Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 2/2021

NRO 2 2.3.2021

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948

Aina työn tekijän puolella www.py-lehti.fi

74. vsk. • jakelu 150.000 kpl

s. 21

Kuva: Harri Hinkka

Moni yrittäjä löysi hulppeasta Lempäälä-talosta itselleen työtilat

s. 10

Ystävänpäiväavautuminen somessa – Paten yritys on ottanut koronassa pahasti pataan

Puolivalmiinakin pramea s.31 Tampereen siluettia vahvasti muokkaavalla Tampereen Kannen jättityömaalla on päällä täysi tohina. Ja hyvä niin, sillä paraatipaikalle ydinkeskustaan valmistuvan UROS Live -areenan avajaisia pitäisi viettää jo tämän vuoden puolella. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi työmaalla utelemassa, miten jättiprojekti on saatu pysymään aikataulussa ja mitä on vielä tekemättä. Työmaan portit avautuvat sivulla 31.

s. 13

Juupajoen Tuottajatori keräsi paikalliset pienyrittäjät yhteen

Parkano oli paras 2

Lempäälä

1

Parkano

3

Nokia

Parkano, Lempäälä ja Nokia. Siinä kärkikolmikko Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta -kilpailussa vuosimallia 2021. Jo viidettä kertaa järjestetty kilpailu on saanut aikaan hyvää, sillä tulokset ovat parantuneet koko maakunnassa selvästi.

s.6

s. 39

Kirkkoharjun näkötornin kahvila on nyt auki

2

●

TIISTAI 2. MAALISKUUTA 2021

Aina työn tekijän puolella

PÄÄKIRJOITUS 2.3.2021

Ei kuntaa ilman yrityksiä – eikä lehteä ilman päätoimittajaa

Y

rittäjäjärjestön vaaliviesti on Ei kuntaa ilman yrityksiä. Se on erittäin osuva, sillä huhtikuun kuntavaaleissa päätetään, millaiset edellytykset Pirkanmaan kunnilla on ylläpitää ja kehittää omaa elinvoimaansa ja miten yrittäjien näkemykset otetaan huomioon päätöksenteossa. Yrittäjäjärjestössä uskomme vahvasti siihen, että kun kunnassa toimivat yritykset voivat hyvin, myös kunta ja kuntalaiset voivat hyvin – ja sama tietysti myös kääntäen. Riippuvuussuhde on vääjäämätön.

Pirkanmaan Yrittäjät on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö, eikä luonnollisestikaan aseta ehdokkaita tulevissa vaaleissa. Sen sijaan olemme kannustaneet kaikkia jäsenyrittäjiämme lähtemään ehdolle vaaleihin, heidän puoluekannastaan riippumatta. Yrittäjä on tottunut päätöksentekijä, joka osaa katsoa kokonaisuuksia ja uskaltaa toimia. Vain tekemällä päätöksiä – vaikeitakin, kunta voi kehittyä. Emme myöskään suosi yksittäisiä ehdokkaita tahi puolueita, mikä on myös selitys siihen, miksi Pirkanmaan

Yrittäjien puheenjohtajana toimin nyt tilapäisesti tämän lehden vastaavana päätoimittajana. Aviisin vakituinen päätoimittaja kun on itse ehdolla vaaleissa.

Tulevat valtuutetut eivät ole helpon paikan edessä. Koronakriisi, sote-uudistus, väestön vanheneminen ja kuntatalouden kurjuus, kuntien työllisyyskokeilut ja monipaikkaisuuden lisääntyminen vaikuttavat väistämättä alue- ja paikallistalouteen myös Pirkanmaalla. En usko, että on olemassa kuntaa, jonka toimintaa edellä mainitut asiat eivät pakottaisi uudistamaan. Yrittäjäjärjestönä osallistumme aktiivisesti keskusteluun näin kuntavaalien alla, jotta niin ehdokkaat puoluekantaan katsomatta kuin äänestäjätkin ymmärtäisivät entistä paremmin, että kunta ei pärjää ilman menestyviä yrityksiä. Yritykset luovat kuntiin työtä, turvaavat kaupallisten palveluiden saatavuuden ja tuovat verotuloja ja näin ollen rakentavat elinvoimaista kuntaa.

tehneet työtä kuntasektorin ja paikallisen yrityskentän yhteistyön kehittämiseksi. Tästä hyvä esimerkki on Yrittäjyys- ja elinvoimakunta -kilpailu, johon vuodesta toiseen lähes kaikki Pirkanmaan kunnat osallistuvat. Se on toiminut hyvänä kirittäjänä ja vahvistanut yrittäjien ja kunnan toimijoiden välistä yhteistyötä.

Koronakriisi on entisestään alleviivannut yritysten ja kuntien toimivan yhteistyön merkitystä, ja tämä oli nähtävissä myös elinvoimakuntakilpailun tuloksissa eri puolilta Pirkanmaata. Erityisen ilahduttavaa oli, että poikkeustilanne ei lamaannuttanut toimijoita, vaan päinvastoin kunnissa ideoitiin uudenlaisiakin keinoja tukea paikallista yrittäjyyttä. Tämänkaltaiselle yhteistyölle riittää taatusti kysyntää myös tulevaisuudessa.

Meillä Pirkanmaalla tilanne on siinä mielessä hyvä, että olemme jo vuosia

Janne Vuorinen vastaava päätoimittaja

MAALISKUU 2021

SISÄLTÖ

Saa matkia – Pirkkalassa on tehty työllistämisessä melkoinen temppu

s. 4

30 vuotta sitten – Pääministerin povaus meni vikaan

s. 8

Lakilaarin aiheena on taloyhtiöiden kokoustaminen sekä sijoitushuoneistot

s. 12

Abiturientin ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta

s. 16

Terolla tippuivat työtunnit puoleen, kun hän perusti yrityksensä

s. 24

Tampereen kaupunkiseudulla rikotaan kesällä 400 000 asukkaan raja

s. 26

Kuv

a: Ark kite htito

ist

Ku v

o

s. 44

Riittääkö tieto? – 20 kysymyksen visa

s. 45

● JAKELU

Posti Jakelumäärä 150 000 kpl

Aina työn tekijän puolella Pirkanmaan Yrittäjät ry, Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere puh. (03) 251 6500 www.py-lehti.fi www.yrittajat.fi/pirkanmaanyrittajat

● JAKELUPÄIVYSTYS ● TOIMITUS

Vastaava päätoimittaja Janne Vuorinen Toimitussihteeri Ville Kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi

Postin varhaisjakelu / Pirkanmaa p. 0100 3355 (pvm/mpm) arkisin klo 6–16 viikonloppuisin klo 6–12 www.aamulehti.fi/asiakastuki

● MEDIAMYYNTI

ne n

Maailman vanhin palvelu

lo To

s. 43

ri

Lounasvieraana tuore Ely-pomo Juha Sammallahti

ja

s. 36

Ka

aso

90-luvun laman pitkät seuraukset – Tea Bomanin tauko omalta alalta venyi yli 20 vuoteen s. 34 Hildénin veljesten turvafirmalla menee mukavasti

a:

ud

s. 28

im

s. 36

Ra

Palkitussa perheyrityksessä vannotaan kestävyyden, kauneuden ja käytännöllisyyden nimiin

s. 34

s. 28

Mediatoimisto Dorimedia Oy Leena Kolehmainen-Naaralainen yrittäjä, p. 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Myyntiassistentti: Pinja Kolehmainen (vanhempainvapaalla) Myyntipäälliköt: Erja Joentausta p. 050 374 9444 Timo Hyvönen p. 050 468 2290 Kimmo Vaittinen p. 050 306 2228 (Pirkanmaan Yrittäjäjärjestön jäsenyydet) etunimi.sukunimi@dorimedia.fi

s. 43

● JULKAISIJA Pirkanmaan Yrittäjät ry ● PAINOPAIKKA Sanoma Manu Tampere 2021 ● ULKOASU Ilmoitukset ja sivutaitto Ahaa Mediapalvelut Oy p. 03–357 1100 ● AINEISTOT

aineistot@dorimedia.fi

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

Yhtä yritteliäs kuin sinäkin.

Meiltä riittää kumppani sinunkin yrityksellesi.

Jaakko Aho p. 010 254 6630, 040 485 6630

Sirpa Friman p. 010 254 6610, 040 689 8182

Raija Hutko p. 010 254 6351, 050 680 91

Henna Hämeenniemi p. 010 254 6008

Anssi Häikiö p. 010 254 6370, 050 557 5512

Juha Keskiö p. 010 254 6574, 050 462 2577

Kati Klint p. 010 254 6344, 050 359 8549

Kai Kovanen p. 010 254 6304, 050 550 4148

Linda Lönnström p. 010 254 6429

Kari Lepistö p. 010 254 6350, 050 552 9645

Mia Mäkinen p. 010 254 6308, 050 568 1347

Antti-Pekka Männistö p. 010 254 6116, 040 842 5588

Tarja Niemi p. 010 254 6444, 050 440 8411

Tiina-Maija Ojanen p. 010 254 6335

Sanna Salminen p. 010 254 6608

Teija Silventoinen p. 010 254 6337

Riina Tekokoski p. 010 254 6418

Antti Tuomi p. 010 254 6603, 050 305 5320

Oskari Tuominen p. 010 254 6584, 040 669 4577

Marita Vanhatalo p. 010 254 6179, 050 595 2559

Hannu Vakkuri p. 010 254 6300, 050 516 9018

Aki Viitanen p. 010 254 6045, 040 635 0090

Juha Vähä-Eskeli p. 010 254 6656

Anna Vähä-Ruohola p. 010 254 6505, 040 660 9997

Anu Wiklund p. 010 254 6041

Me ja muut yritysosaajat olemme tukenasi puhelimessa, verkossa ja kasvokkain ajanvarauksella ma-pe klo 8-20. Varaa tapaaminen op.fissä tai soita 0100 0500. Voit myös tavoitella meitä henkilökohtaisesti puhelimitse tai sähköpostilla etunimi.sukunimi@op.fi.

OP Tampere

3

4

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

Pirkkalassa on onnistuttu työllistämisessä – maaliskuun alussa voimaan astuneen, paluun tehneen kuntakokeilun uskotaan lisäävän onnistumisia entisestään Pirkkalan kunnan työllisyyspalveluiden päällikkönä työskentelevä Kimmo Kivinen on seurannut työkseen kuntansa työllisyyden kehittymistä viimeiset kahdeksan vuotta. Eikä hän passiivisesti mihinkään vierestä katsomiseen tyydy, vaan pääsääntöisenä missiona on ollut työllisyystilanteen petraaminen. Se on myös tämän päivän tapaamisemme asialistan ainokainen kohta.

K

unnan nykyisellä pääkallopaikalla keskustaraitin kupeessa Pirkanmaan Yrittäjä -lehden vastaanottava Kimmo Kivinen korostaa useampaankin otteeseen paria asiaa. Sitä, että hänen työnsä on joukkuepeliä ja että heidän toiminnallaan on kaksi kohderyhmää.

– Joukkueemme ja minä autamme kiinnostuneita työnantajia erityisesti yrityspuolella löytämään itselleen innokasta työvoimaa ja toisaalta työnhakijoita löytämään tarjolla olevia työpaikkoja, mies selkeyttää. Kivinen on saanut pitkälti kehittää oman toimenkuvansa sisältöä, sillä hän on myös toimen ensimmäinen haltija.

Korona pumpsautti hetkeksi luvut kaakkoon

Pirkkalan kunnan virallinen työttömyysprosentti oli vuodenvaihteessa 10,3 prosenttia, mikä tarkoitti nuppilukuna 985 työtöntä työnhakijaa. Se on selvästi alle koko maan 13,6 prosentin keskiarvon ja jo sellainen, jota monessa kunnassa voidaan katsoa kateudella. Jos esimerkiksi Tampereella saataisiin aikaan yhtä alhainen työttömyysluku, tarkoittaisi se välittömästi useiden tuhansien ihmisten työllistymistä. Korona on luonnollisesti vaikuttanut lukuun voimakkaasti. Viime kevää-

nä, epidemian alkaessa vailla töitä olevien määrä kävi Pirkkalassa jopa yli 13 prosentissa, joskaan pitkään sellaisena tilanne ei jatkunut.

Ripeän työttömyyden nousun saivat aikaan mm. lomautukset, joihin Pirkkalassa turvauduttiin jopa yllättävän hanakasti.

– Pirkkala oli itse asiassa koko maakunnan ykkösenä siinä, kuinka paljon meillä oli viime keväänä lomautettuja suhteessa kunnan työvoimaan. Se oli itsellenikin yllätys, Kivinen huomauttaa. Pirkkalan osalta asiaa selittää kunnan elinkeinorakenne, joka on pk-yritysvoittoinen.

Tilapäiset lomautukset taas olivat pk-yritysten käyttämä keino kevään epävarmuudessa.

Pienuuden ekonomia

Työllisyyspalveluiden päällikkö on vakuuttunut Pirkkala-vuosiensa aikana siitä, että heidän kuntansa on kokonsa puolesta työllistämisen kannalta oikein hyvä, liki optimaalinen.

– Olemme siinä mielessä sopivan kokoinen, että pystymme toimimaan hyvin kevyellä hallinnolla ja keskittymään täten konkreettiseen tekemiseen paperinpyörittelyn sijaan, Kivinen kehuu ja käyttää termiä pienuuden ekonomia, jota hän tykkää viljellä muutenkin.

Paluun tehnyt työllisyyskokeilu tuli tarpeeseen Viime vuoden joulukuun 30. päivänä kuultiin hyvä uutinen. Tuolloin tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti työllisyyskokeilua koskevan lain. Päätös siis tarkoittaa jatkoa Suomen hallituksen siunauksella 2017–2018 toteutetulle työllisyyskokeilulle. Siinä osalle kunnista annettiin poikkeuksellisesti mahdollisuus kokeilla omissa työllistämissään entistä nopeampaa etenemistapaa ja vapaampaa toimimallia. Uusitussa muodossaan laki astui voimaan maalisuun 1. päivä.

Pirkkalan parin vuoden takaiset kokemukset kokeilusta olivat erinomaiset. Pirkanmaalta siinä oli mukana Pirkkalan lisäksi myös yhdeksän muuta kuntaa.

– Se, että kaikkeen ei erikseen kokeilun ansiosta tarvinnut kysyä lupaa TE-toimistolta, tarjosi meille kunnan asiantuntijoille paremmat mahdollisuudet palvella työnhakija-asiakkaita, Kivinen kiittelee. Kyse ei siis oikeastaan ollut kovinkaan

vaikeasta tai monimutkaisesta asiasta. Oikeastaan ainoa muutos oli, että perinteisesti TE-toimistojen asiakasjärjestelmiin ”jemmattu” työvoimavaranto annettiin Pirkkalan ja yhdeksän muun kunnan ammattilaisten käyttöön. Kivisen mukaan kokeilu osoitti toimivuutensa, ja työvoimaa saatiin työllistettyä ennätysmäärin ainakin Pirkkalassa. Paluu arkeen olikin sitten kokeilun päättyessä karu.

– Kokeilun päättyminen vuoden 2018 lopulla vei meidät takaisin edeltävään tilanteeseen, jossa teemme käytännössä samaa työtä, mutta huonommilla työvälineillä ja selkeästi pidemmillä viiveillä, hän kertoo. Kivinen ei puhu millään mutu-tuntumalla, vaan voi perustaa omat väitteensä ihan oikeaan tutkimustietoon.

Edellisen kokeilun aikana kun tehtiin vertailututkimus työllistämisen vaikuttavuudesta, eli siitä, kuinka hyvin työsuhteet olivat säilyneet puoli vuotta niiden alkamisesta.

– Pirkkalassa se on mahdollistanut sen, että työllisyysasioiden hoitaminen on kasvollista työtä, mikä on sekä työnantajien että -hakijoidenkin etu. Yrittäjät ovat antaneet mukavaa palautetta tästä meidän Adidas-työstämme eli siitä, että olemme käyneet toistuvasti tutustumassa yrityksiin paikan päällä.

Työllisyyspolku vakuutti päättäjät

Työttömyys on ollut Suomen ykkösongelmia oikeastaan 90-luvun lamasta tähän päivään, mikä puhuu vahvasti sen puolesta, että aivan optimaalista julkinen palvelutarjonta ei sen osalta ole ollut. Kivinen on kritiikissään suora.

Yhteiskunta tarjoaa apua ja tukea, mutta se on takapuoli puuhun edellä menemistä, että on vain oikeuksia ja velvollisuudet unohdetaan.

– Julkisten työvoimapalveluiden organisoinnista johtuen palvelut ja niiden toiminta on ollut sekä työnantajien että työnhakijoiden kannalta paitsi sekavaa myös aivan liian jäykkää, hän taustoittaa. Pirkkalassa jumeja alettiin tietoisesti venytellä parempaan kuntoon 2013. Kivinen kiittelee edelleen tuolloista kunnanhallitusta päätöksestä, jonka mukaan

– Kun aiemmin kunnan sisäisessä työllistämisessä palvelun vaikuttavuus jakson jälkeistä työllistymistä mitattaessa oli 20 prosenttia, Vänkäri-jaksolaisilla jakson jälkeinen työllistyminen nousi huimasti, palvelun vaikuttavuus oli jopa nelinkertainen eli 80 prosenttia, hän kertoo.

Odotus palkittiin

Kivinen myöntää, että hän odotti päätöstä peukut pystyssä, sillä ainakin Pirkkalassa tarve sille oli ilmeinen.

– Meillä on jo nyt huutava pula tiettyjen alojen tekijöistä. Etenkin hoiva-alalla, mutta yhtä lailla myös kuntasektorilla esimerkiksi sosiaalipuolen työtehtävissä, on rekrytointihaasteita, hän kertoo.

– Lisäksi olen itsekin kohdannut niin teollisuus- kuin maanrakennusyrityksiä, joissa olisi kova tarve tekijöille, mutta heitä ei tahdo löytyä, hän kertoo. Pirkkalassa oltiin ennen koronaa jo hyvin lähelle tilannetta, että avoimia työpaikkoja oli enemmän kuin hakijoita.

– Mikä tahansa muutos, joka lisää vapaan työvoiman liikkumista kohti työtä, on kannatettavaa, hän kertoo ja huomauttaa, että nyt ko-

hän sai alkaa toteuttaa esittelemäänsä ideaa tulevaisuuden työllistämisestä. Se tarkoitti käytännössä sitä, että käytössä aikaisemmin ollut palvelumalli räjäytettiin täysin auki ja muotoiltiin uuteen uskoon. Tältä pohjalta syntynyt työllisyyspolku oli tuolloin ajatuksena upouusi, mutta löysi kannatusta.

– Aiheesta käytiin rikas keskustelu, jonka seurauksena tätä työllistämistä on sitten suunnitelmallisesti ja eri toimijoiden kannalta rakennettu eteenpäin ja lähdetty toteuttamaan.

Nimi omista kokemuksista

Eikä tuki ole sittemmin ainakaan vähentynyt.

– Sekä eletty elämä että empiiriset tutkimukset kertovat meidän onnistuneen sen verran hyvin, että tällä hetkellä ei Pirkkalasta oikein löydy tahoa, joka kyseenalaistaisi toimintamme hyödyt. Työnantajien mielestä muotoilu on onnistunut, ja osa vapaasta työvoimastakin sen on hoksannut, mies kertoo. Pirkkalassa työllistämistoiminnalle on annettu nimikin. Siitä puhutaan Vänkäri-palveluna. Nimi on Kivisen luoma.

– Nimen kehittelyyn ammensin ajatusta omasta nuoruudestani, kun sain olla nyt jo edesmenneen isäni kautta töissä mahtavan rikkaassa talonrakennustyömaaympäristössä vänkärinä – siis sellaisena apumiehenä, hän selkeyttää.

Nämä asiat muutettiin

Mutta mitä sitten muutettiin entiseen verrattuna? Kivinen korostaa, että rakettitieteestä ei ollut kyse.

– Pikemminkin idea oli simppe-

keiluun osallistuvat kaikki 22 kuntaa Pirkanmaalta.

Uudet vastuut riemastuttavat?

Mutta miksi ihmeessä kunnissa iloitaan siitä, että heidän vastuulleen on tulossa jälleen uusia tehtäviä. Monen kunnanjohtajan viesti kun on ollut pikemminkin se, että kunnilta pitäisi poistaa velvoitteita ja tehtäviä. Työllistämisessä Kivinen näkee kuitenkin asiassa vain hyvää.

– Hyvää on se, että me täällä kunnissa tunnemme yritysten tarpeet paljon paremmin, joten meillä on hyvä kuva siitä, millaisia tarpeita täältä löytyy, hän kertoo. Kokeilu puolestaan antaa paremmat mahdollisuudet juuri työnhakijoiden ja -tarjoajien kohdentamiseen.

– Vapaa työvoima on ollut meiltäkin aikaisemmin piilossa, mutta kokeilun myötä maaliskuussa saamme tätä tietoa työnhakijoista entistä paremmin. Me voimme omat resurssimme huomioiden hyvinkin aktiivisesti sitten kutsua tapaamisiin vailla työtä olevia työnhakijoita, jotka ovat parhaimmillaan melko nopeasti ohjattavissa jo-

listi se, että katse käännettiin sinne, mistä ne potentiaaliset työpaikat löytyvät, eli yrityksiin. Aloimme haravoida systemaattisesti läpi yrityskenttäämme ja tiedustella aktiivisesti tarpeita, joita sitten myös löydettiin, hän kertoo. Oleellista kaikessa oli se, että työllistämisammattilaiset todella tutustuivat yritykseen, sen henkilöstöön ja työympäristöön, jotta heille muodostui oikeampi kuva yrityksen todellisista tarpeista. Ja kun syvemmälle tutustumisessa mentiin myös työnhakijoiden parissa, lonkalta ampumisen sijaan tämä tarkoitti ampu-

honkin työhön avoimelle sektorille eri välineitä ja kannustimia hyödyntäen, hän jatkaa.

Usko on vahva

Kivisen mukaan kuntakokeilun jatkumiseen on Pirkkalassa alettu varautua jo tammikuussa, jolloin tarkat aikataulut olivat vielä auki.

– Meillä täällä Pirkkalassa se tarkoittaa noin 700 työttömän työnhakijan massan siirtymistä kunnan työllisyyspalveluihin. Tämänhetkinen tieto on, että tämä tapahtuu maaliskuun puolivälissä, hän kertoo. Se on jo tiedossa, että kaikista kunnan listoille tulevista tehdään ensin palvelutarvearviointi.

– Suomeksi meidän siis pitää tutustua heihin ja heidän tilanteisiinsa. Tosiasia on, että osa hyötyy palkkatyötä enemmän alkuun siitä, että pääsee terveystarkastukseen tai velkaneuvontaan, hän myöntää. Kivinen pitää todennäköisenä, että vuoden 2018 hyvät luvut pystytään toistamaan nytkin.

– Meillä on paitsi Pirkkalassa myös lähialueella monia kiinnostavia yrityksiä, joista varmasti löytyy tekemätöntä työtä.

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

5

Remontti jatkukoon Kivinen on vakuuttunut, että työllisyyskokeilun paluulla voi hyvin olla myös pidempiaikaisia vaikutuksia.

– Olen pohtinut, että tällä hetkellä kun julkinen työvoimahallinto on menossa isoon remonttiin, voitaisiin kokeilu-sanan sijaan myös puhua kokonaan tulevan uuden mallin pilotoinnista, hän kertoo. Hyvässä lykyssä uudistus saattaisi nopealla aikataululla olla käytössä jo loppuvuodesta 2022.

– Siihen liittyisi vähemmän hallintoa ja byrokratiaa etenkin työnhakija-asiakkaan kannalta. Lisäksi toivon kovasti siihen nykyistä enemmän vapauksia. Siis, että työnhakija voisi esimerkiksi itse mennä eteenpäin myös niin sanotun siirtymäajan aikana. Ymmärrän kyllä senkin, että yhteiskunnan useampia etuja ei voi saada rinnakkain, mutta näkisin kuitenkin tämän vain tilapäisenä.

Trampoliiniverkko vai riippumatto?

PIRKKALAN TYÖLLISYYSPALVELUN kipparina Kivinen johtaa noin 15 hengen työyhteisöä. Heidän työllään on saatu aikaan hyviä tuloksia. – Olemme epätavallisella palvelumuotoilulla saaneet luotua kokoaikaista ja vakituista työtä, mikä on kyllä ylpeyden aihe, hän kertoo ja korostaa, että Pirkkalassa on saatu työllistettyä todistetusti myös vaikeammin työllistyviä segmenttejä. – Pitkäaikaistyöttömiä, rakennetyöttömiä, maahanmuuttajia sekä yli 50-vuotiaita saatiin kaikkia työllistettyä täällä hienosti.

mista vasta tähtäyksen jälkeen.

– Emme siis lähetä tuosta vain työttömiä yrityksiin, joissa sattuu olemaan auki paikka, vaan katsomme, että tarpeet ovat yhtenäiset. Menemme sinne rinta rinnan ja teemme koko prosessin kaikille turvalliseksi ja joustavaksi.

Reilu peli

Vänkärissä molemmilla osapuolilla on aikaa katsoa, miten hommat lähtevät luistamaan.

– Palkkauspäätöstä ei tarvitse tehdä sokkona. Tässä olemme mielestäni parhain päin pyrkineet yhdistämään ja modifioimaan julkisen työllisyyshoidon välineitä, hän aloittaa.

Työttömän työnhakijan kannalta merkittävää on se, että Vänkäri-jakson aikana työttömän taloudellinen tilanne ei oleellisesti heikkene.

– Lähtötilanne on varsin usein se, että työtön työnhakija saa työttömyyskorvausta. Se on asiana hyvä, mutta valitettavasti siinä piilee myös selvä kannustinloukku, joskus kun työtehtävän vastaanottaminen tarkoittaa jo saatavan korvauksen loppumista, Kivinen kertoo. Hänen mukaansa Vänkäri-palvelun kautta työntekijät ovat olleet yrityksissä keskimäärin puolen vuoden kokeilujakson, josta puolelta ajalta heille maksetaan täysi työttömyyskorvaus sekä yhdeksän euron veroton kulukorvaus per työpäivä. Loppupuolella jaksoa työntekijälle maksetaankin jo normaalia palkkaa korvausten sijaan.

– Ei tässä välttämättä päästä ihan heti omaa toivetta vastaavaan ansiotasoon, mutta tiedossa on siis taattu perustulo sekä useamman kuukauden kestävä turvallinen näyttöpaikka yritykseen, jolla on oikea tarve työllistää.

Jatko arvioidaan kolmen kuukauden jälkeen

Käytännössä alun työkokeilu kestää

noin kolme kuukautta, jonka jälkeen siitä tehdä yhteisarviointi. Se tehdään Kimmo Kivistä lainaten ”kolmikannassa”.

– Eli siis mukana ovat yritys, työllistetty sekä joku meiltä täältä työllisyyspalveluista. Me arvioimme yhdessä, miten jakso on mennyt, ja mitkä edellytykset siinä olisi jatkolle, Kivinen aloittaa. Vielä tässäkin vaiheessa kynnystä voidaan madaltaa ja ottaa käyttöön niin sanottu palkkatuen edelleen sijoittaminen.

Se puolestaan tarkoittaa, että yrityksessä kokeilussa ollut työntekijä palkataan ensin työsuhteeseen Pirkkalan kuntaan, joka puolestaan sijoittaa hänet sitten kunnasta työpaikkaan. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen.

– Yritys ja työkokeilija saavat jatkaa opettamista ja tutustumista, mutta niin, että palkansaajalla alkaa jo juosta aivan oikea palkka. Kunta on työnantajana vastuussa myös muista työnantajan velvoitteista, kuten vakuutuksesta ja työterveyshuollosta, Kivinen kertoo. Läheskään aina näin pitkää arviointiaikaa ei tarvita.

– Joskus yritys varmistuu jo muutamassa kuukaudessa, että tässä on heidän tekijänsä, ja itse asiassa tämä on ollut varsin yleistä. Yrityksen vastuulla on opastaa ja perehdyttää uusi tulija työtehtäviin.

Ja yritys siis vastaa aina työnjohdosta sekä työturvallisuudesta.

nin kynnyksen. Yrityksellä ei ole riskiä palkata heti outoa tyyppiä, vaan hakijaan saadaan tutustua rauhassa, Kivinen kertoo. Hän huomauttaa, että malli on myös työnhakijan etu ja suosii esimerkiksi niitä hakijoita, joiden CV ei välttämättä ole se kaikista vahvin.

– Tämän tutustumisjakson aikana yritys pystyy hokaamaan, että tämähän on meisselimies, hän hymyilee.

Kivisen mukaan kiitosta työllisyyspalvelut ovat saaneet myös omasta roolistaan byrokratiatulkkeina.

– Olemme haastaneet itsemme

niin, että byrokratia jää meidän vaivaksemme, ja me olemme yrittäjälle sekä työnhakijalle rinnalla kulkija.

Se on varsin luonnollinen rooli meille, koska yksi koko palvelun olemassaolon syistä on juuri sekavuuden ja jäykkyyden poistaminen.

Pikkuporkkanana lupakoulutukset

Pienenä porkkanana yritysten suuntaan on myös se, että palvelu on ottanut kontolleen esimerkiksi työturvallisuus-, tieturva 1- ja tulityökorttien aiheuttamat kustannukset.

Pahemmistakin paikoista on selvitty

Kivinen huomauttaa, että Suomi ja suomalaiset ovat taatusti kansallisesti olleet isompienkin haasteiden parissa. Eikä nyt puhuta siis pelkästään sota-ajasta, vaan hän viittaa esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeiseen sotakorvausten maksuun.

– Pekka Kuusen ja muiden aikanaan luoma hyvinvointivaltiomalli on ollut upea luomus, josta on paljon kiittäminen, mutta aivan sellaisenaan meidän kantokykymme ei sitä enää kestä, Kivinen kertoo. Hänen mukaansa suunta on ollut oikea, mutta vielä riittää tekemistäkin. Työllistämistoimintaa Suomessa ohjaa esimerkiksi aika moinen määrä lakeja ja erikoislainsäädäntöä, mikä Kivisen mukaan kangistaa toimintaa merkittävästi.

Mutta se on jo toisen jutun tarina.

– Me täältä työllisyyspalveluista kutsumme koulutuksen tarjoajan ja yksinkertaisesti ostamme koulutuksen. Se on meidän lisäarvopalvelumme, hän kertoo. Kyseessä ovat täsmäkoulutukset.

– Jos ostaisimme esimerkiksi tuon Tieturva 1-kortin joukolle työttömiä, investoinnin vaikutus olisi aika matala, mutta kun se on kohdennettu tietyssä hetkessä tiettyyn tarkoitukseen, on investointi hyvinkin kannattava, hän huomauttaa. ● Tektsti ja kuvat: VILLE KULMALA

Monipuolista kokemusta

Tulkkiakin on tarvittu

Kivisen kahdeksan vuoden aikana ei ole ilmaantunut yhtäkään yritystä, joka olisi pyrkinyt käyttämään ilmaisia palveluita jotenkin hyödykseen, ilman tarkoitustakaan missään vaiheessa itse palkkaamiseen.

– Mielestäni Vänkärin elinvoima ja mahti piilee juuri siinä, että olemme pystyneet tässä muotoilussa murtamaan sen avoimen rekrytoin-

Suomessa käytössä oleva etuusjärjestelmä ei tällä hetkellä ole mikään optimaalinen.

– Etuusjärjestelmämme pitäisi olla kuin trampoliiniverkko, joka tarjoaa turvaa pulmatilanteissa, mutta joka myös heittää takaisin tavalliseen työelämään. Nykymallissa sen päälle voi jäädä liian helposti pysyvämmin makoilemaan, hän kertoo. Hänen toiveissaan onkin, että eri puolella Suomea löydettäi-

siin nykyistä enemmän välineitä työnhakija-asiakkaiden auttamiseen ilman pelkoa kannustinloukuista tai muista byrokratiasolmuista. Kivisen mukaan Any job, better job -malli, joka siis kannustaisi aina työn tekemiseen, olisi oikea suunta.

– Tämän ajatuksen toteuttamisessa pitäisi vaan lähteä jostakin liikkeelle. Yhteiskunta tarjoaa apua ja tukea, mutta se on takapuoli puuhun edellä menemistä, että on vain oikeuksia ja velvollisuudet unohdetaan, hän pohtii.

JALKATYÖ ON näytellyt oleellista osaa Kimmo Kivisen työssä. Se on myös yksi Pirkkalan työllistämisen menetyksen avaimista.

Kasvatustieteilijäksi Tampereen yliopistosta valmistunut Kivinen omaa varsin monipuolisen työuran. Hän on ehtinyt toimia julkisella puolella niin lastensuojelun, erityisnuorisotyön, päihdetyön, opetuspuolen kuin oppilashuollon tehtävissä. Eikä yksityinen sektorikaan ole jäänyt oudoksi.

Ansioluettelosta kun löytyy myös kokemusta tutkimuskonsulttina toimimisesta.

Nykyisin työtä dominoivan työllistämisen kanssa mies on ollut tekemisissä lähes kaksi vuosikymmentä. Työllistämisen maailmaan hän päätyi aikanaan Ylöjärvellä. Sittemmin Valkeakoskella Kivinen sai vedettäväkseen silloisen TE-keskuksen työllistämishankkeen, jossa mietittiin keinoja kovassa rakennemuutoksessa eläneen entisen paperipaikkakunnan tulevaisuuden työpaikkoja. Toimenkuva oli siis samankaltainen kuin nykypestissäkin, mutta kunnat hyvin erilaiset niin si-

jainniltaan, visioiltaan kuin väestökehitykseltään.

Kivinen myöntää, että Pirkkalan sijainti Suomen toisiksi suurimman kasvukeskittymän iholla ja loistavien liikenneyhteyksien ääressä helpottaa myös hänen tiiminsä työtä.

– Pirkkalalla on kädessään aika hyvät kortit, sillä me olemme kasvukunta kaikilla mittareilla, hän tuumaa.

Kivinen kokee tekevänsä merkityksellistä ja tärkeää työtä.

– Koen edelleen vimmaa, kun saan aidosti toimia työllistämisen ytimessä. Kun siihen vimmaan pystyy vielä liittämään osaamista ja intuitiota, ollaan jo aika vahvoilla, hän kertoo. Omassa työssä tyydytystä tuo myös onnistunut matchaus – kerta toisensa jälkeen.

– Kun pystyt kohtaamaan innokkuutta omaavan työnhakijan ja tarjoamaan hänelle sopivan, kenties hyvinkin pitkäaikaisen työpaikan, niin toki se on ilo.

6

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

MASKI PÄÄSSÄ ei voittajankaan ole helppo hymyillä, mutta tuulettaminen onnistuu näinkin. Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakuntakilpailun palkintopysti eli ”poika” luovutettiin voittajille 25. helmikuuta.

Kuvassa vasemmalta lukien Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Janne Vuorinen sekä elinkeinoasioiden päällikkö Maria Virtanen. Vastaanottajaosastoon puolestaan kuuluivat Parkanon Yrittäjien puheenjohtaja Jari Sammatti, kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma, alueasiantuntija Johanna Kaitaranta sekä Kehitys-Parkki Oy:n Sari Peltomaa ja Jari Pihlajamäki.

Parkano on Pirkanmaan elinvoimaisin

Lempäälä on Pirkanmaan yrittäjyysja elinvoimakunta -kilpailun kestomenestyjä ja sijoittui tänä vuonna toisek-

Kunnallisvaaliehdokas Tavoita äänestäjäsi ilmoittamalla aamujakelun yhteydessä 150 000 talouteen jaettavassa Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä!

Vaali-ilmoitustarjoukset: Leena 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi

Myös pronssimitalisti löytyi Tampereen kaupunkiseudulta. Nokia sai tuomaristolta kiitosta rohkeudestaan.

– Lempäälän tapaan myös Nokialla kampanjoitiin aktiivisesti pienyrittäjien ja vastuullisen lähiostamisen puolesta monin tavoin niin koronakeväänä kuin joulun alla. Nokian kaupunki tekee rohkeasti ja esimerkillisesti hankintoja yksityisiltä toimijoilta, ja katse on vahvasti eteenpäin, mistä kertoo esimerkiksi satsaus kiertotalouden kehittämiseen ECO3alueen myötä, Virtanen mainitsee.

Akaa petrasi eniten

Pirkanmaan Yrittäjyys- ja elinvoimakunta -kilpailussa palkitaan kolmen parhaan lisäksi myös kuluneen vuo-

NRO 9 17.11.2020

Pirkanmaa n Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948

Aina työn tekijä n puolella

73. vsk. • jakelu 150.000 kpl

den aikana eniten elinvoima-asemaansa parantanut kunta. Tänä vuonna titteli matkasi Akaaseen.

– Elinkeinopalveluiden 24/7-palvelulupaus on ollut menestys ja lisännyt yritysten tyytyväisyyttä kaupungin palveluihin. Akaan kaupunki myös investoi vuoden 2020 aikana enemmän yritysalueidensa kehittämiseen kuin koskaan aikaisemmin.

Kaupungissa on tehty satsauksia myös imagon rakentamiseen niin sisäisesti kuin ulospäin, Virtanen sanoo.

Oiva työkalu

Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakuntakilpailussa kuntien viranhaltijat, luottamushenkilöt ja paikalliset yrittäjäyhdistykset osallistuvat yhteiseen arviointikeskusteluun. Keskustelu käydään kilpailulomakkeen teemoista ja vastaukset perustuvat itsearviointiin. Useimmat kunnat ovat nähneet kilpailun erinomaisena mahdollisuutena kehittää kunnan elinvoimatekijöitä kuten päätöksenteon yrittäjyysmyönteisyyttä ja muita yrittämisen edellytyksiä.

