusta Viola-kotiyhdistys ry:stä on tullut vuosien saatossa myös merkittävä työllistäjä. Vakituisia työntekijöitä sillä itsellään on noin 80, ja kun mukaan lasketaan vielä kaikki sijaisuuksia ja keikkatyötä tekevät, luku nousee yli 120 henkeen. Vaikka hoiva-alaa kovasti vaivaava työvoimapula on heilläkin käynyt tutuksi, kertoo henkilöstöpäällikkö Elina Konsala, että Violakotiyhdistyksellä henkilöstöstä ei ole ollut varsinaista puutetta. Tähän syynä on paitsi yhdistyksen hyvä työnantajakuva, myös luovuus. Hoivatoimija on ylpeä saavuttamastaan asemasta Yhteiskunnallisena Yrityksenä, joka tarkoittaa, että yritys on työllistänyt myös heikommin työllistyviä ihmisiä.

Viola-kotiyhdistys ry tuottaa varsin monitasoisia palveluita. Heiltä löytyy yhteisölliset asumispalvelut, kolme tehostetun palveluasumisen asumisen ryhmäkotia, lähitori- ja päivätoimintapalvelut, kuntoutus-, kotihoitopalvelut sekä ravintolapalvelut. Kaikki toimintayksiköt sijaitsevat Tampellan alueella, jonka vuoksi toiminnasta on käytetty myös termiä ”palvelukorttelitoimija”.

– Se kuvaa varsin hyvin ajatusta. Jos asut tässä meidän palvelualueemme sisällä, säteilemme palvelua alueella asuvien ikäihmisten koteihin, määrittelee henkilöstöpäällikkö Elina Konsala.

Palvelua tarpeiden mukaan Tehostetun palveluasumisen yksiköitä on kolme, ja lisäksi Viola-kodissa on palveluasumisen yksikkö. Käytännössä ikäihmiset asuvat vuokrasuhteessa, ja jokaiselle heistä tehdään räätälöity hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka mukaisesti apua saa.

– Ensi alkuun tähän voi kuulua turva-apu ja yksittäiset hoiva-avut, mutta hoivan tarpeen lisääntyessä siihen voidaan liittää uusia palveluita, henkilöstöpäällikkö kertoo. Käytännössä ryhmäkotiin muutetaan siinä vaiheessa, kun avuntarvetta alkaa olla säännöllisesti yöaikaan tai esim. muistisairauden vuoksi kotipalveluasumisessa ei voida enää taata turvallista asumista teknologiankaan tuella. Ryhmäkodeissa töitä tehdään kolmessa vuorossa, myös öisin.

– Pääasiallinen tulosyy tehostetun palveluasumisen ryhmäkotiin on, että asiakas ei pärjää enää kotona apujenkaan turvin. Yleisin syy tähän on keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa oleva muistisairaus, Konsala kertoo.

Monenlaista osaajaa

Koska toimipisteitä on useampia ja asiakkaista löytyy myös enemmän tukea tarvitsevia, tarvitaan koko paletin pyörittämiseen melkoinen määrä käsipareja. Vielä kun ei ole teknologian kehitys tai digitalisaatio edennyt sille asteelle, että hoivatyön tekisi ihmisen sijaan kone. Luultavasti hoiva-alan työt ovat niitä, joissa työtä tekeviä käsiä tarvitaan jatkossakin. Koska Konsala vastaa koko Viola-kotiyhdistys ry:n henkilöstöhallinnosta, hän puhuu itselleen tutusta aiheesta esitellessään tiimejään.

– Enemmistö henkilöstöstä on lähihoitajia, mutta lisäksi meillä on töissä sosionomeja, geronomeja, sairaanhoitajia, hoiva-avustajia sekä fysioterapeutti, Konsala listaa. Useampi ravintola-alan ammattilainenkin löytyy, sillä yritys hoitaa ravintolapalvelutkin oman porukan voimin keskuskeittiöperiaatteella.

– Meillä on keskuskeittiö ja ravintola, ja täältä toimitetaan ruoka meidän kaikkiin yksiköihimme. Ja ravin-

tola itsessään on avoinna kaikille jokaisena päivänä ympäri vuoden, henkilöstöpäällikkö esittelee tarkemmin Viola-kotia, mistä löytyy myös toimijan hallinto.

Lähitori on kaikille auki Viola-kodin katutasossa, samassa osoitteessa ravintolan kanssa toimii myös Lähitori. Se on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, olohuone, joka tarjoaa kaikenikäisille suunnattua toimintaa. Lähitorilla on mahdollista päästä geronomin, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin vastaanotolle, sekä lisäksi lähitorilla järjestetään ryhmämuotoista toimintaa virike- ja kulttuuripuolella.

– Tämä on sosiaalista toimintaa laidasta laitaan, hän kertoo. Tätä toimintaa pyöritetään pitkälti vapaaehtoisvoimin. Geronomi suunnittelee ja koordinoi toimintaa. Lähitoritoiminta on verraten uutta aina nimeä myöten, sillä aikaisemmin siitä käytettiin nimeä Palvelukeskustoiminta.

Lähitori-nimitys otettiin käyttöön vuosi sitten syyskuussa. Se iso ero aikaisempaan oli, että siinä missä ennen toiminta oli suunnattu vain ikäihmisille, nyt aktiviteetit ovat avoinna kaikenikäisille.

Lähikortteleissa asuvien ikäihmisten kodeissa käy kotihoidon tiimi, joka tarjoaa monipuolista apua esimerkiksi asiointiin, kotisiivoukseen, lääkejakoon tai mihin tahansa muuten asiakas apua tarvitsee.

– Lisäksi meillä on päiväkeskuspalvelua. Se on kuntouttavan toiminnan päiväkeskus, Konsala esittelee.

– Osa käy kuntosalilla, toiset saunassa ja osallistuvat virkistys- ja kulttuuritoimintaan, hän kertoo. Edellä jo mainitun Lähitorin toiminnasta se eroaa siinä, että päiväkeskustoimintaan tullaan lähetteillä, pääasiassa Tampereen kaupungin asiakasohjaajien lähettämänä.

Entäs se työvoimapula?

Työvoimapula on ollut viime aikoina kovin ajankohtainen termi, ja on se Viola-kotiyhdistyksessäkin huomattu.

– Viimeisen viiden vuoden aikana sotealan työvoiman saatavuus on ollut selvästi vaikeampaa, henkilöstöpäällikkö aloittaa, joskin korostaen heti perään, että tilanne on heillä parempi kuin monella muulla hoiva-alan toimijalla.

– Meillä on riittänyt riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä kaikissa yksiköissämme, hän jatkaa ja muistuttaa, että asumispalveluissa säädökset ovat todella tarkkoja. Alimiehitystä ei yksinkertaisesti voida hyväksyä.

– Tämä tarkoittaa, että äkillisissäkin tarpeissa korvaavaa työvoimaa on löydyttävä. Siinä mielessä olemme onnellisessa asemassa, että olemme vetovoimainen työnantaja. Siinä

missä moni toimija on lähtenyt paikkaamaan kiiretilanteita vuokratyövoimalla, meillä on jokaisessa yksikössä omat sijaispoolit, joten olemme joutuneet turvautumaan vuokratyövoimaan todella vähän, hän kertoo.

Työkokeilu on hyvä tapa aloittaa

Töitä työvoiman saatavuuden eteen on pitänyt tehdä.

– Sen olemme havainneet, että kannattaa olla mukana erilaisissa hankkeissa, joiden kautta on mahdollista löytää potentiaalisia työntekijöitä, Konsala kertoo. Työkokeilut ja koulutukset on nekin havaittu hyväksi keinoksi.

– Otamme esimerkiksi työkokeiluun alasta kiinnostuneita. Haastattelen kaikki hakijat, ja jos hakija vaikuttaa sopivalta, suosittelen lämpimästi työkokeilujaksoa. Sen aikana on hyvä mahdollisuus tarkastella kandidaattia, olisiko hän soveltuva alalle. Ja toisaalta tämä on myös kandidaatille itselleen hyvä paikka katsoa, kokeeko hän alan itselleen oikeaksi, Elina kertoo. Jos kiinnostus on molemminpuolista, voidaan seuraavaksi kehittää varsinaista urapolkua kohti alalla tarvittavaa ammattitaitoa. Käytännössä tämä tarkoittaa useimmiten oppisopimusta.

– Ensin voi lähteä esimerkiksi opiskelemaan hoiva-avustajaksi, jos pidempi opiskelu tuntuu haasteelliselta. Mutta kun siitä sitten valmistuu, ja halua ja potentiaalia riittää, aika moni haluaa sitten vielä jatkaa lähihoitajaksi, hän kertoo.

Alanvaihtajat rikastavat koko alaa

Oppisopimuskoulutuksen hyödyntäminen on Viola-kodeissa hyväksi havaittu väylä saada sitoutunutta ja ammattitaitoista sotealan työvoimaa. Nytkin talossa työskentelevistä moni on tullut töihin juuri tätä väylää hyödyntäen.

– Erityisesti alanvaihtajia oppiso-

pimus on kiinnostanut usein, koska tässä on kyseessä palkallinen opiskelu, hän kertoo ja myöntää, että heille on löytynyt tätä väylää käyttäen lukuisia helmiä.

– Monesti opiskelijalla saattaa olla pitkäkin työkokemus muilta aloilta, ja näin he pystyvät tuomaan ulkopuolista tuulahdusta myös hoiva-alalle, mikä on ihan tervetullutta, hän kertoo. Hyvä on sekin, että heillä on jo työelämän realiteetit hallussa. Violaankin on päädytty hyvin monelta eri alalta.

–Oppisopimusopiskelun kautta tiensä Viola-koteihin on löytänyt esimerkiksi muusikko, taksikuski ja ravintola-alan osaaja, ja kaikki he rikastavat nykyisiä työyhteisöjään monimuotoisella osaamisellaan.

Alanvaihtoon löytyy useita syitä

Alan vaihtamiseen löytyy tietysti monenlaista motiivia. Joku on tuskastunut edeltävän alansa alituiseen epävarmuuteen ja yt-neuvotteluihin, toinen puolestaan hakee työhönsä merkityksellisyyttä. Taustalla saattaa olla myös terveydellisiä haasteita, alan vaihtoa harkitaan ajatuksella, että tätä voisi jaksaa paremmin ja voida itse siten paremmin.

Sekin on merkityksellistä, että Viola-kotiyhdistys ry :llä on ollut mahdollista työskennellä osa-aikaisesti. Viola-kotien omista työntekijöistä peräti 25 prosenttia työskentelee osittaisen työajan puitteissa. Se on paljon kaikkien työpaikkojen keskiarvoa reippaasti suurempi määrä. – Tässä me olemme edelläkävijöitä. Olemme kokeneet tämänkaltaisen joustavuuden tarpeelliseksi, ja emme ole vaatineet kovin painavia perusteluita siihen, miksi työajan pitäisi olla lyhyempi. Riittävä perustelu voi olla, että henkilö kokee osittaisen työajan tukevan työssä jaksamistaan. Pikemminkin olemme kokeneet, että joustavuus on mahdollisuus ja vetovoimatekijä. Muutenkin olen sitä mieltä, että nykytyöelämä vaatii, et-

tä vanhoja toimintamalleja ravistetaan rohkeasti roskakoppaan, henkilöstöpäällikkö kertoo.

Tunnustusta vastuullisuudesta

Tällä hetkellä Viola-kodeissa työskentelee noin 10 henkilöstön jäsentä, joilla on erityistä tuen tarvetta erilaisissa asioissa. Tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Ne voivat liittyä esim. tarkkaavaisuuden tai oppimisen pulmiin, fyysisiin rajoitteisiin, jaksamiseen tai puutteelliseen kielitaitoon. Tämä tarkoittaa, että työnkuvaa tai/ ja työaikaa on räätälöity niin, että ne tukisivat mahdollisuuksia työssä pärjäämiseen. Erityisen tuen tarve ei välttämättä näy työsuorituksessa mitenkään, kun työtehtävät ovat työntekijälle edellytysten mukaisia ja saatu ohjaus ja tuki riittävää.

– Yksiköt ovat hyvin erilaisia. Jos vaikka henkilöllä on fyysistä rajoitetta voi mennä päivätoiminnan yksikköön, jossa työ on vähemmän fyysisesti kuormittavaa tai jos yövuoroja ei voi tehdä, niin palvelutalon puolella tai kotihoidossa on mahdollista löytää sopivia töitä, hän kertoo.

Viola-kotiyhdistys ry on saanut tunnustusta myös vastuullisesta ja ennakkoluulottomasta toimintatavasta erityistä tukea tarvitsevien työllistämiseksi. Vuonna 2020 Viola-kotiyhdistykselle myönnettiin Pirkanmaan ammatillisen erityisopetusten koordinaatiokeskukselta Vuoden Vastuullinen Työnantaja -palkinto.

–Olemme yhteiskunnallinen yritys ja voittoa tavoittelematon yhteisö, joten tämä kuuluu myös meidän yleishyödylliseen toimintaamme, Konsala tiivistää.

Vuoden 2015 maahanmuuttoaalto toimi katalyyttina

Vaikeammin työllistettävien pestaamiseen Viola-kotiyhdistyksessä vauhtia antoi vuoden 2015 maahanmuuttoaalto. Tuolloin Eurooppaan saapui iso määrä pakolaisia levottomasta Lähi-Idästä.

– Meillä oli tuolloin henkilöstön unelmointityöpaja, jossa henkilöstö koki tarvetta kantaa yhteiskuntavastuuta. Siitä syntyi ajatus siitä, että meillä haluttaisiin ottaa vastaan henkilöitä, jotka tarvitsevat apua työssään, Konsala kertoo. Ennen tätä työyhteisöissämme ei ollut kovinkaan montaa toisesta kulttuurista tullutta työntekijää.

– Alkuun tässä oli hieman haasteita erityisesti asiakkaiden suunnalta. Suhtautuminen muista kulttuureista tuleviin työntekijöihin oli alkuun ennakkoluuloista, mutta hyvien kokemusten karttuessa myös haastavimmin suhtautuneet asiakkaat huomasivat, että tätä kautta oli saatu aivan loistavia tyyppejä ja hoiva-alan ammattilaisia.

– Muista kulttuureista tulijoilla on ollut lähes poikkeuksetta hyvä asenne työntekoon, ja monesti suhtautuminen vanhuksiin on ollut erinomaisen arvostava, hän jatkaa ja korostaa osatyökykyisten työllistämisessä eritoten arvomaailman ja asenteen merkitystä.

– Onnistuminen lähtee siitä, että rajoitteiden sijaan nähdään, mitä hyvää kussakin yksilössä on. Jos vertaan tätä aikaisempaan työuraani, niin voisin sanoa, että meillä henkilöstö on poikkeuksellisen sitoutu-

KONSALAN MUKAAN vaikeammin työllistettävien palkkaamiseen vauhtia antoi Viola-kotiyhdistyksessä antoi vuoden 2015 maahanmuuttoaalto. Tuolloin Eurooppaan saapui iso määrä pakolaisia Lähi-Idästä.

VIOLA-KOTIYHDISTYKSEN HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ

Konsala on iloinen siitä, että heidät on nähty haluttavana työpaikkana. Yritys on työllistänyt myös heikommin työllistyviä ja onkin ylpeä saavuttamastaan Yhteiskunnallisen Yrityksen asemasta.

Johanna on viihtynyt paremmin kuin hyvin

Johanna Häyhtiö on ehtinyt tehdä työurallaan vaikka mitä. Alaakin 52-vuotias Häyhtiö on ehtinyt vaihtaa jo useampaan otteeseen. Viimeiset vuoden työnantajana on ollut Violakotiyhdistys. Siellä hän on viihtynyt niin hyvin, että epäilee muiden saavan aikanaan kantaa hänet eläkkeelle.

taa työllistymistä. Ja tällainen avustava toiminta helpottaa aina jonkun toisen työtaakkaa, Konsala toteaa. Henkilöstöpäällikön mielestä on ollut upea myös seurata, kuinka työllistymismahdollisuuden saaneet ihmiset ovat mahdollisuuteensa suhtautuneet.

nutta ohjaamaan erityistä tukea tarvitsevaa, Konsala kehuu violalaisia.

Tätä

on

erityisen komeata seurata Hänen mukaansa osatyökykyisen palkkaaminen on monellakin tapaa win-win -ratkaisu, jossa hyötyjiä on iso määrä.

– Luulen, että vaihto monimuotoisuutta arvostavaan työyhteisöön, jossa on monipuolisia työtehtäviä tarjolla, voidaan aina räätälöidä kunkin tarpeen mukaan ja täten helpot-

– Meilläkin on esimerkiksi ollut työkokeilussa nuoria, jotka ovat olleet jo selvästi syrjäytymisvaarassa olevia ja itsetunto aivan alamaissa niin, että edes katsekontaktia eivät tohdi ottaa. Työkokeilun, ammatillisen kuntoutuksen, opiskelu- ja työpaikan myötä itsetunto on sitten lähtenyt vahvistumaan. Sitä on ollut todella hieno seurata, ja se on ollut myös itselleni hyvin palkitsevaa, hän kertoo.

– Tämänkaltainen toiminta on mielestäni juuri meidän ydintoimintaamme yhteiskunnallisena yrityksenä, hän jatkaa. ●

Teksti: VILLE KULMALA

Kuvat: VIOLA-KOTIYHDISTYS RY

johanna Häyhtiö on nykytyössään Violalla palveluohjaajana, minkä myötä häntä työllistävät Viola-kotien lähialueilla asuvien yksityisasiakkaiden kotihoidon palvelut. Erityisosaamisena hänellä on siivoustyön ohjaus, ja onpa hänellä taskussaan myös lähihoitajan tutkinto. Toimenkuva on siis monipuolinen.

Häyhtiö ei ole tehnyt koko uraansa hoiva-alalla, mutta aivan työuransa alkuaskelet hän otti juuri hoivahommissa. Vuosina 1989-1999 työnantaja oli Tampereen kaupunki, ja tutuksi tulivat esimerkiksi sairaala-apulaisen työtehtävät. Sen verran töiden alituinen määräaikaisuus kuitenkin kypsytti, että Häyhtiö päätti tehdä harrastuksesta itselleen ammatin ja vaihtoi hoiva-alan levyseppähitsaukseen ja autokorikorjauksiin. Tulipa siinä käytyä läpi myös koneistusopinnot.

Selkä pisti uranvaihdolle pakkia

Tälle uralle teki kuitenkin tepposet

selkä, joka alkoi vihoitella sen verran pahasti, että fyysiset oireet tekivät selväksi sen, että jälkeen kerran, oli omat urasuunnitelmat laitettava uusiksi. Vaikka välillä olikin tullut jo kypsyttyä niihin määräaikaisiin työsuhteisiin kaupungin palveluksessa, niin vaan tie vei jälleen hoivahommiin ja juuri kaupungin pyörittämään Pispan palvelukeskukseen. Vakituista pestiä sieltä ei nytkään parin vuoden työkokemuksen ja siinä sivussa suoritetun uuden kotipalveluiden ammattitutkinnon jälleen löytynyt, mutta hyvä kontakti kuitenkin. Opettaja kun oli antanut hänelle puhelinnumeron, jonka toisessa päässä puhelimeen vastasi Violan Seija Suhonen. Tästä on aikaa nyt 6,5 vuotta.

Ainutlaatuinen talo Johanna Häyhtiö kertoo viihtyneensä Violan palkkalistoilla paremmin kuin hyvin. Syitä tähän on useampikin.

– Viola on hyvin ainutlaatuinen talo, sillä siellä myös käytännössä koko

johtoportaalla on joko sosiaalialan- tai terveyspuolen vahva käytännön työn tausta. Tämän myötä heillä on hyvä tieto siitä, millaista osaamista työ vaatii, millaista arki on, ja mitä edellytyksiä hyvään työntekemiseen tarvitaan, Häyhtiö aloittaa. Sekin on hänen mukaansa etu, että talossa sekä kannustetaan opintoihin että tarjotaan mahdollisuutta räätälöidä työnkuvaa taipumusten mukaan. Muutenkin hän kokee, että työntekijöitä kuunnellaan.

– Johto on oikeasti kiinnostunut siitä, että työntekijät voivat hyvin. Täällä asiasta kuin asiasta voi mennä keskustelemaan, jos joku kokee, että 80-prosenttinen työaikana olisi hänelle parempi, eikä sitä heti tyrmätä, hän kertoo.

Tärkeä työ

Johanna pitää hyvänä myös Violan toimintamallia, jossa tarjotaan työtä myös vaikeammin työllistyville.

– Minulla itselläkin on ADD ja lievä Asperger, mikä siis tarkoittaa sosiaalista vajaakuntoisuutta, hän kertoo.

Häyhtiö myöntää, että työ on tärkeä osa elämää.

– Minä olen sanonut, että eläkkeelle minua ei varmaankaan saa kuin kantamalla, Häyhtiö naurahtaa. Summa summarum, hän kokee olevansa nyt tekevänsä itselleen mieluisaa työtä mieluisassa paikassa.

– Mielestäni Viola on ainutlaatuinen, ja en ole ikinä nähnyt yhtä innostunutta ja sitoutunutta porukkaa missään.

Pirkanmaalla tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan sitä tehdään yhdessä

Tiedolla johtaminen ja tulevaisuus näkyvät vahvasti maakuntavaltuuston hyväksymässä strategiassa vuosille 2023-2027. Pirkanmaan yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden tulevaisuustyön valmiuksia on jo kuluneen vuoden aikana lähdetty kasvattamaan Pirkanmaan liiton, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Business Tampereen yhteisen Tjanssi-hankeperheen voimin. Tjanssin tulevaisuustilaisuuksiin on vuoden aikana osallistunut monipuolinen joukko pirkanmaalaisia. Myös Pirkanmaan Yrittäjät ovat mukana hankkeessa.

ennakoivapirkanmaa.fi

1.12. Tjanssin tilaisuudessa kuultiin esimerkkejä Teknologiateollisuuden tekemästä ennakointi- ja skenaario-

työstä. Teknologiateollisuus teki kevään 2022 aikana laajan analyysin siitä, miten Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa erityisesti suomalaisten teknologiayritysten toimintaympäris-

töön. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto laati kolme erilaista skenaariota tulevaisuuden kehityskuluista. – Tuloksena syntyi materiaaleja yrityksille niiden omien strategioiden pohdinnan tueksi. Halusimme tällä aineistolla auttaa erityisesti pk-yrityksiä tunnistamaan toimintaympäristön muutosajureita sekä yritystoiminnan uusia kasvumahdollisuuksia, kertoi Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras.

Tulevaisuuteen aktiivisesti suuntautuvat pärjäävät paremmin Tulevaisuuteen aktiivisesti suuntautuvat yritykset ovat tutkimusten mukaan kannattavampia ja kasvavat

muita nopeammin. Tulevaisuuden ennakointi ei ole tärkeää ainoastaan yrityksissä, vaan myös julkisella sektorilla. Muutos edellyttää molemmissa olemassa olevan osaamisen soveltamista ja kehittämistä uuteen, uusimuotoiseen työhön.

Vaikka tulevaisuustyöskentelyn tuloksena syntyneet skenaariot eivät toteutuisi, erilaisten tulevaisuuksien kuvittelu luo ajatuksille liikkumatilaa, mikä on edellytys muutosjoustavuudelle. Muutosjoustavuus antaa kykyä palautua vastoinkäymisistä ja kykyä löytää uusi suunta, kun toimintaympäristö muuttuu. Tämä pätee myös yksilötasolla.

– Jos toivoo muutosta ja kestävämpää maailmaa, niitä pitää halu-

ta. Ja pitää tehdä työtä ja toimia niiden eteen. Muutos edellyttää yhteisen ymmärryksen rakentamista ja se edellyttää vuorovaikutusta ja kohtaamista. Tiedon lisäksi tarvitaan ymmärrys ja tulkinta, joka syntyy vuorovaikutuksessa yhteisenä näkemyksellisenä oivalluksena, kiteytti tilaisuudessa myös puhunut T rimmi Inspire Oy:n Päivi Myllykangas.

Pirkanmaan tulevaisuustyön valmiuksien kehittäminen jatkuu. 25.1. klo 8.30-11.30 matkailuyrityksiä johdatetaan tulevaisuustiedon lähteille ja tunnistamaan yrityksen kehitykselle tärkeä data. Tule mukaan: ennakoivapirkanmaa.fi ●

TJANSSI-tilaisuudessa sanottua / Ajatuksia tulevaisuustyöhön liittyen

– Metso Outotecin Tampereen yksikön Kivenmurskausliiketoiminta-alueen näkökulmasta teemme tulevaisuustyötä jo mm. osana pitempiaikaista strategiaa, vuosittaista budjetointia sekä resurssointia. TJANSSI-hankkeen myötä on avautunut uusia mahdollisuuksia sekä työkaluja ottaa systemaattista tulevaisuustyötä osaksi myös päivittäistä työtä teknologiakehitykseen ja tuotehallintaan. Olen myös tutustunut useisiin toimijoihin, jotka pystyvät auttamaan tulevaisuustyön juurruttamisessa organisaatioon sekä elinkeinoelämän edustajiin, joiden kanssa voidaan vaihtaa käytännön kokemuksia aiheesta.

– Hämeenkyrössä tulevaisuutta arvioidaan ennen kaikkea liikenteellisen ympäristön muutoksen takia, mitä se vaikuttaa elinkeinoelämään, asumiseen, työssäkäyntiin ja ympäristöön. Luonnos uudeksi kuntastrategiaksi on pian yhteisen keskustelun kohteena.

– Tiedolla johtaminen on välttämätöntä yhteisen ymmärryksen rakentamisessa. Tieto ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan ymmärrys ja tulkinta, joka syntyy vuorovaikutuksessa yhteisenä näkemyksellisenä oivalluksena. Muutoksessa tiedolla vaikuttaminen on varsin tehotonta, jos tunnetasollakin vaikuttavaa yhteistä näkymää ei saada aikaiseksi.

– Tulevaisuus tehdään yhdessä ja meillä kaikilla on velvollisuus ajatella tulevaisuutta tehdessämme päätöksiä. Kyky ajatella tulevaisuutta laaja-alaisesti ja pitkällä aikavälillä on taito, jonka jokainen voi oppia. Sopivalla uteliaisuudella ympäristön muutoksista ja muutosten mahdollisuuksista pääsee hyvin alkuun.

MARCO ROTH Kehityspäällikkö, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri’ – Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja hyvinvointialueella tulevaisuustyötä tehdään strategiatyön yhteydessä. Tietoa hyödynnetään arjen operatiivisessa johtamisessa, ja sitä kannattaa hyödyntää myös tulevaisuuden tutkimiseen ja tekemiseen. Kun myös asiakkaat ja yhteistyökumppanit ovat mukana tulevaisuustyössä, piirtyy laajemman joukon kuvat ja tulkinnat tulevaisuudesta.

Elina

Tiedosta konkreettista apua pk-yrityksille

JAAKKO PALOKANGAS

Johtaja, Digitaalisen teknologian kehitys, Kiviainesliiketoiminta, Metso Outotec

ANTERO ALENIUS Kunnanjohtaja, Hämeenkyrö

PÄIVI MYLLYKANGAS Senior partner, Trimmi Inspire Oy

MARI HELENIUS Lehtori, Liiketalous ja media, Tampereen ammattikorkeakoulu

Teksti: MARIA VIRTANEN

Suomi kiinnostaa nyt japanilaisturisteja erityisen paljon –ja tässä yhtälössä Tampereella on parikin aika hyvää korttia

Jos Pirkanmaalla näkyy lähivuosina tavallista enemmän japanilaisturisteja, ei siitä parane pahemmin yllättyä. Japanilaiset etsivät nyt perinteisten nähtävyyksien lisäksi entistä enemmän elämyksiä sekä inspiroivaa toimintaa, ja tässä pelissä Suomi on vahvoilla.

Jotain kertonee sekin, että Japanin matkailualan liitto on valinnut Suomen yhdeksi pääkaukokohteista. Se tarkoittaa, että aikaisempien Japanissa suosittujen Euroopan kiertomatkojen sijaan, joissa Suomi on siis ollut yksi monista kohdemaista, nyt matkanjärjestäjiä kiinnostavat vain Suomeen keskittyvät matkailutuotteet. Visit Finland näkee tässä evoluutiossa – kiertomatkakohteesta pääkohteeksi – isoja mahdollisuuksia ja isosti positiivista, sillä viipymän pidentyessä majoitusöiden määrä sekä matkailutulot per matkaaja kasvavat. Lisäksi olettaa sopii, että kun Suomessa vietetään entistä enemmän aikaa, perinteisen Helsingin ja Lapin rinnalle otetaan matkakohteita entistä enemmän myös muualta Suomesta. Löytyypä meiltä Tampereelta myös eräs Muumi-aiheinen museo, joka on tunnetusti Japanissa kovassa huudossa.

Internethaut povaavat hyvää Pohjoismaisessa mittakaavassa Suomi on perinteisestikin ollut japanilaismatkailijoiden ykkösmaa yöpymisillä mitattuna. Etenkin talvikausina Suomi on ollut Pohjoismaiden markkinajohtaja. Joskin nyt takana

on tietysti koronan seurauksena pari rospuuttovuotta. Pandemia nimittäin romautti luvut lähes olemattomaksi. Sitä ennen menikin lujaa, sillä huippuvuosina 2017 ja 2019 japanilaisten yöpymisiä rekisteröitiin yli 225 000. Japanilaisten Suomea kohtaan osoittaman kiinnostuksen puolesta puhuvat myös matkailuaiheiset internethaut. Alkuvuonna Suomi-hakujen määrissä Japani oli kolmas heti Saksan ja Yhdysvaltojen jälkeen, ja kuluvan vuoden toisella neljänneksellä japanilaiset tekivät Suomesta hakukonehakuja toiseksi eniten heti yhdysvaltalaisten jälkeen.

