Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 7/2022

Page 1

NRO 7 20.9.2022

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948

Aina työn tekijän puolella www.py-lehti.fi

75. vsk. • jakelu 150.000 kpl

s.22

Porrasremontti onnistuu myös kevytversiona

s.4

Edin konttori on tässä Edvard Shehun polussa on riittänyt mutkia ja notkelmia jo ennen kuin hänestä tuli metsäkoneyrittäjä. Kommunismin ja sisällissodan repimässä Albaniassa kun mahdollisuudet tulevaisuuden rakentamiseen olivat hyvin rajalliset. Usko on kantanut miestä vaikeissa paikoissa ja lopulta myös tie metsäalan töihin Pohjoismaihin sai alkunsa tuttujen uskonveljien kautta. Maa tosin vaihtui, kun mies tapasi tulevan vaimonsa Ruotsissa. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti tapasi yrittäjän kangasalalaisessa korvessa.

s. 10

Urjalassa ratkotaan maailmaa uhkaavaa hiekkapulaa

Japani vei voiton Tiina Ropo on ehtinyt työurallaan nähdä yhtä lailla julkista kuin yksityistäkin puolta, mutta kumpaisessakin kansainvälinen aspekti on aina ollut vahvasti läsnä. Eritoten Tiinaa on työllistänyt Japani, johon keskittyy myös hänen nykyinen yritystoimintansa.

s.34

s. 27

Maakunnan energiastrategia syntyy kreivin aikaan

Suomen suurin taimiale! Myymälämme uudistuu. Remontin alta

-50%

KAIKKI TAIMET JA PUUTARHAKIVET MYYMÄLÄSTÄ

Alennus ei koske hedelmäpuita. Tarjoukset voimassa 19–25.9. Ei ennakkovarauksia.

Vaasantien varrella Tavataan taimistolla! Pentinmaantie 25 39150 Pinsiö p. 03 3122 2510 Palvelemme: ma–pe 9–18 la 10–16 • su 12–16. sähköposti: myymala@pinsiontaimisto.fi www.pinsiontaimisto.fi

Suomen runsaimmat taimivalikoimat


2

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

Aina työn tekijän puolella PÄÄKIRJOITUS 20.9.2022

Pirkanmaalla hieman positiivisemmat näkymät – laaja yhteistyö mahdollistaa meille paljon Epävarmuus painaa yritysten suhdanneodotuksia. Pirkanmaalla odotukset ovat kuitenkin hieman positiivisemmat. Myös arviot liikevaihdon ja investointien arvon kehityksestä ovat meillä valtakuntaa valoisammat. Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometristä. Siihen vastasi noin 470 pirkanmaalaista yritystä. Epävarmassa tilanteessa erityisen hienoa ja tärkeää on, että Pirkanmaalta löytyy positiivinen tekemisen meininki. Henkilökohtaisesti uskon, että vahvalla yhteistyöllä ja halulla onnistua luomme edellytyksiä kehittymiselle ja elinvoimalle laajasti maakunnassamme. Tutkimuksessa nousi oivasti esiin sekin, että meillä innovaatioiden kehittämisen suhteen yhteistyö on mutkatonta ja voimakasta yritysten ja oppilaitosten välillä. Lähes joka kolmas (31%) yritys tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa innovaatioihin liittyen. Vähintään yhtä rohkaiseva poiminta tutkimuksesta on se, että myös kolmasosa (32%) korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa yhteistyötä tehneistä yrityksistä odottaa yhteistyön myös johtavan uuden teknologian, menetelmän tai laitteen käyttöön ottoon 2022 aikana. Tämä lupaa hyvää, sillä tulevaisuus rakennetaan yhä enenevissä määriin juuri yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Vaikka yrittäjät arvioivatkin Pirkanmaalla harjoitetun elinkeinopolitiikan maan keskiarvoa paremmaksi (Suomen Yrittäjien Kuntabarometri, kevät 2022), top5-alueeksi emme lukeudu - vielä. Pirkanmaan kuntien välilläkin on eroja. Esimerkiksi Nokia ylsi keskisuurten kaupunkien 8. sijalle koko maassa.Kunnan pää-

töksenteossa yrittäjät kokevat tärkeimmiksi yrityslähtöisyyden, toimivat yrityspalvelut, elinkeinopolitiikan asema sekä kunnan hankintapolitiikan. Jos ja kun yritysten toimintaedellytyksiä halutaan varmistaa ja kehittää, nämä ovat Kuntabarometrin perusteella yrittäjien näkökulmasta ne ykköskohteet. Parhaillaan työn alla kunnissa ovat talousarviot. Hyvinvointialueuudistuksen myötä kunnalle jää merkittävä rooli elinvoiman kehittämisessä, ja tässä yrittäjien ja kunnan yhteistyöllä on entistä merkittävämpi rooli. Kunnan tärkeä tehtävä on varmistaa yritysten elinvoimaisuuden edellytyksiä ja huomioida päätöksenteossaan erilaiset vaikutukset yritystoimintaan. Yhteistyö on avainsana sekä taloudellisesti hyvinä että vähemmän hyvinä aikoina. Kunnan päättäjien, oppilaitosten ja yrittäjien kesken luodaan siis nyt ja aina yhdessä onnistumisen edellytyksiä, innovaatioita, kasvua ja positiivista uskoa tulevaisuuteen. Erinomaisia käytäntöjä yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen sekä yritysvaikutusten arviointiin löytyy jo useista kunnista. Juuri nyt on hyvä hetki varmistaa, että yrittäjiä kuunnellaan ja elinvoimakuntia vahvistetaan päätöksillä, joissa yrittäjille tärkeät osa-alueet huomioidaan esimerkiksi hankinnoissa, lupa-asioissa, palvelumalleissa sekä erilaissa yhteistyöfoorumeissa. Näin myös yrittäjien ääni saadaan kuuluviin.

SYYSKUU 2022 SISÄLTÖ Lakilaarissa pohditaan, mitä perustajaurakointiin kuuluu Lounasvieraana Lempäälän kehityksen nokkamiehenä aloittanut Ahti Laakso Mitä ihmettä – loppuvuonna Tampereella avataan uusi fyysinen pankkikonttori Vuotovahinko käy kukkaron päälle Inflaatio on näkynyt myös kattoremonttien kysynnässä – urakoita silti entiseen malliin Näin sukupuoli vaikuttaa ensiasunnon ostamisessa Monipaikkatyö voi hyvinkin olla tulevaisuudessa maaseudun valtti Ydinvoima on nyt suositumpaa kuin koskaan Tampereen teatterilla on edessä iso peruskorjaus – palvelutarjontaa se jatkossa kuitenkin parantaa Nokia Arenalle Pirkanmaan palkinto Valkeakosken uusi elinkeinojohtaja omaa vahvan teollisuushistorian Yrittäjyyskasvattaja kehottaa mokailemaan, ainakin koulussa Kiinnostaako hallitusvastuu – Pirkanmaan Yrittäjissä on nyt haku päällä

● JAKELU

Posti Jakelumäärä 150 000 kpl

Aina työn tekijän puolella Pirkanmaan Yrittäjät ry, Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere puh. (03) 251 6500 www.py-lehti.fi www.yrittajat.fi/pirkanmaanyrittajat

● JAKELUPÄIVYSTYS ● TOIMITUS

päätoimittaja Jenni Pöllänen Toimitussihteeri Ville Kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi

Postin varhaisjakelu / Pirkanmaa p. 0100 3355 (pvm/mpm) arkisin klo 6–16 viikonloppuisin klo 6–12 www.aamulehti.fi/asiakastuki

s. 6 s. 13 s. 14 s. 16 s. 18 s. 20 s. 21 s. 29 s. 31 s. 33 s. 40 s. 42 s. 44

s. 29

s. 31

s. 18

s. 40

● MEDIAMYYNTI

Mediatoimisto Dorimedia Oy Leena Kolehmainen-Naaralainen yrittäjä, p. 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Myyntipäälliköt: Erja Joentausta​ p. 050 374 9444 Timo Hyvönen p. 050 468 2290 Kimmo Vaittinen p. 050 306 2228 (Pirkanmaan Yrittäjäjärjestön jäsenyydet) etunimi.sukunimi@dorimedia.fi

● JULKAISIJA Pirkanmaan Yrittäjät ry ● PAINOPAIKKA Sanoma Manu Tampere 2022 ● ULKOASU Ilmoitukset ja sivutaitto Heku Oy p. 010 681 781 ● AINEISTOT

aineistot@dorimedia.fi


3

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

Liiketiloja keskustan parhaille paikoille

TAMPEREEN TEATTERINEUVOS

Uusia, moderneja katutason liiketiloja Tampereen sydämessä. Satamakadulle joulukuussa valmistuvan Teatterineuvoksen kivijalkaan tulee yhteensä kolme liiketilaa. ALV-palautus hyödynnettävissä kaikkien osalta.

Visualisointi

TAMPEREEN YLÄRIMA TAMMELAN STADION

TAMPERE KESKUSTA

Tampereen Teatterineuvos Kerrostalo, Satamakatu 10 Kolme liiketilaa. Arvioitu valmistuminen 12/22. Oma tontti. B 2018 Esim: m² krs mh. vh. LT1 39,0 1/8 43 290 101 010 LT3 37,0 1/8 42 180 140 600

TAMPERE TAMMELA Ylärima - liiketilasi täysosuma. Rakennamme Tampereen jalkapallostadionia ympäröivään kortteliin korkealaatuisia koteja sekä myytäviä liiketiloja talon kivijalkaan.

yit.fi/teatterineuvos

Tampereen Ylärima Kerrostalo, Kalevan Puistotie 24 Osaksi historiallista Kalevaa. Arvioitu valmistuminen 11/23. Valinnainen vuokratontti. B2018 Esim. m² krs mh. vh. LT3 34,5 0/11 31 410 104 700 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 14 249 LT2 66,0 0/11 60 120 200 400 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 27 258 yit.fi/ylärima

LT 2 66,0 m²

Visualisointi LT 1

YIT YITASUNTOMYYNTI: ASUNTOMYYNTI:Hatanpään Hatanpään valtatie valtatie 11, 11, 1.1. krs, krs, palvelemme palvelemme ma−pe ma−pe kloklo 9−16 9−16 SOITA JA KYSY SOITALISÄÄ: JA SOVI p. YKSITYISESITTELY: 020 433 4635 (0,088 p. 020 eur/min 433 4635 kotimaan (0,088puheluista), eur/min kotimaan asuntomyynti.tampere@yit.fi, puheluista) asuntomyynti.tampere@yit.fi, facebook.com/YitKotiTampere, facebook.com/YitKotiTampere, instagram.com/yitkoti instagram.com/yitkoti

*Valinnainen, osakkeenomistajalla on mahdollisuus lunastaa huoneistokohtainen osuutensa tontin määräosasta yhtiölle ja vapautua tontin vuokravastikkeen maksamisesta.


4

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

Kommunistimaan kasvatista tuli metsäalan yrittäjä Eipä olisi 12-vuotias Eduart Shehu kotimaassaan Albaniassa purukumia ja tupakkaa kaduilla myydessään osannut aavistaa, mitä tuleman piti. Siis esimerkiksi sitä, että hän asuisi puolen Euroopan päässä Suomi-nimisessä maassa, hänellä olisi vaimo ja kaksi lasta sekä ohjattavana monen sadan tuhannen euron metsäkone ja metsäalalla toimiva yritys. Ei, tätä hän ei totta tosiaan olisi uskonut. 90-luvun Albaniassa haaveet olivat melko lailla maltillisempia. Albania ei totta vie ollut Edin lapsuudessa mukava asuinpaikka.

A

lbania oli outolintu jopa sen aikaisen kommunistisen maailman mittapuulla. Kovin kauaksi ei mennä, jos silloista Albaniaa verta tämän päivän Pohjois-Koreaan. Lähes yhtä eristyksissä piskuinen, kolmen miljoonan ihmisen valtio oli muusta maailmasta noihin aikoihin. Albania ei oikeastaan tehnyt yhteistyötä edes kommunistivaltioiden kanssa, kapitalistisesta lännestä puhumattakaan. Edi asui pienessä, muutaman sadan talon kylässä, jossa ainoa yhteys ulkomaailmaan oli läpi virtaava joki. Sen alkulähteet olivat Kreikassa. Aika ajoin se tarjosi lyhyitä väläyksiä toisenlaiseen arkeen. – Oli todellinen aarre, jos joskus joesta löydettiin tyhjä Coca Cola -pullo, hän muistelee.

Vaihtoehdot vähissä

Albaniassa elettiin aikamoisessa kurjuudessa. Maalle asetetut pakotteet näkyivät kaikessa, ja jopa perunoista oli pulaa. Tämänkaltaiset huomiot, niin totta kuin olivatkin, oli parempi pitää kuitenkin omana tietonaan. Moisen asian julkilausuma tai ylipäätään minkäänlainen kritiikki maan johtoa kohtaan olisi ollut maanpetokseen yllyttävää puhetta ja sanktiot ankarat. Kommunismi kun nyt vaan ei voinut olla väärässä. Se olikin maassa tosiallisesti korvannut

kuskiksi, hän miettii nyt, kun tiedustelen pikku Edin silloisia unelmia.

Sitten kaatui Neukkula

Kun maailman mittavin ihmiskoe nimeltään Neuvostoliitto sitten päättyi kaatumiseen, mikä veti mukanaan myös muut rautaesiripun itäiselle puolelle jääneet maat, oli Albaniakin uuden edessä. Mitenkään sujuvasti orastava demokratia ei Albanian ylle laskeutunut. Kommunismi oli kuollut, mutta sen tilalle oli tullut demokratian sijaan pikemminkin anarkia. Aatteen pahasti pettämä kansa janosi kostoa. Siinä sivussa pistettiinkin sitten rikki iso osa sekä maan tehtaista että muusta infrastruktuurista. Ja kun järjestystä ei ollut enää ylläpitämässä kukaan, korruptio ei vaan rehottanut, vaan suorastaan räjähti.

Hedelmäbisnes ruokki perheen

Teini-ikäiselle albanialaispojalle uusi tilanne oli vaikea. Nyt töitä ei ollut nimittäin enää edes niissä kaivoksissa tahi tiloilla. Niinpä elannonhankinnassa oli luovuus valttia. Edi aloitti omat bisneksensä jo 12-vuotiaana. Ensin myyntiartikkelina olivat purukumi ja tupakka ja vähän myöhemmin hedelmät. Niissä oli mahdollisuus isompiin tienesteihin. Parhaina päivinä saattoi banaaneilla

viä tienestejä tehdyille sijoituksille. Uskottavuutta sille toi, että jopa valtion ylin johto oli kannustanut ihmisiä siihen. Valtavan moni äkkirikastumisen mahdollisuuden nähnyt albaani oli iskenyt koko omaisuutensa kiinni tähän massiivisessa mielessä toteutettuun kupruun. Kun katteettomat lupaukset sitten romahtivat, päätyi maa sodista siihen julmimpaan, sisällissotaan. Kadulle protestoimaan lähti se iso osa kansasta, joka oli menettänyt pyramidihuijauksessa peräti 1,2 miljardia dollaria. Ameijan tukikohdat jäivät vartioimatta, kun siellä työskennelleet sotilaat saivat käskyn ampua omiaan – eivät suostuneet ja asevarastot jäivät vartioimatta. Kansalaiset hakivat suvereenisti aseita omaan käyttöön ja Kalashnikovit lauloivat pihoilla ja puistoissa. Tämä sai Edin, kuten monen muunkin albaanin päättämään, että maasta oli päästävä pois. – Aikalailla ajateltiin niin, että minne tahansa muualle piti päästä Albaniaan jäämisen sijaan, Edi kertoo.

Lyhyeksi jäi Italian ekskursio

Oli Edi teininä veljensä tapaan Kreikkaan jalkapatikalla pyrkinyt, useampaankin otteeseen, mutta haaveeksi se oli hänen osaltaan jäänyt. Raja-

EDUART SHEHU kertoo nauttivansa mahdollisuudesta työskennellä luonnon lähellä. − Aina tämä konttorihommat voittaa, mies hymyilee.

myös virallisesti uskonnot. – Kirkot ja uskonnollinen kirjallisuus oli tuhottu, poltettu, papit viety vankeuteen tai tapettu, Edi kertoo. Kommunismin aikaan uskonnot olivat virallisestikin kielletty. Raamattu oli tämän maan rajojen sisällä kielletty kirja. Kovin monipuolisia tulevaisuudensuunnitelmia kommunistimaassa ei nuorelle miehenalulle ollut tarjota. Vaihtoehtoja oli oikeastaan kaksi, joko päätyi työhön kaivokseen, tai sitten oli tarjolla maanviljelys. Ei kuitenkaan millään omalla tilalla, vaan tietysti koko kansan yhdessä omistamalla yhteisviljelmällä. – Niistä varmaan se kaivos olisi ollut vaihtoehtoni, joskin toivoin, että pääsisinpä kaivoksessa edes rekka-

hyvinkin tienata kymmenkuntaa euroa vastaavan summan, joka oli silloisessa Albaniassa ihan käypä tienesti. Ei sillä tosin rikastumaan olisi päässyt. Hedelmärahat menivät pääosin perheen kuluihin. Ruokakuntaan kuului äidin ja Edin lisäksi kaksi huomattavasti pienempää siskoa. Edi joutui ottamaan jo varhaisella iällä perheenpään roolia, sillä vanhempien avioeron seurauksena isä oli muuttanut kauas, ja isoveli oli onnistunut pääsemään Kreikkaan.

Sodista se julmin

Vuonna 1997 Albanian kaaos ajautui sisällissodaksi. Se oli oikeastaan lähtenyt liikkeelle valtavasta pyramidihuijauksesta, jossa oli lupailtu hy-

maastossa sijaitseva vuoristo oli vienyt voiton. Sisällissodan kaaos tarjosi kuitenkin uudenlaisen mahdollisuuden. Huhut kertoivat, että ulkomaalaisia, kuten lähetyssaarnaajia ja liikemiehiä, joita maa oli houkutellut jo 90-luvun alkupuolella, oltiin evakuoimassa kiristyvän tilanteen alta veneellä Italiaan. Satamassa viesti oli kuitenkin tyly. Evakuointialukset oli tarkoitettu vain ulkomaiden kansalaisille. Albanien kohtalona oli jäädä katsomaan rettelöivää kotimaataan. Sattumoisin eräs Italian armeijan sotilas kuitenkin suostui ottamaan Edin matkaan. Niinpä hän oli kuin olikin pian matkalla Italiaan. Ei siinä mistään huvireissusta ollut kyse. Noin 300 matkaan otettua albaa-

OHJAIMIA KUIN avaruusaluksessa. Metsäkoneen hytissä riittää näppäintä ja namiskoja molemmille käsille. Työpaikkamukavuus on korkealla, sillä vaihtelevien metsämaisemien lisäksi viihtyvyyden takaa myös ilmastointi. Sille on ollut tänä kesänä käyttöä.

nia paiskattiin syvimpään ruumaan, ja koko nelipäiväisen matkan aikana heille annettiin vain muutama vesipullo ja keksipaketti. Matka länteen jäi kuitenkin lyhyeksi. Neljä päivää myöhemmin kaikki albaanit haettiin keskellä yötä majoituspaikasta helikoptereihin ja lennätettiin takaisin Tiranaan. Koko tapaus oli kansainvälinen uutinen, ja Edi näkyi jopa Euronewsin televisiokuvissa.

– Meidät oli Albaniassa pakotettu uskomaan kommunismiin, mutta se kaatui. Seuraavaksi piti uskoa demokratiaan, mutta sen myötä meille tuli sisällissota. Kaipasin jotain pysyvämpää, ja usko on ollut minulle se asia, Edi kertoo. Sitä mies ei tosin osannut vielä tuolloin aavistaa, että usko olisi vahvasti mukana myös hänen elämänsä seuraavissa isoissa käänteissä.

Läheltä liippasi rintamalle lähtö

Pohjois-Euroopasta löytyi kesätöitä

Albanian levottomuuden loppuivat vasta uusiin parlamenttivaaleihin sekä noin 7000 rauhanturvaajan turvaamana. Hetkessä sekään ei kuitenkaan Albanian asioita korjannut. Edi kuten moni muukin haikaili edelleen muutosta ulkomaille. Nyt sitä kuitenkin haittasi myös viideksi vuodeksi asetettu maahantulokielto Italiaan. Sellainen sanktio pikakeikasta oli langetettu. Vuoden päivät Edi vietti armeijan leivissä. Se oli looginen ratkaisu, sillä työt olivat kortilla, ja armeijassa ainakin oli takuuvarma ruoka ja edes jonkinmoiset tulot. Vähältä piti, ettei miestä lähetetty naapurimaa Kosovon rajalle sotatantereelle. Hän oli jo itse asiassa rajalla lähtevässä autossa, varusteineen kaikkineen. Lopulta joku keksi, että se ryhmä saa jäädä lähtemättä, heillä kun palvelusaikaa oli enää kuukausi. Koska maan työtilanne oli edelleen surkea, oli vastaanotettava se, mitä löytyi. Käytännössä ainoa toimiva elinkeino maassa tuntuivat olevan baarit ja ravintolat, joissa nuori mies ehti työskennellä sekä tarjoilijana että baaritiskin takana.

Uskonnolle oli selvä tilaus

Se aikaisemin koko maassa kielletty uskonto oli alkanut kiinnostaa Ediä kovasti jo kommunismin luhistumisen jälkeen. Vuosien saatossa hän olikin löytänyt itsensä yhtä useammin erilaisista ulkomaalaisten lähetyssaarnaajien järjestämistä tilaisuuksista. Uskonto täytti nuoren miehen maailmankuvassa aikaisemmin vallinnutta tyhjiötä.

Kontaktit lähetyssaarnaajiin mahdollistivat lopulta Edin pääsemisen ulkomaille. Kesäksi vuonna 2001 hänelle nimittäin tarjoutui mahdollisuus lähteä sesonkihommiin Ruotsiin. Se ei ehkä vastannut alkuperäisiä suunnitelmia, mutta se mahdollisti työt – puiden istuttamisen - aivan toisella puolella Eurooppaa. Kolmen kuukauden työkomennukselle lähti Edin lisäksi ensimmäisellä kerralla viisi hänen maamiestään. Työ oli raskasta ja yksipuolista taimien istuttamista, mutta kertaan se ei jäänyt. Tekijämiehelle kun oli tarjolla sama mahdollisuus myös tulevina vuosina. – Tosiasia oli, että noihin aikoihin halusin vain pois Albaniasta, hän kertoo.

Paluu pulpettiin

Seuraavana kesänä Edin lähtemisessä tuli mutkia matkaan, sillä hänelle aikaisemmin määrätty matkustuskielto Italiaan oli laajentunut koko mantereen laajuiseksi Euroopan tiivistäessä yhteistyötään. Sillä kertaa hän ehti olla töissä Ruotsissa vain kaksi kuukautta. Mitään omaisuuksia reissuissa ei päässyt tekemään, vaikka työstä maksettu korvaus olikin Albaniaan verrattuna hyvä. – Asuminen Ruotsissa maksoi aika paljon, ja tuohon aikaan myös matkustaminen oli hyvin kallista, Edi kertoo. Näiden osa-aikatöiden seurauksena Edille kuitenkin avautui mahdollisuus lähteä koulunpenkille. Opinnot kun olivat jääneet hänen osaltaan melko vähiin. Tämäkin oli


5

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

Pirkanmaan Yrittäjien Vaikuttajavaliokunta: Hankintalain kiertäminen heikentää alueen elinvoimaa SEN VERRAN pitkään Edi on ehtinyt jo yrittäjänä hommia painaa, että hänen nykyinen metsäkoneensa on järjestyksessä jo neljäs.

kytköksissä siihen Edin aiemmin löytämään uskoon. Uppsalassa toimiva Raamattukoulu oli kansainvälisen helluntaiseurakunnan ylläpitämä. Sekin auttoi, että hänen oli mahdollista opiskelujen ohella jatkaa metsätöitä. Ahkera mies kun oli pidetty tekijä, ja hän oli päässyt istutuksista raivaushommiin.

Salamasuhde

Raamattukoulun kautta Edi Suomeenkin tutustui, ainakin välillisesti. Ruotsissa nimittäin polut yhdistyivät Hannakaisan kanssa. Hän oli samaisen opinahjon kasvatteja, joskin hän oli saanut opintonsa jo pakettiin ja muuttanut takaisin Suomeen. Hän sattui olemaan juuri tuolloin Ruotsissa piipahtamassa tapaamassa vanhoja kavereitaan. Liikkeet olivat rivakat. Kolmannella kohtaamiskerralla vaihdettiin kihlat ja viidennellä astuttiin avioon. Aikataulua vauhditti se, että Edin oleskelulupa oli umpeutumassa. Kiireen vuoksi avioon astuttiin ensin Suomessa maistraatissa ja kirkossa vasta 4. kesäkuuta 2006. Silloin paikkana oli Tampereen Keskustorin vanha kirkko. Päivä oli muuten sama kuin Hannakaisan vanhempien vihkipäivä, joskin 30 vuoden erolla.

Työnantajan konkurssi oli myös mahdollisuus

Pariskunnan yhteinen kieli oli alkuun englanti. Se oli ollut myös uppsalalaiskoulussa käytetty kieli. Alusta asti selvää oli, että Edi halusi oppia myös suomen kielen. Hän oli tullut tänne jäädäkseen. Töiden kanssa miehellä kävi hyvä mäihä. Metsäalan osaajaksi jo Ruotsissa huomattu mies nimittäin pestattiin jo Ruotsissa työtä tarjonneen metsäalan firman leipiin myös Suomessa. Se pesti tosin loppui vuonna 2009, kun kovaa vauhtia kasvanut ruotsalaisfirma ajautui vaikeuksiin ja joutui ajamaan toimintojaan alas. Kasvuvauhti oli ollut liian suuri. Ediä tämäkään ei kuitenkaan lannistanut. – Olin aikaisemminkin miettinyt, että haluan joskus oman yrityksen, hän kertoo. Nyt siihen oli parempi sauma kuin koskaan. Päätöksentekoa helpotti sekin, että finanssikriisin seurauksena avoinna olevia työpaikkoja oli tarjolla varsin rajoitetusti. Vaimokin kannusti yrittäjyysideaa. – Edi oli jonkin aikaa töissä rakennuksilla, mutta ei hän selvästi siitä nauttinut, Hannakaisa kommentoi.

haasteena pitänyt. Hän kiittelee myös Uusyrityskeskus Ensimetristä saamaansa apua. ES Metsä Oy:n toimenkuvaan kuuluivat raivaukset ja istutukset. Startti oli varsin maltillinen. Tässä tarinassa nimittäin alussa oli Edi, raivaussaha sekä jo paremmat päivänsä nähnyt pakettiauto. Aiemmissa metsähommissa luodut suhteet auttoivat. Ensimmäiset toimeksiantonsa Edi sai Roineen metsänhoitoyhdistykseltä Kangasalta. Suomen kielen oppimisen kannalta metsätyöt olivat siinä mielessä hyvä koulu, että

Saan olla suuren osan ajasta ulkona, enkä istua toimistolla koko ajan. alalla toimivat pääasiassa vanhemmat miehet eivät pahemmin englantia pamisseet. Niinpä pakko oli tässäkin tapauksessa kovin tehokas opettaja. Vuotta myöhemmin töitä alkoi olla jo sen verran, että Edi pystyi ensimmäistä kertaa tarjoamaan töitä jo toisellekin. Ensimmäiseksi apumieheksi Edi pestasi isoveljensä.

Mukavan monipuolista

Edi itse päätyi syventämään osaamistaan Kurun metsäoppilaitokseen. Siellä oli alkanut juuri sopivasti englanninkielinen linja. Koulutus osoittautui erittäin hyödylliseksi. Lisäksi opintojen loppupuolella vuonna 2011 hänelle aukesi oppilaitoksen kautta myös mahdollisuus kasvattaa kertaheitolla omaa liiketoimintaansa. Metsänhoitoyhdistyksellä kun oli myynnissä metsätyökone. Koneen hinta, 90 000 euroa vähän hirvitti, mutta koneen yrittäjä kuitenkin osti. Se on sittemmin päivitetty uu-

dempaan malliin. Laitetta mies operoi itse. Yrittäjä myöntää, että omassa työssä häntä miellyttää sen tarjoama vaihtelevuus. – Saan olla suuren osan ajasta ulkona, enkä istua toimistolla koko ajan. Tykkään muutenkin luonnosta ja mahdollisuudesta tehdä työni siellä, hän kertoo.

Tekijöiden löytäminen on helpottunut

Metsäalan työt ovat erittäin vahvasti sesonkiluontoisia. Talvikauden Edi työllistää itsensä ja koneensa, mutta huhtikuusta marraskuuhun hänellä on tarjota töitä peräti 20–25 tekijälle. Käytännössä hommat ovat Edille hyvin tuttuja raivauksia ja istutuksia. Monena vuonna tekijät ovat löytyneet Romaniasta, mutta nyt kun myös oman kotimaan viisumiasiat ovat petraantuneet, on hän pystynyt tarjoamaan työmahdollisuuksia myös albaaneille. – Sesonkityöläisten työmahdollisuuksia on helpotettu merkittävästi viime aikoina, hän kiittelee. Tekijöitä hommiin Edi on löytänyt varsin mukavasti, sillä hänen tarjoamansa korvaus työstä on hyvin kilpailukykyinen oman maan ansiomahdollisuuksiin. – Työmatka on tietysti pitkä ja edellyttää muuttoa, mutta toisaalta täällä he ansaitsevat usein jopa viisinkertaisesti kotimaahan verrattuna, Eduart Shehu kertoo. Yrittäjä on miettinyt sitäkin, voisiko hän hyödyntää vieläkin paremmin kahden eri kulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia. Sekä työvoiman tuominen Albaniasta että mahdollinen suomalaisten turismi Albaniaan kiinnostaisi. Albania kun on edelleen turismissa lapsenkengissä verrattuna moneen naapuriinsa. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Pakko on hyvä opettaja

Toki firman pystyttäminen jonkin verran paperitöitä vaati, mutta ei yrittäjä sitä mitenkään kohtuuttomana

KUVASSA TYÖN alla on pöllien kasaus tien varteen. Ne yrittäjä asettelee siistiin pinkkaan, jonka rekka käy sitten myöhemmin noukkimassa.

K

unnat ja hyvinvointialueet kiertävät kilpailutuksia ostamalla julkisyhtiöiltä esimerkiksi palkkahallinto-, pesula-, kiinteistönhuolto-, kuljetusja ateriapalveluita sidosyksikköyhtiöjärjestelyin ilman kilpailutusta. Pirkanmaalla näitä tukipalveluita tuottavat julkisyhtiöt tuottavat merkittävää voittoa ja osinkoja erityisesti Tampereen kaupungille. Pirkanmaalaiset sotepalvelun käyttäjät ympäri maakunnan toimivat maksajina. – On kyseenalaista, että hyvinvointialue piiloutuu hankintalain harmaan alueen (sidosyksikkö aseman todentaminen) taakse eikä kilpailuta tukipalveluiden tuottamista. Veronmaksajien etu olisi, että vähintään näiden palveluiden osalta selvitettäisiin markkinahintataso avoimella kilpailulla. Julkisomisteisia yhtiöitä pitäisi kohdella markkinoilla yhdenvertaisesti muiden kanssa, sanoo Pirkanmaan Yrittäjien vaikuttajavaliokunnan puheenjohtaja Jari Haapaniemi. Yleensä julkinen sektori lähtee mukaan yhtiöhimmeleihin säästääkseen aikaa kilpailutuksilta. Tämä ei kuitenkaan säästä veronmaksajien rahoja. Varsinkin nyt hätäisiä ratkaisuja ja päätöksiä tehtäessä on myös vaarana, että monesta yrityksestä loppuvat työt kokonaan, varoittaa Pirkanmaan Yrittäjien vaikuttajavaliokunta. Ainoastaan kilpailuttamalla palvelut ja tuotteet avoimesti markkinoilta ja yrityksiltä voidaan vertailla laatua ja hintaa, tehostaa toimintaa, saavuttaa säästöjä ja saada veronmaksajille parasta.

Suomalaisilla pk-yrityksillä on osaamista ja resursseja tarjota palveluita ja tuotteita julkiselle sektorille. Yritystemme tarjoamat vaihtoehdot ja mahdollisuudet tulee hyödyntää eikä lyhytnäköisesti sivuuttaa välttelemällä kilpailutuksia. Huolellinen markkinavuoropuhelu on tarpeen, jotta hankinta onnistuu. Huolellinen markkinavuoropuhelu auttaa ymmärtämään hankkeen laajuuden ja markkinoilla tarjolla olevan osaamisen. Sitä, mistä parhaimmat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut löytyvät, ei voi tietää ilman markkinavuoropuhelua.

Yrittäjien vaatimukset reilun kilpailun edistämiseksi:

•Viranomainen (KKV) tutkii hyvinvointialueiden uusimmat sidosyksikköjärjestelyt. •Edistetään pk-yritysten parempaa pääsyä julkisiin hankintoihin jakamalla hankinnat pienempiin osiin. •Rajoitetaan yksinoikeudella toimivien kuntayhtiöiden omistuspohjan pirstaloitumista. •Otetaan käyttöön viiden prosentin vähimmäisomistusraja määrittämään, milloin hankintayksikölle syntyy määräysvalta yhtiöön. Vähimmäisomistusrajalla parannetaan kuntayhtiöiden omistajaohjausta ja estetään rönsyäminen kilpailluille markkinoille. •Laajennetaan kilpailuviranomaisen toimivalta kattamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisesti omistamat yritykset. l Teksti: MARIA VIRTANEN


6

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

AVOMINNE KLINIKAT AVOMINNE KLINIKAT AVOMINNE KLINIKAT

LAKILAARI

AVOMINNE KLINIKAT AVOMINNE KLINIKAT AVOMINNE KLINIKAT

HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLAHELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA

AVOMINNE KLINIKAT AVOMINNE KLINIKAT AVOMINNE KLINIKAT

HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLAHELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA

HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

www.avominne.fiHOITOA PÄIHDE- JA

PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE www.avominne.fi

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

HELSINKI RIIHIMÄKI KOKKOLA OULU

HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

www.avominne.fi HOITOA PÄIHDE- JA

HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE

www.avominne.fi HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE

www.avominne.fi

www.avominne.fi

AVOMINNE KLINIKAT

HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

LAHTI TAMPERE FUENGIROLA

HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa

www.avominne.fi

HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE

Avominnellä hoitoa myös Fuengirolassa HOITOA PÄIHDE- JA www.avominne.fi PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE

www.avominne.fi

HAGLEX OY / JARMO HAGMAN

Yrityksemme on melko uusi toimija rakennusalalla. Tähän mennessä olemme lähinnä remontoineet asuntoja ja liiketiloja, mutta nyt olisi mahdollisuus siirtyä isompiin projekteihin ja aloittaa uudiskohteiden rakentaminen. Käsityksemme mukaan toimisimme perustajaurakoitsijana. Mitä meidän tulisi huomioida verotuksen ja juridiikan osalta, jos päädymme toimintaamme laajentamaan? HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE Tilaa meiltä työelämän päihdekoulutus. KIRJAMME VIIMEINEN PISARA – toipumisen avaimet. Myös äänikirjana!

Perustajaurakointi sisältää useita huomioitavia asioita verotuksen ja juridiikan osalta. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaisesti perustajaurakointiliiketoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa rakennusliike suunnittelee, markkinoi, tuottaa ja myy asuntoja sekä liike- ja toimistotiloja siten, että ostaja saa hallintaoikeuden kyseessä oleviin tiloihin hankkimalla omistukseensa kohdeyhtiöiden osakkeita. Oikeudellisesta näkökulmasta perustajaurakointiliiketoimintaa kuvataan tyypillisesti siten, että rakennusliike hankkii tontin perustettavan kohdeyhtiön lukuun, laatii rakennettavaa rakennusta koskevat suunnitelmat ja markkinoi kohdetta loppukäyttäjille. Rakennusliike siis perustaa kohdeyhtiön ja siirtää hankkimansa tontin tälle yhtiölle tämän tultua merkityksi kaupparekisteriin. Rakennusliike aloittaa kohdeyhtiön huoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden myynnin loppukäyttäjille usein jo rakennusaikana. Muita rakennusliikkeelle kuuluvia perustajaurakointiin liittyviä tehtäviä ovat muun muassa rakennushanketta koskevien sopimusten solmiminen kohdeyhtiön kanssa ja puolesta sekä tarvittavan rahoituksen järjestäminen kohde-

www.avominne.fi Voit käydä avohoidossa myös iltaisin päivätyön ohella.

