Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 8/2022

Page 1

Unelmaloman tyly loppu

Nelihenkinen perhe, Thaimaan aurinko sekä pitkään odotettu irtiotto arjesta. Kuulostaa aika lailla unelmalta. Se tosin muuttui Mäkisen perheen tapauksessa painajaiseksi, sillä vain reilu tunti tämän kuvan ottamisen jälkeen yrittäjä Kreetta Mäkinen joutui liikenneonnettomuuteen, jossa oli hengen lähtö hyvin lähellä. Matkavakuutus pelasti, mutta toipumisen tie on ollut todella pitkä.

toimialana ovat karaokeja dj-palvelut, lienee helppo arvata, että korona oli yrityk selle vähintäänkin haastava. Tampereella pääpaikkaansa pitävä mutta ympäri maata toimivassa Popmaster Oy:ssä kuluva vuosi onkin ollut vilkas pidemmän hiljaiselon jälkeen. Nyt laululle ja tanssille tuntuu olevan kysyntää, ja yritys etsiikin jatkuvasti uusia ammattilaisia.

Kokkipariskunta

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948 Aina työn tekijän puolella www.py-lehti.fi NRO 8 18.1.2022 75. vsk. • jakelu 150.000 kpl Arenasta löytyy myös Eppujen oma aitio Kovan kolmikon kuntovalmennus syntyi omista kokemuksista Koiso ja paluu arkeenJuhlan paikka s.20 s.28 s.26 s.24 s.18 s.13 Kun
SAPPEE.FI /SNOWCHALLENGE2022 Sappee Snow Challengen tavoitteena on myydä 15.11.2022 mennessä 12.222 kausikorttia talvikaudelle 2022/2023 hintaan 159,99 € /kpl (norm. 540 € ).(norm. 540€ ) VARAA HETI maksa marraskuussa!SnowCHALLENGE 2022 KAUSIKORTTI ENSI TALVEKSI ALLE 4 PÄIVÄN HINNAL LA! 159,99€
ryhtyi järjestämään kotikäyntejä

askelin

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät järjestetään tuleva na viikonloppuna Nokia Areenalla, Tampereella. Yrittäjäjärjestön merkittävimmän vuosittaisen ta pahtuman teemana on ”Kestävin askelin tulevaisuu teen”. Yrittäjille teema tarkoittaa taloudellisten, eko logisten ja sosiaalisen tekijöiden huomioimista kes tävällä ja liiketoimintaa edistävällä tavalla, jota myös asiakkaat arvostavat. Vastuullinen liiketoiminta on kin merkittävä kilpailutekijä, ja vastuullisuus on yri tyksille ja yrittäjille tärkeää arjessa joka päivä.

Me suomalaiset olemme tutkitusti ja tunnetusti maa ilman onnellisin kansa ja menestymme Pirkanmaal la mitä moninaisimmilla mittareilla koko maan ti lannetta tarkasteltaessa. Sen myös huomaa, sillä po sitiivinen, innostunut ja eteenpäin katsova yhteis työ näkyy ja kuuluu ympäri maakuntaa. Lähtökoh dat ovat siis erinomaiset, mutta tekemistäkin riit tää. Yksi asia, missä emme vielä ole maailman par haita, on yrittäjäystävällisyys. Markkinatalous ja yrittäjien menestys ei ole negatiivinen asia vaan se lisää meidän kaikkien hyvinvointia ja luo mahdol lisuuksia tulevaisuuden tekijöille.

Yritykset tarvitsevat erilaisia palveluita perustamis vaiheesta tuotekehittämiseen, kasvuun, kansainvä listymiseen, mutta myös muihin haastaviin tilantei siin. Oikea-aikaiset yrittäjäpalvelut yrityksen eri elinkaaren vaiheissa ovat vastuullisuutta – mielel lään yhden luukun periaatteella, jotta apua ja neu voja saa ketterästi ja oikea-aikaisesti.

Vastuullisuutta ovat myös kuntien, hyvinvointialuei den ja valtion hankinnat, joissa tulisi huomioida markkinatalous ja yrittäjät. Uutiset hankintalain kiertämisestä sekä uusista julkisomisteisista in-hou se-yhtiöistä ja niihin keskitettävistä hankinnoista ovat edelleen valitettavan yleisiä. Markkinavuoro puhelun tulisi sisältyä aina julkisiin hankintoihin, ja palveluiden kustannukset ja laatu tulisi avata yk sikkötasolla. Näin varmistetaan yhteisten rahojem me tehokas vastuullinen käyttö. Julkisomisteinen in-house yhtiö sotkee pahimmillaan markkinoita ja heikentää yritysten mahdollisuutta kehittyä ja kas vaa, se vähentää myös uusien yritysten ja innovaa tioiden syntyä.

Terveiseni päättäjille on: mitäpä jos nyt päätetään kaikki yhdessä, että jatkossa olemme maailman yrit täjäystävällisin maa. Tehdään vastuullisia päätöksiä, jotka vaikuttavat yrittäjän arkeen positiivisesti. Ke hitetään markkinataloutta, jossa yrittäjyys on kiin nostavaa ja mahdollistaa entistä enemmän erilaisia palveluita ja toimintoja meille kaikille, innostaa uu sien yritysten perustamiseen, innovointiin ja haluun kehittää yritystoimintaa – meille kaikille, koko Pir kanmaalla ja kaikissa kunnissa.

Ennakointi kannattaa

4 Tuottajien tila edelleen huolenaiheena, mutta sadosta tuli hyvä

5 lakilaarin aiheena kilpailukieltosopimukset

6 Arktasta on kasvanut iso

komediateatterissa nähdään sherlockin suosituin tapaus

21 Musiikkiteatterissa näkyy, kuuluu ja maistuu todellinen hyvän mielen esitys

21 lounasvieraana Tampereen teatterin johtaja Mikko kanninen

22 Voisiko Nekalalle löytyä esikuva Eestistä?

Tiis TA i 18. lok Ak UUTA 20222 PÄÄkiRJoiTUs 18.10.2022 s. 10s. 5 s. 22 s. 6 Aina työn tekijän puolella lok AkUU 2022 sisÄlTÖ Kestävin
tulevaisuuteen Aina työn tekijän puolella Pirkanmaan Yrittäjät ry, l aukontori, kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere puh. (03) 251 6500 www.py-lehti.fi www.yrittajat.fi/pirkanmaanyrittajat ● JAKELU Posti Jakelumäärä 150 000 kpl ● JAKELUPÄIVYSTYS Postin varhaisjakelu / Pirkanmaa p. 0100 3355 (pvm/mpm) arkisin klo 6–16 viikonloppuisin klo 6–12 www.aamulehti.fi/asiakastuki ● JULKAISIJA Pirkanmaan Yrittäjät ry ● PAINOPAIKKA s anoma Manu Tampere 2022 ● ULKOASU ilmoitukset ja sivutaitto Heku o y p. 010 681 781 ● AINEISTOT aineistot@dorimedia.fi ● TOIMITUS päätoimittaja Jenni Pöllänen Toimitussihteeri Ville kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi ● MEDIAMYYNTI Mediatoimisto Dorimedia o y leena kolehmainen-Naaralainen yrittäjä, p. 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Myyntipäälliköt: Erja Joentausta p. 050 374 9444 Timo Hyvönen p. 050 468 2290 k immo Vaittinen p. 050 306 2228 (Pirkanmaan Yrittäjäjärjestön jäsenyydet) etunimi.sukunimi@dorimedia.fi
s.
s.
s.
s. 10
s.
s.
s.
s. 23
Tiis TA i 18. lok Ak UUTA 2022 3 JO 200 VUOTTA YRITTÄJÄN PUOLELLA. Me Aito Säästöpankissa tunnemme alueemme yrittäjät ja teemme päätökset paikallisesti. Teemme töitä sen eteen, että sinä ja yrityksesi menestytte – nyt ja tulevaisuudessa. Tervetuloa yritysasiakkaaksemme! Lue lisää: saastopankki.fi/aito/yrityspankki Asiantuntijamme yrityksesi apuna: YRITTÄJÄN TAHDON ASIALLA. 010 311 6400 | saastopankki.fi/aito Puhelun hinta 010-numeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24%) kotimaan lanka- ja matkapuhelinliittymistä. Veli-Pekka Sihvonen yritysasiakkuuspäällikkö 045 228 2400 Annamari Yläpoikelus yrityspalveluasiantuntija 010 311 6408 Eevamaria Piesala yritysasiakkuuspäällikkö 050 918 5588 Kaisa Jonkka yrityksen pankkiiri 010 311 6461 Tuula Rautava yritysasiantuntija 010 311 6418 Eerik Nieminen yksityispankkiiri 050 4434 792 Maija Pitkonen asiakkuuspäällikkö, maataloudet 050 318 2698 Hanna Ahola yritysasiakkuuspäällikkö 040 5481 449 Jaana Salokangas yritysasiantuntija 050 302 1045 Petra Latvala yritysasiantuntija 010 311 6466 Taina Vilppo yritysasiantuntija 010 311 6438 Sari Salmela yrityspankinjohtaja 045 324 7524 Hanna Ulvila yksityispankkiiri 050 516 1309 Pirkka Katajala pankkilakimies 040 741 0190 Marjut Rasinmäki asiakkuusjohtaja 044 322 5525

Ennakointiin kannattaa panostaa oikeastaan yrityksessä kuin yrityksessä

Tavoitteemme on tukea yrityksiä tulevaisuuden ennakoinnissa ja tiedolla johtamisessa niin, että siitä tulisi entistä systemaattisempaa, summaa Johanna Kirjavainen. Hän vastaa ennakointitoiminnasta Busi ness Tampereessa. Aihealue on hyvin tuttu, sillä hän tekniikan tohtorina on aikaisemmin myös opettanut enna kointia Tampereen yliopistossa useamman vuoden.

Unohtuu helposti

Kirjavaisen mukaan strateginen tule vaisuuden suunnittelu jää helposti yri tyksissä arkipäivän asioiden jalkoihin.

– Pyrimme nyt madaltamaan tätä rimaa ja saamaan yrityksiin viestiä siitä, että aika pienilläkin aikapanos tuksilla voi saada ajatuksia suunnat tua sen miettimiseen, millä varmiste taan, että yritys on pystyssä 5–10 vuo den päästäkin, miten hallitaan riske jä ja miten kasvua ja kannattavuutta saadaan aikaan tulevaisuudessa, ana lyytikko huomauttaa.

Toimialapuolelta koko maakuntaa koskettavaa toimintaa käynnistetään ja pilotoidaan tällä hetkellä valmista van teollisuuden ja matkailualan pa rissa. Tavoitteena on saada aikaan py syvämpiä käytäntöjä.

Kolmen tahon yhteistyö Mukana toimintaa käynnistämässä ovat Business Tampereen lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan liit to.

Näistä jälkimmäinen keskittyy jul kiseen sektoriin, TAMK on mukana tar joamassa tulevaisuus- ja ennakointi osaamisen kehittämistä. Yhteistyötä ra hoitetaan muun muassa TJANSSI-ni misen hankesateenvarjon alla.

– Tavoitteemme on, että yrityksille saataisiin luotua ennakointiyhteisö. Ja se, että yritystoimijat saataisiin säännöl lisin väliajoin miettimään sitä, mihin firma on menossa myös pidemmällä ai kajänteellä, Kirjavainen kertoo.

– Se, että riskejä mietitään yhdes sä, ei vaadi valtavia panostuksia tai si tä, että ennakointityötä varten pitäisi palkata joku erikseen, hän toteaa. Tä tä varten on käynnistettyyhteisiä työ pajoja. Toistaiseksi niitä on pidetty yksi, mutta loppuvuodesta kalenteris sa on niitä ainakin kolme. Analyyti kon mukaan niissä mietitään sitten, mitä muutokset tarkoittavat toimin taympäristössä ja miten muutoksissa pitäisi toimia.

– Tämä on siis todella konkreet tista mitä jos -ajattelua.

Ei pelkkiä uhkakuvia Uhkien lisäksi vähintään yhtä tär keätä ennakointityötä on mahdolli suuksien miettiminen. Yritys, joka osaa miettiä, millaisia isoja trendejä on paraikaa tapahtumassa, voi hyö tyä siitä merkittävästi.

– Miten tämä kehitys vaikuttaa esimerkiksi asiakaskäyttäytymiseen, minkälaisia uusia liiketoimintamah dollisuuksia tämä voisi avata, tai mi hin tämän tiedon valossa osaamisen kehittämistä tai tuotekehityspanos tuksia pitäisi suunnata, hän kertoo. Hyvä esimerkki on vihreä siirtymä. Se on sen verran iso megatrendi, et tä se vaikuttaa oikeastaan jokaiseen maailman yritykseen.

– Eli se, että mietitään mitenkä vaikkapa digitalisaatio tai vihreä siir tymä vaikuttaa oman yrityksen toi mintaan. Ja jos joku on vielä sitä mieltä, että eivät vaikuta mitenkään, kannattaisi ehkä miettiä vielä toista miseen.

Kuin vakuutus

Sekä Suomea että maailmaa on koh dannut viime vuosina useampi iso mullistus. Ensin koronapandemia ja tuoreempana Venäjän hyökkäysso ta. Aivan taivaalta niistäkään kum pikaan ei tipahtanut.

– Erityisesti pandemia oli kyllä mainittu useammissakin tulevaisuu den ennakointiraporteissa jo pidem män aikaa. Siitä huolimatta se tuli lä hes kaikille yrityksille yllätyksenä, Kirjavainen huomauttaa.

Yksi ennakointiraporttien kärjes sä oleva ajatus tällä hetkellä liittyy energia-asioihin.

– Esimerkiksi mitä yritys voi tehdä, jos sähköverkko kokonaan kaatuu vaikkapa viikoksi, hän kertoo. Kirja vaisen mukaan ennakointiin keskittyy nykyisellään liian pieni piiri.

– Käytännössä ylin johto ja halli tus miettivät tätä, ja esimerkiksi asi akkaat ja henkilöstö jää todella pie nelle prosentille. Se on harmi, sillä yleisesti ottaen olisi tehokasta miet tiä asiaa kuin asiaa mahdollisimman laajasti, jotta saadaan myös ne ruo honjuuritason kokemukset mukaan, Kirjavainen toteaa.

Valitse

Tarvetta riittää ja vielä mahtuu mukaan

Yritysten ajatuksia ennakoinnista selviteltiin jo kevätkaudella, jolloin Kirjavainen suoritti asian suhteen kyselyn. Siihen tuli 72 vastausta. Se kävi selväksi, että harvassa yritykses sä ennakointityötä tehdään erityisen systemaattisesti tai säännöllisesti.

– Noin puolet yritysvastaajista myönsi, että heillä ennakointitie toa käsitellään korkeintaan keskin kertaisesti. Eli haaste kyllä tiedos tetaan, hän kertoo. Toistaiseksi juu ri käynnistyneessä toiminnassa on mukana jo 12 yritystä, mutta mu kaan mahtuu vieläkin.

– Pk-yrityksistä mukana ovat

nyt ne keskisuuret. Toivoisin, että se ajatus, että paljon tähän ei vaadita, saisi enemmän huomiota. Sekä se, että tämä on kaikkien asia, ei vain ylimmän johdon. Minä toivon, että saisimme yritysten sisällä heräteltyä porukkaa siihen, että asioita mietit täisiin seuraavaa viikkoa ja seuraa vaa strategiakautta pidemmälle, hän kertoo ja painottaa, että esimerkiksi yrityksen kokoluokalla ei ole mitään väliä.

– Ei, kiinnostus riittää. Eli se, et tä haluaa miettiä oman yrityksensä tulevaisuutta 5–10 vuoden päähän. Tämä ei ole niin korkealentoista tai

vaadi valtavaa opettelua, vaan ma talalla kynnyksellä pääsee mukaan, Kirjavainen lupaa.

Jos tätä juttua lukeva yrittäjä tai yrityksen edustaja haluaisi päästä toimintaan mukaan, analyytikko Johanna Kirjavainen kehottaa hän tä olemaan suoraan yhteydessä hä neen.

– Syksyn aikana järjestetään useita muutaman tunnin työpajo ja, jossa asiaa mietitään oman yri tyksen näkökulmasta ja pohditaan, miten valmiita juuri heillä ollaan tulevaisuuden muutoksiin. Ja mitä tietoa heillä tarvittaisiin.

Tilkon

Tiis TA i 18. l ok Ak UUTA 20224
Teksti
ja kuva: VILLE KULMALA
BUSINESS TAMPEREEN analyytikko, tekniikan tohtori Johanna Kirjavainen ei perusta ajatuksiaan pelkään teoriaan, sillä hän on istunut jo useamman vuoden isoisänsä perustaman, Päijät-Hämeessä sijaitsevan Kari-Finn Oy:n hallituksessa. – Yrittäjäperheen kasvattina annan arvoa sille, että voin nukkua yöni rauhassa, jos minulla on olemassa myös plan B eli aja tus siitä, miten toimitaan, jos tapahtuu niin tai näin. Esimerkiksi Venäjän hyökkäys tai se, että korona sulkee paikat. Jos niihin asioihin olisi osattu varautua, olisi aika moni yritys säästänyt paitsi aika paljon rahaa myös hermoja ja omaa jaksamista. Pirkanmaalla halutaan edistää yritysten kykyä reagoida potentiaalisiin mahdollisuuksiin ja uhkiin, lisätä resilienssiä ja samalla edesauttaa niitä hyötymään
tulevaisuuden megatrendeistä, kuten digitalisaatiosta tai
vihreästä siirtymästä. Yrityksiä tässä asiassa tukeva toiminta on nyt
käynnistetty Tampereella. Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla: Aldia Oy Netvisor-pal velun erikoisosaaja Aleksanterinkatu 23 A, Tampere Tiina Raatikainen, 040 512 8680 tiina.raatikainen@aldia.fi www.aldia.fi SolidiaTilit Oy Posti katu 7, 33100 Tampere Mastontie 4, 33470 Ylöjärvi Tuija Holmala KLT p. 044 551 4457 tuija.holmala@solidiatilit.fi www.solidiatilit.fi Mattila Taloushallinto Oy Sarvijaak onkatu 5B, 33540 Tampere puh. 010 2390 880 info@kirjanpitomattila.com www.kirjanpitomattila.com Pluscom taloushallinto Oy Sam monkatu 19 H, 33540 Tampere puh. 045 635 3901 www.pluscom.fi Jaakko Oikemus, KLT R-tilipalvelu Oy* Tuomiokirk onkatu 36 A, 33100 Tampere Risto Poussa KLT puh. 0500 464 851 posti@r-tilipalvelu.fi www.r-tilipalvelu.fi
Oy Hämee nkatu 13 B, a-rappu 33100 Tampere Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi TietoAkseli Oy Tampereen toimipiste Åkerlundinkatu 11, Tulli Business Park 33100 Tampere Ikaalisten toimipiste Rahkolankuja 19 39500 Ikaalinen puh. 010 3472 800 myynti@tietoakseli.fi www.tietoakseli.fi
osaava tilitoimisto!

Lähes puolet viljelijöistä uskoo taloudellisen tilanteen heikkenemisen jatkuvan – erityisesti huolettavat sähkö- ja lannoiteasiat

Maatilojen taloudellinen tilanne jatkuu edelleen heikonpuoleisena. Tai siis toisin sanoen, kesän aikana ei ole tapahtunut suurempia muutoksia suuntaan jos toiseenkaan.

siipikarja-, erikoiskasvi- ja kas vihuonetiloilla taloudellinen tilanne on tosin heikentynyt jopa näinkin lyhyellä ajanjaksolla. Maa- ja Metsätaloustuottajain Kes kusliitto MTK sekä sen ruotsalainen sisarjärjestö SLC harmittelevat kan nanotossaan sitäkin, että paljon pu hutut tuottajahinnat ovat nousseet kesän aikana parhaimmillaankin ai noastaan maltillisesti, joskin niiden osalta edes suunta näyttää nyt olevan oikea. Valoa vuoteen tuo myös edel lisvuosia onnistuneempi viljasato.

Liki puolet viljelijöistä uskoo ta loudellisen tilanteen edelleen heik kenevän. Erityistä huolta tuottajat kantavat sähkön sekä väkilannoittei den hintatasosta. Etenkin lannoite kaupan ensi kauteen liittyy useam pia kysymyksiä, kuten se, milloin lannoitteita saa, millä hinnalla ja mi tä on edes tarjolla.

– Se aiheuttaa suurta huolta tiloil la ja tuo myös epävarmuustekijöitä seuraavalle kasvukaudelle, tuottaja järjestö varoittaa. Kenties huolestut tavin kyselyssä esiin noussut seikka on se, että jopa 16 prosenttia maati loista kertoo harkitsevansa tilanpi don lopettamista. MTK:n toteutta maan elokuun kasvukausikyselyyn vastasi reilut 1300 maatilallista.

Satokauteen voidaan sentään olla tyytyväisiä

Jos onkin tulevaisuudessa usvaa, ai nakin tämän vuoden viljasatoon voidaan olla tyytyväisiä. Neljästä perusviljasta kolmessa, ohrassa, kaurassa ja vehnässä satoa saatiin huomattavasti edellisvuotta enem män, kun taas ruissato jäi keski määräistä pienemmäksi.

Vaisuksi jäi vain ruissato – eikä sitäkään kohdannut kato Luonnonvarakeskuksen syyskuun lopulla lähettämän tiedotteen mu kaan kokonaisuudessaan maamme viljasadoksi arvioidaan 3,6 miljar dia kiloa. Ennätyksiä sillä ei vielä havitella, mutta kahden heikoksi jääneen edellisvuoden jälkeen Lu ke arvioi tässä tilanteessa sanalla ”huojentava”. Erityisen hyvän sa don näyttää tällä haavaa saavan

Suomen toiseksi viljellyin vilja, kau ra, jonka satomäärä 1,2 miljardia ki loa olisi toteutuessaan suurin 15 vuo taan. Sen sijaan eniten viljellyssä oh rassa jäätäneen vain 1,4 miljardiin kiloon, joka sekin on tosin kolman nesta suurempi kuin 2021. Vehnäsa don määrä 870 miljoonaa kiloa oli sekin noin kolmanneksen suurempi kuin vuosi sitten. Neljästä perusvil jasta selvästi muutenkin vähiten vil jelty on ruis, jonka osalta sato on sa mansuuruinen kuin viime vuonna, vajaat 70 miljoonaa kiloa. Se on sen verran vähän, että kotimaista vuosit taista kulutusta määrä ei kata. Rukiin tuonnille on siis tilausta tulevana tal vena.

Näin arvio tehdään – ja herneyllätys Luken satotilaston satoarviot perus

tuvat paikallisten ProAgria-keskus ten asiantuntijoiden omilta alueil taan antamiin arvioihin, jotka ku vaavat tilannetta syyskuun 19. päi vänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset ha vainnot sekä paikallinen asiantun temus. Lopullinen varmuus arvi oille saadaan marraskuun loppu puolella, sen jälkeen kun maatilat ovat toimittaneet lopulliset satotie tonsa. Sellainen knoppitieto ja ku riositeetti Luken tilastoista voidaan vielä mainita, että ruoka- ja rehu herneen osalta kasvu onnistui tä nä vuonna nappiin. Sen osalta ar vio tälle vuodelle on liki 90 miljoo naa kiloa, joka on yli 100-vuotisen tilastointihistorian suurin.

Jerun Piilopaikassa DISCO

Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien aloitusperjantaina.

Pe 21.10. klo 20 – 1.30. Mukaan kaikki uudet ja vanhat Disco-Clubilaiset, Yrittäjät sekä kaiken ikäiset Diskohileet.

TARJOAMME KAIKILLE YRITTÄJILLE 2 € ALENNUKSEN LIPUN HINTAAN.

KAIKKI JÄRJESTELIJÄT OVAT YRITTÄJIÄ JA JÄSENIÄ: (Jeru ja Tauno / Tammerkoski, Ilkka / Pirkkala, Kari / Tammerkoski) Alennuksen tarjoaa Tammerkosken Yrittäjät ry. Tervetuloa!

Toteutamme diskomusiikki toiveesi ja me jopa pyydämmekin niitä teiltä. Meillä on aito juontava DJ ja alkuperäiset diskovalot.

Pirkanmaan liitto muistuttelee, että Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) seuraava haku avautuu jo ensi vuoden alkupuolella. Pitkäksi ei hakutauko veny, sillä edeltävä EAKR-rahoitushaku sulkeutui vasta elokuun puolivälissä. Sitä Pirkanmaan liitossa on hieman ihmetelty, ettei maakunnassa oli vielä aktivoiduttu hakemaan äärimmäisen ajankohtaista energiatehokkuus-erityistavoitteeseen liittyvää rahoitusta. Asiaa kommentoineen Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Matti Lipsasen toivoo, että asiaan on tulossa seuraavalla hakukaudella muutos. Rahahana on ainakin auki.

Pirkanmaan liiton aluekehitys johtaja Matti Lipsanen myön tää, että EAKR- ja ESR-rahoi tus on alkaneella ohjelmakaudella käynyt odotettua huonommin kau paksi. Valtaosa kuluvan vuoden ai kana saapuneista hakemuksista on hänen mukaansa meillä kohdistunut toteuttamaan Pirkanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa.

– Esimerkiksi Pirkanmaan liiton EAKR-haussa ei tullut yhtään hake musta energiatehokkuus-erityista voitteeseen. Naapurimaakunnissa hakijat ovat olleet tiettävästi parem min liikkeellä energiapuolella, hän huomauttaa. Matti Lipsanen lähet tää myöhemmin sähköpostissa pit kän liudan mahdollisia energiate hokkuuteen liittyviä potentiaalisia kohteita. Näitä ovat esimerkiksi energiatehokkuutta ja siihen kytkey tyvän uusiutuvan energian käyttöä edistävä TKI-toiminta, energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen

yritystoiminnassa sekä hiilineutraa lisuuteen ja kasvihuonekaasupäästö jen vähentämiseen liittyvät asiat.

Potti hahmottuu Lipsasen mukaan ensi vuoden rahoi tussuunnitelmien valmistelu on jo hyvässä vauhdissa. Hän muistuttaa, että seuraavalla kierroksella rahoi tusta on haettavissa reippaanpuolei sesti.

– Pirkanmaan liitosta olisi haet tavissa 1,7 M€ EAKR-rahoitusta (EU+valtio). Lisäksi vuosien 21–22 rahoitusta siirtyy ensi vuodelle lähes kaksi miljoonaa. Myös ELY-keskuk sesta haettavat suorat yritystuet ovat samaa kertaluokkaa. Pirkanmaan ke hittäjillä on siis nyt kirjaimellisesti miljoonien eurojen yhteistyömah dollisuus, Lipsanen sanoo. Yksittäis ten hankkeiden realistinen koko luokka on hänen mukaansa sadois sa tuhansissa, mutta oikein hyvällä hankeidealle ja -konsortiolle voisi

”napsahtaa” miljoonan euron rajakin.

Idea hyvä, yhteisidea parempi

– Seuraavalla hakukierroksella ta voittelemme suuria, vaikuttavia han kekokonaisuuksia, Matti Lipsanen huomauttaa ja muistuttaa, että omia mahdollisia hankeideoita kannattaa miettiä jo ajoissa. Pirkanmaan liiton rahoitusta voivat hakea esimerkiksi kunnat, kehittämisyhtiöt, oppilaitok set, tutkimuslaitokset ja järjestöt.

– Useiden toimijoiden yhteis hankkeet ovat toivottavia, Lipsanen lisää. Aluekehitysjohtajan mukaan liitolta haettaviin hankkeisiin tulee sisältyä kehittämiselementti, mutta myös niihin liittyvät investoinnit ovat mahdollisia.

– ELY-keskuksen rahoitus painot tuu suoriin yritystukiin, liitto ei sel laista voi myöntää, Lipsanen huo mauttaa. Aivan tarkkaa tietoa tietoa seuraavan EAKR-haun tarkasta avau

MIKÄ EAKR?

Euroopan aluekehitysrahasto eli lyhyemmin EAkR, on EU:n hallin noima rahasto, jolla pyritään vahvistamaan Euroopan unionin taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä korjaa maan alueiden välistä epätasa painoa. Erityisesti se tähtää alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen. kehittämis- ja innovaatiohankkeiden rahoitus on tärkeä työkalu aluekehitystyössä, sillä rahoitetut hankkeet ovat välineitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakunnan kehittämisrahoitusta ohjaavat periaatteet ja tavoitteet määritellään valtuustokausittain Pirkanmaan maakunta hjelmassa

Tiis TA i 18. l ok Ak UUTA 2022 5
VILJASATO OLI Suomessa tänä vuonna mukavan kokoinen, etenkin jos sitä vertaa kahteen edeltävään vuoteen.
DJ
ILKKA, VALOT KARI Disco-Clubilaisille ja Yrittäjille liput vain 6 €, muille 8 €. tumisesta ei vielä ole, mutta toden näköisesti
se toteutuu alkuvuodesta. – Todennäköisesti jo tammi
EU-rahaa on tulossa Pirkanmaalla haettavaksi melkoiset määrät – energiatehokkuudessa ollaan vielä toistaiseksi jäänyt telineisiin
● Teksti
PIRKANMAAN LIITON Matti Lipsanen ihmettelee, että edellisellä EAKR-haku kierroksella Pirkanmaalta ei tullut yh tään hakemusta energiatehokkuus-eri tyistavoitteiseen liittyen. FAKTA kuussa, Lipsanen arvioi.
● Teksti: VILLE KULMALA kuva: PIRKANMAAN LIITTO

Asianajotoimisto ACTAS Oy

Asianajotoimisto Facta Oy

Tuomiokirkonkatu

etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi Ilkka Syrjänen*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Julia Saraste* Veera Harjuniemi, Olli Teivaala, Heikki Lehtinen

l A kil AAR i

Asianajotoimisto

Mika

Asianajotoimisto

Hilkka Tuori Oy

Näsilinnankatu 27 C, 33200 Tampere puh. 050 555 5612, 040 587 1510 hilkka@tuori.fi, www.tuori.fi Hilkka Tuori*, Eveliina Kunvik*, Sini Ruusila, Laura Lehesvuori. Painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus.

Kysymys on tällä hetkellä todella ajankohtainen. Työsuhteiden kil pailukieltosopimuksia koskeva sääntely on nimittäin uudistunut vuoden 2022 alusta voimaan tul leen lakimuutoksen myötä. Vuoden 2022 alusta lähtien työnantajalla on velvollisuus maksaa kaikista kilpai lukieltosopimuksista korvausta työntekijälle. Laki on velvoittanut vuoden alusta lähtien kuitenkin vain uusia kilpailukieltosopimuk sia. Jo olemassa olleiden kilpailu kieltosopimusten osalta on käyn nissä vuoden mittainen siirtymäai ka, joka loppuu vuoden 2022 lop puun mennessä. Kilpailukieltosopimuksella tarkoi tetaan sopimusta, jolla voidaan eri tyisen painavasta syystä rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopi mus työsuhteen päättymisen jäl keen alkavasta työstä sellaisen työn antajan kanssa, joka harjoittaa en siksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista kilpaile vaa toimintaa. Erityisen painavalla edellytyksellä tarkoitetaan tyypilli sesti työnantajan toimintaan liitty vän liikesalaisuuden suojan tarvet ta tai tilannetta, jossa työnantaja on järjestänyt työntekijälle jotakin eri

tyiskoulutusta tämän työtehtäviin liittyen. Lähtökohtaisesti tuotekehi tys- ja tutkimustoimintaan liittyvät työtehtävät ovat sellaisia, että erityi sen painava syy kilpailukiellolle on olemassa. Aikaisemmin työnantajalla oli vel vollisuus maksaa työntekijälle kor vausta vain kilpailukieltosopimuk sista, jotka olivat kestoltaan yli kuu den kuukauden mittaisia. Nyt voi massa olevan lainsäädännön myötä työnantajan korvausvelvollisuus kos kee kaikkia kilpailukieltosopimuk sia. Lisäksi lainsäädännössä on mää ritetty tältä rajoitusajalta työntekijäl le suoritettavan korvauksen määrä, joka on enintään kuuden kuukauden pituisissa kilpailukieltosopimuksis sa 40 % työntekijän tavanomaisesta palkasta ja yli kuuden kuukauden pi tuisissa kilpailukieltosopimuksissa 60 % työntekijän tavanomaisesta pal kasta. Näin ollen lakimuutoksesta voi seurata suuriakin lisäkustannuksia sellaisille työnantajille, jotka ovat laa tineet työntekijöidensä kanssa pal jon kilpailukieltosopimuksia. Työnantajille on annettu vuoden mittaisen siirtymäajan kuluessa mahdollisuus irtisanoa ilman irtisa nomisaikaa lakimuutoksen voi maantulohetkellä olemassa olevat kilpailukieltosopimukset päättyvik

si. Työnantajien onkin nyt hyvä ar vioida työntekijöiden kanssa jo sol mittuja kilpailukieltosopimuksia, ja miettiä onko näitä kaikkia tarve pi tää voimassa. Mikäli kilpailukiellol le ei ole erityisen painavaa syytä ja kilpailukiellosta aiheutuva mahdol linen taloudellinen kustannus ei ole liiketoiminnallisesti perusteltua, on nyt vielä mahdollisuus ryhtyä toi menpiteisiin vanhojen kilpailukiel tojen osalta. Myös rekrytointipro sessia ja sen muuttamista kannat taa pohtia siten, että jokaisen kil pailukieltosopimuksen peruste ja tarpeellisuus arvioidaan työsopi muksia solmittaessa tapauskohtai sesti.

Kilpailukieltosopimusten tilalle voi daan uusiin työsopimuksiin ottaa tarkempia määräyksiä salassapidos ta ja houkuttelukiellosta. Houkut telukiellolla voidaan rajoittaa työn tekijän mahdollisuutta houkutella asiakkaita tai kollegoitaan siirtyes sään kilpailijan palvelukseen. Näi den ehtojen osalta on huomioitava, että mikäli tällainen ehto tosiallises ti rajoittaisi työntekijän toiminta mahdollisuuksia, se voitaisiin jos sain tapauksessa rinnastaa kilpailu kielloksi, jolloin kysymys maksu velvollisuudesta nousisi esille.

N

Asianajajat

Lexia Asianajotoimisto

Technopolis Yliopistonrinne Kalevantie 2, 33100 TAMPERE puh. 03 260 2000 lexia.fi

Asianajotoimisto

Lindblad & Co Oy

Hämeenkatu 18 a 10-1 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190 www.lindblad.fi tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*

Asianajotoimisto Alfa Oy

alfalaw.com Peter

Tiina

Asianajotoimisto

Jari Hytti

Aleksis Kiven katu 10 E, 33210 Tampere puh. (03) 273 0145 www.jarihytti.fi etunimi.sukunimi@jarihytti.fi

Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä*, Assistentti Kati Haapanen

Asianajotoimisto Merkurius Oy

Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi Lassi Kettula*,

Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja

Tommi

Lotta

Asianajotoimisto

Pertti Holopainen Oy

Verstaankatu

p.

www.pjh.fi | pertti@pjh.fi Kuolinpesät, perinnönjaot, avioerot ja ositukset. Lasten asuminen, elatus, huolto ja tapaaminen.

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy puh. 010 3466640 www.tammer-juristit.fi Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi

Asianajotoimisto Tempo Oy Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Iiris Härmä, Eemeli Vilpponen, Kristina Holmqvist

Asianajotoimisto Veneskoski Oy

Tuomiokirkonkatu

puh.

www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com

Eversheds Asianajotoimisto Oy

Asianajotoimisto Tatu Pylvänäinen

Yleisjuridiikan asianajopalvelut yksityisille ja yrityksille puh. 045 207 2738 tatu@pylvanainen.fi www.pylvanainen.fi

Tiis TA i 18. l ok Ak UUTA 20226
Olen kuullut,
että kilpailukieltosopimuksia ei enää
kannattaisi
tehdä
ja vanhatkin pitäisi irtisanoa. Mihin tämä perustuu? Yrityksemme on kasvava teollisuusalan yritys, jolla on omaa tuotekehitystä. Tähän perustuen yrityksessämme on aikaisemmin tehty automaattisesti kilpailukieltosopimukset kaikkien tuotekehityksen parissa työskentelevien työntekijöiden kanssa. Tämän lisäksi kilpailukielto sopimuksia on tehty myös johtavien työntekijöiden kanssa.
*
Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE Ideaparkinkatu 4, 37570 LEMPÄÄLÄ Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA Tietotie 1 B 143/3, 37600 VALKEAKOSKI puh. 010 548 6060, info@actas.fi www.actas.fi Mika Allén*, Antti Malinen*, Risto Tuori*, Emmi Kalliosalo
Ala-Uotila Oy Kelloportinkatu 1, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) 3421 110 www.nokialaw.fi
Hämeenkatu 20 A, 6. krs 33200 TAMPERE puh. 03 3142 9000
Rasmussen*,
Koskinen-Tammi*, Jani Hovila*, Leena Laurila*, Maria Ahoniemi, Ilkka Miettinen
15 A 8, 33100 Tampere p. (03) 230 3000
Jussi Lampinen*,
Salokangas*, Tomi Kauppinen*,
Härmä*, Ida Koskinen*, Merete Lehto,
Lampinen, Lasse Parkkamäki
3 D 27, 33100 Tampere
050 5519 765
34 A, 33100 Tampere
(03) 213 2903, (03) 213 2973
Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Jenna Barrow*, Anna-Katariina Loukola, lupalakimies Hasudin Hodzic, lupalakimies Jorma Putkonen, asiantuntija, kiinteistöasiat
Kauppakatu 7, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500 www.eversheds.fi Antti Husa*, Timo Jarmas*, Vesa Turkki*, Harri Tolppanen*, Jukka Reilin*, Terhi Holkeri*, Tiina Koivisto*, Sinikka Turkki*, Lavinia Husa*, Johanna Tolppanen*, Sanna Soukko* A S I A
AJ OT OI MI S T O JA A S I A NAJ OT OI MI S T O JA Ohutlevytuotantoa jo vuodesta 1975! Saat kauttamme laserleikkeet särmättynä, kehykset - peilit - ripustuskiskot
Tiis TA i 18. l ok Ak UUTA 2022 7 ONKO YRITYKSELLÄSI HANKINTOJA TAI INVESTOINTEJA EDESSÄ? GRENKEn leasing on nopea ja turvallinen rahoitusvaihtoehto yritysten erilaisille hankinnoille. Tartu mahdollisuuksiin, ja hanki toimivat työvälineet kiinteällä kuukausimaksulla. Me vapautamme yrityksesi kasvamaan. Helppoa. Lähellä. Henkilökohtaisesti. Leasingasiantuntijasi PIRKANMAAN ALUEELLA. Ota yhteyttä! LEASING B2B-MYYNTIIN - KUMPPANIYHTEISTYÖ Panu Rapatti Myyntipäällikkö Email: prapatti@grenke.fi Puh: +358 50 388 0310 grenke.fi LEASING YRITYSASIAKKAILLE Akseli Mattila Myyntipäällikkö Email: amattila@grenke.fi Puh: +358 44 5258 448 YRITTÄJÄ, ROHKEASTI HUOMISEEN! Fennoa on taloushallinnon ohjelmisto, joka on suunniteltu alusta alkaen yrittäjän tulevaisuuden tarpeisiin. Haluamme tehdä taloushallinnostasi mahdollisimman vaivatonta. ASIANTUNTEVISTA TILITOIMISTOISTA! Saatavilla vain fennoa.com/yrityksille

Kuukauden

Kuukauden PoiMiNNAT

PAPERILEHDET:

ON tiukka paikka, kun työkaveri joutuu lähte mään. organisaatioon jäävät kokevat monenlai sia tunteita: helpotusta, syyllisyyttä, ehkä myös vihaa ja huolta omasta jaksamisesta. suositte len tunteiden läpikäymistä talon ulkopuolisen, neutraalin asiantuntijan kanssa.

Muutospalveluiden johtaja Markku Suonperä Kauppalehti Faktassa 7.9.

TOISTA ihmistä tarvitsee kaikkein eniten silloin, kun itsellä on paha mieli.

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila Seura-lehdessä 5.10.

OLIKO se ehkä Franciscus Assisilainen, joka on sanonut, että elämän tarkoitus on jättää oma elinpiiri vähän parempaan tilaan kuin missä sen sai. Minusta se on aika viisaasti sanottu, ja suu rin piirtein niin minäkin olen ajatellut, että kan nattaa elää.

Björn Wahlroos Helsingin Sanomissa 10.10.

Yritteliäisyys ja yrittäjyys ovat olleet kautta aikain ja on yhä edelleen kivijalka maamme talouskas vun vakaudelle ja vahvistumiselle, elinkeinora kenteen monipuolistumiselle ja palvelurakentei den säilymiselle.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä Keski-Pohjan maan Yrittäjä -lehdessä 3/2021

VANHA ajatusmalli, että tämä on minun hiekka laatikko, ei toimi enää. Yrittäjäkollegan menes tys ei ole itseltä pois vaan hyödyttää kaikkia. Yrittäjä Jussi Honka Etelä-Karjalan Yrittäjä -lehdes sä 3/2022

PUTININ kannatus romahtaa. Hänen tukenaan ovat enää silovikit, voimaministeriöt ja turvalli suuspalvelu.

Vladimir Putinin valtaa vasten Suomessa kamp paileva Ksenia Thorström Apu-lehdessä 6.10.

KUKA uskoo, että muutama uusi pysyvä jäsen turvallisuusneuvostossa korvaa Yk:n uskotta vuuskriisin? Tuskin kukaan.

Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Kauppalehden Optiossa 5.10.

SÄÄSTÄVÄISYYS on kansallinen hyveemme, mistä on kouriintuntuva osoitus se, että kanta verkkoyhtiö Finngridin mukaan suomalainen teol lisuus ja kotitaloudet onnistuivat säästämään syyskuussa sähköä peräti seitsemän prosenttia verrattuna viime vuoteen.

Päätoimittajan Arno Ahosniemen kolumni Kauppa lehdessä 7.10.

ANTEEKSI vaan Jyväskylä ja lahti, te olette Tam pereeseen verrattuna kyliä. Tampere on ratikoi neen oikea kaupunki.

Valokuvaaja Emil Bobyrev Tammerkoski-lehdessä 5/2022

VANHEMMAN tehtävä ei ole hätäillä sitä, ettei nuori saa mitä tahtoo. Aikuisten velvollisuus on antaa uskoa siihen, että kaikki kuitenkin järjes tyy parhain päin.

Toimittaja Annikka Mutanen Helsingin Sanomissa 9.10.

ENÄÄ ei ole ookoo, että julkiset toimijat puhuvat niin, että ettei kansalainen ymmärrä. siinä on kyse jo tavallisten ihmisten oikeusturvasta.

HSL:n markkinat-tulosalueen johtaja Mari Flink Helsingin Sanomien Visiossa 8.10.

SÄHKÖISET MEDIAT:

JOS narsisti onnistuu soluttautumaan sun orga nisaatioon, erityisesti jonkinlaiseen johtoase maan, olet jo hävinnyt. Tilanteesta tietämätön yleisö valittaa, että miksi et tee mitään, vaikka teet. Ja narsisti taas lyö kapuloita rattaisiin ja heittää paskaa tuulettimeen minkä pystyy. Marjut Ollitervo Twitterissä 2.10.

TOSITALKOOT ovat iloinen, kertaluonteinen työ maa, joka perustuu ehdottomaan vastavuoroi suuteen. oman arkityön paiskiminen ilman palk kaa ei koskaan ole talkootyötä. Rikoslakiin pitäi sikin kirjata pikaisesti kohta, joka kieltää tal koo-sanan käytön poliittisessa kielenkäytössä. Toimittaja Jari Halmi Ylen kolumnissa 4.10.

ELLEI Ukrainan panssariarmeija joskus vielä ko puttele kremlin portteja, tilintekoa tai nopeaa muutosta venäläisessä itseymmärryksessä tus kin on odotettavissa. on helppo kuvitella Putinin jälkeinen kauna ja katkeruus, menneiden suu ruuden päivien perään haikailu. Kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist Ylen kolumnissa 3.10.

ME elämme äärimmäisen herkäksi viritetyssä maailmassa, jossa kuka tahansa voi joutua pa rin väärinvalitun sanan takia ihmeelliseen lim boon, jossa voivat mennä niin maine, ura kuin mielenterveyskin.

Toimittaja Sanna Ukkola Iltalehdessä 6.10.

PIENTEN tekojen vaikutusta ei kannata vähek syä. syyskuussa suomessa käytettiin sähköä noin seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuot ta aikaisemmin, eli suomalaiset ovat jo lähte neet mukaan energiansäästötalkoisiin. Energiatehokkuudesta vastaava asiantuntija Sirpa Leino Energiateollisuus ry:n tiedotteessa 10.10.

PUTIN kutsuu krimin sillan räjähdystä terroris miksi ja määrää heti perään kaupunkeihin ohju siskuja, joissa kuolee moninkertainen määrä si viilejä, kaiken kiduttamisen päälle. Havahduin siihen, että tämänkin tason hävyttömyys alkaa tuntua ”odotetulta”. Ei saisi turtua. Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pellin twiittaus 10.10.

USKON vahvasti siihen, että ihmisiin luottami nen, heidän osaamisensa vahvistaminen sekä kuuntelu ovat positiivisia asioita kehittämisen kannalta. Tiedon jakaminen ja läpinäkyvyys sekä todelliset tarkoitusperät tietyn tuotteen osalta rakentamisen tai projektin osalta ovat tärkeitä, jotta ihmisten työlle voidaan antaa tarkoitus, merkitys.

It-yrittäjä Mikko Sävilahti Tivi-lehden kolumnissa syyskuu 2022

Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä -hahmoa, jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen.

olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki

toimistoon

se Pirkanmaan

Kilpailun voitti edeltävällä kerralla Ritva Korhonen

Orivedeltä

Tällä kerralla voittajalle on tiedossa lahjakortti Tampereen Komediateatteriin.

sivu/ilmoitus

löytyi sivu/ilmoitus

Y-päivien iltariennot vanhaan malliin

Vaikka lama painaa päälle pahemmin kuin tusina yhteistä syyttäjää, tuntuu yrittäjillä sentään toistaikseksi olevan halua ja kykyä ottaa ilo irti silloin harvoin kun se vielä on mahdollista. Ja mahdollistahan se perinteisesti on ollut Pirkan maan Yrityspäivien kahtena iltana. Niin tänäkin vuonna. Yrityspäivien iltapirskeethän jakaantuvat kahteen peräkkäi seen iltaan, joista ensimmäisenä otetaan rennosti eli klotataan kaljan kanssa, dyöhään sormineen ja lailetaan enemmän tai vä hemmän liikuttuneena karaokea, mikäli satutaan pääsemään la valle, joka on noin 10 sentin korkeudella lattiasta. Karaoken hou kuttelevuutta lisää oleellisesti se, että esitykset radioidaan suora na eetteriin, ja näin itsensä munaaminen kuulijakunnan korvis sa on tehty todella helpoksi. Perinteisiin kuuluu myös olutviesti, jossa arvovaltainen raati tutkii, mikä porukka pystyy tehokkaim min kaatamaan tuopillisen olutta kauluksen sisään ilman, että se valuu välittömästi lattialle. Sakki, jolla on imukykyisimmät te ryleenit, voittaa. Ja saa palkinnoksi tuopin olutta. Häviäjät saa vat kaksi tuoppia.

Toista iltaa vietetään sitten niin sanotusti sivistyneesti ja hil litysti. Kuunnellaan toisin sanoen arvokkaita musiikkiesityksiä, jaetaan palkintoja ja tutustutaan uuteen muotiin. Ohessa nauti taan illallinen talon (Rosendahl) tapaan ja keskustellaan pöytä seurueen kanssa kultivoituun äänensävyyn. Poissa on kaikenlai nen juntti-ilottelu - nyt ollaan ”ihmisiksi”.

Pirkanmaan Yrittäjät

Kehräsaari

Tiis TA i 18. l ok Ak UUTA 20228
PoiMiNNAT PIRKANMAAN YRITTÄJÄ-LEHDEN LUKIJAKILPAILU 1. Ykä löytyi
2. Ykä
3. Ykä löytyi sivu/ilmoitus nimi: osoite: postinro: puhelin:
Kun
ja postita
Yrittäjien
4.11.2022 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi Syyskuun vastaukset olivat: Sivu 3 – YIT Sivu 39 – Viialan Rakennustarvike Sivu 47 – Tampereen Komediatateatteri
ry Laukontori,
B 33200 Tampere postimerkki Voit voittaa LAHJAKORTIN TAMPEREEN KOMEDIATEATTERIIN.
KOKOLAILLA RYYPPYHENKINEN tuntui olevan yrittäjäjärjestön juhlimistapa 30 vuotta sitten. On aika vaikea kuvitella, että samanmoinen juttu ilmestyisi tänä päivänä tässä samaisessa aviisissa. Edeltävällä aukeamalla puolestaan pääotsikon kolmesta sanasta yksi oli rehvakkaasti – tai rahvaanomaisesti viisikirjaiminen ja V-alkuinen
voimasana. No, o tempora mores ja niin edelleen. Mutta toisaalta, sekin käy lehdestä irti, että vuonna 1992 Suomi kynsi sen verran syvällä lamassa, että turha tässä ruveta ketään moittimaan. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 30 vuotta sitten

Koe maksamisen uusi ulottuvuus

OP:n kansainvälisen maksuliikkeen palvelut ovat uudistuneet. Tuomme turvallisuutta maksamiseen aina Näsinneulalta Berliiniin ja autamme suojautumaan riskeiltä – minne ikinä maksatkin. Varmemmin, älykkäämmin ja nopeammin. op.fi/kansainvalisetpalvelut

Tampere

Palvelun tarjoavat osuuspankit

Tiis TA i 18. l ok Ak UUTA 2022 9
OP
ja OP Yrityspankki Oyj

GIGAVAUHDIKAS VALOKUITU

Aloitimme valokuidun myynnin nyt myös Pappila-Takahuhti -alueella! Liity sinäkin tyytyväiseen asiakaskuntaamme!

Valokuitu on luotettava ja moderni nettiyhteys, jolla

Teet etätöitä ja opiskelet sujuvasti

Hoidat yrityksesi asiat mutkattomasti Nautit viihdesisällöistä katkottomasti Asioit ja luet uutiset kätevästi Pelaat verkkopelejä pienellä pingillä

Pssst! Olemme täysin kotimainen yritys, joka on rakentanut valokuituverkkoja Suomessa jo 15 vuoden ajan. Kymmenettuhannet asiakkaamme ovat tutkitusti tyytyväisiä palveluumme.

Katso oman osoitteesi saatavuus ja tilaa tai ilmoita kiinnostuksesi: kuitusaatavuus.lounea.fi

Arkta-konserni - Kotien ja

Kasvukolmion Tampere–Helsinki–Turku sisällä asuu liki puolet Suomen väestöstä. Kolmion sisällä toimivat yritykset tekevät yli puolet (55, 5 %) Suomen bruttokansantuotteesta. Tässä syitä, miksi Arktakonserni perusti Turkuun tytäryhtiön Arkta Turku Oy.

Päätös tulee hyödyttämään tur kulaisia, ja kaupunkiin muut tavia sekä tuomaan seudulle työllisyyttä ja asumiseen vaihtoehto ja. Turun seudulla aloitetaan lähes kymmenen prosenttia kaikista Suo men asuinrakennustöistä. Entistäkin suuremmiksi uuden yhtiön menes tysmahdollisuudet tulevat, kun tie detään, että kasvukolmiossa on 52 % Suomen yrityksistä, 61 % valmistu neista asunnoista, lähes 65 % akatee misista henkilöistä ja lähes 70 % tut kimus- ja kehitysmenoista.

Sulkapalloileva konsernijohtaja Arkta – konsernin pieteetillä remon toidussa toimistossa pöydän toisella puolen istuu konsernin hallituksen puheenjohtajajohtaja, rakennusneu vos Esa Kiiveri, joka perusti per heyhtiö Arkta Oy: n vuonna 1988. Vuonna 1990 Suomi painui syvään lamaan ja idänkauppa romahti. Yri tykset nostivat valuuttalainoja, jotka aikanaan tulivat maksettaviksi kor koineen ja marraskuussa 1991 teh dyn devalvaation aiheuttamine reip paine lisineen. Isoilta ongelmilta väl tyttiin suojausjärjestelyjen avulla.

Arktan ensimmäinen asuntokoh de valmistui 1989. Omistajaperhe, Esa ja Viola Kiiveri toimi laman ai kana viisaasti, sillä jo 1997 valmistui Arkta-koti. Samana vuonna raken nettiin Ylöjärven ensimmäinen pal velutalo ”Iltarusko”, joka oli sen ai kaisessa kunnassa suurin rakennus investointi. Talon suunnittelu oli en nakkoluulotonta, ja vielä tänä päivä nä valoisat, moderneilta vaikuttavat asunnot ovat kysyttyjä.

Sulkapalloilevan konsernijohta jan oma idea oli liikuntakeskuksen rakentaminen.

–Olen pelannut varhaisaamuisin sulkapalloa yli 30 vuotta, Esa Kiive ri sanoo. Päätin tehdä kunnon ken tät. Kunnon kentät tulikin, ja paljon muuta liikunnallisten ihmisten ilok si. Myös Opetus- ja kulttuuriministe

riö huomasi mitä Ylöjärvellä on teh ty ja OPM valitsi vuonna 2007 liikun takeskuksen vuoden liikuntapaikak si. Aikaisemmin tuota titteliä ei ollut saanut yksityisen tekemä rakennus. Palkitun liikuntakeskuksen viereen oli noussut jo aiemmin niin Arktan rakentama Ylöjärven jäähalli.

peasti. Sitten kevyt aamiainen ja liik kumaan.

– Nykyisin mukaan ovat tulleet uusi peli, padel ja tietenkin mukana on vanha kunnon golf, joka tarjoaa yli kymmenen kilometrin kävelyn jokaisella kierroksella.

Mukana yhteiskunnassa

– Parhaina aikoina – tai pahimpina, hymyilee Esa – meni kaksi päi vää viikosta Helsingissä. –Olen tottunut siihen, että kun antaa itsestään jo takin yhteiseksi hy väksi, niin myöskin saa. Kiiveri on ollut pitkään esimerkiksi EK: n yrittäjävaltuus kunnan jäsen. Hän on myös ollut mu kana luomassa RT: n (Rakennusteollisuus ry) strategiaa, jonka mukaan tämä raken nusalan yritysten, elin keinopoliittisten, teknis ten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja tähtää kestäväm pään, saavutettavampaan ja parem paan elinympäristöön.

– Olen tottunut aikaisiin aamui hin ja liikunnan harrastamiseen, Kii veri sanoo. Kun nousee joka aamu kuuden uutisille, siihen tottuu no

Yhteiskunnallisten asioiden hoi tamista Esa Kiiveri harjoitteli jo nuo rena miehenä ylöjärveläisissä lauta kunnissa. Hän ei ollut niiden lauta kunnan jäsenten joukossa, jotka ava sivat esityslistakirjeensä tullessaan eteiseen. Kiiveri oli ottanut etukä teen asioista selvää, niinpä hän ky

Tiis TA i 18. l ok Ak UUTA 202210
PALVELUTALO ILTARUSKO valmistui vuonna 1997. Rakennus on kestänyt loistavasti aikaa ja on tuottanut niin asumis- ravintola- kuin muitakin palveluita suurelle joukolle Ylöjärven ytimessä. RAKENNUSNEUVOS ESA Kiiveri pitää tärkeänä kestävää rakenta mista. Konserni pyrkii ekologiseen, vähähiiliseen ja vastuulliseen tuo tantoon. TAMPEREEN KOIVISTONKYLÄSSÄ sijaitsevan Ilokkaanpuiston kuusi taloa saa vat energiaa Teiskossa sijaitsevasta omasta sähkövoimalaitoksesta. VTT on ollut muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kehitystyösää mukana.

keni tekemään rakentavia ja asioita edistäviä ehdotuksia. ”Älä kysy mitä yhteiskunta voi antaa sinulle, vaan ky sy mitä sinä voit antaa yhteiskunnalle”.

Vastuullisuus on sana, joka on oh jannut rakennusneuvosta hänen toi missaan. Sitä ennen ajattelemisen ai kajanalla on harkinta. Johtaminen on vaikea laji. Pienemmissäkin firmois sa johtaja saattaa antaa häilyvän ja arvaamattoman kuvan itsestään. Kun

Esa Kiiveri istuu pöydän takana ja kertoo yrityksestään ja sen toimin tavoista, tulee mieleen vanha villin lännen sanonta: ”Hänen kanssaan voisi ratsastaa joen yli”:

Riskienhallinta avainasemassa

Suomi on viime vuosina elänyt krii sistä toiseen. Ensin pandemia, sitten toinen kauhistus, sota Euroopassa.

Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi 24. 2. Ukrainaan, ei mikään ole entisel lään. Energiapula on jo eteisessä, hin nat nousevat, rakennusaineiden saanti vaikeutuu, tarvikkeet kallistu vat ja inflaatio ja korot kasvavat.

– Asia koskettaa meitä rajusti niin yksittäisellä kuin yritystasollakin, pohtii Esa Kiiveri. –Yksi kuluvan vuoden tärkeimmistä tehtävistä on riskienhallinnan jatkuva kehitystyö ja sen mukainen toiminta. Määritämme koko konsernille riskienhallinnan prioriteetit ja vastuut joihin sitoutua, jotta on helpompaa väistää suurimmat karikot.

Vuoden 2021 menestys kertoo, et tä yritys on vakaalla pohjalla. Lähes 140 miljoonan liikevaihdosta voitto oli yli 6 %. Organisaatio on selkeä, ja kun katsoo eri konserniyhtiöiden johtajien lausuntoja yrityksen omas sa henkilökuntalehdessä, on nähtä vissä voimakas sitoutuminen konser nin yhteisiin tavoitteisiin. Laatu, vas tuullisuus ja yhteistyö ovat johtajien työlistalla kärjessä, olipa sitten ky seessä emoyhtiö Arkta Oy, Asunto rakentajat Arkta Rakennus Oy, Ark ta Rakennus Oy, Arkta Reponen Oy, Arkta Rakennuskultti Oy, Arkta Kult ti Oy tai betonielementtitehdas Ark ta Laatuseinä Oy. Juuri nyt uuden Arkta Turku Oy: n toimitusjohtaja kävelee Aurajoen rantoja pohtien sa moja asioita.

Puuta ja etäsähköä Arkta rakentaa vihreän aallon har jalla, ja toiminta tähtää vähähiiliseen rakentamiseen. Kaikki talot suunni tellaan energialuokkaan A. Arkta on tiukasti mukana puutalorakentami sen kehittämisessä. Eräs merkittä vimmistä alueista tällä saralla on

Tampereen Vuores Lempäälän kai nalossa. Arkta on rakentanut alueel le kuusi täyspuukerrostaloa, jotka muodostavat näyttävän kokonaisuu den. Talot on rakennettu puuranka runkoisina suurelementteinä. Väli pohjina on käytetty ripalaattoja. Kaikki on puuta – hissikuilua myö ten. Uudessa puukerrostalokorttelis sa on 195 asuntoa.

talo. Hanke sai valmistuttuaan Suo men ympäristöystävällisimmän ker rostalon jaetun ensimmäisen palkin non. Yli viidennes Arkta-konsernin rakennushankkeista on julkisia tilo ja. Arkta Rakennuskultti Oy: n Tuu sulaan rakentama Martta Wendeli nin päiväkoti on saanut joutsen merkin eräänä ensimmäisistä julkisista rakennuksista Suomessa.

ARKTAN YDINTOIMINNOT ovat olleet Ylöjärven Soppeenmäessä jo vuodesta 1997.

Tampereen Koivistonkylässä

Ilokkaanpuiston kuusi taloa saavat energiaa etätuotetusta sähköstä. Kun asiakas ostaa asunnon, hän omistaa myös osan Teiskon pelloilla sijaitse vasta aurinkosähkövoimalaitokses ta. Yhteistyökumppaneina Arktalla ovat sekä Tampereen kaupunki, että Tampereen Sähkölaitos ja VTT. Talo ryppään energialähde on ensimmäi nen laatuaan Euroopassa ja kuuluu sekä Tampereen kaupungin Kestävä Tampere 2030 ja EU: n Stardust – Ho rizon -ohjelmiin.

Asuntoja ja julkisia tiloja Arkta-konserni rakentaa noin tuhat asuntoa vuodessa. Lisäksi tulevat lu kuisat julkiset tilat ympäri Suomen niemeä. Arkta Kultti Oy rakensi mm. vaativan laajennus- ja korjaushank keen Vaasan Sähkö Areenalle, päivä kodin Helsinkiin ja edustus- ja kou lutustila Villa Vasken Vaasan Vaski luotoon. Arkta Rakennuskultti raken si Espoon Leppävaaraan modernin koulurakennuksen, Espoon Kirkko järven palkitun päiväkodin ja esi merkiksi koulu- ja päiväkotiraken nuksen kahdessa vaiheessa.

Arkta Reposen työn tuloksena syntyi Vantaalle Euroopan suurin asuinkäyttöön tarkoitettu puukerros

Arkta TOP 500: ssa Suomessa on noin 13 000 rakennus alan yritystä. TOP viiteensataan pää seminen on edellyttänyt ponnistuk sia, harkintaa, viisaita päätöksiä ja hyvää yhteistyötä. Kaiken ohella tie tysti myös erinomaista laatua ja sitä kautta asiakastyytyväisyyttä.

Talouselämä-lehti on koonnut Suomen suurimpien yritysten listaa vuodesta 1962 lähtien. Yritysten kun toa mitataan ns. TE-luvulla, joka las ketaan yritykseen sijoitetun pää oman, omavaraisuusasteen, nettovel kaantumisasteen ja liikevaihdon muutoksen perusteella. Asteikko on 4–10. Arktan TE-luku on 9,8. Selvi tyksessä olleista yrityksistä vain 30: llä se oli oli korkeampi. Kaikkien kes kiarvo oli 8,2.

TE-luku kertoo monista asioista, kannattavuudesta, rahoituksesta ja kyvystä kasvaa. Arkta kasvoi vuon na 2021 noin 21 prosenttia. Kun jut telemme Talouselämän uutisesta, sa tun katsomaan Esa Kiiveriin. Olisi ko tämän rauhallisen ja harkitsevan miehen kasvoilla ollut hetken häive pienestä hymystä. Sen hän joka ta pauksessa olisi ansainnut. ●

Tiis TA i 18. l ok Ak UUTA 2022 11 julkisten tilojen rakentaja 1 . 2 . var aukset 21 1 8 3 var aukset 25 2 5.4 var aukset 25 3 1 0 5 var aukset 29.4 1 4 6. var aukset 3 6 16 8 var aukset 5 8 20 9 var aukset 9 9 18. 10. var aukset 7 10 15. 1 1 . var aukset 4 11 1 3. 1 2 . var aukset 2 12 P y- lehden ilmestyminen 2022 Ilmoitusmy ynti: 041 501 99 02 Toimitus: 0 4 0 5 35 995 3 UUDET JA KÄYTETYT RENKAAT SEKÄ VANTEET • Renkaiden kausisäilytys (rengashotelli)• Rengastyöt ja korjaukset www.tampereenpesuainepalvelu.fi toimisto@tampereenpesuainepalvelu.fi puh. 042 466 221 AUTON PUHDISTUKSEN EDELLÄKÄVIJÄNÄ LIKI 30 VUOTTA! NYT MYÖS VERKKOKAUPPANA! www.pesuainepalvelu.fi Tilaa postitse tai nouda! Noudot Tampereen varastoltamme Keskuojankatu 5, 33900 Tampere. Salaojaremontit taloyhtiöihin ja omakotitaloihin Varaa maksuton tarkastus: salaojakeskus.com Pyydä tarjous, soita: 010 4114 900
ARKTA LAMMINPÄÄN Hilla tarjoaa koteja yksiöstä aina nelikoihin saakka.
Teksti: JUHANI VAHTOKARI kuvat: JUHANI VAHTOKARI, ARKTA-KONSERNI

Älä jää yksin.

Tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin. Liittymällä saat muun muassa maksuttoman neuvontapalvelun, käytännön apua liiketoimintaan ja maanlaajuiset verkostot. Yrittäjät ajaa pk-yritysten etua paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.

Tiis TA i 18. l ok Ak UUTA 202212
YRITTAJAT.FI/LIITY

Unelmaloma sai karmean käänteen, jonka hintaa yrittäjäperheessä maksetaan yhä – paljon pahemminkin tarina olisi kuitenkin voinut päättyä

Tampereen Hyhkystä löytyy Runopuu-niminen yritys, jonka tuotanto keskittyy kotimaisen puun jalostamiseen. Verstaalla taivutaan moneen, sillä aviopari Kreetta ja Harri Mäkisen yrityksessä syntyy niin soittimia kuin koruja. – Laserleikkaus ja -kaiverrus sekä soitinrakennus, niihin meidän toimintamme tänä päivänä kiteytyy, Mäkiset esittelevät verstastaan. Kolme vuotta sitten Mäkisen perhettä kuitenkin kohtasi toisella puolella maapalloa vakava onnettomuus, joka uhkasi lopettaa Kreetan osalta kaiken tekemisen. Matkavakuutus oli sillä reissulla enemmän kuin tarpeen, vaikka ikävä tapahtumaketju edelleenkin jonkin verran tekemiseen vaikuttaa.

Yrittäminen on ollut vahvassa roolissa Mäkisten perheen ar jessa jo pidemmän aikaa. Ko kemusta on kerätty useasta toimi alasta. Vuosina 2004–2008 pariskun nalla oli Porissa mainostoimisto, jo ka myytiin eteenpäin, kun Kreetta al koi odottaa parin toista yhteistä las ta. Seuraavalla vuosikymmenellä pa riskunta puolestaan elätti itsensä mu siikilla. Heidän pyörittämänsä ohjel matoimiston nimi on Hertta

– Vuodet 2013–2016 pääsääntöi nen työmme oli pop ja rock-musiikki ja keikkailu, pariskunta vahvistaa. Esiintymisessä työnjako oli selvä, Har ri vastasi kitarasta ja taustalaulusta, Kreetta puolestaan oli pääsolisti, jon ka instrumenttina toimi Cajon-rum pu. Musiikki oli aikaisemmin työllis tänyt pariskuntaa myös ulkomailla. He kun asuivat kolmisen vuotta Saksassa, jossa työnantajana oli Musikhaus Tho mann -niminen firma.

– Tuolloin myimme yrityksen soittimia lähinnä Suomeen, paris kunta kertoo.

Nimi löytyi Sastamalasta

Keikkailu vaihtui puuverstaaksi vuo den 2016 lopulla. Tarkalleen ottaen Runopuu perustettiinkin alun perin ohjelmatoimiston rinnakkaistoimini

meksi, ja sellainen se on edelleen. Puu tekemiseen löydetty romanttinen ni mi tulee Sastamalasta. Harrin vaarin pitkäaikainen asuinpaikka on Ellivuo ren kupeessa sijaitseva Runonnokka.

– Haimme ensimmäiset puut sil loin verstasta perustettaessa sieltä. Näistä haetuista tervalepistä syntyi myös ensimmäinen Kreetan koru sarja. Se sai nimen Runokka Kreetan mielestä parasta yrittä misessä on vapaus.

– Kyllä se on se, että voi itse teh dä mitä ja milloin haluaa. Me olem me molemmat aika idearikkaita ja luovia ihmisiä, ja koska se luovuus ei välttämättä tule juuri 8–16 ja siksi on hienoa voida itse päättää työaikansa, Kreetta toteaa. Jos Runopuun tuo tanto kiinnostaa, Kreetan töitä pää see lähitulevaisuudessa näkemään ai nakin Suomen Kädentaidot messuil la sekä Tampereen Joulutorilla

Monta rautaa tulessa Verstaalla Harrin vastuualueella ovat soittimet, käytännössä näppäily soittimet kuten kitarat ja bassot. Varas toon Harri ei soittimia tee, vaan ainoas taan tilauksesta. Varsinaisen valmis tuksen lisäksi Harria tosin työllistävät myös soitinkorjaukset, joiden rooli on liiketoiminnassa keskeinen.

– Tänä päivänä kaksi kolmasosa tu lee korjaamisesta, hän kertoo. Osaa mistaan hän on myös opettanut. Har ri toimii parhaillaankin soitinraken nusopettajana sekä Ahjolassa että Tam pereen seudun työväenopistossa

Tuttuja nimiä asiakkaina

Ja ikään kuin näissä ei vielä olisi tarpeek si, Harri myöntää, että mainoshommat kaan eivät aivan täysin ole jääneet.

– Teimme Porissa aikanaan pal jon etenkin teippauksia, ja minä olen jatkanut sitä sitten edelleen täällä, joskin alihankintana toisille mainos toimistoille, hän myöntää. Pääpaino on kuitenkin nykyään soittimissa. Harrin valmistamaa soitinta käyttää esimerkiksi tamperelaisen Kor mus-yhtyeen Anton Äikäs, joka on kin eräänlainen soitinrakentajan mannekiini. Toinen kansainvälises tikin tunnettu nimimies on yhtyeen W.A.S.P. Douglas Blair, josta on tul lut myös perhetuttu.

– Myös hän opiskeli Ikaalisissa, ja olen toiminut rakennuspuolella hä nen mentorinaan. Hän käy täällä meillä edelleen melkein viikoittain, Harri kertoo.

Toinen puolikas Siinä missä Harrin puolella verstas

ta valmistuu soittimia, on Kreetan puolikas verstaasta pyhitetty pää asiassa lahja- ja sisustustuotteiden valmistukseen. Omien tuotteiden li säksi hän tekee alihankintana esi merkiksi puun- ja nahanleikkausta koruvalmistajille. Tampereella Kree tan omia tuotteita on myynnissä esi merkiksi Tallipihalla. Kreetan tuo tannon kannalta avainasemassa on laserleikkuri, joka ostettiin aikanaan firmaa perustettaessa.

– Sen suhteen olimme vähän uh karohkeita, sillä melko vähäinen oli meidän aikaisempi kokemuksemme siitä, Kreetta myöntää, kun kierte lemme verstaalla.

Likipitäen verstaalle syntynyt Harrille yrittäjyys on tullut oikeas taan geeneissäkin, sillä hänen isänsä oli toiminut yrittäjänä jo pidemmän aikaa Harrin putkahtaessa maail maan.

– Tarina kertoo, että kun äiti ai kanaan pääsi kanssani sairaalasta ko tiin, tulimme ensin koko poppoo verstaalle ja kotiin menimme vasta työpäivän jälkeen, hän naurahtaa. Tätä haastattelua tehdään isän aika naan perustamassa verstaassa. Isän perustamasta verhoomosta tuli sit

temmin veneistuimiin keskittynyt Ergo-istuimet, joka pystytti komeat toimitilat Hyhkyn Pättiniemenka dulle. Siellä toimii nyt myös Runo puun verstas. Ja löytyypä samasta osoitteesta myös perheen asunto.

Plussaa ja miinusta Jonkin verran koronakin toiminnas sa on näkynyt. Etenkin soitinpuolel la muusikot olivat hyvin varovaisia, koska heidän omat keikkansa olivat tauolla.

– Yritimme esimerkiksi sitä, että laitoimme soittimet kuntoon ja an noimme pitkiä maksuaikoja, mutta eivät muusikot siihenkään oikein us kaltaneet lähteä. Toisaalta pienenä ja ketteränä toimijana olemme nopei ta liikkeissämme ja pystyimme muuttamaan toimintamallejamme. Valmistimme esimerkiksi betoniva lumuotteja alihankintana, Harri ker too. Toisaalta pelkkää miinusta ko rona ei Runopuulle tarkoittanut.

– Kiitos koronan lisäämän koti maan matkailun, monessa myymäläs sä kotimaiset tuotteet, kuten juuri ko rut kasvattivat myyntiä. Niinpä se kor vasi sitä soitinpuolen hiljaiseloa, yrit täjät kertovat.

Jatkuu seuraavalla sivulla →

Tiis TA i 18. l ok Ak UUTA 2022 13
YRITTÄJÄT VERSTAALLAAN tänä kesänä. Runopuun tiloissa valmistuu niin koruja kuin kitaroitakin.
Juhansuonkatu 6 37150 Nokia Mikkolantie 1 A 00640 Helsinki Moreenitie 15 L 1 90630 Oulu Rautatienpuistokatu 2 28130 Pori Vaunukatu 11 20100 Turku KAIKKI MAINOS- JA LIIKELAHJAPALVELUT SUOMEN SUURIMPAAN MAINOSLAHJOJEN NÄYTTELYYN! SANSER.FI Sanserin laajasta valikoimasta löydät kaikki mitä tarvitset yrityksesi brändin tukemiseen: liikelahjat asiakkaille, vaatteet henkilökunnalle, jakotavarat tapahtumiin, fanituotteet ja asut seuralle. Ja kaikki tietysti omilla logoillasi merkattuna! sanser@sanser.fi Uusi showroom Tampereella Juhansuonkatu 6!

Loma sai karmean käänteen

Perheellä oli kuitenkin ennen koro naa huomattavasti suurempiakin murheita, sillä oikeastaan tasan vuo si ennen koronan rantautumista Suo meen perhettä kohtasi onnettomuus, joka olisi voinut saada huomattavas ti heikommankin lopputuleman. Lii kenneonnettomuuteen joutuminen ei ole toivottavaa tietenkään missään päin maailmaa, mutta Mäkisten per hettä moinen kohtasi keskellä Thai maassa vietettyä kahden viikon pit kään odotettua lomareissua. Loma kuvankauniissa tropiikissa sai ikävän käänteen. Liikkeellä oltiin isolla po rukalla, sillä Kreetan, Harrin ja hei dän kahden poikansa lisäksi matkas sa oli myös Kreetan sisko. Omatoi mimatka oli aloitettu Bangkokista, josta oli sitten jatkettu matkaa Thai maan länsirannikolle, Krabin maise miin. Kahden viikon reissua oli jäl jellä enää muutamia päiviä, ja seuru een suunnittelema päiväreissu pai kalliselle Tiikeriluolatemppelille oli yksi koko matkan viimeisiä kohtei ta. Vaihtoehtona oli ollut matkan te keminen taksilla, mutta kun tutuksi tullut pariskunta oli kertonut teh neensä matkan onnistuneesti skoot tereilla, päätti myös Mäkisen per heen porukka lähteä matkaan kaksi pyöräisillä. Sellaiset vuokrattiin ho tellilta.

Jimi, seuraavana puksutteli Kreetan sisko ja letkan viimeisenä sitten Kreetta yhdessä Jerryn kanssa. Mat ka oli taittunut siihen saakka ihan hyvin, vaikka Thaimaan meidän nä kövinkkelistä katsottuna toispuolei nen liikenne olikin vaatinut ekstra huolellisuutta. Kreetta oli jäänyt ris teyksessä muista vähän jälkeen, kos ka oli epäröinyt isossa risteyksessä liikkeellelähtöä. Kovin kauaksi hän ei liikenneympyrässä ehtinytkään ennen kuin muistikuvat katkeavat.

Inhottava ääni

Paluumatkalla rysähti

Päivä oli nätti ja Thaimaalle tuttuun tapaan kuuma. Perille kohteeseen päästiin hienosti ja saavutettiinpa myös se temppelin huippu, vaikka korkealle kukkulalle piti melkoinen rivi portaita askeltaakin. Paluumat kalle lähdettiin siis kuitenkin oikein hyvällä mielellä. Se tosin vähän vii vytti paluumatkan aloitusta, että yh dessä skoottereista oli tyhjä rengas. Se kuitenkin saatiin täytettyä lähel lä olevalla huoltamolla. Takaisin läh dettäessä perhe sattui myös todista maan moottoripyöräkolaria.

– Ja etenkin sen jälkeen tuumat tiinkin, että ajetaan nyt oikein varo vasti,Kreetta muistelee. Maanantai päivä oli ehtinyt jo kääntyä iltapäi vään, kun seurue saavutti ison riste yksen. Ensimmäisenä kolmesta sen olivat ohittaneet Harri kyydissään

Harri oli ehtinyt jo parin sadan met rin päähän ja jäänyt sinne odottele maan perässätulijoita, kun hän kuu li rysäyksen.

– Ääni oli samanlainen, pahan kuuloinen, jonka olimme vähän ai kaisemmin kuulleet siinä todista massamme kolarissa. Nyt suoraa nä köyhteyttä kolaripaikkaan ei ollut, joten Harri lähti heti takaisin pelä ten pahinta. Se, että skootteri oli tör männyt lava-autoon, kävi selville vas ta myöhemmin. Kuten olettaa saat taa, näiden kahden kolarissa skoot teri oli jäänyt altavastaajaksi. Sen ver ran kova isku oli ollut, että Kreetta oli lentänyt kymmenkunta metriä oi kealle kolaripaikasta, ja 9-vuotias Jer ry puolestaan siitä nelisen metriä va semmalle. Täydellistä selvyyttä kola rin kulusta ei ikinä ole saatu, mutta kaikesta päätellen pahimmin osu man sai Kreetta.

– Onnesi niin, hän itse toteaa ja viittaa siihen, että samassa kyydissä

ollut poika selvisi helpommalla. Tai no, kyllä Jerryltäkin katkasi kolaris sa reisiluu, minkä lisäksi olkapäässä oli kaksi murtumakohtaa.

Hatarat muistot

– Kun me muut saavuimme kolari paikalle, päätimme välittömästi, että minä menen Jerryn ja Netta siskon sa luo, Harri muistelee. Joku oli ehti nyt soittaa jo ambulanssin, joka saa pui Harrin mukaan melko nopeasti – joskin silloin ajantajuun ei voinut keskittää kummoistakaan huomiota. Kreetan muistikuvat kolaripaikalta ovat edelleenkin hyvin katkonaiset, ”välähdysmäiset”.

– Sen muistan, että olin heräävi näni hotellihuoneessa, mutta ihmet telin kyllä, miksi siellä oli niin kova meteli. Ja sitten kun tajusin, mitä oli tapahtunut, en pystynyt muuta kuin huutamaan Jerryn nimeä. Se auttoi, että joku kertoi minulle hänen ole van kunnossa, Kreetta muistelee. Varsinaista kipua hän ei itse muista tunteneensa.

– Ainoa muistamani kipu oli se, että selkä oli tulessa, mutta se johtui enemmän polttavan kuumasta asfal tista, hän kertoo. Kreetta diagnosoi tiin jo paikalla vakavammin louk kaantuneeksi, joten ambulanssikyy ti varattiin hänelle. Ja koska toista ambulanssia ei kuulunut, Jerry oh jattiin huoltoauton lavalle ja kuskat tiin sillä lasarettiin.

– Onneksi Krabin kansainvälinen sairaala oli vain muutaman kilomet rin päässä, joten sairaalaan päästiin varsin nopeasti, Kreetta kertaa.

Pitkä lista

Seuraavassa varsinaisessa muistiku va Kreetalla on teho-osastolta, mis sä hän oli ensimmäiset kolme päi vää.

– Muistan, että maistoin veren maun suussa, enkä saanut hengitet tyä. Silloin jouduin paniikkiin, ja Harri pyydettiin paikalle. Mitään muuta en oikein teho-osastolta muistakaan, hän kertoo. Jerryn rei siluu oli leikattu jo samana yönä, mutta Kreettaa ei tuossa vaihees sa uskallettu leikata. Riskit oli vat liian suuret. Kreetan saama tälli oli todellinen monivam ma. Se, mitä kaikkea kolari tuotti, hänen pitää tarkastaa puhelimeltaan. Lista on ni mittäin pitkä.

– Olkapää oli revähtänyt minkä seurauksena vasempaan käteen tuli hermovaurio sekä re vähdysvamma. Olkapää operoitiin Suomessa, häpyluu murtunut, lapa luussa oli kolmessa kohdassa mur tuma ja vasen keuhko oli läsähtänyt tyhjäksi, hän aloittaa.

– Lisäksi minulla oli vasemman jalan varpaat murtuneet, oikean ja lan nikka murttunut kahdesta koh taa, munuaisvamma, kämmenluun murtumia, lonkkamurtuma sekä 14(!) murtunutta kylkiluuta, hän lis taa. Myös reiteen oli tullut iso vau rio, ja vasemmassa kädessä oli kaik kiaan 35 tikkausta vaatinutta haavaa.

Näiden lisäksi myöhemmin selvisi myös aivovamma, joka oli johtunut kovasta päähän osuneesta iskusta. Sitä ei kuitenkaan heti osattu paikal listaa, sillä vaikka verta ympäriinsä olikin, päästä sitä ei varsinaisesti va lunut.

Puhelimen viesti oli lyhyt ja toiveikas

Ei tällä tarinalla välttämättä mitään opetusta ole, mutta jos siitä sellaisen haluaa etsiä, niin kai se on se, että matkavakuutus kannattaa olla ole massa – aina.

– Luojan kiitos meillä oli Fennian matkavakuutus, pariskunta toteaa. Sitä, jos vakuutusta ei olisi ollut, he eivät oikein halua edes ryhtyä ajat telemaan, Kreetta kertaa. Vakuutuk sen olemassaoloa kun tiedusteltiin jo heti sairaalaan saavuttaessa. Ja vas

ta kun paperit olivat selvillä, alkoi ta pahtua. Fennia on osa SOS Interna tional -nimistä kansainvälistä va kuutusyhteenliittymää, joka on ole massa juuri tämänkaltaisia tapauk sia varten. Puhelimessa Harrille an nettiin juuri se viesti, jonka tuossa vaiheessa haluaakin kuulla.

– Keskittykää toipumiseen, me hoidamme kaiken, Harri kertoo.

Etälääkäri mukana

Suomesta käsin

Turvaa toipumiseen toi myös se va kuutusyhtiöiden tällaisissa tapauk sissa omaksuma käytäntö, jonka kautta perheelle osoitettiin suoma lainen lääkäri, Mikko. Käytännössä kaikki Thaimaassa tehdyt tutkimuk set, kuten röntgenkuvat lähetettiin aina suoraan hänelle, ja hän oli yh teydessä Kreetan perheen kansa päi vittäin. Se loi paitsi turvaa, myös käy tännön apua. Esimerkiksi kipulääki tystä annettiin ilmeisesti thaimaa laisten kehonmittojen mukaan, ja se taas on selvästi kookkaampien län simaisten ihmisten lääkityksessä auttamattoman vähän.

– Lääkäri-Mikko käski minun käyda apteekissa hankkimassa lisää, Harri muistelee.

Kolme viikkoa lasaretissa

Hoidon suhteen ei ollut valittamis ta. Krabin kansainvälinen sairaala oli valmistunut vasta viitisen vuotta aikaisemmin, ja se vastasi kaikin puolin länsimaista sairaalaa. Te ho-osaston jälkeen Kreetta pääsi ta valliselle osastolle, ja hänet sijoitet tiin viereiseen huoneeseen poikan sa kanssa. Kaikkiaan sairaalassa ol tiin kolme viikkoa. Harrille se tiesi majoitusta lyhyehköllä keinonahka sohvalla. Vakuutusyhtiö olisi kyllä kustantanut hotellinkin, mutta käy tännössä se ei ollut mahdollista, sil lä kahdessa potilaassa oli sen verran paljon hoitamista, että sairaalassa oleskelu koettiin helpommaksi.

– Minä olin Jerryä auttamassa ja Jimi sitten auttoi äitiä, Harri kertoo. Kreetan siskokin oli apuna muuta man päivän.

Tiis TA i 18. l ok Ak UUTA 202214 ww w.pkhpalvelut .fi0 4 0 0 74 6 74 5 ➤ Maanrakennust yöt ➤ Auraukset ja hiekoitukset ➤ Roskalavat Puh. 010 397 8600 info@ajaksline.fi www.ajaksline.fi ESTI SU UN N ITTEL U S T A TOTEUTUK S EE N , T AKU U TYÖ N Ä 0207 639 770 • myynti@tarvikekulma.fi • tarvikekulma.fi Päivystys 24h p. 03-2133 303 PISPALASI OY Käyräkuja 30, Vuorentausta
PERHE MÄKINEN kuvattuna Bangkokissa loman alkuvaiheessa. TÄMÄN KUVAN ottamishetkestä onnettomuuteen ei ollut enää kuin reilu tunti, sillä otos on napsaistu Tiikeritemppelin huipulla kohtalokkana päivänä. KRABIN SAIRAALASSA tuli vietettyä monia pitkiä iltoja. RUNOPUUN TILOISSA valmistuu mm. Runokka koruja

Koneeseenkin vaadittiin tohtori

Sen verran kovat kolhut olivat, että Suomeen paluuta ei voitu muutamaan viikkoon edes ajatella. Ongelmana oli eritoten hengityksen vaikeutuminen sen lysähtäneen keuhkon takia. Len tokoneen ilmanpaineistus saattaisi ai heuttaa siis ongelmia. Se tehtiin jo var sin varhaisessa vaiheessa selväksi, et tä lennolle piti saada mukaan lääkäri.

– Meille tarjottiin myös mahdolli suutta odottaa suomalaista lääkäriä, mutta päätimme, että englannilla pär jätään, joten lopulta saimme mukaan bangokilaisen naislääkärin, joka oli tehnyt vastaavia matkoja aikaisem min. Oli hän kuulemma Suomessakin käynyt vastaavalla keikalla, Harri ker too. Reilut kolme viikkoa myöhem min Bangokin kentällä nousi kyytiin neljä perheenjäsentä, joista kaksi oli liikkeellä pyörätuolilla.

Paluulennolle väärillä tiedoilla

Itse reissu meni hyvin, vaikka jäl keenpäin selvisikin, että suomalais lääkäri ei olisi ollut valmis tuossa kunnossa Kreettaa päästämään mat kaan. Vasta Suomessa otetuissa rön tgeneissä nimittäin selvisi, että tosi asiassa niitä kylkiluita oli katkennut merkittävästi enemmän kuin siellä havaitut neljä kappaletta.

– Kylkiluita oli poikki yhdeksän keuhkojen vasemmalta ja viisi oi kealta puolelta, Kreetta kertoo. Ne olivat kuitenkin jääneet havaitsemat ta, sillä Kreettaa ei ollut pystytty ku vaamaan kuin makuuasennossa omassa huoneessaan. Niinpä kylki oli ollut lukuisista kuvista huolimat ta aina vähän väärässä asennossa.

– Mikko sanoi myöhemmin, ettei olisi päästänyt meitä koneeseen, jos tämä olisi ollut tiedossa, hän kertoo. Suomessa Kreetta vietti vielä tulon jälkeisen viikon sairaalassa. Hänen jalkansa, joka oli Thaimaasa ainoas

taan tuettu, kipsattiin vasta Suomes sa. Lisäksi myös siitä kovemmin osu maa ottaneesta kädestä poistettiin vielä Suomessa useita lasinpaloja ja kiviä. Se, että ne olivat jääneet havait sematta, kertoi kuitenkin ehkä enem mänkin kaikkien vammojen laajuu desta kuin heikosta hoitotaidosta. Va kavammat vaivat hoidettiin ensin.