Monta syöttöä lapaan

Niin japanilaiset kuluttajat, media kuin myös matkanjärjestäjät ovat kiinnostuneita matkakohteen turvallisuudesta, puhtaudesta sekä suorasta lentoyhteydestä Japanin ja matkakohteen välillä, jotka kaikki siis satavat suoraan Suomen laariin.

– Suomessa japanilaisia kiinnostavat ennen kaikkea luonto, kaupunkilomat ja suomalainen elämäntapa, kuten sauna, design sekä kahvi- ja kahvilakulttuuri, huomauttaa Visit Finlandin Japanin markkinavastaava Tarja Koivisto, joka lisää listaan

myös revontulet, joulupukin sekä porot. Suomen medianäkyvyys Japanissa on nykypäivänä varsin korkea, mikä johtuu Suomen jo useamman kerran saavuttaneesta maail-

– Sosiaali- ja terveysvaliokunta otti tosissaan Suomen Yrittäjien lausunnossaan esittämät huolet. Valiokunta on tehnyt perusteellista ja tarkkaa työtä. Valiokunta linjasi, että työpanoksen arvon määrittäminen on kokonaisharkintaa, jossa tulee huomioida yrittäjän työtuntien ja alan palkkatason lisäksi myös esimerkiksi yritystoiminnan laajuus ja yrittäjän itsensä antamat tiedot, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula.

Mediaanipalkka ei ole keskiössä Suomen Yrittäjät esitti lausunnossaan valiokunnalle vakavan huolen, että hallituksen esittämä muotoilu saattaa johtaa yksisilmäiseen mediaanipalkan etsimiseen ja soveltamiseen, vaikkei tämä ole esityksen ja sen perusteluiden mukainen tarkoitus.

– Valiokunta esittää selventäviä muutoksia, jotka korostavat kokonaisharkintaa ja mediaanipalkan roolia osana kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon myös kaikki saatavilla olevat tiedot yrittäjän ammattitaidosta, kokemuksesta sekä muusta yrittäjätoiminnan laadusta ja laajuudesta, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kertoo.

– Näitä tietoja yrittäjä voi antaa luonnollisesti myös itse ja eläkeyhtiön on otettava ne huomioon YEL-työtulon asettamisessa. Lisäksi eläkeyhtiön on perusteltava päätöksensä, mikä parantaa yrittäjän oikeusturvaa, Hellsten jatkaa.

– Siirtymäajan pidentäminen kolmesta vuodesta kuuteen vuoteen ja maksiminoston rajaaminen 8000 eurosta 4000 euroon antavat yrittäjälle aiempaa enemmän aikaa sopeutua muutokseen ja toisaalta lisäävät varmasti luottamusta tulevaan. Sekin on tervetullut muutos, Hellstén kiittelee.

FAKTA Mitä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö muuttaa hallituksen esityksestä?

Yrittäjän YEL-työtuloa määritettäessä tulee huomioida yrittäjän työtuntien ja alan palkkatason lisäksi yritystoiminnan taloudelliset tunnusluvut ja yrittäjän itsensä antamat tiedot.

Kyse on kokonaisharkinnasta, jossa otetaan huomioon kaikki saatavilla olevat tiedot yrittäjän ammattitaidosta, kokemuksesta sekä muusta yrittäjätoiminnan laadusta ja laajuudesta.

Valiokunta esittää työtulon vahvistamista koskevaa pykälää muutettavaksi niin, että mediaanipalkka ei enää korostu työpanoksen arvon määrittämisessä. Pykälä muuttuisi niin, että työtulon määrittämisessä korostuu entisestään kokonaisharkinnan vaatimus, jossa myös yritystoiminnan laajuus ja yrittäjän itse antamat tiedot ovat merkittävässä roolissa.

Valiokunta nostaa erikseen esille

aloittavien yrittäjien tilanteen. Aloittavien yrittäjien työpanoksen arvoa määritettäessä pitää aivan erikseen huomioida se, että vaikka työpanoksen määrä olisikin suuri, ei alussa välttämättä synny taloudellista tulosta ja maksukykyä. YEL-työtulo on asetettava kohtuulliselle tasolle. Mikäli yrittäjä on nyt vakuutettu liian alhaisella työtulolla lain edellyttämään tasoon nähden (alivakuuttaminen), valiokunta esittää hallituksen esitykseen nähden yrittäjän kannalta paremmat siirtymäsäännökset. Siirtymäaika tuplaantuisi kolmesta vuodesta kuuteen vuoteen. Ensimmäisessä tarkastuksessa työtulo voisi nousta enintään 4 000 euroa (hallituksen esityksessä 8000 euroa). Tämä tarkoittaa, että kuukausimaksu voisi nousta enintään 80 euroa (hallituksen esityksessä 160 euroa). Seuraavassa kolmen vuoden päästä tapahtuvassa tarkastuksessa työtulo voisi niin ikään nousta enintään 4 000 euroa (hallituksen esityksessä ei tällaista rajoitetta ole lainkaan).

Valiokunnan mietintöön sisältyy ponsiehdotus, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää laajemman YEL-vakuutuksen uudistamisen tarpeita.

Muutosten on määrä tulla voimaan 1.1.2023.

Lue lisää: Kaikki YEL-vakuutuksesta yrittäjälle  yrittajat.fi/yel ●

man onnellisimman maan tittelistä sekä paraikaa Japanissa valitsevasta saunomis- ja saunabuumista. Eiköhän tähänkin saata Tampereella Suomen saunapääkaupunkina olla hy-

vinkin pari ässää hihassa, vaikka nyt sitten Rajaportti. ●

Joka neljänneltä PUUTTUU taloudellinen puskuri

Moni kotitalous on tällä hetkellä tiukoilla elinkustannusten noustessa nopeasti. Danske Bankin Lasikatto lompakossa -kyselytutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen ei pystyisi elämään kuukauttakaan pelkästään säästöillään. Ja pienituloisista jopa 40 prosenttia elää ilman mitään taloudellista puskuria.

Enemmän kuin joka neljäs suomalaisista, 27 prosenttia, elää ilman mitään taloudellista puskuria. He eivät siis voisi elää pelkillä säästöillään edes yhtä kuukautta. Lisäksi 12 prosenttia arvioi voivansa elää säästöillään noin kuukauden. Viimeaikaisen kehityksen valossa tietoa voi pitää huolestuttavana.

– Moni kotitalous on nyt poikkeuksellisessa tilanteessa, kun esimerkiksi sähkölasku ja asuntolainan korot vievät aiempaa isomman siivun käytettävissä olevista kuukausituloista. Monen taloudellinen mielenrauha on koetuksella, jos puskureita ei ole, huomauttaa Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen Hyvä lähtökohta taloudelliselle puskurille on, että omalla tilillä on neljän kuukauden menoja vastaava summa. Kyselytutkimuksen mukaan tällainen puskuri on ainoastaan 11 prosentilla suomalaisista. Laine-Tolonen kehottaa helpotusta tarvitsevia harkitsemaan asuntolainan laina-aikaan pidennystä.

– Asuntolainalle voi myös harkita lyhennysvapaata, kun tarvitsee väliaikaista apua arjen kuluista selviämiseen. Lyhennysvapaan voi hyödyntää myös säästämiseen, joka luo lisäturvaa talouteesi. Taloudellista mielenrauhaa voi parantaa myös ottamalla itselleen lainan takaisinmaksun turvan joko uuteen tai olemassa olevaan lainaan, Laine-Tolonen sanoo.

Pankin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1518 yli 18-vuotiasta suomalaista.

MUUMI JA sauna ovat molemmat Japanissa kovassa huudossa. Tampereella molemmat ovat hyvin vahvasti edustettuna, minkä voi olettaa ohjailevan japanilaisia turistivirtoja lähitulevaisuudessa myös Tampereelle.

Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: BUSINESS TAMPERE

Yrittäjiä kuunneltiin YEL:iä valmistelevassa valiokunnassa: ”Nyt pelko mediaanipalkkapeikosta lievenee”

YRITTÄJÄ, ROHKEASTI HUOMISEEN!

Fennoa on taloushallinnon ohjelmisto, joka on suunniteltu alusta alkaen yrittäjän tulevaisuuden tarpeisiin. Haluamme tehdä taloushallinnostasi mahdollisimman vaivatonta.

Saatavilla vain fennoa.com/yrityksille

ASIANTUNTEVISTA TILITOIMISTOISTA!

PAPERILEHDET:

KULUVANA vuonna on tapahtunut paljon sellaista, mitä kukaan ei osannut odottaa. Venäjän uhittelua pidettiin pitkään pelkkänä isotteluna, mutta nyt apteekit tyhjenevät joditableteista. Hintojen nousun piti olla tilapäistä, mutta jossakin euromaissa inflaatio jyllää yli 20 prosentissa.

Toimittaja Rono Nihtinen Arvopaperi-lehden marraskuun numerossa

HETKELLÄ jolloin maapallo uhkaa menettää suurimman osan kaikista eliölajeistaan ilmaston lämpenemisen vuoksi, ilmastonmuutoksen pysäyttämisen täytyy olla myös luonnonsuojelun tärkein prioriteetti. juuri nyt olisi äärettömän typerää käyttää kaikki voimavarat jo kauan sitten alkuperäisen monimuotoisuudensa menettäneiden alueiden ennallistamiseen.

Kirjailija Risto Isomäki Metsä-lehden kolumnissa 10/22

SUOMI on rikas maa, mutta hyvinvointipalvelut rapautuvat. Käynnissä on hoivakriisi, mielenterveyden kriisi ja ihmisten yhteiskuntaan luottamisen kriisi.

Toimittaja Riikka Suominen Image-lehdessä 11-12/2022

KAIKISTA puolueista löytyy politikkoja, jotka ovat jo vuosian antaneet ymmärtää, että toimittajien kriittiset puheenvuorot ovat ilmauksia toimittajien omista poliittisista kannoista. Tämä on myös somessa erittäin suosittu tapa reagoida kriittisiin uutisiin.

Janne Zareff Journalisti-lehdessä 9/22

ENITEN yhteisöveroa suomeen maksoi uPM-Kymmene, jonka yhteisöverot olivat yhteensä noin 234 miljoonaa euroa. Tätä voi kuvata poikkeukselliseksi summaksi. Huimaa veromäärää selittää yhtiön hyvä vuosi. Vuonna 2020 uPM maksoi 88 miljoonaa euroa yhteisöveroa.

Toimittajat Karla Kempas ja Erkka Felt Talouselämä-lehdessä 2.12.

JOTTA lännen rivit pysyvät yhtenäisinä, tarvitaan tukea niille Eu-kansaalaisille, jotka kärsivät sodan taloudellisista seurauksista. sellaisesta puhuminen on vaaleja lähestyvässä suomessa poliittisesti epäsuosittua, mutta se voisi olla silti viisasta.

Matti Kalliokoski Suomen Kuvalehden pääkirjoituksessa 2.12.

VENÄJÄ toimii jo nyt äärirajoilla. se on ylivenynyt ja yliväsynyt Pian voi koittaa krapulainen hetki kun Venäjä tajuaa, ettei se voi saavuttaa sodalla enää mitään. silloin suurvallat yleensä vetäytyvät. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola Seura-lehdessä 30.11.

UUSI tilanne näkyy johtajien puheissa. Xin mukaan Kiina ei halua syrjäyttää Yhdysvaltoja tai muuttaa kansainvälistä järjestelmäö. Biden haluaa varmistaa, että kilpailu ei muutu konfliktiksi. Kuulostaa tutulta. Eikö totta. ”jos se näyttää ankalta, ui kun ankka ja vankkuu kun ankka, niin se todennäköisesti on… kylmä sota.

Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J.Penttilä Kauppalehden Optiossa 23.11.

SÄHKÖINEN MEDIA:

TYÖLLISYYTTÄ pitäisi nostaa paljon, mieluummin jonnekin noin 80 prosenttiin. Tämä taas tarkoittaa, että on työllistettävä myös niitä, joiden osaamisessa, työkyvyssä tai muissa ominaisuuksissa on puutteita.

Osmo Soininvaara blogissaan 4.12.

EI pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja sosiaaliturvaa ole lähdetty alun perin kehittämään siinä ajatuksessa, että työikäisen ja työkykyisen ei tarvitsisi ottaa työtä vastaan ja silti pärjäisi kohtuullisen hyvin.

Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi Uusi Suomi -verkkolehdessä 6.12.

HUUMORINTAJUA ei ole kaikille ihmisille suotu. ja heidän elämä on hyvin raskasta. 103-vuotias sotaveteraani Ylen Sadan Vuoden Sankarit -televisio-ohjelmassa 6.12.2022

TOISIN kuin usein ajatellaan, populismi ja teknokratia eivät ole pelkästään toistensa vastakohtia, vaan ne myös jakavat yhteisen käsityksen politiikasta. Molemmissa ajatellaan, että vakiintunut puoluepolitiikka toimii huonosti. Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Ylen kolumnissa 2.12

VIRON PERUSTUSLAIN 27. pykälässä perhe määritellään yhteiskunnan perustaksi, jota julkinen valta suojelee. suomen perustuslaissa perhe mainitaan vain ohimennen yhtenä lasten hyvinvoinnista ja kasvusta vastaavana sosiaaliturvan kohteena.

Jari Ehrnrothin Kirjailija, kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth Ylen kolumnissa 21.11.

VAPAANA liehuva siniristilippu on merkki itsenäisyydestämme. osoitamme kiitollisuutta kaikille niille, jotka aikoinaan taistelivat suomen itsenäisyyden puolesta. Pidetään huolta itsenäisyydestämme tulevaisuudessakin. Turvallisuus tehdään yhdessä. #itsenäisyyspäivä Puolustusvoimien twiittaus 6.12.

JALKAPALLO on yksinkertainen peli. 22 pelaajaa juoksee pallon perässä 90 minuuttia ja lopuksi saksa jää alkulohkoon. Kirjailija Jari Tervon twiittaus 1.12.

Lapinniemen Kylpylän allasosasto siirtyi savuttomaan aikaan

joka neljäs suomalainen tupakoi. Tupakansavu on ongelma muun muassa monilla työpaikoilla ja palvelualan yrityksissä. Spa-Kylpylä Lapinniemessä tupakansavusta aiheutuvat ongelmat ongelmat ratkaistiin marraskuussa rakentamalla tupakoitsijoille oma, erillinen tupakkahuone. Erikoista huoneessa on, että se todella pitää savut sisällään ja ilman raikkaana myös tupakkahuoneessa.

-Tupakoinnin ehdoton kieltäminen kylpylän allasosaston baarissa on ollut vaikeaa, kylpylänjohtaja Kaisa Ahonan kertoo.

- Asiakkaistamme valtaosa on aikuisia ihmisiä, jotka tulevat rentoutumaan ja nauttimaan olostaan. Osa näistä ihmisistä tupakoi ja tupakka on osa rentoutumista ja kokonaisvaltaista nautintoa. Myös ulkomaalaisten vieraittemme on toisinaan ollut vaikea ymmärtää tupakoinnin rajoittamista. Toisaalta tupakoimattomat kokevat tupankansavun allasosaston kosteassa ilmassa erityisen vastenmieliseksi.

Ongelma ratkaistiin rakentamalla kylpylän allasosastolle aivan uuden tyyppinen Clean Air -tupakkahuone. Huoneeseen on luotu alipaine, jolloin korvausilma virtaa sisään oviaukosta sekä lattian ja seinien välin rakennetuista raoista. Tämän ansiosta tupakkahuone toimii koko huonetilan ilmanpuhdistimena ja myös itse tupakkahuoneessa ilma pysyy raikkaana. Tupakkahuoneen viihtyisyyttä lisäävät ikkunat, viherkasvit sekä baarikalusteet.

- Tupakkahuoneen maksaminen maksoi noin 30 000 markkaa, mutta uskomme, että investointi kannatti ja tuo meille lisää tyytyväisiä asiakkaita.

Spa-Kylpylä Lapinniemessä saa tupakoida uuden tupakkahuoneen lisäksi joissakin tarkoitukseen varatuissa hutellin oleskelutiloissa sekä ravintolan baarissa. Tupakointi on sen sijaan kielletty kylpylän kokoustiloissa, hoito-osastoilla ja hotellihuoneissa. Myös ravintola pyritään pitämään mahdollisimman savuttomana.

siinä esiteltiin edelleen Vuoden Yrittäjät ja mainospuolella joulutervehdykset dominoivat. Lehdessä mainostettu Rosendahlin joululounaskin on pitänyt pintansa.

AINAKIN SAVUTTOMAMMAKSI on maailma muuttunut 30 vuodessa. Lapinniemen tupakointuhuoneesta kirjoitettiin vuoden 1992 lehdessä kuin maailmanihmeestä ja mainittiinpa tekstissä sekin, että suomalaisista joka neljäs tuolloin harjoitti tupakointia. Pirkanmaan Yrittäjä -lehden joulunumerossa oli jotain tuttuakin, sillä

Lehdestä oli jäänyt pois yksi Ykä, voittaja valittiin kaikkien kaksikin Ykä-havaintoa tehneiden kesken.

Harrastuksesta tuli elinkeino –

Eteläafrikkalainen Nokia-insinööri keksi liikeidean kotimaansa perinneruoasta

veysruokana puhutaankaan, yrittäjä itse korostaa myös tätä puolta. – Rasvaa ja suolaa siinä on hyvin vähän, hän huomauttaa. Lihapitoisuus on korkea, noin 90–95 prosenttia. Patrickin valmistama makkara on siinä mielessä simppeli, että se ei sisällä minkäänlaisia säilöntäaineita tai lisäaineita. ’

– Lihan lisäksi tässä ei ole kuin mausteita, yrittäjä kertoo. Säilyvyyden kannalta tämä asettaa rajoitteen, sillä tuote säilyy myyntikuntoisena vain 4–5 päivää. Tosin pakastettuna se kestää sitten kahdeksan kuukautta.

– Suomessa lihaa myydään hyvin vähän pakasteena, poikkeuksena lähinnä joulukinkku. Joten tältä osin toivomme voivamme vähän muokata suomalaista ruokakulttuuria, Patrick kertoo.

Täältä löytyy

Tämä haastattelu tehdään lokakuun lopulla, joka lukeutuu selvästi yrityksen hiljaisempiin kuukausiin. Käytännössä yrityksen sesonki alkaa maaliskuussa ja loppuu kesän ja grillikauden päättymiseen. Kesällä yritys on kiertänyt melko aktiivisesti myös erilaisia festivaaleja. Makkaran lisäksi niissä oli myynnissä yrityksen versio hot dogista. Siinä makkara oli omaa tekoa, ja leipätoimittajana toimi Jussinhannan leipomo Epilästä. Palaute oli hyvää. – Koko kesän aikana tasan yhdelle asiakkaalle meidän tuotteemme ei maistunut, Patrick kertoo. Festarityötä tehtiin pitkälti kaksin, Patrick vastasi kokkauksesta ja rouva puolestaan myynnistä.

Pakasteena Raffertyjen perheyrityksen makkaraa löytyy ainakin Kalevan ja Lielahden Prismoista, Pirkkalan Citymarketista sekä K-Supermarket Vesteristä. Jos joku nyt haluaa käydä maistamassa tuotetta tuoreena, tarjoutuu siihen mahdollisuus esimerkiksi irkkupubi O´Connellsissa Rautatienkadulla. Se on myynyt Raffertyjen makkaraa jo useampia vuosia. Sen sijaan uunituore avaus on tavaratalo Sokoksen neljönteen kerrokseen vasta avautunut ravintola Filppa.

Muutakin kuin makkaraa Jouluksi yritys tekee totuttuun tapaan joulumakkaraa, joka on tietysti maustettu jouluisin mauin. Se pitää sisällään esimerkiksi kanelia, inkivääriä sekä mustapippuria.

– Se maistuu aivan joululta, Roslyn hymyilee. Makkaroiden lisäksi yrityksen tuoterepertuaariin kuuluvat esimerkiksi lihapullat ja hampurilaispihvit. Lisäksi yritys tuottaa myös ilmakuivattua naudanlihaa, joka on sekin traditionaalinen eteläafrikkalaisruoka. Ei-lihapuolella yritys tekee myös chutneytä, jolle ei ole varsinaista suomenkielistä sanaa. Käytännössä kyseessä on hillomainen ruoanlisäke, joka koostuu pääasiassa keitetyistä hedelmistä, kuten persikasta ja aprikoosista.

– Käsittääkseni chutney on lähtöisin Intiasta, mutta varsin suosittua se on myös Etelä-Afrikassa, Patrick Rafferty kertoo.●

päätyi yrittäjä kehittelemään entisen kotimaansa herkkuruoasta yritysidean.

suomeen perhe muutti 5. päivä tammikuuta vuonna 1999. Kaikkiaan muuttokomppaniaan kuului neljä henkeä. Patrickin ja hänen vaimonsa Roslynin lisäksi tänne muutti kaksi poikaa, jotka olivat mantereenvaihdoksen aikaan 9ja 12-vuotiaat. Perhe on sittemmin suomalaistunut, mutta makkaran osalta Patrick ja Roslyn ovat kulkeneet omia polkujaan. Sausages Finlandin makumaailma on ehtaa Etelä-Afrikkaa. Yritys perustettiin 2017, ja nykyiset tilat se sai 2018.

– Parhaimpina tai pahimpina vuosina matkapäiviä oli noin 300, hän myöntää.

to helpottaa asiaa, sillä heillä grillikausi on valtavasti pidempi kuin Suomessa. Ja vaikka Suomessakin grilliruoan päälle ymmärretään, kotimaansa makkaran makuun tottuneelle Patrickille jotain täältä puuttui.

Pirkkalan

Yrittäjien aktiivisuus ratkaisi jäsenyyden Patrickin yritys sijaitsee Tampereen ja Nokian rajamailla, Kolmenkulmassa. Työmatka ei ole paha, sillä perhe on asunut Ikurissa jo yli 20 vuotta. Ja vaikka Pirkkalan rajalle päästäkseen pitää mennä vielä Rajasalmensillan ylitse, Patrick Rafferty on halunnut yrityksensä olevan kirjoilla juuri Pirkkalan Yrittäjissä – Heillä on todella aktiivista toimintaa ja paljon jäseniä, jonka vuoksi minäkin halusin juuri Pirkkalan jäseneksi, hän perustelee. Haastattelu tehdään englannin kielellä, sillä vaikka Patrick ymmärtääkin hyvin myös suomea, meidän turinamme hoidetaan Patrickin äidinkielellä. Nokialla se oli työkieli. Vaikka Patrickin kotimaa vaihtuikin Suomeksi, hommien perässä hän on suhannut tehokkaasti ympäri Tellusta.

Vähän erilainen liikeidea Nokia-uran jälkimaininkeihin se Patrickin yritystoiminnankin alku kytkeytyy. Kun Nokia oli ajamassa Tampereella toimintojaan alas, tarjosi se yhteiskuntavastuun nimissä entisille työntekijöilleen apua esimerkiksi yrittäjäksi ryhtymiseen. Ex-nokialaisten ajatuksista syntyikin iso liuta yrityksiä ja yrittäjiä, mutta toista makkarafirmaa ei mukaan taida mahtua. Sellaisen Patrick kuitenkin halusi perustaa.

– Oikeastaan se riitti, että oli bisnesidea. En ollut ohjelmoija tai muotoilija, joten ne rajautuivat pois, Patrick taustoittaa. Koska yritysidea sai liittyä myös esimerkiksi omaan harrastukseen, päätyi Patrick makkaroihin. Niiden kanssa kun oli tullut aherrettua jo pikkupoikana.

– Sukulaisillani oli Etelä-Afrikassa farmi, he valmistivat makkaraa, ja minäkin pääsin tutustumaan sen tekemiseen jo lapsena, hän taustoittaa. Etelä-Afrikan oloissa makkara tunneta nimellä Boerewors, jonka voi kääntää aikalailla farmarien makkaraksi tai maalaismakkaraksi. Juuri sitä Patrick päätti yrittäjänä alkaa valmistaa.

Jotain uupui grillikaudesta Etelä-Afrikan ruokakulttuurissa grillaaminen on todella iso juttu. Ilmas-

– Siskonmakkaraa joku minulle ehdotti, mutta se ei kyllä ollut lähelläkään, hän hymyilee. Koska sopivaa makkaraa ei löytynyt kaupan hyllyiltä, sitä piti alkaa tehdä itse. Ja nyt siis puhutaan vielä vuosista, jolloin Patrickin yritysidea ei ollut vielä edes idulla. Tietotaidon valmistukseen hän oli saanut jo aikanaan siellä sukulaistensa farmilla, eikä harrastusluontoiseen valmistukseen vaadittu valtavia investointeja. Nykyään ruoanvalmistusta tehdään moderneilla laitteilla, mutta harrastusaikaan liikkeelle lähettiin käsikäyttöisellä koneella. Se on yrityksen tiloissa nykyäänkin, tosin vain muistoesineenä. Sen verran paljon makkaraa syntyi, että hän otti sitä mukaan töihin ja maistatti ihmisillä. Ja hyvinhän se maistui ainakin kollegoille.

Koostumus on karkeampi

Suomessa kaupanhyllyiltä myynnissä olevista makkaroista Sausages Finlandin makupalat eroavat eritoten rakenteeltaan. Raffertyjen valmistamat makkarat ovat rakenteeltaan huomattavasti karkeampia. Vaikka grillissä kypsennettävästä makkarasta harvemmin ehkä ter-

TÄLTÄ NÄYTTÄÄ maalaismakkara tyyliin Etelä-Afrikka. Sausages Finlandin makkarat tehdään pääasiassa possunlihasta. Tosin kuvassakin esiintyvässä Boerewors-maalaismakkarassa käytetään myös naudanlihaa. Tuolloinkin käytetään kuitenkin possunlihaa maun takia. Naudanliha sellaisenaan on melko kuivaa.

Eipä olisi Patrick Rafferty arvannut aikanaan Suomeen muuttaessaan, että hänestä tulisi joku päivä makkarayrittäjä. Etelä-afrikkalainen Patrick perheineen nimittäin muutti tänne aivan toisen työn perässä. Elettiin viime vuosituhannen viimeistä vuotta, ja kännykkäjätti Nokia oli voimiensa tunnossa. Koska Raffertyt olivat päättäneet lähteä rakentamaan tulevaisuutta kotimaansa ulkopuolella, tarjosi Suomen ehdoton ykkösyritys tietoliikenneinsinöörille erinomaisen mahdollisuuden. Kun työt sitten 17 vuotta myöhemmin loppuivat,

PATRICK TYÖN touhussa. Makkarantekoon hän pääsi jo pikkupoikana sukulaistensa maalaistilalla. Väliin tosin mahtui aika monta vuotta avian muissa hommissa eli Nokia Oyj:n insinöörihommissa.

Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA SAUSAGES FINLAND OY

ROSLYN JA Patrick Rafferty muuttivat Suomeen jo viime vuosituhannen lopulla. Yrittäjyys tuli ajankohtaiseksi noin viisi vuotta sitten, jolloin syntyi Sausages Finland Oy. Kuten nimikin kertoo, sen erikoisalaa ovat makkarat. Yrityksen tuotteet ovat tilattavissa netin kautta. Sausages Finland tekee mielellään myös yhteistyötä paikallisten lihatuottajien kanssa. Tässä tapauksessa minimitilaus on 25 kiloa ja käytetty liha pitää olla hyväksyttyjen teurastamoiden käsittelemää.

Etelä-Afrikasta lähdettiin ensisijaisesti poikien tulevaisuutta ajatellen

Patrick ja hänen vaimonsa ovat sitä ikäluokkaa, että he ovat nähneet myös hyvin erilaisen Etelä-Afrikan. Maassa luovuttiin rasistisesta apartheid-politiikasta vuonna 1990, jolloin Nelson Mandela vapautettiin vankilasta. Neljä vuotta myöhemmin Mandela valit tiin Etelä-Afrikan presidentiksi. To sin ongelmat maassa eivät loppu neet tähän. Yksi syy perheen muut tohalukkuuteen oli se, että 90-lu vun Etelä-Afrikassa kyti edelleen syviä ongelmia.

– Perimmäinen syy, että halu simme muuttaa ulkomaille, liittyi poikiimme sekä heidän tulevaisuu teensa. Etelä-Afrikka oli hyvin tur vaton, ja siellä tarjolla olevat kou lutusmahdollisuudet olivat varsin kehnot. Suomessa lapsilla oli ja on mahdollisuus rakentaa tulevaisuudestaan juuri sellainen kuin he haluavat. Se ei olisi ollut mahdollista Afrikassa ainakaan 90-luvulla, Raf-

Suomi ei ollut ainoa vaihtoehto.

Yhtälailla perhe tutki potentiaalisina muuttokohteina myös Uutta Seelantia, Australiaa sekä Belgiaa ja Kanadaa. Näistä kaksi ensin mainittua karsiutuivat pois liiallisen välimat-

haasteet olisivat kieli ja pimeys. Ja nehän ne ovatkin olleet. Sekään ei ole sattumaa, että juuri englanninkieliset tuntuvat oppivan suomea huonommin kuin moni muu maahanmuuttaja.