Avominnellä hoitoa myös Costa del Solissa

TAMPERELAINEN PERHEYRITYS Henkilö- tai pakettiauton määräaikaiskatsastus päästömittauksineen Yrittäjien jäsenkortilla

55€

(norm. 71€)

Pirkanmaan Yrittäjät r.y. jäsen

Sellukatu 28

(Lielahden Gigantin vieressä)

Puh. 010 3222 710 Avoinna ma-to 9-17, pe 8-16 ja la 9-14

www.kymppikatsastus.fi

yhtiölle. Yksinkertaistettuna perustajaurakoitsijan tulot syntyvät perustetun kohdeyhtiön osakkeiden myynnistä loppukäyttäjille ja menot vastaavasti rakentamis- ja tonttikustannuksista. Seuraavaksi muutamia yleisiä asioita perustajaurakoinnin verotukseen liittyen, mitkä olisi hyvä tietää. Ensimmäinen tärkeä huomio liittyy tontin hankintaan. Kohdeyhtiön omistukseen tuleva tontti voidaan hankkia joko perustajaurakoitsijan nimiin, perustettavan yhtiön lukuun tai suoraan jo olemassa olevalle kohdeyhtiölle. Valinnalla on vaikutuksia osapuolten veroseuraamuksiin. Yleisesti tontti on hyvä hankkia suoraan kohdeyhtiölle tai perustettavan yhtiön lukuun, jottei varainsiirtoveroa jouduta maksamaan useampaan kertaan. Arvonlisäverotukseen liittyen perustajaurakoinnin arvonlisäverotuksessa sovelletaan niin kutsuttua oman käytön verotusta. Näin ollen arvonlisäveroa ei lasketa urakkahinnan perusteella vaan sen sijaan kohteen välittömien ja välillisten kustannusten perusteella. Tämä johtuu siitä, että sopimusosapuolet eivät ole toisistaan riippumattomia ja perustajaurakoitsijalla on mahdollisuus vaikuttaa hinnoitteluun. Tätä oman käytön ve-

rotusta sovelletaan rakentamispalvelun myyntiin, kun perustajaurakoitsija myy uudisrakentamiseen liittyvän rakentamispalvelun sellaiselle asunto- tai kiinteistöosakeyhtiölle, jossa sillä on määräysvalta urakkasopimusta tehtäessä. Tuloverotuksessa perustajaurakoitsija ei voi vähentää liikevaihdosta rakentamispalvelusta suorittamaansa oman käytön arvonlisäveroa, koska suoritettava vero ei ole välittömästi myynnin määrään perustuva vero. Perustajaurakoitsijan suorittama oman käytön arvonlisävero sen sijaan luetaan osaksi rakennusurakan hankintamenoa. Perustajaurakointi vaatii käytännössä merkittävissä määrin omaa rahoitusta, koska kuluja joudutaan maksamaan usein huomattavasti ennen kuin rahaa saadaan ulkopuolisilta tahoilta. Huolellinen taloussuunnittelu ja rahoituksen järjestäminen onkin tärkeää. Perustajaurakointiin liittyy lisäksi paljon muita mielenkiintoisia seikkoja ja yksityiskohtia muun muassa vaihto-omaisuuteen, tuloutukseen ja katteisiin liittyen. Ennen perustajaurakoinnin aloittamista on suositeltavaa kääntyä asiantuntijan puoleen, jotta hanke saadaan alusta saakka oikeille urille.

AS I A NAJ N AJO O-T OI MI S TO JA JA * Asianajajat Asianajotoimisto ACTAS Oy

Asianajotoimisto Facta Oy

Lexia Asianajotoimisto

Asianajotoimisto Pertti Holopainen Oy

Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE Ideaparkinkatu 4, 37570 LEMPÄÄLÄ Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA Tietotie 1 B 143/3, 37600 VALKEAKOSKI puh. 010 548 6060, info@actas.fi www.actas.fi Mika Allén*, Antti Malinen*, Risto Tuori*, Emmi Kalliosalo

Tuomiokirkonkatu 15 A 8, 33100 Tampere p. (03) 230 3000 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi Ilkka Syrjänen*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Julia Saraste* Veera Harjuniemi, Olli Teivaala, Heikki Lehtinen, Ari Niemi

Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy

Asianajotoimisto Hilkka Tuori Oy

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy

Kelloportinkatu 1, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) 3421 110 www.nokialaw.fi

Näsilinnankatu 27 C, 33200 Tampere puh. 050 555 5612, 040 587 1510 hilkka@tuori.fi, www.tuori.fi Hilkka Tuori*, Eveliina Kunvik*, Sini Ruusila, Laura Lehesvuori. Painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus.

Hämeenkatu 18 a 10-1 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190 www.lindblad.fi tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*

puh. 010 3466640 www.tammer-juristit.fi

Asianajotoimisto Alfa Oy

Asianajotoimisto Jari Hytti

Asianajotoimisto Merkurius Oy

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 20 A, 6. krs 33200 TAMPERE puh. 03 3142 9000 alfalaw.com Peter Rasmussen*, Tiina Koskinen-Tammi*, Jani Hovila*, Leena Laurila*, Maria Ahoniemi, Ilkka Miettinen

Aleksis Kiven katu 10 E, 33210 Tampere puh. (03) 273 0145 www.jarihytti.fi etunimi.sukunimi@jarihytti.fi Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä*, Kiia Korhonen, Assistentti Kati Haapanen

Technopolis Yliopistonrinne Kalevantie 2, 33100 TAMPERE puh. 03 260 2000 lexia.fi

Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tomi Kauppinen*, Tommi Härmä*, Ida Koskinen*, Merete Lehto, Lotta Lampinen, Lasse Parkkamäki

Verstaankatu 3 D 27, 33100 Tampere p. 050 5519 765 www.pjh.fi | pertti@pjh.fi Kuolinpesät, perinnönjaot, avioerot ja ositukset. Lasten asuminen, elatus, huolto ja tapaaminen.

Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi

Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Iiris Härmä, Eemeli Vilpponen, Kristina Holmqvist

Asianajotoimisto Veneskoski Oy

Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Jenna Barrow*, Anna-Katariina Loukola, lupalakimies Hasudin Hodzic, lupalakimies Jorma Putkonen, asiantuntija, kiinteistöasiat

Eversheds Asianajotoimisto Oy Kauppakatu 7, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500 www.eversheds.fi Antti Husa*, Timo Jarmas*, Vesa Turkki*, Harri Tolppanen*, Jukka Reilin*, Terhi Holkeri*, Tiina Koivisto*, Sinikka Turkki*, Lavinia Husa*, Johanna Tolppanen*, Sanna Soukko*

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!


7

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

illa vai n

Saatav

TA NTEVIS ! U T N A I AS S TA MIS TOI I O T I L I T

Yrittäjä, sähköistä taloushallintosi. Sähköiseen taloushallintoon vaihtaminen tapahtuu sujuvasti ja turvallisesti yhdessä tilitoimistosi ja Fennoan kanssa. Helpota työtäsi – kysy Fennoaa tilitoimistoltasi!

sinullaonoikeus.fi

Kehitä yrityksesi avainhenkilöitä huippukoulutuksilla Yrityksen kehittämispalvelut tarjoavat Analyysi- ja Konsultointipalvelun lisäksi käytännönläheisiä koulutusohjelmia. Koulutukset on tarkoitettu pk-yritysten johdolle ja avainhenkilöille. Valmennusohjelman hinta on yritykselle 1590 euroa + alv / osallistuja.

Katso lisää ja ilmoittaudu:

yritystenkehittamispalvelut.fi

Talouden ja tuottavuuden johtaminen

Markkinoinnin ja asiakkuuksien johtaminen

Talouden ja tuottavuuden johtamisen valmennusohjelma päivittää pk-yrityksen talousosaamisen nykyhaasteiden tasolle.

Miten johdat yrityksesi markkinointia tuloksellisesti? Miten hyödynnät tehokkaasti uusimpia digitaalisia ratkaisuja markkinoinnissa? Kuinka johdat liiketoiminnan kasvua asiakkuuksista käsin? Miten motivoit ja innostat myynnin tekijöitä arjessa? Millainen on toimiva markkinointistrategia?

Talousinformaation hyödyntäminen suunnittelussa ja johtamisessa tehostuu, kun lukujen ymmärrys vahvistuu. Kannattavuus näkyy uudessa valossa, kun tuottavuuden palaset löytyvät ja tarkentuvat. Konsultoinneissa tarkastellaan ja työstetään päivien teemoja sinun yrityksessä tarkentuvien tavoitteiden mukaisesti. Lopputuloksena syntyy omaan yritykseen räätälöity talouden ja tuottavuuden kehittämissuunnitelma. Ohjelma sisältää viisi kahden päivän koulutusjaksoa ryhmässä ja kaksi yrityskohtaista konsultointipäivää. Valmennuksen 1. koulutusjakso pidetään 12.–13.10.2022 Tampereella. Ilmoittaudu viimeistään 3.10.2022. Koulutuksen toteutuksesta vastaa Toimitusjohtajakoulu Oy.

Näihin kysymyksiin saat käytännön työkaluja ja toimivia ratkaisuja valmennusohjelmasta. Markkinoinnin ja asiakkuuksien johtamisen valmennusohjelma on suunnattu aktiivisesti liikevaihdon kasvua hakeville pk-yrityksille. Ohjelma sisältää 10 koulutuspäivää ja kaksi yrityskohtaista konsultointipäivää. Valmennuksen 1. koulutuspäivä pidetään 19.10.2022 Tampereella. Ilmoittaudu viimeistään 12.10.2022. Koulutuksen toteutuksesta vastaa Intotalo Oy.


8

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

POIMINNAT

Kuukauden Paperilehdet: VANHAN viisauden mukaan Venäjä on vakaa, kunnes ei ole. Helsingin Sanomien pääkirjoitus 13.9. JOS elämässä on jotain, mitä ei voi muuttaa, miksei yrittäisi kääntää sitä voimavaraksi? Tamperelainen näyttelijä, juontaja ja yritysvalmentaja Eero Herranen Invalidiliiton It-lehdessä 5/2022 POLIITIKOT tykkäävät parannella lakeja, mutta vähemmän kiinnostaa varmistaa rahat siihen, että entisiä olisi varaa noudattaa. Toimittaja Riikka Suominen Image-lehdessä 8/2009 MILLOIN sota tai sen uhka alkaa vaikuttaa journalismin tehtäviin? Tai jopa: onko journalismin perustehtävistä joustaminen jo alkanut? Ylen toimittaja Janne Zareff Journalisti-lehdessä 6/2022 SUOMALAISET juomatavat ovat siistiytyneet ja varsinkin nuoremmissa ikäluokissa on yhä isompi osa kokonaan raittiita. Oletus siitä, että vastapainohuvittelu tarkoittaa rajua juomista, ei enää pitään ole vastannut suuren kansanosan todellisuutta. Markus Leikola Apu-lehdessä 8.9. KOMISSIOLLA tuntuu olevan käynnissä ristiretki metsätaloutta vastaan. Kaikenlainen metsien käyttö koetaan pahana. Komission meininki on se, että yhtään puuta ei saisi kaataa. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen Aarre-lehdessä 7/2022 SUOMALAINEN liike-elämä hyötyisi, jos meilläkin arvottaisiin ihmisten kompetensseja laajemmin. Jos yritysten johtopestit rajataan vain diplomiinsinööreille ja kauppatieteilijlille, silloin yritysjohto on täynnä samantaustaisia ihmisiä, jotka käyttävän samanlaisia välineitä. Konsulttiyhtiö Noren asiakkuusjohtaja Leena Pihlajamäki Kauppalehti Faktassa 7.9. DEMAREIDEN jäsenistä yli puolet on eläkkeellä. Kokoomuksen ja keskustan jäsenten keski-ikä on kuudenkympin pinnassa. Jos tylysti sanotaan, puolueet pysyvät pystyssä boomereiden aktiivisuuden varassa. Ja valitettavasti boomerit ovat ehtyvä luonnonvara. Toimittaja Unto Hämäläinen HS Kuukausiliitteessä 9/2022

KOKO energiajärjestelmän pitää opetella eletään oloissa, joissa välillä on saatavilla runsain mitoin hyvin edullista sähköä ja välillä pitää joustaa tai selvitä jollain tavalla varastoidulla energialla. Päätoimittaja Matti Kalliokoski Suomen Kuvalehdessä 2.9.

P I R K A N M A A N Y R I T TÄ J Ä - L E H D E N

LUKIJAKILPAILU

MEILLE on kasvanut analyytikko-, ekonomisti-, ja poliitikkokunta, jolta puuttuu sanavarastosta sellaiset kaksitavuiset sanat kuin lama, pula ja sota. Rahoituksen professori Vesa Puttonen Talouselämä-lehdessä 2.9. EI kaupunkien ratkaisu voi olla, että menkää perähikiälle. Poliisien ja palomiestenkin pitää voidda asua siellä, missä käyvät töissä. Pörssiyhtiö Lehdon toimitusjohtaja Juuso Hietanen Talouselämä-lehdessä 2.9. ÄKSIISI, vääpelöinti ja maahan painaminen eivät toimi täällä kilpailun pontimena samalla tavoin kuin vaikkapa Kiinassa ja Intiassa, jossa oven takana riittää aina uusia valmennettavia. Meidän on keksittävä tapoja johtaa, jotka ovat yhtä aikaa kekseliäitä, pehmeitä ja kovia. Valmentaja Henrik Dettman Helsingin Sanomien kolumnissa 20.8. VENÄJÄN talous ei ole koskaan perustunut ajatukseen siitä, että yksittäinen ihminen, kylä tai kaupunki olisi tuottoisa ja niitä verottamalla valtio pärjää. Venäjän ympäristöpolitiikan professori VeliPekka Tynkkynen Suomen Kuvalehdessä 9.9.

Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä -hahmoa, jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen. Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 8.10.2022 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi

Voit voittaa SARJALIPUN FINNKINONELOKUVIIN

Sähköinen media: VENÄJÄ on vihdoin matkalla sinne, mihin se kuuluukin. Yhtäläisyys Natsi-Saksan romahtamiseen 1944-45 on monin paikoin häkellyttävä. Mika Ihamuotilan twiittaus 12.9.

Kilpailun voitti edeltävällä kerralla

Päivi Kitunen

Elokuun vastaukset olivat:

KUN luovuus on hukassa, nimitetään luova johtaja. Kun vastuullisuudesta ei ole tietoakaan, nimitetään vastuullisuusjohtaja. Kun ei ole elinvoimaa, on edes elinvoimajohtaja. Kirjailija Pekka Seppänen Ylen kolumnissa 6.9.

Tällä kerralla voittajalle on tiedossa sarjalippu Finnkinon-elokuviin.

Sivu 31 – Jaakko Pohjola Oy Sivu 37 – Tampereen Komediateatteri Sivu 39 – Hopealinjat

SEINÄMAALAUSTEN turmeleminen on muraalitonta. Koomikko Robert Pettersson Twitterissä 17.8. EI pidä unohtaa, että venäläiset ovat myös hyötyneet hyökkäyksestä ukrainaan. sotilaiden sukulaisilla on nykyään paremmin pestyt vaatteet. tai viimeistään sitten kun pesuainetta saa kaupasta Tuomas Embusken twiittaus 12.9.

SUOMESTA ei pidä tehdä Keski-Euroopan energiareservaattia – sillä sitä tuulivoimarakentamisen jopa 50-kertaistaminen ja sähköntuotannon moninkertaistaminen tarkoittaisi. Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Riikka Rajanlahti Kanava-lehdessä 5/2022

YKSITTÄINEN ihminen voidaan aina heittää vankilaan, mutta jos vastustajia on miljoonia, enää ei löydy tarpeeksi vanginvartijoita. Näin kävi DDR:n viime hetkinä, kun mielenosoittajat kokoontuivat messuamaan: ”Wir sind das Volk!” Kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist Ylen kolumnissa 1.9.

TAIWANIN palauttaminen emämaan hallintaan on keskeinen osa Kiinan suurta kehitystarinaa. Ajatus, että Taiwanista ei tulisi kiinteä osa Kiinaa, on kiinalaisille mahdotonta, ja vielä käsittämättömämmältä kuulostaa ajatus, että Taiwanista tulisi osa Yhdysvaltain etupiiriä. Nordin West Ofificen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Kauppalehden Optiossa 24.8.

HOLLANNISSA asia on ratkaistu niin, että hyvin yksikertaisella testillä pisteytetään vanhuksen hoidon tarve. Pisteytykseen tarvittava testi on äärimmäisen yksinkertainen: pystyykö peseytymään, käymään vessassa, syömään tai nousemaan sängystä itse ja niin edelleen. Näin sen pitäisi olla meilläkin. Osmo Soininvaara blogissaan 24.8.

Työnantajan sosiaalimaksut nousevat - Kuka maksaa eläkkeet, kuka työttömyysturvan?

Työnantajan sosiaalivakuutusmaksuihin on kaavailtu ensi vuodelle kolmesta neljään prosenttiyksikön korotusta. Pessimistisimmät arviot veikkaava maksujen olevan ensi vuonna liki 27 prosenttia. Nousu johtuu suurimmaksi osaksi työttömyysvakuutusmaksun sekä TEL-maksun korotuksesta. Yli 15:een kivunnut työttömyysprosentti synkistää syksyn tulopoliittisia neuvotteluja. TEL-maksuista sopiminen ja palkansaajien kolmen prosentin suuruinen työeläkemaksu puhuttavat tupoväkeä. Koska YEL-maksi vastaa keskimääräistä TEL-maksutasoa, se noussee ensi vuoden osalta noin 18 prosenttiin. Pirkanmaan Yrittäjät ry:n ja Sampo-Yhtiöiden järjestämässä tilaisuudessa tarjottiin aamukahvin lisäksi annos ajankohtaista tietoa sekä työeläkevakuutuksesta että työttömyysturvan rahoittamista. Palkansaajien työeläkemaksun tarkoituksena on pohjustaa vuoden 2010 suurten ikäluokkien eläkerynnäkköä. Oman työeläke-

maksun uskotaan lisäämään palkansaajien sitoutuneisuutta eläkejärjestelmään ja herättämään keskustelua etuuden hinnasta. Eläke-Sammon toimitusjohtaja Risto Kausto ihmettelikin suomalaista systeemiä: - Esimerkiksi Sveitsissä katsotaan ensin paljonko rahaa on saatu kasaan ja vasta sitten päätetään paljonko voidaan maksaa eläkkeitä. Yrityksille työntekijöiden maksuosuus merkitsee tervetulluttahelpotusta työnantajan maksuosuuteen. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut ovat olleet jatkuvasti nousussa. Vuonna 1991 sosiaalivakuutusmaksujen yhteinen keskiarvo oli 23,09 prosenttia, kun vuoden 1993 arvio on 26,88 prosenttia. Työntekijät osallistuvat ensi vuonna markoissa laskettuna neljällä miljardilla markalla eläkkeidensä rahoitukseen. Uudistus ei vaikuta työeläkemaksujen suorittamiseen eläkelaitokselle, se kuuluu edelleenkin työnantajalle. Työnantajan takaisinlainausoikeus koskee vain työnantajan maksamaa eläkevakuutusmaksua.

Tampereelta

1. Ykä löytyi sivu/ilmoitus postimerkki

2. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

3. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

nimi: osoite: postinro: puhelin:

Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti

30

vuotta sitten

ELÄKKEET JA työttömyysturva puhuttivat Suomessa myös kolme vuosikymmentä sitten. Lehdessä spekuloitiin eritoten työnantajan sosiaalivakuutusmaksuihin kaavaillun korotuksen vaikutusta yrityskenttään. Oy Suomi Ab:ssä oli tuolloin taloudellisesti hyvin kehno tilanne ja työttömyyskin huiteli 15 prosentissa. Autokouluala on vapautumassa ja mainoksista päätellen vaalikausi lähestymässä.


9

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

Olet sitten pien- tai PK-yrittäjä, löydät meiltä kustannustehokkaat IT-ratkaisut Sujuva IT Toimisto&Turva

Sujuva IT Näppärä Microsoft: Business Basic Etätuki ark. 8–16 Yrityksen sähköpostit Sähköpostien pilvivarmistus Domain www.yritys.fi Lähituki tarvittaessa Päätelaitteiden tietoturva Salattu sähköposti Palvelimien ja työasemien varmuuskopiointi Palomuuripalvelu Tietoliikenneyhteys Langaton lähiverkko (Wi-Fi)

Microsoft: Business Standard Etätuki ark. 8–16 Yrityksen sähköpostit Sähköpostien pilvivarmistus Domain www.yritys.fi Päätelaitteiden tietoturva Salattu sähköposti Lähituki tarvittaessa Palvelimien ja työasemien varmuuskopiointi Palomuuripalvelu Tietoliikenneyhteys Langaton lähiverkko (Wi-Fi)

Sujuva IT Kumppani Microsoft: Business Standard Etätuki ark. 8–16 Yrityksen sähköpostit Sähköpostien pilvivarmistus Domain www.yritys.fi Päätelaitteiden tietoturva Salattu sähköposti Lähituki sisältyy Palvelimien ja työasemien varmuuskopiointi Palomuuripalvelu Tietoliikenneyhteys Langaton lähiverkko (Wi-Fi) Sisältyy

Mukanasi huomennakin

Optio

Ei sisälly

Katso lisätiedot paketeista: www.ipp.fi tai tilaa heti: 03 450 5590


10

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

NUUTAJÄRVEN TEHTAASTA solmittu kauppa Fiskarsin kanssa tuli sopivaan aikaan, joskin vielä tuolloin mietteissä ei ollut ryhtyminen valimobisnekseen. Maailma tosin oli tuttu, sillä Wesin(oik.) oli tehnyt tiivistä yhteistyötä valimoiden kanssa vuodesta 2008 saakka. Hän toimi aiemmassa bisneksessään metalliraaka-ainetoimittajana. Jukka Nieminen vastaa Finn Recyclingissä teknisestä myynnistä.

Hiekkapula on pian tosiasia – Nuutajärven vanhassa lasitehtaassa toimii yritys, jolla on tähän ongelmaan tutkitusti toimiva ratkaisu Niin omituiselta kuin se kuulostaakin, hiekka on yksi resursseista, joista on jatkossa huutava pula. Ja ei, ne saharat ja muut valtavat aavikot eivät ole vastaus. Mutta mennään siihen myöhemmin. Fakta on, että maailman kaupungistuminen vaatii valtavat määrät hiekkaa. Sitä tarvitaan, olipa kyseessä sitten rakentaminen, tienteko, teräsosien valaminen tai lasinvalmistus.

V

iimeisenä mainittu lasinvalmistus kytkeytyy tämän jutun keskipisteenä olevaan Finn Recycling Oy:n toimintaan aivan oleellisesti, sillä yrityksen päämaja löytyy Urjalan Nuutajärveltä. Täällä lasia on ehditty valmistaa jo 1700-luvun lopulta saakka. Oiva Toikan linnut ja moni muu suomalainen lasiteollisuusikoni ovat lähtöisin juuri tältä samaiselta tontilta. Tulevaisuudessa Nuutajärven kunniakkaaseen teollisuushistoriaan voidaan kirjoittaa myös uusi uljas luku, sillä tällä hetkellä vanhan lasitehtaan tiloissa tehdään globaalistikin kiinnostavaa pioneerityötä hiekan kierrättämisen parissa. Finn Recycling on saanut viimeisen viiden vuoden aikana luoduksi menetelmän, joka paitsi vähentää kustannuksia myös säästää luontoa.

Tehtaan uusi elämä

Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle yritystoimintaa esittelivät yrityksen perustaja Toni Wesin, kansainvälistymistä vauhdittava Mikko Immonen sekä teknisestä myynnistä vastaava Jukka Nieminen. Vähän haastattelun aika lykkääntyy, mutta hyvästä syystä. Yrityksellä on meneillään videopalaveri, jonka aihe on parhaillaan käynnissä oleva, yrityksen historian ensimmäinen ul-

komaantoimitus. Se suuntautuu Saksaan, joka on avainasemassa yrityksen kansainvälistymispyrkimyksissä. Kun Keski-Euroopan tilanne on päivitetty, me istumme alas ison neuvottelupöydän ääreen. Se sijaitsee entisen lasitehtaan toisessa kerroksessa. Teollisen mittakaavan lasinvalmistus tässä kiinteistössä lopetettiin jo 2014, mutta nyttemmin siellä on taas päästy työn makuun. Kaiken kaikkiaan Finn Recycling on valmistanut alueelle kolme täysimittaista hiekanpuhdistuslaitteistoa, joissa kierrätetään tänä päivänä usean suomalaisen metallivalimon käyttämät hiekat.

Pelkkä valimoteollisuus tarvitsee astronomisen määrä santaa

Vaikka paineita hiekan kierrätykseen luultavasti löytyy jatkossa muiltakin sektoreilta, ainakin tässä vaiheessa tarinaansa Finn Recycling on keskittynyt valimoissa käytetyn hiekan kierrättämiseen. Tässäkin tapauksessa puhutaan jo tähtitieteellisistä määristä santaa. – Nyrkkisääntö on, että tuotettua valukiloa kohden tulee noin kilo jätehiekkaa, tiivistää perustaja Toni Wesin. Se tarkoittaa maailmanlaajuisesti melkoista santakasaa, sillä arvioiden mukaan maailmassa toimii lä-

URJAL AN YRIT TÄ JÄT

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

hes 48 000 valimoa, joista pukkaa maailmalle yli 100 miljoonaa tonnia valutuotteita, ja siis kutakuinkin saman verran kuluu hiekkaa. Siinä on silloin hiekanjyvä poikineen. Kyseessä on myös melkoinen ympäristöhaitta, sillä valimoilla hiekka on ennen ollut lähinnä kertakäyttötavaraa, jonka osoite on käytön jälkeen ollut kaatopaikka.

pitää haalia kasaan pääosin vesistöjen pohjista imuruoppaamalla. Myös se on ympäristön kannalta vähemmän hyvä juttu, koska luonnollisesti siihen liittyy aina uhka esimerkiksi pohjavesistöille. Ympäristötietoisuuden kasvaessa suunta on pikemminkin sulkea kuin avata uusia hiekkakaivoksia – ainakin meillä Euroopassa.

Aavikot eivät ole vastaus

Pitkä kuljetusmatka

Maailman hiekkapula saattaa kuulostaa omituiselta, etenkin kun tiedossa on, että Sahara, Kalahari ja muut aavikot ovat ympäristön lämpenemisen myötä pikemminkin laajenemassa kuin vähentymässä. Valitettavasti niiden hiekka on kuitenkin koostumukseltaan sellaista, ettei siitä ole hyötyä valimoissa rikä rakennustyömaillakaan. – Autiomaiden hiekka ei käy edes rakennusteollisuuteen, sillä se on rakenteeltaan liian pyöreää, selittää Jukka Nieminen. Tuuli jauhaa aavikon dyyneissä muodostuvan hiekan pinnaltaan liiankin sileäksi. – Hyvä, teollisuuden kaipaama hiekka on pinnaltaan selvästi karheampaa, röpyliäistä, Nieminen jatkaa. Tällaista hiekkaa taas on maailmassa hyvin rajallisesti. Leijonanosa hyötykäyttöön kelpaavasta hiekasta

Suomeenkin pääosa valimoiden käyttämästä hiekasta tuodaan Belgiasta laivarahteina, sillä suomalaisvalimoiden käyttämästä hiekasta vain noin 20–30 prosenttia on kotimaista perua. Meillä käytännössä ainoat hiekkakaivokset löytyvät Porin suunnalta. Suomen maaperän kvartsipitoisuus kun on turhan matala. – Se, että kuljetukset pystytään jättämään pois, tarkoittaa selvää säästöä sekä rahallisesti että ympäristöllisesti, miehet huomauttavat. Ja koska siitä sopivasta hiekasta on ollut pulaa, selvä on, että myös sen hinta on ollut nosteessa. Kysynnän ja tarjonnan lajit ja niin poispäin. Ja tuskinpa

se lisääntynyt ekologisuus sekään tulee ainakaan laskemaan hintoja. – Se on hyvin epätodennäköistä, sillä hävityshinnat ovat jatkuvasti nousseet. ja sääntely sekään tuskin tulee ainakaan vähenemään, Toni Wesin tuumaa.

Onnistunut idea

Koska kyseessä on globaali ongelma, on siihen haettu ratkaisua muuallakin kuin Suomen Urjalassa. Täällä kuitenkin onnistuttiin synnyttämään paitsi täysin uudenlainen idea, myös saatiin se toimimaan käytännössä. Koska nyt et lue Tekniikan maailmaa, ei sukelleta tämän syvemmälle teknisiin yksityiskohtiin. Riittänee kun kerrotaan, että toisin kuin muualla, missä prosessissa oli keskitytty pääasiassa hiekan mekaaniseen puhdistamiseen, keksittiin Urjalassa mukaan ottaa myös lämpömekaniikka. Ja juuri se on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. – Se, että olemme tuoneet lämmön mukaan tähän prosessiin, on tuottanut paitsi parempaa laatua, myös selkeästi vähentänyt pölyn määrää, mi-

Leena 041 501 9902

ENNEN JA jälkeen. Yrityksen neuvottelutilojen pöydällä sijaitsevat minihiekkalaatikot antavat hyvän kuvan siitä, miten prosessi hiekkaan vaikuttaa.


11

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

kä on ainainen ongelma hiekan kanssa toimittaessa, kierrätysfirman miehet vertaavat. Käytännössä asiakas saa samalla myös parannusta omaan huoltovarmuuteensa siitä, että prosesseissa pystytään käyttämään samaa hiekkaa useampaan otteeseen. Asiakkaalle paras myyntivaltti taitaa kuitenkin olla se, että hänelle tulee käytetystä hiekkatonnista säästöä. Niinpä tässä tapauksessa vihreä siirtymä ei aiheuta kustannuksia, vaan päinvastoin vähentää niitä, Mikko Immonen huomauttaa.

Suunnanmuutos

Sen verran hyvin pilotista liikkeelle lähtenyt kokeilu on sujunut, että koko yrityksen toimintasuunta meni sen seurauksena uusiksi. Toni Wesinin mukaan vielä viisi vuotta sitten yritys oli suuntautunut aivan toiselle saralle. Silloin sen erikoisalaa oli nimittäin metallien kierrätystoiminta, josta on sittemmin luovuttu tykkänään. Tosin ilman sitä taustaa tuskin oltaisiin tässä, sillä ilman niitä aiemmin solmittuja suhteita sulattoihin koko hiekkapulahaaste tuskin olisi ikinä tullut tietoisuuteen. Supisuomalaiseen tapaan ajatus uudenlaisesta kierrätysmetodista virisi Toni Wesinin päähän saunanlauteilla, jossa hän oli löylyttelemässä kolmen valimoihmisen kanssa. – Siellä minä ensimmäistä kertaa totesin ääneen, että voisikohan lämpöelvytys olla ratkaisu, hän taustoittaa. Tuolloin elettiin kevättä 2016.

Ajoitus oli sinänsä osuva, että saman vuoden elokuussa Wesin sitten solmi Fiskarsin kanssa kaupat Nuutajärven tehdasalueella alas ajetusta lasitehtaasta. Kauppa solmittiin tuolloin lähinnä metallibisnes silmälläpitäen, mutta kuinkas ollakaan, lasitehtaan vanha mäskisali tarjosi erinomaisen pilottiverstaan MAAILMAN VALIMO- ja rakennusteollisuus imee valtavia hiekkamääriä ja synnyttää myös paljon jätehiekkaa. Suomalainen perheyritys Finn Reycling Oy on ensimmäisiä yrityksiä, jotka tarjoavat ratkaisun ongelmaan: jätehiekan voi elvyttää ja kierrättää uudelleenkäyttöön.

myös hiekkakokeiluille.

Suomalaisvalimoiden hovipuhdistaja toimii tätä nykyä Urjalassa

Pilottivaiheesta on aikaa nyt jo vuosia, ja toden teolla toiminta on ollut käynnissä jo useampia vuosia. Toiminta on varsin tehokasta, sillä yhden valmiin tuotantoyksikön kautta puhdistetaan päivässä 50–100 tonnia hiekkaa, joka taas vastaa hyvinkin keskisuuren valimon päivätarvetta. Lasitehtaan tontilla pyörii nyt kolme täysimittaisia hiekanpuhdistuslaitteistoa. Niissä jauhettava hiekka lähtee prosessin jälkeen valimoille. Tässä vaiheessa kaikki seitsemän valimoasiakkaista ovat kotimaisia. Isoja taloja ne ovat, kuten Valmet ja

Peiron. Tällä hetkellä työn alla on myös ensimmäinen asiakkaan luokse rakennettava laite, jota pystytetään Raahen valimolle. Sieltä kun hiekalla on vähän liian pitkä, yli 500 kilometrin välimatka kierrätykseen.

Saksassakin on saatu nyt pää auki

Ensimmäinen ulkomaille toimitettava täysi toimintayksikkökin on saatu matkaan. Sellainen toimitetaan Saksaan Freibergin yliopistolle, jossa on yksi metallialan johtavia teknisiä tutkimuslaitoksia koko Euroopassa. Se on merkittävä päänavaus ja kansainvälistymisen kulmakivi. Saksa on siinäkin mielessä järkivalinta, että valimoteollisuudessa se on koko maailman viidenneksi suurin. – Saksassa valimoiden tuotekehitys on pitkälti ulkoistettu yliopistoille, joten vaikka kone meneekin yliopistolle, sillä tullaan tekemään yritysasiakkaiden testejä. Insinöörihän uskoo vasta kun näkee, pitkään kansainvälistä uraa tehnyt Immonen kertoo. Yhteistyö yliopiston kanssa on edennyt nopeasti, sillä keskustelu asiasta aloitettiin vajaa vuosi sitten. Muutenkin Saksassa asiat ovat jo pitkällä. – Meillä on Saksassa hyviä kontakteja ja konsultteja, joilla on suhteet aina toimitusjohtajatasolla saakka. Totuus onkin, että tämä asia pitää myydä juuri sinne toimitus- ja talousjohtajille, hän kertoo. Tässä vaiheessa focus pidetään muutenkin Euroopassa. Saksan jälkeen kiinnostavimpina maina yrityksessä nähdään esimerkiksi Puola ja Tšekki ja vähän pidemmällä aikajänteellä myös Ranska. l Teksti js kuvat: VILLE KULMALA

Kovat tavoitteet

AIKANAAN SAUNANLAUTEILLA (kuten hyvän suomalaisen idean kuuluukin) syntynyt ajatus päästiin siirtämään käytäntöön. Ajatellun prosessimallin pilotointiin mahdollisuuden nimittäin avasi se, että Wesin oli ostanut vähän aikaisemmin vuonna 2014 tyhjäksi jääneen Nuutajärven lasitehtaan kiinteistön.

Jos kaikki menisi optimististen skenaarioiden suuntaan, viiden vuoden sisällä yrityksellä voisi olla maailmalla jo 500 toimitettua yksikköä. Sellainen lukema tarkoittaisi toimimista noin kymmenessä Euroopan maassa. Valimoteollisuuden kokonaisvolyymista hyvän kuvan antaa se, että tuolloinkin koko maailman valuhiekasta käsiteltäisiin Finn Recyclingin laitteistolla vasta kaksi prosenttia. Kasvunvaraa alalla siis piisaa pidemmällekin. Edellä mainittu nopea kasvu ei ole pelkkää toiveunta, sillä yrityksen koko toiminta on alusta alkaen rakennettu juuri skaalautuminen mielessä. – Olemme pyrkineet standardoimaan kaiken toimintamme aina käytettyä teknologiaa, sopimuksia, rahoitusta ja asiakaspalvelua myöten, sillä täten meidän malliamme on mahdollista skaalata, kertoo vientiekspertti. Asiakkaitakin on mietitty, sillä hiekan kierrätystä ei ole lähdetty väen väkisin ahtamaan olemassa oleviin prosesseihin, vaan niin, että investointi laitteeseen voidaan tehdä täysin itsenäisesti, haittaamatta pätkääkään olemassa olevaa tuotantoa. – Tarvittaessa kierrätysyksikkö voidaan rakentaa vaikka erilliseksi yksikökseen asiakasvalimon

pihaan, niin ettei sitä varten tarvita erillistä sisätilaa, miehet vakuuttavat. Mitään suuria resursseja pitkälti automatisoitu laitos ei vaadi. Yrittäjien mukaan sen voi hyvin ottaa vastuulleen sivuhommaksi joku tuotannon operaattori. – Meidän liiketoimintamallimme perustuu puhdistettuihin tonneihin. Asiakas siis maksaa meille tuotetusta tonnista eli tällaisella pay by use -menetelmällä, Immonen selkeyttää. Finn Recycling työllistää tänä päivänä noin 20 henkeä. Tonin mukaan heille on löydetty ”pirun hyvä ja vahva” tiimi. Tahti on ollut kutakuinkin sellainen, että kuukauden välein tiimin koko on kasvanut yhdellä hengellä. Tuotannollisten tekijöiden lisäksi vahvuuteen kuuluu esimerkiksi laboratoriotyöntekijöitä, mekaniikkasuunnittelijoita että automaatti-insinöörejä. Etätyön yleistyminen on auttanut asiaa, sillä se on mahdollistanut organisaation hajasijoittamisen. – Meillä on automaatioinsinööri Jyväskylässä, Jukka on Porissa ja Mikko Sveitsin Zugissa, Toni kertoo. Toimitusjohtajana aloitti vuosi sitten lokakuussa Kalle Härkki, joka on Outotec-taustainen, pitkän valimohistorian omaava ja kokenut kaveri.

010 508 4150


12

Tiistai 20. syysKUUTA 2022


13

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

KARI TOLONEN, järjestöneuvos ja Chaine des Rotisseurs -järjestön Officier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan pirkanmaalaisen ravintolan ruokatarjontaan.

KU K A? LOUNASVIERAS: Ahti Laakso, toimitusjohtaja Lempäälän Kehitys oy ASUU: Tampereella PERHE: Vaimo ja kaksi lasta HARRASTUKSET: Kuntoliikunta, metsänhoitotyöt, Kaanaa-Centerin pyörittäminen

AHTI LAAKSO aloitti Lempäälän Kehitys Oy:n toimitusjohtajana elokuussa.

A

hti Laakso aloitti Lempäälän Kehitys Oy:n toimitusjohtajana elokuun alussa. Ennen tätä Laakso toimi YIT Suomi Oy:n maanhankintapäällikkönä, jossa hänen vastuualueena oli asunto- ja toimitilarakentamisen maanhankinta sekä hankekehittäminen. Lisäksi Laakso on toiminut aiemmin myös Pirkkalan kunnan elinkeino- ja hankejohtajana. Tuoreessa pestissään Ahti Laakso vastaa yhtiön strategisesta ja operatiivisesta johtamisesta, työpaikka-alueista ja toimitilaratkaisuista, matkailumarkkinoinnista sekä elinkeinoviestinnän kehittämisestä. Lisäksi toimitusjohtaja kuuluu kuntakonsernin johtoryhmään ja tulee vaikuttamaan aktiivisesti erilaisissa työryhmissä ja sidosryhmäverkostoissa. Lounaspaikka löytyi luonnollisesti Lempäälästä, ja valinta osui tällä kertaa Ideaparkissa sijaitsevaan Coyote-ravintolaan. Lounaalla oli tarjolla lihapullat, talon pippurikastike ja paneroitua punakampelaa. Ahti Laakson mukaan heidän taloudessaan virallisena ruokavastaavana toimii vaimo, mutta ei hän itsekään varsinaisesti ruoanlaittoa vierasta. – Toimin kesäaikaan perheen grillimestarina. Myös kalan savustus onnistuu, hän kertoo.

tyksellä on paraikaa myynnissä noin 15 hehtaarin Pajalan alue, millä myytävien tonttien pinta-ala on noin 11 ha .Alue sijaitsee aivan Ideaparkin eteläpuolella. Alue on tarkoitettu tuotannollisen teollisuuden alueeksi ja ensimmäisiä yhteydenottoja tonteista on jo tehtykin. Lempäälän keskustassa kysyntää tuntuu olevan erityisesti pienehköille toimistotiloille ja toivottavasti myös uusien kerrostalojen katutasoon saadaan toimitiloja kivijalkaliikkeille. Ahti Laakso pitääkin kunnan kannalta tärkeimpänä uusien työpaikojen määrää kun arvioidaan yritysalueen toteutumista.

Toimitilaa tarjolla

Asuntomessuja odotellessa

Laakson vetämällä Lempäälän Kehi-

RAVINTOLA COYOTEN lounasannos ja lounasvieraamme Ahti Laakso.

Uusia asukkaitakin Lempäälään on

NOPEAT JÄLKIRUOKAKYSYMYKSET

Maittavan lounaan jälkeen nautitun kahvikupposen kera sain myös vastaukset nopeisiin kysymyksiin: Parasta syksyssä - ruska Lempäälä-talo - moderni Lähijuna - mahdollisuus Sähkön hinta - liian kova Sähköpotkulauta - vaarallinen turhake syytä odottaa. Kunnan väkiluvun kehitys kun on ollut noususuuntaista. Tietynlaista piikkiä siihen on tiedossa muutaman vuoden päästä, sillä Lempäälässä järjestetään asuntomessut 2026. – Tämä tuo monenlaisia mahdollisuuksia niin nykyisille kuin uusillekin

yrityksille, korostaa vieraamme. – Myös uusien yritysalueiden hankinta ja myyntikuntoon saattaminen on yksi tärkeimmistä kunnan tulevaisuutta varmistavista toimista, korostaa Ahti Laakso.

K ASV U S I A LU STA Akaa kehittyy yrityksesi ja henkilöstösi tarpeita kuunnellen. Poikkeuksellisen ketterästä ja laajasta palvelusta, henkilöstön saatavuudesta, erinomaisesta sijainnista ja yritysten välisestä synergiasta syntyy kokonaisuus, jota et muualta saa. Akaa on kasvusi alusta.

Meillä on 24h-palvelulupaus Miten voin auttaa? Soita 040 335 6098 – elinkeinopäällikkö JARI JOKINEN

Olemme mukana Alihankintamessuilla 27.—29.9.2022. Tule poikkeamaan osastollamme A706!

Kuvat: KARI TOLONEN


14

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

Oma Säästöpankki avaa Tampereelle toisen täyden palvelun konttorin – Lielahden konttori vastaa kasvaneeseen kysyntään Kerran näinkin päin. Siis uutinen avattavasta, ei suljettavasta pankkikonttorista. Se kun se suunta on jo pidemmän aikaa Suomessa ollut. OmaSp kulkee kuitenkin vastavirtaan ja kertoo avaavansa Tampereen Lielahteen aivan uuden konttorin loppuvuodesta. Jatkossa pankilla on siis Tampereella kaksi konttoria, jotka molemmat ovat täyden palvelun toimipisteitä.

U

uden konttorin avaamiseen on syitä useampikin, kuten luonnollisesti se, että aivan Tampereen ydinkeskustassa sijaitseva OmaSp:n Hämeenkadun konttori on viime vuosina kasvanut ripeästi, ja Tampere ympäristöineen on sekin vahvasti kasvu-uralla. – Näemme kaupungissa ja lähikunnissa merkittävää kasvupotentiaalia. Kokemuksesta jo tiedämme, kuinka nopeasti uusiin konttoreihin liittyvät investointipäätökset alkavat tuottaa tulosta. Tämä uusin investointipäätöksemme on syntynyt kysynnän kasvusta, kertoo aluejohtaja Harri Karjalainen.

OKRATAAN

Kakkoskonttori tulee Lielahteen

Harri Karjalaisen mukaan uuden konttorin avaaminen Tampereelle on ollut heillä harkinnassa noin vuoden päivät. Paikkavalintaa eli Lielahteen sijoittumista puolsi paitsi alueen voimakas kasvu myös tarjolle tulleet hyvät ja lähes valmiit pankkitilat. Tarkempi paikka on Kruunukeskus ja osoite Taninkatu 2. Avajaisia vietetään joulukuussa, joskaan päivää ei ole vielä lyöty lukkoon. Siitä pankissa ollaan vakuuttuneita, että sekä olemassa olevien että uusien asiakkaiden palvelut tulevat uuden konttorin myötä paranemaan entisestään.

– Panostamme myös uudessa konttorissamme erinomaiseen saa-

MYYDÄÄN / VUOKRATAAN

A TAI TUOTANTANTOTILAA TAMPEREELLE SARANKULMAAN 6500 kem2 TOIMISTO-, LIIKE- JA / TAI TUOTANTOTILAA TAMPEREELLA SARANKULMASSA 6500 kem2 HYVÄ SIJAINTI JA VILKKAAN OHITUSTIEN NÄKYVYYS !

HYVÄ SIJAINTI JA VILKKAAN OHITUSTIEN NÄKYVYYS VT3

sä laadukasta toimi a sen yhteistyöhankkeen kansanne a i e m

Nyt tarjolla hyvien kulkuyhteyksien päässä laadukasta toimitilaa. Vastuullinen rakentaja 783 tarjoaa erinomaisen yhteistyöhankkeen kanssanne. Tarvittavat tilat suunnitellaan ja rakennetaan tilaajan toiveiden mukaisesti. Ota yhteyttä, niin neuvotellaan asiasta SARANKULMA tarkemmin.

La s

vutettavuuteen ja asiantuntevaan palveluun. Haluamme tarjota paikkakunnan parasta pankkipalvelua lähellä ja läsnä, mikä näkyy asiakkaillemme kattavana konttoriverkostona ja valtakunnallisena asiakaspalveluna laajoilla aukioloajoilla, päivittäispalveluna ilman ajanvarausta sekä monipuolisina digitaalisina palvelukanavina, Karjalainen listaa.

Yritysluotot kasvussa

Henkilöasiakkaiden lisäksi pankki palvelee luonnollisesti myös yritysasiakkaita.

OMASP KULKEE vastavirtaan ja avaa uuden konttoriin loppuvuodesta. Täyden palvelun konttori avataan Lielahteen Kruunukeskukseen.

– Luottovolyymillä mitattuna yritysluottojen osuus luottokannasta on noin 40 prosenttia, Karjalainen kertoo yritysluottojen kasvun kuluvan vuoden aikana kiihtyneen. Aluejohtajan mukaan myös yritysasiakaspuolella valttikortteja ovat asioiden vaivaton ja suoraviivainen hoito pan-

Huoltopiha ta

us

II

la

itu

ri

II

40ap

I

I

Ajo tontille 71

114ap

40ap

I ip ys

äk k

i

II

bu ss

Huoltopiha

40ap

71

32

121ap

Py-lehden ilmestyminen

ÄE NK AT U

Ajo tontille 68

PA TA M

68

67

Yhteisliittymä : Ajo tonteille 68 ja 67

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELU

Suunnittelija Piirtäjä

Pvm.

ANNE KARLSSON JG

Pvm.

5.3.2020, tark. 6.4.2020

Liittyy asemakaavakarttaan nro 8787

E

2022

HAVAINNEPIIRROS mk 1:1000

HAVAINNEPIIRROS mk 1:1000

ASEMAKAAVOITUS

5.3.2020, tark. 6.4.2020

Liittyy asemakaavakarttaan nro 8787

HAVAINNEPIIRROS mk 1:1000

YHTEYSHENKILÖ:

Ilmoitusmyynti: 041 501 9902 Liittyy asemakaavakarttaan nro 8787 Toimitus: 040 535 9953 Pvm.

YHTEYSHENKILÖ: Mikko Sammalisto, hankekehityspäällikkö 0400 810 599 G 0400 810 599 Mikko Sammalisto , hankekehityspäälikkö mikko.sammalisto@jhs-rakenne.fi

5.3.2020, tark. 6.4.2020

1.2.

varaukset 21.1.

8.3.

varaukset 25.2.

5.4.

varaukset 25.3.

10.5.

varaukset 29.4.

14.6.

varaukset 3.6.

16.8.

varaukset 5.8.

20.9.

varaukset 9.9.

18.10.

varaukset 7.10.

15.11.

varaukset 4.11.

13.12.

varaukset 2.12.

40ap

E mikko.sammalisto@jhs-rakenne.fi

Kiinteistömanageeraus, toimitilojen ja asuntojen vuokraus

HAVAINNEPIIRROS mk 1:1000 Pvm.

5.3.2020, tark. 6.4.2020

Liittyy asemakaavakarttaan nro 8787

Saat nyt KAIKEN oleellisen palvelun meiltä! Ota yhteyttä ammattilaisiimme, me autamme sinua kaikissa kiinteistön johtamiseen sekä toimitilojen ja asuntojen vuokraamiseen liittyvissä asioissa.

Juha Toivanen Kiinteistöpäällikkö KMA, FMA, AIT, IAT, JET Puh. 0440 475 011 juha.toivanen@pamisoy.fi

Ari Majasalmi Myyntipäällikkö LKV, LVV, IAT Puh. 0440 475 005 ari.majasalmi@pamisoy.fi


15

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

kin kanssa. – Jokaiselle yritysasiakkaalle on oma yhteyshenkilö, jolle on suora puhelinnumero ja joka hoitaa sekä yrityksen että yrittäjän henkilökohtaiset pankkiasiat. Täten asiakas välttyy pompottelulta ja saa kaikki pankkiasiat sovittua asiantuntijan kanssa kerralla, ja konttorissa neuvottelut voi hoitaa kasvotusten, Karjalainen takaa. Lisäksi etuna ovat hyvät yritysrahoitukseen liittyvät takaustuotteet kuten Euroopan investointipankin ja Finnveran-takaustuotteet. – Miellän meidät enemmänkin kumppaniksi; yrityksen asioista voi tulla vaikka vähän sparrailemaan pankin asiantuntijan kanssa, eikä pelkästään hakea päätöstä tai ehtoja investointiin.

Kehitystä myös muualla

Teksti: VILLE KULMALA Kuva: OMASP

www.sahkotekniikka.fi

KAIKKI PALVELUT SAMALTA TOIMIJALTA Siivouspalvelut Aula- ja vahtimestaripalvelut Kiinteistönhuolto Sähkö- ja lvi-palvelut Muuttopalvelut ja kuljetukset Väestönsuojien tarkastus AV-suunnittelu

TUTUSTU PALVELUIHIMME JA PYYDÄ TARJOUS KURU

OmaSp on avaamassa kuluvan syksyn aikana uuden konttorin myös Espooseen Isoon Omenaan. Työn alla on myös pankin historian suurin yritysjärjestely Liedon Säästöpankin kanssa, mikä vahvistaa OmaSp:n markkina-asemaa sekä palveluverkostoa Varsinais-Suomessa. Kaiken kaikkiaan pankissa tuntuu siis olevan päällä tekemisen meininki. – Henkilöstömme ennätyskorkea työtyytyväisyys sekä halu omistaa pankin osakkeita kertoo paljon yrityskulttuuristamme. OmaSp tunnetaan hyvin yrittäjämäisestä ja asiakasystävällisestä toiminnasta. Erityisesti tässä hetkessä tuntuu hyvältä kertoa Tampereen lisäinvestoinneista ja syntyvistä työpaikoista, kertoo Karjalainen.l

ista Yksi suurimm n eluje toimitilapalv tuottajista Tampereella

Campusta Oy Puh. 010 3408 500 asiakaspalvelu@campusta.fi WWW.CAMPUSTA.FI

Maadoittamattomat pistorasiat jäivät historiaan Elokuun lopulla julkaistussa uudessa sähköturvallisuusstandardissa kielletään maadoittamattomien pistorasioiden lisäämisen vanhoihinkin rakennuksiin. Uudisrakennuksiin niitä ei ole saanut asentaa enää 25 vuoteen, eli vuoden 1997 jälkeen.

L

uusia maadoittamattomia pistorasioita, joskin rikkoutuneen pistorasian tilalle saa niissä asentaa jatkossakin vastaavan pistorasian.

Siirtymäaika oli pitkänpuoleinen

Määräys perustuu elokuussa julkaistuun SFS 6000 -sähköturvallisuusstandardin päivitykseen. Standardi ohjaa tekemistä merkittävissä määrin, sillä kaikki enintään tuhannen voltin sähköasennukset pitää toteuttaa kyseisen standardin mukaisesti. SähköVASEMMALLA MAADOITTAMATON ja oikealla maadoitettu pistorasia. Sähköturvallisuuslaki kertoo, että kiinteiden sähköasennusten teko, kuten pistorasioiden vaihtaminen ja asentaminen, on sallittua ainoastaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin rekisteröimille toiminnanharjoittajille.

turvallisuusstandardissa maadoittamattomien pistorasioiden käytöstä on haluttu luopua vaiheittain. Näin on myös tehty, sillä tässä asiassa siirtymäaika on kestänyt pian jo 30 vuotta. Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton tekninen johtaja Esa Tiainen suosittelee, että maadoittamattomat, nollaluokan peruseristetyt sähkölaitteet kannattaa uusia muiden remonttien yhteydessä, sillä ne eivät ole läheskään yhtä turvallisia kuin maadoitetut. – Maadoittamattoman sähkölaitteen vikaantuessa voi syntyä sähköiskun vaara, mutta ehjässä laitteessa tätä vaaraa ei ole, Esa Tiainen kiteyttää. Hän toimi standardin ylläpidosta vastaavan Sesko ry:n komitean puheenjohtajana. Edellä mainittu SFS 6000 -standardi uusitaan viiden vuoden välein, ja siinä tehtävien muutosten ja tekniikan kehitystä seuraavien lisäysten tavoitteena on eritoten sähköturvallisuuden parantaminen.l Kuva: STUL RY

Vapaa Varattu 65

Elovainion lähellä olevalla kehittyvällä Siltatien alueella myös pienemmät hallihankkeet ovat mahdollisia. VA A S

YLÖJÄRVI

ELOV EL O AI OV A NI NIO O

A

3 SOPP PEE ENM NMÄE Ä N TEOLLISUUSALUE

HELSINKI

eijonanosa Suomessa käytössä olevista pistorasioista on jo entuudestaan suojamaadoitettuja eli niin sanottuja suko-pistorasioita. Ne on helppo tunnistaa niiden sivuilla olevista metallisista maadoitusosista. Vanhemmissa, siis käytännössä ennen 1990-lukua valmistuneissa kiinteistöissä on kuitenkin yhä edelleen käytössä merkittävissä määrin maadoittamattomia pistorasioita. Vuoden 2023 alusta lähtien vanhoihinkaan rakennuksiin ei enää saa asentaa

Siltatien yritysalue Helsinki–Ylöjärvimoottoritien päässä on logistinen napakymppi!

TAMPE R

S ILTAT IE N A L U EEN

yritystontit Ylöjärvellä VA R ATA A N N Y T !

Pirkanmaan katoilla vuodesta 2006

KATTOREMONTIT

10 VUODEN

010 470 8999

KATTOREMONTTI

ASENNUSTAKUULLA!

www.pisakattoremontti.fi

Timo Isolähteenmäki, p. 050 351 6507 Tanja Vuori, p. 050 437 1281 Inkeri Remsu, p. 044 423 5233

ylojarvenyritystontit.

E


16

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

Vuotovahinkoja sattuu harmillisen usein

Suomessa tapahtui viime vuonna lähes 35 000 vuotovahinkoa, mikä tarkoittaa keskimäärin 95 vuotoa joka ikinen päivä. Tyypillisimmät syyt näille ovat viemäriputkien ja astianpesukoneiden poistoputkiin liittyvät viat tai vuodot. Tämä tulee kalliiksi, sillä esimerkiksi vuonna 2021 vuotovahingoista aiheutuneita korvauksia maksettiin noin 171 miljoonan euroa.

V

uotovahinkojen määrät vaihtelevat vuodesta toiseen. Esimerkiksi vuonna 2016 niitä sattui erityisen paljon, yli 42 000. Vuosien saatossa korvausmaksut ovat heilahdelleet 140–180 miljoonan euron välimaastossa. Suhteellisesti vahinkoja sattuu eniten kerrostaloissa. Tyypillisin syy vuotovahingolle ovat ikääntyneet putkistot, erityisesti viemäriputket, joiden kuntoa olisi hyvä tarkkailla säännöllisesti. Myös ikääntyneet käyttövesiputket aiheuttavat jonkin verran vesivahinkoja. Toinen tyypillinen vesivahinkojen syy ovat astianpesukoneet, etenkin vähän vanhemmat masiinat. – Yli 15 vuotta käytössä olleet koneet kannattaa useimmiten uusia, koska iän myötä riskit kasvavat. Poistoletkun kuntoa kannattaa aina välillä tarkkailla, listaa Fennian tekninen tarkastaja Jacob Nyblom. Hänen mukaansa pesukoneen alla olisi hyvä käyttää niin sanottua vuotokaukaloa, eikä pesukonetta myöskään tulisi jättää ikinä käyntiin valvomatta. Muuten mahdollinen vesivahinko voi ehtiä levitä laajalle ja aina rakenteisiin saakka. Nyblomin mukaan myös jääkaappien ja pakastimien takaosa tulisi siivota säännöllisesti. Silloin huomaa, jos haihdutusveden kanssa on ongelmia. Pölyjen siivoaminen kylmälaitteiden takaa ehkäisee samalla paloriskiä.

Näin toimit vahinkotilanteessa

Jos asunnossa tai kiinteistössä ilmenee vesivahinko, aivan ensimmäiseksi pitää vedentulo sulkea tykkänään. Sen jälkeen lattialle valunut vesi tulee mahdollisuuksien mukaan

rajata ja saada pois. Jos vesivahinko on johtunut vuodosta viemäriputkessa, tulee hanan ja vessan käyttöä välttää. – Joskus paikalle saatetaan tarvita jopa palokunnan kalustoa veden pumppaamiseksi. Myös putkimiehen voi pyytää paikalle. Jos asut taloyhtiössä, ota välittömästi yhteyttä isännöitsijään, joka järjestää paikalle oikeat ammattilaiset. Vakuutusyhtiölle kannattaa ilmoittaa viipymättä vahingosta, tarkastaja listaa.

NÄIN VÄLTÄT VUOTOVAHINGOT l Putkien kunto kannattaa tarkastaa säännöllisesti. Yli 20 vuotta vanhoille viemäreille kannattaa teettää kuntokartoitus. l Tarkista astianpesukoneen poistoputki. Se on putkistovuotojen jälkeen tyypillisin vuotovahinkojen aiheuttaja. Jos pesukoneella on ikää yli 15 vuotta, sen uusimista kannattaa harkita. l Erilaiset vuotohälyttimet auttavat reagoimaan nopeasti vuotovahinkoihin, jolloin vahingot jäävät pienemmiksi. Kylmälaitteiden ja pesukoneiden alle kannattaa asentaa vuotokaukalo. l Puhdista lattiakaivot säännöllisesti, jotta niihin ei pääse syntymään tukoksia. Älä kaada lavuaariin tai vessanpönttöön ruoantähteitä, rasvaa, öljyä tai roskia, jotka eivät sinne kuulu. l Asennuta ja korjauta pesukoneet aina vain ammattilaisella.

Aina ei vakuutuskaan auta

Fennian tilastojen mukaan vesivahinkojen keskimääräinen korvaus oli viime vuonna noin 5 000 euroa. Vesivahingon aiheuttamiin korjauskuluihin voi hakea korvauksia taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta tai omakotitalon kotivakuutuksesta. Lisäksi kotivakuutuksesta on mahdollista hakea korvauksia ylimääräisiin asumiskuluihin. Aina vuotovahingoista ei makseta korvauksia. Tyypillisiä tapauksia korvausten epäämiseen ovat rakennus- ja asennusvirheet. Rakennusvirheet kuuluvat rakentajan vastuulle, ja korvauksia haetaan sieltä. Rakentajalla on usein oma vastuuvakuutus korvausten maksamista varten. Myös rakenteiden huono kunto tai asukkaan huolimattomuus, esimerkiksi pesukoneen tai hanan jättäminen päälle, voi johtaa korvauksen alentamiseen tai kielteiseen korvauspäätökseen. – Vakuutuksen ensisijainen tarkoitus on korvata äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Jos omalla huolimattomuudellaan edistää vahingon syntymistä, ei sitä voida pitää enää yllättävänä.

Yrityksissä putkirikoista voi tulla valtava lasku Finanssiala ry:n mukaan vajaa kolmannes vuotovahingoista sattui yritysten tiloissa. Määrä on siis selvästi vähemmän kuin asunnoissa, mutta toisaalta aiheutuneet vahingot voivat olla hyvinkin mittavia. – Erityisesti tuotantolaitoksissa saatetaan käyttää erilaisia vesiputkia, joiden rikkoutuminen aiheuttaa pahimmillaan miljoonavahingot. Putkistot ja viemärit ovat erityisen kovilla silloin, kun ulkolämpötila sahaa nollan molemmin puo-

FA K TA

lin, Nyblom sanoo. Nyblom kehottaa kuluttajien tapaan myös yrityksiä kiinnittämään huomiota putkiston ikään. Fakta on, että kymmeniä vuosia toiminut putkisto saattaa pettää milloin tahansa. – Myös vakuutusturva kannattaa tarkistaa ajan tasalle, sillä lasku putkirikoista voi olla todella iso – varsinkin, jos yrityksen toiminta keskeytyy putkirikon tai muu vesivahingon johdosta.

AINA VESIVAHINKO ei johdu oman asunnon laitteista tai omasta toiminnasta. Kerrostaloissa isoissa vuodoissa vesi kulkeutuu nopeasti alempiin kerroksiin ja aiheuttaa kosteusvahinkoja. Pihalla tai tiellä tulvinut vesi voi puolestaan kulkeutua kellariin tai kivijalkaliikkeeseen. VESIVAHINKO TULEE usein kalliiksi, sillä vahingon sattuessa putket voivat valuttaa pahimmillaan kymmeniä litroja vettä lattialle. Jos vettä ei saada nopeasti pois, se kulkeutuu talon rakenteisiin, jolloin seiniä ja lattioita täytyy purkaa vahinkoalueen kuivaamiseksi. Pahimmillaan vuoto on sattunut piilossa, esimerkiksi jääkaapin takana, ja vesi on ehtinyt tehdä tuhoja pidemmän aikaa.

LVI- ala haluaisi asentajille pätevyysvaatimukset

Y

mpäristöministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jonka mukaan 1.1.2024 jälkeen erityisalojen työnjohtajien pätevyyden toteaisi rakennusvalvonnan sijasta erillinen laitos. Työnjohtajien kelpoisuudesta päätöksen tekisi edelleen rakennusvalvonta, mutta pätevyys osoitettaisiin pätevyyden toteamislaitoksen antamalla erillisellä todistuksella. – On tärkeää, että työn laadusta vastaavalla henkilöllä on riittävä pätevyys, mutta olisiko nyt aika huolehtia myös siitä, että myös asentaja on pätevä, esittää erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-asennusalan toimiala- ja työnantajajärjestö LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU: ry:stä. Vastoin monen luuloja, LVI-asennuksia saa tehdä ilman alan koulutusta, toisin kuin esimerkiksi sähkötöitä. Alaa edustavan järjestön mukaan tästä saa syystäkin huolestua, sillä yksittäisten vesivahinkojen taustalla on useimmiten juuri asennusvirhe. Niiden määrää olisi mahdollista laskea, jos asentajilta vaadittaisiin alan ammatillisen tutkinnon suorittamista. Tutkintovaatimuksen puolesta puhuu sekin, että nykypäivän LVI-järjestelmät ovat huomatavan kehittyneitä sekä toiminnoiltaan että materiaaleiltaan. Niinpä niiden asentaminenkin vaatii aiempaa pidemmälle kehittynyttä osaamista. – Esimerkiksi nykyisten lämmitysjärjestelmien vi-

rittäminen energiatehokkaaksi tai ilmanvaihdon säätäminen vaativat monimutkaisten prosessien ymmärtämistä ja oikeiden työmenetelmien käyttämistä, Mäkinen toteaa.

Sähköalalta mallia?

Rakennusten olosuhteita ylläpitäviin järjestelmiin liittyy runsaasti myös automatiikkaa, jonka kehitys on nopeaa. Toimialajärjestön toimitusjohtaja Mika Hokkanen käyttää vertailukohtana sähköalaa, joka muodostaa toisen merkittävän osan koko talotekniikka-alasta. Useat yritykset tarjoavat asennuspalveluja molempiin ja tulevaisuudessa näiden osa-alueiden uskotaan edelleen lähestyvän toisiaan. Myös pätevyysvaatimuksissa nähtäisiin mielellään kehitystä sähköalan suuntaan. – Sähköasennusten osalta pidetään täysin selvänä, että asentajallakin on oltava koulutuksella hankittu pätevyys jo työuran alusta lähtien. Tästä on pitkä kokemus ja asiaa ei kyseenalaisteta laisinkaan, huomauttaa toimitusjohtaja Mika Hokkanen. – Yritykset ja asiakkaat ovat tottuneet toimimaan sähköalan pätevyyksien kanssa, joten ihmettelen, miksei asia hoituisi myös LVI-alan asennusten osalta yhtä hyvin.

Tontit halutulla alueella Lempäälässä! Lempäälän Miemolassa kaksi tonttia taajaman ja maaseudun rajalla, palvelut lähellä, kunnallistekniikan linjat valmiina.

Jukka Pusa 0400 636 113 toimitusjohtaja, LKV, AKA, kaupanvahvistaja

Tontti 1� 1378 m². Hp. 99 000 € Tontti 2� 2420m², rak. oik. 357 m², myös pieni rivitalo. Hp. 175 000 €

Janne Savilahti 044 760 7788 LKV, kaupanvahvistaja

Sastamala, Kiikoinen, halli yli 200 m², päädyssä asuinosa 68/80 m². Rauhallisella 6750 m² tontilla. Hakelämpökeskus takaa edulliset asuinkustannukset, kunnan vesi ym. Hp. 209 000 €

Sastamala, iso, upea paritalo Sammaljoentien varressa. Rauhaa, silti lyhyt matka palveluihin. 1990 valmistunut, paljon remontoitu ja hyvin pidetty talo, asuinala 2 � 148 m², kokonaisala 419 m². Iso autokatos/tallirakennus 189 m². Katso ja tule tutustumaan. Hp. 260 000 €

Virrat, erä- ja luontoharrastajan mökki. Hirsimökki 30 m² + kaksi varastorak. ja grillikatos. Oma kaivo. Hp. 45 000 €

Miika Bucktman 040 557 3947 LKV, KiAT, AKA, kaupanvahvistaja Orivesi, monipuolisesti hienoja tontteja Enojärvellä ja Längelmävedellä, sekä pysyvään asumiseen että lomakäyttöön. Reilunkokoisia ja paljon rakennusoikeutta lähellä kaupunkiseutua. Hp. 75 000 � 170 000 €

Maatiloja, tontteja, paljon metsäkohteita ym. kaiken aikaa myynnissä. www.metsatilat.fi

Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Kiikanojantie 23, Sastamala | www.metsatilat.fi Palkkio 4,5 %, minimi 2 800 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan.


17

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

URJALA

9-tien ! varrella

YRITYSTONTIT 1 €/m² alkaen

Salaojaremontit taloyhtiöihin ja omakotitaloihin

URJALA.FI

Pyydä tarjous, soita: 010 4114 900

040 335 6096

Varaa maksuton tarkastus: salaojakeskus.com

Tampere 50 min

Turku 75 min

www.inaria.fi

Tampereen seudun Inaria Studioissa

MITTAUS JA SUUNNITTELU

0e

Inaria Studio Tampere

Inaria Studio Pirkkala

Juhlatalonkatu 2, 33100 Tampere Maanantai–perjantai: klo 11-17 Muina aikoina sopimuksen mukaan.

Kauppakeskus Veska, Saapastie 2 Maanantai, keskiviikko ja perjantai: klo 11-18 Lauantai: klo 10-14, tiistai, torstai: sopimuksen mukaan.

Jaana Mäki-Äijö, puh. 050 4642 510 inariastudio.tampere@inaria.fi

Tervetuloa tutustumaan Inaria-uutuuksiin! Tarjous voimassa 30.9. asti.

Malla Peltola, puh. 044 2309 627 inariastudio.pirkkala@inaria.fi

IKH Tampere • Lehti: Pirkanmaan Yrittäjä • Ilmestyy: TI 20.9.2022 • Koko: 1/2-sivua, 254 x 180 mm • Aineisto: TI 13.9.2022 • Osoite: aineistot@dorimedia.fi

M

! ä l l i ö n i r ö m n e s n a u k a na M Akkuruohotrimmeri BLLT-0

• 2-nopeuksinen säädeltävä kytkin • leikkuukapasiteetti 40 cm • sis. 1 x terätappi, 1 x T30-torx-avain, 1 x trimmerin siima

MW472218

OLEMME MUKANA JÄRJESTÄMÄSSÄ

Suomen suurimmat konepäivät 23.-24.9.2022

259,-

a 76 m siim x m m ,4 3 2 1 MW1627

! N PÄ ÄLLE K AUPA ) (arvo 4 5,-

Runkokoneet 18 V

TERVETULOA!

ML-LED taskulamppu • max. 325 lm • sis. 3 x AAA -paristo

Mutterinväännin ½”

FMTIW2F120X

• max. vääntö 881 Nm • max. kiristys 745 Nm • 1/2” neliökara

Akkupuhallin FBL-0

• ilmannopeus 193 km/h • ilmantilavuus 212 l/s • ilmantuotto 12,74 m³/min • hiiliharjaton Powerstate-moottori

MW478449

MW464825

29

90

219,-

MW459825

189,-

Tarjoukset voimassa 24.9.2022 saakka vain alla olevassa myymälässämme.

Tampere

Kenkätie 2 A, 33950 PIRKKALA Puh. myymälä/varaosat 0201 323 562* Yritysmyynti 0201 323 569* info.tampere@ikh.fi

Avoinna: ma-pe 7-18, la 9-15 www.ikh.fi

*Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min.


18

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

Jesse Annala aloitti kattojen asennuksista, vaihtoi myyntihommiin ja toimii nyt yrittäjänä – Inflaatio näkyy hiljentyneenä kysyntänä, mutta hyvä vuosi tästä silti on tulossa. Jesse Annala, Pisa Kattoremontti Oy:n markkinointi- ja myyntijohtaja ja yksi yrityksen kolmesta yrittäjästä laskeskelee olleensa kattoalalla reilun vuosikymmen. Tästä ajasta hän teki ensimmäiset viisi vuotta varsinaisia asennuksia, jonka jälkeen oli aika siirtyä myyntihommiin. Niihin töihin hänellä oli kova hinku, joka oli syttynyt jo lapsena. – Haaveammatti lapsena oli kyllä autokauppias. Ja muutenkin myynti on aina kiinnostanut. Isän kanssa kiersin16-vuotiaaksi asti erilaisia rompetoreja, ja olen minä itsekin pyrkinyt pienestä pitäen myymään esimerkiksi leluja ja VHS-nauhoja, Annala taustoittaa.

J

esse Annala aloitti kattojen asennuksista, vaihtoi myyntihommiin ja toimii nyt yrittäjänä – Inflaatio näkyy hiljentyneenä kysyntänä, mutta hyvä vuosi tästä silti on tulossa. Jesse Annala, Pisa Kattoremontti Oy:n markkinointi- ja myyntijohtaja ja yksi yrityksen kolmesta yrittäjästä laskeskelee olleensa kattoalalla reilun vuosikymmen. Tästä ajasta hän teki ensimmäiset viisi vuotta varsinaisia asennuksia, jonka jälkeen oli aika siirtyä myyntihommiin. Niihin töihin hänellä oli kova hinku, joka oli syttynyt jo lapsena. – Haaveammatti lapsena oli kyllä autokauppias. Ja muutenkin myynti on aina kiinnostanut. Isän kanssa kiersin16-vuotiaaksi asti erilaisia rompetoreja, ja olen minä itsekin pyrkinyt pienestä pitäen myymään esimerkiksi leluja ja VHS-nauhoja, Annala taustoittaa.

jan ”työhaastattelusta”, joka oli tapana pitää siinä firmassa hyvin käytännönläheisellä tavalla. Ilmeisen hyvin näyttömahdollisuus meni, sillä seuraavat reilut viisi vuotta kuluikin sitten yläilmoissa. Koska myyntihommat kuitenkin kiinnostivat ja mahdollisuus aukesi, päätyi Annala myyntitehtävien pariin. Asennustyöt olivat nekin sujuneet mallikkaasti, mutta myyntityö tuntui heti alusta alkaen omalta jutulta. Vaikka päivät olivat pitkiä, tulostakin syntyi, ja työ tuntui hyvin mielekkäältä. – Minulla oli sääntönä, että kello 10 aamusta aloitin ja iltakasilta lähdin kotiin, Annala muistelee.

Tuplarekrytointi

Pisa Kattoremontti astui Jesse Annalan elämään vuonna 2019. Silloin hän sai kuulla, että yrityksessä oli hakusessa hyvä osaaja myynnin kehit-

neeraus. Perustaja Tuomas Ahonen jatkoi toimitusjohtajana myös yritysjärjestelyiden jälkeen. Rauhala ja Annala puolestaan ottivat hoteisiinsa heille jo entuudestaan tutun myynnin.

Brändi meni uusiksi

Muutosta oli ilmassa, sillä kolmikko oli yhdessä päättänyt, että brändi pistettäisiin uusiksi. Se tarkoitti myös nimenmuutosta, joskin se Pisa säilytettiin. – Pisa-nimi tunnettiin jo hyvin Pirkanmaalla, mutta se saneeraus siitä tiputettiin, koska se oli vähän harhaanjohtava. Koska me käytännössä teimme jo tuolloin vain kattoihin liittyviä töitä, halusimme kertoa sen myös nimessämme, Annala taustoittaa. Käytännössä tämä kaikki tarkoitti kokonaan uuden osakeyhtiön perustamista. Yritys sai nimen Pisa Kattoremontit Oy, joka puolestaan myöhemmin osti kokonaisuudessaan Pisa Saneerauksen liiketoiminnan. – Muutosta ei kuitenkaan rysäytetty kerralla, vaan vuosi 2020 toimittiin vielä oikeastaan kahdella yrityksellä. Niinpä viime vuosi oli ensimmäinen, jolloin nykyinen nimi vakiintui, Annala kertoo. Uuden yrityksen kolme omistajaa ovat kaikki mukana tasavertaisilla osuuksilla.

Muutto lisätilan perässä

JESSE ANNALALLA on kädessään sekä tiili- että peltikattovaihtoehdot. Asiakkaat valitsevat näistä pellin noin 80-prosenttisesti. Vaikka hänen päätoiminen työnsä onkin nykyään myynnissä, täysin hän ei ole kattojakaan hylännyt. Kun kerran osaamista löytyy, tuurailee hän tarpeen tullen työmailla esimerkiksi sairauspoissaoloja. – Siihen olen pyrkinyt, että joka vuosi ainakin kolme kattotyömaata käyn tekemässä, hän kertoo.

Soveltuvuus testattiin katolla

Ensimmäiseen kattoalan työpaikkaansa, joka on tänä päivänä luonnollisesti kilpailija, Annala päätyi vaiheittain. Hän oli käynyt tekemässä työmaa-ajoja kattofirmalle, mutta ei hän vielä silloin tulevaisuuden suunnitelmiaan lukinnut. Niin hän sitten kuitenkin eräänä päivänä löysi itsensä kattoasenta-

tämiseen, ja siinä samalla tarjoutui myös mahdollisuus osakkuuteen. Tarkalleen ottaen samassa rytinässä Pisan palvelukseen tuli kaksikin uutta osakasta, eli Annala ja Anssi Rauhala, kollega aiemmasta työpaikasta. Pisa Kattoremontti ei tosin vielä tuolloin ollut ottanut nykyistä nimeään, vaan vuonna 2006 perustettu yritys toimi vielä nimellä Pisa Sa-

Tällä hetkellä Pisa Kattoremontit työllistää noin 20 ihmistä. Syksyisin aina luku vähän elää opiskelujen alkamisten takia. Myyntityötä pisalaisista tekee päätoimisesti neljä henkeä, loput ovat asennushommissa työmailla sekä firman omalla verstaalla. Se sijaitsee Lempäälän Moision teollisuusalueella, jossa on oltu nyt reilu vuosi. – Edellisessä toimipaikassamme loppui tila. Pihassa ei ollut tarpeeksi parkkipaikkoja edes meidän omalle väelle, Annala taustoittaa. Toimitusjohtaja Tuomas Ahonen on kolmikosta eniten mukana työmaan arjessa. – Hän on itse asiassa Hämeenlinnassa peltikaton kimpussa nytkin, Annala kertoo. Käytännön asennuskokemus on

KORKEUKSISSA AHERTAA kuvassa Lasse Vehkalampi

hyödyksi myös myyntitehtävissä. Myyntiä kipparoiva Annala kertoo, että heillä myynnin parissa toimii useampi kokenut kattoasentaja. Lisäarvo on selvä. – Jos ja kun on tehnyt asennuksia, kohteen osaa kartoittaa tarkemmin, Annala kertoo. Hänen mukaansa ennakkokartoittaminen on tärkeää erityisesti siksi, että yritys pystyy alusta saakka arvioimaan sellaisen hintalapun remontille, johon ei ole oletettavissa enää yllättäviä lisäkustannuksia.

Pelti peittoaa tiilen

Sinänsä se nimessä ollut saneeraus piti paikkansa, että varsinaiset uudisrakennusten katot ovat marginaalissa. Sen sijaan työmaat löytyvät saneerauspuolelta, eli pitävät sisällään vanhojen kattojen purkutyöt ja kunnostukset. – Ensin katto puretaan, sitten katsotaan vanhat pohjarakenteet ja toimitaan niiden kunnon mukaan. Joskus joudutaan menemään kattotuoleille asti, Annala kertoo, ja lisää, että enenevissä määrin kattoja on pitänyt purkaa perusteita myöten. – Ja on meillä tullut valitettavasti eteen sellaisiakin urakoita, joissa on jouduttu uusimaan vain 15 vuotta sitten tehtyjä kattoja, hän kertoo. Asiakas voi valita uuden kattopäällysteen joko pellistä tai tiilestä. Näistä kahdesta pelti on selvästi suositumpi. Annalan mukaan noin

80-prosenttisesti kattomateriaaliksi valitaan pelti. – Peltikatossa valinnanvaraa on enemmän, sillä katon saa niin suoraprofiilina, lukkosaumalla kuin tiilikuvioisesta pellistä tehtynä, Annala esittelee.

Myyntireviirit löytyvät työmaiden siimeksestä

Yrityksen toimipisteen yläkerrassa sijaitsevassa konttoritilassa on Pirkanmaan Yrittäjä -lehden vieraillessa varsin rauhallista. Tätä tosin selittää se, että myyntitiimin palaveri on päättynyt vähän ennen haastattelua, ja osallistujat ovat lähteneet murkinoimaan. – Meillä myyjät liikkuvat pitkälti olemassa olevien työmaiden lähistöllä, Annala kertoo. Työmaiden lähistöllä tapahtuva myynti on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi. Jos kiinnostusta löytyy, asiakkaiden katto voidaan käydä tarkastamassa siltä istumalta. – Melko nopeasti käy selväksi, olisiko tarvetta vain pienille korjauksille vai kenties jopa katon uusimiselle kokonaan. Kartoituksen pohjalta asiakkaille jätetään tarjous heidän niin halutessaan, Annala kuvaa toimintamalliaan.

Asiakkaan asemaan asettuminen avainasemassa

Yrittäjä uskoo, että menestys myyntityössä perustuu pitkälti siihen, että myyjä osaa asettua asiakkaan asemaan.

YRITYSTONTTEJA eri tarpeisiin valtatie 2:n varrella. Pääset vaikuttamaan alueeseen ja kaavaan. Ota rohkeasti yhteyttä! tekninen johtaja Satu Alajärvi 040 645 2141

Yrityksesi tähän? kanteenmaankiertotalousklusteri.fi

elinvoimakehittäjä Henna Ärrälä 040 185 5253


19

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

– Myyntitilanteessa haluan kertoa, mikä on asiakkaalle järkevä valinta, ja ehdotan sellaista ratkaisua, jonka myös itselleni toteuttaisin, Annala kertoo. – Minua aidosti kiinnostaa mennä asiakaskohteemme ohi vaikkapa 20 vuoden kuluttua ja kertoa lapsille, että tuohonkin on iskä myynyt katon, hän kertoo. Tärkeää on myös, että mahdolliset reklamaatiot hoidetaan asianmukaisesti kuntoon. – Kun paljon tehdään, niin väkisinkin välillä sattuu virheitä. Joskus tulee ihan jokaiselle toimijalle reklamaatioita. Mutta kyse onkin siitä, miten ne virheet korjataan. – Me osaamme nostaa käden virheen merkiksi ja hoitaa mahdolliset ongelmat kuntoon, vaikka sitten vuosien jälkeen. Toki se meille maksaa, mutta haluamme pitää asiakkaamme tyytyväisinä ennen kaikkea.

Asiakkaina omakotitaloudet ja rivitaloyhtiöt

Pisan työmaat löytyvät omakotija rivitaloasunnoista. Kappalemääräisesti omakotitalot ovat selvästi ykkönen. – Kun pyrimme tekemään 150– 170 kattoa vuodessa, tästä määrästä noin 10–15 on rivitaloja ja loput omakotitaloja, Annala laskeskelee. Yrityksen reviiriin kuuluu Pirkanmaan lisäksi Hämeenlinnan seutu. – Hyvinkäällä asti olemme käyneet eteläisimmillä keikoilla, hän kertoo. Omakotitalojen osalta kysyntä on varsin ympärivuotista, mutta rivitalomaailmoissa taloyhtiökokoukset näkyvät selvinä piikkeinä. Selvä on, että rivitalon kattoremontti on sen verran iso päätös, että sille vaaditaan useamman osakkaan yhtiössä virallinen hyväksyntä. Tällä hetkellä kattotyömaa saadaan käynnistymään noin 3–4 viikon päästä tarjouksen hyväksymisestä, joskin kiiretilanteissa aikatauluja voidaan rukata. – Oli meillä juuri äskettäin Tampereella sellainen työmaa, jossa vesi oli jo tullut sisään. Vähän siinä siirrettiin työmaita, jotta se saatiin onnistumaan pikavauhtia.

Viiden päivän työmaita

Kun ennakkosuunnitelmat on tehty tarkkaan ja katolle päästetään osaavaa porukkaa, ei siinä varsinaisessa remontissakaan kauan aikaa hurahda. Pisalaisilta tyypillinen omakotitalon katto saadaan alusta loppuun valmiiksi viidessä päivässä, ja silloin mukana ovat jo kaikki tarvittavat telineiden pystytykset ja loppusiivoukset. Juuri tätä ripeää tahtia moni asiakas onkin kiitellyt, ehkä jopa ihmetellyt. Ripeys perustuu paitsi hyvään osaamiseen myös tarkkaan suunnitteluun ja sujuvaan yhteispeliin. – Meillä on kohteella 4–5 miestä, joilla jokaisella on tarkka oma rooli,

Annala kertoo. Sukupuolistettu muoto hyväksyttäneen, sillä juuri tällä hetkellä Pisan asentajavahvuuteen ei kuulu yhtään naispuolista asentajaa. – Nosturiporukka meillä on peruskohteessa kahdesta kolmeen päivää, ja peltisepät tästä ajasta yhden päivän. He siis tekevät rännihommat ja piippujenpellitykset. Kun tämän yhdistää hyvään kalustoon ja tarkasti tehtyyn kartoitukseen, niin homma toimii, Annala kertoo. Yritys myös laskuttaa kohteen aina vasta sitten, kun työ on tehty ja asiakas hyväksynyt sen.

Kattohommat onnistuvat myös talvella

Aivan joka päivä kattoremonttia ei voida toteuttaa. Pisan porukalle Suomen sääkarttojen seuraaminen onkin tärkeää siksi, että vesisateella ei kattoja lähdetä aukomaan. – Etenkin kesäisin meidän on hyvä varautua ukkoskuuroihin. Meillä on aina kohteella pressut valmiudessa, ja aika paljon me toimimme niin, että katto avataan kahdessa osassa. Hyvällä suunnittelulla remontit saadaan onnistumaan hankalammissakin olosuhteissa, Annala vakuuttaa. Kuluva kesä oli kelien puolesta kattohommille varsin hyvä. Se saattaa monelle tulla yllätyksenä, että kattoremonttien teko onnistuu ihan hyvin myös talvikaudella. – Lumi ei ole ongelma. Sehän saadaan pudotettua katolta. Lisäksi talvessa on se hyvä puoli, että kun maa on jäässä, pihan kantavuutta ei jouduta miettimään samalla tavalla kuin kesäisin. Lisäksi pakkasjaksoilla ilma on yleensä varsin kuivaa, eikä vesisateesta ole pelkoa, Annala kertoo.

Korona kauhistutti, mutta vain lyhyen aikaa

Korona ei asennuspuolella pahemmin sotkenut pakkaa. Joskin maaliskuussa 2020, taudin iskiessä Suomeen piti hetki tuumata. – Jouduimme silloin miettimään, miten oikein selviämme, ja lomautukset olivat pohdinnassa. Kuinkas ollakaan, melkein välittömästi sen palaverin päätyttyä, vielä samana iltapäivänä meille varmistui kaksi isoa kohdetta, jotka sitten työllistivät meidän pitkälti kesään saakka. Ja silloin maailma olikin sitten jo palannut lähes normaaliasentoon. Asennusten arjessa koronan vaikutus jäi lopulta varsin piskuiseksi. Mitä nyt ehkäisevänä varotoimenpiteenä eri asennusryhmien töihin lähtöjä pääkallopaikalta kohteisiin porrastettiin kontaktien minimoimiseksi. Myyntipuolella vaikutukset olivat paljon selvemmät. Messuja ja markkinoita tauti perui, eivätkä tyypillisesti ovelta toiselle risteilevät myyjät voineet käyttää tätä tuttua kanavaa. – Meidän piti satsata sitten muilla tavoilla näkyvyyteen.

Täysin kotimainen Lounean

GIGA VAUHDIKAS

YRITYKSEN TOIMIPISTE sijaitsee Lempäälän Moisiossa. Peltisepät valmistelevat peltiosia täällä valmiimpaan suuntaan.

Uran hiljaisin vuosi

Yrittäjä, markkinointi- ja myyntijohtaja Jesse Annala myöntää, että kuluva vuosi on ollut hänen oman myyntiuransa hiljaisin. – Tarjouspyyntöjä on tullut vähemmän kuin tavallisesti, hän sanoo. Pääsyyksi Annala näkee yleisen inflaation. Kun ihmisten kauppa- ja sähkölaskut ovat entistä suuremmat, ja tulevan talven hintaralli on vielä kysymysmerkki, jätetään siinä isoja päätöksiä mielellään hautumaan tulevaisuuteen. Mutta vaikka kysyntä onkin vähäisempää, remonttien aloituksissa ollaan edelleen viime vuoden luvuissa. Asiakkaan näkövinkkelistä tilanne on nyt siinä mielessä hyvä, että remonttia ei joudu odottamaan kovin kauan. – Viime vuonna tilauksesta sen toteuttamisen aloitukseen oli kahden kuukauden jono, ja nyt se on enää kuukausi, Annala kertoo. Ja mitä kattoremontteihin tulee, niissä varsinaiset materiaalien hinnat ovat nousseet varsin maltillisesti. – Tiilen osalta hinta on noussut hyvin maltillisesti, ja pellinkin osalta se suurin nousu tapahtui jo viime vuonna, hän kertoo.

Näin on hyvä

Viime vuonna Pisa Kattoremontit saavutti 2,8 miljoonan euron liikevaihdon, ja samankaltainen on tavoitteena myös tänä vuonna. Muutenkaan yritys ei ole edes asettanut itselleen mitään aggressiivisia kasvutavoitteita. – Haluamme pysyä kutakuinkin tässä kokoluokassa sekä henkilöstön että liikevaihdon puolesta, emmekä me esimerkiksi mieti uusien toimipisteiden avaamisia. Tavoitteena on, että kaikille on hommia ja että meillä töissä olevat viihtyvät, Annala tiivistää.l

VALOKUITU Valokuitu on luotettava ja moderni nettiyhteys, jolla

Teet etätöitä ja opiskelet sujuvasti Hoidat yrityksesi asiat mutkattomasti Nautit viihdesisällöistä katkottomasti Asioit ja luet uutiset kätevästi Pelaat verkkopelejä pienellä pingillä Pssst! Olemme täysin kotimainen yritys, joka on rakentanut valokuituverkkoja Suomessa jo 15 vuoden ajan. Kymmenettuhannet asiakkaamme ovat tutkitusti tyytyväisiä palveluumme.

LIITY SINÄKIN tutkitusti tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon ja tilaa kuitu Lounealta!

Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: PISA KATTO REMONTTI JA VILLE KULMALA

Katso oman osoitteesi saatavuus ja tilaa tai ilmoita kiinnostuksesi:

Purku- ja saneeraustyöt järeän järkevästi www.timanttityöt.fi

• Haitta-ainekartoitukset ja asbestipurkutyöt • Timanttiporaukset ja -sahaukset • Vuokraamme myös piikkausrobotteja: Brokk 180, 90 ja 60.

Ari 040 518 8088, 050 911 8126

kuitusaatavuus.lounea.fi


20

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

Kuva: mvuorenmaa

Parhaat betonit

Turkkilanjärventie 6, 39200 KYRÖSKOSKI Puh. (03) 371 6106 laurilanbetoni@laurilanbetoni.fi 19 62 www.laurilanbetoni.fi

60

Sukupuoli ohjaa asunnonostotottumuksia, mutta arvaapa, kumpi sukupuoli ostaa ensiasuntonsa tyypillisemmin yksin ja kumpi kimpassa puolison kanssa? Vastauksen otsikon kysymykseen kertoi Danske Bank ja tarkemmin ottaen pankin kesäkuussa teettämä ensiasunnon ostajille suunnattu tutkimus. Sitä varten haastateltiin valtakunnallisesti suomalaisia 18–39-vuotiaita, potentiaalisia ensiasunnon ostajia sekä sellaisen jo hankkineita.

KAIKKI KONEET RAKENTAMISEEN 23.-24.9.2022

ME Pirkkalan toimipisteellämme M E L O ANA TERVETULOA! MUK

Ja tässä sitten se vastaus otsikon kysymykseen:

Yksin ensimmäisen asuntonsa hankkiva on todennäköisemmin mies. Miehistä yli puolet, 54 prosenttia ostaa ensiasunnon yksin, kun taas naisista näin toimii 30 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa että naisista kaksi kolmesta ostaa ensiasuntonsa yhdessä puolison kanssa.

Luottamus heikompi kuin muualla Pohjoismaissa

Autokuja 1A, Pirkkala • 0104249460 • www.talhu.fi

Tutkimuksen toteuttaneen pankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolosen mukaan taustalla vaikuttanee naisten heikompi luottamus omaan talouteen sekä hei-

kommat taloudelliset mahdollisuudet. Tätä tukee myös pankin suomalaisten taloudellista mielenrauhaa kartoittanut tutkimus, jota Danske Bank on toteuttanut vuodesta 2018. Sen mukaan luottamus talouteen jakaantuu Suomessa epätasaisesti sukupuolten välillä. Ero on selvästi isompi kuin muissa Pohjoismaissa. – Suomessa naisilla on koulutusja työvalintojen takia usein alhaisemmat tulot, ja naiset tekevät myös miehiä jonkin verran enemmän määräaikais- ja osa-aikatyötä. Miehet myös hakevat aktiivisemmin keinoja kartuttaa omaa varallisuuttaan, kun taas naiset saattavat huolehtia ensin kaikesta muusta, Laine-Tolonen sanoo.

Asunnonosto kerryttää varallisuutta

Laine-Tolonen rohkaisee naisia tuntemaan oman taloutensa paremmin ja pohtimaan vaurastumista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. – Naiset voivat turvata ja parantaa talouttaan eri tavoin, esimerkiksi kerryttämällä säästöjä. Jos taloustilanne mahdollistaa, oman asunnon ostaminen on järkevä asumismuoto myös yksin. Lainaa lyhentämällä kertyy omaa varallisuutta, sen sijaan että maksetaan vuokran muodossa sijoitustuottoa vuokranantajalle. Vaikka korot ovat lähteneet nousuun, asuntolaina on vielä suhteellisen edullista, Laine-Tolonen sanoo. Hän kertoo pankin suosittelevan aina asuntolainan lyhentämisen ohella myös säännöllisistä säästämistä. – Säästämiseen voi hyödyntää esimerkiksi asuntolainan lyhennysvapaita sekä pidempää laina-aikaa, jolloin pienempi kuukausierä mahdollistaa myös säästämisen, Laine-Tolonen sanoo. l Teksti: VILLE KULMALA

0207 639 770 • myynti@tarvikekulma.fi • tarvikekulma.fi

Kosteuskartoitukset AHA-kartoitukset Rakennuttaminen Urakointi p. 040 515 5979 | Lue lisää www.nsaoy.fi

Talonpohjan kaivuut ja kiviainestoimitukset Pirkanmaalle ammattitaidolla. Kysy kilpailukykyinen tarjous. Kannattaa.

www.turtolankaivin.fi

Parempia koteja


21

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

Monipaikkatyö vaikuttaa monen yrittäjän toimitilatarpeisiin – ja tämä voi hyödyttää eritoten maaseutumaisia kuntia J opa joka viides yrittäjä uskoo etätyön yleistymisen vaikuttavan heidän toimitilatarpeisiinsa tulevaisuudessa. Asia selvisi tämän vuoden Yrittäjien kuntabarometrissä, johon vastasi liki 10 000 yrittäjää ympäri maata. Niin sanotussa monipaikkaisuudessa piilee suuria mahdollisuuksia ainakin maaseutumaisten ja mökkikuntien elinvoiman kannalta. – Lisäksi monipaikkaisuus voi myös parantaa yritysten työvoiman saatavuutta, huomauttaa elinkeinopolitiikan asiantuntija Henrik Wickström Suomen Yrittäjistä. Se vastauksista selvisi, että muutosta toimitilatarpeisiin on joka tapauksessa odotettavissa. Niistä yrittäjistä, joilla oli vaikutuksia toimitilatarpeisiin, liki puolet eli 44 prosenttia vastasi, että tilojen tarve ei vähene. Kuitenkin kaikista vastanneista yrittäjistä 24 prosenttia uskoi toimitilatarpeiden vähenevän vähän, ja 12 prosenttia uskoi niiden vähenevän merkittävästi. Kaikista vastaajista 12

➤ Maanrakennustyöt ➤ Auraukset ja hiekoitukset ➤ Roskalavat

0400 746 745

www.pkhpalvelut.fi

Betonin sahaukset ja poraukset

PIRKANMAA

5 km

KYSY LISÄÄ elinkeinojohtaja Marko Kosonen 050 310 03311 marko.kosonen@hameenkyro.fi

20

Nopeat ja toimivat lupapalvelut

Teksti ja kuva: VILLE KULMALA.

SA

Tontit joustavasti tarpeen mukaan

Monipaikkatyön yleistymisen uskotaan vauhdittavan myös työvoiman saatavuutta, ja mahdollisuus etänä työskentelemiseen voi olla myös kilpailuvaltti. Wickströn uskookin monipaikkaisuuden avaavan uusia mahdollisuuksia eritoten maaseudulla. – Etätyön ansiosta työnvaihtajan tai koko perheen ei tarvitse välttämättä muuttaa työn perässä muualle, Wickström huomauttaa joskin lisäten heti perään, että kaikissa tehtävissä etätyö ei onnistu. – Esimerkiksi valmistava teollisuus ja palveluntuottajat pääasiassa tarvitsevat työpanoksen työpaikalla, Wickström huomauttaa. Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari sanoo, että kuntien kannattaa nyt aidosti miettiä, miten he voisivat hyödyntää monipaikkaisuutta ja hybridityötä. – Fiksu kunta miettii, miten lisätä monipaikkaisten työntekijöiden osallisuuden kokemusta, ja mahdollistaa, että monipaikkaiset yrittäjät ja työntekijät voivat verkostoitua ja saada tukea myös toisen kotipaikkakunnan elinkeinopalveluista, Jaskari vinkkaa.l

A VA

Suomen kasvukäytävällä 20 minuuttia Tampereelta.

Monen asian mahdollistaja

PIRKANMAA

P. 03 2365200 www.mansentimanttisaha.fi

Nyt myydään

HANHIJÄRVEN JA TIPPAVAARAN YRITYSTONTIT

prosenttia kertoi, että monipaikkaisuuden myötä ei ole tarvetta investoida nykyisiin toimitiloihin. Pienempiin toimitiloihin voi siirtyä 6 prosenttia yrittäjistä ja 5 prosenttia aikoo hyödyntää toimistohotelleja.

TIPPAVAARA

HANHIJÄRVI

TAMPERE PORI 90 km


22

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

Aina ei porrasremontin tarvitse tarkoittaa purkutöitä RASKAANSARJAN SIIVOUSPALVELUA

KAIKKIIN TILANTEISIIN

Vähemmän yllättävää on, että tämä(kin) varsin nokkela idea, on ollut länsinaapurissamme Ruotsissa voimissaan jo parikymmentä vuotta. Nyt siis puhutaan vanhojen portaiden remontoinnista astetta kevyemmällä metodilla. Pirkanmaan Yrittäjien toimistolle asiasta on saapunut puhumaan Lari Hiltunen, Stepfix-yrityksen Pirkanmaan myyntipäällikkö.

• RAIVAUSSIIVOUKSET • VAHINKOSIIVOUKSET JA MUUT ERIKOISSIIVOUKSET • LOPPUSIIVOUKSET RAKENNUKSILLE • MUUTTOSIIVOUKSET JA MUUT SIIVOUSPALVELUT

Ota yhteyttä: 050 592 2160 | info@seran.fi

Seran Puhtautta ja Palvelua Oy Vihiojantie 14, 33800 Tampere

VUOKRAA

-

Kalusto maanrakentamiseen Roudansulatus, lämmitys, valaistus Henkilönostimet Kaikki rakennuskoneet

HRK mukana Mansen Mörinöillä pe 23.9. klo 9-15:30. Tutustu tarjontaamme ja poikkea lättykahville. Tuottotie 7, PIRKKALA | 03 2772511

HRKKONEVUOKRAAMOT

LARI HILTUNEN on Stepfix-yrityksen Pirkanmaan myyntipäällikkö. Hän omaa myös useamman vuoden mittaisen yrittäjätaustan.

S

yy siihen, että hän ylipäätään istuu täällä, liittyy siihen, että hän sattui soittamaan ovikelloani täydelliseen aikaan. Kyseessä ei silloin ollut Kehräsaaren konttorin ovisummeri, vaan kotini ovikello. Se ei ollut hänelle ainoa ovikello Epilässä tuona iltana. Hän kun oli liikkeellä myyntimielessä. Meidän taloudessamme porrasremontti ei ollut juuri

nyt ajankohtainen asia, mutta koska idea oli uusi ja Lari työssään pätevä, ehdotin, että juttua jatkettaisiin myöhemmin konttorilla. Siis juuri nyt. Joten aloittakaamme siitä, mitä tai mikä on Stepfix, ja miten hän on päätynyt yrityksen kelkkaan.

Yrittäjätaustaa löytyy

28-vuotias Lari Hiltunen on nykyises-

Viihde

Alueteemoina Nekala-Koivistonkylä, Hervanta ja Tammerkoski

Ilmoittamalla 150 000 talouteen jaettavassa Py-lehdessä, tavoitat asiakkaasi jo Postin aamujakelun yhteydessä.

Ilmoitusvaraukset ja tiedustelut 7.10. mennessä:

leena.kolehmainen@dorimedia.fi, soita 041 5019902 tai dorimedia.fi/varaa-ilmoitustila

Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä-lehti ilmestyy

18.10.

sä työssään palkkahommissa, mutta yrittäminenkään ei ole vierasta. – Yrittäminen ja myynti on ollut minun juttuni oikeastaan aina. Se, että saa itse rakentaa raaminsa, laajentaa niitä ja päättää itse tekemisensä, on sopinut minulle paremmin kuin hyvin, hän taustoittaa. Perhetaustakin tukee tätä, sillä sekä hänen isänsä että äitinsä ovat tehneet mer-


23

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

maan aluevetäjänä.

Idea tuotiin naapurimaasta

Stepfixin toimintaidea on ruotsalaislähtöinen. Siellä vanhojen portaikkojen massiivijalopuulla pinnoittamisesta on kokemusta jo yli 20 vuotta. Nykypäivänä samankaltaista palvelua tarjoaa Ruotsissa jo useampikin yritys. Juuri Ruotsista yrityksen perustaja Olliverkin oli idean bongannut. Hän kun asui aiemmin siellä. Kun hän sitten myöhemmin muutti takaisin Suomeen, tajusi hän, että tässä on iskun paikka. – Kyllä meillä Suomessa maalataan ja matotetaan portaita uudestaan, mutta juuri muita vaihtoehtoja portaiden kunnostamiseen ei sitten olekaan, paitsi tietysti niiden totaalinen purkaminen ja uudelleenrakentaminen. Tällaiseen tilanteeseen me olemme sitten lähteneet luomaan tarjontaa, Lari kertoo.

Kevyehkö ratkaisu

UUDET PORTAAT sahataan mittaan paikan päällä.

kittävimmän osan urastaan nimenomaan yrittäjinä. – Ehdin toimia ennen Stepfixiä yrittäjänä useamman vuoden, hän taustoittaa. Stepfixin ja Larin tiet kohtasivat tammikuussa 2021. Silloin hän tapasi yrityksen perustajan, Olliver Juujärven. Hän oli pistänyt yrityksen pystyyn neljä vuotta aikaisemmin. Larin ajoitus oli silläkin kerralla hyvä, sillä Lari oli juuri lopettelemassa edellistä myyntiprojektiaan ja aikeissa aloittaa uusien haasteiden etsimisen.

sekä yrityksen hallituksen puheenjohtaja Juuso Markkanen matkasivat Tampereelle, jossa pidettiin yhdistetty työhaastattelu sekä tutustumistapaaminen. Ja pian Lari löysikin itsensä yrityksen Espoon konttorilta palaverista, jossa hän esiintyi Pirkan-

Kantavana ajatuksena koko prosessissa on, että vanhat portaat saadaan edustuskuntoon mahdollisimman kevyesti. Purkutöitä ei tarvita, sillä uudet kestävät, kahdeksan millin vahvuiset puupinnoitteet saadaan asennettua vanhojen runkojen päälle. – Ja tässä ei myöskään mene mitään hukkaan, joten tähän on ympäristöystävällinenkin näkökulma, Lari huomauttaa. Toimenpide on siinäkin mielessä asiakasystävällinen, että portaat ovat asukkaiden käytössä koko remontin ajan. – Ja se on ollut etenkin näin etätöiden aikaan varsin hyvä asia, hän

huomauttaa. Aikaa touhuun menee 1–3 työpäivää, keskimäärin koko homma on paketissa 18 tunnissa. Uusien pintojen asentaminen hoituu yhden ammattilaisen voimin, mitä nyt joskus saatetaan esimerkiksi kantoavuksi tarvita työmaalle toinenkin tekijä.

Tarkat osat valmistetaan paikan päällä

Käytännössä portaiden päälle asetettavat massiivipuut leikataan muotoonsa paikan päällä, kunhan entisistä portaista on saatu tarkat mitat. Asentaja työstää räätälöidyt porrasosat puutavarasta, jonka aihiot on käsitelty jo valmiiksi omalla tehtaalla Jyväskylässä. – Puutavara meille tulee Ruotsista, mutta käsittely tehdään omatoimisesti. Käytännössä puutavara öljyvahataan niin, että ensin siihen ruiskutetaan vaha, sitten se hierotaan kovakierroksisella koneella ja lopuksi se kuivataan uv-valolla, hän selkeyttää. Lopputulos on paitsi edustava myös kestävä, sillä öljyvaha imeytyy hyvin syvälle puun rakenteisiin jättäen silti sen pintaan halutun karheuden.

Harvalle portaikolle joudutaan sanomaan ei

Ne portaikkouusinnat, joissa Stepfixin toimintamallilla joudutaan nostamaan kädet pystyyn, ovat hyvin harvassa. Käytännössä tämä tarkoittaa tapauksia, joissa varsinainen portaiden runko on liian huonossa kunnossa. Esimerkiksi silloin kun askelmien liitokset ovat vuosien saatossa

Pirkanmaan Rakennuttamis- ja Valvontapalvelu

ENNEN JA jälkeen. Ero on varsin selvä.

Oy

Laadukasta valvontaa kotipaikkakunnallasi.

HUONEKALUJEN VERHOILUTYÖT SEKÄ KANGASMYYNTI

Kotien ja julkisten tilojen verhoilutyöt Myös vaahtomuovin myynti

Heikki Mäenpää p. 045 209 5300 heikki.maenpaa@pmaanrv.fi

Kangasalantie 1067, 36200 Kangasala • www.pmaanrv.fi

Maanrakennusta ammattitaidolla

OMAKOTITALOJEN POHJATYÖT!

0500 511 499 www.arskajapoika.fi

löystyneet liikaa ja ne on kasattu niin, että niiden kiristäminen on jälkikäteen mahdotonta. – Olan laskenut, että noin 95– 97 prosenttia kaikista omalla kohdallani esille tulleista portaikoista voidaan kunnostaa meidän menetelmällämme, hän kertoo. Tämän vuoden aikana Pirkanmaalla on tarkoitus saada valmiiksi noin 130 portaiden uudistusta. Yhden portaikon kohdalle hinnaksi tulee noin 2800–5500 euroa.

Kysyntä on laimentunut, mutta uskoa riittää

Ripeät liikkeet

Kuinkas ollakaan, kävi ilmi, että Juujärven yritys Stepfix, joka sekin oli vielä tuolloin Larille täysin uusi tuttavuus, oli käynnistämässä toimipistettä Tampereelle ja täten etsimässä potentiaalista myynnin vetäjää. Yritys kiinnosti, vaikka toimialana rakentaminen vähän tekikin Larin skeptiseksi. – Minulla on kyllä ollut rakennusalan firma, mutta yhtä lailla tiesin, että alalla on myös paljon tyhjiä puheita, hän kertoo. Mutta mitä enemmän Lari ennakkoon tutustui Stepfixiin, sitä paremmalta yrityksen toiminta näytti. – Vaikka nuuskin netistä kaiken mitä löysin, en löytänyt mitään negatiivista, hän kertoo. Eikä siinä asian kanssa sitten sen kauempaa jahkailtukaan. Vain viikko ensitapaamisesta Stepfixin perustaja Juujärvi

TÄSSÄ SYNTYY uutta portaikkoa.

CHARMI-KALUSTE

Puh. (03) 364 0069 myynti@charmikaluste.fi • www.charmikaluste.fi Pukinekatu 6 • Avoinna ma–pe 8.00–16.00 Salaojitus ja sadevesijärjestelmät Piharakentaminen Maalämpö ja timanttiporaus Maanrakennus

Pyydä kartoituskäynti! info@pmp-asennus.fi p. 0400 1313 63

Monipuolinen, tehokas ja luotettava asennusurakoitsija

Yrityksen asiakaskohteet ovat pääsääntöisesti rivi- ja omakotitaloja. Niiden osalta porrastoteutukset jakautuvat miehen mukaan aika tasan. Pirkanmaalla yrityksellä on nyt ollut omaa myyntiä reilut 1,5 vuotta, joten nyt heille tulee jo mukavassa määrin kyselyitä tyytyväisten asiakkaiden suositusten perusteella. Toisaalta myös markkinointiin on panostettu varsin isolla kädellä. Sen huomion mies tosin on tehnyt, että viimeisen puolen vuoden aikana kysyntä on hiljentynyt. – Tai ainakin meidän suuntaamme otetaan nyt vähemmän yhteyttä, mutta toisaalta ostot ovat säilyneet samalla tasolla, hän kertoo. Tästä syystä tämä juttukin syntyi. Kun kerran se omaehtoinen kysely on ollut vähäisempää, on jalkatyö ollut jälleen voimissaan. – Verrattuna viime vuoteen kysyntää on nyt vähemmän. Varmaa syytä en tiedä, mutta eiköhän ainakin tämä yleinen hintatasojen nousu siihen vaikuta, hän kertoo. Sen verran paljon luottoa tulevaan löytyy, että tästäkin haastattelusta Lari on suuntaamassa kahteen työhaastatteluun. Ja siis juuri haastattelijaksi. Tarkoitus on palkata myyntipuolelle vielä yksi tekijä, ja kunhan se saadaan maaliin, aiotaan remmiin ottaa myös kolmas asentaja. – Hakemuksia on tullut edelleen ihan mukavasti. Sen olen huomannut, että noin 5–8 haastattelua on pitänyt pitää, jotta on löytynyt hyvä tekijä, hän kertoo. Niinpä sitten tämänkertainen haastateltavani lähtee haastattelijaksi. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA, STEPFIX OY


24

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

Volvo XC60 Älykkäämpi kevythybridi Nopeaan toimitukseen

Viimeinen erä vm.2023 vähäpäästöisiä diesel-kevythybridejä XC60 B4 AWD D-MHEV Core aut. Nyt XC60-varastoautoihin kaupan päälle Nokian 18” -nastarenkaat! Etusi arvo jopa 2 440 € Kevythybridimme ottavat talteen jarruttamisessa syntyvää energiaa ja varastoivat sen 48 voltin akkuun. Kun tätä energiaa käytetään, sekä polttoaineenkulutus että pakokaasupäästöt pienenevät. Kevythybrideissämme saat nauttia pienemmästä polttoaineenkulutuksesta suorituskyvystä tinkimättä. Sisäänrakennetut Googlen palvelut ja henkeäsalpaava ajokokemus – tämä keskikoon citymaasturimme on kaikin puolin älykkäämpi.

Alkaen 65 103 € tai 599 €/kk*. Vapaa autoetu 1 120 €/kk, käyttöetu 955 €/kk

8,3 s

1 100 km

168 g/km

6,3 l/100 km

0-100km/h

toimintamatka** yhdellä tankilla jopa

CO 2 -päästöt

EU-yhd. kulutus

VOLVO XC60 B4 AWD D-MHEV Business Core aut: autoveroton hinta 50 300 €, autovero 14 203,34 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 65 103,34 €. EU-yhd. 6,3 l/100 km, CO2 168 g/km. Hinnat 18.4.2022 hinnaston mukaan. Kuvien autot lisävarustein. * VOLVO XC60 B4 AWD D-MHEV Business Core aut, hinta 65 103,34 € (sis. toim. kulut 600 €), käsiraha 10 000,00 €, sopimusaika 72 kk, kuukausierä 598,63 €, luoton määrä yht. 55 372,34 (sis. perustamismaksun 269 €), viimeinen suurempi erä 20 600 €. Kuukausierä sisältää koron 2,95 %, perustamismaksun 269 € ja käsittelykulun 13 €/kk. Luottokustannukset yht. 8 012,32 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 63 384,66 €, todellinen luottohinta 73 115,66 € ja todellinen vuosikorko 3,54 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa OP Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, 00510 Helsinki tai LähiTapiola Rahoitus Oy. Tarjous koskee vain yksityisasiakkaiden uusia tilaus- ja kauppasopimuksia.

Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI


25

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

Uusi Volvo C40 Recharge -täyssähköauto

Uusi Volvo C40 Recharge -täyssähköauto. Alkaen 52 000 €. C40 Recharge on Volvon ensimmäinen täysin sähköinen Crossover – ja samalla aito Volvo. Nautit hienostuneesta ajokokemuksesta ja Volvo Cars -sovelluksen etähallintamahdollisuudesta. Huolenpitopaketti kuuluu hintaan ja sisältää huollot, takuun, tiepalvelun; halutessasi voit hankkia myös edullisen Volvia- vakuutuksen ja kotilatauslaitteiston. Koeajettavana nelivetoinen Volvo C40 Recharge Twin.

Täyssähköauto C40 Recharge Single 231 hv. Volvo Car Yksityisleasingilllä alk. 654€/kk**

7,4 s

438 km

0 g/km

Huollot

0-100km/h

toimintamatka** sähköllä jopa

CO 2 -päästöt

sisältyvät 3v/100.000 km

C40 Recharge Core aut: autoveroton hinta 51 400 €, autovero 0 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 52 000 €. EU-yhdistetty energiankulutus 18,0-19,3 kWh/100 km, CO2-päästöt 0 g/km (WLTP). Vapaa autoetu 650 €/kk, käyttöetu 605 €/kk. Hinnat 23.5.2022 hinnaston mukaan. Kuvien autot lisävarustein. ** Toimintamatka- ja kulutusarvot on tarkoitettu ensisijaisesti automallien väliseen vertailuun. Auton kulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat muun muassa kuljettajan ajotapa, ajonopeus, lämpötila, keli- ja ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus. *** Yksityisleasingin kuukausihinta sisältää 36 kk/30 tkm, takuun, huollot ja kuluvat osat sekä Volvo-talvirenkaat.

Volvo -myyjäsi Käyttöautossa:

Jere Blom, p. 040 7548 601 Ari Karjalainen, p. 0500 627 374 Stanislav Kostyuchenko, p. 044 5502 237

Vesa Lehtiö, p. 050 5215 237 Juuso Lintukangas, p. 044 5501 529

Teemu Luoma, p. 050 4015 473 Henrik Raisio, p. 040 9359 929


26

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

PUUTOIMI SAUNA- JA SISUSTUSPÄIVÄT

Olemme riittämiin saaneet kuulla, kun hinnat vain nousee…ja nousee. Nyt on ilosanomaa tiedossa. Puutoimen sauna- ja sisustuspäivät ovat jättimäinen kattaus saunan- ja kodin pintojen rakentajalle/ remontoijalle.

Karava

Thermo Royal

Siparila Design

Syksy on sisustamisen aikaa ja tarjoamme nyt kodin, mökin pintoihin kaikki varastossamme olevat paneelit ja listat poikkeuksellisen edullisesti. Valikoimaa on runsaasti, Showroomimme tarjoaa ideoita ja Puuasiantunteva henkilökunta opastaa valinnoissa.

% 0 2 -

KAIKKI SISUSTUS/ SAUNAPANEELIT JA LISTAT PINTAKÄSITELLYT JA PUUVALMIIT KAIKKI PUULAJIT! MYÖS JO EDULLISET TARJOUS JA II-LAATUERÄT! Katso suurvalikoimamme ja hinnat www.puutoimi.fi/tuotteet

Ja sauna tarvitsee myös laudepuut. Alla muutama esimerkki Tervaleppä 28x120......9,20/m 28x140......8,50/m 28x185....14,50/m

Lämpökäsitelty haapa 28x120.........9,90/m 28x140.......12,50/m 28x160.......13,50/m

Lämpökäsitelty leppä 28x140........10,90/m 28x185........15,50/m

Thermo Royal 26x190.......14,50/m Haapa 28x120.........9,20/m 28x140.........9,80/m

Meille on hyvät ja nopeat yhteydet joka suunnasta Kuljetuspalvelu! Peräkärrylainaus! ERI KESTOPUURakennuslevyjen TUOTETTA sahauspalvelu!

likoisimme ja suurva Tutustu tarjouk puutoimi.fi/ tuotteet maamme www.ä tarjouspyynnön, a Voit lähettä tiin/ mökille vaikk tilata tuotteet koohvalta. kotis

Ylöjärvi, Elopellontie 2, puh. (03) 3142 4300 Palvelemme MA-PE 7-18, LA 9-15

Tarjoukset voimassa 20.9.- 8.10.22, mikäli eriä riittää - Ei voida yhdistää muihin tarjouksiin - Ei vaihto - ja palautusoikeutta - Ei jälleenmyyjille - 6 kpl lainaperäkärryjä


27

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

Pirkanmaan energiastrategiaa laaditaan kreivin aikaan Energia-asiat ovat olleet tämän vuoden aikana tapetilla kenties vahvemmin kuin pitkiin aikoihin. Ilmastonmuutoksen estämisen lisäksi kun Ukrainan sota ja siitä aiheutuneet muutokset energiavirroissa ovat muuttaneet totuttua pelikenttää hyvin nopealla ja perustavanlaatuisella tavalla. Itse asiassa Pirkanmaalla energiastrategian varsinainen aloitus osui samalle viikolle kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joten se on vääjäämättä heijastunut myös strategian sisältöön. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti osallistui asian tiimoilta järjestettyyn Energiatulevaisuuden aamupäivään 24.elokuuta ja haastatteli tilaisuuden jälkeen Pirkanmaan liiton ilmastoasiantuntija Tiina Luukkosta. Hänen haastattelunsa voit lukea seuraavalta sivulta.

T

yön alla olevan energiastrategian tarkoituksena on viitoittaa maakuntaa kohti tulevaisuuden energiajärjestelmää, kestävin askelin. Pirkanmaan liitto on strategiaa laadittaessa kuskin paikalla, mutta työtä tehdään isolla porukalla, missä on mukana niin kuntia kuin jär-

jestöjäkin. Myös asukkaita halutaan kuulla. Syksyn aikana verkossa jokaiselle avautuu mahdollisuus kantaa kortensa kekoon.

Energiastrategia valmistuu ensi talven aikana. Energiastrategian työstäminen ny-

käistiin käyntiin jo huhtikuussa, jolloin maakuntahallituksen ympäristö- ja ilmastojaosto käsitteli strategian lähtökohtia ja tavoitteita. Samalla strategialle asetettiin myös tavoitevuosi, joka on 2030. Se on sama, mihin mennessä Pirkanmaa oli jo aiemmin sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraalisuutta. Tausta-aineistona työssä on vuonna 2021 valmistunut Pirkanmaan energiajärjestelmäselvitys. Siinä on kartoitettu maakunnan energiantuotannon ja -kulutuksen sekä siirtoverkon nykytilannetta, mahdollisuuksia ja rajoitteita. Strategian varsinaisiksi tavoitteiksi määriteltiin seuraavat asiat: • mahdollistaa Pirkanmaan hiilineutraalius luonnon monimuotoisuutta heikentämättä • varmistaa Pirkanmaan energiajärjestelmän toiminta- ja huoltovarmuus • irrottaa maakunta venäläisestä tuontienergiasta • vahvistaa aluetaloutta ja energiaan liittyvää TKI-toimintaa • varmistaa energiamurroksen oikeudenmukaisuus ja kustannustehokkuus

Hei yritysjohtaja Onko kasvua ilmassa? Seinäjoelle on junalla tunti Tampereelta. Suuntaa siis avaruuden pääkaupunkiin. Kerron mielelläni lisää, miten voimme auttaa yritystäsi kasvamaan. Jukka Pajunen, Into Seinäjoki Oy Puh. 044 418 1215, jukka.pajunen@intoseinajoki.fi

www.intoseinajoki.fi

PIRKANMAAN ENERGIASTRATEGIA oli tapetilla elokuussa järjestetyssä tilaisuudessa. Aamupäivätilaisuudessa kuultiin lukuisia kiinnostavia asiantuntijapuheenvuoroja sekä esimerkiksi paneelikeskustelu.

Haasteena oikeudenmukaisuus sekä kustannustehokkuus

Paikallisesti tuotetun energian merkitys on kasvanut entisestään Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Sen myötä itänaapurin tuontienergiasta halutaan irtautua tykkänään, ja oleellista on myös varmistaa maakunnan energiajärjestelmän toiminta- ja huoltovarmuus. Strategiatyölle haasteita tuovat enti-

sestään sen toteuttaminen oikeudenmukaisesti sekä kustannustehokkaasti. Strategian keskiössä on myös aluetalouden sekä energiaan liittyvän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Edellä mainittuihin tavoitteisiin pyrkiessä on huolehdittava siitä, ettei samanaikaisesti heikennetä luonnon monimuotoisuutta. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA


28

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

Miten tästä eteenpäin? Energiatulevaisuuden aamupäivässä maakunnan työn alla olevaa energiastrategiaa esitteli yleisölle ilmastoasiantuntija Tiina Luukkonen Pirkanmaan liitosta. Pirkanmaan Yrittäjä lähetti hänelle tilaisuuden jälkeen 10 kysymystä, joihin hän vastasi seuraavasti:

1. Miten energiastrategia- osaltaan edistää. Aikataulu on kireä, maakuntakaavan kansalaisilta saamutta toisaalta kuluvana vuonna on maa palautetta. prosessi tästä etenee? Strategiatyötä jatketaan vielä syyskuun ajan keskustellen eri sidosryhmien kanssa, minkä jälkeen siirrytään kerätyn tiedon koostamiseen strategiatekstiksi ja sen vaikutusten arviointiin. Energiastrategia lähtee lausuntokierrokselle syksyn aikana ja valmistuu alkuvuodesta 2023. Pirkanmaan liitto viestii aktiivisesti strategiatyön etenemisestä sekä nettisivuillaan että sosiaalisessa mediassa.

2. Mitä asioita

strategiassa käsitellään ja mitä ei?

Pirkanmaan energiastrategia katsoo asioita maakunnallisesta näkökulmasta, eli kuinka koko maakunnan energiajärjestelmä voisi toimia vuonna 2030. Painopiste on energiantuotannossa, siirtämisessä, kuljettamisessa ja varastoinnissa, mutta jossain määrin strategia käsittelee myös eri sektorien kulutusta sekä energiate-

hokkuutta. Energiastrategialla ei ole tarkoitus esimerkiksi neuvoa kuluttajia lämmitysmuodon valinnassa, mutta toisaalta vaikkapa energiayhteisöihin tai liikenteeseen liittyvät tavoitteet voivat tulla hyvin lähelle myös tavallisia kuluttajia.

3. Tavoitevuodeksi on

asetettu 2030, kuinka kireä aikataulu tämä on?

Tavoitevuosi on sama kuin Pirkanmaan hiilineutraaliustavoitteella, jota energiastrategialla on tarkoitus

nähty, miten nopeisiin peliliikkeisiin vihreän siirtymän puitteissa pystytään, kun tarve vaatii ja tahtoa löytyy. Pirkanmaan toimijoilla on halua tarttua uusiin mahdollisuuksiin ja olla vihreän siirtymän edelläkävijöitä.

4. Onko muualla Suomessa vastaavanlaisia ponnistuksia, tehdäänkö niiden kanssa yhteistyötä?

Tärkein ponnistus tällä hetkellä on työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema ilmasto- ja energiastrategia, joka on olennainen pohja myös meidän energiastrategiallemme. Muiden maakuntien vastaavanlaiset strategiat ovat joko aivan viime vuosina tai sitä aiemmin valmistuneita, eikä tiedossa ole tehdäänkö jossain maakunnassa parhaillaan sikäläisen strategian päivitystä. Muiden maakuntien kanssa on kuitenkin vaihdettu ajatuksia strategiaprosessista ja sikäläi-

set strategiat toimivat erittäin hienoina esimerkkeinä.

5. Miten tavallinen

kansalainen voi osallistua tähän?

Syyskuun aikana Pirkanmaan liiton sosiaalisen median kanaviin lisätään kyselyitä, joihin pirkanmaalaiset pääsevät vastaamaan ja tuomaan mukaan oman näkemyksensä maakunnan energiatulevaisuudesta. Strategiatyössä hyödynnetään myös energia- ja elonkirjoaiheisen vaihe-

6. Miten varmistetaan, että strategia saadaan myös jalkautettua?

Strategiatyössä on pyritty ottamaan mahdollisimman laajasti monenlaisia toimijoita mukaan, jolloin Pirkanmaan energiastrategiasta tulee yhteisten ponnistelujen tulos, jonka tavoitteisiin koko maakunta voi sitoutua. Myös työpajoissa käydyt keskustelut toimijoiden kanssa osaltaan edistävät tavoitteiden toteutumista, kun ideat jäävät elämään ja voi syntyä kiinnostavaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tällä hetkellä energia-asiat ovat vahvasti tapetilla, eikä tilanne ole hetkeen laantumassa, joten tahtoa maakunnan energiajärjestelmän kehittämiseen löytyy varmasti tulevinakin vuosina.

7. Parin viikon takaisessa TIINA LUUKKONEN myöntää, että huolto- ja toimintavarmuus ei välttämättä olisi noussut aivan yhtälailla keskiöön strategiatyössä ilman Venäjän hyökkäystä. Nyt tilaisuudessa esitettiin yksi koko strategian avaintavoitteista on irrottaa Pirkanmaa venäläisesarvioita, että kaavoitus olisi kuitenkin tä tuontienergiasta. Se tuskin oli sekään naapurin diktaattorin tavoitteissa. jarru ympäristöasioissa, allekirjoitatko tämän kartan toimenpiteistä, ja sen aikatau- kulma on tärkeä, joten kutsut on pyväitteen? Jotkut toimijat voivat kokea asian niin ja kaavoituksen eteneminen vaatii toki kunnalta tahtoa edistää asiaa, mutta energiastrategiaa varten tehdyissä haastatteluissa useimmat Pirkanmaan toimijat näkevät kuitenkin kaavoituksen (sekä maakunta- että kuntatasolla) nimenomaan melko suurena tai merkittävänä energiajärjestelmän kehityksen ajurina. Esimerkiksi tuulivoimahankkeissa kaavoitus ei tietääksemme ole Pirkanmaalla erityisesti hidasteena. Kaavoituksessa arvioidaan aina kokonaisuutta, muun muassa vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön, oikeaa ja hyväksyttävää sijaintia pitkällä aikavälillä, sekä muita lähialueilla valmisteilla olevia hankkeita. Laadukkaalla suunnittelulla ja kaavoituksella varmistetaan hankkeiden hyväksyttävyys.

8. Vaikuttiko Venäjän aloittama hyökkäyssota jotenkin strategian tekemisen aikatauluun? Entä sen sisältöön?

Energiastrategian laatiminen oli yksi Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tie-

luksi oli silloin hahmoteltu aikaväliä 2020–23, joten energiastrategian laatimisesta päätettiin jo kauan ennen viime kevättä. Strategiatyön varsinainen aloitus osui kuitenkin samalle viikolle kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joten se on värittänyt energiastrategian laatimista alusta asti ja tilanne heijastuu väistämättä strategian sisältöön. Yhtenä strategian tavoitteena on irrottaa Pirkanmaa venäläisestä tuontienergiasta ja esimerkiksi huolto- ja toimitusvarmuus ei välttämättä nousisi normaalitilanteessa samalla tavalla keskiöön.

9. Sanoit esityksessäsi, että mukana on yli 40 organisaatiota. Millä perusteella nämä on valittu mukaan?

Sidosryhmäyhteistyöhön on kutsuttu erilaisia energian tuotantoon, siirtoon, kuljetukseen, varastointiin ja kulutukseen liittyviä toimijoita sekä muita yrityksiä, tutkimuslaitoksia, korkeakouluja, järjestöjä ja luonnollisesti kaikki Pirkanmaan kunnat ja kaupungit. Energia-asiat koskettavat koko yhteiskuntaa ja jokainen näkö-

Nokian Kolmenkulman yritysalueella on nyt tarjolla 20 hehtaaria yritystontteja.

YRI T YSTON T T EJA VALTAVÄY LI EN VARRE LLA

Haluatko yrityksellesi näkyvyyttä huippusijainnilla valmiit yhteistyöverkostot erinomaiset kasvumahdollisuudet Kysy lisätietoja tonteista ja toimitiloista: Tiina Laakkonen, elinkeinojohtaja 044 486 0918 tiina.laakkonen@nokiankaupunki.fi

ritty lähettämään mahdollisimman laajalti – eri organisaatiot ovat sitten tarttuneet tilaisuuteen omien mahdollisuuksiensa puitteissa, ja strategiatyöhön osallistuva joukko on muotoutunut sen mukaisesti.

10. Myös nuoria on

ollut mukana, miten heidän näkemyksensä ovat erottuneet muista vastaajista?

Nuoret seuraavat aktiivisesti yhteiskunnallista keskustelua ja teknologian kehitystä, joten nuorten näkemykset ovat varsin samansuuntaisia asiantuntijoiden kanssa. Nuoret kantavat huolta energiajärjestelmän kestävyydestä yhteiskunnan sähköistyessä sekä energiamurroksen oikeudenmukaisuudesta eri puolilla maakuntaa. Nuorten vahvuutena on ennakkoluulottomuus ja kyky rohkeasti kyseenalaistaa vallitsevaa tilannetta, joten heidän näkökulmansa on korvaamaton osa kestävästi elinvoimaiseen tulevaisuuteen tähtäävää strategiatyötä. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA, PIRKANMAAN LIITTO

Etsitkö sopivaa toimitilaa? Nokian myytävät ja vuokrattavat tilat on koottu kätevästi Business Nokian toimitilapalveluun:

BUSINESSNOKIA.FI


29

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

Uraanin halkominen on nyt Suomessa suositumpaa kuin koskaan Ydinvoiman kannatus on tänä vuonna noussut Suomessa korkeammalla kuin koskaan aiemmin. Tai no ainakin siitä asti, kun ydinvoiman kannatusta on alettu mitata, eli vuodesta 1983. Ilmastonmuutoksen lisäsi myös maailmanpoliittinen tilanne on lisännyt ydinvoiman suosiota.

E

nergiateollisuus ry:n teettämässä kyselyssä 60 prosenttia vastanneista suhtautui ydinvoimaan myönteisesti. Tästä ryppäästä 34 prosentin suhtautuminen oli täysin myönteinen ja 26 prosentilla pääpiirteissään myönteinen. Kielteisesti ydinvoimaan puolestaan suhtautuu vain 11 prosenttia. Varsin kiinnostavaa on sekin, että ydinvoiman kannatus on nyt kaikissa puolueissa korkeampaa kuin vastustus. Puhelinhaastatteluna jo ennen kesälomia toteutettuun tutkimukseen vastasi yli tuhat suomalaista.

Monenlaista motiivia

Aikaisempaa myönteisempää suhtautumista ydinvoimaan edesauttaa tällä hetkellä muutamakin isompi taustatekijä, kuten korostuva ilmastotietoisuus. – Tietoisuus ilmastonmuutoksesta on tärkeä syy siihen, että ydinvoiman kannatus on noussut jo useita vuosia, toteaa Energiateollisuus ry:n tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama. Tuoreessa tutkimuksessa 62 prosenttia piti ydinvoimaa tärkeänä keinona ilmastonmuutoksen torjunnassa. lmastoasia ei ole tosin etenkään juuri nyt ainoa syy ennätyssuosion takana. Energiateollisuuden Kostaman mukaan fossiilisen energian hinnannousu sekä tarve irrottautua energiayhteistyöstä Venäjän kanssa näyttävät nekin nyt nostavan kannatusta. – Omavaraisuus energiantuotannossa on aika suosittu ajatus näissä olosuhteissa, Kostama jatkaa.

Maanrakennusalan vahva ammattilainen Tampereen talousalueella

0400 913 159 OLKILUODON SAARELLA sijaitsee kaikkiaan kolme ydinvoimalaa. Ilmakuvassa niistä uusin on etualalla. Se on tarkoitus saada täyteen tuotantovauhtiin tämän vuoden aikana.

Kolmonen valmistui kreivin aikaan

Hartaasti odotetun Olkiluoto 3:n todennäköinen käynnistyminen on erinomaisen hyvä uutinen paitsi talven energiaongelmalle myös Suomen sähkötuotannon päästöille. Ne nimittäin laskevat käynnistymisen myötä aiempaakin alemmalle tasolle. Jo viime vuonna päästöttömän sähkön osuus oli Suomessa 87 prosenttia, ja ensi vuonna sen ennakoidaan nousevan jo yli 90 prosenttiin. Muutenkin pitkän linjan projekti saatiin maaliin kreivin aikaan. Ydinvoiman kasvu tuo nimittäin markkinoille paitsi lisää kotimaista sähköä, myös omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Ne ovat kaikki tässä maailmantilanteessa tervetulleita asioita.

Teknologiakin kiinnostaa

Ydinvoiman suosioon vaikuttaa myös se, että Suomi on ensimmäisenä saamassa valmiiksi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisun. Posivan Onkalo valmistuu 2020-luvun puolivälissä. Käytetty polttoaine sijoitetaan peruskallioon noin 430 metrin syvyyteen, ja se eristetään elollisesta luonnosta moninkertaisilla turvallisuusratkaisuilla. Myös teknologian kehittyminen kiinnostaa suomalaisia. Nykyisten isojen ydinvoimaloiden rinnalle on kehitteillä pienreaktoreita (SMR), jotka voisivat tuottaa sähköä ja / tai lämpöä. Pienreaktoreita on tulevaisuudessa tarkoitus

tuottaa sarjavalmisteisesti, mistä koituisi sekä kustannus- että aikatauluhyötyjä. Suomessa pienreaktoreissa nähdään potentiaalia erityisesti lämmityssektorin päästöjen vähentämisessä. l Teksti: VILLE KULMALA Kuva: TVO

Tonni meni jo rikki

• Peruskorjaustyöt • Liike- ja teollisuusrakennukset • Julkiset rakennukset Oikojankatu 7, 33840 TAMPERE www.karhenrakennus.fi

MENESTY LEMPÄÄLÄSSÄ

Nostopalvelut Ikaalisissa ja lähialueilla, asennus nosturit 15-85 tm

Maanrakennuspalvelut • Siiviläputkikaivot ja kaivojen pesu ja elvytys • Maanrakennuspalvelut iokaasukaivot iiviläputkikaivot

h. 0400 862 596 | Palinperäntie 35, 39500 Ikaalinen | www.maanrakennusjokinen.fi

P. 020 742 1080 | Palinperäntie 35, 39500 Ikaalinen | www.maanrakennusjokinen.fi

✆ 0400 851 335

Lempäälän Kehitys apunasi, kun haussa yritykselle tontti tai toimitila Lempäälän alueelta.

Tervetuloa tapaamaan meitä myös Alihankintamessuille 27.- 29.9. / E401 Tiimimme palveluksessasi: Ahti Laakso / toimitusjohtaja 040 661 7496 Anette Almi / kehittämispäällikkö 040 133 7913

Betonielementtiasennusta

www.elementtiasennukset.fi

VESIKATTOURAKOINTIA LUOTETTAVILLA KOTIMAISILLA KATEPAL SBS-TUOTTEILLA

p. 03-2133 303

• BITUMIKATTEET • VESIERISTYKSET • KATELAATAT • KATTOHUOLTO • PELLITYKSET • SUUNNITTELU JA NEUVONTA

PISPALASI OY

Koivistontie 33, Tampere | Vanhamaantie 27, Akaa www.pirkanmaankattajat.fi

Käyräkuja 30, Vuorentausta

KARHEN RAKENNUS OY

Olkiluodon ydinvoimalan upouusi kolmosyksikkö saavutti 1000 megawatin haamurajan viikko sitten perjantaina aamulla. Ja pari päivää aikaisemmin meneillään olevassa koekäytössä päästiin sellaisiin megawattimääriin, mikä riitti tekemään OL3:sta sähköteholtaan koko maan suurimman sähköntuotantoyksikön. Kosolti toivoa Suomen talven energiahaasteisiin tuo sekin tieto, että Olkiluodon kolmosyksikön odotetaan saavuttavan täyden 1 600 megawatin tehon myöhemmin syksyllä.

Osaamista, joka menee pintaa syvemmälle

Päivystys 24h

maanrakennusjariniemela.fi

businesslempaala.fi lempaalankehitys.fi


30

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

Täyden palvelun tapahtumatalo merellä Punaisten laivojen ryhmä- ja kokousmatkat on tarkoitettu kaikennäköisille ja -kokoisille ryhmille.

Kokous merellä Virtuaalipalaverien rinnalle kaipaamme nyt luovaa yhdessäoloa ja ajatusten vaihtoa. Ideoita syntyy kun vietämme aikaa yhdessä merellisessä ympäristössä ilman kiirettä. Kokous- tai ryhmämatka Punaisilla laivoilla on helppo tapa yhdistää työ ja hyvinvointi.

Hyvä idea! Varaa valmiiksi ideoitu TYHY-hyvinvointipaketti kätevästi ennakkoon monista vaihtoehdoistamme. Lue lisää: Vikingline.fi/TYHY

Ota yhteyttä paikalliseen yhteyshenkilöön, niin räätälöimme ryhmä- ja kokousmatkanne yhdessä.Tervetuloa Punaisille laivoille!

Heini Laurell

Myyntipäällikkö 0400 912 292 heini.laurell@vikingline.com

Hintansa arvoisin Itämerellä


31

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

Tampereen teatterilla on edessään jättiremontti T Tampereen ikonisimpiin rakennuksiin kuuluva Tampereen Teatteri on menossa remonttiin, eikä nyt puhuta mistään pienestä pintasellaisesta. Tovi asiaa joudutaan tosin vielä odottamaan. Ja koska arvokiinteistöä ollaan samalla myös laajentamassa, vaaditaan siihen vielä luvat. Teatterilla ollaan kuitenkin optimistisia niiden suhteen. Remontille on myös selvä tarve, sillä nykymuodossaan työtiloissa on pahoja puutteita.

ammerkosken ja sen yli kulkevan Hämeensillan vieressä komeilee teatterirakennus, joka on ihastuttanut tamperelaista kulttuurielämää jo vuodesta 1912. Kansallismaisemaan erottumattomana osana kuuluvan rakennuksen edellisestä remontista on sen verran aikaa, että se on nyt vääjäämättä edessä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Tampereen Teatterin päänäyttämö ja siihen kuuluva Kulttuuriravintola Kivi pistetään työn alle keväällä 2024 ja avataan vasta syyskaudelle 2025. Asiasta kertoivat medialle teatterinjohtaja Mikko Kanninen sekä Tampereen Teatteri Oy:n hallituksen puheenjohtaja Päivi Myllykangas. Aivan upouusi ajatus remontista ei ole. Sitä on puntaroitu vähintäänkin viimeiset viisi vuotta.

Alustava aikataulu

TEATTERINJOHTAJA MIKKO Kanninen sekä Tampereen Teatteri Oy:n puheenjohtaja Päivi Myllykangas ovat sitä mieltä, että remontilla alkaa olla jo kiire. Parhaassa tapauksessahan se olisi tehty jo korona-aikaan, mutta koska se ei ollut mahdollista, korkea aika sille olisi nyt.

Tuleva remontti koskee päärakennusta ja teatterin 465-paikkaista pääkatsomoa. Lisäksi remontin aikana menee uusintaan siis myös Kulttuuriravintola Kivi. Edellisen kerran teatteria remontoitiin esityskaudella 1988–1989, eli reilut 30 vuotta sitten. Alustavan suunnitelman mukaan päänäyttämö suljetaan toukokuussa 2024 ja peruskorjaus aloitetaan saman tien. Tarkoitus on, että ovet saadaan taas auki syyskuussa 2025, juuri parahiksi syksyn ohjelmistokauteen. Sekä Päivi Myllykangas että Mikko Kanninen korostavat, että re-

TYÖTEKIJÖIDEN KULKUREITTI omaan konttoriinsa kulkee tänä päivänä lavan halki.

montilla alkaa olla hoppu. Nykyaikaisia vaatimuksia kun tämän päivän tilat eivät enää vastaa. – Nykyisten vaatimusten mukainen saavutettavuus, esteettömyys ja

muunneltavuus sekä yleisöturvallisuus vaativat peruskorjauksen tekemistä, teatterintekijät perustelevat. Jatkuu seuraavalla sivulla →

LISÄÄ TILAISUUTEESI LAPIN TAIKAA LÖYDÄ LUMOAVAT KOKOUS- JA JUHLATILAMME

Tunnelma ratkaisee! Järjestä onnistunut kokous, seminaari, illallistilaisuus tai vaikka aitoa Lapin taikaa henkivät pikkujoulut Tampereen parhaalla paikalla. Lapland Hotels Tampereen ja Arenan kokous- ja juhlamaailma tarjoaa tilaisuudellesi poikkeuksellisen lumoavan näyttämön. Tule ja nauti pohjoisesta vieraanvaraisuudesta ja sen puhtaista mauista. Pikkujoulukautena tarjolla pohjoisten herkkujen pikkujoulumenut sekä -bufffet. Kysy lisää!

LAPLAND HOTELS ARENA – KESKELLÄ TAPAHTUMIA

LAPLAND HOTELS TAMPERE – TUNNELMAA TILAISUUKSIIN

Lapland Hotels Arenassa olet keskellä tapahtumakaupungin sykettä. 5. kerroksessa sijaitseva kokous- ja juhlamaailma on yhdistelmä elämyksiä ja mukavuutta. - Ainutlaatuiset aitiot kokoustamiseen ja Arenan tapahtumiin - Ravintola Saivossa 250 asiakaspaikkaa sekä baari - 12. kerroksessa elämyksellinen Laawu Rooftop Terrace sekä tilaussauna Tuohta ja Huvila -kabinetti - Tilat jopa 300 henkilön tilaisuuksiin - Neljä teknisesti huippuvarusteltua ja muunneltavaa kokoustilaa

Lapland Hotels Tampere loihtii kokoukseesi lämpimän ilmapiirin, jossa syntyvät niin ideat kuin ikimuistoiset hetket. - Sauna- ja juhlatila Kero, josta aukeaa upea näkymä yli kaupungin - Ravintola Dabbalissa 135 asiakaspaikkaa sekä baari - Viisi muunneltavaa kokoustilaa jopa 160 henkilölle

Lapland Hotels Arena myyntipalvelu: +358 (0)3 3830 100, sales.tampere@laplandhotels.com

Lapland Hotels Tampere myyntipalvelu: +358 3 3830 100, sales.tampere@laplandhotels.com

Kerro meille millaista tilaisuutta olet järjestämästä, niin luomme sinulle ehdotuksen ikimuistoisesta päivästä täynnä herkullista ruokaa ja pohjoisen taikaa! LAPLANDHOTELS.COM


32

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

TÄLTÄ NÄYTTÄÄ arkkitehtien visioissa tuleva laajennusosa.

... jatkoa edelliseltä sivulta

Yli 20 miljoonan euron työmaa

Peruskorjauksen yhteydessä teatteriin ollaan rakentamassa myös noin 500 neliötä uudistilaa. Lisätila tulee teatterinjohtajan mukaan tarpeeseen. – Meillä ei ole tällä hetkellä toimistotiloja läheskään riittävästi. Nykyisellään tiloissa piilee jopa työturvallisuusriskejä, kuten se, että osaan toimistotiloista joutuu tällä hetkellä kulkemaan pimeän näyttämön halki. Lisäksi näyttelijälämpiössä ei ole esimerkiksi vessoja, joten sosiaalitilatkin ovat tähän päivään täysin riittämättömät, Mikko Kanninen listaa. Samalla remontilla pystytään myös järkevöittämään esimerkiksi lavastelogistiikkaa. Tällä hetkellä pelkästään lavastesiirtoihin menee noin 30

000 euroa vuodessa, Kanninen huomauttaa. Kokonaisuudessaan Tampereen teatterin remonttisuunnitelmaan on varattu noin 22,5 miljoonaa euroa. Tästä leijonanosan eli noin 17 miljoonaa vaatii peruskorjaus. Sen lisäksi laajennusosaan on budjetoitu reilut kolme miljoonaa euroa, ja esitystekniikkaa aiotaan uudistaa noin 2,5 miljoonalla eurolla. Päänäyttämöön remontti ei luo kovin montaa uutta asiakaspaikkaa. Tämän hetken suunnitelmissa katsojamäärä olisi nousemassa vajaalla kymmenellä lisäpaikalla.

Kaavamuutos hakusessa

Ihan sormia napsauttamalla muutos ei tietysti onnistu, vaan tähän vaaditaan asemakaavan muutos. Sitä varten teetettävä kulttuurihistoriallinen selvitys on jo käynnistetty. Tällä het-

KAIKILLE KÄYTETYILLE lavasteille tilat ovat käyneet ahtaiksi jo aikaa sitten. Iso osa niistä on tänä päivänä säilössä muualla päin Tamperetta. Kuva on otettu vuonna 1989 valmistuneen remontin yhteydessä maan alle tehdystä lisätilasta. Täyttä alkaa olla täälläkin.

MAISA Juhlaravintola Country Bistro

NÄSIJÄRVEN RANNALLA

PERINTEINEN HÄMYISÄ SAVUSAUNA SUOMALAINEN SAUNA VIIHTYISÄ TAKKATUPA LAADUKAS CATERING

Puh. 0400-539 410 www.sydanhameensafarit.fi

Moottorikelkka-, Vesijetti-, mönkijä- sekä moottorikelkkasafarit mönkijä-, oheispalveluineen. vesijettisafarit Kysy tarjous! sekä laitevuokraus

kellä käynnissä ovat rakennushistorialliset selvitykset. – Ja me haemme tätä arkkitehdin kanssa kiireellisenä. Nämä kaavamuutokset ovat aina pitkiä prosesseja, teatterinjohtaja muistuttaa. Laajennussuunnitelman on suunnitellut Tampereen teatterille Arkkitehtitoimisto Forssi. – Sillä on kokemusta teatterien remonteista esimerkiksi Porin teatterista, teatterinjohtaja kertoo. Toteutuessaan uudisosa avaa mahdollisuuksia myös kokonaan uudenlaisten palveluiden kehittämisen ravintolakonsepteineen, ulkolavoineen ja terasseineen.

Ennakoivaa tiedottamista

Teatterin remontointi ei ole aivan yksinkertainen asia, sillä perustoimintaa eli teatterintekoa ei voida tyystin pistää stoppiin näin pitkän remontin ajaksi. – Sekä rahoittajat että katsojat odottavat toiminnan jatkuvan, joten aiomme jatkaa perustoimintaamme myös remontin aikana, kertoi teatterinjohtaja Mikko Kanninen, ja myöntää, että asia on Tampereen teatterin kaltaiselle toimijalle erittäin iso ponnistus. – Ja se on myös syy, miksi tiedotamme asiasta näin aikaisin. Haluamme asiallemme mahdollisimman laajan tuen, hän kertoo. Tampereen teatteri on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka on perustettu jo liki 120 vuotta sitten, vuonna 1904. Tämän lisäksi olemassa on myös Teatterin Talosäätiö, joka omistaa sekä tontin että talon. – Talosäätiön säännöissä sanotaan, että talossa tulee toteuttaa vain teatteria, joten muuhun tarkoitukseen tiloja ei voi muuntaa. Molempien hallitusten tehtävä on toimia Tampereen Teatterin parhaaksi, ja vahvaa yhteistyötä tarvitaan, osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Päivi Myllykangas selkeyttää.

teuttaa, mutta vinkkaa sen onnistuvan yhteistyökumppanien kanssa myöhemmin paljastettavilla sopimuksilla. Todennäköisintä siis lienee, että Tampereen Teatteria nähdään joillakin muilla Tampereen estradeista. – Niistä ei ole puutetta, sillä Tampereella mahtuu mailin matkalle kaikkiaan yhdeksän teatteria, muistuttaa puheenjohtaja Päivi Myllykangas. Vielä nyt teatterinjohtaja ei halua kuitenkaan sopimuksiin vedoten niitä kertoa. – Vuoden päästä olemme tiedottamisen suhteen viisaampia tästä asiasta, hän kertoo. Remontinaikaista esiintymistä helpottanee tietysti sekin, että Tampereella on käytössä myös Frenckellin näyttämö. Väistötiloissa toimimisessa turvaudutaan paikallisten yhteistyökumppanien apuun.

Kovia lukuja

Teatteri käyttää omasta toiminnastaan vuoden 2019 lukuja. Koronan

takia niiden jälkeiset vuodet kun ovat tietysti olleet poikkeuksellisia. Se selviää, että Tampereen teatterilla oli vuonna 2019 470 näytöstä ja yhteensä niissä kävi noin 124 000 ihmistä. – Me olemme Suomen neljänneksi suurin teatteri, melkein millä tahansa mittarilla, Myllykangas huomauttaa. Tampereen teatterin liikevaihto on noin 4,5 miljoonaa euroa, ja suurin piirtein saman verran se saa myös avustuksia. Lipputuloilla siis kustannetaan noin puolet kokonaisbudjetista. – Se on varsin korkea luku, sillä suomalaisteattereissa keskiarvo on noin 30 prosenttia, ja osassa teattereista lipunmyynnin osuus on alle 10 prosenttia, hän kertoo.

Koronassakin pidettiin osaajista kiinni

Työllistäjänäkin teatteri on varsin merkittävä. Vuonna 2019 se työllisti 89 kuukausipalkkaista ja 77 tuntipalkkaista henkilöä. Teatterinjohtaja käyttää vuoden 2019 lukuja hyvästä syystä, sillä korona pakkosulkuineen romahdutti useammankin tunnusluvun. Toisaalta henkilöstön osuuteen se ei Tampereen teatterissa koskenut. Tamperelaisteatteri kun ei turvautunut koko korona-aikana edes lomautuksiin. Tietysti optimaalisessa maailmassa remontti olisi saatu toteutettua koronapandemian aikana. – Teatterien katsojamäärä laski pandemiassa 75 prosenttia, ja eniten asia raapaisi teattereita, joilla lipputuloilla on iso merkitys, Kanninen kertoo. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: TAMPEREEN TEATTERI

TEATTERIN VINTTIKERROKSESTA löytyy myös oma ompelimo.

Väistötiloista ei tule puutetta

Sitä teatterinjohtaja ei kerro, miten korvaava esitystoiminta aiotaan to-

Miljöömme tarjoaa upeat puitteen erilaisille tilaisuuksille. WWW.RESTAURANTMAISA.FI Tiedustelut/varaukset 03-3789700 myynti@restaurantmaisa.fi

040 829 0626

HYLLYISTÄ LÖYTYY jos jonkinmoista pukua ja tarvetta, kuten miesvatsoja.

Kun o n aihetta juhlaan

www.mancester.fi | juhlakeskus@mancester.fi Kalevan puistotie 7, 33500 Tampere

Pitopalvelua arkeen ja juhlaan yli 30 vuoden kokemuksella. Juhlatilat Lilla Mancester 30:lle, Mancester Järvensivu 50:lle, Juhlakeskus Mancester 70:lle Willa Mancester 80:lle henkilölle ja NYT MYÖS Mancester Lamminpää 40:lle henkilölle (Rinnetie 31)


33

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

Laadukkaat ja kauniit astiat hotelli- ja ravintola-alan yksilöllisiin tarpeisiin meiltä. Tutustu lisää ja tilaa:

www.horecatukku.fi

Ilmanvaihtopuhdistukset, -mittaukset ja -säädöt Pirkanmaalla! PIRKANMAAN PALKINNON vastaanottivat yhdessä Nokia Arenan toimitusjohtaja Marko Hurmeen kanssa Tapparan toimitusjohtaja Mika Aro ja Ilveksen asiakkuus- ja kehitysjohtaja Mikko Mattila.

Pirkanmaan palkinto Nokia Arenalle ja sen yhteistyökonseptille Pirkanmaan palkinto, Valkohäntä-veistos sekä 7 000 euron rahapalkinnon luovutettiin Pirkan päivän vastaanotolla 1. syyskuuta. Pirkanmaan palkinnon vastaanottivat yhdessä Nokia Arenan toimitusjohtaja Marko Hurmeen kanssa Tapparan toimitusjohtaja Mika Aro ja Ilveksen asiakkuus- ja kehitysjohtaja Mikko Mattila.

P

alkinnon perusteena on täysin uuden konseptin luominen kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävän suuren areenan rakentamisessa aikataulussaan, Tampereen ydinkeskustaan vilkasliikenteisen junaradan päälle, vaikeana korona-aikana ja monen toimijan yhteistyön tuloksena. Lisäksi areenan mahdollistamat urheilu-, kulttuuri- ja elämystapahtumat toteuttavat Pirkanmaan maakuntaohjelman tavoitteita parhaimmillaan.

Pirkanmaan palkinto voidaan myöntää yksityiselle henkilölle, yhteenliittymälle tai yhteisölle Pirkanmaan hyväksi tehdystä merkittävästä työstä, joka on edistänyt Pirkanmaan tunnettuisuutta, pirkanmaalaista identiteettiä tai elinolosuhteiden kehittämistä Pirkanmaalla tai toiminnasta, joka on kohdentunut aivan erityisesti hyödyksi Pirkanmaan maakunnan asukkaille. Valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään tänä vuonna samaisella

Nokia Arenalla 21.–22. lokakuuta. Nokia Arenalla järjestettävien Yrittäjäpäivien teemana on kestävin askelin tulevaisuuteen. Teeman kautta avautuu useita mielenkiintoisia ja innostavia näkökulmia todella tärkeään kilpailutekijään, vastuulliseen liiketoimintaan. l Teksti: VILLE KULMALA Kuva: RAMI MARJAMÄKI

Mänttä–Vilppula 050 569 1058, 050 462 4685 www.nuohouspalvelu.com

AUTON PUHDISTUKSEN EDELLÄKÄVIJÄNÄ LIKI 30 VUOTTA!

www.tampereenpesuainepalvelu.fi toimisto@tampereenpesuainepalvelu.fi puh. 042 466 221

NYT MYÖS VERKKOKAUPPANA! www.pesuainepalvelu.fi

Tilaa postitse tai nouda! Noudot Tampereen varastoltamme Keskuojankatu 5, 33900 Tampere.

KUN AIKA ON ARVOKASTA. Tampere-Pirkkalasta matkustat suoraan perille helposti ja nopeasti. lentoontampereelta.fi


34

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

Kohtalona Japani 126 miljoonan asukkaan Japani on yksi maailman rikkaimmista maista ja erittäin mielenkiintoinen markkinaalue myös monelle suomalaisyritykselle. Maailmantalouden virtoja uusiksi laittava Ukrainan sota tuskin ainakaan himmentää maan kiinnostavuutta vientikohteena, jossa Suomella on jo lähtökohtaisesti hyvä imago. Näin arvioi Tiina Ropo, Japaniin erikoistuneen Business Japan -firman yrittäjä, joka on matkannut samuraimaassa jo liki 30 vuoden ajan.

T

iina Ropon ja Japanin tiet kohtasivat oikeastaan ensimmäistä kertaa Riihimäellä, jossa hän tapasi Akiran, tulevan aviomiehensä. Ja vaikka supi-Suomessa oltiin, Akiralle Japani hyvin tuttu maa. Hän oli viettänyt koko lapsuutensa maassa, jossa hänen vanhempansa olivat lähetystyössä. Akira oli omaksunut sekä kielen että kulttuurin siellä viettämänsä lapsuuden ansiosta. Akira oli kuitenkin päätynyt Suomeen, olihan armeijakin käytävä, ja muutenkin Akira oli päätynyt siihen lopputulokseen, että tulevaisuuden asuinpaikka olisi Japanin sijaan Suomi. Se onkin pitänyt paikkansa, mutta kovin isoa roolia Japani on Ropon perheen elämässä kuitenkin näytellyt. Akiran kotiutumista tuskin ainakaan haittasi se, että rinnalle löytyi suomalainen mielitietty.

teitaan Japanin markkinoille. Yritystoiminta oli agentuuripohjaista. – Eli voi leivän päälle tuli siitä, että saimme aikaan myyntiä. Käytännössä se tarkoitti kauppasuhteiden hoitamista Japanin päässä. Ensi alkuun myimme etenkin hirsitaloja ja puutavaraa. Pohjoisen tiukkasyinen puu nimittäin puhuttelee Japanissa, Tiina taustoittaa. Tampereelle perhe muutti aikanaan siitä syystä, että japaninmarkkinoista kiinnostuneita asiakkaita löytyi hyvin. Hyvin on viihdytty. – Olemme aina olleet heittäytyjiä. Tätäkin mietimme vain kaksi viikkoa. Tampereelle kotiuduimme heti hienosti, ja sittemmin täällä ovat viihtyneet myös lapset. Ropojen perheen kolmesta lapsesta kaksi asuu Tampereella eikä kolmaskaan kauas ole kotiutunut, Akaan Toijalaan.

Erikoisosaaminen synnytti yrityksen

Kahden kauppa

Oikeastaan se Japanin-kauppa tuli vähän vahingossa kuvioihin, sillä tieto Akiran kielitaidosta oli jotakin kautta päätynyt erääseen Japanin kauppaa pohtineeseen suomalaisyritykseen. Kun kerran kysyntää oli, siihen ratkaisu oli, että Akira perusti oman yrityksen, Akira Ropo Oy:n vuonna 1993. Sen ydinidea oli auttaa suomalaisyrityksiä viemään tuot-

Perheyritys firmasta tuli pari vuotta myöhemmin, 1995, kunhan perheeseen syntyneet kaksi ensimmäistä lasta oli saatu päivähoitoon. – Fakta on, että en minä tätä työtä tekisi, jos Akiran tausta ei olisi Japanissa, Tiina tuumaa. Hänen koulutuksissaan käyttämässä Power pointissa sama asia on kuvattu myös hyvänä kuvasarjana. Siinä on yksi kuva vuodelta 1969, jossa Akira on na-

kehykset - peilit - ripustuskiskot

perona kuvattu matka-arkun päällä Kiotossa. Sen vieressä on tasan puoli vuosisataa myöhemmin otettu kuva Tiinasta Airbnb-asunnossa Japanissa. Seinälle on maalattu puiden oksia ja teksti: ”Joku istuu tänään puun varjossa, koska joku istutti puun kauan sitten.” – Se kuvaa mielestäni tämän koko asian aika hyvin, Tiina tuumaa.

Isän opissa

Tiinalle yrittäjyys oli siinä mielessä tuttua, että hänen isänsä oli tehnyt työuransa yrittäjänä. Tiina oli kolmesta tyttärestä ainoa, jolla oli intressiä kaupalliselle saralle, joten hän päätyi tekemään isänsä firmalle kirjanpitoa. – Oikeastaan tuolloin päätin, että yrittäjäksi en ryhdy, Tiina hymyilee, sillä edellä mainittu osoittautui sittemmin aikalailla hätiköidyksi johtopäätökseksi. Jälkeenpäin ajatellen Tiina on iloissaan siitä, että hän pääsi näkemään isänsä rakennusurakointifirman kautta myös ne huonommat talousajat. – Se opetti minulle valtavasti epävarmuudensietokykyä ja sen, että vaikeistakin paikoista pystytään nousemaan.

SAARIVALTIOSSA ASUU tällä hetkellä noin 127 miljoonaa ihmistä. Pinta-alaltaan se on kutakuinkin Suomen kokoinen. Kuvan Tiina Ropo on ottanut Tokiossa, jota pidetään mailman suurimpana kaupunkina. Yhteensä jättimäisellä metropolialueella asuu peräti 38 miljoonaa ihmistä.

pöytälaatikkoon ja vuonna 2010 Akira aloitti Tampereen kauppakamarin yhteyspäällikkönä, jossa hän edelleenkin työskentelee. Myös Tiinan ura on ollut vuorottelua oman yrityksen ja palkkatyön välillä, sillä yritystoiminnan väliin mahtuu useampiakin loikkia toisaalle. Tiina Ropon projektiura alkoi Tampereen Yrittäjänaisissa, missä hän oli aikanaan vetämässä Napakka-hanke-koulutusprojektin. Tätä seurasi pesti Pirkanmaan Ely-keskuk-

Skaala laajenee

On useampiakin perheitä, joissa lapset menevät vanhempien työreissujen ajaksi mummolaan hoitoon, mutta ilmeisen harvassa olivat ja ovat ne perheet, joissa lapset pääsevät työmatkojen ajaksi Japaniin mummolaan. Ropojen klaanissa tämäkin kuitenkin tuli kokeiltua. Akiran vanhemmat nimittäin asuivat maassa aina vuoteen 2008 saakka. Vuosien saatossa asiakasyritysten määrä kasvoi ja laajeni myös uusille toimialoille. – Esimerkiksi vietiin takkoja ja ruoppauskoneita sekä enenevissä määrin 2000-luvulle tultaessa myös vaatetusalan tuotteita, erityisesti naisten vaatteita, Tiina muistelee. Vaatepuolella kysyntä kasvoi siinä määrin, että Tiina perusti alkuperäisen yhteisyrityksen rinnalle myös oman firman, joka keskittyi juuri tekstiileihin. FinnKlaudia Oy merkattiin kaupparekisteriin vuonna 1999. Nimen firma sai Tiinan omalta isoäidiltään. – Mietin, mikä kuulostaisi japanilaisenkin korvaan arvokkaalta, hän muistelee. Valittu nimi sopi vaatepuolen firmalle siinäkin mielessä, että Tiinan muistikuvissa nimen antanut isoäiti istuu tiiviisti Singerin ääressä.

Ei pelkkää Japania

Vaikka Ropojen perheessä Japaniin liittyvää yritystoimintaa onkin harjoitettu yhtäjaksoisesti jo 90-luvulta alkaen, välillä sen osuus on ollut suurempi, välillä pienempi. Se alun perin perustettu Akira Ropo Oy siirtyi

TIINA ROPO palasi keväällä yrittäjäksi ja Japanin kauppaan. Siitä hänellä ja aviomies Akiralla on jo 30 vuoden kokemus.

sessa, jossa hän toimi kansainvälistymisasiantuntijana tammikuusta 2010 kesäkuuhun 2014. – Se oli näköalapaikka pk-yritysten vientiin, sekä mahdollisuuksiin että haasteisiin. Työskentelin Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksikössä, ja meillä oli todella dynaaminen ja kansainvälinen porukka, hän muistelee. Hän vastasi vientiohjelmien suunnittelusta ja järjesti useampiakin liiketoimintamatkoja. – Esimerkiksi Indonesiaan, Yhdysvaltoihin, Brasiliaan ja Kiinaan, Tiina muistelee.

Uudet kuviot

Projektitöiden päätyttyä 2010-luvun puolessavälissä Tiina Ropo otti esiin

Seuraava HUUTOKAUPPA 1.10. klo 13

KATSO KUVAT Myös Vantaalla viikoittain nettihuutokauppa Myymme ammattitaidolla perikunnat ja muun laadukkaan irtaimen tavaran.

Kysy lisää p. 0400 884 434

vanhan ison kalenterin, jonka takasivujen keskelle hän iski yrityksen ja sen osaamisen. Tähän saakka toiminta oli keskittynyt hyvin pitkälti agentuuritoimintaan eli siihen provisiopohjaiseen myyntiin. – Siinä oli se haaste, että alkuvaihetta usein rahoitettiin omasta selkänahasta ennen kuin se varsinainen myynti alkoi rullata, Tiina Ropo kertoo. Hän sanoo halunneensa tuolloin kehittää siihen rinnalle myös jotakin muuta. Lopputuloksena syntyi uusia palvelutuotteita, kuten liiketoimintamatkat ja koulutukset sekä vientiprojektit. Tiinan yrityksen virallinen nimi on edelleen FinnKlaudia Oy, mutta vuodesta 2014 saakka hän kaupallinen nimi on ollut Business Japan. – Loin sen brändin ja varasin domainit ja muut ja myönnän, että varsin leveä hymy oli huulillani, kun luin lehdestä, että yhdistyneet Tekes ja Finpro ottivat omaksi nimekseen Business Finlandin, siis reippaasti minun brändäykseni jälkeen, hän hymyilee. Edelleen yritykselle tulee myös jonkin verran tulkkauspalveluita. Niissä Tiina kääntyy aviomiehensä puoleen, sillä Tiinan työkielensä on englanti. Japaniakin hän tosin osaa jonkin verran. – Ymmärrän enemmän kuin annan ymmärtää ja pärjään arkipäivän askareissa.

Valtiolle ja takaisin

Väliin mahtui kuitenkin vielä toinenkin hyppy valtion hommiin. Sellaiseen Tiina Ropo uskaltautui pari vuotta sitten, kun hän täytti 50 vuotta. – TE-toimistolle haettiin yrityspuolelle asiantuntijaa. Hain ja sain paikan toukokuussa 2020. Virka oli vakituinen ja töitä olisi ollut, mutta helmikuussa 2022 Ropo päätti kuitenkin palata yrittäjäksi. – Minun yrittäjänsielullani ja intohimollani koin, että olin heittämässä hukkaan omaa vuosien parissa kertynyttä ammattitaitoa, ja siitä syystä palasin yrittäjäksi. Tykkäsin olla siinä yritysrajapinnassa ja hyödyntää minun Japaniin liittyvää erityisosaamistani, hän perustelee.

Proaktiivisuus kunniaan

Tiinan tuoteportfolioon kuuluva vientipalvelu tarkoittaa tiukkaa ennakkotyötä, jossa käydään läpi sekä asiakasyrityksen kansainvälistymisen painopisteitä että kehittämistarpeita juuri kohdemarkkinan näkökulmasta.

KAIKKI AJONEUVOT E I PPA UKS E T Y KS I L Ö LL I SE S T I SUU NNI T T E L USTA T OT E U T U K SE E N, TA K U UT Y Ö NÄ .

Puh. 010 397 8600 info@ajaksline.fi www.ajaksline.fi


35

Tiistai 20. SyysKUUTA 2022

– Jos suomalaisen yrityksen vienti Japaniin tyssää, niin yleensä se johtuu muusta kuin puutteista tuotteissa. Sen takia skannaan alusta asti kokonaiskuvaa ja sitä, onko vientipotentiaalia yleensä olemassa, hän kertoo ja myöntää suoraan, että Japanissa asioiden pitää todellakin olla kunnossa aina johtamisesta lähtien. – Suomessa meillä on monesti ongelmana, että johto, tuotanto ja myynti eivät puhu samaa kieltä. Mutta jos yrityksellä on potentiaalia, niin me lähdemme etsimään kumppaneita ja keräämään markkinoilta lisätietoa.

Pelkkä markkinatutkimus ei riitä

Sitä yrittäjä korostaa useampaankin otteeseen, että pelkällä markkinatutkimuksella ei Japanissa pitkälle pötkitä. – Tai ainakaan se pelkästään ei avaa ovia, ja Japanissa juuri se ovista sisään pääseminen on monesti se suuri haaste, hän kertoo. Tiina Ropon mukaan heidän erityinen valttikorttinsa toiminnassa on vuosien saatossa luotu laaja verkosto, jonka merkitystä ei voi ylikorostaa etenkään Japanissa. – Japani on kulttuuri, jossa bisnestä tehdään hyvin pitkälti suosittelijoiden pohjalta, ja niitä meillä on jo 30 vuoden ajalta. Ilman suosittelijaa tietyt ovet ovat ikuisesti säpissä, Tiina Ropo kertoo. Eniten menestysmahdollisuuksia Tiina näkee sellaisissa yritysasiakkaissa, joilla on jo entuudestaan ainakin jotakin vientikokemusta. Hän nimitäin myöntää suoraan, että helpoimpiin markkinoihin Japania ei voida lukea. – Japani ei ole testimarkkina, vaan sinne kannattaa mennä aika valmiina. Ja uskallan väittää, että jos Japanin viennissä onnistuu, niin yritys pärjää sitten missä päin maailmaa tahansa, hän listaa.

Metsästäjät ja maanviljelijät

Oleellista on myös, että Japanin markkinoille halajava yritys saadaan ymmärtämään eroja kulttuurissa ja mentaliteetissa. Tiina Ropo ei pidä katteettomana väitettä siitä, että suomalaisissa ja japanilaisissa on paljon myös samankaltaisuutta. – Mutta toki myös oleellisia eroja, hän korostaa. Bisnesmentaliteetissa isoimpana erona Ropo pitää sitä, että suomalaiset ovat muiden länsimaiden tapaan pikemminkin metsästäjiä. – Meillä on mielessä uudet markkinat ja asiakkaat. Se on sinänsä hyvä, mutta japanilaisten silmiin se saattaa näyttää lyhytnäköiseltä ja siltä, että meiltä puuttuu suunnitelmallisuus, hän korostaa. Japanilaisten bisnesmentaliteetti on Ropon mukaan pikemminkin maanviljelijämäinen. – He toimivat olemassa olevilla

markkinoilla, olemassa olevien asiakkaiden parissa ja meillä se voidaan tulkita niin, että uusi ei kiinnosta. Mutta jos ja kun japanilaisen yrityksen saa asiakkaaksi, sen todennäköisesti saa pitkäaikaiseksi yhteistyökumppaniksi. – Käytännössä suomalaisten yritysten pitäisi osata myydä Japaniin eritoten hyötyä eli siis perustelemaan, mikä saisi japanilaisen vaihtamaan nykyisen ratkaisun ja tarttumaan uuteen, Ropo kertoo.

Ryhmä ennen yksilöä

Japanissa myös ryhmäkulttuuri on korostetun tärkeä. Ropo kertoo juuri äsken pitäneensä isolle kansainväliselle yritykselle koulutuksen sen tiimoilta, että heillä oli juuri käynnistynyt isompi projekti Japanissa. – Monikansallinen ryhmä piti saada ymmärtämään japanilaista bisneskulttuuria. Yksilö- ja ryhmäkulttuureissa oleva ero on keskeinen. Me edustamme yksilökulttuuria, joissa omat ja perityt ansiot sekä tittelit ovat tärkeitä. Japanissa puolestaan on vahvasti ryhmäkulttuuri, ja siellä ihmiset identifioivat itsensä sen mukaan, mihin ryhmään he kuuluvat. Siis mitä yliopistoa he ovat käyneet ja missä firmassa he ovat töissä, Ropo kertoo. Myös suosittelijajärjestelmä ja suhteet korostuvat tässä ryhmäkulttuurissa. Ulkomaisia nimitetään japanissa sanalla gaijin, joka tarkoittaa suoraan käännettynä ulkopuolista.

merkiksi bisnesmahdollisuuksista. Japanissa on tuhat tapaa sanoa ei, vaikka ei sanoisi mitään, Tiina Ropo huomauttaa. Siihenkin saarivaltiossa kannattaa varautua, että kysymyksiä satelee aivan laidasta laitaan. – Me metsästäjät yleensä voimme kyllästyä kysymyksiin siinä vaiheessa, kun mennään detaljeihin. Japanissa toimimiseen vaaditaan kärsivällisyyttä, Ropo korostaa, joskin täsmentäen sitä, että prosessin hitaus usein kohdistuu juuri alkuvaiheeseen. – Ja sitten kun alkuun on päästy, saatetaan edetä todella nopeastikin.

Hyvä maakuva

Suomella on Japanissa hyvin positiivinen maakuva, sen Tiina Ropo myöntää. – Ei se välttämättä takaa menestystä, mutta onhan se positiivinen lähtökohta, Ropo toteaa. Eikä kyse ole vain paljon julkisuuttakin saaneiden Muumien ja Marimekon suhteellisen tuoreista tapauksista. Suomen mainetta Japanissa ovat luoneet niin arkkitehdit, kapellimestarit kuin muukin Suomen historia. Tämä kaikki on luonut hyvää pohjaa Japaniin menemiseen myös 2020-luvulla. – Luin Suomen ensimmäisen Japanin lähettilään Gustaf John Ramstedtin muistelmia 1920-lvulta, jossa hän nosti esiin kohdan, että Sibeliusta saattoi kuulla Tokiossa. Se kohta saa edelleen kylmät väreet itsellenikin, Ropo miettii. Hänen mu-

TYÖN TOUHUISSA. Tiinan työpäivien palaveripöydästä on melko usein sekä suomalaisia että japanilaisia.

Tuhat tapaa sanoa ei

– Tärkeä pointti, mitä aina haluan korostaa, on harmonian merkitys. Se on kaiken ydin. Shintolaisuus korostaa humanismia ja harmoniaa, joka käytännössä tarkoittaa, että ryhmän etu menee aina yksilön edelle, Ropo huomauttaa. - Harmonian rikkoutumista pyritään välttämään viimeiseen asti. Käytännön liiketoiminnan näkökulmasta se voisi näkyä esimerkiksi siinä, että oleellisiakin asioita jätetään sanomatta. – Japanissa pitää oppia lukemaan rivien välistä. Siis etsimään sitä, mitä oikeasti tarkoitetaan. Kun vaikeista asioista vaikenemiseen yhdistetään positiivinen vieraanvaraisuus, tulee helposti vääriä mielikuvia esi-

kaansa myös maitten monet asenneasiat ovat lähellä toisiaan. – Me molemmat rakastamme luontoa. Ja kun me saunomme, japanilaiset kylpevät, ja tänä päivänä yhä useammin myös haluavat saunoa, Ropo kertoo ja huomauttaa, että sekä suomalaisessa että japanilaisessa kulttuurissa siedetään myös hiljaisuutta. – Neuvottelutilaisuuksissa voi olla pitkiäkin taukoja. Meidän on paljon helpompi kestää ne kuin esimerkiksi amerikkalaisten.

Syyskuussa seuraavan kerran

Viimeksi Tiina matkasi Japaniin vasta pari viikkoa sitten, ja on siellä edelleenkin tämän lehden kolahtaessa

Pöydän toisella puolella on melkein aina mies Tiina Ropo on ollut mukana Japanin vientikuvioissa sen verran pitkään, että lienee sopivaa kysyä myös, mitä asioita on muuttunut liki 30 vuoden aikana. – Se ainakin on positiivinen muutos, että ulkopuolista asiantuntija-apua käytetään enenevissä määrin. Ennen tehtiin paljon enemmän itse. Nykypäivänä yritykset ymmärtävät, että Japanin kohdalla kyseessä on erikoismarkkina. Myös se tajutaan, että siellä tarvitaan ei vain ovien avaajaa, vaan sen kulttuurin tapaa toimia. Myös se on muuttunut, että vielä 30 vuotta sitten Tiina Ropo ei olisi naisena pystynyt toimimaan Japanin bisneselämässä yksin samaan tapaan kuin tänä päivänä. – Edelleenkin vastapuolella lähes poikkeuksetta kaikki ovat miehiä, mutta naisten arvostus ja asioiden hoitaminen on kehittynyt myös siellä, hän kertoo. postiluukkuihin. Ropo vei sinne ryhmän yritysten johtohenkilöitä opintomatkalle, ja vaikka tämä ryhmä onkin jo takaisin kotimaassa, yrittäjällä on lokakuussa vielä siellä erikseen toinen porukka pirkanmaalaisten yritysten edustajia. Ensimmäisen ryhmän ohjelmaan Tiina onnistui esimerkiksi järjestämään tapaamisen maailman suurimman autovalmistajan Toyota Motor Corporationin kanssa, mikä on saavutus sinänsä. Jättifirman ovet kun eivät kenelle tahansa avaudu. Siinä, kuinka monta kertaa hän on itse Japanissa käynyt, Tiina Ropo on tippunut laskuista jo jonkin aikaa sitten. Sen verran paljon reissuja on plakkarissa. – Äsken passia uusiessani laskin leimani, ja viiden vuoden passiin oli kertynyt 15 Japanin leimaa. Käytännössä ne ovat kertyneet neljän vuoden sisällä, aikana, joka jäi Ely-keskus-pestini ja covid-pandemian väliin. Edeltävän kerran hän kävi Japanissa tämän vuodenhuhtikuussa, jolloin Japaniin oli mahdollista jälleen palata businessviisumilla. Huhtikuussa tehdyn Japanin-matkan tavoitteena oli käydä esittäytymässä ja kertoa, että hän on takaisin kuvioissa. Lisäksi siinä saattoi valmistella myös sitä syksyllä tulevaa matkaa. – Olen saanut varsin hyvin yhteydenottoja yrityksiltä, sillä meitä Japanin markkinoiden tuntijoita ei ole Suomessa kovinkaan paljon, hän kertoo. Koulutusten lisäksi Tiina on käynyt useampiakin neuvotteluja Japaniin suuntautuvista projekteista.

Sitä Tiina Ropo tosin korostaa, että monen mielikuva siitä, että japanilaisen naisen asema olisi jotenkin erityisen huono, ei pidä paikkaansa. Ei vaikka Tokion kuvernööriksi noussut nainen aikanaan kertoikin, että Japanissa naisten ylenemisen esteenä on ollut lasikaton sijaan pikemminkin teräskatto. – Japanilaisilla naisilla on haasteita, mutta ei mielikuva aivan todenmukainen ole. Naiset ovat Japanissa lähes poikkeuksetta vastuussa kotien taloudesta. On hyvin tavallista, että miehet tuovat lyhentämättöminä palkat kotiin, ja vaimot sitten jakavat heille siitä kuukausirahaa. Japanilainen kulttuuri on tunnetusti ollut myös hyvin työorientoitunut, mutta siinäkin eletään nyt murrosvaihetta. – Vapaa-aika ja perhearvot ovat nostaneet päätään, ja työtahti ei ole yhtä kiivas kuin se on ollut joskus aikaisemmin. – Kuten sanoin, en ole ikinä pelännyt epävarmuutta, hän toistaa. – Jonkin verran väliin on mahtunut myös haastavampia vuosia, etenkin kun jossakin välissä Japanin valuutta jenin ja meillä käytössä olevien eurojen suhde oli hyvin epäsuotuisia vientitoimintaa ajatellen.

Näissä asioissa piilee potentiaalia

Entä minkälaisilla firmoilla sitten voisi olla potentiaalia Japanin isoilla markkinoilla? Tiina miettii hetken ennen vastaustaan. – Digitaalisissa ratkaisuissa Japani on meitä jäljessä, olipa kyse sitten julkisesta tai yksityisestä sektorista. Itse näen suomalaisessa teknologiassa ja osaamisessa paljon mahdollisuuksia tällä saralla, hän aloittaa. Toinen selkeä vahvuus liittyy suomalaiseen biomateriaaleihin ja edelleenkin siihen vanhaan tuttuun puurakentamiseen. – Pakkauspuolella Japanissa on tajuttu, että muoveista pitäisi siirtyä pois, ja puurakentamisessa on asetettu säädöksiä siitä, kuinka puurakentamista pitäisi ottaa nykyistä laajemmin käyttöön, hän kertoo. Lisäksi iskun paikkoja Ropo näkee myös elintarvikkeissa, terveysteknologiassa sekä suomalaisessa lifestylessä. – Covidin aikana myös Japanissa koettiin sisustusbuumia, jolle suomalaisella yrityskentällä varmasti olisi tarjottavaa. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: TIINA ROPON ARKISTO

UUDET JA KÄYTETYT RENKAAT SEKÄ VANTEET • Rengastyöt ja korjaukset • Renkaiden kausisäilytys (rengashotelli) • Pultit, mutterit, soviterenkaat • TPMS ohjelmoitavat • Kaikki alan työt ilmanpaineen tunnistimet

Tavataan renkaanvaihdon merkeissä!

ORIVEDEN KUMIKORJAAMO KY Lehdistöntie 2, ORIVESI, 03–334 6655, www.orivedenkumikorjaamo.com


36

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

NAUTI RUSKASTA

VIETÄ UNOHTUMATON

Koe Suomen kauneimmat järvimaisemat unohtumattomassa syysruskassa. Brunssia sävyttää syyskauden makujen maailma. Kulinaristinen elämys, jossa kohtaa kaunis Järvi-Suomi ja herkullinen ruoka.

Pikkujoulukaudella aluksemme ovat lastattuina hyvällä ruualla, lämpimällä tunnelmalla ja musiikilla. Risteily on loistava tapa viettää pikkujoulua kaveriporukalla, tiimillä, perheporukassa tai vaikka kaksistaan!

PYHÄJÄRVELLÄ

M/S SILVER SKY LAUKONTORILTA: 10.9. – 15.10. Lauantaisin klo 12.00 – 14.00 Risteily ja brunssi: Aikuinen 46 € Lapsi (3 – 12-v.) 23 € Risteily: Aikuinen 20 € Lapsi (3 – 12-v.) 10 €

Elämyksiä laineilla!

RUSKABRUNSSIN MENU: Sesongin raikkaita vihanneksia (M, G) Punajuurta ja balsamicoa (M, G) Tomaattia ja basilikamarinoitua mozzarellaa (G) Metsäsienisalaattia (L, G) Tillivoilla marinoituja perunoita (L, G) Pinaattimunakasta (L, G) Riistamakkaraa ja puolukkaa (M, G) Laivan silli- ja silakkavalikoima (M, G) Caesarsalaatti savulohella (L) Juustoja & luumuhilloketta (L, G) Laivan leipää & tuorejuustoa ( L, saatavilla G) Granolaa, jogurttia & herukkaa (L) Omenapiiras ja vaniljakastiketta (L) Kahvia ja teetä Mehua

PIKKUJOULU LAINEILLA!

M/S SILVER SKY LAUKONTORILTA:

OHJELMAA JOKAISEEN MAKUUN:

18.11., 25.11., 2.12. ja 9.12. Perjantaisin klo 19.00 – 22.00

18.11. Ysäri Pikkujoulut (K-18) DJ Juissi ja DJ Jykke (Huom! Ysäriristeilyllä tarjolla cocktailmenu)

Hinta 62 € / hlö sis. risteilyn, menun noutopöydästä ja ohjelman.

25.11. Suomirock Pikkujoulut Trubaduuri Henry Kuronen

Katso menut ja lisätiedot verkkosivuiltamme: www.hopealinjat.fi

9.12. Jazz & Blues Pikkujoulut Nekala Jazz Club

2.12. Classic Rock Pikkujoulut Trubaduuri Joe Vestich

Laivalla yritystilaisuus on elämys. Anna meidän suunnitella juuri Teidän tarpeeseenne sopiva ohjelma kauniissa järvimaisemissa. Tiedustele ja pyydä tarjous: myyntipalvelu@hopealinja.fi | 010 422 5699 Loppuvuoden risteilykalenterimme löydät verkkosivuiltamme: www.hopealinjat.fi

Hinnat ovat verkkokauppahintoja. Tarjoamme verkkokaupasta ostettuihin laivalippuihin 2 € hintaedun. Muutokset mahdollisia, tarkistathan risteilyt, aikataulut ja hinnat verkkosivuiltamme.


37

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

Fyysikko vaihtoi tutkijankammion omenatarhoihin ja siiderin tekoon – Akaalainen saari tarjoaa ihanteelliset kasvuolosuhteet hedelmäpuille

Toijalan Terissaaressa pitää majaansa Suomen suurin luomuomenatila, ainakin jos mittarina käytetään kasvatuspinta-alaa. Tilalla hedelmiä, pääsääntöisesti omenaa, kasvaa peräti 13 hehtaarin alueella. Yrittäjä Johannes Vuorinen on todellinen alanvaihtaja, sillä fyysikko ja tekniikan tohtori vaihtoi yliopistouran juomien valmistamiseen. Se tosin kävi selville oikeastaan jo ennen aloittamista, että pelkästään tuorehedelmillä tilasta ei kannattavaa olisi mahdollista saada. Ja tähän ratkaisu oli jalostaminen, eli ensin mehu ja myöhemmin siiderit. Viimeksi mainittu tuote sai äskettäin arvokkaan tunnustuksen, sillä se valittiin koko maan parhaaksi siideriksi yli 80 kilpailevan tuotteen joukosta.

tanut vanhaan ja komean kokoiseen tiilinavettaan. Yhteensä omenoille on varattu saaressa seitsemän erillistä lohkoa, joista kaikkia ympäröivät jykevän näköiset verkkoaidat. Ne ovat paikalla ilmeisen hyvästä syystä, sillä nytkin tiellä tulee vastaan kaksi pientä kaurista.

Saaressa on etunsa

Omenapuut olisivat kovasti kauriiden mieleen. Pihalla Pirkanmaan Yrittäjä -lehteä vastassa oleva Johannes Vuorinen kertoo, että saari on omenan kasvattamiseen monestakin syystä erinomainen kasvualusta. – Se, että Vanajavesi ympäröi meitä oikeastaan joka suunnasta, suojaa meitä isommilta jyrkiltä lämpötila-

muutoksilta, hän kertoo. Toinen merkittävä etu on se, että kiitos järven, kasteluvettä on käytettävissä rajattomasti, mikä ei sekään tietysti ole sisämaassa aina itsestäänselvyys.

Omenaprojekti alkoi jo kaksi sukupolvea sitten

Omenatarhan maa-alue sijaitsee saarellekin nimensä antaneen Teristen kartanon entisillä mailla. Se hallinnoi isoja maa-alueita näillä nurkilla vielä 1800-luvun loppupuolella. Johannes Vuorisen suku ei ole näin pitkään kuvioissa ollut. Osaksi heidän tarinaansa paikka ilmestyi vasta 1980-luvun loppupuolella. – Tuolloin äitini vanhemmat ostivat ison osan tästä saaresta, yrittä-

Pääotsikko Arial Regular 12/13, vaihtoehto 14/15 ja 10/11 hyvän matkaa ennen kuin ollaan perillä tarhan varsinaisella mehustamolla. Sellaisen Vuorinen on raken-

Puista suurin osa kasvatettiin vanhempien vetovuorolla

Seuraava sukupolvi, eli nykyisen yrittäjän vanhemmat Minna ja Juha Vuorinen ottivat tilan hoteisiinsa vuonna 1991. Suurin osa tilan nykyisestä hedelmäpuista on istutettu heidän aikanaan. Puumäärä kasvoikin reippaasti, sillä Johanneksen vanhempien aikana tilalle istutettujen puiden määrä nousi jo pitkälle nelinumeroisiin lukuihin, niin että kun edessä oli seuraavan sukupolvenvaihdos, oli puutarhassa jo reilut 3 500 omenapuuta. – Minun aikanani puumäärä on noussut vielä noin tuhannella, Johannes kertoo. Varsinainen päätoiminen elinkeino hedelmien kasvatus ei hänen vanhemmillensakaan ollut, sillä varsinaiset työuransa he tekivät toisaalla. Tosin jo heidän aikanaan tilan omenamäärä kasvoi sen verran, että kokolailla täyden työpanoksen tilan puusto alkoi jo vaatia. Noin vuosikymmen sitten oli aika jälleen vaihtaa vetovastuuta. – Vanhempani olivat sillä kannalla, että he eivät enää jaksa hoitaa tarhaa. l Teksti ja kuva: VILLE KULMALA

Ingressi Arial Bold 7,8 pt riviväli 9,8 pt. Otaspedi tatur? Sam, que Tervetuloa mukaan Finland Works-online rekrytointitapahtumaan! volum estis dolec impori andi sequos excerferunt molupta lodent Milloin: 5.10.2022eteostquatur Klo 12.00–16.00 amestdis Paikka: Verkossa derenisplamnim. Yritysten ilmoittautuminen tapahtumaan: https://europeanjobdays.eu/en/event/finland-works

Leipäteksti Arial 7,8 pt riviväli 9,8 pt. As magnam res et eossus esvollupmagnis nis inturrem imolupitel mi, quia nus eos dolorpo rruptint officipsum.

Finland Works -rekrytointitapahtumassa tavoitat eri alojen työnhakijat Suomesta ja ulkomailta. sediavoimet volorei ctenisqui porum, sapietestiure Tapahtumaan ilmoittamasi työpaikat näkyvät dipsales Euroopan laajuisesti ja saat työhakemuksia pr maiore työnhakijoilta, joita olisi muuten vaikea tavoittaa. tassitodkmmo consequ untin ih illaboriae venienissum earciis Monipuolinen tapahtuma-alusta mahdollistaa onnistuneet live-tapaamiset suoraan työnhakijoiden kanssa.

OSALLISTUMINEN ON HELPPOA Väliotsikko Arial Bold 9 pt riviväli 10 pt • Rekisteröidyt tapahtumaan: https://europeanjobdays.eu/en/event/finland-works • Ilmoitat avoimet työpaikat Faceper epreptatus • Olet valmis aloittamaan rekrytoinnin

quiam dipsandebit eiunt autdiciumlu faceper epreptatus quiam dipsandebit eiunt autdiciumluken coresnatur as Tervetuloa mukaan, ilmoita avoin työpaikkasi tänään ja aloita rekrytointi! volorumdebis maio. Etlab idevollor sent, volorumque occat. Annamme mielellämme lisätietoja tapahtumasta: eojd@te-toimisto.fi tai kvrekry.pirkanmaa@te-toimisto.fi Ruame eos eum quiqui voriatates dev doluptur, temolum doorem. Tapahtuma on maksuton, englanninkielinen, järjestäjänä toimii EURES-työnvälitysverkosto Et hilignate explicto blaut eiunt prest, reprovid quatempos. Lisätietoja: Xxxxxxxxxx työ- ja elinkeinotoimisto, Etunimi Sukunimi, puh. xxxx xxx xxx, etunimi.sukunimi@te-toimisto.fi

tyomarkkinatori.fi

S

en verran laajalla alalla omenaa kasvaa, että ensimmäiset omenapuut tulevat vastaan jo

TÄNÄ PÄIVÄNÄ omenapuita* kasvaa yhteensä seitsemällä aidatulla alueella, jotka on nimetty yrittäjän omin sanoin ”hieman tylsästi” numerojärjestyksessä. Yhteensä omenapuita on tänä päivänä 4500, joka on kuulemma ”hirveän vähän kaupalliselle tilalle”. Hehtaareissa kuitenkin aluetta on 13, mikä on paljon. Toisin kuin tuorehedelmätiloilla, jossa omenapuut kasvavat metrin välein riveissä, ja joiden kasvua hillitään poiminnan helpottamiseksi, Terissaaressa puut muistuttavat enemmänkin ihan tavallisia pihaomenapuita.

jä kertoo. Se oli oikeastaan eläkeprojekti. Isoisä Pentti Muurama kun oli vähän aikaisemmin myynyt perustamansa rakennusalan yrityksen Varsinais-Suomessa ja jättänyt työelämän pysyvästi. Ja juuri hänen toimestaan se omenankasvatuskin näillä leveysasteille alkoi. Mutta isoisälleni se oli siis ehdottomasti harrastus, ei elinkeino. Hänestä oli hienoa, että omilla tiloilla löytyi 200 omenapuuta, hän muistelee. Kauaa isoisä ei eläkeprojektinsa kanssa ehtinyt touhuta, sillä hän menehtyi vain kuusi vuotta maakaupoista.


38

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

Fyysikko uravalintojen edessä Mikään itsestäänselvyys hedelmätarhan jatkaminen ei Johannekselle ollut. Hänellä kun oli meneillään aivan toinen ura – akateeminen sellainen. Diplomi-insinööriksi Hervannasta valmistunut mies oli jatkanut opintojaan vielä tekniikan tohtoriksi ja ehtinyt toimia Hervannassa tutkijana useampia vuosia. Edessä oli siis isoja päätöksiä.

Y

liopistourani oli siinä vaiheessa, että käytännössä minun olisi pitänyt lähteä joko Tampereen ulkopuolelle tai hakeutua yritysmaailmaan, Johannes kertoo. Omenatarha kuitenkin onnistui painamaan puntarissa tarpeeksi. Eikä ajatus siis missään mielessä täysin vieras ollut. – Kyllä tämä oli ollut lukioikäisestä alkaen minulle yksi vaihtoehto, hän myöntää.

Tuumasta toimeen

Eikä Johannes mitenkään soitellen sotaan lähtenyt, vaan toki tohtorismies halusi ensin tutkia, oliko omenatilayrittäjällä edes teoriassa mahdollista elättää itsensä. No, mikään itsestäänselvyys se ei näyttänyt todellakaan olevan. – Päädyin kerta toisen jälkeen excel-laskuissani siihen, että puhtaana omenatilana tällä ei ole mahdollisuuksia, hän kertoo. Sen sijaan jalostamisen myötä mahdollisuudet alkoivat näyttää paljon paremmalta. Sen verran hyviltä, että päätös oli tehty. – Omenatarha on siinä kyllä pohjana, mutta pelkästään tuorehedelmien myynti kannattavasti Manner-Suomessa on hyvin hankalaa, jos ei siinä sitten pohjata mahdollisimman halpaan ja ei-suomalaiseen työvoimaan, hän kertoo. Niinpä yliopis-

KOSKA YRITYS valmistaa vain kotimaista luomutuotetta, ovat potentiaaliset omenantoimittajat varsin rajalliset. – Minulla on nytkin kokolailla avoin viesti, että ostan kyllä kaiken ylimääräisen sertifikoidun luomuomenan, mitä saatavilla on, hän kertoo.

tolla opettaminen vaihtui hedelmäpuihin sekä elintarviketuotannon opetteluun.

Siiderioppia ulkomaita myöten

Eikä tästä pelkällä pänttäämisellä selvitty. – Heti vuonna 2013 täällä tehtiin varsin isot investoinnit ja ryhdyttiin valmistamaan omena- sekä pienessä määrin muitakin mehuja, yrittäjä taustoittaa. Sittemmin mehusta on päädytty pidemmällekin, eli siidereihin ja limonadeihin. Etenkin siideri oli miehen mielessä jo mehutoimintaa aloitettaessa. Hän kävi tätä varten oppireissuilla Englannissa, ja haaveissa on vielä myöhemmin päästä tutustumaan juomantekoon myös Ranskaan ja Espanjaan. Johannes Vuorinen myöntää, että aivan yksi yhteen apua fysiikan tohtorin tutkinnosta ei hedelmätarhurina ole, ei toki haittaakaan. – Kielitaidon lisäksi ehkä suurin hyöty on kyky oppia. Ja jos totta puhutaan, tuskin ilman yliopistouraa olisin tähän rohjennut lähteä. Koska tässä kuitenkin pelataan aika paljon myös koneiden kanssa, yllättävän paljon tähän sisältyy myös pe-

rinteistä insinöörityötä, hän miettii.

Tämä oli suurin virhearvio

Ensi vuonna tulee täyteen 10 vuotta siitä kun Johannes Vuorinen aloitti elintarvikealan yrittäjänä. Hän toteaa, että hieman hitaammin asioita on tapahtunut kuin hänen alkuperäisessä visiossaan. Hänen mukaansa tämä näkyy esimerkiksi siinä, että ensimmäiset siiderit ja limsat hän sai myyntiin vasta 2018, vaikka etenkin siiderin teko alusta saakka olikin se johtava ajatus. – Isoin virhearviointini on kuitenkin ollut se, kuinka paljon itse voin tehdä töitä. Vuorokauden tuntien määrä kun on rajallinen. Yrittäjällä on jonkun verran palkattua työvoimaa, mutta mahdollisuutta palkata vaikkapa kymmentä henkeä hän ei ole pitänyt realistisena. – Se on vähän sellainen muna vai kana -ongelma. Kyllä kannattavuuden ja kasvun saisi paremmin nousuun, jos palkkaisi enemmän, mutta tietysti riskitasot olisivat nekin sitten paljon korkeammat. Minä olen valinnut enemmänkin pikkuhiljaa tapahtuvan nousun. – Suunta on ollut oikea, ja vuosi vuodelta on menty eteenpäin, hän jatkaa.

Hehtaareista huolimatta sato on suurin pullonkaula ELOKUUSSA TERISSAARESSA oli avoimien ovien päivät ja kävijöitä riitti. Akaa on yrittäjän mukaan hyvä paikka yrittää. Omat kokemukset kunnan kanssa asioimisesta puoltavat yrittäjäystävällisyyttä, ja myös logistisesti paikka on oiva. – Tampereen lisäksi myös Helsinki ja Turku ovat varsin lähellä, hän kehuu.

Tuotantomäärät ovat vielä toistaiseksi yrittäjää lainaten ”hyvin maltilliset”, vuodesta riippuen valmista mehua on valmistettu noin 10 000–

20 000 litraa. – Tavoite oli olla tässä vaiheessa sadassatuhannessa litrassa, hän myöntää. Suurin pullonkaula on ollut sato. Koska yritys valmistaa vain kotimaista luomutuotetta, ovat potentiaaliset omenantoimittajat varsin vähissä. – Minulla on nytkin kokolailla avoin viesti, että ostan kaiken ylimääräisen sertifioidun luomuomenan, mitä saatavilla on, hän myöntää. Siideriä on valmistunut viime vuosina suurin piirtein yhtä paljon kuin mehua. Toisin kuin mehusta, josta vain murto-osa päätyy asiakkaille kauppojen kautta, siiderien myynti keskittyy vahvasti päivittäistavarakauppoihin. Terissaaren siiderit Vuorinen on saanut sekä K- että S-ketjuihin. Pirkanmaan osuuskaupalla niitä on myynnissä yli kymmenessä kaupassa, ja Keskon jakelussa ne ovat kauppiaiden tilattavis-

sa ympäri maata. Tampereella Terissaaren siidereitä myyvät esimerkiksi Linnainmaan Citymarket sekä Kalevan Prisma.

Suomen paras

Terissaaren kauppavahvuisista siidereistä vahvempi on nimeltään Korte. Se sai komeaa meriittiä, sillä se valittiin alkuvuodesta koko maan parhaaksi siiderituotteeksi. Eikä kyse ollut mistään pikkukisasta, vaan valtakunnalliseen skabaan osallistui yli 80 siideriä yli 20 eri valmistajalta. Oikeastaan Korte saalisti kisoissa tuplakultaa, sillä ensin se voitti oman ”aidot siiderit” -sarjansa, ja myöhemmin se valittiin vielä ykköseksi kaikkien kolmen lohkovoittajan parista. Voittajan valitsivat kuusi ulkopuolista ja riippumatonta tuomaria, jotka maistoivat kaikki tuotteet sokkoina. Voice of Finland -ohjelman ääni ratkaisee kierrosta mukaillen kisassa siis metodina oli Maku ratkaisee. Termi aito asettaa useampiakin vaatimuksia, mutta kenties tärkein on se, että tässä kategoriassa myös valmistukseen käytetyn omenan on oltava kotimaassa kasvanutta omenaa. Lisäk-

OMAN TILAN paras vuosi on toistaiseksi ollut noin 30 000 kiloa omenaa, josta syntyy noin 20 000 litraa mehua. Jonkun verran yritys on mehustanut myös mansikkaa, mustaherukkaa ja raparperia. Tänä vuonna tarkoitus on tehdä erät myös päärynä- ja luumumehuja. Lehden ilmestymisen aikaan eletään kiivainta satokautta. Välivarastona yrittäjällä on sadan neliön kylmävarasto. – Mitä lyhyemmän aikaa omenat siellä ovat, sitä parempi. Toisaalta raakaa omenaa ei kannata puristaa, vaan ehdottomasti jos vaihtoehto on raakana puristus tai säilyttäminen, on jälkimmäinen parempi. Puristettaessa omenan on oltava joko kypsä tai ylikypsä.

Täyden palvelun huoltoasema

Neste Toijala Kahvi ja Vaasan omena-murupulla Tarjous! Yhteensä

Tarjous!

420

420 kpl

Hinta voimassa 28.9.2022 asti

Hinta voimassa 28.9.2022 asti

• • • •

Kaikki polttoaineet tankattavissa 24 / 7 Autopesu avoinna 24 / 7 Imurointi 24 / 7 Virvoitusjuoma-automaatti 24 / 7

• ScanBurger joka päivä 10–19 • Huoltoasema ark. 6.30–21, la 8–19, su 9–19

Neste Toijala

Kurisjärventie 5, puh. 03-542 4230 www.nestetoijala.fi

Tuhti kinkkusämpylä

Uusiutuva Diesel

• Kiinteistönvälitys • Kauppakirjat • Kaupanvahvistus • Arviokirjat • Rakentamisen suunnittelu

Pirkanmaan Asuntoykkönen Oy

Anne Tuusa anne.tuusa@asuntoykkonen.fi • 040 505 1564 Valtatie 18, 37800 Akaa


39

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

si tuotteen omenapitoisuus pitää olla hyvin korkea, 75 ja 100 prosentin välissä. Tästä mittakaavaa saa siitä, että niissä kauppojen myydyimmissä siiderimerkeissä kyseinen pitoisuus on noin 20-30 prosenttia. Korttessa se on jopa 99 prosenttia. Siitäkin Vuorinen on hyvillään, että suomalaisilla kompaktin kokoluokan siiderintekijöillä on erittäin hyvät välit keskenään. – Me emme kilpaile verissä päin toisiamme vastaan, vaan pikemminkin toisia autetaan ja neuvotaan. Vähintään kerran kuussa minä jonkun kanssa juttelen tai tapaan.

AK A AN YRIT TÄ JÄT

PITOPALVELU Myllytie 3, 37800 Akaa puh. 03 542 1567, 040 527 2079

www.lounaspirtti.fi TOIJALAN RASKASKONE OY

Seuraavaksi tislataan

Eivätkä siiderit, tunnustuksesta huolimatta, mikään lopullinen maali yrittäjälle ole. Tuotekehitys on jatkuvaa, joskin tässäkin yrittäjä on tosin edennyt erittäin systemaattisesti ja kaikessa rauhassa. Mehulla aloitettiin, sitten siirrytty siidereihin ja parhaillaan yrittäjä tekee töitä sen eteen, että ensimmäiset tislatut tuotteet saataisiin pullotettua jo kuluvana syksynä. Näistä omenatisleistä puhuttaessa pitää olla varovainen. Suomessa tuotettua tislattua omenajuomaa ei ainakaan auta kutsua calvadokseksi, sillä kyseinen termi on rajattu vain yhden maan omenatisletuotteisiin. Eivätkä edes kyseisestä sanasta tehdyt nimijohdannaiset onnistu. Tästä on jopa unionin laajuinen ennakkopäätös, joka tuli nimenomaan suomalaiselle omenatuottajalle, Johanneksen ystävälle. Ja se tuli tietysti kalliin hintalapun kera. Niinpä esimerkiksi Tervisdosiksi Terissaaren tisleitää ei tulla kutsumaan. Tislatussa siiderissä, eli siis sellaisessa calvados-tyyppisessä ratkaisussa joudutaan kuitenkin odottelemaan, sillä minimissään kypsymisaika on pari-

RASKAAN KALUSTON KORJAUKSET

Koskenkarintie 2, 37800 AKAA KUVASSA KOMEILEVAT Terissaaren pullotuotteet.

sen vuotta. Tosin aivan näin pitkään ensimmäisiä tisleitä ei tarvitse odottaa, sillä esimerkiksi gini-versiona tuotetta voi markkinoida vaikka heti pullotuspäivänä. Myös etikan tekeminen kiinnostaa yrittäjää. – Siideriä tehdään hyvin monessa maassa, mutta yhtälailla omenoista tehdään myös etikkaa, jota sitten käytetään esimerkiksi salaatinkastikkeissa. Myös se kiinnostaa meitä, yrittäjä myöntää.

Kohtuullinen sato

Vuoden 2022 omenasato ei ole paras mahdollinen, jos ei nyt huonoinkaan. – Kukinnan aikana näytti jo loistavalta, mutta raakileita oli kuitenkin sitten varsin maltillisesti, hän kertoo. Varsinaisia katovuosia oman liki 10 vuoden aikaan yrittäjän mukaan ei mahdu, ja hänen vanhem-

piensakin aikaan vain yksi. Silloin syy oli hyvin vahva pihlajanmarjakoi. Se ei sinänsä estä omenankäyttöä, mutta heikentää ikävästi omenoiden säilyvyyttä. Koin tekemistä reistä kun kaikenlaiset taudit ja sienet iskevät hedelmiin helposti. Sadonkorjuussa apuna on ollut sesonkityövoimaa sekä esimerkiksi sukulaisia. Käytännössä koko sato jalostetaan nykyään, ja sitä varsinaista tuorehedelmää myydään erittäin rajallisissa määrissä. Tätä haastattelua tehtäessä elokuun loppupuolella elettiin juuri satokauden alkupäiviä. Käytännössä seuraavat 1,5 kuukautta menevät sitten pitkälti poiminnassa, sillä valtaosa sadosta on saatu talteen lokakuun puolivälissä. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULAMA JA TERISSAARI

Puh. (03) 542 4140

PISLAN KORPI

kamiina, musta

0400 735 302

PISLAN HOHTO

kamiina, punainen

459€ 590€ Seppälä Kiuaskivi Oy:n

KIUASKIVET 5-10 cm, 20 kg

10-15 cm, 20 kg

7,00€ 7,00€ Viialasta puuta ja paljon muuta!

Riitiäläntie 7, VIIALA • Puh. (03) 573 7200

Seuraava lehti ilmestyy

tiistaina 18.10.

Tuulilasit kaikkiin merkkeihin Tuulilasit kaikkiin merkkeihin nopeasti ja edullisesti. Tuulilasit kaikkiin merkkeihin nopeasti ja edullisesti. Yhteistyössä kaikkienja vakuutusyhtiöiden nopeasti edullisesti.kanssa. Yhteistyössä kaikkien vakuutusyhtiöiden kanssa. Yhteistyössä kaikkien kanssa. Akaanvakuutusyhtiöiden Tuulilasipiste Kaukolantie 6, 37830 Akaa Akaan Tuulilasipiste Akaan Tuulilasipiste 050 3575 365 Akaa Kaukolantie 6, 37830 Kaukolantie 6, 37830 Akaa myynti@akaantuulilasi.fi 050 3575 365 050 3575 365 www.akaantuulilasi.fi myynti@akaantuulilasi.fi myynti@akaantuulilasi.fi www.akaantuulilasi.fi www.akaantuulilasi.fi


40

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

Valkeakosken elinkeinoelämän ruorissa aloitti Timo Kärkkäinen Valkeakosken elinkeinoelämän ruoriin tarttui elokuun alussa uusi kippari. Kaupungin elinkeinojohtajaksi valittu Timo Kärkkäinen on ehtinyt toimia pitkään paitsi teollisuudessa myös elinkeinoyhtiöiden palveluksessa. Pirkanmaalle mies siirtyi Forssasta, mitä edelsi pitkähkö pätkä Hämeenlinnan seudussa samoissa tehtävissä. Valkeakosken vahvuuksina mies pitää paitsi sijaintia myös pitkää teollista perintöä.

E

linkeinojohtaja Timo Kärkkäisen mukaan uudessa tehtävässä häntä kiinnosti nimenomaan Valkeakosken teollisuusvoittoisuus. Kärkkäinen on itse maata-

lon kasvatti, mutta uran hän on tehnyt vahvasti teollisuuden palveluksessa. Tätä tukee paitsi koulutusmyös työhistoria. Silloisella Tampereen Teknisellä Korkeakoululla pää-

VALKEAKOSKEN YRIT TÄ JÄT Graafinen suunnittelu Mainonnan tuotanto Tulostuspalvelu 3D-grafiikka Kyltit ja teipit

Sama laji, mutta uusi kenttä

www.roulamo.fi

Valkeakosken Yrittäjät ry Liity meihin!

aineena oli tuotantotekniikka ja teollisuustalous. Tähän suuntaan Hervantakin häntä vahvasti tuuppasi. – Oma taustani on vahvasti teollisuudessa ja perheyrityksissä, joten valkeakoskelainen elinkeinorakenne oli itselleni varsin luonteva, hän aloittaa. Ansioluettelosta löytyy niin Ahlströmiä kuin Tervastaso Oy:tä. Ja siinä sivussa on tullut opiskeltuakin. Ahlströmille hän teki aikanaan korkeakoulun diplomityönsä, ja Tervastason aikana hän suoritti kaupallisen MBA-tutkintonsa.

#ostakoskista

Teollisuusyritysten jälkeen edessä oli pitempi aika julkisen puolen omistamissa elinkeinoyhtiöissä. Ensin oli vuorossa Hämeenlinnassa vaikuttava Linnan Kehitys Oy ja seuraavaksi pesti vastaavan firman pesti Forssan seudulla. Valkeakosken elinkeinojohtajana laji itsessään on tuttu, mutta pelikenttä uusi. Häme vaihtui samalla Pirkanmaan maakuntaan. – Se ero tietysti on, että siinä missä aikaisemmin olen aina toiminut osakeyhtiömuotoisessa elinkeinoyhtiössä, olen nyt kaupungin palveluksessa, hän kertoo. Koska tätä haas-

TIMO KÄRKKÄINEN siirtyi Valkeakoskelle Forssan Yrityskehityksestä.

tattelua tehtäessä pestiä ei ole takana edes täyttä kuukautta, on tarkemman analyysin tekeminen vaikeaa. – Varmasti siitä, että nyt olemme kaupunkiorganisaation sisällä, on

-koulutus, aloitus 18.1.2023

vaao.fi

Valkeakosken ammattiopisto

Keskeiset sisällöt • nykyisen yritystoiminnan analysointi • kehittämistoimenpiteet • ja suunnitelmallisuus yritystoiminnassa. Koulutuksen tavoitteena on Yrittäjyyden ammattitutkinto. Katso tarkemmat tiedot verkkosivuiltamme!

omat hyötynsä, mutta tämän arvioimiseen vajaa kuukausi on aika vähän, hän myöntää.

Sekä samaa että uutta

Elinkeinojohtaja näkee Forssan ja Valkeakosken välillä samankaltaisuuksia siinä, että kumpikin on vahvasti teollinen paikkakunta. Valkeakosken teollisuushistoria tietysti on vahvasti sidoksissa paperiteollisuuteen, sillä koko kaupungin teollinen perusta on kehittynyt vahvasti tälle pohjalle. Se on edelleen merkittävässä roolissa, mutta rinnalle on kasvanut paljon muutakin. – Valkeakoski on sittemmin monialaistunut valtavasti, ja tänä päivänä Valkeakosken elinkeinorakenne on hyvin laaja, hän kertoo. – Lisäksi yhteistä on se, että Hämeen Ammattikorkeakoulu toimii molemmilla alueilla, elinkeinojohtaja huomauttaa. Hämeenlinnan kanssa yhteistä puolestaan on vesistön läheisyys. – Iso ero entisiin on myös se, että Tampereen läheisyys on täällä hyvin vahva tekijä, hän kertoo.


41

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

Selvät sävelet

Kärkkäisen titteli Valkeakoskella on elinkeinojohtaja. Mutta minkä hän itse näkee oman toimenkuvansa merkittävämmäksi tavoitteeksi. – Elinkeinojohtajan tärkein rooli on tuottaa taloudellista hyötyä kaupunkiin juuri yritystoiminnan kautta. Tiimini kanssa me olemme täällä, jotta pystymme edistämään valkeakoskelaista yritystoimintaa kasvamaan ja kukoistamaan. Kaupungin yrityspalvelut ovat olemassa siitä syystä, että sitä kautta voidaan saada synnytettyä paitsi uusia työpaikkoja myös kasvua, hän visioi. Entä mitä tuore elinkeinojohtaja sitten näkee Valkeakosken erityisinä valttikortteina? – Tampereen läheisyys ja teollinen pitkä perinne ovat aivan avainasemassa. Täällä on vuosien varrella kehittynyt vahvaa osaamista, joka kantaa. Sijaintimme puolen tunnin ajomatkan päässä vahvasti kasvavasta Tampereesta on siis ehdottomasti meille hyväksi. Ylipäätään pidän kyllä Valkeakosken sijaintia oikein hyvänä. Tampere–Turku–Helsinki-kasvukolmion suhteen olemme oikein hyvissä asemissa, hän kertoo. Kuntien funktio muuttuu isosti, kun terveys- ja sosiaalipalvelut muuttuvat sote-muutoksen seurauksena sairaanhoitopiirien vastuulle. Mitä se tarkoittaa kuntien ja kaupunkien toimenkuvassa, jää nähtäväksi. – Mahdoton on tietysti sanoa, mikä kaikki muuttuu. Mutta kyllähän elinvoimaisuuden merkitys varmasti pikemmin kasvaa kuin vähenee, hän kertoo.

myös yritysvierailuilla. Tämäkin haastattelu sovittiin iltapäivään, koska aamupäivästä oli kalenteriin merkitty yritysvisiitti.

Selvä on, että energian hinta ja muut epävarmuudet aiheuttavat omat haasteensa – Me olemme joka viikko joko yritysasiamies Vesa Varhon tai markkinointipäällikkö Petri Ahosen kanssa käyneet vierailulla yrityksissä, mikä on ollut hyvin hedelmällistä, hän kertoo. Käytännössä vierailut ovat menneet niin, että Varhon kanssa on käyty enemmän teollisuuspuolen yrityksissä, kun taas Petrin kanssa on listalla ollut pikemminkin matkailualan toimijoita. Pääasiallinen yritysvierailuista jäänyt tunne on ollut positiivinen. – Varsin hyviä näkymiä sekä halua kasvaa ja kehittyä olen tunnistanut, hän kertoo. Tosin haasteitakin nykytilanne varmasti tarjoaa. – Selvä on, että energian hinta ja muut epävarmuudet aiheuttavat omat haasteensa, hän kertoo. Näiden käyntien pohjalta myös mietitään tulevaa. – Selvä on, että ei meidän kannata ruveta puskemaan asioita, joille ei ole tilausta. Tässäkin mielessä nämä visiitit ovat hyvin tärkeitä.

Viikoittaiset visiitit keskeisessä roolissa

Kilpailu työvoimasta on kasvanut muiden Elinkeinopomo on alkanut ottaa uut- yrityspalveluiden ohessa ta pestiään haltuun paitsi oman porukan kanssa sovituilla tapaamisilla

Tuore elinkeinojohtaja näkee Valkeakosken yrityspalveluissa olevan juu-

ri nyt tilausta työvoiman saatavuuden edistämiselle. – Työllisyysasiat ovat työn alla, hän kertoo. Työllisyysasioissa kehitetään juuri nyt Tanja Kulmalan vetämä Power-hankkeen avulla. – Meillä on yhteinen CRM-järjestelmä työllisyyspalveluiden kanssa, josta voimme suoraan jakaa tietoa ja apua. Toki tuotamme edelleen myös vakiintuneempia yrityspalveluita, hän kertoo. Tähän mennessä kokemus uudesta pestistä on ollut pelkästään myönteinen. Arvostan todella paljon pitkää kokemusta ja näkemystä, jota meiltä talosta löytyy. Yritysasiamies Vesa Varho, yrityskoordinaattori Piritta Forsten sekä markkinointipäällikkö Petri Ahonen tiimeineen ovat todella hyvä ja arvokas resurssi tässä työssä.

Urheilu lähellä sydäntä

Valkeakoski oli Kärkkäiselle entuudestaan tuttu lähinnä urheilun kautta. Hän kun on ollut läpi elämänsä vahvasti urheilun ystävä. – Olen tavannut koskilaisia entuudestaan lähinnä sekä täällä että muualla urheilukenttien kautta, hän myöntää. Omia lajeja miehellä on kaksi, jalkapallo ja salibandy, eikä kumpikaan ole rajoittunut pelkkään pelaamiseen. – Polvivamman takia oma pelaamiseni on jäänyt vähälle, mutta olen toiminut tyttöjoukkueen valmentajana ja vihellän edelleen salibandyotteluita lähinnä junioreille, hän kertoo. Elinkeinojohtaja Kärkkäisen oma koti löytyy edelleen Hämeenlinnasta, josta hän sukkuloi töissä autolla. – Työmatkani on noin 45 kilometriä ja puoli tuntia, hän kertoo. l Teksti: VILLE KULMALA’ Kuvat: RIINA SYRJÄNEN, VILLE KULMALA

YRITTÄJÄJÄRJESTÖKIN ON jo käynyt tutuksi Timo Kärkkäiselle. Tuore johtaja osallistui taannoin yrittäjien järjestämälle risteilylle, ja yrittäjänpäivänä hän oli mukana toritapahtumassa yhdessä paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa. Kuva on otettu Valkeakosken torilla yrittäjänpäivänä 5. syyskuuta, ja siinä Kärkkäisen lisäksi esiintyy puheenjohtaja Matti Lintula.

Radio Musa 100,5 Musa­gaalan Vuoden valinnat! Perinteinen, suuri Musa-gaala järjestettiin kahden välivuoden jälkeen. Tanssilistan laatijoiden vuoden valinnat ja paikallisradioiden Kuukauden Levyt palkittiin kolmen vuoden ajalta.

Radio Musa onnittelee erityisesti tämän vuoden voittajia:

Yrittäjä! Tervetuloa yrittäjä­ kahveille. Soita 0400 620 036

Vuoden Tanssittaja: Saija Tuupanen Vuoden Tanssittajatulokas: Pauli Haapalainen Kesän Tanssihitti: Pauli Haapalainen – Lauantaitanssit Kesän Diskohitti: CatCat – Kaunis elämä

Tamperelainen Musa -palkinto:

Mikko Kangasjärvi – Pitkän linjan muusikko, kapellimestari, levytuottaja, studiomies, artistien valmentaja ja paljon, paljon muuta.

Radio Musa 100,5 – aikuisten suosikkiradio | facebook.com/radiomusa | radiomusa.fi


42

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

Muista mokailla! Ainakin koulussa Suhtautuminen yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta kohtaan on kehittynyt yhteiskunnassa koko ajan myönteisempään suuntaan. Parin vuoden takaisessa, Suomen lukiolaisten liiton kyselyssä jo lähes puolet (47 %) kaikista Suomen lukiolaisista toivoi lisää yrittäjyyskasvatusta lukioihin. Ja ammatillisella puolelle yrittäjyyteen liittyvän tiedon tarve on vähintään yhtä suuri, sillä hyvin monella on edessään tie yrittäjäksi.

Mutta mitä sitten oikein on yrittäjyyskasvatus vuonna 2022?

Aiemmin sen ajateltiin liittyvän en-

nen kaikkea yrityksen taloudenhallinnan opettamiseen, ja opiskelu oli usein hyvin teoreettista. Yrittäjyysasennetta ja -taitoja tulee kuitenkin

mielestäni harjoitella nimenomaan käytännössä. Nykypäivänä yrittäjyyskasvatuksen perimmäisenä tavoitteena on, että nuori tunnistaa omia vah-

vuuksiaan ja kasvattaa luottamusta osaamiseensa. Olennaista on tekemällä oppiminen, erehtyminen ja uudelleen yrittäminen. Yrittäjyyskasvatus lisää monipuolisesti työelämätaitoja ja vahvistaa itseluottamusta ja rohkeutta. Kynnys lähteä yrittäjäksi myöhemmin madaltuu. Yrittäjyys- ja työelämätaitojen oppiminen vaatii siis mokailua!

Case Santeri Urhonen

– Opiskelun yhteydessä tulisi saada riittävän paljon mahdollisuuksia tehdä virheitä ja oppia niistä turvallisessa ympäristössä, kertoo Santeri Urhonen viherrakentamiseen ja vihersuunnitteluun keskittyvästä Omatarhuri Oy:stä. Urhonen perusti yrityksensä jo opiskeluaikana Tampereen AhlmanEdussa. Kyseisen oppilaitoksen yrittäjyysopinnoissa oli ja on käytössä Nuori Yrittäjyys ry:n tuottama Vuosi yrittäjänä -ohjelma, jonka lisäksi pedagoginen osuuskunta Luonnoste toimii oppilaitoksen tiloissa. Yhdessä nämä luovat toimivan koulutuspolun yrittäjyydelle. Santeri Urhonen vastaa tänä päivänä viherrakentamisesta monessa kohteessa, kuten esimerkiksi kattopuutarhoista

Finlaysonin alueella. Yrittäjyys on Urhosen mukaan jatkuvaa kantapään kautta oppimista. – Virheitä tulee, ja kuuluukin tulla, Urhonen vahvistaa.

Tulevaisuuden työpolku on toisenlainen kuin nykyään

Yrittäjyyskasvatuksen tarve liittyy myös työelämän muutokseen. Tulevaisuuden työpolut ovat erittäin monimuotoisia ja palkkatyön ohella tehdään joko sivu- tai päätoimista yrittäjyyttä. Tulevaisuudessa työllistyminen saattaa vaatia entistä enemmän yrittäjyystaitoja, esimerkiksi kevyt­ yrittäjyyden kautta. Myös oman osaamisen myyminen edellyttää yrittäjämäisiä taitoja. Haastan kaikki yrittäjät, koulut ja järjestöt edistämään tulevaisuuden työelämätaitoja ja yrittäjyyskasvatusta sekä tekemään aktiivista yhteistyötä tulevan työelämän rakentamiseen! Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa maksuttomat ja käytännönläheiset oppimisohjelmat aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun asti. Yrittäjyyden ja työelämätaitojen oppiminen tulisi aloittaa mahdollisimman nuorena! l

Tekstin on kirjoittanut Nuori Yrittäjyys ry:n Pirkanmaan aluepäällikkö, YTM Harri Paltila. Hän on sitä mieltä, että Lillan Hotellin perustaminen ja pyörittäminen normaaleine alkuvaikeuksineen ja sitten koronan kielissä opetti enemmän kuin kaikki vuodet yliopistossa. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten jeesaamisen hän kertoo kokevansa sydämen asiana. SANTERI URHONEN Omatarhuri Oy:stä perusti viherrakentamisen yrityksensä jo opiskelujen aikana AhlmanEdussa.

Kuva: MIKKO VARES

Ylijäämästä tuottavaksi resurssiksi -seminaari 5.10. klo 13.15–16 etänä ja TAMK:lla

Mitä jos yrityksessäsi syntyvä jäte voisi olla toiselle yritykselle raaka-ainetta? Tule muuttamaan yrityksesi menoja tuloiksi! Kiertotalousteemaisen tilaisuuden alussa kuulet inspiroivan pakkaustarinan Fazerilta: Yhteistyöllä tulevaisuuden kiertotalousratkaisuihin: Fazerin Kaurankuoresta valmistetussa leipäpussissa akanaakaan ei ole hukattu! sekä Excellence Finlandin puheenvuoron: Vastuullisuus lisäarvon tuottajana yritykselle. Työpajassa pääset ideoimaan sivuvirtojen hyödyntämistä yhdessä muiden yritysten kanssa. Työpaja on kohdennettu elintarvikealan arvoketjun toimijoille – tuotannosta pakkaajiin ja käyttäjiin. Lisäksi pääset seuraamaan paperilaboratorioon mäskipaperin valmistusta.

Lue lisää ja ilmoittaudu 21.9. mennessä: projects.tuni.fi/pits

Ajankohtaista

Paikka: Tampereen Ammattikorkeakoulu, tila H1-24 (Kuntokatu 3, 33520 Tampere) tai etäyhteyden kautta (linkki toimitetaan ilmoittautumisen jälkeen) Järjestäjä: Pirkanmaan teolliset symbioosit (PITS) -hanke Rahoitus: Pirkanmaan liitto, EU:n kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma


43

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

Yrittäjä a j n ii t n y y m a i hanki buust inointiin! digimarkk Lempäälä: 21.9.2022 klo 14.00, Lempäälä-talo Nokia: 1.11.2022 klo 16.00 yrittäjien minimessut, klo 18.00 ohjelma, Silta-kampus Pirkkala: 8.11.2022 klo 8.00, ravintola Mylly Kangasala: 9.11.2022 klo 16.30, Kangasala-talo Ylöjärvi: 15.11.2022 klo 17.00, koulutuskeskus Valo Virrat: 1.12.2022 klo 17.30, Marttinen

Puhujana myyntikuiskaaja Pasi Rautio ”Yrittäjä - erotu massasta ja lopeta se aggressiivinen odottaminen.” Tänään kuulet miten! Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.tredu.fi/tapahtuma

Lisätietoja myös: Tredun yritys- ja työnantajapalvelut Sami Heikkilä sami.heikkila@tampere.fi 040 163 2945

PIRKANMAALLE AVATTU TÄYDEN PALVELUN VENEHOTELLI - Veneen talvisäilytys - Kenttäpaikat - Asuntoautojen talvisäilytys - Kuljetuspalvelu - Pesut ja vahaukset - Kausihuollot

- Varustelut - Myös vesijetit ja moottoripyörät

Kysy lisätietoja: Palvelumestari Ville Isokoski p. 040 7575 449 tai sähköposti info@irow.fi Venehotelli iROW

Kisällintie 1, 33470 Tampere

www.irow.fi

(Kolmenkulmantien ja Mestarintien risteys)


44

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

tarrat ja teippaukset

Yhdistystoiminta rikastuttaa ja tukee yrittäjän arkea NÄIN PÄÄSET

kilvet ja kyltit

Tiesitkö, että meillä Pirkanmaalla yli 400 yrittäjää toimii vapaa-ajallaan luottamushenkilönä tai muuten aktiivisesti yrittäjäjärjestön tehtävissä. Parhaimmillaan yhdistystoiminta tarjoaa mukavaa vastapainoa työlle, mutta kartuttaa myös yrittäjän osaamista ja tukee yritystoimintaa.

banderollit ja suurkuvat

myymäläratkaisut

säänkestävät painatukset

rasiat ja pakkaukset

esitteet

kuoret ja lomakkeet

lehdet ja kuvastot

julisteet

kortit

toimitukset ja asennukset

Golfkentäntie 4

N

okialainen Arctic Safety Oy:n yrittäjä Hanne Nurmi on Nokian Yrittäjien varapuheenjohtaja ja paikallisyhdistyksen tapahtumien järjestämisestä ja varainhankinnasta vastaavan Kroisos-työryhmän toinen vetäjä. Lisäksi hän istuu Suomen Työturvallisuuden Liiton hallituksessa. Viime keväänä Hanne valittiin Pirkanmaan Yrittäjien vaalivaliokuntaan. ”Koen yhdistystoiminnan ääret-

tömän palkitsevana. Jäsenistön kautta pääsen tutustumaan mitä moninaisempiin toimialoihin ja erilaisiin yrittäjiin. Opin jatkuvasti uutta,” Hanne summaa. ”Yrittäjäjärjestön ja hallituksemmekin vahvuus on ehdottomasti monipuolisuus – meitä on eri aloilta ja muutenkin olemme tyyppeinä erilaisia omine mielipiteinemme. On niin tuoreita kuin kokeneitakin yrittäjiä. Tiiminä saam-

33960 Pirkkala

me kuitenkin aikaiseksi jäsenistöä tasapuolisesti palvelevia tilaisuuksia ja muita yrittäjyyttä edistäviä sisältöjä,” hän sanoo.

Suurta perhettä

Hanne muistuttaa, että yrittäjäporukassa titteleillä tai yrityksen koolla ei juuri ole merkitystä. ”Erilaisuudestamme huolimatta olemme kuin yhtä suurta perhettä. Joku meitä yhdistää – ehkä se hullu tai mahtava idea, josta olemme joskus lähteneet rakentamaan yritystämme.” Raisa Taurinka Visual RAMA oy:stä kertoo olleensa yrittäjäjärjestön jäsen kymmenisen vuotta, mutta vasta nyt hakeutuneensa mukaan luottamustehtäviin. Alkuvuodesta Raisa valittiin Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjien hallitukseen ja keväällä Pirkanmaan Yrittäjien vaalivaliokuntaan. ”On henkilökohtaisesti palkitsevaa, kun tulee kuulluksi ja pääsee vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Kun antaa vähän itsestään, saa monin verroin takaisin – esimerkiksi yhteenkuuluvuuden tunne muiden yrittäjien kanssa ja vertaistuki ovat korvaamattomia. Ja samalla pääsee osalliseksi mitä mielenkiintoisemmista tapahtumista ja kohtaamisista,” hän sanoo. l

MUKAAN! Yrittäjäyhdistyksen toimintaan voit tulla mukaan milloin tahansa. Parhaiten pääset alkuun, kun lähdet rohkeasti verkostoitumaan koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin – tietoa saat esimerkiksi jäsentiedotteistamme ja sosiaalisen median kanavista. Yrittäjäjärjestöllä on tarjota aktiivisille jäsenilleen luottamustehtäviä niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Hallitustyö on monipuolista vaikuttamista ja etenkin paikallisella tasolla myös varsin käytännönläheistä tekemistä. Haku Pirkanmaan Yrittäjien hallitukseen on parhaillaan käynnissä. Lisätietoa löydät verkkosivuiltamme osoitteesta ww.pirkanmaanyrittajat.fi. Haku päättyy 25.10. Vaalivaliokunta kutsuu osan hakijoista haastatteluun. Uudet hallituksen jäsenet ja varapuheenjohtajat valitaan Pirkanmaan Yrittäjien syyskokouksessa 9.12.2022.

Kuva: VISUAL RAMA / MARKO RÄMÄ

VERHOILUALAN ERIKOISLIIKKEESTÄ VERHOILEMME, ENTISÖIMME • Kodinkalusteet • Julkisten tilojen kalusteet • Antiikki -ja tyylikalusteet • Matkailuajoneuvojen patjat • Venepatjat

MYYMME • Vaahtomuovipatjat • Solumuovit • Huonekalukankaat • Tekonahat, aidot nahat • Verhoilutarvikkeet

-kalusteiden erikoisosaaminen • vyötökset, verhoilut • lakkaukset, maalaukset

Olemme mukana Mansen Mörinöillä 23–24.9. Rotatorin ulkopihalla osastolla U7.

VALMISTAMME • Nostalgia -keinutuolit • Seniori-tuolit • Oma Kalevala-Kaluste mallisto • Yksilölliset patjat ja petarit mittatilauksena, myös täyspuuvillaisena

Maahantuonti ja myynti:

Koe Tiger-vaahtopatjojen huippuominaisuudet

MYYMÄLÄ ma–pe 10–17 Puh. 03 345 1520, 0400 835 329 VERSTAS ma–pe 10–16 Puh. 050 405 7607 Kolismaankatu 1, Tampere

Kultainen vasara 2001

verhoiluliike.m.vartiainen@elisanet.fi | www.verhoiluliikevartiainen.com

Mäkelänkankaantie 2 49490 NEUVOTON 05-343 5666 (24 h) info@hamre.fi www.hamre.fi

VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO! Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla: Aldia Oy*

Mattila Taloushallinto Oy*

R-tilipalvelu Oy*

TietoAkseli Oy*

Netvisor-palvelun erikoisosaaja Aleksanterinkatu 23 A, Tampere Tiina Raatikainen, 040 512 8680 tiina.raatikainen@aldia.fi www.aldia.fi

Sarvijaakonkatu 5B, 33540 Tampere puh. 010 2390 880 info@kirjanpitomattila.com www.kirjanpitomattila.com

Tuomiokirkonkatu 36 A, 33100 Tampere Risto Poussa KLT puh. 0500 464 851 posti@r-tilipalvelu.fi www.r-tilipalvelu.fi

Tampereen toimipiste Åkerlundinkatu 11, Tulli Business Park 33100 Tampere

SolidiaTilit Oy*

Pluscom taloushallinto Oy*

Tilkon Oy*

Postikatu 7, 33100 Tampere Mastontie 4, 33470 Ylöjärvi Tuija Holmala KLT p. 044 551 4457 tuija.holmala@solidiatilit.fi www.solidiatilit.fi

Sammonkatu 19 H, 33540 Tampere puh. 045 635 3901 www.pluscom.fi Jaakko Oikemus, KLT

Hämeenkatu 13 B, a-rappu 33100 Tampere Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi

Ikaalisten toimipiste Rahkolankuja 19 39500 Ikaalinen puh. 010 3472 800 myynti@tietoakseli.fi www.tietoakseli.fi

* = auktorisoitu www.tilitoimistot.fi


45

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

VALTAKUNNALLISET YRITTÄJÄPÄIVÄT TAMPERE 21.–22.10.2022 Inspiraatiota, iloa ja intoa yrittäjän arkeen lupaavat huippupuhujat kuten suosikkikirjailija Miika Nousiainen, karismaattinen bisnesantropologi André Noël Chaker sekä innovaatiojohtaja Raija Polvinen. Vuoden kohokohta Yrittäjägaala tarjoaa viikonloppuun myös ripauksen luksusta. Kaikki yrittäjät koolle – Hanki lippusi upouudelle Nokia Areenalle nyt!

MITÄ TARJOLLA TAMPEREELLA?

KAKSIPÄIVÄINEN BUSINESS-SEMINAARI SEKÄ -KLINIKKA Kestävin askelin tulevaisuuteen -seminaari, jossa puheenvuoroja johtamisesta, myynnistä, vastuullisuudesta ja menestyksestä.

UUTTA! Uutuutena businessklinikka eli pääseminaarin ohessa kulkeva tietoiskuohjelma, joka tarjoaa tiiviissä paketissa ajankohtaisia ja käytännönläheisiä vinkkejä verotuksesta, myynnistä ja markkinoinnista, taloudesta sekä yrittäjän sosiaaliturvasta.

MIELENKIINTOISET KUMPPANIT ja heidän messualueensa tarjouksineen.

VERKOSTOITUMISTA ja uusia mahdollisuuksia, tuhatpäinen joukko yrittäjäkollegoita, musiikkia ja paljon muuta.

VILLITSEVÄT MANSEROCK-ILTABILEET

ELEGANTTI YRITTÄJÄGAALA

TUTUSTU OHJELMAAN yrittajapaivat.fi

Yrittäjäpäivät huipentuu Valtakunnallisten yrittäjäpalkintojen jakoon Yrittäjägaalassa. Myynnissä lukuisia erilaisia lippupaketteja. Halutessasi voit ostaa lipun vaikka perjantain Manserock-bileisiin tai koko paketin – valitse omasi. Ja jäsen ostaa aina edullisemmin!


46

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

Tapahtumakalenteri 23.9.2022 Muuttunut työelämä klo 8-9, verkossa. Mitä muuttunut työelämä vaatii opiskelijan työelämätaidoilta ja yrittäjältä itseltään? Tervetuloa kuulemaan, jakamaan kokemuksia ja päivittämään ajatuksia yrittäjyydestä sekä tulevaisuudessa tarvittavista työelämätaidoista. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi 23.9.2022 Yrittäjä – ota yritysvastuu haltuun klo 9.30-10.30, verkossa. Sidosryhmien odotukset ja kehittyvät lainsäädäntö nostavat vastuullisuuden jokaisen yrittäjän ja yritystoiminnan elinehdoksi. Kysymys on vain siitä, kuuluuko yritys edelläkävijöihin vai mattimyöhäisiin. Tässä inspiroivassa webinaarissa kuulet, miksi yritysvastuun huomioiminen on tärkeää ja miten käytännössä yrittäjänä voit lähteä kehittämään vastuullisuutta ja luoda siitä yrityksellesi menestystekijän. Tule mukaan innostumaan, haastamaan ja vaihtamaan ajatuksia! Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 27.9.2022 Mistä rahaa liiketoiminnan kehittämiseen? Klo 9.30-10.30, verkossa. Tilanteet yrityksessä muuttuvat, mutta mistä lähteä liikkeelle, kun rahoitusta tarvitaan arjen pyörittämiseen, uuteen investointiin tai myynnin kasvattamiseen? Kuka rahaa myöntää, millaiselle yritykselle ja mitkä ovat tyypillisiä vaatimuksia? Mikä on vastuullinen ja kestävä tapa hyödyntää ulkopuolista rahoitusta? Koulutus on tarkoitettu yrityksensä kehittämisestä kiinnostuneille pk-yrittäjille. Koulutuksesta saat tiiviin tietopaketin ja käytännön vinkkejä yleisimmistä pk-yrittäjän käytössä olevista rahoitusvaihtoehdoista. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

5.10.2022 Tietoisku: Energiamarkkinat nyt ja tulevaisuuden näkymät klo 9.3010.30, verkossa. Lumme Energian toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen pitää tilannekatsauksen energiamarkki­ noista; mitkä seikat ovat johtaneet nykytilanteeseen ja mitkä ovat tulevaisuuden näkymät. Lisäksi Markus kertoo, mitä näkökulmia yritysten ja yrittäjien on hyvä huomioida omassa energiahankinnassaan ja -hallinnassaan. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 21.-22.10.2022 Valtakunnalliset yrittäjäpäivät Nokia Arenalla järjestettävien Yrittäjäpäivien teemana on kestävin askelin tulevaisuuteen. Teeman kautta avautuu useita mielen­ kiintoisia ja innostavia näkökulmia todella tärkeään kilpailutekijään, vastuulliseen liiketoimintaan. Yrittäjälle tämä tarkoittaa taloudellisten, ekologis­ ten ja sosiaalisten tekijöiden huomioimista kestävällä ja liiketoimintaa edistävällä tavalla, jota asiakkaat arvostavat. Lisätietoja ja ilmoittautuminen yrittajapaivat.fi. 11.11.2022 Yksinyrittäjäpäivä – Yhdessä! Klo 9.30-21, Aino Areena, Maamiehenkatu 14, 04400 Järvenpää. Uudenmaan Yrittäjät kutsuu yksin­ yrittäjät ympäri Suomea Järvenpään upouudelle AinoAreenalle. Sinkkujen päivänä 11.11.2022 pärähtää käyntiin ensimmäinen koko maan kattava yksinyrittäjäpäivä! Yksinyrittäjät ovat tavanneet Uudellamaalla monen monta vuotta. Tiedämme, että yksinyrittäjien tapahtumisissa puhe ja nauru raikaa, kun yrittäjät ottavat hetkestä, toistensa kohtaamisesta ja toinen toistensa osaamisesta kaiken irti. Niinpä nytkin luomme puitteet tehdä samoin, mutta

YRIT YSPALVELUT ● AUTOKOR JA AMOJA

Yli

30 vuotta

Citroen-erikoiskorjaamo. Peugeot- ja Citroen-huollot, korjaukset ja varaosat. ● KE IT TIÖ - JA K YLPYHUONE K ALUSTE ITA

Tervetuloa Lielahden suurmyymälään

Keittiökauppa Kylväjä Oy Enqvistinkatu 7, Tampere puh. 010 420 3400 noblessa.fi

Kodinkoneet-Kylmälaitteet Kiinteistöpesulakoneet Valtuutettu takuu-keskushuolto

Puh.03-2333 200 Rantaperkiön Yrittäjätalo

Lentokentänkatu 9 b A-talo

24 h verkkokauppa piketa.com

● TILINTARK ASTUSTOIMISTOJA

Etsitkö luotettavaa talouden kumppania? ASIANTUNTIJASI TUOKKO Tilintarkastus Veroneuvonta Yritysjärjestelyt OTA YHTEYTTÄ Hämeenkatu 9, 33100 Tampere p. 040 544 9041 | www.tuokko.fi

18.-19.11.2022 Nuorten Yrittäjien risteily Nuorten Yrittäjien risteily risteillään jälleen Suomen Turusta Viking Gracella. Risteily alkaa maissa pre-tilaisuudella perjantaina iltapäivällä. Lipunmyynti on nyt auki! Saat brändioppia, pääset haastamaan itseäsi, keksimään uutta, ratkaisemaan joukkueena haasteita, kasvattamaan verkostojasi, tapaamaan muita yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia ja pitämään hauskaa! Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

AKAA 29.10.2022 Akaan Yrittäjäyhdistysten yhteinen Vuoden Yrittäjä -juhla klo 18 alkaen, Karllundin kivinavetta.

HÄMEENKYRÖ 29.10.2022 Hämeenkyrön Yrittäjät Vuoden Yrittäjä -juhla klo 18 alkaen, Toukola Seuraintalo Sasintie 20, 39130 Sasi.

IKAALINEN 24.9.2022 Ikaalisten Yrittäjien Vuoden yrittäjä -juhla klo 18 alkaen, Ikaalinen Spa.

KANGASALA JA KUHMALAHTI 8.10.2022 Kuhmalahden, Pälkäneen ja Luopioisten Yrittäjien yhteinen Vuoden yrittäjä -juhla klo 18 alkaen, Nuijantalo, Onkkaalantie 102.

LEMPÄÄLÄ 8.10.2022 Lempäälän Yrittäjien vuoden kohokohta saapuu jälleen ja tällä kertaa isompana kuin koskaan! Vuoden 2022 juhlan osalta olemme päivittäneet puitteet uudelle tasolle yhdistyksen 75-vuotisen taipaleen kunniaksi. Juhlavuonna gaala järjestetään Lempäälän urheilun ja tapahtumien keskipisteesssä eli Ideaparkin Bläk Boks -areenalla. Uuden tilan kokoluokka, tekniikka ja fasiliteetit tulevat takaamaan unohtumattoman gaalaillan. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: lempaalanyrittajat.fi. Lempäälän Yrittäjien Y-kahvit perjantaisin Ideakeskuksella klo 8.30-10. Vapaata verkostoitumista ja kuulumisten vaihtoa aamupalan äärellä!

NOKIA 8.10.2022 Nokian Yrittäjien Vuoden 2022 Yrittäjäjuhla ravintola Ragnarissa (Nokian Portti). Vuoden kohokohta on Vuoden Yrittäjän palkitseminen, joka tapahtuu Vuoden Yrittäjäjuhlassa. Arvokkaaseen iltaan kuuluu hyvä illallinen, jossa kohotetaan maljat palkituille. Juhlakutsut postitetaan syyskuun aikana. Passi ja hammasharja kannattaa olla pakattuina, koska juhlan teemana on MATKA MAAILMAN YMPÄRI! Lisätietoja ja ilmoittautuminen nokianyrittajat.fi. 11.10.2022 Yrittäjälounas klo 12-13, paikka ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa. Tervetuloa kaikki lähiseudun yrittäjät, yrittäjyydestä kiinnostuneet ja yritysten edustajat! Yrittäjälounaat ovat rentoja ja lämminhenkisiä verkostoitumis­ tapaamisia. Lisätietoja nokianyrittajat.fi.

● KODINKONE HUOLTOA

Kodinkone varaosat-ja tarvikkeet

isommin kuin koskaan aiemmin! Nyt sinulla on mahdollisuus tavata toisia yksinyrittäjiä, tehdä bisnestä, oppia uutta ja päivän päätteeksi heittää vapaalle. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

1.11.2022 Buustia myyntiin ja markkinointiin klo 16-21, Silta-kampus, Nokia Erotu joukosta ja tee vaikutus persoonallasi tai tuotteella! Yrittäjille ja yritysten edustajille suunnattu tapahtuma on tehokas paketti sinulle, joka kaipaat apua verkostoitumiseen ja myyntiin. Tapahtumaan voit varata halutessasi oman messupaikan, ja kenties osallistut myös pikadeiteille? Tässä illassa on kaikkea! Lisätietoja ja ilmoittautuminen nokianyrittajat.fi.

ORIVESI 24.9.2022 Oriveden Yrittäjät tempaisee klo 18 alkaen, Oriveden Kampus, Koulutie 5, Orivesi. Ohjelmassa StandUp-komiikkaa: Anders Helenius, Jape Grönroos, Robert Pettersson Tanssia: tahdit tarjoaa MM-Sextet Iltabuffet: Vallesmannin tapas/ salaattibuffet hinta 17,50€ / hlö Arpajaiset Anniskelua (K18) Ennakkoliput

edullisempaan hintaan (20€) löydät näistä liikkeistä: Kukkakauppa Lund, Jalkahoitola Tarjalka, Hoidogki, Eräjärven Lounari, Kirpputori Tilkkutäkki. Iltabuffetin pöytävaraukset ennakkoon: juhlapalvelut@vallesmanni. fi tai p. 0400 769 232.

PIRKKALA 21.9.2022 Tasting and eating keskiviikko klo 18-21 Pirkkalan Citymarketin uudessa Birk ravintolamaailmassa. Pienellä omakustannushinnalla saat maistella kolmen huippuravintolan herkkuja sekä lisäksi pienpanimo Himon tuotteita. Paikalla on esiintymässä myös Duo Primadonnat. Ennakkoilmoittautuminen. 27.-29.9.2022 Alihankintamessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus ti– ke 9–17, to 9–16. Suomen johtava teollisuuden messutapahtuma tarjoaa kolmessa päivässä ainutlaatuisen läpileikkauksen toimialan näkymistä sekä alan tulevaisuudesta. Alan ykköstapahtumassa kohtaavat teollisuuden yritykset, asiantuntijat ja päättäjät. Tervetuloa poikkeamaan myös Pirkkalan osastolle A 738. 12.10.2022 Pirkkalan Yrittäjien aamupala. 17.10.2022 Asunnottomien Yö. Hyväntekeväisyys tapahtuma Suupantorilla hyvän musiikin ja ohjelman siivittämänä. 8.11.2022 Tredun kuntakierros yrittäjille: Buustia myyntiin ja markkinointiin by Pasi Rautio. Ravintola Mylly klo 8-9.30. Maksuton tilaisuus sisältää maittavan aamiaisen. Katso tarkemmat tiedot pirkkalanyrittajat.fi, FB-tapahtumista, seuraa sähköpostia tai soita p. 040 580 0759.

PÄLKÄNE JA LUOPIOINEN 8.10.2022 Pälkäneen, Luopioisten ja Kuhmalahden Yrittäjien yhteinen Vuoden yrittäjä -juhla klo 18 alkaen, Nuijantalo, Onkkaalantie 102. 26.10.2022 Yrittäjän aamukahvit klo 9 Mikkolan Navetalla Luopioisissa. Tervetuloa tutustumaan Mikkolan Navettaan sekä kuulemaan elinkeinopalveluiden ja yrittäjien kuulumiset. 28.10.2022 Pimmeemmän kaupan ilta Luopioisissa klo 16-19. Kylänraitti ja tori täyttyvät iloisista kauppiaista ja ihmisistä. Rölli vierailee ja illan päättää huikea Fire Lady tuli/valoesityksellä Pytingin puistossa. Mikkolan pihapiirin ja Navetan basaarin paikkavaraukset Suvilta, p. 040 567 7199. Toripaikan varaukset Piialta, p. 0400 447 319. Lisätietoja luopioisten@yrittajat.fi tai whatsapp 040 734 6010. Katso myös Luopioisten Yrittäjien fb-tapahtuma.

RUOVESI 3.11.2022 Ruoveden Vuoden Yrittäjä -juhla klo 19 alkaen Ravintola Lierassa.

SASTAMALA 8.10.2022 Sastamalan Yrittäjäyhdistysten sekä Punkalaitumen Yrittäjien? Vuoden yrittäjä -juhla klo 18 alkaen, Hotelli Ellivuori.

TAMPERE 22.9.2022 Hervannan Yrittäjien road show. Viimeinen ilmoittautumispäivä 19.9.! Liikumme välit linja-autolla ja kierroksen päätteeksi yhdistys tarjoaa ruokailun ravintola Haitarissa. Ks. vierailukohteet: hervannanyrittajat.fi. 1.10.2022 Tammelanpuiston Yrittäjien Yrittäjäjuhla, Lapland Hotels Arena. 4.10.2022 Tampereen yrittäjien After Work klo 18-21, Teerenpeli.Hei, yrittäjä tai yrittäjyydestä kiinnostunut! Tule verkostoitumaan ja keskustelemaan yrittäjyydestä.Tänne kannattaa ottaa mukaan kaverisikin eli osallistuminen ei edellytä Yrittäjien jäsenyyttä. Ideana on tutustua muihin matalalla kynnyksellä. Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua, ilmesty vain paikalle ko. ajankohtana (voit tulla sinulle sopivassa kohden klo 18–20 välillä). Tunnistat meidän Yrittäjä-logosta. Tapahtuma on maksuton. Kukin osallistuja voi nauttia ravitsemusliikkeen antimista makunsa mukaan omakustanteisesti.

7.10.2022 Nekala-Koivistonkylän Yrittäjien After Work klo 16-18 pelihalli Pinball Unionissa. Tervetuloa Nekala-Koivistonkylän yrittäjien After Work -tilaisuuteen pelaamaan flippereitä, ja verkostoitumaan toisten yrittäjien kanssa. Tilaisuus järjestetään Pinball Union pelihallissa, Kuokkamaantie 4 A (käynti sisäpihan puolelta) ja mukaan mahtuu 20 nopeinta. Yrittäjille on varattu yksityistilaisuus, jolloin voimme pelata opastetusti lähes 30 erilaista flipperiä ja vanhan liiton Arcade -pelikoneita. Tarjolla yhdistyksen puolesta After work -juomia sekä pientä purtavaa. Osallistujamaksu 5 € / hlö. 8.10.2022 Tammerkosken Yrittäjien Vuoden yrittäjä -juhla Näsilinnassa. Virallinen kutsu ja ilmoittautumis­ ohjeet tilaisuuteen lähetetään sähköpostitse lähempänä tapahtumaa. 12.10.2022 Homeroksen tarjoamat aamukahvit, seuraa ilmoittelua. 17.10.2022 Hervannan Yrittäjien jäsenille: Tutustumiskäynti päivällisineen Lapland Hotels Arenaan klo 16.30 alkaen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen viim. 10.10. klo 15: hervannanyrittajat.fi. 4.11.2022 Pispala-Pyynikin Yrittäjien ja Tampereen Käsityö- ja Teollisuus­ yhdistyksen Vuoden Yrittäjä -juhla klo 18, Pispalan Haulitorni. 16.11.2022 Tampereen Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen sääntö­ määräinen syyskokous klo 18 Ravintola Astor. 18.11.2022 Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjien syyskokous ja Vuoden Yrittäjä -juhla, Svenska Klubben. Tämä kannattaa laittaa jo kalenteriin! Syyskokous klo 17.15 alkaen ja juhla klo 18 alkaen. Tuleeko sinulle pyöreitä vuosia täyteen yrittäjänä? Jaamme Vuoden Yrittäjä -juhlassa yrittäjäristejä. Mikäli haluat hakea yrittäjäristin, olethan yhteydessä pikimmiten hallituksen jäseneen Janne Hakaseen, puh. 050 089 5788 tai nekala.koi@yrittajat.fi, niin autamme sinua hakuprosessissa.PS. Syyskokouksessa on mahdollisuus hakeutua uudeksi hallituksen jäseneksi - mikäli tämä kiinnostaa, niin kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi pj Ullaan (puh. 050 344 0805)! Otamme uudet hallituslaiset ilolla mukaan. 24.11.2022 Hervannan Yrittäjien vuosikokous klo 18-21, Ravintola Plevna. Lisätietoja hervannanyrittajat.fi. 26.11.2022 J. Karjalainen Tamperetalossa: Tammelanpuiston Yrittäjät on varannut kasan lippuja, eiköhän lähdetä isolla porukalla katsomaan yhtä Suomen legendaarisimmista muusikoista!

URJALA 29.10.2022 Urjalan Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -juhla klo 19 alkaen, Säätiötalo.

VESILAHTI 14.10.2022 Vesilahden Yrittäjien Vuoden yrittäjä -juhla klo 19 alkaen, Tilausravintola Hukianhovi, Hukianhovintie 10, 37370 Vesilahti. Ilmoittautuminen ari@arvela.pp.fi 7.10. mennessä. Tervetuloa kaikki jäsenet, kutsu on avec ja pukukoodi on tumma puku.

VALKEAKOSKI 14.10.2022 Valkeakosken Yrittäjien syyskokous ja teatteri-ilta klo 17.15 alkaen Valkeakosken kaupungin­ teatterin tiloissa.Tervetuloa päättämään yhdistyksen tulevaisuudesta. Ilmoitathan mielellään ennakkoon valkeakosken@yrittajat.fi mikäli olet halukas liittymään mukaan hallitukseen. Kokouksen jälkeen klo 19 tarjoamme 20:lle nopeimmalle ilmoittautuneelle teatteriliput syyskauden Enimmäkseen ihminen -nimiseen laulunäytelmään. Kutsu on avec ja sisältää lippujen lisäksi väliaikatarjoilut. Väliaikatarjoilut tarjoaa kumppanimme OP EteläPirkanmaa. Lisätietoja ja ilmoit­ tautuminen valkeakoskenyrittajat.fi.


47

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

Hämeenkyrön Yrittäjät ry Nimahitech T:mi Jussi Tapani Pentti

Ikaalisten Yrittäjät ry

YLÖJÄRVI 2.10.2022 JOKONY: Romuralliretki Hämeenlinnaan klo 10.30 alkaen. Lähtö Sikaihanan edestä (Mikkolantie 2, Ylöjärvi) klo 10.30 Atro Vuolteen pikkubussilla. Lähde mukaan Hämeenlinnaan tutustumaan romurallin ihmeelliseen maailmaan ja maittavalle illalliselle verkostoitumaan. Pääsemme katsomaan huikean romurallikisan ja kisaamisen jälkeen saamme kierroksen varikolla jossa oppaanamme toimii vuoden 2019 romurallin Suomen Mestari. Pääsemme seuraamaan myös palkintojen jakoa. Kisan jälkeen siirrymme ravintola fiftariin jossa syömme maukkaan illallisen ja seuraamme toivottavasti liittyy myös Hämeenlinnalaisia yrittäjiä verkostoitumaan. Lisätietoja ja ilmoittautuminen yrittajat.fi/ylojarven-yrittajat.

Seuraava lehti ilmestyy

tiistaina 18.10.

Yritykset juhlivat

Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset

25.11.2022 Valkeakosken Yrittäjien Yrittäjäjuhla klo 18 alkaen ravintola Melankärki. Tapahtumassa palkitaan Valkeakosken Vuoden Yrittäjä/Yritys, nautitaan upeasta Mallas-Pitojen loihtimasta ruoasta sekä mukavasta tunnelmasta yhdessä muiden yrittäjien kanssa.Lisätietoja ja ilmoittautuminen valkeakoskenyrittajat.fi.

Juha Tapiainen SporttiMaise/DigiMaise Uunari

Pälkäneen Yrittäjät ry S. P. L Remontointi

JPreno Oy Kulttuuriravintola Jalmari Sähkö Ok T. Nuutinen Oy

Kurun Yrittäjät ry

Lempäälän Yrittäjät ry GNS Kuljetus Oy GPcenter Oy JH Maint Oy Lempäälän Autopalvelu Oy Parturi-kampaaja Eve K Top Tekniikka oy ValmennusSeepra

Luopioisten Yrittäjät ry

9.9.2022 Puttek Oy, Akaa ● 30 VUOTTA

30.9.2022 Hämeen Autokori Oy,

Valkeakosken Yrittäjät ry

Lempäälä 30.9.2022 Valves Point Oy, Valkeakoski 1.10.2022 Taksi ja Tilausliikenne A. ARVELA, Vesilahti

Taikaponit Oy

Vesilahden Yrittäjät ry Jari Kailajärvi T:mi

● 25 VUOTTA

25.9.2022 ARKION Oy, Tampere 13.10.2022 Tampereen TV-

Saarimäen Hinauspalvelu Oy

Huoltopiste, Tampere

Ylöjärven Yrittäjät ry

Hämeen hydraulipalvelu oy

● 20 VUOTTA

● TAMPEREEN KAUPUNGINOSA-

YHDISTYKSET

Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry kudelma Marika Kandell Oy

Nokian Yrittäjät ry

Sammon Yrittäjät ry

EduTer Terapia- ja koulutuspalvelut Tmi Maria Heikkilä

Tammelanpuiston Yrittäjät ry Varuna osk

Oriveden Yrittäjät ry

Alexrander-asema Tietoinen oy

Pirkkalan Yrittäjät ry Labaduu Productions Oy

Punkalaitumen Yrittäjät ry Tmi Pälvi Eliala

16.9.2022 Aimo Jussila, AmiHelp Oy, Kangasala

Toijalan Yrittäjät ry

Haltian Pappila ay

Kivirakennus Kamula Oy Larieemeli Media Oy Piipan Siivouspalvelut Port Tech Consulting Oy

15.10.2022 Ompelijanmaailma Oy,

● 40 VUOTTA

Virtain Yrittäjät ry

Kivituote Jarmo Liesivesi

● 70 VUOTTA

Procam tuotanto Oy Huvipupu

Kangasalan Yrittäjät ry

● 55 VUOTTA

Sastamala (Merkkipäivää vietetään työn merkeissä)

Ruoveden Yrittäjät ry

Tammerkosken Yrittäjät ry Tmi Outi Heinämäki

Tesoman Seudun Yrittäjät ry LaatuKuljeus Willgren VitaMondo Oy Ab

Yrittåjät juhlivat

● 60 VUOTTA

20.9.2022 Petri Limnell, SF SÄHKÖTYÖT TMI, Lempäälä ● 50 VUOTTA

18.9.2022 Tomi Tolvanen, Musiikkitoteemi & Riento Guitars, Tampere 21.9.2022 Jan Eriksson, US Eagle Oy, Tampere (Vietän merkkipäivää matkoilla) 27.9.2022 Kati Vainikainen, K & M Vainikainen Oy, Viljakkala (Juhlii merkkipäivää matkoilla)

1.9.2022 Kuljetus Pata-Ässä Ky,

Orivesi

20.9.2022 Alexander-koulutus, Tampere (Vietämme syntymäpäivää asiakkaille osoittamamme supertarjouksen kanssa sekä Kevyesti Töissä -konseptimme letkeässä hengessä) ● 15 VUOTTA

15.9.2022

Rakennusinsinööritoimisto Tilatieto, Orivesi 26.9.2022 Ompelimo Tikkitaituri, Lempäälä 27.9.2022 Harmoniassa - hierontaa ja luontaisterapiaa, Lempäälä ● 10 VUOTTA

12.9.2022 Asianajotoimisto AVA Oy, Tampere 15.10.2022 Mäntän Tilausliikenne Oy, Mänttä (Merkkipäivää vietetään työn merkeissä)

Yrittäjien jäsenenä olet oikeutettu moniin palveluihin ja etuihin. Liity jäseneksi!

SYKSYN RIEMASTUTTAVIMMAT ENSI-ILLAT! HAUSKINTA PIKKUJOULUAIKAAN! Tuukka Huttunen

ohjaus

Mika Nuojua

Jere Riihinen

Marika Heiskanen

3

KOLM N KIMPPA

Clément Michel

AAMULEHTI -Nina Lehtinen

TAMPEREEN KOMEDIATEATTERI

Sherlock Holmes

ILKKA HEISKANEN

ENSI-ILTA 15.10.2022

BASKeRV LKLOEiRAN

Ensi-ilta 9.9.2022

TOHTORI WATSON

HEIKKI HELA

OHJAUs

PANU RAIPIA

Sherlock Holmes -komedia

MUISSA ROOLEISSA VEERA DEGERHOLM JERE RIIHINEN AKU SAJAKORPI

Lapintie 3a, 33100 Tampere

puh. 0207 288 388

komediateatteri.fi


48

Tiistai 20. syysKUUTA 2022

Veho Mansen Mörinöillä 23.-24.9. Hei ammattilainen, Tervetuloa viihtymään Veho Pirkkalaan Mercedes Pro Club -hengessä 23.–24. syyskuuta. Meillä pääset nauttimaan legendaarisesta Mörinä-huumasta niin raskaiden kuin kevyempien autojen keskellä. Paikalla myös ammattiliikenteelle tuttu Lauri Salovaara.

Voita 500 € lahjakortti! Osallistu Mansen Mörinöissä arvontaan ja voit voittaa 500 € lahjakortin. Lahjakortin voi käyttää Veho Pirkkalassa huoltoon, varaosiin tai Mercedes-Benz Collection -tuotteisiin liittyen*

Huollon etuseteli –20 % Kun varaat kuorma- tai pakettiautollesi määräaikaishuollon Veho Pirkkalasta Mansen Mörinöissä, saat huollon loppusummasta –20 %* *Hinnat sis. alv 24 %, lahjakortti tai etuseteli tulee käyttää kerrallaan ja sitä ei voi muuttaa rahaksi. Lahjakortti voimassa vuoden.

4x4 Vitoja heti toimitukseen! Mansen Mörinöillä 23.–24.9. sinulla on mahdollisuus päästä koeajamaan laaja pakettiautomallistomme, kuten nelivetoinen Mercedes-Benz Vito, jonka saat Veholta nyt nopeaan toimitukseen! Koeajattavana mm: • Markkinoiden tehokkain umpipakettiauto Vito 124R • Sprinter 4x4 maastoretkeilyauto • Uudistunut eVito • Täysin uusi T-sarja

VEHO PIRKKALA Jasperintie 1 | Ma–pe 9–17 Huolto: 010 569 3060 | Ma–pe 7–22, la 7–15

VEHO.FI VEHOTRUCKS.FI Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %).