{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

NRO 10 17.12.2019

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948

Aina työn tekijän puolella www.py-lehti.fi

72. vsk. • jakelu 150.000 kpl

s. 10–15

Kuvissa Vuoden Yrittäjät ympäri maakuntaa

s. 7

Keskustan Kulmuni kävi kylässä, kiitteli kovasti Kiiltoa

Peter on Pirkanmaan Vuoden Yrittäjä Sveitsistä Suomeen 90-luvulla muuttanut Peter Dörig päätyi Härmään rattihommien vuoksi. Mahdollisuus ajaa entisen Neuvostoliiton eksoottisia maita ja mantuja kiinnosti nuorta miestä. Vuonna 2002 rekannuppi vaihtui kuitenkin juustoihin. Sveitsissä juustomestarin koulutuksen aikanaan suorittanut mies on sittemmin onnistunut yhdessä vaimonsa Jennin kanssa rakentamaan Herkkujuustolasta valtakunnallisen brändin. Aina ei ole päästy helpolla. Esimerkiksi viime vuonna valmiiksi saatua uutta komeaa toimitilaa jouduttiin odottamaan peräti 11 vuotta.

Kova on kopse nuijan

E TYÖTÄ MM

Ä YLPJYEYDESTÄ

TÄ YRIT &

TU

TT A

LU O

s.21

LE V A ISU

U

Huutokauppapäivänä Martti Ekmanin nuija takoo pöytää tasaista tahtia. Meklari itse kertoo, että tavoitetahti on 200 kauppaa tunnissa. Muuten kaupankäynti venyy turhan pitkäksi. Ja tottahan mies virkkoo, kun esimerkiksi vuoden viimeisessä huutokaupassa joulukuussa listalla oli likemmäs 900 tuotetta. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi seuraamassa paikan päällä Koivistonkylässä, miten tahti piti kutinsa.

s. 45

Kinkku on joulukaudella kunkku myös Tapolan tehtaalla Kuva: My Hobby Horses

Vilhon ja monen muun herkun isä

Kuva: Tapola Oy

s.4

s. 27

Akaalaisen keppihevostaiturin myynnistä huimat 95 prosenttia menee vientiin

Kiitos, kun ostat paikalliselta. Kannustamme sinua tekemään hankintoja paikallisilta yrittäjiltä - samalla lisäät kotikuntasi elinvoimaa ja luot työtä Pirkanmaalle. #pirkanmaanyrittajat #kiitos


2

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

Aina työn tekijän puolella

PÄÄKiRjoiTus 17.12.2019

Yrittäjällä ja työntekijällä ei ole eroa äin työtaisteluiden alla ja hallituksen suuren työllisyysasteen nostohaasteen edessä on hyvä tuoda esiin ryhmä, jolla voisi olla osaltaan mahdollisuuksia ratkaista tämä ongelma.

N

dään liian suurena riskinä. On paljon riskittömämpää tehdä yhteistyötä toisen yrittäjän kanssa. Monesti kasvun esteenä ovat myös pienet tulot. Yrittäjällä ei ole yksinkertaisesti varaa palkata työntekijää.

Suomalaisessa yhteiskunnassa nähdään edelleen työntekijän ja yrittäjän välillä turhan iso kuilu. Varmasti erojakin on, mutta oikeastaan kysymys on työn tekemisen muodosta. Tämä koskee erityisesti yksinyrittäjää tai niin sanottua kevytyrittäjää. Työnantajayrittäjä voi olla rooliltaan eri asemassa, mutta perustaltaan kaikki ovat samassa veneessä. Jos yrityksellä ei ole yhteistä työn tekemisen päämäärää, kenelläkään ei ole työtä.

Yksinyrittäjistä peräti 48 prosenttia kertoo ansaitsevansa bruttona alle 2 000 euroa kuukaudessa ja 69 prosenttia ansaitsee alle 3 000 euroa. Tulot ovat siis keskimäärin palkansaajia heikommat. Eikä tässä ole vielä huomioitu sitä, että yksinyrittäjistä vain joka viides on pitänyt neljä viikkoa lomaa vuodessa, useimpien työviikko ylittää 40 tuntia ja kaksi kolmasosaa on mennyt töihin sairaana. Se on pakkokin, sillä yleensä sijaista ei ole.

Mielenkiintoiseksi tarkastelun tekevät yksinyrittäjät, joiden rooli perinteiseen palkansaajaan verrattuna on merkittävästi heikompi ja toimeentulo usein huonompi. Varsin usein yksinyrittäjän asema tässä yhteiskunnassa on sanalla sanoen kehno. Asian painoarvoa lisää se, että yksinyrittäjien määrä on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana 123 000:sta noin 182 000:n ja trendi on edelleen samansuuntainen. Tämä osoittaa, että Suomen työmarkkinat ovat jäykät. On helpompi teettää työtä yrittäjällä kuin palkata työntekijä. Tilastoissa näkyy, että työnantajayrittäjien määrä on koko ajan ollut laskussa päinvastoin kuin yksinyrittäjien määrä.

Suomen työmarkkinat ovat muutoksessa. Yhä useammin työtä aletaan teettää yrittäjillä. Tämä on myös mahdollisuus, sillä jos kaikki kasvua hakevat yksinyrittäjät palkkaisivat työntekijän tai ostaisivat kasvun vuoksi työtä toiselta yksinyrittäjältä, Suomeen syntyisi noin 120 000 uutta työpaikkaa matemaattisesti tarkasteltuna. Tähän ryhmään kannattaa panostaa. Tämän haasteen kautta haluan kiittää lukijoitamme tästä vuodesta ja toivottaa kaikille oikein hyvää joulua!

Moni yksinyrittäjä ei kuitenkaan toimi yksin, vaan tekee työtä yhdessä toisten yksinyrittäjien kanssa. Näistä kasvuhaluisia on kaksi kolmasosaa, mutta työntekijän rekrytointi näh-

päätoimittaja

jouluKuu 2019

sisÄlTÖ

Mielipide: Myös järjestöjen pitää osata päivittyä

s. 15

Turhan harva pk-yritys hyödyntää hallitustaan optimaalisesti

s. 16

Kangasalan piparkakkukisassa voitto matkasi maakuntarajan ulkopuolelle

s. 24

Toijalalainen jättiläissavusauna on nyt jokaisen vuokrattavissa

s. 28

Takana reilu puoli vuotta – akaan kaupunginjohtaja kertoo saaneensa lämpimän vastaanoton

s. 30

lounasvieraana pappi ja lampuri jarmo latvanen

s. 33

Valkeakoskelaiselle fotokauppiaalle lohkesi yrittäjäjärjestön kirkkain ansiomerkki

s. 34

Valkeakoskelainen viisikymppinen halajaa uutta hallia

s. 36

Kotimaisen verkkokauppiaan lahjavinkki

s. 38

Tallipihan kahvila hurmasi yrittäjänsä – ostotarjous paikasta tehtiin lennosta

s. 41

● JAKELU

alma Manu jakelumäärä 150 000 kpl

aina työn tekijän puolella Pirkanmaan Yrittäjät ry, laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere puh. (03) 251 6500 www.py-lehti.fi www.yrittajat.fi/pirkanmaanyrittajat

● TOIMITUS

Vastaava päätoimittaja Pasi Mäkinen Toimitussihteeri Ville Kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi

● JAKELUPÄIVYSTYS

alma Manu puh. 0800 96675 (maksuton) arkisin klo 06–11 www.aamulehti.fi/ palvelut > jakeluhäiriöt

● MEDIAMYYNTI

s. 28

s. 33

s. 34

s. 41

Mediatoimisto Dorimedia oy leena Kolehmainen-Naaralainen yrittäjä, p. 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Myyntiassistentti: Pinja Kolehmainen, äitiyslomalla Myyntipäälliköt: Erja joentausta p. 050 374 9444 juha Peltoniemi p. 050 352 9906 Timo Hyvönen p. 050 468 2290 Kimmo Vaittinen p. 050 306 2228 etunimi.sukunimi@dorimedia.fi

● JULKAISIJA Pirkanmaan Yrittäjät ry Toimitusjohtaja Pasi Mäkinen ● PAINOPAIKKA alma Manu Tampere 2019 ● ULKOASU ilmoitukset ja sivutaitto ahaa Mediapalvelut oy p. 03–357 1100 ● AINEISTOT

aineisto@py-lehti.fi


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

MAINOS

MAINOS

ICT-ASIAT KERRALLA KUNTOON ICT on lyhenne englanninkielisestä ilmauksesta information and communications technology, joka tarkoittaa suomeksi tieto- ja viestintäteknologiaa. Se saattaa kuulostaa epämääräiseltä kokonaisuudelta, mutta yksinkertaisuudessaan se pitää sisällään kaikki tietojenkäsittelyyn ja siirtoon tarvittavat välineet ja palvelut, jotka tekevät työnteosta sujuvaa. Laitteet, kuten tietokoneet ja puhelimet ovat konkreettisin osa yrityksen ICT:tä ja ne tulisi aina valita yrityksen liiketoiminnan mukaan: sovelluskehittäjä tarvitsee järeällä kapasiteetilla varustetun tietokoneen, kun taas LVI-asentaja voi hyötyä suuresti roiske- ja pölysuojatusta laitteesta. Olipa työsi minkälaista tahansa, laitteiden säännöllinen päivittäminen tulee tänä päivänä tarpeeseen. Netti on nykypäivänä samanlainen perushyödyke kuin vesi tai sähkö, eikä mikään yritys tule ilman sitä toimeen. Sopivan nettiliittymän valinnassakin kannattaa ottaa huomioon työnkuva. Esimerkiksi paljon reissaavalle soveltuu SIM-kortilla toimiva mobiilinettiliittymä, jota voi jakaa reitittimen avulla. Moderniin työhön kuuluu se, että töitä voi tehdä myös työpaikan ulkopuolella. Yrityksen ICT:hen kuuluvat pilvipalvelut, kuten Office 365 -sovellukset, jotka takaavat pääsyn tiedostoihin mistä tahansa. Lisäksi sekä yrityksen että asiakkaiden tiedot ovat paremmassa tallessa pilvessä kuin tietokoneen kovalevyllä – pilvestä tiedostot ovat palautettavissa, vaikka laitteelle kävisi hassusti.

Yksi kumppani riittää

Saat meiltä kaikki laitteet, palvelut ja yhteydet päivittäiseen työskentelyyn, parempaan asiakaspalveluun sekä turvalliseen liiketoimintaan. Kun tekniikka pelittää, voit keskittyä rauhassa yrityksesi arjen pyörittämiseen. Asiantuntijamme ovat paikalla sinua varten. Autamme yrittäjiä niin isoissa kuin pienissä ICT-haasteissa. Soittamalla numeroon 020 355 800 (8,35 snt/puh + 16,69 snt/min, ma–pe 8–17) saat henkilökohtaista tukea palveluiden kartoittamiseen ja päivittämiseen. Ota rohkeasti yhteyttä, niin laitetaan yrityksesi työkalut kuntoon jo tänään. Lue lisää: telia.fi/yrittajalle

3


4

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

Herkullinen yritys oli maakunnan yk Jenni Dörig tunnustaa, että hänellä nousi tippa linssiin, kun hän sai kuulla palkintolautakunnan päätöksestä. Päätöksestä, jossa Herkkujuustolan yrittäjäpariskunta Jenni ja Peter Dörig valittiin Maakunnallisiksi Vuoden Yrittäjiksi vuosimallia 2019. Palkinto heille jaettiin Sketsiteatteri Palatsissa 3. päivä joulukuuta. Vuonna 2002 alkanut yritystoiminta perustuu Peterin jo nuorena miehenä kotimaassaan Sveitsissä suorittamaan juustomestarin tutkintoon, ja sitä täydentää hienosti laatuinsinööri Jennin sekä erittäin sitoutuneen työporukan tietotaito. Lopputulema tästä on jokaisen kuluttajan maistettavissa. Yritys on nimittäin nimensä ansainnut.

H

erkkujuustolan syntytarina on jo itsessään herkullinen. Yrityksen perustaja on saanut juustoalan tietotaidon kotimaassaan Sveitsissä. Siinä tuntuu olevan myös sukuvian piirteitä, sillä myös Peterin isä oli juustomestari, ja samaan tutkintoon ovat päätyneet myös neljä hänen viidestä lapsestaan.

Reissutyö voitti

Peterin osalta tutkinto tosin pääsi pahasti pölyttymään. Alalle hän ei valmistumisensa jälkeen päätynyt. Peterin mukaan ”Maailma kiinnosti enemmän”. Reissaamiseen mahdollisuuden tarjosi ammattiautoilu. Alkuperäinen tarkoitus oli kokeilla rekkahommia vuoden päivät, mutta se arvio osui pahasti alikanttiin. Rekan ratissa Peter aikanaan Skandinaviaankin ensimmäisiä kertoja päätyi. Se oli oma toive. Siellä kun hän ei ollut aiemmin käynyt, ja mielikuva Pohjoismaista oli syystä tai toisesta lähtökohtaisesti hyvin positiivinen. Suomeen asti ajoreitit eivät vielä tuolloin ulottuneet. Rekkakuormien sisällöt kalskahtavat stereotyyppisiltä. Ei hän Sveitsistä sentään käkikelloja Pohjoismaihin ajanut vaan Sveitsille ominaisia lääkkeitä ja kemianteollisuuden tuotteita. Paluukuormana oli paperijalosteita ja rautaa sekä myöhemmin verkkoteknologian tuotteita. Baselin ja Skandinavian väliä Peter ehti reissata kuusi vuotta, miehen arvioiden mukaan noin 300 kertaa.

Suomeen tuloon innosti lehtiartikkeli

Suomen maanperälle Peter päätyi ensimmäistä kertaa vasta 1995. Syy liittyi nytkin rekka-autoiluun, mutta tällä kertaa matka taittui ilman rahtia omalla moottoripyörällä kohti Nokiaa. Kimmokkeen tähän oli antanut sveitsiläisessä rahtarijulkaisussa ollut artikkeli, joka kertoi nokialaisesta kuljetusyrittäjä Matti Rauta-

linista sekä hänen yrityksensä ajomatkoista pitkin entistä Neuvostoliittoa. Sinne matkustamista Peter oli pohtinut jo pidempään, ja nyt siihen oli keino. Rekannupissa pääosan arjestaan viettänyt mies otti yhteyttä nokialaisfirmaan ja tiedusteli, voisiko hän kesälomansa aikana lähteä korvauksetta repsikaksi jollekin itään suuntaavista reissuista. Pyyntö oli omalaatuinen, mutta siihen suostuttiin. Kuljettajaksi lähti yrittäjä itse.

Kolmen viikon reissu ilman yhteistä kieltä

Matkaa Uzbekistaniin oli 6000 kilometriä yhteen suuntaan, ja reissu kesti kolme viikkoa. Kaikki soljui hyvin, vaikka yhteistä kieltä kuskin kanssa ei ollutkaan. – Aika paljon piirsimme, ja myös sanakirja oli ahkerassa käytössä, Peter muistelee. Ylipäätään keikka oli upea kokemus, ja se kävi myös työnäytteestä, sillä työpaikan nokialaisyrittäjä lupasi siltä istumalta. Peter palasi kuitenkin vielä Sveitsiin. Vuotta myöhemmin Rautalin soitti Peterille ja toisti tarjouksensa. Nyt vastaus oli kyllä.

VUODEN MAAKUNNALLISET YRITTÄJÄT Jenni ja Peter Dörig ovat olleet täyspäiväisesti työkavereita vuodesta 2012, jolloin Jenni siirtyi Sisu Dieselin laatuinsinöörin paikalta perheyritykseen. Peterin ihka ensimmäinen juustosatsi oli syntynyt 10 vuotta aikaisemmin. Muutakin on perheeseen syntynyt, ja palkintoa Dörigit hakivatkin lavalta koko kuuden hengen ryhmänä.

Kotitorppa inspiroi tulevien tuotteiden nimet

Kielitaito kunniaan

Vuoden työsopimusta jatkettiin sen päätyttyä kolmella vuodella, ja Peter suomalaistui silmissä. Tärkeässä roolissa oli kielitaito, joka kehittyi nopeasti. Oli pakkokin. Saksan kielen taitajat olivat rahtaripiireissä harvassa. Sanakirjaa mies piti mukana alusta saakka ja poimi sanan sieltä ja toisen täältä. Tärkein elin olivat silti korvat. – Nykyäänhän olen aika kova puhumaan, ja vaikka joku onkin sanonut, että sitä on vaikea uskoa, olen aina ollut hyvä kuuntelija. Sen ansiosta minä kielen opin, Peter toteaa. Kotiutumisen selvä merkki oli sekin, että perisuomalaiseen tapaan Peter hankki kesämökin.

Kauppahallien juustoliikkeet Tampereella ja Helsingissä innostuivat helposti uutuudesta, mutta muuten siinä oli iso urakka.

HERKKUJUUSTOLA ON valmistanut ja myynyt juustoja vuodesta 2002 alkaen, mutta viime vuonna yrityksen toiminta laajeni uusien toimitilojen avaamisen myötä myös ravintola- ja kahvilatoimintaan. Väkimäärästä päätellen lounas tuntuu olevan suosiossa.

Kyseessä ei ollut ihan perinteisin mökki, vaan eräänlainen piilopirtin ja erämökin sekoitus, vanhan Salotalon torppa. Samainen torppa liittyy muuten oleellisesti juustolan brändiin. Yrityksen ensimmäiset ja edelleen suosituimmat tuotteet, kittikuoriset Hilma- ja Vilho -juustot ovat saaneet nimensä Salotalon torpparin ja hänen vaimonsa nimistä. Tuoteperhettä on kasvatettu samalla historiasta ammentavalla logiikalla. SavuHilma kunnioittaa torpan savusaunaa, SahtiVilho paikallisia nautintotottumuksia ja mäntyviilupaketissa toimitettava Metsuri torpparille tärkeää elinkeinoa. Pariskunnan perillisiä puolestaan edustaa nuori ja vaalea valkohomejuusto Väinö ja astetta maltillisempaa makua Olli. Onpa sukupuuhun löydetty sukulainen myös Sveitsistä. Serkkutyttö Heidi on hieman kaksijakoisempi tapaus, sillä siitä löytyy sekä valko- että punahomejuustona.

Sitten tuli Jenni

Suomen vakiintuessa pysyväksi asuinpaikaksi oli selvä, että koti löytyisi juuri maaseudulta. Peterin sveitsiläiseen kotikylään, Leuteneggiin, verrattuna Mouhijärvi on väkiluvultaan moninkertainen. Entisestään häntä ankkuroi kuntaan lempi. Peter ei tullut Suomeen rakkauden perässä, jos nyt rakkautta rekka-autoiluun ei sellaiseksi lasketa, mutta sitten tuli Jenni. Ja kun Mouhijärvellä ollaan, mikäs olisi sattuvampaa kuin että pariskunta on tavannut juuri Häijään markkinoilla. Liikkeet olivat ripeitä. Pari päivää myöhemmin oltiin jo treffeillä ja yhteen muutettiin muutama kuukausi myöhemmin. Synnytystalkoisiin on osallistuttu. Perheen neljästä tyttärestä vanhin on 15-vuotias, ja kuopus on jo ekaluokkalainen.

Kauppojen hyllyistä puuttui jotain

Sen havainnon Peter oli tehnyt Suomi-vuosien aikana, että kauppojen hyllyiltä ei kerta kaikkiaan löytynyt ma-

MAISTIAISIA TARJOLLA. Herkkujuustola sai viime vuonna päätökseen pitkän prosessin, kun yrityksen uusi toimitila valmistui Tampere–Pori-tien varteen. Hyvää kannattaa tunnetusti odottaa, mutta tässä vaiheessa aikataulu venyi niin paljon, että välillä perhe oli jo iskemässä kirveen kantoon. Lopputulos on kuitenkin hulppea.


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

ei-omalla-äidinkielellä kun ei ole se maailman helpoin jobi. Mutta niin vaan pikkuhiljaa tulosta alkoi syntyä, vaikkakin hi–taas–ti, yksi kauppa kerrallaan. Jenni ei missään vaiheessa toppuutellut ajatusta yrittämisestä, vaikka olikin yrittäjäisän lapsena aikanaan todennut, että hänestä ei ainakaan ikinä tulisi yrittäjää. Pieleen meni, sillä Jenni liittyi perheyrityksen vahvuuteen 2012. Mukana tuli kovan luokan insinööriosaamista, sillä hän oli työskennellyt aikaisemmin Sisu Dieselillä laatuinsinöörinä.

könen kuvaihtoehtoja, joihin hän oli Sveitsissä tottunut. – Merkittävä syy Herkkujuustolan perustamiseen oli se, että halusin tuoda nämä maut myös suomalaisten ulottuville. Juustoja olin Sveitsistä todella kaivannut, Peter taustoittaa. Lisäpontta ajatuskuviot saivat keskusteluista Tampereen kauppahallin juustokauppiaan kanssa. Hän oli ensimmäinen ihminen, jonka kanssa sveitsiläinen omasta juustolasta keskusteli. Sattumakin puuttui peliin. Mouhijärvellä tuli myyntiin pieni juustola.

Alku aina hankala

Peter myöntää, että kovimmat vuodet ajoittuivat alkumetreille. – Käytännössä ajoin aamulla kotoa navetalle kuuden kilometrin matkan ja myöhään illalla saman takaisin. Lisäksi päivät menivät yksin siellä ikkunattomassa tilassa, mikä sai aika ajoin kaipaamaan takaisin tien päälle, hän tuumaa. Se kuitenkin lämmitti mieltä, että varsinainen valmistusprosessi saatiin käyttöön ilman kummempia kommervenkkeja. Mestaritaidot eivät olleet ruostuneet, vaikka tauko olikin venynyt. Ensimmäinen satsi kittikuorista ja maultaan melko jyrkkämakuista Vilhoa lähti valmistukseen lokakuussa 2002. Sen onnistumisen arvioiminen meni tosin seuraavan vuoden puolelle, sillä

sen kypsytysaika on minimissään kolme–neljä kuukautta. Tuotantoa oli kuitenkin pakko jatkaa. – Se, että olisimme odottaneet ensimmäistä erää neljä kuukautta, ei ollut oikein mahdollista.

Puhelin kouraan ja menoksi

Vaikka maku meni kerrasta oikein, oli yritystoiminnassa paljon opittavaa. Markkinoinnissa ja myynnissä moni asia oli opeteltava alusta alkaen ja jälleenmyyjäverkosto rakennettava puhtaalta pöydältä. – Kauppahallien juustoliikkeet Tampereella ja Helsingissä innostuivat helposti uutuudesta, mutta muuten siinä oli iso urakka, Peter muistelee. Uudenlaista makumaailmaa edustavan ja tyystin tuntemattoman elintarvikkeen myynti puhelimitse

Tähtikokki otti juuston Näsinneulaan

Ajoitus auttoi. Lähiruoka-sana alkoi esiintyä enenevissä määrin mediassa, ja siihen Herkkujuustolan uusi tuote istui kuin nakutettu. Maito on alusta alkaen kerätty lähitienoon maitokarjatiloilta. Valio hoitaa toimitukset, mutta millään tapaa tuotetta ei käsitellä ennen kuin se saapuu juustolan valtaviin terässäiliöihin. Tuotteen paikallisuus poiki Herkkujuustolalle myös sen historian ensimmäisen ravintolakontaktin. Vilhon makuun ihastui nimittäin lähiruoan puolestapuhujana sittemminkin kunnostautunut huippukokki Heikki Ahopelto, joka kipparoi tuolloin Ravintola Näsinneulaa. – Heikki maistoi meidän tuotettamme Tampereen Keskustorilla 2004 järjestetyssä esittelytilaisuudessa, ja aika pian se pääsi heidän listalleen. Yhteistyö ravintolan kanssa on jatkunut siitä lähtien, Peter kertoo. Paikallisuutta on korostettu myös markkinoinnissa. Tuotenimet tosiaan nojaavat paikkakunnan historiaan, ja moni juustokimpale saa pakkaamossa suojakseen paperin, joka on näköisversio Tyrvään Sanomien etusivusta toissavuosisadalta.

Seinät tulivat vastaan

RAVINTOLATILASTA ON suora näkymä tuotantoon. Puupokat ovat yli satavuotiaat ja Sveitsistä tuodut. – Tämä ikkunaidea meillä oli jo pidempään, sillä halusimme avata tuotantoa asiakkaillemme ja korostaa, että toiminta on läpinäkyvää, Peter kertoo. Ikkunat ovat sujuva vaihtoehto entisajan tehdaskierroksille, joita tänä päivänä on kokolailla mahdoton toteuttaa elintarvikealan toimitiloissa hygieniasyistä.

Tunnettuus kasvoi pikkuhiljaa, ja viitisen vuotta aloituksesta Dörig oli jo päätynyt tilanteeseen, missä halukkaat kaupat jouduttiin pistämään jonoon. Tuotantotilat oli nimittäin hyödynnetty aivan maksimiinsa. Peterin omat kädet eivät olleet riittäneet enää hyvään toviin. Ensimmäinen työntekijä Juustolaan oli palkattu jo 2003. Koska tuolloin käytössä olevissa tiloissa laajennusmahdollisuuksia ei ollut, alettiin uusia toimitiloja miettiä jo 2007, jolloin edes

Uudet käsiparit tulivat tarpeeseen, sillä lisääntyneet valmistuskapasiteetti toimi sinettinä sille, että jo pidemmän aikaa työn alla ollut jakelusopimus Keskon kanssa saatiin vietyä maaliin. Se on asiana tuore, sillä nimet paperiin laitettiin lokakuussa. Sen myötä mouhijärveläistuotteille aukesivat portit Keskon ja Kespron valtakunnalliseen valikoimaan. Sillä on iso vaikutus, sillä vaikka ketjun yksittäiset kaupat ovat aikaisemminkin voineet tilata juustoja kauppakohtaisesti, ovat ne jääneet monelta pienemmän kokoluokan myymälältä väliin. Tilauksen minimimäärä on aikaisemmin ollut sen verran suuri.

Sastamala ei ollut vielä syntynyt. Tiedossa oli kuitenkin sen verran pitkä prosessi, että Peter miettii edelleen, josko olisi sitä edes ikinä aloitettu, jos tiedossa olisi ollut, mitä tuleman piti. Avajaisia piti odottaa 11 vuotta.

Monta mutkaa

Aivan alkuun projektia viivästytti se, että tontin omistanut Mouhijärvi oli vasta liittymässä osaksi Sastamalaa. Päätökset siirrettiin siis tulevan kaupungin hoteisiin. Sieltä lupa kyllä heltisi, joskin paikka vaihtui Tampere–

Tutuilta tuli tukea

TÄSSÄ MATKAA erä juuri suolausaltaasta nostettua Vilhoa kypsymään. Herkkujuustolan tuotantokapasiteetti nousi merkittävästi viime vuonna, kun firma muutti uusiin tiloihin. Yrittäjän mukaan edellisessä toimipisteessä heillä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta esimerkiksi saada valtakunnallista sopimusta Keskon kanssa. Sellainen allekirjoitettiin tänä vuonna lokakuun 1. päivä.

laamme, Peter kertoo. Valmistunut rakennus on ulkoisesti varsin moderni, mutta jotakin Peterin vanhasta maasta sieltäkin löytyy. – Esimerkiksi nämä luukut, joista näkyy suoraan tuotantoon, on tuotu tänne Sveitsistä, ja ne ovat yli sata vuotta vanhat, Peter esittelee. Rakennuksen ulkomuoto vaihdettiin siitäkin syystä, että alkuperäinen idea pelkästä juustolasta on sittemmin monipuolistunut huomattavasti. Tuotantotilojen lisäksi samoihin neliöihin kun piti mahduttaa myös kahvila, ravintola sekä myymälä. Arkkitehti löytyi läheltä, rakennuksen on piirtänyt yrittäjille tuttu mies, Timo Savola Karkusta.

Kasvunvaraa piisaa

Pori-tien toiselle puolelle. Kaikki näytti hyvältä, mutta sitten yrittäjät törmäsivät muuriin nimeltä ELY-keskus. Sille rakennuspaikka ei sopinutkaan. Syitä oli peräti kolme. Kaavailtua liittymää pidettiin tieliikennettä vaarantavana, tontti oli muuttunut ”maisemallisesti arvokkaaksi”, ja sen sijainti tien ”väärällä puolella” tuomittiin kylän palvelurakenteen kehittymisen vastaiseksi. Mielenkiintoista kyllä muutaman vuoden taistelun jälkeen yrittäjille ehdotettiin tien toiselta puolelta tonttia, joka oli käytännössä sama kun alkuperäinen vuoden 2007 vaihtoehto. Byrokratian selättämisessä meni aikaa ja energiaa, mutta lopputulos on paitsi työvoitto myös upea liiketila. Luonnollisesti kyseessä oli myös yrityksen historian merkittävin muutos. Investoinnin hintalappu oli lähempänä neljää kuin kolmea miljoonaa euroa. Herkkujuustolan virallisia avajaisia vietettiin vasta tämän vuoden helmikuussa, mutta ovet avattiin jo loppuvuodesta 2018, jos sanaa jo voi tässä yhteydessä käyttää. – Paikka haluttiin saada avatuksi jouluun. Silloin kun ihmisillä on ostohousut hyvin jalassa, Peter perustelee.

– Nyt kun tuote on Keskon omissa tilausjärjestelmissä, voi yksittäinen kauppa tilata vaikka kilon kerrallaan, Peter selkeyttää. Kuten olettaa saattaa, ovat Herkkujuustolan koukut vesissä myös sen toisen kauppajättiläisen osalta. S-ryhmän kanssa neuvotellaan parhaillaan koko valtakunnan kattavasta myynnistä. Kuten isot vonkaleet yleensäkin, myös kauppaketjujen kanssa asiointi on vaatinut kärsivällisyyttä. Tähän asiaan yrittäjät huomauttavat saaneensa vinkkejä kollegoiltaan, jotka ovat jo käyneet läpi samaisen prosessin aiemmin.

YRITYKSEN SUOSITUIMMAT tuotteet ovat Vilhot ja Hilmat, jotka ovat myös talon pisimmän kypsytysajan vaativat tuotteet. Vilhojen ja Hilmojen osalta valmistus meneillään olevaan joulusesonkiin aloitettiin jo loppukesästä, sillä niiden pitää kypsyä vähintään neljä kuukautta. Vilhosta on tarjolla vielä erikseen VanhaVilho, joka saakin sitten möllöttää hyllyillä puolitoista vuotta. Taustalla näkyvät myös ainoat Alppien pohjoispuolella juustolakäytössä olevat savitiilet. Ne sekä keräävät että luovuttavat juustoille kosteutta optimaalisesti.

Työvoitto

Keskon kanssa saatiin valtakunnallinen sopimus

5

Entä miten lopputulos vastaa alkuperäistä visiota?

– On se elänyt. Ensimmäiset versiot olivat teräväkattoisia alppitalomaisia rakennuksia, joissa alakerta oli varattu juustolalle, ja yläkerta olisi sitten ollut meidän asuinti-

Herkkujuustolan toimitila on suunniteltu niin, että sitä on tarvittaessa helppo laajentaa. Tonttikaan ei lopu kesken, sillä kahden hehtaarin tontista käytössä on nyt vasta noin puolet, ja siitäkin ison osan vie tilava parkkipaikka. Parkkipaikalle tosin on kannattanutkin varata paikkoja runsaanpuoleisesti, sillä ohi huristeleva Tampere–Pori-tie toimii hyvänä sisäänheittäjänä. – Se näkyy etenkin kesäisin, jolloin ihmiset matkaavat enemmän, mutta joka päivä meillä kautta vuoden käy aivan uusia kasvoja kanta-asiakkaiden lisäksi, Jenni kertoo.

Palkinto veti sanattomaksi

Virallisesti yritys on Peterin nimissä, mutta käytännössä yrittäjinä toimivat molemmat Dörigit. Peterin vastuulla on tuotanto ja tuotekehitys kokonaisuudessaan, ja Jenni puolestaan on päävastuussa paperipuolen toiminnasta. – Tilaukset, viranomaispaperit, laskutus ja työntekijöihin liittyvät asiat ovat minun kontollani, hän listaa. Vuoden Maakunnalliseksi yrittäjäksi Dörigit kruunattiin joulukuun alussa Sketsiteatteri Palatsissa Tampereella. Tunnustuksen arvoa nostaa yrittäjien mielestä sekin, että siitä päätöksen ovat tehneet toiset yrittäjät. – Jo se oli upeaa, kun meidät 2011 palkittiin Mouhijärven Vuoden Yrittäjinä, joten tämä vetää melkein sanattomaksi, Peter tuumaa. Miehen tunteville se kertoo paljon. Yleensä kun puheenpartta riittää. Itsenäisyyspäivänä yritys tarjosi palkinnon kunniaksi kaikille halukkaille kakkukahvit, ja myöhemmin pariskunta aikoo vielä erikseen juhlia Mouhijärven Yrittäjien hallituksen kanssa. Paikallisyhdistys kun oli taho, joka ehdotti Herkkujuustolaa ehdokkaaksi. Jatkuu seuraavalla sivulla →


6

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

... jatkoa edelliseltä sivulta

Tässä työssä viihdytään Pitkät työsuhteet ja vähäiset poissaolot. Ne ovat usein kaksi asiaa, jotka kertovat paljon työpaikan viihtyvyydestä ja ilmapiiristä. Tälläkin mittarilla Herkkujuustolassa asiat tuntuvat olevan reilassa. Koko poppoosta löytyy kaksi yli 10 vuotta kestävää työsuhdetta, mikä on paljon kun ottaa huomioon, että neljän hengen porukalla painettiin aina vuosikymmenen vaihteeseen saakka. Myös sairaslomapäivät loistavat poissaolollaan.

– Sairaslomia on ollut työntekijöillämme yksi per vuosi tai tätäkin vähemmän, Jenni sanoo.

Huipputiimejä on nyt kaksi

Ravintola- ja kahvilatoimintaa varten ei ole perustettu mitään tytäryhtiöitä, vaan koko toimintaa pyöritetään saman Herkkujuustola Oy:n sateenvarjon alla. Toisaalta toiminnallisesti kahvila- ja ravintola muodostavat varsin itsenäisen yksikön, jonka vetovastuuseen on palkattu sen

alan ammattilainen Emma Pirttilahti. Uusi toimipiste yli tuplasi Herkkujuustolan nuppiluvun, sillä firma työllistää yhteensä jo 14 vakituista työntekijää. – Ravintolassa työntekijöitä on kahdeksan ja tuotannossa kuusi, Jenni ynnää ja kertoo, että kasaan on saatu myös ravintolapuolelle huipputiimi. Tuotannossa sellainen oli kasassa jo entuudestaan. Tosin sinnekin voitiin lisätilan ansiosta palkata kaksi uutta työntekijää.

PETER MYÖNTÄÄ, että aloittaessaan yritystoimintansa hänellä ei ollut visiota siitä, että joku päivä uusiin toimitiloihin oli pistetty liki neljä miljoonaa euroa ja että tuote olisi myytävissä Hangosta Utsjoelle. Toisaalta se johtuu hänen mukaansa pitkälti siitä, että suunnitelmallisuus ei ole ollut hänen varsinainen toimintatapansa. – Huomisen asiat suunnittelen tänään illalla ja katson miten käy. Toki esimerkiksi tämä rakennus on vaatinut paljon myös systemaattista suunnittelutyötä, mutta muuten olen mennyt pikemminkin fiiliksellä.

Sveitsi kutsuu – muttei Peteriä

PERHEEN ESIKOINEN, 15-vuotias Ida, on seuraamassa isänsä ja pappansa jalanjälkiä, sillä hän on lähdössä peruskoulun jälkeen Sveitsiin juustoalaa opiskelemaan. Herkkujuustolan ravintolatilan koristeessa tuleva juustomestari poseeraa hieman nuorempana.

Tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin! Ilmoituskoko 1 x 88

163 € + alv. 24%.

Varaa ilmoitustilasi!

Yrittäjien jäsenenä olet oikeutettu moniin palveluihin ja rahanarvoisiin etuihin kuten maksuttomaan lakineuvontaan, pääsyn asiakirjapankkiin, jossa 70 hyödyllistä asiakirjaa käytettävissäsi, rahanarvoisia etuja vakuutus-, polttoaine-, majoitus- ja matkakustannuksista sekä paljon muuta. Hyödynnä uuden yrittäjäjäsenen liittymisetu! Uudelle yrittäjäjäsenelle jäsenhintainen ilmoitus veloituksetta. Aloita verkostoituminen jo tänään liittymällä Yrittäjiin! Soita Kimmolle 050 306 2228, kimmo.vaittinen@dorimedia.fi Ja siitä se lähtee!