– Suomalaisten kanssa suomeksi kommunikoidessa kieli tuntuu yleensä vaihtuvan melko nopeasti englantiin, koska nykypäivänä lähes kaikki suomalaiset ymmärtävät ja puhuvat englantia. Poikamme sen sijaan oppivat suomen kielen hyvinkin nopeasti, Roslyn kertoo ja myöntää, että pimeyden kanssa hänellä on ollut enemmän tottumista kuin miehellään.

kan takia, Kanada vaikutti liian kylmältä ja Belgia jäi kakkoseksi, kun Nokian headhunter otti yhteyttä. Suomi ei ollut perheelle entuudestaan kovinkaan tuttu, ja oli jo lähtökohtaisesti selvä, että suurimmat

– Kaipaan aurinkoa, hän myöntää. Patrick on sitä mieltä, että Suomi on reilussa 20 vuodessa kansainvälistynyt todella paljon.

– Suomessahan asuu nykyään paljon enemmän ulkomaalta kotoisin olevia kuin vielä vuosituhannen vaihteessa, hän toteaa.●

Teksti VILLE KULMALA

Kaupalle joulukuu on edelleen vuoden tärkein kuukausi

Joulukuu on edelleen vähittäiskaupalle ylivoimaisesti tärkein yksittäinen myyntikuukausi. Näin on, vaikka pienempien sesonkien, kuten nyt vaikka Black Fridayn ansiosta myynti jakaantuukin nykyään muillekin kuukausille. Vuoden kuukausikeskiarvoon verrattuna joulukuussa kaupan myynti kasvaa edelleen noin viidenneksen. Ja ehdottoman tärkeää joulumyynnissä onnistuminen on monelle erikoiskaupalle.

Vähittäiskaupassa joulukuun myynti on alkanut tasaantua muille kuukausille käytännössä 2010-luvun aikana. Numeraalit todistavat tämän. Kun vuosina 2000–2010 joulukuun myynnin ero vuosikeskiarvoon oli 27 prosenttia, vuosina 2011–2020 se oli 22 prosenttia ja viime vuonna enää 18 prosenttia. Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Simo Hiilamo mainitsee Black Friday -ilmiön siirtäneen joulusesongin myyntiä marraskuulle.

– Erityisesti tämä näkyy kodintekniikassa sekä vaate- ja urheilukaupassa, Hiilamo kertoo. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään joulusesongin aikaistumisesta marraskuun

puolelle, vaan myös erilaiset kampanjat ja pienemmät sesongit hajauttavat kauppaa ympäri vuoden.

Monelle erikoiskaupalle joulumyynnin onnistuminen on kriittistä Joulukuussa vähittäiskaupan myynti kasvaa vuoden kuukausikeskiarvoon verrattuna noin viidenneksen.

– Vaikka joulukuun suhteellinen merkitys päivittäistavarakaupassa on laimentunut, on se edelleen ylivoimaisesti suurin myyntikuukausi myös ruokakaupoille ja marketeille. Tavarataloille ja monille erikoiskaupan aloille joulumyynnin onnistuminen on todella tärkeää”, Hiilamo painottaa.

Viime vuonna koko vähittäiskaupan arvonlisäverollinen myynti joulukuussa oli runsaat 5,2 miljardia euroa. Se tarkoittaa noin 1150 euroa jokaista Suomessa asuvaa 15−85-vuotiasta kohti. Kotitaloutta kohti joulukuun myynti oli vuosi sitten noin 1880 euroa. Joulusesongin tuoma myynnin lisäys (sis. arvonlisäveron) kuukausikeskiarvon päälle oli noin 798 milj. euroa joulukuussa 2021. Joulusesongin tuoma myynnin lisäys oli siis 175 euroa jokaista Suomessa asuvaa 15−85-vuotiasta kohti ja 285 euroa kotitaloutta kohti.●

pixabay/jeanvdmeulen

pixabay/dezalb

NOKIAN YRITTÄJÄT

VUODEN YRITTÄJÄT 2022

LIELAHDEN YRITTÄJÄT

Tapio Pärssinen ja Tuomas Pärssinen, Tampereen Kalustepojat Oy Kuvassa vasemmalta: Jenni Pärssinen, Tuomas Pärssinen, Tapio Pärssinen ja Marja Pärssinen. Kuva: Matti Antinmaa

NEKALAN-KOIVISTONKYLÄN YRITTÄJÄT Reija Yrjölä, Tampereen Koivu Apteekki

Kuva: Raisa Taurinka/Visual RAMA oy

TAMMERKOSKEN YRITTÄJÄT Nora ja Marko Juusela, Valaisinliike Tampereen Sähkö Oy

Tampereen Vuoden Työnantajayrittäjä, Siivousmix Oy Kuvassa vasemmalta: Marko Haarni, toimitusjohtaja Mikko Haarni, yrityksen perustajat Liisa Haarni, Jyrki Haarni. Oikealla Tampereen Vuoden Yksinyrittäjä Anne Kastarinen, More Than Words. Kuva: Raisa Taurinka/Visual RAMA Oy

TAMPEREEN KÄSITYÖ- JA TEOLLISUUSYHDISTYS Tiina Rikala, Helga-Neiti Kuva: Esa Pitkälä

TESOMAN SEUDUN YRITTÄJÄT Eila Tervola, Tesoman Apteekki Kuvassa vasemmalta: pj Petri Rajala, Tesoman Seudun Yrittäjät, Vuoden Yrittäjä Eila Tervola ja hallituksen jäsen Jukka

VUODEN YRITTÄJÄT 2022

YRITTÄJÄT

VIRTAIN YRITTÄJÄT

Vuoden

Kuvassa vasemmalta: tj Jenni Pöllänen, Pirkanmaan Yrittäjät, Mari Mäntysalmi, Simo Hautanen, Tero ja Eija Kantonen.

Kuvassa oikealla yrityksen perustajat Irmeli ja Martti Kantonen ja pj Petri Salminen, Suomen Yrittäjät

YRITTÄJÄT

VALKEAKOSKEN YRITTÄJÄT Marko Lehojärvi, Hakafood Oy

Yrittäjä Tero ja Eija Kantonen, Kantosen Metalli Oy Virtain Vuoden Nuori Yrittäjä Simo Hautanen, Sihatek Oy

VESILAHDEN

Mikko Miikkulainen, Metsätyö Miikkulainen Oy Kuva: Erkko Honkoliini

KURUN YRITTÄJÄT Sirkku ja Mika Nieminen Kuva: Karoliina Laikio/Kurun Lehti

VILJAKKALAN

Terno Lahtinen, Kyrönlahden Porakaivo Oy

YLÖJÄRVEN YRITTÄJÄT Vuoden Yrittäjä Kristiina Tahlo, Jarmo Tahlo, Harri Tahlo, Marko Tahlo ja Tero Tahlo, Yhtymä-Tahlo Oy Vuoden Pienyrittäjä Simo Lahtinen, Sirpa Lahtinen, Juha Lahtinen ja Vesa Lahtinen, Ylöjärven Pienkone Oy Vuoden Nuori Yrittäjä Jutta Selin, Team Jutta Selin Oy Kuvassa vasemmalta ylärivissä: Juha Lahtinen, Jarmo Tahlo, Harri Tahlo, Kristiina Tahlo, Marko Tahlo ja Tero Tahlo alarivissä: Vesa Lahtinen, Simo Lahtinen, Sirpa Lahtinen ja Jutta Selin Kuva: Rami Marjamäki/Prokuvat

Tallipihan suklaasiskot sen tietävät: Suomalaiset tykkäävät maitosuklaasta

Tampereen Tallipiha on kaupunkilaisten ja matkailijoiden suosiossa. Finlaysonin patruunan Wilhelm von Nottbeckin 1800-luvulla hevosiaan ja niiden hoitajia varten rakennuttama tallipiha on tänään makujen ja käsitöiden keidas, jossa viihdytään. Alueella käy yli 250 000 vierailijaa vuodessa. Pihan puuleikkauksin koristellussa rakennuksessa sijaitsee Suklaapuoti, jonka vetäjät, sisarukset Ulla Tuori ja Hanne Tuori-Kalliokoski tietävät, mistä makeasta suomalaiset tykkäävät.

– Kyllä se on maitosuklaa, vaikka miten asiaa pyörittelisi. Tosin myös tumman suklaan suosio on nousussa, aloittaa Hanne.

– Perinteisiä makuja suositaan, mutta tähän sivuun ostetaan kyllä muutakin. Puotiimme sisään tullessaan, ja makean maailman nähdessään, asiakas jo päättää, että täältä ostetaan jotakin, vaikka yhtään tuotetta ei olisi vielä kohdattu. Haluamme tarjota aina elämyksiä ja yllätyksiä., jatkaa Ulla.

Tallipihaan tonttuilemaan Voiko maantieteeseen kyllästyä? Tämän tietää filosofian maisteri Ulla Tuori, joka opiskelujensa oheen löysi askartelukaupasta itselleen mielekkäänpää tekemistä. Harrastuksesta syntyi Tinkeli-yritys 2006.

– Opiskelut eivät oikein edenneet. Maantiede ei sittenkään ollut minun juttuni. Käsityöt olivat pakotie. Löysin itselleni paikan Tallipihan Vahdin talosta. Valmistamani tuotteet, pääasiassa tontut, otettiin hyvin vastaan ja lopulta niitä myytiin monissa liikkeissä ympäri Suomen. Valmistua kuitenkin piti, joten gradun tein

aluemaantieteestä Tallipihan saavutettavuudesta.

Tinkelillä meni hyvin, toiminta kukoisti, eikä Ullalla ollut tarvetta muutoksiin, varsinkin kun omia ideoitaan sai toteuttaa niin paljon kuin ehti. Tallipihalla alusta asti toimineen Suklaapuodin pitäjä päätti kuitenkin 2009 lopettaa, ja Ullaa kysyttiin Suklaapuodin uudeksi vetäjäksi.

– Vastausta ei tarvinnut kauaa miettiä, lähdin innolla suklaakauppiaaksi.

– Ja mulla oli heti mielessä, minkälaisen puodin teen. Halusin laajentaa tuotevalikoimaa, vaikka suklaan ympärille kaikki rakentuukin. Emme valmista tuotteitamme – ainakaan vielä. Tänään meillä on tuotteita yli 40 koti- ja ulkomaiselta toimittajalta. Jos haluaa myydä erilaista, on mentävä niitä Eurooppaan hakemaan.

Ulla Tuori rakensi Tallipihan Suklaapuodista herkkukaupan, jossa on monien makujen lisäksi myös silmänruokaa.

”Ei tule mitään” Markkinoinnin tradenomiksi valmistunut Hanne Tuori-Kalliokoski auttoi sisartaan ensiksi markkinoinnissa. Hanne oli mukana muun muassa messuilla.

– Messuilla kiertäminen on kovaa työtä. Ja kun jotakin mielenkiintoista näkee, on heti mietittävä, sopiiko tämä meille. Tässä Hanne auttoi valtavasti, kehuu Ulla.

Hannen lasten kasvettua kouluikään, tuli sisaruksille ajankohtaiseksi voimien yhdistäminen. Kun yhteistä yritystä 2015 perustettiin, apuna ollut konsultti epäili siskosten on-

nistumista.

– Hän sanoi hyvin suoraan, että ei tule mitään. Eihän se kovin mieltä ylentänyt, kun konsultti sanoi purkaneensa 95 prosenttia perustamistaan sisarusten yhteisyrityksistä. Tässä kuitenkin vielä ollaan, miettii Hanne.

Sisarukset sanovat olevansa erilaisia, vaikka ulkopuolinen ei tätä huomaa. Toinen on impulsiivisempi ideoija, toinen rauhoittelee. Suunta on kuitenkin selvä ja yhteinen, Suklaapuoti pidetään kasvussa.

– Kyllä me riitelemmekin, mutta emme yrityksen suunnasta. Pikemminkin olemme eri mieltä jonkun idean toteuttamisajankohdasta. Yleensä olemme kuitenkin molemmat niin innoissamme, että haluamme toteuttaakin ideamme heti, kertoo Ulla.

Tätä haastattelua lokakuun lopussa tehtäessä Hanne toteuttaa muun muassa uutta ideaa jouluksi. Suklaapuoti saa ulos myyntikärryn.

– Meidän bisneksen tärkein aika on joulu. Tällöin liike on aamusta iltaan tupaten täynnä. Voi jopa sanoa, että väkeä on joskus niin paljon, että liikkua voi joukon viemänä. Korona-aikana toteutimme liikennevalot puodin ovelle, jotka otettiin myönteisesti vastaan.

Sisarukset toteuttivat Suklaapuodin sosiaalisessa mediassa asiakaskyselyn liikennevalojen tarpeellisuudesta. Valot tulevat täksikin jouluksi. Näin varmistetaan, että puodissa on tarpeeksi tilaa miellyttävään asiointiin.

– Myyntikärry on heille, jotka eivät jaksa jonottaa. Siihen ei kuitenkaan missään nimessä saa koko valikoimaa, joten ei se puodissa käyntiä kokonaan korvaa, kertoo Hanne.

Koronan läpi onnistuneesti

Tallipihan Suklaapuoti kulki koronan läpi onnistuneesti. Verkkokauppa ja Kauppahalliin 2020 avattu toinen myymälä siivittivät menestystä.

– Teimme toimenpiteitä, joiden avulla ihmiset pystyivät tekemään ostoksia turvallisesti. Verkkokaupan lisäksi puodin toimintaa muokattiin. Liikennevalo säännösteli sisään tulevien asiakkaiden määrää ja kaikille asiakkaille jaetiin vielä melkein kahden vuoden ajan ilmaiset maskit asioinnin ajaksi.

Suklaapuotia ei kuulemma johdeta budjettia ja myyntiä seuraten, ja siitä sisarukset ovat saaneet kuullakin.

– Emme me ole numeroihmisiä, pikemminkin kokeilijoita. Ja jos joku tuote ei vedä, kyllä se hyvin nopeasti poistuu valikoimasta. Asiakas ratkaisee valikoimastamme aika paljon, mutta asiakasta pitää myös houkutella uusien makujen pariin. Toki myös perinteistä pidetään kiinni, sanoo Hanne.

Toukokuussa Suklaapuodista os-

tetaan lahjoja opettajille. Joulun lisäksi liiketoiminnan tärkeä kuukausi on heinäkuu, jolloin matkailijat tulevat.

– Tallipiha on myös matkailijoiden suosiossa. Täällä käy väkeä ulkomaita myöten Kun messuja kiertää, on osattava ostaa tuotteita näillekin asiakkaille, sanoo Ulla.

– Niin, mene emme osta itsellemme. Markkinoinnissa on olennaisena osana some, joten kaikkien tuotteiden on näytettäväkin hyviltä, jatkaa Hanne.

Suklaapuodin uudet kotisivut esittelevät myytävät tuotteet näyttävästi. Sivuilta löytyy vinkkejä herkkuhetkiin ja palautetta sekä ideoitakin kysellään. Vain tuoksut puuttuvat. Kotisivut myös kutsuvat viehkosti käymään itse Suklaapuodissa joko Tallipihalla tai Kauppahallissa.

– Verkkokauppamme kasvattaa koko ajan suosiotaan, sanoo Hanne.

Yrityskummi sparraa

Aivan kahdestaan suklaasiskot eivät yrityksensä asioita pohdi. He ovat hankkineet itselleen yrityskummin. Pirkanmaan Yrityskummeista heitä sparraa kokenut Pertti Ratilainen.

Sekä Ulla että Hanne havaitsivat jo ensimmäisessä tapaamisessa klinikalla, että heillä ja Pertillä synkkaa. – Ei meidän työstämme tulisi mitään, jos pitäisi tehdä pelkästään yrityksen tunnusluvuista analyysia. Pertti kysyy usein, kuinka jaksamme. Ja se on tässä vaiheessa hyvin tärkeä kysymys. Kyllä hän myös ohjaa meitä systemaattisempaan suuntaan. Nyt muun muassa on keskusteltu HHJ-kurssin käymisestä, kertoo Ulla.

Haastatteluhetkestäkin huomaa, että Suklaapuodilla on vauhti päällä. Vaikka sisarukset ovat lapsesta asti tottuneet työntekoon, maalaistalon kasvatteja kun ovat, jaksamiskysymykset ovat aiheellisia.

– Pertti myös muistuttaa, että mitään ei pidä puskea väkisin. Asioita voidaan tehdä hyvin, vaikka viimeisiä voimia ei yrityksen eteen antaisikaan, sanoo Hanne.

Suklaasiskot kehuvat myös osaavaa henkilökuntaansa. Heitäkin kuunnellen koko ajan eteenpäin mennään.

Pirkanmaan Yrityskummit täyttää ensi vuonna 30 vuotta. ●

11.2. var aukset 1.2. 18.3. var aukset 8.3. 6.5. var aukset 26.4. 17.6. var aukset 7.6. 19.8. var aukset 9.8. 30.9. var aukset 20.9. 11.11 var aukset 1.11. 16.12. var aukset 5.12.

Teksti ja kuvat: JUHA KOSONEN

TALLIPIHAN RAKENNUKSET rakennutti Finlaysonin patruuna Wilhelm von Nottbeck. Suklaapuoti sijaitsee entisessä ajurintalossa.

MAKEAA MAHAN täydeltä. Tuotteiden esille laittaminen on olennainen osa Suklaapuodin tunnelmaa.

HANNE TUORI-KALLIONKOSKEN (vas.) ja Ulla Tuorin yhteinen yritys Tallipihan Suklaapuoti toimii Tallipihan lisäksi Tampereen Kauppahallissa ja verkkokauppana. Suomalaiset pitävät maitosuklaasta, mutta siinä sivussa ostetaan muutakin.

LOUNASVIERAS:

toimittajalegenda Matti Pitko

ASUU:

Hämeenkyrössä Pirkko-vaimonsa ja Kauno-kissan kanssa.

PERHE: Vaimo ja kolme aikuista poikaa

HARRASTUKSET:

Avantouinti, vesijuoksu ja jalkapallo

NOPEAT JÄLKIRUOKAKYSYMYKSET

ounaspaikaksi Matti valitsi aivan kotinurkiltaan Frantsilan Kehäkukan. Siellä oli vierailupäivänämme tarjolla lounaaksi halloumkasviksia ja yrttilohkoperunoita pippurikastikkeessa sekä jälkiruoaksi omenakiisseliä sekä kerma-

Leipomovisiitti kuuluu rutiineihin Kotona Pitkon perheen ruokahuollosta vastaa vaimo Pirkko, mutta Matti hoitaa kauppareissut ja hakee muun muassa lämpimän leivän Moision Leipomolta joka ikinen aamu. Matti kehuu myös olevansa itse aika haka te-

kemään karjalanpiirakoita, liekö taito sukuperintöä, sillä äiti oli kotoisin Terijoelta. Syömiseen liittyen vieraamme toteaa myös, että kyllä hoikkana pysyy, kun käy viisi kertaa päivässä vaa’alla

Miltä nykyinen maailmanmeno näyttää konkaritoimittajan silmissä? Vieraamme pitää nykyistä maailmantilannetta varsin pelottavana. – Käytännössähän on käynnissä kolmas maailmansota, ja voi vain aavistella niitä kauheuksia, joita Ukrainassa on odotettavissa, kun talvi ja kovat pakkaset sinne iskevät, Pitko tuumaa.

Nopeat kysymykset/vastaukset kahvikupposen ja jälkiruoan ääressä

Toiveesi kotikunnaltasi – Viisautta PY-lehti – Loistava ja luettava printtilehti, kertoo yrittäjän arjesta Jouluperinteesi – Kynttilät Mitä toivot lahjaksi – Hyvää mieltä Onko joku joulu, jota et unohda – Lapsuuden joulut Valkeakoskella Matti Pitkon joulusana lukijoille – Eletään rauhassa

30 000 artikkelin kokemus Kun tiedustelen Pitkolta uran mieleenpainuvinta juttukeikkaa, on kysymys eittämättä haastava. Pitko kun on ehtinyt omien arvioidensa mukaan rustata noin 30 000 lehtijuttua Valkeakosken Sanomista alkaneella urallaan.

Etsiväpalvelu hoitaa

Suomessa erilaisia yrittäjiä on satoja tuhansia, mutta näistä yrittäjistä on vain muutamia, jotka erikoistuvat kaikista harvinaisimpiin aloihin, kuten etsivän töihin. TET-toimittajamme Ville Hirvonen pääsi Tampereella haastattelemaan Etsiväpalvelu Controlin etsiviä heidän mielenkiintoisesta työstään ja siitä, miten he päätyivät alalle.

HAASTATTELUSSA ETSIVÄPALVELU Controlin miespuolinen ja naispuolinen etsivä. Työhön liittyvien yksityisyyssyiden takia he pysyvät nimettöminä, ja heidän vastaustensa edessä on

M tai N viitaten siihen kumpi vastaa. Samasta syystä myöskään he eivät voineet antaa kovin tarkkoja yksityiskohtia työstään tähän haastatteluun.

Etsiväpalvelu Control tutkii ihmisten toimintaa ja käyttäytymistä, se-

kä tekee tietojen selvitystä. He selvittävät yritysmaailmassa mm. työntekijöihin ja työhön liittyviä tietoja ja yritysten sisäisiä epäilyjä. He tekevät myös lakifirmojen kanssa yhteistyötä asiakirjojen toimituksessa. Rikok-

siin liittyviin toimeksiantoihin he eivät puutu.

Miten päädyitte alalle?

M: Olen aina seurannut etsiväsarjoja, ja amerikkalainen sarja Rysän päältä, joka seuraa pettäjiä, oli piste i:n päälle. Minulla oli ollut yrittäjäja turvallisuusalan taustaa, ja hakeuduin silloin pitkään alalla työskennelleen etsivän oppiin. Lähdimme N:n kanssa Etelä-Suomalaisen yksityisetsivän alaisiksi töihin, koska etsiväalalla ei ole muuta suoranaista koulutusta, ja päädyimme siitä oman yrityksen perustamiseen. Nykyään jonkinlaista alkeellista koulutusta on olemassa alalla, mutta kokemuksesta voin sanoa, että mikään koulutus ei pysty opettamaan samalla tavalla kuin käytännön kokemus. Näitä töitä ei pysty oppimaan pelkällä teorialla, koska todellisuudessa työn tekeminen on aivan erilaista kuin missään harjoitteluympäristössä.

Minkälainen on tavallinen työpäivä teille?

M: Se on välillä hyvin vaiherikasta, mutta välillä taas hyvin pitkäveteistä, ja odottelua voi olla paljon. Välillä olen postimiehen roolissa, välillä talonmiehen roolissa. Kenttätyö on iso osa työtämme. Mikään päivä ei

–Aika vaikeaa on sieltä poimia yhtä, mutta nostan nyt juttukeikan, kun olin seuraamassa valtiovierailua Länsi-Saksaan 1979. Kun olimme seuraamassa Stuttgartissa Mercedes-Benzin tehtaalla Paavo Nurmi -nimisen ambulanssin lahjoitusta Urho Kekkoselle. Hänen pitäessään kiitospuhetta kaikki paikallaolijat totesivat, että Kekkonen on sairas.Tästä ei kyllä kirjoitettu vielä silloin missään mediassa, koska asia oli tabu, Pitko muistelee. Vieraamme kertoo, että julkkis, joka on antanut eniten jutunjuurta hänen legendaarisiksi muodostuneihin pakinoihinsa, on ilman muuta kiekkopomo Kalervo Kummola – Hieno mies, Pitko tuumaa.

koskaan ole samanlainen. Välillä seurataan ihmistä, tutkitaan yrityksen sisäisiä väärinkäytöstapauksia, selvitetään tietoja.

Mikä on työn paras osa?

N: Paras osa on se, että saa asiakkaille mielenrauhan ja selvyyden tapauksista. Asiakkaat sanovat, että saavat henkistä apua jo puhelinkeskustelussa.

M: Työ on myös ajoittain jännittävää ja adrenaliini virtaa.

Minkälainen ihminen sopii mielestänne alalle?

N: Työhön tarvitsee uteliaisuutta, kärsivällisyyttä ja rohkeutta, sekä muuntautumiskykyä.

M: Pitää olla erittäin joustava aikatauluista, koska työ voi venyä vuorokauden mittaiseksi tai vielä pidemmäksi. Tarkkaa työaikaa ei välillä voi tietää.

Jos olisitte menneet muulle uralle, mihin olisitte menneet?

M: Halusin nuorena poikana olla poliisi. Haaveilin vielä 17–18-vuotiaana poliisin urasta, mutta päädyin eri alalle.

N: Tutkimushomma on aina kiinnostanut, ja olisin varmaan rikostutkija muuten. ●

KUKA?

KARI TOLONEN, järjestöneuvos ja Chaine des Rotisseurs -järjestön o fficier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan pirkanmaalaisen ravintolan ruokatarjontaan.

FRANTSILAN KEHÄKUKAN lounas näytti tältä.

Kuvat: ESKO LOUNAMAA

LOUNAS MAISTUI toimittajalegendalle

Volvo XC60 Älykkäämpi kevythybridi

Nopeaan toimitukseen

-15% edulla**.

Kevythybridimme ottavat talteen jarruttamisessa syntyvää energiaa ja varastoivat sen 48 voltin akkuun. Kun tätä energiaa käytetään, sekä polttoaineenkulutus että pakokaasupäästöt pienenevät. Kevythybrideissämme saat nauttia pienemmästä polttoaineenkulutuksesta suorituskyvystä tinkimättä. Sisäänrakennetut Googlen palvelut ja henkeäsalpaava ajokokemus – tämä keskikoon citymaasturimme on kaikin puolin älykkäämpi.

VOLVO XC60 B4 AWD D-MHEV Business Plus Bright aut: autoveroton hinta 56 300 €, autovero 15 383,72 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 71 683,72 €. EU-yhd. 6,3 l/100 km, CO2 168 g/km. Hinnat 18.4.2022 hinnaston mukaan. Kuvien autot lisävarustein. *Tarjoukset ja edut ovat voimassa rajoitetun ajan uusien autotilausten yhteydessä. 15% etu koskee muita Volvo Alkuperäisiä jälkiasenteisia lisävarusteita kuin talvirengaspakettia. **VOLVO XC60 B4 AWD D-MHEV Business Plus Bright aut, hinta 71 683,72 € (sis. toim. kulut 600 €), käsiraha 14 000,00 €, sopimusaika 72 kk, kuukausierä 698,18 €, luoton määrä yht. 57 962,72 (sis. perustamismaksun 269 €), viimeinen suurempi erä 21 505,12 €. Kuukausierä sisältää koron 4,95 %, perustamismaksun 269 € ja käsittelykulun 15 €/kk. Luottokustannukset yht. 13 407,13 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 71 369,85 €, todellinen luottohinta 85 090,85 € ja todellinen vuosikorko 5,66 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, 00020 NORDEA. Tarjous koskee vain yksityisasiakkaiden uusia tilaus- ja kauppasopimuksia.

Volvo EX90 -mallisto alkaen: autoveroton hinta 105 100 €, autovero 0 €, toimituskulut 600 €, yhteensä 105 700 €. Ajoakun käyttökapasiteetti 107 kWh, toimintamatka 580-585 km, keskikulutus 20,9-21,1 kWh/100 km, CO2 0 g/km (WLTP). Toimintamatka- ja kulutusarvot on tarkoitettu ensisijaisesti automallien väliseen vertailuun. Auton kulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat muun muassa kuljettajan ajotapa, ajonopeus, lämpötila, keli- ja ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus. Kuvan auto lisävarustein.

Volvo -myyjäsi Käyttöautossa: Jere Blom, p. 040 7548 601 Ari Karjalainen, p. 0500 627 374 Stanislav Kostyuchenko, p. 044 5502 237

Vesa Lehtiö, p 050 5215 237 Juuso Lintukangas, p. 044 5501 529

Teemu Luoma, p. 050 4015 473 Henrik Raisio, p. 040 9359 929

Joulun löylyt Pispalassa

Pispala on aina Pispala. Koko Suomi tuntee Pispalanharjun rinteet, Lauri Viidan kodin, haulitornin, ja moreeniharjun notkelmassa monipuolisen elämän eläneen Rajaportin Saunan. Ensimmäiset kipakat löylyt heitettiin vuonna 1906, ja nykyinen kivisauna rakennettiin 1915. Satun kuulumaan vielä niihin onnellisiin, jotka ovat lapsena päässeet sukulaissedän kanssa monelle outoon maailmaan, yleiseen saunaan. Muistan peltiämpäreiden kolinan, saunottajan valkoisen takin, vihdat ja ukkojen puheet pukuhuoneessa. Juuri niin kuin Junnu Vainion laulussa ”Yleisessä saunassa”. Pilsneripulloissa – ykkösvoimakkuutta tietenkin – oli leveämmät olkapäät kuin tänään. Ja kun Tampereella oltiin, pyynikkiläistähän sen olla piti. Limonaadinkin, joka oli autuaalta maistuvaa Pyynikin Helmeä. Kiitos Hermanni ja Maria Lahtiselle, jotka saunakorttelin 1900-luvun alussa pykäsivät.

Sadan saunan kaupunki

Tampere on monessa asiassa erinomainen kaupunki. Niin myös saunomisessa. Yleinen sauna oli aikanaan lähes jokaisessa korttelissa. Edelleen lämpiävä Pispalan Rajaportin sauna lienee eräs Suomen kuuluisimpia. Se on vanhin edelleen toiminnassa oleva yleinen sauna Suomesssa.. Tunnelma oli maalaispojalle uusi ja ihmeellinen. Löylyn henki oli terävä ja hyvä, kertalämmitteinen, massiivinen kiuas takasi sen. Mahtavaa kiuasta oli lämmitetty kuusi tuntia metrin mittaisilla haloilla, joita kiuas nieli puoli mottia. Sama määrä halkoja tarvitaan tänäänkin. Valkoisessa työtakissa ollut saunottaja oli ihmetyksen aihe. Samoin pieni luukku, johon suoritettiin maksut. Koko saunareissun kruunasi sedän ostama pullo Pyynikin Helmeä, taivaallisen makuista juomaa, joka häivytti koti-ikävän ja teki koko kaupunkimatkasta muistamisen arvoisen.

Aikuisena olen usein miettinyt Junnu Vainion oivaltavaa sanoitusta yleisestä saunasta. Kunnioitusta, jolla hän kertoo vanhoista miehistä, heidän puheistaan: ”Yleisessä saunassa, opin tavoille, hiilisataman porukka kun istui viereeni puhtaille lavoille.” Vainio pääsi sanoituksessaan saunojien sieluun saakka: ”Kaikki ne karheat ja koruttomat herkät tunteilut talletin huolella. Yleisessä saunassa ehdin kylpeä. Siitä seurasta elämäni loppuun mä saan olla ylpeä.” Hiilisataman miehiä ei Tampereella ollut, muuten kaikki piti paikkansa. Yleinen sauna on ajaton paikka. Vainion

PIKKUPOJAN MUISTELMAT saunasta on kehystetty kahvilan seinälle. sanoitus on pätenyt aina ja pätee yhä. Myös Rajaportin saunalle on pyhitetty oma musiikkinsa, CD-levy täynnä pispalalaisten muusikkojen saunalauluja aina Mikko Alatalosta lähtien.

Kaupunki omistaa, yhdistys pyörittää Rajaportin ikonisen saunan omistaa Tampereen kaupunki, mutta käytännön toimija on Pispalan saunayhdistys ry, joka perustettiin vuonna 1989 säilyttämään pispalalaista saunakulttuuria. Yhdistyksen sanotaan juhlallisesti ylläpitävän saunaa ja saunakahvilaa, järjestävän erilaisia tilaisuuksia sekä harjoittavan tutkimustoimintaa. Saunayhdistys voi ylpeänä esitellä Suomen Saunaseuran vuonna 2013 Rajaportin saunalle antamaa Löylynhenki – palkintoa. Se on tunnustuspalkinto suomalaisen saunakulttuurin hyväksi tehdystä työstä. Toista sataa vuotta saunojia löylyttänyt keidas on

selvinnyt vaikeistakin vaiheista. Nyt se alkaa olla kulttipaikan tasolla; vieraita käy niin läheltä kuin kaukaa nauttimassa historiallisista löylyistä ja ainutkertaisesta tunnelmasta.

Yleinen sauna – niin myös Rajaportin kuuluisa löylypaikka – on

Monia vuosia Rajaportin sauna oli jopa kaupungin myytävien kiinteistöjen listalla.

myös erinomainen sosiaalisen kanssakäymisen kohde, suoranainen terapiapiste monelle.

Lisää palkintoja

Samana vuonna kuin Suomen saunaseuran palkinto pokattiin, antoivat kolme merkittävää olutseuraa OlutTampere, Salhojankadun Olutseura ry ja Olutseura Hämeen Tummat ja Vaaleat oman palkintonsa. Kunniamaininta ”Kultainen humala” luovutettiin Rajaportin saunalla lehdistön läsnä ollessa Pispalan saunayhdistykselle. Nyt oli jo entisajan pilsnerille vaihtoehtojakin.

Palkintotekstissä sanotaan mm, että ”kyseessä on Suomen vanhin edelleen toimiva yleinen sauna, joka on aloittanut toimintansa vuonna 1906. Pispalan saunayhdistys on mainiolla tavalla edistänyt tamperelaista olutkulttuuria. Se tarjoaa saunakahvilassaan olutharrastajaa ilahduttavan monipuolisen valikoiman oluita.”

Jo vuonna 2002 Saunayhdistys sai Pirkanmaan Ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöpalkinnon kulttuuriympäristön suojelusta sekä ekotehokkuuden, ympäristökasvatuksen ja paikallisen yhteisöllisyyden edistämisestä.

JAAMATICOY

Aurinkokuja 5, 33420 Tampere www.jaamatic.fi

Vuonna 2011 Tampereen Nuorkauppakamari osoitti Rajaportin saunalle JussinHessu – kulttuuripalkinnon, koska ”sen historia edustaa kulttuuritekoa parhaimmillaan. Palkinnolla halutaan osoittaa arvostusta Rajaportin saunan yli satavuotiaalle historialle

SAUNAYHDISTYS ON eräs Pispalan merkittävimpiä kansalaisjärjestöjä. Ilmoitustaulusta Rajaportin saunan seinällä saa tietää viimeiset uutiset.

TÄHÄN VOI maksaa. Tästä myös ostetaan vihdat.

TAITEILIJA ALPO Ikäheimonen on suunnitellut Rajaportin oman saunapyyhkeen. Esittelijänä isännöitsijä Veikko Niskavaara.

SAUNAN MAHTAVA, kertalämmitteinen kiuas odottaa lisää halkoja. Niitä kuluu kuuden tunnin lämmityksessä puoli mottia.

PISPALA-PYYNIKIN

merkittävänä kiinnekohtana tamperelaisten sydämissä.”

Ei aina helppoa

Kun teollisuus Tampereella kukoisti ja kasvoi, muutti kaupunkiin yhä enemmän väkeä. Yleiset saunat olivat silloin todella tärkeitä. Rajaportin sauna muitten mukana. Se oli tyypillinen työläisten viikoittainen peseytymis-, sosiaalisuus- ja yhteisöllisyysriitti. Ämpärien kolina, pilsnerin pulputus ja kiukaan sihinä mehevien juttujen säestyksellä täyttivät niin lauteet kuin pukuhuoneenkin. Saunalla on pitkä taival yrittäjävetoisena, on pakkolunastus- ja purkuuhkaa, pari vuotta, jolloin kiuas pysyi kylmänä, ja sitten taas uusi nousu. Monia vuosia Rajaportin sauna oli jopa kaupungin myytävien kiinteistöjen listalla.

Mikä rajaportti?

Aikanaan Rajaportilla oli oikea rajapyykki, joka osoitti Pohjois-Pirkkalan ja Tampereen kaupungin rajan. Vuonna 1937 Pispala liitettiin Tampereen kaupunkiin ja jäljelle jäänyt osa Pohjois-Pirkkalaa muutettiin Nokian kauppalaksi. Siitä nimi rajaportti. Rajapyykki oli vuosikymmenet Tampereen Museotoimen varastossa, josta se pystytettiin uudelleen Pispalan Valtatie yhden kohdalle vuonna 2007 muistomerkiksi vanhasta rajasta.

Saunayhdistys ja perinnesaunottaja

Kun nyt adventtiaikaan astun puuaidan portista sisään ympäristöstä eristettyyn saunan ikiomaan maailmaan, ensimmäiseksi huomion kiinnittävät kynttilälyhdyt, jouluvalot ja penkit, joissa saunavieraat voivat löylyjen välillä vilvoitella. Isännöitsijä Veikko Niskavaara toivottaa tulijan tervetulleeksi ja kysyy, maistuuko kahvi. Olemme saunan yleisötiloissa; kolmessa huoneessa on pöytiä ja tuoleja, myyntitiski, komea kokoelma olutpulloja ja viesti siitä, että glutee-

nittoman lohipiirakan saa kolmella ja puolella eurolla.

Kahvilla ovat isännöitsijän lisäksi Markku Konttinen, talousmies, joka laskee asiakkaitten tuomia ropoja sekä perinnesaunottaja Siiri Koski. Puheenjohtaja Ari Johansson on syysflunssan kaatamana potilaana. Seinältä meitä katselee taulu, jossa ovat Hermanni ja Maria Lahtinen, saunan perustajat. Hermanni Lahtinen ei ollut ihan tavallinen Pispalan poika. Hän istui kunnanvaltuustossa ja tuli muutoinkin valituksi moniin luottamustehtäviin. Aktiivisuus periytyi myös pojalle, Hugolle, joka voitti pronssia viisiottelussa Antwerpenin olympialaisissa 1920.

Siiri Kosken ammatti perinnesaunottajana ei ole ihan jokapäiväinen. Hän tuntee saunomisen salat, vihdat, niiden käsittelyn, asiakkaitten tarpeet ja tottumukset. –Ihan parasta asiakkaan kannalta on, kun vetäisen työtakin päälle, asiakas makaa lauteilla ja laitan vatiin sopivan lämpimän veden ja hiukan saippuaa. Sitten kastelen haudutetun vihdan, hieron ja sivelen, teen ”kevytpesun”, ja asiakas nauttii, kertoo Siiri Koski, joka muina aikoina parantaa asiakkaita akupunktioneuloilla.

– Kyllä monille perheille on syntynyt perinne joulusaunasta Rajaportilla. Jouluaattona kiuas pihisee puolesta päivästä iltakuuteen, kertoo isännöitsijä Veikko Niskavaara.

Juomien ja pikkupurtavan lisäksi Rajaportin saunan myyntituotteisiin kuuluvat mm. sastamalalaiset, huovutetut saunahatut ja saunan ikiomat T-paidat sekä tamperelaisen naivistitaiteilijan, Alpo Ikäheimosen suunnittelemat saunapyyhkeet.

Joulusaunan aika on taas kohta. Sihahtaapa kiuas sitten Rajaportilla tai kotona, saunomisen hetki on lähes pyhä. Runoilijan sanoin: ”Kun soivat kiukaan mustat urut, niin unohtuvat arjen surut.” l

Teksti ja kuvat: JUHANI VAHTOKARI

Taikatalvi koristaa Tampereen katukuvassa

Kaikkiaan nähtävillä on 14 kuvitusta sekä yksi animaatio, jotka nähdään rakennusten seinille heijastettuina valoteoksina. Mitään maratonmatkaa niiden näkemiseen ei vaadita, sillä kaikki teokset sijoittuvat Keskustorin ja Hämeenpuiston välille. Tampereen taidemuseon tuottama katunäyttely juhlistaa samalla Muumimuseon viisivuotistaivalta.

Vuonna 1957 ilmestynyt Taikatalvi on yksi rakastetuimmista Muumi-kirjoista. Se kertoo poikkeuksellisesta tapahtumasta Muumi-

laaksossa, sillä yleensähän muumit viettävät talvensa karhujen tapaan unten mailla. Tarinan kuvailemana talvena Muumipeikko kuitenkin herää yksin kesken talvikauden muuten kovin hiljaisessa muumitalossa. Valogalleriassa nähtävät teokset mukailevat romaanin tarinaa kronologisessa järjestyksessä ja seuraavat talven ihmeitä ensikertaa ihmettelevän Muumipeikon kokemuksia aina kevään koittoon saakka.

Muumimuseo järjestää näyttelyyn maksuttomia, opastettuja koko perheen kävelykierroksia. Kierroksia on

torstaisin tämän vuoden puolella vielä 24.11. sekä 29.12. Ensi vuoden puolella vastaavat reissut tehdään vielä 5.1. sekä 26.1. Matkaan lähdetään tapahtumapäivinä aina kello 18 Hallituskadun ja Näsilinnankadun kulmasta, ja kierros päättyy Puutarhakadulle kaupungin virastotalon nurkille noin tuntia myöhemmin. l

Metsänviljely monipuolistuu, mutta ykköslajista ei ole edelleenkään epäselvyyttä

Metsänviljelykausi pääsi tänä vuonna alkamaan hieman edellisvuotta myöhemmin. Runsasluminen talvi kun viivytti aloitusaikataulua. Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan kuusi on pitänyt pintansa, sillä kaikista istutuksista ja kylvöistä yli puolet on kuusta. Tosin kuusettumisen kovin huippu on taittunut ja metsänviljely monipuolistumassa.

jos kuusi onkin ehdoton ykkönen, yhtä selkeänä kakkosena on toinen havupuu eli mänty. Koko maassa sen osuus on lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna kolmella prosentilla, 43 prosenttiin. Koivun viljely on säilynyt edellisvuoden tasolla. Havupuut dominoivat, sillä koivun viljelyosuus puulajeistamme on vain vajaat kolme prosenttia. Ja näiden kolmen lisäksi muiden puulajien viljely on vieläkin vähäisempää.

Alueelliset erot ovat tosin suuria. Nyrkkisääntönä voi pitää, että siinä missä eteläisessä Suomessa metsään viljellään kuusta, Pohjois-Suomessa on käytössä mänty. Esimerkiksi Lapissa männyn osuus viljelystä on jopa 85 prosenttia ja Kainuussakin 69 prosenttia. Sen sijaan esimerkiksi Kanta- ja Päijät-Hämeessä kuusen osuus on yli 80 prosenttia, Uudellamaallakin 79.

Pirkanmaallakin kuusi on selkeä ykkönen. Meillä metsäistutuksista 77 prosenttia on kuusta, mäntyä 21 ja koivua kolme prosenttia.

Metsissä tilanne on tietysti kuitenkin monipuolisempi.

– Viljelyaloillekin tulee runsaas-

ti luontaista taimiainesta, joten nuorissakin metsissä on runsaasti sekapuustoa, huomauttaa Suomen metsäkeskuksen johtava asiantuntija Markku Remes

Monipuu kannattaa

Metsäkeskus ehdottaa, että monipuulajisen taimikoiden tietoinen perustaminen olisi hyväksi, jo kustannussyistäkin.

Anna meidän kierrättää vanha työtuolisi. Saat 200 euroa alennusta hankkiessasi uuden Salli-satulatuolin meiltä.

https://www.ergostar.fi/catalog/g/1232

Sekametsä

kestää säitä paremmin

Metsäkeskuksen mukaan kuusen ja männyn sekaviljely on vähitellen yleistymässä, mutta havu- ja lehtipuusekametsien viljely on toistaiseksi vielä vähäistä. Se kuitenkin tiedetään, että sopiva lehtipuusekoitus ei haittaa havupuiden kasvua.

– Viljellyn kuusen kasvu on nopeutunut jalostuksen ja maanmuokkauksen kehittymisen seurauksena niin paljon, että kuusen ja koivun sekakasvatus onnistuu hyvin, Remes kertoo. Hänen mukaansa sekametsät kestävät yhden puulajin metsiköitä paremmin säiden ääri-ilmiöitä sekä lisäävät luonnon monimuotoisuutta, Remes sanoo. Sekin Metsäkeskuksen maastotarkastusten pohjalta tiedetään, että myös viljellyt kuusentaimikot kehittyvät ajan kuluessa pääosin sekapuustoisiksi, eli niissä kasvaa useampaa kuin yhtä puulajia. Tähän syynä on useimmiten viljelytaimien menehtyminen. Luonto voittaa.

– Viljelytaimia ei kannattaisi poistaa taimikonhoidon yhteydessä sekapuustoisuuden lisäämiseksi, koska silloin taimiin sijoitetut rahat ja istutukseen käytetty työaika menevät hukkaan. Puulajien monipuolistaminen tulee aloittaa jo hakkuun ja viljelyn yhteydessä, jolloin luontaisesti syntyneille taimille on kasvutilaa viljeltyjen joukossa, sanoo Remes.

Sekametsän syntyä voitaisiin edistää esimerkiksi jättämällä alueelle päätehakkuun yhteydessä hyvälaatuisia siemenpuita, vaikka kohde uudistettaisiin istuttamalla, järjestö tuumaa. Sekapuustoisuuteen tähtäävät toimet olisi hyvä tehdä jo viljelyvaiheessa.

Uudistusalalla kannattaa jättää viljelemättä esimerkiksi kosteikot ja vaikeasti uudistuvat pienet alat. Lisäksi alalle voi jättää muutenkin viljelemättömiä laikkuja, asiantuntijat vinkkaavat. l

Ergostar Oy - Suomalainen toimistotarvikkeiden verkkokauppa www.ergostar.fi

JOULU TULLA jolkottelee Pispalaankin. Valot ovat syttyneet saunojien iloksi.

SAUNAN KAHVILAAN johtava käytävä on reunustettu kynttilälyhdyillä.

Tampereen keskustaan suuntautuva iltakävelijä saa Valoviikkojen aikana raittiin ilman lisäksi nauttia myös komeasta valotaiteesta, jota tähdittävät tänä talvena muumit. Valoviikkojen perinteisessä Valogalleriassa nähdään Tove Janssonin alkuperäiskuvituksia Taikatalvi-romaaniin. Ne ilmaantuivat katukuvaan lokakuun lopulla.

TAMPEREEN VALOVIIKOILLA jo perinteeksi muodostuneessa Valogalleriassa esitellään tänä talvena Tove Janssonin muumikuvituksia.

KUUSI JA mänty ovat ylivoimaisesti suosituimmat kasvatettavat puulajit ja juuri tässä järjestyksessä. Kolmantena tulevan koivun osuus koko maassa vain noin kolme prosenttia.

Teksti: VILLE KULMALA Kuva: JARI KUUSENAHO SEKÄ MUUMIMUSEO © MOOMIN CHARACTERSTM

PISPALA-PYYNIKIN

l Urheilu

1. Mikä on tunnettu mänttäläinen urheiluseura?

A: Mäntän Kisa-veikot

B: Mäntän Kynä

C: Mäntän Valo

2. Kuinka vanha on Christiano Ronaldo?

A: 35 B: 37

C: 39

3. Kuka Leijona teki ratkaisumaalin MM-finaalissa Tampereella keväällä 2022?

A: Marko Anttila

B: Sakari Manninen

C: Kristian Kuusela

4. Kuinka monella stadionilla Qatarin MM-kisat pelataan?

A: Kuudella

B: Seitsemällä

C: Kahdeksalla

5. Kuinka pitkä on Lauri Markkanen?

A: 203 cm

B: 213 cm

C: 223 cm

6. Mikä maa voitti ensimmäiset jalkapallon MM-kisat?

7. Entä millä vuosikymmenellä kyseinen tapahtuma järjestettiin?

8. Mistä sanoista tulee jalkapallootteluista tunnettu VAR?

9.Missä kisoissa Suomi voitti viimeksi olympiakultaa kesäkisoissa?

10.Millä nimellä Edison Arandes do Nascimento tunnetaan paremmin?

11. Missä maassa pelaa ammatikseen jalkapalloa Huuhkaja-vahti Lucas Hradecky?

12. Kuinka monta punaista pelipalloa Snookerissa on pelin alkaessa?

13. Mistä suomalainen alppinisti Kalle Palander on kotoisin?

14. Mitä tallia edustaa tuore maailmanmestari Kalle Rovanperä?

15. Entä minkä ikäinen Kalle Rovanperä on?

16. Kuinka monta maalia Qatar teki MM-kotikisoissaan, jotka päättyivät isäntämaan osalta jo ensimmäisellä kierroksella?

17. Mitä seuraa Lauri Markkanen NBA:ssa edustaa?

18. Oliko olympiasankari Paavo Nurmi luonteeltaan pikemmin säästäväinen vai tuhluri?

19. Minkä maalainen on Formula1-sarjan tänä vuonna voittanut Max Verstappen?

Jouluvisa 2022

20. Kuka on Tampereen Ilveksen jääkiekkojoukkueen päävalmentaja?

l Hallintoa ja politiikkaa

21. Mikä on pääministerin virkaasunnon nimi?

22. Kuinka monta kansanedustajaa Pirkanmaalta valitaan ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa?

23. Mitä puoluetta edusti ensimmäinen eduskunnasta vuoden 2019 vaaleissa tippunut ehdokas?

24. Mikä on Sanna Marinin koulutus?

25. Kansanedustaja Pauli Kiuru on entinen ammattiurheilija. Mikä oli hänen lajinsa?

26. Onko Mongolia kuningaskunta? 27. Iso-Britannian kansallislaulun nimi muuttui viime vuonna, miksi? 28. Kummassa on enemmän jäseniä, Suomen eduskunnassa vai Ruotsin valtiopäivillä? 29. Yhdysvalloissa republikaanipuolueen tunnuseläin on norsu, mutta mikä on demokraattien tunnuseläin? 30. Kuinka monta naista valittiin vuoden 1907 eduskuntavaaleissa: 0, 9 vai 19? l Musiikkia 31. Millä nimellä Ville Valo nykyään keikkailee? 32. Missä Metallica esiintyy Suomessa vuonna 2024? 33. Kuka on säveltänyt oopperan Aida? 34. Mikä putosi isoisän päähän Lapinlahden lintujen kappaleessa? 35. Moneltako ensilumi tulee Hectorin kappaleen mukaan? 36. Mikä on näyttelijänä paremmin tunnetun Irina Björklundin eksoottinen soitin? 37. Ketkä esittävät dueton Tuhannen yötä? 38. Millä musiikkiteoksella alkaa Edvin Laineen Tuntematon Sotilas? 39. Kenelle Mamba-yhtye antaa laulussa vitosen onnellisuutensa tähden?

40. Fredin kappaleessa lauletaan Kallion kaupunginosasta, mutta monettako linjaa biisissä tallustellaan?

41. Millä lempinimellä Heikki Silvennoinen tunnetaan?

A: Kangasalan Clapton B: Pirkkalan Piitle C: Suoraman Slowhand

42. Ennen nimi oli Easy Cure, mutta mikä on bändin nimi nykyään? A: R.E.M. B: The Cure C: Poison

43. Mikä on Waltteri Torikan ääniala?

A: Soprano B: Baritoni C: Basso

44. Kenen musiikin supertähden ensimmäinen yhtye oli Blue Moon Boys? A: Elton Johnin B: Elvis Presleyn C: Stingin

45. Kenen sävellys on ”En etsi valtaa loistoa”?

A: Toivo Kuulan B: Georg Friedrich Händelin C: Jean Sibeliuksen

Mikä kappale alkaa sanoilla: 46. ”Järjen veit ja minusta orjan teit…” 47. ”Turhaan.. Aivan turhaan..” 48. ”Minä rakastan näitä iltojani kanssas sun..” 49. ”Ota nyt kun annan sulle kaiken…” 50. ”Ja niin joulu jo taas pohjolaan…” l Jouluaiheisia kysymyksiä

51. Millä kielellä sana joulupukki on Babbo Natale? A: espanjaksi B: italiaksi C: latinaksi

52. Minkämaalainen animaatio on jouluisin esitettävä Lumiukko? A: Iso-Britannialainen B: Saksalainen C: Unkarilainen

53. Mille viikonpäivälle jouluaatto osuus tänä vuonna? A: Lauantaille B: Torstaille C: Maanantaille

54. Minkä muistoksi loppiaista vietetään luterilaisessa kirkossa? A: Enkelin ilmestyksen B: Bethlehemin tähden C: Itämaan tietäjien

55. Kenen evankeliumista jouluevankeliumi löytyy?

A: Markuksen B: Matteuksen C: Luukkaan

56. Milloin joulukalenteri on

yleistynyt Suomessa?

A: 30-luvulla B: 40-luvulla C: 50-luvulla

57. Joulurauha julistetaan jouluaattona, mutta mihin asti se on voimassa?

A: Tapaninpäivään B: Vuodenvaihteeseen C: Nuutinpäivään

58. Mistä joulutähti on alkujaan peräisin?

A: Väli-Amerikasta B: Lähi-Idästä C: Kaakkois-Aasiasta

59. Kuinka monta joulukuusta Suomessa arviolta pystytettiin viime vuonna?

A: 0,9 miljoonaa B: 1,4 miljoonaa C: 1,9 miljoonaa

60. ”Kinkku on joulupöydän kunkku” tavataan sanoa, mutta kuinka suuri osa suomalaisista kotitalouksista aikoi viime vuonna hankkia pöytäänsä joulukinkun?

A: 50 % B: 65 % C: 75 %

61. Onko Tapaninpäivä myös Tapanin nimipäivä?

62. Sijaitseeko Korvatunturi lähempänä Suomen itä- vai länsirajaa?

63. Onko Joulu myös suomalainen etunimi?

64. Kumpi järjestö pitää perinteistä joulupata keräystä, Pelastusarmeija vai Punainen risti?

65. Kummalla Tiernapojista on tähti, Mänkillä vai Knihdillä? l Sarjakuvat ja elokuvat ja televisio

66. Minkä maalainen on sarjakuvahahmo Tintti?

67. Kenen Disney-hahmon etunimi on Kaino Vieno?

68. Kuka suomalainen, jouluunkin yhdistettävä kirjailija piirsi sarjakuvaa Nyrok City?

69. Millä suomenkielisellä nimellä tunnetaan sarjakuva Calvin and Hobbes?

70. Kuka Piirtää Fingerpori-sarjakuvaa?

71. Kuka on ohjannut elokuvan ET?

72. Entäpä elokuvan Tappajahai? 73. Mikä oli Vesa-Matti Loirin ensimmäinen elokuva?

74. Kuka näytteli Pelle Hermannia tänä vuonna ilmestyneessä elokuvassa?

75. Kuka näytteli tänä vuonna ilmestyneen ja Tampereella kuvatun Punttikomedian naispääosaa?

76. Mistä maasta on kotoisin elokuvanäyttelijä Nicole Kidman? 77. Onko elokuva Titanicin kesto yli vai alle kolme tuntia? 78. Kuoliko Spede Pasanen vuonna 2001 vai 2011? 79. Kuinka monta Bond-elokuvaa Daniel Graig on tehnyt? 80. Kuka näyttelijä on esittänyt elokuvissa Indiana Jonesia?

Kysymykset 81-90: Monet yritykset tunnetaan lyhenteillä, mutta mistä niihin nimissä käytetyt kirjainyhdistelmät koostuvat? 81. IBM 82. TVO 83. CNN 84. KFC 85. UPS 86. IKH

l Sekalaiset

91. Minkä ikäinen oli Eino Leino kuollessaan? A: 27-vuotias B: 37-vuotias C: 47-vuotias 92. Suomen sähkönkulutuksen ennätys on tehty? A: 7.1.2016 B: 3.2.1989 C: 15.2.2009 93. Kuinka suuri osa energiasta tuotetaan EU:n alueella ydinvoimalla? A: 15 % B: 20 % C: 25 % 94. Kenen kirjailijan teos on Hohto? 95. Entä kuka ohjasi siitä elokuvaversion? 96. Mikä näistä on vanhin yritys? A: Posti B: Fiskars C: Fazer 97. Kuka on luonut James Bondin? 98. Kuka edesmennyt laulaja tunnetaan nimellä ”Pariisin varpunen”? 99. Ja jatkokysymyksenä mikä yhdistää hänet ja Jim Morrisonin? 100. Kumpia on enemmän, asukkaita Pirkanmaalla vai työntekijöitä Volkswagen-konsernissa?

Vastaukset sivulla 43.

Piia keskitti kaiken kaupantekonsa verkkoon jo tovi sitten

sai jo tuolloin edelleenkin käytössä olevan nimen, ”Hyvän tuulen puoti”. Kauppa piti sisällään jo tuolloin kaikenlaista piensisustustavaraa.

– Kuten kynttilöitä, kylttejä, avainkaappeja ja vaikkapa serviettejä, Piia listaa.

– Nykyäänhän niitä alkaa olla myynnissä jo aika tavanomaisesti myös rautakaupoissa, mutta 2010 ne olivat vielä hyvin harvinaisia, Piia taustoittaa.

Verkko oli alkuun sivuroolissa Aika nopeasti myös verkkokauppa, johon toiminta tänä päivänä perustuu, tuli mukaan kuvioihin.

– Vuonna 2011 aloin ajatella, että kyllähän sitä tässä ajassa nyt verkkokauppa pitäisi olla, ja saman vuoden puolella sellainen myös avattiin, hän muistelee. Samaan aikaan siitä toiminnasta tuli myös erillinen yrityksensä, Hyvän Tuulen Puoti Oy – Liikkeellelähtö oli verkkokaupan osalta varsin verkkainen. Alussa oli sellaisia päiviä, että tilauksia ei ollut yhtään, mutta tasaisesti ja varmasti se siitä lähti kasvamaan, hän kertoo.

rin aikana. Tammelanpuiston valitsin, koska siellä oli entuudestaan muutama tuttu yrittäjä. Nyt olen ollut hallituksessakin jo viisi vuotta ja toimin rahastonhoitajana.

– Toiminta on todella mielenkiintoista, ja meillä on hyvä porukka sekä hallituksessa että kivaa porukkaa jäsenistössä. Lisäksi tykkään siitä, että kaikki osallistuvat toimintaan, ja toiminta ei jää yhden tai parin aktiivin varaan, hän kertoo.

Yrityksen 500 neliön varastolla on tavaraa valtavat määrät. Yrittäjä laskee, että heillä on erilaisia myyntiartikkeleja noin 10 000 kappaletta. Skaala on hyvin laaja, ja ulottuu noin euron hintaisista parkkikiekoista aina reilusti sadan euron hintaisiin kashmirhuiveihin. Mitään varsinaisia ekslusiivisia luksus-merkkejä valikoimassa ei ole. Tuotevalikoima on myös elänyt vuosien varrella. Esimerkiksi ne aivan alkuvaiheessa suuressa suosiossa olleet sisutustekstitarrat ovat sittemmin jo jääneet kokonaan pois valikoimasta.

kalenteripyyhkeet osoittautuivat tällaiseksi vähän aika sitten, hän kertoo.

Työn makuun yrittäjä Piia Marjamaa pääsi jo nuorena, sillä ensimmäisen kesätyöpaikkansa hän sai jo 15-vuotiaana, syntymäkaupunkinsa Porin K-Raudasta Osa-aikaisesti hän teki sittemmin hommia samassa paikassa aina opiskelujen alkuunsa saakka. Koulutukseltaan Marjamaa on kauppatieteen maisteri. Opiskelupaikka Porin kasvatin Tampereellekin aikanaan toi –tosin ei vielä pysyvästi. Tampere nimittäin vaihtui vielä Helsinkiin, kun Marjamaa haki ja sai opiskelupaikan yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Ne opinnot hän tosin jätti kesken.

– Kun opinnoissa mentiin syvemmälle, tajusin, että tätä en halua teh-

dä työkseni. Halusin käytännönläheisemmän työn, hän kertoo.

Kaikkialla Keskoa

keen heille tarjottiin vetovastuuseen Piialle hyvinkin tuttua kauppaa eli Porin K-Rautaa.

Paluu Tampereelle Kun avioliitto tuli päätökseen 2014, yrittäjä teki paluun opiskelukaupunkiinsa Tampereelle.

– Tampere on aina tuntunut kaikista kaupungeista eniten kodiltani. Tämä on mielestäni hyvin sopivan kokoinen, ja ihmiset ovat lämpimiä.

– Siihen olen pyrkinyt, että kaikkea pitää kokeilla ja niistä keskittyä niihin, jotka sitten kantavat. Ja oleellista on sekin, että jostakin pitää osata myös luopua.

Alituista pakettirallia

Ymmärrettävistä syistä pääosin myynnissä oleva tarvikkeisto on kokoluokaltaan kompaktia.

Jo entuudestaan tuttu K-Rauta-ketju palasi Marjamaan elämään sitten myöhemmin Helsingissä, kun valmis ekonomi ja silloinen oikeustieteen ylioppilas meni ketjun taloushallintoon kesätöihin. Ja kun hänelle sitten tarjottiin syksyllä pidempiaikaista pestiä, päätyi hän vakituiseksi keskolaiseksi. K-ketju sai sittemmin jatkumoa elämässä myös siviilissä, sillä parisuhdepuolella toinen osapuoli sattui olemaan Keskon kauppiaita. Kauppiaspariskunta pyöritti ensin paria Pohjois-Pirkanmaalla sijaitsevaa Rautiaa

– Tässä vaiheessa sijoitin yritykseen ja ryhdyin K-Rauta kauppiaaksi silloisen puolisoni kanssa. Omasta äidistäni tuli tuolloin kollegani, sillä hän oli ollut kaikki nämä vuodet töissä juuri samaisessa porilaisessa K-Raudassa.

Alkuun oltiin kauppa kaupassa

jonka jäl-

Kauppiasura alkoi Piian osalla vuoden 2009 alussa, ja heti kärkeen Porin myymälään tehtiin suurehko laajennus. Tämä antoi osaltaan osviittaa myös tulevaan yritystoimintaan, sillä Piia sai remontin yhteydessä muokata myymälään noin sadan neliön tilan, jonne oli tarkoitus kasata rautakaupalle tuolloin aivan uudenlainen tuotealue. Ja vaikka se silloin olikin vielä teknisesti osa rautakauppaa, nimeksi osasto

Jos täällä tarvitsee apua, niin sitä kyllä aina löytyy, hän perustelee paikkavalintaansa. Liikkeelle Mansessa lähdettiin kivijalkamyymälästä. Sellaisen yrittäjä pisti pystyyn Verkatehtaankadulle eli aivan ydinkeskustaan. Siellä se ehti toimia viitisen vuotta eli vuoden 2019 alkuun.

– Verkkokauppa oli alkanut kasvaa sen verran mukavasti, että päädyin sulkemaan fyysisen myymälän. Ja toki siinä oli myös ratikkatyömaata ja muuta, joskaan siitä minä en voi myymälän lopettamista syyttää, hän kertoo.

Valinnanvaraa piisaa

Vaikka yrittäjän nykyinen toimipaikka sijaitsee Hervannan Ruskossa, paikallisyhdistyksekseen hän on valinnut Tammelanpuiston Yrittäjät.

– Liityin yrittäjäjärjestöön jo Po-

– Pienimmät ovat ehkä jotkut avaimenperät ja pyyhemerkit, ja varmasti kooltaan suurimmat sitten ovat joitakin isompia valaisimia. Pääosin kuitenkin meillä on myynnissä niitä ei–niin–kovin–isoja tuotteita, ihan logistiikankin näkökulmasta, Piia kertoo. Tällä hetkellä kappalemääräisesti myydyin artikkeli on pyykkietikka, joka on luonnonmukainen huuhteluaine.

– Sitä myydään nykyään marketeissakin, mutta juuri sisustuskaupoista sen suosio lähti leviämään, hän kertoo. Yrityksen varastolle saapuu tuotteita lähestulkoon joka päivä, ja maailmalle niitä lähtee aivan jokaisena päivänä. Yrityksellä on sopimukset sekä Postin että Schenkerin kanssa, joista kumpainenkin käy hakemassa pakettinsa jokaisena arki-iltapäivänä.

– Käytännössä asiakas saa siis paketin parissa arkipäivässä, hän kertoo. Siitä yrittäjä on tyytyväinen, että logistiikkaketjussa matkan varrelle juuttuneiden pakettien määrä on äärimmäisen pieni.

– Paketit kyllä menevät hyvin perille, mutta myönnän, että olen itsekin luopunut kirjetoimituksista, koska niiden kanssa on ollut liikaa ongelmia, Piia myöntää.

Asiakkuuksia löytyy ympäri maata, mutta pääsääntöisesti lähetykset menevät sinne, missä ihmiset tiheimmin asuvat, eli Etelä- ja Länsi-Suomeen. Verkkokaupan toimituksista suurin osa lähtee kotimaahan, mutta toki myös ulkomaille toimituksia tehdään. Verkkokaupassa kielenä onkin suomen lisäksi englanti.

– Juuri eilen lähti paketti Australiaan, hän kertoo. l

ON SIELLÄ paketti jos toinenkin. Yrittäjä Piia Marjamaa kertoo kokeilevansa todella paljon uusia tuotteita. – Sen verran pitkään olen tätä tehnyt, että minulla on varsin laaja verkosto tavaroiden hankkimiseen. Paljon minulle tulee myös katalogeja, ja toisaalta minulle soitetaan ihan suoraan, että olisinko kiinnostunut jostakin tuotteesta, hän kertoo. Aina ei voi onnistua, mutta kokeilematta ei ainakaan onnistu. – Siitä sitten näkee, mikä lähtee ja mikä ei lähde, hän kertoo ja myöntää, että väliin tulee myös virheostoksia. – Esimerkiksi

MAUSTEET OVAT Piia Marjamaan mukaan yksi joulusesongin kestosuosikeista.

,

Piia Marjamaan perustama Hyvän Tuulen Puoti on kokenut melkoisen evoluution vuosien varrella. Alun perin toiminta käynnistyi porilaisen K-Raudan tiloissa, jonka kauppiaana Marjamaa yhdessä ex-puolisonsa kanssa tuolloin toimi. Sieltä on sittemmin tultu Tampereelle. Täällä toimittiin aluksi myös kivijalkaliikkeenä, mutta sittemmin fokus on keskitetty puhtaasti verkkokauppaan. Joulu on sisustustavarakaupalle vähemmän yllättävästi merkittävä sesonki.

Puodin verkkokauppa ei ollut kulkutaudista moksiskaan

Hyvän Tuulen Puodin

kaat ovat, ehkä vähemmän yllättävästi, pääosin naisia. Yrittäjä itse näkee, että tyypillisin asiakkaan ikähaitari ulottuu 30–50 ikävuoden välimaastoon.

– Tosin koronan myötä myös selvästi vanhemmat ikäpolvet alkoivat suosia verkkokauppaa, yrittäjä kertoo. Muutenkin korona oli verkkokauppaan keskittyneelle yritykselle oikeastaan pelkästään liikevaihtoa vauhdittava tekijä. Myös Hyvän tuulen puodissa se nosti selvästi myyntiä.

– Monilla lukemat saattoivat olla vieläkin kovempia, mutta meilläkin kasvu oli noin 20–30 prosenttia koronavuosina, hän kertoo. Syitä tähän oli useampia.

– Uudet asiakkaat löysivät meidät, mutta toisaalta myös olemassa olevat lisäsivät ostoksiaan. Korona-aikana kun ei päässyt matkustamaan, aika moni halusi laittaa kotiaan, hän kertoo. Piian yritys muuten mainostaa hyvin vähän. Googleen yritys laittaa noin sata euroa kuussa, jota ei 700 000 vuosimyyntiä tekevällä yrityksellä voi pitää kovin suurena panostuksena.

Joulua on tehty jo tovi

Pandemian päättymisen jälkeen onkin sitten palattu takaisin kutakuinkin normaaliin tilanteeseen. Nyt sitten näkyy inflaation ja Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus.

– Kyllä varovaisuus näkyy, ja myynnit ovat laskeneet viime vuo-

desta. Toisaalta se on hyvä, että nyt taas alkanut joulusesonki on kuitenkin kasvattanut tilauksia verrattuna tavallisiin kuukausiin, hän kertoo. Tätä haastattelua tehtäessä marraskuussa verkkokauppayrityksessä eletäänkin jo täyttä joulusesonkia.

– Joulun kiireet ajoittuvat meillä lokakuun puolivälistä noin joulukuun puoliväliin, yrittäjä kertoo. Joulukaupan onnistuminen on yrittäjälle tärkeä juttu, sillä se on vuoden kokonaismyynnin kannalta varsin suuri.

– Siinä mielessä vaikuttaa hyvältä, että joulu tulee aina. Joka kerta sitä miettii, että mitenkähän se menee, koska se on kokonaisvuoden kannalta merkittävä sesonki. Aina se on kuitenkin tullut, ja tähän uskon nytkin, Piia tuumaa. Tämän vuoden hittituotteeksi ovat yrittäjän mukaan jo nyt osoittautuneet keraamiset talolyhdyt.

– Niitä oli jo viime vuonna, mutta nyt niitä tuntuu menevän vielä enemmän, hän kertoo. Lisäksi jouluun kuuluvat aina myös herkut, kuten suklaat sekä muut ruokatarvikkeet.

– Maustepurkit ovat olleet aina hyvä myyntituote jouluisin, hän kertoo. Joulun jälkeen seuraavaksi tärkein sesonki on pääsiäinen, mutta se on merkittävästi joulua pienempi.

– Ja varsin uusikin se on, oikeastaan pääsiäisen merkitys sesonkina alkoi vasta koronan aikaan.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on selvittänyt Suomessa vuosien 2012–2014 aikana toteutettujen yhteisöverokantojen alentamisen seurauksia. Kyseisenä ajanjaksona Suomessa alennettiin yhteisöverokantoja kuudella prosenttiyksiköllä eli 26 prosentista 20 prosenttiin. Veronalennusten yhdeksi tavoitteeksi asetettiin investointien lisääminen, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan tämä tavoite jäi toteutumatta pienissä ja keskisuurissa osakeyhtiöissä. Tämä tarkoittaa ylivoimaista leijonanosaa kaikista firmoista, sillä pk-sektori kattaa jopa yli 90 prosenttia kaikista Suomen yrityksistä. – Veronalennuksilla ei ollut vaikutusta pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden investointeihin, mutta uudistus vauhditti jonkin verran liikevaihdon ja liiketoiminnan kasvua, kuului tutkijoiden päähavainto. VATT:n tutkijoiden Jaakko Harjun, Aliisa Koiviston ja Tuomas Matikan toteuttama tutkimus oli ensimmäinen, jossa yhteisöveron alentamisen vaikutuksia kasvuun ja investointeihin tutkittiin suomalaisella yritystason rekisteriaineistolla. Tutkimuksessa syvennyttiin pieniin ja keskisuuriin osakeyhtiöihin, koska ne ovat talous- ja työllisyyskehityksen keskeisiä ajureita.

Lisääntynyt kassavarallisuus auttoi liikevaihdon kasvua Veronalennusten ansioksi tutkijat pitävät yritysten kassavarallisuuden

lisääntymistä. Ja se puolestaan edesauttoi liikevaihdon kasvattamista etenkin yrityksissä, joilla oli haasteita kassavarojen rajallisuuden kanssa, mutta samalla käyttämätöntä potentiaalia kasvattaa liikevaihtoa ja liiketoiminnan volyymia. – Liikevaihto kasvoi veronalennusten ansiosta 1,6 prosenttia ja muuttuvat kulut 1,6 prosenttia. Se kertoo mahdollisuudesta kasvattaa yritysten taloudellista toimintaa, tutkimus summaa. Veronalennusten vaikutukset liikevaihtoon olivat suurempia niissä osakeyhtiöissä, joissa yrityksen pääomistaja on itse aktiivisesti mukana yritystoiminnassa johtavassa operatiivisessa asemassa.

Verokannustinten

tarkempi kohdistaminen kannattaisi Tutkijatrion mukaan verokannus-

timet olisi tehokasta kohdentaa koko yrityskenttää tarkemmin, vaikka se onkin epäilemättä vaikeampi toteuttaa. Kaikille yrityksille suunnatut veronalennukset ovat tutkijoiden mukaan myös muun kansainvälisen tuoreen tutkimusnäytön perusteella melko tehoton tapa vaikuttaa suurempien, vanhempien ja kassavarallisuudeltaan rikkaiden yritysten kasvuun tai toiminnan laajenemiseen. VATT:n syyskuussa julkaisema yhteisöverotutkimus liittyy vuoden 2022 alussa käynnistyneen Suomen Akatemian rahoittaman Verotutkimuksen huippuyksikön työhön. Huippuyksikössä ovat mukana Tampereen yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto l

VILLE KULMALA

Teksti:

Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja, mutta pienten osakeyhtiöiden kasvulle se antoi potkua

la K ilaa R i

OY / lauRa HaGMaN

Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä verotukseen on tulossa muutoksia vuodelle 2023. Valitettavasti osa vuoden 2023 suunnitelluista lakimuutoksista on vielä vahvistamatta Eduskunnassa tätä kirjoitettaessa, joten tämä vastaus perustuu pääosin siihen, miten verotusta on ehdotettu muutettavaksi. Verotukseen ehdotettuja muutoksia on jonkun verran, joten tässä esiin nostettujen muutosten lisäksi myös muita muutoksia on tulossa. Kokosimme siten tähän vastaukseen muutamat keskeisimmät muutokset henkilöverotukseen, yhteisöverotukseen ja arvonlisäverotukseen liittyen.

Yhteisöverotukseen liittyen hallitus on antanut esityksen elinkeinotuloverolain muuttamiseksi, jolla säädettäisiin peitelty osinko kokonaan veronalaiseksi tuloksi. Siten jatkossa peitelty osinko olisi saajalleen kokonaisuudessaan

veronalaista ansiotuloa. Lisäksi vuonna 2020 voimaan tullut uusien koneiden, kaluston tai muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden tuplapoistomahdollisuuden voimassaoloaika pitenee verovuoteen 2025 asti. Näin ollen elinkeinoharjoittajalla on oikeus vähentää niiden hankintamenosta poistona enintään 50 prosenttia. Edelleen yhteisöverotukseen liittyen hallitus on ehdottanut elinkeinoverolain 18 b §:n muuttamista. Kyseinen pykälä yhdessä ko. lain 18 a §:n kanssa rajoittaa korkojen vähennysoikeutta. Nyt ehdotetulla lakimuutoksella kiristettäisiin tasevertailuun perustuvan tasevapautuksen saamisen edellytyksiä siten, että siihen vaikuttaisi myös maksettujen korkojen määrä. Tasevapautusta ei siten sovellettaisi, jos konsernista merkittävän omistusosuuden omistaville tahoille konsernitilinpäätöksen mukaan maksettujen

korkojen määrä on vähintään 20 prosenttia kaikista konsernin ulkopuolelle maksetuista koroista. Henkilöverotukseen on esitetty muun muassa seuraavia muutoksia. Sähkön korkeaan hintaan liittyen kotitaloudet voivat saada väliaikaista tukea suuriin sähkölaskuihin kotitalousvähennyksen muodossa. Vuoden 2023 tammi-huhtikuulta vakituisen asunnon sähkökulutuksesta voi hakea kotitalousvähennystä siltä osin kuin sähkölaskun määrä tältä ajalta ylittää 2000 euroa ja on enintään 6000 euroa. Kotitalousvähennys on 60 prosenttia maksetusta sähkölaskusta eli vähennystä voi enimmillään saada 2400 euroa. Kotitalousvähennyksen voi saada vain sähköenergian arvonlisäverollisesta hinnasta sekä sähköenergian perusmaksusta. Sähkönsiirron kuluista ei voi saada vähennystä. Lisäksi vähennystä ei

voi saada, mikäli sähköenergian kustannukset kohdistuvat elinkeinotoimintaan taikka jos kustannukset on vähennetty jo muualla tuloverotuksessa. Sähköenergiasta saadun kotitalousvähennyksen saaminen ei pienennä muun kotitalousvähennyksen määrää. Lisäksi 100 euron omavastuu vähennetään vain kerran.

Lisäksi Verohallinto on vahvistanut, että korkean inflaation vuoksi kotimaan päiväraha ja kilometrikorvaukset tulevat nousemaan vuonna 2023. Verovapaan kokopäivärahan määräksi on vahvistettu 48 euroa osapäivärahan ollessa 22 euroa. Verovapaa kilometrikorvaus on 53 senttiä per kilometri omaa autoa käytettäessä ja verovapaa ateriakorvaus 12 euroa. Muista vuoden 2023 verotukseen liittyvistä muutoksista voidaan vielä lyhyesti mainita, että asuntovelan korot eivät ole enää

lainkaan vähennyskelpoisia oman asunnon osalta.

Arvonlisäverotukseen liittyen sähkönenergian arvonlisäverokanta alennetaan väliaikaisesti yleisestä 24 prosentista 10 prosenttiin 1.12.2022 – 30.4.2023 välisellä ajanjaksolla. Muutos ei koske sähkön siirtomaksua, johon sovelletaan siten edelleen yleistä 24 prosentin verokantaa. Lisäksi henkilökuljetukset vapautetaan väliaikaisesti arvonlisäverosta eli niihin sovelletaan normaalin 10 prosentin sijasta nollaverokantaa aikavälillä 1.1. – 30.4.2023. Kyseinen väliaikainen alennus henkilökuljetuksiin liittyen koskee kotimaan sisäisten linja-auto-, juna-, taksi-, lentokone- ja laivakuljetusten arvonlisäveroa.

krs 33200 TAMPERE puh. 03 3142 9000 alfalaw.com etunimi.sukunimi@alfalaw.com Peter Rasmussen*, Tiina Koskinen-Tammi*, Jani Hovila*, Leena Laurila*

Asianajotoimisto Facta Oy

A S I A N AJ O

T OI MI S T O JA

T OI MI S T O JA A S I A NAJ O

Lexia Asianajotoimisto

Tuomiokirkonkatu 15 A 8, 33100 Tampere p. (03) 230 3000 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi

Ilkka Syrjänen*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Julia Saraste* Veera Harjuniemi, Olli Teivaala, Heikki Lehtinen

Asianajotoimisto

Hilkka Tuori Oy

Näsilinnankatu 27 C, 33200 Tampere puh. 050 555 5612, 040 587 1510 hilkka@tuori.fi, www.tuori.fi

Hilkka Tuori*, Eveliina Kunvik*, Sini Ruusila, Laura Lehesvuori. Painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus.

Asianajotoimisto

Jari Hytti

Aleksis Kiven katu 10 E, 33210 Tampere puh. (03) 273 0145 www.jarihytti.fi etunimi.sukunimi@jarihytti.fi

Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä*, Assistentti Kati Haapanen

Technopolis Yliopistonrinne Kalevantie 2, 33100 TAMPERE puh. 03 260 2000 lexia.fi

Asianajotoimisto

Lindblad & Co Oy Hämeenkatu 18 a 10-1 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190 www.lindblad.fi tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*

Asianajotoimisto Merkurius Oy

Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tomi Kauppinen*, Tommi Härmä*, Ida Koskinen*, Merete Lehto, Lotta Lampinen, Lasse Parkkamäki

Asianajotoimisto Pertti Holopainen Oy

Verstaankatu 3 D 27, 33100 Tampere p. 050 5519 765 www.pjh.fi | pertti@pjh.fi Kuolinpesät, perinnönjaot, avioerot ja ositukset. Lasten asuminen, elatus, huolto ja tapaaminen.

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy puh. 010 3466640 www.tammer-juristit.fi Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Iiris Härmä, Eemeli Vilpponen, Kristina Holmqvist

Asianajotoimisto Veneskoski Oy

Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com

Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Jenna Barrow*, Anna-Katariina Loukola, lupalakimies Hasudin Hodzic, lupalakimies Jorma Putkonen, asiantuntija, kiinteistöasiat

Eversheds Asianajotoimisto Oy

Kauppakatu 7, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500 www.eversheds.fi

Antti Husa*, Timo Jarmas*, Vesa Turkki*, Harri Tolppanen*, Jukka Reilin*, Terhi Holkeri*, Tiina Koivisto*, Sinikka Turkki*, Lavinia Husa*, Johanna Tolppanen*, Sanna Soukko*

Asianajotoimisto Tatu Pylvänäinen

Yleisjuridiikan asianajopalvelut yksityisille ja yrityksille puh. 045 207 2738 tatu@pylvanainen.fi www.pylvanainen.fi

HAGLEX

Vuoden 2022 lähestyessä loppuaan olisi varmasti hyvä suunnata katsetta jo seuraavaan vuoteen. Onko verotukseen liittyen tulossa joitakin muutoksia, joista olisi hyvä olla tietoinen?

Kalastusfirman ”joulu” alkaa vasta jäiden mukana

– Lielahteen muutto pari vuotta takaperin osoittautui oikeaksi peliliikkeeksi

Kun yritys on toiminut samassa osoitteessa 37 vuotta, ei muutto kokonaan toisella puolelle kaupunkia ole mikään helppo rasti. Tämän tietävät hyvin kalastustarvikkeisiin erikoistuneen Nipponin veljesyrittäjät Jommi ja Teppo Solin. Heidän osaltaan muutosta tuli ajankohtainen viisi vuotta sitten. Hallituskadun ja Koulukadun kulmassa pitkään toiminut ja jo kolmannessa polvessa johdettu perhefirma oli kuitenkin pakkoraon edessä.

– Vaihtoehtoina oli hidas näivettyminen edellisessä tilassa tai riskinotto ja muutto toimintaa paremmin palveleviin tiloihin, Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle haastattelun antanut Teppo taustoittaa.

Nippon on pitkän linjan perheyritys. Osakeyhtiönä se on toiminut tänä vuonna jo puoli vuosisataa, ja toiminimenä se ehdittiin käynnistää jo 60-luvun lopulla. Tätä Pirkanmaan Yrittäjä -lehden kanssa turisemaan suostunut Teppo Solin ei voi omakohtaisesti muistaa, sillä hän syntyi vuonna 1979. Niinpä historiikissa täytyy turvautua kuulopuheisiin.

– Vaarini ja mummoni, Tuure ja Minna Solin, olivat toimineet yrittäjinä jo aiemminkin. Nipponin toiminta käynnistyi, kun joku tuttava oli tuonut Japanista kalaverkon liinoja. Vaari oli jo entuudestaan itse kova kalamies, joten hän osasi pauloittaa niistä valmiita verkkoja, Teppo kertoo. Omien ensimmäisten muistikuviensa hän sanoo ajoittuvan jo 80-luvun alkupuoleen, jolloin Nippon toimi vielä Raholassa sijainneesta mummolasta käsin.

– Mieleeni ovat jääneet verkkotarvikelaatikot sieltä vaarin autotallista, mies muistelee.

Japanilainen hovitoimittaja on ollut kuvioissa alusta saakka

Ensimmäiset omassa autotallissa valmistuneet verkkonsa Tuure kävi kaupittelemassa Tammelan torilla. Kysyntä oli heti ensikerrasta sen verran kova, että tästä alkoi kypsyä mielessä vähän vakavampaakin liiketoimintaa.

– Tämän menestyksen rohkaisemana Tuure hommasi sitten Japanista lisää tarvikkeita. Yhteistyö japanilaistoimittajan kanssa on jatkunut näihin päiviin, Teppo kertoo. Perustajat olivat mukana toiminnassa aina 80-luvun alkupuolelle saakka, jolloin vaari kuoli. Tämän jälkeen komentovastuun perheyrityksestä otti sukupolvi numero kaksi, eli perustajien miniä ja nykyisen yrittäjäduon äiti Marjatta Solin. Neljä vuotta myöhemmin Nippon palasi jälleen kahden yrittäjän hoteisiin, sillä tuolloin myös Marjatan aviomies Ami Solin jäi pois työstään Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen leivistä ja aloitti työt perhefirmassa.

– Tämä virkavapaa kesti hänen eläkkeeseensä asti, sillä tuosta saakka he toimivat yhdessä äitini kanssa Nipponin yrittäjinä, perheen kuopus Teppo kertoo. Nipponin ensimmäiset varsinaiset myymälätilat sijaitsivat 1980-luvun puolella Koulukadulla. Liiketila itsessään ei ollut iso, mutta koska varastotiloineen se kuitenkin tarjosi ihan hyvät puitteet, sillä lähdettiin liikkeelle, ja olihan tuolloin takana tietty jo reilut 10 vuotta kokemusta.

Liike tunnettiin Lappia myöten Nipponin toiminta lähti liikkeelle puhtaasti kalastusverkoista. Ja vaik-

ka ne edelleenkin kuuluvat valikoimaan, niiden rinnalle on tullut paljon muutakin. Tosin merkittävä osa myyntiä ne edelleen ovat, noin 25–30 prosenttia. Yrityksen verkoista valtaosa valmistetaan edelleen japanilaisen toimittajan materiaaleista Suomessa käsityönä.

Verkkokalastus oli yrityksen ainoa tukijalka aina 90-luvun loppuun saakka. Erikoisliikkeen maine oli sen verran kova, että verkkokalastajat saapuivat ostoksille kauempaakin. Tämän jutun kirjoittaja on saanut tästä omakohtaisen todistuksen, sillä Tornion seudulta kotoisin olevalla, intohimoisesti verkkokalastusta harjoittavalla appiukolla oli Tampe-

reen vierailuilla tasan yksi mieluinen shoppailupaikka, ja se oli nimenomainen Nipponin myymälä. Vaik-

verkkovalikoima onkin vuosien saatossa saanut rinnalleen kosolti muitakin tuotteita, merkityksellistä verkkomyyntikin edelleen on. Niistä koostuu nykyään noin 25–30 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. – Verkkomiehet ovat pääasiassa vanhempia miehiä, mutta muuten meillä asioi kalastuksesta innostuneita henkilöitä ikähaitarin kummastakin päästä, Teppo tuumaa.

Jatkuu seuraavalla sivulla →

LIELAHDEN APTEEKKI PALVELEE

Kaiken mitä apteekista tarvitset saat meiltä

HYVÄ LAHJAVIHJE:

Kotimainen Wello2 -laite

Nyt 199,00 € /kpl

WellO2:n ovat kehittäneet terveydenhuollon ja teknologian asiantuntijat. Innovatiivinen ratkaisu yhdistää uusimman tutkimuksen ja innovaatiot lääkkeettömäksi hengitysterveyden hoidon ja ylläpidon välineeksi. Sitä voivat käyttää turvallisesti kaikki lapsista isovanhempiin.

Verkkoapteekki

Verkkoapteekissa laaja tuotevalikoima, myös itsehoitoja reseptilääkkeet. Toimitukset suoraan kotiisi lähialueille tai noutoautomaatteihin, postitse ympäri maan. Tutustu verkkosivuillamme. Apteekki tarjoaa myös lääkkeiden annosjakelupalvelun, kysy lisää apteekista.

Palvelemme: Ma-pe 9‒21, La 9‒18, Su 10‒18. Arkipyhinä su aukiolo. Aattopäivien poikkeamat: lielahdenapteekki.fi

Lielahden Prismakeskus Turvesuonkatu 2, 33400 Tampere puh. 03-3473800 • lielahdenapteekki.fi

PUHTAASTI KALAVERKOILLA kaksi sukupolvea sitten liikkeelle lähtenyt liiketoiminta on sittemmin laajentunut myös muuhun kalastukseen. Tepolla on kuvassa kädessään jigi.

ka

LIELAHDEN YR i TTÄ j ÄT

Yrittäjä, varaa paikkasi! DORIMEDIA OY l eena 041 501 9902

... jatkoa edelliseltä sivulta

Laimea lama

1990-luvun rankka talouslama on jättänyt syvät arvet moneen tuon aikaiseen suomalaisyrittäjään, mutta Nipponin kohdalta syvä lama oli oikeastaan jopa kasvun aikaa. Koska suomalaisesta työväestä lähemmäs 20 prosenttia oli työttömänä, ja monessa taloudessa teki tiukkaa, ihmisillä oli paitsi aikaa kalastaa myös kiinnostusta saada näin ruokaa pöytäänsä.

– Verkkokalastustarvikkeiden myynnille 90-luvun lama olikin oikeastaan vain vauhdittaja, hän kertoo.

Hyvän menekin puolesta puhuu sekin, että yritys muutti keskellä synkintä lamaa, vuonna 1992, suurempiin tiloihin. Muuttomatka ei ollut pitkä, sillä vapaana löytyvä tila löytyi edeltävän naapurista, kulmassa sijainneesta liiketilasta, jonka moni vanhemman polven tamperelainen saattaa muistaa myös kulttimaineen saavuttaneen Corona-baarin tilana.

Perheyritys sanan varsinaisessa merkityksessä

Tänä päivänä Nipponin komento on kolmannella polvella ja omistus ja-

kaantuu veljesten kesken. Isoveli Jommi on toimitusjohtaja ja Teppo toimistopäällikkö. Yrittäjäperheen vesoille perhefirma ja sen toiminta tuli tutuksi jo hyvin nuorella iällä.

– Inventaarioissa muistan laskeneeni naruja ja verkonpauloja jo hyvin nuorena. Ja tietysti se, että olen itse aina harrastanut kalastusta, toi osaltaan myös toimintaa tutuksi, mies muistelee. Sen verran tiivis perhefirman ja Tepon suhde on ollut, että hän ei ole ollut kuin kerran vieraalla töissä. Se oli yksi autoalan opintoihin liittyvä harjoittelujakso autokorjaamossa.

– Olen saanut alun perin autopuolen koulutuksen, mutta se on jäänyt ihan puhtaasti harrastusluonteiseksi, hän kertoo. Sittemmin oppia on tullut haettua myös kaupalliselta puolelta, sillä työn ohessa hän on suorittanut merkonomi-tutkinnon. Isoveli Jommi tosin on vielä puhtaammin perheyrityksen miehiä, hän ei ole ollut ikinä päivääkään muissa töissä.

Pieni naljailu kuuluu asiaan Teppo myöntää, että hänelle perheyrityksen jatkaminen on ollut kokolailla itsestäänselvyys pikkupojasta lähtien. – Varsinaiset työt täällä aloitin heti, kun koulut oli käyty, mutta toki eri-

Verkkokaupasta tuli verkkokauppa

ja vaikka verkkokauppa ei tänä päivänä enää tuota termiä nimessään kanna, sitä toisenlaista verkkokauppaa liike kyllä harjoittaa. Yrityksen ensimmäinen nettimyymälä avasi ovensa 2014, ja sen suosio on kasvanut vuosien saatossa merkittävästi. Tänä päivänä jo 40 prosenttia kaikesta myynnistä tehdään netin kautta.

– Verkkokaupassa ovat tarjolla miltei kaikki tuotteet, jotka ovat myös kivijalassa, Teppo kertoo.

Hän tuntee verkkokaupan paremmin kuin kukaan, sillä se on ollut alusta asti hänen projektinsa. Hän on laittanut joka ikisen myyntiartikkelin kauppaan. Verkkokauppa on tietysti laajentanut oleellisesti myös liikkeen maakunnan ulkopuolisten asiakkaiden määrää. – Verkkokaupalla on asiakkaita ympäri valtakuntaa sekä myös Pohjoismaita. Ja selvä on, että Lappiin ostetaan ihan eri tavaraa kuin täällä Tampereella.

laisissa inventaarioissa ja muissa olin apukäsinä jo hyvinkin nuorena.

Yhtäjaksoisesti hänon ollut töissä Nipponilla vuodesta 1998, isoveli Jommi vieläkin pidempään. Veljesten työnjako on asettunut vuosien saatossa sellaiseksi, että vastuualueet ovat melko hyvin selvillä. Teppo on ottanut esimerkiksi verkkokaupan ja kirjanpitoaineiston valmistelun enemmän omakseen, ja Jommi puolestaan on toimitusjohtaja ja kantaa päävastuun myös esimerkiksi hankinnoista.

– Tietysti aika paljon me teemme kuitenkin yhdessä, Teppo kertoo. Työntekeminen oman veljen kanssa sujuu kuulemma hyvin.

– Ei meillä mitään nyrkkitappeluita ole ollut, mutta toki sellaista hyvässä hengessä naljailua harjoitamme, hän kertoo.

Näistä syistä Lielahti vei voiton

Lielahti on ollut yrityksen kotipaikka nyt jo lähes viisi vuotta. Tai no, jo ja jo. Koska edeltävässä osoitteessa tosiaan ehdittiin olla 37 vuotta, muuttoon ryhtyminen oli aikanaan iso ja vähemmän helppo päätös. Tosin järkipuolella sitä puolsi useampikin asia, kuten se, että tilat olivat käyneet aivan liian ahtaiksi.

– Viimeinen niitti oli oikeastaan se, kun ratikkaa ryhdyttiin tekemään. Sen myötä koko keskustan liikenne meni sellaiseen myllerrykseen, että se alkoi näkyä asiakkaiden tulohaluissa. Meille se oli hyvin oleellista, sillä sanoisin että 95 prosenttia asiakkaistamme on tullut meille omille autoilla. Vaihtoehdot olivat siis, että joko me näivetymme siinä paikoillemme, tai sitten otamme riskin ja lähdemme koettamaan toisaalla, hän kertoo. Nykyiset tilat löytyivät varsin nopeasti, joskin veljekset kävivät katsomassa useampia vaihtoehtoja, esimerkiksi Nekalassa ja Partolassa. – Täällä Lielahdessakin kävimme 2–3 paikassa, Teppo taustoittaa. Nykyinen tila nähtiin sattumalta tyhjänä ohiajettaessa ja yhteystietolappu ikkunassa, joten sen tiimoilta sovittiin hetimmiten tapaaminen.

Kannatti lähteä Nykyisessä myymälässä on tilaa noin

180 neliötä. Se on lähes tuplasti enemmän kuin entisessä paikassa, puhumattakaan siitä ihka ensimmäisestä kaupasta, jossa myyntineliöitä oli tuskin 50. Uuteen tilaan muutto oli tietysti riski, mutta aika nopeasti selvisi, että se kannatti ottaa.

– Myymälän kävijämäärät vähintäänkin kaksin- jos eivät kolminkertaistuneet muuton seurauksena. Hienoa oli sekin, että tänne tuli paljon ihmisiä, joita ei ollut aikoihin nähty, Teppo kertoo. Lielahti on vahvana kaupallisena keskittymänä oiva paikka myös erikoisliikkeelle.

– Täällä on samalla alueella aikalailla kaikki, mitä ihminen tarvitsee, ja auton voi jättää parkkiin ilmaiseksi aivan oven eteen.

Nimikin meni uusiksi Nimikin pistettiin muuton myötä uusiksi ja paremmin vastaamaan tätä päivää.

– Nykyään me olemme Nippon Kalastustarvike, kun aikaisemmin olimme Verkko, Teppo kertoo ja huomauttaa, että samalla pistettiin myös logo aivan uusiksi. Se on vuosien saatossa muuttunut, että tänä päivänä viehekalastuspuoli on suosiossaan omaa luokkaansa.

– Ne tulivat meille 90-luvun loppupuolella, hän kertoo. Liikkeelle lähdettiin muutamilla vieheillä, mutta sittemmin valikoima on kasvanut vähän joka suunnassa.

– Vieheiden lisäksi myös perhokalastustarvikkeet ovat tulleet valikoi-

maan, mies esittelee. Siinäkin mielessä maailma on muuttunut toisenlaiseksi, että erikoiskauppa ei suinkaan ole enää ainoa paikka, jossa kalastustarvikkeita on tarjolla. Nykyään niitä on saatavilla sekä marketeissa että rautakaupoissa. Niiden kanssa tosin ei ole haluttukaan lähteä kilpailemaan.

– Me olemme erikoistuneet, että ei ole ideana myydä pelkkää samaa Rapalan mallistoa kuin muut. Meillä onkin myynnissä paljon pienvalmistajien tuotteita, joita on löytynyt ympäri Suomea spesiaalivalmistajilta. Meidän tuotteistamme löytyy monen mikrovalmistajan vieheitä, Teppo huomauttaa.

Ylä- ja alamäkiä

Kun takana on näin monta toimivuotta, on selvä, että taloudellisia ylä- ja alamäkiä on mahtunut matkaan, joskin Teppo myöntää, että kovin suurta aaltojenväliä heillä taloustilanteet eivät ole aiheuttaneet. Finanssikriisi esimerkiksi meni läpi melko pienin muutoksin. Siinä missä se 90-luvun lama esimerkiksi vain vauhditti kaupantekoa, ei finanssikriisillä samanmoista, ainakaan positiivista vaikutusta kaupantekoon ollut. Tosin myös yrityksen tarjontakirjo oli tässä vaiheessa jo aivan erilainen. Koronan aiheuttama poikkeustila ei sekään tarjonnut ylipääsemätöntä haastetta.

– Onneksi toimintaamme ei rajoitettu, vaan saimme olla koko ajan auki, Teppo kertoo ja tuumaa, että jonkin verran jopa se 90-luvun la-

VERKKOKALASTAJAAKAAN EI ole unohdettu. Ei vaikka myymälän kirjo onkin monipuolistunut vuosikymmenten aikana melkoisesti.

Komeita vonkaleita

teppo Solin kertoo itsekin olevansa kova kalamies. Erityisen tuttuja ovat Pyhäjärven kalavedet, sillä suvulla on ollut mökkipaikka Pirkkala–Lempäälän välimaastossa sijaitsevassa Aniassa jo useamman vuoden.

– Siellä on tullut kalastetuksi aikalailla koko ikä, hän myöntää. Talvella kalastus hoituu verkoilla, kesäisin puolestaan vapavälinein.

– Lisäksi harrastan taimenen jo-

kikalastusta vähän kauempana, kalamies kertoo. Paikka kuitenkin jääköön salaisuudeksi. Pyhäjärvestä hänen komein kalasaaliinsa on melkoinen vonkale, kuhalla kun oli painoa 10,2 kiloa. Vielä komeampi kilomäärä on 12,7 kilon hauki. Ja ei, nämä eivät ole kumpainenkaan kalajuttuja. Niistä on nimittäin kuvatkin, joita on esillä useampia muitakin, kaikki yrityksen henkilöstön ottamia.

Tekoäly paljasti: Nämä kolme tekijää ennakoivat mielenterveysongelmia

massa koettu noste näyttäytyi epidemian aikana.

– Kun porukka oli lomautettuna ja karanteenissa ja aika kävi tylsäksi, aika moni tuntui löytäneen kalastuksen. Eli siis asiakkaita riitti varsin hyvin myös läpi pandemian, hän kertoo.

Sen sijaan Ukrainan sota ja sen aiheuttamat epävarmuudet ovat olleet negatiivisemmat vaikutuksiltaan.

– Kesällä tosiaan jo huomasi, että ne arvokkaammat ostokset jäivät hyllyn, ja ehkä muutenkin tänä vuonna on menty niin, että ylimääräistä ei osteta, vaan pelkästään tarpeellinen, hän miettii. Pitkään hän ei hiljaiselon kuitenkaan usko jatkuvan. Ei, vaikka talousasiat olisivatkin vinksallaan pidemmän aikaa.

– Se, että monella on rahat tiukassa, voi päinvastoin laittaa ihmisiä kalastamaan entistä enemmän, vähän kuten lamassa aikanaan, Teppo uskoo.

Vuodessa on kaksi isoa sesonkia

Tosin juuri tätä haastattelua tehtäessä marraskuisena tiistaina liikkeessä eletään muutenkin vuoden hiljaisinta aikaa.

– Meillä aina aika ennen jäiden tuloa on hiljaista, hän myöntää. Ja vaikka kalastaminen helposti mielletäänkin enemmän kesälajiksi, toki talvellakin kalastetaan, sekä pilkillä että verkoilla. Myynnissä säätilat näyttävät muutenkin isoa roolia.

– Kaksi kiireisintä sesonkiamme ajoittuvat sekä jäiden tulemiseen että menemiseen. Eli siis siihen kuin kausi vaihtuu, hän tietää. Näin on ollut aina.

– Ennakkoon ei ole opittu ostamaan, hän hymyilee. Joulu ei kalastustarvikekaupassa ole kummoinenkaan myyntipiikki.

– Kyllä se meillä varsinainen joulu on pikemminkin sitten se jäiden

tulo, hän kertoo. Erikoiskaupasta ostaja saa paitsi tarvitsemansa tuotteet, halutessaan myös opetusta.

– Toki me haluttaessa neuvomme aloittelijaa vaikka kädestä pitäen, jos tarvetta on. Melko usein on kirjoitettu myös kirjalliset ohjeet aloitteleville kalastajille.

Valikoimassa kuunnellaan asiakkaiden toiveita

Tuotevalikoimaa pyritään laajentamaan asiakkaiden kiinnostuksenkohteiden mukaiseksi.

– Kuuntelemme paljon asiakkaita ja pyrimme laajentumaan trendien mukaan. Uskon, että verkkokalastus ei ainakaan kovin paljoa nouse, vaan kasvu on jatkossakin varmasti otettava sieltä viehepuolelta, hän tuumaa. Myös teknistä kehitystä seurataan tiiviisti. Tällä hetkellä kuuminta hottia kalastusmaailman teknisellä puolella on live-kaikuluotaus, jonka myötä vedenalaisia liikkeitä on mahdollisuutta seurata reaaliaikaisesti.

– Se helpottaa kalastusta merkittävästi, mutta toki edelleen pitää osata paitsi valita oikea viehe myös heittää se oikeaan kohtaan, Teppo selkeyttää.

Yrityksellä on tätä nykyä yksi kiinteä liike, mutta eräänlaisia popup-kalastusosastoja sillä on ollut parhaimmillaan jopa toistakymmentä. Tätä toimintaa harjoitettiin aikanaan eritoten Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Maskujen yhteydessä.

– Nykyään meillä on Orivedellä kirpputorin/yleismyymälän yhteydessä ulkopuolinen osasto, ja lisäksi tuotteitamme on myynnissä Narvassa sijaitsevassa RautaMaatalouskaupassa, Teppo Solin kertoo. l

Ikä ja sukupuoli vaikuttavat

Koneoppimisen avulla löytyi kolme asiaa, jotka ennustavat mielenterveyden ongelmia työssäkävijöille. Uuden tiedon toivotaan auttavan niin terveydenhuoltoa, työpaikkoja kuin työntekijöitäkin. Tulokset selvisivät Työterveyslaitoksen laajassa tutkimuksessa, jossa selvitettiin myös sitä, mikä ennustaa mielenterveyteen liittyvien hoitojaksojen pitkittymistä. – Surumieliset ajatukset, voimakkaat stressikokemukset sekä toistuvat väsymyksen tunteet, juuri nämä kolme kokemusta ennustavat vahvimmin työssä käyvien ihmisten mielenterveysdiagnoosia. Tekoäly poimi kyseisen trion yli sadan erilaisen muuttujan joukosta lenterveyden tutkimuksessa nykyistä enemmän.

Mielenterveysongelmien riskialttiuteen vaikuttavat myös ikä ja sukupuoli. Esimerkiksi 18–24-vuotiailla naisilla suru, stressi ja päiväväsymys ennakoivat tulevaa diagnoosia muita ikäryhmiä tai toista sukupuolta selkeämmin. Tosin myös näissä ryhmissä samat kokemukset toimivat kyllä selkeinä hälytysmerkkeinä. Kokemusten painoarvo vaihtelee sekin eri ryhmissä. – Esimerkiksi surumielisyyden kokemus on toiseksi suurin mielenterveysdiagnoosin ennustekijä alle 40-vuotiailla. Yli nelikymppisillä sen tilalle nousee päiväaikainen väsymys, kertoo Pekka Varje. Hän on Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö. Tietyt hoitokertomuksissa mainitut sanat ja aiheet ennakoivat hoidon pitkittymistä yli neljään lääkärikäyntiin. Tällaisia avainasanoja olivat esimerkiksi uni, työ, uupumus, lääkitys ja terapia. Myös alkuvaiheessa diagnosoitu masennus ja ahdistuneisuushäiriö ennustivat pidempää hoidon tarvetta.

Pioneeri myös maailman mittakaavassa

Tutkimuksessa saatujen tulosten lisäksi kiinnostavaa oli sekin, että saadut tulokset ylipäätään löydettiin tekoälyä hyödyntäen. Vastaavaa ei nimittäin ole aiemmin tehty työssä käyvän väestön mielenterveyden tutkimuksessa Suomessa tai missään muuallakaan. Kyse oli siis kirjaimellisesti pioneerityöstä. Käytännössä työtä varten rakennettiin koneoppimismalli, jonka tehtävänä oli seuloa usean vuoden ajalta sekä potilasasiakirjoja että työpaikkakyselyitä. Pekka Varje on sitä mieltä, että koneoppimista voitaisiinkin hyödyntää mie-

– Tekoäly antaa paljon mahdollisuuksia analysoida uudenlaista materiaalia, Varje sanoo. Nyt tehdyn tutkimuksen aineisto oli varsin massiivinen, sillä esimerkiksi hoidon pitkittymistä ennustavia tekijöitä etsittäessä käytiin läpi yli 75 000 hoitokertomusta. Varje kollegoineen kertoo olevansa tyytyväinen nyt tehtyihin löytöihin, sillä kehitetty malli todella pystyy ennakoimaan mielenterveyden ongelmia.

– Tämä on uusi lupaava avaus työssä käyvien ihmisten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi, Varje iloitsee.

Ykkössyy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen

Jo nyt Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy hankkeen tuloksena syntynyt riskikartta, joka kuvaa työntekijöiden mielenterveysongelmien kehitystä. Kaikille avoin kartta kertoo esimerkiksi sen, miten mielenterveyden erilaiset riskit jakautuvat eri väestöryhmissä. Tutkimuspäällikkö kuitenkin huomauttaa, että karttaa eikä tutkimuksessa kehitettyä ennakointimallia voi käyttää yksittäisen ihmisen mielenterveyden arviointiin. Ei ainakaan vielä tällä haavaa. Tulevaisuuden kannalta saadut tulokset lupaavat kuitenkin hyvää.

– Mallimme pohjalta on mahdollista kehittää sovelluksia, jotka auttavat ennakoimaan hoidon tarpeita työterveyshuolloissa. Niistä voi tulevaisuudessa olla paljon hyötyä esimerkiksi työterveyden asiantuntijoiden aikaresurssien jakamisessa, tutkimuspäällikkö kertoo. Mielenterveysongelmat kiinnostavat hyvästä syystä. Ne nousivat nimittäin Suomessa kaikista suurimmaksi uusien

työkyvyttömyyseläkkeiden syyksi jo 2019. Lisäksi mielenterveyshaasteet aiheuttavat suhteellisesti eniten sairauspoissaolopäiviä, ja niiden osuus on ollut alituiseen kasvussa. Ei siis ihme, että mielenterveyden ongelmien ennakoinnille on kysyntää ja aihe kiinnostaa erityisesi työterveyshuollon ammattilaisia. Ja toki kyseessä on myös kansantaloudellisesti valtavan merkityksellinen tekijä.

Mittari ei kerro kaikkea Pitkäaikaisena tavoitteena on luoda koko työterveysyhteistyön tarpeisiin välineitä.

– Toisin sanoen parantaa työntekijöiden psyykkisen hyvinvoinnin ennakoivaa johtamista, Pekka Varje sanoo. Ennakoitavuus on erittäin tärkeää, sillä Varje uskoo monen muun tavoin varhaiseen puuttumiseen: Mitä aiemmin ongelmia tunnistaa, sen paremmin niihin pystynee vaikuttamaan. Haastavaksi aikaisen puuttumisen mielenterveyden ongelmiin tekee kuitenkin se, että ne kehittyvät usein pitkän ajan kuluessa. Esimerkiksi työntekijä pystyy ongelmistaan huolimatta käymään pitkäänkin töissä ilman, että kukaan huomaa avun tarvetta. Mielenterveyttä myös kulttuurihistoriallisena ilmiönä tutkinut Varje muistuttaakin, että mallit ja mittarit ovat tärkeitä apuvälineitä, mutta ne eivät yksin riitä.

– Määrällinen mittari ei kerro vaikkapa sitä, miksi mielenterveyteen liittyvät työkykyhaasteet ovat lisääntyneet. Kun haluamme lisätä ymmärrystä mielenterveydestä, on katsottava mittareiden rinnalla taustoja ja laajempia kokonaisuuksia, Varje sanoo. l

teksti: VILLE KULMALA

TEPPO SOLININ mukaan muutto Lielahteen on osoittautunut erittäin hyväksi peliliikkeeksi. Tätä ennen yritys ehti majailla Koulukadulla liki 40 vuotta. Juuri nyt ehkä eniten kauppiasta mietityttää kuluttajien varovaisuus, ja miten se vaikuttaa tulevana kaupankäyntiin. Hänen mukaansa Ukrainassa käytävä sota on jo näkenyt. – Sen huomasi jo viime kesänä, että ne kalliimmat vehkeet jäivät hyllyyn.

MYYMÄLÄN TISKILLÄ on todistusaineistoa komeista vonkaleista. Liikkeessä on veljesten lisäksi kaksi ulkopuolista palkkatyönekijää. Vuodesta 1983 saakka meillä on ollut aina 1-2 palkkatyöntekijää, Teppo Solin kertoo. Kalamiehiä on sattuneesta syystä aina suosittu valintoja tehtäessä.

teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Tutustu lisää ja tilaa: www.horecatukku.fi

kehykset - peilit - ripustuskiskot

Yrittäjä, pysy liikkeessä. opiskele!

TAKKista löydät koulutukset ja palvelut sekä yritystoiminnan aloittamiseen että toiminnan kehittämiseen. Voit kehittää osaamistasi ja yrityksesi toimintaa tutkintojen, osatutkintojen tai erilaisten täydennyskoulutusten avulla.

Tiesithän, että yrittäjänä voit opiskella oppisopimuksella omassa yrityksessäsi ja saat rinnallesi mentorin.

Hakeutuminen ja lisätiedot takk.fi/yrittajyys koulutussuunnittelija Tuija Pohjansaari-Kirmo puh. 044 7906 434 tuija.pohjansaari-kirmo@takk.fi

Kotikenttäetu kunniaan – Malaga oli näkemisen arvoinen

Moni pirkanmaalainen, minä mukaan lukien, melkein kiljaisi riemusta viime joulukuussa. Silloin nimittäin selvisi, että tulevaisuudessa Tampereesta tulisi yksi airBaltic-lentoyhtiön kotikentistä. Tässä Tampere pääsi hienoon joukkoon, sillä entuudestaan lentoyhtiöllä oli kotikenttiä ainoastaan kolme, yksi kussakin Baltian maan pääkaupungissa.

Päätös oli sellainen, jota oli toivottu jo pidemmän aikaa, sillä valitettavasti maakuntakentän lentomäärät olivat pudonneet kauaksi huippuvuosista jo ennen koronaa. Virallisesti asia toteutui kuluvan vuoden toukokuun 1. päivä. Siitä lähtien airBalticilla on ollut Tampereelta suorat lennot kahdeksaan kohteeseen ympäri Eurooppaa. Allekirjoittanut missasi viime

joulukuussa aiheesta järjestetyn mediatilaisuuden juurikin koronatartunnan vuoksi, mutta sen päätin jo tuolloin sairasvuoteella, että kunhan reitit aukeavat, niitä on käytettävä. Lentoyhteydet ovat nimittäin asiana sellainen, joita paikalliset elinkeinoelämän järjestöt, Pirkanmaan Yrittäjät mukaan lukien, ovat olleet edistämässä, tukemassa ja lobbaamassa jo pidemmän aikaa. Niinpä olin vaimoineni varmasti aika etunenässä lentoa varaamassa, kun ne myyntiin tulivat.

Arska ratkaisi Matkakohteeksi oli loppusuoralle saakka ehdolla myös Rodos tai Amsterdam, mutta Malaga korjasi kuitenkin potin. Se ei ainakaan haitannut valintapäätöstä tehdessä, että Espanjan aurinkorannalla on tunnetusti vuodessa 300 aurinkopäivää. Itse asiassa koleana kevätiltana valintaa tehdessä se taisi olla se lopullinen ratkaiseva tekijä. Myös aikataulullisesti torstaina Tampereelta lähtenyt ja sunnuntaina takaisin kotikentälle laskeutuva reitti oli meidän suunnitelmiimme juuri passeli, joskin kohde itsessään osoittautui sellaiseksi, että kernaasti siellä olisi viipynyt pidempäänkin.

Ilonaihe jo parkkipaikalla AirBaltic ei ole halpalentoyhtiö, joten halvempiakin lentomaileja on kertynyt. Mutta ei noin 200 euron menopaluun hintaa nyt missään nimessä korkeanakaan voi pitää. Etenkin kun ottaa huomioon sen, että

sä tapauksessa noin vartin. Helsinki–Vantaan kenttään tottuneelle se oli silkkaa luksusta. Iloinen yllätys oli sekin, että neljän päivän parkkimaksuksi Pirkkalassa tuli 17 euroa. Ja sillä pääsi siis jättämään autonsa paikalle, josta lentokentän pääovelle oli matkaa kenties 300 metriä. Moiselle parkkeeraukselle olisi Seutulassa tullut moninkertainen hinta. Ja siellähän yhtä lähelle lähtöporttia tuskin edes pääsee.

Lämpimästä lämpimään

– ainakin tällä kertaa Ansiokasta työtä Tampereen kentän eteen tehnyt, Business Tampereen lentoliikenteen kehitysjohtaja Marja Aalto totesi jo vuonna, että Malagan reitti on ollut toivotuin lentoreitti, ja hyvinpä sille on riittänyt kysyntää myös koronan jälkeisessä maailmassa. Kesäkuun viimeisellä Malagalennolla tyhjiä paikkoja oli koko koneessa tasan kaksi. Tampereella elettiin matkapäivänä jonkinasteista helleaaltoa, joten täysin poikkeukselliselta astuminen 4,5 tuntia myöhemmin Espanjan aurinkoon ei tuntunut. Voi tosin kuvitella, että mihin tahansa muuhun aikaan vuodesta ero on tuntuvampi. Espanjan Aurinkorannikko on nimittäin saanut nimensä oikeutetusta syystä.

Neljä päivää on minilomalle hyvä pituus, mutta kaikkea siinä ei toki ehdi nähdä. Ja koska viimeksi olin itse käynyt näissä maisemissa manner-Espanjassa 1980-luvulla alakouluikäisenä, olin käytännössä matkalla aivan untuvikkona. Plussaa kohde saa heti julkisista liikenneyh-

Kiinteistöt & talotekniikka

Ilmoittamalla 100 000 talouteen jaettavassa Py-lehdessä, tavoitat asiakkaasi jo Postin lauantaijakelun yhteydessä.

Ilmoitusvaraukset ja tiedustelut 1.2. mennessä: timo.hyvonen@dorimedia.fi, soita 050 4682290 tai dorimedia.fi/varaa-ilmoitustila

Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä-lehti ilmestyy 11.2.

teyksistä. Me nappasimme lentokentältä noin puolen tunnin välein kulkevan bussin, jonka päätepysäkiltä oli matkaa hotellille vajaat 200 metriä. Bussimatkan hinta, neljä euroa!

Yllätys

härkätaisteluareenalla

Hotellin olimme varanneet etukäteen netistä, ja valinta osoittautui sijainniltaan erinomaiseksi. Hotellitarjontaa tosin turistialueella on yllin kyllin, joten varmasti tarkemmalla etsinnällä olisi löytynyt myös huokeampi, mutta toisaalta myös kalliimpi vaihtoehto. Ainoa miinus valitsemassamme Hotelli Mastranzassa oli se, että uima-allas loisti poissaolollaan. Lämmin poreallas ja lasiseinineen akvaariota muistuttava kuntosali talon katolla kun eivät olleet se kaikista virkistävimmältä tuntuva ajanviettopaikka plus 30 asteessa.

Ja sekin tuli yllätyksenä, että parvekkeemme alapuolella sijaitseva härkätaisteluareena sattui juuri vierailuviikonloppunamme olemaan näyttämönä paikallisille musiikkifestareille. Meluherkemmille se olisi saattanut olla ongelma, etenkin kun soitanta jatkui molempina päivinä pitkälti yli puolenyön. Päivän aktiviteeteista väsyneelle (lue: keski-ikäiselle) matkaajalle se ei kuitenkaan ollut minkäänlainen pulma. Nukkumatti vei voiton hyvissä ajoin ennen encoreja.

Malagan historialliselle linnakkeelle ja ydinkeskustaan tepasteli hotelliltamme noin vartissa, rantaan viidessä minuutissa, ja olipa tällä välillä vielä myös rantabulevardi kymmenine ravintoloineen ja kauppoineen. Viikonloppuna jälkimmäisten määrä nousi vielä tuntuvasti, kun erinäiset torikauppiaat saapuivat kojuineen paikalle.

Rantanauha jatkuu kymmeniä kilometrejä Malaga on Espanjan aurinkorannikon selkeä keskus ja iso kaupunki lukuisine museoineen, kauppoineen ja linnoineen. Ja vaikka sielläkin olisi riittänyt tutkittavaa pidemmäksi aikaa, päätimme me yhtenä aamuna hypätä paikallisjunaan ja reissata jo pidempään suomalaisten suosiossa olleeseen Fuengirolan kaupunkiin. Siistissä ja hyvin ilmastoidussa paikallisjunassa sinne huristeli reilun puoli tuntia. Hintaa edestakaiselle lipulle tuli seitsemän euroa.

Aurinkorannikon vankkumattoman suosion ymmärtämiseksi junareissu oli arvokas. Sen myötä ainakin itselleni avautui koko turistikeskuksen laajuus. Se aukeni hyvin, kun lähdimme talsimaan pitkin Fuengirolan rantabulevardia takaisin kohti Malagaa. Käytännössä hotellien, ravintoloiden ja rantojen väliin jäävä kävelytie on yhtenäistä ketjua monen kymmenen kilometrin alueella. Uintipaikkojen väliin ei koko aikana oikein mahdu kuin muutama huvivenesatama, muuten komeaa ja hyvin siistiä rantapätkää voi tosiaan tallustella kaupungista toiseen. Me patikoimme sitä 33 000 askeleen verran, eli siis useamman kilometrin, toki välillä aina ravitsemusliikkeitä suosien.

Kirkkokin kustansi Hintatasoltaan Espanja ei ole superhalpa, mutta toki Suomea halvempi. Kahden hengen ruokailu kustansi noin kolmekymppiä, ja silloin söi ja joi jo kupunsa täyteen. Selkein ero oli toki alkoholissa. Monessa paikassa oluttuoppi oli selvästi halvempi kuin limppari. Varsinaisten nähtävyyksien katsomiseen ja kulttuurinnälkään Malaga itsessään riittää

erinomaisesti. Me kävimme kaupun gin kahden lin noituksen (yh teislippu tuli hal vemmaksi) lisäksi tutustumassa Pi casso-taidemuseoon (sellainenkin Malagasta löytyy, koska se on taiteilijaneron synnyinpaikka) sekä kaupungin katedraaliin. Kaikki niistä olivat näkemisen arvoisia, ja sisään pääsi kaikissa alle kymmenellä eurolla. Se tosin tuli pienoisena yllätyksenä, että myös Herran huoneeseen joutui pulittamaan pääsymaksun.

Auto jäi toiseen kertaan

Kattavamman kuvan alueesta toki saisi, jos päiväksi tai pariksi olisi vuokrannut auton. Sen myötä olisi voinut käydä tutustumassa etäämmällä rannikolta sijaitsevissa kohteissa, joita niitäkin netin pikatutkauksella löytyi useampia. Minilomalla tosin pärjäsi hyvin ilman autoakin, ja paikallisliikenne tosiaan toimi erinomaisesti.

Neljä päivää, kolmea Välimereen pulahdusta, noin 80 000 askelta myöhemmin lentokoneeseen palasi kaksi tyytyväistä matkaajaa. Ja vaikka paluulento olikin tunnin myöhässä jo saapuessaan, ja kotiintulo täten venyi maanantaipäivän puolelle, ei sekään haitannut. Vartin ajomatka lentokentältä kotiin kun on totta vie luksusta, josta me Mansen kaupunkiseudun asukit emme ole toviin saaneet nauttia. l

teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Tuplasti Antti-pystejä

Pirkanmaalla jaettiin Antin päivänä, 30.11.2022, poikkeuksellisesti 2 paikallislehdistön maakunta-Antti -patsasta! Pirkanmaan paikallislehdet olivat yksimielisiä vuoden 2022 palkittavista ja Uutismedian liiton myöntämät, Pirkanmaan maakunta-Antti -patsaat luovutettiin Pirkanmaan hyvinvointialueen pioneereille, muutosjohtajat Jukka Alasentielle sekä

Jaakko Herralalle . Pirkanmaan Yrittäjät onnittelee! Palkinnon luovuttivat Pirmediat Oy:n toimitusjohtaja Olli Sirén ja maakuntauutisoinnista vastaava Matti Pulkkinen Pirkanmaan Lehtitalon, Pirmedioiden tiloissa.

Paikallislehdistön maakunta-Antti -patsas jaetaan tunnustuksena paikallislehtien kanssa tehdys-

tä yhteistyöstä. Antti-patsas on jaettu vuodesta 1981 lähtien. Sillä kunnioitetaan ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, Suomenkielisten Tieto-Sanomien julkaisijan, rovasti Antti Lizeliuksen (1708–1795) elämäntyötä. l

Yhtymä-Tahlo Oy

Osaamista jo vuodesta 1968

Musiikkia ja urheilua

Vaikka maailma taitaa jäädä aika pieneksi Pohjois-Amerikassa, niin kyllä mestaruutta kansallislaululla sopii juhlistaa. Ehkä Suomeenkin saataisiin lisää maailmanmestareita, jos Pesiksen voittajajoukkueen jäsenet julistettaisiin samalla maailmanmestareiksi. Mestareiden ja heitä kannustavan yleisön kultahymyä voitaisiin leventää Pesäpallolaululla, jonka on säveltänyt Kaj Chydenius ja sanoittanut Arvo Salo.

Näyttävyyttä

pailuissa on oma sijansa fanien esittämillä lauluilla ja rumpurytmeillä. Näiden osaamisen kehittämisessä on Suomessa paljon tekemistä, jalkapallokatsomon laulut eivät täällä brittiläiseen tyyliin raiu. Uskon, että mukaansatempaava laulu ja kannustava sanoitus luovat paljon parempaa tunnelmaa ja viihtyvyyttä sekä jopa lisäävät potentiaalista yleisöä.

Musiikki kuuluu yhä enenevässä määrin urheilutapahtumiin ja osana myös varsinaisiin urheilusuorituksiin. Pirkanmaalle pyritään jatkossakin kahmimaan suuria yleisömääriä vetäviä urheilujuhlia. Niiden houkuttelevuutta voidaan parantaa katsomon musiikkiosaamista ja osallistumista kehittämällä.

Lippulaulut

Suuriin kansainvälisiin urheilutapahtumiin osallistuvilla mailla on tarve saada oman maan lippu liehumaan ja kansallislaulu raikumaan. EU:n lipun alla ei joukkueita marssiteta urheilemaan.

Kansallislauluja on aika moneen lähtöön. Ruotsilla ei virallistettua sellaista ole ja Du Gamla Du Fria saa kelvata. Englannin hymnin säveltäjästä

ei ole varmaa tietoa. Espanjan Marcha Realin aikaisemmat sanoitukset on hyllytetty eikä sopivia uusia ole keksitty tilalla. Espanjalaisten joukkueurheilijoiden ei siis tarvitse tapailla sanoja. He kuuntelevat marssihymniä suut supulla. Suurta haittaa tästä tuskin lienee, koska monien muidenkin kansallishymnien sanat jäävät kilpakumppaneille yhtä tuntemattomiksi. Maamme-laulun tahtilajikin on monelle mysteeri, se voisi olla hyvä kysymys vaikkapa pubivisoihin.

Lyhytikäiseksi jääneen Biafran kansallishymnin ”Land of the Rising Sunin” melodian valitsijoita voi onnitella, sillä sävelmänä käytettiin Jean Sibeliuksen Finlandiaa. Suurissa kisoissa sitä ei päästy esittämään.

Stanley-cupin voittajia tituleerataan myös maailmanmestareiksi.

Musiikin yhteys tanssiin on vanhinta osaa ihmiskunnan kulttuurihistoriassa. Äänentoiston kehityttyä on musiikkia pystytty tuomaan myös urheilusuorituksia rytmittämään ja luomaan tunnelmia. Baletin kautta on monia liikesarjoja ja ojennuksia omittu mm taitoluisteluun ja rytmiseen kilpavoimisteluun. Yhteistyön tuloksena on syntynyt myös mittavia viihdeproduktioita, joissa on näyttäviä asuja, urheilullista taituruutta, laadukasta musiikkia ja juontakin. Myös pelkästään varpaillaan astellussa urheilusuorituksessa eli kouluratsastuksessa käytetään nykyään musiikkia, joka on ratsastajan valitsema. Myös musiikin sopivuus sekä hevosen liikkeisiin että koreografiaan arvostellaan.

Yleisö tukemaan Kansallislaulujen lisäksi urheilukil-

Kannustusrytmien huipentumana jatkaa edelleen 1960-luvulta periytyvä 11 iskun sarja, joista kahta viimeistä korostetaan luikkaamalla ”let’s go”. Eiköhän johonkin parempaan pystytä? Itse näkisin ja kuulisin mielelläni katsomoissa brasilialaistyylisiä rumpuryhmiä, jossa bassorummun (”surdo”) perusrytmiä täydentävät erilaiset rytmisoittimet sekä huohottava/valittava cuica-rumpu. Tällaisesta patteristosta liikunnan riemu leviäisi hytkyntänä koko katsomoon. Näin päästäisiin hieman lähemmäksi Opetusministeriön ja Olympiakomitean tavoitetta, kun liikettä syntyisi muuallekin kuin katsojien leukaperiin ja silmämuniin. Oppeja patteriston tulenjohtoon saa varmasti Tampereen musiikkioppilaitoksilta tai vaikkapa sambakoulu Roseiralta. Cheerleaderit voisivat opastaa katsomoon perusaskeleita. Uskon suomalaiseen insinööritaitoon. Katsomot ovat resonanssitaajuudeltaan niin mitoitetut, etteivät ne ihmisten keinahteluun sorru.

Nykymusiikkia

Kävin Ruotsissa kuuntelemassa KarlErik Welinin urkujensoittoa. Kun soittajan sormet ja varpaat eivät enää riittäneet, hän otti avukseen laatikollisen pyyhekumeja. Niitä sijoittelemalla koskettimien väliin ja vaihtelemalla kumien paikkoja hän sai muodostettua erilaisia sointimassoja, klustereita. Kun palkeet oli valjastettu puhkumaan täysillä ja kaikki paksuimmat pillit jyrisemään oli kuultavissa varsinaista jytää ilman purkkaa.

Jotain samantapaista tavoittelevat rallikuskitkin pikataipaleillaan. Aina kartanlukijan löytäessä nuoteista sopivan kohdan pyritään ajamaan urku auki. ”Ralli se on mun rattoni” on saanut järeämmän vaihtoehdon.

Korvatunturin onnellisuusbusiness

Joulupukin tiimin innovaatiokyky, Korvatunturin pajan tehokkuus ja logistiikka ovat hämmästyttäneet jo vuosisatoja lapsia ja aikuisia kaikkialla maailmassa. Toiminta on tämän vuoden aikana päivitetty Industry 6.0 mallin mukaiseksi. Innovaatiotutka pääsi tutustumaan pajan toimintaan juuri ennen kiireisimmän sesongin alkamista.

Joulupukki kertoo: ”Koko toimitusketjumme on hajautettu ja synkronoitu. Se pystyy vastaamaan tarkasti jokaisen asiakkaan henkilökohtaiseen toiveeseen. Usein toiveet muuttuvat vielä joulun aluspäivinä, mutta se ei ole ongelma sillä kehittämämme RI (real intelligence) ja tonttujen osaamiseen perustuva ennakoiva havainnointi havaitsee muutokset ja päivittää tiedot ketterään toimitusketjuun. Saamme dataa mm. kodeista, työpaikoilta, kouluista ja leikkipaikoilta.”

Entä miten valtava tuotekehitys ja tuotanto on järjestetty? Pajan sydämen muodostaa n. tuhat suurikokoista 3D- ja 4D-tulostinta. Seinällä, tai oikeastaan ilmassa, on suuri interaktiivinen hologrammikartta, jossa sykkii maailmanlaajuisen verkoston tuotantoyksiköitä kaikkialla maailmassa. Myös Pirkanmaalla on muutama piste.

”Käytämme tietenkin samanaikaisesti myös perinteisiä valmistusmenetelmiä ja toimimme yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa. Olemme joukkoistaneet tiedonhankintaa ja hyödynnämme muiden osaamista ja hyvää tahtoa. Palveluksessamme on suuri määrä nuoria suunnittelijoita digitaalisella pelialustalla.”

”Olemme huomanneet, että par-

haimmat ja luovimmat suunnittelijat ovat n. 6-7 vuotiaita. Näin on ollut aina. Tässä ei ole kuitenkaan ky-

se lapsityövoimasta, koska kaikki toiminta tapahtuu heidän ehdoillaan, tosin joskus salaa vanhemmilta.”

Moni on varmasti hämmästellyt globaalin logistiikan toimivuutta. Lahjojen jakelu lyhyessä ajassa n. 8 miljardille ihmiselle on suuri urakka. Miten joulupukki ehtii tapaamaan niin suuren määrän asiakkaita niin lyhyessä ajassa?

”Eniten lahjoja toimitetaan kaupunkeihin ja kehittyneisiin maihin. Tämä on valitettavaa, koska suurin asiakastarve on muualla. Pyrimme jatkossa siirtämään toiminnan painopisteen hyväosaisilta heikommassa asemassa oleville, mutta tämä on melko vaikeaa markkinavoimien paineessa.”

”Aiempina vuosisatoina tämä oli helpompaa, koska asiakkaita oli vähemmän. Nykyään käytössä on luonnollisesti uudet vuorovaikutusteknologiat. Esimerkiksi, monet eivät huomaa eroa oikean ja hologrammipukin välillä. Pyrin itse tapaamaan mahdollisimman useita asiakkaita, mutta toisinaan käytän myös freelance -pukkeja, tai paikallisia jakelijoita. Merkittävää helpotusta on tuonut lahjojen digitalisoituminen ja muuttuminen yhä enemmän palveluiksi. Tämä on erinomaista kestävän kehityksen näkökulmasta.”

Joulupukki on aina askeleen edellä muita ja edelläkävijä uusien teknologioiden käyttöönotossa. Korvatunturi on myös Metaversumissa.

innovaatiotutka on uusi säännöllisesti Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä julkaistava artikkeli. sen kirjoittaja Pekka Ketola on filosofian tohtori, innovaattori ja tutkija, jolla on yli 20 vuoden käytännön kokemus käyttäjäkeskeisestä tuotekehityk-sestä. Hänen yrityksensä ideascout oy:n intohimona on paremman tulevaisuuden rakentaminen.

”Koko tuotantomme sekä kaikki kohtaamiset voidaan toteuttaa digitaalisesti. Tämä on helpottanut omaa työtäni, koska siellä voin myös monistaa itseni lukuisiksi avatar-pukeiksi ja liikkua salamannopeasti paikasta toiseen. Lisäksi tontut ovat luoneet Metaversumissa virtuaalisia joulutoreja, joissa esimerkiksi lapset pystyvät leikkimään yhdessä ilman että kieli- tai kulttuurierot vaikeuttavat toimintaa.”

Korvatunturin missio ja visio ovat pysyneet muuttumattomina vuosisatojen ajan. ”Missiomme on tuottaa onnea, iloa ja riemua kaikille. Visiomme on rauhallinen ja ilontäyteinen maailma. Tämä on todellista onnellisuusbusinesta.”

artikkelin on kirjoittanut JUKKA ISOTALO. Kirjoittajalla on kymmenien vuosien kokemus kansainvälisestä kaupasta ja hän on moninkertainen maahanmuuttaja. jos hänelle ehdottaa, että kerropa hyvä juttu, vastaukseksi saa: ”Pirkanmaan yrityskummit”.

JOULUPUKKI TEHTAASSA. Jutun kuvituksena käytetyn kuvan on luonut tekoäly.

Jenni on löytänyt juhlista itselleen unelmaduunin

toimialaksi valikoitui juhlien järjestäminen, joka oli kiehtonut jo pidempään. Koivulan oma yritys näki päivänvalon reilu viisi vuotta sitten kesällä 2017. Jo syksyllä 2018 hän tapasin nykyisen yhtiökumppaninsa. Hannele Halme oli oikeastaan alun perin kilpailija, hänellä oli juhlatarvikkeiden verkkokauppa silloisen yhtiökumppaninsa kanssa. Verkkokaupan lisäksi yritys oli vahvoilla etenkin hääpuolen stailauksissa ja kukkatoteutuksissa.

Kilpailijoista tulikin kumppanit

Tuleva yrittäjäduo tapasi ensimmäistä kertaa vuoden 2018 puolella kahvien merkeissä.

– Puhuimme yritystemme tulevaisuuden suunnitelmista ja nopeasti tajusimme, että kilpailemisen sijaan voisimme yhdistää voimavaramme ja kasvattaa tästä yhdessä isomman yrityksen. Ei yhteisestä yrittämisestä heti sillä hetkellä kirjoitettu nimiä papereihin, mutta sovittiin kuitenkin uudesta tapaamisesta. Kipinä oli syttynyt. Mukana oli vielä kolmaskin yrittäjä, mutta hän jättäytyi pois alkumetreillä. Virallinen yhdistyminen tapahtui alkuvuodesta 2019, ja tuolloin Hannele myi myös verkkokaupan.

Juhlia laajalla skaalalla

Mitä kaikkea Meventin liiketoiminta tänä päivänä oikein pitää sisällään?

– Toimintamme kattaa sekä yksityis- että yritysjuhlat. Yksityisjuhlista suurimpia ovat häät ja syntymäpäiväjuhlat ja yritysjuhlissa vuosijuhlat ja pikkujoulut. Lisäksi meillä toimii kukkapalvelu ja vuokrattavien premium-juhlatuotteiden verkko-

kauppa. Teemme myös alihankintana stailauspalveluita tapahtumatoimistoille, hotelleille ja ravintoloille.

– Kokonaisvaltaisesti toteutetut juhlamme ovat hyvin eksklusiivisia, mikä tarkoittaa, että asiakkaamme tilaavat meiltä monesti palvelun avaimet käteen -periaatteella. Me kartoitamme heille kaikki palveluntarjoajat juhlatilasta alkaen sekä viimeistelemme kokonaisuuden näyttävällä stailauksella ja kukilla. Onpa halutessa yritysjuhliin järjestetty paikalle jopa laivaston soittokunnan flash mob, Koivula kertoo.

– Muutimme keväällä uuteen 500 neliön halliin, sillä emme enää mahtuneet Tammelan torin laidalla sijaitsevalle Studiollemme. Stailauksia varten meillä on paljon erilaisia tuotteita kuten katelautasia, vihkikaaria, kankaita ja maljakoita, joita myös vuokraamme verkkokaupassamme.

– Meillä oli jo entuudestaan tilaa vievää tavaraa, ja kesällä tilasimme mm. 200 kaunista häätuolia, joten tilatarve kasvaa koko ajan, Koivula huomauttaa.

Häät pelastivat pandemiaajan haasteet

Ei liene kummoinenkaan yllätys, että korona aiheutti juhliin erikoistuneelle yritykselle vähän enemmänkin päänvaivaa. Jenni Koivula myöntää, että näkymät olivat jossakin vaiheessa melko synkät. Siihen nähden tällä hetkellä näyttää taas huomattavasti paremmalta.

– Koronan väistyminen vaikuttaa erityisesti yritysjuhliin, patoutuneen halun juhlia huomaa tarjouspyyntöjen määrässä. Häitähän olemme saaneet järjestää myös korona-aikaan, joskin vähemmän, hän kertoo. Sen

verran monta kertaa ”Tahdottiin” myös epidemian ollessa pahimmillaan, että yritys itsessään selvisi haastavasta ajasta kuivin jaloin.

– Liikevaihto kyllä laski, mutta tuloksen pystyimme pitämään koko ajan kannattavana, Koivula kertoo.

Vahvasti futuurissa

Ja nyt tilanne näyttääkin jälleen jo taas varsin hyvältä.

– Yhteydenottojen määrä on ilahduttavan suuri, hän kertoo. Juhla-alalla myyntiä tehdään melkoisessa futuurissa, sillä tällä hetkellä iso osa tilaisuuksista käsittää jo vuotta 2024. Osaltaan kova kysyntä johtuu myös pitkästä tauosta.

– Juhlapaikkoja oli hyvin haastava saada viime kesälle, mutta myös vuoden 2023 kesä täyttyi ennätysvauhtia, hän kertoo.

Juhlia on monenlaisia, alkaen hyvinkin pienistä ja intiimeistä tilaisuuksista aina monen sadan hengen tapahtumiin.

– Toisinaan niissä on enemmän organisoitavaa ja toisinaan taas isoja kukkatoteutuksia tai teemastailauksia, kuten viherkattoa, leijuvia kukkaelementtejä tai näyttäviä kattauksia ja valokuvausseiniä, yrittäjä kertoo. Wow-efektin etsintää Jenni Koivulan mukaan heidän tyypillinen hääasiakkaansa on pariskunta, joka on tottunut palveluiden ostamiseen ja haluaa saada kaiken mahdollisimman valmiina.

– Usein myös näyttävyys on syy, miksi meihin otetaan yhteyttä. Toteutamme wow-elementtejä ja elämyksiä asiakkaillemme. Yrityksen tarjoamissa hääpaketeissa on eroja, yleisimmät paketit sisältävät stailauksen ja niihin suunnitellut kukat, mutta myös koko juhlapäivän tai -viikonlopun koordinointi on yleistynyt suuresti.

– Asiakkaamme haluavat keskittyä juhlimiseen, ilman vastuuta ja huolia, hän kertoo.

Kaikille asiakkaille avaimet käteen -kauppa ei kuitenkaan ole tarkoitettu.

– Jos asiakas haluaa tehdä itse, meidän verkkokauppamme palvelee. Tarjoamme stailauspaketteja, joissa luomme asiakkaan toiveiden pohjalta suunnitelman, jonka avulla asiakas voi itse tilata ja toteuttaa juhlan stailauksen verkkokauppamme tuotteilla. Se tulee luonnollisesti edulli-

semmaksi kuin stailauksen tilaaminen palveluna, joka sisältää suunnittelun lisäksi toteutuksen ja purun.

Jo 12 hengen työpaikka Rekrytoinnit ovat käyneet kasvuyrityksessä tutuiksi.

– Meillä on juhlatuottajia, -suunnittelijoita, floristeja, stailaajia ja graafikko. Osa heistä on osa-aikaisia, mutta sesonkeina he tekevät täyttä päivää, hän kertoo. Parhaillaan on käynnissä kokoaikaisten tuottajien rekrytointi, ja keväällä haemme taas lisää stailaajia ja floristeja keikkatyöhön. Työmme on vielä hyvin sesonkiluontoista, ja toisinaan juhlia on useammat viikossa, siksi tekijöiden määrä tulee pitää suurena.

– Kaksi isoa kokonaisvaltaista projektia per kuukausi on maksimi yhtä suunnittelijaa kohden, siihen mahtuu kuitenkin lisäksi pienempiä stailauksia, hän kertoo. Omalle porukalle hän antaa kiitosta.

– Minusta tuntuu, että meistä kaikki rakastavat sitä, mitä teemme. Ja nyt kun meitä on näinkin monta, saamme myös toteuttaa aika isoja juhlia. Niitä on hienoa ideoida yhdessä.

Pääkaupunkiseutu

Tampereellakin mukavaa kasvua Koivulan mainitsema hääsesonki kestää toukokuusta syyskuulle, ja lokakuussa alkaa pikkujoulusesonki.

– Alkuvuosi meneekin etenkin häitä suunnitellessa. Viime kesänä Mevent oli mukana varmistamassa kymmenien häiden onnistumista ympäri maata Oulusta Hankoon. Uusimaa on meidän ydinaluettamme. Nyt olemme onneksi saaneet myös Tampereelle enenevässä määrin juhlia.

Tampereelle Jenni Koivula muutti Helsingistä ja pitää kaupunkia erin-

omaisena tukikohtana heidän kaltaiselleen yritykselle.

– Tampere on mukavan kokoinen kaupunki, ja täältä on hyvät etäisyydet joka paikkaan, täällä myös yrittäjille suunnattu toiminta on aktiivista. Itse en asu tällä hetkellä Tampereella, mutta toimistomme ja suurin osa tekijöistämme on täällä. Lisäksi tapahtumien painopiste on Nokia Areenan myötä siirtynyt Tampereelle, mikä on meille kovin mieleinen muutos.

Unelmatyössä

Jenni Koivula myöntää rakastavansa työtään.

– En usko, että löytäisin paremmin sopivaa työtä muualta. Suuri syy viihtymiseeni on se, että saan tehdä sitä mitä rakastan. Olen aina tykännyt juhlien järjestämisestä ja ihmisten ilahduttamisesta. Asiakkaiden ilmeet kertovat paljon. Usein kuulemme sen ”wow”:n asiakkaan astuessa juhlatilaan ja siitä tulee hyvä fiilis.

Koivulan mielestä yhtiökumppaneina he sopivat hyvin yhteen.

– Minun vahvuuteni on juhlien organisointi, ja Hannele on stailauksessa todella taitava ja luova. Myös muut työtehtävät hoidamme sulassa sovussa ja paikkaamme toisiamme tarvittaessa. Paras lopputulos saadaan, kun koko tiimin osaamisia yhdistellään, Koivula tiivistää.

Juhlia suunnittelevalle asiakkaalle ammattilaisella on selkeä vinkki.

– Kannattaa ottaa yhteyttä aikaisessa vaiheessa. Onnistuneiden juhlien kannalta se on hyvin oleellista, jotta saadaan halutut palveluntarjoajat paikan päälle. Sen sijaan stailauksen ja kukituksen pystyy toteuttamaan lyhyemmälläkin aikataululla. l

Paljon oli ehtinyt Jenni Koivula tehdä jo ennen nykyistä yritystään, hää- ja juhlapalveluihin keskittynyttä Mevent Oy:tä. Elintarvikealan restonomiksi valmistunut Koivula oli ehtinyt työskennellä niin pankissa, vaatealalla kuin Perheyritysten liitollakin. Yrittäjäperheen kasvatilla oli kuitenkin kova halu oman yrityksen perustamiseen.

TÄMÄNNÄKÖISTÄ JÄLKEÄ syntyy, kun ammattilaiset pistävät paikat juhlakuntoon.

HANNELE HALME ja Jenni Koivula yhdistivät voimansa ja liittivät yrityksensä yhteen. Vuosi oli 1918, joten nyt on takana jo aika monta vuotta kimpassa.

on vahvin alue –

teksti: VILLE KULMALA Kuvat: MEVENT OY

lunta tulvillaan, on raikas talvisää.

Ei lompakkommekaan nyt enää kotiin jää

Joulu on tärkeää aikaa yritysmaailmassa. Monissa liikkeissä se on vuoden tuottoisinta aikaa, ja nyt kaksi viikkoa ennen joulua sen vaikutukset alkavat näkyä. Nyt kun lunta on maassa, niin joulumainoksia myös näkyy. Lahja- ja kuusihankinnat ovat ajankohtaisia näinä päivinä monissa talouksissa, mutta yrityksissä sesonki on alkanut jo Black Fridayn aikoihin marraskuussa.

TET-toimittajamme, Wivi Lönnin 9C-luokkalainen Ville Hirvonen kävi haastattelemassa erilaisia yrityksiä Tampereen keskustassa, siitä mitä he odottavat sesongilta.

KYSYMYKSET:

OPUNTIA

1. Joulu on yksi vuoden tärkeimmistä seson geista. Kukkia myydään jouluna paljon, ja ih miset ovat silloin paljon alueella liikkeellä.

2. Hittituotteita jouluna ovat olleet kokeda mat ja huonekuuset. Kokedamat ovat yllä tyssuosikki, koska ne eivät kuulu perintei sesti jouluun ja itse asiassa tulevat alun pe rin Japanista. Ne ovat sammalpalloon tehty jä istutuksia ja ne ovat yksi asia, johon Opuntia on erikoistunut. Sen lisäksi hiletetyt amarylliksen sipulit, lasipurkissa olevat kas vi-istutukset (ekosysteemit) ja vanha klassikko jouluruusu myyvät kaikki hyvin. Kaktuksiakin os tetaan jouluna, ja olemme myös erikoistuneet niihin.

Haastateltavana on Elina Koski. Hän on yrittäjä ja hän omistaa miehensä Jussi kosken kanssa kukka kauppayrityksen. Opuntia on perustettu vuoden 2014 keväällä huhtikuussa ja on erikoistunut kaktuksiin, kokedamoihin ja kukkakimppuihin.

LAUTAPELIT.FI

1. Isosti, se on kevyesti paras sesonki meille. Nor maalisti on kaksi ihmistä töissä ja jouluna on kolme. Jouluna meillä on oma varastotila Ra tinassa kaikkia sesonkituotteita varten, vaik ka tavallisesti tuotteet mahtuisivat kaupan takahuoneeseen. Jouluna on työntekijän näkökulmasta kivaa olla töissä, ja tulee pal jon kysymyksiä suosituksista lahjoja varten.

2. Vuoden pelit selvästi. Leluyhdistyksen ja kaman Vuoden Peli-palkinnon saaneet pelit myyvät parhaiten. Erityisesti jos on pelannut aiemmin tai harrastaa lautapelien pelaamis ta, niin suosittelen Arnak: Kadonneet Rauni ot-lautapeliä ja tämän vuoden kilpailun finalistia Living Forestia. Klassikot myyvät myös aina hyvin. Lautapelit.fi muutti vuonna 2018

FITWAREHOUSE

1. Ensi viikolla meillä alkaa Black Week ja Black Friday kampanjaviikko, joka aloittaa vuoden kiireisimmän ajan. Meillä on silloin tulossa isoja tarjouksia ja jouluteemaisia tuotteita. Joululahjojen osto alkaa pian, ja enemmän menekkiä on tulossa. Teeman mukaan lisäämme jouluhenkeä ja valmis taudumme suurempaan asiakkaiden määrään, mutta joulu ei ole itse asiassa meidän paras sesonki. Se tulee tammi kuussa, jolloin uusi vuosi on vielä uusi ja lu pauksia on tehty. Silloin ihmiset haluavat kuntoon, ja vaikkapa uudet välineet tai lisäravinteet auttavat hyvin.

2. Noccon uudesta Skum Nisse-joulumausta tulee selvä hitti. Nocco on uusi urheilupiirien ja myös nuorten suosima ruotsalainen energiajuoma. Juoman suosion voi selittää sillä, että heillä on tunnettu brändi ja raikkaat maut. Isona tekijänä on myös se, että energiajuomien

PIRKAN KELLO

1. Joulu on yksi meidän tärkeimmistä sesongeista, ja se on vielä laajentunut ja pidentynyt Black Fridayn myötä. Sitä voisi verrata kesäkuukau siin. Kesällä on lukuisia pienempiä juhlia ku ten esimerkiksi valmistujaisia sekä muita juhlia, jonka takia kesä on siis kokonaisuudessaan vuoden vilkkaimman myynnin aikaa meillä.

2. Se on aika lailla jakautunut kellojen ja korujen välillä, ja niiden myynti on keskenään sen verran tasaista, että mitään hittituotetta ei voi kummastakaan julistaa. Yksi hittituote joka tulee myöhässä vasta tammikuussa on Casion G-Shock Super Mario-malli. Niitä tulee rajoitettu erä Suomeen. Kelloissa

TAMPEREEN LUONTOKAUPPA

1. Joulu on meille lahjakauppana luonnollises ti vuoden vilkkainta aikaa. Jouluna meillä käy vät haluavat yleensä kannattaa hyväntekeväi syyttä ja antaa lahjoja joissa on sisältö, ja me teemme molempia. Lahjoitamme 3% liikevaihdostamme Luonnonperintösäätiölle ja me emme myy turhakkeita. Meidän aatteisiin kuu luu myös kotimaisuus, jonka takia myymme enimmäkseen kotimaista tuotetta.

2. Tänä jouluna korostuvat lämpimät villatuotteet. Energian hinnan nousu on vaikuttanut siihen, että ih miset ostavat meiltä toisilleen kirjaimellisesti lämmittä viä lahjoja kuten villahuopia, kuumavesipulloja ja unisukkia. Muilta osin meillä jatkavat samat klassikot kuten saunatuotteet ja arjen hyödykkeet. Pyrimme myymään tuotteita joista tulee arjen iloa, eli todellista käytettävyyttä ja hyötyä.

Tampereen luontokauppa on yksi Tampereen vanhimmista lahjatavaraliikkeistä. Liike on ollut 1980-luvulta lähtien Laukontorilla ja kannattaa lahjoituksilla Luonnonperintösäätiön toimintaa. Liikkeessä myydään suomalaisia luonnon- sekä muita tuotteita esim. Lapuan Kankureilta ja suomalaisilta pienvalmistajilta. Haastateltavana on viralliselta titteliltään yrittäjä Mirja Linnas, mutta hän kutsuu itseään mieluummin kaupan tädiksi. Tampereen luontokaupassa uskotaan vanhan ajan palveluun, ja heiltä voi saada tuotteet suoraan lahjapakettiin.

Kiitos ja kumarrus, omalta osaltani on uusien haasteiden aika

13 vuotta on pitkä pätkä ihmiselämää. Sen verran pitkään tämä aviisi,

2010-luvun tai toisin sanoen oman kolmikymppisvuosieni.

innostuin tässä viimeistä lehteä työstäessäni vähän ynnäilemään yhteen. Ja vaikka alkuperäinen suunnitelmani olikin kiitellä yhteen kaikkia vuosien varrella lehden tekoon osallistuvia ihmisiä, sen koin listaa tehdessäni mahdottomaksi. Takuuvarmasti kun joku unohtuisi. Niinpä tyydyn tässä vain antamaan kollektiiviset kiitokset koko porukalle, eritoten lehden päätoimittajille, Pirkanmaan Yrittäjien toimiston porukalle, kaikille taittajille (anteeksi vielä taittosuunnitelmien surkean huono käsialani), lehden ilmestymisen aina mahdollistaneille mainosmyynnille sekä vakituisille freelancer-kirjoittajille.

Kaiken kaikkiaan ehdin työskennellä tämän lehden toimittajana/toimitussihteerinä vuoden 2009 elokuusta aina vuoden 2022 joulukuuhun, joskin tämän viimeisen aviisin olin sisällön puolesta koostanut omien juttujeni osalta valmiiksi jo marraskuun puolivälissä.

Yhteensä ehdin olla mukana 140 yksittäisessä lehdessä, ja kaikkiaan sivuja niihin mahtui 6844. Toki se pitää muistaa, että näistä karkeasti arvioiden noin puolet on mainoksia, joiden sisältöön en luonnollisesti puuttunut. Mutta kyllä sitä naputtelemista riitti tuossa noin 3500 sivussakin. Innostuin tätä arkistoimisurakkaa tehdessäni laskemaan myös itse kirjoittamieni juttujen määrän ja se oli, tämä viimeinen lehti mukaan lukien 3722. Eli on sitä tullut naputeltua.

Mutta paljon on vielä hyviä yritystarinoita myös kirjoitettavana. Pirkanmaan Yrittäjissä on noin 8000 jäsenyritystä, ja aivan varmaa on, että hyviä tarinoita on vielä reippaasti kirjoittamatta. Tässä työssä toivon kaikille tekijöille kaikkea menestystä. Omalta osaltani on ollut ilo ja kunnia olla mukana yli 75-vuotisen aviisin historiaa. Yrittäjyys kantaa Suomea, joten yrittäjyyden esilletuomiselle on taatusti tilaa myös tulevaisuudessa.

Olen tehnyt viestintää koko työikäni, ja mihinkäs se tiikeri raidoistaan. Itse siirryin 21. marraskuuta uusien haasteiden pariin ja aloitin Teollisuuden Voima Oyj:n palveluksessa viestinnän asiantuntijana, vastuualueenani ulkoinen viestintä. Olkiluodossa kun täälläkin riittää taatusti viestittävää.

Erityisen kiitoksen annan loppuun vielä kaikista tärkeimmälle taholle eli lukijoille. Olen saanut vuosien saatossa valtavan määrän palautetta, sekä risuja että ruusuja. Olen taltioinut niistä itselleni vuosien varrella jokaisen ja niihin on hyvä palata aika-ajoin. Negatiiviset pitävät jalat maassa ja asenteen nöyränä ja positiiviset puolestaan antavat energiaa kun virta on vähissä. Kiitos kaikista niistä. Ne kaikki ovat jalostaneet minua ainakin kirjoittajana, mutta toivottavasti myös ihmisenä.

9.12. Olkiluodossa

on Super Mario-peli ja väritys. Muuten joulumyynnis sä koruista timanttikorut painottuvat eniten.

Liike perustettiin vuoden 1961 marraskuussa, Tampereen sen aikaiseen kaupalliseen keskukseen. Stockmann oli 80-luvulla lähellä nykyistä Sokosta vastapäässä olevassa rakennuksessa. Pirkan kello on pysynyt samoissa tiloissa koko ajan. Haastateltavana on liikkeen kellopuolesta vastaava yrittäjä Jyrki Niemi.

Kauppakeskus Ratinaan, jota ennen liike oli ollut Hämeenkadulla noin 2-3 vuotta. Yhtiön päämaja on Helsingissä ja haastateltavana on liikkeen työntekijä Hanna Voutilainen. Myymäläpäällikkö on Tuoma Pekkanen.

teksti ja kuvat: VILLE HIRVONEN

kysyntä on näkyvästi kasvanut, ja se näkyy heidän ja muiden energiajuomien menestyksessä. Uusi joulumaku saapui juuri, ja odotamme siitä talven menestystuotetta.

Fitwarehouse (aiemmin Fitnesstukku Store) on toiminut Tampereen Hallituskadulla vuodesta 2013. Liike myy urheiluravinteita ja -tarvikkeita. Haastateltavana myymälävastaava Jani Söderman

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti oli allekirjoittaneen työelämän kulmakivi läpi koko

Kuva: MATTI PULKKINEN

10.1.2023 Yrittäjärinki: Itsensä johtaminen yrittäjänä klo 8.30−9.30 verkossa.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi

18.1.2023

Somemarkkinoinnin sparrausryhmä 1 klo 18-19 verkossa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

25.1.2023 Somemarkkinoinnin sparrausryhmä 2 klo 18−19 verkossa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

9.2.2023 Yrittäjärinki: Miten hinnoitella paremmin? Klo 8.30−9.30 verkossa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

21.2.2023 Yrittäjärinki: Verkkokauppiaana kehittyminen klo 18−19 verkossa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

15.2.2023 Koulutusjohdon foorumi 2023 klo 10−17, Helsinki. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

HÄMEENKYRÖ

Kyröskoskella Kirkkokatu 3. Pöytäpaikan hinta näytteilleasettajille 25 euroa. Pöytäpaikan varaus ja lisätiedustelut: Merja Koskinen kyrosnako@kotiposti.net, p. 040 765 0532. Messuemäntänä toimii Mervi Koponen. Tilaisuudessa pidetään myös hyväntekeväisyyshuutokauppa. Yleisöllä vapaa pääsy.

24.2.2023 Yrittäjien aamukahvit klo 8−9. Paikka ja aihe varmistuu myöhemmin.

IKAALINEN

11.1.2023 Aloittavan yrittäjän infotilaisuus klo 14−16. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Kaikki yrittäjyydestä kiinnostuneet tervetulleita!

16.2.2023 Yrittäjien iltakahvitilaisuus klo 17.30−19. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Yrityksen rahoitusilta.

LEMPÄÄLÄ

Yrittäjien aamukahvit perjantaisin klo 8.30-10, Ideakeskus, Manttaalitie 15, 37500 Lempäälä. Tervetuloa mukaan! (Huom! aamukahveja ei ole 23.12. muutoin normaalisti joka perjantai).

NOKIA

Uutta! Nokialla kokoontuu Junnuyrittäjät. Oletko alle 18-vuotias yrittäjä tai yrittäjyydestä kiinnostunut nuori? Tervetuloa mukaan junnuyrittäjiin - laita sähköpostia nokian@yrittajat.fi, niin saat tietoa seuraavista Junnujen tapaamisista.

6.1.2023 Yrittäjäbisset klo 18.30. Tervetuloa kaikki lähiseudun yrittäjät, yrittäjyydestä kiinnostuneet ja yritysten edustajat! Yrittäjäbisset ovat omakustanteisia, rentoja ja lämminhenkisiä verkostoitumistapaamisia. Paikka varmistuu myöhemmin. Lisätietoja nokianyrittajat.fi.

10.1.2023 Yrittäjälounas klo 12 alkaen. Tervetuloa kaikki lähiseudun yrittäjät, yrittäjyydestä kiinnostuneet ja yritysten edustajat! Yrittäjälounaat ovat omakustanteisia, rentoja ja lämminhenkisiä verkostoitumistapaamisia. Paikka varmistuu myöhemmin. Lisätietoja nokianyrittajat.fi.

selviytyä arjessa. Koulutus torstaisin viikoilla 4, 6, 8, 10 ja 12 klo 17−20, paikkana vuoroviikoin HUB Toivola ja Nuijantalo. Kouluttajana Ykä Koskinen. Rajoitettu osallistujamäärä, ilmoittaudu mukaan luopioisten@ yrittajat.fi. Koulutus on maksuton.

TAMPERE

13.12.2022 Tampereen yrittäjien After Work -glögit klo 18−20, Teerenpeli. Tule verkostoitumaan ja keskustelemaan yrittäjyydestä!

Tänne kannattaa ottaa mukaan kaverisikin eli osallistuminen ei edellytä Yrittäjien jäsenyyttä. Ideana on tutustua muihin matalalla kynnyksellä. Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua, ilmesty vain paikalle ko. ajankohtana (voit tulla sinulle sopivassa kohden klo 18–20 välillä).

Tunnistat meidän Yrittäjät-logosta. Tapahtuma on maksuton. Kukin osallistuja voi nauttia ravitsemusliikkeen antimista makunsa mukaan omakustanteisesti.

Yritykset juhlivat

l 50 VUOTTA

16.11.2022 Kukka- ja Hautauspalvelu Ky L. Laakso, Akaa

l 45 VUOTTA 1.1.2023 Puusepänliike Henttonen ky, Orivesi

l 40 VUOTTA

30.11.2022 Urheilu Tesoma Oy, Tampere 4.12.2022 Liisan Leipomo oy, Lempäälä (Juhlapäivää vietetään työn merkeissä)

1.1.2023 Kolari-Special, Luopioinen (Kahvitarjoilu 1.2.2023 klo 14-17, Puutikkalantie 40, 36760 Luopioinen.)

1.1.2023 Timo Sasi, Sasi (Viettää merkkipäivää työn merkeissä)

Järjestäjä: Tampereen yrittäjät (koostuu 11 eri tamperelaisesta yrittäjien paikallisyhdistyksestä).

27.1.2023

Yrittäjien aamukahvit klo 8−9 paikalla Aito Säästöpankin väki kertomassa pankin palveluista. Paikka varmistuu myöhemmin.

12.2.2023 Helmihulinat klo 10−15

13.12.2022 Joulukuun Yrittäjälounas klo 12 alkaen, SPR Nokian osasto, Pirkkalaistori 1, 2. krs. Tarjolla pakkaspäivän lämmittävää lohikeittoa sekä uunituoreita sämpylöitä. Sämpylöitä voit ostaa myös mukaan! Sydämellisesti tervetuloa!

16.1.-13.2.2023 Mielenterveyden ensiapu 1 koulutus - mielenterveys elämäntaitona. Kouluttajana psyykkinen valmentaja ja mielenterveyden ensiapuohjaaja Ykä Koskinen. Kurssipäivät ma 16.1, 23.1., 30.1., 6.2. ja 13.2. Ilmoittautumisia otetaan jo vastaan nokianyrittajat@ gmail.com - otsikoksi Ykä Koskinen. Paikkoja riittää vain nopeimmille!

3.2.2023 Yrittäjäbisset klo 18.30. Tervetuloa kaikki lähiseudun yrittäjät, yrittäjyydestä kiinnostuneet ja yritysten edustajat! Yrittäjäbisset ovat omakustanteisia, rentoja ja lämminhenkisiä verkostoitumistapaamisia. Paikka varmistuu myöhemmin. Lisätietoja nokianyrittajat.fi. 14.2.2023 Yrittäjälounas klo 12 alkaen. Tervetuloa kaikki lähiseudun yrittäjät, yrittäjyydestä kiinnostuneet ja yritysten edustajat! Yrittäjälounaat ovat omakustanteisia, rentoja ja lämminhenkisiä verkostoitumistapaamisia. Paikka varmistuu myöhemmin. Lisätietoja nokianyrittajat.fi.

PIRKKALA

14.12.2022 Pirkkalan Yrittäjien perinteinen joulupuuro jäsenille sekä yhteistyökumppaneille. Tapahtumiin on pääsääntöisesti ennakkoilmoittautuminen mm. tarjoilujen vuoksi. Katso tarkemmat tiedot pirkkalanyrittajat.fi, FBtapahtumista, seuraa sähköpostia tai soita Jampe p. 040 580 0759.

PÄLKÄNE JA LUOPIOINEN

15.12.2022 Yrittäjälounas klo 12 alkaen, Juku Sushi Bar Aapiskukko. Aapiskukon tyyliin toki muutakin Kukon tarjottavaa saa syödä, jos sushi ei ole se ykkössuosikki.

25.1.2023 Yrittäjäkahveilla vierailee tekninen johtaja Harri Apell kertomassa kunnan investointisuunnitelmista. Elinkeinopalveluiden ja yrittäjäyhdistysten ajankohtaiset asiat. Ennakkoilmoittautuminen. Katso tiedot FB-tapahtumasta.

26.1.2023 Mieli ry:n Mielenterveyden ensiapu 1 -koulutus. Mielenterveys elämäntaitona on voimavaralähtöinen kansalaistaitokoulutus. Koulutus tarjoaa tutkittua tietoa mielenterveydestä sekä keinoja oman ja toisten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Mielenterveyttä lähestytään voimavarana, mielen hyvänä vointina ja ihmisen kykynä

14.12.2022 Tammerkosken Yrittäjien joulupuuro klo 8 alkaen, Raatihuone. Pormestarin, kaupungin sekä keskustayrittäjien yhteinen aamupuuro.

30.12.2022 Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjien aamukahvit goes GLÖGIT - eli tule nauttimaan aamukahvit tai -glögit ennen vuodenvaihdetta muiden yrittäjien seurassa klo 8−9, Hakasen Leipomo (Vihiojantie 5).

27.1.2023 Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjien aamukahvit klo 8−9, Hakasen Leipomo (Vihiojantie 5).

28.1.2023 Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjien Väri-iloittelua uuteen vuoteen – miniretriitti klo 12−16.

11.2.2023 Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjien ystävänpäiväluistelu, Sorsapuiston luistelukenttä.

24.2.2023 Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjien aamukahvit klo 8−9, Hakasen Leipomo (Vihiojantie 5).

VALKEAKOSKI

13.12.2022 Yrittäjien yhteinen joulupuuro klo 8−9, ravintola Savariini. Perinteinen joulupuuro ja aamukahvittelu on hyvä tapa rauhoittua yrittäjäystävien seurassa keskellä vuoden kiireisintä kauppasesonkia. Lämpimästi tervetuloa!

Yrittäjän talouskoulu – ilmoittautuminen on käynnissä! Etkö ymmärrä mitä kieltä kirjanpitäjäsi puhuu? Osaatko tulkita tilinpäätöksesi sisällön? Tiedätkö miten kannattavuus lasketaan? Etsimme nyt ennakkoilmoittautumisia Yrittäjän talouskouluun, missä mikään kysymys ei ole liian yksinkertainen. Koulutus tullaan järjestämään keväällä 2023 yhden illan toteutuksena klo 17−20. Ilmoittaudu mukaan valkeakoskenyrittajat.fi.

l 35 VUOTTA 18.11.2022 Pamis/Pirkanmaan Ammatti-Isännöinti Oy, Tampere (Pamis-team juhlistaa yrityksen synttäreitä rennon kilpailuhenkisellä yhdessäololla) 25.11.2022 Pispalasi Oy, Tampere

l 30 VUOTTA 21.10.2022 Rimtek System Oy, Nokia 18.11.2022 Vossi Group Oy, Tampere 8.12.2022 Hastema Oy, Akaa 31.12.2022 Kommunikaatioklinikka Oy, Tampere 1.1.2023 Interventus Oy, Akaa

l 25 VUOTTA 12.11.2022 Turvala Yhtiöt Oy, Hämeenkyrö 10.12.2022 Kuljetuspalvelu Roadrex Oy, Nokia

l 20 VUOTTA 2.12.2022 VeProTech tmi, Nokia (Ei parempaa aikaa olisi toivonut. Voin itse päättää työajat. Päivääkään en vaihtaisi pois.) 5.12.2022 Silmu&Solmu, Sastamala 18.12.2022 Digitaalinen mainostoimisto Tremedia, Tampere 30.1.2023 Koneurakointi Kalliokoski Oy, Parkano

l 15 VUOTTA 1.11.2022 Rantala&Nieminen Talotekniikka Oy, Pirkkala 1.11.2022 Tmi SatuJalat, Kangasala 26.11.2022 Runomies Oy, Tampere 5.12.2022 Tmi Henri Rajahalme, Tampere 7.12.2022 Magic Ace Oy / Propaganda Consulting, Kangasala

l 10 VUOTTA 19.11.2022 Glik Oy LKV, Tampere 2.12.2022 Käännöstoimisto Särkkä, Tampere 12.12.2022 Auto- ja pienkonehuolto Sillanpää, Pinsiö 13.1.2023 Tmi DomiDoo, Kangasala 18.1.2023 Janicol Racing Oy, Pirkkala

Yrittäjien jäsenenä olet oikeutettu moniin palveluihin ja etuihin. liity jäseneksi!

Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset

Ikaalisten Yrittäjät ry

Leipomo Heinistö

Sisärakenne JiTe Oy T. Kuortti Ky

Urakkahuolto Jurvanen Oy

Juupajoen Yrittäjät ry

Oriveden Metalli ja Putki Oy Tmi Keijo Laakso

Kangasalan Yrittäjät ry Anabella Kuntokeskus Iloaskel Oy Kivifiksaamo Oy

Uhanda Oy / Hotelli Kuohu

Kurun Yrittäjät ry Sirpa Lehtola

Lempäälän Yrittäjät ry Altacom Oy ELAST OY

Luopioisten Yrittäjät ry Koulutettu hieroja Minna Kankaanpää

Mouhijärven Yrittäjät ry MR-Trade Oy

Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät ry Riikan JoogaHetki Vespal Oy

Nokian Yrittäjät ry

Antila & Heinikoski / GRILLI PIA & KATJA

Kasvavaa Oy Kovapalkki Oy MetAc OY Nokian Kivi Oy Railon Oy

Siuronkosken Baari Oy Sullavio Oy

Sähkösuunnittelu Pekka Antinmaa Oy Tmi Jaana Pajunen/Hiushuone Säwy

Oriveden Yrittäjät ry

Kiinteistömaailma Orivesi / Kalevan Kodit Oy

Parkanon Yrittäjät ry

Audiotupa JS Yhtiöt Oy Kauneushoitola Hopeasiipi

Pirkkalan Yrittäjät ry Aatsinki Yhtiöt Oy

l 70 VUOTTA

AUTOTALO DRIVE OY

Handiplan Oy

Heinon Autonsiirto Palvelu Oy

Pirkanmaan Puusepät Oy

Suurkari Atte

Tmi Karri Pitkänen

Toiminimi Petri Laiho

Punkalaitumen Yrittäjät ry Huolella Oy

Jatkokoulutus Mikko Nieminen Oy Juha Yli-Parri Oy

Punkalaitumen Biotrio Oy

Pälkäneen Yrittäjät ry

Liikuntapalvelu Pirjo Lehtelä Puupalvelu O. Rukko Pälkäneen Kiinteistö ja Rakennus Oy

Ruoveden Yrittäjät ry Elämän Tukipalvelut Tmi

Toijalan Yrittäjät ry Hämeen Sähkö Oy Kellys Cafe Oy R Way Oy Scan Cranes Oy Terissaari Oy

Valkeakosken Yrittäjät ry

Asennuspalvelu Jussi Riihimäki SO asennus- ja remonttipalvelu Tmi Sointue Xease Oy

Vammalan Yrittäjät ry Antin koneurakointi Connivex Oy Sastamalan Kiinteistötekniikka Oy YK-RAKENNUSPALVELUT

Vesilahden Yrittäjät ry Tmi Tuija Hurme-Kuikka

Viialan Yrittäjät ry Kahvila Ravintola Millerina PM Kaluste Oy

Viljakkalan Yrittäjät ry Viljakkalan kyläpuoti/Bistro Viljatar

Virtain Yrittäjät ry Autokorjaamo K. Nieminen

Ylöjärven Yrittäjät ry Javita Kuljetukset ja Muutot Kruunu Media Oy

Yrittäjät juhlivat

12.7.2022 Tuula Laakso, Kommunikaatioklinikka Oy, Tampere 17.11.2022 Matti Piili, kelloseppä, Kelloliike Matti Piili, Kuhmoinen 28.11.2022 Rauli Hirvonen, RH Tekninen palvelu OY, Kangasala 23.11.2022 Mauri Vartiainen, Verhoiluliike M. Vartiainen, Tampere 15.12.2022 Olli Käenniemi, Käenniemi Ky, Luopioinen (Matkoilla)

l 60 VUOTTA

15.11.2022

Ari Vainio, Auto - ja

Konekorjaamo Ari Vainio, Teisko 18.11.2022 Pasi Nieminen, PNFamily Holding Oy, Tampere 21.11.2022 Mervi Jehkonen, Jehkonen Company Oy, Tampere 24.11.2022 Jyrki Rantanen, Hämeen Ilma-Tec Oy, Pälkäne 16.12.2022 Jarmo Kangasmäki, Jarmo Kangasmäki Oy, Hämeenkyrö 16.12.2022 Juha Pentinmäki, Juslog Oy, Hämeenkyrö (ei juhli) 24.12.2022 Marko Kaski, LeipomoKonditoria Kataja OY, Nokia 14.1.2023 Jarmo Laine, Maalauspalvelu Laine Oy, Kyröskoski

Pinsiön Ratsastuskoulu Oy l TAMPEREEN KAUPUNGINOSAYHDISTYKSET

Hervannan Yrittäjät ry Avanio Oy IhanTaruVaan Tmi Vexlum Oy

Kaukajärven Yrittäjät ry Maanrakennus Riihimäki Oy

Lielahden Yrittäjät ry Hoiva- ja Hyvinvointipalvelut Unelma Kauneushoitola Anu Zelmin Madly by M PintaVille Oy

Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry Hejm Interior Oy

Sammon Yrittäjät ry Altum Ambition Oy Atalysti oy Helander yhtiöt oy Jujuna Oy

Kulmasta Kulmaan Kuljetus- ja apumiespalvelu Pirkanmaan Mestaritimpuri Oy Sähköemka Oy

Tammelanpuiston Yrittäjät ry Purnauskis avoin yhtiö sallaida oy

Tammerkosken Yrittäjät ry Fatta oy Heusala Group Oy Hämeen Telecos Oy Justin Case Productions Oy Kauneus- ja Kynsistudio SaRa Nokian Yrityssiivous Tmi Scanpoint Oy Skylark-Invest Oy Tmi Teija Silver / Kukkakauppa Hopiahippu Vallaton Vintti / Vallaton kahvila Vesaranta Oy

Tesoman Seudun Yrittäjät ry Rakennuspalvelu Mäkeläinen Susanna Kiiltomäki

Ansiomerkit

l YRITTÄJÄN TIMANTTIRISTI

40 VUOTTA

Ylikoski Jorma, Urheilu Tesoma Oy, Tampere

l YRITTÄJÄN TIMANTTIRISTI

30 VUOTTA

Mäkinen Eija, Hämeen Tavara Taxi Oy, Tampere Niemi Jorma, Hämeen Tavara Taxi Oy, Tampere Tuominiemi Jukka, JST Kuljetuspalvelut Oy, Sastamala Vilen Pertti, Virrat

l KULTAINEN YRITTÄJÄRISTI

20 VUOTTA Äijälä Marco, Marco Äijälä Oy / Suomen Tapahtumatuotanto, Ylöjärvi

l HOPEINEN YRITTÄJÄRISTI 10 VUOTTA

Honkanen Anja, Vänrikki Oy, Ylöjärvi Mäkinen Ville, Hämeen Tavara Taxi Oy, Tampere

l TYÖNTEKIJÄN TIMANTTINEN ANSIORISTI, 50 VUOTTA Talasrinne Jarmo, Linkosuo Oy, Kangasala

l TYÖNTEKIJÄN

TIMANTTINEN ANSIORISTI, 40 VUOTTA

Valkeeniemi Ismo, Urheilu Tesoma Oy, Tampere

l TYÖNTEKIJÄN KULTAINEN ANSIORISTI, 20 VUOTTA

Pyymäki Petri, Kuljetusliike Finska Oy, Sastamala

l TYÖNTEKIJÄN

PRONSSINEN ANSIORISTI, 5 VUOTTA

Uusi-Kouvo Jani, Vossi Group Oy, Tampere

l HOPEINEN JÄRJESTÖANSIOMERKKI, 10 VUOTTA

Juhola Hannu, Pirkkalan Yrittäjät ry Loukiala Mauri, Pirkkalan Yrittäjät ry Näsi Matti, Pirkkalan Yrittäjät ry

l 50 VUOTTA

21.9.2022 Taru Tuomainen, Succession Group Oy, Kangasala 9.12.2022 Kari Jalonen, Karijalonen Oy, Ylöjärvi 19.12.2022 Petteri Neva, Arkkitehtitoimisto Neva Oy, Tampere 26.12.2022 Miia Jokiniemi, Maalaus ja tapetointi Miia Jokiniemi, Valkeakoski

kansallislaulun nimi vaihtui, koska hallitsijaksi tuli miespuolinen henkilö. Aiemmin nimi oli God Savet the Queen. Nyt se on God Save the King.

55. C: Jouluevankeliumi löytyy Luukkaan evankeliumista 56. B: Joulukalenteri yleistyi osana suomalaista jouluperinnettä 40-luvulla 57. C: Nuutinpäivään 58. A: Joulutähti on alun perin VäliAmerikasta 59: B: Tilastokeskus arvioi, että viime vuonna joulukuusia pystytettiin Suomessa 1,4 miljoonaa 60. C: 75 prosentissa innostuttiin kinkun hankkimisesta 61. Tapaninpäivä on tietysti myös Tapanin nimipäivä 62. Korvatunturi löytyy itärajan tuntumasta 63.On, joskin hyvin harvinainen 64. Joulupata-keräys on Pelastusarmeijan pitkäaikainen perinne 65. Mänkillä on tähti 66. Tintti on Belgiasta

Mummo Ankan

Kunnas

Steven Spielberg ohjasi myös Tappajahain

Piaf

Molemmat on haudattu PèreLachaisen hautausmaalle Pariisiin. 100. Volkswagenilla on Pirkanmaata enemmän populaa palkkalistoillaan, yli 600 000 henkilöä.

Veholta Vitoja nopeaan toimitukseen!

Mercedes-Benz Vito on ammattilaiselle oikea valinta monipuolisuutensa, tehokkuutensa ja turvallisuutensa ansiosta. Laajasta mallistosta löydämme juuri sinun tarpeisiisi sopivan ratkaisun. Tarjolla on niin nelivetoisia kuin takavetoisia malleja. Meillä uutta autoa ei tarvitse odottaa pitkään, sillä Vitoja saa nyt nopeaan toimitukseen, jopa vuoden 2022 puolelle.

Ota yhteyttä myyntiimme: vehotrucks.fi/myynti