– Kilpailun tavoite on saada pirkanmaalaiset kunnat tarkastelemaan omaa toimintaansa nimenomaan yrittäjyysmyönteisyyden ja elinvoiman kautta. Menestyvät yritykset ovat kuntien elinvoimaisuuden tärkein perusta, ja oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että kilpailumme on nostanut pirkanmaalaisten kuntien elinvoimaa laajalla rintamalla, Virtanen sanoo. ●

FA K TA PIRKANMAAN YRITTÄJYYS- JA ELINVOIMAKUNTA -KILPAILU ● Vuosittain järjestettävässä kilpailussa arvioidaan kunnan yrittäjyysmyönteisyyttä sekä elinvoimatekijöitä. ● Kilpailuun osallistutaan itsearviointilomakkeella, joka täytetään kunnan viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja paikallisten yrittäjäyhdistysten yhteisessä arviointikeskustelussa. ● Tänä vuonna kilpailuvastaukset saatiin kahta lukuun ottamatta jokaisesta Pirkanmaan kunnasta. Kilpailutuloksista julkistetaan kolmen kärki sekä edellisen vuoden aikana elinvoima-asemaansa eniten parantanut kunta. ● Kilpailun ovat aikaisemmin voittaneet lempäälän kunta (2017), Ylöjärven kaupunki (2018), sastamalan kaupunki (2019) ja Pirkkalan kunta (2020). ● Voittajalla on oikeus käyttää vuoden ajan Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta -nimikettä. ● Kilpailun toteuttavat yhteistyössä Pirkanmaan Yrittäjät ja Pirkanmaan liitto.

Tektsti: MARIANNE VALTA Kuva: VILLE KULMALA

Ilmestyy Varaukset Aiheteemat

www.py- lehti.fi

Rock Shop Oy

Parkano on viime vuosina ollut mu-

Muut palkintosijat Lempäälään ja Nokialle

Nokia sijoittui Pirkanmaan kuntien elinvoimavertailussa kolmannelle sijalle

Tanja taitaa taloka upan

Pakkopysähdy s

s. 41 Kaksi kolmesta tuotteesta lähteefanikaupan ulkomaille s.15

300 henkeä työllistävän Länsilinjat-konsernin 2020 on ollut hyvin bussiliiketoiminnassahaastava. Siitä kertovat toimitusjohtaja Terhi Penttilä myös viime viikolla myöntää, kuuluva matkatoim on päästy helpolla, jos käynnistetyt yt-neuvotteettä vuosi vertailukoh isto Lomalinja. vaivaa oli myös lut. Tosin Sen osalta maailma daksi otetaan samaan maailmalle jumittuneid yritysryppä pysähtyi totaalisesti en lomalaisten maaliskuussa, äseen kotiin saamisess ja pääna.

Tämän pariskunn seuraava proje an kti on kartano Jos Karoliina Ahola ala-asteella, olisi ja Sami Ketola olisivat heidän perinteinen tein kesällä” “Mitä ainekirjoituksensa melko helppo aihe ollut arvata. He kun ostaa tivat kesällä itsensä kartanonom pamautParaatipaikalla, istajiksi. seva Sankilan Pyhäjärven kupeessa sijaitkartano oli ehtinyt verran kauan olla sen tyhjillään, että nyt on remontin aika. Yrittäjien auki jo keväällä. tarkoitus on saada ovet

Kansanedustaja Ikonen esitti hallitukselle tärkeän kysymyksen

s. 6

6.4. s.29

2.2.

22.1.

Koulutus, liikunta & hyvinvointi

2.3.

19.2.

Rakentaminen, yritystontit & toimitilat

6.4.

26.3.

Kuntavaalit 2021, rekrytointi

11.5.

30.4.

Autoilu & liikenne, matkailu

15.6

4.6.

Kesälehti, loma-asunnot

17.8.

6.8.

Koulutus & rekrytointi

21.9.

10.9.

s. 32

Kuva: Backstage

Kun kaikki toimii

kana kilpailun kärkikuntien joukossa, mutta voittoon se ylsi ensimmäistä kertaa.

– Parkanossa elinvoima-asioiden kehittäminen pohjautuu yritysten todellisiin tarpeisiin ja vahvaan, esimerkillisen tiiviiseen yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Yritysvaikutukset otetaan huomioon päätöksenteossa, mutta niiden toteutumista myös seurataan säännöllisesti, Virtanen summaa palkintoperusteita. Kiitosta kaupunki sai myös aktiivisesta osallistumisestaan seudullisiin ja maakuntarajat ylittäviin hankkeisiin, mikä hyödyttää koko maakuntaa.

– Parkano on lisäksi esimerkillään osoittanut, että ostamalla rohkeasti yksityiseltä sektorilta, saa kuntaan lisää yrityksiä, erityisosaamista ja lähipalveluita. Yrittäjämyönteisyys ja yritteliäisyyden ilmapiiri heijastuu kaikessa tekemisessä, Virtanen jatkaa.

Renkaat oyj

K

ilpailun pääorganisaattori, Pirkanmaan Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Maria Virtanen toteaa kilpailun kolmen kärjen erottuneen selkeästi ja menestyneen kilpailun jokaisella osa-alueella. Tänä vuonna kilpailussa painotettiin erityisesti kunnan ja sen yrityskentän välistä tuloksekasta yhteistyötä, jossa huomioidaan kaikenkokoiset yritykset yksinyrittäjistä aina työllistäviin yrityksiin. Lisäksi painotettiin kunnan aktiivisuutta tarkastella elinvoimaa ja käytettävissä olevia keinoja sen lisäämiseksi mahdollisimman laajasti ja kyvykkyyttä rakentaa verkostoja yritysten tueksi.

– Kilpailussa menestyvät kunnat käyvät aktiivista vuoropuhelua yritystensä kanssa ja tarttuvat rohkeasti aloitteisiin, joilla tuetaan paitsi kunnan elinvoimaisuutta myös koko paikallisyhteisön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Julkiset hankinnat korostuvat arvioinnissa vuodesta toiseen, sillä niillä on suuri elinkeinopoliittinen merkitys, Virtanen tiivistää.

si. Lempäälän vahvuuksiin kuuluvat erityisesti eri toimijoiden verkostoituminen sekä yhteisöllisyys.

– Yhteisöllisyys korostui koronavuoden aikana ja konkretisoitui muun muassa Olemme Lempäälästä -hankkeen muodossa. Hankkeessa tuettiin paikallisten yritysten markkinointisisältöjen kehittämistä ja sitä kautta tehtiin paikallisia yrityksiä tunnetuksi. Samalla viestittiin onnistuneesti myös paikallisten palveluiden ostamisen merkityksestä alueen elinvoimalle, Virtanen kiittelee. Hieno esimerkki Lempäälän Yrittäjien saavutuksista on myös Lempäälä-talon Ideakeskus, josta voit lukea lisää tämän lehden sivuilta 21–23.

Kuva: Nokian

Nyt viidettä kertaa järjestetty kisa sai jälleen uuden voittajan. Parkano oli tosin hätistellyt kärkeä jo aikaisemminkin.

Viime vuonna kaupunki oli sijalla kolme. Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta -kilpailussa toiseksi sijoittui edellisvuoden tapaan Lempäälä ja kolmanneksi Nokia. Lisäksi vuoden aikana elinvoima-asemaansa eniten parantaneena kuntana palkittiin Akaa. Tulokset julkistettiin kuntaväen ja yrittäjäjärjestön yhteisessä Elinvoimaseminaarissa keskiviikkona 24. helmikuuta.

s. 20 Älyrenkaan maail alkaa Suomesta manvalloitus ja traktoreista

Vaalilehti Varaukset 26.3. mennessä

Rakentaminen, toimitilat, kokous- ja juhlatilat

19.10.

8.10.

Viihde

16.11.

5.11.

Autoilu & liikenne

14.12.

3.12.

Vuoden Yrittäjät, joululehti

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

PITS Pirkanmaan teolliset symbioosit

Toisen jäte on toisen raaka-aine.

Yrittäjä, oletko kiinnostunut muuttamaan materiaalivirtasi rahaksi?

Tervetuloa PITS-hankkeen ideointipajaan 17.3.2021 klo 9–12!

Pistetään yhdessä Pirkanmaan alueen materiaalivirrat tehokkaaseen käyttöön, sillä toisen jäte on toisen raaka-aine.

Tilaisuuden juontaa Maisteri Simo Frangén. kuva: Tanja Raunio

Ideointipajan järjestää Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) Pirkanmaan teolliset symbioosit (PITS) -hanke. Autamme pk-yrityksiä kehittämään teollisia symbiooseja, joissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä resursseja tehokkaasti. Hankettamme rahoittaa Pirkanmaan liitto EU:n Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakenne-rahasto-ohjelmasta.

Tampereen ammattikorkeakoulussa edistämme Pirkanmaan kiertotaloutta yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Meillä toimii aktiivinen tutkimusryhmä nimeltä ”TAMK Circular & Bioeconomy Actions”, eli CBA. Ryhmä haluaa tuoda esiin korkeakoulumme monialaisen osaamisen bio- ja kiertotalouden ratkaisujen kehittämiseen. Monipuolinen TAMK tarjoaa paljon mahdollisuuksia yhteistyöhön mm. kehittämisprojekteissa ja opiskelijainnovoinnin kautta.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 11.3.2021 mennessä: projects.tuni.fi/pits

YIT ASUNTOMYYNTI Hatanpään valtatie 11, 1. krs, palvelemme ma−pe klo 9−16 Niemenrannan Asuntomyynti Raamikatu 2, palvelemme ke ja to klo 10-17 sekä sopimuksen mukaan

3 h+kt+s, 68 m2

p. 020 433 4635 (0,088 eur/min) asuntomyynti.tampere@yit.fi, facebook.com/YitKoti instagram.com/yitkoti

Kolme kotia Niemenrannan korkeimmassa kotitalossa TAMPERE NIEMENRANTA Tampereen Tähtitorni Kerrostalo,, Niemenrannanaukio 1 Vain kolme muuttovalmista asuntoa!

Lunastettava vuokratontti. B2018 Vain nämä: m² krs mh.

2 h+kt+s 68,0 7/12 75 480 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 2 h+kt+s 66,0 12/12 94 650 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus h+kt+s 62,0 11/12 83 700 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus yit.fi/tähtitorni

vh.

251 600 15 436 315 500 14 982 278 000 14 074

Kolme vapaata muuttovalmista kotia Tähtitornissa! Oma sauna ja lasitettu parveke huippusijainnilla.

12-kerroksinen Tähtitorni seisoo Niemenrannan aukiolla palvelujen ja tulevan raitiotiepysäkin vieressä.

Vapaana olevista asunnoista avautuu huimaavan hienot näköalat puistoihin ja Näsijärvelle. Asukkaiden yhteiskäytössä on talosauna ja -pesula. Tee varaus - vapaana vain nämä kodit.

2 h+kt+s, 66 m2

2 h+kt+s, 62 m2

**COVID-19 Noudatamme turva- ja hygieniaohjeita kaikissa esittelyissämme. Suosittelemme maskin käyttöä. *Valinnainen, osakkeenomistajalla on mahdollisuus lunastaa huoneistokohtainen osuutensa tontin määräosasta yhtiölle ja vapautua tontin vuokravastikkeen maksamisesta.

7

8

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

Kuukauden TOKI välillä räjähdän ja pinna on kireällä, sillä suhtaudun yrittäjyyteen intohimoisesti. En siedä sitä, jos mutkat vedetään suoriksi, löysäillään tai ei kuunnella asiakasta.

Diili-ohjelman uusi pomo Jaajo Linnonmaa Iltasanomissa 22.2.

TEAMS-PALAVERILLA ei voi koneita asentaa Ranskaan. Ennen kuin mies lähtee matkaan, pitää olla testitulos näyttää asiakkaalle, että kaveri on negatiivinen. meillä on henkilöitä, joille on tehty 50–100 koronatestiä viime vuonna.

Lasinkäsittelyn työkaluihin erikoistuneen Cimecin yrittäjä Martti Ahola Aamulehdessä 22.2.

TÖRMÄSIN postissa paloittelumurhaajaan. sillä oli käsi paketissa. #puujalkaperjantai Koomikko Robert Petterssonin twiittaus 12.2.

MUUSIKKOJEN pitäisi perustaa korona-iskuryhmä. aina kun jossain on porukkaa, muusikot paikalle, ja paikka suljetaan. Kosonen, kitara olalle ja Rukan hiihtohisseille äkkiä!

Muusikko Mikko Kosonen Twitterissä 21.2.

BITCOINISTA tulee mieleen 1990-luvun Pokemon-kortit, 2000-luvun it-kupla ja islantilaisten pankkiseikkailut.

Otsikko Kauppalehdessä 22.2.

NIIN kauan kuin yhteiskunta asettaa rajoituksia ja korona jyllää, niin kauan tarvitaan myös tukirahoitusta yrittäjille. Tarvitaan kustannustuki iii ja siihen viilauksia, yksinyrittäjätuki tarvitaan yhtä lailla.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen Yrittäjä-aikakausilehdessä 1/2021 PITÄÄ ymmärtää, että yrittäminen ei ole helppoa. Jos niin luulee, voi kokeilla. siksi riskinottamisesta pitää palkita.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Iisalmen Sanomissa 22.2.

KUMPIKAAN maa ei ole etuillut EU:n rokotejonossa. silti toinen, Tanska, saa kaikki halukkaat rokotettua ennen juhannusta.

Toinen, suomi, kykenee samaan joskus seuraavan olympiadin loppupuolella. suomessa on osattu silti asiat paremmin. Tanskan lukuihin on turha verrata, koska siellä on lyhyemmät etäisyydet ja vähemmän mäkiä.

Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen Iltasanomien kolumnissa 17.2.

JOS yrityksessä organisaation johto puhuisi ristiin, puukottaisi toisiaan selkään ja vastakkain asettelisi eri yksiköitään, ei sillä olisi yhtään seuraajaa. Poliittisessa johtamisessa tämä näyttäisi olevan arkipäivää ja siksi niin harva siihen hommaan lähtee tai sitä kestää NoHo Partnersin Aku Wikström 22.2.

POimiNNaT MITÄ jos ihmiskunta olisi 1970-luvun öljykriisin myötä ryhtynyt rakentamaan enemmän ydinvoimaa? loppupäätelmä on selkeä: Jos ydinvoimaan olisi silloin alettu panostaa kunnolla, ilmastonmuutosta ei olisi tullut.

LUKIJAKILPAILU

Kirjailija Jarkko Tontti Verkkouutisissa 18.2.

PITKITTYVÄ Korona syö edelleen myös suurta osaa ravintola-alaa, matkailua ja esimerkiksi taksiliikennettä. Yrittäjien ja itsensä työllistävien tuskan ymmärtää, kun Koronaa on jo vuosi takana ja toimeentulo on romahtanut. Omat säästöt alkaa olla monilla vähissä.

Voit voittaa

Kansanedustaja Arto Satonen viikkoviestissään 19.2.

SE mistä olen huolissani on veroympäristö.

Ettei sitä kautta ladata yrityksille liian suuria rasitteita. Yritysvero on EU-mediaanin alapuolella eli se on aika neutraali, mutta esimerkiksi polttoaineveroissa olemme kärkipaikoilla.

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä Helsingin Sanomissa 11.2.

IHMISVIHAAJAAN syntyyn tarvitaan pettymys ja kauna, joka etsii purkautumistietään. Kanavaksi löytyy ahdasmielinen uskonto tai poliittinen aate, jonka suojista voi – vaikkapa metsien puolesta – paheksua ylivoimaista ihmiskuntaa.

Kirjailija ja kulttuurin tutkija Jari Ehrnrooth Ylen kolumnissa 19.2.

ME ihmiset emme ole täydellisiä. sitä on kieltämättä vaikea uskoa aikana, jona perusasetus on se, että kaikki maailmassa on ihanaa ja voimaannuttavaa – varsinkin minä ja minun tekemiseni.

Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä -hahmoa, jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen.

Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 26.3.2021 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi

Helmikuun numeron Ykä-visassa Rauno Korven ja Pertti Tanhuan ”Sinullakin on oikeus onnistua” -kirjan voitti Pertti Niemi Virroilta.

50 euron kirjalahjakortin Ikaalisten kirjakaupaan

Helmikuun vastaukset olivat: Sivu 11 – Tredu Sivu 21 – Intersport Lielahti Sivu 29 – Pohjola Talotuotanto

Toimittaja ja kirjailija Sisko Savonlahti Ylen Kolumnissa 21.2.

VÄLIKYSYMYSKESKUSTELU: ”On selvää, että ilman pakettia olisi Euroopan maiden tulevaisuus synkkä, Hopsu sanoi”. Voisiko joku avata minulle tämän laskelman. Onko tulevaisuus nyt muuten kristallin kirkas.

Professori Matti Wirenin twiittaus 17.2.

KULTTUURIALAN freelancerit ovat erityisen suuressa hädässä. alan selviämistä on syytä toivoa. Pirkanmaa olisi kovin erilainen, jos meillä ei olisi toivoa kesäteattereista, festivaaleista, urheilukilpailuista, otteluista sekä muista elämäämme rikastuttavista tilaisuuksista.

Kansanedustaja Pauli Kiurun mielipidekirjoitus Aamulehdessä 20.2.

RAHA ei tuo onnea, mutta tulonsiirrot tuovat.

– Vanha hyvinvointivaltion viisaus.

1. Ykä löytyi sivu/ilmoitus postimerkki

2. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

3. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

nimi: osoite: postinro: puhelin:

Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere

Toimittaja Ivan Puopolon twiittaus 22.2.

Pääministeri Harri Holkeri: Meillä menee paremmin kuin muilla Pääministeri Harri Holkerin mielestä Suomella menee vaikeuksista huolimatta tällä hetkellä paremmin kuin useimmilla muilla mailla. Varsinaista syyllistä lamaan – taikka heikkeneviin suhdanteisiin, kuten Holkeri asian ilmaisi – hän ei suostu suoraan nimeämään.

– Jotkut näyttävät olevan sitä mieltä, että Suomessa on menossa ”kotikutoinen lama”. Mitä lähempänä puhuja on poliittista oppositiota, sitä vähemmän hän näkee, mitä maailmalla tapahtuu.

Holkerin mukaan Suomen taloudellinen tila on hyvä. Kansalaisten reaalitulot ovat kasvaneet, työttömyys vähentynyt ja valtionvelka pienentynyt.

– Lyhyesti voisi sanoa, että Suomi 1980-luvun aikana siirtyi hyvinvoinnissaan ylimpään eurooppalaiseen rajaan, sanoi Holkeri unohtaen samalla sen tosiasian, että Suomesta on tullut 1980-luvulla Euroopan ehdottomasti kallein maa. Hyvän taloudellisen kasvun perustaksi Holkeri listasi vakaan markan. Jatkossakin pääministerimme luottaa vakaa markan politiikkaan ja sulkee devalvaation kokonaan pois suunnitelmista.

P I R K A N M A A N Y R I T TÄ J Ä - L E H D E N

Holkerin mielestä Suomen linja Euroopan integraatiossa on ollut selkeää jatkoa aiemmin tekemillemme päätöksille, joilla Suomi on määrätietoisesti pyrkinyt turvaamaan taloudelliset etunsa Länsi-Euroopan kaupallisissa järjestelyissä siten, että omaa määräysvaltaa on mahdollisimman vähäisessä määrin luovutettu pois.

– Euroopan talousalue ETA on Suomen kannalta johdonmukainen, linjakas ratkaisu. Tuleva kehitys ei kuitenkaan ole vain meistä riippuvainen, ja me joudumme tekemään valintamme niiden vaihtoehtojen välillä, jotka ovat tarjolla. Holkeri muistutti myös, että ETA-neuvottelujen myötä tehdyt taloudelliset, lainsäädännölliset ja rakenteelliset sopeutumistoimet ovat hyödyllisiä myös muita mahdollisia tilanteita varten. Suomen liittymistä EY:n täysjäseneksi Holkeri ei pitänyt merkittävänä.

– Kuinka pitkälle nykyisen EY:n 343 miljoonaa kansalaista olisivat valmiit kuuntelemaan viiden miljoonan suomalaisen viisauksia, Holkeri kysyi. Pääministerimme uskoo, että Suomi voi valita paikkansa Euroopasta kaikessa rauhassa.

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti

30

vuotta sitten

EIVÄT MENNEET ihan nappiin pääministeri Harri Holkerin helmikuussa 1991 esittämät tulevaisuuden visiot. Tosiasiassa Suomi kun oli vuonna 1991 matkalla hyvin synkkään tulevaisuuteen. Ja toisin kuin Holkeri povaa, Suomesta tuli EY:n täysjäsen jo pari vuotta myöhemmin, joskin nimi oli vaihtunut Euroopan Yhteisöstä Euroopan Unioniksi. Persianlahden sota koetteli matkatoimistoja, raideyhteyksiä mainostettiin näyttävästi. Eduskuntavaalit alkoivat jo näkyä mainonnassa.

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

ENNAKKOMARKKINOINTI – VARAA PIAN OMASI!

Rakennamme Tampereelle

kunnon koteja ”Valitaan unelma­ kotiisi yhdessä huippumateriaalit.”

Sari Potter, asiakaspalveluinsinööri

Upea Fenderi viimeistelee Aaltokorttelin Asunto Oy Tampereen Fenderi

Ranta-Tampellan katu 23, 33180 Tampere Aaltokortteliin viides ja viimeinen upea kerrostalo Fenderi nousee Näsijärven rantamille keskustan kupeeseen.

Suuresta osasta huoneistoja avautuu ajattoman kauniita järvinäkymiä. Jokaiseen kotiin kuuluu oma parveke.

Fenderin kotivalikoima on todella laaja. Tutustu tarkemmin verkkosivuillamme ja varaa uusi unelmakoti!

Huoneistokoot 25,0–118,5 m2. Mh. alk 44.300 €, vh. alk 149.000 €. Vuokratontin arvioitu lunastusosuus alk. 28.578,14 €.

Energialuokka B2018. Arvioitu valmistuminen 12/2022.

Peab Asuntomyynti, Riitta Kraneis, p. 040 159 1700 tai Katri Carstensen, p. 0400 254 900, asuntomyynti.tampere@peab.fi

9

10

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

Ei ole vain yhtä tulevaisuutta.

Mustajärvi murahti alansa ahdingosta somessa

– myös oma yritys on saanut pahasti pataan Manserockin legenda, Pate Mustajärvi, julkaisi ystävänpäivänä 14. helmikuuta Facebookissa pitkän päivityksen tapahtuma-alan ahdingosta. Viestillään hän komppasi vähän aiemmin samasta aiheesta Suomen Kuvalehdessä avautunutta kollegaansa Paula Vesalaa. Molempien artistien ydinviesti oli, että etenkin freelancerit ovat ajautuneet kohtuuttomaan tilanteeseen. Keikkakato on sotkenut ikävästi myös Pate Mustajärven tulevaisuuden suunnitelmia nimenomaan yksinyrittäjänä. Hänen kipparoimansa Ikurin Turpiini Oy kun on saanut Mustajärveä lainaten ”aivan perkeleesti takkiin”. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti tavoitti Pauli Mustajärven aiheen tiimoilta puhelimitse. Korona-aikaa kun eletään, kaikki artistin haastattelut toteutetaan etänä.

P Tästä eteenpäin vakuutus tarkoittaa valmistautumista tulevaisuutesi mahdollisuuksiin.

Tulevaisuutesi. Fennia.

auli Mustajärvi myöntää kirjoittaneensa päivityksensä Vesalan taannoisen haastattelun innoittamana. Ikurin mies kokee kollegan osuneen kommentissaan naulan kantaan.

– Kun Paula rohkeasti nosti asian esiin, koin, että minunkin oli vähän pakko osallistua tähän keskusteluun, hän myöntää. Minään kannanottoautomaattina Pauli Mustajärveä ei voi pitää. Hän toteaakin, että aivan joka asiasta hän ei ole mielipiteitään kailottamassa – ainakaan tänä päivänä.

– En enää. Kyllähän sitä kakarana 80-luvulla olin välillä suuna ja päänä vähän asiaan kuin asiaan, mutta silloin sitä luuli olevansa jonkinlainen yliviisas rokkijumala.

Tässä vanhemmiten sitä on tajunnut, että jokaisella on se oma tonttinsa. Mun kohdalla se on tämä viihdyttäminen, joten tässä asiassa koin siten olevani omalla reviirilläni, Mustajärvi pohtii.

Kärsijöiden lista on pitkä

KÄRRYJEN HUOLTO, KORJAUS, MYYNTI, VUOKRAUS

Aisapojat Oy Asentajankatu 3 Lakalaiva, TAMPERE

Mustajärven mukaan hän on saanut kirjoittamastaan päivityksestä 99-prosenttisesti myönteistä palautetta. Ja se yksi prosenttikin on oikeastaan ollut asiasta samaa mieltä, mutta päivitellyt, ettei Mustajärven tahi Vesalan kaltaisten tunnettujen ja hyvätuloisten artistien pitäisi asiasta voivotella. Tämänkin Pate avasi jo viestissään, mutta kertaa saman asian tässäkin.

– Enhän minä ensisijaisesti itsestäni puhukaan. Kuten totesin, toki tämä kirpaisee, mutta minä

kyllä pärjään. Enemmän mua huolettaa nuo ääni- ja valomiehet, autokuskit, ravintoloiden portsarit ja niin poispäin. Hehän tässä kusessa ovat, Pate korostaa ja nostaa esille myös todelliset kollegansa eli esiintyvät artistit.

– Siis kaikki tämän maan freelancer-soittajat ja trubaduurit ja muut esiintyjät. Heille ei tipu mistään mitään, ja se on kauheaa, Mustajärvi huokaa. Asia on tullut lähelle, sillä Mustajärven oma tytär, viime vuoden puolella ensilevynsä julkaissut Jenni Mustajärvi on yksi täysin tyhjän päälle pudonneista.

– Hänellä oli juuri ensimmäinen festarikesä alkamassa, ja sitten vedettiin matto täysin alta, Pate harmittelee.

lille saleille. Alalle, jossa liki 100 prosenttia liikevaihdosta tulee nimenomaan esiintymistä, rajoitukset ja peruutukset todella tuntuvat.

Yhtä pitkällä keikkatauolla jo yli 40 vuotta musiikilla itsensä elättänyt Mustajärvi ei ole ollut kahteen vuosikymmeneen.

– Huomasin huvittuneena, että näköjään nämä bänditouhut menee 20 vuoden sykleissä. Silloin alkuunhan meidän tuli vedettyä 20 vuotta putkeen sellaista 200 keikan vuositahtia. Vasta vuosituhannen vaihteen tienoilla me sitten laitettiin bändi jäihin noin vuodeksi, kun siinä oli henkilövaihdosta ja muuta.

Erona nykyiseen tosin oli, että silloin se oli vapaaehtoista, nyt ei.

Suunnitelmat menivät omallakin kohdalla uusiksi

Mustajärvi myöntää, että virus yllätti ällikällä päättäjät niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Eikä hän sinänsä halua tilanteesta ketään erityisesti syytellä.

– Kyllä kaikki ovat varmasti pyrkineet vilpittömästi tekemään parhaansa, mutta toki tässä jotain erheitäkin on tehty. Se maskigate oli aikanaan uskomaton vedätys, ja nythän meillä on tämä rokotegate.

Ei tällainen kadunjätkä ymmärrä, että EU on maksanut miljardeja rokotteista, joita ei sitten saakaan. Jotenkin sitä toivoisi, että sillä tasolla osataan tehdä soppareita. Määkin osaan nimittäin tehdä parempia, hän hymyilee. Meneillään oleva epidemia ei kuulemma sinänsä vaikuta Pauli Mustajärven äänestyskäyttäytymiseen tulevissa kun-

Vaikka Mustajärvi korostaa olevansa vielä enemmän huolissaan monen muun tilanteesta, kertoo hän iskun kolahtaneen omakohtaisesti myös yksinyrittäjä Pauli Mustajärveen ja hänen yritykseensä Ikurin Turpiiniin.

– Täytän heinäkuussa 65 vuotta, mikä tarkoittaa, että ei tuolla festareillakaan maailman tappiin saakka heiluta. Kyllä tämä pisti mun omat tulevaisuuden suunnitelmat täysin uusiksi. Olen ollut käytännössä työttömänä viime syyskuusta lähtien. Silloin pääsimme vielä vetämään keväältä siirtyneen Teatterin kummitus vol. 2. -kiertueen loput seitsemän keikkaa, tosin puo-

Pari ihmeellistä gatea

Vahinkotarkastukset kaikille vakuutusyhtiöille.

Awux-rahoituksella maksat korjaukset joustavasti. Tutustu nettisivuillamme!

Paikallinen perheyritys - palvelemme sinua jo 20 vuoden kokemuksella. Tervetuloa!

Sijaisauto korjauksen ajaksi

www.top-osa.fi

Vauriokorjauksen ajaksi sijaisauto 0 €

0€

Luotettavaa ja ammattitaitoista palvelua pirkanmaalaiselta perheyritykseltä.

Varaa sijaisauto etukäteen vauriokorjauksen ajaksi, soita 030 636 4430.

100% Pirkanmaalainen perheyritys Nuutisarankatu 15 Sarankulma 33900 Tampere puh. 030 636 4430 info@automaalaamopoinonen.fi • www.automaalaamopoinonen.fi

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

YRITTÄJÄ JA TAITEILIJA Pate Mustajärvi myöntää, että hän on koronan seurauksena juuttunut hyvin tiiviisti kotiinsa. Etenkin viime aikoina oman kodin ulkopuolelle on lähdetty aivan minimaalisesti. – Pääsääntöisesti meillä ei käy ketään, emmekä me käy missään, Mustajärvi kertoo. – Tai no on mulla muutama lapsuudenystävä, joiden kanssa pääsee lenkille ja edes vähän vaihtamaan kuulumisia. Se on mulle ihan ykkösjuttu ja tekee kyllä omalle kaalille hyvää. Sitä suosittelen meille kaikille, hän tuumaa.

– Valitettavasti kaikki alan toimijat eivät selviä, ja alana me kyllä kärsitään tästä vielä pitkään.

Tiedän jo nyt paljon etenkin tekniikan väkeä, siis noita valo- ja äänentoistokavereita, jotka ovat jo joutuneet pakosta lähtemään muihin hommiin.

– Toivon, että niitä kaikista pahimpia, lopullisia ratkaisuja tulisi mahdollisimman vähän, hän huokaa. Keikat ovat loistaneet poissaolollaan, mutta musiikkia Pate on sentään jonkin verran päässyt tekemään.

– Onhan me tässä tehty neljä sinkkua, joista kolme on tullut jo uloskin videoineen, hän huomauttaa ja myöntää, että niiden vastaanotto ja kuuntelu- ja katselukerrat ovat olleet ”helvetin loistavia”. Hienoa on ollut sekin, että hän on itsekin yrittäjänä pystynyt työllistämään alan ammattilaisia. studiomuusikoita, äänittäjiä, kuvaajia valomiehiä ja graafikoita ainakin on työllistetty, kun näitä on äänitetty ja kuvattu.

Uutisfriikki tavaaleissa, vaan hän aikoo jatkaa omalla jo tutuksi tulleella äänestyslinjallaan. Yrittäjien asioista keskusteltaessa hän pitää korvat höröllä.

– Toki tässä pitää nyt kuunnella mitä ehdokkaat ennen vaaleja puhuu. Kyllä mulle yksityisyrittäjänä nämä talousjutut ovat tärkeitä. Mun elantoni ja hyvällä säkällä myös tuleva eläkkeeni on täysin riippuvainen siitä, missä jamassa mun firmani on, hän sanoo.

Vaarallinen soitin

Syyllisten etsimisen sijaan hän peräänkuuluttaa nyt toimenpiteitä, ja mainitseepa hän viestissään myös exit-strategian. Mutta mitä se käytännössä voisi tarkoittaa?

– Toivoisin kovasti, että ammattimaiset tapahtumanjärjestäjät saisivat nyt tehdä työnsä. He kyllä hommansa osaavat. Kun esimerkiksi se teatterisalikiertue vedettiin loppuun syksyllä, niin jumankauta hommat toimi hienosti. Siellä oli maskit ja tur-

vajärjestelyt ja kaikki viimeisen päälle tehtynä, hän sanoo ja huomauttaa myös tilastojen kertovan samaa.

– Yhtä ainutta tartuntaa ei ole Suomessa ollut ammattimaisesti järjestetyissä musiikkitapahtumissa tai teattereissa, piste! Mustajärvi korostaa ja jatkaa, että terveen arkijärjen kanssa osalla koronarajoituksia ei muutenkaan tunnu aina olevan mitään tekemistä.

– Se on käsittämätöntä, että kun ajaa lähipubin ohi, niin siellä on jengiä pilvin pimein. Mutta auta armias, jos sinne menee joku kitaran kanssa, niin silloin ilmeisesti pitää heittää suurin osa porukasta pihalle. Ei tässä välillä tiedä itkeäkö vai nauraa, Pate päivittelee.

Karuja tosiasioita

Mustajärvi huomauttaa, että alan peräänkuuluttamilla konkreettisilla toimenpiteillä on jo kiire, jotta edes jotkut selviäisivät kriisistä ”jalat kuivina”.

Kaikille se ei ole enää mahdollista.

Siitä, koska mies seuraavan kerran pääsee nousemaan estradille, Patella ei ole mitään käryä.

– Nyt keväällä mulla piti tosiaan olla 35 konsertin teatteri- ja konserttisalikiertue, mutta alkupuolisko siitä on jo siirretty ensi keväällä, ja todennäköisesti loputkin siirtyvät, Mustajärvi tuumaa. Toiveissa toki olisi, että kesällä päästäisiin jo tositoimiin.

– Onhan noita Himoksen Iskelmäfestareita ja muita mainostettu, mutta aika skeptinen kyllä olen, hän huokaa. Tautitilanteen kehityksestä Mustajärvi on ollut erittäin hyvin kartalla, kuten maailman menosta noin muutenkin.

– Olen aivan totaalinen uutisfriikki. Mun aamu ei ala ilman Aamulehteä ja Hesaria, ja sitten illalla seuraan kaikki televisiouutiset aina kymppiuutisia myöten, hän kertoo. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuva: HARRI HINKKA

Tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin!

Yrittäjien jäsenenä olet oikeutettu moniin palveluihin ja rahanarvoisiin etuihin kuten maksuttomaan lakineuvontaan, pääsyn asiakirjapankkiin, jossa 70 hyödyllistä asiakirjaa käytettävissäsi, rahanarvoisia etuja vakuutus-, polttoaine-, majoitus- ja matkakustannuksista sekä paljon muuta.

Aloita verkostoituminen jo tänään liittymällä Yrittäjiin!

Soita Kimmolle 050 306 2228, tai laita viestiä kimmo.vaittinen@ dorimedia.fi Ja siitä se lähtee!

JÄSENMAKSUT 2021/12 KK Henkilöstön määrä yrittäjät mukaan lukien Yksinyrittäjä ..... 168 €* 2–3 .....................249 €* 4–5......................311 €* 6–7 ..................... 373 €* 8–9.....................453 €* 10–19 ................. 537 €* 20–49 ............... 666 €* 50–99 ............. 1 059 €* 100– .............. 2 093 €*

* Jäsenhinta on verovähennyskelpoinen

11

12

●

Tiistai 2. maalisKUUTA 2021

JUUPAJOEN YRIT TÄ JÄT

LAKILAARI

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY HAGLEX OY / JARMO HAGMAN

Leena

041 501 9902 Vanhempani asuvat taloyhtiössä, jonka keväällä tulevassa yhtiökokouksessa on tiedossa isoja remonttipäätöksiä. Vanhempani eivät halua mennä koronasta johtuen paikalle ja asun itse toisella paikkakunnalla. Voivatko vanhempani valtuuttaa minut osallistumaan etänä kokoukseen?

Etäosallistuminen taloyhtiön yhtiökokoukseen on mahdollista, jos yhtiöjärjestys ei estä tätä. Jotta osallistuminen etänä on mahdollista pitää isännöitsijän ja hallituksen huomioida tämä kokouskutsua laatiessaan. Mahdollisuudesta osallistua kokoukseen etänä on nimittäin mainittava yhtiökokouskutsussa. Lisäksi on huomioitava, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus pitää pystyä selvittämään vastaavalla tavalla kuin tavallisessa yhtiökokouksessa.

Yhtiökokousta ei voida kuitenkaan järjestää kokonaan etäkokouksena, vaan aina on järjestettävä myös kokouspaikka, jossa on perinteinen yhtiökokous. Minimissään kokouspaikalla on käytännössä isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja. Kokouskutsussa on kuitenkin huomioitava, että kokouspaikka kerrotaan ja osakkaita ei voi estää saapumasta paikalle.

Mikäli yhtiökokoukseen mahdollistetaan osallistuminen etänä, niin valtakirjalla osallistuminen kokoukseen on mahdollista kuten perinteisessä yhtiökokouksessa. Kun tiedätte etukäteen osallistuvanne etänä valtakirjalla, niin selkeintä on toimittaa valtakirja hyvissä ajoin kokouskutsun ohjeiden mukaisesti. Kokouskutsussa on usein ohjeet valtakirjan toimittamisesta ja mahdollisesti valtakirjapohja, jota voidaan käyttää.

Viime keväänä saatiin jo hyvin kokemusta etäkokousten järjestämisestä ja käytännöt ovatkin tuttuja jo monissa taloyhtiöissä.

Asun pienehkössä kerrostalossa ja omistan oman huoneistoni lisäksi kaksi sijoitushuoneistoa taloyhtiöstä. Yhtiökokouksiin on viime aikoina osallistunut kovin vähän osakkaita. On mahdollista, että seuraavassa yhtiökokouksessa on lisäkseni vain 2–3 osakkeenomistajaa. Jos joudumme kokouksessa äänestämään, niin voinko käytännössä itse päättää mitä tehdään?

Asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty osakkeiden äänimääristä ja ns. äänileikkurista. Lain mukaan jokainen osake tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Yhtiöjärjestyksessä voi kuitenkin olla laista poikkea-

LYLYPUU

Remontit ja rakennustyöt Erkki Lensu: 040 587 8527 evtl53@gmail.com

via määräyksiä, jotka tulevat sovellettavaksi. Äänileikkuri tarkoittaa sitä, että lain mukaan yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Myös äänileikkurista voi yhtiöjärjestyksessä olla poikkeavia määräyksiä, jotka menevät lain edelle.

Useissa vanhoissa asunto-osakeyhtiöissä on laista poikkeavia määräyksiä erityisesti äänileikkurista. Lisäksi on huomioitava, että äänileikkurin soveltaminen riippuu kulloinkin kokouksessa edustettujen osakkeiden määrästä. Voi olla siis mahdollista, että yhdessä kokouksessa leikkuri tulee sovellettavaksi ja toisessa ei.

Kysymyksen mukaisessa tilanteessa on ensin tarkistettava yhtiöjärjestyksen määräykset osakkeiden äänioikeudesta ja mahdolliset poikkeukset lain mukaisesta äänileikkurista. Todennäköistä on, että sovellettavaksi tulee äänileikkuri, joka rajaa käytettävissä olevia ääniä viidesosaan kokouksessa paikalla olevista äänistä.

Lähes 70 eri lähituottajan tuotteita. Tervetuloa!

Koskitie 50, Korkeakoski, puh. 045 272 5557

Juupajoen Yrittäjät ry

RAUDAN SÄHKÖ T:mi Juupajoki • Sähköasennukset ja suunnittelu • Metsäpalvelut

Mika Rauta 040-581 4147

ASIANAJOTOIMISTOJA * Asianajajat Asianajotoimisto ACTAS Oy

Asianajotoimisto Facta Oy

Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE Ideaparkinkatu 4, 37570 LEMPÄÄLÄ Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA Apiankatu 3, 37600 VALKEAKOSKI puh. 010 548 6060, info@actas.fi www.actas.fi Mika Allén*, Antti Malinen*, Risto Tuori*, Marjo Anttoora*, Anni Honka

Tuomiokirkonkatu 15 A 8, 33100 Tampere p. (03) 230 3000 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi Ilkka Syrjänen*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Veera Harjuniemi, Olli Teivaala, Heikki Lehtinen

Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy

Asianajotoimisto Hilkka Tuori Oy

Kelloportinkatu 1, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) 3421 110 www.nokialaw.fi

Asianajotoimisto Alfa Oy

Hämeenkatu 20 A, 6. krs, 33200 TAMPERE puh. (03) 3142 9000 alfalaw.com Peter Rasmussen*, Tiina Koskinen-Tammi*, Jani Hovila*, Leena Laurila*, Niko Värttiö*, Ilkka Miettinen*, Heikki Taulaniemi*

Hallituskatu 11 A, Tampere puh. 050 555 5612, 040 587 1510 hilkka@tuori.fi, www.tuori.fi Hilkka Tuori*, Sini Ruusila, Laura Lehesvuori, Eveliina Kunvik.

Painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus.

Asianajotoimisto Jari Hytti

Aleksis Kiven katu 10 E, 33210 Tampere puh. (03) 273 0145 www.jarihytti.fi etunimi.sukunimi@jarihytti.fi Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä*, Kiia Korhonen, Assistentti Kati Haapanen

Asianajotoimisto Klingendahl Oy

Asianajotoimisto Pertti Holopainen Oy

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy

Technopolis Asemakeskus Peltokatu 26 33100 TAMPERE puh. (03) 260 2000 www.klingendahl.com

Hämeenkatu 18 a 10-1 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190 www.lindblad.fi tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*

Asianajotoimisto Merkurius Oy Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tomi Kauppinen*, Tommi Härmä*, Ida Koskinen, Lotta Lampinen, Lasse Parkkamäki, Laura Hämäläinen

Verstaankatu 3 D 26, 33100 Tampere p. 050 5519 765 www.pjh.fi | pertti@pjh.fi Perukirjat, kuolinpesät, perinnönjaot ja edunvalvontavaltakirjat. Avioerot ja ositukset. Lasten asuminen, elatus, huolto ja tapaaminen.

puh. 010 3466640 www.tammer-juristit.fi

Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* ja Raakel Räsänen. etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi

Asianajotoimisto Veneskoski Oy Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Jenna Barrow*, Anna-Katariina Loukola, lupalakimies Jorma Putkonen, asiantuntija, kiinteistöasiat

Eversheds Asianajotoimisto Oy Kauppakatu 7, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500 www.eversheds.fi Timo Jarmas*, Jukka Reilin*, Vesa Turkki*, Harri Tolppanen*, Antti Husa*, Terhi Holkeri*, Tiina Koivisto*, Johanna Tolppanen*, Sinikka Turkki*, Sanna Soukko*, Lavinia Husa*

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Pekka Warjus*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Otso Etelämäki, Eemeli Vilpponen

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi?

Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!

●

Tiistai 2. maalisKUUTA 2021

13

Juupajoella hyvä yhteistyö synnytti Tuottajatorin, jonka ensimmäinen vuosi ylitti odotukset – koronasta huolimatta

TUOTTAJATORI SIJAITSEE paraatipaikalla Juupajoen pääreitin varrella olevassa liikehuoneistossa.

TUOTTAJATORIN TAUSTAPOPPOOSTA Pirkanmaan Yrittäjä -lehden kanssa juttelemassa olivat Anja Pasuri, Seija Halme, Kiia Koivunen sekä Juha Halme.

Parempaa kauppapaikkaa Juupajoelta olisi vaikea löytää.

Juupajoen Tuottajatori sijaitsee nimittäin pitäjän kiistattoman ykkösraitin, Koskitien varrella. Ja se taas on väylä, jota Juupajoen keskustaan saapuja pakostakin kulkee. Viime vuoden huhtikuussa avattu Tuottajatori on ylittänyt sille asetetut odotukset. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi tutustumassa paikkaan ja sen Puuhapetroihin ja -pettereihin paikan päällä.

J

os Juupajoen Tuottajatori olisi pakko tiivistää yksittäiseen sanaan, se olisi: monipuolinen.

Myymälään on nimittäin kasattu paikallistuotteista niin reilu kattaus, että siinä saattaa loksahtaa useampikin leuka. Eikä nyt ole kysymys mis-

tään madeinchina-krääsästä, vaan jokainen esillä ja myynnissä oleva tuote on lähellä luotu ja miltei naapurista paikalle tuotu.

Käsi väsyi alkuunsa

Vaikka Tuottajatorilla on saatavilla

paljon muutakin kuin naposteltavaa, alkaa muistiinpanokäteni väsyä kesken esittelykierrosta. Alkuun kirjoitan muistiin yksittäisten tuotteita ja valmistajia, mutta pian tyydyn paljouden vuoksi pelkästään tuoteryhmiin.

– Lihaa ja lihajalosteita, kananmunia, jauhoja, hunajaa, marjoja, listaa tuottajatoriyhdistyksen puheenjohtaja Anja Pasuri, kun kävelemme pitkin ja poikin Tuottajatorin tiluksia. Eikä lista tosiaan suinkaan siihen stoppaa.

– Säilykkeet, juustot, jugurtit, juurekset, Pasuri jatkaa, kun kaarramme ison, noin kymmenenmetrisen

Pop upit jalostuivat pysyvyyteen

Juupajoen Tuottajatorin perustamista edesauttoi se, että paikalliset toimijat olivat kokeilleet myynnin keskittämistä yhteen osoitteeseen muutamaankin otteeseen aiemminkin.

Paikka oli toinen, mutta lähtökohta sama.

Yrittäjä, varaa paikkasi!

JUUPAJOEN YRIT TÄ JÄT

KAIKKI RAKENNUSTYÖT

myyntipöydän toiselle puolelle, jossa listaan lisätään vielä myöhemmin ternimaito, kuivaliha sekä jopa kuivatut hyönteiset. Ja nyt siis puhuttiin vasta suuhunpantavista. Saman pituinen lista olisi kyllä helposti laadittavissa myös ei-syötävien osalta.

DORIMEDIA OY

Yli 40 vuotta viihde- ja kodintekniikkaa pohjahinnoin

– Silloin olimme Kopsamon kylässä, viitisen kilometrin päässä täältä, missä pistettiin useampanakin kesänä ja jouluna pystyyn pop up -myymälä. Idea oli myös tuolloin se, että paikallisille tuottajille löytyisi yhteinen myyntipaikka, jota voitaisiin sitten pyörittää ja markkinoida yhdessä tuumin, myös aikaisemmassa toiminnassa aikanaan isoa roolia ottanut Anja Pasuri kertoo. Nykyinen Tuottajatori on kuitenkin kaikkea muuta kuin pop up -ilmiö. Alusta asti siitä haluttiin tehdä jatkuva ja pysyvä.

Jatkuu seuraavalla sivulla →

Leena 041 501 9902

KESÄRENKAAT SOPIVASTI Viitoittaa tietä

Janne

Vuokraamme

Salomaa Oy • Kiinteistökorjaukset henkilö040 533 8888nostimia/ • Uudisrakennukset • Pelti- ja huopakatot maantiivistyskoneita • Kattohuollot • Maanrakennustyöt • Murskeet, mullat ja hiekat ajettuna • Jätevesipumppaamot • Kuljetukset, nosturityöt ja vaihtolavat

Janne Salomaa Oy 040 533 8888

www.jsalomaa.fi

Korkein luottoluokitus ©Bisnode

Meiltä saat asiantuntevaa palvelua!

2014

merioksa.fi ORIVESI, Vainiontie 3 • JUUPAJOKI, Lylyntie 335 044 335 6736

- Kiinteistöhuolto - Pihapuun kaadot, kantojen jyrsintä ym.

- Pienrakentaminen - Pihatyöt ym.

044 292 6200 | www.pmm-kujala.fi

• Moottoripyörä- ja pienkoneakut • Varaosamyynti • Kilopultit ja työkalut • Hinaukset • Romunkeräys, lava pihassa, myös nouto • Romuajoneuvot, ympäristölupa

KONEKORJAAMO Veikko Suosaari KORKEAKOSKI 03-335 8152 • 0400 632 573

14

●

Tiistai 2. maalisKUUTA 2021

... jatkoa edelliseltä sivulta

Pallo lähti vierimään puhelinsoitosta

Juupajoen Tuottajatorin viralliset alkutahdit päräyteltiin pasuunaan reilu vuosi sitten tammikuussa. Silloin järjestettiin ensimmäinen tuottajien välinen tapaaminen, jonne Anja oli kutsunut aikaisemmin pop up -toreilla mukana olleita tuottajia. Pallo oli lähtenyt pyörimään jo pari kuukautta aikaisemmin, ja aloite oli tullut tuottajaringin ulkopuolelta. Nykyisessä toimipisteessä isännöitsijänä toimiva Anne Kurjanen näppäili lokakuussa 2019 luuriinsa Anja Pasurin numeron ja ehdotti hallinnoimaansa tilaa joulumyyntiä varten.

Isännöitsijä ei ollut suinkaan yksin ehdotuksensa kanssa. Aika moni asiakas oli toivonut pysyvää myymälää jo niiden pop upien aikoihin. Pasuri oli puhelun kohde, koska hän oli toiminut koordinaattorina myös aiemmissa yhteismyyntiponnistuksissa. Anja kertoo innostuneensa itse ajatuksesta välittömästi, mutta myönsi jo siltä istumalta, että vielä jouluksi hanke ei onnistuisi. Hän kun tiesi omasta pitkän linjan yrittäjäkokemuksestaan, että hänellä ja kollegoilla oli tulevan joulun osalta siinä vaiheessa vuotta suunnitelmat jo melko lailla lukittuina.

– Lupasin kuitenkin kerätä porukan kokoon. Ensimmäisen kokouksen pidimme täällä tammikuussa, jolloin meitä taisi olla paikalla parisenkymmentä, Pasuri kertoo.

Tuttu vinkkinainen

Se päätettiin jo alkuvuodesta, että helpoin tapa edistää asiaa olisi yhdistys, jonka myötä syntyi Juupajoen Tuottajatori Ry. Puheenjohtaja Anja Pasurin lisäksi Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle yhdistyksestä ovat haastattelupäivänä kertomassa myös rahastonhoitaja Kiia Koivunen ja varapuheenjohtaja Juha Halme sekä hänen vaimonsa, hallituksen varajäsen Seija Halme. Viimeksi mainittu on suurin syyllinen toimittajan läsnäoloon, sillä vahvan journalistitaustan omaava Seija on pitänyt Pirkanmaan Yrittäjä -lehden kartalla kylän yrittäjätapahtumista jo useamman vuoden.

Seija on toiminut Tuottajatorin viestintävastaavana ja onnistunut työssään ilmeisen hyvin, onhan Tuottajatori ollut esillä aina televisiota myö-

KESKELLÄ MYYMÄLÄÄ olevalla myyntipöydällä ei ole paljon tyhjää tilaa.

Juupajoen touhu on herättänyt sen verran paljon ihastusta kävijöissä, että konsepti on jo ehditty kopioidakin. Euralainen yrittäjä Minna Bister on pistämässä pystyyn samalla konseptilla pyörivää paikkaa.

ten. Kaikkiaan hallitukseen kuuluu kahdeksan varsinaista ja neljä varajäsentä. Juupajoen Yrittäjien sateenvarjon alle Tuottajatoria ei haluttu laittaa.

– Vaikka iso osa tuottajista kuuluukin järjestöön, etenkin kädentaitajissa on paljon ei-yrittäjiä, Juha Halme ja Anja Pasuri perustelevat.

Kassasta alkaa olla myyjäpaikat lopussa

Tänä päivänä mukana hankkeessa on jo 68 eri tuottajaa. Anja Pasuri toteaa, että lukema on isompi kuin mitä he olivat keväällä ounastelleet.

– Toiminnan käynnistyessä huhtikuussa meitä oli nelisenkymmentä tuottajaa. Muistan, että kun meille hommattiin kassa, jossa oli numeroituja paikkoja 72 myyjälle, se tuntui

varsin reilulta määrältä, hän naurahtaa. Jonkin verran halukkaita on jouduttu jättämään rannallekin. Etenkin jouluaikana tulokkaita olisi ollut merkittävästi lisääkin.

– Me ratkaisimme asian niin, että tarjosimme halukkaille sesonkimyyjille nelipäiväisen joulutapahtuman, Pasuri kertoo. Hienoa on sekin, että yksikään mukaan lähtenyt toimija ei ole jättäytynyt pois yhteistyöstä kesken vuotta.

– Sesongista riippuvaisia, esimerkiksi kukka-alan yrittäjiä on jättäytynyt talvikaudeksi tauolle, mutta täysin pois tästä ringistä ei ole jäänyt yksikään, Juha Halme kertoo.

Juupajoki first!

Mukana olevista tuottajista yli puolet on löydetty omasta kunnasta, ei-

kä loppupoppootakaan ole kaukaa mukaan tarvinnut huudella. He kaikki ovat Pirkanmaalta, leijonanosa Juupajoen naapuripitäjistä, etenkin Oriveden puolelta. Siinä mielessä Tuottajatorilla on vedetty kotiinpäin, että juupajokelaiset yritykset ovat olleet aina ykkösvalinta.

– Muualta tuotteita on otettu myyntiin vain, jos vastaavia ei omassa kunnassa tuoteta, yrittäjät kertovat. Omasta kunnasta sen sijaan saman alan toimijoita voi olla mukana useampikin. Eikä se ainakaan ihan avoimeen sotaan ole näyttänyt johtavan sekään. Ainakin Tuottajatorin hallitukseen kuuluvat Anja Pasuri ja Kiia Koivunen tuntuvat olevan hyvissä väleissä keskenään, vaikka molemmilla on myynnissä omien kotitilojensa Ylämaan naudanlihaa.

Avajaiset siirtyivät vapun korville

Alun perin tavoitteeksi otettiin avajaiset pääsiäisen aikaan, mutta maaliskuussa suunnitelmat kokivat korona-nimisen kolauksen. Suomen sulkeutuessa myös Juupajoen avajaisia lykättiin suosiolla, ja lopulta ne pidettiin pari päivää ennen vappua, eli 28. huhtikuuta. Tuolloin ajankohtainen sima oli hyvänä onnistumisen mittari.

– Vaikka sitä oli tuotu myyntiin erittäin optimistiset määrät, siitäkin huolimatta vappujuoma loppui kesken, Seija Halme huomauttaa.

TUOTTAJATORIN RAHASTONHOITAJAKSI valittu Kiia Koivunen on 25-vuotiaana tuottajaporukan kuopus. Hän on itse kaapattu kuntaan naapurin eli Oriveden puolelta. Kiian ja hänen avomiehensä tilalla kasvaa sekä ylämaankarjaa että lampaita. Tuotteitaan varten Koivuset ovat investoineet tilaan oman pakastimen.

ASIAKKAAT OVAT löytäneet hyvin Myllymuksujen vaaterekin.

Kaksi vakituista työntekijää

Toisin kuin pop up -myymälöissä, missä itse liikkeen myyntivuorot hoidettiin talkootyönä, on Tuottajatorilla myyntivastuussa kaksi pelkästään siihen keskittyvää työntekijää. Virve Tarvonen ja Sonja Paganus jakavat vetovastuun keskenään, ja ruuhkapäivinä ovat remmissä molemmat. Kesähulinan aikaan heillä oli myös apulainen. Tyystin talkoilua ei ole hylätty, vaan esimerkiksi alkuremontti tehtiin ilman ulkopuolista apua. Siitäkin hallituksen jäsenet ovat iloissaan, että mukaan ilmoittautuneet tuottajat ovat sitoutuneet toimimiseen hyvinkin konkreettisesti. Tästä kertovat esimerkiksi myymälän seinällä nököttävät kolme pakastinta, jotka niitä tarvitsevat yrittäjät ovat investoineet omasta pussistaan.

Kesäasukkaista plussaa mutta myös uusia kasvoja

Vakioasiakkaat ovat olleet pääosin oman lähiseudun asukkaita, eli Juupajoella tai sen naapurikunnissa asuvia, asioivia ja työskenteleviä ihmisiä.

Mökkiläisten lisäksi kesää piristivät myös kotimaan matkailijat. Tuottajatorin rahastonhoitaja Kiia Koivunen sanoo, että etenkin kesän kävijämäärät olivat positiivinen yllätys. Rahastonhoitajana hän tietää senkin, että kävijät olivat liikkeellä myös ne kuuluisat ostohousut jalassa, sillä toimin-

PUU ON POP. Suurin osa tuotteista on myynnissä ympäri vuoden, mutta esimerkiksi kesäkukat ja taimet ovat näin talvikaudella vähän vaikeasti kasvatettavissa. Niitä halajavan pitää odottaa vielä pari kuukautta.

●

Tiistai 2. maalisKUUTA 2021

poikkeavat myös heillä ja päinvastoin. Hän on tyytyväinen vilkastuneeseen liikepaikkaan.

Suomen monipuolisin moduulisohvamallisto, joka on räätälöitävissä kaikille sopivaksi.

MYYNTIHOMMISSA HAASTATTELUPÄIVÄNÄ olleen Virve Tarvosen toimenkuvaan kuuluu myös somemarkkinointi. – Päivän vitriinituotteet pistetään aina Facebookiin minun tai kollegani toimesta, hän kertoo. Myyjän vinkki on, että asiakkaan kannattaa tulla paikalle mahdollisimman varhain, sillä silloin saa varmasti ne lämpimäiset, joita on tullut etsimään. Puuhaporukka tiesi aiempien kesän pop up -tapahtumien myötä sen, että varsinainen koetinkivi koetaan kesän jälkeen. Siis siinä heinä- ja elokuun vaihteessa, jonka jälkeen kova touhu ja asiakasvirrat päättyivät kuin veitsellä leikaten. Tuottajatorilla tämä ilmiö ei ole ollut lähimainkaan yhtä vahva.

nalle tehty alustava budjetti ylitettiin niin kesällä kuin syksylläkin joka ikinen kuukausi. Mökkiläisten myönteistä vaikutusta osattiin kokemuksesta jo odotellakin, sillä kesä lisää tuntuvasti Juupajoen asukaslukua. Noin 1800 asukkaan kunnasta löytyy peräti 500 mökkiä. Vakiasukkaiden ja vuosien saatossa tutuksi tulleiden kesäasukkaiden lisäksi Tuottajatorilla näkyi mukavasti myös aivan uusia naamoja. Kesänä, jolloin ulkomaanmatkailu oli hyvin harvain herkkua, kotimaata kierrettiin ennätysmäärin.

– Yksi tekijä oli varmaan tuo meidän nähtävyytemme Juupajoen rotko, josta on siitäkin ollut melko mukavasti juttuja eri medioissa, Pasuri kehuu.

Ennätys tehtiin elokuussa

Kovin yksittäinen myyntipäivä Tuottajatorilla oli lauantai 10. elokuuta.

Silloin siellä järjestettiin sadonkorjuuviikonloppu, joka oli Tuottajat tutuksi -teemainen, eli tuotteiden val-

mistajat olivat itse paikan päällä esittelemässä tarjontaansa ja antamassa tuotteilleen kasvot, Anja Pasuri kertoo. Päivän lopussa kerätty kuittipinkka oli paljonpuhuva. Kaikkiaan Tuottajatorin ehdittiin kirjata kyseisenä päivänä yli 550 erillistä ostotapahtumaa, eikä tässä ole lähimainkaan koko totuus, sillä iso osa myynnistä tapahtui tuolloin pihatiloissa, jossa käytössä oli erilliset kassat. Juupajoen Tuottajatorin kävijämäärä on hyödyttänyt myös muita samassa rakennuksessa olevia yrityksiä. Samassa kiinteistössä toimii muun muassa Jeppes, joka myy esimerkiksi lastenvaatteita, kylpytuotteita, kenkiä sekä erilaista lahjatavaraa. Yrittäjä Satu Jokinen kertoo, että usein Tuott aj ator i n asiakkaat

Sopiwa S/M

Valitse mieleisesi: • suora-,divaanitai kulmasohva • koko mittojesi mukaan • käsinojat ja jalat • pehmustemateriaali • verhoilu kankaalla tai nahalla

1098€

alk.

Leveys 214cm

KOTIMAISTA KOIVUA! Upea Fanni Lankkupöytä 180x90cm

205€/kpl Penkki 180cm 385€

Näin talvikaudella Tuottajatori pitää ovensa säpissä sunnuntait ja maanantait, mutta muuten tilat ovat avoinna joka päivä kello 10– 17. Kesällä auki oltiin tiistaista sunnuntaihin ja pidennetyillä aukioloajoilla, arkisin ja sunnuntaisin kello 19 saakka. Täysi vuosikierto Tuottajatorilla tulee täyteen vasta huhtikuun päätteessä, mutta sen hallituksen väki uskaltaa jo sanoa, että kaikkiaan kuluneeseen vuoteen voidaan olla tyytyväisiä.

– Ehdottomasti vuosi oli positiivinen yllätys, ja siitä tuli koronan ja kaiken keskellä kuitenkin todella hyvä, rahastohoitaja vahvistaa ja saa mielipiteelleen ympäriltään hyväksyviä nyökkäyksiä. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Tuottajatorilaiset ovat päällisin

784€

Tuoli

Paljon eri kokoja ja värejä!

Björkman tupakaappi 130x188x36/46 cm

2230€

Elina ruokaryhmä 1187€

467€ 176€/kpl

Pöytä 125x80cm Tuoli

Björkman tv-taso 894€ 170x47x46cm

KOTIMAISET MEKANISMITUOLIT MADELEINE JA HOPPER Satoja verhoiluvaihtoehtoja!

Aukeavat jalkarahit ja laskeutuvat selkänojat.

999€

Vinkki kunnantalon suuntaan

Luoto vuodesohva Vuodevaatelaatikolla Vuodekoko 138x200cm

Pyörivä ja keinuva kukka kankaalla

– Meillä on nyt takana vuosi, jonka aikana olemme huomanneet, mikä toimii ja mikä ei. Mutta edelleen ilmassa on paljon kysymysmerkkejä. Ehdottomasti näemme tulevaisuuden kuitenkin valoisana, Juha Halme tiivistää. Sekin auttaa asiaa, että taloudellisesti tulevan vuoden pakolliset kulut on jo kuitattu viime vuoden menestyksellä. Yksi syy menestykseen on, että tässä on takana niin monia yrittäjiä. Tästä syystä myös yhdistystä on kipparoitu varmoin ottein ja yrittäjävetoisesti, mies tiivistää.

Venla alk. 545€

Talvella ollaan auki viisi päivää viikossa

Tautitilannetta tarkkaillaan Tämän vuoden tapahtumasuunnitelmia ei ole vielä lyöty lukkoon.

Muun Suomen tapaan myös tuottajatorilaiset joutuvat seuraamaan tautitilanteen kehittymistä. Juupajoella korona on ollut hyvin maltillinen vaiva. Sen voi päätellä siitä, että kuntatasoisia tietoja ei ole esitetty. Näin toimitaan, kun tautitapauksia on alle viisi. Siitä on kuitenkin jo alustavasti sovittu, että avajaispäivän paikkeilla vapun kupeessa järjestettäisiin jälleen isompi hulabaloo ja toinen samanmoinen sitten syksymmällä. Sitäkin on keskusteltu yhdessä, että tulevaisuudessa tarjolla olisi valmiiksi tilattavia ruokakasseja, joita esimerkiksi paikkakunnalle perjantaina saapuva mökkiläinen voisi sitten käydä poimimassa kyytiinsä mökille reissatessaan.

n ka ni! ne n ie a i , jo n p e t i m ot i o Ko utu älk j ku n ta ja l a ili hi

Palveluitakin on tarjolla

Jos tekstin alkupuolella hehkutettiin herkkuja, lienee reilua kerrata, ettei tavarapuolen tarjontaakaan voi vaatimattomana pitää.

Leluja, koreja, kortteja, kudonnaisia, vaatteita, shampoota, saippuoita ja erilaisia voiteita kun löytyy makuun jos toiseenkin. Myös paikkakunnan tunnetuimmat brändit ovat näyttävästi paikalla, eli Lunette-kuukautiskupit ja omassa kohderyhmässään hyvin tunnetut Myllymuksu-lastenvaatteet. Palveluitakaan ei ole unohdettu. Tilan takaosassa sijaitsevat nyt ehdat työtilat niin hierojalle, kosmetologille, jalkahoitajalle kuin parturi-kampaajallekin hiuspesualtaineen kaikkineen.

– Tämä tila on kaikkien tätä tarvitsevien ammattilaisten vuokrattavissa päiväkohtaisesti, jona aikana saa sitten ottaa niin paljon asiakkaita kuin haluaa. Huonevuokran olemme pitäneet hyvin kohtuullisena, Anja Pasuri kertoo.

15

1364€

Saatavana myös sähkösäädöillä!

Hopper kaasujousella ja Flair kankaalla

Kotimainen Lumo moottorisänky tiheällä ja erittäin kestävällä pussijousistolla. Hard kovuus, 1-zone.

puolin tyytyväisiä avajaisvuoteensa, mutta yksi toive heillä on, ja silloin katse suuntautuu melkein naapurissa toimivan kunnantalon suuntaan.

Juupajoen kunnan kanssa kun oli puhetta tiloihin sijoitettavasta kunnan infopisteestä, mutta ilmeisesti korona sotki suunnitelmat sen osalta. Tilausta sille olisi ollut eritoten kesällä. Silloin kun kunnantalo itsessään oli kokonaan kiinni.

– Kyllä tänne kuntainfo kannattaisi laittaa, ja mielellämme me sellaisen otammekin, Halme vinkkaa ja luo katseensa naapurirakennuksen suuntaan.

Moottorisänkypaketti 160

1998€

Hinta sis. prof. VM-petauspatjat ja jalat.

Hinnat voimassa 20.3. asti.

Tuotteet ovat toimitusmyyntituotteita.

Kalustetalo Juurikivi Hämeenlinna ja Ylöjärvi Avoinna ma-pe 10-18, la 10-15, su aukiolot verkkosivuillamme Soppeentie 18, Ylöjärvi | puh 03-261 4555 | kalustetalo@juurikivi.fi Katsastusmiehentie 6, Tiiriö | puh 044 705 7700| sisustustalo@juurikivi.fi

verkkokauppa: juurikivi.fi

16

●

Tiistai 2. maalisKUUTA 2021

Yrittäjyyskasvatus kasvattaa uskoa omaan pystyvyyteen ja rohkeutta kokeiluihin ansa ympärille ja pyörittävät sitä vuoden ajan. Minulle ohjelma opetti paljon käytännön yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitoja, mutta suurimman muutoksen huomasin kuitenkin asenteessani ja itseluottamuksessani.

Vuosi Yrittäjänä –ohjelmassa, kuten monessa muussakin yrittäjyyskasvatuksen muodossa, korostuu tekemällä oppiminen. Nuoret päästetään ikään kuin hiekkalaatikolle kokeilemaan millaisia asioita yritystoiminnan kautta voi luoda.

Tällainen hiekkalaatikko tarjoaa suurta mahdollisuutta kokeilla omia siipiä. Se, joka tämän mahdollisuuden käyttää, oppii uutta ympäristöstään ja itsestään.

Sain kunnian toimia tänä vuonna tuomarina Pohjois-Karjalan ja Savon alueen Uskalla Yrittää –semifinaaleissa. Mukana kilpailemassa oli erilaisia hienoja NY-yrityksiä perus- ja

”You miss 100% of the shots you don’t take.”

Jääkiekkolegenda Wayne Gretzkyn tunnettu lausahdus on auennut minulle, ylöjärveläiselle yrittäjyyskasvatille, aivan uudella tavalla. Tämän valaistumisen saivat aikaan kokemukseni Ylöjärven lukion yrittäjyyslinjalla lukuisten projektien ja yrityksen perustamisen parissa.

Y

löjärven lukion yrittäjyyslinjan käytännönläheiseen ja työelämätaitoja rakentavaan oppimäärään sisältyy Nuori Yrittäjyys Ry:n tarjoama Vuosi Yrittäjänä –ohjelma. Ohjelmassa nuoret perustavat pienellä riskillä, mutta oikealla rahalla ja oikeassa ympäristössä toimivan NY-yrityksen oman liikeide-

toiselta asteelta. Useiden yritysten haastatteluissa nousi esille, että yritystoiminnan aikana on kokeiltu täysin uusia asioita ja NY-yrittäjien kynnys uusien kokeilujen tekemiseen on madaltunut huomattavasti. Kilpailu ei siis ole saanut nimeään aivan turhaan. Uskallus yrittää uutta on monelle se juttu, jonka Vuosi Yrittäjänä -ohjelma antaa. Näin kävi minunkin kohdallani.

Perustin kolmen muun yrittäjyyslinjalaisen kanssa NY-yrityksen syksyllä 2019. Yrityksen toiminnan aikana siivet ottivat tuulta alleen avaten mahdollisuuksia ja näköaloja tulevaisuutta ja työelämää kohti.

Vuoden aikana tajusin, miten tärkeää on koota ympärille hyviä tyyppejä tiimin ja yhteistyöverkostojen muodossa. Suurin oppi valkeni kuitenkin vasta jälkeenpäin. Lukion loppusuoralla, tulevaisuuteeni liittyviä valintoja tehdessäni olen huo-

mannut, miten helpolta ja innostavalta tuntuu tarttua yhtäkkiä tuntemattomiin haasteisiin. Hain noin vain ruotsinkieliseen varusmiespalvelukseen Dragsvikiin, vaikka en koe ruotsin kielen taitoni olevan erityisen vahva. Ajatuksena olivat itsensä haastaminen ja ruotsin oppiminen. Yrittäjyyden vuosi opetti, että tekemällä oppii ja kokeilemalla löytää uutta. Avoin mieli, kasvava itseluottamus ja kokeilunhalu johdattavat minua siis nyt eteenpäin elämässäni.

Yrittäjyyskoulujen ja Nuori Yrittäjyys Ry:n nuorille mahdollistamat kokemukset ovat vahvistamassa tulevaisuuden työelämätaitoja, minkä koen olevan äärettömän arvokasta.

Näillä kokemuksilla voi olla suora vaikutus myös siihen, miten nuori asennoituu tulevaisuutensa. Näen nyt selvästi, miten merkityksellistä työtä yrittäjyyskasvattajat tekevät. l

Artikkelin on kirjoittanut VEIKKA KUKKO. Hän on Ylöjärven lukion abiturientti ja NY-alumni.

Kuva: JULIANNA PYYKKÖ

Aloittelevan yrittäjän ei tarvitse jäädä yksin – neuvoja ja maksutonta apua on saatavilla Yrittäjyysbuustin projektipäällikkö, jonka asemapaikka löytyy Pirkanmaan TE-toimistolta.

Pirkanmaan Yrittäjyysbuusti on ollut aloittelevan yrittäjän tukena vuodesta 2017 alkaen.

1

Minulla on jo yritys.

Voinko osallistua Yrittäjyysbuustiin?

Y

rittäjyysbuustin kohderyhmänä ovat yrittäjyydestä kiinnostuneet pirkanmaalaiset työhakijat sekä alle 12 kuukautta yrittäjinä toimineet henkilöt. Apua on tarjolla sekä yrityksen perustamiseen että pyörittämiseen. Palvelu on tutkitusti koettu hyvin tarpeelliseksi ja suosio onkin ollut suuri. Buustissa on ollut mukana jo reilut 1600 asiakasta.

Toiminta perustuu laajaan palvelutuottajien verkostoon, josta saa maksutonta ohjausta ja neuvontaa.

Yritystoiminnan kehittämisen ja yrityksen perustamisen lisäksi palvelun tuloksena voi syntyä myös erilaisia kevytyrittäjyyden ja itsensä työllistämisen muotoja. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti esitti Yrittäjäbuustin tiimoilta muutaman kysymyksen Harri Katajistolle. Hän on

L K

2

Millaisia palveluita Yrittäjyysbuustista voi saada?

on saatavilla yrittäjän tueksi mm. yrityksen perustamiseen, yritysvalmennukseen ja omien yritysominaisuuksien tunnistamiseen. Yritystoiminnan alkuvaiheessa taas palvelua saa

LSTELÄ – JOEL E

EVÄTK

OMISARIO

P

ALMU

MAAILMAN KANTAESITYS!

SYKSYLLÄ

2021

OHJAUS

PANU RAIPIA

LIPUT MYYNNISSÄ!

ENSI-ILTA TAMPEREEN KOMEDIATEATTERISSA 15.9.2021

Aimo

RÄSÄNEN

TAMPEREEN KOMEDIATEATTERI Lapintie 3a, 33100 Tampere

3

Miten palvelu on muuttunut viime aikoina?

ja somemarkkinointiin liittyvät kurssit ovat olleet suosittuja ja niiden kysyntä on kasvanut.

4

Miten pääsen mukaan Yrittäjyysbuustiin?

Hae Yrittäjyysbuustietuus jättämällä yhteystietosi www.palvelualusta.fi -sivuston kautta TE-toimistoon.

TE-toimistosta otetaan yhteyttä sinuun ja tarkistetaan mahdollisuutesi etuuden saamiseen. Kun sinulle on myönnetty Yrittäjyysbuustietuus, voit varata ajan valitsemallesi palveluntuottajalle.

FA K TA ENSIMETRI JA YRITTÄJYYSBUUSTI l Ensimetriltä kattava palvelupaketti yrityksen perustamiseen ja alkuvaiheen kehittämiseen. l Käytännönläheiset neuvot yrittäjyyden alkutaipaleelle. l Maksutta käytössä laaja asiantuntijaverkosto. l Saatavilla koko Pirkanmaalla, Ensimetrillä 16 palvelupistettä.

5

Miten yritykseni pääsee palveluntarjoajaksi YrittäjyysPalvelun vaikuttavuus ja asiakastyyYrityksen suunnitteluvaiheessa apua tyväisyys on meille tärkeää. Kehitäm- buustiin?

ASSA, ÄÄ RAUH

TARI

MIKA WAL

Toivotamme tervetulleiksi mukaan nuoret, alle 12 kk toimineet yritykset. Mukaan voi myös tulla, jos yrittäjyys kiinnostaa tai jos yrittäjä haluaa perustaa uuden yrityksen. Palautekyselyn perusteella Yrittäjyysbuustin käyneistä asiakkaista peräti 86% aikoo joko aloittaa, jatkaa tai kehittää yritystoimintaansa.

mm. myynnin kehittämiseen, markkinointiin, taloushallintoon tuotteistamiseen ja kansainvälistymiseen.

Tuoreet yrittäjät ovat kaivanneet neuvontaa erityisesti markkinointiin ja tuotteistamiseen liittyvissä asioissa, ja tähän Yrittäjyysbuusti antaa konkreettisen avun.

Palveluntuottajat on listattu Yrittäjyysbuustin nettisivuilla, jossa asiakas voi helposti rajata häntä kiinnostavat palveluntarjoajat hakemalla esiin esimerkiksi vain myynnin osaamista tarjoavat palveluntuottajat.

on

puh. 0207 288 388

puh. hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min

Frans J. PALMU

komediateatteri.fi

me palvelua jatkuvasti palautteen ja asiakastyytyväisyysmittausten avulla. Myös palvelukori elää vallitsevan tilanteen mukaan. Esimerkiksi korona-aikana palvelujen digitalisointiin

A

Jos näet yllä olevan kahtena, kannattaa olla yhteydessä!

Tervetuloa Pispalan AA-ryhmään.

Palaverit ti & pe klo 19 ja su klo 12.

Pispalan valtatie 54 (käynti pihan puolelta) Lisätietoa: Hanski 050 524 8888

Meillä on tilaa myös uusille Yrittäjyysbuustin palveluntarjoajille. Haku on dynaaminen, ja se löytyy tältä sivulta: https://www.hankintailmoitukset.fi l

VALITSE OIKEIN. YRITÄ VIISAASTI.

www.mersupurkaamo.fi

www.mb-varaosatjahuolto.fi

MERSUkoRjAAMo • MB Star diagnosistesteri

Ilmastointihuolto 85,• •MB Star diagnosistesteri Jarrunesteiden vaihdot • ••Huollot, MB-varaosat ja remontit Huollot ja remontit MB-Varaosat ja huolto Venetmäki Oy Venetmäki MB-Varaosat ja huolto Nahkatehtaantie 10, Viiala Nahkatehtaantie Ark. 9.00–17.00.

Puh. 040 140 6000 10, Viiala

Oy

Ark. 9.00-17.00. Puh. 040 140 6000

p.050 514 7771 Henkilö- ja pakettiautojen: • Kolarikorjaukset ja maalaukset • Tuulilasin vaihdot • Vakuutusyhtiötyöt

Vaihtotie 4, 33470 Ylöjärvi • www.ylojarvenautomaalaamo.fi

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

17

IG: @radio.musa #parastamusaa radiomusa.fi

Radio Musa 100,5 Tuhannet kiitokset!

Kuuntelijatutkimukseen osallistui ennätysmäärä Musan ystäviä. Kiitos kannustuksesta ja ideoista. Tästä on hyvä jatkaa toiselle vuosikymmenelle!

Yrittäjä!

Mainosta Musassa, ja suosi paikallisia yrittäjiä, jotka mahdollistavat mainion Musan soimisen myös jatkossa.

Kuntavaaliehdokas!

Mainosmyynti: 0400 620 036 / Pena

Musalla pääset korvien väliin ja tulet tutuksi.

Sinulla on koko taajuus 100,5 käytettävissäsi.

Radio Musa 100,5 – aikuisten suosikkiradio | facebook.com/radiomusa | radiomusa.fi

18

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

Volvo V60 B3 kevythybridi.

Turvallinen valinta.

Nyt erä V60-malleja huippueduilla ja nopeaan toimitukseen!

Volvo V60 on muuntautumiskykyinen sportswagon.

Edistyksellinen alusta, tehokkaat mottorit ja säädettävät ajotilat takaavat sinulle kiehtovan ajokokemuksen. Kuljettajan aputeknologia kaarrenopeuden säätötoiminnolla mukauttaa nopeuttasi automaattisesti ja tekee ajamisesta mukavampaa ja tarkempaa kaikissa liikenneolosuhteissa. Tämä auto sinun täytyy koeajaa itse.

Esim. Volvo V60 B3 MHEV Business aut. 42 331 € Vapaa autoetu 810 €, käyttöetu 645 €.

Näissä autoissa Navigation Pro, Light sekä Park Assist ja Driver Assist -varustepaketit.

ETUSI JOPA 4 060 €

• Apple CarPlay™ ja Android Auto™ • Sensus navigointi, Euroopan kartat + Lifetime karttapäivitykset

• LED High Level mukautuvat ajovalot ja täysaktiiviset LED-kaukovalot häikäisynestoautomatiikalla • Sisävalaistus High Level

• Pysäköintitutka taakse ja eteen • Pysäköintikamera taakse

• Intellisafe Surround • Intellisafe Assist, mukautuva vakionopeudensäädin

Esim. Volvo V60 B3 MHEV Business aut. 42 331 € (sis. toimituskulut 600 €). EU-yhd. 6,9 l/100 km, CO2 155 g/km. Kuvan autot erikoisvarustein. Tarjous koskee erää autoja. Varustepakettien hinta 490 €.

Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

19

Ylellisyyttä vai urheilullisuutta?

Volvo XC60 Inscription- tai R-Design -varustelu.

Nyt erikoishintaan 990 euroa.

Voit valita Premium-luokan halutuimpaan katumaasturiin, Volvo XC60 -malliin ylellisen Inscription- tai urheilullisen R-Design -varustelun – nyt erikoishintaan 990 euroa. Etu koskee kaikkia moottorivaihtoehtoja.

Vakiovarusteina mm.

• automaattivaihteisto • Moritz-nahkaverhoilu (Inscription) tai nupukkinahka (R-Design) • sisustuksen Walnut Wood koristus (Inscription) tai Metal Mesh aluminium koristus (R-Design) • keinonahkaverhoiltu kojetaulun päällinen • 19” alumiinivanteet • Volvo on Call -järjestelmä • mukautuva vakionopeudensäädin • kuljettajanistuin muistilla • sähkötoiminen takaluukku • polttoainetoiminen lämmitin (T6- ja T8-lataushybridit) • lämmitettävä ohjauspyörä (T6- ja T8-lataushybridit) • vaihdekepinnuppi Orrefors-kristallia (Inscription) • urheilullinen alusta (R-Design)

ETUSI ON JOPA YLI 3 800 EUROA.

Esim. Volvo XC60 B4 D-MHEV Inscription aut. 56 150 € Vapaa autoetu 1 000 €, käyttöetu 835 €.

Volvo XC60 Inscription/R-Design -mallisto alkaen 56 149,43 €, sis. toimituskulut 600 €. EU-yhd. 2,5-7,9 l/100 km, CO2 56-180 g/km. Vapaa autoetu 1 000 €, käyttöetu 835 €.

Volvo -myyjäsi Käyttöautossa:

Jere Blom, p. 040 7548 601 Jani Hautamäki, p. 044 5501 593

Ari Karjalainen, p. 0500 627 374 Stanislav Kostyuchenko, p. 044 5502 237

Mikko-Petteri Latosaari, p. 0500 733 847 Vesa Lehtiö, p. 050 5215 237

Juuso Lintukangas, p. 044 5501 529 Teemu Luoma, p. 050 4015 473

20

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

TOIMITILAT, HALLIT JA LIIKERAKENNUKSET YRITTÄJÄN TARPEISIIN Rakennamme monipuolisesti tuotanto-, varasto- ja logistiikkatiloja, kaupan liikerakennuksia ja urheilutiloja.

Erityisosaamiseemme kuuluvat myös kiinteistöjen julkisivusaneeraus ja korjausrakentaminen. Toteutamme kaikenkokoiset kohteet kustannustehokkaasti, laadukkaasti ja joustavasti, aina asiakkaan toivomassa laajuudessa – myös kokonaispalveluna alusta loppuun.

Olemme toteuttaneet mm. seuraavia kohteita Pirkanmaalla: ▪ Niemi Palvelut Oy:n muutto- ja logistiikkakeskus, Tampere ▪ Vaneriliike Lahdenmäki Oy:n tuotantohalli, Akaa ▪ JIS-Automation Oy:n toimitilat, Pirkkala ▪ Palloiluhalli, Valkeakoski ▪ Kauppakeskus Veska, Pirkkala ▪ Ideapark ja Ideapark Autoareena, Lempäälä Tutustu referensseihimme tarkemmin verkkosivuillamme, osoitteessa teraselementti.fi, ja ota meihin yhteyttä!

Teräselementti Oy | Marjamäentie 16, Lempäälä | 03 253 6200 | info@teraselementti.fi

●

Tiistai 2. maalisKUUTA 2021

21

Lempäälä-talon pienyritystilat osoittautuivat hitiksi – Viimeinen tiloista vuokrattiin avajaisia seuranneena viikkona Jos elettäisiin tavanomaisia aikoja, vuosi 2021 olisi aloitettu Lempäälässä kansanjuhlalla. Alun perin tämän vuoden 2. päivänä kun oli tarkoitus juhlia upouutta ja komeaa Lempäälä-taloa, joka on samalla myös ensimmäinen merkkipaalu koko kuntakeskuksen uusimisessa. Koronan takia avajaisia jouduttiin nyt hippaamaan hillitysti ja erittäin maltillisella kutsuvierasporukalla. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti vieraili talossa muutamaa viikkoa myöhemmin. Oppaana meillä oli natiivi, sillä uuden kuntakeskuksen ytimeen meitä tutustutti Lempäälän Yrittäjien puheenjohtaja Ismo Paananen.

Hän oli jo ehtinyt sisustaa talossa oman työhuoneensa edustuskuntoon.

L

empäälä-talo on komeaa katsottavaa. Aivan Lempäälän keskustan ytimeen ja rautatieaseman kupeeseen valmistunut moderni rakennus on massiivinen ilmestys.

20 000 neliön rakennus kätkee sisäänsä muun muassa uuden pääkirjaston, Lempäälän kunnan- ja seurakunnanviraston, 200 hengen sisäkatsomon sekä reippaasti monitoimitiloja. Yhteisöllisyys onkin yksi avainsanoja, jota modernia kuntakeskusta suunniteltaessa on pidetty etulinjassa. Uutta on lähdetty rohkeasti kokeilemaan myös palvelupuolella. Yksi keskeisimmistä muutoksista on kuntalaisten palveluiden keskittäminen kerros kirjaston alapuolella sijaitsevaan Palvelukäytävään. Sieltä löytyvien tiskien takaa luvataan auttaa kuntalaista vähän asiassa jos toisessakin.

Kirjastonhoitaja pitää työpaikkaansa huikeana

Pirkanmaan Yrittäjä -lehden varsi-

nainen pääkohde tänään on kuitenkin saman kiinteistön B-siivestä löytyvä Ideakeskus. Sinne tosin poikkeamme kirjaston kautta. Meidät vastaanottaa uunituoreen biblioteekin aulassa Lempäälän Yrittäjien puheenjohtaja Ismo Paananen. Silmäilemme ensin lyhyesti kirjastoa, mutta siellä piipahdus jää pakostakin tyngäksi. Poikkeustilassa kun asiakkailla ei ollut vielä haastattelupäivänä koko Pirkanmaalla asiaa itse kirjahyllyille ja lainaukset onnistuvat vain ennakkovarauksista. Vierailupäivänä kirjasto on tästä syystä melkein autio. Kirjastonhoitaja Senni Laurikka vahvistaa, että töissä on saanut olla alkuvuodesta hyvin rauhassa. Hän myöntää odottavansa innoissaan pääsevänsä näkemään kirjastossaan normaalin arjen. Uusia tiloja hän luonnehtii huikeiksi.

– Meidän kokoelmammehan ei paljon muuttunut muuton myötä, mutta tilat itsessään mahdollistavat

paljon uutta. Uskon vahvasti nyt avatun tilan löytävän paikkansa oleskelu-, työskentely- ja toimintatilana, kunhan rajoituksista päästään eroon, hän kertoo. Pelkästään lukutoukkien paikka kirjasto ei muutenkaan tänä päivänä ole. Lempäälässä lainattavaksi saa esimerkiksi urheiluvälineitä.

Hartaasti suunniteltu ja kovasti toivottu

Pyörähdämme vielä kerrosta alempana katsastamassa Palvelukäytävän, joka sekin elää vielä aamupäiväistä hiljaiseloa. Sen vieressä sijaitsevassa ravintolassa sentään ollaan jo työn touhussa. Lounastajat tulevat vasta myöhemmin, mutta kahvi- ja pullalinjalaisia piisaa moneen pöytään.

Sananlaskun mukaan hyvää kannattaa odottaa, ja se taitaa päteä myös Lempäälä-taloon. ”Tarttis tehdä jotakin”, kun oli kunnassa sen keskustaa koskeva konsensusajatus jo pidemmän aikaa. Tämän myöntää

myös Ismo Paananen, joka itse on asunut Lempäälässä kuusivuotiaasta saakka.

– Ei ole liioiteltua sanoa, että tämän talon myötä toteutui lempääläläisten 40-vuotinen haave. Ensimmäiset ideat keskustan kehittämisestä syntyivät jo 70- ja 80-lukujen taitteessa, hän taustoittaa. Paananen on ollut mukana nykyisen kuntakeskuksen kehittämistä käsitelleessä työryhmässä viimeiset 10 vuotta. Hän on ollut siellä mukana eritoten Lempäälän Yrittäjien edustajana. Paikallisyhdistyksen puheenjohtajana hän on toiminut viimeiset neljä vuotta.

Väkiluku on kaksinkertaistunut 40 vuodessa

Melkoisen paljon Lempäälä on muuttunut neljässä vuosikymmenessä, alkaen jo ihan siitä asukasluvusta. Vuoden 1980 alkaessa Lempäälässä on tilastoitu 12 660 asukasta, kun heitä on neljäkymmentä vuotta

KUTEN SEKÄ ikkunantakainen visio että Ismo Paanasen kädessä oleva vanha suunnittelukuva kertoo, Lempäälä-talon ympärille ollaan rakentamassa lähivuosina uutta ympäristöä, johon on tarkoitus tulla asuintilaa yli 1000 ihmisille.

Yrittäjäjärjestön toiveissa on, että rakennuksiin saataisiin myös työtilaa. Lempäälän Yrittäjien avaama Ideakeskus toiminee ainakin rohkaisevana esimerkkinä. Sen 21 työhuonetta kun myytiin loppuun jo tämän vuoden alkupuolella.

myöhemmin 23 511. Lempäälä on siis viimeisen 40 vuoden aikana lähestulkoon kaksinkertaistanut asukasmääränsä. Huomioitavaa on muuten sekin, että tähän ei monen muun kunnan tapaan sisälly edes yhden yhtäkään kuntaliitosta. Lempäälän kasvu on ollut sataprosenttisesti omaa ansiota.

Jatkuu seuraavalla sivulla →

TOIMITILAHANKKEIDEN LUOTETTAVA KUMPPANI 9-TIEN VARRELLA

UUDET TOIMITILAT, LAAJENNUKSET JA SANEERAUKSET OTA YHTEYTTÄ: www.jhshankerakennus.fi ■ 045 6489 098

YRITTÄJÄN YLIVERTAINEN TIETOPANKKI www.pirkanmaanyrittajat.fi

Tampere Turku

urjala.fi

50 min 75 min

Urjalan kunta elinkeinoasiamies 040 335 6096

22

●

Tiistai 2. maalisKUUTA 2021

... jatkoa edelliseltä sivulta

YRITYSTONTTI

3-TIEN VARRELTA?  Joustavat tonttikoot  Valmis infra ja nopeat päätökset  Erinomaiset yhteydet: VT3, pääjunarata n. 5 min, Rauman satama 2 h, Porin syväsatama 1 h

Vt 3

Siihen, että Lempäälä-talo saatiin toteutettua juuri nyt, liittyy useampikin syy. Aikataulun siirtymiseen lienee vaikuttanut ainakin se, että 2000-luvun alkupuolella kunnassa pystytettiin Ideaparkia, josta tulikin toviksi kunnan keskeisin hanke.

Tähdetkin osuivat siinä mielessä oikeisiin asentoihin, että uusien tilojen tarve kosketti samaan aikaan sekä kirjastoa että kunnanvirastoa palvelutiloineen. Ja kun sitten valtiolta oltiin saamassa tukea kirjastoinvestointiin, johti yksi asia toiseen. Valtiolta saadusta tuesta huolimatta kyseessä oli valtavan iso panostus myös Lempäälän kunnalta. Kokonaisuudessaan Lempäälä-talon budjetti kun huitelee yli 30 miljoonassa eurossa. Nykyiseen malliselta Lempäälä-talo alkoi suunnitelmissa näyttää noin neljä vuotta sitten, ja varsinainen rakentaminen aloitettiin pari vuotta sitten. Aikataulutkin pitivät kutinsa, sillä ovet saatiin auki suunnitelmien mukaisesti eli tämän vuoden alussa.

KARANTEENIN TAKIA uudessa kirjastossa voi lainata vain varauksesta. Hyllyjen väliin asiakkailla ei ole asiaa. Hiljaista on, mitä nyt jokunen utelias on tullut tutustumaan paikkoihin ja palauttamaan kirjoja.

Pitkäjänteisen työn ansiota

Soita ja kysy myös muista vapaista tonteista!

Jarmo Kyösti, tekninen johtaja 044 786 5601, jarmo.kyosti@parkano.fi VT3n ja pääjunaradan varrella

Py-lehden ilmestyminen

2021 Ilmoitusmyynti: 041 501 9902 Toimitus: 040 535 9953

2.2.

varaukset 22.1.

2.3.

varaukset 19.2.

6.4.

varaukset 26.3.

11.5.

varaukset 30.4.

15.6.

varaukset 4.6.

17.8.

varaukset 6.8.

21.9.

varaukset 10.9.

19.10.

varaukset 8.10.

16.11.

varaukset 5.11.

14.12.

varaukset 3.12.

Siitä Paananen on hyvillään, että yrittäjät haluttiin keskustelupöytiin jo Lempäälän uutta ydinkeskustaa suunniteltaessa. Tämä juontaa hänen mukaansa juurensa pitkästä ja hedelmällisestä yhteistyöstä paikallisen elinkeinoelämän ja kunnan välillä.

Käsi kädessä kulkemista kun on aktiivisesti Lempäälässä harjoitettu jo kolmisenkymmentä vuotta. Esimerkiksi elinkeinopoliittinen toimielin eli yrittäjistä ja kuntapäättäjistä koostunut Elpo-ryhmä on toiminut Lempäälässä jo parikymmentä vuotta, kun vastaavaa toimintaa on monessa muussa kunnassa aloiteltu vasta viime vuosina. Lempäälän yrittäjäystävällisyys on näkynyt myös valtuuston koostumuksessa. Yrittäjiä on myös äänestetty Lempäälässä kunnan luottamustehtäviin hyvällä prosentilla. Se, että yrittäjät pyydettiin mukaan suunnittelutyöhön ja työryhmiin, on itsessään hieno asia, mutta vielä hienommaksi sen tekee, että heidän tarpeitaan myös aidosti kuunneltiin ja sitten niitä vielä toteutettiin. Paananen huomauttaa, että keskeistä oli päästä mukaan jo suunnitteluvaiheessa.

– Jos täällä ei olisi tehty tiloja yrittäjyyteen tai ne olisivat olleet vääränlaisia, olisi se ollut täällä ongelma sitten vuosikymmeniä, hän perustelee.

Tilaisuutta ei jätetty hyödyntämättä

Yrittäjät eivät jättäneet vaikutusmahdollisuuttaan käyttämättä.

LEMPÄÄLÄN KESKUSTAN läpi puskevan junaradan ylikulkeva silta yhdistää keskustan kaksi puolta aivan uudella tavalla. Se helpottaa kulkemista jatkossa melkoisesti. Lasitettava kokonaisuus on näyttävä näky. Pituutta sillalla on peräti 57 metriä, ja se on alusta asti suunniteltu tulevaisuutta varten. Nyt sen alapuolelta kulkee aseman kohdalla kolme raidetta, mutta kaikissa suunnitelmissa on jätetty myös optio kahdelle uudelle raiteelle, jotka taas tarvitaan Suomi-rata hankkeen toteutumiseen.

IDEAHUONE-NIMINEN TILA löytyy kolossaalisen Lempäälä-talon B-siivestä. Myös sen osalta avajaisjuhlallisuudet jouduttiin siirtämään hamaan tulevaisuuteen.

– Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäisellekin oli kutsu lähdössä, mutta varmaan jotain pidetään sitten syksyllä. Etuna on, että silloin meidän ei tarvitse puhua enää siitä, mitä on tulossa, vaan esitellä mitä täällä jo on, hän kertoo. Toiveissa on, että Ideakeskuksessa päästään pian myös aamukahvittelun makuun. – Niistä on täällä Lempäälässä muodostunut monelle tapa, ja paljon minulta kysytään, koska taas voidaan aloittaa, Ismo Paananen kertoo.

TÄSSÄ ON POINTTIA! Tuo yrityksesi Akaa Pointiin - kasvun keskiöön

Akaa Point: • Avainpaikka 3- ja 9-teiden risteyksessä • Joustavat tonttikoot • Pistoraide • Alueella mahdollisuus investointitukeen • Alueella aloittaa kesällä VR:n raakapuuterminaali

Soita Jarille: puh. 040 335 6098 www.akaa.fi/elinkeinot

●

Tiistai 2. maalisKUUTA 2021

Lempäälän Yrittäjien kesken alettiin heti vaihtaa ajatuksia siitä, miten tulevaisuuden Lempäälästä ja sen keskustasta saataisiin myös yrittäjien kannalta optimaalinen.

– Yksi hyvin nopeasti esille noussut tulevaisuustarve oli se, miten yksin- ja pienyrittäjien tilatarjontaa voitaisiin lisätä. Sille kun oli täällä Lempäälässä selvä tarve. Toisin kuin isommilla yrityksillä, joilla on jo laajempaa toimintaa ja mahdollisuus joko vuokrata tai jopa rakentaa tilaa, yksinyrittäjien ja pienyrittäjien kynnys tähän on suurempi, Paananen taustoittaa.

KIRJASTONHOITAJA SENNI Laurikka muutti uusiin tiloihin hyvillä mielin. Uusia tiloja hän luonnehtii huikeiksi.

Ideahuoneen ajatus paisui keskukseksi

Tätä ajatusta tilasta alettiin sitten pystyttää Lempäälän Yrittäjien jo aiemmin toimineen Ideahuoneen ympärille, josta olikin syntynyt sellainen yli 100 yrittäjä aktiivinen yhteisö. Uudet tilat mahdollistivat saman ajatuksen jatkojalostamisen.

– Olemme nyt ihastelemassa pari vuotta sitten ilmaan heitettyjen visioiden toteutumaa, Ideakeskusta. Se sijaitsee tarkalleen ottaen Lempäälä-talon B-siivessä, Paananen esittelee astuessamme sisätiloihin. Ideakeskuksen oven takaa löytyy 21 vuokrattavissa olevaa työhuonetta. Huoneiden kokoluokka on kompakti, sillä yksittäisten työhuoneiden koot ulottuvat 10–15 neliön väliin.

– Ne on selkeästi tehty sillä ajatuksella, että niistä osa on selvästi yhden hengen huoneita ja muutama sellaisia, joihin mahtuu pari henkeä kerralla, Paananen demonstroi. Koko tilan ytimenä ja keskuksena toimii atrium-tyyppinen korkea huone, jonka kautta jokainen tilaan sisään tuleva kulkee. Keskelle jäävää yhteistilaa on sen verran paljon, että esimerkiksi ennen koronaa kovin suositut yrittäjien aamiaiskahvittelut pystytään jatkossa pitämään siellä. Tilat saatiin suunnitella yrittäjäjärjestön toiveiden tilaan.

Ennakkovertailu oli vaikeaa

Paananen myöntää, että Ideakeskusta suunniteltaessa käytiin tutustumassa useampiinkin erilaisiin yksityisiin yrityskeskittymiin eli hubeihin, kuten esimerkiksi Tampereen Crazy Towniin. Aivan sellaisenaan mitään valmista keskittymää ei kuitenkaan voinut vertailukohdaksi ottaa. Paananen huomauttaa, että jokainen niistä sijaitsi huomattavasti Lempäälää suuremmassa kaupungissa. Moni Lempäälässä tehtävä ratkaisu pistettiin siis pilotoitavaksi vasta käytännössä.

– Sanoisin, että Jyväskylä on kaupunkina pienimmästä päästä, mihin näitä sijoittajat ovat rohjenneet panostaa. Lempäälä on selvästi pienempi, joten siinä mielessä kaupunki joutui tässä ottamaan riskiä, Paananen myöntää. Hän tosin myös tietää, mitä vaadittiin, jotta riski rohjettiin ottaa.

– Molemminpuolinen vahva luottamus, joka perustuu pitkään ja toimivaan yhteistyöhön sekä yhteinen usko siihen, mitä tilat mahdollistaisivat.

Tupa täyttyi etuajassa

Tilojen markkinointi aloitettiin maltillisesti noin vuosi sitten. Ja vaikka ensimmäisiä varauksia alkoikin sadella jo tuolloin, mistään varsinaisesta ryntäyksestä ei voitu puhua. Paananen ei kuitenkaan ottanut myynnistä vielä tuolloin sen suurempaa stressiä.

– Tiedossa oli se, että harva pienyrittäjä haluaa tehdä päätöksiä vuoden päähän, Paananen kertoo ja virnistää katsoessaan nyt Ideakeskuk-

ta, mutta kevyemminkin tilaan pääsee kiinni. Tätä varten on olemassa yritysrinki. Siihen mukaan pääsee maksamalla 39 euron kuukausittaisen jäsenmaksun.

– Sillä saa mahdollisuuden käyttää näitä kolmea yleisessä käytössä olevaa työhuonetta sekä yhteisiä tiloja. Lisäksi hinta sisältää nettiyhteyden ja kahvit sekä oman postiosoitteen. Etenkin moni aloitteleva yritys kun voi haluta yritykselleen jonkun muun kuin kotiosoitteen. Me ostimme näitä postilaatikkoja tähän aulaan jo valmiiksi 50 kappaletta, Paananen esittelee.

Kukkasitojakin innostui konttoritilasta

JENNI TAMMINEN on yksi Lempäälä-taloon muuttaneista yrittäjistä. Hänen työpaikkansa tosin ei ole Ideakeskuksessa, vaan kerrosta alempana. Jennin yritys, kuntosali Salipiste Oy, muutti uusiin tiloihin radan toiselta puolelta.

Kuvauspäivänä Jennin työpäivä alkoi kuitenkin Yrityskeskuksesta, sillä Jennillä on palaveri kirjanpitäjänsä kanssa. Ja siihen taas Ideakeskus sopi kuin nenä päähän. Uusiin tiloihin yrittäjä kertoo kotiutuneensa hyvin. – Nämä ovat uudet ja toimivat, joten kovasti tyytyväinen olen, Jenni kommentoi. Yrittäjän ykköstoive tällä hetkellä on, että sali saisi pitää ovensa auki myös rajoitusten mahdollisesti kiristyessä. – Samaa on sanonut myös moni asiakas, jolle sali on korona-aikana entistäkin tärkeämpi pääpurkupaikka, Jenni huomauttaa.

sen aulasta löytyvää naulakkoa. Tai siis sen täyttöastetta. Tilaa takille joutuu oikein vähän etsimään. Toisin kuin hiljaisessa kirjastossa, täällä porukka on täydessä työn touhussa. Se onnistuu koronasuosituksia noudattaen, sillä yhteistiloissa kaikilla on suojamaskit.

– Ohjelmistotoimisto, tuotantoyhtiö. konsultti ja hieroja, Paananen listaa kävellessämme pitkin ikkunarivistöä. Kysymys siitä, oliko tiloille tarvetta, on muuttunut retoriseksi jo tovi sitten. Tarkalleen ottaen jo nyt, tammikuussa, allekirjoitettiin viimeistä vapaana ollutta työtilaa koskeva vuokrasopimus.

– Rehellisesti voi todeta, että tahti yllätti odotuksemme, Paananen myöntää.

Yritysrinki on monelle toimiva kevytratkaisu

Oman työhuoneen saaminen tiloista vaatii nyt siis pakostakin jonotus-

23

Tällä hetkellä rinkini kuuluu hieman toistakymmentä jäsentä.

– Kysyntää riittää, sillä vaikka nyt eletäänkin vielä tiukoissa rajoituksissa, paljon minulle on asiasta soiteltu, hän kertoo. Siinä missä vakituiset työhuoneet ovat olleet käytännössä kaikki erilaisten tietotyöntekijöiden vuokraamia, uskoo Paananen yritysrinkiin päätyvän paljon monipuolisemmin yrityskenttää. Osittain näin on jo käynytkin.

– Äsken meiltä varasi paikan täältä kukkasidontaa tekevä yrittäjä, joka ilmoitti haluavansa päästä omalta työpaikaltaan pois tekemään muita hommia, Paananen kertoo.

Keskusten kehittäminen on vasta alkanut

Paananen toivoo Ideakeskuksen kovan kysynnän toimivan rohkaisevana esimerkkinä myös muille rakennuttajille. Naapuristosta löytyykin niitä kiitettävästi myös lähivuosina. Lempäälän keskusta ei nimittäin suinkaan ole vielä valmis. Pikemminkin Lempäälä-talo oli ainoastaan lähtölaukaus. Jo nyt valmiin Lempäälä-talon ikkunasta meitä tervehtii useampi uunituore asuinkerrostalo, ja kun katsetta kääntää 90 asteen verran toisaalle, löytyy kupeesta monta työmaata.

– Ja tosiaan radan tämän puolen lisäksi parhaillaan ollaan tekemässä kaavaa radan tuolla puolella olevista kortteleista, joista niistäkin valtaosa tulee saamaan aivan uudet talot.

Kaikkiaan keskustaan on tarkoitus rakentaa asuintilaa yli 1000 asukkaalle, Paananen viittoo ja myöntää uskovansa Ideakeskuksen kaltaiselle toimitilalle kysyntää jatkossakin.

– Lempäälän keskustassa kun ei välttämättä ole niinkään tarvetta myymälätilalle, mutta laadukkaalle tilalle, jossa voi tehdä töitä ja kohdata asiakkaita, riittää selvästi kysyntää. Ja uskon, että tämän kaltaisen tilan suosio jatkuu tulevaisuudessakin, hän toteaa.

Selkeä trendi

Paananen myöntää, että rakennutta-

LEMPÄÄLÄ-TALON UPOUUSI kirjasto sijaitsee kahdessa kerroksessa. Kerroksesta toiseen johtavat portaat ovat perinteistä käytännöllisemmät. Kiitos penkkien ja pistorasioiden ne toimivat myös työtiloina ja muodostavatpa tarvittaessa myös oivan katsomon.

Seuraavan tason suunnitelmat ovat jo kypsymässä Ismo Paananen myöntää olevansa hyvillä mielillä Lempäälä-talon avaamisesta, sekä eritoten siitä, kuinka hyvän vastaanoton yritystila on saanut. Toisaalta hän korostaa sitä, että pitkäaikaisen tavoitteen saavuttaminen ei tarkoita, että maha olisi täynnä.

– Seuraava haaveemme yrittäjäyhdistyksenä on, että yhteistoiminnan lisäksi menisimme yhä enemmän yritysten liiketoimintojen kehittämiseen ja itse

bisneksen avustamiseen. Itse esimerkiksi olen kovasti kiinnostunut kansainvälistymisestä ja toivon, että voisimme saada samanhenkisiä toimijoita yhteen. Ja myös, että digitalisoinnista kiinnostuneet löytäisivät toisensa.

Mielestäni tämä on se seuraava taso, mihin Lempäälän Yrittäjät voi päästä. Siis siihen, että yhteisöhyötyjen lisäksi tällä saataisiin jäsenille myös hyötyä bisnekseen, hän kertoo.

MYÖS FLEMMS-RAVINTOLA avautui talon avajaisten yhteydessä. Tässä lehdessä myös lounasjuttu on tehty kyseisessä ravintolassa.

jan kannalta on toki helpompi löytää yksi isompi vuokralainen, joka varaa kerralla 200 neliötä kuin sopia jokaisesta pienemmästä kohdasta erikseen.

– Uskon vahvasti, että tulevaisuudessa on paljon pieniä toimijoita, jotka tarvitsevat ketteriä ratkaisuja, hän tuumaa. Pienyrittäjien toimitilojen tarve ei rajoitu yksin Lempäälään, vaan kyse on selkeästä valtakunnal-

lisesta trendistä. Yksinyrittäjyyden määrän lisääntyminen on ollut koko Suomen työelämässä ylivoimaisesti isoin muutostrendi läpi koko 2000-luvun. Eikä yksinyrittäjyyden lukumäärän kasvulle ole näköpiirissä minkäänlaisia esteitä, pikemminkin kaikissa arvioissa sen uskotaan jatkuvan hyvin vahvana. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Bisnode 2020

Ohutlevytuotantoa jo vuodesta 1975!

Saat kauttamme laserleikkeet särmättynä, hitsattuna ja pintakäsiteltynä.

Ilmanvaihtotyöt A. Saarinen Oy

Meidän kautta saat myös rakennusten peltilistat!

Kysy tarjousta tarvitsemillesi tuotteille!

Aakkulantie 50 ■ 36200 Kangasala levynelio@levynelio.fi ■ www.levynelio.fi

0400 623 319, ari.saarinen@iv-tyot.fi Tulotie 15, 33470 Ylöjärvi

www.iv-tyot.fi

24

●

Tiistai 2. maalisKUUTA 2021

MÄNTÄN JA VILPPUL AN YRIT TÄJÄT

• Lumen pudotukset • Piha- ja ongelmapuiden kaadot • Kantojen jyrsintä • Haketus • Maisemointi

LOUNAS MA–PE 10–14 Ala carte Pizzat yms.

METZET WORKS OY • Puh. 040 739 6951 Yhteydenottolomake: www.metsurisatokangas.fi

KESÄLLÄ Liikennepuisto lapsille

Turinatu tyytyväise

Jäätelökioski Vilppulankoskelle kalastusluvat Ilmanvaihtopuhdistukset, -mittaukset ja -säädöt Pirkanmaalla!

Mänttä–Vilppula 050 569 1058, 050 462 4685 www.nuohouspalvelu.com

Caravan alue Aukioloajat ma–to 9–20, pe 9–22 la 11–23, su 11–20 Kesällä ma–to 9–24, pe 9–02 la 11–02, su 11–24

Kirkkotie 5, VILPPULA

050 0 631 567

Mänttä-Vilppula

Asko Ritaranta 0500 333 365

Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät ry

03 471 6900

Kirkkotie 5, Vilppula 03 471 6900

Pienyrittäjät ovat nyt pulassa.

Liity tukijoukkoihin!

yrittajat.fi/autapienta

www.py-lehti.fi

T

ero Peltosen entinen työnantaja, hygieniatuotevalmistaja Vespal Oy, ehti olla osa miehen elämää pitkän pätkän.

– Kuukautta vaille 24 vuotta, Peltonen laskee. Hän työskenteli viime vuodet leivinarkkien jatkojalostuksessa työtä tekevänä työnjohtajana.

Mitään pakkoa Peltosella ei yrittäjyyteen ollut. Töitä olisi ollut tarjolla entisen työnantajan palveluksessa jatkossakin. Eikä työssä itsessäänkään ollut mitään perustavanlaatuista vikaa, mutta Peltonen kertoo haaveilleensa jo useamman vuoden rakennusalan hommiin pääsemisestä.

Oppinut jo entuudestaan

#autapientä Lue myös netissä

Tero Peltonen on siinä mielessä poikkeuksellinen yrittäjä, että hänen päivittäinen työmääränsä putosi kahdeksalla tunnilla samana päivänä, kun hän aloitti täysipäiväisenä yrittäjänä. Järjenvastaiselta tuntuva väite on kuitenkin taivaan tosi, ja sitä selittää se, että ennen viime vuoden helmikuun 7. päivää Peltonen paiski yrityksensä lisäksi myös palkkatöitä. Ja Mäntässä kun ollaan, se tarkoitti luonnollisesti paperihommia.

– Eritoten kaipasin käsillä tekemistä, perustelee alun perin kirvesmiehen ammattiin opiskellut Tero Peltonen, joka oli yksinkertaisesti vaan ajautunut muihin tehtäviin. Tyystin hän ei ollut kuitenkaan rakentamista ikinä jättänyt.

– Omatoimisen työkalujen keräämisen olin aloittanut jo vuonna 1997, hän muistelee. Kädentaitoja hän oli pitänyt yllä paitsi oman omakotitalonsa rakennustyömaalla myös auttamalla kavereita ja sukulaisia pienemmissä remonteissa. Silloin tosin tyystin rakkaudesta lajiin.

Omaa osaamistaan hän on täydentänyt myös yhdeksän kuukautta kestäneellä korjausrakentamisen kurssilla, joka järjestettiin Keuruulla.

Nollasta liikkeelle

Kertalaakista Peltonen ei täyspäiväistä yrittämistä aloittanut, vaan sitä edelsi monen vuoden sivutoiminen yrittäjyys. Toiminimi syntyi jo 2012. Yrityksen perustaminen ei ollut kummoinenkaan haaste.

– Tein ilmoitukset kaupparekisteriin, ja siinäpä se melkein olikin.

Koska olin tuolloin palkkatyössä, mitään varsinaista tukea en mistään saanut, joskaan en edes niitä hakenut, yrittäjä kertoo. Hänen mukaansa ainoa vaikea juttu yrityksen perustamisessa oli nimen keksiminen.

– Terrak oli ensimmäinen ehdotukseni, mutta se oli jo käytössä, hän kertoo. Teprak-nimen keksi Teron vaimo Riikka, joka on yrittäjän mukaan ollut muutenkin hänelle korvaamaton tukipilari. Kolmen lapsen perheessä kun on riittänyt pyöritettävää, etenkin kun Tero on tehnyt pitkään kaksinkertaisesti töitä.

Peltosen mukaan yritystoiminta alkoi hyvin pienimuotoisesti, mikä ei sinänsä ollut mikään yllätys – toiminnan hän nimittäin aloitti täysin nollasta.

– Markkinointi piti aloittaa minun osaltani pystymetsästä ja ilman yhtäkään valmista asiakasta, hän kertoo ja myöntää, että ensimmäiset vuodet yritystoiminta olikin erittäin selkeästi sivutoimista.

– Aika hitaasti niitä hommia tu-

●

Tiistai 2. maalisKUUTA 2021

25

TERO PELTONEN yritti sivutoimisesti vuodet 2012–2020, mutta viime vuona yrittämisestä tuli täysipäiväistä. Sitä ratkaisua hän ei ole joutunut katumaan. Hän myöntää välillä hymyilevänsä itsekin töissä, kun hän saa tehdä juuri sitä mitä haluaa. Erityisesti käsillä tekeminen on hänelle tärkeää. Jos mies ei ole töissä, viettää hän mielellään aikaansa katsoen elokuvia tai soittohommissa. Bändihommia hänellä ei enää ole, mutta soittotaitoa löytyy sekä kitaraan että rumpuihin. Laulukin raikaa, etenkin karaoke. Ja tietysti hänellä on myös se poreamme.

uokio työhönsä en Teron tykönä

30 VUODEN KOKEMUKSELLA RATKAISEE ONGELMASI

www.teletaito.fi teletaito@teletaito.com

Mantantie 8, 33950 Pirkkala

li. Ensimmäisinä vuosina taisi olla noin 9000 euron liikevaihto, hän kertoo.

Kaikkea tehdään mitä tilataan

Kunhan sana alkoi kiiriä, töitä alkoi piisata. Yrittäjä ei ole ikinä nirsoillut toimeksiantojen suhteen, vaan etenkin alussa hän otti vastaan kaikki remontit ja urakat kokoluokkaan katsomatta.

– Oikeastaan kaikkea tässä on tullut tehtyä. Ehdottomasti pienin työ on ollut yksittäisen kukkalaudan kiinnittäminen, mutta toisessa ääripäässä ovat sitten esimerkiksi katto- ja kylpyhuoneremontit, hän kertoo. Ja muutaman vuoden jälkeen työmaita olikin jo sen verran paljon, että päässä alkoi kiertää ajatus myös täysipäiväisestä yrittäjyydestä.

– Kyllä minä sitä vähintään pari vuotta melkein joka päivä mietin, hän sanoo ja tuumaa asian kiteytyvän myös hänen mottona pitämäänsä lauseeseen: Jos ei lähde, ei tule koskaan lähdettyä.

Peltonen ei ollut pitänyt suunnitelmiaan mitenkään salassa työnantajaltaan, vaan kertonut avoimesti aikeistaan täysipäiväiseen yrittäjyyteen. Ja kun sitten Teron tilalle oli löytynyt sopiva kaveri, varsinainen kytkimennosto sujuikin ripeäsi.

– Kun sain keskiviikkona kuulla, että seuraaja oli löytynyt ja minulla olisi mahdollisuus sauma lähteä, olin jo torstaina tehtaalla jo viimeistä päivää, Peltonen kertoo.

Napakymppi

Yrittäjä myöntää, että vuosi sitten hänen tekemänsä päätös yrittäjäksi ryhtymisestä oli täysosuma. Tämänhetkiseen elämäntilanteeseensa hän on erittäin tyytyväinen.

www.dorimedia.fi/ varaa-ilmoitustila

– Saan itse nyt määrätä työaikani ja päättää tekemistäni, mille annan suuresti arvoa. Se pistää minut usein oikein hymyilemään, että saan tehdä täysipäiväisesti työtä, josta nautin, hän aloittaa ja jatkaa, että tosiasiassa hän pääsee nyt, täysipäiväisenä yrittäjänä, huomattavasti entistä elämää helpommalla.

– Yrittäjänä aloittaminen tuntui vähän siltä kun olisin lomalle lähtenyt, sillä minulta katosivat ne palkkatöiden kahdeksan tuntia päivästä välittömästi, hän hymyilee. Sen verran paljon hommia on piisannut, että hänellä on ollut jo vuoden päivät apuna kahta viikkoa kuussa tekevä Anne Linder, joka on erityisesti maalaus- ja tapetointihommien spesialisti.

– Vähän toista vuotta Anne on täällä ollut, ja oikein hyvän apurin olen hänestä saanut, hän kehuu.

Yrittäjänä aloittaminen tuntui vähän siltä kun olisin lomalle lähtenyt.

Mikä korona?

Siinäkin mielessä Tero Peltonen on poikkeuksellinen yrittäjä, että hänen mukaansa korona ei ole vaikuttanut hänen yritystoimintaansa oikeastaan milliäkään.

– Maskia pidän julkisilla paikoilla liikkuessa, mutta muuten koronalla on ollut hyvin vähän vaikutusta elämääni, hän sanoo. Yrittäjä myöntää jännittäneensä jonkin verran talven työtilannetta etukäteen,

mutta turhaan. Hyvin töitä on piisannut nytkin. Niitä on kalenterissa noin kuukauden eteenpäin, mutta kesällä jono venyy usein muutamaankin kuukauteen. Kesäisin työmäärää lisäävät eritoten kesämökkiläiset.

– Tamperelaiset ja helsinkiläiset mökinomistajat ovat löytäneet minut hyvin verkkosivujeni kautta, ja mökkiremontteja on ollut ihan mukavasti, hän myöntää. Järvirikkaan lähitienoon saarissakin remonttikeikkoja on ollut niin paljon, että pari vuotta sitten yrittäjä päätti tehdä investoinnin kunnon veneeseen.

p. 0400-731 076

Sähkö-, tieto- ja antenniverkkojen sekä AV- ja äänentoistojärjestelmien konsultoinnit, kuntotutkimukset, suunnittelut ja toteutukset

Nautinnollinen pulahdus

Tero on itse asunut koko ikänsä Mäntässä, eikä hän täältä muualle ole lähtemässäkään. Siinäkin mielessä se miehen motto on pitänyt kutinsa. Mitäs sitä hyvää vaihtamaan.

– Täällä kaikki on lähellä, ja ympäristö on mielestäni kiva. Olen selvästi osunut oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan, hän hymyilee.

Tero myöntää olevan tällä hetkellä kaikin puolin tyytyväinen omaan asemaansa, elämäänsä ja työhönsä. Töitä on kivasti, työkalut ovat terässä, ja autonkin yrittäjä ehti uusia vasta marraskuussa.

Ekstra määrän iloa tuo myös kotipihaan viime syksynä asennettu poreallas, jossa Tero kertoo käyvänsä nyt päivittäin.

– 38-asteisena olen veden pitänyt, ja kyllä minulla siellä altaassa mieli lepää, hän kertoo näyttäessään ammeesta muutaman kuvan kännykältään. Sitä minun ei tarvitse edes kysyä, aikooko mies kylpyyn myös perjantain työnviikon lopettaneen haastattelun päätteeksi. l Teksti ja kuva: VILLE KULMALA

KARHEN RAKENNUS OY • Peruskorjaustyöt • Liike- ja teollisuusrakennukset • Julkiset rakennukset Oikojankatu 7, 33840 TAMPERE www.karhenrakennus.fi R u ove d

en

> Maanrakennus > Rakennuspalvelut

Sorajaloste

Lemmakansivuntie 13, 39130 SASI Ville 040 504 2515 Turo 040 557 2915

sorat • hiekat • luonnonkivet • sepelit • mullat

www.turvalayhtiot.fi

sora- ja kalliomurskeet 040 503 6346 • ruoveden.sorajaloste@phpoint.fi

26

●

Tiistai 2. maalisKUUTA 2021

Ja kasvu jatkuu – Tampereen kaupunkiseudun väkimäärä noussee yli 400 000 asukkaan jo ensi kesänä

VAIKKA KORONA onkin tehnyt lähitulevaisuuden ennustamista vähän sumuista, Tampereen kaupunkiseudun väestönkasvun suhteen näkymät ovat hyvin valoisat. Kesällä menee rikki jo 400 000 ihmisen raja.

T

ilastokeskuksen julkaisemien ennakkotietojen mukaan Tampereen kaupunkiseudun väestö kasvoi viime vuonna 4651 asukkaalla.

Korona ei vähentänyt kaupunkiseudun muuttovoittoa, vaan ennakkotietojen perusteella väestönkasvu oli hieman edellisvuotta voimakkaampaa.

Samalla vauhdilla jatkettaessa kesällä 2021 rikotaan iso tasaluku.

– Tällä kasvuvauhdilla kaupunkiseudun väestö ylittää 400 000 asukasta kesällä 2021, ennustaa seutujohtaja Päivi Nurminen.

Lauta- ja mosaiikkiparketit, korkkilattiat, laminaatit ym.

Myös asennukset, puulattioiden hionnat, sävytykset ja lakkaukset.

Ilmainen arviointi kohteessa.

Vikinraitti 3, Sääksjärvi, p. 040 584 9962

Tampere, Nokia ja Kangasala muodostivat top kolmosen

www.parkettiherala.fi

Voimakkaimmin kasvu kohdistui Tampereelle, joka sai viime vuoden aikana 3251 uutta asiakasta. Prosentuaalisesti suurin kasvu kirjattiin kuitenkin Nokialle, joka lisäsi viime vuoden aikana asukasmääräänsä 564 asukkaalla (1,7%). Yli prosentin kasvuvauhtiin ylsivät viime vuonna myös Kangasala ja Lempäälä. Edellisen vuoden tasolla kasvu jatkui myös Pirkkalassa, mutta Ylö-

Maanrakennusta ammattitaidolla

OMAKOTITALOJEN POHJATYÖT!

0500 511 499 www.arskajapoika.fi

järvellä kasvu jäi edellisvuotta alhaisemmaksi. Kaupunkiseudun kunnista ainoastaan Oriveden väestön väheneminen on voimistunut entisestään, kun myös Vesilahden väestönmuutos on sen sijaan kääntynyt viime vuoden negatiivisesta luvusta positiiviseksi.

Kasvun takana on muualta Suomesta tuleva muuttovoitto

Pääosa Tampereen kaupunkiseudun väestönlisäyksestä on tullut muuttoliikkeen kautta muualta Suomesta, mutta huomattavaa oli sekin, että myös maahanmuuton tuoma väestönkasvu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna. Luonnollinen väestönlisäys on ollut maltillisen positiivista koko seudun tasolla.

Tampereen kaupunkiseudun väestönkasvu vuonna 2020 on ollut prosentuaalisesti voimakkainta, jos verrokiksi otetaan Helsingin, Turun ja Oulun kaupunkiseudut eli muut Suomen suuret kaupunkiseudut.

Tampereen seudun kasvun taustalla on osittain pääkaupunkiseudun

vetovoiman heikkeneminen koronavuonna. Helsingin seudun väestönkasvu jäi nimittäin viime vuonna merkittävästi edellisvuodesta.

Seutu kasvaa tavoitteen mukaisesti

Seutujohtaja Päivi Nurmisen mukaan kaupunkiseudun kasvutahti on ollut sille asetetun tavoitteen mukainen.

Kaupunkiseudun kunnat ovat varautuneet seudullisessa suunnittelussa noin 4000 asukkaan vuosikasvuun.

Luku on tärkeä asuntotuotannon, liikenneratkaisujen ja palvelujen mitoituksessa. Vaikka kasvu onkin säilynyt tavoitteessa, jonkin verran tulevaisuus huolettaa seutujohtajaa.

– Huolenamme on Suomen ikääntyminen, joka hidastaa muuttoliikettä ja vähentää luonnollista väestönkasvua. Todennäköistä on, että kasvava osuus väestönlisäyksestä tulee tulevaisuudessa Tampereen seudullekin maahanmuutosta. Pyrimme myös seutuna korkeaan vetovoimaan Etelä-Suomen kasvukolmiossa, seutujohtaja Päivi Nurminen toteaa. l

Ylöjärvellä on hyvä yrittää!

15

min. Tampereelle

2500 yritystä

33k asukasta

1

yrittäjyyslukio

Timo Isolähteenmäki, p. 050 351 6507 Tanja Vuori, p. 050 437 1281 ylojarvenyrityspalvelu.

- Viemäreiden ja salaojien avaukset ja puhdistukset - Viemäreiden ja salaojien kuvaukset ja kuntokartoitukset - Eristeiden ja maa-aineiden imuroinnit ja puhallukset - Pumppaamohuollot ja -korjaukset - Kaivojen tyhjennykset - Jälkivahinkojen torjunnat

www.delete.fi

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

HANHIJÄRVI

TIPPAVAARA

Teollisuuden ja logistiikan uusi keskus!

Hämeenkyrön vahvin kaupallinen alue laajentuu!

• Erinomainen sijainti uuden valtatien varrella • Tontteja teollisuus- ja logistiikka-alan toimijoille • Pinta-ala n. 75 ha

• Palvelualan yrityksille ja kaupalliseen toimintaan • Pääasiallinen kaavamerkintä KTY • Alue osittain rakentamisvalmis • Pinta-ala n. 35 ha

HÄMEENKYRÖNVÄYLÄ TUO UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Hämeenkyrön keskustan läpi kulkeva valtatie 3 ohjataan uudelle, sujuvammalle reitille vuosina 2020–2022.

Hämeenkyrönväylän varrelle kaavoitetaan kaksi uutta, Pirkanmaan mittakaavassa merkittävää työpaikka-aluetta.

Lisätietoja: Markus Pikka • p. 050 310 0331

NY JYSÄHTI! Kaikkiin -ammattipesureihin myönnetään jatkossa 5 vuoden takuu Takuu koskee 01.01.2021 jälkeen ostettuja koneita. Takuu edellyttää että konetta käytetään ja huolletaan ohjekirjan mukaisesti. Takuu ei koske normaalisti kuluvia osia (esim. letkut).

Kärcher HD 5/15 CX painepesuri

559,alv 0%

(693,16 € sis. alv 24%)

Kärcher HDS 10/20 - 4M kuumavesipesuri

2690,alv 0%

(3335,60 € sis. alv 24%)

Kampanja voimassa 31.05.2021 asti. Katso loput kampanjatuotteet sivuiltamme tai käy myymälöissämme. Tervetuloa tutustumaan puhtauteen!

27

28

●

Tiistai 2. maalisKUUTA 2021

Arkkitehtitoimisto Raudasoja Oy:

Hyvä suunnittelu – vastaus aikamme haasteisiin Arkkitehdin suunnittelema rakennus, olkoon se sitten asuintalo, liikuntahalli tai muu tila, on aina aikansa tuote, sanoo 1882 oman toimiston perustanut arkkitehti Markku Raudasoja. Lopputulokseen vaikuttavat niin suunnittelija itse kuin rakentamismääräykset, rakentaja, tilaaja jne; uusi rakennus on monen eri tekijän tulos. Viime vuosisadan alussa tehtiin paikalla rakennettua, jykevää työtä, sitten tuli elementtirakentaminen.

Aikakausi ja tarpeet muuttuivat, tyyli muuttui. Haluttiin kaunista ja kestävää.

Aika muuttuu

Markku Raudasojalla on pitkä kokemus arkkitehdin työstä. Rakentaminen kiinnosti jo ennen opiskelua.

Viime vuosisadan puolenvälin jälkeen, 1960-luvulla yhteiskunnan oleellinen piirre oli nopea kaupungistuminen. Pellot oli pantu pakettiin, ja asuntoa haettiin kaupunkien onnelasta. 1950-luvun puoleenväliin saatiin palkkiota raivatuista peltoaloista ja pian maksettiin Mansikista ja Muurikista tapporahaa. Pellot pantiin saman tien pakettiin ja kohta alkoivat entiset heilimöivät vainiot vihertää nuorista koivunvarvuista, jotka kurkottivat heinikosta katselemaan uudenlaista yhteiskuntaa.

Samalla alkoi muutto kaupunkeihin. Käynnistyi vimmattu lähiöiden rakentaminen. Uusi tapa rakentaa oli nopea – elementtitehtaalta lähti työn alla olleille asuinalueille kuorma poikineen. Tampereen Peltolammi on eräs hyvä esimerkki yhteiskunnan muutosvaiheesta. Talojen laatu ei voinut olla samaa kuin puoli vuosisataa aikaisemmin rakennettujen jugend- ja muiden kaupunkitalojen, mutta se mahdollisti asumisen painopisteen siirtymisen. Toisaalta: olihan muuttaminen lähiökerrostaloon maalta tulleille suuri juttu, suihkut ja parvekkeet olivat outoja mukavuuksia verrattuna entiseen asumiseen. Peltolammilla, Tesomalla ja muissa Tampereen lähiöissä uudet asukkaat olivat nauttineet kaupungin ihmeistä jo pitkään ennen kuin Markku Raudasoja perusti toimistonsa vuonna 1982, ja pyrkimys silmää miellyttävästä suunnittelusta alkoi siirtyä piirustuslaudalle.

Parikymmentä vuotta aikaisemmin rakennettujen lähiötalojen elinkaareksi tiedettiin jo rakentamisvaiheessa 30–40 vuotta. Sittemmin ra-

ARKKITEHTI MARKKU RAUDASOJA perusti toimiston Ylöjärvelle 1982. Piirustuslauta on uran aikana vaihtunut tietokoneeseen.

FA K TA ARKKITEHTITOIMISTO RAUDASOJAN SAAMAT PALKINNOT l Hankesuunnitelmaluonnoskilpailun voitto, Kiinteistö Oy Ylöjärven vuokratalot, Niittyläntie 1 (1999) l Vuoden rakennuskohde Kangasalla (2002) l Ylöjärven Sillanpään alueen tontinluovutuskilpailun voitto (2004) l Tampereen Vehmaisten alueen tontinluovutuskilpailun 2. sija, As. Oy Kaukajärven Aurinkoterassit (2004) l Valtakunnallinen vuoden liikuntapaikka, Ylöjärven Liikuntakeskus (2007) l Kangasalan Pitkäjärven tontinluovutuskilpailun voitto, As. Oy Kangasalan Villa Valkea ja Villa Valo (2011) l Valtakunnallinen vuoden liikuntapaikka, Pälkäneen Kostia-areena (2018)

Tampereen Kannen Topaasi Sorinsilta 4, keskusta

UUDEN TYÖPÄIVÄN suunnitelmat siirtyvät kohta tietokoneen ruudulle.

kennuksia on paranneltu ja korjattu.

Talot ovat pystyssä ja suojelevat asukkaitaan vieläkin.

– Ei se kauneinta mahdollista ole, mutta rakentamismalli oli aikansa ja yhteiskunnan murroksen tuote. Ja säilyihän luonto lähellä, sanoo Raudasoja.

Nykyrakennusten elinkaareksi Rakennusteollisuus ry kertoo 50 vuodesta hieman ylöspäin. ”Vanhan liiton” rakentamisessa sama aika oli satoja vuosia. Esimerkiksi Italiassa 1400-luvun nero, Leonardo da Vinci oli moniin edelleen käytössä oleviin kiinteistöihin nähden nuori mies.

Tehokolmikko työssä

Raudasojan perheyrityksessä suunnittelee kestäviä, kauniita ja käytännöllisiä rakennuksia toisiaan täydentävä kolmikko: Isä Markku, tytär Sini Rainio, myös Tampereelta valmistunut arkkitehti (SAFA) ja poika Perttu, joka on rakentamisen käytännön ammattilainen, rakennusmestari.

Kun soitan Sini Rainiolle ja kysyn tapaamisaikaa, hän kertoo tekevänsä juuri varsin tavallista työtä.

– Yksinkertaistan tässä juuri erään suunnitelman ulkonäköä. hän sanoo. Aina ei voi tehdä omasta mielestään niin esteettistä kuin haluaisi.

Lopputulokseen vaikuttavat paitsi arkkitehti, myös rakennusmääräykset, kaavoitus, tilaaja moni muu asia.

– En ihmettele, että monen mielestä nykyrakennukset tuntuvat liian laatikkomaisilta. Työn lopputulos on likimain aina kompromissi.

Raudasojan perheyrityksellä on töitä riittämiin. On uuden suunnittelua, muutostöitä ja rakennuksia moneen tarkoitukseen, ja kaikissa pyritään esteettisyyteen. Uusilla yrittäjillä on vaikeampaa.

– Tilaaja saattaa kysyä, kuinka monta päiväkotia tai koulua olet

SINI RAINIO suunnittelee uusia koteja, julkisia tiloja ja muutostöitä.

Talokuvat: Arkkitehtitoimisto Raudasoja

VIIHTYISIEN ASUNTOJEN sijoittuminen saumattomasti maisemaan ratkaisee paljon.

suunnitellut viimeisen viiden vuoden aikana. Jos referenssiä ei ole, sinut raakataan rivistä. Monta hyvää suunnittelijaa jää odottamaan parempia aikoja, ja uudet ideat saattavat jäädä toteutumatta.

– Toisaalta, jos suunnittelija on tehnyt vaikkapa lukuisia päiväkoteja, seuraavistakin on taipumus tulla saman näköisiä, sanoo Markku Raudasoja.

– Arkkitehti kyllä osaa suunnitella päiväkodin tai koulun vaikka an-

Huipulle vai rantamaisemiin?

Tampereen Kannen Opaali Kansikatu 1, keskusta

Tampereen Pyynikin Pyhäranta Pyhäranta 4, Pyynikki

KERROSTALON EI tarvitse olla pelkästään kulmikas.

PÄLKÄNEEN KOSTIA-AREENA toi Arkkitehtitoimisto Raudasojalle arvostetun palkinnon.

Tampereen Wallesmanni Kansikatu 8, keskusta

Katso lisätiedot ja hinnat srv.fi

srv.fi/topaasi srv.fi/espanranta

Arvioitu valmistumisaika 7–9/21

srv.fi/opaali

Arvioitu valmistumisaika 9-11/22

Muuta vaikka heti!

srv.fi/pyharanta

SRV Rakennus / Asuntomyynti – SOITA p. 0800 122 300 (maksuton)

Muuta vaikka heti!

srv.fi/wallesmanni

Tampereen Kansi Visit Center • Åkerlundinkatu 16, 33100 Tampere (Torni-hotellin vieressä) • asuntomyynti.tampere@srv.fi • www.srv.fi/tampereen-asuntokohteet

SRV Koti @

●

Tiistai 2. maalisKUUTA 2021

sioluettelo ei niitä ennestään pursuisikaan. Samalla tilaaja saattaisi saada hyviä uusia ratkaisuja, ja tilojen tulevat käyttäjät jotakin erityistä, Sini puolestaan miettii.

Niukat neliöt ja vanhan purkaminen

Kuva: MTV

Uudet asunnot pienenevät kuin pyy maailmanlopun edellä. Jopa kokonaisia kerrostaloja rakennetaan siten, että valtaosa on yksiöitä ja kaksiota, suurempia on vähemmän. Kun sitten huonelukua nostetaan, neljän huoneen ja keittiön asunnossa saattaa olla neliöitä alle 70. Kovin suuria huoneita ei niihin neliöihin saa mahtumaan. Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on huolissaan asuntojen pienuudesta. Vuonna 2019 Helsingin seudulle rakennettujen asuntojen keskipinta-ala oli 17 neliömetriä vähemmän kuin vuonna 2012.

Vaattovaara sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että yksiöiden rakentaminen pitäisi kieltää.

– Ekonomistit ja rakennusteollisuus päättävät asumisestamme, hän jyrähti. ”Ennen oli kaikki paremmin” sanoi mielensäpahoittaja. Jos voisimme päästä aikakoneella taaksepäin, asuisimme keskimäärin väljemmin. Jos olisimme tamperelaisia, voisimme päiväkävelyillämme ihailla paljon useampia kauniita taloja kuin tänään.

Kuinka monta hienoa arkkitehtuurin ja historian näytettä onkaan pantu suruttomasti maan tasalle. Vapriikki on julkaissut kirjan Tampereen puretuista rakennuksista. Kirja pohjautuu suosittuun ”Kadonneet kaunottaret” – näyttelyyn. Vuosi vuodelta on ansaintalogiikka vaatinut, että purkumoukarit ja hydrauliset nyrkit ovat heiluneet jättäen arvorakennusten paikalle vain hienoisen purkupölyn.

Ikäihmiset muistavat vielä monia upeita taloja; Kauppakadulta Blomin tukku- ja vähittäiskauppahuoneen, joka purettiin vuonna 1955, Mustanlahdenkadun Aleksanterin kirkon puoleiset koristeelliset puutalot torneineen, Aleksis Kivenkadun basaa-

SUOMEN KAUNEIN KOTI -asiantuntijat tulivat olohuoneisiimme milloin mistäkin päin Suomea. Tero Pennanen (vas.), Hanna Sumari ja arkkitehti Sini Rainio.

rityyppisen ”Kylmän hallin” tai Laukontorin Kauppaseuran talon, ja tietysti paljon muita. Hämeenpuiston ja Kauppakadun kulmassa ollut kolmikerroksinen ”Spriitehtaan talo” purettiin 1962. Se tunnettiin paremmin Branderin talona alakerran liikehuoneiston mukaan. ”Pulla-Helinin talo” sijaitsi Hämeenkatu 21: ssä vuoteen 1972 kunnes sen paikalle rakennettiin Sokos.

Suomelle, tässä tapauksessa Tampereelle, on vaikea muodostua historiaa, puskutraktorit kun otetaan temuamaan paikalle kuin paikalle kovin herkästi. Arkkitehtitoimisto Raudasoja on sentään päässyt säilyttämään vanhaa; par’aikaa on esimerkiksi Hervannassa työn alla vanhojen kerrostalojen kohentaminen: kunto pysyy ja paranee, historia säilyy.

– Rakentaminen seuraa aikansa kulttuuria, Markku Raudasojan lause pitää paikkansa. Perheyrityksen työyhteisön mielestä ollaan kuitenkin jälleen menossa parempaan suuntaan.

Juuri nyt työstetään monia asioita yhtä aikaa.

– Hervannan korjaushankkeen lisäksi suunnittelemme Vuorekseen uusia rakennuksia, rivitaloja tulee Lempäälään ja Pirkkalan Pereeseen. Hervantaan on juuri valmistunut Vuokratalosäätiön projekti, ja Helsinkiin tulee ns.

MHM-puuelementtikerrostalotalo, joka on varsin mielenkiintoinen.

– Niin, ja onhan tässä pari loma-asuntoa suunnitteilla mielenvirkistykseksi. Toinen Sallaan, toinen Sotkamoon, Sini Rainio naurahtaa.

Koulutus vei televisioon

Monet koukuttuivat katselemaan mainos-TV:n ohjelmia ”Suomen kaunein koti” ja ”Suomen kaunein kesäasunto”. Ohjelmassa oli puute arkkitehdistä, ja niinpä muutamien mutkien kautta arkkitehti Sini Rainio tuli olohuoneisiimme katsastamaan asuntoja.

–Se oli hauskaa, Sini sanoo. Oli vaikuttavaa tuntea ja aistia erilaisia paikkoja, tapoja ja käytäntöjä. Emme tienneet sisustusarkkitehti Tero Pennasen ja toimittaja Hanna Sumarin kanssa etukäteen kohteista mitään. Kaikki, mitä näimme, tuli yllätyksenä. Melkoista kiertämistähän se oli, mutta mielenkiintoista.

– Lähtisin tarvittaessa uudelleen. Kaksi tuotantokautta jätti mukavat muistot, Sini miettii. Ohjelmien kohteissakin näki juuri sen, että rakentaminen kertoo oman aikansa kulttuurista. l Teksti: JUHANI VAHTOKARI Kuvat: JUHANI VAHTOKARI, ARKKITEHTITOIMISTO RAUDASOJA, MTV

✆ 0400 851 335

VESIKATTOURAKOINTIA LUOTETTAVILLA KOTIMAISILLA KATEPAL SBS-TUOTTEILLA • BITUMIKATTEET • VESIERISTYKSET • KATELAATAT • KATTOHUOLTO • PELLITYKSET • SUUNNITTELU JA NEUVONTA Koivistontie 33, Tampere | Vanhamaantie 27, Akaa www.pirkanmaankattajat.fi

Enemmän kuin konevuokraamo

• • • • •

29

Kattava tuotevalikoima Hyvä alueellinen saatavuus Työmaan olosuhdepalvelut Suunnittelu ja laitekartoitus Huolletut ja tarkastetut laitteet

Ota käyttöön HRK Vuokrain!

p. 03 2772 555 vuokraus@hrk.fi www.hrk.fi

HRKKONEVUOKRAAMOT VANTAA

TAMPERE

LAHTI

HÄMEEN LI N N A

T U R KU

KAN GASALA

PI R KKALA

Osaamista, joka menee pintaa syvemmälle

Maanrakennuspalvelut • Nostopalvelut Ikaalisissa Biokaasukaivot ja lähialueilla, asennusnosturit 15-85 tm Siiviläputkikaivot • Siiviläputkikaivot ja Puh. 0400elvytys 862 596 | Palinperäntie 35, 39500 Ikaalinen | www.maanrakennusjokinen.fi kaivojen • Maanrakennuspalvelut

P. 020 742 1080 | Palinperäntie 35, 39500 Ikaalinen | www.maanrakennusjokinen.fi

Meiltä puuelementtirakenteiset Ryhti-Hallit ja Ryhti-Hevostallit.

Toimitamme hallit ja tallit perustuksien päältä ylöspäin ympäri vuoden.

Ryhti-Halli 147 tuulensuojalevyllä

(valmius lämmöneristämiseen), alkaen hinta 28 000 € alv 0% + toimituskulut.

Ryhti-Talli 6:lle hevoselle,

sis. 6 m kylmävarasto alkaen hinta 39 100 € alv 0% + toimituskulut.

M E I LTÄ SA ATAV I LL A TO I M IT U K S E E N M YÖ S A S E N N U S PA LV E LU !

Edustusliike

Ilkka Häkli Veistämö Kortesniemi Oy, Korvenalantie 53, 64820 Kärjenkoski, www.kortesniemi.com

Edustusliike Ilkka Häkli Oy, Käpykuja 4, 39200 Kyröskoski, 0400 732 857, ilkka.hakli@edustushakli.fi, www.edustushakli.fi

30

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

Risuista ja puutarhajätteistä helposti eroon:

P. Kirstua Ky Kuljetamme pois kaadetut pensaat ja erilaiset puutarhajätekasat, jotka nostamme kouralla kyytiin.

Palvelumme sinulle:

• Tuomme multaa ja kiviaineksia HUOM! Kuorman purku mahdollinen kauhalla esim. aidan yli • Vaihtolavakuljetukset • Nostotyöt • Puunkaato henkilönosturin avulla

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

P. Kirstua Ky • Pertti Kirstua • 0400 734 549 pertti.kirstua@pkirstuaky.fi www.kuljetuskirstua.com

www.sahkotekniikka.fi

!

Nyt on hyvä aika tilata ja suunnitella tämän vuoden projektit

• • • • •

Salaojitus, sadevesijärjestelmät Piharakentaminen Maalämpö ja muovihitsaus Timanttiporaus Maanrakennus ja vesirakennus Pyydä kartoituskäynti!

P. 0400 1313 63 info@pmp-asennus.fi www.pmp-asennus.fi

Monipuolinen, tehokas ja luotettava asennusurakoitsija

K A I H D I N PA LV E LU

Meiltä ne juuri SINULLE sopivat ratkaisut !

Oras ja Morgander teräselementtihallit BRENTEX peräkärryt TOP MARINE laiturit

SÄLEKAIHTIMET • RULLAVERHOT PARVEKEKAIHTIMET • MARKIISIT Soita ja kysy tarjous – kotiin tai konttoriin! p. 040 930 7678 monitoimex@monitoimex.fi www.monitoimex.fi

Tutustu laajaan rakennustarvikevalikoimaamme, palveluihimme sekä jo valmiisiin tuotteisiimme ! www.sommartiden.fi 0404127021 Toimitamme kaikkialle Suomeen nopeasti ja luotettavasti.

●

Tiistai 2. maalisKUUTA 2021

31

Kannen jättityömaa areenoineen ja torneineen on pysynyt aikataulussa Tampereella ei ole tämän vuosituhannen puolella vältelty tai väistelty isoja rakennusprojekteja. Rantatunnelin lisäksi täällä huristellaan pikapuoliin raitiovaunulla ja siinä sivussa on nykäisty keskustaan pari tornitaloa. Eniten kaupunkikuvaa muokkaa silti nyt tekeillä oleva Tampereen Kannen jättityömaa areenoineen. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti pääsi helmikuussa piipahtamaan työmaalla ja katsastamaan, mitä on vielä tekemättä ja selvittämään, millä keinoin Tampereella myös aikataulu on pitänyt kutinsa.

M

itä isompi rakennusprojekti on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä aikataulu pettää. Tämä on ymmärrettävää, sillä mitä enemmän on tekemistä, sitä enemmän siihen vaaditaan tekijöitä, materiaaleja, tavaratoimituksia sekä työsuorituksia, jotka kaikki pitää saada onnistumaan. Oppikirjaesimerkiksi ei-niin-putkeen menneestä hankkeesta kelvannee Olkiluoto 3 -reaktori, jonka piti alun perin valmistua jo vuonna 2009. Ydinvoimala on toki rakennuskohteena hyvin erilainen kuin Tampereen Kansi ja areena -työmaa, mutta eipä jälkimmäistäkään aivan perusrakentamiseksi voi luokitella. SRV:n Kansi- ja areena -hankkeen erityishaasteita ovat paitsi toimiminen ydinkeskustassa myös se, että rakennustyömaa on pystytetty keskelle Suomen liikennöidyintä rautatieväylää. Aikamoista onnistumisten sumaa lopputuloksen pääsemiseen täälläkin on siis vaadittu.

Kahden vaiheen projekti

Termeissä pitää olla tarkkana. Vaikka meneillään olevasta työmaasta puhutaan helposti areenatyömaana, rakennettava kokonaisuus on huomattavasti laajempi. Tarkalleen ottaen se pitää sisällään kaksi vaihetta, joista siis meneillään on nyt vasta ensimmäinen. Siinä Tampereen eteläiselle ratapihalle rakennettiin ensin kansi ja sen päälle sitten nyt työn alla olevat monitoimiareena, hotelli, harjoitushalli, pysäköintilaitos sekä

kaksi tornitaloa. Tämän jälkeen on tarkoitus toteuttaa vielä vaihe numero kaksi, joka puolestaan pitää sisällään kannen pohjoispuoleisen osan sekä kolme tornitaloa. Niiden osalta suunnittelua jatketaan ja rakentamispäätökset tehdään vasta myöhemmin. Ja vaikka tuolloin rakennettavat kolme tornia ovat nykyisiä massiivisempia ja sisältävät yhteensä peräti 700 asuntoa, silti kakkosvaihe on urakkana merkittävästi pienempi. Jos kaikki menee kuin Hollywood-elokuvissa, valmista sen osalta voisi olla jo vuonna 2025.

Muutama maistiainen

Noin vaan ei työmaa-alueella tietenkään lampsita. Ei toki normaalitilanteessakaan, mutta vielä vähemmän nyt epidemia-aikana. Työmaavierailut on karsittu minimiin. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti sai isännäkseen työmaavierailulle SRV:n alueyksiköiden johtajana toimivan Henri Sulankiven sekä markkinointipäällikkö Tuomas Kinnusen. He ottavat minut vastaan vanhaan veturihalliin pystytetyssä Kansi Visit Centerissä, jossa varsinainen haastattelu tehdään. Siellä saa jo aistia hieman maistiaisia tulevasta. Yhden huoneista kun ovat sisustaneet tulevan areenan isot toimijat eli tulevaa kasinoa operoiva Veikkaus (rulettipöytä ja peliautomaatit), ravintolatoiminnasta vastaava NoHo Partners Oyj (erinomaisen kattavasti varusteltu baari) sekä 273-huoneisen hotellin areenan huippukerroksiin toteuttava

Lappland Hotels (hirvensarvet sekä hyvin miellyttävä oleskelusohva).

Turvallisuudesta ei tingitä

Työmaakierrokselle pääsyä edeltää vielä lyhyen turvallisuusaiheisen videon katselu. Siinä kerrataan vielä työmaaturvallisuuden aakkoset. Turvakenkien, huomioliivien ja suojalasien lisäksi tällä hetkellä työmaalla vallitsee maskipakko, joka koskee jokaista työmaalla kulkijaa. Erinomaisen tarkasti sitä myös noudatetaan.

Työmaalla vastaan tulee vain ja ainoastaan maskillisia ihmisiä. Sulankivi korostaa, että SRV:llä koronantorjunta on otettu hyvin vakavasti – niin tällä kuin muillakin työmailla.

Ja hyvä niin, sillä kuten viime viikkoinakin olemme saaneet lukea ja kuulla, erikoisosaajia monesta paikasta yhteen kokoava työmaa on valitettavasti aina myös potentiaalinen tautilinko.

– Olemme selvinneet koronasta todella hyvin, mikä on pitkälti sen ansiota, että meillä on toteutettu todella paljon varotoimenpiteitä ja erikoisjärjestelyjä täällä, hän aloittaa.

– Maskien lisäksi meillä on myös ohjeistus kaikkien lähikontaktien välttämiseen, hisseissä on rajattu henkilömääriä, ja myös työaikoja sekä taukoja on porrastettu niin, että yhtä aikaa samassa tilassa on mahdollisimman vähän väkeä, Sulankivi listaa.

TÄLTÄ ALUEEN pitäisi näyttää noin kolmensadan päivän päästä.

MATKALLA KOHTEESEEN. Pirkanmaan Yrittäjä -lehden isäntinä työmaalla toimivat Suomen alueyksikköjen johtaja Henri Sulankivi sekä markkinointipäällikkö Tuomas Kinnunen.

Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla →

Tilaa sisustuskivet, pihakivet, kuorikatteet, mullat, koristekivet ym. tuotteet sisään ja ulos!

Edullisesti lähellä toimivasta kivikaupasta!

Kivikauppa verkossa & Orivedellä

Kuva: SRV/Credit Tomorrow AB/Studio Libeskind/Aihio Arkkitehdit

Verkkokauppa avoinna 24/7

www.Kivitori.fi

Koulutie 44, 35300 Orivesi

Kiinteistöjen sähkösuunnittelua yli 20 vuoden kokemuksella.

0400 262 257 • jukka@haapasalmi.fi

Palvelemme ark. 9–17, la 10–14

Päivystys 24h

Muovinlujaa osaamista

Maanrakennustyöt • Kiviainestoimitukset Tonttihakkuut • Multaa

p. 03-2133 303

PISPALASI OY Käyräkuja 30, Vuorentausta

Uusi toim asiakkaille ipiste avattiin helmikuuss a 2021 Toimipis

te sijaitsee paraatipai aivan Tam kalla pereen ke hätien vier Sisätilaa uu essä sissa toim itiloissa on noin 27 00 m 2 ja to ntin koko noin 13000 m 2 .

Tervetuloa tutustum aan!

Meiltä löydät kaikki talosi alle: putket, kaivot, eristeet ja paljon muuta!

Palmrothintie 7 A, 33920 Tampere | P. 020 777 0090

Betonielementtiasennusta

www.elementtiasennukset.fi

Kosteuskartoitukset AHA-kartoitukset Rakennuttaminen Urakointi p. 040 515 5979 | Lue lisää www.nsaoy.fi

32

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

NYT OLLAAN YTIMESSÄ. Kuvassa SRV:n Henri Sulankivi sekä markkinointipäällikkö Tuomas Kinnunen.

KESKENERÄISEN AREENAN mittasuhteita on vaikea hahmottaa, mutta jotakin kokoluokasta saa permannolla käyskentelevistä ihmisitä. Kiekkopeleissä katsomo vetää noin 13 500 ihmistä.

Luku elää hieman ja riippuu kaukalon koosta. Esimerkiksi tulevat MM-kisat kun pelataan SM-liigasta tuttua kaukaloa pienemmällä 26-metrisellä kaukalolla. Lattiatasoon asennetaan vielä noin 2000 paikkaa vetävät siirtokatsomot, jotka saadaan auki tai kiinni 12 minuutissa. Ne tuovat mukavasti lisätilaa esimerkiksi koripallo-otteluiden seuraamiseen. Permanto on sekin neliöiltään Suomen suurin. Se kattaa paikat noin 4000 ihmiselle.

... jatkoa edelliseltä sivulta

Tartunta osoitti turvatoimien tarpeellisuuden

KORONA OTETAAN työmaalla hyvin tosissaan. Yksi tautitapaus jättityömaalla ilmeni tammi–helmikuun vaihteessa, mutta sekin saatiin hallintaan ennen yhtään jatkotartuntaa.

Kaikki palaverit pidetään mahdollisuuksien mukaan etänä, kuten myös perehdytykset. Siisteys- ja hygieniatasoa on sitäkin nostettu merkittävästi normaalista rakennustyömaasta.

Kaikkea tätä myös seurataan tarkoin.

– Työnjohdon toimesta työmaan eri osissa tehdään nyt säännölliset koronakatselmukset, joilla seurataan asioiden toteutumista ennalta määriteltyjen kriteerien mukaan, Sulankivi sanoo. Myös testikynnys on pidetty hyvin herkkänä, ja pienistäkin oireista suositetaan testattavaksi.

Kaikki tämä edellä mainittu varautuminen osoitti tälläkin työmaalla toimivuutensa äskettäin, kun tammi–helmikuun vaihteessa yhdellä täällä työskentelevällä rakentajalla todettiin tartunta. Siitä kuitenkin selvittiin säikähdyksellä, sillä se saatiin jäljitettyä heti, eikä se ehtinyt aiheuttaa ainoatakaan jatkotartuntaa.

Rajasulkukin oli stressinaihe

AREENAN LOGISTIIKKAA helpottaa se, että rekat pystytään ajamaan toisesta ovesta sisään ja toiselta puolelta hallia ulos. Se on oleellista myös areenan myöhempää käyttöä miettien. Maailmantähtien kiertueet kun eivät tänä päivänä ihan muutamaan ajopeliin mahdu.

Jonkin verran harmaita hiuksia ehti aiheuttaa myös epävarmuus tavarantoimitusten suhteen. Asia oli ajankohtainen viime keväänä, kun koko Euroopassa oltiin epätietoisia siitä, miten pitkäksi aikaa rajoja ollaan iskemässä säppiin. Tiedossa oli, että Tampereelta uupui kokonaisaikataulun kannalta erittäin kriittisiä osia, kuten esimerkiksi kattoelementtejä.

Niiden puuttuminen olisi saattanut monta tulevaa työvaihetta jumiin.

– Kattoelementtejä tilattiin sitten tuolloin viime keväänä tälle varastoon niin paljon kuin ehdittiin, ja muutenkin pyrimme keväällä maksimoimaan valmiusvarastomme eri elementtien suhteen.

Vain yksi pommi

TÄLLÄ HETKELLÄ työt keskittyvät jo pääosin sisätiloihin. Jotain ulkonakin vielä aherretaan. Kuva on areenan ja tornitalojen väliin jäävältä sisäpihalta.

Jos koronaa ei lasketa mukaan, mitään varsinaisia isompia yllätyksiä työmaalla ei ole tullut vastaan. Tai no, oli niitä pommeja yksi. Siis kirjaimellisesti. Aivan alkuvaiheessa keväällä 2018 työmaalta löytyi vanha toisen maailmansodan aikainen lentopommi, joka keskeytti hetkeksi jopa koko junaliikenteen Tampereen ja Helsingin välillä. Vuosia kestävälle työmaalle sen aiheuttama haitta oli tosin yksi silmänräpäys.

– En minä sen isompia muita varsinaisia yllätyksiä osaa nimetä täältä työmaalta. Mahdolliset yllätykset me-

nevät enemmän suunnitteluun ja suunnitteluratkaisuihin, joita toki tämän kokoluokan projekteissa tulee pakostakin vastaan. Erilaisia pienempiä pulmia taas tuolla työmaalla tulee vastaan joka tunti. Rakentaminen itsessään on pitkälti ongelmanratkaisua, Henri Sulankivi määrittelee.

Todellinen kestävyyslaji

Tämän mittakaavan rakentaminen on kaukana pikamatkasta, pikemminkin se on maraton. Ja kun otetaan huomioon vielä varsinaista rakentamista edeltävä työ rahoituksineen, suunnitteluineen ja neuvotteluineen, ollaan jo kirkkaasti ultramatkan puolella. Henri Sulankivi tietää tämän hyvin. Hänen kohdallaan ensimmäiset palaverit aiheesta Kansi ja areena käytiin Tampereen kanssa jo vuonna 2015.

– Tässä hankkeessa on päässyt näkemään koko tämän kiinteistökehittämisen ketjun, kumppanihakuineen ja rahoitusmalleineen, kaupallistamisineen ja teknisine vaativuuksineen ja suunnittelun vaatimine nyansseineen, hän tuumaa.

– Joku on sanonutkin, että nyt, siis tässä varsinaisessa rakennusvaiheessa ollaan jo koko projektin helpoimmassa vaiheessa, hän hymyilee. Oli miten oli, pitkä on tämän työmaan ja Sulankiven yhteinen taival. Kun ottaa huomioon, että Kansi-projektista on vielä toinen vaihe kokonaan tekemättä, lienee melko turvallista olettaa, että Kannen parissa Sulankivi tulee viettämään työurastaan kokonaisen vuosikymmenen.

Kantta pykättiin junaaikataulujen ehdoilla

Varsinainen rakentaminen alkoi 2018, joskin koepaalutuksia ratapihalla päästiin tekemään jo edeltävän vuoden lopulla. Kannen rakentaminen oli itsessään noin puolentoista vuoden urakka, ja sen valmistuminen oli ehtona kaikelle sitä seuranneelle rakentamiselle. Liikennevirastolta kun ei olisi tullut lupaa rakentamisen jatkamiseen ennen kuin kannen työmaa oli vastaanotettu. Kannen rakentamiseen liittyikin teknisten haasteiden lisäksi myös aikataulullista pulmanratkaisua, sillä kantta rakennettaessa työvaiheet piti ajoittaa junien aikataulujen ja taukojen mukaan.

– Aina kun jotakin isompaa nosteltiin, piti radalta katkaista sähköt, johon taas ei ollut kovin monia aikaikkunoita. Öisin radalla kuitenkin oli joitakin 45 minuutin aikarakoja, joiden

aikana suuri osa näistä isommista nostoista toteutettiin, Sulankivi kertoo.

Joukkuelaji

Hankkeen erikoisluonne tuli hyvin esille jo tässä varhaisessa vaiheessa urakkaa.

– Jo kantta rakennettaessa tehtiin jotakin, mitä ei ole ikinä tehty tässä mittakaavassa tässä maassa, Sulankivi toteaa ja korostaa menestyksen avaimena sitä, että projektiin oli palkattu kussakin vaiheessa oman alansa parasta osaamista. Kannen rakentamisvaiheessa tällainen taho oli Kreate.

– Suomen suurimpana sillanrakentajana ja vaativien betonirakenteiden tekijänä heillä on paras mahdollinen osaaminen tähän aihealueeseen. Samankaltaista rautaista osaamista olemme saaneet todistaa tässä projektissa kaikkien mukaan otettujen urakoitsijoiden taholta, hän kiittelee ja alleviivaa sitä, että iso rakennusprojekti on paitsi kestävyys- myös joukkuelaji.

Muutama luku

Kun hanke on iso, myös luvut ovat isoja. Pääurakoitsijana hankkeessa toimivan SRV:n tuoreimpien laskelmien mukaan hankkeella on tähän mennessä ollut 522 erilaista urakoitsijaa. Yrityksen rekistereissä työmaalle on myönnetty kaikkiaan 2780 erillistä kulkulupaa. Se on melkoinen määrä. Kuvaavaa on, että Pirkanmaalta löytyy kolme kuntaa, joissa koko väkiluku on pienempi. Ja tuossa luvussa eivät siis ole mukana vierailijat, vaan ainoastaan rakennustyömaalla työskentelevät henkilöt. Yhtä aikaa he eivät toki työmaalla ole, mutta aikamoinen joukko siellä nytkin ahertaa.

– Tällä hetkellä työmaavahvuutemme on 550 henkeä, joka varmasti kasvaa vielä tuosta alkukesään mennessä noin sadalla ihmisellä, johtaja arvioi.

Kiri onnistui

Tällä hetkellä rakennustyömaa on tismalleen aikataulussa, ja muutenkin kalenterissa on pysytty melkein läpi koko hankkeen. Kannen rakentamiseen meni hieman odotuksia pidempi aika, mutta mitenkään oleellisesti se ei kokonaisuutta viivästyttänyt. Tässä auttoi sekin, että kantta pystyttiin ottamaan käyttöön lohkoittain. Tästä syystä alkuvaiheessa tapahtunut viivästyminen ei stopannut kokonaisprojektia. Se on myös helpottanut ennakoitavuutta, että leijonanosa rakennuksen varsinaisista isoista käyttäjistä on ollut tiedossa miltei alusta asti.

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

33

AREENASTA AVAUTUU hienoja maisemia kaupunkiin. Eikä tässä kuvassa olla siis vielä lähelläkään kattotasoa.

tipaikoille toteutuu lippuporttien kautta. Lippu kulkee luonnollisesti kännykässä.

– Sateessa ei siis tarvitse odottaa vieruskaveria paperilippujen kanssa, vaan liput ja ohjeet voi lähettää suoraan kännykkään, markkinointipäällikkö Kinnunen visioi.

Melkoinen rekkaralli

Harjakorkeus saavutettiin viime syksynä

Tampereen keskustassa työssä käyvä saattoi viime vuoden aikana seurata työmaan kohoamista päivästä toiseen, sillä 2020 kohosivat horisonttiin sekä areena että toinen torni. Siluetti ei ole enää hetkeen elänyt yhtä voimakkaasti kuin viime vuoden puolella, sillä harjakorkeuteensa areena saatiin jo hyvä tovi sitten. Vesikatto meni umpeen syyskuussa.

– Katolla tehdään tällä hetkellä vielä joitain viimeistelytöitä, mutta esimerkiksi hotellin osalta katolla tehdään jo täyttä vauhtia sinne tulevaa saunamaailmaa, Sulankivi kertoo. Areenan ulkopuolelta julkisivu tosin vielä elää, sillä pintaa nyt pääosin korostava pelti-villa-pelti -elementti on saamassa päälleen alumiinisäleikön, jota työmaakielellä kutsutaan skiniksi. Niiden asennusten jälkeen areenan seinät alkavat olla jo olla hyvin lähellä niiden lopullista ilmettä. Merkittävästi pidemmällä ollaan ensimmäisen käyttöön otettavan tornin eli Kannen Topaasin osalta.

Topaasin kuusi alinta kerrosta on varattu toimistotiloiksi, ja tätä ylemmät kerrokset asumiseen.

Sisähommia

Areenan osalta työt keskittyvät tässä vaiheessa ja tästä eteenpäin jo melko lailla sisätöihin. Kierroksella selviää hyvin nopeasti, että meneillään on juuri nyt monia eri työvaiheita.

– Laatoitukset, tasoitukset, maalaukset. Niitä kaikkia täällä tällä hetkellä tehdään ympäri taloa, Sulankivi kertoo astellessamme pitkin areenan käytävää. Hän huomaa, että hissejäkin on ehditty ottaa käyttöön sitten hänen viimekäyntinsä.

– Portaat taitavat olla tässä vaiheessa nekin jo kaikki asennettu, Kinnunen huomauttaa. Myös katsomorakenteen kanssa ollaan etenemässä. Penkit sinne saapuvat Kinnusen mukaan syksyn aikana.

– Esimerkkimallit niistä ovat muuten jo koeistuttavissa Visit Centerissä, hän huomauttaa. Maaliskuun aikana keskeisessä vaiheessa on myös varsinaisen jääratatekniikan tekeminen ja asentaminen. Tässä apu on löytynyt läheltä, sillä Suomen Tekojää Oy on parkanolainen yritys.

Myös heille työmatka oli tässä areenaprojektissa harvinaisen lyhyt, sillä yrityksen referenssilistalta löytyvät esimerkiksi useampien olympia-areenoiden jäät.

Lue myös netissä

www. py-lehti.fi

LOPPUKESÄSTÄ VALMISTUVASSA tornitalo Topaasissa asuntoja on kaikkiaan 105, ja syksyllä 2022 valmistuvassa, aavistuksen verran matalammassa Opaalissa niitä on 148.

Seuraavaksi työllistää talotekniikka

– Seuraavien 3–4 kuukauden ajan, eli ennen kesää eniten työtunteja porukalta vie talotekniikka, joka tosin sanana vähän tuntuu vähättelevältä tässä yhteydessä.

– Toki tässä mittasuhteet ovat aika poikkeukselliset. Pelkästään teknisiä tiloja täällä on monen kokonaisen asuintalon edestä, Sulankivi myöntää.

Ja vaikka iso osa putkia, johtoja ja kaapeleita onkin isketty paikalleen aiemmissa vaiheissa, vähintään yhtä paljon niitä on vielä asentamatta.

– Tällä hetkellä ulkopuolinen voi saada työmaasta todellisuutta keskeneräisemmän kuvan, sillä käytännössä suurin osa kaikesta asennettavasta tavarasta on saapunut, mutta nyt siis enää asennusta vailla, mies selkeyttää.

Teknologian riemuvoitto

Tämän ”perinteisen” talotekniikan päälle tulee vielä varsinainen areenatekniikka, joka on sekin viimeistä huutoa. Areenatekniikan osalta kuitenkin päästään työn makuun vasta loppuaiheessa eli syksyllä.

– Tuonne kattoon nousee esimerkiksi jumbokokoinen videotaulu, joka voidaan tarvittaessa laskea alas aina maahan saakka, Kinnunen kertoo. Erilaisista ledipinnoista ei niistäkään pihistellä. Kinnusen mukaan sellaisia on tulossa areenalle ja sen ulkopuolelle yli 300 kappaletta. Kulku peli- tai konsert-

Syksyllä oman lusikkansa soppaan tuovat rakennuksen pääkäyttäjien, kuten ravintoloiden ja kalustus- ja varustusratkaisujen toimitukset tai siis pikemminkin niiden yhteensovittaminen kaiken muun rakentamisen kanssa. Pelkästään keittiölaitteistoa on tulossa paikalle valtava määrä, sillä vaikka tarkka määrä tai yksityiskohdat ovat vielä auki, on areenan ravintolayhteistyökumppani NoHo Partners tuomassa paikalla toistakymmentä ravintolaa. Eri toimijoiden aikataulujen yhteensovittaminen on taiteenlaji sinänsä, sillä vaikka työmaa ulottuukin kahden hehtaarin alueelle, ei sitä tilaa tunnu ainakaan areenan takaportilla odottavien rekkojen näkökulmasta yhtään liikaa olevan. Se tosin auttaa, että kuljetukset voidaan ajaa yhdestä ovesta sisään ja toisesta pois. Areenan logistiikka kun on suunniteltu alusta asti niin, että beyoncet ja edsheeranit saavat omat kiertuearmadansa pelittämään mahdollisimman soljuvasti.

• Roskalavapalvelu • Materiaalit rakentamiseen sekä puutarhaan suoraan kohteeseen toimitettuna (myös pienetkin toimitukset) • Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito ja kunnossapito • Maanrakennustyöt ja piharemontit • Kiinteistöjen talvikunnossapito Markus Hietakangas 040 58 43 661

markus@mansenpohjarakenne.fi

Olli Thilman 044 98 44 233

olli@mansenpohjarakenne.fi

KONETYÖT JA KULJETUKSET VUODESTA 1958

Kone- ja Kuljetus Leinonen Oy SUORITAMME AMMATTITAIDOLLA: • Maanrakennustyöt • Rakennusten purkutyöt • Hiekka-, sora- ja multatoimitukset koneellisesti • Vesistökuljetukset ja rannan ruoppaukset • Autokuljetukset • Siirtolavoja lastattavaksi, jätteiden kuljetus • Toimitamme energiahaketta

Gretakin tykkäisi

Myös kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat olleet projektissa johtavina ajatuksina alusta saakka. Areenan hiilijalanjälkeä on koitettu pitää matalana rakennusvaiheesta alkaen. Markkinointipäällikkö Kinnunen kertoo, että Areenalle ollaankin nyt hakemassa vaativimpien vaatimusten mukaista Gold-tason LEED-ympäristösertifikaattia.

Areenan sijainti joukkoliikenneyhteyksien solmukohdassa sekä älykkäät ja energiatehokkaat ratkaisut aina kaukokylmän käyttöä myöten ovat kaikki asioita, jotka painavat mittatikussa myös silloin, kun ne maailmantähdet tänä päivänä valitsevat esiintymisestradejaan.

Ota yhteyttä!

Saku Leinonen 0400 732 441 koneleino@phpoint.fi

Rappaus-, maalaus- ja pinnoitustyöt sekä remontit

Loput jätetään seuraavaan juttuun

UROS Live -areena eroaa monista muista vastaavista pytingeistä siinäkin, että sen ovet ovat pidetään käytännössä koko ajan auki. Pääaula ravintolamaailmoineen ja muine palveluineen on siis kaiken kansan käytössä muulloinkin kuin otteluiden tai konserttien aikana. Aukioloajat ovat laajat, sillä paikalle suunniteltu Suomen toinen kasino on sekin auki joka päivä aamuyöhön saakka. Mutta nämä taitavat sitten olla jo oman juttunsa arvoisia asioita. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA SRV/CREDIT TOMORROW AB/ STUDIO LIBESKIND/AIHIO ARKKITEHDIT

Asennus Aran Oy - Julkisivuremontit - Kosteiden tilojen korjaukset - Konesaumapeltikattotyöt - Peltilistojen kanttauspalvelu

GSM 050 372 2001

www.asennusaran.com

Vasamajärventie 281, 33450 Siivikkala p. 040 503 2878, www.rappauspalvelu.fi seppo.syrja@rappauspalvelu.fi

34

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

Granlund Tampere Oy LVIA-SUUNNITTELU SÄHKÖSUUNNITTELU KIINTEISTÖKONSULTOINTI ENERGIAKONSULTOINTI

JOS REMONTTI- tai siivoamiskohteen asiakas ei ole Tean lähtiessä paikalta, hänellä on tapana jättää jälkeensä kuvan tapainen ”Zorro-lappu”.

Lue lisää: » granlund.fi/tampere

TOISTAISEKSI YRITTÄJÄURAA on takana puolisen vuotta ja kokemus on ollut hyvä ja vastannut aika hyvin hänen odotuksiaan. – Yksi minua yrittäjyyteen houkutellut ajuri oli mahdollisuus siihen, että saisin itse sanella, koska olen töissä ja mitä ja milloin teen hommia, hän kertoo. Yrittäjän mukaan hän on toistaiseksi onnistunut pitämäään tekemänsä työtunnit varsin maltillisissa mitoissa, yhtä poikkeusta lukuunottamatta. – Toimistohommia en ole oikein ikinä saanut mahdutettua normaaliin työpäivään. Joskus illat saattavat venähtää työkoneella pitkiksikin.

90-luvun lama heitti Tean pitkäksi aikaa muihin hommiin, mutta lopullisesti se ei hänen rakentamisintoaan tukahduttanut –

Parhaat betonit

Yhden naisen remonttifirman erikoisuus ovat erityislapsille tarjotut pianotunnit Jos ei rakennustyömailla sukupuolijako edelleenkään kovin tasaisesti jakaannu, on siinä kuitenkin tapahtunut kehitystä siitä ajasta, kun Tea Boman itse valmistui rakennusmestariksi. Vuonna 1989 hänellä ei monia saman sukupuolen kollegoita työmailta juurikaan löytynyt. Ajoitus oli siinä mielessä surkein mahdollinen, että vain vähän myöhemmin Suomea kohtasi ennennäkemättömän synkkä lama. Siinä katkesi monen yrityksen lento. Yksi näistä oli myös silloinen rakennusjätti Haka-Rakentajat, jonka palkkalistoille Tea oli napattu – suoraan koulunpenkiltä. Lama seurauksineen tarkoitti hänelle pakollista uravaihtoehtoa. Rakennusalalle hän palasi vasta 20 vuoden tauon jälkeen.

Turkkilanjärventie 6, 39200 KYRÖSKOSKI Puh. (03) 371 6106 laurilanbetoni@laurilanbetoni.fi www.laurilanbetoni.fi

RAKENNUS

M. LEHTO OY

uudisrakentaminen saneeraus

rakennusvalvonta sisustussuunnittelu

timanttityöt

puh. 040 525 3852 | rakennus.mlehto@gmail.com | SASTAMALA

K

esätyöpaikka voi vaikuttaa ratkaisevasti tulevaisuuden urasuunnitelmiin. Näin kävi ainakin kangasalalaisen Tea Bomanin tapauksessa. Hän pääsi 16-vuotiaana töihin maalausliikkeeseen.

– Se käsillä tekeminen kolahti heti ja pääsin ensimmäisestä päivästä alkaen oppimaan ja tekemään. Tämä saamani luottamus oli hieno veto omistajalta, hän kehuu.

edusti oppilaitoksessaan, Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa, vahvasti vähemmistöä. Myös Tean vuosikurssilla naispuoliset kollegat olivat laskettavissa yhden käden sormin. Opinnot sujuivat ja Tea koki valinnan menneen aivan nappiin. Ajoituksellisesti hän oli kuitenkin auttamattoman huonoon aikaan liikkeellä.

Käsillä tekeminen vei voiton konttorihommista

Kun Tea valmistui 1989 Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta rakennusmestariksi, elettiin Suomessa vielä vahvasti nousukautta. Rakentaminen kävi kiivaana, eikä tuoreiden mestarien tarvinnut paljon töitä haeskella. Pikemminkin he olivat sitä ryhmää, joka käytiin kiskomassa työmaille heti valmistujaisjuhlista ja ihan mukavalla rahalla. Näin kävi myös Tealle. Hänet palkattiin valmistumisensa jälkeen töihin Haka-Rakentajille, aikansa rakennusjätille.

Toimenkuva oli vastavalmistuneelle mestarille hyvin tyypillinen ”pikkumestarin” pesti.

– Eli käytännössä minusta teh-

Rakennusala kiehtoi myös vähän myöhemmin Tean pohtiessa jatkosuunnitelmia. Puntarissa oli arkkitehdin ja rakennusinsinöörin ura, mutta vielä enemmän vaakakupissa painoi käsillä tekeminen. Toimistohommiin hän ei halunnut.

– Talorakennusmestari oli tässä mielessä sopiva vaihtoehto, koska halusin toimiston sijaan vahvasti juuri sinne raksalle ja konkreettisesti näkemään rakentamisen prosessin, hän kertoo. Tea pääsi opiskelemaan rakennusmestariksi ja

Suoraan duuniin

tiin vastaavan mestarin oikea käsi, hän toteaa.

Raksakieli oli kaukana hovikelpoisuudesta

Tea myöntää, että vähemmistön edustajana työmaalla ei ollut aina helppoa. Jutut kun työmaakopeissa olivat sisällöltään sellaisia, joita nyky-yhteiskunnassa ei enää katsottaisi sormien läpi.

– Puheet joita siellä joutui välillä kuulemaan, olivat näin jälkeenpäin miettien sopimattomia, mutta toisaalta eihän siinä tuolloin auttanut muu kuin päästää ne toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, hän muistelee. Toisaalta hän myöntää, että pahimpien juttujen laukojina eivät suinkaan olleet ne vanhat jermut eli perinteiset timpurit ja sekatyömiehet vaan pikemminkin nuoremmat työmiehet, joiden itsetuntoa nainen esimiehenä saattoi kolhia pahemman kerran. Asiattomuuksista huolimatta Tea ei harkinnut alan vaihtoa vaan päätökseen tarvittiin lama, joka kolahti päälle Suomessa heti vuosikymmenen vaihduttua.

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

35

Kuvat: Teija Bomanin arkisto

Tekniikan moniosaajat kumppanina

www.ax.fi

+358 3 2680 111 Kuokkamaantie 4 a, Tampere

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001

TYÖSAUMARAUDOITTEET RISTIMÄELTÄ!

KUVASSA MUUTAMA yrittäjän kohteistaan napsima ennen ja jälkeen kuva.

Sitten lasahti laskukauden puolelle

Tean osalta työt loppuivat 1991, joten kauan hän ei työstään ehtinyt nauttia. Se ei kaiken kaikkiaan ole maailmanloppu, työpaikkoja tulee ja menee ja yrityksiä kaatuu. Tean kannalta ongelmaksi osoittautui kuitenkin se, että noihin aikoihin yrityksiä kaatui vähän enemmänkin, ja työpaikkatarjonta osoittautui pian olemattomaksi. Vähän aikaisemmin kovaa meriittiä olleista mestaripapereista ei Suomen massatyöttömyydessä ollut kummoistakaan hyötyä.

Tea opiskeli Tekussa oppilaitoksessa yhdyskuntateknikoksi ajatuksenaan, että lama taittuisi opintojen aikana.

Valmistuttuaan suurin osa luokan oppilaista joutui kuitenkin suoraan työttömyyskortistoon. Massatyöttömyyden myötä töitä piti nyt ottaa sieltä mistä niitä sai.

– Olenkin sitten tehnyt ja kokeillut oikeastaan kaikkea muuta paitsi tankotanssia, hän naurahtaa.

Seuraavat 20 vuotta mennään pikakelaten

Toteamus on kärjistetty, mutta on siinä vähän perääkin. 90-luvun Suomessa työttömyysluvut huikentelivat parissa kymmenessä prosentissa, ja avoimia työpaikkoja oli todellakin vain marginaalisesti verrattuna nykyhetkeen. Tea oli kuitenkin päättänyt, tehdä työtä kuin työtä.

Hänen ansioluettelonsa on edellä mainitusta syystä ehtinyt kehittyä varsin pitkäksi. Koska seuraavat 20 vuotta kuitataan tässä tarinassa pikakelauksella, oheinen lista on kaukana täydellisestä, mutta suuntaa antava kuitenkin. Alkon myyjä, kaupan kassa, myymäläsuunnittelija, valaisintuoteryhmävastaava, sisustustuotemyyjä, lihatuoteryhmävastaava, visualisti. Tuossa on siis vain palkkatyöpuoli. Noihin vuosiin mahtuvat myös kolmen lapsen syntymät sekä muutot ensin Tampereelta Viitasaarelle ja sieltä Jyväskylän kautta takaisin Pirkanmaalle. Täällä asuntohaku kohdistui Kangasalle taloudellisista syistä. Tampereella viisihenkinen perheen vaatimat neliöt olivat selvästi hintavammat. Sittemmin koko perhe on kotiutunut Kangasalle erinomaisesti.

Insinööriarkuus

Vaikka työt olivatkin vieneet muihin hommiin, ei Tea ikinä täysin luopunut toiveistaan palata joskus

rakennustöiden pariin.

– Työmaalle en enää haikaillut vaan töissä hankitut asiakaspalvelukokemukset innostivat hakemaan töitä asuntojen muutostöiden pariin, hän tuumaa. Ammattitaitoakin hän oli pitänyt yllä eli maalannut ja tapetoinut kotona ja kavereilla. Yrittäjä Teasta tuli ensimmäistä 2009.

Silloin syntyi eZille-toiminimi.

– Pääasiallinen ajatukseni oli tehdä näyteikkunasomistuksia, esillepanoja ja myymälästailauksia, mutta samalla siinä tuli tehtyä myös muutama huoneistoremonttikin, yrittäjä kertoo. Samoihin aikoihin Tea rohkaistui hakemaan oman alansa töitä, kun Skanska haki asiakasvastaavaa.

– Olin aikaisemminkin huomannut asiakaspalveluinsinöörin tai muutospalveluinsinöörin työhakuilmoituksia, mutta koska niissä oli tuo insinööri jo tittelissäkin, niin en ollut niitä rohjennut hakea, Tea perustelee. Nyt haku meni hyvin, sillä Tea palkattiin hommaan. Kaikkiaan taukoa rakennushommista tulikin 20 vuotta.

Konkurssiin ajautunut talotehdas jäi palkkatyöuran joutsenlauluksi

Oma yritys jäi taka-alalle palkkatöiden myötä, ja seuraavina vuosina Tealle kävivät tutuiksi käytännössä kaikki isommat rakennusliikkeet eli SKANSKA, SRV, Lemminkäinen sekä YIT. Viimeisimmäksi palkkatyöiksi jäi Omatalo, joka oli aikanaan Suomen suurin talovalmistaja. Omatalolla viettämiään työvuosia Tea muistelee lämmöllä.

– Tykkäsin siitä, että ilmassa oli paljon palloja. Työskentelin Omatalon asiakaspalvelupäällikkönä vastaten koko Suomen asiakaspalvelusta.

Tiimissäni oli viisi työntekijää. Vastasin myös muuttovalmistalojen muutostöiden hinnoittelusta ja organisoinnista. Talotehdas oli kuitenkin talousvaikeuksissa, jotka huipentuivat konkurssihakemukseen tämän vuoden alkupuolella. Tea oli tehnyt päätöksensä jo vuotta aikaisemmin ja irtisanoutunut tehtävästään.

Toinen otto

Oli aika palata lyhyeksi jääneen yrityksen pyörittämiseen. Se tosin piti perustaa uudestaan. Kyllästyneenä pöytälaatikkoon uinumaan jääneen firmansa paperisotaan Tea oli ajanut eZille-yrityksensä alas vuonna 2015. Takaisin kaupparekisteriin se

merkittiin syyskuun 1. päivä viime vuonna 2020.

– eZillen ideana on toteuttaa pieniä maalaus- , tapetointi- ja siivoustöitä, jotka asiakas pitkälti suunnittelee toteuttavansa itse, mutta aika ja rahkeet eivät välttämättä riitä. Tulen tekemään sen yhdenkin tehosteseinän, maalaamaan paneelikaton tai siivoamaan kodin lattiasta kattoon, yrittäjä esittelee ja muistuttaa, että hänen kauttaan onnistuvat tänä päivänä myös esteettömyyskartoitukset.

Niihin hän hankki pätevyyden Suomen Invalidiliiton kurssilla viime vuonna. Tean nimi on Invalidiliiton esteettömyyskartoittajarekisterissä.

Rakennustuote Ristimäki Oy ristimaki@rtristimaki.fi ☎ 0400 625 248 www.rtristimaki.fi

Laadukas ja luotettava kumppanisi rakentamisessa urakan alusta loppuun Tampereen Tasorakennus Oy 050 588 6885, www.tasorakennus.fi

Erikoisuutena erityislasten piano-opetus

Tean yrityksen todellinen erikoisuus ovat kuitenkin pianotunnit, jotka eivät taatusti kuulu ihan joka remonttifirman repertuaariin. Musiikki on kuulunut hänen omaan elämäänsä 7-vuotiaasta saakka, ja tutuiksi ovat tulleet niin musiikkiluokat, kuorot kuin konservatoriokin. Hänen asiakkainaan ovat olleet viime aikoina eritoten erityislapset. Heistä Tealla on omakohtaista kokemusta, sillä hän on kahden erityislapsen äiti.

Yrittäjä toivoo pääsevänsä antamaan pianotunteja jatkossakin muutaman kerran viikossa.

– Pianonsoiton opetus erityislapsille on erittäin palkitsevaa työtä, ja hyvää vastapainoa fyysiselle remonttityölle.

Rakennustyö H. Männistö Oy

Heikki Männistö: 0400 582 653

Asuntorakentamista jo yli 20 v. kokemuksella!

www.rakennusmannisto.fi

info@rakennusmannisto.fi

Vapaus kiinnosti

Toistaiseksi yrittäjäuraa Tealla on takana tämän lehden ilmestymispäivänä tasan puoli vuotta ja yksi päivä. Kokemus on kuulemma ollut hyvä ja vastannut melko hyvin hänen odotuksiaan.

– Yksi minua yrittäjyyteen houkutellut ajuri oli mahdollisuus siihen, että saisin itse sanella, koska olen töissä ja mitä ja milloin teen TÖITÄ, hän kertoo. Yrittäjän mukaan hän on toistaiseksi onnistunut pitämään tekemänsä työtunnit varsin maltillisissa määrissä, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

– Toimistohommia en ole oikein ikinä saanut mahdutettua normaaliin työpäivään. Joskus illat saattavat venähtää työkoneella pitkiksikin. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA TEA BOMANIN ARKISTO

➤ Maanrakennustyöt ➤ Salaojitukset, sade- ja jätevesijärjestelmät ➤ Vaihtolavat

0400 746 745

www.pkhpalvelut.fi

Rakennamme uutta, 50 korjaamme vanhaa vuotta Rakennusurakointi

E Vuorinen Oy Lempäälä

www.evuorinen.fi

36

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

Turvatekniikan asiantuntijat ylsivät viime vuonna ennätystulokseen Edes korona ei hidastanut Hildénin veljesten viime vuotta. Kangasalalaisen Finsafe Turvapalvelut Oy:n toimivuosi 2020 oli nimittäin firman 15-vuotisen historian paras. Veljespari Kalle ja Frans Hildénin kahden miehen toimintana alkanut yritys on seilannut muutenkin viime vuodet myötätuulessa. Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijänsä miehet palkkasivat vasta yhdeksän vuotta perustamisen jälkeen, mutta sittemmin rekrytointeja on tehty kosolti. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi tutustumassa yrittäjiin heidän toimipisteellään Kangasalan Lentolassa.

Y

rityksen hyvä tahti näkyy myös toimitiloissa, joissa on parhaillaan meneillään laajennus.

Kahdessa kerroksessa sijaitsevaan toimitilaan ollaan remontoimassa hieman lisää toimisto- ja neuvottelutilaa. Tarve tähän on syntynyt viime aikojen hyvästä kasvusta. Tammikuun lopussa yrityksessä aloitti uusi asentaja, ja tälläkin hetkellä meneillään on rekrytointi. Tarkoitus olisi saada remmiin uusi asiantuntijamyyjä.

Yritysidea haettiin koulunpenkiltä

Alkusävelet kahden veljeksen yritystarinalle soiteltiin 2003, kun Kalle Hildén oli viimeistelemässä sähköyliasentajan jatkotutkintoaan.

Lopputyönsä hän teki turvajärjestelmistä. Sen verran mielenkiintoiseksi kyseinen maailma paljastui, että päähän juolahti ajatus sen jalostamisesta bisnekseksi. Velipoika Frans innostui heti veljensä ajatuksesta.

– Olin tuolloin vakavasti miettimässä alanvaihtoa, joten asia kiinnosti minua välittömästi, hän kertoo. Kovin kauaa yrityksen perustamisessa ei nokka tuhissut. Kaupparekisteriin Hildénin yritys kirjattiin 2005, vain kaksi vuotta Kallen valmistumisesta.

Tekniikkakärki edellä

Yrityksen pari ensimmäistä vuotta olivat Fransin mukaan eräänlaista etsikkoaikaa, jolloin toiminta etsi vielä uomiaan. Alusta asti oli selvää, että yrityksen ydinosaaminen löytyisi juuri turvallisuustekniikan saralta.

Niinpä esimerkiksi mekaniikkaan pohjautuvat lukot eivät lukeudu yrityksen repertuaariin.

– Kameravalvonta, rikosilmoittimet, palo- ja kulunvalvonta sekä tänä päivänä myös tietoliikennetekniikka ja -yhteydet, Frans Hildén listaa heidän tuotekirjoaan. Vähintään yhtä oleellisessa osassa on myös palvelu.

– Finsafe Turvapalvelut Oy on täyden palvelun turvatekniikkaliike, joka myy, asentaa, huoltaa ja suunnittelee turvatekniikkaa asiakkailleen sekä julkiselle sektorille ja yrityksiin kuin yksittäisille kuluttajille, Frans Hildén listaa.

den virallisempi dokumentointi. Aivan poikkeuksellinen Fransin urapolku ei turvatekniikan saran toimijalle ole. Varsinaista turvatekniikan tutkintoa kun ei voinut tuolloin suorittaa missään.

– Iso osa alan vanhemmista jermuista onkin itseoppineita, Frans huomauttaa. Hänen kohdallaan tuorein koulutus on vasta päättynyt laitevalmistajan järjestämä laaja äänievakuointikoulutus, jonka myötä Frans on nyt oikeutettu tekemään vaativimman tason kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmiä kauppakeskuksiin tai muihin ihmismassoja kerääviin tiloihin. Yhtälailla firmassa on panostettu myös työntekijöiden osaamiseen. Parhaillaan yrityksen työntekijöistä Teemu opiskelee oppisopimuksella sähköautomaatioasentajaksi, erikoistumisalueenaan turvatekniikka.

Nämä kaksi ominaisuutta painavat Untuvikkona alalle Turvallisuusala ei ollut yritystä pe- puntarissa rustettaessa Fransille tuttu, mutta hän on sittemmin pätevöittänyt itseään useammillakin koulutuksilla.

Vuonna 2017 Frans sai valmiiksi turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon, jonka myötä yrityksessä pystyttiin aloittamaan turvallisuusasioi-

Turvatekniikka-alalle ammattilaisia harvoin poimitaan suoraan koulun penkiltä. Rekrytoiminen ei siten ole ihan helpoimmasta päästä. Fransin mukaan kaksi ominaisuutta nousee ylitse muiden potentiaalisia työntekijöitä arvioitaessa.

YRITTÄJÄ FRANS Hildén ja myynti- ja suunnittelutyötä tekevän Aki Leppälän spontaani palaveri. Tällä hetkellä yrityksessä on työntekijöitä yrittäjät mukaan lukien jo kuusi. Kallen vetämässä asentajaporukassa on kolme asentajaa ja Fransilla tukena yksi palkkamyyjä.

FINSAFE-YRITTÄJÄT Kalle (oik.) ja Frans Hildén sekä yrityksen logolla varustettu asennusauto. Yritys toimi pitkään veljesparin omin voimin. Itse asiassa ensimmäinen varsinainen perheen ulkopuolinen asentaja aloitti heillä vasta vuonna 2014.

Hildénien mukaan suurimmat haasteet veljesten yrittäjäuralla ovat liittyneet yrityksen alkuvuosiin, joka on myös tilastollisesti yrityksille kaikista vaikein aika.

– Yrityksen perustamiseen liittyvät haasteet ja jalansijan saaminen markkinoilla ovat olleet ne meidän isoimmat haasteemme, Frans kertoo.

Jos perusosaamisen lisäsi löytyy selkärankaa ja asenne on hyvä, niin silloin me sanotaan tervetuloa.

– Hyvä turva-asentaja on edelleen tammesta veistetty ja tervassa uitettu ammattimies, mutta raudanlujan asennustaidon lisäksi hänen pitää olla myös nörtti, joka tuntee niin ohjelmistot kuin vähän koodaustakin, Frans kertoo.

Kaikki byrokratia ei ole pahasta

– Jos perusosaamisen lisäsi löytyy selkärankaa ja asenne on hyvä, niin silloin me sanotaan tervetuloa, Frans määrittelee. Tuorein yrityksen tulokkaista, Nikolas, aloitti juuri tammikuussa. vasta viime viikolla.

– Hän opiskeli Kangasalan ammattikoulussa turvallisuusalan tutkinnon ja teki työharjoittelun meillä. Totesimme hänet hyväksi tyypiksi. Kun meille tuli tarve palkata asentaja, oli hän ykkösvaihtoehtomme, Frans Hildén kertoo.

Turva-ala on ymmärrettävistä syistä varsin tarkkaan säädelty. Poliisihallituksen linja on, että turvasuojaajana toimivalta yritykseltä vaaditaan erillinen elinkeinolupa. Vaikka Finsafe ei varsinaista vartiointia harjoitakaan, on yritys hakenut toiminnalleen myös vartiointiliikeluvan. Frans Hildén myöntää, että alalla toimiminen vaatii paljon byrokratiaa, mutta hän ei pidä sitä huonona asiana.

– Kyllähän se erottaa jyvät akanoista. Turvallisuusasioista puhuttaessa on aina kyse ensisijaisesti luottamuksesta, eikä siinä saa olla mitään häikkää, hän kertoo.

Teknologia kehittyy vinhaa vauhtia

Markkinoilta löytyy myös sutta ja sekundaa

Virallisten tutkintojen lisäksi muutenkin alalla pitää pysyä kärryillä siitä, missä tekniikka kulkee, sillä toimialan teknologinen kehitys on hyvin nopeaa. Moni yrityksen alun keihäänkärkeä edustanut tekniikka on nykyään auttamattomasti vanhentunutta. Uusi teknologia mahdollistaa paljon sellaista, mihin ei vielä 10 vuotta sitten ollut mitään mahdollisuutta. Hyvä esimerkki tästä on äskettäin erään asiakkaan tilaan asennettu itseoppiva kamerajärjestelmä, joka opetettiin seuraamaan tietyn kaltaisten pakettien kanssa hissiin astuvia henkilöitä. Sekin on tänä päivänä mahdollista.

– Opetimme kameraa ja saimme järjestelmän automatisoitua niin, että kun hissiin astutaan tietynlaisen kantamuksen kanssa, järjestelmä osaa automaattisesti hälyttää vartijat paikalle, hän kertoo. Yrittäjä myöntää, että asentajien työ on muuttunut heidän 15-vuotisen yrittäjätaipaleensa aikana paljon.

Parin alkuvuoden jälkeen Finsafen fokus on täsmentynyt entistä selkeämmin siihen, että kaikessa toiminnassa mennään huippulaatu edellä. Hildéneille selvisi nopeasti se, että turvallisuustekniikkaa oli tarjolla laaja kirjo, eikä kaikki todellakaan ole priimaa.

– On olemassa luokiteltuja ja luokittelemattomia laitteita, ja niillä on valtava ero, Frans aloittaa. Ensimmäiset vuodet miehet asensivat myös luokittelemattomia laitteita, mutta pian he tekivät tietoisen valinnan keskittyä ammattilaitteisiin. Suurin syy tähän askeleeseen olivat omat kentällä tehdyt havainnot.

– Me kyllästyimme juoksemaan risojen laitteiden perässä. Kaikista huokeimmat turvatuotteet vaativat järkyttävän määrän jälkikäteistöitä, kuten korjauksia ja uudelleenasennuksia. Päätimme keskittyä raskaan sarjan ammattilaitteisiin, Frans taustoittaa. Ammattilaitteiden käyttö luonnollisesti korotti

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

37

K ANGASAL AN YRiT TÄJÄT

Vastavirtaan

Jos vertailukohdaksi otetaan kulttuuriala tai matkatoimistot, on turva-ala selvinnyt koronasta melko hienosti, mutta pääasiassa epidemian vaikutus on kuitenkin ollut alalla negatiivinen. Kangasalalaisen Finsafen vuosi oli tässä mielessä yrittäjille erittäin positiivinen yllätys. Kangasalalaistalo onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan huimat 40 prosenttia, mikä tarkoitti jo yli 600 000 euron vuosivaihtoa. Kun kysyn syytä tähän yrittäjältä, vastaus tulee leveän hymyn kera.

– Voi sen kun tietäisin, niin toistaisin!

Onnistumisia useammalla osa-alueella

Lisääntyneistä markkinointiponnistuksista se ei johdu, sillä yrityksen mainosbudjetti oli aivan yhtä maltillinen viime

vuonna kuin aikaisemminkin.

Eikä tulokseen selitykseksi voida muutenkaan pitää mitään yksittäistä onnistumista. Ei vaikka viime vuonna toteutuikin yrityksen historian suurin toimeksianto. Siinä Espoon Tapiolan terveysasemaan tehtiin hätäkutsu- ja paikannusjärjestelmä. Hallituksen puheenjohtaja Frans Hildén myöntää, että se toki teki tulokseen mukavan plussan, mutta kokonaan silläkään ei lopputulos selity.

– Pikemminkin meillä oli onnistumisia kauttaaltaan, yrittäjä kertoo. Finsafen tiedossa olevien töiden puskuri onkin ollut jo pidemmän aikaa noin 2–3 kuukauden mittainen, mikä on yrittäjän mukaan selvästi alan keskiarvoa pidempi.

– Se oli yksi syy, miksi en myöskään osannut pelätä tilannetta koronarajoitusten alkaessa.

myös hintoja.

– Asiakasryppäästä putosi tästä syystä pois vaatimaton määrä. Edelleen teemme töitä myös yksityistalouksille ja hyvin pienille yrityksille.

Me palvelemme nakkikioskin ja pörssiyhtiön yhtä hyvin, Frans vakuuttaa.

Listoitukset ja karmiasennukset Puh. 0400 355 562

Betonin sahaukset ja poraukset

P. 03 2365200 www.mansentimanttisaha.fi

Pirkanmaan Rakennuttamis- ja Valvontapalvelu

Jokainen myyntiartikkeli testataan ensin itse

Yrittäjän mukaan tärkeintä on aina ollut tunnistaa oikeasti hyvät ja asiakkaan tarpeita parhaiten vastaavat laitteet.

– Emme tyydy markkinapuheisiin, vaan joka ikinen asiakkaalle myytävä laite on testattu meillä eli saanut Kallen peukun nousemaan ylöspäin, Frans naurahtaa. Kalle on yrityksen tekninen ”el jefe”. Frans korostaa sitäkin, että he eivät ole naimisissan minkään yksittäisen laitevalmistajan tai maahantuojan kanssa, vaan ovat alusta asti korostaneet itsenäisyyttä.

– Kun valittavissa ovat kaikkien valmistajien laitteet, voimme aina tehdä asiakkaan kannalta parhaan päätöksen, hän tuumaa.

Oy

Laadukasta valvontaa kotipaikkakunnallasi.

Heikki Mäenpää p. 045 209 5300 heikki.maenpaa@pmaanrv.fi

Ellintie 4-6, liiketila 5b, 36200 Kangasala • www.pmaanrv.fi

Saneeraustyöt Pirkanmaalla tekee

Palvelu valttikorttina

Frans Hildén myöntää, että kilpailua alalla riittää ja näkee heidän kilpailuvalttinaan paitsi huippulaitteet myös asiantuntevan ja reilun palvelun. Oleellista on, että lopputulosta lähdetään kehittämään asiakkaan, ei myyjän ehdoilla. Frans kertoo aidon esimerkin.

– Minulle tuli asiakkaalta tarjouspyyntö kamerapäivityksestä, jonka mitoitusta ja budjettia pidin kovin korkeana. Kutsuin itseni kylään. Asiakkaan luona selvisi, että tämä oli kaavailemassa turhan raskasta ja kallista laitteistoa melko rutiininomaiseen kameravalvontaan. Tein ehdotuksen tuotteen korvaamisesta toisella, huomattavasti huokeammalla tuotteella.

– Lupasin vielä yritykselle ostavani tuotteen takaisin, jos se ei heillä toimisi. Tätä lupausta en ikinä joutunut lunastamaan, mutta sittemmin olemme toimineet heille jo vuosia eräänlaisena turva-asioiden hovitoimittajana ja konsulttina, hän kertoo.

Finsafella onkin plakkarissa useampia isoja taloja. Esimerkiksi Tampereen Ikean turvaratkaisuissa on luotettu jo useampi vuosi kangasalalaistaloon. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

info@saneerataan.fi

040-566 6697

PUIDEN KAATO JA HOITO ●

● ●

FRANS HILDÉN hyppäsi turva-alalle aivan toisesta maailmasta. Hän on alkuperäiseltä koulutukseltaan ravintolakokki, ja värikkääseen työhistoriaan sisältyy leipurin, kodinkonemyyjän ja rakennusalan töitä. Nykytyössään Frans kertoo pitävänsä eritoten sen tarjoamista haasteista. – Tässä on tunnettava ja tiedettävä aika paljon, joten aika ei käy pitkäksi.

● ●

Puiden vaativatkin kaadot ja hoitotoimet (kiipeillen, nostokoneilla) Tonttihakkuut Puiden kuntotutkimukset Kantojen jyrsintä Vihertyöt

Puh. 0400 322 135, 045 230 6802

jari.virtanen@smp-arboristit.fi

www.smp-arboristit.fi

● 38 K ANGASAL AN YRiT TÄ JÄT

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021 leena 041 501 9902

Rantojen ja vesistöjen kaivuut kelluvalla telaponttoonikoneella.

Myös kuraproomu käytettävissä.

Myös vesistökuljetukset.

Maanrakennustyöt ammattitaidolla:

Kaivinkoneet 5,5–36 t Ajokaivin Oy

Jari Humalamäki | puh. 0400 732 877 | www.ajokaivin.fi

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

39

Harjulla ylimmällä avautui kahvila, jonka pitäjä hyppäsi maailmanluokan tuotannonkehityshommista aivan toiselle alalle Kangasalan korkeimmalta kohdalta, jyrkän kirkkoharjun huipulta löytyy lumitöitä tekevä yrittäjä. Lunta on tuiskutellut yön aikana tällä kertaa vain pari senttiä, joten mitenkään kohtuuttoman kovasta urakasta ei nyt ole kyse. Yrittäjä Mari Koponen on saapunut paikalle lähinnä vain jutun tekoa varten. Varsinaisesti Kirkkoharjun kahvila avaa ovensa vasta myöhemmin. Jos ja kun kaikki menee hyvin, avajaisia on vietetty pari päivää ennen tämän aviisin ilmestymistä. – Viikko yhdeksän on täällä hiihtoloma, joten se on ollut alusta saakka tavoitteeni, Mari Koponen tiivistää.

s

iihen, että olemme nyt täällä jutunteossa, ja että Mari Koponen ylipäätään on avaamassa kahvilaansa harjulle, on sattumallakin näppinsä pelissä. Eikä siitä kohtalokkaasta illasta ole vielä kummoistakaan aikaa. Meidän ei itse asiassa tarvitse palata viime joulua kauemmas ajassa. Leinolassa, Tampereen puolella asustelevan Koposen perheen lenkki suuntautui tuolloin Kangasalan suuntaan ja tarkemmin sanottuna harjumaisemiin, joita Kangasalla piisaa. Keskustan kupeessa sijaitsevan Kirkkoharjun kohdalla uuden kahvilarakennuksen ikkunassa möllötti Business Kangasalan sinne laittama plakaatti, jossa kerrottiin syksyllä valmistuneeseen rakennukseen haettavasta kahvilayrittäjästä.

Sen verran se kolahti heti, että siitä piti napata kuva.

Vielä oli hakua jäljellä

Näkötorni on varsinaista kahvilatilaa tasan 90 vuotta iäkkäämpi. Vuonna 1930 valmistunut funkkistyylisen näkötorni sai siis kaverikseen viime vuoden loppupuolella valmistuneen uuden kahvilatilan. Sellaisen kaupunki päätti rakentaa, koska varsinaisen näkötornin laajentaminen ei museovirastolle passannut. Tosin myös varsinainen näkötorni terasseineen on sekin yrittäjän käytettävissä. Keittiötilaa sinne ei saatu, mutta asiakaspaikkoja se tuo terasseineen mukavasti lisää. Toviin näkötorni ei ole moisessa käytössä ollut, sillä viimeksi siellä on ollut kahvitarjontaa

viime vuosituhannen puolella.

Kun Mari myöhemmin kotona netissä tutustui asiaan tarkemmin, selvisi, että kahvilayrittäjän hakuaika oli tuolloin jo päättynyt. Sen verran hiljaiselta mökki oli näyttänyt, että Mari päätti kuitenkin soittaa ja selvittää, josko haku vielä olisi mahdollista.

– Kuullessani, että toimijaa ei vielä ollut valittu, innostuin entistä enemmän. Tämä paikka jotenkin resonoi hienosti ja tarjosi mahdollisuuden vähän normaalista poikkeavaan toimintaan. Toki sen tunnustin, että ei tämä mikään perinteisin liikepaikka ole, mutta eipä ole yrittäjäkään, hän toteaa.

Yrittäjän tarina jatkuu seuraavalla aukeamalla →

TÄNÄ TALVENA harjalle on ollut käyttöä. Yrittäjä Mari Koposen toive ensimmäiseen toimivuoteen on, että paikalla kävisi asiakkaita sen verran, että hänellä olisi varaa pitää täysipäiväisesti yksi työntekijä. Yrityksen nimi on simppelisti Kirkkoharjun kahvila Oy.

Yrittäjä, varaa paikkasi!

K ANGASAL AN YRiT TÄ JÄT

DORIMEDIA OY

MAALAAMO ORELL Jo vuodesta 1960

0500 237 652

Ulko- ja sisämaalaukset. Tapetointi ja tasoitetyöt.

Huhmarintie 7, 36200 Kangasala • hannu.orell@maalaamoorell.fi www.maalaamo-orell.fi

leena 041 501 9902



 Oy

– ALIHANKINTAKONEISTUSTA JA TYÖVÄLINEITÄ –

www.kangasalankopal.com

30

3

40

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

KIRKKOHARJUN NÄKÖTORNI on vuoden 1930 lapsi ja funkkiskauden ilmentymä. Myös vanha näkötorni aiotaan ottaa kahvion käyttöön, mutta varsinaista ravintolatilaa varten tarvittiin uudisrakennus. Museovirasto kun oli tiukkana siitä, mitä arkkitehtuurisesti merkittävälle kohteelle voitiin tehdä.

YRITTÄJÄ MARI Koposen ensimmäinen investointi kahvilan varalle oli käytetty neliveto Jeep. Se on tottavie tarpeen, sillä Kirkkoharjulle johtava raitti on hyvin jyrkkä ja mutkainen. Jeeppiä tarvitaan myös jätelogistiikassa, sillä roska-autot eivät harjulle asti kulje.

... jatkoa edelliseltä sivulta

Nokian kasvatteja – siis sen kännykkä-Nokian

Mari Koponen on alanvaihtaja sanan varsinaisessa merkityksessä.

Hän on nimittäin alkuperäiseltä koulutukseltaan insinööri. Ja koska hänen valmistumisensa ajoittuu 1990-luvulle, päätyi hän tuhansien muiden koulutuksellisten lajitoveriensa tapaan erääseen suomalaiseen matkapuhelinyhtiöön. Vuonna 1998 opintonsa aloittanut Mari palkattiin Nokialle jo opiskeluaikana 1999 ja siellä menikin sitten seuraava vuosikymmen. Työpaikka löytyi tuotekehityksestä, missä Mari kollegoineen syventyi langattomaan tiedonsiirtoon. Käytännössä Mari ehti työskennellä Nokiassa juuri sen valtakaudella. Hänen pestinsä aikana Nokia kun oli koko maailman ykkönen omalla sarallaan. iPhonet ja muut kirivät ohi vasta vuosikymmenen loppupuolella. Marin Nokia-muistot ovat pelkästään hyvät.

– Nokiasta minulle jäi paitsi hyviä ystäviä myös hienoja muistoja.

Pääsin reissaamaan ympäri maailmaa ja olemaan tekemisissä sen alan maailman parhaan teknologian parissa, hän taustoittaa ja myöntää, että hänellä on edelleen insinöörimäinen ote työntekemiseen. Haitaksi se ei ole ollut nykyisessä työssäkään.

Tuli aika nostaa kytkintä

Lähes nollasta liikkeelle

Monipuolinen kokemus tältäkin saralta

Nyt, vuosikymmen uuden uran aloituksesta, yrittäjä onkin ehtinyt kehittää tälläkin osa-alueella jo melkoisen vakuuttavan ansioluettelon, ja työnantajana on ollut useampi tunnettu pirkanmaalainen elintarviketoimija.

– Brander, Linkosuo, Royal Bakery sekä Minetin jäätelötehdas, hän listaa. Erityisen opettavainen on ollut ravintolakondiittorin pesti lempääläläisessä Vaihmalan Hovissa.

– Tein siellä kaikki jälkiruoat ja jäätelöt, mikä on harvinainen juttu nykypäivänä, Mari kertoo. Yrittäjä on sittemmin toiminut entisessä opinahjossaan myös elintarvikealan ammatillisena opettajana. Tähän työhön häntä kysyttiin oppilaitoksen puolelta.

– Olin vähän sellainen vähän turhan innokas oppilas, hän hymyilee.

Opetustyöhön hän suoritti myöhemmin myös ammatillisen opettajan pätevyyden ja myöntää opettamisen antavan hänelle enemmän kuin se ottaa.

– Olen toiminut ammatillisena opettajana pääasiassa oppiakseni itse lisää, mutta toisaalta nautin myös nuorten kanssa työskentelystä, hän kertoo.

Nimi tuli naapureilta

Nyt alkava kahvilatoiminta tekee Marista ensimmäistä kertaa täysipäiväisen yrittäjän, mutta sivutoimisesti hän on ollut sellainen jo pidemmän aikaa. Ajatus omasta firmasta kyti takaraivossa jo opiskeluaikoina, vaikka Marilla ei olekaan tarkkaa tietoa, mistä ajatus aivokoppaan ilmaantui.

äkeiju

Mari sai tuumausaikaa tulevaisuudelleen, kun perhe suuntasi Marin miehen työn perässä Kiinaan. Puolen vuoden komennuksen aikana Marin mielessä vahvistui ajatus elintarviketeollisuudesta mielenkiintoisena tulevaisuuden vaihtoehtona. Aika moni oudoksui Marin suunnitelmia, ja taisipa joku puhua taloudellisesta itsemurhastakin. Se on luonnollisesti liioittelua, mutta selvä on, että Marin tulotaso tippuisi marginaaliin aiemmasta.

– Jotenkin minulla oli vahva luotto itseeni, Koponen tuumaa. Insinööritutkinto ja kokemus maailmanluokan tuotekehitystyöstä eivät olleet kummoinenkaan apu Koposen uusissa suunnitelmissa. Elintarvikealan oppi piti aloittaa lattiatasolta. Mari hakeutui Treduun elintarvikealan perustutkintoa suorittamaan. Vaikka edellisistä opiskelurupeamasta olikin jo aikaa, paluu opintojen pariin maistui hyvältä. Mari innostui siitä sen verran lujaa, että perustutkinnon jälkeen hän suoritti välittömästi ammattitut-

kinnon ja vähän myöhemmin vielä kondiittorimestaritutkinnon.

Kuvat: leip

Mari itse irtisanoutui Nokialta jo ennen sitä varsinaista loppuluisua. Hän tarttui työnantajan tarjoamaan irtisanoutumispakettiin jo 2009 vuosia ennen kuin niistä tuli valtavirtaa Bridge-ohjelmineen. Missään maailmanlopun synkkyydessä hän ei omaa päätöstään tehnyt. Hän myöntää, että tykkäsi työstään, mutta se varsinainen liekki oli vaimentunut.

– Matkapuhelimien kanssa pää-

sin tekemään paljon ja olen siitä kiitollinen, mutta ehkä se ei enää sitten loppuaikana palkinnut kuin aiemmin, hän kertoo ja jatkaa olleensa läpi koko elämänsä yleisutelias ihminen, jolle insinöörityöt eivät suinkaan olleet se ainoa intressi.

– Ehkä olen pohjimmiltani myös käsityöläinen, joka halusi nähdä käsiensä jäljen. Tietotyössä kun se ei tule niin konkreettiseksi todeksi, hän tuumaa. Entä mitä hän jäi kaipaamaan Nokia-ajalta?

– Ylivoimaisesti eniten ikävöin työkavereita, mutta toki myös taloudellista turvallisuutta. Nokia oli työnantajana erinomaisen hyvä, joka tarjosi paljon harrastus- ja virikemahdollisuuksia, hän toteaa.

KIRKKOHARJUN KAHVION yrittäjä Mari Koposelle kahvilanpyörittäminen on uusi tuttavuus, mutta yrittäjyyttä hänellä on takanaan jo useampi vuosi. Tilausleipurin tuotteet ovat komeata katsottavaa.

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

K ANGASAL AN YRiT TÄJÄT

Astetta haastavampi kakkutilaus

Marin yritys on loihtinut asiakkailleen myös suolaisia herkkuja ja leivonnaisia, mutta ylivoimainen ykkönen ovat olleet kakut. Alun perin Leipäkeijulla ei ollut edes omia nettisivuja, vaan pelkät Facebook-sivut. Niihin hän ei tuolloin käyttänyt edes mainossenttejä. Ei tarvinnut, koska asiakkaita riitti sanan kiiriessä ihan tarpeeksi sivutoimiselle yrittäjälle ilmankin.

– Useimmiten asiakkaat olivat pienten lasten äitejä ja tyypillisin tuote syntymäpäiväkakku, mutta sanan

kiiriessä sitten enenevässä määrin myös hääkakkuja. Myös yrityspuolelta alkoi tulla jonkin verran muistamistilauksia asiakkaille, hän kertoo. Mielikuvitustaan hän ainakin on saanut käyttää, sillä artesaanikakkujen tekijälle toiveet ovat luonnollisesti olleet kirjavat. Lukuisten Frozen ja Salama McQueen -teemaisten kakkujen lisäsi mieleen on jäänyt esimerkiksi tarhaikäisen poikalapsen kakkutoive.

– Hän toivoi kakkua, jossa asteroidi iskeytyy maapalloon ja dinosaurukset kuolevat sukupuuttoon.

Siinä oli jo vähän enemmän haastetta, Mari nauraa.

Mielikuvamaalailua

Pirkanmaan Yrittäjä -lehden visiitti Kirkkoharjulle ajoittui helmikuun alkupuoleen, jolloin yrittäjällä oli vielä edessä vielä aika urakka.

Esimerkiksi kalusteet ja keittiökoneet olivat tuolloin vielä matkalla kohteeseen, joten kuvat otettiin ulkotiloissa, ja kahvilan sisustuksesta on nyt tarjolla vain yrittäjän sanallinen visio. Marin mukaan kahvilan sisustus on klassinen.

– Joskin sellaisella modernilla twistillä, kuten tavataan sanoa.

Meillä on esimerkiksi wieniläistuolit, mutta toisaalta paljon luonnonläheisiä sävyjä ja mustaa. Lisäksi puuta ja kuparia on käytetty paljon, hän kuvailee. Sen visiitti tyhjään tilaan paljastaa, ettei uudisrakennuskaan mikään varsinainen goljatti ole. Asiakaspaikkoja sieltä löytyy sisätiloista yhdeksän, joskin oletettavasti ruuhkaisempaan kesäaikaan terassi moninkertaistaa määrän.

Keskellä paukkupakkasia sitä on tosin vähän vaikea saada edes mielikuviin.

Logo ja rekrytointi ovat jo pulkassa

Jos ja kun kaikki on mennyt suotuisasti, Kirkkoharjun kahvila sai ovensa auki eilen, eli viikon 9. maanantaina.

– Tavoite on ollut hiihtolomaviikko alusta saakka, mutta sen myönnän, että tiukka tästä helmikuusta tulee, Mari kertoo. Toisaalta moni asia oli helmikuussa jo valmiina. Yrittäjä esittelee tyytyväisenä esimerkiksi graafikkoystävältään tilaamaansa logoa, ja myös rekrytointiasiat ovat jo selvinneet.

Se kävikin melko vaivattomasti, sillä yrittäjä ei ehtinyt edes pistää hakemusta asiasta minnekään. Paikallislehti osoitti tehonsa.

– Kangasalan Sanomissa olleen uutisen myötä minuun otti yhteyttä ravintola-ammattilainen ja tiedusteli hommia. Tapaamisemme jälkeen päätös oli tehty, joten se oli

Vaalilehti Alueteemoina Ylöjärvi, Tesoma ja Nokia.

Ilmoittamalla 150 000 talouteen

jaettavassa Py-lehdessä, tavoitat asiakkaasi jo aamujakelun yhteydessä.

Jeeppi oli pakkoinvestointi

Harjulle johtava tie on sen verran piskuinen, että tukkujen kuorma-autot tai jäteautot eivät sitä aja.

Jätehuolto onkin toteutettava toisella tapaa. Yrittäjän ihka ensimmäinen investointi olikin logistiikan kannalta oleellista osaa näyttelevä neliveto-jeeppi. Sellaisen yrittäjä löysi käytettynä paikallisesta Malliautosta, ja se on tehotasoiltaan ja jykevyydeltään sitä tasoa, että se nousisi vielä nykyistäkin jyrkemmän mäen.

Reippailijoiden reitillä

Yrittäjä toteaa, että kyseessä on paikallisille tuttu nähtävyys, mutta uskoo paikan kuvankauniissa miljöössä olevan aineksia myös kansalliseksi nähtävyydeksi. Kauniiden maisemien ystävien lisäksi hän näkee potentiaalisina kohderyhminä myös reippailijat. Kuin sovitusti samalla hetkellä ohitsemme suhahtaa vieressä kulkevaa latua pitkin kaksi hiihtäjää. He ovat lähteneet harjuladulle melko kovasta pakkasesta huolimatta.

– Hiihtäjien lisäksi tämä on kesäisin varsin suosittu pyöräreitti, hän kertoo.

Ainutlaatuisia makuja

Yrittäjä itse uskoo, että uniikkien maisemien lisäksi hänen kahvilansa hurmaa asiakkaat myös ainutlaatuisella makumaailmallaan.

– Meillä vitriiniin ei tule mitään valmistavaraa tukusta, vaan ainoastaan itse valmistettuja ja huolella valittuja tuotteita, yrittäjä lupaa.

Kahvibrändejä yrittäjä ei ole vielä valinnut, mutta takaa, että tarjolla tulee olemaan laadukkaita kahvija teetuotteita sekä kuumaa mehua.

Lisäksi vitriinistä löytyy aina yrittäjälle jo entisestä elämästä tuttuja kakkuja, suolaisia piirakoita ja voileipiä sekä pullaa ja näkötorneille ilmeisesti ”pakolliseen” tapaan munkkeja.

– Erikoisuutemme on sitruunainen rahkamunkki, yrittäjä markkinoi. Tarjolla on joka päivä myös kevyt lounas eli keittoa ja salaattia. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA LEIPÄKEIJU

ja rekrytointi Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä -lehti ilmestyy

6.4.

Ilmoittaja! Tiesitkö, että perinteisen printtilehden lisäksi Sinulla on mahdollisuus saada näkyvyyttä myös kuukausittain ilmestyvästä tuhannet yrittäjäjärjestön jäsenet tavoittavassa tapahtumatiedotteessa.

Ilmoitustilavaraukset ja tiedustelut 26.3. mennessä: leena.kolehmainen@dorimedia.fi, soita puh. 041 501 9902 tai https:// www.dorimedia.fi/varaa-ilmoitustila

poikkeuksellisen helppo rekrytointi, yrittäjä kertoo. Yrittäjän aikeissa on pitää kahvila auki ympäri vuoden. Lopullista aikataulua hän ei ole vielä lyönyt lukkoon, mutta ainakin näin alkuun ajatuksena on pitää talvikaudella maanantait ja tiistait kiinni, mutta muuten painaa läpi vuoden niin, että ovet ovat auki joka päivä kello 10–18.

23.1.–23.5.2021

Naisten kuvia Teoksia Heinon taidesäätiön kokoelmasta

Anni Leppälä, Nimetön (Aamun valo), 2013, pigmenttivedos, Heinon taidesäätiön kokoelma.

– Minulla ei ole yrittäjyysgeenejä suvussa tai tuttavapiirissäkään, joten en minä oikein osaa sanoa, mistä se ajatus tuli. Jotenkin kuitenkin minulla oli tunne, että se oli väylä, mihin menen, hän kertoo. Marin toiminimi, Leipäkeiju, näki päivänvalon 2013.

Nimensä se sai, kun tuolloin Lapinniemessä asustellut innokas kotileipuri tuuppasi testikeittiönsä tuotteita naapureiden arvosteltavaksi. Välillä kun vastaanottajat eivät olleet kotona, ne piti jättää oven taakse.

– Joku joskus oli todennut, että taas on leipäkeiju käynyt, ja se jäi sitten elämään, yrittäjä kertoo.

Tutustu näyttelyyn uusien ääniopasteiden avulla! Helppokäyttöiset ja maksuttomat laitteet valmiina käyttöön ja itsenäiseen kiertelyyn.

KANGASALA-TALO Kuohunharjuntie 6, p. 040 773 0148, info @kangasala-talo.fi ti – ke 11 – 17, to 11 – 19, pe – la 11 – 17, su 11 – 15, ma suljettu. 8 / 6 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. kimmopyykkotaidemuseo.fi

Aina jotain erityistä! Katso kevään päivittyvä ohjelmisto kangasala-talo.fi

OP-Yritysmobiili, Teams, puhelinkeskustelu, tapaaminen, sähköposti.

Asiointitapoja ja -kanavia on erilaisia, kuten on erilaista yrittäjiäkin.

Löydät meidät ja meidän suorat yhteystiedot sivuilta op.fi/kangasala.

Helppoa, mutkatonta, asiantuntevaa.

41

42

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

PUISET TRUKKILAVAT PARKANOSTA

Apteekki Lielahden Prismassa

FIN, EUR JA KERTAKÄYTTÖLAVAT SEKÄ LAVAKAULUKSET Kankarintie 35–19 Puh. 0400 383 860 parlava@parlava.fi

www.parlava.fi EKO- SUOMEN SUURIN KÄYTETTYJEN TEKO KAASUKUORMA-AUTOJEN MYYJÄ

Asiantunteva apteekki palvelee:

ma–pe la su

9–21 9–18 10–18

Nyt ostaessasi meiltä käytetyn biokaasukäyttöisen kuorma-auton, vähennämme sen ohjehinnasta 5000 euroa. Kaasukäyttöisissä pakettiautoissa vähennys on 2000 euroa.

KAASU

VW CADDY 2.0 CNG Aj. 44 tkm, pakettiauto

Aj. 120 tkm, maakaasu, pakettiauto

KAASU

IVECO 260 S 33 CNG

KAASU

KAASU

KAASU

-12 FIAT DUCATO 35 3.0 CNG -12 MB Sprinter 316 NGT 3,5/3550 KH -08 IVECO DAILY 35 C 14 CNG -10 Aj. 112 tkm, kaasuauto, pakettiauto, työkaluhyllyt

KAASU

KAASU

-15 MB ECONIC 2628L NGT 6X2 -12 Volvo FE 62 TR CNG

415 tkm, kaasuauto, koukkulaite

Apteekkituotteet verkosta:

Aj. 99 tkm, biokaasu, NTM sekajätepakkuri

Aj. 60 tkm, pakettiauto, biokaasu / maakaasu

KAASU

-18 Scania P270

Aj. 23 tkm, 360 kamera, matalalattiahytti, miehistöohjaamo

-13

Aj. 150 tkm, kaasuauto, 2 lämpötilan kylmäkori, perälautanostin

apteekkishop.fi KAASU

KAASU

IVECO DAILY 35S14N

puh. (03) 347 3800

lielahdenapteekki.fi

Aj. 169 tkm, pakettiauto biokaasu/maakaasu, hyllyt

KAASU

KAASU

-14 IVECO DAILY 50 C14 GNC -13 MB SPRINTER DOPPEL 316 IVECO Daily 65 C 14 CNG -08 Aj. 149 tkm kuorma-auto, NGT 3,5/3550 -14 Aj. 205 tkm, hiab 027, lava 4,2 m, perälauta

Aj. 29 tkm, kaasuauto, p-auto, lava kuorma-auto, maakaasu.

Turvesuonkatu 16, Tampere Puh. 03 3465 566 Varaosat Iiro 040 676 2507

Mikko 0400 832 856 Aki 0400 164 611

www.sunradio.fi

PIRKANMAAN KUUNNELLUIN PAIKALLISRADIO

107,8 MHz

TAMPERE | LEMPÄÄLÄ | KANGASALA | NOKIA | PIRKKALA | YLÖJÄRVI

Finnpanel Oy, KRT, Pirkanmaan alue kesä - marras 2020 (viikot 23-48)

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

43

KARI TOLONEN, järjestöneuvos ja Chaine des Rotisseurs -järjestön Officier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan pirkanmaalaisen ravintolan ruokatarjontaan.

KU K A? LOUNASVIERAS: Juha sammallahti, ylijohtaja, Pirkanmaan ElY-keskus.

ASUU: Tampereella sorsapuistossa.

PERHE: Vaimo ja kaksi lasta.

HARRASTUKSET: monipuolinen urheilu muun muassa pyöräily, salibandy, hiihto ja kaukalopallo sekä metsänhoito.

J

uha Sammallahti oli lukioaikoina tietöissä lattapoikana, joka on mittamiehen kansanomainen nimitys. Se oli kokemuksena merkityksellinen, sillä se ohjasi osaltaan myöhempiä opiskelusuunnitelmia. Diplomi-insinööriksi hän valmistui Tampereelta 1994 pääaineenaan tie- ja liikennetekniikka sekä sivuaineina rakentamistalous ja ympäristö.

Työura on kuljettanut miestä Tiehallinnon eri tehtävien kautta nykyiseen tammikuussa alkaneeseen Pirkanmaan ELY-keskuksen ylijohtajan virkaan. Yhdeksi mielenkiintoisimmaksi työtehtäväkseen vieraamme kertoo Rantatunnelihankkeen, johon hän on osallistunut vuodesta 2002 alkaen eri vaiheisiin suunnittelussa ja rakentamisessa.

Ylijohtajan alaisuudessa oleva keskus on monessa mukana, sillä ELY-keskus palvelee Pirkanmaan asukkaita ja yrittäjiä elinkeinojen, liikenteen ja ympäristön asioissa. Pirkanmaan ELY-keskus työllistää 240 asiantuntijaa, joista valtaosa on työskennellyt nyt poikkeusaikana etäyhteyksin.

JUHA SAMMALLAHTI kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen olevan valmiina haasteelliseen kevätkauteen.

SASORIN LOUNAALLA oli tarjolla porsaankylkeä.

Lounastauko lähellä työpaikkaa

Kangasala. Myös niin sanotun Puskiaisten oikaisun YVA:n arviointiselostus tulee lausuntokierrokselle kuntiin, ylijohtaja kommentoi tulevaa. Erilaisten kaavoitushankkeiden osalta ylijohtaja toivoisi, ettei tarvitsisi mennä valitusprosesseihin vaan saataisiin neuvottelemalla ratkaisu aikaan.

Ruokapaikaksi vieraamme valitsi työpaikan lähellä sijaitsevan ravintola Sasorin.

– Täällä tulee ruokailtua aika usein, sijaitseehan Sasor aivan työpaikan lähellä, kuuluu perustelu.

Ravintoloitsija Sari Sorrin kipparoima ravintola on myös yrittäjäjärjestön jäsenyritys, minkä mielihyvällä totesimme. Kotona ylijohtaja luottaa alan ammattilaisen eli vaimonsa ruoanlaittoataitoihin ja tyytyy nautiskelemaan oman valmistamisen sijaan. Mieliruoka on hyvin miehinen eli hyvä pihvi punaviinin kera.

Vuonna 2020 alkanut poikkeusaika jatkuu

Koronavuosi oli poikkeuksellinen myös ELY-keskuksen näkövinkkelistä. Pelkästään erilaisia ELY-keskuksen korona-avustuksia myönnettiin pirkanmaalaisille yrityksille kaikkiaan noin 27 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi ns. perusrahoitusta myönnettiin 15 miljoonaa euroa.