JÄSENMAKSUT 2019/12 KK Henkilöstön määrä yrittäjät mukaan lukien 1 ........................ 163 2–3 ...................242 4–5....................302 6–7 ....................362 8–9................... 440 10–19 ................ 522 20–49 .............. 646 50–99 ............ 1 028 100– .............. 2 031

€* €* €* €* €* €* €* €* €*

* Jäsenhinta on verovähennyskelpoinen

Dörigien perheen tyttäristä vanhin, Ida (15), yllätti vanhempansa viime syksynä kun hän ilmoitti haluavansa lähteä yläkoulun jälkeen juustoalan oppiin Sveitsiin. – Näin hän kertoi, vaikka oli aikaisemmin pontevasti ilmaissut, että ei missään nimessä halua elintarvikealan hommiin, Jenni kertoo. Juustopuolen oppiin Idaa ei ohjattu millään tapaa, vaan päätös oli teinin ikioma. Sveitsi-kortti oli ollut hänen puheissaan esillä jo aiemminkin, mutta ennen vaihtoehtoina oli juustomestarin lisäksi myös kokin tai leipurin oppi. Niistä pisimmän korren veti kuitenkin suvussa kovin tuttu toimiala. Järjestelmän omakohtaisesti tunteva Peter pitää Sveitsissä suosittua oppisopimuskoulutusta eriomaisena väylänä eritoten käsityöalan tekijöille. – Siinä oppii paitsi fyysisen työnteon myös kokeneiden mestarien pienet käytännön niksit, joita on kirjoista mahdoton omaksua, Peter toteaa ja korostaa sitäkin, että mestari–kisälli-metodissa oppii hyvin myös vastuunkantoa. Oppisopimukset kun solmitaan Sveit-

sissä liki poikkeuksetta pienten yritysten kanssa, ja opiskelu itsessään on hyvin intensiivistä. – Itselleni mieleen on jäänyt se, että koin itse olevani hyvin tärkeä päivästä yksi alkaen, Peter kehuu. Suomessa oppisopimusjärjestelmä ei ole samassa asemassa, mutta jonkin verran sitä on koetettu myös Herkkujuustolassa soveltaa. – Meillä on tapana, että alkuvuodesta, joka on muuten hiljaisempaa aikaa joulun jälkeen, tuoreimpien harjoittelijoiden kanssa tehdään tietoisesti sellaisia erityisempiä juttuja, Peter kertoo. Kosketusta juustojen pariin Ida on saanut kirjaimellisesti pienestä pitäen. Ja kesätöissä hän oli myös kuluneena suvena. Idan lisäksi kesäduunissa perheyrityksessä oli myös kolme Idan luokkakaveria. Sen verran perheen tuleva juustoasiantuntija tosin on vanhempiaan varoitellut, että Herkkujuustola ei kuulemma ikipäivänä tule olemaan hänen työpaikkansa. Ans’ kattoo… ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

7

Kulmuni kävi korkkaamassa Kiillon hukkalämmön uusiokäyttöjärjestelmän – Perheyrityksen hiilitasapainotavoitteet ovat kunnianhimoiset Nyt säästetään sekä luontoa että euroja

Naps, naps ja naps sanoivat sakset, palat otettiin talteen, ja seuraavaksi ministeri Kulmuni painoi vielä koko uuden järjestelmän käyntiin. Sen myötä hukkalämpö kertyy nyt tehtaalla uusiokäyttöön huomattavan tehokkaasti. Paikka oli Kiillon Lempäälän tuotantolaitos ja päivä 30. marraskuuta. Samainen viikonloppu jäi historiaan Antti Rinteen hallituksen viimeisenä.

Koska kokemukset viime vuoden investoinnin osalta olivat hyvät, päätettiin järjestelmää laajentaa nyt myös sulateliiman valmistukseen. – Järjestelmä uusiokäyttää lämpöenergiaa yhteensä 2600 megawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 300 omakotitalon vuotuista lämmitystä, ynnäsi Kiillon varatoimitusjohtaja Mikko Viljanmaa. Ympäristön lisäksi järjestelmän hyöty näkyy myös euroissa. – Hukkalämmön uusiokäytön ansiosta Lempäälän tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät miltei 500 tonnia vuodessa, ja samaan aikaan me säästämme vähentyneen ostoenergiatarpeen myötä noin 150 000 euroa, Asikainen ja Viljanmaa vahvistavat. Ovatpa tehdyt uudistukset vaikuttaneet myönteisesti myös tuotantoon. – Tehtaan jäähdytystehon parantamisen ansiosta tuotantoprosessi on nyt entistä tasalaatuisampi, ja tuotantokapasiteettia on pystytty kesäisin kasvattamaan, huomauttaa tekninen päällikkö Vesa Juhannusvuori.

K

iillon tehtaalla juhlamenoin käynnistetty hukkalämmön uusiokäyttöjärjestelmä on merkittävä askel kotimaisen teollisuuden energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa. Tästä yritys sai kiitosta myös ministeri Kulmunilta. – Tämänkaltaiset yritykset ovat aallonharjalla. Te toteutatte täällä jo sitä, mitä monessa paikassa vasta suunnitellaan. Kiillon hukkalämmön uusiokäyttöjärjestelmä on loistava esimerkki siitä, miten uusinta teknologiaa fiksusti soveltaen saadaan samasta energiapanoksesta entistä enemmän hyötyä irti, Kulmuni totesi puheessaan.

Hollolalaistoimittajan komea referenssilista oristui entisestään

Teollisuus vastaa miltei puolesta koko maan energiakulutuksesta

Kulmuni painotti Lempäälässä, että hukkalämmön uusiokäytön kaltaisia sekä ympäristöä että kustannuksia säästäviä investointeja tarvitaan lisää erityisesti teollisuudessa, sillä sen osuus kaikesta Suomessa kulutetusta energiasta on miltei puolet. – Tämänkaltaiset teollisuuden investoinnit ovat tärkeitä, jotta Suomessa päästään hallitusohjelmassa asetettuun tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta 2035, niin että elinkeinoelämä ja teollisuus säilyttävät samalla kansainvälisen kilpailukykynsä, Kulmuni huomautti.

Tavoitteet korkealla

Kiillossa rima on asetettu vielä tätäkin korkeammalle. Tänä vuonna sata vuotta täyttänyt lempääläisyritys aikoo saavuttaa energian osalta toimintojensa hiilitasapainon jo vuoteen 2028 mennessä. Se on kirjattu yrityksen Lupaus ympäristölle -ohjelmaan. Kiillon toimitusjohtaja Anssi Asikainen totesi, että nyt käyttöön otettu järjestelmä oli yksi merkittävä askel kohti tätä tavoitetta. Hukkalämmön uusiokäyttöön tehdyt investoinnit Kiillolla aloitettiin jo viime vuonna. Silloin liiman valmistukseen kuuluvassa polymerointiprosessissa otettiin käyttöön hybridijärjestelmä, jossa hyödynnetään niin hukkalämpöä, maalämpöä kuin maakylmääkin. – Järjestelmä on tiettävästi ainoa laatuaan koko maailmassa, Asikainen korosti.

– MINULLE ON aina ilo ja kunnia päästä elinkeinoministerinä todistamaan paikan päälle mitä tapahtuu, kun suomalainen yrittäjyys ja uudet ajatukset kohtaavat. Syntyy tulevaisuustekoja, Kulmuni kiitti avajaispuheessaan Kiiltoa ja järjestelmän toimittanutta Calefaa. Ministerin kanssa kuvassa ovat Calefan toimitusjohtaja Petri Vuori (vas.) ja Kiillon Anssi Asikainen.

Uusiojärjestelmän Kiillolle toimitti Hollolassa pääpaikkaansa pitävä Calefa Oy. Kuusi vuotta sitten perustettu yritys on erikoistunut vastaavankaltaisiin kokonaisratkaisuihin, joita se toteuttaa teollisuudelle ja voimalaitoksille. Yrityksen perustajiin kuuluvan, toimitusjohtaja Petri Vuoren mukaan referenssilistalta löytyy esimerkiksi hakukonejätti Yandexin Mäntsälän datakeskukseen tehty hukkalämmön hyödyntämisprojekti. – Datakeskuksen hukkalämmöllä saadaan aikaan tänä päivänä noin puolet koko Mäntsälän keskustan kaukolämpötarpeesta, Vuori kertoo. Calefan verkkosivuilta, etusivun piikkipaikalta, löytyy myös tilannelaskuri, joka pitää kirjaa yrityksen aikaansaamisista. Sen mukaan yritys on kuuden toimintavuotensa aikana toimittanut noin 150 hukkalämmön uusiokäyttöjärjestelmää, joiden insinööritalo on laskenut säästäneensä asiakkailleen noin 13,5 miljoonaa euroa, 273 000 MWh energiaa. Näiden toimenpiteiden myötä on saatu aikaan reilun 60 900 hiilidioksiditonnin päästövähenemä. Se taas vastaa kutakuinkin 13 400 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Ministerin kiitoksille oli siis taatusti pontta. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

MINISTERI ON SAAPUNUT. Pääkonttorin aulassa hänelle paikkoja esitteli varatoimitusjohtaja Mikko Viljanmaa (vas.). Tehtaan reilun kolmen hehtaarin kokoluokasta sai jotain käsitystä, sillä uusiokäyttöjärjestelmän sijaintipaikalle varsinaiseen tuotantoon käynti tapahtui sekä tuotekehityslaboratorion että varaston kautta.


8

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

PoiMiNNaT

Kuukauden YRITTÄJÄNÄ saan syyttää ja kiittää vain itseäni. Minun luonteelleni ei palkkatyö sopisi lainkaan. En koskaan jää eläkkeelle. Minulle olisi painajainen olla tekemättä mitään. Tamperelaisen Kameratorin yrittäjä Jussi Lehmus Tampereen korkeakouluyhteisön Unit-julkaisussa 2/2019 EI Markku Kanerva ole valmentajana mikään säkenöivä nero. Ei Huuhkajien pelaajisto mikään supertalenttien nippu ole. silti suomi on nyt EM-kisoissa. Koska on osattu olla viisaita. Ei iivo Niskanen kaikilta osin valmiina timanttina syntynyt. Tarvittiin viisasta hiontaa. Toimittaja Jari Kupila Urheilun kuukausilehti Elmon joulukuun numerossa SANON ihan suoraan, että minua pelotti rintamalla. se oli minusta hyvä asia. sillä tavalla tuli pidettyä omasta ja muiden hengestä parempaa huolta. olin aina valmis puolustamaan suomea, mutta minulla oli tapana muistuttaa itseäni ja muita siitä, että sotaa ei pidä koskaan ihannoida. Talvisodassa vakavasti haavoittunut Unto Poutala (101) Helsingin Sanomien Teema-lehdessä 5/19 KUN päätösten keskeinen tavoite, korkea työllisyysaste, on yhteinen, olisi siitä syytä myös sopia yhdessä, niin vaikeaa kuin se onkin – onhan suuri palkankorotus laiha lohtu sille, jonka se tekee työttömäksi. Tampereen yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Pekka Ahtiala Kanava-lehdessä 7/19 KUN on kirkas tavoite ja ihmiset ovat sitoutuneet yhteisiin arvoihin, johtajan ei tarvitse oikeastaan tehdä hirveästi. Purkaa vain esteitä virran tieltä ja mennä virran mukana. Marketing Clinicin toimitusjohtaja Salla Vaino Kauppalehden Fakta-lehdessä 12/19 JUURISYYT, päätösperäinen, kohtaanto-ongelma, ilmiöoppiminen, rajapinta, kokonaisturvallisuus, kustanusvaikute, palvelumuotoilu. Kuntelehdessä (11/19) listattiin Valtioneuvoston Twitter-kyselyssä esille nousseita ”inhokkisanoja” KATSOPA Yle areenasta vanhoja Tankki täyteen –sarjoja. ulkoasu kaipaa ehkä pientä tuunausta, mutta elämän maku on säilynyt ja sisältö kestää, puree ja naurattaa yhä. Eikä ketään eikä yhtään kansanryhmää kohtuuttomasti pilkata tai vedetä alta lipan. Ketään ei myöskään perusteettomasti nosteta jalustalle. Koikkalaisen kolumni Seura-lehdessä 4.12.

JOULUKAUPASSA ei välttämättä mennä hinta edellä, vaan se, että tuote vastaa sitä, mitä l ahjan saaja haluaa. Vastuullisuus tulee näkymään ja kotimaisuus. Helsingin Stockmannin tavaratalon myyntipäällikkö Eeva-Maija Laakso Talouselämä-lehdessä 5.12.

LUKIJAKILPAILU

KATTELEN @Yleastudio´ta. Pidän @Marinsanna enemmän kuin antti Rinteestä. Ehkä se johtuu Marinin kyvystä ilmaista itseään niin, että tajuan vastaukset. Jari Sarasvuon twiittaus 10.12. 30 000 uutta työpaikkaa viime vuosina. Tästä syystä kilpailukyvystä kannattaa pitää huolta meneillään olevalla työmarkkinakierroksella. #työllisyys @TechFinland Työmarkkinajohtaja Minna Helle Twitterissä 11.12. HYVIN harva meistä haluaa tulla varsinkaan aikuisena riippuvaiseksi muiden hyväntahtoisuudesta tai sosiaaliturvasta, vaan tyypillisesti ihmiset tarttuvat mahdollisuuksiin elää omalla työllään. Tämän hetken kysytyimmissä työpaikoissa työntekijän luovuuden annetaan kukoistaa autonomian ja henkilökohtaisen vastuun mahdollistamana. Ajatuspaja Liberan blogi 11.12.19 TOIVON, että uusi pääministerimme pitää mielessä koko kansan edun, eikä aja vain puolueensa äänestäjien etua. sillä tavalla noustaan koko kansan pääministeriksi. sekin kannattaa pitää mielessä, että yritykset eivät ole hallituksen vihollisia, vaan hallituksen parhaita kavereita. Kalle Isokallio Iltalehden blogissa 9.12. TÄLLÄ ideallani ei ole feminismin kanssa mitään tekemistä, suhtaudun vähän kriittisesti siihen termiin. En kannata ääri-ilmiöitä, ja usein feminismi saa nykyisin tällaisia piirteitä. Emme ole ketään vastaan, rakastan miehiä. Me naiset autamme toisiamme ja verkostoidumme näin. BisnesBöönat-verkoston perustaja, tamperelainen mainostoimistoyrittäjä Hannele Hyödynmaa Iltalehden verkkouutisessa 11.12.19 TYÖ on harvoin niin yksioikoista kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää. Tiedän omakohtaisesti miten hienolta tuntuu tehdä merkitykselliseksi kokemaansa työtä ja saada kehuja sekä päiväkotilapsilta, että presidentiltä. Tiedän myös ne yöt, kun herää omaan huutoonsa, kun itku ei lopu ja oma osaaminen ei riitä alkuunkaan. Lastenkirjailija Linda Liukas Ylen kolumnissa 11.12.

ENTINEN ay-pomo on ollut pääministerinä samanlainen ongelmatapaus kuin kymmenottelija, jonka paras laji on moukarinheitto. leka lentää. sääli vaan, ettei moukarinheitto kuulu kymmenottelun lajeihin.

PERUSASIAT ovat kunnossa, kun suomessa väitellään siitä, pitäisikö julkisten vessojen olla sukupuolineutraaleja tai saako koulun joulujuhlassa laulaa virsiä.

Matti Simula Suomen Kuvalehden Polkom-palstalla 5.12.

Tamperelaisyrittäjä Rajkumar Sabanadesanin kolumni Ylen verkkosivuilla 4.12.

Neonvalomainos Moskovaan Tamperelainen Tammerneon Oy on toimittanut maailmaan suurimpiin kuuluvan neonvalomainoksen Neuvostoliittoon. Coca-Cola-yhtiön tilaama mainos on pystytetty Moskovaan Pushkinin aukiolle. Tammerneon Oy sai tilauksen kansainvälisen tarjouskilpailun jälkeen. Erityisesti hyvät suhteet itänaapuriin ja kokemus sikäläisistä melko raskaista olosuhteista ratkaisivat kaupan Tammerneonin eduksi. Toimitusjohtaja Markku Koskenniemi ei halua paljastaa toimituksen lopullista hintaa. – Hinta sinällään ei mielestäni anna oikeaa kuvaa työn laajuudesta. Tammerneon ja The Coca-Cola Company pääsivät sopimukseen maaliskuun puolivälissä. Tammerneonin osuus projektissa käsitti mainoksen teknisen suunnittelun ja rakentamisen sekä asennustyön. Tammerneon vastaa myös mainoksen huollosta ja kunnossapidosta. Alun perin mainos piti pystyttää jo kesäkuussa, mutta omien selvitystensä vuoksi neuvostoviranomaiset siirsivät asennustyöt

P I R K A N M A A N Y R I T TÄ J Ä - L E H D E N

syksyyn. Muun muassa mainoksen tukirakenteet jouduttiin rakentamaan pariinkin kertaan sijoituspaikasta johtuneiden erimielisyyksien vuoksi. Marraskuun loppupuolella sytytetty Coca-Colan-yhtiön neonvalomainos on ensimmäinen laatuaan Neuvostoliitossa. Mainos on 12 metriä leveä ja 8 metriä korkea. Suuren asuinkerrostalon katolle sijoitettu rakennelma painaa yli 11 tuhatta kiloa. Mainos on yksi maailman suurimmista. Tiettävästi vain Hongkongissa pystytetty saman yhtiön valomainos on kooltaan mittavampi. Coca-Cola yhtiön markkinointipäällikkö Markku Heikkilän mukaan mainoksen pystyttäminen ei liity mihinkään välittömään liiketoiminnan muutokseen Neuvostoliitossa. Se on kuitenkin visuaalinen osoitus yhtiön halusta kasvattaa liiketoimintaansa nopeasti muuttuvassa Neuvostoliitossa ja muualla Itä-Euroopassa. Coca-Colaa on ollut saatavilla (Neuvostoliitossa) vuodesta 1985 lähtien, mutta markkinat ovat vielä melko pienet.

Voit voittaa Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä -hahmoa, jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen. Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 17.1.2020 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi

Marraskuun numeron Ykä-visassa jouluisen herkkukorin voitti

Kari Järvensivu Tampereelta.

NELJÄ FINNKINON ELOKUVALIPPUA Marraskuun vastaukset olivat: Sivu 1: Ensimetri Sivu 15: Motor Power Sivu 21: Käyttöauto

1. Ykä löytyi sivu/ilmoitus postimerkki

2. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

3. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

nimi: osoite: postinro: puhelin:

Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti

30

vuotta sitten

TAMPERELAISFIRMA OLI saanut eksoottisen tilauksen, kun Tammerneon valittiin toimittamaan Coca-Cola-yhtiön valtava valomainos vielä silloin kommunistiseen Moskovaan. Se oli aikanaan koko maailman toiseksi suurin neonvalomainos. Joulutervehdykset olivat oleellinen osa lehteä myös 1989. Kaapelikanavia mainostettiin Baywatchilla ja lätkän MM-kisamatkojakin mainostettiin.


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

9

Kiitos yhteistyöstä! Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2020! OSAAVA TELE- JA SÄHKÖALAN AMMATTILAINEN

www.pispalanautot.fi

www.teletaito.fi

AUTOKORJAAMO teletaito@teletaito.com

Vaittintie 2, 33960 Pirkkala

Sellukatu 17, 33400 Tampere puh. (03) 3450 433, gsm 0500 620 089 jarkko@pispalanautot.fi

Nyt on aika huoltaa lämmitysjärjestelmät kuntoon! Meillä myös ohjauskulmien säädöt.

Sarjassaan lyömätön Suomalainen kotelotehdas

Käyntiosoite: Tampereentie 6 Avoinna: klo 9–15 (Neuvonta: klo 9–12 ja 13–15). Kunnanviraston väki on joululomalla 23.–31.12., palvelemme normaalisti jälleen 2.1.2020 Puhelin: 03 5691 110 Sähköpostiosoite: urjalan.kunta@urjala.fi

Kuva Joona Paija

Voit jättää autosi huoletta meille myös katsastuspalvelua varten!

p. 0400-731 076 tai 040- 352 4424

Urjalan kunta toivottaa rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2020!

urjala.fi • kotipohjantahdenalla.fi

H

yvää Joulua ja onnellista Uutta vuotta

www.pkpoy.com

Hämeenkyrön Yrittäjät ry

Ilmanvaihtotyöt A. Saarinen Oy 0400 623 319, ari.saarinen@iv-tyot.fi Tulotie 15, 33470 Ylöjärvi

Tulotie 1 • 33470 Ylöjärvi puh. (03) 235 5500 boxia@boxia.fi

- Kuitu-, kupari- ja WLANtietoverkkoasennukset - TV, 4G antenniasennukset - AV- ja sähköasennukset - Tele-, AV- ja sähkösuunnittelu

www.iv-tyot.fi

www.boxia.fi

p. 03 255 2491

www.yrittajat.fi/ hameenkyro

Löydät meidät myös Facebookista!

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2020! Juupajoen Yrittäjät ry

Aurinkokuja 5 B, 33420 Tampere

www.jaamatic.fi

KALUSTOPUUSEPPÄ

Tinatie 7, 33470 Ylöjärvi

Puh. (03) 348 1497

www.pkoivisto.com



 Oy

– ALIHANKINTAKONEISTUSTA JA TYÖVÄLINEITÄ –

www.kangasalankopal.com

o Myös pit palvelu!

-

40v.

Jurvalankatu 6 Avoinna arkisin klo 7–16 www.kesti-tupa.fi

Juha Nätkin, Tuomas Peltomäki 044 591 6090


10

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

VUODEN YRITTÄJÄT

HÄMEENKYRÖN YRITTÄJÄT Marja Kulmala Marjan Kukka

Hän piti kiitospuheen yhdessä tyttärentyttärensä Emilia Lagerin kanssa.

HÄRMÄLÄN-SARANKULMAN YRITTÄJÄT Kalle Tuominen ja Timi Talliniemi (kuvassa) sekä Mika Kytömäki Top-Osa Oy

Kuva: Katri Linnikko/Seutulehti UutisOiva

2019

IKAALISTEN YRITTÄJÄT Jere Suominen ja Arto Kauppila (kuvassa) sekä Jali Smolander Ikaalisten Ambulanssipalvelu Oy Kuva: Viivi Hautamäki/Ikaalisten Valokuvaamo

KAUKAJÄRVEN, HERVANNAN JA SAMMON YRITTÄJÄT

JUUPAJOEN YRITTÄJÄT

KANGASALAN YRITTÄJÄT

Tapio Niemelä Konekeskus 58 Oy

Teemu Tala, Topi Tala ja perustaja Aki Tala Talart Oy

Kuvassa myös Minna Tuhkanen

sekä Kangasalan Yrittäjien puheenjohtaja Mika Liikka.

KIHNIÖN YRITTÄJÄT Kirsi Kärki ja Tomi Kärki Kiinteistöpalvelu Kärki

KUHMOISTEN YRITTÄJÄT Pertti ja Sirkku Lahti Lehdesmäen Lomakoti ja Peltilahti Kuvassa: Marko Lahti ja Sirkku Lahti

Juhani Hirvonen, Tampereen HLS Auto Oy Kaukajärven Yrittäjät Matti Grönfors, Hervannan Kaivin Oy Hervannan Yrittäjät Mira Åfelt, Miracle-palvelut Oy Sammon Yrittäjät Kuva: Ville Vainio

KURUN YRITTÄJÄT Ahti Nieminen ja Sami Vähä-Haukijärvi Kurun Hakelämpö Oy


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

VUODEN YRITTÄJÄT

2019

KYLMÄKOSKEN, TOIJALAN JA VIIALAN YRITTÄJÄT

LIELAHDEN YRITTÄJÄT

Timo Välimäki, Aseman kylätalkkari Oy, Kylmäkosken Yrittäjät Sami Hyötyläinen, Akaan Muuraus ja Laatoitus Oy, Toijalan Yrittäjät Joni Vakkala ja Marko Vakkala, Rakennus W Oy, Viialan Yrittäjät

Timo Välkki Suomen Kodikas-Talot Oy ja Susanna Välkki

LEMPÄÄLÄN YRITTÄJÄT Katariina Pinomaa, Lempäälän I Apteekki

NEKALAN–KOIVISTONKYLÄN YRITTÄJÄT

Vuoden pienyrittäjä

Terhi Keski-Jyrä CM Hiustalo Oy

Juha Lehtimäki, Lempäälän Jalkinekorjaamo

NOKIAN YRITTÄJÄT Tiina ”Tintti” Lintula Ravintola Aino & Reino Kuva: Sari Valtatie

Kuva: Saskiia Photography

Lämmin kiitos elämänmakuisesta vuodesta

Joulun iloa ja valoa, kaikkea mahdollista hyvää alkavalle vuosikymmenelle! sä

ä

ORIVEDEN YRITTÄJÄT

PARKANON YRITTÄJÄT

hammaslääkäri

Eija Ojanen ja Vesa Ahola Matkailupalvelu Eräpäivä Oy

Tarja Virtanen Lestihammas Oy Kuva: Eeva Pekonen

Kuva: Hanna Tuuri/Tuuri-Tiedotus

ä!

baari palv ssu äällä aamuyhdeeklee Tollä kuin s säs t

11


Tiistai 17. jouluKUUTA 2019

Kiitos yhteistyöstä! Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2020! Yrittäjä, on monta syytä olla OP Kangasalan asiakas

Joulurauhaa, Onnea ja Menestystä Uudelle Vuodelle!

• Yrityksen ja yrittäjän henkilökohtaiset rahoitus-, sijoitus- ja vakuutuspalvelut • Maksuliikepalvelut

Jouluterveisin yritystiimi: Anna-Rebekka, Katariina, Miia, Satu, Susanna, Suvi, Tero, Siiri, Juha ja Timo.

Soita ja sovitaan tapaaminen p. 0100 05151 tai varaa aika osoitteesta op.fi. Löydät meidät myös somesta facebook.com/opkangasala.

Toni Koskinen Oy | Pirkkala

TAI DO

L

M

LA

38v.

• AM

www.korjakumi.fi

TI AT

LA

• AM M

KARHEN RAKENNUS OY

T AT

ITAI DO

L

12

• Peruskorjaustyöt • Liike- ja teollisuusrakennukset • Julkiset rakennukset Oikojankatu 7, 33840 TAMPERE www.karhenrakennus.fi

• Kaikki maanrakennusalan työt • Kuljetukset puutavaranosturiautolla • Sorat, murskeet, mullat ja muut kuljetukset • Metsäkonetyöt • Vaihtolavakuljetukset

www.liikennehelminen.fi

– Maanrakennustyöt ja kuljetukset –

MAANRAKENNUS

Kuormaus & Kuljetus

Terho Virtanen Oy

JUVONEN OY Jani: 0400 734 398

Jukka: 040 529 4029

Puh. 0400 638 828

www.kkjuvonen.fi

Puh. 03 375 0113, gsm 044 321 2768 Tampereentie 4, Lempäälä www.lhla.fi

25

Kihniön Yrittäjät ry

Maanrakennusta ammattitaidolla

OMAKOTITALOJEN POHJATYÖT!

0500 511 499 www.arskajapoika.fi


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

VUODEN YRITTÄJÄT

2019 PÄLKÄNEEN, LUOPIOISTEN JA KUHMALAHDEN YRITTÄJÄT Kaisu Rukko, KR-Talli, Pälkäneen Yrittäjät

PIRKKALAN YRITTÄJÄT

PUNKALAITUMEN YRITTÄJÄT

Marjo Pekkarinen ja Sami Kallioinen, FinnHarr Oy, Luopioisten Yrittäjät

Jarno Lehtinen (kuvassa) ja Karri Lehtinen Huoltoasema Velj. Lehtiset Oy

Sami Nurmilaakso Julkisivumaalaus Nurmilaakso Oy

Kauppias Hannu Knaapi, Kuhmalahden Kauppa Oy,

Kuva: Sami Virtanen/Pirkkalan yhteislukion mediakurssi

Kuva: Juha Aro/Punkalaitumen Sanomat

Kuhmalahden Yrittäjät Kuva: Sanna Hämäläinen

RUOVEDEN YRITTÄJÄT JA MÄNTÄN JA VILPPULAN YRITTÄJÄT

SASTAMALAN YRITTÄJÄYHDISTYKSET

Unto Viitanen, Maanrakennus Unto Viitanen Oy ja Katja Viitanen Ruoveden Yrittäjät

Aarne Kulju, Akome Oy Aarnen Kone ja Metalli Ruoveden Yrittäjien Vuoden nuori yrittäjä

Markku ja Aila Vitikainen, Keskisen Mylly Oy Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät

Arto Laine, Metallityö Alpo Laine, Äetsän Yrittäjät Jouni Hujo, JH-Computer Oy, Suodenniemen Yrittäjät Reijo Kiiskinen, Finn-Automation Oy, Kiikoisten Yrittäjät Pia Lähteenmäki, Piaeliina Kivistö T:mi, Mouhijärven Yrittäjät Auli Härkälä, Tupahoiva Oy, Vammalan Yrittäjät Kuva: Jaakko Pirttikoski

Kuva: Anu Kuivasmäki/Ruovesi-lehti

Tampereen Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen Vuoden yrittäjä

Teemu Salonen, Suomen Muotoilutoimisto TAMMERKOSKEN YRITTÄJÄT Jarmo Niemi Insinööritoimisto Suunnittelukide Oy

TAMMELANPUISTON YRITTÄJÄT

Pispala-Pyynikin Yrittäjien Vuoden yrittäjä

Vesa Hokkanen Tampereen Terä- ja Kone-edustus Oy

Pispala-Pyynikin Yrittäjien Vuoden nuori yrittäjä

Kuva: Peero Lakanen

Juha Laine, Tamsale Oy

Kimmo Nieminen ja Riku Ryhänen Tammer-Puhallin Oy

13


14

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

VUODEN YRITTÄJÄT

Tampereen Vuoden Yrittäjä Pekka Varttila ja Alexander Strakh Ris-Pert Oy Kuva: Marianne Valta

2019

TESOMAN SEUDUN YRITTÄJÄT

URJALAN YRITTÄJÄT

Kauppias Ari Ruissalo

Hanna ja Jaakko Honkaniemi Kampparin Isotalo

sekä Tesoman Seudun Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Kiviniemi

Kuva: Heli Lehtelä/Urjalan sanomat

Kuva: Ville Kasari

VESILAHDEN YRITTÄJÄT

VILJAKKALAN YRITTÄJÄT

VIRTAIN YRITTÄJÄT

Jarmo ja Anne Jaakkola Jaakkolan Saha ja Höylä Ky

Mika Ahonen (kuvassa), Mikko Ahonen ja Ville Ahonen Concria Oy

Juha ja Mari Salin Salinin Tila Oy

Kuva: Kari Pusa/LVS

Kuva: Heli Niemi

Kuva: Rami Marjamäki

Kiitos yhteistyöstä! Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2020!

S&P KULJETUS JA KONE OY Puh. 0400 631 050 heikki.parssinen@ spkuljetusjakone.fi www.spkuljetusjakone.fi

Lempäälän

Avoinna Ma–pe 9–20, La 9–17, Su 12–16 Puistokatu 4, 37500 Lempäälä, puh. (03) 375 0955

www.lempaalankeskusapteekki.fi

Käyntiosoite: Nuutisarankatu 17, 33900 Tampere Postiosoite: PL 545, 33101 Tampere Puh. (03) 3124 5800

Sähköasennukset Sähkötarvikkeet Valaisimet (03) 335 2314 Anttilantie 6, 35300 ORIVESI

Sähköasennukset yksityisille ja yrityksille Ari Lastumäki: 040 4100 386 talotekniikka@lastumaki.fi

www.lastumaki.fi


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

15

VALKEAKOSKEN YRITTÄJÄT Petri Kalliokoski, Janne Viitanen ja Heikki Mäkinen ST-Autokeskus Kuva: Tommi Käppi

Yhdessä parhaat ratkaisut yrittäjälle Suomen Yrittäjien jäsenenä saat kattavat jäsenedut yrityksesi ja perheesi vakuutuksiin. Elo on Fennian työeläkevakuutuskumppani. Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittä­ jistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa. Testaa sinäkin palvelumme ja ota yhteyttä. Soita 010 503 8818 ma–pe klo 8–17. Tutustu myös fennia.fi/suomenyrittajat.

YLÖJÄRVEN YRITTÄJÄT

YLÖJÄRVEN YRITTÄJÄT

Petri Harjamäki, Jukka Välimaa ja Mika Marjolahti Ylöjärven Puu Oy

Vuoden pienyrittäjä

Taina Lehtimäki Pirkanmaan Pieneläinklinikka Oy

Kuva: Rami Marjamäki

Kuva: Rami Marjamäki

Mieli pide

T

oimintaympäristömme laajat ja perusteelliset muutokset ovat vaikuttaneet globaalisti aivan kaikkeen: liiketoimintamalleihin, viestintään, myyntiin ja markkinointiin. Ihmiset ovat oppineet ostamaan verkosta, logistiikan uudistukset mahdollistavat nopeat kuljetukset, individualistisia ostopolkuja on yhä haastavampaa seurata etenkin, kun ostaminen voi tapahtua ajasta, paikasta ja välineestä riippumatta. Valta on siirty-

Lue myös netissä www.py-lehti.fi

Järjestöt uuteen aikaan nyt ostajalle. Tätä tarkoittaa, että myös järjestöjen on myös uudistuttava. Suomi on yhdistysten luvattu maa. Maamme hyvinvointi on ollut perinteisesti suurelta osin vapaaehtoisten hyväntekijöiden harteilla. Lähes jokaiseen asiaan on perustettu yhdistys kissojen katastrofiyhdistyksestä Käsityön ystäviin. Lisäksi lähes jokaiseen urheilulajiin ja ammattiin on perustettu omat yhdistykset. Ja moniin moniin muihin.

Kuuluuko yksittäisen jäsenen ääni tarpeeksi?

Meillä yrittäjillä on tietenkin myös oma edunvalvontajärjestömme, Suomen Yrittäjät, jonka muodostaa aluejärjestöt (kuten Pirkanmaan Yrittäjät) sekä paikallisyhdistykset. Hierar-

kiaan olemme vuosien saatossa tottuneet – vai olemmeko sittenkään? Eikö järjestömme olekin olemassa vain ja ainoastaan yrittäjää ja yrittäjän toimintaedellytysten parantamista varten. SY ja PY ovat kanavia, joissa sen ruohonjuuritason yrittäjän äänen tulisi kuulua. Kuuluuko yhden yksittäisen jäsenen ääni sitten riittävästi nykyisenkaltaisen organisaatiomallin läpi? Vai voisiko hierarkiaa keventää, avoimuutta, markkinointia sekä viestintää lisätä ja toimintamalleja muuttaa nykyaikaisemmiksi?

Verkostoista voimaa

Verkostot ja niiden muodostama ekosysteemi on yksi moderni vaihtoehto. Sen sijaan, että vuosikellomme täyttyy kymmenistä lakisääteisis-

tä vuosikokouksista, sadoista hallitusten kokouksista, tuhansista pöytäkirjoista, voisimme pohtia verkostomalliin siirtymistä. Pirkanmaalla esimerkiksi olisikin vain yksi Virallinen yhdistys, muut alueen ihmiset/ jäsenet toimisivat satelliitteina kevennetyin lakisääteisin vaatimuksin omilla paikkakunnillaan. Näin ne muutamat tällä hetkellä aktiivisesti toimivat yhdistysten sihteerit tai hallitusten jäsenet eivät uupuisi työtaakkansa alle. Kun toimintaan tulisi tiettyä kepeyttä ja iloa, kynnys mukaan lähtemisestä madaltuisi ja saataisiin virallisia tehtäviä pelkääviä ihmisiäkin mukaan toimintaan, saataisiin lisää jäseniä. Tällä hetkellä meillä Pirkanmaallakin on nimittäin suuria haasteita jäsenpysyvyydessä.

HANNELE HYÖDYNMAA

Mielestäni nyt, kun valta on kaikessa siirtynyt ostajalle eli tässä tapauksessa meille tavallisille yrittäjille, jäsenille, ja kun kaikki ympärillämme muuttuu ja uudistuu, olisi hyvä hetki pohtia: tulisiko meidänkin uudistua ja miettiä, miten saisimme aikaan modernimpaa, avoimempaa ja iloisempaa toimintaa tärkeää edunvalvontatyötä unohtamatta. ●


16

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

Hallitusammattilaisia hyödynnetään edelleen aivan liian vähän Yrittäjäkonkari ja pitkän linjan hallitusammattilainen Jyrki Liljeroos on sitä mieltä, että hallitustyön tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään edelleen aivan liian vähän pk-sektorin yrityksissä. Kiinnostuneille on kuitenkin tarjolla osaamista ja apua, kiitos Hallituspartnerit ry:n, jonka puheenjohtajana Jyrki Liljeroos toimii. Hänen lisäkseen Pirkanmaan Yrittäjä -lehden kanssa juttutuokioon istahti toiminnanjohtaja Eija Vartila.

H

allituspartnerien toiminnan keskiössä on suomalaisen hallitustyöskentelyn kehittäminen. Sitä yhdistys toteuttaa paitsi kehittämällä oman jäsenistönsä tietotaitoa, myös tuomalla laajempaan tietosuuteen sitä, miten toimivalla hallitustyöllä voidaan osaltaan edistää kotimaisten yritysten menestysmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Siitä puheenjohtaja Jyrki Liljeroos on vakuuttunut, että suomalaisyrityksissä yrityksestä riippumattomien, ulkopuolisten hallitusten jäsenten hyödyntäminen on edelleen lapsen kengissä. – Ammatillisten hallitusten hyödyntämisessä ollaan Suomessa ehdottomasti aivan alussa etenkin pk-sektorilla, Liljeroos aloittaa.

Sukulainen ei ole aina paras vaihtoehto

Liljeroos nostaa pk-sektorin tikunnokkaan hyvästä syystä. Suuryrityksissä hallitustyön rooli on ollut tiedossa jo pitkään. Esimerkiksi toiminimissä hallitusta ei edes valita. Osakeyhtiössä sitä vaatii jo lakikin, mutta valittavan usein se onkin ainoa syy. Niinpä kotimaisten pk-yritysten hallituksen jäsenet ovat valittu aika usein joko omista sukulaisista tai lähipiiristä muuten vaan. Joskus sekin voi olla ihan toimiva ratkaisu, mutta ei lähimainkaan joka tapauksessa. – Oma mielipiteeni on, että sopiva hallituskumppani voi tuoda aivan uudenlaisia näkökulmia sekä osaamista myös pienemmän kokoluokan yrityksiin, Liljeroos kertoo ja jatkaa olevansa vakuuttunut, että myös Pirkanmaan Yrittäjien noin 8500 jäsenyrityksen parissa löytyy yrityksiä, joiden kannattaisi laittaa asia ainakin harkintaan.

Arkipäivän johtaminen ei kuulu hallitukselle

Liljeroos korostaa, että hallitustyössä painopiste ei ole operatiivisessa, jokapäiväisessä johtamisessa. Toimitusjohtajan tontille kuuluvat asiat osaava hallitus jättää toimitusjohtajalle. Liljeroosin mukaan pikemminkin kyse on isojen linjojen ja suuntaviivojen vetämistä – eli strategiasta. – Toimiva hallitutus on yrittäjälle paitsi sparraaja ja suunnannäyttäjä myös visioija. Lisäksi esimerkiksi päätökset isoista investoinneista ovat asioita, joihin hallitukselta halutaan mielipide, Liljeroos listaa. Oleellista on sekin, että riippumaton hallituksen jäsen tuo pakostakin asioihin erilaisten katsontakannan. – Yrittäjä, joka on monesti tehnyt pitkän työrupeaman yrityksensä eteen, on hyvin vaikea katsoa omaa yritystään objektiivisesti, puheenjohtaja huomauttaa.

Konsultin lasku on monesti suurempi

Toinen iso asia, minkä Liljeroos listaa ulkopuolisen hallituksen jäsenen tuomiin lisäarvotekijöihin, on verkosto. – Jokainen hallituksen jäsen tuo yritykseen mukanaan paitsi oman osaamisensa ja kokemuksensa myös oman verkostonsa. Yksittäisen yrityksen näkökulmasta tämä voi olla hyvinkin merkityksellistä, hän toteaa. Liljeroos toteaa hallitustyön plussia listatessaan myös ”vähän kerettiläisen näkemyksen”, kun hän ottaa vertailukohdaksi niin ikään yrityksiä haasteissa tai uuden edessä sparraavan konsultin. – Toisin kuin konsultti, joka tulee ja menee, on hallituksen jäsenen sitoutuminen aivan eri tasolla, lähtien jo siitä, että hän on hallituksessa is-

TOIMINNANJOHTAJA EIJA VARTILAN ja Jyrki Liljeroosin mukaan Hallituspartnerien toiminnan perimmäinen tarkoitus on hyvän hallitustyöskentelyn merkityksen korostaminen. Kohderyhmä ovat erityisesti pk-sektorin yritykset. Se on varsin loogista, sillä isoissa yrityksissä hallitusasiat ovat yleensä jo hoidossa, ja toisaalta toiminimissä hallitusta ei lain mukaan edes tarvita.

tuvana vastuullinen toiminnastaan. Lisäksi pk-yrityksissä hallitusten jäsenten palkkiot ovat niin kohtuullisia, että konsultin lasku on usein huomattavasti isompi.

Kullanarvoinen kokemus

Oleellista riippumattomia hallituksen jäseniä valittaessa on se, että yrityksessä hallitukseen nostetaan juuri sellaista osaamista, jota yritys kaipaa. – Yrityksen ydinosaamiseen harvoin tarvitaan tukea, joten useimmiten hallituksiin etsitään tietotaitoa itselle vieraammista asioista. Sellaisia ovat vaikkapa myynti ja markkinointi, rahoituksen liittyvä osaaminen, sukupolvenvaihdokset sekä kansainvälistymiseen liittyvä osaaminen. Kokemus on monesti paras opettaja. Kansainvälistymisestä kiinnostunut yritys hyötyy luonnollisesti hallituksessa sen alan taitajasta. Selvä on, että ihminen, jolla on kokemusta ja joka on hakannut päätään mäntyyn saman asian osalta jossakin päin maailmaa, on oppinut siitä jotakin, kertoo itse parhaillaan kuuden eri yrityksen hallituksessa istuva Liljeroos.

Juuret Tampereella

Hallituspartneri-toiminta on saanut alkunsa Tampereelta, mutta tänä päivänä se on valtakunnallista. Koko maassa jäseniä on reilut 700. Puheenjohtajana sekä Tampereen Hallituspartnereissa että valtakunnallisessa kattojärjestössä johtava Jyrki Liljeroos ei ollut mukana yhdistyksen toiminnassa vielä perustamisvuonna 2003, mutta jäsen hänestä tuli jo pari vuotta myöhemmin. Hänellä ei ole aivan tarkkaa tietoa, mikä antoi hallitustyön järjestäytyneelle kehittämistyölle sen lopullisen sysäyksen. Tosin sitä hän ei ihmettele, että se tapahtui Pirkanmaalla. – Tampereella ja yleensäkin Pirkanmaalla on ollut vahva ja kasvava pk-yritysten joukko, joten tarvetta on riittänyt, hän kertoo. Alun perin yhdistyksen toiminnan keskiössä on ollut juuri pk-yritysten hallitustyön kehittäminen, mutta sittemmin mukaan on tullut myös julkisen sektoriin keskittynyttä koulutuksia ja muuta toimintaa. Liljeroosin mukaan reilussa 15 vuodessa on saatu valtavasti aikaan. Toiminta on eden-

FA K TA HALLITUSPARTNERIT ● Hallituspartnerit-verkoston tarkoitus on elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistaminen erityisesti pk-yritysten hallitustyöskentelyä kehittämällä. ● Hallituspartneritoiminta on alkanut Tampereella vuonna 2003. Nykyään toiminta on valtakunnallista. Yhteensä verkostoon kuuluu 11 alueyhdistystä. ● Hallituspartnerien asiakkaita ovat pk-yritykset ja organisaatiot, joilla on tarve kehittää hallitustyötä. ● Verkosto välittää yrityksille ulkopuolisia, riippumattomia hallitusjäseniä, järjestää koulutus- ja keskustelutilaisuuksia sekä osallistuu aktiivisesti hallitustyöskentelystä käytävään julkiseen keskusteluun. ● Valtakunnallisesti verkostoon kuuluu reilut 700 jäsentä. lisätietoa: www.hallituspartnerit.fi

KeAsKe - Kevein Askelin Kevytyrittäjyyteen Oletko miettinyt yrittäjäksi ryhtymistä, mutta yrityksen perustaminen arveluttaa? Pohditko, olisiko sinulla sopivaa osaamista? Entä haluaisitko saada osaamisellasi toimeentuloa sivu-/päätoimisesti ilman byrokratian vaikeutta? Haluaisitko testata, voisitko työllistää itse itsesi? KeAsKe-valmennusohjelma koostuu aloitus-/intensiivipäivästä, kahdesta työpajapäivästä sekä seurantavaihepäivästä. Seuraavat aloitus-/intensiivipäivät: 11.01.2020 VALKEAKOSKI 15.02.2020 PORVOO 13.03.2020 FORSSA Lue lisää ja ilmoittaudu osoitteessa:

www.paivola.fi


â—?

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

pk-yrityksissä nyt kovaa vauhtia oikeastaan jokaisella osa-alueella. Sekä toiminnan kattavuus että vaikuttavuus ovat kehittyneet hurjasti.

Tiukka seula

Tampereen Hallituspartnereiden jäsenmäärä on 79. Jäsenten vaihtuvuus on välttämätÜn fakta, sillä pääsääntÜisesti jäseneksi valituilla on takanaan jo pidempi tyÜhistoria, mikä puolestaan tarkoittaa myÜs enemmän elettyjä vuosia. Vaikka poikkeukset toki vahvistavat tässäkin tapauksessa säännÜn, aika harvoin hallituksissa enää näkee 90-vuotiaita. Uusia jäseniä hallituspartnereihin otetaan kahdesti vuodessa, ja päätÜkset uusista jäsenistä tekee yhdistyksen hallitus. Aikaisemmin hakea on voinut ainoastaan suosittelijoiden kautta, mutta tänä vuonna toteutettiin avoin jäsenhaku. Jäsenyys kiinnostaa. – Tänä vuonna Tampereen hallituspartnerit hyväksyi kuusi uutta jäsentä, mutta hakijoiden määrä oli kymmenissä, Eija Vartila kertoo. Jäsenmäärä on ollut viime vuonna kasvusuuntainen, joskin kulma on varsin loiva. Sekin yhdistyksen nykyisessä strategiassa on kirjattu, että

maksimissaan jäseniä voi olla yhdistyksessä sata. Liljeroos arvioi, että heidän jäsenistÜnsä keski-ikä on nyt noin 60 vuotta. Naisia jäsenistÜstä on tällä hetkellä noin neljäsosa.

Oikea osaaja oikeaan paikkaan

Toiminnassa keskeisellä sijalla on välitystoiminta, jonka myÜtä yhdistys auttaa yrityksiä ja yrittäjiä lÜytämään osaamista hallituksiin. Yrittäjän yhteydenotosta alkaa haku, jonka myÜtä hänelle etsitään kolmesta viiteen potentiaalista hallitusehdokasta. – Useimmiten haku aloitetaan omalla alueella toimivista hallitusammattilaisista, mutta luonnollisesti yrityksen hallituksen valinta ei ole millään tapaa paikkakuntasidonnainen, Liljeroo kertoo. – Varsinaisen hallitustyÜn lisäksi tarjolla myÜs eräänlainen kevytversio, advisory board -konsepti. – Siinä käydään yrityksen johdon kanssa läpi strategiaa ja mietitään, mitä yritys tulevaisuudeltaan haluaa, Liljeroos kertoo. Vuoden aikana tavataan neljä kertaa, joka antaa yrittäjälle aikaa miettiä hallituksen mahdollista roolia yrityksessä.

Hitti nimeltä HHJ – Mukana on kaksi partneria, ja kaikki toiminta on täysin luottamuksellista. Liljeroos sanoo. Asia on uusi, sillä ensimmäiset advisory boardit käynnistyivät vasta tämän vuoden puolella.

Ensi toukokuussa pidetään messut hallitustyÜskentelyn tiimoilta

HallitustyÜskentelystä tai sen hyÜdyntämisestä kannattaa jo nyt merkitä almanakkaan Pohjoismaiden ensimmäinen alan messutapahtuma, Hallituspaikka 2020, joka pidetään ensi toukokuun 27. päivänä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Valtakunnalliseksi tarkoitettu tapahtuma on Eila Vartilan mukaan tarkoitettu kaikille hallitustyÜn kehittämisestä kiinnostuneille. Tiedossa on paitsi koulutusta ja mielenkiintoisia puhujia myÜs pikatreffejä. – Tästä on tarkoitus tehdä Hallituspaikkojen Tinder, jossa kohtaavat sekä hallitusammattilaiset että heistä kiinnostuneet yrittäjät, Eija Vartila kertoo. �

Yhdistyksen parhaiten tunnettu tuote on yhdessä kauppakamarin kanssa kehitetty HHJ-, eli Hyväksytty Hallituksen Jäsen -koulutus. Sen osalta rikottiin äskettäin iso merkkipaalu, sillä marraskuun loppupuolella jaettiin jo koko valtakunnan kurssitodistus järjestysnumeroltaan 10 000. Sattumalta se iskettiin tamperelaiseen kouraan, sillä kyseisen saavutuksen rikkoin Vossi Groupin liiketoiminnan kehitysjohtaja Marko Vossi.

Tutkinto tehdään Tampereella

Kurssilaiset voivat halutessaan vielä suorittaa koulutuksesta tutkinnon. Siihen voi siis osallistua jokainen HHJ-kurssin käynyt, mutta pakollinen tutkinto ei ole. Kyseisen tutkinnon suorittajia on yli 4300. Tutkinnon suorittaminen ei sinänsä ole kytkÜksissä kurssin käymisen ajankohtaan, sillä sen voi suorittaa aivan koska vaan. – LähtÜkohtana on kuitenkin se, että kurssi on pitänyt käydä ensin, Eija Vartila kertoo. Tutkintosuoritukset on keskitetty Tampereelle. Tampereen hallituspar-

tnerien toiminnanjohtaja Eija Vartila kertoo, että tutkintoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa. – Kevään tutkinto pidetään huhtikuussa ja syksyn lokakuussa. Kerralla tutkintoon osallistuu noin 300 henkeä, ja ne pidetään nykyisin Tampere-talossa, hän kertoo ja muistaa huomauttaa siitäkin, että seuraavan kerran tutkinnon suorittamiseen on mahdollisuus 21. huhtikuuta.

Jalometallinen nuija on herättänyt hyvin huomiota

HHJ-tutkinnon lisäksi mukavasti palstamillimetrejä talouselämän julkaisuissa on saanut myÜs yhdistyksen vuosittain hyvästä hallitustyÜstä jaettava Kultainen Nuija -palkinto. Se jaettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Pirkanmaa loisti tässäkin, sillä jalometalli meni Sastamalaan. Sen voitti muutenkin kovasti tänä vuonna esillä ollut Lojer Oy, joka on maailmanluokan sairaalatuotevalmistaja. Se liitettiin osaksi komeaa listaa, sillä pirkanmaalaisista firmoista saman tunnustuksen on saanut esimerkiksi HappyOrNot sekä Robit Rocktools.

Teksti ja kuva: VILLE KULMALA

Sopivaa työtä kaikille -kiertue 2020  

             

Uusi videopelikahvila ja e-sports-baari osoitteessa Kuninkaankatu 19, Tampere. Tervetuloa pelailemaan ja herkuttelemaan!

       Â Â?Â?



  � �  �          � �  

   ­ €­‚

         Â?   

ƒ €  „     Â…

Â? 

 ­

Palveleva kehysliike Tampereella. Toimitukset ympäri Suomen. Myymälä ja taidetarvikkeet Hallituskatu 11, 03 223 7485 Myymälä ja tyÜtilat Tammelan Puistokatu 22, 03 223 7425 www.malkki.fi info@malkki.fi Taidetarvikkeiden verkkokauppa: www.arteljee.fi

Koulutettu hieroja / Urheiluhieroja

TERHI KASKELA

Koulutus, liikunta & hyvinvointi Alueteemoina Sampo, Lempäälä ja Kaukajärvi.

Ilmoittamalla 150 000 talouteen

jaettavassa Py-lehdessä, tavoitat asiakkaasi jo aamujakelun yhteydessä.

Huhmarintie 13 36200 Kangasala

045 3133 888

WWW.REPORANKANA.FI

Ilmoittaja! TiesitkÜ, että perinteisen

Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä -lehti ilmestyy

28.1.

printtilehden lisäksi Sinulla on mahdollisuus saada näkyvyyttä myÜs viikoittain tuhannet yrittäjäjärjestÜn jäsenet tavoittavassa tapahtumatiedotteessa.

Ilmoitustilavaraukset ja tiedustelut 17.1. mennessä:

Lue myÜs netissä www.py-lehti.fi

leena.kolehmainen@dorimedia.fi, soita puh. 041 501 9902 tai https:// www.dorimedia.fi/varaa-ilmoitustila

17


18

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

VOLVO XC60 T8 engine awd. suomen halutuin LATAUSHYBRIDI. TULE KOEAJOLLE NAUTTIMAAN YLELLISESTÄ ÄÄNETTÖMYYDESTÄ!

1. VUODEN SÄ H KÖT V E LO I T U K S E T T A Volvo -lataushybridin ostajalle*

Ladattavassa Volvo XC60 T8 Twin Engine AWD -hybridimallissa nautit tehosta - ilman kompromisseja. Sähkö- ja polttomoottori toimivat yhdessä ja tarjoavat suuren tehon (390 hv), pienen polttoaineenkulutuksen ja mahdollisuuden ajaa puhtaasti sähköllä runsaat 40 km, mikä riittää useimpien jokapäiväisiin työmatkoihin. Käytössäsi on neljä eri ajotilaa ja AWD-neliveto.

ERÄ AUTOJA

ESIM. VOLVO XC60 T8 TWE AWD BUSINESS AUT 67 838 €

tammikuun 2020 toimitukseen!

Vapaa autoetu 1 160 €/kk, käyttöetu 995 €/kk

Volvo XC60 T8 AWD Twin Engine Business aut.: autoveroton hinta 64 700,00 €, arvioitu autovero 2 537,12 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 67 837,12 €. CO2 54 g/km. Kuvan auto lisävarustein. *Lue lisää: volvocars.fi/ajankohtaista

Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

UUSI TAVARA-AUTOKESKUS avattu liiketiloihimme Hatanpäälle – Tervetuloa! Uutuudet nyt ensiesittelyssä!

Renault TRAFIC ja Renault MASTER AT JA A K N E R I V TAL TA! TRAFICIINKU VELOITUKSET K VETOKOU YÖS TRAFIC MTTINA A AUTOMA

Renault Master dCi 150 hv TwinTurbo L2H2 10,8 m3 Navi Edition

Renault Trafic dCi 120 hv L1H1 5,2 m3 Navi Edition

38 290 € sis. toim.kulut

33 190 € sis. toim.kulut

NYT RENAULT TAVARA-AUTOIHIN RAHOITUSKORKO 0 % – EI KULUJA! Renault Trafic -mallisto alkaen: dCi 120hv L1H1 5,2 m3 Navi Edition 33 190 € (sis. toim.kulut 600 €) , CO2 187 g/km, EU-yhd. 7,2 l/100 km. Teho 120 hv/320 Nm. Vetopaino 750/2 000 kg. Renault Master -mallisto alkaen: dCi 150hv TwinTurbo L2H2 10,8 m3 Navi Edition 38 290 € (sis. toim. kulut 600 €), CO2 247 g/km, EU-yhd. 9,4 l/100 km. Teho 150 hv/ 385 Nm. Vetopaino 750/2 500 kg. Kuvan autot erikoisvarustein. Takuu 4 vuotta tai 100 000 km. *Kertaluoton rahoitusesimerkki: Trafic dCi 120 TwinTurbo L1H1 5,2 m3 Navi Edition, 33 190 €, vaihtoauto/käsiraha 5 000 €, rahoitettava osuus 28 190 € (sis. perustamiskulun 0 €), rahoitusaika max. 60 kk, käsittelymaksu 0 €/erä, korko 0 %, kk-erä 469,83 €. Todellinen vuosikorko 0,00 %. Luoton ja luottokustannusten yhteissumma 28 190 €. Auton todellinen luottohinta yhteensä 33 190 € ja todellinen vuosikorko 0 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa LähiTapiola Rahoitus Oy, Tietotie 9, 01530 Vantaa. Kampanja koskee uusia asiakastilauksia ja autot on rekisteröitävä 30.12.2019 mennessä. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin eikä se koske aiemmin tehtyjä tilaussopimuksia eikä suurasiakaskauppoja. Kuvien autot erikoisvarustein.

Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI

19


20

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

Kiitos yhteistyöstä! Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2020! Risuista ja puutarhajätteistä helposti eroon:

P. Kirstua Ky

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!

Kuljetamme pois kaadetut pensaat ja erilaiset puutarhajätekasat, jotka nostamme kouralla kyytiin.

Palvelumme sinulle:

Mänttä-Vilppula

• Tuomme multaa ja kiviaineksia HUOM! Kuormanpurku mahdollinen kauhalla esim. aidan yli • Vaihtolavakuljetukset • Nostotyöt • Puunkaato henkilönosturin avulla

Asko Ritaranta 0500 333 365

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

P. Kirstua Ky • Pertti Kirstua • 0400 734 549 p.kirstua.ky@elisanet.fi www.kuljetuskirstua.com

Kaivinkoneurakointi

RAKENNE OY ✔ Kattoremontit ✔ Ulkoverhousremontit ✔ Tiilikattojen pinnoitukset ✔ Ulkomaalaukset

Veho Pirkkala, Jasperintie Veho Tampere, Taninkatu

PIRKAN KAIVIN OY

Martti Alho Tmi Harjulantie 21 34770 Kurjenkylä Puh. 0400 336 365 alhomar@phpoint.fi

040 569 0031 eero.ylijoki@pirkankaivin.fi

www.peltolanpussi.fi

Tilaa ilmainen katon kuntotarkastus!

OTA YHTEYS suoraan yrittäjään!

Oriveden Yrittäjät ry

Rauhaisaa joulunaikaa ja kiitos kuluneesta vuodesta! johannes@parke.fi tai 040 192 5775 www.parke.fi

Puh. 010 387 9898

Itä-Apteekki

www.pesukeisarit.com

Pirkkala

ALUEELLISTA HUOLTOA JO 40 VUOTTA! KIINTEISTÖHUOLTO • MAANRAKENNUS KULJETUSPALVELUT Päivystys 24 h 020 155 2828

Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät ry

Pihahuolto Haapaniemi Oy Patamäenkatu 19, 33900 Tampere

www.hoitokotivanhapappila.fi

Yli

65 vuotta

www.pihahuolto.fi

PUISET TRUKKILAVAT PARKANOSTA FIN, EUR JA KERTAKÄYTTÖLAVAT SEKÄ LAVAKAULUKSET Kankarintie 35–19 Puh. 0400 383 860 parlava@parlava.fi

www.parlava.fi


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

21

NIMESTÄÄN HUOLIMATTA, huutokaupassa ei tarvitse kuluttaa äänijänteitä, vaan tarjous tehdään nostamalla pystyyn joko käsi tai kaikille rekisteröityneille asiakkaille annettava laminoitu numerolappu.

Ja kolmas kerta… Huutokauppa Ekmanin varsinainen myynti kulminoituu kerran kuukaudessa järjestettävään huutokauppaan. Se pidetään joka kuun ensimmäinen sunnuntai alkaen kello 13. Pari minuuttia ennen sitä puhujanpönttöön astuu meklarina toimiva Martti Ekman, ja varsinainen kaupanteko voi alkaa. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi seuraamassa paikan päällä, miten kauppoja nuijittiin pöytään.

M

artti Ekman on sukunimeään kantavan yrityksen pääomistaja ja toimitusjohtaja, mutta yksin hän ei yritystä omista. Mukaan hän on saanut kolme osakasta. Ilkka Sirkiä, Jani Saikkonen ja Marko Tamminen eivät osallistu yrityksen jokapäiväisen arjen pyörittämiseen, mutta varsinaisena huutokauppapäivänä he ovat kaikki paikalla. Ihan syystä, sillä huutopäivänä käsien tarve on kova. Varsinaisen meklarin ja hänen apunaan toimivan sihteerin lisäksi asiakaspalvelua tarvitaan kassalla sekä varsinaisessa kaupankäynnissä. Nytkin Ilkka Sirkiä päivystää puhelinta. Huutokauppaan on nimittäin mahdollista osallistua paitsi jättämällä ennakkohuudon netissä myös tapahtuman aikana puhelimen välityksellä.

Vähemmän verkkainen tahti

Tahti on todella ripeä, sillä tervetulotoivotukset ja huutokaupan säännöt meklarina toimiva Ekman kävi läpi jo pari minuuttia ennen kello yhtä. Kaupanteko alkaa liki sekunnilleen kello 13. Se käy hyvin nopeasti selväksi, että kaupanteko on ripeää. Ennen varsinaista huutokauppaa Ekman kertoi Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle, että tällä kertaa myynnissä olevan liki 900

huudettavan tuotteen kaupanteko pitäisi suttaantua reilussa neljässä tunnissa. – Nyrkkisääntö on, että tunnin aikana myydään 200 tuotetta, ja harvoin siitä lipsutaan kovin paljoa, Ekman valistaa. Kyseisen infon mies kertoo myös kaupan alkumeterillä ja lupaapa hän myös, että loppuun asti jääville hän aikoo kertoa erittäin hyvän vitsin ja tositarinan yhdistelmän.

Monipuolista taustaosaamista

Osakaskvartetista kaikki olivat tuttuja jo ennen liikkeen perustamista. Martilla ja Janilla on ennestään kokemusta huutokauppaliikkeen pyörittämisestä, myös Ilkalle ja Markolle ala on sinänsä entuudestaan tuttua. Ekmanin lisäksi Pirkanmaan Yrittäjä -lehden kanssa ennen varsinaista huutamisen alkua keskustelleella, Ilkka Sirkiällä on ollut antiikkiliike ja Marko on ollut jo pitkään intohimoinen keräilijä, vaikkakin edelleen päätoiminen opettaja. Ekmanin oma vahvuusalue on etenkin militaria, jota mies kertoo itsekin keräävänsä. – Idea oli lähtökohtaisesti se, että me täydennämme toistemme osaamista. Sen lisäksi olemme hyötyneet myös siitä, että kaikilla meistä on omia kontakteja, Sirkiä kom-

mentoi. Kontaktiverkoston kautta käytössä on tarvittaessa vielä nelikkoa yksityiskohtaisempaa osaamista. – Äskettäin meillä kävi tuttu numismaatikko, kun myyntiin tuli hyvin arvokkaaksi arvioimamme kokoelma, miehet kertovat.

Aikataulussa mennään

ILKKA SIRKIÄLLÄ on luurin päässä asiakas. Puhelimitse voi osallistua yli 100 euron arvoisiin huutoihin.

Huutokauppa on päässyt hyvään vauhtiin, ja puolen tunnin kohdalla yrittäjän tahtiarvio ainakin tuntuu pitävän minuutilleen kutinsa. Myytävänä on nyt nimittäin noin viideskymmenes päivän esine. Huutokauppiaan oikeana kätenä kauppapäivänä toimivan sihteerin, Veera Lähdesmäen, näppäimistö saa kyytiä, sillä hän vaihtaa taululle heijastettavien myyntikohteiden kuvia samaan aikaan, kun meklari etenee myyntiurakassaan. Veera on itse napsinut leijonanosan tuotekuvista ja on käytännössä Martin kanssa ainoa, joka työskentelee liikkeessä jokapäiväisesti. Hyvin tuntuu homma toimivan, vaikka Veera aloittikin työt huutokaupassa vasta huhtikuussa omaamatta minkäänlaista alan kokemusta. Artikkeli jatkuu seuraavalla aukeamalla →

KOIVISTONKYLÄSSÄ SIJAITSEVA huutokauppa sijaitsee entisessä pankkitilassa. Tilava kiinteistö on siinäkin mielessä tarkoitukseensa sopiva, että käytössä on rutkasti tilaa tavaroiden esillepanoon. Kuva on alakerroksesta. Varsinainen kaupankäynti tapahtuu yläkerrassa.


22

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

HUUTOKAUPPA ON päässyt hyvään vauhtiin, ja puolen tunnin kohdalla yrittäjän tahtiarvio ainakin tuntuu pitävän kutinsa. Myytävänä on nyt nimittäin noin viideskymmenes päivän esine. Meklari Martti Ekmanin oikeana kätenä kauppapäivänä toimii sihteeri Veera Lähdesmäki.

... jatkoa edelliseltä sivulta

Tuttu tanssijärjestys

Ekmanilla huutokauppa etenee aina samalla kaavalla. Myynti aloitetaan jokaisena kauppasunnuntaina tauluilla ja veistoksilla. Siitä edetään sitten kulta- ja hopeaesineisiin ja taidelasiin ja edelleen antiikkiin ja huonekaluihin. Viimeisimpinä siirrytään vielä keräily-, militaria- ja posliiniesineisiin ja edelleen sekalaisiin. Viimeinen pitää sisällään tällä kertaa esimerkiksi viulun, turkistakin, vanhanaikaisia työkaluja sekä leluja. Hintahaitari on hyvin lavea, sillä siinä missä pohjatarjous on halvimmillaan 10 euroa, on tällä kertaa myynnissä esimerkiksi Ferdinand von Wrightin maalaus, jolle on asetettu 12 000 euron pohjahinta. Se on kuitenkin tällä kertaa hintatasoltaan ai-

van omissa luokissaan. Netissä ennakkoon nähtävässä myyntilistassa on esimerkiksi Kimmo Pyykön teoksia, joiden lähtöhinnat ulottuvat 360 eurosta 700 euroon.

Enon kokoelma kolahti

Martti Ekmanin huutokauppauran voi sanoa saaneen alkunsa keräilyharrastuksesta, joka alkoi jo pienenä poikana. Tähän osviittaa antoi hänen äitinsä eno, Jussi Lehtinen, joka oli intohimoinen antiikin ja taiteen kerääjä. – Hänellä oli pieni rintamamiestalo, jossa oli varmaan kolmen samankokoisen talon verran erilaista tavaraa. Se oli pikku Martille ihmemaa, joka teki vaikutuksen, hän muistelee. Oma keräilyharrastus alkoi ensin postimerkkeilyllä, josta se on siirtynyt sittemmin antiikkiin ja militariaan. Hänen kokoelmansa ei

ehkä ole vielä yhtä mittava kuin sukulaismiehellä aikanaan, mutta lääniä sen kasvattamiseen löytyy. Aiemmin Tampereen Hämeenkadulla asunut mies muutti Akaaseen pari vuotta sitten, ja neliötä on nyt käytössä hyvin.

Keisari harjoittaa aivan eri bisnestä

Suomen ylivoimaisesti tunnetuin meklari, televisiosta tuttu Aki Palsanmäki, on antanut aika monelle suomalaiselle kuvan siitä, miten huutokauppabisnes toimii. Vaikka Martti Ekman onkin sitä mieltä, että koko alalle näkyvyys on ollut vain hyväksi, esimerkiksi heidän liiketoimintansa pelaa aivan eri mallilla kuin julkkismeklarin touhu. – Siinä missä Palsanmäki ensin ostaa ja sitten myy, meillä toiminta perustuu myyntiin. Me siis saamme asiakkaalta myyntitoimeksiannon hänen omistamistaan tavaroista, jotka sitten myydään huutokaupassa, yrittäjä selkeyttää. Ekmanin liiketoimintalogiikka perustuu myynnistä saatavaan provisioon, joka on 20 prosenttia tuotteen lopullisesta vasarahinnasta. Yrittäjän korvaus pitää sisällään myös liikevaihtoveron, jota huutokauppalalla maksetaan siis ainoastaan tehdystä työstä, ei itse esineestä. Kirpputorien tapaan kun huutokauppatoiminta on palvelumaksua lukuun ottamatta tyystin liikevaihtoverotonta.

tavarasta päätyy tällä hetkellä myyntiin muuttoylijäämistä sekä kuolinpesistä, Sirkiä selkeyttää. Esimerkiksi nyt käynnissä olevaan huutokauppaan myytävää saatiin reilunpuoleisesti yhdestä yksittäisestä muuttoylijäämästä, jota kuskattiin liikkeeseen pakettiautolla useampaan otteeseen. Toistoja tarvittiin siitäkin huolimatta, että Ekmanilla myyntiin päätyvien tavaroiden osuus on yleensä kokonaisuuteen nähden varsin pieni. Huutokauppa kun ei ole romukauppa. Esimerkiksi lastulevystä tehdyt huonekalut ja käyttölasi jätetään suosiolla myyntilistan ulkopuolelle. – Eikä huutokauppa ole oikea paikka myöskään sängyille eikä sohville, Martti lisää.

Tekemistä riittää läpi kuun

Yrittäjä on asiakkaan niin halutessa

toimittanut ylijäävää tavaraa myös suoraan kaatopaikalle. Suurin osa yhteydenotoista tulee Tampereen kaupunkiseudulta, mutta onpa tavaraa lähdetty hakemaan kauempaakin. – Oikeastaan voi sanoa, että Tampere–Helsinki-moottoritien välistä tänne on tavaraa käyty hakemassa, mutta jos tarjolla on tarpeeksi kiinnostavia kohteita, mehän lähdemme hakemaan niitä vaikka Rovaniemeltä. Arviointikäynnille sinne saakka ei tosin lähdetä, yrittäjä toteaa. Nyt taidelasiin saakka ehtinyt varsinainen huutokauppa on todellakin vain yksi pienehkö osa pitkänpuoleisessa ketjussa. Työtä riittää nimittäin aika paljon siinäkin, kun asiakkailta myyntiin haetut tavarat lajitellaan, kuvataan ja laitetaan yrityksen verkkosivuille. Jos niille ei ole asetettu korkeampaa lähtöhintaa, alkavat tarjoukset kympistä.

Lastulevy ei sytytä MARTTI EKMANIN nuijansuunta kertoo kulloisenkin korottajan suuntaan. Moni kohde myydään suoraan, mutta osassa kohteista sille määritelty alkuhinta saattaa kohota jopa moninkertaiseksi.

– Arvokkaimmat esineet, kuten esimerkiksi nyt kohteena ollut von Wright, tarjotaan myyntiin useimmiten yksittäisinä toimeksiantoina, mutta suurin osa myyntiin tulevasta

KOPS SANOO NUIJA sen kolmannen kerran, ja kauppa on sillä naputeltu. Seuraavaan kohteeseen siirrytään saman tien.


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

Ennakkomyynti

Ennakkoon tuotteista voi alkaa tarjota netissä heti, kun tuotteet ovat sinne ilmestyneet. Netissä ennakkotarjouksia voi jättää aina myyntipäivän keskipäivään saakka, ja osassa esineistä hinnat ovat eläneet varsin voimakkaasti jo etukäteen. Myyntiin tulevista esineistä on annettu netissä kuvaus, joka on käytännössä sitä laveampi, mitä arvokkaammasta kohteesta on kyse. Yrittäjien mukaan 3–4 päivää ennen huutokauppapäivää kaikille rekisteröityneille asiakkaille lähetetään muistutus siitä, että kohteet ovat nyt syynättävissä itse liikkeessä. Sirkiän mukaan ennakkomyynti on lisääntynyt kovaa vauhtia, ja tällä hetkellä ja reilusti yli puolet myytävistä tuotteista on varattu ennakkoon netissä.

Tarkat säännöt

Salissa on syntynyt useampi perättäinen kamppailu, joissa on mukana useampi huutaja. Ekmanilla korotuksille on asetettu omat sääntönsä. Kun kyse on alle 100 euron esineistä, edetään huudoissa vähintään viiden euron kertakorotuksin. Sen yli mentäessä kertakorotukset nousevat 10 euroon, ja 300 jälkeen edetään pariin kymppiin ja niin edelleen. Yli tuhannen euron mentäessä edetään satasen korotuksin, joskin näissä tapauksissa meklari voi ohjeistaa myös toisin. Huutokohteena ollut venäläinen meriaiheinen

Tammihuonekalujen hinta on nyt hyvin alhaalla, koska tummempaa kalustetta karsastetaan.

eikä totaalisia virhearvioita ole osunut kohdalle vielä yhtään. – Tästä pitävät huolen myös meidän asiakkaamme. Jos joku tuote pääsee myyntiin liian halvalla, sen verran asiantuntemusta tuosta salista löytyy, että sille kyllä saadaan oikea hinta, Ekman takaa. Hintatietoisuuttaan yrittäjät pyrkivät pitämään yllä seuraamalla netissä tapahtuvia huutokauppoja. Alalla vallitsee herrasmiessääntö, että loppuhinnat jätetään nettisivuille noin viikon ajaksi kaupanteon päättymisen jälkeen. – Mitään lakia tämän suhteen ei ole, mutta ne, jotka tekevät luotettavaa huutokauppaa, tuntuvat noudattavan tätä, Ekman kertoo.

Oikeansuuntainen kasvu

Lonkalta heitettynä tämän kerran huutokauppaa seurasi reilut satakunta ihmistä, joskin arvion tekemistä vaikeuttaa se, että siinä missä vain tauluista kiinnostuneista huutajista iso osa poistui taulujen myynnin jälkeen, moni vaikka nyt lasitaiteesta kiinnostunut tiesi saapua paikalle vasta myöhemmin. Ekman ja Sirkiä tosin vahvistavat toimittajan arvion olevan oikeansuuntainen. Sen verran tuttavallisesti meklari suurta osaa huutajista puhuttaa, että vakioasiakkaita on jo ehtinyt kertyä. Uusiakin naamoja tosin näkyy joka viikko. – Melkein joka kerta meillä on

määrä lisääntynyt, mikä tietysti lämmittää mieltä. Ja hyvää on tietysti sekin, että myös toimeksiantajien määrä on kasvanut samassa suhteessa, Ekman tuumaa. Kaupankävijöiden keski-ikä ei ole ihan nuoremmasta päästä. Toki jälleen kyseessä on arvio, mutta jos veikkaan keski-iän olevan 50 vuoden paremmin puolen, ei olla kaukana totuudesta.

TÄSSÄ NURKASSA asiakas voi rekisteröityä asiakkaaksi. Hän saa sen tehtyään itselleen numeron, jota käytetään sen jälkeen pysyvästi aina asiakkaan tullessa Ekmanille.

paikkansa, sillä edellä mainittujen työkalujen ja soittimien lisäksi myynnissä ovat esimerkiksi Fiskarsin valmistamat liikennevalot, lelufiguureita sekä Tolkien-aiheinen seinäkalenteri. Myyntiprosenttia voi pitää hyvänä, sillä sadasta tuottees-

ta kauppapäivän aikana jää myymättä keskimäärin kuusi prosenttia. Se tarkoittaa, että tälläkin kertaa kauppa toteutui 800 kertaa. Ja totuuden nimissä osa jouduttiin suosilla jättämään seuraavaan kauppaan. Iso osa muuten, sillä tammikuun kaup-

papäivään jäi yli 300 tuotetta. Tästä on hyvä jatkaa uuteen vuoteen. – Hyvää tällä alalla on se, että myytävä ei lopu kesken, meklari heittää vielä lopuksi. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Nuorennusleikkaus on ihan mahdollinen taulu on löytänyt ostajansa. Ilme kasvoilla on sen verran tyytyväisen näköinen, että oma maksimi ei tainnut tulla vielä vastaan.

Kalliimmat tuotteet myydään anonyymisti luurin välityksellä

Kun tuotteella on hintaa yli sata euroa, voi tarjouskilpailuun osallistua myös puhelimen välityksellä. Etenkin ne kaikista arvokkaimmat kohteet myydään lähes poikkeuksetta anonyymisti. – Kaikki useampiin tuhansiin euroihin tehdyt kaupat on tehty puhelimitse, Sirkiä kertoo. Tällä kertaa myynnissä ollut von Wright ei tehnyt poikkeusta. Myös sen osti puhelimitse myyjä, jolloin omistaja ei tule julkiseen tietoon. Heti huutokaupan alkupäähän sijoittunut kauppa nuijittiin päätetyksi alle puolessa minuutissa.

Asiantunteva asiakaskunta toimii hyvänä hintatakuuna

Yrittäjien hinta-arviot tuotteista ovat pitäneet yleensä aika hyvin kutinsa,

23

Yrittäjä toivoo, että myös nuorempi väki löytäisi huutokaupat. Ympäristöasioita korostavana maailmanaikana se ei ole ihan utopistinen heitto. Kirpputorit ja kierrätyskeskukset kun nuoremmat sukupolvet ovat jo löytäneet. – Esimerkiksi tämä tammihuonekalu tässä on pian satavuotias. Aika harvasta puristelevystä tehdystä pöydästä on samaan, yrittäjä esittelee ja toteaa, että pienellä tuunauksella siitä saa halutessaan aivan uuden näköisen. Kyseisen pöydän ongelmana hän pitää lähinnä sen tummaa sävytystä. Sen havainnon yrittäjät ovat tehneet, että tummapintaisille huonekaluilla ei tunnu olevan oikein kysyntää tällä hetkellä. – Tammihuonekalujen hinta on nyt hyvin alhaalla, koska tummempaa kalustetta karsastetaan, Ilkka Sirkiö kertoo.

KITCHEN & BAR

040 731 1004 | Dabbal.fi

LUMOAVIA JUHLIA JA KOKOUKSIA Hotellimme ylimmästä kerroksesta löytyy Lappi-henkinen tyylikäs sauna- ja juhlatila Kero. Järjestä rennompi tilaisuus vaikka saunoen, ja ihaile maisemia Tampereen kattojen yllä! Samalla pääset nauttimaan Kitchen & Bar Dabbalin pohjoisen makuelämyksistä.

Liikennevalotkin kävivät kaupaksi

Huutokaupassa aletaan vedellä jo viime metrejä, sillä nyt on edetty jo vihonviimeiseen Sekalaiset-osastoon. Kuvaus pitää hyvin

Yliopistonkatu 44 | sales.tampere@laplandhotels.com | 03 383 0100


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

PIPARKAKKUKISAN VOITTO heltisi tällaisella tuotoksella. Kuvassa on menossa tuomariston arviointi. Kuhmoisen Yrittäjien tiimin muodostivat Sari Liehu, Taina Hinskala ja Eija Heinonen.

Piparkakkukisan tuomaristona toimivat opiskelijat Kangasalla otettiin sokerikuorrutteet esille hyvissä ajoin, 20. päivä marraskuuta. Silloin Tredun Kangasalan toimipisteellä pidettiin hyvän mielen haastekilpailu, missä osallistujien tehtävänä oli piparitalon koristelu.

P

iparkakkukiinteistöjen kuorruttamisesta kisattiin kolmehenkisin joukkueittain. Mukana olivat kotijoukkueen eli Kangasalan Yrittäjien tiimin lisäksi joukkueet myös Oriveden, Pälkäneen ja Kuhmoisten yrittäjäyhdistyksistä. Lisäksi julkisivurakentamistaitojaan piparimaailmassa lähtivät testaamaan joukkueet Tampereen kauppakamarilta sekä Kangasalan valtuustosta. Kisassa keskityttiin puhtaasti koristeluun, sillä jokaiselle joukkueelle iskettiin eteen identtinen ja koristelua vaille valmis piparkakkutalo. Koristeet puolestaan jokainen joukkue toi itse. Mielikuvitus oli siis rajana, joskin sen verran säännöissä oli ohjeistettu, että kaikkien käytettyjen koristeiden piti olla syötävissä. Lopputuloksia arvioi ammattilaisten raati, sillä kilpailun tuomaris-

ta koostui Tredun elintarvikeala-alan opiskelijoista. Arviointikriteereitä oli kolme, sillä tuomaristo keskittyi arvioimaan joukkueiden taiteellisuutta, tiimityöskentelyä sekä ammattitaitoa. Voitto matkasi tällä kertaa oikeastaan maakuntarajojen ulkopuolelle, Kuhmoisiin. Virallisesti kunta liittyy osaksi Pirkanmaan maakuntaa vasta vuoden 2021 alussa. Yrittäjäyhdistys on ollut tässä edelläkävijä, sillä Kuhmoisten Yrittäjät ovat olleet Pirkanmaan Yrittäjien aluejärjestön jäsen jo vuoden 2018 alkaen. Hopeaa kisassa nappasivat Pälkäneen Yrittäjät ja pronssi meni Kangasalan Yrittäjille. Loput joukkueista sijoittuivat jaetulle neljännelle sijalle. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: KANGASALAN YRITTÄJÄT

KILPAILIJOILLA OLI aikaa koristeluun noin 1,5 tuntia. Kakut olivat valmiita, mutta koristeet jokainen tiimi toi mukanaan.

KANGASALAN YRITTÄJIEN urakka riitti piparikisassa kolmossijaan. Joukkueeseen kuuluivat vasemmalta oikealle lueteltuina Katri Valkama, Saija Haavisto ja Tuija Vuohtoniemi. Kiitosta tuotos sai tuomareilta kiitosta erityisesti värikkyydestä.

PÄLKÄNEEN YRITTÄJIEN Marja-Liisa Suomalaisen (vas.), Noora Rosbergin ja Lumia Huhdanpää-Jaisin piparitalon koristelu nojasi tonttuteemaan.

Radio Musa 100,5

Musa on parasta!

Radio valitaan musiikin perusteella. Radio Musa soittaa mielimusiikkiasi. Tykkäät kuitenkin! Yrittäjä! Mehän voitais vaikka juoda aluksi Radio Musan yrittäjäkahvit, joka on erinomainen tilaisuus saada lisää asiakkaita. Musalla pääset kymmenien tuhansien kuuntelijoiden korvien väliin. Tilaa ilmainen, muhkea Radio Musa 2020 -lehti! Ota yhteys 0400 620 036 tai toimitus@radiomusa.fi Edulliset kampanjat, soita meille!

Tarja

Kimmo

Jussi

Pena

0400 9400 57 | 050 5600 248 | 041 480 3908 | 0400 620 036

Radio Musa ******** RADIO MUSA 2020 * toimitus@radiomusa.fi * radiomusa.fi ********

Sisäsivuilla

Tamperelainen Musa -gaala Lauantaitanssit Ohjelmat ja niiden tekijät

Kyllä kansa tietää:

Musa on ylivoimainen aikuisten parissa

Mainosta Musassa! www.radio­musa.fi

100,5

IG: @radio.musa #parastamusaa radiomusa.fi

24


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

25

Kiitos yhteistyöstä! Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2020!

Ikaalisten Yrittäjät ry www.yrittajat.fi/ ikaalinen Liity meihin!

Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2020!

Kiitämme asiakkaita kuluneesta vuodesta ja toivotamme hyvää joulua!

Aarporankatu 12, 33840 Tampere Puh. (03) 214 2270 huolto@mvanttinen.fi www.mvanttinen.fi

Turvesuonkatu 16, Tampere Puh. 03 3465 566 Bisnode 2017

Mikko 0400 832 856

Aki 0400 164 611

Tampereen kaupunkiseudun yrityspalvelut Oy

Toivottaa hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2020!

KÄRRYJEN HUOLTO, KORJAUS, MYYNTI, VUOKRAUS

www.birja.fi

Aisapojat Oy Asentajankatu 3 Lakalaiva, TAMPERE

Yrittäjäkatu 22, Nokia p. 010 327 2767, 050 436 8482

Eteläinen Salmitie 1, Masala, Kirkkonummi, p. 050 358 4248

puh. 041 529 5657 LUOTETTAVAA Puutavara- ym. kuljetukset kymmenien vuosien kokemuksella. Erkki Nurmi: 0500 337 104 kurun.kuljetus@phpoint.fi

www.kurunkuljetus.fi

Varaosat maansiirtokoneisiin ja traktoreihin 050 543 2363 • pentti.jylha@mvparts.fi • www.mvparts.fi


26

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

Kiitos yhteistyöstä! Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2020!

• TARKASTUSPALVELUT LAADUKKAASTI JA JOUSTAVASTI • KOTIMAISELTA HUIPPUOSAAJALTA

Toivotamme Hyvää joulua ja Onnea vuodelle 2020! www.ndt-team.fi Jukka Hakala 050 551 1235 | Ari Lahti 050 551 1234

Kiitos

ihanasta vuodesta, herkullista joulua ja menestyksekästä vuotta 2020! …JA ELÄMÄ MAISTUU TAAS!

Varastointipalvelut yrityksille 0400 422 233 • juha.salmiranta@monivarasto.fi • Vestonkulma 1, 33580 Tampere

www.monivarasto.f i

Oriveden Maalauspalvelu ■ Tasoitetyöt ■ Tapetointityöt ■ Koriste- ja kuviointimaalaukset ■ Julkisivutyöt

KAIKKI MAALAUSALAN TYÖT niin sisällä kuin ulkona.

Matti Autio puh. 040 751 5789 info@orivedenmaalauspalvelu.fi

www.orivedenmaalauspalvelu.fi

Tärinä Tieto-taito

DYNASET Oy | Menotie 3, 33470 Ylöjärvi | Puh. 03 348 8200 | www.dynaset.fi

5.–8.12. JOULUMARKKINOILLE RIIKAAN JA KÄYNTI RAJAKAUPASSA Radisson Blu Hotel Latvija

285,-/

22.–28.3. KEVÄTHANGILLE LEVILLE, hotelli Levi Panorama

599,-/

29.3.–4.4. KEVÄTHANGILLE SAARISELÄLLE, Gielas-hotelli, saunalliset huoneet

510,-/

3.–5.4.

185,-/

KEVÄTMATKA PÄRNUUN JA KÄYNTI RAJAKAUPASSA hotelli Pärnu

10.–13.4. PÄÄSIÄISEKSI RIIKAAN Rixwell Old Riga Palace Hotelli

hlö/2-hh hlö/2-hh hlö/2-hh hlö/2-hh

265,-/ hlö/2-hh

Katso jatkuvasti päivittyvä matkatarjonta kotisivuiltamme!

a: Lisätieto

Tilausliikenne Timo Tuomisto Ky Ikaalinen, puh. 03 558 9000 tilausliikenne@timotuomisto.fi www.timotuomisto.fi

MAALAAMO ORELL

Toivotamme Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2020

HYDRAULIIKAN VOIMALLA Sähkö Paineilma Painepesu Magneetti

Tilausliikenne Timo Tuomisto KY

Jo vuodesta 1960

0500 237 652

Juha Tuomainen Oy

Vestonkatu 7, 33580 Tampere • www.juhatuomainen.fi

Ulko- ja sisämaalaukset. Tapetointi ja tasoitetyöt. Huhmarintie 7, 36200 Kangasala • hannu.orell@maalaamo-orell.fi www.maalaamo-orell.fi

050 0 631 567

Osaamista, joka menee pintaa syvemmälle

• Maanrakennuspalvelut • Biokaasukaivot • Siiviläputkikaivot

brodeeraus@tikkitehdas.fi

P. 0400 862 596 | Palinperäntie 35, 39500 Ikaalinen | www.maanrakennusjokinen.fi


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

27

Eläkkeellä keppihevosvalmistajaksi alkanut yrittäjä karttaa julkisuutta hyvästä syystä – työtunteja kertyy jo nyt kosolti, ja

uudet hepat myydään verkossa heti kun ne sinne isketään

Akaasta löytyy verstas, joka valmistaa ja myy tänä päivänä kovin suosittuja keppihevosia. My Hobby Horses -yritys aloitti toimintansa kaksi vuotta sitten ja on osoittautunut valtavan suosituksi. Vaikka keppihevosharrastus nykymuodossaan on pitkälti suomalainen juttu, akaalaistoimijan heppatuotannosta huikeat 95 prosenttia myydään ulkomaille.

silön työvaihe kerrallaan, ei siis esimerkiksi kerralla kymmentä runkoa, suitsia tai silmää peräkkäin. – Liukuhihnamaista bulkkituotantoa en harjoita, sillä silloin työstä lähtisi mielenkiinto. Lisäksi jokainen meillä tehty tuote halutaan pitää uniikkina, hän kertoo. Työn laadun on oltava korkea, sillä kepparin käyttöaste on usein erittäin kova. Rakas keppari kun kulkee usein mukana liki vaatteiden tapaan. Yrittäjä kertoo, että keppihevosharrastus on selvästi enemmän tyttöjen kuin poikien juttu, mikä taitaa olla ihan sama suunta myös ratsastusharrastuksen suhteen. Sen yrittäjä on huomannut, että pojille lähtevissä tilauksista halutaan yleensä ”vähän rajumman näköisiä”, vähän sellaiseen cowboyhenkeen.

K

eppihevosilla on toki kirmailtu menemään maailman tovi, mutta nykymuotoa ja suosiota keppihevosharrastus alkoi saada viime vuosikymmenen vaihteen tienoilla. 2010 julkaistiin myyntihitiksi noussut tietokirja keppihevosista, ja ensimmäiset keppihevosten SM-kisat järjestettiin kaksi vuotta myöhemmin. Suuren yleisön tietoisuuteen keppihevosharrastus nousi viimeistään 2017, kun Selma Vilhusen ohjaama, Jussi-palkittu dokumenttielokuva Hobbyhorse Revolution sai ensi-iltansa. Elokuvan ja sen saaman mediahuomion myötä tieto Suomesta keppihevosharrastuksen kehtona levisi tehokkaasti myös ulkomailla.

Poikkeava haastattelu

Tämä haastattelu on tässä lehdessä poikkeuksellinen, sillä haastateltavan pyynnöstä jutussa kerrottavasta yrittäjästä ei kerrota nimeä, eikä hänestä ole kuvaa. Näin toimitan mediassa useimmiten ikävien asioiden kohdalla. Tässä tapauksessa asia on pikemmin päinvastoin. Akaassa toimiva My Hobby Horses Finlandin yrittäjä nimittäin haluaa jatkossakin pitää keppihevostehtailunsa harrastuksen ja työnteon välimaastossa. Eikä hänellä ole myöskään minkäänlaista tarvetta pitää meteliä toiminnastaan. – Kädet ovat jo nyt täynnä työtä, sillä joka ikinen täällä valmistettu keppihevonen myydään heti, kun se laitetaan verkkosivuillemme, yrittäjä kertoo.

Häälahja oli alkulaukaus

Hänen kohdallaan keppihevosvalmistukseen johti useampi syy. Ensimmäi-

Oma heppari – paras heppari

set keppihevosensa hän valmisti häälahjaksi kaverinsa tyttärelle. Idean koko ikänsä hevosten kanssa touhunnut ja edelleen kaksi hevosta omistava yrittäjä hokasi Hevosmessuilla esillä olleista keppareista. – Ajattelin, että kai minä tuollaisen osaisin tehdä, pitkän linjan käsityöharrastaja toteaa. Aikaa löytyi, sillä varsinaisesta työelämästä hän oli jo jäänyt eläkkeelle. Tosin kuunnellessa yrittäjän nyt tekemiä työtunteja, ovat lainausmerkit sanan ”eläkeläinen” kohdalla paikallaan. – Kesällä olen pitänyt lauantait ja sunnuntait vapaana, mutta muuten tulen tänne verstaalle joka päivä, hän kertoo.

Tammikuussa hiljenee, mutta hyvin vähän

Tällä hetkellä yrityksessä on meneillään poikkeuksellisen kiireinen vaihe, sillä aika monen lapsen ykköstoive tulevaksi jouluksi on keppihevonen. Kysyntäpiikki on selvä, mutta mitenkään totaalisesti verstas ei hiljene. Tilausmäärät ovat kasvaneet koko kahden vuoden ajan. – Viime vuonna ajattelin jouluna, että tammikuussa sitten hiljenee, mutta vielä ainakaan en ole sitä huomannut, yrittäjä hymyilee. Joskin heti perään hän korostaa, ettei valita. Yrittäjä nimittäin kertoo nauttivansa valtavasti omasta työstään. – Tämän työn suola on haastavuus, sillä se kehittää. Lisäksi nautin tässä työssä siitä, että lopputuloksen pääsee aina itse näkemään, hän kertoo.

Viimeisen päälle vientiyritys

AKAALAISET KEPPIHEVOSET ovat hyvin huolellista työtä niin yksityiskohtien kuin kestävyytensä puolesta. Laatutyö on tärkeää, sillä keppihevosen kulutusaste on alaan vihkiytyneiden lasten parissa tunnetusti kova. Monesti oma keppari halutaan myös yökaveriksi, ja ratsastusmatkalle se pääsee heti heräämisen jälkeen.

Yrityksensä keppihevostaiteilija pisti pystyyn kaksi vuotta sitten. Ihan uusi asia se ei ollut, sillä hän oli tehnyt aikaisemminkin käsityöalihankintaa omalla toiminimellään. Tunnettuutta lähdettiin kasvattamaan tosissaan, ja yrittäjä pestasikin mainostoimiston toteuttamaan pari kuukautta kestäneen verkkomainoskampanjan. Aivan ensimmäiset asiakkaat

löytyivät kotimaasta, mutta sittemmin kotimaiset asiakkaat ovat jääneet marginaaliin. Kaikista akaalaisista keppihevosista tänä päivänä vientiin lähtee peräti 95 prosenttia. Se on jopa käsittämättömän kova luku, sillä nykymuodossaan keppihevosharrastus on tosiaan lähtenyt laukalle juuri Suomessa.

Kapinajohtaja kaappasi Etelä-Amerikan lähetyksen?

Päämarkkina on Euroopassa. Saksa ja Puola ovat isoja tilausmaita, mutteivat suinkaan ainoita. – Tšekki, Belgia, Tanska, Ruotsi, Sveitsi, Itävalta, yrittäjä listaa eurooppalaisia asiakasmaitaan. Lätäkön toisella puolella lukuisia toimituksia on lähtenyt Yhdysvaltoihin ja Kanadaan ja jopa Ecuadoriinkin. – Sen perillemeno tosin venyi pariin kuukauteen, koska maassa oli lähetysaikaan käynnissä aika sekava tilanne. Ajattelin jo, että kai sillä joku kapinajohtaja nyt ratsastelee, kunnes vasta äsken sain viestin, että perille oli sekin ratsu saapunut, yrittäjä naurahtaa ja myöntää, että sittemmin konfliktimaihin lähetyksiä on harkittu tarkemmin aina tapauskohtaisesti.

Tilaustyö onnistuu vaikka valokuvasta

Yrittäjän verstaalla laatikkoon nojaa vierailuhetkellä kuusi hepparia, kaikki toimitusvalmiina. Niistä kaksi on yrittäjän mukaan vuonohevosia, muut edustavat jokainen eri hevosrotuja, joiden nimet tosin tulevat sitä tahtia, että mieleen jää vain Palomino. Valinnanvaraa riittää, sillä kunhan rotu vain on tiedossa, yrittäjä pystyy sellaisen taiteilemaan. Hevosia on tehtailtu myös asiakkaan lähettämien valokuvien pohjalta. Jos tuote on valmiina, se saadaan pakettiin hyvinkin ripeästi. Ennen kello kymmentä tilatut tuotteet ehtivät vielä saman päivän toimituksiin. Tilauksesta tehtävissä

hevosissa menee luonnollisesti pidempään. Tilausjonosta riippuen ne saadaan asiakkaalle noin kolmessa viikossa.

Jokainen tuote on uniikki

Yksittäisen hevosen ja harrastuksessa oleellisessa osassa olevien varusteiden valmistukseen kuluu noin yksi työpäivä. Vaikein työvaihe on hevosen kroppa, jonka kanssa pitää olla millintarkka. Yrittäjä toteuttaa jokaisen yk-

Sen verran oma tekemisen taso on parissa vuodessa kehittynyt, että ne aikanaan häälahjaksi annetut keppihevoset yrittäjä uskoisi pistävänsä tänä päivänä suoraan roskakoriin. – Ainahan tehdessä oppii, hän tuumaa. Huikeasta suosiosta huolimatta minkäänlaista gurun viittaa hän ei suostu ottamaan. Yrittäjä korostaa, että Suomesta löytyy hänen lisäkseen useita hyviä keppihevosvalmistajia, puhumattakaan siitä, kuinka hienoja heppoja yksittäiset ihmiset ovat itse valmistaneet. – Tosiasiahan on, että jokaisen pikkutytön ja -pojan mielestä se oma hevonen on aina maailman kaunein ja paras. Ja oikeassahan he ovat, hän toteaa. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: MY HOBBY HORSES

AK A AN YRiT TÄ jÄT Huutokauppa Ekman, taiteen, antiikin, keräilyja sisustustavaran huutokauppatoimintaa.

Seuraava

HUUTOKAUPPA 5.1. klo 13 Katso kuvat

www.huutokauppaekman.fi Myymme ammattitaidolla muuttoylijäämät ja muun laadukkaan irtaimen tavaran

Kysy lisää p. 0400 884 434

Klassikkotapetit valmistaa

Tehtaanmyymälä ma-pe 9-16.30, la 10-14 Satamatie 8, 37800 Akaa puhelin 03 542 1090 info@tapettitehdas.fi www.tapettitehdas.fi verkkokauppa 24/7

Myllytie 3, 37800 Toijala puh. 03 542 1567 puh. 040 527 2079

www.lounaspirtti.fi


28

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

AK A AN YRiT TÄ jÄT

Nyt on savusaunalla akaasta löytyvä savusauna vetää kerralla

,

✆ 0400 851 335

VESIKATTOURAKOINTIA LUOTETTAVILLA KOTIMAISILLA KATEPAL SBS-TUOTTEILLA • BITUMIKATTEET • VESIERISTYKSET • KATELAATAT • KATTOHUOLTO • PELLITYKSET • SUUNNITTELU JA NEUVONTA Koivistontie 33, Tampere | Kivirinne 1, Akaa | www.pirkanmaankattajat.fi

HYVÄÄ JOULUA JA MENESTYSTÄ VUODELLE 2020!

puh. 041 529 5657 www.mersupurkaamo.fi

www.mb-varaosatjahuolto.fi

MERSUkoRjAAMo • MB Star diagnosistesteri

• MB Star diagnosistesteri • Huollot, MB-varaosat ja remontit MB-Varaosat ja huolto Venetmäki Oy Nahkatehtaantie 10, Viiala Ark. 9.00-17.00. Puh. 040 140 6000

En ole ensimmäinen, tuskin viimeisinkään, joka menee samaan vipuun. Kun kaarran navigaattorin ohjeiden mukaan saamaani osoitteeseen, otaksun automaattisesti pihapiirin kahdesta talosta saunaksi sen selvästi pienemmän. Minua vastassa ollut Knuutilan savusaunan emäntä Sanna Knuutila kuitenkin kertoo heti, että täällä asia on päinvastoin. Tällä tontilla seisova sauna on nimittäin kokoluokaltaan noin kolminkertainen siihen varsinaiseen mökkirakennukseen verrattuna.

K

nuutilan savusauna on nököttänyt paikallaan jo parikymmentä vuotta. Sen pystyttäneen Tapani Knuutilan ystävät ja sidosryhmät, kuten nyt vaikkapa paikalliset maamies- ja metsästysseurat, ovat päässet nautiskelemaan sen löylyistä jo ennenkin, mutta syksystä lähtien se on ollut myös muiden vuokrattavissa. Tampereella varttunut Sanna oli vielä ala-asteikäinen, joten minkäänlaista muistikuvaa tuleva appiukkonsa aatoksista 90-luvulla hänellä ei ole. Sen verran hän on kuitenkin myöhemmin kuullut, että Tapani oli aikanaan halunnut pistää pystyyn saunan, johon mahtuisi vaikka sitten koko Lontilan kylä kerralla saunomaan. Jokusen kerran sitä on vuosien saatossa tiedusteltu ja annettu tutuille juhlakäyttöön, mutta kokolailla harvoin.

Ihastusta oli ilmassa jo ensitapaamisella

Sannan miehelle, perhetilalla kasvaneelle Tapanin pojalle, Tapio Knuutilalle savusauna oli luonnollisesti tuttu jo entuudestaan, mutta Sanna tutustui kohteeseen vasta pari vuotta sitten kun pariskunta oli kävelylenkillä. Ylikäytössä sauna ei ainakaan ollut, mistä tietysti kertoo jotain sekin, että saunalta noin kilometrin päässä asunut Sanna ei ollut ennen kyseistä lenkkiä edes tietoinen koko pytingin olemassaolosta. – Näin tässä välittömästi valta-

Saunapäivä lykkäsi liikkeelle

KUN TIEDUSTELEN Knuutilan savusaunaa emännöivältä Sannalta, miksi Knuutilan savusauna kannattaa ottaa omaan to visit -listaan, lähtee Sannan vastaus kun Patrik Laineen kuti. – Täällä on paitsi hyvin rento emäntä myös maailman parhaat löylyt, ja lisäksi tilat sopivat isollekin ryhmille, Sanna tiivistää. Hän lisää listaan vielä saunan sijainnin vain puolen tunnin ajomatkan päästä Tampereelta, mutta silti selvästi maalaismaisemissa. – Etenkin kesällä saunaa ympäröivä maalaismiljöö pääsee oikeuksiinsa viereisellä pelloilla laiduntavine lehmineen, hän kertoo.

vasti mahdollisuuksia, hän kertoo ja lisää, että ajatus jäi kytemään. Saunanrakentaja Tapaninkin kanssa asiasta ehdittiin jo puhua, mutta konkreettiset toimenpiteet jäivät vielä uupumaan. Sen ymmärtää, sillä väliin mahtuu myös yksi iloinen perhetapahtuma, jonka tähti täytti vähän aika sitten yhden vuoden.

Idea konkretisoitui viime kesän alkupuolella kun Tapani soitti miniälleen. – Hänelle oli tullut kaupungin puolelta kyselyitä, josko Knuutilan savusauna olisi halukas osallistumaan valtakunnalliseen saunapäivään, eli pitäisi ovet auki koko kansalle. Tapani halusi kuulla minun mielipiteeni, joka oli ehdoton kyllä, Sanna kertoo. Kaikille avoin tilaisuus pakotti myös pistämään saunan edustuskuntoon. Sanna ja hänen tuolloin Akaassa asunut äitinsä Kirsi Enqvist pistivät sudit heilumaan. Saunapäivä tuli juuri oikeaan kohtaan, sillä se puhalsi uutta liekkiä siihen kytemään jääneeseen ajatukseen. Menestyskin se oli. Savusaunaan kävi tutustumassa pitkälti yli 50 ihmistä. Se on mukava määrä, etenkin kun iso osa tästä porukasta oli ihmisiä, jotka eivät olleet ennen paikassa saunoneet. – Silloin päätin, että kyllä tämä toteutetaan, hän kertoo.

Sitten alkoi rumpu soida

Akaassa ja eritoten Toijalan puolella aika moni tiesi Knuutilan savusaunan jo entuudestaan, mutta kun kiikarissa olivat massat, oli tietoisuuden lisääminen alkuun asia numero uno. Saunapäivä auttoi tässäkin, sillä sana saunan olemassaolosta oli lähtenyt jo kiertämään, kun viidakkorumpu kumisi suusta suuhun. Saunaemännän puolelta saunaa lähdettiin mainostamaan ensisijaisesti verkossa. Facebookin ja Instagramin lisäksi saunalla tehtiin nettisivut. Pi-


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

kokoa

29

Tarjoamme työstökoneiden ja muun teollisuuden kunnossapitoon kaiken kattavaa palvelua.

löylyyn puolensataa ihmistä

– Huollot / korjaukset – Peruskunnostukset – Kone- ja laitesiirrot – Varaosat Keskuskatu 8, 37830 AKAA • 050 599 2426 juha@asennuspalvelujuhakeskinen.fi www.asennuspalvelujuhakeskinen.fi

TÄLTÄ SAUNA näyttää sisältäpäin. Varsinaiset lauteet sijaitsevat ylempänä, alakerros on varattu pesutilaksi. SIINÄ ON savusaunalla kokoa. Löylyihin mahtuukin kerrallaan jopa puolensadan hengen porukka. Kiinnostuneiden asiakkaiden kannattaa olla suoraan yhteydessä Sannaan. – Asiakkaan tarpeet kartoitetaan aina yhdessä. Siis tuumataan, ollaanko tänne tulossa enemmän bilemeiningillä vai viettämään vaikkapa rauhallista jouluillallista, Sanna ohjeistaa.

Turbohuollot ja turbojen muokkaukset isommille tehoille. Meiltä saat myös alkuperäiset uudet ja OE vaihtolaitteet! Myymme ja huollamme turbot nopeammin kuin urpot siemaisee sumpit. Turbotohtori.fi | 020 769 9939

hapiiristä löytyvät sitä kokoluokallaan dominoivan varsinaisen saunan lisäksi myös erillinen mökki keittiöineen sekä niiden välissä sijaitseva kota. Kaikki ne kuuluvat luonnollisesti vuokrahintaan.

SAUNA ON valmiina jo seuraavan ryhmän varalle. Saunan lämmittäminen vaatii aikansa, sillä yleensä asiakaspäivinä Sanna tai hänen miehensä Tapio käy lyömässä tulta kiukaaseen jo aamuvarhaisella.

Nuorennusleikkaus

Toimintaa ei ole takana vielä puolta vuottakaan, sillä ensimmäiset maksulliset asiakkaansa sauna vastaanotti syyskuussa. Sittemmin asiakkaita on ollut ensin parin viikon välein, ja nyt joulua kohti tultaessa joka viikko. Vuokraukset ovat keskittyneet viikonloppuihin, mutta asiakkaan käskystä sauna lämpiää luonnollisesti myös keskellä viikkoa. Se ilahduttaa, että saunan ovat löytäneet täysin uudet kävijät. Tapanin, saunan rakentajan aikana se on kerännyt tunnettuutta hänen omassa ikäpolvessaan, ja nyt on kyseinen ryhmä saanut rinnalleen sitä seuraavan sukupolven. – Meillä on ollut paljon nyt omanikäisiäni eli kolmekymppisten ryhmiä. Kolmekymppisiä täällä on vietetty syksyllä ainakin kolmet, ja pidettiin täällä myös 20-vuotisjuhlat, Sanna kertoo. Toistaiseksi asiakkaat ovat löytyneet pitkälti yksityishenkilöpuolelta, mutta yrittäjä uskoo, että kevätkaudella savusauna herättää myös yritysryhmien kiinnostuksen. Jotain varauksiakin on jo tehty esimerkiksi tyky-päiviin.

Yrittäjäverkosto tukena

Saunaemäntä on ehtinyt syksyn aikana kasata rinnalle myös verkostoa, jonka ansiosta yhteistyökumppani on nyt löytynyt paitsi pitopalveluihin myös pihalle tarvittaessa pystytettävään juhlatelttaan. Molemmat

ovat paikallisia toimijoita. Muonituksessa apuna on melko uusi akaalaisyritys, Namirinkula, ja juhlatelttaa vuokraava ja pystyttävä yritys puolestaan löytyi kirjaimellisesti naapurista. Ja jos asiakas haluaa syystä tai toisesta jättää oman auton kotiin, myös kuljetuspalvelut onnistuvat. – Myös bussikuljetus onnistuu, sillä siihenkin meillä on tuttu liikennöitsijä valmiina, hän huomauttaa ja muistuttaa vielä, että Tampereelta ei ole paikan päälle kummoinenkaan matka. – Autolla perillä on puolessa tunnissa, Sanna vinkkaa.

Omassa kokoluokassaan

Monesta vuokralla olevasta saunasta Knuutilan savusauna eroaa juuri kokonsa puolesta. Sanna ja Tapio ovat testanneet, että vaikka löylyttelijöiden väliin jättäisi vähän enemmänkin omaa reviiriä, mahtuu saunan ylälauteille 36 ihmistä. – Lisäksi sinne on tehty erikseen penkit, joiden myötä sauna vetää kerrallaan 50 saunojaa, hän kertoo. Vastaavan kokoluokan saunat ovat kiven alla. Se on tiedossa, että ainakin valmistuttuaan löylytila on ollut koko maan suurin savusauna. Koska väitteen paikkansapitävyydestä ei ole kuitenkaan tällä hetkel-

lä varmaa faktaa, ei sitä ole käytetty omassa markkinoinnissa. – Suurin osa netissä löydettävistä savusaunoista on kuitenkin maksimissaan reilut 10 henkeä vetäviä, Sanna kertoo. Iso tila ei hetkessä lämpiä, vaan siihen on varattava useampi tunti. Vuokrapäivinä saunan lämmitys aloitetaan jo aamusta.

40 vuotta yrittäjän kumppanina! Satamatie 37, 37800 Akaa Puh. 03 549 4400 www.tilitoimistoalakahri.com

Kesää odotellessa

Ensi vuodelle on jo tiedossa useampi varaus, ja Sanna uskoo tahdin kiihtyvän vielä merkittävästi, kunhan päivä alkaa taas pidentyä. – Kesällä saunan pihapiirin idylli pääsee paremmin oikeuksiinsa, kun tuossa vieressä pellolla laiduntavat lehmät ja valoa riittää. Koska pääosa asiakkaista saapuu tänne illaksi, ei siinä nyt tähän aikaan vuodesta kovin paljon valoa näe, Sanna huomauttaa. Jonkin verran jo aloitettua ehostustyötä on tarkoitus jatkaa, esimerkiksi maalipintoja uusimalla, mutta sen yrittäjä lupaa, että liikaa tilaa ei lähdetä modernisoimaan. – Tämän on kuitenkin tarkoitus olla jatkossakin sellainen pelkistetty, ajaton ja vähän ronskikin maalaissauna, hän kertoo. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Meiltä

• Keskimäärin 90% pienempi hiilijalanjälki • Soveltuu kaikkiin dieselmoottoreihin • 100% uusiutuva jätteistä ja tähteistä • Nopein tapa vähentää päästöjä

Neste Toijala

Kurisjärventie 5, puh. 03-542 4230 Ark. 6.30–21, la 8–21, su 9–21 www.nestetoijala.fi


30

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

Kaupunginjohtaja kertoo saaneensa erinomaisen vastaanoton – akaan kehittämisessä yrittäjille tehty palvelulupaus on keskiössä Akaan kaupunginjohtajana huhtikuussa aloittanut Antti Peltola näkee luotsaamassaan kaupungissa rutkasti potentiaalia. Oleellisessa osassa kaupungin visioissa on myös syksyllä julkaistu yritysten palvelulupaus, joka on ilahduttavan konkreettinen.

a

ntti Peltola on nähnyt Suomea monesta eri näkövinkkelistä. Rovaniemellä varttunut Peltola opiskeli Tampereen yliopistossa, josta pääaineenaan kunnallistaloutta lukenut hallintotieteiden maisteri pestattiin heti valmistumisen jälkeen Hartolan kuntaan hallintojohtajaksi. Kyseistä pestiä seurasi talouspäällikön vakanssi Keravan kaupungissa ja edelleen talous ja hallintojohtajan vakanssi Järvenpään kaupungissa. Siellä aikaa meni pidempään, miltei kymmenen vuotta. Siellä hän ehti toimia tovin myös viransijaistavana kaupunginjohtajana.

Valttikortteina sijainti ja ympäristö

Akaan kaupunginjohtajan pestistä mies kertoo innostuneensa mm. kaupungissa piilevän potentiaalin vuoksi. – Akaassa meidän pitää saada kaupunki kasvamaan ja kehittymään sen vahvuudet huomioiden. Asuntotuotantoon pitää saada vauhtia, koska kysyntää on ja myös uudet yritykset ja työpaikat ovat tervetulleita, Peltola listaa. Siitä tuore kaupunginjohtaja on ollut iloinen, että valtuustossa tehty strategia on hyvä ja nostaa hienosti esiin kaupungin vahvuuksia. – Näitä ovat Akaan sijainti pääradan varrella isojen valtaväylien ja liiikenneyhteyksien solmukohdassa sekä hieno ympäristö ja luonto vesistöi-

neen, Peltola listaa. Viime kesän ja kuluneen syksyn aikana selvitettiin myös Akaan muuttoliikenteen rakennetta ja lisäksi kyselyllä, tulo- että lähtömuuttajien mielipieteitä. Tulokset olivat Akaan kannalta myönteiset, sillä muuttoliikkeen rakenne on hyvä. Akaa saa muuttovoittoa erityisesti korkeakoulutetuista, hyvätuloisista ja työssäkäyvistä asukkaista sekä 25–44-vuotiaiden ikäluokasta. Eniten Akaasta muuttaa pois nuorten ikäluokka 15–24-vuotiaat, mutta yleensä lähinnä jatko-opintojen perään. – Meiltä tulomuuttajista kaksi kolmesta suosittelisi Akaata kotikuntana ja lähtömuuttajistakin yli puolet hän huomauttaa.

Hyvä vastaanotto

Antti Peltola kertoo kotiutuneensa Akaaseen ja uuteen toimenkuvaansa oikein hyvin. – Vastaanotto on ollut myönteinen, ja meillä on kaupungissa hyvä johtoryhmä, henkilökunta ja luottamushenkilöt. Asioita on viety eteenpäin hyvässä yhteistyössä, hän kertoo. Hyvän vaikutuksen on tehnyt myös Akaan vahva yrityskenttä. – Metalli-, puu-, muovi-, ilmanvaihto- ja prosessiteollisuuden alan osalta meillä on useita hienoja pidemmän linjan isoja toimijoita mutta toisaalta myös pienempiä yrityksiä, jotka kilpailevat laadukkaalla

AK A AN YRiT TÄ jÄT

– AKAA ON kasvun keskiössä, huomauttaa huhtikuussa kaupunginjohtajaksi valitti Antti Peltola. Pirkanmaan Yrittäjä –lehti tapasi kunnanjohtajan Tampereella, missä järjestettiin lähijunapilotin tiedotustilaisuus. Sillä on iso merkitys myös Akaan raideliikenteelle. Pilotin uudesta 20 junavuorosta yhdeksän pysähtyy Akaassa.

palvelulla sekä loppuu asti hiotuilla tuotteilla. Myös sisäinen alihankintaverkosto on vahva, täällä moni yritys hyödyntää paikallista toimintaa, Peltola listaa.

Myönteisiä raideuutisia

Parhaillaan meneillään on kaksi erityisen isoa asiakokonaisuutta. Niistä ensimmäinen koskee kiskoja, ja se on oleellinen syy siihen, että me Peltolan kanssa tapaamme juuri Tampereen Torni-hotellissa. Akaaseen huhtikuun alussa muuttaneen miehen on tuonut Tampereelle heti haastattelun jälkeen alkava lähijunapilotin tiedotustilaisuus. Tuleva kokeilu lisää junayhteyksiä Akaan osalta merkittävästi, sillä pilotin myötä Pirkanmaalla lisättävistä 20 junavuorosta peräti yhdeksän koskee sekä Toijalan asemaa että Viialan seisaketta. Kehityskohteena

Akaassa onkin nyt erityisesti asemaseutu, jonka osalta kaupunki on tehnyt merkittäviä maa-aluehankintoja. Aseman seudulle Rautatien kupeeseen on kaavailtu merkittävästi sekä asuntotuotantoa että yritystilaa erityisesti palveluita silmälläpitäen. – Lisäksi liittymäpysäköintitilaa on luvassa Toijalaan ja Viialaan nopealla aikataululla, kaupunginisä kertoo ja muistuttaa Tampereen läheisyydestä. Junalla Toijalan asemalta Tampereen keskustaan ollaan reilussa vartissa. Tämä on hieno mahdollisuus mm. Tampereen Kansi-hanke huomioiden.

Jättiyritysalue syntyy solmukohtaan

Toinen merkittävä kokonaisuus on Akaa Point -nimen saanut yritysalue. Sijainti on senkin valttikortti numero yksi, sillä fyysisesti se ra-

kentuu valtateiden 3 ja 9 kupeeseen. – Kaava sen osalta on nyt valmis, Peltola huomauttaa. Tulijoitakin alueelle on jo löytynyt, sillä Akaa Pointiin on tulonsa varmistanut jo Veikko Lehti Oy:n jätteenkierrätysasema ja muidenkin toimijoiden kanssa käydään jatkuvasti neuvotteluja. Lääniä yritysalueella piisaa muillekin, sillä yritysalueelle on varattu huikeat 180 hehtaaria. Ratayhteys liittyy tähänkin kokonaisuuteen, sillä alueelle rakennetaan myös pistoraideyhteydet. – Alue sopii hyvin sekä pienemmillä että isommille toimijoille, ja koska Akaa Point on liikenteen solmukohdassa, on se erityisen sopiva yrityksille, joille logistiikka on tärkeää, Peltola huomauttaa.● Teksti ja kuva: VILLE KULMALA

Palvelulupaus syntyi hyvässä yhteistyössä

TOIJALAN RASKASKONE OY RASKAAN KALUSTON KORJAUKSET

Koskenkarintie 2, 37800 AKAA

Puh. (03) 542 4140

0400 735 302

Myös paikalliset yrittäjäyhdistykset ovat käyneet tutuiksi. Kaupungin elinkeinopäällikkö Jari Jokisen, yrityskoordinaattori Jukka Turusen ja kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkisen ja paikallisten yrittäjäyhdistysten kanssa on saatu aikaan myös konkreettinen palvelulupaus yrityksille. Siitä iso kiitos heille. – Tämän työstäminen aloitettiin jo kevätpuolella ja lupausta kehitettiin yhdessä tuumin paikallisten yrittäjien kanssa, Peltola kertoo. Syyskuun alussa yrittäjienpäivänä julkistetun palvelulupauksen voi jakaa neljään isompaan kokonaisuuteen, jotka ovat sujuvuus, avoimuus, innovatiivisuus sekä aktiivisuus. Jokaisen niiden alta löytyy konkreettisia keinoja. Palvelulupaus-

listassa on listattu kaikkiaan 16 kohtaa, jotka ulottuvat esimerkiksi hankinta-asioihin liittyvästä tiedottamisesta erilaisiin koulutuksiin sekä yritystoimitilojen myyntipörssin ylläpitämiseen.

Kiitos konkreettisuudesta

Hyvä esimerkki tästä on se, että yritysten yhteydenottoon luvataan vastata kaupungin puolelta 24 tunnin aikana. Idea myös tähän syntyi ensimmäisten joukossa yrittäjien ja kaupungin edustajien yhteisessä työpajassa. – Yrittäminen on monesti hektistä, eikä yrittäjällä ole aikaa odottaa, että asiat kaupungin päässä selviävät. Se edellyttää meiltä joustamista ja asennetta, mutta siihen me olemme nyt si-

toutuneet, Peltola kertoo. Yritykset ovat meidän keskeisiä asiakkaitamme, ja yritysten tarpeisiin pitääkin aina lähestyä asiakaslähtöisesti. Toinen numeraalinen lupaus liittyy siihen, että kaupunki lupaa toteuttaa jatkossa joka vuosi vähintään 120 kaupunkilähtöistä yrityskäyntiä. – Myös yrittäjät voivat kutsua kaupungin henkilöstöä käynnille, Peltola lisää. Yritysvisiittien osalta on jo päästy hyvään vauhtiin. Niitä kaupunginjohtaja pitää erittäin arvokkaina. – Jalkautuminen paikallisiin yrityksiin mahdollistaa sen, että eri yrityksien tilanteesta saadaan hyvä kuva, kun ajankohtaisia asioita voidaan käydä läpi suuntaan ja toiseen, hän huomauttaa.


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

LEXUS-NELIVETOHYBRIDIT

SMALL, MEDIUM, LARGE, X-LARGE LEXUS SELF-CHARGING HYBRID Meiltä löydät aina sinulle sopivimman nelivetomallin. Valitse kompakti Lexus UX tai keskisuuri NX käytännöllisillä sisätiloilla. Jos kaipaat vieläkin enemmän tilaa, RX tai 7-paikkainen RX L on valintasi. Kaikki itselataavat nelivetomme on varustettu ylellisellä määrällä varusteita ja automaattivaihteistolla. Lue lisää nelivetohybrideistämme osoitteessa lexus.fi

NX 300h alk. 50 543,75 €

Sisältää toimituskulut 600 €

UX 250h alk. 41 518,88 €

Sisältää toimituskulut 600 €

RX 450h alk. 86 061,82 €

Sisältää toimituskulut 600 €

LEXUS TAMPERE Hatanpään valtatie 38, Tampere 03 2440 111 Avoinna ma–pe 9–18, la 10–14 www.lexustampere.fi

Tutustu voimassaoleviin kampanjoihin ja varaa koeajo osoitteessa lexus.fi UX 250h CO2 120–136 g/km, EU-yhd. kulutus 5,3–6,0 l/100 km. NX 300h CO2 160–172 g/km, EU-yhd. kulutus 7,1–7,6 l/100 km. RX 450h CO2 173–179 g/km, EU-yhd. kulutus 7,6–7,9 l/100 km. RX 450h L CO2 184–185 g/km, EU-yhd. kulutus 8,1 l/100 km. Arvot perustuvat uuteen WLTP-mittaustapaan.

RX 450h L alk. 96 106,23 €

Sisältää toimituskulut 600 €

31


32

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

Kiitos yhteistyöstä! Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2020!

TOIVOTTAA

RAUHALLISTA JOULUNAIKAA & ONNEA VUODELLE

2020

www.palkane.fi

V U O D E S TA

19 5 8

VA L KO K U LTA H O I V A P A LV E L U

H Ä M EE N AT K- JA Mikkolantie 1-3 33470 Ylöjärvi

V A L K O K U LTA 0 4 4 9 87 7815 W W W .VA L K O K U LTA H O I VA . F I

TILIPALVELU

Palveleva tilitoimisto Tampereen keskustassa Näsilinnankatu 28 E 6, 3. kerros 33200 Tampere, puh. 03-3141 7800

www.hatili.fi

www.ylojarvenpuu.fi

Kiitokset

VAATIVIEN TERÄSRAKENTEIDEN JA VALUJEN KOKONAISTOIMITTAJA TK-Vilmet Oy, Teollisuustie 14, 35700 Vilppula Puh. (03) 471 7800, Faksi (03) 4717 820, www.tk-vilmet.fi

asiakkaille ja yhteistyökumppaneille vuodesta 2019! Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2020!

Hyllilänkatu 12 33730 TAMPERE www.visura.fi

Arkkitehtuuritoimisto

Asiakaslähtöistä suunnittelupalvelua • taloyhtiöille • yrityksille • yksityisille

Pyynikintori 3, 33230 Tampere, 010 2190 810 www.arkion.fi, office@arkion.fi


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

33

KARI TOLONEN, järjestöneuvos ja Chaine des Rotisseurs -järjestön officier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan pirkanmaalaisen ravintolan ruokatarjontaan.

KU K A? KUVASSA lampaat sekä paimen.

VIERAS: jarmo latvanen, pappi ja nykyinen lammastilan isäntä

karitsanlihan kulutus on varsin vaatimatonta, sillä per henkilö sitä kuluu vain 700 g/henkilö vuodessa. Tästä kotimaisen karitsanlihan osuus on hieman yli puolet. Käytännössä kaikki muu tuodaan Uudesta Seelannista. – Suomessa tuotetaan karitsanlihaa vuodessa noin 1,3 miljoonaa kiloa, lampuri kertoo. Hän epäilee, että lampaanlihan vanha” maistuu villasukalta”-maine johtui siitä, että aiemmin ravinnoksi teurastettiin pääosin vanhoja lampaita. – Se varmasti kummittelee edelleen mielissä vaikka nykyisin tarjolla oleva liha on alle vuoden vanhaa karitsaa ja on taatusti hyvää ja raikkaan makuista. Myös pienteurastamoiden yhteismarkkinointi ontuu ja lihan myynti tapahtuu pääsääntöisesti suoraan tiloilta, kuten meilläkin, yrittäjä kertoo ja muistuttaa, että tilan tuotteet ovat kaupan omassa Paimenen Makasiini –myymälässä.

ASUU: Tolvilan Kartanossa akaassa PERHE: Vaimo Pirjo ja neljä aikuista lasta HARRASTUKSIA: järjestötoiminta, uinti ja äijäbaletti

V

uoden 2019 viimeinen lounasjuttu nautittiin Ravintola Stellassa Valkeakoskella. Sitä pyörittävät Petri ja Annina Kerkkänen. Pariskunnan yhteisyritykselle luovutettiin viime vuoden syyskuussa Paistinkääntäjien Rotisseurs -kilpi, joka on järjestön korkein tunnustus ravintolan ruoan tasosta ja laadusta. – Ideologianamme on ollut alusta asti tarjota italialaisia makuja paikallisuus ja oman maakunnan tuotteet edellä. Haluamme asiakkaiden aistivan pikkukaupungin kiireettömän ilmapiirin myös ravintolassamme rauhallisessa ja rennossa ilmapiirissä, ravintoloitsija Petri Kerkkänen luonnehtii. Jarmo Latvasen kanssa me nautimme lounaaksi maukasta bataattikeittoa ja kirjolohi-ceasaria. Hyvin maistui.

Karitsaa myös omassa ruokapöydässä

Kun karitsat ja niiden kasvatus ovat tilan päätuote, on itsestään selvää, että myös karitsanliha kuuluu ruoanlaiton pääraaka-aineisiin Latvasten perheessä, joskin toki myös peuranlihaa käytetään. – On oikeastaan uskomatonta kuinka monipuolisia ruokia karitsanlihasta voi taikoa, kehuu vieraamme.

Pikkuhiljaa lampuriksi

Tilalla aloitettiin lampaiden hoitoon tutustuminen pikkuhiljaa siten, että alkuun naapurin, Mantereen tilan, lampaat olivat useana kesänä hoitamassa tilamme perinnebiotooppi-laitumia. Ensimmäiset omat 15 kantalammasta saapuivat tilalle vuonna 2007. Uuhiluku on karitsoinnin myötä noussut tasaisesti siten, että kesällä 2016 se oli reilut 210. Lisäksi vuosittain laitumilla ja lampoloissa kirmaa 300–400 karitsaa. – Alusta alkaen eettisyys ja ekologosuus ovat olleet johtotähtiämme. Tähän sisältyy mm. oikea ruokinta, mahdollisuus lajityyppiseen käyttäytymiseen ja eläintä kunnioittava elämän päättyminen, Latvanen huomauttaa.

Nopeat vastaukset STELLAN LOUNAANA kirjolohi-ceasar ja ranskalaiset. TOLVILAN KARTANON isäntä Jarmo Latvanen kertoo luotsaamansa tilan siirtyneen luomutuotantoon 2012. – Se oli meille itseisarvo, mies toteaa.

Luomutilaksi jo 2012

Tila siirtyi luomutuotantoon keväällä 2012. – Tämä oli meille itseisarvo, korostaa Jarmo Latvanen. Luomutuotannossa arvostamme puhtaan ruoan ja maaperän lisäksi eläinten hyvää hoitoa. Kevättalvella 2013 tilalle tuli

lammaskoiran pentu, Vesa, joka nyt on jo kasvanut melkoisen hyväksi paimeneksi. Parhaimmillaan se korvaa 10 nopeasti juoksevaa työmiestä. Vieraamme kokee, että poliittisesti maatalous on nähty vain raaka-aineen toimittajana elintarviketeollisuudelle suurine sika- ja broilertiloineen.

Vuokratallit Tampereella Meiltä vuokraat modernit yritystoimintaan ja varastointiin sopivat tallitilat nopeasti ja helposti. • • • •

TARJOUS! 26 m2 Miditalli 350 € / kk (alv. 0%) ensimmäiset 6 kk. Norm. 390 € / kk.

Tallien koot 26m2 - 98m2. Minimisopimusaika 1 kk. Modernit tilat. Vuokraan sisältyy mm. lämmitys, kiinteistöhuolto ja talvikunnossapito. • Yrityksen pääoma ei sitoudu toimitilaan. • Alueella on kameravalvonta ja hälytinyhteys vartiointiliikkeeseen.

Soita ja vuokraa talli 020 719 9050! www.minuntalli.fi • myynti@minuntalli.fi Tuomaalankatu 4, Tampere

– Onneksi nyt kuluttajat ovat havahtumassa eläinten kohteluun ja vaativat pöytäänsä lihaa, jonka kasvatus on hoidettu asiallisesti, Latvanen kertoo.

Mainettaan parempi

Suomessa lampaan eli käytännössä

Jälkiruoka kahvin ja teen lomassa lounasvieraamme antoi nopeat vastaukset: Sähköauto – tulevaisuutta Luonnonlaidunliha – erinomaista Suositus lukijoiden joulupöytään – palvikaritsa Viimeiksi luettu kirja – Churchillin Kolmas Maailmansota (Jonathan Walker) Jouluterveiset – Rauhaa ja rakkautta! ● Teksti ja kuvat: KARI TOLONEN


34

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

AIRI JA SEPPO Luoto kerrankin kameran edessä eikä takana. Tosin hyvästä syystä, sillä kumpainenkin sai äskettäin hienon tunnustuksen yrittäjyydestä. Airille luovutettiin Yrittäjien timanttiristi, johon vaaditaan 30 vuoden työura. Seppo puolestaan palkittiin Suomen Yrittäjien arvokkaimmalla tunnustuksella eli Yrittäjäristin Suurristillä.

Seppo Luodolle myönnettiin yrittäjäjärjestön arvokkain tunnustus – perheeseen toinenkin ansiomerkki

Valkeakoskelainen, itseään mielellään fotokauppiaaksi tituleeraava Seppo Luoto, sai marraskuussa hienon tunnustuksen, sillä hän sai rintapieleensä harvinaisen Yrittäjäristin suurristin. Ansion harvinaisuudesta kertoo sekin, että jokainen suurristi on numeroitu. Seppo oli vasta 299:s ristin saaja koko valtakunnassa. Risti jaettiin Luodolle Valkeakosken Yrittäjien 80-vuortisjuhlien yhteydessä 9. marraskuuta. Samassa tilaisuudessa perheeseen jaettiin myös toinen risti, sillä kauppaa yhdessä miehensä kanssa pyörittänyt Airi Luoto sai Yrittäjien 30-vuotisesta urasta myönnettävän timanttiristin.

Y

rittäjäristin suurristiä ei hevillä heru. Suomen Yrittäjien mukaan kyseinen huomionosoitus voidaan myöntää henkilölle, joka työssään tai luottamustehtävässään on erityisen merkittävällä tavalla palvellut yksityistä yritystä tai yritystoimintaa. Sepon kohdalla molempien tavoitteiden voidaan sanoa pitävän paikkansa, sillä hän on paitsi yrittäjä- myös järjestökonkari. Omaa yritystään, Näppäri-valokuvakauppaa, Seppo Luoto on ehtinyt luotsata jo vuodesta 1983. Lajivalintansa Luoto oli tosin tehnyt jo aiemmin, sillä omaa yritystä edelsi lappeenrantalaisessa valokuvakaupassa myymälänhoitajana palkkatöissä vietetty vuosikymmen. Into valokuvausta kohtaan heräsi paljon tätäkin varhaisemmin. Valokuvausta harrastaneen luokkakaverin kanssa tehty pimiöreissu kolahti kerrasta.

Pitkälle kantanut työpaikkaromanssi

Yrittäjyyden portit aukesivat, kun entinen työnantaja, useampiakin valokuvakauppoja omistanut, Sakari Ikonen tarjosi Sepolle Valkeakosken Näppäri-valokuvakauppaa franchising-sopimuksella. Sen solmimisesta tuli tänä vuonna täyteen 36 vuotta. Airi on paitsi aviovaimo myös kollega, sillä hän teki debyyttinsä Näppärissä vain vuosi Sepon jälkeen, ja yhdessä firmaa on pyöritetty siitä saakka. Tutustuttukin on töiden merkeissä, sillä myymäläpäällikkönä toiminut Seppo rekrytoi aikanaan foto-

myyjän koulutuksen saaneen Airin töihin Lappeenrannan aikoina. – Se oli siis työtapaturma, Luodot toteavat hymyssä suin.

Pitkä muuttomatka

Oman yritystoiminnan aloittaminen edellytti aikanaan muuttoa toiselle puolelle Suomea. Kokonaisuus oli sen verran iso asia, että se vaati vähän miettimässä, mutta Luodon mukaan päätös muutosta ja omasta kaupasta tehtiin yhdessä vaimo Airin kanssa yhden viikonlopun aikana.

Toki tähän on mennyt aikaa, mutta väitän silti, että enemmän olen tästä saanut kuin se on ottanut. Pirkanmaa oli kotimaakuntana uusi, muttei Sepolle kuitenkaan uppo-outo. Seppo oli nimittäin viettänyt elämänsä kolme ensimmäistä vuotta täällä, ja Kangasalla sijaitsevassa mummolassa tuli lapsena vierailtua useampia kertoja vuodessa. Valkeakoskella Luotojen fotokauppa on toiminut koko historiansa ajan, mutta nykyinen liiketila on järjestyksessään neljäs. Nykyisessä tilassa, Valkeakosken pääkadun varrella, on toimittu pian jo 20 vuotta.

sa kanssa kolmikymppisinä muuttivat Valkeakoskelle, ei heillä ollut kaupungissa yhtään tuttua tai sukulaista. – Tätä kautta olemme tavanneet paljon ihmisiä, joihin tuskin muuten olisimme tutustuneet. Ehkä se on ollut järjestötyön suurin anti, hän tuumaa. Siitäkin mies kertoo olevansa iloinen, että jäseniä Valkeakosken Yrittäjissä on tänä päivänä moninkertaisesti se määrä kuin hänen liittyessään mukaan toimintaan. Asenneilmapiiri on muutenkin kehittynyt oikeaan suuntaan perinteisessä teollisuuskaupungissa. – Yrittäjyyden ja yrittäjien arvostus on kasvanut valtavasti, puhumattakaan siitä, mitä se on kuulemma ollut 60–70-luvuilla, jolloin tämä kaupunki pyöri vain ja ainoastaan suuryritysten ympärillä, Luoto sanoo.

Politiikalle ei, mutta yhdistystoiminnalle vahva kyllä

Kauppiasuransa lisäksi Seppo Luoto on totta vie ehtinyt kunnostautua myös järjestötoiminnassa. Jos hän olisi persoonana yhtään vähemmän leppoisa, voitaisiin puhua kenties jopa järjestöjyrästä. Vaikuttavuustoiminnassa on luultavasti vähän geeniperimää, sillä myös Luodon isoisä oli pitkän linjan järjestöaktiivi ja kunnallispoliitikko. Knoppitietona mainittakoon, että Sepon isänisä on edelleen Kangasalan kunnanhallituksen pitkäaikaisin puheenjohtaja. Politiikan tekemiseen Seppo Luoto ei itse ikinä ole lähtenyt, mutta järjestötoimintaa miehen ansioluettelosta, joka muuten vaatii kiteytettynäkin kolme täyttä A4-sivua, löytyy vaikka muille jakaa. Listalta löytyy niin Kameraseuraa, Rotareita kuin Valkeakosken kauppakamariosastoa.

Yrittäjäjärjestössä vastuuta on löytynyt jokaisella tasolla

Ylivoimaisesti eniten kokoustunteja hän on silti käyttänyt yrittäjäjärjestön parissa. Paikallisyhdistyksessään, Valkeakosken Yrittäjissä, hän istui yli 10 vuotta ensin sihteerinä ja sitten vielä kokonaisen vuosikymmenen puheenjohtajana. Hallituksessa hän vaikutti vielä vuoteen 2015. Meriittejä löytyy myös valtakunnan sekä eritoten aluejärjestön vastuutehtävistä. Suomen Yrittäjien kaupanvaliokunnassa Seppo toimi kaksi kautta Fotokaupan liiton edustajana ja Pirkanmaan Yrittä-

KUN SEPPO LUOTO aloitti fotokauppiaan uransa, oli digitaalinen kamera vielä scifiä ja kameroihin piti ostaa aina filmirulla erikseen. Nyttemmin se on harvinaista, mutta jotkut suosivat edelleen filmiä. Näppärin hyllyllä olevan satsin Luoto uskoo kestävän nyt koko joulukauden. Aikaisemmin sama määrä olisi kadonnut parissa tunnissa.

jissä puolestaan huimat 15 vuotta tämän julkaisun eli Pirkanmaan Yrittäjä -lehden neuvottelukunnan puheenjohtajana. Tällä hetkellä mies toimii aluejärjestön vaalivaliokunnan puheenjohtajana, jonka rivijäsen hän on ollut jo aikaisemminkin.

Saldo on plussan puolella

Mutta mikä sitten on motivoinut jatkamaan näin pitkään yrittäjäjärjestön superaktiivijäsenenä? – Toki tähän on mennyt aikaa, mutta väitän silti, että enemmän olen tästä saanut kuin se on ottanut, Luoto toteaa. Siinä sivussa on syntynyt myös melkoinen suhdeverkosto. Seppo huomauttaa, että kun he vaimon-

Juhlakalu sai tietää palkinnosta vasta juhlissa

Kun tiedustelen Sepolta, millä mielin hän ansiomerkin vastaanotti, vetää kysymys normaalisti hyvin lupsakan miehen hieman vakavaksi. – Vähän vaikea sitä on sanoiksi pukea, mutta eihän tästä voi olla kuin hyvin ylpeä. Ja se nostatti tunnetta, että jotain hyvääkin on tullut tehtyä, hän tuumaa vähän aika mietittyään. Valkeakosken Yrittäjien 80-vuotisjuhlissa jaettu tunnustus tuli Sepolle muuten täydellisenä yllätyksenä – paino sanalla täydellinen. – Olin itse ollut jakamassa muita samassa tilaisuudessa myönnettyjä merkkejä ja kehottamassa ansiomerkin saanutta Tarja Hiitiötä kiitospuheeseen, kun Pirkanmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Jukka Pusa totesi, ettei tämä ollut tässä ja kertoi minun rististäni, Seppo hymyilee. Luotojen juhlailtaa täydensi sekin, että samoissa hipoissa rintapieliin arvokoristeen sai myös Airi. Hänelle myönnettiin yrittäjäjärjestön timanttiristi 30-vuotisesta urasta.


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

35

Valokuva-alalla moni asia on ehtinyt muuttua uran aikana Fotobisnes on ehtinyt muuttua valtavasti Seppo Luodon kunnioitettavan mittaisen valokuvakauppiasuran aikana. Kiitos teknologiaharppausten, valokuvia maailmassa otetaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan ennen, mutta alan ammattilaiselle kehitys on merkannut pikemmin haasteita kuin mahdollisuuksia. Seppo itse tiivistää alan murroksen muutamaan suurempaan mullistukseen. Ensimmäinen ajoittui 80–90-lukujen taitteeseen, jolloin fotoliikkeet aloittivat itsenäisen kuvankehityksen. Sitä ennen siitä vastasivat isot laboratoriot. Näppäri oli valkeakoskelaisista liikkeistä ensimmäinen leikkiin lähtenyt. Se oli rohkea päätös, sillä laiteinvestointi oli puolen miljoonan markan luokkaa. Riski oli kuitenkin kannattava, sillä vaikka lama rysähti päälle, kehityskoneen suosio takasi tulovirran. Lainaakin päätettiin maksaa kiihdytetyllä aikataululla, mikä oli sekin aivan oikea päätös. Suurin osa lainasta oli nimittäin jo maksettu pois siinä vaiheessa, kun Suomen markka päätettiin laittaa kellumaan. Filmien kehitys kantoi sittemmin läpi koko 90-luvun kuvankehitysinnon kiihtyessä. Luvut olivat huimia, sillä 90-luvun lopussa kuvia kehitettiin asiakkaille vuositasolla noin puoli miljoonaa kappaletta.

Tietokonetta esimerkiksi vaihdetaan helposti viiden vuoden välein, puhelinta vielä paljon tiheämmin.

Applikaatiosta toivotaan apua

VAIKKA KUVIA otetaan nyt enemmän kuin koskaan, paperikuviksi niitä teetetään nyt huomattavasti harvemmin kuin esimerkiksi 90-luvulla. Toisaalta kehitysvaihtoehtoja on nyt merkittävästi enemmän. Seppo Luoto esittelee tyynyliinalle painettua kuvaa.

Yksi tuoreempi, vasta viime kesänä lanseerattu, valttikortti kännykkäkuvien suhteen on Luotojen firmaan kuvankehityslaitteet toimittaneen Fujin mobiiliapplikaatio, jonka myötä kuvat voi lähettää fotokauppaan kehitettäväksi hyvin helposti ja nopeasti ja ammattilaitteiden mahdollistamalla laadulla. Paperikuviensa markkinointiin Näppärillä on antaa myös huikea takuuaika. – Kuvamme tehdään maailman parhaaksi todetulle paperille maailman parhaaksi todetuilla kemikaaleilla. Tutkimusten mukaan nämä kestävät 200 vuoden ajan, joten sen verran pitkän takuun me uskallamme kuvillemme antaa.

Ei pelkkää paperia

on koittanut reagoida alan vaativiin muutoksiin, on Sepon mukaan ”jalostusarvojen nostaminen”. Käytännössä kyse on siitä, että itselle tärkeän valokuvan on voinut ikuistaa perinteisen valokuvapaperin lisäksi myös esimerkiksi canvas-tauluksi tai erinäisiin esineisiin. – Suosituimpia ovat olleet mukit, teepaidat ja tyynyliinat, Airi ja Seppo esittelevät. Myös eksoottisempia painatuskohteita on tarjolla, sillä yrityksen listalta löytyvät esimerkiksi stringit ja bokserit, solmiot, palapelit ja tarjottimet. Yrittäjäkonkarin mukaan palvelut ovat niin ennen, nyt kuin tulevaisuudessakin erikoisliikkeen valttikortti. – On paljon asiakkaita, jotka arvostavat henkilökohtaista palvelua. Me emme voi emmekä halua lähteä pelkkään hintakilpailuun, sillä se on mielestäni lyhyt tie, Seppo Luoto tiivistää. ●

Toinen seikka, jolla valokuvakauppa

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

VALKEAKOSKEN YRiT TÄjÄT

Digitalisaatio mullisti ansaintalogiikan

Vielä isompi ja kauppiaan kannalta huomattavasti negatiivisempi murros fotoalalla oli edessä vuosituhannen vaihteen korvilla, jolloin alkoi digitalisoituminen. Se pisti myös Näppärin koko ansaintalogiikan aivan uusiksi. Kun vielä 90-luvulla myynti jakaantui kutakuinkin neljään tasaiseen siivuun valokuvaamon, filmien kehittämisen, kamera- ja filmimyynnin kesken, on paloja nyt kaksi, kuvankehitys ja kuvaamotoiminta. Filmimyynti katosi käytännössä kokonaan, ja kamerakaupan taas hiipui marginaaliin siitä syystä, että markettien ja kansainvälisten ”elektroniikka-alan halpahallien” kanssa hinnalla oli enää tyystin mahdotonta kilpailla. Kameroiden myynti kun siirtyi niihin 2000-luvun alkupuolen aikana. – Meilläkin hyllyssä on pidetty vain muutama tuote.

Järjestelmäkamerat katosivat jo marketeistakin

Tosin Luoto huomauttaa, että tänä päivänä järjestelmäkameroiden myynti on jatkanut alamäkeään niin,

KULJETUS MYÖS MUKEIHIN voi painattaa kuvia. Tyynyliinojen ja paitojen lisäksi se onkin tuotepainatusten suosikkeja.

että myös moni edellä mainittu toimija on luopunut kokonaan niiden myynnistä. Esimerkiksi toinen globaali kamerajättiläinen, Nikon, lopetti tukkumyynnin kokonaan Suomessa noin vuosi sitten. Käytännössä koko Euroopan järjestelmäkameramyynti isojen merkkien osalta on keskittynyt yhden, Lontoossa toimivan toimittajan hoteisiin. Syy tähän kehitykseen löytyy luultavasti joko omasta taskusta tai ainakin lähimaastosta. Kännyköiden kuvausominaisuudet kun ovat kehittyneet huiman hyvälaatuisiksi ja kuvaaminen hyvin helpoksi. Lisäksi etuna on se, että kännykkä kulkee matkassa aina.

OY

Vanhaa kunnon paperikuvaa ei kannata unohtaa

Sitä Luoto harmittelee, että vaikka kuvia itsessään räpsitään enemmän kuin koskaan, jäävät kuvat monesti puhelinten ja tietokoneiden kovalevyjen syövereihin. Ja kuten moni kokemuksesta tietää, sieltä niitä on jälkeenpäin vähintäänkin haasteellista löytää. Ja siis, jos niitä ylipäätään on ikinä tajuttu siirtää talletettavaksi ennen laitteiden elinkaaren päättymistä. Luoto muistuttaa siitäkin, etteivät digitaaliset tallenteet nekään ole suinkaan ikuisia.

Ammattitaitoista isännöintiä asumisen asialla

Pirkanmaan Pro Isännöinti Oy www.proisannointi.fi toimisto@proisannointi.fi Puh. 03 233 4200

VALKEAKOSKEN

UUSI APTEEKKI ON AVATTU! LEMPÄÄLÄNTIE 39, VALKEAKOSKI

Palvelemme ma-pe 9-19, la 9-17, su suljettu Lempääläntie 39, 37630 Valkeakoski Puh. 0293 400 570 www.uusiapteekki.net

yli

(03) 584 4110 www.huoltosysteemi.net

30

vuotta

Asianajotoimisto ACTAS Oy Puh. 010 548 6060

Risto Tuori Asianajaja, osakas, OTL

Mika Allén Asianajaja, osakas, VT

Antti Malinen Asianajaja, osakas, VT

Marjo Anttoora Asianajaja, VT, TM

Anni Honka Lakimies, VT

Väinölänkatu 1, 33100 Tampere Puistokatu 16 A 8, 38200 Sastamala Apiankatu 3, PL 66, 37601 Valkeakoski Ideaparkinkatu 4, 37570 Lempäälä

www.actas.fi


36

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

Synttärisankari lähtee kohti vuotta numero 51 hyvistä asetelmista Puoli vuosisataa. Tasan sen verran pölähti Muovityö Hiltusen mittariin marraskuussa. Yrityksen nimeen tiivistyy oikeastaan kaikki oleellinen, sillä muovi on ollut yrityksen työnkohteena läpi sen historian, ja kipparinakin on ollut Hiltunen koko ajan. Kertaalleen etunimi tosin on vaihtunut, sillä perustaja Matti luovutti liiketoiminnan poikansa Esan hoteisiin vuonna 2001. Toiminnan pääpaino on säilynyt alusta saakka teollisuuden muovi-ja komposiittirakenteisissa säiliöissä ja altaissa. – Kun teräs ei kestä, silloin työ annetaan meidän tehtäväksemme, tiivistää yrittäjä Esa Hiltunen.

M

uovia työstetään Hiltusten klaanissa tosiasiassa jo kolmannessa polvessa, sillä myös Matti Hiltusen isä Gunnar teki uransa muovin parissa. Työnantaja Säteri Oy lähetti hänet aikanaan Saksaan 50-luvulla muovituotannon saloja oppimaan. Muovi oli Euroopassa tuore materiaali, ja aiemmin Säterillä esimerkiksi kaikki happosäiliöt oli valmistettu lyijystä. Gunnarin reissun johdosta Säterille perustettiin kokonainen muovitehdas, jonka kehittämiseen Gunnar sai vapaat kädet. Oppi siirtyi, sillä Säterillä Mattikin sai kosketuksen muovityöhön.

Hyvä startti

Matti pisti verstaansa pystyyn parikymppisenä. Jo ennen avajaisia asiakkaita oli kaksi. – Jylhävaaran Konepaja ja Toijalan Ravintokemia. Ensin mainitulle valmistettiin konesuojia ja jälkimmäiselle leipomoaltaita, Matti muistelee. Tiedä häntä, koska termi ruuhkavuodet iskostui kielenkäyttöön, mutta ainakin se olisi Matin tapauksessa ollut oikea termi kuvaamaan 60–70-lukujen taitetta. Vuonna 1969 alkaneen yrittäjyyden hänestä tuli samana vuonna aviomies ja pian myös isä. Tietoisuuden kasvaessa asiakkaiden joukkoon liittyivät myös jättiläiset jätit, Tervasaaren paperitehdas ja Säteri. Yksinyrittäjänä Matti ei kauan toiminut; muutamassa vuodessa nuppiluku oli kasvoi liki pariinkymmeneen. Kasvu tarkoitti myös lisätilan tarvetta. Vanhempien kellarissa alkanut toiminta siirtyi teollisuushalliin jo 70-luvun alkuvuosina. Se jaettiin ensin tutun autokorjaamoyrittäjän kanssa puoliksi, mutta 1975 rinnalle rakennutettiin yhdessä jo toinen mokoma – molemmille siis oma.

Öljykriisi vei ”evakkoon”

Ylämäkeä seurasi alamäki. Öljykrii-

si iski viiveellä, ja pian aikaisemmin alvariinsa pirissyt puhelin hiljentyi tyystin. Ajoitus oli erinomaisen huono, sillä velkarahalla pystytetyn hallin ja olemattoman tilauslistan yhtälö oli karua kertomaa. Tämän seurauksena muovifirma muutti väliaikaisesti pienempiin toimitiloihin Lempäälän Kuljuun, mutta tuttuun kotikaupunkiin yritys palasi sitten jo 1980. Sen jälkeen yrityksen posti onkin aina toimitettu postiosoitteella Valkeakoski, joskin katuosoite on vaihtunut vielä pariin kertaan.

Sukupolvenvaihdos tehtiin jo 2001

Viimeisimmästä muutostakin on jo aimo tovi. Nykyiseen toimipaikkaansa Holmin teollisuusalueelle Hiltusen Muovityö muutti 2005. Alue oli silloin uusi, eikä naapureitakaan ollut kuin yksi, Pyroll. Muutettaessa elettiin jo seuraavan Hiltusen komennossa, sillä sukupolvenvaihdos yrityksessä toteutettiin jo 2001. Toimitusjohtajana jatkoi Esa Hiltunen, joka oli oman isänsä tapaan saanut muovityöhön johdatuksen jo hyvin varhaisella iällä. Sukupolvenvaihdoksen mukaan myös pitkään tehtaalla avaintehtävissä työskennellyt Jari Vatka otettiin osakkaaksi. Yhdessä he muodostavat tehokkaan duon, sillä siinä missä Esan erityinen vahvuusalue löytyy tuotantopuolelta, on Jari ollut oleellisessa roolissa konttorilla jo edeltävän Hiltusen aikana. Matti pääsi eläkkeelle varhain, viisikymppisenä. Vaikka Matti vierailee edelleen tutulla tehtaalla tasaisin väliajoin, yrityksen varsinaisen johtamisen hän on jättänyt päivästä yksi alkaen jatkajilleen. – Tietysti olen auttanut apua kysyttäessä, mutta aikalailla ne tarpeet ajoittuivat alkumetreille ja liittyivät lähinnä siihen, missä päin hallia joku muotti tai muu kappale sijaitsi.

VALKEAKOSKEN YRiT TÄ jÄT

Tutuksi tuli ala kärystä huolimatta

Jatkaja Esa Hiltunen myöntää, että yrittäjyys oli ykkösvaihtoehto pikkukillistä saakka. Kaupantekijänä mies kunnostautui jo yläasteikäisenä. Hän osti ja myi erinäisiä tavaroita, joita hän hommasi jo tuolloin Kaukoidästä saakka. Tuolloin omat jatkosuunnitelmat kytkeytyivät pikemmin maahantuontiin kuin muovituotantoon. – Työnä tämä ei silloin varsinaisesti innostanut, kun tuotteet olivat vuodesta toiseen kutakuinkin samat ja niitä tehtiin täällä lasikuiden hajussa, hän hymyilee. Sittemmin tuoksuun turtui. Kesätyöt Esa aloitti teini-iässä. – 16-vuotiaana, koska muistan, että tänne ajeltiin kevarilla, hän muistelee. Työuransa Esa onkin tehnyt käytännössä perheyhtiössä. Poikkeuksen sääntöön vahvistavat vain ammattikouluajan kaksi kesää sähköasennusliikkeessä.

Holmin aika

Nykyiseen toimipisteeseen yritys muutti 2005. Paikanvaihto tuli ajankohtaiseksi, sillä edeltävässä paikassa laajentamisvaraa ei löytynyt. – Se oli kyllä toimiva siihen saakka, kun siellä piti alkaa tehdä töitä. Aivan liian paljon aikaa käytettiin tavaroiden siirtelyyn toisten projektien alta pois, Esa kertoo. Kiikarissa oli valmis halli, mutta kun sellaista ei löytynyt, vinkkasi tuttu hallirakentaja yrittäjille Holmin tuolloin tuoreesta yritysalueesta. – Se vastasi tilatarpeitamme myös tulevaisuuden varalta ja oli myös sijainniltaan optimi, Esa kertoo.

Investointi oli suurempi kuin vuoden liikevaihto

Investointi oli iso – jopa valtava. Hintalappu oli yrityksen vuoden liikevaihtoa suurempi. Pankki hyväksyi rahoituksen ensi-istumalta, ja sen

MATTI HILTUNEN pääsi luopumaan yrittäjävastuistaan jo 52-vuotiaana, kun hänen poikansa Esa Hiltunen otti perheyrityksen komennon.

tarpeellisuuden historia on sittemmin näyttänyt oikeaksi. – Moni projekti meiltä olisi jäänyt tekemättä vanhoissa tiloissa, hän kertoo. Vaikka tuore halli valmistuessaan yli tuplasi käytössä olevan neliömää-

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

rän, myös sitä peräänkuulutettua laajennusoptiota hyödynnettiin jo kolme vuotta myöhemmin. Öljykriisi kurmuutti yritystä aikanaan, mutta sittemmin toiminta on ollut yllättävänkin immuunia suhdannevaihte-

leena 041 501 9902


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

37

NYKYISEEN TOIMIPISTEESEEN, Holmin yritysalueelle perhefirma muutti 2005.

luille. Samoin kuin 90-luvun lama, myös tuoreempi finanssi- ja eurokriisi nimittäin sauvottiin läpi ilman suurempia notkahduksia.

Aina ei paista aurinko

On ladulle risujakin eksynyt. Esa Hiltusella nostaa esiin merkittävän asiakkaan tehtaan alasajopäätöksen. Porilaisyritys Venatorin kaksi vuotta sitten tulipalossa merkittäviä vahinkoja kärsineeseen tehtaaseen oli ehditty tilata ja valmistaa jo melkoinen määrä säiliöitä Valkeakoskella, kun se viime vuonna tiputti uutispommin ja kertoi ajavansa koko tuotantolaitoksen alas. – Se oli aikamoinen yllätys, sillä meillä oli pihassa tuolloin heidän tuotteitaan noin neljäsosa koko vuoden liikevaihdosta, Esa kertoo. Ta-

loudellisesti siitä ei kuitenkaan tullut takkiin, sillä tehdas osti päätöksestä huolimatta säiliöt sopimuksessa sovitulla tavalla. Ja vaikka yllätys olikin luokkaa ikävät uutiset, ei Esa sen takia missään vaiheessaan yöunia menettänyt. – Pitkälti siitä syystä, että me emme voineet vaikuttaa asiaan millään tapaa, emmekä olleet itse tehneet mitään väärin.

Positiivinen vire

Virallista merkkipäivää yrityksessä juhlittiin 1. marraskuuta, jolloin tuotantolaitoksessa vietettiin myös avointen ovien päivää kakkukahveineen ja tehdaskierroksineen. Kävijöitä se toi paikalle useita kymmeniä. Lisäksi yrityksen merkkivuotta juh-

listettiin myös alan toimijoiden vuosittaisessa Lujitemuoviseminaarissa, joka järjestettiin tänä vuonna pyöreiden vuosien kunniaksi juuri Valkeakoskella. Esa Hiltusen mukaan yritys starttaa 51. toimivuoteensa ihan mukiinmenevistä asetelmista. Juuri nyt hommia voisi olla vähän enemmänkin, mutta tarjouspyyntökyselyjä on sadellut viime aikoina hyvin. – Parina viime vuonna töitä on ollut varsin hyvin, ja nytkin vire on positiivinen, hän kertoo. Tulevat työt Hiltusella tiedetään noin pari kuukautta etukäteen, joissakin isommissa projekteissa puolen vuoden päähän. ●

YRITTÄJÄ

Mitoita YEL-työtulosi oikein! Työtulo vaikuttaa paitsi eläkkeesi määrään myös sairausja vanhempainpäivärahaan sekä työttömyysturvaan.

Teksti ja Kuvat: VILLE KULMALA

Seuraavaksi investoidaan kuljetussäiliöhin Perheyhtiön lähitulevaisuuden suunnitelmissa on jälleen kerran tilalaajennus. Tähän suurin syy on se, että yrityksessä nähdään kasvunvaraa kuljetussäiliösektorilla. Muovityö Hiltusen sisaryhtiöksi 2010 perustettu Admor Composites Oy, on keskittynyt kuljetus- ja konttisäiliöiden valmistukseen ja myyntiin. Uuden hallin myötä niille on tarkoitus rakentaa oma sarjatuotantovalmis toimitila. Kuljetussäiliöiden osalta komposiitin käyttö on edelleen asiana melko tuore. Perinteisesti säiliörakenteena on käytetty haponkestävää terästä. – Uuden hallin mahdollistaman toiminnan tehostamisen uskomme madaltavan komposiittirakenteisten kuljetussäiliöiden hintatasoa, niin että asiakkaan on entistä helpompi tehdä ostopäätös, Esa Hiltunen kertoo. Kuljetussäiliöiden markkinat ovat kansainväliset, ja Hiltusellakin tähtäimessä ovat Euroopan markkinat. Potentiaalia pitäisi piisata, sillä koko Euroopassa vastaavanlaista tuotetta valmistaa yksi ainoa kilpailija.

Kierrätyshalli

Toimitilan suhteen ollaan jo sii-

nä mielessä pitkällä, että anturat tuotantolaitoksen osalta on jo ehditty iskeä maahan. Tutulle tontille niitä ei ole pykäämässä, vaan aivan Tampere–Helsinki-moottoritien kupeeseen sijoittuvalle Pirkanmaan Portin teollisuusalueelle. Tykötarpeet on jo ehditty toimittaa paikan päälle. Tuleva halli on uusvanha, sillä betonirakenteinen elementtihalli ostettiin Lempäälästä, missä samainen runko toimi aikaisemmin S-Marketina. Esa Hiltunen nappasi sen huutokaupasta, jossa hän oli ainoa osallistuja. Ainoa vielä uupuva osa ovat hallin pystypilarit, jotka jätettiin suosiolla Lempäälään. – Niiden pois ottaminen olisi ollut haastavaa, ja pilarien uusimisella saimme myös haluttua korkeutta lisää, yrittäjä selkeyttää.

Optimaalinen sijainti

Jos kaikki menee kuten elokuvissa, tuotanto saadaan käyntiin jo ensi vuoden aikana. Elementtihalli kun on ripeästi kasattavissa. Valmistavan tuotannon lisäksi yrityksen visiona on tarjota samoissa tiloissa myös huoltopalveluita ja säiliöiden tarkastustoimintaa. Laki määrää, että säiliöt syynätään läpi kolmen vuoden

välein. Sijainti Suomen vilkkaimman moottoritien varressa sopii näille suunnitelmille kuin Rokka rintamalle. Työpaikkojakin uusi halli toimintoineen toisi lisää mukavasti. Esa Hiltunen arvioi, että yhdessä vuorossa toimittaessa tarvetta olisi noin kymmenelle uudelle hengelle. Se nostaisi yrityksen työntekijämäärän jo 40 henkeen.

3D-tulostuksen kehitystä seurataan tarkkaan

Kun kristallipallossa katsellaan eteenpäin vähän pidemmällä perspektiivillä, on siellä nähtävissä ainakin 3D-tulostus, jonka yleistyminen myös isommassa kokoluokassa on toimitusjohtaja Esa Hiltusen mukaan tulossa kilpailukykyiseksi valmistustavaksi alalla melko nopeallakin aikajänteellä. – Tätä seurataan myös meillä hyvin tarkkaan. Ylipäätään komposiittivalmistus on jo lähtökohtaisesti melko läheistä sukua 3D-tulostamiselle. Tuotanto tapahtuu käsipelillä kerros kerrokselta, hyvin pitkälti 3D-printterien toimintalogiikan mukaisesti, Hiltunen vertaa.

Tarvitsetko IDEAA toimitilasuunnitteluun?

WWW.IDEAA.DESIGN • INFO@IDEAA.DESIGN

C

Tehdään yhdessä hyvää

PIRKANMAAN SYÖPÄYHDISTYS

Pirkanmaalla todetaan syöpä noin 10 henkilöllä joka päivä. Pirkanmaan Syöpäyhdistys tarjoaa syöpään sairastuneiden ja läheisten tueksi maksuttomia palveluita, jotta kenenkään ei tarvitsisi jäädä yksin kun tuen tarve on suurin. Yritysten ja yksityishenkilöiden tekemillä lahjoituksilla mahdollistetaan asiantuntevaa tukea syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Lisätietoja p. 050 3814 419 tai www.pirsy.fi/lahjoita

Py-lehden ilmestyminen

2020 Ilmoitusmyynti: 041 501 9902 Toimitus: 040 535 9953

28.1.

varaukset 17.1.

3.3.

varaukset 21.2.

7.4.

varaukset 27.3.

12.5.

varaukset 30.4.

16.6.

varaukset 5.6.

18.8.

varaukset 7.8.

22.9.

varaukset 11.9.

20.10.

varaukset 9.10.

17.11.

varaukset 6.11.

15.12.

varaukset 4.12.


38

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

VERKKOKAUPPIAS PIIA MARJAMAAN työympäristö koostuu pääasiassa varastohyllyistä ja pakkauslaatikoista. Hyvän Tuulen Puodin valikoimiin kuuluu 11 000 tuhatta tuotetta, joista yli 99 prosenttia on saatavilla heti varastosta.

Verkkokauppiaan vinkki:

Lahja saajan mukaan, ei antamisen pakosta Verkkokauppa Hyvän Tuulen Puoti on pullollaan toistaan ihanampia tuotteita, ja houkutus ostaa yhtä ja toista itselle ja läheisille kasvaa valikoimaa selatessa. 11 000 tuotteen repertuaaria pyörittävä kauppias Piia Marjamaa kehottaa summamutikan sijaan valitsemaan lahjan huolella. Hutiostoksen sijaan on parempi päätyä kulutustavaraan tai lahjakorttiin.

V

erkkokauppana Hyvän Tuulen Puoti on melkoinen konkari moneen muuhun vastaavaan verrattuna – kaupan varastolta on lähetetty tavaraa ympäri Suomen ja maailmaan ääriinkin jo kymmenen vuotta. Yrittäjä Piia Marjamaa perusti puodin alun perin sivubisneksekseen – varsinainen päivätyö oli tuolloin vielä K-Rauta-myymälän kauppiaana. – K-Rauta ja Hyvän Tuulen Puoti toimivat rinnakkain aina vuoteen 2017, mutta viimeiset pari vuotta olen toiminut päätoimisena verkkokauppiaana. Puodin historian aikana olen ehtinyt kokeilla kivijalkamyymälänkin pyörittämistä, mutta ainakin oma kokemukseni on, että kaupankäynnin murros on tehnyt siitä todella haastavaa. Kiinteät kulut ovat kasvaneet esimerkiksi aukioloaikojen vapautumisen myötä hur-

Hyvääulua! Jo

jasti, Piia Marjamaa kertoo. Piia on osakkaana Tampereella Tuomiokirkonkadulla sijaitsevassa Bistro Naapurissa, jonka yhteydessä olevassa showroomissa on osa verkkokaupan valikoimasta hypisteltävänä ja ostettavissa. – Pienten kivijalkakauppojen tilanne on tänä päivänä tukala, mutta uskon tällaisiin myymäläyhdistelmiin, niiden aika on ehkä vasta edessä. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat. Meille tila toimii erinomaisena näyteikkunana, ja toisaalta bistron puolella voidaan hyödyntää meidän valikoimaamme sisustuksessa, Piia sanoo.

11 000 tuotetta

Valikoima on kasvanut tasaiseen tahtiin, mutta nyt 11 000 tuotteen korvilla lakipiste alkaa olla saavutettu. Ensimmäisenä vastaan tulevat Hervannassa sijaitsevan varastohallin seinät ja katto. Jo nyt laatikoiden välissä mahtuu juuri ja juuri kulkemaan, ja ylähyllyille sijoitetut tuotteet poimitaan tikkaiden avulla tai nostimella. – Myynti alkaa olla miljoonaluokkaa, ja siitä 95 prosenttia tulee Suomesta. Lähtökohtaisesti valikoimissa kannattaa pitää sellaisia tuotteita, jotka käyvät kaupaksi, mutta tällä hetkellä ylivoimaisesti suosituimpia tuotteitamme ovat ekologiset ja kotimaiset pesuaineet ja pyykkietikat, Piia valottaa. Verkkokaupan pyörittämisestä haaveilevia Piia kannustaa tavoittelemaan unelmiaan, mutta toppuut-

telee liian ruusuisia kuvia. – Tosiasia on, että verkkokauppa on auki ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Työtunteja ei näin joulun alla lasketa, mutta kyllä olen muutenkin kova tekemään töitä. Uskon, että yksi merkittävä syy Hyvän Tuulen Puodin menestyksen ja kasvun taustalla on erinomainen asiakaspalvelu, ja se vaatii venymistä. Tilaukset lähtevät lähes poikkeuksetta saman tai seuraavan päivän aikana, ja sähköposteihin sekä puheluihin pyrin vastamaan aina mahdollisimman nopeasti, Piia kertoo. Piia kertoo, että aikaisemmasta kokemuksesta K-Rauta-kauppiaana on ollut hyötyä verkkokaupan kasvattamisessa. – Etenkin sellainen riskinottokyky ja rohkeus ovat varmasti peruja aikaisemmasta elämästä. Pitää uskaltaa kokeilla uusia asioita, koska muuten ei kehity. Toki myös siitä, että ymmärrän kaupan lukuja, on hyötyä.

Verkkokauppa lisää vaihtoehtoja

Kaupan murroksesta keskusteltaessa Piia luettelee heti useita syitä verkkokaupan kasvulle: – Internetissä tuotevalikoima on moninkertainen esimerkiksi haja-asutusalueiden ostosmahdollisuuksiin verrattuna. Lisääntyneet pakettien noutopisteet ovat madaltaneet kynnystä ostaa verkosta, kun ostoksen voi noutaa usein aamusta iltaan auki olevista palvelupisteistä.

Monet myös arvostavat omaa aikaansa niin paljon, että hankkivat tarvitsemansa mieluummin verkossa kuin ruuhkaisissa ostoskeskuksissa.

net ovatkin yhteydessä, kun haluavat varmistua tilauksen saapumisesta ennen aattoa.

Kauppias shoppailee itsekin verkossa

Hieman yllättäen Piia kertoo myyvänsä joulukoristeita ympäri vuoden. – Aluksi poistin aina joulutuotteet kaupasta alkuvuodesta, mutta erään kerran ne ikään kuin unohtuivat sinne. Ja hämmästyksekseni huomasin, että joulupallot tekivät satunnaisesti kauppansa, vaikka eivät olleet edes alennushintaisia. Koristeet ovat suosittuja, mutta tämän vuoden hittituotteeksi Piia nostaa saksalaisen kuvajoulukalenterin. – Niitäkin meiltä on saanut jo vuosia, mutta tänä vuonna myynnissä on ihan selvä piikki. Näin pimeään vuodenaikaan myös erilaiset valosarjat ja kynttilät ovat suosittuja. Erilaiset torkkupeitot ja herkkupuodin valikoima soveltuvat erinomaisesti lahjaksi, ja niidenkin myynti kasvaa näin joulun alla.

Tavarantoimittajat ovat Piian mukaan aktiivisia tarjoamaan omia tuotteitaan myyntiin. Messujen merkitys hankintakanavana on pienentynyt huomattavasti. Suurimman osan Hyvän Tuulen Puodin valikoimissa olevista tuotteista kauppias ostaa itsekin verkosta, ja siihen on järkevä syy: – Verkosta ostaessani teen itsekin päätöksen tuotekuvan perusteella, aivan kuten asiakkaanikin. Sillä on iso merkitys, että tuotteesta saa valokuvan perusteella mahdollisimman todenmukaisen kuvan. Toki tuotekuvauksissa pyrin aina sanallisesti vielä kuvailemaan tuotetta mahdollisimman tarkasti. Uskoakseni valittu linja on hyvä, koska palautuksia meille tulee hyvin vähän, Piia miettii.

Suosituimmat tuotteet

Kansainvälisyys kiinnostaa

Piialla on näpeissään myös englanninkielinen homebypiia.com-sivusto, jonka kautta tuotteita matkaa aina Yhdysvaltoihin ja Aasiaan asti. Esimerkkinä Piia kertoo juuri lähteneen paketin, jossa taiwanilaiselle kanta-asiakkaalle postitettiin skotlantilaisia hilloja ja marmeladeja. Tosiasia on, että monet eurooppalaiset verkkokaupat eivät toimita kaukomaille, mutta Piiaa logistiikkahaasteet eivät ole koskaan pelottaneet. Hyvän Tuulen Puodista on alusta asti myyty maapallon joka kolkkaan, ja esimerkiksi tanskalaiset sisustusbrändit ovat kysyttyjä. Jatkossa kansainvälisyyteen on tarkoitus pistää vielä nykyistäkin enemmän paukkuja. – Kansainvälisille markkinoille ei kuitenkaan voi tosissaan lähteä koko valtavalla tuotevalikoimallamme, sillä verkkokaupan markkinointi olisi liian haastavaa. Suunnitelmissa on valita vähän suppeampi tuotevalikoima, jonka varaan kansainvälistä myyntiä aletaan rakentaa, Piia kertoo.

Joulusesonki alkaa lokakuussa

Joulutuotteita on puodissa saatavissa ympäri vuoden, mutta varsinainen myyntisesonki niiden osalta kestää lokakuun puolesta välistä joulukuun puoleen väliin. Valmistautuminen alkaa toki jo aiemmin, sillä Piia vie itse jokaisen verkkokaupan tuotteen järjestelmään. Myynnillisesti joulu käytännössä tuplaa kuukausimyynnin. – Postitusaikataulut sanelevat sen, että verkkokaupassa hiljenee heti joulukuun puolenvälin jälkeen, mutta kieltämättä siinä vaiheessa on itsekin jo loman tarpeessa. Tavallisesti puodilla ei ole noutomahdollisuutta, mutta nyt Piia on miettinyt sellaisen tarjoamista vielä joulun alla. – Verkkokaupan myötä monet hankkivat lahjansa jo hyvissä ajoin, mutta kyllä viime tinkaan jättäviä asiakkaitakin riittää. Joulun alla mo-

HYVÄN TUULEN PUODIN hittituote on oman brändin pyykkietikka. Alun perin pyykkietikka päätyi valikoimiin, kun asiakkaat alkoivat kysellä sen perään luettuaan blogeista pyykkietikan käytöstä.

Lahjoja harkiten

Voisi kuvitella, että Piian läheisten joulupaketeista kuoriutuu oman puodin tavaraa. – Toki sitäkin, mutta itse asiassa melko harvoin päädyn antamaan lahjaksi tavaraa, ellen ihan varmasti tiedä lahjan saajan makua ja toiveita. Muistan esimerkiksi ystäviäni mieluummin lahjakortein tai yhdessäololla vaikkapa ravintolaillallisella, Piia sanoo. Toki Hyvän Tuulen Puodin valikoimista löytyy myös paljon kulutushyödykkeitä ja herkkuja, jotka ovat aina parempi vaihtoehto kuin vaikka lahjan saajan kotiin sopimaton koriste-esine. – Ja viime hetken vinkkinä mainittakoon vielä Bistro Naapurissa myynnissä oleva lahjakortti, jolla voi maksaa lounaita, sisustustuotteita tai bistron yhteydessä sijaitsevan kauneushoitolan palveluita. Todellinen monitoimilahja siis! ● Teksti ja kuvat: MARIANNE VALTA

KAIKKI AJONEUVOT E I PPA UKS E T Y KS I L ÖLL I SE S T I SUU NNI T T E L US TA T OT E U T U K SE E N, TA K U UT Y Ö NÄ .

Puh. 010 397 8600 info@ajaksline.fi www.ajaksline.fi


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

Kiitos yhteistyöstä! Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2020! Tilisatama Oy Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2020!

www.tampereenkassajarjestelmat.fi MYÖS TÄYSIN SÄHKÖISET KIRJANPITOPALVELUT

Taloustaito Terttu Ky www.taloustaitoterttu.fi

Terttu 0400 883 024 • Laila 050 443 2911 Tuulimari 050 300 4018 • toimisto (03) 367 1747 toimisto@taloustaitoterttu.fi Rajasilta 1, 33880 Lempäälä

Satamakatu 9, 33200 Tampere Puh. (03) 363 0200, Fax. (03) 363 0088

Manttaalitie 1, 37500 Lempäälä Puh. (03) 3391 1700

www.tilisatama.fi

TUOTEPALVELU ISOHANNU OY Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja hyvää joulua!

www.tpimi.fi Pinotie 3, 33470 Ylöjärvi

tpimi@sci.fi

Puh. 0400 733 603

Keskuojankatu 5, 33900 TAMPERE Puh. 0424 66221

www.tampereenpesuainepalvelu.fi KIITOS JÄSENILLE KULUNEESTA VUODESTA. HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA! YRITTÄJÄ, LIITY JÄSENEKSEMME!

Pirkkalan Yrittäjät ry

www.pispalapyynikinyrittajat.fi puh. 040 840 3770

www.pirkkalanyrittajat.fi Löydät meidät myös Facebookista!

Tilintarkastustoimisto Olli Saxlin Oy >Maanrakennus >Rakennuspalvelut Lemmakansivuntie 13, 39130 SASI Ville 040 504 2515 Turo 040 557 2915

www.turvalayhtiot.fi

Olli Saxlin HT-tilintarkastaja Suupantori 4 Puh. 040 539 3309 33960 Pirkkala olli.saxlin@pirkkalantilitoimisto.fi

VVT

VESIVAHINKOTEKNIIKKA VVT OY

Tuomenhaara 8, 39700 PARKANO 040 505 5467 sorvaamo.laurinaho@ippnet.fi

www.sorvaamolaurinaho.fi

www.talopinta.fi

Petri Seppänen puh. 040 5477 965

39


40

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

Kiitos yhteistyöstä! Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2020!

Ruoveden Yrittäjät ry

Hyvän mielen joulutervehdys! Olemme lahjoittaneet joulutervehdyksiin varatun summan Punaisen Ristin Hyvä Joulumieli -keräykseen. Toivotamme menestystä vuodelle 2020!

Ohutlevy- ja teräsrakennetyöt: Meluntorjuntasermit, Kopit äänenvaimennukseen.

www.npt.fi

Sumeliuksenkatu 18 A 33100 Tampere 0400 882 600 www.siivousmix.fi

R-tilipalvelu Oy Tuomiokirkonkatu 36 A, 33100 Tampere 0500 464 851 • 045 608 7900 • posti@r-tilipalvelu.fi

Rakennamme uutta, korjaamme vanhaa

Puhallinsoitinkorjaamo Jarmo Parkusjärvi

Rakennusurakointi

E Vuorinen Oy Lempäälä

www.evuorinen.fi

www.rautalaaki.fi

Rauhallista Joulua ja Rakentavaa vuotta 2020 Hyvää Joulua ja Onnea Valkeakosken Yrittäjät ry

www.elementtiasennukset.fi

www.valkeakoskenyrittajat.fi Meidät löytää myös Facesta

Vuodelle 2020

Painotalon joulurauha 21.12.–1.1.

Puh. 044 055 8819

WWW.M-PRINT.FI


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

41

ÄITI-POIKA YRITTÄJÄDUO Marjo Paalasmaa ja Teemu Huhtala ovat pyörittäneet suosittua Tallipihan kahvilaa reilun vuoden ja ovat saaneet asiakasmäärät kohoamaan entisestään.

Tallipihan miljöö ihastutti –

Nykyinen kahvilayrittäjä teki ostotarjouksen edeltäjälleen ensitapaamisella Vuosi ja kaksi kuukautta. Sen verran nykyinen yrittäjäkaksikko Marjo Paalasmaa ja Teemu Huhtala on ehtinyt Tallipihan kahvilaa pyörittää. Puutalomiljöön historiassa se on tosin hyttysen ininää, sillä alun perin ratsuhevosten ja vaunujen toimipaikka rakennettiin jo 1800-luvulla. Kahvilakäytössä kahvilan nykyinen talo ei toki siitä asti ole ollut. Entisestä ratsumestarin asuinrakennuksesta muokattiin kahvila 1990-luvun lopussa.

K

aikki alkoi oikeastaan läpästä. Marjo Paalasmaa ja hänen poikansa Teemu Huhtala olivat tehneet lounaställit Tampereen keskustaan. Ruokailun jälkeen he olivat päättäneet käydä juomassa vielä kahvit. Paikaksi oli sattumalta valikoitunut Tallipihan kahvila, jossa

kumpainenkaan ei ollut toviin piipahtanut.

Suoraan asiaan

Viihtyisä puutalomiljöö miellytti Marjoa kovasti, ja tulipa hän heittäneeksi hän ääneen myös ajatuksen siitä, että jos jonakin päivänä jossa-

kin vielä yrittäisi, niin täällä. Ajatelma oli sinänsä ajankohtainen, että Marjo oli juuri luopumassa aikaisemmasta yrityksestään. Joskin alkuperäisenä ideana oli ollut pikemminkin mahdollinen eläköityminen, tai ainakin jonkinasteinen sapattivapaa. Vastapallo lähti kohti äitiä välittömästi, sillä Teemu ehdotti suoraan – joskin vähemmän tosissaan – kahvilan ostamista. Ja kun kerrasta ei mennyt läpi, niin iski Teemu vielä rystyltä, patistaen äitiään saman tien tiedustelemaan asiaa heti eikä huomenna. Ja kun omistaja sattui olemaan paikalla, Marjo meni suoraan asiaan. – Kysymys yllätti yrittäjän, joka kertoi, ettei hänellä sellaisia aikeita

ollut ollut, mutta päätyi lopulta toteamaan, että voisihan asiaa miettiä, Marjo hymyilee.

Kokemus auttoi

Sillä lounasreissulla papereita ei toki allekirjoitettu, mutta eipä siinä hidasteltukaan. Ex-omistaja toimitti jo seuraavan viikon aikana potentiaalisille ostajille silloisen kirjanpidon, joka sekin vahvisti näkemystä paikan potentiaalista. Kokemus auttoi, sillä Marjolla oli jo entuudestaan plakkarissa yli 20 vuoden yrittäjäkokemus. Pääosan siitä hän oli tehnyt vähittäistavarakaupan saralla, mutta olipa ravintola- ja kahvilatoimintakin käynyt tutuksi. Myös Teemu, jo-

ka työskenteli vielä tuolloin Eckerö Linen palveluksessa, innostui kahvilaideasta ja näki sekä paikassa että luvuissa mahdollisuuksia. Itämerta hän oli kyntänyt viimeiset viisi vuotta. Toimenkuva vaihtui sinä aikana myymäläapulaisesta konttorille ja numeroiden pariin. Alusta asti oli selvä, että juuri Teemu ottaisi talousasiat hoteisiinsa. – Yhteinen näkemyksemme oli, että tässä oli helposti tehtävissä sellaista hienosäätöä, joka nostaisi tämän paikan vielä seuraavalle levelille, Teemu tuumaa. Kahvilan tarina jatkuu seuraavalla sivulla →

Ilmoitustilavaraukset ja tarjouspyynnöt helposti myös www.dorimedia.fi/ varaa-ilmoitustila

Ravihevosten valmennusta Tampereen Teivossa

Puh. 040 542 1706/Antti www.dorimedia.fi


42

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

... jatkoa edelliseltä sivulta

Avainten luovutusta edelsi tarkka syyni

Yrityskauppaan ei Tallipihan kahvilan tapauksessa riittänyt pelkkä ostajan ja myyjän välinen yhteisymmärrys. Tampereen kaupungin omistamalla museoidulla arvoalueella kun ollaan, piti asialle saada sinetti myös kaupungilta ja museovirastolta. Alueen isännöitsijän pakeilla käytiinkin useampaankin otteeseen ”työhaastattelussa”. Niissä käytiin läpi sekä yrittäjien visioita että taustoja. –Tallipihan taso on todella kova, ja kahvilalta vaaditaan paljon. Etenkin jatkuvasti kasvavat tapahtumat vaativat kahvilalta paljon ponnistusta, joten kuka vain ei pysty sitä hoitamaan, Teemu kertoo.

Hihat heilumaan

Tilaa on myös pistetty fyysisesti uuteen uskon alkuvuodesta. Pintojen lisäksi myös tilajärjestystä uudistettiin. Kahvilatilan hankittiin täysin uusi vitriini ja myös kaapistoja teetettiin tamperelaisella puusepällä mittatilaustyönä. Tällä säästettiin tilaa sen verran, että asiakaspaikkojakin saatiin muutama lisää. Vitriinin lisäksi uusiksi meni myös sen sisältö. Tarjonnan kattavuudesta kertoo paljon, että tarjolla on joka ikinen päivä kuutta eri kakkua, mikä taas on mille tahansa kahvilalle varsin kunnioitettava määrä. – Kinuskijuustokakku, omenakanelikakku, kuningatarpiirakkaa, mokkapaloja ja gluteiiniton porkkana- ja suklaakakku. Niitä pitää olla aina, yrittäjät esittelevät.

KAHVILANA NYKYÄÄN toimiva kiinteistö toimi aikanaan ratsumestarin asuinrakennuksena.

Tiivis yrittäjäyhteisö

Tallipihan ainoita yrittäjiä kahvilanpitäjät eivät suinkaan ole. Yhteensä alueella toimii kymmenkunta yrittäjää. Yhteistyö on pelannut paremmin kuin hyvin, ja sisään porukkaan oli helppo päästä. – Meidäthän otettiin halauksin vastaan heti ensimmäisestä päivästä lähtien, ja yhteishenki on todella hieno, Marjo kehuu. Kompaktissa pihapiirissä yrittäjäkollegoita nähdään miltei päivittäin, mutta virallisemmin tapahtumia ja yhteismarkkinointia suunnitellaan säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. Remonttiinkin löytyi apua läheltä, sillä esimerkiksi seiniin laitettujen käsityönä tehtyjen kotimaisten tapettien valinnassa yrittäjiä auttoi samassa pihapiirissä toimivan sisustussuunnittelija Noora Viitaniemen kanssa.

TALLIPIHAN KAHVILASSA joulua ei tarvitse pahemmin etsiä. Koristeet, tuotteet ja muut tykötarpeet siirrettiin joulumoodiin jo marraskuun puolella.

Yritys avattiin viime vuonna liki suoraan sesonkiin

Joulu tarjosi viime vuonna tuolloin upouusille yrittäjälle heti kärkeen oivan tulikasteen, sillä sesonki alkaa marraskuun puolivälissä.

Kassamyynti joulukuussa on miltei viisinkertainen hiljaisimpiin kuukausiin verrattuna. – TERVETULOA, toivottavat kahvilayrittäjät Marjo Paalasmaa ja Teemu Huhtala.

Kiinni ollaan vain kolmena päivänä koko vuodessa Aukioloajat ovat laveat myös vuositasolla. Säpissä ovet pidetään vain kolmena päivänä koko vuoden aikana, jouluaaton ja -päivän lisäksi juhannuksena. Yrittäjäkaksikon lisäksi vakituisia työntekijöitä on kuusi, ja heidän lisäkseen listoilla on useampiakin ekstraajia. Kesäisin kahvio työllistää noin 15 työntekijää ja jouluna kymmenen. Yrittäjät myöntävät, että hyvien ravintolatyöntekijöiden löytäminen ei ole helppoa, mutta mitään varsinaisia rekry-

tointivaikeuksia heillä ei ole ollut. – Joko meillä on ollut todella hyvä säkä, tai sitten olemme vaan itse hyviä rekrytoinneissa, Teemu hymyilee. Teemu myöntää suoraan, että mikään helpon työpaikka Tallipihan kahvila ei ole. – Keneltäkään en tosi vaadi mitään, mitä en itse kykenisi tekemään, mutta sen myönnän, että olemme vaativa työnantaja. Helpolla meillä ei pääse, mutta vastapainoksi me myös palkitsemme hyvästä työstä, Teemu takaa.

Omenat eivät ole kauas vierähtäneet Yrittäjägeenit tuntuvat kulkevan suvussa, sillä myös Marjo oli varttunut yrittäjäperheen vesana. Hänen vanhempansa olivat pyörittäneen niin huoltoasemia kuin kauppojakin. – Eli kai sitä jotain on äidinmaidossa sitten tullut, Marjo huomauttaa. Myös Teemun veli Tomi Huhtala on pyörittää maahantuontialan yritystä. Teemua yrittäjyydessä on viihdyttänyt juuri sen tarjoama vapaus päättää omista asioista. Päätöksenteko on nyt omis-

sa käsissä eikä sitä tarvitse hyväksyttää sen kummemmin muualla organisaatiossa. Äiti puolestaan nauttii eniten kahvila-arjessa juuri asiakaspalvelusta, kun perustyön hoitaa nuorempi polvi, niin Marjolla jää aikaa rupatella ihmisten kanssa. – Ihmisten kanssa toimiminen on minulle se tämän työn suola. En minä olisi missään konttorissa ikinä viihtynyt, hän toteaa.


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

43

No mutta täältähän löytyy myös komea kabinetti Varsinaisen kahvilatilan lisäksi samasta kiinteistöstä löytyy myös erillinen kabinetti. Se vetää helposti 12 hengen seurueen, mutta onpa siellä pyynnöstä pidetty ainakin 15 hengen tilaisuuksia. Sellainen oli tiedossa myös haastattelupäivän iltapäivään, jolloin paikalle oli saapumassa Avantouintiseura Norppa perinteiselle jouluaterialle. Heille oli valmistettu herkkuhetki asiaankuuluvine kinkkuineen ja laatikoineen. Tilausruokapuolen valmistuksesta vastaa vanhana keittiömestarina Marjo.

Sormusten yö osoittautui huippusuosituksi

Kabinetille on riittänyt kysyntää hyvin. Siellä on ehditty vuoden

aikana pitää juhlatilaisuuksia aina ristiäisistä taloyhtiöiden kokouksiin ja muistotilaisuuksista kirjakerhojen lukupiiriin. Myös pienemmän kokoluokan häätilaisuuksiin kabinetti on ollut suosittu. Häistä puheenollen Teemu huomauttaa, että myös ensi vuonna tiedossa on Ystävänpäiväksi erityinen Sormusten Yö. Ehdotus siihen saatiin muuten aikanaan Sisä-Suomen maistraatilta, joka halusi kehittää jotain erikoisempaa juhlapäivän korville. – Maistraatti on vuokrannut meiltä kabinetin iltapäiväviidestä yhteentoista saakka illalla, ja siellä on vihitty pariskuntia puolen tunnin välein. Viime vuonna tilaisuus myytiin loppuun hyvissä ajoin, Marjo kertoo. KAHVILAN YKSI huoneista on varattu erilliseksi kabinetiksi. Kuvauspäivänä sinne on tulossa jouluillastajia.

– Silloin esiin kaivetaan niin koristeet kuin glögikeittimet, Marjo kertoo. Virallisesti koko Tallipihan joulu avattiin 23. marraskuuta, jolloin paikalla piipahti myös joulupukki. Se on ollut vuodesta toiseen yleisöhitti, ja sellaiseksi se osoittautui tänäkin vuonna. Tallipihan idylliä leimaavat myös pihapiiriin joulukaudeksi muuttavat lampaat, ja niitä nyt ajankohtaisia lahjamahdollisuuksia on tarjolla yllin kyllin. Tästä pitävät huolen paitsi alueella vakituisesti toimivat yrittäjät Suklaapuoteineen ja kädentaitajineen myös

vanhan tallin tiloissa koko joulun ajan toimiva Hohde-joulukauppa. Monelle alueen yrittäjistä joulumyynnissä tehdään erittäin iso osa koko vuoden liikevaihdosta. Kahvilassa väkeä riittää tasaisemmin vuoden ympäri, mutta on joulu heillekin merkittävä piikki. – Kassamyynti joulukuussa on miltei viisinkertainen hiljaisimpiin kuukausiin verrattuna, jotka puolestaan ajoittuvat tammi–maaliskuuhun. Tästä syystä myös omat lomat pyritään nyt ajoittamaan vuoden alkuun, Teemu kertoo.

Aukioloaikoja oli pakko pidentää

Sen muutoksen yrittäjät ovat tehneet, että kun viime vuonna kahvila pidettiin auki iltakuuteen, on aikaa nyt tammi–maaliskuuta lukuun ottamatta pidennetty kahdeksaan saakka. Tämä havaittiin yrittäjän mukaan viimeistään viime itsenäisyyspäivänä. – Silloin olisimme sulkeneet kuudelta, mutta se oli mahdotonta, koska jono jatkui edelleen pitkälle ulko-oven taakse saakka, Teemu kertoo hymyssä suin. Senkin

yrittäjät oppivat, että glögin menekki on tähän aikaan vuodesta melkoinen. – Viime vuonna juomaa annosteltiin asiakkaille vielä kauhoilla, mutta täksi vuodeksi hankimme käyttöön hanalliset tonkat. Se nopeuttaa melkoisesti toimintaa, Marjo hymyilee. Tänä vuonna kahvilan tarjonnasta löytyy myös itse paikallisella yhden miehen kahvinvalmistajalla valmistettu joulukahvi. Joulun aika näkyy myös purtavien puolella, jolloin tiskiin ilmestyvät perinteiset piparit ja joulutortut. Ja

yrittäjä, lähetä

saavatpa myös ne suositut kakut jouluksi hieman omaa twistiään kylkeensä. – Esimerkiksi omenakakuista tehdään silloin jouluversiot ja myös piparimaustetta käytetään jouluna enemmän, Marjo esittelee. Ravintola aikoo jatkaa myös jo aiempien omistajien aikana alkanutta loimulohiperinnettä, jonka myötä lohta loimutetaan Tallipihalla aatonaattona läpi päivän. Varauksia siihen alettiin ottaa joulukuun alussa. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Joulutervehdys joka kuuluu juontajamme lukevat tervehdyksen useaan kertaan, kymmenille tuhansille kuulijoille varaa omasi:

radio@radiosun.fi

Ohjaamme osan joulutervehdysten tuotosta TAYS:in pienten potilaiden hyväksi.


44

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

Kiitos yhteistyöstä! Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2020!

ASUMINEN • ERITYISRYHMÄT JA KASVATUS • TERVEYDENHUOLTO • TUOTANTO- JA LIIKETILAT • KORJAAMINEN • MAANKÄYTTÖ

www.jaakkopohjola.fi

Jaakko Pohjola Oy Vehoniemen Kuljetus Oy

WWW.ARKVIHANTO.FI SATAKUNNANKATU 33B | 33210 TAMPERE | 010 281 7800

Kun haluat henkilökohtaista palvelua Yli

30 v. 1989

Pirkanmaan

Finanssi Oy

PIRKANTIE 22 VIRRAT

Auktorisoitu tilitoimisto

www.virhydro.fi

Karhumäentie 1, 33950 Pirkkala, 03-359 1005 www.pirkanmaanfinanssi.fi

Taksi- ja tilausliikenne

A. ARVELA

www.tilausliikenne.net

ari@arvela.pp.fi Bussit 0400 339 862 Taksit 040 560 0062 Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää joulua sekä Onnea vuodelle 2020!

Lukkosepän palvelut Pirkanmaalla

www.kymppikatsastus.fi

Koulutie 44, Orivesi • 0400 454 102 info@orivedenlukko.fi • www.orivedenlukko.fi

VUODESTA 1952

Vammalan Yrittäjät ry

Nokian Yrittäjät ry www. nokianyrittajat.fi Liity meihin!

Virtain Yrittäjät ry www.virtainyrittajat.fi


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

45

Kuva: Tapola oy

Tapolan tahti kiihtyy joulun alla

TUORELIHATUOTTEIDEN SEGMENTTI pitää sisällään mm. kokonaiset ja siivutetut kinkut, ulkofileet, grillikyljet ja kypsät ja raa’at joulukinkut. Jouluna tämän segmentin myynti on seitsemänkertainen normaalitahtiin verrattuna. Suurin osa myynnin kasvusta selittyy joulukinkuilla. Kuva: Tapola oy

Tamperelainen Tapola on ympäri Suomen synonyymi mustamakkaralle, joten helposti unohtuu, että Lielahden tehtaalla valmistetaan aika paljon muutakin. Joulu on yritykselle kesän ohella tärkeä sesonki ja yksittäisenä juhlana myynnillisesti koko vuoden korkein piikki. Perheyrityksen toimitusjohtaja Kristian Tapola kertoo, että tuorelihatuotteiden liikevaihto kasvaa joulukuussa jopa seitsenkertaiseksi keskiarvoon verrattuna. Tästä leijonanosa on kinkkua.

T

ampereen tunnetuimpiin yrityksiin lukeutuvan Tapolan loppuvuotta tahdittaa vahvasti joulu. Toimitusjohtaja Kristian Tapolan mukaan se muodostaa kesän ohella heille selvän myyntipiikin. – Yksittäisenä juhlana se on meille koko vuoden merkittävin, hän kertoo.

Kinkku edellä

Yrityksen ykköstuote, mustamakkara, ei ole onnistunut lunastamaan paikkaansa joulupöydässä edes Mansessa. Toki sitä täällä joulunakin ostetaan, mutta mistään myyntipiikistä ei sen kohdalla jouluna voida puhua. Tapolan päätuote joulupöytään on luonnollisesti joulupöydän kunkku eli kinkku. Raakojen tuoreiden kinkkujen lisäksi repertuaariin kuuluvat myös kypsennetyt kinkut. Niiden lisäksi joulutuotteisiin lukeutuvat myös siivutettu Joulumuorin juhlafilee sekä harmaasuolatut joulukinkkusiivut. Näistä harmaasuolattu joulukinkkuviipale on tämän joulun uutuus ja Joulumuorin juhlafile lanseerattiin markkinoille pari vuotta sitten. Näiden lisäksi valmistusta kuormittaa myös privatelabel-tuotteena Lidlille valmistettava Kartanon joulumakkara.

Pitkiä päiviä

Sesonki näkyy tehtaan arjessa siinä, että tuotannossa paiskitaan normaalin kahdeksan sijaan 12 tunnin päiviä. Sesonkirytmi alkoi itsenäisyyspäivän jälkeisellä viikolla. – Sen jälkeen tuotanto pyörii myös viikonloppuisin, Kristian huomauttaa ja katselee kalenteristaan, että sitä ehditään jatkaa ainakin pari viikonloppua. Käytännön toimintaa helpottaa kokemus. Sen verran pitkään toiminta on pyörinyt, että peruskinkkushow alkaa mennä jo aika rutiinilla, Kristian kertoo. Lisäkäsiäkin sesonkiin tarvitaan. Sesonki työllistää kymmenkunta määräaikaista.

Painonnostoa Tapolan tapaan

Ruhoja Tapolassa ei ole enää toviin käsitelty, vaan tänä päivänä homma toimii niin, että taloon tulee niin sanottuja suoria kinkkuja. Ne on toimittanut jo useamman vuoden ajan alan iso suomalainen toimija, minkä laatuun on oltu hyvin tyytyväisiä. Varsinaiseen tuotteen muotoon ne työstävät Tapolan leikkaajat. Kristian Tapola kertoo, että tänä vuonna heiltä valmistuu myyntiin noin 60 000 kiloa valmista kinkkua. Kyseinen mas-

sa vaatii aika paljon fyysistä työtä. – Ensin nämä suorat kinkut nostetaan leikattavaksi, sitten suolattavaksi ja edelleen vielä pakkaamoon ja lähettämöön. Salille ketjuun osallistuvien ei työpöydän jälkeen enää tarvitse lähteä, Kristian huomauttaa. Kinkkujen päämarkkina-alue on Pirkanmaa, jonne toimitetaan noin puolet Tapolan kinkuista. Loput puolet jakaantuvat ympäri Suomen.

Komea perinne

Tapolan jouluperinteisiin kuuluu myös hieno hyväntekeväisyystempaus, joka on jatkunut jo yli 30 vuotta. Keskustorilla on jaettu mustaamakkaraa joka jouluaattoaamu. Koska Kristian itse oli vielä vaippaikäinen tradition alkaessa, aivan tarkkaan tiedossa ei ole, kenen ajatus alun perin on. Hän itse epäilee vahvasti idean isäksi pappaa tahi mummoa, eli siis Kyllikki tai Martti Tapolaa. – Papalla oli jouluperinteenä myös se, että hän vei joka joulu paketin mustaamakkaraa Kauniaisten sotainvalidisairaalaan. Hän kävi henkilökohtaisesti viemässä laatikon sinne joka jouluaatto, Kristian muistelee. Kristian Tapolan mukaan jouluperinteistä pidetään edelleen kiinni, ja niinpä hänen ja perheyhtiön kol-

TAPOLAN JOULUPERINTEISIIN kuuluu myös hyväntekeväisyystempaus, sillä Keskustorilla on jaettu mustaamakkaraa joka jouluaattoaamu jo yli 30 vuoden ajan.

mannen polven edustajien joulunvietto alkaa tänäkin vuonna keskustasta, Keskustorilta. – Meillä on mukana noin 400 kiloa mustamakkaraa, jonka jakamisessa uskallan kokemuksesta sanoa menevän noin tunti, Kristian kertoo. Kokemusta todellakin piisaa, sillä mies itse muistaa ainoastaan kerran olleensa ulkomaanmatkan takia estynyt osallistumasta traditioon.

Paistossa apuna on muuan Niemisen Ville

Tämä tarkoittaa varhaista aattoaa-

mua myös paistopuolella, sillä Keskustorilla jaettavien tuotteiden paisto ja pakkaaminen toteutetaan sekin luonnollisesti samana aamuna. – Siihen meillä on aivan loistotiimi. Paistoon osallistuu joka vuosi esimerkiksi jo vuosia eläkkeellä ollut työntekijämme. Useita kertoja mukana on ollut myös jääkiekkoilijana paremmin tunnettu Ville Nieminen. Hän nimittäin työskenteli nuorena poikana meillä juuri mustamakkaraosastolla, Kristian kertoo. Jatkuu seuraavalla sivulla →

Eläinlääkäri Inka-Mari Anttila Kaikki peruseläinlääkäripalvelut pieneläimille 21 vuoden kokemuksella. Vastaanotto ajanvarauksella sopimuksen mukaan. Puhelinaika arkisin klo 9–10 numerossa 040 585 9799. Vastaanottoni sijaitsee Hyhkyssä, Pispalan harjun kupeessa. Parkkipaikkoja löytyy vastaanoton pihasta. Tervetuloa! www.ell-inka-mari.fi


46

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

on hankkinut niin tuotantotalouden kuin elintarviketieteiden insinöörin tutkinnot, ja hän työskentelee tällä hetkellä perheyrityksen konttoritehtävissä ja vetää yrityksen tuotekehitystä.

... jatkoa edelliseltä sivulta

Kristianilla tuli viisi vuotta täyteen – aina perhefirma ei ollut ykkösvaihtoehto

Kuten perheyrittäjien kasvateilla usein, myös Kristianilla muistot perheyrityksestä ulottuvat varhaiseen lapsuuteen. Aivan ensimmäiset muistikuvat liittyvät erityisesti tuotantotiloihin, joihin saattoi päästä hyvinkin piipahtamaan, jos lähti isän kanssa käymään töissä. Tuotantohommiin pääsyä Kristian sai odottaa vielä teini-ikää saakka, mutta sen sijaan konttorin silppurilla oli kiva touhuta jo ennen kouluikää. Mikään itsestäänselvyys perhefirman jatkaminen ei Kristianille ole ikinä ollut. Ei vaikka hänestä tehtiinkin koko firman toimitusjohtaja aika tasan viisi vuotta sitten. Näin pääsi tosiaan käymään, vaikka yläasteikäisenä hän oli päättänyt haluavansa vieraalle töihin – ja tavalliseen kahdeksasta neljään -työhön. Syytä tähän lienee siinäkin, että yrittäjäsuvun kasvattina tuli nähtyä myös se firman pyörittämisen vaativa raadollisempi puoli, kuten hyvin pitkät työpäivät.

Tekemistä riittää

Kristian työskenteli opintojensa ohella perhefirmassa, mutta ympärivuotista siitä tuli vasta, kun paperit oli saatu kouraan. Toimitusjohtajaksi hänet nimitettiin vuotta myöhemmin. Sitä edeltävän vuoden hän toimi kuulemma eräänlaisena yleismiehenä. – Talo oli tuttu tietysti jo entuudestaan, mutta se vuosi oli sisäänajoa, hän toteaa. Tuosta ajasta on nyt takana viisi vuotta. Mitään sen suurempia yllätyksiä näihin vuosiin ei Kristianin mukaan ole mahtunut, mutta tekemistä on piisannut. Yksi selvä kehityskohde on ollut myynti. – Myynnin kehitys ei ole ollut aina mairittelevaa, vaikka kannattavuus onkin ollut koko ajan hyvä, toimitusjohtaja aloittaa. Toinen isompi kokonaisuus, mihin on toimitusjohtajan mukaan käytetty paljon aikaa, on tuotekehitysprosessien kehittäminen.

Yrityskaupatkin kiinnostavat

Proakatemia oli napakymppi

No, harvan esiteinin päätös on ehkä vielä ihan lopullinen. Kesätyönsä Kristian teki esimerkiksi poikkeuksetta perhefirmassa, mutta vakituisempaan hän ei vielä tuolloin taloon kiinnittynyt. Ja kun mitään varmaa uravalintaa ei ollut löytynyt, päätyi Kristian opiskelemaan kokiksi. – En vielä tiennyt, mikä olisi se minun juttu, ja kouluun oli kuitenkin mentävä, niin ajattelin, että ehkä koulutuksesta voisi olla jotakin hyötyä myös perheyritystä ajatellen. Joskaan varsinaisia kokin hommia en ikinä tehnyt valmistumiseni jälkeen, hän kertoo. Koulunpenkin kulutus ei kuitenkaan jäänyt siihen. Ajatus palkkatöiden ja yrittämisen välillä oli kääntynyt päälaelleen jo ennen kuin mies edes aloitti yrittäjäpainotteiset opintonsa Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemiassa. Siinä missä kokin koulutus oli antanut sekin hyvää oppia elintarvikealasta, oli Proakatemia suorastaan täysosuma. – Proakatemialle annan arvosanaksi 10/10. Opintoihin kuului tietysti myös teoriaa, mutta suurin osa oppimisesta tapahtui tekemisen kautta. Minulle se oli aivan oikea paikka, Kristian kehuu.

Tämä käänsi pään

Opiskeluaikana ei vielä ollut 100-prosenttista varmuutta siitä, että tuleva työpaikka olisi perhefirmassa, mutta päätöksen yrittäjäksi ryhtymisestä Kristian oli jo omassa mielessään lukinnut. Itse asiassa hän oli Proaka-

KRISTIAN TAPOLA otti vetovastuun perheyrityksestä viisi vuotta sitten. – Olen pyrkinyt viemään yritystä vähän joka rintamalla systemaattisesti eteenpäin, mutta todella paljon olemme käyttäneet aikaa tuotekehitysprosessiin ja kokonaisuudessaan tuotekehitykseen. Lisäksi myös myyntiä on terävöitetty, tuumaa Tapola.

temian aloittaessaan jo perustanut ensimmäisen yrityksensä, Ideaparkissa toimineen kalajalkahoitolan. Kun tiedustelen syytä mielenmuutokseen, joutuu sanavalmis Kristiankin vähän tuumaamaan. – Varmasti perhetausta vaikutti, mutta siinä painoi myös yrittäjyyteen liittyvä vastuun ja vapauden yhdistelmä. Se iski ajatuksena itseeni ehkä eniten, kun tulevaisuuttani mietin.

Suku koolla

Minkäänlaista painostusta perheyrityksen jatkamiseen hän ei kerro ikinä kokeneensa, ei edes kesätöihin. Tässä tosin saattoi olla kyseessä myös käänteinen psykologia, sillä teinit ovat tunnetusti haastavasti ohjailtavassa, ainakaan haluttuun suuntaan. Ja vaikka perheyritys oli alkanut kiinnostaa koko ajan enemmän, toimitusjohtajaksi nousemin ei tietysti ollut mikään itsestäänsel-

vyys. Asia nytkähti eteenpäin samassa kokoushuoneessa, missä me nyt Kristianin kanssa istumme. Siellä kun istuttiin alas yhdessä kolmen sukupolven kera vähän pohtimaan sekä yhtiön suuntaa että tulevien sukupolven intressejä firman suhteen. Minkäänlaista kärhämää toimitusjohtajan pestistä ei syntynyt, sillä vaikka moni kolmannen sukupolven Tapola onkin päätynyt samaan taloon töihin, ei kenenkään muun intresseissä tuntunut olevan siinä varsinainen yrityksen johtaminen. Kristianin sisko Crista Tapola-Teräsmaa esimerkiksi on työskennellyt jo pidempään valmisruokapuolen esimiehenä tuotannossa, ja hänen serkkunsa Lari Montonen on puolestaan vastuussa tehtaan yhteydessä toimivasta, joskin itsenäisenä yrityksenä toimivasta Tapolan tehtaanmyymäläravintolasta. Serkuista keskimmäinen, Linda Heinonen,

Kuva: Tapola oy

Kotimaisten lihajalostajien parissa Tapola lukeutuu keskisuuriin taloihin. Oma lukunsa ovat HK:n ja Atrian kaltaiset jättiläiset. Lukumääräisesti suurin osa alan yrityksistä lukeutuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tässä joukossa Tapola sijoittuu isompaan kokoluokkaan. Toimijoita riittää. Pelkästään Tampereelta ja naapurikunnista on helppo nimetä heti noin viisi alueellisesti hyvin tunnettua toimijaa. Silmät on pidetty Tapolassa auki myös mahdollisten yrityskauppojen varalle. – Orgaanisen kasvun lisäksi me olemme kiinnostuneet hakemaan apua kasvupyrkimyksiimme myös yrityskaupoilla. Aika monia keskusteluja olemme käyneet, ja koko ajan pidämme silmät ja korvat auki, Tapola paljastaa. Tämän tarkemmin mies ei asiaa paljasta, mutta tuumaa, että lihanjalostuksen lisäksi potentiaalisia kauppakohteita on etsitty varsinaisen lihanjalostustoiminnan lisäksi myös valmisruokaan liittyen. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA TAPOLA OY

MUSTAMAKKARA ON edelleen Tapolan päätuote. Joulupöydässä se ei ole edes Mansessa paikkaansa onnistunut vakiinnuttamaan, mutta sen myynti on tasaista ylipäätään ympäri vuoden. Tuotteena se on tietysti klassikko, mutta onpa se myös lihajalosteena hyvin nykypäivän terveystrendeihin istuva. Makkaraksi se on paitsi vähärasvainen myös runsasrautainen ja virallisten määritelmien mukaan ei runsas – mutta hyväkuituinen kuitenkin.

Hyllyyn päätyy kaikesta kehityskohteista aniharva Sitä Kristian korostaa, että edellä mainitut tuotekehitysprosessit eivät oli sprinttimatkoja, pikemminkin kestävyysurheilua. Kuluttajan ulottuville kaikista kehitystyössä olleista tuotteista pääsee hyvin harva. – Vuositasolla meillä on tuotekehityksessä noin sata tuotetta, joista noin 40 tarjoamme kaupoille. Niistä vain pari hassua vuositasolla pääsee valtakunnalliseen levitykseen, yksittäisiä tuotteita toki etenkin täällä Pirkanmaalla hieman enemmän, hän kertoo. Lopullisen

hyväksynnän tuotteille tekevät silti aina kuluttajat. – Kaupan kierrossa valikoimajakso kestää noin kolme kuukautta, jona aikana uuden tuotteen pitää lyödä itsensä läpi, Kristian kertoo. Hyllytila kun tiukassa ja kilpailu on kovaa.

Työn alla luomupossu

Tuotekehityksen onnistumista päästään arvioimaan jälleen ensi vuoden alussa, jolloin Tapola lanseeraa kotimaiseen luomu-sianlihaan vahvasti panostaman tuote-

sarjan. Kyse ei ole mistään yksittäisestä tuotteesta, vaan samaan aikaan markkinoille aiotaan marssittaa luomupossuna ainakin siivutettu kypsä ulkofile ja vastaavanlainen kassler-tuote. – Lisäksi luomuversio on tulossa niin perusgrillimakkarasta ja maksa- ja lenkkimakkarasta kuin myös nakeista, Kristian avaa. Tuotekehitysprosessi luomutuoteperheen osalta on edennyt varsin mukavasti, sillä ne on saatu valmiiseen myyntikuntoon noin puolessa vuodessa. Monesti prosessissa saattaa

mennä vuosikin. Testimaistatukset ainakin ovat olleet lupaavat, ja Kristian odottaa, että tuotteista ainakin muutama saadaan valtakunnallisiin valikoimiin. Se tarkoittaa, että tuotteita otetaan isojen ketjujen hyllyihin aina Lapista Suomen eteläisimpiin kolkkiin. – Toiveissa on, että jatkossa olemme merkittävä peluri tälläkin markkinalla.

Gluteeniton musta on tuorein hitti

Yksi tämän vuoden tuotekehitys-

onnistumisista liittyy yrityksen tunnetuimaan, eli mustaan. Siitä nimittäin kehitettiin täksi syksyksi gluteiiniton versio. – Se oli menestyslanseeraus. Harvoin olemme saaneet mistään tuotteesta niin paljon palautetta, hän kertoo. Käytännössä perinteisessä mustamakkarassa käytetty ruis on korvattu riisillä sekä tarkkaan valitulla gluteiinittomalla jauhoseoksella. – Taika tulee valmistusprosessista, Kristian hymyilee.


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

laKilaaRi nan tuloista, jota on aiemmin verotettu tuloverolain mukaan.

HAGLEX OY / lauRa HaGMaN

Osakeyhtiöiden verotukseen on käsittääkseni tulossa muutoksia ensi vuoden alusta. Yrityksemme on toiminut muutaman vuoden ja tehnyt tappiota, mutta nyt näyttää siltä, että suunta olisi kääntymässä. Vaikuttaako puhuttu tulolähdejaon poistuminen meidän osakeyhtiön verotukseen ja tappioiden vähennysoikeuteen? Minkälaisia muutoksia on tulossa? Eduskunta hyväksyi vuoden 2019 alussa tulolähdejaon poistamiseen liittyvät lakiehdotukset. Lakimuutoksen tavoitteena on osaltaan yhteisöjä koskevien säännösten yksinkertaistaminen, jotta verotus olisi nykyistä ennustettavampaa ja hallinnollisesti tehokasta. Lakimuutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Tulot Suomen verojärjestelmässä on lähtökohtaisesti jaettu kolmeen tulolähteeseen: elinkeinotulon verotukseen (ns. elinkeinoverolaki, EVL), maatalouden verotukseen (maatilatalouden tuloverolaki, MVL) ja tulovero-

tukseen (tuloverolaki, TVL). Veronalaisen tulon määrä on laskettu sekä tappiot vahvistettu tulolähteittäin. Se, mitä lakia on minkäkin tulon verotuksessa sovellettu, on määräytynyt verovelvollisen harjoittaman toiminnan luonteen perusteella. Tulolähdejaon poistumisen myötä kuitenkin jatkossa eräiden yhteisöjen tulo lasketaan elinkeinoverolain mukaan yhteisön harjoittaman toiminnan luonteesta riippumatta. Muutos ei kuitenkaan koske maatalouden tulosta, jonka verotus toimitetaan jatkossakin MVL:n mukaan. Lakimuutos koskee vain yhteisöjä kuten esimerkiksi osakeyhti-

öitä ja osuuskuntia ja siten muutokset eivät vaikuta muun muassa luonnollisiin henkilöihin, liikkeen- ja ammatinharjoittajiin ja henkilöyhtiöihin. Lisäksi osa yhteisöistäkin jää muutosten ulkopuolelle. Tulolähdejaon poistuminen ei koske muun muassa yleishyödyllisiä yhteisöjä, julkisyhteisöjä, asunto-osakeyhtiöitä ja keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä. Lakimuutoksen vaikutus on se, että henkilökohtaisen tulolähteen yhdistyminen elinkeinotoiminnan tulolähteeseen mahdollistaa sen, että elinkeinotoiminnan tulolähteen tappiota voidaan kuitenkin vähentää sellaisen toimin-

Aiemmin muun toiminnan tulolähteeseen kuulunut omaisuus kuuluu jatkossa yleensä yhteisöjen elinkeinotulolähteeseen lisättyyn uuteen omaisuuslajiin, muuhun omaisuuteen. Muuta omaisuutta on yhteisön omaisuus, jolla ei ole selkeää liityntää yhteisön elinkeinotoimintaan eikä sitä käytetä tulonhankkimistoiminnassa. Muuta omaisuutta voi olla ainoastaan yhteisöillä, joiden verotuksessa ei enää sovelleta tuloverolakia. Muun omaisuuden perusteella syntyvät tulot ja tulon hankkimiseen liittyvät menot ovat siten jatkossa elinkeinotulolähteen tuloja ja menoja, ja menot voidaan lähtökohtaisesti vähentää kaikista elinkeinotulolähteen tuloista. Menot ja menetykset, jotka eivät liity yhteisön tulon hankkimiseen, ovat lähtökohtaisesti vähennyskelvottomia. Lisäksi myös muun omaisuuden perusteella syntyneet tappiot voidaan jatkossa joustavasti vähentää tulolähteen sisällä pienin rajoituksin. Suurin vaikutus yhteisöjen verotukseen tulee olemaan siis se, että yhteisön tulot, menot ja me-

netykset kuuluvat lähtökohtaisesti jatkossa pelkästään elinkeinotulolähteeseen, jonka myötä tulojen verotus ja vähennyskelpoisten menojen ja tappioiden vähentäminen tapahtuu vain yhden ja saman tulolähteen sisällä. Elinkeinoverolaissa kuten tuloverolaissakin yleisenä periaatteena on tulon laaja veronalaisuus, joten tulolähdejaon poistuminen ei kuitenkaan lopulta merkittävästi vaikuta yhteisön saamien tulojen verokohteluun ja vähennyksien tekemiseen. Kuitenkin pieniä muutoksia verotukseen tulee esimerkiksi vakuutus- ja vahingonkorvausten verotuksessa sekä edustusmenojen ja saamisten menetysten vähennyskelpoisuudessa. Tulolähdejaon poistuminen ei kuitenkaan yksiselitteisesti käytännössä yksinkertaista verotusta. Monissa tilanteissa vaaditaan jatkossakin erityistä tarkkuutta ja asioiden selvittämistä jo tilikauden aikana kirjanpidossa. Teidän tilanteessanne, jos kyseessä on elinkeinotoiminnasta syntyneitä tappioita, jatkuu verotus kuten ennenkin ja voitte vähentää vahvistetut tappiot tulevien vuosien voitoista.

ASIANAJOTOIMISTOJA * Asianajajat Asianajotoimisto ACTAS Oy

Asianajotoimisto Facta Oy

Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE Apiankatu 3, 37600 VALKEAKOSKI Ideaparkinkatu 4, 37570 LEMPÄÄLÄ Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA puh. 010 548 6060, info@actas.fi www.actas.fi Mika Allén*, Antti Malinen*, Risto Tuori*, Marjo Anttoora*, Anni Honka

Tuomiokirkonkatu 15 A 8, 33100 TAMPERE p. (03) 230 3000 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi Ilkka Syrjänen*, Mika Miesmäki*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Heikki Lehtinen*, Markku Sinivaara*, Leo Lagerstam*, Veera Harjuniemi, Olli Teivaala

Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy

Asianajotoimisto Hilkka Tuori Oy

Kelloportinkatu 1, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) 3421 110 www.nokialaw.fi Mika Ala-Uotila*, Hanna Suutari-Pitkänen*, Meira Nevalainen

Asianajotoimisto Alfa Oy

Hämeenkatu 20 A, 6. krs, 33200 TAMPERE puh. (03) 3142 9000 www.alfalaw.com Peter Rasmussen*, Tiina Koskinen-Tammi*, Ilkka Miettinen*, Heikki Taulaniemi*, Leena Laurila*, Niko Värttiö*, Otto Ropponen

Hallituskatu 11 A, Tampere puh. 040 587 1510 hilkka@tuori.fi www.tuori.fi Hilkka Tuori*, Sini Ruusila painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus

Asianajotoimisto Jari Hytti

Keskustori 1, 4.krs, 33100 Tampere puh. (03) 273 0145, fax (03) 273 0140 www.jarihytti.fi E-mail: etunimi.sukunimi@jarihytti.fi Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä* Assistentti Kati Haapanen, Rödl & Partner Affiliate

Asianajotoimisto Klingendahl Oy

Asianajotoimisto Pertti Holopainen Oy

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy

Eteläpuisto 2 C, 33200 TAMPERE puh. (03) 260 2000 www.klingendahl.com

Hämeenkatu 18 A 6, 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190 www. lindblad.fi tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*

Verstaankatu 3 D 26, 33100 Tampere p. 050 5519 765 www.pjh.fi pertti@pjh.fi Avioerot ja ositukset. Lasten asuminen, elatus, huolto ja tapaaminen. Edunvalvonta, perukirjat, kuolinpesät ja perinnönjaot.

puh. 010 3466640 www.tammer-juristit.fi

Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* ja Raakel Räsänen. etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi

Asianajotoimisto Merkurius Oy

Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tomi Kauppinen*, Tommi Härmä*, Ida Koskinen

Asianajotoimisto Veneskoski Oy

Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Petri Kananoja*, Jenna Barrow*, Jorma Putkonen, asiantuntija, kiinteistöasiat

Eversheds Asianajotoimisto Oy Kauppakatu 7, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500 www.eversheds.fi Timo Jarmas*, Jukka Reilin*, Vesa Turkki*, Harri Tolppanen*, Antti Husa*, Terhi Holkeri*, Tiina Koivisto*, Johanna Tolppanen*, Sinikka Turkki*, Sanna Soukko*, Lavinia Husa*, Henni Parviainen

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Pekka Warjus*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Otso Etelämäki

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!

47


48

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

Henkilö- ja pakettiautojen: • Kolarikorjaukset ja maalaukset • Tuulilasin vaihdot • Vakuutusyhtiötyöt

050 514 7771 Vaihtotie 1, 33470 Ylöjärvi www.ylojarvenautomaalaamo.fi

YRITTÄJÄ! Kaikki tarvitsemasi ICT-palvelut

43,17€/kk Ei aloitusmaksuja 24/7 tuki

Palvelevin

Puuttuvatko meiltä markkinoinnin selkeyttäjät? ammattilaisista? Oma näkemykseni on juuri liiketoimintaymmärrys. Tarkoitukseni on saada aikaan keskusteluja ja toimia vastaamaan 2020-luvun asiakkaidemme tarpeisiin ja odotuksiin markkinoinnin kautta kannattavuutta parantamalla. Peräänkuulutankin tämän päivään markkinointiin selkeyttä – kasvavalla liiketoimintaymmärryksellä! ●

Onko niin, että toimintaympäristömme on entistä moniulotteisempi ja asiakkaiden ymmärtäminen entistä haasteellisempaa? Entä miten suunnitella asiakasryhmiä puhuttelevaa viestintää? Yritykset nimittäin toivovat tutkitusti markkinointikumppaneiltaan viestinnän kertomisessa selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Yrityskehittäjä Jorma Schukoff miettii, miten tähän on tultu.

T

ein 80–90-lukujen vaihteessa markkinoinnin opinnäytetyötä aiheesta sähkötarvikekaupan kannattavuuden parantaminen silloiselle työnantajalleni Insinööritoimisto Sähkötyö Oy:lle. Yritys oli tuolloin toimialansa suurin Pirkanmaalla. Markkinoinnin kilpailukeinojen kautta löytyi runsaasti keinoja sähkötarviketukkukaupan kannattavuuden parantamiseen. Opinnäytetyön toinen näkökulma oli asiakastyytyväisyystutkimus. Tein tutkimuksen henkilökohtaisin haastatteluin, ja eräs yrityksemme asiakasryhmä oli paikallinen teollisuus. Eräänä päivänä menin sovittuna ajankohtana Metsä-Serlan ostajan luokse Lielahteen. Ennen kuin ehdin edes aloittaa kysymysten esittämisen, hän kehotti minua istumaan, ottamaan paperia ja kynän esille.

– Kirjoita paperiin, että teidän toimintanne on sieltä ja syvältä.

keli kuvaa hyvin vuoden 2019 tilannetta Suomessa.

Heidän kohdallaan ongelmamme oli muun muassa saatavuus. Logistiikka ei vastannut heidän tarpeitaan ja odotuksiaan. Soitin tapaamisen jälkeen yrityksen toimitusjohtajalle ja varasin tapaamisajan, kuinka ollakaan, aika löytyi nopeasti. Opinnäytetyö vaikutti ratkaisevasti tuleviin vuosikymmeniini työelämässä. 1992 aloitin yritystoiminnan nimellä Markkinointiratkaisu tekemällä asiakastyytyväisyystutkimuksia ja yrittäjäkursseilla markkinoinnin opetusta Kangasalla ja ympäristökunnissa. Koulutus ja kehitystoimintani jatkuu edelleen.

– Markkinoinnin työpaikkailmoituksissa peräänkuulutetaan kokemusta some-kanavista ja monenlaisten työkalujen hallintaa, hän kirjoittaa ja osuu asian ytimeen. Olen itsekin seuraillut työpaikkailmoituksia, joilla etsitään markkinoinnin tekijöitä. Hakijoilta vaaditaan digiosaamista eri muodoissa. Se ei yllätä. Sen sijaan ihmetyttää, mitä hakijoilta ei ilmoitusten perusteella odoteta. Ilmoituksissa loistavat poissaolollaan sellaiset ominaisuudet, kuten kasvun moottori, liiketoiminnan tuki, asiakasymmärrys, tavoitteet ja seuranta. Lienevätkö ne sisäänrakennettuina työntekijöiltä toivottuun ”kokemukseen”? Toivottavasti.

Markkinointi-instituutin markkinoinnin ja viestinnän koulutusten kokonaisuudesta vastavan tarjoomapäällikkö Mervi Karvon artik-

Entä mikä sitten erottaa markkinoinnin ammattilaisen muista

artikkelin kirjoittaja: JORMA SCHUKOFF on työskennellyt myynnin ja markkinoinnin parissa koko työuransa. oman yritystoimintansa hän aloitti vuonna 1992, ja hän on tehnyt asiakkailleen asiakastyytyväisyystutkimuksia, markkinoinnin ja myynnin koulutuksia, kehitystoimintaa ja mentorointia siitä lähtien.

midare.fi

VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO! Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla:

Accotilit Oy*

Suvantokatu 13, 33100 TAMPERE Puh. (03) 3125 1000 Riku Salomaa KLT, KTM riku.salomaa@accotilit.fi www.accotilit.fi

Aldia Oy*

Netvisor-palvelun erikoisosaaja Aleksanterinkatu 23 B, Tampere Tiina Raatikainen, 040 512 8680 tiina.raatikainen@aldia.fi www.aldia.fi

FaktaCount Tampere Oy* Itsenäisyydenkatu 17 B 25, 33500 TAMPERE puh. 010 328 4891 jaana.salo@faktacount.fi www.faktacount.fi

Festum Accounting Oy*

Aleksis Kiven katu 24 B, 3. krs 33200 Tampere Lempäälä RealPark Petteri Putkonen p. 044 974 4490 www.festum.fi

Scantilit Oy*

Oriveden Tilitoimisto

Keskustie 29, 35300 ORIVESI

Vammalan Tilitoimisto Puistokatu 14, 3. krs 38200 SASTAMALA puh. 040 829 8190 www.ektilit.fi Helena Karppelin KLT, HT Eveliina Kumanto KLT, BA

Hämeen ATK- ja Tilipalvelu Oy*

Tilimanager Oy*

Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282 Tiina Laukko, Ulla Tamminen KLT etunimi.sukunimi@scantilit.fi www.scantilit.fi

Takojankatu 1 c B 11, 33540 TAMPERE puh. (03) 3141 4000 fax (03) 3141 4040 tilimanager@tilimanager.fi www.tilimanager.fi

SolidiaTilit Oy*

Tilisatama Oy*

Tampereen toimisto

Tampereen toimisto

Postikatu 7, 33100 Tampere

Ylöjärven toimisto

Mastontie 4, 33470 Ylöjärvi

EK-Tilit Oy*

* = auktorisoitu www.tilitoimistot.fi

Lempäälän toimisto

Näsilinnankatu 28 E 6, 33200 TAMPERE puh. (03) 3141 7800 Matti Myllymäki 0400 337 528 matti.myllymaki@hatili.fi www.hatili.fi

Manttaalitie 1, 37500 LEMPÄÄLÄ puh. (03) 3391 1700

Pluscom taloushallinto Oy*

Tilkon Oy*

Tilitoimisto Kirsti Alakahri Oy*

Hämeenkatu 13 B, a-rappu 33100 Tampere Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi

Finlaysoninkuja 3 33210 Tampere Jani Salonen, puh. 040 847 5587 Niina Asujamaa, KLT, puh. 050 5874 950 www.viicon.fi

Satamakatu 9, 33200 TAMPERE puh. (03) 363 0200 fax (03) 363 0088

Tuija Holmala KLT puh. 044 551 4457 tuija.holmala@solidiatilit.fi www.solidiatilit.fi

Pinninkatu 45 A, Tampere puh. 045 635 3901 www.pluscom.fi Jaakko Oikemus, KLT

Viicon Group Oy / Vaasa VIICON Oy *

Matti Savo KLT www.tilisatama.fi

Satamatie 37, 37800 AKAA puh. (03) 549 4400 Kirsti Alakahri KLT www.tilitoimistoalakahri.com

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

YRiT YsPALVELUT

49

Yrittäjä, varaa paikkasi! DORIMEDIA OY leena 041 501 9902

● KE IT TIÖ - JA K YLPYHUONE K ALUSTE ITA

● ASIAK ASTIL AISUUKSIE N TAR JOILUT

ASIAKASTARJOILUA PARHAIMMILLAAN!

Korkealaatuisten keittiöiden erikoisliike

Pitää aina elää rakastuneena johonkin saavuttamattomaan. Ylös kurkottaessaan ihminen kasvaa pituutta.

Pirauta Jussille 040 543 9700

Maxim Gorki www.keittiokauppa.com

Soppatykkitarjoilut 200-10 000 henkilölle koko Suomen alueella.

Enqvistinkatu 7, 33400 Tampere P. 010 420 3400, Avoinna ark. klo 9–17, la 10–14

● TIE TOKONE HUOLTO JA MIKROTUKI

Tampereen Mediakulma Oy

Tutustu tarjontaamme www.kauppahallinkotiruoka.fi ● ATK- PALVE LUITA

• Tulostinvärit • Tulostimet ft.fi o s • Tietokoneet • Kaapelit • Paperit io .tr w • Laukut • Akut • Patterit ww • Tietotekniikkahuolto

TRIOSoft

Tullikatu 6, Tullintorin kauppakeskus p. 03–272 0770, 0400 625 534, myynti@triosoft.fi ● AUTOKOR JA AMOITA

Yli

30

Tietokoneet - Huoltopalvelut - Oheislaitteet - Ohjelmistot

- Laadukkaat ja siistikuntoiset käytetyt tietokoneet 2 vuoden takuulla, hinnat alk. 149€ sis. alv. - Ilmainen tietokoneen tarkistus ja suullinen kustannusarvio huollolle, myös yrityksille WWW.MEDIAKULMA.FI Osoite: Jurvalankatu 5-7, 33300 Tampere Puhelin: 03-3450105 ● TILINTARK ASTUSTOIMISTOJA

● TILITOIMISTOJA

vuotta

Citroen-erikoiskorjaamo. Peugeot- ja Citroen-huollot, korjaukset ja varaosat. ● K AIHTIMIA JA MARKIISE JA

• Säle- ja rullakaihtimet • Pystylamellikaihtimet • Markiisit • Kaikki alan tuotteet Yli 45v.

VALMISTUS JA TEHTAANMYYMÄLÄ

Kolmionkatu 5, Tampere (Rantaperkiö) puh. (03) 2660 644 tammer-kaihdin@kolumbus.fi

Tilintarkastuspalvelut Veropalvelut Neuvontapalvelut

Idman Vilén Grant Thornton Oy T 020 794 0480 E idman-vilen@fi.gt.com grantthornton.fi

● K AMPA A JALLE VUOKR ATIL A Toiminnassa oleva kampaamo-parturi etsii yrittäjähenkistä

HIUSALAN AMMATTILAISTA jatkamaan eläkkeelle siirtyvän kampaajan tilalle toisen toveriksi (mahd. myös useammalle). Kampaamo-parturi on toiminut 35 vuotta näkyvällä liikepaikalla Satakunnankadulla lähellä P-taloa, jossa kaksi as.paikkaa. Yhteydenotot: Pirkko 0400 818 110, Pi.pitkanen@gmail.com Jani 0400 638 897 03 214 1666 (ma sulj.)

Talous on taitolaji

• Tilintarkastuspalvelut • Veroneuvonta • Yritysjärjestelyt

Oy Tuokko Ltd I Hämeenkatu 9, 33100 Tampere puh. (03) 2122 028 I www.tuokko.fi

mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä? Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity


50

TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset Ikaalisten Yrittäjät ry Ikaalisten Kalustepuutyö Ky Ikaalisten Maaseutupalvelut

Toijalan Yrittäjät ry Tilitoimisto Mapittaako? Tmi Monipalvelu Timo Saarinen

Juupajoen Yrittäjät ry Teräs-Äikäs

Valkeakosken Yrittäjät ry Health & Body Co Oy Sug Oy

Kangasalan Yrittäjät ry Isännöinti Susu Tossavainen Oy Pirkanmaan Timpuriyksikkö Voimin Oy Lempäälän Yrittäjät ry Böle-Invest Oy Punnala invest oy RealTools Oy Luopioisten Yrittäjät ry Sappeen Majatalot Oy Ukinkontti Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät ry JV-Trans Oy Koneurakointi Jari Vähämäki Oy MetZet Works Oy Nokian Yrittäjät ry Kiertopakkaus Oy Noratek Rakennus Oy

Vammalan Yrittäjät ry Sastainvest Oy Sasvera Oy Vesilahden Yrittäjät ry T:mi Luonnollisesti Päivinsäde Ylöjärven Yrittäjät ry Akour Oy AT7 Colorkit Oy Hieronta- ja liikuntapalvelut Satu Karhu Ki Oy PB Group Lio`s Rent & Palvelu Pirkanmaan J.J. Laatoitus Oy Taksi Petteri Kokko Oy Äetsän Yrittäjät ry Kiinteistönvälitys Kotielo Oy LKV

Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät ry JSZ Production Omakas Oy Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry Eläinlääkäri Anttila Inka-Mari Hyvinvointipalvelut Nox Pispalan Mummula TKT-Group Oy Sammon Yrittäjät ry Apu Helka Oy Assistant Group Finland Lempi Sushi Oy VVV Suunnittelu Oy Tammelanpuiston Yrittäjät ry DreamDecor Saara Luukkonen/ Parturi-Kampaamo AITTA FinProma Oy Kjk Metals Oy K-Market Vellamonkatu ja Tampereen asema

Härmälän-Sarankulman Yrittäjät ry Gnomecraft Oy JJ-ServiceSupport Oy

Tammerkosken Yrittäjät ry Arbitrium Oy Bar & Cafe Lategame Breakinghill Oy Henkilöstöliiga Pirkanmaa Oy Jaakon Matkat Katrima Oy/Cafe Ratinan Loisto Klingendahlin Kodit Oy Lacum Oy Proinno Design Oy Soppanoidat Tilintarkastus Alitalo Oy Yrittäjäin Sähkönhankinta Oy

Pälkäneen Yrittäjät ry Tuulantuulia

Kaukajärven Yrittäjät ry Electricode Oy Ompelimo Caava

Tesoman Seudun Yrittäjät ry Mekaselska

Ruoveden Yrittäjät ry Relego Oy

Lielahden Yrittäjät ry Eläinklinikka Katse Oy

Oriveden Yrittäjät ry Kiviharjun Kuljetus Maikun Tiimi avoin yhtiö Northglow Osakeyhtiö Vakuutuspalvelu Esa Pellinen Parkanon Yrittäjät ry HL-Staff oy Pirkkalan Yrittäjät ry PMO Finland Oy

●●TAMPEREEN

KAUPUNGINOSAYHDISTYKSET

Hervannan Yrittäjät ry Jalkahoitola Elsen Tmi Iita Arvola

●●70 VUOTTA

Tampere

●●60 VUOTTA

24.12.2019 Timo Kellokoski,

Lounas-kahvila Pekka Ky, Parkano

26.12.2019 Juha Airio,

J.A. Links und Rechts Ag Oy, Tampere

21.1.2020 Kari Heikkinen, Tmi Kalle Heikkinen,

Ylöjärvi (Viettää merkkipäivää Lapin laduilla)

12.2.2020 Elinvoima-seminaari

klo 12 alkaen, Ellinsali, Ellivuori, Sastamala. Seminaari on tarkoitettu Pirkanmaan kuntien viranhaltijajohdolle ja luottamushenkilöille ja sen teemana on kuntien yrittäjäystävällisyyden ja elinvoimaisuuden kehittäminen. Seminaarin yhteydessä palkitaan Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta 2020 -kilpailun voittajakunta sekä viimeisen vuoden aikana eniten elinvoimaasemaansa parantanut kunta. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

21.-22.3.2020 Yrittäjäristeily.

Suomen suurin yrittäjäristeily järjestetään Silja Europalla neljättä kertaa. Helsingin Länsisatamasta lähtevä Yrittäjäristeily kokoaa vuosittain Itämeren aalloille yrittäjiä ympäri Suomea. Yrittäjäristeilyllä pääset verkostoitumaan vanhojen ja uusien tuttavuuksien kanssa, inspiroidut seminaaripuhujista, päivität tietosi ajan tasalle Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden avustuksella ja viihdyt sekä rentoudut keväisillä Itämeren aalloilla. Lisätietoja ja ilmoittautuminen yrittajaristeily.fi. HÄMEENKYRÖ

31.12.2019 Uuden vuoden

vastaanottajaiset Kyröskosken torilla klo 19.30 alkaen.

31.1.2020 Hämeenkyrön

Yrittäjien aamukahvit klo 8-9. IKAALINEN

7.1.2020 Ikaalisten Yrittäjien

vuoden ensimmäinen Elinvoimaaaamutilaisuus klo 7.45-9, paikka ilmoitetaan myöhemmin. 4.2.2020 Ikaalisten Yrittäjien Elinvoimaa-iltatilaisuus klo 18 alkaen, paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Yrittäjät juhlivat 26.12.2019 Tapani Räsänen, Oy Pyhäloitsu,

Tapahtumakalenteri

●●50 VUOTTA

16.12.2019 Virpi Vilén, Monipalvelu Vilén Oy,

JUUPAJOKI 15.1.2020 Aamukahvit tarjoillaan

Ylöjärvi (Juhlapäivänä työn merkeissä, vuoden vaihtuessa ja kevään puolella juhlitaan kutsuttujen kanssa isosti ja heavysti!)

Naapuri-ravintolassa klo 8-9.30, Koskitie 50, Korkeakoski. Tervetuloa.

13.1.2020 Petri Ristiniemi, Haukkamaa Adventures, Ruovesi (Vaimo vie piiloon tuntemattomaan paikkaan. Nyt ei kelloteta, ei suunnitella, ei kirjoitella muistiinpanoja. Nyt otetaan muutama päivä ITSELLE!)

7.3.2020 Kaivureiden Lumenveiston SM 2020 -kilpailu Juupajoella. Tervetuloa.

LEMPÄÄLÄ Y-kahvit perjantaisin klo 8.30-10,

Ideahuone (Lempäälän Aleksi 2, 37500 Lempäälä).

Yritykset juhlivat ●●30 VUOTTA

20.12.2019 Hämeen Asennus Oy, Valkeakoski

(Iso kiitos työntekijöille, asiakkaille ja yhteystyökumppaneille. Merkkipäivää vietämme töiden merkeissä.) 20.12.2019 Tili- ja Isännöintikeskus Tilke Oy, Ruovesi (Juhlimme joululaulujen, pipareiden ja glögin kera 20.12. kello 15 alkaen.) 1.1.2020 Kangasalan Kuntoplus, Kangasala (Yrittäjä juhlii työn ja asiakkaiden merkeissä! Tuplajuhlaa... Omistaja täytti lokakuussa 60 v. ja yritys nyt 30 v. Kaunis kiitos lukuisista muistamisista :)) ●●25 VUOTTA

1.1.2020 Tossumonttu T:mi K. Laine, Tampere

●●20 VUOTTA

1.11.2019 Sähkösuunnittelutoimisto Eero

Rukajärvi Oy, Tampere 9.11.2019 Kuljetus J.K. Tamminen Oy, Ylöjärvi 3.12.2019 Kuljetuspalvelu Maitopojat Oy, Parkano (Merkkipäivää vietetään työn merkeissä.) 1.1.2020 T:mi Jarkko Kalliolepo, Tampere ●●15 VUOTTA

4.12.2019 Genel Oy, Nokia 10.1.2020 HiusStudio Anniina, Orivesi ●●10 VUOTTA

20.11.2019 Mixun-Taksi Oy, Kangasala 11.12.2019 Koskin Rengaspiste Oy, Valkeakoski 17.12.2019 Solis X, Sastamala 4.1.2020 Seijan Laskenta Oy, Tampere

Lempäälän Yrittäjien Facebooksivullamme facebook.com/ lempaalanyrittajat päivittyvät ajankohtaiset tapahtumamme. NOKIA 3.1.2020 After Work -Yrittäjäbisset

joka kuun ensimmäisenä perjantaina klo 17.30 alkaen. Paikkana Ravintola Aino&Reino! Tervetuloa kaikki yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet! Tule rohkeasti mukaan verkostoitumaan, juttelemaan ja tutustumaan! Nokian Yrittäjien pöydässä on yhdistyksen viiri, jotta meidät löytää muiden joukosta. 29.1.2020 Nokian Yrittäjien aamukahvit: Rakennusvalvonta ja kaavoituskatsaus klo 8-10, Nokian Kartanon kokouskeskus. Aiheista alustaa Nokian kaupungin rakennusvalvonnan, ympäristöpalveluiden ja kaavoituksen edustajat, tule kuulolle, kysy ja kerro kantasi! Tervetuloa! 15.2.2020 Talvinen perhetapahtuma

Nokian Yrittäjien jäsenille perheineen klo 14-17, NOU:n majalla. Laita päivä jo kalenteriin, lisätietoja tulossa myöhemmin. PARKANO

Salitreffit joka perjantai 17-18 vuoden 2019 loppuun asti, Kuntosali Pestiksessä. Parkanon Yrittäjien jäsenille ilmainen. PIRKKALA 17.12.2019 Pirkkalan Yrittäjät

joulutunnelmissa Suupantorin akvaariokontissa klo 17-19. PÄLKÄNE JA LUOPIOINEN

15.1.2020 Yrittäjän hyvinvointi

-työpaja - Yrittäjän jaksaminen ja hyvä mieli klo 17.45, Aapiskukon kabinetti. Omat voimavarani ja vahvuuteni. 10 teesiä hyvästä elämästä. Positiivisuus ei ole pahe. Vertaiskeskustelua. Osallistumismaksu 15€/hlö. 11.2.2020 Yrittäjän hyvinvointi

-työpaja - Mielenterveyden suoja- ja riskitekijät klo 17.45, Mikkolan Navetta. Osallistumismaksu 15€/hlö. TAMPERE

19.12.2019 Tammerkosken

yrittäjien perinteinen joulupuuro nautitaan klo 8.30-10, Café Parvessa, osoitteessa Aleksis Kiven katu 10. Kutsu tulee jäsenille joulukuun alussa.

5.1.2020 Hervannan Yrittäjien perinteinen Sorin Sirkuksen joulushow tulee taas! Sorin Sirkuksen joulushow Soriferia klo 14 alkaen. Esitys kestää noin 2 tuntia. Lipun hinta on 30 e/hlö ja se sisältää väliaikatarjoilun, joka on lapsille pillimehu ja leivos ja aikuisille kahvi/tee ja leivos (etusi jäsenenä 7–10 e). Varaa lippusi ajoissa, ne loppuvat nopeasti niin meiltä kuin sirkukseltakin. Ilmoittautuminen on sitova. Lisätietoja ja ilmoittautuminen hervannanyrittajat.fi. 9.1.2020 Kohti uusia markkinoita – kansainvälistymisen aamu yrittäjille klo 8.30-11, Pirkanmaan Yrittäjät, kokoussali. Yrityksen liiketoiminnan kasvattaminen edellyttää usein kansainvälistymistä. Siirtyminen kohti kansainvälisiä markkinoita ei ole kovin vaikeaa, etenkin kun sen tueksi on saatavilla monipuolista apua ja rahoitusta. Lisätietoja ja ilmoit. pirkanmaanyrittajat.fi. 9.1.2020 Tammerkosken Yrittäjien Sihteerin Sumpit klo 8-9, Kaffila, Aleksis Kiven katu. Sumpit juodaan aina joka kuun toinen torstai. Tervetuloa mukaan! 17.1.2020 Hervannan Johtamisaamut: Pahuuden ytimessä klo 8 alk., Poliisiammattikorkeakoulu, Vaajakatu 2, Tampere. Ihmisellä on taipumus monenlaiseen käytökseen. Onko ihminen luonnostaan hyvä tai paha tai molempia? Hannu Lauerma, Julia Korkman ja Saara Asmundela johdattavat pahuuden moniulotteiseen maailmaan ja pahuuden ilmenemiseen. Mikä merkitys on tilanteilla, ympäristön vaikutuksella ja taipumuksella aggressioon sekä evoluutiolla? Tai sukupuolella ja väkivallan ihannoinnilla? Voidaanko kulttuurin avulla muokata ihmisen taipumuksia eri suuntiin? Entä kun vedotaan siihen, että pahojen tekojen kohteena olevat ihmiset ovat pahoja, ja heidän ihmisyytensä riistetään. Onko myötäelämiselle ja ymmärtämiselle sijaa?


TiisTai 17. jouluKuuTa 2019

Ansiomerkit Saako paha vanhan sanonnan mukaisesti lopulta palkkansa vai onko pahuus ikuista? Lisätietoja ja ilmoit. polamkseminaarit.fi/ johtamisaamut.

4.2.2020 Valkeakosken Yrittäjien aamukahvit klo 8 alkaen, Finnvera kertoo yritysten rahoitusmahdollisuuksista. Lisätietoa tulossa nettisivuille.

17.1.2020 Tammelanpuiston Yrittäjien Salsa con Jallu -ilta jäsenille Sasorissa. Tutustutaan Salsan saloihin tanssinopettajan opastuksella ja maistellaan erilaisia Jalluja samalla verkostoituen.

17.9-20.9.2020 Valkeakosken Yrittäjien syksyn koulutus- ja verkostoitumismatka Berliiniin. Ilmoittautuminen avattu nettisivuille. Huom! Varaa paikkasi pian, paikkoja rajoitetusti.

21.1.2020 Hervannan Yrittäjien Digimarkkinoinnin ABC klo 16.30 alk., Technopolis, kokoustila Solo. Koulutuksen tavoitteena on oppia perusasioita digitaalisesta markkinoinnista, kuten sisältömarkkinointi monikanavaisesti, sisällönhallintajärjestelmät verkkosivujen (ja verkkokaupan) toteuttamisessa, verkkosivujen sisällön suunnittelu ja sisällön vaikutus hakukoneoptimointiin, Google My Business -profiilin luominen ja hakukonemainonta Googlessa, julkaiseminen ja mainonta sosiaalisessa mediassa, mitä on display-mainonta sekä mitä tarkoitetaan markkinoinnin automaatiolla. Lisätietoja ja ilmoit. hervannanyrittajat.fi.

Ajankohtaiset tapahtumat löytyvät sivuilta www.valkeakoskenyrittajat.fi

23.1.2020 Tammerkosken Yrittäjien Aamubrunssi klo 8-10, Hotelli Lapland, Yliopistonkatu 44. Miten laadit hyvän sopimuksen – mitä pitää erityisesti huomioida? Milloin pitää ymmärtää, että sopimuksessa on jotain pahasti vialla? Sopimukset ovat yrittäjän arkea, mutta mitä niissä pitää erityisesti huomioida? Kerromme sinulle mistä hyvä sopimus rakentuu ja mistä ainakin tulee sopia. Aamun aikana saat käytännön työkaluja sopimuksen elementteihin, sopimusriskien hallintaan ja vinkkejä hyvien asiakirjojen laadintaan. Saat tietoa myös erilaisten sopimusten käyttömahdollisuuksista, sopimusten tulkinnasta ja yleisten sopimusehtojen liittämisestä sopimukseen. Kouluttajina asianajajat Leo Lagerstam ja Mika Miesmäki Asianajotoimisto Facta Oy:stä. 13.2.2020 Tammerkosken

yrittäjien teatteri-ilta Notre Damen kellonsoittaja, Tampereen Teatteri. Merkitse päivä kalenteriin, kutsu tulee jäsenille myöhemmin. VALKEAKOSKI

VESILAHTI 28.1.2020 Vesilahden Yrittäjien kuukausikahvitus klo 9.30-10.30, Kurkitupa. Aiheena Yritysvideot ja some.

YLÖJÄRVI 18.12.2019 Ylöjärven Yrittäjien

Kysy Kaupungilta -aamiainen yrittäjille, klo 8.30–10, Ravintola Keidas.

12.1.2020 Ylöjärven Yrittäjien Sunnuntaisähly klo 19 alkaen, Ylöjärven Urheiluhallit, Ulkoilijantie 3. 17.1.2020 Ylöjärven Yrittäjien hohtokeilaus klo 17 alkaen, Ylöjärven Keilahalli. Jo perinteeksi muodostunut keilatapahtuma aloittaa uuden vuoden 2020. Lähde mukaan viettämään rentoa ja liikunnallista iltaa mukavassa seurassa ja samalla sinulla on loistava tilaisuus tutustua alueen yrittäjiin. Voit myös kerätä oman joukkueen max. 4 henkeä työkavereista tai yrittäjäystävistä. Osallistumismaksu 10 e/hlö. ●●PIRKANMAAN

SENIORIKLUBIN TAPAHTUMAT

12.1.2020 klo 15, Nokian Työväen Teatterin ”Linnaisten kartanon vihreä kamari”. Hinta 26 €/hlö. Lippuvaraukset: marja.fallstrom@gmail.com tai p. 050 309 4930. Liput maksetaan 3.1.2020 mennessä Pirkanmaan Yrittäjien Senioriklubin tilille FI74 4503 0010 2921 53. 14.2.2020 klo 18, Ystävänpäivän tanssit Lamminpään Osuuskuntatalolla. Tanssin tenhoa ja tunnelmaa luo Wiljamit.

14.1.2020 Valkeakosken Yrittäjien

aamukahvit klo 8 alkaen, Valkeakosken kaupungintalo, valtuustosali (3. krs.). Vuoden 2020 ensimmäiset aamukahvit tarjoaa Valkeakosken kaupunki. Kahvittelun ohessa kuullaan kaupungin elinkeinotoimen painopisteistä vuodelle 2020 sekä kerrataan tarjolla olevia yrityksen kehittämisen työkaluja. Muistathan ilmoittautua tähän tilaisuuteen ennakkoon valkeakoskenyrittajat.fi.

Seuraava lehti ilmestyy

tiistaina 28.1.

Ansiomerkit ●●YRITTÄJÄRISTIN SUURRISTI

Luoto Seppo, fotokauppias, Valkeakosken Näppäri, Valkeakoski

●●YRITTÄJÄRISTIN TIMANTTIRISTI 40 VUOTTA

Rantala Seppo, toimitusjohtaja, Kiinteistö Oy Tampereen Osuumyllynkatu 7, Tampere Sorjonen Seija, omistaja, Tasowheel Group Oy, Tampere Sorjonen Taisto, omistaja, hallituksen jäsen, Tasowheel Group Oy, Tampere Vähätalo Raine, maaseutuyrittäjä, Niemi-Kapeen Tila, Tampere

●●YRITTÄJÄRISTIN TIMANTTIRISTI

30 VUOTTA Hamari Raimo, yrittäjä, HKK Hamari Oy, Hämeenkyrö Heikkonen Tuija, toimitusjohtaja, Travelle Oy, Tampere Holma Satu, kirjakauppias, Ikaalisten Kirjakauppa Ky, Ikaalinen Kainulainen Markku, toimitusjohtaja, Rakennustoimisto Destina Oy, Lempäälä Kiviniemi Ilkka, yrittäjä, Hämeen Autokeskus, Ylöjärvi Kivistö Jarmo, yrittäjä, Pirkanmaan Pienkone Center Oy Kulmala Kimmo, yrittäjä, Rakennusliike K. Kulmala Oy, Ikaalinen Kulmala Raimo, yrittäjä, Rakennusliike K. Kulmala Oy, Ikaalinen Luoto Airi, valokuvaaja, Valkeakosken Näppäri, Valkeakoski Mäkinen Ari, toimitusjohtaja, Ajomestarit Oy, Nokia Mäkinen Kari, yrittäjä, Vahantasähkö Oy, Ylöjärvi Punkka Heikki, toimitusjohtaja, Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy, Tampere Saarikoski Samu, yrittäjä, AvaCap Oy, Tampere Sihvo Jyri, toimitusjohtaja, Pirkanmaan Nuohouspalvelu Oy, Ylöjärvi Virtanen Pasi, toimitusjohtaja, Sonemar Oy, Tampere

●●YRITTÄJÄRISTI, KULTAINEN

Aramo Riku, toimitusjohtaja, Arkkitehtiruutu Oy, Tampere Arpiainen Hanna, yrittäjä, Celeste Footwear And Fashion Ky, Tampere Haapasola Matti, kauppias, Matar-Market Oy, Tampere Karvonen Harri, LVI-teknikko, Putkiasennus H. Karvonen Oy, Tampere Kauppila Arto, hallituksen puheenjohtaja, Ikaalisten Ambulanssipalvelu Oy, Ikaalinen Keski-Jyrä Terhi, yrittäjä, CM Hiustalo Oy, Tampere Koivisto Markku, leipomoyrittäjä, Koiviston Kotileipomo Ky, Ikaalinen Kyntäjä Matti, diplomi-insinööri, toimitusjohtaja, Insinööritoimisto Matti Kyntäjä Oy, Tampere Majalahti Pentti, yrittäjä, Rakennustyö Pentti Majalahti, Ikaalinen Mikkola Tanja, yrittäjä, Creastock Oy, Tampere Mäkelä Jorma, yrittäjä, Mäkelän putki- ja poltinhuolto Oy, Tampere Niemi Heli, yrittäjä, Virtain Valomainos Oy, Virrat Nyman Maria, diplomikauppias, Tmi M.E. Nyman, Tampere Rannisto Raimo, toimitusjohtaja, Tilikartta Oy Rannisto, Tampere Salomäki Susanne, Suupan Kukka Tmi, Pirkkala Smolander Jali, toimitusjohtaja, Ikaalisten Ambulanssipalvelu Oy, Ikaalinen Vahtera Reima, toimitusjohtaja, NAS-Ovi Oy, Tampere Viitanen Pasi, yrittäjä, Pasin Rauta Oy, Tampere Vilén Jukka-Pekka, yrittäjä, Monipalvelu Vilén Oy, Ylöjärvi

●●YRITTÄJÄRISTI, HOPEINEN

Eturautti Kyuu, yrittäjä, Tietovelhot Oy, Tampere Hiittiö Vesa, yrittäjä, Heavy-Sepät Oy, Tampere Jalonen Timo, yrittäjä, Pirkanmaan Pienkone Center Oy, Tampere Kalliomäki Hannes, yrittäjä, Pirkanmaan Pienkone Center Oy, Tampere Marjamaa Piia, kauppias, Hyvän Tuulen Puoti Oy, Tampere Suominen Jere, yrittäjä, Ikaalisten Ambulanssipalvelu Oy, Ikaalinen Tuominen Sirkku, toimitusjohtaja, Sirkun Siivopalvelu, Orivesi Verho Jenni, yrittäjä, Verhoomo Mööpelivaatturi, Tampere Vilén Virpi, yrittäjä, Monipalvelu Vilén Oy, Ylöjärvi

●●YRITTÄJÄRISTI, PRONSSINEN

Klemi Petri, yrittäjä, LVI-Klemi Oy, Tampere

●●ANSIORISTIN TIMANTTIRISTI 40 VUOTTA Levola Tarja, kirjakaupan myyjä, Ikaalisten Kirjakauppa Ky, Ikaalinen

●●ANSIORISTIN TIMANTTIRISTI 30 VUOTTA

Hurtig Sari, elintarviketyöntekijä, V. Hukkanen Oy, Sastamala Höylänen Reijo, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Koivu Kari, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Koski Jarmo, erikoispuuseppä, Toika Oy, Akaa Nurmi Kari, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Rossi Hannu, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala

●●ANSIORISTI, KULTAINEN

Harjula Tero, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Hukkanen Toni, varatoimitusjohtaja, V. Hukkanen Oy, Sastamala Järvinen Tuomas, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Kalli Merja, toimistopäällikkö, Maanrakennus Jokinen Oy, Ikaalinen Lehtonen Jyri, varastovastaava, V. Hukkanen Oy, Sastamala Leppänen Anne, tuotannonsuunnittelija, V. Hukkanen Oy, Sastamala Ruponen Petri, kuorma-auonkuljettaja, Maanrakennus Jokinen Oy, Ikaalinen Virtanen Marko, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala

●●ANSIORISTI, HOPEINEN

Anttila Mika, ostopäällikkö, V. Hukkanen Oy, Sastamala Ilves Kristo, elintarviketyöntekijä, V. Hukkanen Oy, Sastamala Joutsen Seija, elintarviketyöntekijä, V. Hukkanen Oy, Sastamala Kalli Riikka, siivooja, Maanrakennus Jokinen Oy, Ikaalinen Kirmanen Harri, lähettämötyöntekijä, V. Hukkanen Oy, Sastamala Koivisto Anna, ravintolapäällikkö, Häijään Huoltokeskus Oy, Sastamala Kuopamäki Tero, myymäläesimies, Työkalu ja Varaosa Oy Tampere, Pirkkala Kuuppo Timo, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Mahnala Ilkka, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Mustalahti Tero, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Nässi Timo, korjaamoesimies, Maanrakennus Jokinen Oy, Ikaalinen Paunuvuori Janita, elintarviketyöntekijä, V. Hukkanen Oy, Sastamala Perttunen Simo, työnjohtaja, Maanrakennus Jokinen Oy, Ikaalinen Phudckakham Ratchanen, elintarviketyöntekijä, V. Hukkanen Oy, Sastamala Raijala Mikael, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Rautiainen Mikko, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Sagulin Paavo, putkiasentaja, Maanrakennus Jokinen Oy, Ikaalinen Seppä-Murto Joonas, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Telilä Susanna, projektipäällikkö, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Tuulkari Arja, tuotantopäällikkö, V. Hukkanen Oy, Sastamala Vatanen Elsi, talousjohtaja, V. Hukkanen Oy, Sastamala Viitanen Ritva, palveluohjaaja, Miracle-palvelut Oy, Tampere Virtanen Janne, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala

●●ANSIORISTI, PRONSSINEN

Halme Arto, projektipäällikkö, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Mahnala Jarkko, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Majamäki Mika, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Moisionmäki Airi, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Nieminen Ritva, toimistosihteeri, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Pihlajamäki Toni, asentaja, Maanrakennus Jokinen Oy, Ikaalinen Pusa Markus, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Saarijärvi Matti, suunnittelija, Telilän Sähkötyö Oy, Sastamala Viitanen Krister, CNC-koneistaja, Ris-Pert Oy, Tampere

51


52

tiiStAi 17. joUlUKUUtA 2019

V-sarja pakettiautona

(ilman takatilan penkkejä)

alk.

58 708 € Uusi V-sarja 220 d Business

alk.

65 665 €

Mercedes-Benz V-sarja 220 d normaali A1 A Business kokonaishinta alk. 65 664,05 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €), CO2 -päästöt 191 g/km (WLTP). Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 29,90 €/kk. Ajotietokoneen kieli: englanti. Saatavana nyt myös pakettiautona. Mercedes-Benz V-sarja pakettiauto 220 d normaali A1 A kokonaishinta alk. 58 707,08 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €), CO2 -päästöt 188 g/km (WLTP). Kuvan auto lisävarustein.

Uusi V-sarja. Tilaa ylellisyydelle. Uusi Mercedes-Benz V-sarja on ainoa premiumluokan tila-auto. Se on viimeistä piirtoa myöten suunniteltu tarjoamaan bisnesluokan mukavuutta jopa kahdeksalle. Sen sisätilat mukautuvat täydellisesti tarpeisiisi ja tarjoavat matkustajille omassa luokassaan olevaa mukavuutta ja äänettömyyttä. Lue lisää mercedes-benz.fi/uusi-v-sarja

4MATIC-neliveto Vitoon

990 €

Etusi jopa 3 696 €

Nelivetoinen Vito 4MATIC Edition. Ammattilaisille. Olipa arkesi millaista tahansa, Vito 4MATIC Edition on sinulle varmin valinta. Valinta, jolla varmistat toimintasi luotettavuuden ja työpäiväsi sujuvuuden – kaikkina vuodenaikoina. Lue lisää mercedes-benz.fi/vito-4matic

Alk.

45 053 €

Vito 4MATIC Edition 114CDI 4x4-3,05/32K normaali A1 A 4MATIC A, kokonaishinta 45 052,98 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €), CO2 -päästöt 209 g/km (WLTP). Vito 4MATIC Edition 116CDI 4x4-3,2/34K pitkä A3 A 4MATIC KombiL, kokonaishinta 53 068,61 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €), CO2 -päästöt 214 g/km (WLTP). Verrattuna normaali “Vito 116CDI 4x4-3,2/34K pitkä A3 A KombiL” kokonaishintaan 56 764,61 € = etu on 3 696 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €), CO2 -päästöt 214 g/km (WLTP). Ajotietokoneen kieli: englanti. Kuvan auto lisävarustein. Tarjouskampanja voimassa 29.2.2020 asti.

VEHO TAMPERE Taninkatu 11 | 010 569 3161 | Ma–pe 9–18, la 10–16 Huolto: Ma–pe 7–18 | 010 569 8080

VEHO PIRKKALA Jasperintie 1 | 010 569 3034 | Ma–pe 9–17 Huolto: Ma–pe 7–22, la 7–15 | 010 569 3060

Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %).

VEHO.FI VEHOTRUCKS.FI OMAVEHO.FI

Profile for Pirkanmaan Yrittäjät

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 10/2019  

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 10/2019