Muutama vamma jäi pysyvästi Kylkiluista on jäänyt pysyvämpikin ongelma, sillä niistä kaksi on edel leenkin irtonaisina, ja ne aiheuttavat edelleen kipua. Niiden osalta oli jo sovittu leikkauskin, mutta se jätettiin kuitenkin tekemättä. Operaatio olisi ollut sen verran mittava, että kolmen lääkärin aivoriihen mukaan siitä voi si koitua enemmän haittaa kuin hyö tyä. Mahdollista kuitenkin on, että joku päivä se operaatio on kuitenkin vielä edessä. Toinen pysyvä haitta ko larista on aivovamma. Se on katego risoitu lieväksi, joskin siinä mitta kaavassa asteikon korkeampaan pää hän. Käytännön elämän kannalta se

on aiheuttanut monenlaista haittaa, etenkin muistivaikeuksia.

– Uusien kasvojen muistaminen on vaikeaa , ja lisäksi minulla saattaa olla pahoja vaikeuksia tavaroiden löytämisen kanssa. Myös tuttujenkin laulujen sanat ovat kadonneet, hän kertoo. Toisaalta yrittäjä on kuiten kin onnellinen siitä, että on selvin nyt näinkin pienellä. Vaihtoehto pal jon vakavammasta vauriosta saatik ka sitten kuolemasta ei ollut kuin muutamasta millistä kiinni.

Työelämään paluu sai odottaa

Suomessa Kreetta tosiaan vietti vie lä viikon lasaretissa ja palasi kotiin Hyhkyyn vasta sen jälkeen. Jonkin verran kodissa jouduttiin tekemään käytännön järjestelyitä, sillä alkuun perheen koti piti muuttaa kahden pyörätuolin kuljettavaksi. Töihin pa laaminen edellytti vielä ensin toipu mista, sill ä vasen käsi oli pitkään käytännössä pois pelistä. Vasta kun sen hermosto alkoi palautua nor maaliksi, saattoi Kreetta palata kah den käden käyttöön, mikä on luon nollisesti käsityöammatissa varsin

Egyptin tori jäi kakkoseksi

Toipuminen oli tärkeintä, mutta onnettomuudesta kun oli kyse, to ki niitä vastuukysymyksiä ja mah dollisia rikkeitäkin selviteltiin sii nä sivussa. Kreetan ja Jerryn pas sit poliisi kävi hakemassa pois jo heti ensimmäisenä sairaalapäivä nä. Maasta ei niin vain lähdettäisi. Mielenkiintoinen oli myös asian viranomaisselvittely, johon Harri osallistui. Poliisiasemassa paikalla oli iso ja äänekäs seurakunta.

– Olen käynyt myös egyptiläi sellä torilla, mutta kyllä tämä oli vielä isompi sekamelska. Kaikki puhuivat kovaan ääneen, ja tilai suus kesti kolme tuntia, Harri ker too. Aivan alkuun palaverissa suo

malaisilta vaadittiin reilun 30 000 eu ron korvausta, joka piti kuulemma maksaa käteisellä. Täysin se, miten vaadittuun summaan päädyttiin, ei ikinä Harrille selvinnyt, mutta isolta rahalta se tuntui autoon tulleista lommoista ja yhdestä täysin tuhou tuneesta skootterista kuitenkin. Lo puksi poliisi, joka toimi sen äänek kään palaverin puheenjohtajana, löi nyrkkiä pöytään ja ilmoitti päätök sensä. Lopulta summa laski niin, et tä maksettavaksi jäi 1300 euroa. Sen Harri kävi nostamassa käteisauto maatilta poliisin saattamana.

– Sitten poliisiasemalla minun pi ti ojentaa se setelinippu kaksin kä sin, ja vastaanottajan piti yhtälailla

ottaa se kaksin käsin vastaan. Tästä otettiin sitten kuva, joissa molem pia kehotettiin hymyilemään, Har ri muistelee eksoottista tapahtumaa.

Se oli käynyt tulkin selityksellä sel ville, että poliisi oli ollut turistien puolella.

– Hän oli kuulemma sanonut po rukalle, että eiköhän perhe ole saa nut jo kärsiä aivan tarpeeksi, Harri kertoo. Tapausta tutkineella poliisil la tuntui muutenkin olleen ymmär rystä turisteille, vaikka hän olikin heti aluksi kertonut Harrille reali teetit. Siis sen, että liikenneonnetto muudet pistetään lähes poikkeuk setta aina turistin syyksi, olipa ta pahtunut mitä vain.

tarpeellista. Taloudellisesti tämä pakkotauko oli tietysti yrittäjälle vai kea paikka.

– Meidän oli pakko ottaa uusi lai na selvitäksemme kaikista menoista. Ja koska olimme aloittaneet vasta 2016, ei meillä ollut oikein vielä ko vin suuria tuloja vuoden 2019 alus sa, Kreetta kertoo.

Optimistin mielenlaatu Matkavakuutuksen Mäkiset olivat onneksi ottaneet, mutta valitettavas ti voimassa olevaa yrittäjän tapatur mavakuutusta Kreetalla ei ollut. Sen myötä toipilasaika olisi ollut talou dellisesti helpompi. Nyt ainoaksi tu loksi jäi YEL-maksumäärien mukaan maksettava Kelan sairaspäiväraha, jolla ei kyllä kuuhun mennä.

– Sosiaalityöntekijä siellä Aivopo lilla sanoikin, että yrittäjä on näissä asioissa väliinputoaja. Jos olisi halun nut saada toimeentulotukea, olisi mi nun pitänyt myydä pois kaikki omai suus. Käytännössä se ei ollut mah dollista, sillä tuolloin työkalut olisi vat lähteneet, mutta velat jääneet, Kreetta kertoo. Hän on kuitenkin sel

västi enemmän optimisti kuin pes simisti.

– Uskon, että osasyy siihen, mik si olen nyt näinkin hyvässä kunnos sa, on se korkea motivaatio palata töihin. Jos olisin lopettanut yritystoi minnan, en varmasti olisi toipunut yhtä nopeasti, hän kertoo.

Vakuutusyhtiön toiminta akuu tissa ongelmatilanteessakerää yrityk seltä kehut, mutta sen sijaan jälki mainingit ovat vielä kesken. Kreetan onnettomuuden seurauksena tehty pysyvän haitan vaurio on edelleen FINE:n käsittelyssä, johon saattaa hyvinkin mennä 1,5 vuotta.

– Kyllä minä silti haluan, että täs sä tarinassa on onnellinen loppu. Olen minä onnellinen siitäkin, että olen yrittäjä, sillä kaikilla näillä vai voillani minun olisi vaikea olla 8–16 työssä toisaalla. Tosiasia on, että vä sähdän edelleen välillä, ja jotkut päi vät ovat parempia kuin toiset. Yrit täjän vapaus siis korostuu tässäkin, hän hymyilee. ●

Maailma on myllertymässä aivan toiseksi kuin mitä se on ollut tähän asti. Sijoittajat heittivät pyyhkeen kehään perjantaina 23.9., ja OMX Helsinki painui alle 10 000 pisteen psykologisen rajan. Konsensus uskoo Fortumiin, kun seuraavana maanantaina yhtiön kurssi lähti rivakkaan nousuun, ja on nyt noussut 50 % pohjalukemasta. Tämä osoittaa, että yhtiöön luotetaan.

Tähän vaikutti se, että Omistusohjausministeri Tytti

Tuppurainen lähti Saksaan pitämään Suomen ja Fortumin puolia hankalissa neuvotteluissa. Hän saavutti paljon myönteistä. Sittemmin hän on vihjannut, että yhtiön johdossa voidaan toimeenpanna muutoksia, jos tämä katsotaan tarpeelliseksi.

On kuitenkin väärin, jos nykyjohtoa ruvetaan vaihtamaan, sillä tämän härdelin päällepäsmäri ja alkuunpanija oli yhtiön aikaisempi toimitusjohtaja Pekka Lundmark. Nykyjohto Markus Rauramo esikuntineen on ilmoittanut olevansa täysin sitoutunut viemään tämän asian parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Siihen on uskominen. Minna Sillanpää on sanonut: ”Kyllä me tästä vielä nousemme.”

PS. Miksi ruotsalaiset tekevät fiksumpia päätöksiä kuin me suomalaiset? Neet diskuteeraa.

Tiis TA i 18. l ok Ak UUTA 2022 15
PÖRSSITEKSTARI
Teksti VILLE KULMALA kuvat: MÄKISTEN PERHEEN ARKISTO, VILLE KULMALA KUNTOUTUS ON asennelaji. TÄSSÄ VAIHEESSA oli kunto jo sen verran hyvä, että edessä oli koti matka Krabista Suomeen. Jälkeen päin tosin selvisi, että liikkeelle oli tuolloinkin lähdetty liian varhain. HARRI MÄKISEN repertuaariin kuulu vat näppäilysoittimet kuten kitarat ja bassot. Varastoon Harri ei soittimia tee, vaan ainoastaan tilauksesta.

autoetu

käyttöetu

Volvo XC60 on uudistunut: päivitettyjen yksityiskohtien ja Google-palvelujen ansiosta se on älykkäämpi kuin koskaan. Uusien XC60 Long Range -lataushybridien sähköinen toimintamatka on jopa 77 km. Malliston huipulla on XC60 T8 AWD High Performance -versio (teho 455 hv). Suorituskyky maantiellä on upea – ja ajettaessa sähköllä päästöt pysyvät nollassa.

Volvo Long Range -lataushybridien uusi suuremman kapasiteetin suomalainen akku pidentää merkittävästi toimintamatkaa

sähköllä ajettaessa, vähentää CO2-päästöjä sekä parantaa suorituskykyä ja ajettavuutta.

Tiis Tai 18. loka k UUTa 202216 Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14 automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI Uusi Volvo XC60 T6 AWD Long Range Core Aut. LADATTAVIEN SUOMESSA* #1
pelkällä
Sydän Suomesta: Volvo Long Range -lataushybrideissä on suomalainen akku. * Lähde: Liikenne- ja viestintävirasto/Henkilöautojen ensirekisteröinnit 1-9/2022.
Alkaen 68 073 €. Vapaa
1 015 €,
910 €. Nyt uusiin Volvo XC60- ja XC90-malleihin talvirenkaat vain 490 €.** Lisäetuna tarjoamme XC60- ja XC90-malleihin myös Volvo Alkuperäiset lisävarusteet -15% edulla.** VOLVO XC60 T6 AWD Long Range Core aut: autoveroton hinta 65 500 €, autovero 1 972,19 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 68 072,19 €. EU-yhd. 1,0 l/100 km, CO2 23 g/km. Toimintamatka- ja kulutusarvot on tarkoitettu ensisijaisesti automallien väliseen vertailuun. Auton kulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat muun muassa kuljettajan ajotapa, ajonopeus, lämpötila, keli- ja ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus. Hinnat 18.4.2022 hinnaston mukaan. Kuvien autot lisävarustein. **Tarjoukset ja edut ovat voimassa rajoitetun ajan uusien autotilausten yhteydessä. 15% etu koskee muita Volvo Alkuperäisiä jälkiasenteisia lisävarusteita kuin talvirengaspakettia.

XC90 alk. 97 529 €.

Vapaa autoetu

käyttöetu

XC40 alk. 50 500 €.

Vapaa autoetu

käyttöetu

€.

XC60 alk. 68 073 €. Vapaa autoetu 1 015 €, käyttöetu 910 €.

Volvo on edelleen Suomen arvostetuin automerkki* .

Volvo tarjoaa Suomen halutuimman valikoiman lataushybridejä ja täyssähköautoja. Kaikissa on skandinaavisen selkeä muotoilu ja kattava vakiovarustelu: mm. Google palvelut (Maps, Assistant, Play Store)**.

Uudistuneessa XC40-mallistossa valittavanasi on kaksi täyssähköautoa ja kaksi lataushybridiä. C40 Recharge on puolestaan noussut Volvo -malliston suosituimmaksi täyssähköautoksi. XC60 on Premium-autojen ylivoimainen ykkönen ja nyt älykkäämpi kuin koskaan. Myös Volvo -malliston lippulaiva XC90 on uudistunut ulkoa ja sisältä.

Tervetuloa kokemaan uudistuneet sähköiset Volvot.

Range

km.

Tiis Tai 18. loka k UUTa 2022 17 Volvo -myyjäsi Käyttöautossa: Jere Blom, p. 040 7548 601 Ari Karjalainen, p. 0500 627 374 Stanislav Kostyuchenko, p. 044 5502 237 Vesa Lehtiö, p 050 5215 237 Juuso Lintukangas, p. 044 5501 529 Teemu Luoma, p. 050 4015 473 Henrik Raisio, p. 040 9359 929 Ladattava Volvo -mallisto: XC40 Recharge Single Core aut: autoveroton hinta 49 900 €, autovero 0 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 50 500 €. Vapaa autoetu 630 €, Käyttöetu 585 €. EU-yhd. 18,5-19,7 kWh/100 km, CO2 0 g/km. C40 Recharge Single Core aut: autoveroton hinta 51 400 €, autovero 0 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 52 000 €. Vapaa autoetu 650 €, Käyttöetu 605 €. EU-yhd. 18,0-19,3 kWh/100 km, CO2 0 g/km. XC60 T6 AWD Long Range Core aut: autoveroton hinta 65 500 €, autovero 1 972,19 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 68 072,19 €. Vapaa autoetu 1 015 €, Käyttöetu 910 €. EU-yhd. 1,0 l/100 km, CO2 23 g/km. XC90 T8 AWD Long Range High Performance Plus Bright aut: autoveroton hinta 94 000 €, autovero 2 928,26 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 97 528,26 €. Vapaa autoetu 1 425 €, Käyttöetu 1 320 €. EU-yhd. 1,0 l/100 km, CO2 23 g/km. Hinnat 18.4.2022 hinnaston mukaan. Kuvien autot lisävarustein. * Lähteet: Taloustutkimus/Brändien arvostus 2022. Suomen suosituimmat ladattavat. Mallisto alkaen 50.500 €. 4,6-8,5 s 211-455 hv 0-49 g/km Google 0-100km/h Teho CO 2 -päästöt sisältyy
Volvo Long
-lataushybridit nyt täällä. Toimintamatka sähköllä jopa 90
90 km 88 km 77 km 88 km 87 km 68 km Toimintamatka sähköllä* jopa S60 | V60 | XC60 | S90 | V90 | XC90 Kehittyneen akkuteknologian ansiosta toimintamatka sähköllä on jopa 90 km. Long Range -lataushybridit antavat suuren tehon ilman kompromisseja: T6 350 hv ja T8 High Performance 455 hv. Vakiona on huippuvarustelu ja neliveto.
630 €,
585
1 425 €,
1 320 €.

Nyt saa laulaa ja tanssia! Hyvä niin, sillä pari viime vuotta ovatkin olleet dj- ja karaokepalveluita toimittavalle markkinajohtajalle painajaismaiset

Ravintolat ja tapahtuma-ala elävät nyt koronan hiljaiselon jälkeen kovassa nosteessa. Vauhtia tapahtuma-alan toimintaan antaa sekin, että yrityksissä kiritään nyt takaisin parin vuoden pannaa henkilöstö- ja asiakastilaisuuksissa. Tämä noste on ollut selvästi havaittavissa myös DJ- ja karaokepalveluihin keskittyneen Popmaster Oy:n kuluvassa vuodessa. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti tapasi Tampereelta johdetun yrityksen toimitusjohtajan heidän konttoril laan Pispalan valtatiellä. Toimitusjohtaja Antti Kälkäisen mukaan kesäkausi oli ennätyksellisen vilkas, ja voimakkaan kasvun uskotaan jatkuvan.

Musiikkiala oli taatusti yksi kovimmin koronakehässä iskuja ottaneista toimialois ta. Näin toteaa myös alan etujärjes tön, Music Finlandin keväällä toteut tama kysely, joka oli karua kertomaa. Lähes joka toinen musiikkialan am mattilainen kertoi työnsä vaarantu neen korona-aikaan oleellisesti, ja tu lot olivat laskeneet peräti 70 prosen tilla vastaajista.

Jotain hyvääkin koronasta seurasi Myöskin karaoke- ja dj-palveluita tarjoavassa Popmasterissa pandemia aiheutti harmaita hiuksia. Aiempi na vuosina sekä liikevaihto että hen kilöstömäärät olivat kivunneet mu kavaa kasvutahtia, mutta kuten aa vistaa saattaa, kun omasta liiketoi minnasta tuli lailla kiellettyä, oli kas vu-uralla mahdoton pysyä.

– Kahden vuoden sisällä jou duimme ajamaan toimintamme alas peräti kolme kertaa. Selvä oli, että kun ravintolasulut ja tapahtumara joitukset tekivät asiakkaidemme lii ketoiminnasta kannattamatonta, oli meillekin järkevintä sammuttaa va lot ja lomauttaa henkilökunta, ker too Antti Kälkäinen. Hän tosin to teutti ne ensimmäiset ravintolasul kujen aiheuttamat sopeuttamistoi menpiteensä toisessa yrityksessä. Popmastarilainen Kälkkäisestä tuli nimittäin vasta toisena koronavuon na eli 2021. Ala itsessään oli hyvin kin tuttu, sillä mies teki debyytin dj-yrittäjänä jo parikymmentä vuot ta sitten. Keikat muuttuivat ensin harrastuksesta toiminimeksi, sitten osakeyhtiöksi, Stereo:ID Ltd Oy:ksi.

– Tarkalleen ottaen me siis olim me Popmasterin kanssa ennen yh teistyötä kilpailijoita

Emoyhtiön luomus Ennen kuin hypätään nykyhetkeen, esitellään kuitenkin se Popmasterin tähänastinen polku vähän tarkem min. Ja kukapas olisi parempi siitä kertomaan kuin Mikko Hannula, Popmaster Oy:n emoyhtiön, Restbar Groupin yrittäjä ja toimitusjohtaja. Hänet on helppo huikata mukaan haastatteluun, sillä miesten työpis teet ovat vain parin metrin päässä toisistaan. Emoyhtiö Restbar itses sään on jo yli 30 vuotta toiminut per heyhtiö, joka on luonut kannuksen sa lähinnä ravintolamaailmassa. Ja

tätä kautta karaoket ja dj-maailmat kin tutuiksi olivat tulleet.

– Me olimme ostaneet ulkopuo lisilta molempia palveluja iät ja ajat. En ollut täysin tyytyväinen siihen, miten ostamamme palvelut toimi vat. Näin kuitenkin, että mitenkään kovin isoja muutoksia ei tarvittaisi, jotta asiat saataisiin toimimaan pa remmin, hän taustoittaa. Käytän nössä Restbar alkoi ottaa ostopal veluiden sijaan dj- ja karaokepalve luiden toteuttajia omille palkkalis toille ja ohjata kokonaisuutta niin sanottuna inhouse- palveluna.

Visiota isompi Mikko Hannula myöntää, että tou husta on kehittynyt paljon isompaa kuin sitä ikinä visioitiin.

– Ryhdyimme tähän omasta tar peesta, mutta aika nopeasti siihen al koi muodostua asiakkuuksia. Kai se on vähän yrittäjän luonnekin, että si tä miettii lähes koko ajan, kuinka tä män tai tuon voisi tehdä paremmin ja kenties ehkä saada siitä rahaa.

Ajatus meni niin, että jos kerran omalla kohdalla asian suhteen oli ol lut ongelmia, he tuskin olisivat siinä suhteessa ainoa.

– Tästä me lähdimme keräämään

Laadukkaat ja kauniit astiat hotelli- ja ravintola-alan yksilöllisiin tarpeisiin meiltä.

Tutustu lisää ja tilaa: www.horecatukku.fi

lihaa luiden ympärille, eli omaa tis kijukka- ja karaokevetäjäpooliamme. Ravintola Patarouva tuossa Epilässä oli ensimmäinen ulkopuolinen asi akkaamme, ja siitä siemenestä tämä on liikkeelle lähtenyt, Hannula ker too. Ja kun se sitten kasvoi, niin sille tuli nimikin, siis tämä Popmaster. Eräänlaisena merkkipaaluna Hannu la pitää vuoden 2012 vappuna, jol loin toimintaa vetämään palkattiin ulkopuolinen vetäjä, Tommi Innala, joka on edelleen yrityksessä töissä.

– Silloin keväällä 2012 me aloim me työstää tätä isommin, Hannula myöntää.

Kaksi kovaa, niin silloin mennään

Sitten hypätäänkin pari vuotta eteen päin lähemmäs nykyaikaa ja uudem paa yhteistyökuviota. Siis sitä ex-kil pailijoiden kumppanoitumista. Myös Hannula myöntää, että korona oli toi minnalle melkoinen pommi.

–Kyllä se, että kahden vuoden ai kana kolmesti laitetaan totaalisesti valot pois päältä on ollut kova kou lu ja sellainen ”ei enää ikinä” -koke mus, hän kertoo. Idean yrityksen ny kyisen toimitusjohtajan ja siis silloi sen kilpailijansa kontaktoinnista Hannula kertoo saaneensa Nokian metsässä leirinuotiolla.

– Ahaa-elämykseni mukaan mi nun piti soittaa Antille, ja siitä se läh ti. Tiesin jo silloin, että kun kaksi ko vaa yhdistyy, niin silloin saadaan juosta lujaa, Hannula naurahtaa, ja Antti Kälkkäinen nyökkäilee hyväk syvästi vieressä.

Kaksi ideaa, joista

jälkimmäinen kelpasi Antti Kälkäinen on sitä mieltä, että

ajoitus yhteydenotolle oli kutakuin kin täydellinen. Kun varsinainen toi minta oli molemmissa yrityksissä tauolla, oli ajatusta mahdollista kyp sytellä kaikessa rauhassa.

– Mikko kutsui minut palaveriin ja ilmoitti heti kärkeen, että hänellä on kaksi ideaa. Niistä ensimmäinen oli kysymys, olisiko minun yritykse ni myytävänä. Kun kerroin haluava

ni kuulla vielä toisenkin idean, hän jatkoi, että tulisinko tähän mukaan yrittäjäksi ja osakkaaksi. Se oli eh dottomasti vaihtoehdoista kiinnos tavampi ja jatkojalostamisen arvoi nen, hän muistelee. Se tietysti vauh ditti asioita, että molempien yrittäji en visiot siitä, mihin ala oli matkaa massa, olivat hyvin samansuuntaiset. Niinpä sekin Aasian suunnasta iske nyt rajumyrsky on sittemmin saanut myös kultaisia reunuksia. Yrityksen istuva toimitusjohtaja kun myöntää, että tätä haastattelua ei välttämättä ilman koronaa tehtäisi.

Tiputus oli tyly

Uuteen siirtyminen toimi myös eräänlaisena terapiana oman yrittä jäuran pahimmassa paikassa.

– Tämä koko yrityskuvio auttoi minua jaksamaan läpi pandemian. Tähtäimessä kun oli koko ajan jota kin tulevaisuudessa. Ainakin siinä alkuvaiheessa, kun meidän alamme toimijoille ei ollut tiedossa mitään tukia tai järjestelmiä, vaan matto kiskaistiin koronan alkaessa aika te hokkaasti jalkojen alta, hän kertoo ja tarjoaa vielä erikseen muistiku van asian yllättävyydestä.

– Olin suorittamassa yritysjohta misen ammattitutkintoa, ja vuoden 2019 lopulla me ryhmissä mietimme yhdessä kurssilla sellaisia aihioita, jotka voisivat tosiaan pysäyttää kai ken toiminnan. En keksinyt mitään, eikä kukaan muukaan. No kuukausi sen jälkeen siirryttiinkin sitten etä opetukseen.

mutta kun olimme panostaneet muihin toimialoihin eli tapahtumatekniikkaan ja esiintymisiin, se oli jäänyt alku peräisessä firmassa sivuraiteelle. Kahden yrityksen yhdistäminen on haastavaa, mutta mahdollista.

– Kun hyvissä ajoin suunnittelee ja on oppinut delegoimaan, niin kyllä tämä ihan järjestettävissä on ollut, hän kuittaa.

Tiis Tai 18. loka k UUTa 202218
ANTTI
ON
tänä
päivänä
oikeastaan kahden firman mies, sillä Popmasterin lisäksi myös
hänen perustamansa
Stereo:ID Ltd Oy on edelleen toiminnassa. – Olimme
jo 2010-luvun
lopulla alkaneet panostaa sekä tapahtumatekniikkaan
että
av-asennuksiin,
ja ennen
koronaa mietimme painopisteitä ja toimintasuunni telmia
tulevaisuuden
suhteen.
Tätä ohjasivat luvut.
Olimme aloittaneet dj- ja karaoketoiminnalla,
POPMASTER ON ratkonut orastavaa työvoimapulaa tarjoamalle alasta kiinnostuneille mahdollisuuden kouluttautua omassa Popmaster Akatemiassa. Yrityksen toimitusjohtaja Antti Kälkäinen (vas.) kouluttaa alan saloihin useamman vuosikymmenen kokemuksella.

Nyt näyttää hyvältä Nyt myrskytuulen rippeetkin näyt tävät karkonneen sinitaivaalta.

– Nyt on suorastaan hullunmyl lyä, eivät tahdo kädet riittää, Hannu la kertoo. Samaa mieltä on myös An tin puhelin, joka äänettömänäkin vä risee tämän haastattelun aikana kuin horkkatautinen. Summa summa rum, kuluva vuosi onkin ollut Pop masterille todella hyvä.

– Tänä vuonna neljän kuukauden kesäsesongin aikana teimme huike an noin 600 000 euron liikevaihdon, mikä tasaisen vauhdin taulukolla en

perustaa musiikin ylivertaiselle roo lille tunnelman luojana.

– Ravintolat ja tapahtumat kilpai levat asiakkaista elämyksellisyydellä ja kokemuksemme mukaan hyvä tun nelma puolestaan kilahtaa suoraan ra vintolan kassaan. Haluammekin edel leen vahvistaa kumppanuuksiamme niin ravintoloiden kuin ammattimais ten tapahtumajärjestäjien kanssa, ja sitä kautta edistää musiikkialan kas vua, Kälkäinen perustelee.

Tavoite korkealla Popmasterin kasvuvisio onkin huima.

neet kunnolla pyörimään.

– Myös meidän asiakaskentäl lämme tapahtuu paljon. Siellä on nyt useampikin iso toimija, joka on odottanut pitkään ja haluaa yh tälailla kasvaa. Tämä sopii meille, sillä meidän kasvutavoitteemme kohtaavat nyt asiakkaidemme tar peet, hän kertoo ja sanoo, että etenkin isommat ketjut ovat nyt olleet aktiivisia.

– Niillä on nyt koronan jälkeen tahto laittaa enemmän paukkua, hän kertoo.

Työvoimapula on suurin uhkakuva Tampereella pääpaikkaansa pitä vä, mutta valtakunnallisesti toimi va Popmaster on työnantajana iso. Se työllistää tällä hetkellä jo yli 100 musiikkityöntekijää ja on käytän nössä ainoa valtakunnallisesti DJja karaokepalveluita järjestävä alan yritys.

– Osa tekee vain 1–2 keikkaa kuukaudessa, mutta toisaalta osa on täystyöllistynyt meidän kauttamme, hän kertoo. Isoin kasvun haaste on ehdottomasti työvoiman saatavuus.

teilee noin 1,5 miljoonaa vuodessa, toimitusjohtaja kertoo. Se olisi toteu tuessaan yrityksen historian paras. Eikä tässä vielä kaikki.

– Uskomme ravintola- ja tapah tuma-alan nousukiidon jatkuvan lä hivuosina, ja se tietää onneksi hyvää myös musiikkialalle, Kälkäinen po vaa. Näkemyksensä toimitusjohtaja

Yritys nimittäin on julistanut, että vuoteen 2026 mennessä sen liike vaihto olisi kolme miljoonaa euroa. Se on siis kokolailla tuplasti vielä se tämän vuoden oletettu ennätysvuo si. Toimitusjohtaja myöntää, että ta voite on kova, mutta hänen mu kaansa ehdottoman realistinen. Ai nakin nyt kun renkaat ovat lähte

– Tältä alalta on kahden vuo den aikana lähtenyt paljon pitkän linjan tekijöitä, jotka eivät ole tu lossa takaisin. Me rekrytoimme koko ajan aktiivisesti ja koulutam me koko ajan henkilökuntaa. Jos joku on kiinnostunut alasta, me siis koulutamme sisäisesti alan tu levia ammattilaisia. Ilahduttavaa on sekin, että viime aikoina aika moni freelancer on itse ottanut meihin yhteyttä. l

Levynpyöritys voitti sairaalatyön

Popmasterin nykyistä toimitus johtajaa, Antti Kälkäistä, voi pit kää pitkän linjan tiskijukkana.

– Siitä on aika tarkkaan 30 vuotta, kun kävin Raahen nuo risotilalla DJ-kurssin, hän las keskelee ja kertoo, että sieltä käynnistyi harrastus, josta on sittemmin tullut myös työ. Ra hallista etua hän sai dj-keikois ta jo opiskeluaikana, ja hän ra hoittikin opintonsa käytännös sä kokonaan dj-tuloilla.

Varsinaiset opintonsa mies te ki aivan toisella saralla, sillä hän on alkuperäiseltä koulutuksel taan psykiatrinen sairaanhoitaja.

– Näitä töitä kokeilin vähän toista vuotta, mutta koko ajan siinä rinnalla tein myös dj-keik kaa, hän muistelee. Täyspäiväi sesti dj-hommat alkoivat työllis tää miestä, kun hän muutti Ou luun ja lähti kokeilemaan sii piään yrittäjänä. Se tarkoitti noin 4–5 keikkaa viikossa. Oulussa hän ei levyjä pyörittänyt, vaan keikkatyöt tulivat tutuiksi sanan varsinaisessa merkityksessä.

– Hanko–Levi-välillä minul la keikkaa oli, ja siinä rinnalla minulla oli myös tilapäinen eu rodance-pumppukin, jonka kanssa keikkailtiin.

Sen verran ilmaa ne siivet al lensa saivat, että toiminimestä tuli osakeyhtiö. Noihin aikoihin myös asuinpaikka vaihtui Ou lusta Tampereelle. Suunnan muutoksen päämotivaattori oli tuleva vaimo, joka oli täältä ko toisin. Psykiatrisen sairaanhoi tajan roolissa mies on ollut vii meksi vuonna 2003, joten siitä on aikaa jo miltei 20 vuotta.

– Korona-aikaan tosin mie tin hetken, että pitäisikö palata takaisin sairaalatyöhön, mutta yrittäjälle ja etenkin yrittäjän ku luille, se oli mahdotonta.

Tiis Tai 18. loka k UUTa 2022 19
TISKIJUKILLE JA karaokeammattilaisille on riittänyt koronan jälkeen kysyntää. Popmasterin riveissä on jo yli sata musiikkiammattilaista. PISPALAN VALTATIEN varrella sijaitsevan toimipisteen alakerrasta löytyy äänen toistotarviketta jos jonkin verran.
010 508 4150
Teksti: VILLE KULMALA kuvat: VILLE KULMALA, POPMASTER OY

Nytpä tiedät tämätkin

– suosikkibändillä on Nokia Arenassa oma aitio

Äskettäin Pirkanmaan Palkinnolla palkittu Nokia Arena on pian ollut toiminnassa vuoden päivät. Valtava halli pitää sisällään valtavan määrän mielenkiintoisuuksia, joista yksi löytyy aitiosta numero 63. Numeraalin lisäksi se tunnetaan myös Eppu Normaalin nimikkoaitiona, jollaiseksi sen tunnistaa myös sisustuksesta. Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle nimikkoaitiotaan esitteli kaksi tuttua heppua, eli eput Juha Torvinen ja Aku Syrjä

Eppu Normaalin nimikkoaitio löytyy Arenan kerroksesta kuusi eli aivan piippuhyllyltä. Aitioita löytyy myös kaksi kerrosta alempaa eli kerroksesta neljä.

– Nämä kutoskerroksen aitiot tu livat tarjolle muistaakseni vasta aika myöhäisessä vaiheessa. Neloskerrok sen osalta me emme ehtineet mu kaan, vaikka olimmekin kyllä asiaa jossakin vaiheessa miettineet, taus toittaa Aku Syrjä.

Yhdessä kahden tutun firman kanssa Yksin Eppu Normaalin heput eivät ole aitiotaan hommanneet, vaan hei dän yrityksensä, Aknepop Oy:n lisäk si mukana aition omistajina ovat fa nituotteisiin keskittynyt Backstage Rock Shop Oy - sekä PR-yritys Propro motion Oy, joista kumpikin ovat tut tuja ja turvallisia yhteistyökumppa neita jo vuosien takaa. Omaan käyt töön edellä mainitut tahot eivät ai tiotaan hommanneet, vaan ideana on alusta asti ollut liiketoiminnan harjoittaminen aitiota eteenpäin vuokraamalla. Toisin kuin tällä het kellä määrittelemättömän pituisella

käyttötauolla olevassa Helsinki-Aree nassa, jonka aitiot myytiin, Tampe reen Nokia Arenalla aitioita on ollut mahdollista vain vuokrata.

– Olemme lähteneet tähän ihan markkinoinnillisena toimenpiteenä luomaan tätä meidän historiaa. Olemmehan me muutenkin menos sa tässä kovaa vauhtia museoon, nau rahtaa Juha Torvinen.

Rekvisiitasta ei ole pulaa

Sitä memorabiliaa aitiosta löytyykin vähintäänkin kiitettävästi. Eppu Normaali -yhtyeen faneille, joita Suomen maasta epäilemättä löytyy melkoisesti, aitio tarjoaa eräänlaisen mielenkiintoisen minimuseon yhty een historiaan. Seinillä roikkuvat esi merkiksi Harri Hinkan jo hyvä tovi sitten otetut, vanhanaikaisella valai sutekniikalla otetut muotokuvat, va likoima yhtyeen vuosien saatossa saavuttamia kultalevyjä sekä useam pi kitara, joiden vitriineissä on kai kissa omat tarinansa. Eikä aitio ikui sesti samanlaisena tule säilymään.

– Kyllä me varmasti haemme tä hän vaihtelua, ettei tämä vuodesta toi seen ole stabiilissa tilassa. Meillähän

on tietysti ihan hyvin tuota materiaa lia, koska on tässä sen verran monta vuotta jo plakkarissa, miehet kertovat.

Bändibrändin hyödyntäminen on ollut vähäistä Aku Syrjä ja Juha Torvinen huomaut tavat, että kovin paljon Eppu Normaa li ei ole bändin nimeä markkinoinnis sa tätä aikaisemmin hyödyntänytkään.

– Olemme tehneet hyvin vähän sen nimen kaupallistamisen suhteen. Jos kus 80–90-lukujen taitteessa meillä oli joku lyhytaikainen sponsoridiili, mut ta muuten olemme pyrkineet säilyttä mään bändin nimen markkinointiku vioiden ulkopuolella, Torvinen jatkaa. Kysynnän puutteesta ei ole ollut kyse, sillä Eppu Normaalia on pyydetty ni menä mukaan jos jonkinmoiseen yh teistyöhön. Muutamia hyväntekeväi syyskuvioita lukuun ottamatta niille on siis sanottu lähes aina ei.

– Jos rehellisiä ollaan, niin asian voi ajatella myös niin, että jos meil le on jotain diiliä tarjottu, niin olem me laskeneet, kuinka monta keikkaa meidän pitäisi tehdä samaan talou delliseen hyötyyn, ja tehty sitten en nemmin ne keikat, Aku Syrjä kertoo.

Näin on debyyttivuosi soljunut

Nyt kun Eppu Aitiollakin on ollut mahdollista sen liiketoiminnan har joittamiseen jo miltei täysi vuosi, lienee paikallaan kysyä, miten on ai tiolle piisannut kysyntää.

– En minäkään ihan viimeisiä lu kuja tiedä, mutta kyllä tämä varmas ti suunnitelmien mukaan on men nyt. Ei tämä mikään kultakaivos ole, mutta emme me sellaista tästä olet taneetkaan, Torvinen sanoo. Talou dellisesti vuotta auttoi melkoisesti se, että Arenalla järjestettiin keväällä jääkiekon MM-kisat.

– Niiden aikaan aitioinkin käyt töaste oli korkea. Suomen pelit ja muut avainpelit aitio oli kokonaisuu dessaan käytössä, hän kertoo. Ja vaikka nyt istutaankin musiikkimies ten aitiossa, herrat Torvinen ja Syrjä ovat vahvasti sitä mieltä, että aree nan päävolyymi on enemmän urhei lutapahtumissa kuin konserteissa.

– Konserteissa halutaan ehkä kui tenkin lähemmäksi esiintyvää artis tia, Torvinen tuumaa.

– Joskin toki näissä loppuunmyy dyissä isoissa konserteissa aitiot ovat olleet haluttuja, hän lisää.

Naapuriaition kanssa yhdistämällä ollaan jo 44 hengessä

Eppu-aition asiakkaina ovat olleet pääsääntöisesti yritykset, mutta aitio on toki ihan kenen tahansa kadun miehen vuokrattavissa, kunhan vaan pinkka on kunnossa. Halvimmillaan kun vuokrahinta alkaa noin tuhan nesta eurosta.

– Mutta toki jos seurueelle yksityi syyttä kaipaa ja esimerkiksi maksajia on vaikkapa se 22 henkeä, niin onhan siinä sitten jakajiakin sille summalle, Aku Syrjä huomauttaa. Tarvittaessa väkimäärä voi olla vielä tuplasti suu rempi, sillä se on yhdistettävissä vie reisen, samankokoisen aition kanssa. Eli yhdistelmäaitiossa onkin sitten ti laa jo 44 hengelle. Aitio pitää sisällään myös hyvin täydenoloisen jääkaapin juomatuotteineen, ja ruokaa tupaan saa kaikista Arenan ravintoloista, jos kin niiden suhteen tilaukset pitää teh

Tiis Tai 18. loka k UUTa 202220 TAMPEREEN KOMEDIATEATTERI Lapintie 3a, 33100 Tampere puh. 0207 288 388 komediateatteri.fi HAUSKIMMAT PIKKUJOULUT KOMEDIALLA! RUTKASTI STAND UPPIA! Tommi Soidinmäki Tangokuningas vuodelta 2004 Vierailevana artistina Eeva Saarenpää Joulun raikkain musashow! Show & Dinner 60-63 € Liput 28-36 € VAIN KUUSI ESITYSTÄ: pe 18.11. la 19.11. pe 02.12. la 03.12. ma 05.12. pe 16.12. klo 19 klo 19 klo 19 klo 19 klo 19 klo 19 Uudet tulkinnat kevyistä jouluklassikoista kohottavat joulumielen kattoon ja takaavat huikean elämyksen! Christmas JUKEBOXMika Nuojuaohjaus RIEHAKAS PARISUHDEKOMEDIA! Marika Heiskanen Tuukka Huttunen Jere Riihinen -Nina Lehtinen KULTTUURITOIMITUS -Irmeli Heliö A KOLM N KI PP3 M Show & Dinner Saatavilla! katso kaikki stand up-keikat: komediateatteri.fi
JUHA TORVINEN ja Aku Syrjä kertovat, että Nokia Arenan nimikkoaitioon heidän orkesterinsa lähti osakkaaksi nimenomaan liiketoiminta edellä – ei siis missään nimessä omaan käyttöön. Se, että nimi luovutettiin puhtaasti kau palliseen käyttöön, on yhtyeen tapauksessa poikkeus. Nelikko ei nimittäin ole vuo sien saatossa pahemmin nimeään muuten markkinointikäyttöön antaneetkaan. – Ja samalla saatiin myös tällainen kiva minimuseo. Sinnehän me olemme ikämme puolesta jo muutenkin siirtymässä, Torvinen heittää.

Palvelu pelaa ja laulu raikaa

dä jo etupeltoon.

– Jokaisessa aitiossa on myös oma host, joka käy kysymässä, onko asi akkailla joitain spesiaalitarpeita, Syr jä huomauttaa.

Tälle keikalle ei-Stingfanikin jaksoi lähteä

Torvinen ja Syrjä ovat toki päässeet itse kokemaan Nokia Areenan myös sieltä esiintymislavan puolelta, sillä ylöjärveläisyhtyeellä oli kunnia esiin tyä koko pytingin avajaisissa.

– Kyllähän tämä erittäin hieno paikka oli esiintyä, miehet myöntävät.

– Ja tietysti minä ainakin tätä mie tin ihan myös kuluttajanäkökulmasta. Itsekin tajusin tuossa Stingin keikalla, että onhan tämä nyt vitsin hieno hom ma, että meillä tällainen areena on.

En ole itse mikään Sting-fani ja Hel sinkiin saakka en olisi mennyt Stin giä katsomaan, mutta tänne kun ajaa kotoa 15 minuutissa, niin onhan tä mä helppoa. Queenin kävin katsomas sa molempina iltoina, Juha Torvinen jatkaa. Myös areenan tyhjentyminen sujuu Torvisen kokemuksen mukaan ihastuttavan nopeasti.

– Sisäänmenossa tietysti kestää

jonkin aikaa turvatarkastusten kans sa, mutta tossa kun Stingistäkin ulos lähti, niin eihän siinä tullut min käänlaista jonoa. Se porukka vaan jotenkin katosi tuonne, hän kehuu.

Julkinen liikenne ei ollut valmis yhteistyöhön vielä viisi vuotta sitten

Hienona kehityskuviona yhtyeen mie het pitävät myös sitä, että areenalipuil la saa kulkea vapaasti paikalle julkisil la liikennevälineillä ilmaiseksi tapah tumapäivän aikana. Tässä ainakin on menty eteenpäin viime aikoina.

– Itse asiassa jo viisi vuotta sitten, kun meillä oli Ratinassa keikka, koe timme saada kaupungin kanssa tätä ajatusta läpi, mutta silloin se ei vielä onnistunut, Juha Torvinen kertoo. Täyttä kunniaa hän ei tosin viitsi täs tä ideasta ottaa.

– Itse asiassa sen idean varastin jo 90-luvulta Göteborgissa, missä toimittiin jo silloin niin, hän ker too. Taas veti länsinaapuri pidem män korren. l

kepeä komedia on monesti oi va vaihtoehto, kun muuten ajat ovat vaikeat. Tähän erilaisten uhkakuvien leimaamaan maailman tilanteeseen makumuistoihin painot tunut esitys sopii kuin nenä päähän. Kaukana ovat sotahullut diktaattorit, rintamat ja kaasuputkiräjäytykset näyttämöltä kun Satu Silvo, Anna Hanski ja Veeti Kallio nousevat estradille. Heidän suurimmat mur heensa kun ovat ydinsodan sijaan ihanan arkisia, kuten taivastelua sii tä, miten joku ei ymmärrä burgun dinpadan päälle tai perinteisempiä parisuhdepuntarointeja. Tosin on Anna Hanskin roolihahmolla esityk sen mittakaavassa vähän isompikin ongelma. Ravintolatupa on nimittäin tulossa täyteen, mutta makuaisti on kateissa. Sen kummempaa isoa tari naa esityksessä ei oikein ole, vaan pi kemminkin se koostuu noin kym menestä yksittäisestä kohtauksesta, jotka kaikki liittyvät tavalla tai toi sella ruokailemiseen ja makumuis toihin. Ja mikäs siinä, kun repliikit ja laulut ovat nokkelasti kirjoitettu ja ja tunnetusti hyvä-äänisten am

mattilaisten esittämiä. Teoksen käsi kirjoituksesta ja laulujen säveltämi sestä vastaa Janne Viitaniemi ja hä nen nimeään kantava orkesteri.

Makuaistia unohtamatta Filmipuolella innostuttiin takavuo sina kovasti 3D-laseista, joiden ide ana oli tietysti perinteisen kaksiulot teisen kuvakerronnan sijaan lisätä kokemukseen vielä se kolmaskin ulottuvuus. Musiikkiteatterissa nä köpuolella on pysytty tutussa ja tur vallisessa, mutta täällä kokemukseen on sitten lisätty uusi ulottuvuus ma kuhermojen kautta. Esityksen lomas sa yleisö nimittäin pääsee nautti maan kolmen ruokalajin menun, jo ka tarjoiltiin pöytiin näytösten välis sä. Tässä keittiön ja esiintyjien yh teistyössä Palatsilla onnistuttiinkin kellontarkasti, sillä siinä samassa kuin Kallion Veeti oli viimeisen nuottinsa päättänyt, hämärä sali al koi valaistua ja tarjoilu alkoi. Ja siinä ei muuten kauaa nokka tuhissut, et tä koko salillinen oli saanut annok sensa eteen. Tässä onnistumiseen vaaditaan aika monen tahon sauma

Timo

VIELÄ

JÄLJELLÄ VIISI NÄYTÖSTÄ:

To

Pe

tonta yhteispeliä. Tarjolla olevas ta menusta oli etukäteen valitta vissa liha-, kala- tai kasvisversio, joista ainakin lihavaihtoehto, Mantereen tilan täydellistä härän rintaa pippurikastikkeineen oli erinomaisen hyvä. Kiitoksen an saitsee myös alkuruoaksi tarjoiltu blini, joka oli sen verran maukas, että niitä olisi nauttinut helposti toisenkin. l

Komediateatterin syksyn pääensi-iltana on Holmesin tunnetuin tapaus

Tampereen Komediateatte rilla matkataan syksyllä su muisen Lontoon kautta us vaisille Skotlannin nummille ratkomaan Baskervillen koi ran -tapausta. Sherlock Hol mesin nimiroolissa nähdään Ilkka Heiskanen ja hänen aisaparinaan tohtori Watso ninapuolestaan Heikki Hela.

Minkälainen on Ilkka Heiska sen tulkinta mestarietsivästä?

– Hyvin monikerroksi sen. Siis sellaisen jossa tosiaan on ker roksia toistensa päälle. Sellainen, et tä kokonaisuudesta ei ota pirukaan selvää. Sherlockhan on tietysti rau danluja ammattilainen ja hienostu nut kaveri, mutta yhtälailla tällainen eteerikko ja mystikko. Herkullinen hahmohan tämä on, pohdiskelee Ilk ka Heiskanen Baskervillen koiran lehdistötilaisuudessa. Se järjestettiin lokakuun alkupuolella, viikkoa en nen esityksen ensi-iltaa. Konkari näyttelijä nostaa esiin myös aisapa rinsa, tohtori Watsonin merkitystä.

– Hänhän on hahmon toinen puolikas, ja pitää Holmesia edes jol lain tasolla maan pinnalla, hän ko rostaa ja Watsonia tulkitseva Heik ki Hela nyökkäilee vieressä.

– Kyllähän nämä aikalailla toi

siinsa liimattu parivaljakko ovat. Watson koittaa pitää kovasti pitää Holmesia maan pinnalla, Hela tote aa. Hela ja Heiskanen ovat työtuttu ja jo useamman vuoden takaa, ja yh teistä ruutuaikaa heiltä esimerkiksi Kontio&Parmas-televisiosarjassa.

Kivaa aikaa Siinä missä Heiskanen ja Hela säily vät rooleissaan avauskohtauksesta fi naalinäytökseen saakka, työryhmän muilla kolmella näyttelijällä riittää kin askaretta jo pelkissä vaatevaih doissa. Komediateatterin luottopak ki Aku-Paulus Sajakorpi sekä deby yttinsä Lapintiellä tekevä Veera De gerholm nimittäin molemmat aher

tavat läpi peräti 14 roolia kumpai nenkin. Ja helpolla ei pääse myös kään Jere Riihinen, joka hänkin nähdään seitsemässä roolissa.

– Luojan kiitos olen itse näin vanha, että minä pääsen helpom malle, mutta näille rakkaille kolle goille kyllä nostan hattua heidän suorituksestaan, Heiskanen kehuu ja vakuuttaa, että työporukalla on produktiota tehdessä ollut kaikin puolin mukavaa.

– Komediateatterin lava on myös erinomainen. Täällä suhde katsomoon on erinomainen, Heis kanen vielä lisää. l

Tiis Tai 18. loka k UUTa 2022 21 EPPU NORMAALI -aitio sijaitsee kuudennessa kerroksessa, joka onkin muuten korkealla. AVOMINNE KLINIKAT Avominnellä hoitoa myös Costa del Solissa HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE Tilaa meiltä työelämän päihdekoulutus. KIRJAMME VIIMEINEN PISARA –toipumisen avaimet. Myös äänikirjana! www.avominne.fi Voit käydä avohoidossa myös iltaisin päivätyön ohella. AVOMINNE KLINIKAT HOITOA PÄIHDE- JA SEKÄ LÄHEISILLE HELSINKI AVOMINNE KLINIKAT RIIHIMÄKI AVOMINNE KLINIKAT LAHTI AVOMINNE KLINIKAT HOITOA PÄIHDE- JA SEKÄ LÄHEISILLE TAMPERE AVOMINNE KLINIKAT Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGI HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE www.avominne.fi KOKKOLA Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGI HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE www.avominne.fi OULU Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGI HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE www.avominne.fi FUENGIROLA Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGI HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE www.avominne.fi
Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA Kirka Tribute Muska & yhtye feat. Kai Jämsä To 20.10. klo 19, liput alk. 28/25 €
Lavikainen ja Pasi Karppi: Kuinka te kehtaatte?! La 22.10. klo 18, liput alk. 30/28 € Ida Elina – 10-vuotisjuhlakiertue Pe 28.10. klo 19, liput alk. 25/22 € Varusmiessoittokunta: ProG Su 6.11. klo 18, liput alk. 20/15 € KANGASALA-TALO Kuohunharjuntie 6, Kangasala, kangasala-talo.fi Valoa syksyyn! Katso koko ohjelmisto Kangasala-talo.fi
BASKERVILLEN KOIRA sai ensi-iltansa Tampereen Komediateatterissa viime lauantaina 15.10. Tampereen hulppeimpiin juhlatiloihin kuuluva Tuulensuun Palatsi on epäilemättä monen pik kujouluseurueen päämäärä tänä syksynä. Ja valinnanvaraa ainakin piisaa, kiitos vuosi sitten julkaistun yhteistyön, jonka myötä Tampere-talo ja sen omistama Finlandia Events ilmoitti ot tavansa vetovastuun paikan ohjelmapuolesta. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi katsomassa Ka donneen maun metsästys -ravintolateatteriesityksen sen ensi-illassa syyskuun lopulla. TAMPEREEN TUULENSUUN Palatsin uuden ravintolateatteriesityksen pääosissa loistavat Anna Hanski, Satu Silvo ja Veeti Kallio. Kuva on otettu ensi-illassa.
Teksti ja kuva: VILLE KULMALA
Teksti ja kuva: VILLE KULMALA
ON
Ke 2.11. klo 19
3.11. klo 19
4.11. klo 19 La 5.11. klo 15 ja 20

lounasvieraamme, teatterinjoh taja Mikko Kanninen kertoo heti alkuun viihtyvänsä keitti össä. Vahva ote kodin keittiönhom miin on kuulemma siirtynyt hänelle kodin perintönä. Kanninen on nou dattanut vegaanista ruokavaliota jo vuodesta 1993, ja tästä syystä erään laiseksi omaksi bravuuriksi onkin kehkeytynyt vegaaninen lasagne.

Tamperelaisista ravintoloista Mikko nimeää suosikeikseen lounas paikaksi valikoituneen Astorin lisäk si Bistro Kattilan. Lisäksi suosikkilis taan kuuluvat ravintolat Biang, Sitko,

Whatever ja Papu ja Pata. Tällä ker taa me valitsimme lounaspaikaksi suosikkien joukosta Astorin. Vie raamme sai Astorista vegaaniset alku-ja pääruoat, isäntänä valit sin listalta alkuruoaksi Graavi lohi-rapu skagenin ja pää ruoaksi Häränfileetä punavii nikastikkeella. Kaikki teke mämme valinnat osoittautui vat onnistuneiksi.

Teatterilla vilkas syyskausi

Vieraamme kertoo tyytyväisenä, et tä syksyn musikaalin kaikki liput on myyty, ja muista näytöksistä on myy ty noin 80 prosenttia lipuista. Teatte rinjohtaja on tyytyväinen nykytilan teeseen parin koronavuoden jälkeen.

– Koronan aikana teatteri ei joutu nut turvautumaan lomautuksiin, mi kä oli tietenkin henkilöstön kannalta hyvä asia. Teatterilla on 100 vakinais ta henkilöä ja 40-50 vierailijaa vuo sittain, teatterinjohtaja kertoo. Vie raamme korostaa sitä, että Tampereen Teatteri on yksityinen teatteri, joka pystyy sopeuttamaan toimintaansa tarvittaessa hyvinkin nopeasti.

Edessä iso remontti

Vuoden 2024 toukokuussa teatterissa aloitetaan iso peruskorjaus ja lisätilo jen rakentaminen. Remontin takia toi

minta siirtyy toisaalle noin vuodeksi. Remontin kustannusarvio tässä vai heessa on 22 miljoonaa euroa. Mikko Kannisen mukaan remontti on välttä mätön jotta saadaan ajanmukaiset ti

NOPEAT JÄLKIRUOKAKYSYMYKSET

Maittavan lounashetken päätteeksi kahvikupposen ääressä vieraam me vastaukset

Kaamos – Lappi

Parasta syksyssä – Uuden alku

Nokia Arena – Tappara-Ilves

Sähkön hinta – suhteellista

Kaunein sana – possessiivisuffiksi

Mikä instrumentti olisit – Basso

Entä eläin – Hirvi

Tiis Tai 18. loka k UUTa 202222
JÄLKIRUOKA ASTORIN tapaan. KUKA? KARI TOLONEN, järjestöneuvos ja Chaine des Rotisseurs -järjestön o fficier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan pirkanmaalaisen ravintolan ruokatarjontaan.
LOUNASVIERAS: Teatterinjohtaja, teatteritaiteen tohtori Mikko k an ninen, Tampereen Teatteri ASUU: Petsamossa Tampereella PERHE: kumppani ja 2 lasta HARRASTUKSET: l auta- ja rooli pelit, avantouinti ja trialthon
LOUNASVIERAANA OLI Tampereen teatterin johtaja Mikko Kanninen. ASTORIN GRAAVILOHI-RAPU skagen näytti tältä. lat niin tekniikalle, yleisölle kuin hen kilökunnallekin tähän Tampereen vanhimpaan teatteriin. kuvat: ESKO LOUNEMAA

Voisiko Nekalasta olla Tampereen Telliskiveksi?

on hyvä paikka olla ympäri vuorokauden, ja täällä kohtaavat niin harrastajat, haalarit kuin hipsterit. Jos ei vielä, niin toivottavasti ainakin lähitulevaisuudessa. Tänä päivänä Nekalasta

oikeastaan

veluita

kalassa

sikuva voisi löytyä etelämpää Virosta. Viron pääkaupunki Tallinnan Telliskivi sijaitsee pienen kävelymatkan päässä kau pungin keskustasta ja on noussut muutamassa vuodessa tallinnankä vijän ”pakko käydä”-listalle. Alueel ta löytyy ravintoloita ja viinibaareja ja taidegallerioita vanhoihin teolli suusrakennuksiin piilotettuna.

Samoilla linjoilla

Tampereen kaupunki on parhaillaan visioimassa Nekalan tulevaisuutta yhteistyössä alueen yrittäjien sekä maanomistajien kanssa. Työ on vas ta alkumetreillä, mutta ilahduttavan yritysmyönteiseltä alueen tulevai suus näyttänee myös jatkossa, Neka lan perinteinen yritysalue säilyy jat kossakin myös yritysalueena. Aluet ta halutaan kuitenkin vahvasti kehit tää niin että nykyisen yritystoimin nan lisäksi tänne voitaisiin saada li sää täydentäviä palveluita. ”Särmää ja rosoa rinnakkain” lukee kaupun gin luonnospaperissa.

Tahtotila näyttää olevan saman

vähän

mielinen. Kysyipä toiveita sitten kau pungin, yrittäjien ja kiinteistönomis tajien edustajalta, visiot ja toiveet ovat samassa linjassa. Haasteiksi nousevat epäilemättä resurssit ja ai kataulut, kuten se, kuinka saada var sinkin kaavamuutokset etenemään riittävän ripeästi – tälläkin hetkellä alueella odotetaan yksittäisten ase makaavan muutoshakemuksien ri vakampaa käsittelyä ja muutospro sessien käynnistämistä. Erityisesti siis sellaiset muutokset, jotka voisi vat jatkossa mahdollistaa alussa mai nitsemani Telliskivi-esimerkin kal taisen kehityksen.

Tätä yrittäjät tahtovat Me Nekalan-Koivistonkylän Yrittä jissä haaveilemme tänne lisää yrityk siä, jotka pitävät meidät jatkossa Ne kalassa myös iltaisin ja viikonloppui sin. Rohkaisevia esimerkkejä löytyy kin jo mukavasti. Kiipeilykeskuksen, PinBall Unionin -flipperihallin tai So rin Sirkuksen kaltaisille harrastuspai koille tuntuu ainakin olevan kysyn tää. Yhtälailla jäsenistössämme on

kiinnostusta saada Nekalaan lisää ruokailumahdollisuuksia myös iltai sin, Wanhan Tapin tapaan. Sellainen kin toive nousi esiin, että alueen iha niin leipomoihin ja kahviloihin voi si mennä viikonloppubrunsseille. Nämä toiveet toki tarkoittavat osal taan sitä, että viikonloppuisin kävi jöitä tulisi olla muualtakin kuin Ne kalasta.

Me paikalliset yrittäjät visioimme myös uusista tapahtumista, joissa paikalliset yrittäjät pääsisivät esitte

lemään ja myymään palveluita ja tuotteitaan, siis esimerkiksi kaupun kifestivaaleja ja kulttuuritapahtumia. Sellaista, joiden myötä voi halutes saan vähän vahingossakin viettää ko ko viikonlopun Nekalassa ja lähialu eilla. Paljon pilkahduksia tästä suun nasta jo on – esimerkiksi kulttuuri keskushanke tukee omalta osaltaan hienosti tätä.

Jos sinulla on ideoita, miten kehit tää Nekalan ja lähiympäristön aluetta, ethän epäröi ottaa yhteyttä! l

MIKÄ IHMEEN TELLISKIVI?

Telliskivi on Tallinnan keskustan pohjoispuolella sijaitseva kau punginosa, joka tunnetaan luo van talouden ja kulttuurin keskit tymänä. Pidetäänpä sitä myös pääkaupungin niin sanottuna hipsterikeitaana.

Tilat ovat Baltian rautatietehtaan entisiä toimitiloja. Teollisuustoi minta alueella loppui 1990-luvun alussa. Telliskiven luovan keskuk sen perusti vuonna 2007 virolai nen yrittäjä Jaanus Juss, joka on aluetta hallinnoivan yhtiön oÜ Tel liskivi Majan toimitusjohtaja.

Nykyään alueelta löytyy kymme nen luovan talouden toimintaa keskittynyttä rakennusta, joissa toimii yli parisataa luovan alan yri tystä, seitsemän ravintolaa, kaksi teatteria sekä reippaanpuoleises ti kokous- ja seminaaritiloja.

Telliskiven alueella järjestetään joka vuosi yli 500 erilaista tapah tumaa, kuten tanssi- ja musiikki juhlia, kirpputorifestivaaleja sekä vaihtuvia näyttelyitä. suoraan suomennettuna Telliskivi voidaan kääntää Tiiliskiveksi.

Tekstin on kirjoittanut Ulla Tir ronen, Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjien puheenjohtaja. Ulla toi mii yrittäjänä ja valmentajana Blue Screen 404 -studiolla Neka lassa, eikä useimmiten välittäisi poistua Nekalasta edes viikonlop puisin. Ulla rakastaa tehdä asiat etänä, ja elääkin digilasit päällä.

Tiis Tai 18. loka k UUTa 2022 23
Nekala
uupuu
vain
lisää pal
sekä sellaisia yrityksiä, jotka pitäisivät meidät Ne
Emyös viikonloppuisin. Tampereen Korjaamo Lempääläntie 22, 43840 Tre Puh. 0400 337 191 www.valttori.fi HUOLLAMME KAIKENMERKKISET SÄHKÖ- JA DIESELTRUKIT JA KAIKENLAISET MUUTKIN LIIKKUVAT KONEET JOUSTAVASTI Laakerit ja tiivisteet Pneumatiikkatuotteet Pneumatiikkatuotteet Varaosat ja huolto Letkuasetelmapalvelu Komponentit Nipat ja tarvikkeet TAMPERE Viinikankatu 43, 43840 Tre Puh. 0207 109 669 www.valttori.fi Puheluiden hinnat: matkapuhelimesta 8,35snt/puhelu + 17,17snt/min lankapuhelimesta 8,35snt/puhelu + 7,02snt/min Golfkentäntie 4 33960 P rkkala julisteetlehdet ja kuvastot säänkestävät painatukset rasiat ja pakkaukset toimitukset ja asennukset kortit esitteet kuoret ja lomakkeet banderollit ja suurkuvat myymäläratkaisut tarrat ja teippaukset kilvet ja kyl tit Viinikankatu 49 Puh. 0207 929 820 tampere @ kl-varaosat.fi
NEKALA-KOIVISTONKYLÄN
YR i TTÄJÄT Yrittäjä,
varaa paikkasi!
DORIMEDIA OY
l eena
041 501 9902
Nekalantie 34 33100 Tampere www.viinikanpesula.fi Puh: +358 3 212 6698

Oy

Kokkipariskunnan koteihin tarjoamiin illallisiin onnistuu myös musisointi

Ravintola-alan epävarmuus keskellä koronaa ajoi kokkipariskunta Emmi Latvanteen ja Sami Hakamäen hyppäämään laatikon ulkopuolelle ja perustamaan yrityksen. Sen ydinidea on järjestää täyden palvelun illallisia suoraan asiakkaan luona. Mestarillisen kok kauksen lisäksi tähän pakettiin on saatavilla myös musiikkia, joka on Emmin heiniä.

Emmi Latvanne ja Sami Haka mäki tapasivat toisensa kilpai lijoina. Elettiin vuotta 2018, ja käynnissä oli kokkauksen SM-kisat. Sami oli päätynyt finaaliin edusta maan Pohjanmaata, ja Emmi oli sel vittänyt tiensä sinne Pirkanmaan edustajana. Ja kuinkas ollakaan, vuotta myöhemmin oltiin samassa tilanteessa uudestaan. Tuolloin kak sikko huomasi viihtyvänsä erittäin kin hyvin toistensa seurassa, joten seurauksena oli ensin parisuhde ja myöhemmin vielä yhteinen yritys. Keittiötyötä molemmilla oli luonnol lisesti ennen SM-kisoja takana jo vuosia. Emmi on aloittanut uransa perinteikkäässä ravintola Astrorissa ja Sami puolestaan oli ennättänyt jo

otettavalta vaihtoehdolta.

Yrittäjyys oli uusi juttu Keittiöistä pariskunnalla piis asi kokemusta, mutta yritys toiminta oli molemmille uutta. Apua oli kuitenkin saatavilla.

– Starttiraha oli iso apu, ja paljon saimme vinkkejä myös käytännön asioihin. Esimerkiksi Yritysbuustin kautta saimme myös arvokasta mentorointiapua siihen ihan al kuun, yrittäjät kertovat. Yrityksen perustamiseen tukea antoi myös se, että kesäsesongilla oli tehty pitkää päivää. Mitään kovin suurta riskiä pariskunta ei asiassa muutenkaan nähnyt.

– Ainoa arvioimamme riski oli se, että homma ei lähde liikkeelle, Sami kertoo.

– Ensimmäisen puoli vuotta meillä ei ollut vielä kirkasta kuvaa siitä, mihin suuntaan menemme. Ihan onnistuneita illallisia me kyllä järjestimme, ja palaute oli hyvää, mutta nyttemmin ajatel len ei meillä alussa ollut sellais ta selkeää tuotteistusta tehtynä, Emmi kertoo.

rikorvauksia ei lisätä hintaan.

kaharjun keittiöstä.

– Idea yritystoiminnasta lähti liikkeelle, kun palasimme sieltä Tampereelle, Emmi muistelee. Ko rona vauhditti osaltaan uudistusta. Ravintola-alan näkymät olivat sen verran epävarmat, että onnen otta minen omiin käsiin tuntui varteen

Todellista avaimet käteen -palvelua Liikeidean keskiössä on palvelu, sil lä pariskunnan yritysideana on jär jestää asiakkaille täyden palvelun il lallisia asiakkaan kotona tai hänen valitsemassaan paikassa. Asiakkaan ei tarvitse kuin tehdä tilaus, sillä kai ken muun hoitavat yrittäjät.

– Me viemme tiskitkin muka namme, joten asiakkaalle tämä on varsin vaivaton ratkaisu, Sami ker too. Yritys on luonut valmiin kuu kausittain vaihtuvan menupaketin.

Ja luonnollisesti, vuotta 2022 kun eletään, kaikki erikoisruokavaliot

– Olemme siis halunneet tehdä tämän asiakkaalle todellakin mah dollisimman helpoksi ja myös avoi meksi, he kertovat. Asiakkaan tilois sa järjestettävissä ruokailuissa toi minta on suunniteltu niin, että var sinaiseen asiakkaan luona tapahtu vaan toimintaan ei tarvita muuta kuin uuni ja liesi sekä tarpeeksi pöy tätilaa. Eikä välineistön tarvitse ol la mitään ammattilaistasoa, vaan ai van tavalliset kodinkoneet riittävät. Astiat ja kaikki muut tarvikkeet tu levat yrityksen puolesta.

Maku edellä Illallisen kesto riippuu tietenkin sii tä, miten nopeasti asiakkaat lauta sensa tyhjentävät, mutta useimmi ten kolmen ruokalajin osalta ruo kailuun menee 2,5 tuntia ja kuuden ruokalajin kohdalla 3–4 tuntia.

– Vaikka me olemmekin fine di ning-maailmasta ja tässäkin projek tissa haluamme tarjota viimeistel tyjä annoksia, olemme kuitenkin menneet selvästi herkullisuus edel lä, Sami huomauttaa.

– Menuja suunniteltaessa py rimme siihen, että mukana on tar peeksi tuttuja elementtejä, mutta ai na myös jotain uutta ja mielenkiin toista. Kotimaisuus ja luonto näky vät vahvasti kaikessa tekemisessäm me, Emmi kertoo.

Liikkeelle lähdettiin

Pohjanmaalta

Ihka ensimmäinen

Tiis Tai 18. loka k UUTa 202224 W Webinaarit, live lähetykset, videotallenteet ja podcastit studiollamme Nekalassa www bluescreen404 com
NEKALASSA VAATIVAMPAANKIN TARPEESEEN 03 3142 8200 huolto.nekala@tammerdiesel.fi Vihiojantie 12 Tampere www.tammerdiesel.fi AUTOKORJAAMO M.Vänttinen
www.mvanttinen.fi Bisnode 2022 Aarporankatu 12 33840 TAMPERE Puh. (03) 214 2270 huolto@mvanttinen.fi NEKALA-KOIVISTONKYLÄN YR i TTÄJÄT
oman yrityksenSaat S-Etukortilla Bonusta apteekkimyymälässä maksetuista tuotteista tai palveluista. Bonus ei kerry resepti- tai itsehoitolääkkeistä eikä verkkokauppaostoista. MEILTÄ SAAT BONUSTA Lempääläntie 21, 33820 Tampere / Prisma Koivistonkylä Puh. 03 31221100 | ma-pe 9–20, la 9–18, su 12–17 Monipuolisesti, sydämellä palveleva lähiapteekki Koivistonkylän Prismassa verkkoapteekki palvelee 24 h/vrk www.koivuapteekki.fi
KUVAN
OIKEASSA laidassa olevien Emmi Latvanteen ja Sami Hakamäen lisäksi yritykseen on tullut viimeisimpänä mukaan myös kokki Karri Pitkänen.

kautta toteutunut illallinen oli Seinä joella järjestetty ravintolavierailu. He pistivät pöydän koreaksi Samin en tisellä työpaikalla. Kynnys oli siis var sin matala.

– Vastaanotto oli hyvä, yrittäjät kertovat. Alkuvuodesta 2021 pallo lähti rullaamaan vähän rivakammin.

Tuolloin varmistui muutama isompi yhteistyökuvio, ja samalla myös asia kasvirta alkoi luonnostaan voimistua. Siitäkään ei ainakaan haittaa ollut, et tä Pohjalainen-lehti teki yrittäjistä ar tikkelin. Asiakkaina on ollut niin yri tyksiä kuin yksityishenkilöitäkin.

– Hyvin monipuolisesti erilaisia ihmisiä, kaksikko kertoo.

Uudet paikat kiinnostavat

Yrittäjät ovat päässeet tutustumaan monipuolisesti erilaisiin juhlatiloi hin. Eräs vakituisemmista illallispai koista on ollut Saimaalla risteilevä 103-vuotias vanha luksushöyrylaiva

Kahdesta kuuteenkymmeneen

Illallisilla on ollut ruokailijoita kah desta hengestä ylöspäin.

– Illallisia tehdään maksimissaan 60 hengelle, sillä haluamme, että kaikki tehdään parhaalla mahdolli sella tavalla, Sami kertoo. Pääsään töisesti ruokailut hoidetaan yrittäji en voimin, viimeisimpänä mukaan yritykseen on tullut kolmas kokki Karri Pitkänen ja tarvittaessa myös lisäkäsiä on saatavilla. Nyrkkisään tö on, että yksi kokki pystyy hoita maan kaiken 15 hengen illallisella, paino sanalla kaikki, sillä tämä tar koittaa varsinaisesta ruoanlaiton li säksi myös kattamisen sekä tarjoilun sekä tarinankerronnan.

Kolmen keikan viikkotahti Yrittäjät työskentelevät silloin kun heiltä tilataan, mutta lähtökohtaises ti he ovat pyrkineet pitämään sun

Suomessa elintarvikehuoneiston kun saa perustaa myös kodin yh teyteen.

– Meillä oli hyvä keittiö, mutta kun vauhti sitten kiihtyi, oli selvä, että meidän on pakko laajentaa. Sopivat tilat löytyivät viime vuo denvaihteen tienoilla Lempäälän Sääksjärveltä.

– Se helpotti alkuun, ettei tar vinnut enempää investoida keit tiöön. Ammattivälineitä meillä kahden kokin taloudessa oli jo val miiksi varsin hienosti, Sami huo mauttaa. Yrittäjät ovat paitsi yhtiö kumppaneita, myös pariskunta. Miten yhteistyö pelaa?

– Kyllä me rakentavassa hen gessä useinkin eri mieltä olemme, he hymyilevät. Emmin vahvuuk sia keittiössä ovat italialainen ruo ka sekä jälkiruoat. Sami taas ei osaa nimetä varsinaista bravuuriaan.

– Nautin ylipäätään luovasta kokkaamisesta sekä tarinanker ronnasta ruoan kautta, hän kertoo.

Erikoisfirman erikoisuutena musiikki Yrityksen päätuote on koko ajan ollut illallinen, mutta koska kerran sitä osaamista on, yrittäjät ovat ko ko ajan pohtineet, miten ruoka ja musiikki pystytään tuomaan yh teen. Näissä tapauksissa musiikki puolesta vastaa kaksikosta Emmi, joka kertoo laulaneensa ”aina”. Hän aloitti konservatoriolla klassisen laulun ammattiopinnot samoihin aikoihin kun yritys perustettiin, ja sittemmin hän on jatkanut opinto jaan laulupedagogiikan parissa. Musiikkipuolella Emmin skaala ulottu jazzista klassiseen musiik kiin sekä -populaariin laulumu siikkiin. Pääsääntöisesti Emmi lau laa kappaleensa A cappella -tyyliin, ilman säestystä, mutta tarpeen tul len häneltä löytyy myös säestys nauhoja käytettäväksi ja toki lau lua on mahdollista tilata myös elä vällä säestyksellä. Tästä on tehty valmis pakettikin, laulava illalli nen. Sitä voidaan toki räätälöidä asiakkaan toiveiden mukaan, mut ta lähtökohtaisesti se on neljän ruokalajin ja neljän niihin sopivan kappaleen kokonaisuus.

– Ajatus on, että musiikki ja il lallinen kulkisivat käsi kädessä alusta loppuun. Esimerkiksi niin, että hentoa annosta seuraa herkkä kappale ja niin edelleen, hän ker too. Musiikki on mukana ehkäpä noin viidesosalla illallisista.

– Se vaihtelee kovasti, esimer kiksi viime kesänä siellä Savonlin nassa musiikkia oli joka ikisellä risteilyllä, Emmi huomauttaa.

Paul Wahl. Se järjestää parin päivän risteilyjä kuudelle matkustajalle, ja on luottanut palvelussa Samin ja Em min osaamiseen. Ilmeisen hyvää työ tä he ovatkin tehneet, sillä he olivat risteily-yrittäjien kanssa voittamas sa Vuoden Kotimainen Matkailuyri tys -palkintoa taannoin.

Eniten touhutaan kuitenkin ny kyään omassa maakunnassa. Yrittä jät arvioivat, että tilauksista noin 75 prosenttia viimeisen puolen vuoden aikana on tehty Pirkanmaalla.

– Olemme löytäneet täältä yhteis työkumppaneiksi hyviä juhlatiloja. Tällaisia ovat esimerkiksi Ylöjärvel lä sijaitseva Tahlo sekä sastamalalai nen Villa Royal, he kertovat ja va kuuttavat, että silmät ja korvat pide tään avoimina uusien yhteistyö kumppanien osalta.

– Haluamme löytää vielä uusia yhteistyökuvioita ja päästä järjestä mään jatkossakin upeita illallisia mahdollisimman monissa paikoissa, Sami tuumaa.

nuntait ja maanantait vapaana.

– Ne ovat luonnollisesti sellaisia, joihin on vähemmän kysyntää, Sami kertoo. Tiistaista keskiviikkoon saat taa sitten olla joitakin yritystilaisuuk sia, mutta pääsääntöisesti silloin aloi tetaan loppuviikon valmistelut, eli tehdään pohjatyöt ja esivalmistelu. Varsinaiset illalliset ajoittuvat pää asiassa torstaille, perjantaille ja lau antaille. Keskimäärin viikossa on heillä kolme tilaisuutta. Emmi ja Sa mi kertovat, että heillä on oma kalen teri tiedossa noin kuukauden päähän.

Siitä yrittäjät ovat ilahtuneet, että kysyntä on ollut varsin tasaista ympä ri vuoden. Mitään selkeitä piikkejä esi merkiksi pikkujoulukausi ei aiheuta.

– Kesä on ollut hiljaisinta aikaa yrityspuolella, mutta tätäkin tasoit taa se, että kesällä meitä ovat työllis täneet paljon juuri esimerkiksi ne Saimaan risteilyt.

Kun kotikeittiö ei riitä Aivan alkuun touhu lähti liikkeelle Koivistonkylässä omassa keittiössä.

Oikea päätös Entä, miksi yrittäjäksi ryhtyminen on ollut oikea ratkaisu?

– Varsinkin tilaisuudet, joita olemme päässeet järjestämään ko konaisuutena, ovat olleet upeita. Sellaisia hyvän mielen tilaisuuksia. Kyllä tässä on ollut paljon onnen tunteita ja ilonhetkiä, ja toisaalta pois on jäänyt niitä ravintolatyön varjopuolia, kuten esimerkiksi ai kataulullista sitovuutta, hän ker too.

– Lisäksi siinä missä ravintolas sa on asiakkaita kovin paljon, täs sä saa keskittyä aina täysillä yhteen ryhmään ja olla tiiviimmässä vuo rovaikutuksessa heidän kanssaan, yrittäjät tuumaavat. Entä mikä on ollut paras palaute tähän saakka?

– No ehkä paras konkreettinen palaute on se, että keväällä 2021 järjestetty yksittäinen illallinen on poikinut meille kaikkiaan 45 tila usta sen jälkeen, Sami kertoo. l

Yhteisö luo arvoa

Innovaatioita on monenlaisia, kuten teknologiset ja materiaaliinnovaatiot, rahaan ja dataan ja liittyvät innovaatiot, sekä so siaaliset innovaatiot. Yhä useammin innovaatiot kietoutuvat toisiinsa nerokkain tavoin.

Innovaatiotutkassa tarkastelemme so siaalisia innovaatioita ja erityisesti yh teisöjä. Yhteisöille on ominaista, että niissä kaikki toimijat voivat olla vuo rovaikutuksessa toistensa kanssa. Yh teisöjen merkitys kasvaa sitä mukaa, kun toiminta kehittyy yksilökeskei sestä yhteisölliseen suuntaan.

Useilla toimialoilla yhteisö on toi minnan perusta. Facebook, Linke dIn, Tinder ja Tiktok eivät olisi ole massa ilman yhteisöjä. Arvoa syn tyy, kun yhteisössä syntyy ja siirtyy mm. dataa, rahaa, kontakteja, tai oi valluksia. Yhteisöt eivät rajaudu maantieteellisin perustein.

Käyttäjäyhteisöt muodostuvat yri tyksen palveluiden ja tuotteiden käyt täjistä, sekä ihmisistä, jotka ovat yri tyksen toiminnan tai ideologian fane ja. Yhteisö voi siis olla huomattavasti laajempi kuin yrityksen asiakaspohja. Esimerkiksi Uhana Design on luonut innostuneen yhteisön toiminnalleen.

Asiantuntija- ja business -yhteisöt muodostuvat toimijoista, joilla on yhteinen osaamiseen tai toimialaan liittyvä kaupallinen motivaatio. Tyy pillisesti yritykset ovat mukana alan sa verkostoissa, järjestöissä ja tapah tumissa, joissa rakentuu yhteisöjä. Mitä aktiivisemmin asiantuntijayh teisöt toimivat digitaalisten alusto jen avulla, sitä enemmän ne tuotta vat arvoa itselleen ja muille.

Hakkeriyhteisöt ovat erityisen mielenkiintoisia innovaatiotoimin nan ja uuden liiketoiminnan kehit tymisen näkökulmista. Näissä yhtei söissä ei kunnioiteta perinteisiä toi mialojen rajoja tai toimintatapoja, vaan toimitaan normaalista poikkea vin tavoin. Esimerkiksi biocurious. org toimii hakkeriyhteisön periaat teilla kehittäen innovatiivisia lääke tieteellisiä ratkaisuja.

Miten mitataan yhteisön tuottoa liiketoiminnassa?

Yhteisö voi luoda yritykselle usko matonta sosiaalista arvoa. Koska se vaatii investointeja, sen on myös edistettävä liiketoiminnan tavoittei ta. Yhdeksän kymmenestä yhteisö johtajasta ei pysty määrittämään yh teisöönsä sijoitetun pääoman tuot toa (CMX Community Industry Re port -raportti 2022). Mittareita voi daan kuitenkin laatia.

Yrityksen CROI (Community ROI) muodostuu kolmesta pääalueesta: 1.Oivallukset. Yhteisö tuottaa oi valluksia palveluista ja tuotteista. Yh teisö voi toimia palveluidesi testaa jana. Oivallukset muuttuvat parem miksi ja uusiksi tuotteiksi, sekä sy vemmäksi asiakasymmärrykseksi

2.Operaatiot. Yhteisöjen avulla voi kehittää parempaa asiakaspalvelua pie nemmillä kustannuksilla. Esimerkiksi huomattavan osan Applen tukipalve luista tuottavat yhteisön jäsenet. Yh teisötoiminnan kautta voi kehittää suurempaa sitoutuneisuutta tuottei siin, jolloin asiakkaat palaavat helpom min yrityksen asiakkaiksi (retention).

3.Liikevaihto. Mitä paremmin yh teisön jäsenet sitoutuvat yrityksen toi mintaan ja arvoihin, sitä enemmän he kuluttavat rahaa yrityksen tuotteisiin ja palveluihin (myynti, uudet liidit).

Miten yritys luo oman yhteisön?

1.Tunnista yhteisön tarjoama arvontuottomahdollisuus. Esimer kiksi kampaamo voi luoda yhteisön, jossa jaetaan kampauksiin liittyviä niksejä ja niitä tullaan toteuttamaan kampaamoon.

2.Valitse tekninen alusta. Tekni nen ratkaisu perustuu yksinkertai simmillaan Facebookin ominaisuuk siin, tai se voi olla yritykselle räätä löity oma alusta.

3.Suunnittele kuinka johdat yh teisöä. Yhä useammasta yrityksestä löytyy yhteisömanagerin työnkuva.

4.Luo arvoa. Varmista että yhtei sön jäsenet saavat yhteisöstä arvoa ja voivat tuottaa sitä toisilleen. Aktivoi yhteisöä.

5.Anna yhteisölle tilaa. Yhteisöt kehittyvät omia polkujaan käyttäjä tarpeiden johtamina.

6.Go-to-market -strategian li säksi tarvitaan Go-to-community -strategia.

innovaatiotutka on uusi säännölli sesti Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä julkaistava artikkeli. sen kirjoittaja Pekka Ketola on filosofian tohtori, innovaattori ja tutkija, jolla on yli 20 vuoden käytännön kokemus käyttäjäkeskeisestä tuotekehi tyk sestä. Hänen yrityksensä ideascout oy:n intohimona on paremman tulevaisuuden rakentaminen.

Tiis Tai 18. loka k UUTa 2022 25
SAMI HAKAMÄKI on rakentanut keittiöuraansa myös ulkomailla aina Japania myöten. TEKOÄLY DALL-E:N tuottama kuva kahvilan tuotelanseerauksesta ja faneista EMMIN ON keittiöhommien lisäksi myös etevä laulaja.
Teksti: VILLE KULMALA kuvat: EMMI LATVANTEEN JA SAMI HAKAMÄEN ARKISTO

Korona koetteli Koisoa kovalla kouralla

Vaatekauppias Pekka Koiso myöntää koronan olleen hänen yrittäjähistoriansa ylivoimaisesti pahin paikka. Ihmiset ka tosivat katukuvasta ja kaupasta kuin salamaniskusta, ja poikkeusaika kesti lopulta useamman vuoden. Varsinaista luovuttamista Pekka tai hänen yhtiökumppaninsa ja sis konsa Saila Laranne eivät kuitenkaan missään vaiheessa pohtineet. Ja mikä parasta, nyt näyttää paljon paremmalta.

Haastattelu on sovittu aamupäi vään. Syyt ovat käytännölliset ja kaupalliset, sillä arkiaamu jen ensimmäiset tunnit ovat yleensä hiljaisimmat. Tosin miehittämättö mäksi alakerta ei jää haastattelun ajaksi, vaan Saila jää asiakasvahtiin.

Väkisin ei parane yrittää Pekka Koisolla on peruutuspeilissä jo sen verran monta yrittäjävuotta, että sukupolvenvaihdoksen toteutta misvuosi on tarkastettava. Ja sieltä hän se yrittäjän työpisteeltä löytyy erään kuvan pokan takaa. Se oli 1998. Työnteon perheyrityksessä Pekka to sin oli jo aloittanut edellisellä vuosi kymmenellä.

– 1986 minä tänne tulin, heti kun olin saanut opiskelut pakettiin, Koi so muistelee. Se, että Pekka ylipäätään jatkoi perheyritystä, alkoi kuulemma kehkeytyä varteenotettavaksi vaihto ehdoksi jo pikkupoikavuosina.

– Kyllä se aika selvä minulle oli. Eli kai minussa sen verran luovaa hul

Yhteispeli toimii

Koiso on tosiaan sisarusten johtama yritys. Saila on kaksikosta tuoreem pi tulokas, sillä Saila aloitti työt per heyrityksessä 1995. Entä miten yh teistyö sisarten välillä toimii?

– Mielestäni hyvin. Toki me olem me yhteenkin ottaneet, mutta enim mäkseen olemme samoilla linjoilla ja keskustelemme kyllä paljon, Pek ka kertoo. Ja toki kahden yrittäjän mallista apua oli myös esimerkiksi koronan painaessa päälle.

– Kyllähän se, että omistajia on kaksi, helpottaa merkittävästi. Ja hy vä on sekin, että päätettävistä asiois ta saadaan aina kahden ihmisen mie lipide, hän kertoo.

T-paidat pitää hakea tule vaisuudessakin toisaalta Aivan Tampereen maantieteellisessä ytimessä, Keskustorin kupeessa si jaitsevan Koison valikoima on sanal la sanoen kattava. Huoneesta toiseen vastaan tulee niin pukuja, irtotakke

– Lähinnä muutos on siinä, että puvun sijaan käytetään irtotakkia. Ylipäätään suunta pukeutumisessa on kulkenut casualin suuntaan, Pek ka huomauttaa. Tänä päivänä yritys on keskittynyt pelkästään miesten vaatteisiin.

historia tarjoaa siihen varsin hyvät mahdollisuudet. Pekka Koiso koros taa, että olemassa olevien asiakkai den lisäksi myös uusien asiakkaiden tavoittaminen on tärkeää.

– Ei tässä parane luottaa vain van han varaan, vaan me olemme koetta neet tuoda Koisoa esille myös esimer kiksi somekanavissa, Pekka kertoo.

on perinteisesti jälkisyklinen, eli siis toimii vähän jälkijunassa esimerkik si teollisuuden jälkeen. Käytännössä taloushäikkä näkyy ensin teollisuu dessa, ja vaikuttaa sitten vasta vähän myöhemmin vaatteisiin kohdistuvis sa ostopäätöksissä.

– Sama tietysti toimii myös nou susuhdanteessa, hän kertoo. Kysy mykseen siitä, mikä taantumajak soista on ollut hankalin, Pekka ei mieti vastaustaan sekuntiakaan.

– Kyllä tämä korona on ollut ai van ylivoimainen. Ei näitä edeltäviä lamoja ja laskusuhdanteita voi mi tenkään koronaan verrata. Vaikka silloinkin oli hiljaisempaa, niin ei hän kysyntä kokonaan pysähtynyt, Pekka huomauttaa. Nyt pysähtyi.

– Äkkiä ihmisiä ei vaan ollut mis sään.

luutta oli. Ja toisaalta muotikin kiin nosti, Pekka Koiso muistelee. Hän korostaa, että hänen vanhempiensa puolelta uravalintaan ei patistettu.

– Ei minua eikä siskoani, Pekka toteaa ja viittaa siis yrityskumppa niinsa, siskoonsa Saila Laranteeseen.

– Ja siis hyvä niin. Väkisin ei yrittäjäksi kannata alkaa. Sama pä tee myös meidän jälkikasvuumme, Pekka Koiso tuumaa.

ja, housuja, paitoja, päällystakkeja kuin myös asusteita, kuten solmioi ta tai kaulahuiveja. Toimitusjohtaja Pekka Koison mukaan linjanveto on kin, että heiltä löytyy kaikki ”ras kaampaan pukeutumiseen” liittyvä.

– Farkkuja, huppareita tai t-pai toja meiltä sen sijaan ei saa, hän huo mauttaa. Eikä saa jatkossakaan, vaik ka työpukeutumisessa onkin koko ajan menty kevyempään suuntaan.

Monen ikäistä ovenavaajaa Koison asiakkaiden ikähaitari on la vea. Nuorimmat ovat rippupuku-asi akkaita, mutta käytännössä Koison asiakkuudet alkavat työelämään siir tymisen jälkeen.

– Siitä jatketaankin sitten melkein hautaan saakka, Pekka Koiso tietää. Varsin mukavasti vuosikymmenten aikana on ehtinyt syntyä ylisukupol visia asiakkuuksia. Liki 125 vuoden

Taantumia moneen junaan

Aloittipa laskennan sitten siitä vuo desta 1986 tai yrittäjävuodesta 1998, pitkän aikaa Pekka on valitsemaansa alaa saanut katsella. Sen verran pal jon, että se tarjoaa jo perspektiiviä ta louden ylä- ja alamäkiin. Pekka on ehtinyt nähdä niin 90-luvun Suomen synkän laman, 2008 alkaneen finans sikriisin kuin nyt sitten koronankin. Pekka Koison mukaan vaatekauppa

Ja se kaikki tapahtui hyvin no peasti. Juuri juttelin erään pitkään toimineen kauppiaan kanssa, joka sa noi mielestäni osuvasti, että 90-lu vun lamahan oli tähän verrattuna ai van alakoulu, hän toteaa. Kuten vi ruksen virallinen nimikin, Covid-19, kertoo, Aasiassa virushan tunnistet tiin Kiinassa jo vuoden 2019 lopul la. Suomessa ja muualla maailmassa se alkoi kuitenkin nostaa päätään seuraavan vuoden alkupuolella.

– Ihan samalla logiikallahan esi merkiksi Afganistanin sota tuntuu ihan erilaiselta kuin nyt, kun sodan toisena osapuolena on naapurimaa, Pekka Koiso huomauttaa. Vaikea ti lanne ei jättänyt yrittäjälle paljon

Tiis Tai 18. loka k UUTa 202226 R-tilipalvelu Oy Tuomiokirkonkatu 36 A, 33100 Tampere 0500 464 851 • 045 608 7900 • posti@r-tilipalvelu.fi Makuja maailmalta Suomessa jo vuodesta 2000. Viinitimon viinisuositukset ja tasting tilaisuudet! www.panneecatering.fi Puh. 040 588 5860 | Pannee Catering Tilitoimisto Marketta Suhonen Juhlatalonkatu 6 C 45 A, 33100 Tampere p. (03) 223 9590 / 050 518 4634 www.tilitoimistomsuhonen.fi laatua, luovuutta, luotettavuutta Puh. 050 549 9511 Tunnetta, taitoa, tahdikkuutta www.ainanlinnankukka. Näsilinnankatu 24, 33210 Tampere TAMMERKOSKEN YR i TTÄJÄT Yrittäjä, varaa paikkasi! DORIMEDIA OY l eena 041 501 9902
KUN UTELEN Pekalta, mistä oma kiinnostus muotia kohtaan tulee, tuumaa hän hetken. – Olen aina pitänyt vaatemaailmaa kiinnostavana, ehkä siitä syystä, että se muuttuu koko ajan, kuten tietysti myös markkinat, Pekka vastaa. Ja vaikka miesten vaatteiden osalta muutos onkin hillitympää kuin naisten vaatteilla, elää muoti tälläkin puolella vahvasti. – Jos nyt miettii esimerkiksi 80–90-lukujen taitetta, kun oli leveää hartiaa ja väljää housua, niin aika kaukana se on tämän päivän malleista, hän huomauttaa. NYT VOI jo vähän hymyilläkin. Perhefirma Koisoa nykyään luotsaava sisaruspari Saila Laranne ja Pekka Koiso kertovat, että korona oli heidän yrittäjäuransa pahin paikka.
Hyviä kuvia 40 vuotta PROFIILIKUVAUS alk.39,Henkilöstökuvat yrityksen nettisivuille, nimitysuutisiin ym. Profiilikuva hakemukseen cv:hen, Linkediniin... www.jukkamakinen.fi Hallituskatu 11, Tampere

– Kulut alas, eipä siinä muuta aut tanut kuin laittaa lomautukset pääl le, Pekka muistelee.

Sitten pamahtivat vielä putketkin

Ovia Koiso ei kuitenkaan missään vaiheessa pandemiaa laittanut säp piin. Tai siis ainakaan koronan takia. Sillä aivan kuin pandemia itsessään ei olisi ollut tarpeeksi suuri riesa, sa maan syssyyn, keväällä 2020 Koison tiloissa koettiin myös iso vesivahin ko, jonka takia oltiin sitten pakko

tauolla kaksi ja puoli kuukautta. Ja kuten Murphyn lakiin uskovat osaa vat aavistaa, tietysti tämä jakso osui sitten kesä- ja heinäkuuhun, jolloin se koronatilanne oli parempi.

– Me missattiin sekä kesä- että heinäkuu aivan täysin. Kokonaisuu tena voin sanoa, että vuosi 2020 oli oman urani ehdottomasti pahin, mies kertoo. Vesivahinkoihin apua toi tietysti vakuutus, mutta muuten tilanne oli tukala. Toisaalta kumpi kaan yrittäjistä ei missään vaiheessa nähnyt luovuttamista vaihtoehtoina.

– Olemme siskoni kanssa sen ver

ran sitkeitä, että emme me oikeas taan missään vaiheessa sitä vaihto ehtoa miettineet. Kai se kuitenkin auttoi, että väliin tuli niitä valopilk kujakin. Esimerkiksi vesivahinko kesällä se elokuu olikin sitten ihan hyvä, Pekka Koiso muistelee.

Rasittavaa ravaamista

Kovin raskasta epävarmuus huo misesta kuitenkin oli.

– Ja eritoten se, että kokonaisti lanteessa soudettiin ja huovattiin niin pitkään. Kyllähän meillä kai killa silloin kesällä 2020 oli kuvitel ma, että syksyllä on sitten parem min. Ja kun syksy alkoi, niin rajoit teet alkoivat melkein välittömästi, Koiso kertoo ja huomauttaa, että samaa tätä rataa jatkettiin sitten vielä melkein kaksi vuotta.

Koronan vaikutus oli kokonais valtainen. Kun teatterit, pikkujou lut ja oikeastaan kaikki juhlapukeu tumista vaatinut tekeminen oli tau olla, oli selvä, ettei vaatekaupan käynyt kovinkaan tiuhaan.

– Aika harva kotiin erityisesti pukeutuu, Pekka huomauttaa. Se,

Reissuunkin pääsee

Koronan loppumisessa Pekka Koisoa ilahduttaa myös se, että pian hän pääsee jälleen tekemään vaatehankintoja paikan päälle ul komailla, kuten hän teki säännöl lisesti aina ennen epidemiaa.

– Olin viimeksi hankintareis sulla tammi–helmikuun taitteessa 2020, hän kaivelee muistiaan. Oli si matkaaminen nyt ollut jo hyvän tovin mahdollista, mutta koska esi merkiksi tapaamisissa ei olisi saa nut edes hypistellä kankaita ja ta paamisten ja lentoreittien toimi vuuden kanssa oli vähän niin ja näin, päätti Pekka rauhassa odot taa. Tällä hetkellä reissuun pitäisi päästä ensi vuoden alkupuolella, mikä tarkoittaisi, että tauolle tuli si mittaa kolme vuotta.

että etätöistä on palauduttu nyt mas soittain takaisin työmailla, on puoles taan näkynyt kaupassa positiivisesti.

– Eipä taas töihin Crocseilla ja verkkareilla moni mene, Pekka sanoo.

Helpotuksen huokaus Kuluva vuosi onkin ollut ensimmäi nen normaali hyvään toviin.

– Kyllä minä näkisin, että nyt ol laan suhteellisen normaalilla tilalla. Hienoa on, että joka päivä ei tarvit se miettiä, että tulinko tänne turhaan, Pekka Koiso huomauttaa ja katsoo nyt lähitulevaisuuteen kaikin puolin optimistisen okulaarien läpi. Pekka Koison mukaan kuluva kesä on ollut hyvä todiste siitä, että ihminen on so siaalinen eläin.

– Älypuhelimet ja etäyhteydet ovat kiva asia, mutta viimeistään vii me kesä osoitti, että onhan se välillä tärkeää kavereidenkin kanssa päästä näkemään ja tapaamaan, hän kertoo. Parhaillaan liikkeessä odotellaan myös pikkujoulukauden alkamista –sitäkin pitkästä aikaa.

– Kolme vuotta sitten on viimek si pikkujouluja pidetty, Koiso muis tuttaa. Tällä hetkellä uhkakuvana on koronan sijaan lähinnä Putinin aloit tama sota sekä sen vaikutukset esi merkiksi energian hintaan.

– Osa varmasti miettii sitä tule van talven sähkölaskua, joka voi teh dä kuluttajista ainakin varovaisem

– No, kyllähän nämä hankin nat saatiin etänäkin onnistamaan. Minulle on tullut tänne laatikko kaupalla kangasnäytteitä viime vuosina, toiminut se on kyllä niin kin, mutta on siinä minun mieles täni suuri ero, olemmeko yhtey dessä pikkuisten ruutujen kautta netin välityksellä, vai näemmekö kasvotuksin ja hoidamme varsi naisten liikeasioiden lisäksi myös sosiaalisia suhteita, Koiso kertoo. Jonkin verran kangastehtaita oli korona-aikaan myös suljettuina. Myös materiaaliketjuissa on ollut ongelmia.

– Vetoketjujen, nappien ja mui den ihan perustarpeiden kanssa on välillä tuottajilla ollut isojakin pul mia, hän kertoo.

pia, Koiso kertoo.

– Toisaalta tekstiili ei nyt ole kui tenkaan mikään jätti-investointi, ku ten asunnonvaihto tai isompi re montti, hän huomauttaa.

Näin kulkee vuosi Pekka Koiso toivoo, että kaupanteos sa päästään nyt palaamaan totuttuun vuosikausirytmiin. Sesongit kun oh jaavat hyvin vahvasti kuluttajan toi mintaa. Niin ja kelit tietysti myös.

– Esimerkiksi tammi- ja helmi kuun myynti riippuu keleistä. Kyl mä, kunnon talvi on myynnin kan nalta hyvä, mutta tälle talvelle sel laista ei oikein uskalla toivoa, Pekka kertoo. Ensimmäinen vuoden todel linen sesonki käynnistyy huhti–tou kokuussa, jolloin moni aloittaa val mistautumisen juhlakauteen. Tästä nimittäin alkaa valmistujaisjuhlien, häiden ja rippijuhlien putki. Seuraa va aalto ajoittuu sitten kesälomien päätteeseen ja siihen, että töihin pa laajat käyvät päivittämässä vaate kaappiaan. Hyvää sysäystä syyskau teen tuo myös pikkujoulukausi, jo ka tuo vaatekauppoihinkin oman mukavan mausteensa. Sen sijaan monissa yrityksissä merkittävän osan tilistä tekevä jouluaika on Koisolla yksi vuoden hiljaisimmista ajanjaksoista. l

Tiis Tai 18. loka k UUTa 2022 27 O ikojankatu 7, 33 8 4 0 TA M PE RE ww w.karhenrakennu s .fi KOY A R H E N R A K E NN U S • Peruskorjaustyöt • Sisäilmakorjaukset • Liike- ja teollisuusrakennukset • Julkiset rakennukset www.sahkotekniikka.fi
TAMMERKOSKEN YR i TTÄJÄT KOISON MYYMÄLÄSTÄ löytyy kaikki miesten ”raskaampaan pukeutumiseen” tarvittava. T-paitoja tai huppareita ei ole, eikä tule. PUNERTAVAT SÄVYT tuntuvat olevan nyt solmiopuolella kovaa huutoa. KOISO SIJAITSEE niin keskustassa kuin se Tampereella ylipäätään on mahdollista. Ulko-ovi johtaa suoraan Keskustorille. vaihtoehtoja.
Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA PAIKALLISTA JA SINIVALKOISTA VARTIOINTIA P. 010 320 0758 myynti@defentor.fi www.defentor.fi

Koska nyt on vuosi 2022, tehdään varmuuden vuoksi heti kärkeen sellainen huomautus, että tässä jutussa esiintyvä ”Kovamies”on brändinimitys, joka ei siis loppupäätteestään huolimatta

alexander ja hänen yhtiökumppa ninsa Pekka Varttila lanseerasi vat Kovamies-nimiset design tuotteet jo pari vuotta aikaisemmin. Ku luvan syksynä saman sateenvarjon alle on rakennettu aivan toisenlainen pal velutuote, joka keskittyy hyvinvoinnin ja liikunnan edistämiseen. Siihen tosin tarvittiin vielä myös sen alan ammatti lainen, Marko Raittinen. Yhdessä ke hitetty Kovamies kuntoilee -verkkoval mennus on suunniteltu kaikille, jotka tuntevat olonsa syystä tai toisesta vä hemmän optimaaliseksi. Siis sekä nai sille ja miehille ja ylipäätään kaikille.

Huono suunta Kuten moni idea läpi ihmiskunnan

historian, myös tämä lähti liikkeelle omista havainnoista. Tässä tapauk sessa tuon huomion teki Alexander, joka oli 42-vuotiaana havainnut, et tä oma kunto oli päässyt pahasti re tuperälle.

– En minä vielä siellä montun pohjalla ollut, mutta hyvää vauhtia menossa sinne, hän tuumaa. Hän al koi kiinnittää asiaan huomiota, kos ka oma jaksaminen tuntui olevan päivästä toiseen koetuksella.

– Olin koko ajan enemmän tai vä hemmän kiukkuinen, ja vaikka työ ni hoidinkin, niin mihinkään muu hun ei tuntunut energiaa sitten pii saavan, hän kertoo. Tai no, johonkin sitä virtaa sentään riitti. Erilaisille kis

HERVANNAN YR i TTÄJÄT

KOVAMIES

Marko Raittinen ja Pekka Varttila.

takana ovat Alexander Strakh(vas.),

– Ongelma on se, että kun informaatiota on paljon, niin aloittaminen on vaikeaa. Koko homma vaikuttaa yleiskuntoon. Yrittäjille kyse on siitä, että haluatko olla vä synyt ja keskittyä selviytymiseen, vai olla tuottelias ja innovatiivinen, Marko kertoo. Kävely itsessään on esimerkiksi loistava aloitusmuoto. – Ei kaikkien tarvitse juosta maratonia ja ahertaa salilla, vaan pohja luodaan nor maalilla arkisella tekemisellä.

sanristiäisille ja hipoille kalenterista tuntui aina löytyvän sopiva kolo. Ja kuten meillä Suomessa on totuttu, usein näissä illanvietoissa tuli sitten otettua kuppi jos toinenkin. Ja kos ka puhe on alkoholista, hetken ilos ta joutuu maksamaan melko kalliit lunnaat krapulan muodossa. Eikä ikä ainakaan auta tai nopeuta toipumis ta. Jos ainoa keino stressitilan pur kamiseen on se naukku tai pari, pit källä tähtäimellä se ei toimi.

– Päinvastoin, stressi vaan pahe nee, ja fyysisen hyvinvoinnin lisäksi henkinenkin hyvinvointi heikkenee. Ja ainakin omalla kohdallani tämä tarkoitti myös sitä, että siitä kärsii myös firman pyörittäminen. Minä pääsin aina töihin ja hoidin sovitut asiat, mutta liian kauan se oli sellais ta pakkopullaa, Alexander myöntää.

Sydänlihastulehduksesta selvittiin, mutta unihäiriöille löytyi syy Alexanderin saama angiina ei suo ranaisesti johtunut heikosta kunnos ta, mutta todennäköisesti parem massa pohjakunnossa siitä ei olisi seurannut sydänoireina ilmennyttä jälkitautia. Se johtikin sitten lasaret tikeikkaan. Pysyviä vaurioita sairau desta ei elimistöön jäänyt, mutta sen sijaan hyvän sykäyksen oman kun non huomioimiseen sairaalareissu kyllä antoi.

– Lääkärin kanssa jutellessa hän sitten kysyi, onko minulla ollut unia pneaa. Minulle koko termi oli uusi, enkä asiaan osannut mitään sanoa. Asiaa kuitenkin lähdettiin testaa maan, ja niin minä nukuin pari yö tä piuhojen kanssa, Alexander ker too. Tulos oli hyvin selvä. Alexan derilla oli keskivaikea uniapnea, jo ka tarkoitti että hänellä öisin oli tun tia kohti parikymmentäkin hengi

tyskatkosta. Eli ei ihme, että jaksa misen kanssa oli vähän niin ja noin.

Sitten käynnistyi hyvä kierre

Kun Alexander sai uniapnean hoi toon kehitetyn maskin, sen vaiku tukset huomasi hyvin nopeasti.

– Ei mennyt kuin pari viikkoa, kun oloni oli jo paljon parempi. Unihäiriöiden takia minun nukku miseni laatu oli ollut aivan surke aa, hän kertoo. Tästä kaikesta läh ti yrittäjän kohdalla positiivinen kierre. Kun omaa virtaa oli eri ta valla kuin ennen, hän päätti ensim mäistä kertaa pitkään aikaan kiin nittää huomiota myös fyysiseen vointiinsa. Massaakin kun oli ker tynyt vuosien saatossa jo 120 kiloa.

Sitä hän lähti pudottamaan paitsi vähentämällä niitä juhlia myös lii kunnalla ja ruokavaliolla. Ensin Alexander testasi paria omatoimis ta dieettiä, mutta ymmärsi aika pian tarttua puhelimeen ja pirauttaa asiantuntijalle. Markon Raittisen puhelinnumero hänellä oli jo en tuudestaan, sillä he olivat entisiä naapureita. Mutta koska me muut emme vielä tunne Markoa, anne taanpa hänen seuraavaksi esitellä itsensä.

Uranvaihtajan heikko

ajoitus – Olin ollut 20 vuotta hoitoalalla töissä, sekä lastenkodeissa että ke hitysvammaisten parissa, hän aloit taa. Uudenlaisen uran suuntaan hän oli ottanut askeleita jo tuolloin. Hän oli kouluttautunut ensin kale valaiseksi jäsenkorjaajaksi ja myö hemmin vielä personal traineriksi.

– Ajattelin, että sen myötä pys tyn tarjoamaan paitsi hoitoa myös ohjaamaan ihmisiä liikkumisen pa

riin, Raittinen kertoo. Sivutoimista työtä hyvinvoinnin asiantuntijalla alkoi olla siinä määrin, että edessä oli siirtyminen päätoimiseksi yrit täjäksi. Ajoitus ei olisi voinut kovin paljon kehnompi olla, sillä hän te ki debyyttinsä maaliskuussa 2020. Samassa kuussa alkoivatkin sitten koronan seurauksena poikkeusolot. Sillä oli iso vaikutus, sillä käytän nössä jäsenkorjauspuolella kaikki yli 70-vuotiaat asiakkaat yksinker taisesti katosivat.

Ahkeraa sometus palkittiin

Tuore yrittäjä ei kuitenkaan tästä lannistunut, vaan käytti mahdolli simman paljon aikaansa opiskele miseen, kuten esimerkiksi toimin nallisen anatomian, liikunnan ja ra vinnon lisäopiskeluun, sekä ylipää tään oman tiedomääränsä syventä miseen ja leventämiseen. Asiakas määrät jatkoivat melkoista aaltolii kettä pidemmän aikaa, sillä tautiti lanne ohjasi voimakkaasti kysyntää vielä pidemmän aikaa.

– Starttiraha oli pelastus, ja li säksi päätin tehdä kaikkeni, jotta saisin itseäni näkyviin. Tein hyvin paljon materiaalia sosiaaliseen me diaan, mikä totisesti hyödytti. Ke väällä 2021 kun tautitilanne oli taas parempi, minulla saattoi olla neljän viikon jonokin, hän kertoo.

Kovamies-valmennus ei ollut puheenaiheena vielä Alexanderin ja Markon ensimmäisessä palave rissa. Pikemminkin kyseessä oli ai van tavallinen asiakastapaaminen.

– Halusin hänen tekevän minul le sapuskaohjelman, ja sitten kävim me vähän salilla treenaamassa, hän muistelee. Koska Alex tiesi entuu destaan Markon olevan aktiivinen somepostaaja, hän kysyi, voisikohan heillä olla yllään Kovamies-brändi paidat treenatessa. Ja kävihän se. Aja tus laajemmastakin yhteistyöstä läh ti oikeastaan liikkeelle siitä.

Ajatus sai kannatusta Idea matalan kynnyksen Kovamies kuntoilee -palvelusta oli Alexande rin, mutta nopeasti sille syttyivät myös sekä Marko että Pekka. Heis tä kaikki näkivät sille tarvetta.

– Ei se mikään salaisuus ole, et tä moni on samassa tilanteessa kuin itse olin. Moni tietää kyllä, että jo tain pitäisi tehdä, mutta ei saa itses tään irti, Alexander sanoo, ja muut osakkaat nyökyttelevät vieressä pää tään. Yrittäjätrion mukaan Kova mies-valmennus sopii kaikille, joil la elämässä on kiirettä, yllättäviä muutoksia ja työhaasteita. Omista kokemuksista johtuen, erityisesti si tä suunniteltaessa ovat mielessä ol leet yrittäjät.

– Yrittäjä ei aina voi lyödä luk koon mitään treeniaikoja ja olla pai kalla juuri kello 16. Siksi halusim me tehdä ohjelmasta sellaisen, että

Tiis Tai 18. loka k UUTa 202228
rajaa mitään sukupuolta pois. Tai, kuten yrittäjä Alexander Strakh määrittelee: – Kovamies on enemmänkin mielentila. Mekaniikanpolku 8 A 7 33720 Tampere www.tilivuorenpaa.fi Tili Vuorenpää Oy +358 400 836 741 +358 40 725 7128 PA LVE L E VA A ISÄNNÖINTIÄ! WW W.TAMI S.F I Voimakatu 11, 33100 Tampere Puh. 0207 346100 | toimisto@tamis.fi Purku - ja saneeraust yöt järeän järkevästi • Hait ta ainekar toitukset ja asbestipurkut yöt • Timant tiporaukset ja sahaukset • Vuokraamme myös piikkausrobot teja: Brokk 180, 90 ja 60 A ri 04 0 518 8088, 050 911 8126ww w.t i m a n t t i t yö t .fi Työturvallisuusammattilaiset www.safetybuilder.fi Nimestään huolimatta tämä koulutus sopii kaikille – joskin omakohtaisista kokemuksista johtuen se on suunniteltu erityisesti yrittäjien tarpeisiin sopivaksi
KUNTOILEE -verkkovalmennuksen

AIEMMINKIN OMAA osaamistaan opiskelemalla kohentanut Marko Raittinen on tälläkin hetkellä kulutta massa koulunpenkkiä. Hän opiskelee parhaillaan Nordic Health Academyn (NHA) kautta terveysvalmentajaksi, ja loppuvuodesta hänellä alkavat vielä myös ratkaisukeskeisen valmentajan opinnot Valmentamossa.

– Se on tärkeää, sillä 70 prosenttia elämänmuutoksen tekemisestä on hen kistä työtä. Ja kun sitä löytyy, niin löytyy myös fyysistä kapasiteettia.

se ei katso aikaa eikä paikkaa. Pää sääntöisesti välineitä ei tarvita, mut ta asiakas voi hankkia itselleen esi merkiksi kaksi kahvakuulaa ja vas tuskuminauhan, miehet kertovat ja huomauttavat vielä perään, että kun tosalikäyntejä varten tulee erillinen ohjeistus tätä haluaville.

Maltti on valttia

Alan ammattilaisena Marko tietää hyvin, että aika monesti oma äkkiä syttynyt liikunnallisuusinnostus lo pahtaa siihen, että heti kärkeen läh detään tekemään maksimisuorituk sia. Sellainen ei onnistu ikinä.

– Ei kukaan herää yhtäkkiä uuteen viikkoon ja ala elämään huippu-ur heilijan ravinto- ja liikuntasuorituk silla. Tai voi joku herätä, mutta pysy vää muutosta niin ei saada aikaan. Jos et ole kävellyt yhtään ja aloitat vaikka kerran viikossa 10 minuutin lenkillä,

se on jo oikein hyvä alku. Sitten his sukseen sitä voi nostaa viikoittain, vaikka viidellä minuutilla. Muuta massa kuukaudessa on jo edistytty ai ka pitkälle, hän kertoo. Asiakkaille on tarjolla paitsi kosolti tietoa myös oh jausvideoita. Hänelle neuvotaan mi ten edetä askel askeleelta. Videoissa opetetaan esimerkiksi kuntosaliliik keiden oikeaoppiseen tekemiseen se kä kerrotaan tyypillisimmät virheet. Valmennuksessa otetaan huomioon myös yksilölliset erot.

– Sama noin 2000 kalorin dieetti kun ei varmasti ole paras vaihtoehto sekä 130-kiloisella toimistotyönteki jälle että 25-vuotialle 50-kiloiselle naiselle, miehet huomauttavat.

Kokonaisuus kunniaan – ja kuntoon

Alusta asti sekin on ollut selvä, että valmennuksessa on haluttu kiinnit tää huomiota kokonaisvaltaiseen hy vinvointiin.

– Tässä ei siis ole kyse vaan pai nonpudotuksesta, vaan siitä, että hy vinvointi on monen asian summa. Liikunta, ravinto ja lepo ovat se mei dän pyhä kolminaisuutemme, kom mentoi Pekka Varttila. Marko huo mauttaa, että juuri alku on kaikista hankalin – myös hyvinvointiasioiden reilaan laittamisessa.

– Olen käyttänyt vertausta, että jos autokin pitää saada liikkeelle, se on se alku joka on hankalin. Sen jäl keen kun päästään liikkeelle, rullaa minen muuttuu koko ajan helpom maksi, hän sanoo. Kovamies-ohjel massa tahti on tarkoituksellisesti rau hallinen

– Meidän ei tarvitse ottaa painei ta, että kahden kuukauden päästä pi täisi olla Bikinifitness-kisakunnossa, Marko kertoo.

Ei äkkivoittoja Marko korostaa, että kyseessä on pit

ALEXANDER STRAKH sai kimmokkeen elämäntapamuutokseen, sillä hän oli 42-vuotiaana havainnut, että oma kunto oli päässyt pahasti retuperälle. – En minä vielä siellä montun pohjalla ollut, mutta hyvää vauhtia menossa sinne, hän tuumaa ja kertoo että jaksa minen oli koetuksella.

käkestoiseksi tarkoitettu elämänta pavalmennus. Niinpä kuuden tai 10 viikon hokkuspokkustemppuja ei lu pailla kenellekään.

– Pikemmin tässä on tarkoitus edetä pienin askelein ja muuttaa asioita pysyvästi. Isoista pienistä vir roista tulee loppu viimein ihan hyvä virta, Marko sanoo.

– Lähtöasetelma on, että kaikkea ei tarvitse muuttaa saman tien, vaan pikemminkin ottaa muutokset osak si elämää kaikessa rauhassa. Silloin niistä saadaan aikaan myös pysyviä rutiineja. Ihmisellä kestää rutiinien muodostuksessa kolmesta viikosta jopa vuoteen. Tässä tarkoitus on saa da aikaan positiivinen kierre, joka ruokkii itse itseään, Marko tietää. l

Lisätietoa miesten luomasta ohjelmasta löytyy osoitteesta www.kovamieskuntoilee.com

Teksti: VILLE KULMALA kuvat: ELISE KULMALA

Yrittäjäyhdistyksestä tukea ja ystäviä

Hervannan Yrittäjät täytti vii me vuonna 40 vuotta, ja tänä vuonna monet muut yrittäjä järjestön tamperelaiset kaupungin osat seuraavat perässä. Kaupungi nosayhdistykset syntyivät aikanaan voimakkaasta yhteisöllisyyden tun teesta. 40 vuodessa maailma on muuttunut paljon, kuten paikallisuu den merkityskin. Siksi yhteistyötä eri kaupunginosayhdistysten välillä on tiivistetty ja varmasti tiivistetään jat kossakin – yhteisöllisyys on kuiten kin edelleen voimissaan, vaikkakin ehkä eri muotoisena kuin ennen.

Hervannan Yrittäjät on kolmas kaupunginosayhdistys, johon itse kuulun – olen vaihtanut yhdistystä aina oman toimistoni sijainnin mu kaan. Hervannan Yrittäjissä seura sin tovin vireää toimintaa ilmoitte lusta, ja vihdoin joitakin vuosia sit ten uskaltauduin itsekin johonkin tapahtumaan mukaan, ja mitä löy sinkään – samanhenkisiä ihmisiä ja uusia ystäviä! No, kaupan päälle on tullut pari luottamustointakin, mut ta unohdetaan ne nyt tällä kertaa.

Järjestön jäsenhankintakampan joissa korostetaan usein hyvin tär keitäkin jäsenetuja – asiakirjapank keja, lakineuvontaa, koulutuksia jne. Mutta kun juttelen yrittäjäkollegoje ni kanssa, jäsenedut taitavat olla jär jestöön kuulumisessa täysin sivu seikkoja. Tärkeintä ovat toiset yrit täjät: he, joiden kanssa voit puhua asioista niin kuin ne ovat, he, jotka tietävät, että stressiä aiheuttavat ta louden ja oman jaksamisen ylä- ja alamäet, he, jotka tietävät, että vaik ka kuinka nauttisi yrittäjän vapau desta, vastuu omista töistä, työnteki

jöistä, asioiden hoitamisesta painaa, he, jotka eivät tarvitse puolta sanaa ymmärtääkseen, mistä puhut, kun on liikaa töitä tai liian vähän töitä. He, joi den kanssa löytyy sama sävel riippu matta siitä, onko toinen yrittäjä työn antaja vai yksinyrittäjä, onko yrityk sen liikevaihto mitattavissa pikem minkin kymmenissätuhansissa vai kymmenissä miljoonissa.

Jäsenedut ovat tärkeitä, ja yrittäjä järjestö on tässä maassa ainoa, joka ajaa pk-yrittäjien etuja silloinkin, kun meistä yrittäjistä tuntuu, ettei se niin tee. Yrittäjäjärjestö on juuri niin vah va, jollaiseksi sen teemme. Yrittäjäjär jestöä kuullaan neuvottelupöydissä, ja mitä enemmän meitä on, sitä parem min meitä kuullaan. Tämä unohtuu usein, koska emme luonnollisestikaan ole mikään ammattiyhdistys, vaikka yrittäjien etuja ajamme. Monesti myös yhdelle yrittäjälle kumartaminen tar koittaa toiselle pyllistämistä.

Myös Hervannan Yrittäjissä kuu lemme tarkalla korvalla jäseniämme: kun jäsenemme pyysi meitä tekemään jotakin paikallisten hajuhaittojen eteen, pyysimme kaupungilta selvi tystä asiaan, kun jäsenemme ehdotti koronasulkujen alkaessa läppärikerä ystä paikalliselle koululle, toteutim me sen, ja toinen jäsenemme viimeis teli koneet koululle käyttökuntoon, kun jäsenemme pyysi lisää kuntoilu teemaa, niin sitähän tulee. Ole mei hin siis yhteydessä, toimimme mah dollisuuksiemme mukaan – tai tule mukaan hallitukseen, paikkoja avau tuu tänä syksynä! l

Artikkelin on kirjoittanut Mirka Lahti, Hervannan Yrittäjien puheenjohtaja

Radio Musa 100,5

Hyvällä tuulella yötä päivää!

Uutiset tasatunnein iltakymmeneen, viihdeuutisia pitkin päivää ja paljon, paljon muuta: Tampereen Enska (Arto Grönroos), Vitsiniekka (Martti Kuurila), Sori vaan (Joni Länsipuro), Santosen Pekka ja päivän pätkä, kaupunkilehti Tamperelaisen Petteri Mäkinen ja Poplaulajan vapaailta (Janne Örnberg & Jari Moberg).

Pena, Hannamari ja Gilda jututtavat kahvituntivieraita arkisin kello 9 ja 14 jälkeen sekä lauantaisin pitkin päivää.

Diskopallon alla perjantaisin kello 20 jälkeen. DJ Ilkka soittaa jytää, purkkaa ja diskoa. Samin levylaukku kello 21 jälkeen, DJ Sami soittaa mitä levylaukusta löytyy.

Tätä Suomi tanssii listaohjelma ja Lavvantai­tanssit kello 18 ja sunnuntaisin Radio Top 20 klo 16. Studiossa Pena.

Happy Days torstaisin kello 18 jälkeen ja sunnuntaisin kello 20 jälkeen. Studiossa Aron ja Santis.

Paluumuuttaja sunnuntaisin kello 18 jälkeen ja tiistaisin kello 10 jälkeen. Ilkka Kymäläinen ja Paavo postilaatikolla. Amerikanserkku maanantaisin kello 18 jälkeen. Musiikkiterveisiä Oregonista soittaa Julian Lähdesmäki

Käännös kotiin päin perjantaisin kello 16.30 ja tiistaisin kello 17 jälkeen. Käännösiskelmien parissa Jussi Tuovinen

Seppo Tammilehto – poutapilven poika maanantaisin ja perjantaisin kello 17 jälkeen.

Onnellisen miehen tarinoita kertoo Pentti-Oskari Kangas lauantaisin kello 9.30 ja 17.30.

Tiis Tai 18. loka k UUTa 2022 29
Aikuisten suosikkiradio | facebook.com/radiomusa | radiomusa.fi Edulliset kampanjat: Pena: 0400 620 036 Juha: 045 1462 839 Soita! Huomio! Ohjelmisto saattaa sisältää pieniä määriä huumoria.

Tapahtumakalenteri

21.-22.10.2022 Valtakunnalliset

yrittäjäpäivät. Lisätietoja yrittajapaivat.fi. 11.11.2022 Yksinyrittäjäpäivä – Yhdessä! Klo 9.30 21, Järvenpää. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: me.yrittajat.fi/ yksinyrittajapaiva. Yhteiskuljetus

Yksinyrittäjäpäivään Järvenpäähän. Lähtö ja paluu: Tampereen Keskustori. Kuljetus toteutetaan, jos osallistujia on vähintään 20. Hinta maks. 40 e/hlö, mutta määräytyy matkustajamäärän mukaan. Tarkemmat tiedot ja sitovat ilmoittautumiset: https://forms. gle/8J3FCQc3bzP6bN5h7. Yhteiskyydin järjestää Tampereen yrittäjäyhdistykset. 11.11.2022 Yrittäjien verkostoitumistunti 14 15, Zoomin kautta. 18.11.2022 Nuorten Yrittäjien risteily klo 15 20, Turku. Nuorten Yrittäjien risteily

risteillään jälleen Suomen Turusta Viking Gracella. Risteily alkaa maissa pretilaisuudella perjantaina iltapäivällä. Lipunmyynti on nyt auki! Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 21.11.2022 Löydä julkiset kilpailutukset ja niiden bisnesmahdollisuudet klo 8.30–9.30, verkossa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: pirkanmaanyrittajat.fi. AKAA

29.10.2022

Akaan Yrittäjäyhdistysten yhteinen Vuoden Yrittäjä -juhla klo 18 alkaen, Karllundin kivinavetta. HÄMEENKYRÖ

28.10.2022

Hämeenkyrön Yrittäjien aamukahvit klo 8–9, aiheena työntekijöiden palkkaaminen, paikka varmistuu myöhemmin. 29.10.2022 Hämeenkyrön Yrittäjät

Vuoden Yrittäjä -juhla klo 18 alkaen, Toukola Seuraintalo Sasintie 20, 39130 Sasi. 9.11.2022

Hämeenkyrön Yrittäjien vierailu eduskuntaan. Lähtö klo 12 S-market Hämeenkyrö, tutustuminen Oodiin ja vierailu Arto Satosen vieraana eduskunnassa. Matkan hinta 30 e/henkilö. Mukaan mahtuu 25 henkeä

16.11.2022

Hämeenkyrön Yrittäjien syyskokous klo 18 alkaen, Moision Kotipakari. kutsut lähetetään sähköpostilla. 25.11.2022 Hämeenkyrön Yrittäjien aamukahvit klo 8–9, aiheena Yrityskummitoiminnan esittely, paikka varmistuu myöhemmin.

8.11.2022 Tredun kuntakierros yrittäjille:

Buustia myyntiin ja markkinointiin by Pasi

Rautio. Ravintola Mylly klo 8–9.30. Maksuton tilaisuus sisältää maittavan aamiaisen.

11.11.2022 Pirkkalan Yrittäjien vuosikokous.

25.11.2022 Pirkkalan Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -juhla Ravintola Bufferi, Pirkkala.

25.11.-26.11.2022 Pirkkalan joulumyyjäiset. Katso tarkemmat tiedot pirkkalanyrittajat.fi, FB-tapahtumista, seuraa sähköpostia tai soita p. 040 580 0759.

PUNKALAIDUN

4.11.2022 Punkalaitumen Yrittäjien

Vuoden Yrittäjä -juhla 19 alkaen, Jalasjoen nuorisoseurantalo.

kokoussali, Kehräsaari B 2. krs, 33200 Tampere. Ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 24.11.2022 Hervannan Yrittäjien vuosikokous klo 18 21, Ravintola Plevna. Lisätietoja hervannanyrittajat.fi. 26.11.2022 J. Karjalainen Tamperetalossa: Tammelanpuiston Yrittäjät on varannut kasan lippuja, eiköhän lähdetä isolla porukalla katsomaan yhtä Suomen legendaarisimmista muusikoista!

URJALA

29.10.2022

Urjalan Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -juhla klo 19 alkaen, Säätiötalo.

VALKEAKOSKI

Joulunavaus Kyröskosken torilla klo 10 alkaen, yrittäjät tarjoavat puuroa ja joulupukki jakaa lapsille karkkeja

26.11.2022

IKAALINEN

27.10.2022

Elinvoimaa-Iltakahvitilaisuus: Osaavaa Työvoimaa, klo 17.30 19. Aito Säästöpankki Ikaalinen, Vanha Tampereentie 18 20.

JUUPAJOKI

29.10.2022

Juupajoen ja Oriveden Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -juhla, Oriveden Suoja, Urheilutie 3, 35300 Orivesi.

KANGASALA

5.11.2022

Kangasalan Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -juhla klo 18 alkaen Pirtillä. 9.11.2022 Buustia myyntiin ja digimarkkinointiin Pasi Raution johdolla Kangasala-talolla. 11.11.2022 K-Kino, Kontio ja Parmas, Etkot ja jatkot Jalmarissa.

LEMPÄÄLÄ

PÄLKÄNE JA LUOPIOINEN

26.10.2022 Yrittäjän aamukahvit klo 9 Mikkolan Navetalla. Luopioisten Vuoden Yrittäjä Suvi Simolan yrityksen Hilma & Olgan esittely. Energia-asiantuntija Rami Kotilainen, Ekokumppanit Oy, kertoo yritysten energiatehokkuuden parantamisesta. Elinkeinopalveluiden ja yrittäjäyhdistysten ajankohtaiset asiat. Ilmoittautumislinkki https://forms.office. com/r/ZVtLdJ6bd9 myös Yrittäjien fb-tapahtumassa.

28.10.2022 Pimmeemmän kaupan ilta Luopioisissa klo 16 19. Kylänraitti ja tori täyttyvät iloisista kauppiaista ja ihmisistä. Varaa paikkasi Luopioisten torille tai Mikkolan basaariin. Mikkolan pihapiirin ja Navetan basaarin paikkavaraukset Suvilta, p. 040 567 7199. Toripaikan varaukset Piialta, p. 0400 447 319.

1.11.2022

8.10.2022

Lempäälän Yrittäjien Y-Gaala 2022 ja 75-vuotisjuhla.

NOKIA

1.11.2022

Buustia myyntiin ja markkinointiin klo 16 21, Silta-kampus, Kankaantaantie 4, 37100 Nokia. 4.11.2022 Yrittäjäbisset klo 17.30 21, Nokian palloiluhalli, Kankaantaankatu 4, Nokia. Nyt jos koskaan kannattaa lähteä mukaan BC Nokian peliin Yrittäjäbisseille! Kaikki yrittäjät ovat Näätä-klubin Vipvieraita! Ilmoittautumiset sähköpostiin nokianyrittajat@gmail.com. 15.11.2022

Marraskuun Yrittäjälounas klo 12–13. Tervetuloa kaikki lähiseudun yrittäjät, yrittäjyydestä kiinnostuneet ja yritysten edustajat! Yrittäjälounaat ovat rentoja ja lämminhenkisiä verkostoitumistapaamisia. Paikka varmistuu myöhemmin. Lisätietoja nokianyrittajat.fi. 21.11.2022 Nokian Yrittäjien syyskokous klo 18, Väliasema. Ennen syyskokousta: Shoppailu sallittua - Väliasemaan tutustuminen klo 17.30. Tule kuulemaan yhteistyömahdollisuuksista ja tekemään löytöjä myymälästä! Vieraanamme Pirkanmaan yrittäjien vasta valittu viestinnän asiantuntija Eija Ranua, joka tuo meille tervehdyksen Kehräsaaresta. Illan kahvitarjoilun herkut ovat tehneet Väliaseman leipurit. Lisää toiminnasta nokianvaliasema.fi. 30.11.2022

Tragedian Kääntöpiiri - menetyksestä menestykseen, vastoinkäymiset voitoksi klo 18 20, Aito Säästöpankki, Härkitie 8, Nokia. Tamperelaisen Lotta Ansakorven yrittäjätarina: Kuinka Lotta joutui yhtiökumppaninsa tekemän petoksen ja kavalluksen kohteeksi, menetti kaiken, velkaantui ja teki konkurssin. Kuinka talousvaikeudet vaikuttavat yrittäjän mielenterveyteen, työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin. Aiheen vakavuudesta riippumatta illan tunnelma pysyy keveänä. Ilmoittautumiset: nokianyrittajat@gmail. com otsikolla ”Yrittäjän hyvinvointi”, mukaan mahtuu 25 nopeinta.

MÄNTTÄ-VILPPULA

12.11.2022 Mäntän ja Vilppulan Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -juhla klo 18 alkaen Mäntän klubi.

ORIVESI

Oriveden ja Juupajoen Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -juhla, Oriveden Suoja, Urheilutie 3, 35300 Orivesi.

PARKANO

Parkanon Vuoden Yrittäjä -juhla klo 18 alkaen, Parkanon kaupungintalo.

PIRKKALA

Pirkkalan Yrittäjien aamupala, aiheena soteuudistus

Lisätietoja luopioisten@yrittajat.fi tai whatsapp 040 734 6010. Katso myös Luopioisten Yrittäjien fb-tapahtuma. 26.11.2022 Luopioisten joulunavaus klo 12 torilla. Seurakunnan ja Yrittäjien tervehdys, joulukuusen valot syttyvät. Katso lisää Luopioisten Yrittäjien fb-tapahtumasta.

RUOVESI

4.11.2022 Ruoveden Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -juhla klo 19 Ravintola Lierassa.

TAMPERE

21.10.2022 Maakunnallinen Vuoden Yrittäjä 2022 klo 18.30–19.30, Technopolis (Aleksis ravintola) Kalevantie 2, Tampere. Tervetuloa mukaan cocktailtilaisuuteen kohottamaan yhdessä malja Maakunnan vuoden yksinyrittäjälle! Ilmoittautuminen: pirkanmaanyrittajat.fi. 29.10.2022 Lielahden Yrittäjien 40-vuotisjuhla ja Vuoden Yrittäjän palkitseminen klo 19 alkaen, Ravintola Kokkipoika.

1.–30.11.2022 Hervannan Yrittäjien Puhtia marraskuuhun. Marraskuu on Hervannassa kuntoilukuu. Kerran viikossa yhteinen liikuntakokeilu. Seuraa tapahtumakalenteria ja sähköpostiviestejämme!

1.11.2022 Tampereen yrittäjien After Work klo 18 20, Tampere. Hei, yrittäjä tai yrittäjyydestä kiinnostunut! Tule verkostoitumaan ja keskustelemaan yrittäjyydestä Tampereen Yrittäjien After Workeille Teerenpeliin. Tunnistat meidän Yrittäjät-logosta. Tapahtuma on maksuton. Kukin osallistuja voi nauttia ravitsemusliikkeen antimista makunsa mukaan omakustanteisesti.

4.11.2022 Pispala-Pyynikin Yrittäjien ja Tampereen Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen Vuoden Yrittäjä -juhla klo 18, Pispalan Haulitorni.

8.11.2022 Lielahden Yrittäjien syyskokous klo 18, Ravintola Kokkipoika, Lielahti.

10.11.2022 Omistajanvaihdosmarkkinat 2022 klo 11 18, Scandic Rosendahl, Tampere. Oletko suunnittelemassa yrityksesi myyntiä? Oletko kenties aloittelemassa yrittäjyyttä? Haluatko laajentaa yritystoimintaasi yrityskaupoilla, vai olisiko sukupolvenvaihdos yrityksessäsi ajankohtainen? Omistajanvaihdosmarkkinat vastaavat kaikkiin näihin kysymyksiisi ja näillä markkinoilla kannattaa ehdottomasti olla mukana. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 16.11.2022 Tampereen Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous klo 18 Ravintola Astor. 18.11.2022 Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjien syyskokous ja Vuoden Yrittäjä -juhla, Svenska Klubben. Tämä kannattaa laittaa jo kalenteriin! Syyskokous klo 17.15 alkaen ja juhla klo 18 alkaen 30.11.2022 Uusien jäsenten aamu klo 8.30 10, Pirkanmaan Yrittäjien

HAMK X Yrittäjät aamukahvi klo 8–9.30, Ravintola Melankärki, Salmentie 14, Valkeakoski. Me tarvitsemme uutta työvoimaa. Me tarvitsemme uusia yrityksiä. Oppilaitosyhteistyöllä me voimme parantaa tilannetta konkreettisin keinoin. 25.11.2022 Valkeakosken Yrittäjäjuhla klo 18 alkaen Ravintola Melankärki. Tapahtumassa palkitaan Valkeakosken Vuoden Yrittäjä/Yritys, nautitaan upeasta Mallas-Pitojen loihtimasta ruoasta sekä mukavasta tunnelmasta yhdessä muiden yrittäjien kanssa. Ilmoittautuminen valkeakoskenyrittajat.fi. Yrittäjän talouskoulu – ilmoittautuminen on käynnissä! Etkö ymmärrä mitä kieltä kirjanpitäjäsi puhuu? Osaatko tulkita tilinpäätöksesi sisällön? Tiedätkö miten kannattavuus lasketaan? Etsimme nyt ennakkoilmoittautumisia Yrittäjän talouskouluun, missä mikään kysymys ei ole liian yksinkertainen. Koulutus tullaan järjestämään keväällä 2023 yhden illan toteutuksena klo 17 20. Ilmoittaudu mukaan valkeakoskenyrittajat.fi.

VIRRAT

28.10.2022

Virtain Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -juhla klo 19 alkaen, Ravintola Tarjanne. YLÖJÄRVI 5.11.2022 Ylöjärven Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -juhla klo 17 alkaen, Koulutuskeskus Valo.

Pirkanmaan

Ikaalisten Yrittäjät ry Kone ja Kuljetus Lilius Pirkanmaan Talomyynti&Rakennus Oy Kangasalan Yrittäjät ry Apteekki Tommi Koskela Finlark Oy SKN Service

Kihniön Yrittäjät ry Hyvänolon Askel Lempäälän Yrittäjät ry Greenpuu Mia Porrassalmi Sol Energy Service Ukkone Oy Luopioisten Yrittäjät ry Nordic Artmedia Oy Tmi Arte Anne Kallio

Mouhijärven Yrittäjät ry Juntech Oy

Nokian Yrittäjät ry Kerholan Keittiö & catering Oy Pirkan Perintä Oy Rakentavat ratkaisut Oy Oriveden Yrittäjät ry Punainen apila Parkanon Yrittäjät ry Kauneushoitola Hunajainen Ky Worker Henkilöstö- ja Teollisuuspalvelut Oy Punkalaitumen Yrittäjät ry Kahvila-Ravintola Moguli avoin yhtiö Pälkäneen Yrittäjät ry

Nuijanmäen Kotipesä Oy

TKT-Urakointi Oy

Toijalan Yrittäjät ry Lirvu Oy

Rakennusliike Usko Korpela Oy Valkeakosken Yrittäjät ry Garden Elf Oy WalkeaVirta-kiinteistöt Oy

Vammalan Yrittäjät ry

Eläinlääkäri Merja Mäkinen Hyvä HR Oy

Lounas-Kahvila Varjoska Tyrvään Rakennuspalvelu Oy

Tiis Tai 18. loka k UUTa 202230
YR i TY s PALVELUT l KEITTIÖ- JA KYLPYHUONEKALUSTEITA l ATK-PALVELUJA l AUTOKORJAAMOJA l TILINTARKASTUSTOIMISTOJA
30 Yli vuotta Citroen-erikoiskorjaamo. Peugeot- ja Citroen-huollot, korjaukset ja varaosat. Keittiökauppa Kylväjä Oy Enqvistinkatu 7, Tampere puh. 010 420 3400 noblessa.fi Tervetuloa Lielahden suurmyymälään Rautatienkatu 19 • Tulostinvärit ja toimistotarvikkeet •Tulostimet • Tietokoneet •Kaapelit •Paperit •Tarrat • Laukut •Akut tietokoneille • Tietotekniikkahuolto • Toimiston ergonomiatuotteet Tilintarkastuspalve Veropalvelut Neuvontapalvelut Tilintarkastuspalvelut Veropalvelut Neuvontapalvelut grantthornton fi Tilintarkastuspalvelut grantthornton.fi Tilint Vero Neuv p grantthornton fi Tilintarkastuspalvelut Veropalvelut Neuvontapalvelut
Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset

Sales Professionals Oy

Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry

Franssila Laatat Oy

Kryptidi

Sammon Yrittäjät ry

Data Qsine Oy

Tmi Visa Lehtonen

Tammelanpuiston Yrittäjät ry

Kukkakauppa Rose Vendela ja

Hautauspalvelu Oy

VellusTa Oy

Tammerkosken Yrittäjät ry

CJ FOCUS

FarmaGuru Viljanmaa Oy

HPV-Invest Oy Minnariikka Oy TuloksenTuplausToimisto Ab

Palkkaa Minut Suomi Oy

Provem Oy

Samuel Laurila

Toiminimi Anne Hautanen

Tampereen Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry

T:mi Tuuni Turula

l 70 VUOTTA

22.10.2022 Vesa Lammi, Taksi Team Tampere Oy, Pirkkala (Merkkipäi vänä matkoilla)

Väisänen Veli-Pekka, Accpoint Oy, Tampere (Matkoilla)

Simo Lahtinen, Ylöjärven Pienkone Oy, Ylöjärvi

VUOTTA

Katriina Mäkelä-Koski, Mäkelän Kukka Oy, Lempäälä (Juhlii merkkipäivänä Italian Toscanassa)

11.11.2022

l 95 VUOTTA

Yritykset juhlivat

1.11.2022 Vaatturinliike Sundstedt, Tampere (Viettää merkkipäivää työn merkeissä)

l 55 VUOTTA

1.11.2022 Foto Elmeri, Tuula Raivola Ky, Nokia (Viettää merkkipäivää työn merkeissä)

l 50 VUOTTA

13.10.2022 Vehoniemen Laattamyymälä Oy, Kangasala (Vehoniemen Sora Oy täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja 30 vuotta sitten yritys aloitti keraa misten laattojen maahantuonnin ja onkin vakiinnuttanut paikkansa alan luotettavana toimijana)

l 45 VUOTTA

13.10.2022 Marjan Kukka, Hämeenkyrö

l 35 VUOTTA

21.10.2022 KT-Saneeraus Oy, Nokia (Kiitämme yhteistyökumppaneitam me sekä asiakkaitamme yhteisistä vuosista! Juhlimme työn merkeissä)

l 20 VUOTTA

11.11.2022 Pieni Tehdas, Sastamala

l 15 VUOTTA

11.10.2022 Graafinen Idea, Akaa 26.10.2022 MEURO-TECH, Tampere (Reipasta juhlintaa perhepiirissä...)

l YRITTÄJÄN TIMANTTIRISTI 30 VUOTTA

Hakala Antti, Hakalan Verhoomo Oy, Tampere Härkälä Auli, Tupahoiva Oy, Sastamala

l KULTAINEN YRITTÄJÄRISTI 20 VUOTTA

Lähde Anssi, Lähde-energiaa Oy, Ikaalinen Ojanen Markku, Peltityöt Markku Ojanen T:mi, Ikaalinen Rajamäki Leo, M-Print Oy, Ikaalinen Ruotsalainen Veli-Matti, Finn Connection Trade House Oy, Hämeenkyrö Tapiainen Juha, Ikaalinen

l TYÖNTEKIJÄN HOPEINEN ANSIORISTI, 10 VUOTTA Vento Mikko, Suomen Erikoissaneeraus Oy, Nokia

Autoilu

Tiis Tai 18. loka k UUTa 2022 31 Vesilahden Yrittäjät ry Autokorjaamo Maijala Joonas Narvan Kyläpanimo Oy Projeesi Rakennus Pörsse Oy TK Consultant Ylöjärven Yrittäjät ry Annala Yhtiöt Oy Insinööritoimisto TamPlan Oy Kiinteistönvälitys HuippuMesta LKV Leppä Group Oy Psykiatrinen sairaanhoitaja Alina Korpela l TAMPEREEN KAUPUNGINOSAYHDISTYKSET Kaukajärven Yrittäjät ry Kuljetus M. Hellén Oy Smrt Oy TougherOne Oy Workout House Oy Lielahden Yrittäjät ry HM-Asunnot Oy Remontti- ja sisustuspalvelu ElseJii Oy Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät ry Salella Oy Yrittäjät juhlivat Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä-lehti ilmestyy 15.11.
& liikenne Ilmoittamalla 150 000 talouteen jaettavassa Py-lehdessä, tavoitat asiakkaasi jo Postin aamujakelun yhteydessä. Alueteemoina Pirkkala, Härmälä-Sarankulma Ilmoitusvaraukset ja tiedustelut 4.11. mennessä: leena.kolehmainen@dorimedia.fi, soita 041 5019902 tai dorimedia.fi/varaa-ilmoitustila Länsi-SuomenMetsätilatOyLKV Kiikanojantie23,Sastamala|www.metsatilat.fi Palkkio4,5%,minimi2800€(sis.alv.)taisopimuksenmukaan. MiikaBucktman 0405573947 LKV,KiAT,AKA, kaupanvahvistaja JukkaPusa 0400636113 toimitusjohtaja,LKV, AKA,kaupanvahvistaja Iso,upeaparitaloSammaljoentienvarressa. Rauhaa,siltilyhytmatkapalveluihin. 1990valmistunut,paljonremontoituja hyvinpidettytalo,asuinala2�148m², kokonaisala419m².Isoautokatos/ tallirakennus189m².Katsojatule tutustumaan. Hp.260000€ Sastamalassaupeaparitalosopiimyösasumispalveluiden tuottamiseen! Teknisestihyväkuntoiset sairaalarakennukset, 550petiävalmiina. Hp.500000€ Sairaalanylilääkärinentinenvirkatalo. Hienoaarkkitehtuuriatilavallatontilla. Juuriasennettuvesikiertoinen lattialämmitys. Hp.148000€ Harjavallassaesimerkiksi majoitustoimintaan Satalinnansairaala Tampere, Teisko,Kämmenniemi, Kuuslahdenrannalla,hyvä-ja kaunisrantainenNäsijärvenrantatontti, 7020m².Tontillaonalueelletyypillinen rinnemaastojakovatrannat.Rannan ilmansuuntaonpohjoiseen.Tontiltaon matkaaKämmenniemenpalveluidenäärelle vajaa4kmjaTampereellen.30km. Hp.180000€ Tampere,Pulesjärvi,kaksi6000m² määräalatonttia,kovatrannat, rak.oik.170m²/tontti. Hp.78000€ Runsaastihyväpuustoisia metsätilojaeripuolilla Pirkanmaatajamuuta Länsi-Suomea. www.metsatilat.fi
4.11.2022
12.11.2022
l 60
25.10.2022
Ilkka Huttunen, Insinööritoimisto Pirkanmaan Rakennepiste Oy, Tampere (Vietän merkkipäivääni perhepiirissä) 12.11.2022 Jussi Mikkola, Koneurakointi Mikkola Jussi, Sastamala
Ansiomerkit

Mercedes-Benz

Uusi, odotettu GLC ladattava hybridi näyttää tietä innovatiivisilla ratkaisuillaan ja markkinoiden pisimmällä, jopa 121 km sähköisellä toimintamatkallaan. Älykäs 4MATIC-neliveto, vahva varustelu ja erilaiset turva- ja ajoavustinjärjestelmät maksimoivat mielenrauhan ja ajonautinnon kaikissa tilanteissa. Vakiona on mm. aktiivinen etäisyysavustin, kaista-avustin, jarruavustin ja pysäköintiavustin sekä toisen sukupolven oppiva ja puheohjattava MBUX-käyttöliittymä.

Tervetuloa kysymään lisää myyjiltämme.

Tiis Tai 18. loka k UUTa 202232
GLC 300 e 4MATIC A kokonaishinta alk. 74 933,07 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €). Vapaa autoetu 1 115 €/kk, käyttöetu 1 010 €/kk. CO2-päästöt (WLTP) 12 g/km, EU-keskikulutus 0,5 l/100 km. Toimintamatka pelkällä sähköllä jopa 121 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 44 €/kk. Lämpötila, ajo-olosuhteet, auton kuormaus sekä kuljettajan ajotapa voivat vaikuttaa auton toimintamatkaan, akun kapasiteettiin ja suorituskykyyn. Ajotietokoneen kieli: suomi. Kuvan auto lisävarustein. UUDEN SUKUPOLVEN GLC LADATTAVA HYBRIDI ENNAKKOMYYNNISSÄ MEILLÄ. VALMIINA YLITTÄMÄÄN ODOTUKSET Uusi GLC ladattava hybridi alk. 74 934 € CO 2 -päästöt 12 g/100 km Sähköinen toimintamatka jopa 121 km VEHO TAMPERE Taninkatu 11, Lielahti | 010 569 3100 Ma–pe 9–18, la 10–15 Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %). VEHO.FIHuolto: 010 569 8080 Ma–pe 7.30–18
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.