Myös alkaneelle vuodelle on jaossa uusia elvytyspaketteja, yritysten kansainvälistymis- ja investointitukea ja kotitalouksille öljylämmityksestä luopumistukea.

– Liikennepuolen ykköshankkeita alkaneelle vuodelle ovat 9-tie Tampere–Orivesi ja 12-tie Tampere–

Yrittäjyysbuustit: www.ensimetri.fi

Hyvä yhteys Pirkanmaan Yrittäjiin

Juha Sammallahti pitää kiinteästi yhteyttä Pirkanmaan elinkeinoelämään. Toimiessaan Pirkanmaan koronanyrkissä hän kyselee myös yrittäjäjärjestön näkemyksiä koronan vaikutuksista yrittäjien toimintaan.

Yhteistyötä hän pitää erittäin toimivana ja hyvin tarpeellisena.

Nopeat jälkiruokakysymykset

Maittavan lounaan jälkeen kahvikupposen lomassa vieraamme nopeat vastaukset: Oppositio – kuuluu demokratiaan Raitiotie – liikennejärjestelmä Eläkeputki – ei kokemusta Romutuspalkkio – kannatettava Viimeksi luin – Uskollinen lukija, Max Seeck Terveiset yrittäjille – Tsemppiä korona-aikaan! ● Teksti ja kuvat: KARI TOLONEN

Mahdollisuuksien Ensimetri Saat Ensimetristä juuri sinun tilanteeseesi sopivaa neuvontaa, kun mietit olisiko yrittäjyys sinun juttusi. Henkilökohtaiset tapaamiset yrittäjyysasiantuntijoidemme kanssa luotsaavat sinua kohti hallittua yritystoimintaa. – Eikä kaikista tarvitse tulla Yrittäjiä isolla Y:llä, joskus esim. kevytyrittäjyys voi olla parempi ratkaisu, siihenkin saat neuvot meiltä.

Yrittäjän Etumatka Onko yrityksesi toiminut alle yhden tilikauden? Yrittäjän Etumatka -palvelusta saat yrityksellesi henkilökohtaista ja maksutonta neuvontaa ja valmennusta.

Tilannekartoitukset ja -suunnitelmat myyntiin, markkinointiin ja talouteen.

KAIKKI AJONEUVOTEIPPA UKS E T Y KS I L ÖLL I SE S T I SUU NNI T T E L US TA T OT E U T U K SE E N, TA K U UT Y Ö NÄ .

Puh. 010 397 8600 info@ajaksline.fi www.ajaksline.fi

44

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

UUDET JA KÄYTETYT RENKAAT SEKÄ VANTEET • Rengastyöt ja korjaukset • Renkaiden kausisäilytys (rengashotelli) • Pultit, mutterit, soviterenkaat • TPMS ohjelmoitavat • Kaikki alan työt ilmanpaineen tunnistimet

Tavataan renkaanvaihdon merkeissä!

ORIVEDEN KUMIKORJAAMO KY Lehdistöntie 2, ORIVESI, 03–334 6655, www.orivedenkumikorjaamo.com

RASKAANSARJAN SIIVOUSPALVELUA

KAIKKIIN TILANTEISIIN • RAIVAUSSIIVOUKSET • VAHINKOSIIVOUKSET JA MUUT ERIKOISSIIVOUKSET • LOPPUSIIVOUKSET RAKENNUKSILLE • MUUTTOSIIVOUKSET JA MUUT SIIVOUSPALVELUT

Ota yhteyttä: 050 592 2160 | info@seran.fi

Seran Puhtautta ja Palvelua Oy Vihiojantie 14, 33800 Tampere

Maailman vanhin palvelu

V

ieraanvaraisuutta, ystävällisyyttä ja rauhaa on osoitettu tarjoamalla ruokaa ja juomaa siitä lähtien, kun ihmiset ja yhteisöt ovat olleet tekemisissä toistensa kanssa. Tämä on edelleen kansoja yhdistävä vuorovaikutuksen muoto. Vanhin edelleen toimiva ravintola lienee Itävallassa sijaitseva vuodesta 803 toiminut St. Peter Stiftskulinarium.

Miltä näyttää ravintolan tulevaisuus? Niin kuin muillakin aloilla, tulevaisuuden mahdollisuuksia etsitään uusista teknologioista ja digitalisaatiosta. Ravintolatrendien otsikoissa ovat mm. lähituotanto, robotit, ruoan 3D-tulostus, terveellisyys ja kotiinkuljetus.

Palveluita voidaan kuorruttaa ja maustaa monin tavoin. Mutta mikä on olennaisinta? Ruoka ja juoma ovat oleellisia, mutta menestysreseptinä lienee tulevaisuudessakin asiakaskokemus, vieraanvaraisuus ja kohtaamiset. Meistä harvoille ravintolat ovat paikkoja, jotka pelastavat nälkäkuolemalta ja nestehukalta.

Autobrändit kehittävät mallistoja lisäämällä yhä uusia ominaisuuksia, torta på torta. Erikoistuneita tietojärjestelmiä on autossa kymmeniä. Tuloksena on ominaisuuksien ja versioiden sekamelska. Tämä johtaa monimutkaisuuteen auton valmistuksessa, ylläpidossa ja vikojen korjaamisessa. Teslan radikaalina ideana oli aloittaa tietojärjestelmäs-

tä ja rakentaa auto sen ympärille.

Millainen olisi ravintola, joka tehtäisiin Teslan tapaan? Siis suunniteltaisiin alusta alkaen digitaaliseksi ja tulevaisuutta varten. Ajatus avaa mielenkiintoisia näköaloja.

Seuraavassa muutamia tulevaisuuden ravintolan ominaisuuksia: 1. Dataintensiivinen ravintola osaa hyödyntää ja tuottaa monimuotoista dataa. Dataa syntyy mm. asiakkaista, ruoka-aineista, tuottajista ja kaupungin tapahtumista.

Data on digiherkkua.

2. Teknologiat voimistavat vuorovaikutustilanteita. Virtuaalitodellisuuden ja hologrammien avulla kohtaamiseen voi osallistua, vaikka itse olisi toisaalla. Äänisuihkuilla seurueesi voi keskittyä, vaikka ympärillä olisi hälyä.

Ratkaisuja löytyy joka makuun.

3. Tunnelman muunneltavuus.

Kun ravintola on toteutettu teknologia-alustaksi, tunnelma, ilme ja visuaalisuus muuttuvat vilauksessa thaimaalaisesta katuravintolasta suomalaiseksi kuusimetsäksi. Kysehän on vain tietokoneohjelmasta.

4. Virtuaalisuus. Täytyykö ravintolalla olla seinät? Voiko ravintola siirtyä? Voiko ravintola olla hajautettu? Digitaalinen ravintola voi kytkeytyä, monistua tai siirtyä sinne,

innovaatiotutkan kirjoittaja Pekka Ketola on filosofian tohtori, innovaattori ja tutkija, jolla on yli 20 vuoden käytännön kokemus käyttäjäkeskeisestä tuotekehityksestä.

Hänen yrityksensä ideascout Oy:n intohimona on paremman tulevaisuuden rakentaminen.

missä tarve ja liiketoiminta ovat otollisimpia. Food Ink -ravintola kulki ympäri maailmaa 2016–2017 loppuunmyydyin kattauksin.

5. Asiakkaat ja yhteisöt. Kanta-asiakkaat ovat usein elinehto. Digitaalisuuden myötä kanta-asiakkaita voivat olla myös fanit ja esimerkiksi yhteisestä teemasta kiinnostuneet yhteisöt. Facebook, Twitter ja Instagram eivät olisi olemassa ilman yhteisöjä.

6. Ravintolarobotit. Robotit oppivat yhä tehokkaammin toistamaan ihmisen edistyneitäkin toimintoja, esimerkiksi palvelutehtävissä. Väsymätön robottikokki voi lounaalla toimia kuin masterchef ja illalla tarjoilla etnisiä erikoisuuksia. Roboteista löytyy myös sopivaa pöytäseuraa.

Pirkanmaa on erinomainen ympäristö tulevaisuuden ravintolan syntysijaksi. Täällä kohtaavat korkealaatuinen ja monimuotoinen ravintolakulttuuri, teknologioiden huippukehittäjät ja ennakkoluuloton ilmapiiri.

Mitä saisi olla? ●

VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO! Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla:

* = auktorisoitu www.tilitoimistot.fi

Aldia Oy*

Mattila Taloushallinto Oy*

R-tilipalvelu Oy*

Tuomiokirkonkatu 36 A 33100 Tampere Risto Poussa KLT puh. 0500 464 851 posti@r-tilipalvelu.fi www.r-tilipalvelu.fi

Hämeenkatu 13 B, a-rappu 33100 Tampere Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi

Hämeen ATK- ja Tilipalvelu Oy*

Pluscom taloushallinto Oy*

Scantilit Oy*

Viicon Group Oy / Vaasa VIICON Oy*

Netvisor-palvelun erikoisosaaja Aleksanterinkatu 23 A, Tampere Tiina Raatikainen, 040 512 8680 tiina.raatikainen@aldia.fi www.aldia.fi

Näsilinnankatu 28 E 6, 33200 TAMPERE puh. (03) 3141 7800 Matti Myllymäki 0400 337 528 matti.myllymaki@hatili.fi www.hatili.fi

Myllystenpohjantie 2, 36200 KANGASALA puh. 010 2390 880 Hatanpään valtatie 11, 33100 TAMPERE puh. 010 2390 889 info@kirjanpitomattila.com www.kirjanpitomattila.com

Sammonkatu 19 H 33540 Tampere puh. 045 635 3901 www.pluscom.fi Jaakko Oikemus, KLT

Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282 Tiina Laukko etunimi.sukunimi@scantilit.fi www.scantilit.fi

Tilkon Oy*

Finlaysoninkuja 3 33210 Tampere Jani Salonen, puh. 040 847 5587 Niina Asujamaa, KLT, puh. 050 5874 950 www.viicon.fi

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

●

?

Kovalan kiperät

– ELI PIRKANMAAN YRITTÄJÄ -LEHDEN TIETOVISA

1.

2.

Mikä on Tampereen vanhin rakennus?

8.

9.

Minä vuonna IKEA avautui Pirkanmaalla?

Maahantuonti ja myynti:

15.

16.

Mäkelänkankaantie 2 49490 NEUVOTON 05-3435666 (24h) info@hamre.fi www.hamre.fi

Kuka on kirjoittanut tekstin Popedan ”Tahdotko mut tosiaan” -kappaleeseen?

Kaikki tietävät Neil Armstrongin olleen ensimmäinen ihminen kuussa, mutta kuka oli seuraava?

Mitä sukua Esko ja Eila Roine ovat toisilleen?

17.

Missä Ilveksessä loistanut maalivahti Lukáš Dostál pelaa tällä hetkellä?

Mikä oli Metallican ensimmäinen single tänä vuonna 30 vuotta täyttävältä ”Black Albumilta”?

Kuinka monta Pyhäjärvi-nimistä järveä Suomessa on?

Yhdeksän, 15 vai 38?

Suomen ensimmäinen jääkiekko-ottelu pelattiin Tampereella tammikuussa 1928, mutta missä?

3.

4.

5.

Nimeä kolme NHLjoukkuetta, jotka eivät pääty S-kirjaimeen.

6.

Mikä näistä oli nimeltään Tampere-talon arkkitehtuurikilpailun voittanut ehdotus? Tehtaan pilli, Teurastamo 5, Kalevan helmi vai Valkoinen joutsen.

7.

Entäpä kuka oli Tampere-talon ensimmäinen esiintyjä?

10.

11.

12.

Pikapuoliin tulee jatko-osa suositulle komedialle Prinssille morsian.

Mikä on ensimmäisen elokuvan nimi englanniksi?

13.

Kuka esitti Marttia Mika Kaurismäen elokuvassa Rosso?

14.

Mikä oli Tampereen ystävyyskaupungin nimi ennen kuin se muuttui Chemnitziksi?

Kumitelat heti hyllystä

Koska Tampere on ollut viimeksi meren alla?

Missä Tampereen kauppaoppilaitos eli ”Kauppis” sijaitsi ennen muuttoaan Kalevaan?

Mitkä ovat rokkikukko ”Pate” Mustajärven oikeat etunimet?

45

18.

19.

20.

RASKAANKALUSTON HUOLLOT

Koska Näsinneula on rakennettu?

-

Mitä tarkoittaa, jos Neulassa palaa kolme vihreää valoa?

Pirkanmaan Yrittäjä -lehden visan on laatinut Ilkka Kovala.

Hän on asiantuntija oikeastaan kaikilla aloilla.

Vastaukset sivulla 47.

YRiT YsPALVELUT

A-jarruluvat D- ja DB-piirturiluvat Varaosat Movalube-rasvarit Hydrauliikkaletkut ja -liittimet Q8- ja 77-öljyt Rautaa pitkänä ja pätkänä Myynti ja asennus

Yrittäjä, varaa paikkasi! DORIMEDIA OY leena 041 501 9902

● ATK- PALVE LUITA

● TILITOIMISTOJA

• Tulostinvärit ja toimistotarvikkeet •Tulostimet • Tietokoneet •Kaapelit •Paperit •Tarrat • Laukut •Akut tietokoneille • Tietotekniikkahuolto • Toimiston ergonomiatuotteet

Rautatienkatu 19

● AUTOKOR JA AMOJA

Kun haluat henkilökohtaista palvelua Yli

30 v.

1989

Pirkanmaan

Finanssi Oy Auktorisoitu tilitoimisto Partola-Keskus, Naistenmatkantie 76, 33950 Pirkkala, puh. 03-359 1005 www.pirkanmaanfinanssi.fi

● TILINTARK ASTUSTOIMISTOJA

Kysy tarjous näkyvyydestäsi Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä ja Pirkanmaan Yrittäjien verkkopalvelussa 2021!

Yli

30 vuotta

Leena 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi

Citroen-erikoiskorjaamo.

Peugeot- ja Citroen-huollot, korjaukset ja varaosat.

● KE IT TIÖ - JA K YLPYHUONE K ALUSTE ITA

● VE DE NK ÄSIT TE LYR ATK AISUT

Tervetuloa Lielahteen suurmyymäläämme!

Keittiökauppa Kylväjä Oy Enqvistinkatu 7, Tampere ma–pe 9–17, la 10–14 keittiokauppa.com noblessakeittiot.fi

• Monipuolinen valikoima ja tehokas suodatuskapasiteetti.

1. Tilaa verkkokaupasta laaja vesianalyysi!

2. Analyysin perusteella valitaan oikeat suodattimet. • Pystytään poistamaan vedestä mm. rauta, mangaani, arseeni, radon, rikkivety, humus, kalkki ja kloridi.

3. Suodattimien asennus.

• Koko kiinteistön (2-4 hlöä) rauta- ja mangaanisuodatin 4. Nauti puhtaasta juomavedestä!

1670 € sis. alv 24%.

Pirkanmaan Vedenkäsittely Oy Puh. 044 367 6623, 040 820 7522

46

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset Hämeenkyrön Yrittäjät ry Formek Engineering Oy Kangasalan Yrittäjät ry Don Sol Oy Iloiset Ässät Oy KWT-Tekniikka Oy Poika & Kissa Technologies Kuhmalahden Yrittäjät ry Viola Linnea Kylmäkosken Yrittäjät ry Rakennusliike Usko Korpela Oy Lempäälän Yrittäjät ry Parketti Herala Oy Pohjosen Luudat Satutäti Irma Hakola Syndratic TOUCAR/Harus Oy Ämps Oy

Pirkkalan Yrittäjät ry Antti Jääskö Consulting Oy Kauneushoitola Pirkkalan Beauty

Viialan Yrittäjät ry P. L Race & Consulting Stal Malina Oy

Pälkäneen Yrittäjät ry Fiina Oy Pälkäneen Autokuljetus Oy

Virtain Yrittäjät ry Hotelli Tarjanteen majoitus / Tili-Tanhua Tmi

Ruoveden Yrittäjät ry Kekkosen Autopalvelu Tmi Kuljetus Kai Marttila Oy Suodenniemen Yrittäjät ry Tmi Haliseva Toijalan Yrittäjät ry Artifix Oy Kuohuja Oy Tmi Harri Penttilä

Ylöjärven Yrittäjät ry Arctic seed Oy Best Trailers Oy HaSatec Hämeen kosmetologikeskus Kuljetuspalvelu Säynäjoki Oy P.H. Logistigs Oy Pirkanmaan Teollisuushuolto Oy Poltettu Oranssi Tuntura Oy

Valkeakosken Yrittäjät ry Asennuspalvelu Jussi Riihimäki Finno Solutions Oy

Äetsän Yrittäjät ry Maanrakennus Timo ja Tapio Tiensuu

Nokian Yrittäjät ry Pirkan Verkkopalvelu Oy Rauta-Ana Oy Skandium Media Oy Villa Indian Oy

Vammalan Yrittäjät ry Kokkonen & Kokkonen Oy/Vammalan Väriaitta Publin Oy Sastamalan Metsämulta Oy

KAUPUNGINOSAYHDISTYKSET

Oriveden Yrittäjät ry Orifood Oy

Vesilahden Yrittäjät ry Uusruukki osk

●●TAMPEREEN

Hervannan Yrittäjät ry Elbotech Plasmonics Oy Yrityspalvelu Joviaali Oy

Härmälän-Sarankulman Yrittäjät ry AAtech Oy Automaatioapu Oy Voimala Sisu Lielahden Yrittäjät ry ConPower Oy Mansebest Oy Oksawa Oy Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät ry EmiCon Oy Petecon Oy Pyynikin Putki ja Rakennus Oy Rakennustyö Parta Oy Rematch Oy Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry Jaakko Kovanen tmi MiMa Food Puheterapia Kohonen Oy Sammon Yrittäjät ry AM Vuokrauspalvelut Oy Kauneushoitola Nymphaea Lähelläsi Oy Musakeskuksen Ravintolat Oy – Public House Huurre Neuvolab Oy Papatsu Oy remak Oy

Sammon Markkinointi Oy UP Rakennus Tammelanpuiston Yrittäjät ry Kari Marko Hirvonen Tammerkosken Yrittäjät ry ATK-jätkä Gaming Group Tampere Oy HILE Beauty Pro Oy Ilja Partners Oy Joiner Oy Kettusen vauriopalvelu Metarax Oy Moment Ventures Oy Netpoint Media Oy Obeneo Oy Ompelimo Millimetri PAATRAK Pirkanmaan Duo siivouspalvelut Oy PirkkaClean Oy Salve Consult Oy Tampereen 7.apteekki/Kuninkaankulman Apteekki Vahvus Tampereen Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry Tampereen Runopuu Tesoman Seudun Yrittäjät ry BC Expert Oy Liikuntapäiväkoti Onnelit Oy

Tapahtumakalenteri 9.3.2021 Pirkanmaan Yrittäjien uusien jäsenten verkostoitumistilaisuus klo 8.30-9.30, Zoomissa.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

23.3.20201 Pirkanmaan Yrittäjien

verkostoitumisaamu kaikille jäsenyrittäjille klo 8.30-9.30, Zoomissa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

NOKIA

10.3.2021 Ravintolatoimijoiden

ideapalaveri, lisätietoja tiina.rinne-jarvensivu@ nokiankaupunki.fi.

11.3.2021 Innostu esiintymisestä -valmennus, maksuton webinaari, lisätietoja businessnokia.fi/ ajankohtaista.

12.3.2021 WorkIt -virtuaalinen työpaikkatori Nokian, Ylöjärven ja Pirkkalan alueella Yrittäjät esittelevät toimintaansa ja työpaikkojaan alueen nuorille ja muille työnhakijoille. Mukana myös Nokian Yrittäjät ry.

28.4.2021 Nokian Yrittäjien kevätkokous klo 18 alkaen, Nokian Yrittäjät ry:n toimistolla ja etänä.

Messut Nokialla – UUSI

PÄIVÄMÄÄRÄ 21.–22.5.2022.

15 000 kävijän messu- ja myyntitapahtuma Nokian

Jäähallilla. Varaa jo oma paikkasi messutnokialla.fi.

PIRKKALA 3.3.2021 Pirkkalan Yrittäjien aamukahvit siirtyvät iltapäivään klo 17 ulkoilutapahtumaksi.

17.3.2021 Pirkkalan Yrittäjät

44 vuotta.

20.3.2021 Lähilauantai Suupantorilla.

Katso tarkemmat tiedot

Pirkkalan Yrittäjien Facebooksivuilta, sähköpostistasi tai soita 040 580 0759.

PÄLKÄNE JA LUOPIOINEN

13.3.2021 Pälkäneen ja

Luopioisten Yrittäjien seinäkiipeilyreissu Tampereelle: Lähde kokeilemaan seinäkiipeilyä mukavassa yrittäjäporukassa!

Aikaisempaa kokemusta et tarvitse. Ota mukaasi joustavat ja mukavat vaatteet, kengät tulevat kiipeilypaikasta. Matkustamme Tampereelle mahdollisuuksien mukaan kimppakyydeillä.

Maskin käyttö kiipeilysalilla on tämän hetkisen tiedon (19.1.2021) mukaan pakollista.

Retken osallistumismaksu on 15 € ja se maksetaan etukäteen Pälkäneen Yrittäjät ry:n tilille FI88 4510 7420 0329 97.

Maksun voi suorittaa myös kiipeilykeskuksessa maksamalla paikan päällä itse, jolloin maksu

on 22 €. Ilmoittaudu mukaan Marja-Liisalle gsm 040 578 0782 tai marja@sirium.fi.

17.3.2021 Yrittäjien Somekoulutus klo 18-20 Teamsilla ja 9 ensimmäistä voi osallistua HUB Kukkiatalolla livenä.

Haluatko tulla löydetyksi?

Miten yrityksesi näkyy somessa?

Illan aikana kurkataan nettisivuja, Facebookia ja Instagramia.

Kouluttaja tmi Outi Pettersson Kangasalta. Ilmoittautumiset maksuttomaan tilaisuuteen viimeistään 12.3. sähköpostilla outi.pettersson@gmail.com.

25.3.2021 Yrittäjä, tervetuloa etäaamukahveille oman ruudun äärelle! Teemoina meillä on tällä kertaa mm. Te-yrityspalvelut Pälkäneellä sekä kunnan ja yrittäjäyhdistysten ajankohtaiset asiat. Ilmoittaudu mukaan, niin saat linkin sähköpostiisi!

Ilmoittautumiset s-postilla: eeva.osa@palkane.fi.

Tilaisuuden järjestää Pälkäneen Yrittäjät, Luopioisten Yrittäjät ja Pälkäneen kunta. Tervetuloa!

22.4.2021 Aamukahvit Yrittäjille klo 9 etänä tai jos koronatilanne sallii, livenä. Yrittäjien ja kunnan yhteisillä aamukahveilla ajankohtaisten asioiden lisäksi yrittäjien jäseneduista kertoo mm.

KTI Laskutus ja Antti Karhu.

RUOVESI 29.4.2021 Ruoveden Yrittäjien vuosikokous klo 18 alkaen.

Lisätietoja tulee myöhemmin.

6.4.2021 Pirkanmaan Yrittäjien uusien jäsenten aamu klo 8.30–10, toivon mukaan livenä, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussalissa, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere.

TAMPERE 11.3.2021 Tammelanpuiston Yrittäjien lumirieha klo 17–19, Sorolan vanha soramonttu, Asemantie 179, Kangasala.

Parkkipaikkoja löytyy hieman myös vierestä mutta Tursolan koulunpihalta löytyy lisää tilaa autoille. Asemantielle parkkeeraus on kielletty.

Ota kaikki mahdolliset liukumisvälineet mukaan ja tule tapaamaan lajitovereita ja syömään makkaraa. Tämä Tammelanpuiston yrittäjien tapahtuma sopii hyvin myös perheen pienimmille. Pakkaa siis pulkat ja liukurit mukaan ja tule nauttimaan talvisesta iltapäivästä mukavassa seurassa. Yhdistys tarjoaa makkarat ja mehun.

24.3.2021 Tampereen kaupunki

ja Ratiotieallianssi järjestävät yhdessä Lielahden Yrittäjien sekä Pispalan-Pyynikin Yrittäjien kanssa infotilaisuuden yrittäjille Sepänkadun sillan katkaisun vaikutuksista klo 8.30–9.00.

Tilaisuuden lopussa voi esittää kysymyksiä, tilaisuus on Teams-palaveri.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen yrittajat.fi/lielahden-yrittajat.

8.4.2021 Tammelanpuiston Yrittäjien pelikimara. Lisätietoja myöhemmin, merkitse päivä jo kalenteriisi.

26.4.2021 Tampereen Käsityö-

ja Teollisuusyhdistyksen kevätkokous klo 18.15 alkaen, Tampereen Ammattiklubi.

VALKEAKOSKI

16.3.2021 Valkeakosken Yrittäjien

kevätkokous klo 17.30 alkaen, Osuuspankki, Valkeakoski.

Kevätkokouksessa käydään sääntömääräisesti läpi vuoden 2020 toimintakertomus ja tilinpäätös, minkä lisäksi täytetään talvella vapautunut hallituspaikka.

Kokouspaikalle Valkeakosken Osuuspankin kokoustilaan otetaan koronarajoituksen vuoksi mukaan vain 10 ensin ilmoittautunutta, minkä lisäksi kaikilla jäsenillä on mahdollisuus osallistua kokoukseen etäyhteydellä. Kokouskutsu ja etäosallistumisohje toimitetaan sähköpostitse yhdistyksen jäsenille. Lisätietoja ja ilmoittautuminen valkeakoskenyrittajat.fi.

mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä?

Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä.

Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity

●

TiisTai 2. maalisKUUTa 2021

47

Kuva: Ville Kulmala

Ansiomerkit ● YRITTÄJÄN TIMANTTIRISTI 30 VUOTTA

Kangas Aila, Amaron Oy, Tampere Laaksonen Eija, Eija-Helenan kotihoitopalvelut, Orivesi Niininen Ile, Kaihdin Pukkila Oy, Tampere Puustinen Sakari, Markkinointi T.E.S.A Oy, Tampere Kultainen yrittäjäristi Häggkvist Päivi, Jatani Oy, Tampere Lähteenmäki Marko, Moltosol Oy, Tampere Niskala Pertti-Tapani, Pertti-Tapani Niskala Tmi, Tampere Oinonen Pasi. Automaalaamo P. Oinonen Oy, Tampere Sajakorpi Aku-Paulus, Tmi Aku-Paulus Sajakorpi, Ylöjärvi

● PRONSSINEN YRITTÄJÄRISTI

Borg Marko, MAB Powertec Oy, Lempäälä

● TYÖNTEKIJÄN KULTAINEN ANSIORISTI

Metsälä Asko, Luopioisten pyörä ja kiinteistöhuolto, Pälkäne

● TYÖNTEKIJÄN HOPEINEN ANSIORISTI

Lindström Pekka, Ilkka Lammi Oy, Orivesi Yli-Kätkä Pasi, DYNASET Oy, Ylöjärvi

Ratikkaryhmiin halutaan nyt yrittäjien näkemyksiä – maaliskuussa tiedossa on infoa sepänkadun sillan katkaisusta ja mahdollisuus kysellä lisää itseään kiinnostavista asioista

T

ampereen kaupunki ja Raitiotieallianssi järjestävät yhdessä Lielahden Yrittäjien sekä Pispalan-Pyynikin Yrittäjien kanssa maaliskuussa infotilaisuuden yrittäjille Sepänkadun sillan katkaisun vaikutuksista. Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 24. maaliskuuta kello 8.30–9.00. Kuten arvata saattaa, tilaisuus järjestetään virtuaalisesti Teams-kokouksena.

Lielahden Yrittäjien puheenjohtaja Hannu K. Mattila sekä hänen kollegansa Johannes Lepistö Pispala-Pyynikin Yrittäjistä toivovat, että mahdollisimman moni heidän paikallisyhdistystensä jäsen pääsee osallistumaan infotilaisuuteen. Raitiovaunu rakennustyömaineen kun vaikuttaa seuraavat vuodet monen länsitamperelaisen yrityksen arkeen. Johannes Lepistön mukaan esimerkiksi se on jo tiedossa, että

Seuraava lehti ilmestyy

tiistaina 6.4.

Sivun 45 Kovalan kiperät -visan vastaukset: 1. Messukylän vanha kirkko.

Messukylän vanha kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko Messukylän kaupunginosassa Tampereella. Kirkko on Tampereen vanhin rakennus. Sitä on

Sepänkadun sillan sulkeminen aiheuttaa tulevaisuudessa merkittävän lisän liikenteeseen sekä Hämeenpuistoon että erityisesti Satakunnankadulle.

– Jo ennestään hankala kulku liikennevaloista ja lisääntyvästä jopa 10 000 autosta, jotka aiemmin ovat kulkeneet Sepänkadun kautta, siirtyy Hämeenpuistoon ja Hämeenpuistosta Satakunnankadun loppupäälle. Esimerkiksi Pispalaan ja Tahmelaan ei tunnelista tultaessa muita reittejä juuri enää ole.

Jos ei lähde sitten kiertämään Lielahden kautta, Johannes Lepistö huomauttaa.

Vaikuttamisen paikka

Puheenjohtajat uskovat, että merkittävästi kasvava liikenne tullee luultavasti myös vaikeuttamaan väylällä olevien yritysten parkkika-

kansankielessä kutsuttu suojeluspyhimyksensä Mikaelin mukaan myös Mikoksi.

2. Pauli Antero 3. Pauli Hanhiniemi 4. Enter Sandman 5. Colorado Avalanche, Tampa Bay Lightning ja Minnesota Wild 6. Tehtaan pilli.

Arkkitehtuurikilpailun voittivat Sakari Aartelo ja Esa Piironen ehdotuksellaan ”Tehtaan pilli”.

Rakennustöiden jo käynnistyttyä suunnitelmia muokattiin ja kokonaisuuteen päätettiin lisätä myös itäinen näyttelytila (Sorsapuistosali).

7. Tampere-talon ensimmäinen esiintyjä oli Juice Leskinen.

Hän juhli samana päivänä 40-vuotissyntymäpäiväänsä.

pasiteettia, asiakkaita ajatellen.

– Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä, miksi alueella toimivien yritysten kannattaa lähteä mukana tutustumaan tulevaan tilanteeseen sekä tuomaan sekä mielipiteensä että mahdolliset huolensa esiin. Nyt on vaikuttamisen paikka, puheenjohtajat kommentoivat.

Kiinnostuneet yrittäjät voivat ilmoittautua mukaan keskiviikon tilaisuuteen: lähettämällä ilmoittautumispyynnön Tampereen kaupungin Henna Puistolle Henna.Puisto@tampere.fi.

Infon jälkeisenä päivänä 25. maaliskuuta järjestetään myös toinen, laajemmalle yleisölle suunnattu yleisötilaisuus. Se pidetään niin ikään Teamsissa kello 17.00–18.00.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen tähänkin tilaisuuteen onnistuu samaan sähköpostiosoitteeseen. ●

8. Tampereen Ikea avautui toukokuussa 2010 9. Satakunnankadulla Grand Hotel Tammerin talon vieressä 10. Sisarukset 11. Suomessa on 38 Pyhäjärveä 12. Prinssille morsian oli englanniksi nimeltään Coming to America 13. Martti Syrjä 14. Karl-Marx-Stadt 15. Noin 9500 vuotta sitten.

Tuolloin Yoldianmeri supistui makeavetiseksi Ancylus-järveksi.

16. Toisena kuussa kävi Buzz Aldrin 17. San Diego Gullsissa AHL:ssä 18. Pyhäjärven jäällä 19. Vuonna 1971 20. Sadetta

Yrittäjät juhlivat ● 50 VUOTTA

29.3.2021 Pauliina Mäkelä, Kinda Oy, Lempäälä

(Yrittäjä Pauliina Mäkelä viettää merkkipäiväänsä perhepiirissä.

Juhlitaan yhdessä sopivan tilaisuuden tullen!)

29.3.2021 Jarkko Nieminen, Expomatto Oy, Ylöjärvi

Yritykset juhlivat ● 40 VUOTTA

6.3.2021 Parkanon Yrityspalvelu Oy, Parkano ● 35 VUOTTA

15.3.2021 viherRAKENNUS Hietaniemi, Ikaalinen 24.3.2021 Insinööritoimisto Comatec Oy, Tampere ● 30 VUOTTA

20.2.2021 T:mi Autopaja Seppo Koskinen, Kuhmoinen 1.3.2021 Pito- ja Lounaspalvelu Satu Luukas, Lempäälä 11.3.2021 Bat.Power Oy, Ylöjärvi ● 25 VUOTTA

1.3.2021 Kauppakadun Rauta O. Laine ky, Tampere 8.3.2021 Tampereen Hietarakenne Oy, Tampere 1.4.2021 T:mi Leena Raiskio, Tampere

(Juhlin rakennussuunnittelun merkeissä!) ● 15 VUOTTA

2.3.2021 Kuljetus Petri Järvinen, Tampere 20.3.2021 Lounasravintola Eräjärvi Oy, Orivesi

(Juhlimme kahvi- ja kakkutarjoilun merkeissä tiistaina 23.3.2021 klo 10–17 välisenä aikana, Tervetuloa!)

30.3.2021 Ryhmämatkatoimisto Resviaria Oy, Tampere ● 10 VUOTTA

14.2.2021 Salmipuro Avoin Yhtiö, Tampere 10.3.2021 Mäntän Klubi Oy, Mänttä

Hyviä kuvia 40 vuotta

PROFIILIKUVAUS alk. 39,-

Henkilöstökuvat yrityksen nettisivuille, julkaisuihin, nimitysuutisiin ym.

Profiilikuva Linkediniin, CV:hen...

Tervetuloa kuvaan!

www.jukkamakinen.fi Hallituskatu 11, Tre

48

●

tiiStAi 2. mAAliSKUUtA 2021

4MATIC-neliveto Vitoon

990 € Etusi jopa

4 685 € Vito 4MATIC Edition alk.

46 254 € Esim. Vito 114 4x4 A1 A 4MATIC EDITION

510 €/kk

Huoltoleasing 48 kk/40 tkm, alv. 0 %

Vito 4MATIC Edition 114CDI 4x4-3,05/32K normaali A1 A 4MATIC kokonaishinta 46 253,41 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €), CO2-päästöt 209 g/km (WLTP).

Vito 4MATIC Edition 116CDI 4x4-3,05/34K pitkä A3 A 4MATIC KombiL kokonaishinta 54 263,99 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €), CO2-päästöt 214 g/km (WLTP).

Verrattuna normaali ”Vito 116CDI 4x4-3,05/34K pitkä A3 A KombiL” kokonaishintaan 58 949,16 € = etu jopa 4 685,17 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €), CO 2-päästöt 210 g/km (WLTP). Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 26,04 €/kk. Ajotietokoneen kieli: englanti. Kuvan auto lisävarustein. Tarjouskampanja voimassa rajoitetun ajan.

Vito 4MATIC Edition. Varmalla otteella eteenpäin.

Vito 4MATIC Editionin ote pitää kaikissa olosuhteissa. Luokkansa edistyksellisin neliveto yhdistettynä tinkimättömään voimaan takaa, että matkanteko sujuu varmasti, mukavasti ja turvallisesti. Varmista, että työt hoituvat aina ja kaikkialla – valitse Vito 4MATIC Edition nyt erikoishintaan.

Lue lisää veho.fi/neliveto-vito

Mallissa vakiovarusteina mm.

• 9G-TRONIC-automaattivaihteisto • Jatkuva neliveto • Moottorin polttoainekäyttöinen lisälämmitin

• • • •

Sivutuuli- ja vireystila-avustimet Kuljettajan turvatyyny Tempmatic-ilmastointi Vakionopeudensäädin

Sprinter 25 vuotta.

Lahjan saat sinä – arvo vähintään 1 500 €.

Mercedes-Benz Sprinter 211CDI FWD-3,19/32K normaali A1 alk.

40 456 €

Sprinter viettää juhlavuottaan tavalla, jonka osaa parhaiten: työn merkeissä. Juhlan kunniaksi tarjoamme rajattuun erään malleja Sprinter 25v -paketin etuhintaan, mikä tarkoittaa vähintään 1 500 € etua. Lisäksi kaikkiin malleihin kuuluu maksuton Mercedes PRO -palvelu, joka helpottaa esim. huoltojen suunnittelua ja mahdollistaa ohjelmistopäivitysten saamisia ilman korjaamokäyntiä. Lisäksi voit hallita sen avulla etänä erilaisia auton toimintoja, mm. ovien lukitusta ja lisälämmitystä.

Lue lisää veho.fi/sprinter25v

Esim. tähän malliin Sprinter 25v -paketti hintaan

3 503 €

Esimerkiksi Mercedes-Benz Sprinter 211CDI FWD-3,19/32K normaali A1 hinta alk. 40 455,71 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €) CO2-päästöt 233 g/km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 21,75 €/kk. Ajotietokoneen kieli: suomi. Kuvan auto lisävarustein.

Sprinter 25v -pakettia rajoitettu erä ja se on saatavana vakio-/metallivärillisiin pakettiautoihin (pl. ONE- ja Worker-mallit).

VEHO PIRKKALA Jasperintie 1 | 010 569 3034 | Ma–pe 9–17 Huolto: 010 569 3060 | Ma–pe 7–22, la 7–15

Sprinter 25v-paketissa mm.

• Peruutuskamera • LED-ajovalot • Kaukovaloavustin • Sadetunnistin • Alumiinivanteet • Nahkainen ohjauspyörä

VEHO TAMPERE Taninkatu 11, Lielahti | 010 569 3161 | Ma–pe 9–18, la 10–15 Huolto: 010 569 8080 | Ma–pe 7.30–18

VEHO.FI Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %).