NRO 1 2.2.2021

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948

Aina työn tekijän puolella www.py-lehti.fi

74. vsk. • jakelu 150.000 kpl

Matkanteko maittaa Markolle

Vaikka yrittäjänä toimiminen välillä tarkoittaakin tarpomista läpi tuulen ja tuiskun, mainostoimistomies Marko Mäkelä kertoo taittaneensa omaa, jo 20 vuotta sitten alkanutta yrittäjäpolkuaan pääsääntöisesti poutasäässä. Vuosimäärä on hyvin kunnioitettava, etenkin kun ottaa huomioon, että miehellä ei ole ikää mittarissa vielä edes 40 vuotta.

– yrittäjänä hän on toiminut jo yli puolet elämästään

s.15

s.25

s. 10

Pian selviää, innostiko yrittäjyys valinnaisaineena Kangasalla s.32

– Toteuttajat ainakin ovat täpinöissään

Mitenkäs se sihti?

– Se käytiin testaamassa Kokkovuoren haulikkoammuntaradalla

Aulin kotoa löytyy hyvän mielen kukkasitomo Auli Edelmann on yrittämisen suhteen mustan vyön osastoa, sillä hän on ehtinyt harjoittaa lajia jo viidellä eri vuosikymmenellä. Vaikka Auli valmistui puutarhuriksi jo 80-luvulla, hän on päivittänyt omaa osaamistaan lähes alituisesti. Ja vaikka takana onkin jo pitkä pätkä, kertoo yrittäjä edelleen nauttivansa tekemästään työstä. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi tutustumassa Kukkasitomo Hyvän Haltijan perustajaan ja pyörittäjään hänen kotiverstaallaan Kaukajärven kupeessa.

s. 18

Valmentajalegenda myytinmurtajana – Rauno Korven kirjassa perinteinen muutosajattelu heitetään romukoppaan

s.9

Näin pelaa äidin ja pojan yhteinen yritys

Kuntavaalit käydään huhtikuussa – yrittäjävaltuutetut kertovat miksi he ovat aikanaan käärineet hihat ja lähteneet ehdolle? s.5

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Aina työn tekijän puolella

PÄÄKiRJOiTUs 2.2.2021

Investoinneilla kasvuun myös Pirkanmaalla

oivon pilkahdus talouden elpymisestä ja koronakriisistä on jo selkeästi olemassa. Rokotukset ovat käynnistyneet ja näköpiirissä on, että tästäkin epidemiasta selvitään. Valtio ja kunnat tekevät parhaillaan lukuisia toimenpiteitä, joilla tavoitellaan talouden nopeaa elpymistä. Pelkästään julkisen sektorin tuet ja investoinnit eivät tähän kuitenkaan riitä. Yritysten investointiaktiivisuus on ollut jo pidemmän aikaa Suomessa merkittävästi huonompaa kuin vastaavankokoisissa EU-maissa. Tuoreet kyselyt osoittavat suomalaisyritysten investointiaktiivisuuden olevan edelleen alamaissa. Sitä ei voi pitää yllätyksenä. Koska yritysten tuloskehitys on ollut monella alalla heikompaa kuin ennen koronakriisiä, myös niiden kyky investoida on heikko. Valtio tukee yritysten kustannuksia kriisissä muun muassa kustannustuella, ja hyvä niin. Ilman tukia työpaikkoja olisi kadonnut huomattavasti enemmän. Jos kuitenkin katsomme pidemmälle, selviytymisen jälkeiseen kilpailukykyymme, yritysten tekemät investoinnit

ovat välttämättömiä. Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä panostaminen henkisen pääoman kasvuun ovat ydinasioita tulevaisuudessa.

vestointeja. Erityisesti niitä tarvitaan pk-sektorilla, joihin uudet työpaikat ovat käytännössä syntyneet jo viimeiset 20 vuotta.

Myös tuotantovälineidemme pitää uudistua. Uusiutumisen kautta nostamme jälkeenjäänyttä tuottavuuttamme, joka on huolestuttavasti vuodesta 2008 lähtien ollut heikompaa kuin keskeisissä kilpailijamaissamme EU-alueella keskimäärin tai esimerkiksi Ruotsissa. Ympäristöasioissa voi olla Suomen iskun paikka. Nykyiset ympäristövaateet saavutetaan investoimalla ympäristöystävällisempään teknologiaan. Investoinnit uudempaan teknologiaan parantavat suomalaisten tuotteiden tai palveluiden laatua ja tätä kautta juuri yritysten kilpailukykyä. Investoinnit luovat uusia työpaikkoja varsinkin Suomessa, joka on merkittävä investointihyödykkeiden valmistaja.

Suomalainen pk-sektori tarvitsee kaiken tuen investointien lisäämiseksi. Nythän tilanne on ollut se, että yritysten investointituet ovat olleet lähinnä aluepolitiikan keino. Nyt aika on toinen. Aluepolitiikan sijaan nyt olisi korkea aika katsoa kansantaloutta kokonaisuutena kasvun ja kilpailukyvyn kautta.

Kaikista tärkeintä tällä hetkellä on työllisyyden kasvattaminen ja sitä kautta taloutemme kyky maksaa veroja ja lyhentää lisääntyvää velkaa. Tästä syystä tarvitaan voimakkaita keinoja edistää in-

Surullinen fakta on, että Pirkanmaalla ei ole saatavilla riittävästi investointitukia yrityksille. Ely-keskuksen tietojen mukaan hakemuksia olisi enemmän kuin on rahaa. Nyt pitäisi merkittävästi lisätä investointitukia, joilla nopeutetaan talouden kasvua myös Pirkanmaalla ja päästään tästä investointilamasta.

päätoimittaja

Kuv a: Petra

Vei k

helmiKUU 2021

sisÄlTÖ

Johanneksen Klinikka laajensi Pirkkalaan

s. 20

Tupakanpolton lopettaminen kannattaa juuri nyt enemmän kuin koskaan

s. 21

lakilaarin aiheena korona

s. 24

Kolmen kuukauden lepoloma teki kuljetusyrittäjälle eetvarttia

s. 30

hannu ja Tapani voivat kilistellä nyt neuvoksina

s. 34

hevosharrastuksesta tuli annulle ammatti

s. 36

● JAKELU

Posti Jakelumäärä 150 000 kpl

aina työn tekijän puolella Pirkanmaan Yrittäjät ry, laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere puh. (03) 251 6500 www.py-lehti.fi www.yrittajat.fi/pirkanmaanyrittajat

● JAKELUPÄIVYSTYS ● TOIMITUS

Vastaava päätoimittaja Pasi mäkinen Toimitussihteeri Ville Kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi

Postin varhaisjakelu / Pirkanmaa p. 0100 3355 (pvm/mpm) arkisin klo 6–16 viikonloppuisin klo 6–12 www.aamulehti.fi/asiakastuki

s. 30

s. 12 Kuva:

Ju h

s. 13

Näiltä aloilta valmistutaan useimmiten yrittäjäksi

s. 12

Tästä syystä yrittäjyyskasvatus on tärkeää

s. 34

● MEDIAMYYNTI

mediatoimisto Dorimedia Oy leena Kolehmainen-Naaralainen yrittäjä, p. 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi myyntiassistentti: Pinja Kolehmainen (vanhempainvapaalla) myyntipäälliköt: erja Joentausta p. 050 374 9444 Timo hyvönen p. 050 468 2290 Kimmo Vaittinen p. 050 306 2228 (Pirkanmaan Yrittäjäjärjestön jäsenyydet) etunimi.sukunimi@dorimedia.fi

s. 36

● JULKAISIJA Pirkanmaan Yrittäjät ry Toimitusjohtaja Pasi mäkinen ● PAINOPAIKKA sanoma manu Tampere 2021 ● ULKOASU ilmoitukset ja sivutaitto ahaa mediapalvelut Oy p. 03–357 1100 ● AINEISTOT

aineistot@dorimedia.fi

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

VASTUULLISIA KOHTAAMISIA TAMPERE-TALOSSA Tänä vuonna kohdataan turvallisuus edellä, arjen riemua unohtamatta. Varaa tuleva tilaisuutesi nyt, meiltä saat myös hybridi- ja virtuaalitoteutukset.

Hiilineutraali tapahtuma – luotettavasti ja läpinäkyvästi! Tarjoa vastuullinen elämys Tampere-talossa, ja kompensoi tapahtumasi päästöt lähimetsään Lempäälässä.

@TAMPERETALO

TURVALLISEN TILAISUUTESI KUMPPANI

Myyntipalvelu p. 03 243 4800

myyntipalvelu@tampere-talo.fi TAMPERE-TALO.FI/KOKOUKSET

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Liian yrittäjäystävällistä kuntaa ei tästä maasta löydy – Yrittäjien asiaa oman kuntansa valtuustoon 12 vuotta sitten ajamaan lähtenyt Jari haapaniemi kertoo, miksi kuntavaaleilla on merkitystä

Huhtikuussa Suomessa pidetään vaalit, joissa valitaan leijonanosa kaikista Suomen poliittisista vallankäyttäjistä. Sunnuntaina 18. päivä huhtikuuta 309 kotimaisessa kaupungissa ja kunnassa äänestetään valtaan poliittiset johtajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Suomen Yrittäjät toivoo valtuustoihin nykyistä enemmän yrittäjä- ja yrittäjyysystävällistä päätöksentekoa ja kannustaakin kaikkia kiinnostuneita yrittäjiä vähintään äänestämään, mutta tilanteen sen mahdollistaessa myös lähtemään itse ehdolle. Se on varmaa, että ainakaan liikaa pienille ja keskisuurille yrittäjille ei löydy ymmärrystä yhdestäkään kunnasta tässä maassa.

aikka äänestysprosentin mukaan kuntavaaleja kohtaan tunnetaankin vähemmän kiinnostusta kuin eduskunta- tahi presidentinvaalien ollessa kyseessä, iso osa kaikkia kansalaisia koskevista päätöksistä nuijitaan edelleen pöytään juuri kuntatasolla. Ääntään siis todellakin kannattaa käyttää. Ja jos optimistisesti ajatellaan, kovin paljon ei tarvitse tapahtua, että äänestysprosentti nousee edelliskerrasta. Silloin kun äänensä kävi antamassa alle 59 prosenttia äänestyskelpoisista.

neet kunnat ovat kaukana huippuarvosanoista. Arvosteluasteikolla 1–5 koko maan paras kunta oli viimeksi Lieto, jonka tulos oli 4,18. Koko maan keskiarvo oli 2,97 eikä Pirkanmaankaan 3,05 keskiarvolla vielä Keskustorille kannata lähteä. Jos arvosteluasteikko olisi käännetty kouluarvosanoiksi, jäätäisiin Pirkanmaallakin selkeästi kiitettävän alapuolelle. Ja koko maassakin niitä kiitettävän arvosanan kuntia oli vain muutama, eikä kympin oppilaita ainuttakaan.

Parantamisen varaa riittää joka ikisessä kunnassa

Yrittäjien vaaliohjelma ylittää puoluerajat

Kunnallisessa päätöksenteossa tehdään myös merkittävä osa yrittäjiä koskevasta päätöksenteosta, joten se ketkä valtuustossa istuvat, ei ole yhdentekevää myöskään liiketoiminnan kannalta. Tutkittaessa Pirkanmaan Yrittäjien jo useampana vuonna toteuttaman Elinvoimakilpailun tai valtakunnallisesti joka toinen vuosi toteutettavan Elpo-kuntabarometrin tuloksia, näyttää selvältä, että tekemistä riittää. Huomionarvoista on, että jopa parhaat arvosanat omasta yrittäjäystävällisyydestä saa-

Yrittäjien ja yrittäjyyden asioiden edistämistä varten ylipäätään olemassa oleva Suomen Yrittäjät kaikkine alajärjestöineen on tehnyt arvokasta pohjatyötä tulevia vaaleja silmällä pitäen. ”Ei kuntaa ilman yrityksiä”- nimisessä vaaliohjelmassa järjestö on esimerkiksi listannut kymmenen avainkohdan listan, joka julkaistaan myös tämän jutun yhteydessä. Poliittisesti sitoutumattomana järjestönä Yrittäjät ei ota kantaa minkään yksittäisen puoleen ja muun ryhmittymän puolesta, vaan

esimerkiksi kymmenen kohdan lista on ilman muuta tarkoitettu joka ikisen puolueen ja ehdokkaan vapaasti käytettäväksi. Lisäksi yrittäjäjärjestö haluaa tukea puoluekantaan katsomatta jokaista ehdokkaaksi lähtevää jäsentään hänen omassa vaalikampanjassaan niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin.

Konkarivaltuutetun mietteitä

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti keskusteli tulevista vaaleista nokialaisen Jari Haapaniemen kanssa hieman ennen vuodenvaihdetta. Hän on paitsi Pirkanmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja ja yrittäjäjärjestön vaikuttajavaliokunnan puheenjohtaja myös valtuutettuna konkariosastoa. Hän on istunut kotikuntansa valtuustossa jo 12 vuotta, ja kokemusta löytyy myös puheenjohtajan pesteistä niin Nokian kunnanvaltuustosta kuin -hallituksestakin. Haapaniemi näkisi kernaasti valtuustoissa enemmänkin kollegoitaan tulevalla valtuustokaudella. – Valtuustoihin tarvitaan enemmän tekijöitä, ei puhujia, ja yrittäjäthän ovat lähtökohtaisesti aikaansaavaa porukkaa, Haapaniemi aloittaa

Kuntalaiset minikoossa

Vaikuttajavaliokuntaa Pirkanmaan Yrittäjissä kipparoiva Jari Haapaniemi muistuttaa, että siinä missä eduskunnan on tarkoitus edustaa suomalaisten kirjoa, samaan tapaan myös kuntien päätöksentekijöiksi pitäisi saada mahdollisimman kattava edustus kuntalaisista. – Tilanteet vaihtelevat kuntien välillä, mutta aika monessa kunnassa yrittäjien osuus on suorastaan heikko, Haapaniemi huomauttaa ja muistuttaa että yrittäjät itsessään ovat ryh-

mänä äärimmäisen heterogeeninen. – Kunnallispolitiikkaan halutaan ja tarvitaan yhtälailla puku päällä töitä tekeviä asiantuntijoita kuin raksahaalariporukkaa, hän tuumaa.

Yrittäjien asialla

Ehdolle Jari lähti kunnallisissa vaaleissa 12 vuotta sitten ja tuli valituksi heti ensimmäisellä kerralla. Tätä ennen oma poliittinen aktiivisuus oli ollut vielä varsin pienimuotoista. – Opiskelijapolitiikkaan Ikaalisissa kauppaoppilaitoksen aikana osallistuin jonkin verran, mutta varsinaista kampanjatyötä innostuin ensimmäistä kertaa tekemään vasta Sauli Niinistön ensimmäisen presidentinvaalikampanjan aikana. Oman ehdokkuuden perimmäinen motiivi

Valtuustoihin tarvitaan enemmän tekijöitä, ei puhujia. oli aikanaan juuri yrittäjyys. – Ihan yksinkertaisesti asia menee niin, että täällä yrittäjänä toimiessani huomasin, että yrittäjämyönteisyydessä olisi petraamisen varaa. Sen myös tiesin, että paras absoluuttinen keino vaikuttaa asioihin, on lähteä itse mukaan päätöksentekoon, Haapaniemi kertoo. Hän kertoo olleensa jo pidemmän aikaa vakuuttunut siitä, että kunnan hyvinvointi kulkee käsi kädessä siellä toimivien yritysten hyvinvoinnin kanssa. – Jos ja kun nokialaisilla yrityksillä menee hyvin, tästä hyötyy myös

kunta. Ja sama toimii myös toisin päin. Kun täällä toimivien tehtaiden työntekijöillä menee hyvin, myös meille yrittäjille koituu siitä hyötyä.

Asiakkaita ehdokkuus ei karkottanut

Jari Haapaniemen päätöstä ehdolle lähtemisestä edesauttoi se, että hänen oma isänsä oli aiemmin ollut mukana kuntapolitiikassa. Se kun oli tiedossa, että liiketoimintaan yrittäjän osallistuminen politiikan tekoon ei ollut vaikuttanut. – Tiedossamme ei ainakaan ole, että kukaan asiakas olisi joko isäni puoluekannan vuoksi lopettanut asiointiaan meidän lukkoliikkeessä, Haapaniemi kertoo. Hän tosin jatkaa, että ymmärtää monen ehdokkuutta kenties nyt puntaroivan yrittäjän pohdiskelevan juuri puoluepolitiikan leimaavuutta. – Oma kokemukseni kuitenkin on, että suurin osa ihmisistä osaa pitää nämä erillään toisistaan.

Käsi pystyssä kaiken aikaa

Tätä haastattelua tehdään Haapaniemelle hyvin tutussa paikassa eli Nokian kaupungintalon alakerrassa sijaitsevassa ravintolassa. Jouluviikon ja etätyön painotuksen vuoksi siellä on hyvin rauhallista, vaikka lounasaika onkin kiivaimmillaan. Jarille jokaisessa käytössä olevasta pöydästä tuntuu silti riittävän tervehdittäviä. Käsi heilahtaa morjestukseen varsin tiuhaan. Kun olemme hakeneet omat annoksemme, Jaria tervehtii vielä vähän pitkäsanaisemmin jonosta pitkä mies, kaupunginjohtaja Eero Väätäinen. – Et sitten malttanut olla edes tätä maanantaita poissa täältä, kaupun-

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

ginjohtaja heittää hymyssä suin ja viittaa sekä perinteiseen kokouspäivään että siihen, että haastattelua tehtäessä vuoden 2020 lopulla sen vuoden osalta kokoukset on jo vedetty pakettiin. – Eihän täältä malta niin pitkään poissa olla, Jari vastaa niin ikään suu virneessä ja sopii kunnanisän kanssa vielä myöhemmin ravintolasta poistuessamme yhden palaverin heti vuoden alkuun.

Yksi suu ja kahdet korvat

Jari Haapaniemen mukaan hyvä valtuutettu saa tarpeen tullen suunsa auki. Paino sanoilla tarpeen tullen. – Tärkeää on lähinnä se, että uskaltaa sanoa mielipiteensä, Haapaniemi sanoo ja korostaa vielä erikseen, että ei tarkoita suun auki saamisella suinkaan suupalttina olemista. – Päinvastoin, paljon tärkeämmässä osassa on kuuntelukyky. Yleensä ne pahimmat suupaltit jäävät sitä paitsi todellisessa vaikutustyössä syrjään, koska heiltä puuttuu kyky toimia yhdessä. Sitä valtuustotyö on nimittäin aina. Meilläkin Nokialla tarvitaan käytännössä aina 26 valtuutettua päätöksentekoon, hän toteaa. Haapaniemi korostaa uusien näkökulmien saamista valtuustoon tärkeänä myös siksi, että tuolloin olemassa olevia ja totuttuja asioita osataan kyseenalaistaa. – Monesti uusi valtuutettu on tärkeä jo siitä syystä, että hän osaa esittää sen monesti kaikkein oleellisimman kysymyksen, eli ”miksi jotain ei voida tehdä näin tai noin”.

Monta tapaa vaikuttaa

Haapaniemi alleviivaa, että kuntapäättäjä voi vaikuttaa paikkakunnan yrittäjäystävällisyyteen monellakin tapaa. – Valtuustoon valittu päättäjä ei vastaa vain siitä, kuinka paljon rahaa kunta käyttää varsinaiseen elinkeinotoimintaan tai kuntamarkkinointiin, vaan valtuusto tarjoaa hyviä vaikutusmahdollisuuksia myös esimerkiksi kaavoitukseen ja siihen, mihin ja mitä kaupunki rakentaa ja kuinka esimerkiksi sen keskustaa kehitetään, Haapaniemi listaa ja nostaa mukaan vielä julkiset hankinnat. – Ne ovat tärkeä ja paljon viime aikoina esiin noussut asia. On aivan oleellista, että valtuusto vaikuttaa siihen, mitä, miten ja keneltä kunta hankkii, Haapaniemi lisää.

Kokonaiskuva sisäänrakennettuna ominaisuutena

Yrittäjävaltuutettuja löytyy ympäri maakuntaa

Jari Haapaniemen mukaan yrittäjien vahvuus valtuustotyössä on kyky nähdä kokonaisuuksia. Oman yrityksensä kipparina, yrittäjänä, kun aina pakostakin joutuu katsastelemaan yksityiskohtien sijaan isompaa kuvaa. Muuten on nopeasti entinen kippari. – Taloudessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kulut pitkää kattaa tuloilla. Väitän, että yrittäjissä tämä ajatus on vahvasti sisäänrakennettu. Ja kyllä, tämä tarkoittaa, että joskus kokonaisuuden kannalta pitää olla valmis tekemään ikäviäkin päätöksiä, hän kertoo. Ja vaikka vaaleissa äänimäärä ei riittäisi varsinaiseen valtuustopaikkaan, monesti ehdolla olo poikii muita vastuutehtäviä, esimerkiksi lautakunnissa. Myös ne tarjoavat oivan vaikuttamisen paikan.

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti tiedusteli eri puolueiden yrittäjävaltuutetuilta useammasta Pirkanmaan kunnasta heidän kokemuksiaan ehdokkuudesta. Näin he vastasivat.

Kysymykset: 1. Mikä oli päällimmäinen syy, mikä sai sinut lähtemään mukaan kunnallispolitiikkaan? 2. Mitä uhrauksia olet joutunut tekemään politiikan vuoksi eli mitä olet menettänyt lähdettyäsi mukaan politiikkaan?

Kärsivällisyys haasteena

Sen sijaan yrittäjävaltuutetulle kuntapäätöksenteon hidas tahti on monesti suurin haaste. Politiikassa kun on Haapaniemen mukaan aina kyse kestävyyslajista, ei oikeastaan ikinä sprinttimatkasta. – Kun yrittäjä haluaa aamupäivällä maalata talonsa, hän tarttuu tuumasta toiseen ja voi alkaa iltapäivällä jo odottelemaan maalin kuivumista. Valtuustotyössä asiat eivät etene näin nopeasti, hän kertoo. Ja mitä isommasta muutoksesta on kyse, sitä kauemmin aikaa sen toteuttamiseen menee. – Ei Nokiakaan mitenkään sormien napautuksesta muuttunut yrittäjäystävälliseksi kunnaksi, vaan pikemminkin kyseessä on ollut hissukseen tapahtuva siirtymä, jossa on ollut monia edistysaskelia. Silti siitä olen vakuuttunut, että jos Nokiaa ja yrittäjien asemaa täällä verrataan nyt kymmenen vuoden takaisiin, on kehitystä tapahtunut huimasti, Haapaniemi kertoo. Tyytyväisenä yrittäjävaltuutettu kertoo seuranneensa myös Nokian keskustan kehittymistä. Sen eteen on tehty töitä aika pitkään, ja nyt se alkaa olla jo nähtävissä. – Nyt kun Nokian keskustaa katsoo, voi nähdä jo selkeää muutosta. Rakentumassa on varmaan kymmenkunta isoa kerrostaloa keskustaan, ja se on tapahtunut tässä 11 vuoden aikana. Tämä on ehkä se isoin asia, jonka visiota on ollut hieno olla laittamassa todeksi, hän kertoo. ● Teksti ja kuva: VILLE KULMALA

tulee, mihin sitä menee ja mitä kaikkia palveluja kuntalaisille pitää järjestää. Luulisin, että näkökanta ja vaatimukset muuttuisivat. Yhteistyö kunnan/kaupungin ja yrittäjien kesken on hyvin tärkeää, siksi yrittäjien kannattaa lähteä mukaan myös kuntapolitiikkaan ja tuoda näkemyksiään julki.

Jari Haapaniemen mukaan yrittäjien arvostuksessa onkin tapahtunut hänen elinaikanaan myönteistä kehitystä. Yrittäjiä tuskin onkaan ikinä Suomessa arvostettu yhtä paljon kuin nykyään. Hän uskoo, että viime vuotta leimannut korona saattaa olla nostanut tätä arvostusta entuudestaan. – Yksi koronan ainoita hyviä puolia tuntuu olevan se, että ymmärrystaso yritysten tarpeellisuudesta on kasvanut. Jokainen suomalainen käsittää nyt ehkä paremmin, kuinka välttämätön osa yrittäjät ovat yhteiskuntaa ja esimerkiksi työllisyyttä, hän toteaa. Jari Haapaniemi myöntää olleensa myönteisesti yllättynyt yritysten huomioimisesta koronakriisin iskiessä päälle. Erilaiset tukipaketit saatiin aikaan mel-

ko ripeässä tahdissa, eikä yrittäjiä siis suinkaan jätetty yksin. – Tosin yrityksille suunnattuja tukipakettejakin olisi kenties osattu hyödyntää paremmin, jos niitä päättämässä olisi ollut enemmän yrittäjiä, Haapaniemi huomauttaa. Yrittäjien auttamatta jättäminen olisi tullut huomattavasti nyt annettuja tukia kalliimmaksi vaihtoehdoksi. – Jos pienyrittäjä kaatuu, ei siitä hetkessä nousta. Yleensä firman konkurssi vie yrittäjältä samalla myös asunnot ja menopelit, Haapaniemi toteaa ja omaa aiheesta omakohtaistakin kokemusta. Hänen vanhempansa joutuivat kertaalleen 90-luvun syvässä lamassa pistämään lapun luukulle, ja kaikki piti rakentaa myöhemmin uudestaan nollasta aloittaen.

2. En koe juurikaan menettäneeni

mitään. Ajankäyttöä on toki suunniteltava jonkin verran, mutta enemmän olen kokenut saavani takaisin. Olen oppinut valtavasti niin päätöksenteosta, kunnan toiminnasta kuin kuntataloudestakin, ja uskon että näistä opeista on hyötyä myös yrittäjäelämässä.

3. ...haluaa aidosti vaikuttaa yhteisiin asioihin. Vain mukana olemalla voi oikeasti muuttaa asioita.

3. Jatka lausetta: Yrittäjän kannattaa harkita ehdolle lähtemistä, jos…

● Veera

Veltti

Ikä: 42 Puolue: SDP Kotikunta: Pirkkala Yrityksen nimi ja toimiala: Veemi tapahtumat, toimiala on huvi- ja virkistystoiminta, tapahtumapaikkana Pirkkalan Taikama

Jaana Ristimäki-Anttila

Ikä: 58 Puolue: Perussuomalaiset Kotikunta: Pirkkala Yrityksen nimi ja toimiala: Moonrex Oy. Toiminnan sisältönä yrityksille räätälöity yritysvastuustrategia, jonka kautta vastuullisuudesta tehdään tolkullinen osa yrityksen liiketoimintaa ja työrutiineja. koska halusin päästä vaikuttamaan sekä kuntamme että yhteiskuntamme asioihin. Halusin olla mukana muutoksessa ja kehittämässä asioita paremmaksi. Yllätyksenä tuli asioiden hidas eteneminen ja byrokratia. Aina eivät pienetkään asiat ole niin yksinkertaisesti toteutettavissa, kuin voisi olettaa.

2. Olen menettänyt yhden työpaikkani. Yrittäjänä varmasti runsaasti potentiaalisia asiakkaita. Olen myös menettänyt silmänräpäyksessä ”pätevyyteni”, kun perussuomalaisuuteni on tullut ilmi. Olen menettänyt myös vapaa-aikaani, mutta saanut paljon uusia kokemuksia ja ymmärrystä maamme ja kuntamme tilanteesta. Olen myös menettänyt kavereita, joille puoluevalintani on ollut punainen vaate. 3. ...haluaa sisälle kuntansa/kau-

punkinsa prosesseihin. Periaatteessa olisi hyvä, jos jokainen kuntalainen istuisi yhden kauden valtuutettuna ja näkisi, mistä rahaa

Sirén

oman kunnan asioihin.

2. Politiikka on antanut paljon, ai-

1. Halusin lähteä mukaan kääntä-

1. Halusin päästä vaikuttamaan ●

● Jouni

Ikä: 54 Puolue: vasemmistoliitto Kotikunta: Tampere Yrityksen nimi ja toimiala: Intertext, käännös- ja tulkkauspalvelu

noa menettämäni asia on aika lasten kanssa.

3. ...koet yhteiset asiat tärkeiksi ja pystyt erottelemaan valtuutetun ja yrittäjän roolin.

mään Suomea inhimilliseen suuntaan. Kymmenen vuotta sitten yleinen ilmapiiri oli kalsea, turvaverkkoja nakerrettiin pala palalta ja heikoimmassa asemassa olevat kärsivät. Haluan olla rakentamassa Tamperetta, jossa pidetään huolta jokaisesta ja jossa ihmisillä on työtä, jolla tulee toimeen. Se on myös yrittäjän etu. Reilusta yhteiskunnasta hyötyvät kaikki.

2. Harrastuksiin ja läheisille ei aina ole niin paljon aikaa kuin toivoisi.

1. Lähdin mukaan politikkaan,

Yrittäjiä ei jätetty kriisissä yksin

3. ...haluat vaikuttaa siihen, millai-

● Minna

Hölttä

Ikä: 44 Puolue: Vihreät Kotikunta: Valkeakoski Yrityksen nimi ja toimiala: Hyvä Ihme Design -mainostoimisto ja aputoiminimi (tällä hetkellä tauolla) Hyvä Ihme Tallit (hevosten täysihoito).

1. Olen aina ollut aktiivinen seuraa-

maan politiikkaa mutta samalla koin vahvasti, että minulle tärkeät teemat eivät nouse riittävästi esiin. Vihreiden arvojen lisäksi halusin tuoda vahvasti päätöksentekoon myös yrittäjänäkökulmaa, etenkin pienyrittäjien puolesta. Kuntien ja kaupunkien elinvoima lepää vahvasti alueen yrittäjien harteilla, ja siksi on tärkeää, että päätöksenteossa kuuluu myös yrittäjien ääni.

nen kotikaupunkisi on, ja olet valmis käyttämään siihen aikaasi ja energiaasi. Kokouksiin, asioihin perehtymiseen ja yhteydenpitoon kuntalaisten kanssa pitää varata aikaa. Myös yhteistyökykyä tarvitaan. Toisaalta tärkeiden asioiden ajaminen tuo mielihyvää, ja politiikassa tapaa hyviä tyyppejä. Politiikka on joskus raskasta mutta enimmäkseen mukavaa! Jatkuu seuraavalla sivulla →

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

● Reijo

● Jocka

● Minna

● Mikko

Ikä: 73 Puolue: Siniset Kotikunta: Parkano Yrityksen nimi ja toimiala: Helena ja Reijo Ojennus Oy, leipomo- ja kahvila-ala (josta sittemmin luopunut), liikekiinteistön vuokraus. Yhdistystoiminnan kautta myös Lomakeskuksen vetäjä Saarijärvellä.

Ikä: 46 Puolue: Kokoomus Kotikunta: Lempäälä Yrityksen nimi ja toimiala: Stara Media Oy, viestintä

Ikä: 51 Puolue: Keskusta Kotikunta: Lempäälä Yrityksen nimi ja toimiala: Liikuntaparkki Oy (Liikuntakeskus Parkki). Virallinen toimiala Urheilulaitosten toiminta.

Ikä: 67 Puolue: Tampereen Puolesta TAPU yhdistys Kotikunta: Tampere Yrityksen nimi ja toimiala: Lielahden Autokeskus Oy, Kiinteistö Oy Tampereen Turvesuonkatu 16, Tampereen kone ja Kuljetus Oy, Tamhangaari Oy, hyötyajoneuvomyynti, kiinteistöala, maanrakennus ja kuljetus, kiinteistöala

Ojennus

1. Yli 40 vuotta mukana olleelle se

syy lähteä mukaan on vaihtunut useita kertoja. Tärkeinpänä kuitenkin yrittäjä/ työntekijä aidan madaltaminen. Kaikkien kuntalaisten etu on toimiminen yhteistyössä koko kuntaa rakentaen. Tämä yhteistyön merkitys ja hakeminen on korostunut kokemuksen kasvaessa.

● Kauko

Turunen

Ikä: 59 Puolue: Parkano Kotikunta: Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Yrityksen nimi ja toimiala: Kaukomaalaus Oy, maalaus- ja julkisivu-urakointi

1. Halu vaikuttaa ja tehdä yrittäjä-

myönteistä politiikkaa. Haluan jakaa asiantuntemusta kaupungin hyväksi sekä käyttää päätöksenteossa verkostojani.

2. Olen joutunut luopumaan jossain

määrin vapaa-ajastani, muuten en koe joutuneeni luopumaan mistään erityisesti.

3. …kantaa aidosti huolta kunnan tulevaisuudesta, sen elinvoimaisuudesta ja päätöksenteosta.

2. Suurin menetys on varmaan per-

heen yhteisen ajan riittämättömyys varsinkin silloin, kun lapset oli pieniä. Lapset kuitenkin kasvoivat yritykseen mukaan. Harrastuksia on pitänyt priorisoida, mutta ei lopettaa. Ehkä joitakin toisinajattelevia on voinut karsiutua ystäväpiiristä, mutta vastapainoksi on tullut paljon hyviä ystäviä laajalta alueelta.

3. Yrittäjän kannattaa harkita ehdol-

le lähtemistä, jos uskoo asiaansa ja löytää mielekkään ryhmän jonka mukana pystyy toimimaan kuntalaisten asioiden edistämiseen. Jos omaa riittävästi pitkäjänteisyyttä kunnallispolitiikan, yrittäjätoiminnasta poikkeavaan toimintatapaan. Ymmärtää, että kaikki ei tapahdu nopeassa tempossa. Ymmärtää myöskin, ettei kuntapolitiikka ole omien etujen ajamista!

Träskbäck

Rajamäki

1. Halu vaikuttaa positiivisesti yh-

teiskunnan asioihin. Jokainen voi somessa kritisoida asioiden hoitamista, mutta yrittäjänä ja perheenisänä halusin iskeä kädet santaan ja ryhtyä sanoista tekoihin. Yrittäjät ovat perinteisesti jääneet politiikassa sivuosaan, joten he tarvitsevat puolestapuhujia myös valtuustoissa. Paikallisesti tehdään nimittäin myös jokaisen yrittäjän arkea koskevia päätöksiä.

2. Suurin uhraus on tapahtunut va-

paa-ajassa, sillä kokoukset ja valmistautuminen vievät osansa. Asiaan voi toki itse vaikuttaa, sillä kukaan ei pakota olemaan monessa mukana. Kunnan ja sairaanhoitopiirin valtuustot sekä lukuisat muut toimielimet ja yhdistykset vievät kukin illan tai pari kuukaudessa. Annoin siis politiikalle pikkusormen ja se vei koko käden. Konkreettinen vaikuttaminen on kuitenkin ollut sen arvoista.

3. …haluaa konkreettisesti vaikuttaa oman kotikunnan asioihin ja yritysten paikallisiin toimintaedellytyksiin.

Leppälahti

1. Olen ollut aina monessa mukana

ja yritteliäänä ihmisenä ja urheiluseura-aktiivina halusin nähdä tämänkin puolen. Olen kiinnostunut asioiden eteenpäin viemisestä ja idearikkaana ihmisenä uusien asioiden eteenpäin vieminen ja toimintamallien kehittäminen on lähellä sydäntäni.

2. Yrittämisen yhdistäminen politiikkaan on tuonut uudenlaista aikatauluttamista. Ennen päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtymistä mietin miten voisi yhdistää työn, kodin, harrastuksen ja lapset. Nyt olen joutunut yhdistämään yrittäjän työn, politiikan, harrastuksen, kodin ja lapset. Tämä mennyt 4 vuotta on tuonut uudenlaista sisältöä ja näkökulmia, sekä uusia sosiaalisia suhteita. Vapaa-ajasta olen joutunut luopumaan, mutta en ole siihen juuri ennenkään tottunut. Aina se on jollakin puuhastelulla täyttynyt.

1. Olin tarjonnut palveluita kaupungeille ja valtion eri osastoille yli 20 vuoden ajan ja olin nähnyt miten vähän yritysmäistä toimintaa niillä oli. Oletin, että pystyn omalla yrittäjäkokemuksellani muuttamaan kaupungin toimintaa. 2. Aika on loppunut monesti kesken, olen myös joutunut luopumaan joistakin yrityselämän haasteista ajanpuutteen vuoksi. 3. ...haluaa vaikuttaa kotikuntansa

päätöksentekoon. Kuitenkin asiat eivät hoidu yksin vaan yhteistyöllä muiden yrittäjähenkisten kanssa.

3. ...vähänkään tuntuu siltä, että ha-

luat olla osana päätöksentekoa ja aitiopaikalla seuraamassa miten päätökset syntyvät. Vaikuttaa voi niin monella tavalla!

KAIKKI AJONEUVOT E I PPA UKS E T Y KS I L ÖLL I SE S T I SUU NNI T T E L US TA T OT E U T U K SE E N, TA K U UT Y Ö NÄ .

Puh. 010 397 8600 info@ajaksline.ﬁ www.ajaksline.ﬁ

Vaali-ilmoitustarjoukset: Leena 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi

Ilmestyy Varaukset Aiheteemat

Tanja taitaa taloka upan

Pakkopysähdy s

s. 41 Kaksi kolmesta tuotteesta lähteefanikaupan ulkomaille s.15

300 henkeä työllistävän Länsilinjat-konsernin 2020 on ollut hyvin bussiliiketoiminnassahaastava. Siitä kertovat toimitusjohtaja Terhi Penttilä myös viime viikolla myöntää, kuuluva matkatoim on päästy helpolla, jos käynnistetyt yt-neuvotteettä vuosi vertailukoh isto Lomalinja. vaivaa oli myös lut. Tosin Sen osalta maailma daksi otetaan samaan maailmalle jumittuneid yritysryppä pysähtyi totaalisesti en lomalaisten maaliskuussa, äseen kotiin saamisess ja pääna.

Tämän pariskunn seuraava proje an kti on kartano Jos Karoliina Ahola ala-asteella, olisi ja Sami Ketola olisivat heidän perinteinen tein kesällä” “Mitä ainekirjoituksensa melko helppo aihe ollut arvata. He kun ostaa tivat kesällä itsensä kartanonom pamautParaatipaikalla, istajiksi. seva Sankilan Pyhäjärven kupeessa sijaitkartano oli ehtinyt verran kauan olla sen tyhjillään, että nyt on remontin aika. Yrittäjien auki jo keväällä. tarkoitus on saada ovet

Kansanedustaja Ikonen esitti hallitukselle tärkeän kysymyksen

s. 6

6.4. s.29

2.2.

22.1.

Koulutus, liikunta & hyvinvointi

2.3.

19.2.

Rakentaminen, yritystontit & toimitilat

6.4.

26.3.

Kuntavaalit 2021, rekrytointi

11.5.

30.4.

Autoilu & liikenne, matkailu

15.6

4.6.

Kesälehti, loma-asunnot

17.8.

6.8.

Koulutus & rekrytointi

21.9.

10.9.

s. 32

Kuva: Backstage

Rock Shop Oy

www.py- lehti.fi

Renkaat oyj

Tavoita äänestäjäsi ilmoittamalla aamujakelun yhteydessä 150 000 talouteen jaettavassa Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä!

Aina työn tekijä n puolella

Kuva: Nokian

Kunnallisvaaliehdokas

NRO 9 17.11.2020

Pirkanmaa n Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948

73. vsk. • jakelu 150.000 kpl

s. 20 Älyrenkaan maail alkaa Suomesta manvalloitus ja traktoreista

Vaalilehti Varaukset 26.3. mennessä

Rakentaminen, toimitilat, kokous- ja juhlatilat

19.10.

8.10.

Viihde

16.11.

5.11.

Autoilu & liikenne

14.12.

3.12.

Vuoden Yrittäjät, joululehti

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Ekonomistin kuusi huomiota omituisesta vuodesta 2020

uten kaikki nyt hyvin tietävät, 2020 tammikuussa tehdyt talousennusteet menettivät merkityksensä jo maaliskuussa. Korona kun ei ennustuksia kumarrellut, vaan tallaili omia latujaan niin meillä kuin maailmallakin. Globaali epidemia on aiheuttanut paljon murhetta ja huolta, mutta tyystin miinusmerkkisiä kaikki sen vaikutukset eivät olleet. Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm kokosi viime vuoden päätteeksi yhteenvedon outojen olojen talousilmiöistä. Kuuden huomion lisäksi hän pohti myös sitä, mikä oli vuoden 2020 opetus.

1.Suomen talouden iskunkestävyys eurooppalaisittain hyvä

– Tuntuu oudolta olla tyytyväinen 3–4 prosentin BKT:n pudotukseen, johon Suomen talous tältä vuodelta päätyy. Se tosin osoittaa myös, kuinka suhteellista taloudellinen kurjuus on, Timo Lindholm aloittaa. Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön mukaan talouden taantuma vuonna 2020 on jäämässä Suomessa pienemmäksi kuin muualla euroalueella. Lukuisa eurooppalainen maa on tänä vuonna pudonnut paljon Suomea syvemmälle. – Teollisuuden rakenne ja pitkät tilauskirjat, yksityisten palvelujen monia muita maita pienempi osuus, yritysten joustavuus sekä pankkien ja koko rahoitusjärjestelmän toimivuus selittävät taloutemme iskunkestävyyttä. Toisaalta Suomen talous on noussut aiemmista kriiseistä melko kankeasti. Nyt on tilaisuus näyttää, että tämä ei enää mene vanhan kaavan mukaan, Timo Lindholm arvioi.

2. Yritykset osoittivat sopeutumiskykynsä

– Yritykset Suomessa ovat pystyneet sopeuttamaan toimintaansa varsin hyvin liiketoiminnan hidastumiseen ja rajoituksiin. Kuluja on pystytty karsimaan, ja ulkoiseen rahoitukseen turvautuminen on ollut varovaista, Lindholm huomauttaa. Hänen mukaansa myös pk-yritysten talous on osoittautunut odotettua vahvemmaksi. – Teollisuudessa tuotannon ja tilausten lasku on ollut huomattavasti loivempi kuin aiemmissa syvissä

taantumissa. Loppuvuotta kohti uusien tilausten määrä alkoi jo kääntyä uuteen nousuun. Yritysten sopeutumista osoittaa myös se, että työttömyys ei ole noussut tolkuttoman paljon.

3. Rahoitusmarkkinoiden toimivuus auttoi, mutta yritysten todellinen kestävyys testataan vasta tänä vuonna

Lindholmin mukaan kevään rynnistyksen jälkeen pk-yritysten rahoituksen kysyntä Finnverasta tasaantui nopeasti, eikä syksy tuonut odotetun kaltaista uutta suurta lyhennysvapaiden aaltoa. Hän arvioi, että rahoitusmarkkinoiden joustavuudella sekä Finnveran ja muiden rahoituslaitosten sujuvalla yhteistyöllä oli merkitystä siinä, että yritykset pääsivät kriisin akuutin vaiheen yli. – Vuoden 2021 alkupuoli on monelle yritykselle silti ratkaiseva: uutta liikevaihtoa pitäisi alkaa kertyä tuntuvasti ja nopeasti. Suurten yritysten ja varsinkin niiden viennin rahoituksessa on nähty, että poikkeusoloissa rahoitus on erittäin merkittävä kilpailukyvyn osa. Vanhat tilauskirjat ovat kantaneet suuria viejiä. Uusien suurten vientihankkeiden valmistelu on pitkittynyt, ja ilman julkista rahoitusta niiden menestyksellinen loppuun saattaminen olisi huomattavasti vaikeampaa.

4. Kuluttajien vahva talous satanee palveluyritysten laariin

Kotitaloudet ovat tänä vuonna lisänneet sekä pankkitalletuksiaan että sijoituksiaan pörssiosakkeisiin. Kesällä talletuksissa ylittyi 100 miljardin euron raja. Kotitalouksien lompakoihin on siis kasautunut kulutusvaraa ja myös halua käyttää rahaa, vaikka moni kaupan ala onkin kerännyt runsaasti kuluttajien euroja. – Kulutusvara koskee varsinkin palvelujen laajaa kirjoa. Palvelualojen yrityksillä on edessä varsin hyvät ajat, jos vain pystyvät vielä odottamaan kysynnän purkautumista.

5.Työnteon kulttuuriin pysyvä muutos

Lindholm uskoo koronan muuttaneen pysyvästi työnteon kulttuuria. – Etätyö alkaa kuulostaa van-

hahtavalta termiltä. Sen sijasta pitäisi ehkä puhua paikkariippumattomasta työstä, josta on selvästi tullut pysyvä normi todella monissa ammateissa, ekonomisti tiivistää. Tämä muuttaa myös suhtautumista palkkatyöhön. Tärkeimmiksi ovat nousseet työn tulokset, eivät niihin käytetyn ajan minuutintarkka seuranta. Samalla yksilön vastuu oman työn määrästä, motivoivuudesta ja kuormittavuudesta on kasvanut.

6. Velkaraha siirtää välttämätöntä rakennemuutosta

– Toinen vuoden 2020 iso muutos on suhtautuminen julkiseen velkaan. Sen jyrkkään kasvuun asennoidutaan selvästi aiempaa huolettomammin, ekonomisti huomauttaa. Hän myöntää, että valtioiden helpon velkarahoituksen käyttö on ehdottoman tärkeä koronan välittömien menetysten paikkauskeino, joskin lisää heti perään mutta-sanan. – Pitemmällä ajalla löysään velkarahaan liittyy kuitenkin iso riski. Riittävää pakkoa talouksien toiminnan ja rakenteiden uudistamiseen ei ole, vaan korjaustoimia voidaan aina vain lykätä tuonnemmaksi. Silti tiedetään varsin hyvin, että korona on vain lisännyt talouksien uudistumisen tarvetta, joka oli olemassa jo ennen ensimmäistäkään koronauutista, Lindholm korostaa. – Vaikka suureksi paisuva valtion ei vielä hälytä, emme tiedä milloin se nousee ongelmaksi – joko korkeampien korkojen tai rapautuneen luottokelpoisuuden takia.

Mitä tästä opimme?

Kuuden avainkohdan lisäksi ekonomisti Timo Lindholm summasi vielä yhteen myös sen, mikä on hänen mielestään koronavuoden iso opetus. – Hyvin poikkeuksellisen vuoden yksi iso oppi on suurten muutosten arvaamattomuus. Usko tylsään, ennakoitavaan ja lineaariseen maailmanmenoon sai kovan kolauksen. Tämän vuoden jälkeen on osattava ilman ennakkoluuloja jatkaa erilaisen tulevaisuuden rakentamista, hän miettii. – Se tulevaisuus voi olla paljon valoisampi kuin nähty menneisyys, Lindholm lisää vielä loppuun. ●

Valtuutettu merkkihuolto mobiili- ja pc-laitteille • Hatanpään Valtatie 48A, 33900 Tampere • tampere@aitosupport.fi • 0306363840

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

POimiNNaT

Kuukauden OPPILAIDEN vaatimukset kuulostavat tavallisen ihmisen korviin täysin käsittämättömiltä. alle sata vuotta sitten näiden nuorten esi-isät kuolivat yksinään maakuoppiin silpoutuessaan pommikeskityksissä, nyt nämä hemmotellut pullamössökakarat kehtaavat väittää, että shakespearen lukeminen on väkivaltaa. Kolumnisti Sanna Ukkola Iltalehdessä 8.1.

EN sympatiseeraa Trumpia vaan varmuuden vuoksi väitän vastustamatonta valtamielipidettä vastaan. Trumpin haukuskelu turruttaa etiäisemme. Jos Trump oli pahinta mitä demokratialle ym. voi tapahtua, superlatiivit loppuvat kesken ennen aikojaan. Osaammeko enää pelätä sellaisia paholaisia, jotka eivät polarisoi arvopohjia vaan painavat nappia?

LUKIJAKILPAILU

Historoitsija Teemu Keskisarja kolumnissaan Iltasanomissa 26.1.

SUOMALAISET yrittävät vakuuttaa asiakkaat faktapohjaisesti, mutta asiakassuhde vaatii pitkäjänteisyyttä. sen saa aikaiseksi tarinalla, ei tuotteella.

KANSANMURHIEN muistopäivänä älä sano tai tviittaa #eikoskaanenää. se lupaus on rikottu jo monta kertaa.

Elintarvikeyritys Poppamiehen toimitusjohtaja Caj Sjöman Y-Studiossa 21.1. JOS Viro otti monissa asioissa oppia suomesta 1990-luvulla, niin suomen olisi syytä ottaa oppia monessa asiassa siitä, mitä Viro on tehnyt tällä vuosituhannella talouskasvun, verotuksen, yritysten toimintaympäristön ja tehokkaan hallinnon aloilla. Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Keskuskauppakamarin tiedotteessa 26.1.

Jyväskylän Ylioppilaslehti Jylkkärin päätoimittaja Tuukka Tervonen Ylen kolumnissaan 26.1. BIOPOLTTOAINEISIIN panostamisessa veikataan väärää hevosta. se teknologia ei skaalaudu. Tulevaisuus on sähköautojen ja vetyteknologian. Osmo Soininvaaran blogikirjoitus 23.1. EU on euroopan vapaakauppa-alueen päälle rakennettu poliittisen eliitin suojatyöpaikkakeskus. Tarpeeton muille paitsi eliitille.

SÄIKÄHDIN, kun löysin kantapäästäni rakon. ilmankos olin ollutkin ihan kusi sukassa. #puujalkaperjantai

Tamperelaiskansanedustaja Veikko Vallinin (ps.) twiittaus 25.1.

Koomikko Robert Petterssonin twiittaus 15.1. 20 vuotta sitten sananvapaudesta ei puhuttu mitään, mutta sana oli vapaa. Nyt sananvapauden vaadetta hoetaan joka käänteessä, mutta riittääkö kaikilla jotain järkevää sanottavaa ja jaksammeko kuunnella? Näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja Joonas Nordman Seura-lehdessä 25.1.

KOULUT ovat auki, joten nyt olisi syytä vakavasti harkita yleisten liikuntapaikkojen avaamista lapsille ja nuorille. Ryhmäkokojen pienennykset ja aluekohtaiset harkinnat tässä päivittäin huomioiden. Kestää pitkään, ennen kuin saamme rokotteilla kattavan laumasuojan, ja sitä aikaa ei voida olla pois liikuntaharrastuksista.

Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä -hahmoa, jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen. Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 19.2.2021 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi

Joulukuun numeron Ykä-visassa tyylikkään Vinga of Sweden matkakassin voitti

Kalervo Suoniemi Tampereelta.

Voit voittaa Rauno Korven ja Pertti Tanhuan Sinullakin on oikeus onnistua -kirjan

Joulukuun vastaukset olivat: Sivu 9 – Business Kangasala Sivu 31 – Intersport Lielahti Sivu 42 – Tampereen Konepajat

Kansanedustaja Marko Asell tiedotteessaan 18.1.

JUURI Yleltä tuleva mOT-ohjelma kertoo karmeaa tarinaa maan yhden suurimman julkisen hankkijan toiminnasta. hUs hankkii noin miljardilla eurolla vuosittain ja vaikuttaa, että siellä ollaan oltu lainsäädännön yläpuolella. Kuten jutussakin todetaan, häviäjiä ovat veronmaksajat. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujalan Facebook-päivitys 25.1. MONI muistaa, miten itsevarmasti läntisen maailman johtajat esiintyivät tuolloin ennustaessaan liberaalin demokratian vääjäämätöntä voittokulkua Venäjällä, Kiinassa ja kaikkialla maailmassa. Nyt tiedämme, että toisin kävi. Kiina ja Venäjä ovat vähintään yhtä kaukana demokratiasta kuin 20 vuotta sitten.

ON myös hyvä muistaa, että suomen pintaalasta on noin 30 prosenttia suota ja että edes vuotuinen turvevarannon kasvu olisi tullut käytetyksi, olisimme toimialan käsittämättömän alasajon sijasta voineet lähes kolminkertaistaa turpeen käytön ja tuotannon. laskennallisesti turvevarantomme arvo nykyhinnoilla on yli 300 miljardia euroa. aikamoinen kansallisvarallisuus siis. Kauppaneuvos Kyösti Kakkosen mielipidekirjoitus Aamulehdessä 16.1.

ELÄKE ei tunnu houkuttelevalta vaihtoehdolta.

NETTOSAAJAMAISSA hallitukset natisevat kun eivät tiedä mihin laittaa kaikki lahjarahat; meillä puolimiljardia lisää nettomaksettavaa ei hallitusta hetkauta: suomen piti saada elpymispaketista 3,2 miljardia €, mutta tulossa puoli miljardia euroa vähemmän.

Tampereen pormestari Lauri Lyly Aamulehdessä 21.1.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin twiittaus 20.1.

Rajkumar Sabanadesanin Ylen kolumni 19.1.

Idänkauppa muutosten kourassa Jos Neuvostoliiton sisäiset, poliittiset muutokset huolestuttavat kaikkia, yrittäjiä huolestuttaa erityisesti Neuvostoliiton heikentynyt maksukyky. Öljyntuotannon vähentyessä maksukyky taantuu. Suomelle bilateraalikaupan poistuminen aiheuttaa lisää päänvaivaa. – Neuvostoliiton talouselämän desentralisoinnin yhteydessä ulkomaankauppaoikeuksia annetaan hyvin laajasti yrityksille. Tämä aiheuttaa sen, että nyt on vaikeaa tietää, millä yrityksillä todella on valuuttaa, kauppakorkeakoulun dosentti Jarmo Eronen valaisee nykytilannetta. – Aikaisempaan ulkomaankauppayhtymien kanssa tehtyyn verrattuna tilanne on vaikea Ennen ei nykyisenkaltaisia maksuongelmia ollut. Potentiaalisten asiakkaiden lukumäärä moninkertaistuu nyt aiempaan verrattuna, mutta asiakkaiden yhteenlaskettu ostopotentiaali vähenee. Tämä puolestaan lisää markkinointiponnistuksia ja -kustannuksia Suomessa. Ensimmäinen askel muuttuneessa idänkaupan tilanteessa vaatii opettelua kummaltakin osapuolelta. Kai-

P I R K A N M A A N Y R I T TÄ J Ä - L E H D E N

kissa neuvostoliittolaisissa tuotantolaitoksissa ei ole ulkomaankaupan osaajia, joten aluksia kaupankäynti kaihertaa varmasti. Osaamisen ollessa vasta alullaan osa kaupasta tullaan varmasti hoitamaan entisten kauppayhtymien kautta. Lupaavimpia kauppakumppaneita suomalaiselle yritykselle Erosen mielestä ovat sellaiset yritykset, jotka itse ansaitsevat valuuttaa. Esimerkkeinä tällaisista Eronen mainitsee polttoaine- ja autoteollisuuden sekä jossakin määrin myös metsäteollisuuden. Eronen ennustaa kuitenkin näkymien kokonaisuudessaan olevan huonot. Jos yritys kuitenkin katsoo Neuvostoliiton kuuluvan strategisiin kauppakumppaneihinsa, sen kannattaa jatkuvasti pitää yllä ja hakea uusia kontakteja naapuriinsa. Konteksteissa kannattaa erityisesti muistaa myös paikallishallinto ja tasavallat, varsinkin jos tasavallat itsenäistyvät. Neuvostoliiton talouselämän uudistuessa ja tasavaltojen tilanteen mahdollisesti muuttuessa sekä päätöksentekoon siirtyessä asteikossa alaspäin päättäjät eivät enää löydy vain Moskovasta.

1. Ykä löytyi sivu/ilmoitus postimerkki

2. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

3. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

nimi: osoite: postinro: puhelin:

Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti

vuotta sitten

MONI YRITYS joutui Neuvostoliiton kaatumisen myötä uudenlaiseen tilanteeseen. Tammikuun 1991 haastattelussa kauppakorkeakoulun dosentti Jarmo Eronen myönsi tilanteen vaativan opettelua kumpaiseltakin osapuolelta. Lehdessä esiteltiin vasta valittu uusi hallitus. Uutisoitu oli myös hotelli Rivollin avajaisista. Lama näkyi ainakin siinä, että vielä vuosi aiemmin lehden mainosmäärät olivat huomattavasti pulleammat.

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

tä toki ilmaiseksikaan selvitty. Pakettiauton lisäksi rahaa paloi myös työvälineisiin. Ammattikäyttöön tarkoitetut laitteet, kuten esimerkiksi tekstiili-imurit kun ovat hintalapultaan aivan eri sfääreissä kuin kotikoneet. – Välineiden ja laitteiden laadusta emme halunneet tinkiä pätkääkään, sillä se olisi ollut väärästä paikasta säästämistä, Daniel korostaa ja lisää, että myös käytettävissä siivousaineissa mentiin laatukärki edellä. – Myös ympäristöystävällisyys oli ratkaiseva kriteeri, kun valitsemme erilaisia siivousliinoja ja pesuaineita, hän huomauttaa.

Äiti, poika ja yhteinen yritys Susanna ja Daniel Behm ovat paitsi äiti ja poika myös yhtiökumppanit. Näistä jälkimmäinen ominaisuus on edelleen asiana varsin tuore, sillä kaksikon yritys näki päivänvalon edelliskesänä. Perheenjäsenyys on yhdistänyt heitä jo 21 vuotta, koska Daniel putkahti maailmaan viime vuosituhannen viimeisenä vuonna. Susannan ja Danielin välit ovat olleet aina toimivat, vaikka yhteenkin osataan ottaa. Helposti innostuvina luonteina he ovat kuitenkin vikkeliä myös leppymisessä.

usanna Behm on myös yritysidean äiti. Hän oli miettinyt yrittäjyyttä jo aikaisemminkin, mutta toden teolla asiat alkoivat edetä vasta tämän vuoden puolella. Jossakin vaiheessa idearummussa pyöri myös koiriin liittyvä liikeidea, mutta lopulta aivoitukset kääntyivät kuitenkin kallellaan siivous- ja kotipalveluyrittämiseen. Niiden osalta kun kysyntä oli helpommin ennakoitavissa riittäväksi. – Kai siinä ideana oli vähän se, että lika ei maailmasta siivoamallakaan tule loppumaan, ja kodinhoidon ideaa taas tuki Suomen senioriväestön määrän jatkuva kasvu, Susanna perustelee.

Jos et sinä, niin minä

Parikymppisen Danielin matkailualan opinnot olivat jääneet aikanaan puolitiehen, koska hän oli havainnut alan olevan väärä. Hän oli työskennellyt viimeiset 1,5 vuotta ravintola Siipiweikkojen palveluksessa, mutta innostui nopeasti äitinsä kehittelemistä yrityssuunnitelmista. Loppu viimein hän taisi innostua yritysideasta ehkä jopa enemmän kuin idean äiti itse. – Kun äidillä asia ei edennyt, minä sanoin, että jos et sinä tuota toteuta, niin minä sitten, Daniel kertoo. Tästä eteenpäin ideaa vietiinkin eteenpäin yhdessä tuumin. Nimi, Helppi Centteri Oy, oli Susannan keksimä. Alkuun mietittiin myös nimijohdannaista, mutta siitä luovuttiin. – Dansu ja Sudan olivat sen verran onnettoman kuuloisia, että luovuimme koko ajatuksesta hyvin nopeasti, yrittäjät naureskelevat.

Korona antoi aikaa

Suomeen maaliskuussa iskenyt korona ei ole ollut yrityssuunnitelmien toteutumisen kannalta mitenkään oleellinen tekijä. Se ei siis ollut syy tai seuraus yrityksen perustamiseen, mutta aikataulua se pikemmin aikaisti kuin venytti. – Olin itse vapaaehtoisesti lomautettuna kuukauden, mikä antoi aikaa yritysidean syventämiseen. Sen ajan käytimme oikeastaan yrityksen perustamisen edistämiseen, Daniel kertoo.

Henkistä tukea ja kannustusta hankkeelle tarjosi myös Susannan avopuoliso, joka on itse pitkän linjan yrittäjä.

Hyvä alku SUSANNA JA DANIEL Behm ovat paitsi äiti ja poika, myös yhtiökumppanit. Heidän perustamansa Helppi Centteri on toiminut viime kesästä alkaen.

Odotuksia helpompaa

Perustamiseen haettiin ja saatiin myös ulkopuolista apua. Uusyrityskeskus Ensimetrin yritysneuvoja Jari Myllymäki saa kaksikolta kiitokset, sillä hän kävi yrityksen perustamisen läpi vaihe vaiheelta. Sitä kautta avautui moni matkan varrella eteen tullut solmu ja jopa niin, että yrityksen perustaminen osoittautui lopulta pelättyä helpommaksi, joskin toki sen eteen paljon tehtiin myös taustoittavaa pohjatyötä. – Mielestäni yrityksen perustaminen oli tehty kohtalaisen helpoksi, ja apua ja tietoa on ollut tarjolla varsin hyvin. Minä itse vanhan kansan ihmisenä marssin heti alkuun kirjastoon ja otin sieltä aika paljon asiaan liittyvää kirjallisuutta, hän kertoo. – Ehkä yllättävintä koko prosessissa oli se, kuinka yksityiskohtaisesti liiketoimintasuunnitelmassa piti miettiä tulevia lukuja. Se tuntui ennen aiempaa kokemusta kyllä melko haastavalta, mutta niin sekin sujui ihan hyvin, Daniel tuumaa.

Kaksi tukijalkaa

Helppi Centerin toiminta nojaa kahteen tukijalkaan. Siivousten lisäksi yrityksen palvelu kattaa kotihoidon tukipalvelut. – Pähkinänkuoressa se on kaikkea kotona asumista tukevaa tukitoimintaa, kuten esimerkiksi ruoanlaittoa, asiointiapua, ulkoiluttamista ja oikeastaan kaikkea sitä, mikä tukee itsenäistä asumista omassa kodissa, Susanna listaa.

Laadusta ei tingitty

Yrittäjille myönnetyt starttirahat madalsivat kynnystä yrittäjäksi ryhtymiseen, ja yrittäjät myöntävätkin, että ilman sitä startti olisi ollut taloudellisesti todella vaikea. Mitään aivan järjettömiä investointeja Helppi Centerin perustamiseen ei vaadittu, mutta ei sii-

Tampereen Kannen Topaasi Sorinsilta 4, keskusta

KUVASSA TYÖN ALLA on ravintolasiivous. Yritysasiakkaiden määrä on ollut yrittäjille myönteinen yllätys.

Yhteispeli on toiminut aina Äiti ja parikymppinen poika ei takuulla ole tyypillisin yrityskombinaatio. Ei ainakaan, kun kyseessä ei ole mikään vuosikymmeniä toiminut perheyhtiö, vaan vasta koronavuonna 2020 perustettu tuore toimija. Susanna ja Daniel epäilevätkin, että monelle lapselle ja vanhemmalle ajatus yhteisestä yritystoiminnasta saattaa kalskahtaa vähemmän houkuttelevalta. Omalla kohdallaan heitä ei tosin arveluttanut pätkääkään. Behmit kertovat sen auttaneen asiaa, että heidän keskinäiset välinsä ovat olleet aina ”kauhean” avoimet ja välittömät. Danielin mukaan tämä piti kutinsa jo usein vaikeina teinivuosina. – En oikeastaan keksi mitään asiaa, josta en olisi voinut aikanaan soittaa äidille, Daniel kertoo. Eikä tämä suinkaan tarkoita, että olemme aina samaa mieltä. Kyllä me yhteenkin otamme, etenkin kos-

ka olemme molemmat nollasta sataan -ihmisiä. Me innostumme, ihastumme ja vihastumme ja näytämme molemmat tunteemme isosti, Susanna huomauttaa ja saa Danielin nyökyttelemään hyväksyvästi. – Tästä samaisesta syystä olemme myös nopeita sopimaan ja keskustelemaan ongelmat pois päiväjärjestyksestä, hän lisää. Roolinjako toimistohommissa menee niin, että Daniel on ottanut hoteisiinsa esimerkiksi laskutukset ja muut numerohommat, kun taas Susanna vastaa pääosin kaikesta kirjallisesta tuotannosta. Arkipäiväistä työtä tehdään hyvin usein pareina. Eritoten isompiin siivouskohteisiin mennään käytännössä aina yhdessä. – Jälki on parempaa, ja siten myös jaksaa paremmin. Lisäksi tässä on jonkinlainen tuplatsekkaus asioihin, Susanna huomauttaa.

Behmien yrityksellä ei ole takana vielä puoltakaan vuotta, joten kovin syviä johtopäätöksiä toiminnasta on vielä vaikea vetää. Pääsääntöisesti tähän asti tapahtuneeseen voidaan kuitenkin olla tyytyväisiä. – Jopa yllättävän hyvin tämä on lähtenyt liikkeelle, jos ottaa huomioon, kuinka lyhyestä ajasta on kyse, Daniel kertoo. Oikeastaan ainoa varsinainen yllätys on ollut positiivinen. Siivouspuolella yritysasiakkailta tullut kysyntä on nimittäin ylittänyt kirkkaasti ennakkosuunnitelmat, mikä taas on ollut käytännönkin syistä hieno uutinen. – Yritysten kanssa asiointi on monesti yksityisiä talouksia tiiviimpää, mikä taas auttaa meitä suunnitelmaan omia aikatauluja myös vähän pidemmälle tulevaisuuteen, Susanna lisää. Yrittäjien lähitulevaisuuden visiot ovat selkeät. – Toive olisi, että kalenterimme olisi mahdollisimman täynnä jo pitemmälle etukäteen, yrittäjät toivovat. Pidemmälle kristallipalloon katsottaessa tavoitteeksi on asetettu kasvu. – Tästä on tarkoitus tehdä koko elämän kestävä projekti, ja minusta olisi upeaa, jos voimme joskus myös työllistää tähän yritykseen ihmisiä, Susanna tiivistää.

Tunnettuutta tehtaillessa

Kaikkien alkavien yritysten tapaan, myös Helppi Centerin suurin haaste toiminnan alkumetreillä on ollut tunnettuus. Tai siis sen puute. Sanaa on viety eteenpäin mahdollisimman monessa kanavassa aina oman pakettiauton näyttävistä teippauksista postiluukkuihin jaettuihin flyereihin sekä sosiaaliseen mediaan. Sattuneesta syystä kasvotusten tapahtuvaa markkinointia yrittäjät eivät ole päässeet harjoittamaan, mutta tarkoitus on aktivoitua tälläkin saralla. Helmikuussa järjestettäville K-50-messuille kaksikolla on paikka varattuna. – Toivomme kovasti, että ne päästään järjestämään. Varmuuttahan siitä ei tässä vaiheessa ole vielä kenelläkään, hän kertoo. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Huipulle vai rantamaisemiin?

Tampereen Kannen Opaali Kansikatu 1, keskusta

Tampereen Pyynikin Pyhäranta Pyhäranta 4, Pyynikki

Tampereen Wallesmanni Kansikatu 8, keskusta

Katso lisätiedot ja hinnat srv.fi

srv.fi/topaasi srv.fi/espanranta

Arvioitu valmistumisaika 7–9/21

srv.fi/opaali

Arvioitu valmistumisaika 9-11/22

Muuta vaikka heti!

srv.fi/pyharanta

SRV Rakennus / Asuntomyynti – SOITA p. 0800 122 300 (maksuton)

Muuta vaikka heti!

srv.fi/wallesmanni

Tampereen Kansi Visit Center • Åkerlundinkatu 16, 33100 Tampere (Torni-hotellin vieressä) • asuntomyynti.tampere@srv.fi • www.srv.fi/tampereen-asuntokohteet

SRV Koti @

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Pikkolan koulussa selviää näinä päivi innolla yrittäjyyttä on otettu valinnais Nyt ensimmäistä kertaa tarjolla oleva aine on saanut ainakin opettajapu Piakkoin selviää, miten paljon yrittäjyys kangasalalaisia teinejä kiinnostaa. Pikkolan koulun seitsemäsluokkalaisilla oli nimittäin ensimmäistä kertaa mahdollisuus poimia valinnaisaineekseen yrittäjyys. Se ainakin käy Pirkanmaan Yrittäjä -lehden kouluvierailulla selväksi, että sekä yrittäjyydestä opetusvastuun ottava Juuso Linnusmäki sekä rehtori Marianne Liimatainen ovat aiheesta intoa piukassa. He antavat vuolaat kiitokset lisäksi sekä Kangasalan Yrittäjille että Business Kangasalle. Mukaan on saatu lyhyellä aikajänteellä monia yrityksiä, ja lisääkin on tulossa.

irkanmaan Yrittäjä -lehti kävi juttelemassa tuoreesta valinnaisaineesta koululla tammikuussa, jolloin koulun seiskaluokkalaiset eivät vielä olleet päätöksiään tehneet. Nokkaistunnossa paikalla ovat koulun rehtori Marianne Liimatainen sekä kaksin verroin Juusoja eli lehtori Juuso Linnusmäki sekä Business Kangasalan yrityskehityspäällikkö Juuso Heinisuo.

Iso on

Pikkolan koulu on yläkouluksi todella iso. Koulunkäynnin aloitti siellä viime syksynäkin sen verran oppilaita, että seiskaluokkalaisia riitti aina L-kirjaimeen saakka. Ja jos ja kun et vielä kerennyt sitä laskea, se tarkoittaa 12 eri luokkaa. Yhteensä oppilaita Pikkolan koulussa on kaikkiaan noin 720. Ja kun luokka-asteita on ainoastaan kolme, on niistä jokaiselle reilut 200 oppilasta.

90 hengen työyhteisö

Koulun rehtorina toimivaa Marianne Liimataista ei voi vielä varsinaisena Pikkola-veteraanina pitää. Pikemminkin hän on opettajainhuoneen tuoreempaa osastoa, sillä hän aloitti rehtorina täällä vuonna 2019. Muuttokuorma saapui Kangasalle Savon Kuopiosta, jossa Liimatainen toimi Minna Canthin koulun rehtorina. Alun perin Hämeenlinnasta kotoisin olevalle Liimataiselle Pirkanmaa oli tuttua seutua jo entuudestaan, ja hyvin hän kertoo tänne myös kotiutuneensa. Kangasalla Marianne Liimatainen johtaa paitsi isoa koulua myös melkoista henkilöstöä. Kun mukaan lasketaan opettajien lisäksi kaikki ohjaajat, päästään jo hyvin li-

ki 90 ihmisen työyhteisöä. Määrä on koronan myötä viime vuonna vähän kasvanut, sillä valtion antaman koronatuen ansiosta oppilaitokseen on pystytty palkkaamaan kaksi uutta erityisopettajaa sekä useampikin koulunkäynninohjaaja.

Läheinen asia

Asenteesta yrittäjyyskasvatus-oppiaineen onnistuminen ei ainakaan jää kiinni. Pöydän ääreen kokoontuneen trion innostus aihetta kohtaan ei jää epäselväksi. Esittämäni kysymykset saavat välittömän ja usein moniäänisen vastauksen jo ennen kuin lauseeni on ennättänyt kysymysmerkkiin saakka. Yrittäjyys on tosiaan valinnaisaineena Pikkolan koulussa kokonaan uusi tuttavuus, mutta rehtori Liimatainen pääsi ottamaan siihen kosketuksen jo aiemmassa työpaikassaan Kuopiossa. Myös siellä päädyttiin hänen rehtorikaudellaan aloittamaan sama valinnaisaine. Liimataiselle yrittäjyys on tuttua myös oman taustan ja lähipiirin kautta. – Olen yrittäjäperheen kasvatti, ja myös puolisoni ja iso osa ystävistäni on yrittäjiä. Oma suhtautumiseni yrittäjyyteen on siis aina ollut läheinen ja kannustava, ja mennyt koronakevät nosti yrittäjien arvostusta minun silmissäni entisestään, rehtori summaa. – Mielestäni yrittäjyyden kautta voidaan opettaa opiskelijoiden tulevaisuuden kannalta monia erittäin tärkeitä taitoa, kuten luovuutta, ongelmanratkaisukykyä sekä ihmissuhdetaitoja. Ei tosin riitä, että rehtori on liekeissä, vaan toki sinne oppitunneille tarvitaan myös ammattilainen,

KÄSI PYSTYYN, kuka olisi aikanaan valinnut yrittäjyyskasvatuksen. Sekä rehtori Marianne Liimatainen että yrittäjyys-valinnaisaineen opettajaksi valittu Juuso Linnusmäki (vas.) uskovat, että olisivat itse yläkouluikäisinä tarttuneet tilaisuuteen. Business Kangasalan yrityskehityspäällikkö Juuso Heinisuo on samoilla linjoilla.

Liimatainen innostuu ja siirtää tyylikkäästi puheenvuoron vastuuopettajan suuntaan.

Opettajainhuone kiinnostui

Myös opettajakunnassa ajatus uudesta valinnaisaineesta sai hyvän vastaanoton. Kun aineen opetusvastuu pistettiin sisäiseen hakuun, ilmoitti kymmenkunta opettajaa kiinnostuksensa. Heistä tehtävään valittiin Juuso Linnusmäki. Kolmikymppinen opettaja aloitti koulussa jo viitisen vuotta sitten ja toimii Pikkolassa matematiikan ja tietotekniikan opettajana. Ne säilyvät lehtorin päällimmäisenä työnä myös syksyllä. Se, kuinka paljon yrittäjyyden oppitunteja hänelle on tulossa, riippuu luonnollisesti siitä, kuinka moni oppilas yrittäjyyden valinnaiseksi oppiaineekseen valitsee.

FA K TA

YRITTÄJYYS-VALINNAISAINEELLE PIKKOLASSA ASETETTUJA TAVOITTEITA: ● Oppilaassa herää kiinnostus ja myönteinen asenne työtä ja työelämää kohtaan ● Oppilas ymmärtää taloudellista ajattelua ja talouden lainalaisuuksia ● Oppilas kehittää itsensätyöllistämistaitoja ja kartoittaa omia ammatillisen kiinnostuksen kohteita sekä jatko-opintomahdollisuuksia yrittäjyyden näkökulmasta ● Oppilas omaksuu yrittäjämäisen toimintatavan: hän oppii toimimaan järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti yksin ja yhdessä muiden kanssa ● Oppilas tuntee lähialueen elinkeinoelämää ja keskeisiä toimialoja sekä tutustuu konkreettisesti työelämään ● Oppilas tarkastelee kuluttamista, markkinointia ja mainontaa kriittisesti ● Oppilas pohtii yrittäjyyteen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja kestävän elämäntavan mukaisia valintoja.

Kolikon kaksi puolta

Osaavat luovat maailmoja Me SASKY koulutuskuntayhtymässä (Saskyssa) tarjoamme sujuvia polkuja uusille urille. Laaja toiminta-alueemme ja koulutustarjontamme mahdollistavat koulutuksen suunnittelun niin, että alueelliset ja toimialakohtaiset työvoima- ja koulutustarpeet voidaan ottaa huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan henkilökohtainen opintopolku, jossa huomioidaan aiempi osaaminen.

Sasky on

• monipuolinen kouluttaja Pirkanmaalla ja Satakunnassa • vahvojen työelämäyhteyksien edelläkävijä • yhteistyökykyinen ja joustava koulutuksenjärjestäjä.

Diplomi-insinööripohjalta opetushommiin päätynyt Juuso Linnusmäki on päässyt esinaisensa tapaan seuraamaan yrittäjän arkea läheltä jo lapsuudessaan. – Nyt jouluna eläkkeelle jäänyt isäni on ollut pitkän linjan yrittäjä. Sitä kautta olen itse nähnyt läheltä yrittämistä. Siis sekä siihen liittyviä pitkiä päiviä ja stressiä, mutta toisaalta myös sitä kolikon toista puolta, eli yrittämiseen liittyvää itsemääräysoikeutta ja vapauksia, hän taustoittaa. Ja vaikka hänellä ei omakohtaista yrittäjäkokemusta olekaan, näkee hän myös omassa työssään kytköksiä yrittäjille tärkeisiin asioihin. – Mielestäni opettajuudessa on vähän samaa. Opettajallahan on opetuksen ”vetäjänä” hyvin monia eri mahdollisuuksia toteuttaa opetustyötään opetettavan aineen ja aiheen sisällöstä, luokasta ja yksittäi-

sistä oppilaistakin riippuen. Tässä minä näen yhtäläisyyksiä siihen perinteiseen yrittäjyyteen, vaikkakaan tässä tuloksia ei toki voi mitata rahassa, hän huomauttaa.

Asennekasvatusta

Sen verran sisällöstä tiedetään jo, että varsinaisia erillisiä aihealueita on viisi. – Sisäinen yrittäjyys, oman talouden hallinta, yrittäjän työelämätaidot, yrittäminen käytännössä sekä työelämä ja yrittäjyys, opettaja-Juuso esittelee. Tavoitteena ei ole tehdä kaikista tämän valinnaisaineen valitsijoista tulevia yrittäjiä tai ohjata automaattisesti kauppakorkeakouluun. Pikemminkin kyseessä on kaikille hyödyllisten elämäntaitojen ja yrittäjämäisen asenteen opetteleminen. – Kyllähän peruskoulussa opetellaan paljon eri aineita, kuten

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

nä, millaisella aineeksi –

– Opetusryhmään mahtuu noin 22 oppilasta, joten jos tästä suosittu tulee, perustetaan ryhmiä niin monta kuin kysyntää on, hän takaa. Pikkolan koulua voidaan pitää yrittäjyyskasvatuksen osalta Kangasalla pilottina. Jos valinnaisaine saavuttaa täällä suosiota ja hyviä tuloksia, sen uskotaan laajenevan myös kunnan muihin oppilaitoksiin, Juuso Heinisuo kertoo.

olella aikaan innostusta

Suosiota on vaikea arvioida PIKKOLAN KOULU on yläkouluksi varsinainen mammutti. Oppilaita siellä on reilut 700, joka on paljon, kun luokka-asteita on kuitenkin vain se kolme. Yrittäjyys-oppiaineen valitsevien päätös tarkoittaa kaksivuotista sitoutumista, sillä pitkänä valinnaisaineena se jatkuu kahden vuoden ajan.

oman taloudenpidosta puhuttaessa pankki tuntuu aika luonnolliselta vaihtoehdolta, opettaja miettii ääneen. Hän on todellakin selvästi innostunut uusista haasteista. – Jonkinlainen flowtila tässä on melkein päällä. Olen saanut paljon tukea, ja kaikki on edennyt todella hyvin, hän tuumaa.

Kokonaan pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan

vaikkapa historiaa, vaikka harva alkaa historioitsijaksi, hän vertaa. Opetuksen ammattilaisten listatessa kurssin aikana toivottavasti opittavia taitoja ja tietoja on lista hyvin käytännönläheinen. – Oma-aloitteisuus, päämäärätietoisuus, sinnikkyys ja halu edetä kohti omaa juttua ja päämäärää luottaen siihen. Sellaisia asioita jos opintoihin osallistunut sieltä on saanut, silloin hän on omaksunut tämän oppiaineen ytimen. Ainahan on tärkeä muistaa, että opetusta ei anneta koulua vaan elämää varten, rehtori painottaa.

Yhteistyöstä voimaa

Sekä rehtori että lehtori korostavat, että tiedossa on alusta asti ollut, että osaamista ja asiantuntemusta yrittäjyyteen on pitänyt lähteä haalimaan koulun ulkopuolelta. Ilman yrittäjiä yrittäjyyden opetus kun jäisi pakostakin torsoksi. – En todellakaan väitä olevani yrittäjyyden asiantuntija. Tällä kurssilla olen enemmän opiskelun ohjaaja, sparraaja ja kannustaja. Pidän erittäin tärkeänä, että asiantuntijoiksi on lupautunut oikeita yrittäjiä, Linnusmäki korostaa, ja rehtori myöntää olevansa samoilla linjoilla. – Uskalsin julkaista ensimmäisiä ajatuksiani tästä aiheesta sosiaalisessa mediassa viime syksynä ja löysin välittömästi asialle tukea myös koulun ulkopuolelta, rehtori tiivistää ja siirtää tällä kertaa puhekapulan yrityskehityspäällikön suuntaan.

Yrittäjät tarttuivat koukkuun

Business Kangasalan Juuso Heinisuo on toiminut linkkinä ja organisaattorina paikallisen yrityskentän ja koulun välissä. Hän kiittelee Kangasalan Yrittäjien puheenjohtaja Saija Haavistoa ja Business Kangasalan toimitusjohtajaa Päivi Kuusivaaraa siitä, että viestiä saatiin

eteenpäin yrittäjien omissa viestikanavissa. – Hyvin nopeasti mukaan saatiin kymmenkunta kiinnostunutta yritystä, hän kertoo. Loppusyksystä alkaen, asiaa on sitten syvennetty useammassa palaverissa. Kampaviinereitä ei tosin ole päästy nautiskelemaan, sillä palaverit on epidemiasyistä pidetty Teamsin välityksellä. Yritysten kanssa keskusteltaessa on noussut esille toisaalta myös se, että kurssilta tietoa siirtyy myös toiseen suuntaan. – Eilenkin kun Teamsissa tästä asiasta porukalla juttelimme, useampikin yrittäjä toi esiin sen, että haluaa tietää, minkälaisia ajatuksia opiskelijoilla on yrittäjyydestä ja työelämästä ylipäänsä. Yhtälailla siis yritykset haluavat osallistua tähän myös oppimismielessä, Linnusmäki huomauttaa.

Kirjava kattaus

Mitään hengenhätää koulutuksen tarkan tuntikohtaisen sisällön rakentamisessa ei vielä ole. Ensimmäiset oppitunnit kun on tarkoitus pitää vasta reilun puolen vuoden päästä, sillä syyslukukausi 2021 alkaa vasta elokuussa. Toiveissa on, että tuolloin on palattu normaaliin arkeen, jonka myötä esimerkiksi vierailut yrityksissä olivat mahdollisia. Viime kevään epäopetus kyllä näytti, että niinkin opetus onnistuu, mutta sekä opettaja, rehtori sekä heidän mukaansa koko Pikkolan opettajahuone kertovat olleensa tyytyväisiä lähiopetukseen paluusta. Hienoa koko pöytäseurueen mielestä on sekin, että mukaan on saatu asiasta selvästi kiinnostuneita yrittäjiä ja hyvin monenlaisia yrityksiä aina ison risteilyvarustamon matkoja myyvästä yrittäjästä hierojaan ja maansiirtoalan yritykseen. – Kevään aikana voimme sitten porukassa pyöritellä sitä, mitä eri osa-alueita kunkin yrityksen kanssa voisi ottaa esille. Esimerkiksi

Kurssin sisällön kasaamiseen opettaja kertoo saaneensa arvokasta sparrausapua myös yrittäjyyskasvatusta edistävältä Nuori Yrittäjyys ry:ltä, joka on Suomen johtava toimija yrittäjyyskasvatuksen saralla. Opettaja kehuu Pirkanmaalla järjestön aluetoimintaa koordinoivan Noora Bergrothin kanssa käymäänsä ajatustenvaihtoa. – Heillä on kosolti valmiita ja loppuun asti mietittyjä sabluunoja eri-ikäisten henkilöiden yrittäjyyskasvatukseen, joille on takuulla käyttöä myös meidän opetuksessamme, hän kertoo. Yhdistys onkin valmistanut vapaasti opetuskäyttöön soveltuvia ohjelmia ja opetusmateriaalia esikouluista- korkeakouluihin.

Valinnaisaineeseen sitoudutaan kahdeksi vuodeksi

Pikkolassa nyt valittavaksi tuleva oppiaine nimeltä yrittäjyys on vain yksi seiskaluokkalaisille tarjolla olevista valinnaisaineista. Nämä 8.- ja 9.-luokkia koskevat valinnaisainepäätökset tehdään Pikkolassa tammikuun aikana, ja niissä oppilaan pi-

tää valita yksi taitoja taideaine sekä yksi niin sanottu pitkä soveltava aine. Pitkäksi sitä kutsutaan, koska oppilaan seiskalla tekemä valinta jatkuu kahden vuoden ajan. – Kasiluokkalaisille yrittäjyys-oppiaine on enemmän käytännönläheistä tekemistä ja opiskelua yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa, ja ysiluokan aikana opiskelijat saavat perustaa omat Vuosi Yrittäjänä -yrityksensä, opettaja avaa. Taito- ja taideaineet ovat valtakunnallisesti samat, eli valittavana ovat kaikissa Suomen yläkouluissa käsityö, musiikki, liikunta, musiikki, kotitalous ja kuvaamataito. Soveltavien aineiden – joihin yrittäjyyskin siis kuuluu – tarjonta puolestaan eroaa koulukohtaisesti. Yrittäjyyden lisäksi Pikkolan koulussa valittavana ovat esimerkiksi tietotekniikka ja ilmaisutaito. Yksi kauneusvirhe valinnoissa vielä on. Tällä hetkellä nimittäin pitkän saksan tai ranskan aikanaan kolmosluokalla aloittaneet oppilaat eivät nimittäin voi valita pitkiä valinnaisaineita.

Ryhmiä tehdään niin monta kuin tarvitaan

Yrittäjyys-valinnaisaineen toteutuminen vaatii tietysti sen, että tarpeeksi moni seiskaluokkalainen sen vapaaehtoisesti valitsee. Tämä kuitenkin toteutunee, sillä rehtorin mukaan tähän vaaditaan vain 10 hengen valinnat. Senkin rehtori takaa, että yrittäjyysryhmiä perustetaan tasan niin paljon kuin ainetta valitaan.

Vinkkejä ja tukea yrittäjyyteen Yrittäjän ammattitutkinnosta saat tuoretta näkökulmaa oman yrityksesi kehittämiseen. Kun haluat kehittää erityisesti yrityksesi digitaalista markkinointia, sisällöntuotantoa sekä asiakaskokemusta, tule opiskelemaan liiketoiminnan ammattitutkintoa. Tarjolla on lyhytkoulutuksia, joilla kasvatat osaamistasi kohdennetusti yhdestä teemasta: • Kirjanpidon- ja palkanlaskennan perusteet -verkkokoulutus • Vaikuttavat some-sisällöt -koulutus verkossa • Henkilöstöasiantuntija verkossa • Yrittäjän työpaja: Facebook Business Manager ja Canva Katso koko koulutustarjonta: www.tredu.fi Tredu räätälöi koulutukset juuri sinun yrityksesi tarpeisiin Ota yhteyttä: Asiakasvastaava Minna Saari minna.t.saari@tampere.fi 040 686 2475

tredu.fi

Ennakkoon uuden valinnaisaineen suosiota on mahdotonta arvioida. Vertailukohtaa kun ei ole. Sekin jää nähtäväksi, ketä yrittäjyys eritoten kiinnostaa. Olkoon se poliittisesti kuinka epäkorrektia tahansa, ainakin valinnaisaineissa ne parjatut sukupuolimallit tuntuvat edelleen ohjaavan valintoja. Linnusmäen mukaan esimerkiksi hänen nyt opettamassaan tietotekniikka-valinnaisaineessa sen on valinnut yksi ainoa tyttö koko koulussa. – Ja ilmaisutaidon kurssilla taas tytöt ovat huomattavasti yliedustettuja, rehtori huomauttaa. Yrittäjyyden valintoja sukupuolivalintojen ei uskota ohjaavan kumpaankaan suuntaan.

Metallityön valinnaisessakin on tehty koulun ulkopuolista yhteistyötä

Hakuprosessiin oman säväyksensä tuo sekin, että siinä missä normaalisti valinnaisaineista on järjestetty erillinen teemapäivä, nyt pyritään suositusten mukaisesti välttämään ihmiskontakteja, joten aineet on markkinoitava opiskelijoille muilla tavoin. Pikkolan koulussa alkaa tulevana syksynä toinenkin aivan uusi valinnaisaine, joka on kurssitarjottimeen merkitty nimellä Metallimestarit. Myös sen syntyyn elinkeinoelämällä oli vaikutusta. Metallityöhön keskittyvä valinnaisaine kun on saanut alkunsa teknologiateollisuuden myötävaikutuksella. – Meiltä löytyykin varmasti yksi koko maan parhaista käsityöluokista, ja täällä on pitkät perinteet siitä, että meiltä jatketaan metallialalle, opettaja kertoo. Samaa toivotaan jatkossa myös yrittäjyyden suhteen. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

ta Ammatillisatkaa

etum

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Miksi yrittäjyyskasvatus on tärkeää? Kun puhun yrittäjyyskasvatuksen tärkeydestä, kerron usein tämän tarinan: Kun poikani oli pieni ja koulun aloitus oli lähestymässä, äitinä murehdin ennakkoon kuinka lapseni tulee koulussa pärjäämään, pääseekö hän kivojen kavereiden kanssa samalle luokalle, sujuuko koulunkäynti, eihän hänestä tule kiusattu, saatikka sitten kiusaaja! Vitsaillen kerroin ystävilleni miettiväni mahdollisuutta kotikouluun.

anhemman tarve pohjustaa lapselleen hyvä elämä on valtava. Lapsuuden asiantuntijan Jari Sinkkosen artikkeleita lukiessa muodostuu vahva ymmärrys siitä, että paras mitä voi lapselle antaa, on hyvä itsetunto. Koska (onneksi) lasta ei voi sulkea siihen vanhemman tasoittelemaan kuplaan, parasta on antaa lapselle vahva minäpystyvyyden tunne, hyvät sosiaaliset taidot ja omia innostuksen ja intohimon kohteita. Näin lapsi pystyy kohtaamaan vaikeuksia, sietämään epäonnistumisia ja nousemaan pettymystenkin jälkeen aina jaloilleen. Näin lapsi saa parhaat mahdolliset eväät omannäköiseen elämään. Tottakai kertomustani värittää huumori, mutta taustalla piilee vahva totuus: parhaat eväät onnelliseen elämään löytyvät hyvästä itsetunnosta, omien vahvuuksien tuntemisesta ja ymmärryksestä, että pystyy itse vaikuttamaan omaan elämään. Kun puhutaan yrittäjyyskasvatuksesta, tämä on se ydin. Yrittäjyyskasvatus on sisältynyt koulujen opetussuunnitelmiin jo 90-luvulta lähtien, mutta sitä toteutetaan

yhä liian vähän kouluissa. Selvityksen mukaan yrittäjyyskasvatus on polarisoitunutta, aktiiviset opettajat tekevät esimerkiksi koulu-yritysyhteistyötä paljon, mutta näitä aktiiveja on suhteessa hyvin vähän. Tämä tilanne pitää saada muuttumaan, jotta koulutuksen tasa-arvo toteutuisi. Kaikilla kouluilla pitäisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus tarjota näitä kokemuksia. Tapasin viikko takaperin NY-alumneja, jotka ovat käyneet Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -kurssin. Keskustelimme heidän kanssaan yrittäjyyskasvatuksesta. Yksi nuorista mietti ääneen taitoja, joita Vuosi yrittäjänä oli hänelle muun muassa tuonut: vuorovaikutustaidot, luovat ongelmanratkaisutaidot, ymmärrys taloudesta, esiintymistaidot, sinnikkyys, vastuullisuus, oma-aloitteisuus ja päätöksentekokyky. Tämän jälkeen hän totesi ääneen ilmeisen: kyse ei ole ainoastaan yrittäjyyden oppimisesta ja ymmärtämisestä, vaan yleisistä ja kriittisen tärkeistä tulevaisuuden työelämätaidoista. Aivan niin. Ja tämä osaamisen pääoma ei vanhene, vaan nämä taidot omaava nuori kasvaa haasteiden ja kokemusten mukana.

Vahvista osaamistasi Tulevaisuuden askelmerkkejä tulee tehtyä, kun joku pysäyttää pohtimaan ja vähän potkii eteenpäin. – takk.fi/amazing • Pikastartti yrittäjäksi aloitukset 8.3. ja 3.5.2021 • Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto 20.4.2021–31.8.2022 • Palvelumuotoilukoulutus, tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto 28.4.2021–6.4.2022

Katso kaikki koulutukset takk.fi/koulutukset

Tässä hetkessä nuoria syrjäytyy Nuorisoyhteistyö Allianssin mukaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Meidän pitäisi entistä enemmän tehdä töitä sen eteen, että nuoret saavat hyvät eväät elämään. Nuoren pitää saada tehdä, oppia tekemällä, kokeilla ja epäonnistua. Ja oppia epäonnistumisista mahdollisesti vielä enemmän. Liian suuren inhimillisen hinnan lisäksi syrjäytymisellä on myös hintalappu yhteiskunnalle: yhden syrjäytyneen nuoren kustannus on laskettu olevan jopa 1,2 miljoonaa euroa. Nuoren osallisuuden ja aktiivisuuden tukeminen mm. yrittäjyyskasvatuksen kautta on yksi syrjäytymisen ehkäisyn väline – miksi siis emme hyödyntäisi sitä? ● Teksti: NOORA BERGROTH Kuva: PETRA VEIKKOLA

P.S. Haluatko olla mukana edistämässä yrittäjyyskasvatuksen tasa-arvoista toteutumista? Kaikissa Nuori Yrittäjyys ry:n ohjelmissa on mukana koulu-yritysyhteistyömalli ja vapaaehtoisia kaivataan ympäri Pirkanmaata. Ole yhteydessä: noora@nuoriyrittajyys.fi niin kerron lisää.

TEKSTIN KIRJOITTAJA Noora Bergroth on yrittäjä ja Nuori Yrittäjyys ry:n aluepäällikkö Pirkanmaalla. Noora on seurannut yrittäjyyskasvatuksen kehitystä kouluissa sekä yrittäjyyden suosion kasvua nuorten keskuudessa yli vuosikymmenen ajan. Nuori Yrittäjyys ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tarjoaa maksuttomia yrittäjyyskasvatuksen ohjelmia jokaiselle kouluasteelle. Vuosi yrittäjänä -ohjelma tarjoaa nuorille mahdollisuuden harjoitella yrittäjyyttä vuoden ajan koulussa tuettuna ja turvallisesti. Lisätietoja ohjelmasta: www.vuosiyrittajana.fi.

IHMISET KATUVAT USEIMMITEN ENITEN SITÄ, ETTEIVÄT EDES YRITTÄNEET.

yrittäjät.fi/tulemukaan

Yrittäjä! Valkeakosken ammattiopistosta • korttikoulutuksia

(joitakin verkkototeutuksena)

• tutkintoja ja tutkintojen osia • räätälöityjä täydennyskoulutuksia.

vaao.fi

Kiinnostaako oppisopimus? Yrittäjä voi itse kouluttautua oppisopimuksella tai kouluttaa henkilöstöään. Oppisopimusinfo 4.2.2021 klo 15 takk.fi/oppisopimus

SATSAA OSAAMISEESI - OPISKELE VERKOSSA Esimiestyö ja johtaminen, 13.4. alk.

■ Isännöinnin erikoisammattitutkinto ■ Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto sosiaali- ja terveysalalle ■ Palvelulogistiikan erikoisammattitutkinto

Kehitysvammaisuus ja muistisairaudet , 15.-16.2. Liiketoiminta ja yrittäjyys

■ Yrittäjän ammattitutkinto, joustava aloitus ■ Liiketoiminnan ammattitutkinto, 8.2. alk. - tekninen myyjä - sihteeri tai assistentti taloushallinnon osaaja

■ Isännöinnin ammattitutkinto, 11.3. alk.

Ravintola- ja catering , joustava aloitus

■ Erityisruokavaliopalvelujen erikoisammattitutkinto, dieettikokki ■ Ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinto, tarjoilija ja baarimestari ■ Ruokapalvelujen ammattitutkinto, ravintolakokki tai suurtalouskokki

KATSO TARKEMMIN JA HAE NYT: sedu.f i/verkossa

HAKIJAPALVELUT

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi

p. 040 830 2275 hakijapalvelut@sedu.fi

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Yrittäjät löytyvät muita todennäköisemmin kulttuuri- tai metsä- ja maatalousaloilta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut yrittäjäksi ryhtyvä on yleisemmin mies kuin nainen ja yrittäjäksi alkavan äidinkieli on todennäköisemmin ruotsi kuin suomi. Kaikista todennäköisimmin yrittäjiksi tai itsensä työllistäjäksi päädytään taide- ja kulttuurialoilta tai sitten maa- ja metsätalousaloilta. Näin väittää viime vuoden ehtoopuolella julkaistu ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen uraseurantakysely.

oko maan tuloksista selviää sekin, että miehet toimivat yrittäjinä tuplasti naisia todennäköisemmin, ja äidinkielelläkin on merkitystä. Ruotsinkieliset toimivat yrittäjinä jopa 2,6 kertaa todennäköisemmin kuin suomenkieliset.

Moninkertainen todennäköisyys

Tutkimuksen mukaan eniten yrittäjiä on maa- ja metsätalousalojen sekä taide- ja kulttuurialojen alumneissa. He työskentelevät jopa 5–6 todennäköisemmin yrittäjinä kuin tekniikan aloilta tai terveys- ja hyvinvointialoilta valmistuneet. Liiketalouden alumneilla todennäköisyys on kaksinkertainen ja palvelualoilla 1,7-kertainen. Vastausten perusteella sekä taide- ja kulttuurialojen että maa- ja metsätalousalojen edustajille yrittäjyys ja itsensä työllistäminen eri muodoissaan näyttäytyvät varsin ilmeisinä uravaihtoehtoina jo opiskeluaikana.

Kuka on yrittäjä?

Vuosina 2013 ja 2014 AMK- tai YAMK-tutkinnon suorittaneiden yrittäjien osuus näyttäytyy uraseurannan (2019) perusteella vielä melko vähäisenä suhteessa koko aineistoon. Esimerkiksi kaikista Tampereen ammattikorkeakoulusta kyseisenä aikana valmistuneista vain kuusi prosenttia ilmoitti toimivansa yrittäjänä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Onkin ihan relevanttia kysyä, kertooko nimike yrittäjä koko totuuden. – Julkisessa keskustelussa usein esitetty stereotyyppinen näkemys siitä, kuka on yrittäjä, kyseenalaistuu etenkin mitä tulee taide- ja kulttuurialoihin, suunnittelija Susanna Saarinen Tampereen ammattikorkeakoulusta huomauttaa. TAMKin taidealojen alumneista 36 prosenttia toteaa, että suurin osa toimeentulosta koostuu yrittäjänä tai freelancerina tehdystä työstä.

Uusi uraseurantakysely on jo käynnissä

telmia kuvaavista kyselyvastauksista. Siinä missä yksi oli tyytyväinen työnkuvaansa, mutta haaveilee vuosiansioiden nostamisesta köyhyysrajan yläpuolelle, toinen suunnittelee tuottoisaa exitiä ja uusien yritysten perustamista. Monille vastaajalle yrittäjyys oli osa ansiotyön kokonaisuutta. Uraseurantakyselyn tulosten perusteella erilaiset itsensä työllistämisen ja palkkatyön yhdistelmät sekä yrittäjämäinen uraote ovat taide- ja kulttuuri- sekä maa- ja metsätalousaloilla yleisiä. Yhteensä yli 26 000 alumnille lähtevällä valtakunnallisella uraseurantakyselyllä kootaan tietoa alumnien työllistymisestä, työurasta sekä tyytyväisyydestä työuraan ja tutkintoon. Uusi uraseurantakyselykin on jo hyvässä vauhdissa. Loppuvuodesta 2020 aloitettuun tutkimukseen otetaan mukaan viisi vuotta sitten AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneet alumnit. ●

Yrittäjyyskäsitteen monimuotoisuus näkyi myös tulevaisuuden suunni-

Kuvat: VILLE KULMALA

Kasvata osaamista. Vahva ammattitaito säilyttää asemansa, vaikka maailma kuohuisi.

Ajankohtaista nyt • Hydrauliikkakoulutus • Tietoa ja taitoa uraohjaukseen • Educoach – tukea osaamisen kehittämiseen • Asiakaskokemuksen johtaminen • JOKO-johtamiskoulutusohjelma Tampereella • Julkisjohtaminen digi- ja teknologiamurroksessa • Personal trainer -koulutus ikääntyneiden ohjaukseen • Terveysalan ammattilaisen henkilöbrändi ja digitaalinen näkyvyys • Riskit ja päätöksenteko • B2B asiakassuhteen rakentaminen • Kestävän kehityksen valmennus yrityksille • Palvelumuotoilu – hyödyt liiketoiminnalle ja vaatimukset johtamiselle

Tutustu koko tarjontaamme ja hae

tuni.fi/kehityosaajana

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

NY JYSÄHTI! Kaikkiin -ammattipesureihin myönnetään jatkossa 5 vuoden takuu Takuu koskee 01.01.2021 jälkeen ostettuja koneita. Takuu edellyttää että konetta käytetään ja huolletaan ohjekirjan mukaisesti. Takuu ei koske normaalisti kuluvia osia (esim. letkut).

Kärcher RM 31 10 l tehopuhdistusaine

39,-

alv 0%

(48,36 € sis. alv 24%)

Kärcher HDS 7/16 C kuumavesipesuri

1990,alv 0%

(2467,60 € sis. alv 24%)

Kampanja voimassa 28.02.2021 asti. Katso loput kampanjatuotteet sivuiltamme tai käy myymälöissämme. Tervetuloa tutustumaan puhtauteen!

PIRKANMAAN KUUNNELLUIN PAIKALLISRADIO*

107,8 MHz

TAMPERE ❘ LEMPÄÄLÄ ❘ KANGASALA ❘ NOKIA ❘ PIRKKALA ❘ YLÖJÄRVI

www.radiosun.fi

Finnpanel Oy, KRT, Pirkanmaan alue kesä - marras 2020 (viikot 23-48)

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Marko on yrittänyt jo kaksikymmentä vuotta – tavoitteet hän saavutti jo 10 vuotta sitten, mutta ehkä siinä piilee myös se koko menestyksen salaisuus Zap vaan, ja niin olikin takana jo kaksi vuosikymmentä. Näin voi todeta omasta yrittäjäurastaan Marko Mäkelä. Mainostoimisto Värikkään kipparilla kahden vuosikymmenen merkkipaalu lävähti mittariin vuodenvaihteen tienoilla. Perustamisvuosi 2001 jäi maailmanhistoriaan World Trade Centerin terrori-iskusta, joskin Marko ehti pistää oman putiikkinsa pystyyn jo yhdeksän kuukautta ennen maailmaa muuttanutta iskua. Paljon on muutakin ehtinyt Telluksella tapahtua kahdessa vuosikymmenessä, mutta Markon mukaan aika on rientänyt nopeasti. Vaikka murheitakin on luonnollisesti yrittäjän matkalle putoillut, enimmäkseen hän on tullut töihin hymy suupielessään.

lman internetiä Markosta Mäkelästä tuskin olisi tullut yrittäjä. Verkkosivujen tekeminen on nimittäin ollut alusta saakka Mäkelän yritystoiminnan ydintoimintaa ja oikeastaan kaiken alkusysäys. Marko oli ottanut tekemiseen vaaditun HTML-koodin haltuun jo hyvissä ajoin. Miehen lapsuudenperheessä Hämeenkyrössä oli muutenkin kuljettu digipolkua aina vähän etuajassa.

Modeemin piipitys kävi tutuksi varhain

Vuonna 1982 syntynyt Marko on tietokoneajan kasvatteja, sillä hän on ollut tekemisissä digitaalisten vempeleiden kanssa koko ikänsä. Kaikki alkoi Nintendon legendaarisella 8-bittisellä pelikonsolilla, josta siirryttiin sitten parin muun konsolin jälkeen tietokoneisiin 90-luvun alkuvuosina. Saman vuosikymmenen puolivälissä modeemikin alkoi luritella Mäkelöillä. Se oli tuolloin vielä hyvin harvinaista. Se oli vielä aikaa, jolloin videot haettiin videovuokraamosta ja korkeinta pankkitekniikkaa edusti laskunmaksuautomaatti. Koko internet oli silloin sen verran vieras termi, että se kirjoitettiin Hesaria myöten vielä isolla alkukirjaimella.

Ensin kutsui autoalan koulutus

Mutta Markon yrittämisestähän tässä piti puhua, ei verkkohistoriasta. Se annettaneen anteeksi, sillä niin käsi kädessä ne kulkevat. Mäkelän opiskelusuuntaus ei tosin sisältänyt tietotekniikkaa. Hän kun valitsi Hämeenky-

rön ammattikoulun ajoneuvolinjan. Tuolloin Marko oli miettinyt seuraavansa isänsä jalanjälkiä autokaupan maailmaan. Autot kun nekin kiinnostivat kovasti, mutta bitit kuitenkin voittivat. Jotain osviittaa tulevasta oli nähtävissä jo ammattikoulussa. – Ammattikoulun ATK-opettajaa taisin opettaa enemmän kuin hän minua, Marko myöntää.

Tehtaalla ei riemastuttu rekrytoinnista

Tänä vuonna 39 vuotta täyttävä Marko ei ole ihan koko työikäänsä toiminut yrittäjänä, mutta melkein kuitenkin. Palkkatyössä hän ehti olla ainoastaan pariin lyhyeen otteeseen. Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka oli Metso-Mineralsin tehdas Tampereella. Se pesti jäi vajaaseen puoleen vuoteen, sillä Marko etsi siinä sivussa koko ajan uusmedia-alan töitä. Pian haussa tärppäsikin. Marko oli riemuissaan, mutta Metsolla miehen iloon ei yhdytty. – Minulle annettiin tasan puoli tuntia aikaa lähteä pois ja minut jopa saatettiin portille, hän kertoo. Markon palkanneessa Opasmedia Oy:ssä hänestä tehtiin tuotantopäällikkö ja toimenkuvana oli webbisivujen rakentaminen sekä niiden sisällöntuotanto. Se oli tuttua jo entuudestaan, sillä Marko oli tarjonnut sen alan apua ensin vanhempiensa firmoille ja muillekin tutuille yrityksille. Nyt harrastuksesta tuli ensimmäistä kertaa työ. Markon yrittäjyyskin alkoi jo palkkatyöaikaan, kun hän alkuvuodesta 2001 pisti pystyyn sivu-

toimisen yritystoiminnan. Sitä tuskin tarvitsee arvuutella, mitä mies tuolloin touhusi; nettisivuja tietysti. Silloin hän vain teki niitä ensin palkallisesti alkupäivän ja illat ja viikonloput sitten oman yrityksensä kautta. Selvä on, että näillä tuntimäärillä taitoa alkoi pakosta kertyä lisää ja lisää.

Kupla poksahti Markon vartiovuorolla

Pakollinen varusmiespalvelu katkaisi työnteon. Vuoden 2002 Marko vietti sotilaspoliisina Niinisalossa. Komennus itsessään oli ihan kohdillaan, mutta Markon rysäytellessä rynnäköllä hänen varsinainen palkkatyönsä katosi kuin tuhka tuuleen. 2000-luvun alun internetkupla kun oli poksahtanut ja saattanut monen takavuosien kultakaivoksista ahdinkoon. Nyttemmin ajatellen Markon työpaikan menetys taisi olla onni, sillä tänä päivänä näistä kahdesta yrityksestä on pystyssä enää Markon putiikki. Yrittäjälle niin kovin ominaista paineensietokykyä Marko on tainnut saada jo geeneissä. Rainer-isä oli aina toiminut yrittäjänä autokaupan saralla, ja Anne-äidin puolelta isovanhemmat Kaarina ja Eetu Lähteenmäki olivat maalikauppiaita. Tähän viimeksi mainittuun seikkaan muuten palataan vielä myöhemmin tässä tarinassa yrityksen nykyistä nimeä valittaessa. Alkumetreillä Markon yritys kantoi vielä nimeä Mäkelä Networks. Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla →

Yrittäjä, varaa paikkasi!

SAMMON YRiT TÄ JÄT

Varaa oma ilmoitustilasi:

OTTAEN HUOMIOON, että Markolla ei ole ikää plakkarissa vielä edes 40 vuotta, voi Mäkelän 20 vuoden yrittäjätaivalta pitää kokolailla pitkänä kokemuksena.

DORIMEDIA OY

leena 041 501 9902

Monipuolista taloushallintopalvelua, auktorisoitu tilitoimisto lähelläsi.

Laadukasta ja luotettavaa siivouspalvelua jo yli 16 vuotta!

Leena 041 501 9902 leena.kolehmainen@ dorimedia.fi

www.miraclepalvelut.fi | Puh. 050 535 2798

www.dorimedia.fi/ varaa-ilmoitustila

Drive-in -palvelustamme voit ostaa sekä reseptilääkkeet että itsehoitotuotteet mukavasti autossa istuen. Lisäksi apteekin edestä löytyy ilmaisia pysäköintipaikkoja.

Pluscom taloushallinto Oy Sammonkatu 19 H

puh. 045 1306260 pluscom@pluscom.fi

www.pluscom.fi

Sammonkatu 34, 33540 Tampere puh. 03 3141 8700 Avoinna ma–pe 9–19, la 9–15

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

... jatkoa edelliseltä sivulta

osa, noin 80 prosenttia, yrityksen kaikesta tekemisestä liittyi kuitenkin vielä nettisivujen tekemiseen.

Markkinarako

Marko päätti edetä valitsemallaan tiellä ja luotti kahteen seikkaan, omaan osaamiseensa ja olemassa olevaan tarpeeseen. – Vuoden 2003 Suomessa oli lukuisia melko tunnettujakin yrityksiä, joilla ei joko ollut nettisivuja lainkaan tai sitten ne olivat sitä luokkaa, että niistä saattoi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Siitä olin vakuuttunut, että tekemistä piisaisi, kuplasta viis, Marko kertoo. Hän onnistui myös varaamaan itselleen internetsivut.com -domainin, joka ohjaa edelleen tänä päivänä hänen yrityksensä sivuille.

Palkinto tuli – toimipaikkaankin tuli tuli

Vuosi 2011 jää yrityksen historiaan hyvässä ja pahassa. Mäkelän Marko palkittiin tuolloin Pirkanmaan Vuoden Nuori Yrittäjä -palkinnolla. Se oli myönteinen yllätys, mutta vähemmän myönteinen samanmoinen oli loppukesän yhteydenotto, joka kertoi miehen toimipisteen olevan ilmiliekeissä. Commercen talossa oli päässyt syttymään loppukesästä hampurilaisravintolan öljykeitin, jonka myötä koko arvokiinteistö oli roihahtanut liekkeihin. Marko itse heräsi kyseiseen aamuun tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta. – Puhelimessa oli järjetön määrä viestejä, joissa tiedusteltiin mitä seuraavaksi. Kovin moneen asiaan en osannut heti siltä istumalta vastata, mutta sen muistan, että en ole ikinä ajanut niin nopeasti kotoa Ylöjärveltä Tampereen keskustaan kuin tuolloin. Värikkään toimisto oli säilynyt melko vähäisin savuvahingoin, mutta koko kiinteistö oli ottanut lieskoista ja sammutusvesistä sen verran pahasti osumaa, että se tiesi pitkää remonttia. Selvä oli myös, että töitä sellaisen keskellä ei hyvään toviin tehtäisi.

Ensin myytiin ja sitten rakennettiin

Myyntityötä Markon visiot vaativat, ja yrittäjä jakoikin viikkonsa erikseen myynti- ja tuotantoviikkoihin. Ensin pidetiin huolta siitä, että tekemistä on, ja sitten tehtiin. – Ihan sama minulle oli, mistä yritys oli, sillä etsin niitä ympäri Suomea. Aluksi ajelin paljon Helsinkiin. Yksi ensimmäisistä tuolloin solmituista asiakassuhteista oli Kipa-kirjakaupat, jonka kanssa yhteistyötä on tehty tuosta saakka. Projektina oli tuolloin yrityksen verkkokaupan perustaminen, joka oli tuolloin hyvin harvinaista pk-yrityksissä. Edes isommista yrityksistä läheskään kaikilla ei ollut toimivaa verkkokauppaa. – Silloin ei ollut Paytrailia, joten oli koodattava oma maksutapa, hän kertoo. Tähän Marko sai apua saman kylän mieheltä. Vuotta vanhempi Mikko Sävilahti oli tuolloinen TTY:n opiskelija ja pätevä tekemään hommat.

Yhteistyö syvenee yhteisiin tiloihin

Hyvät muistot Puutarhakadulta

Sopivan toimitilan yksinyrittäjä löysi itselleen Puutarhakadulta Lehtimiesten-talosta. – Osoitteesta 16 B, hän täydentää ja kertoo muistelevansa kyseisiä aikoja edelleen lämmöllä. – Edelleen minulla on joskus ikävä samassa talossa ollutta 4–5 yrittäjän porukkaa, jonka kanssa tuli aikanaan touhuttua paljon ja johon minut uutena yrittäjänä otettiin aikanaan todella mukavasti mukaan. Tervetulleeksi mies kertoo kokeneensa itsensä aina myös yrittäjäyhdistyksessä, jonka jäseneksi Marko liittyi melko nopeasti aloitettuaan yritystoimintansa. Marko on alusta saakka ollut Sammon Yrittäjien jäsen. – Puheenjohtaja Raine Tuomela ja muut ovat vastaanottaneet minut erittäin lämpimästi, hän kertoo.

Paitakauppiaaksi vahingossa

Nettisivut ovat edelleen Mäkelän yritystoiminnassa eräänlainen kulmakivi, mutta niiden rinnalle on sittemmin kasvatettu merkittävästi muitakin tukijalkoja. Niistä ensimmäisenä mukaan tulivat tekstiilit eli oikeastaan paitakauppa. – Se alkoi vähän vahingossa. Olin pystyttänyt verkossa toimivan paitakaupan, jonka tosin oli tarkoitus olla minulle lähinnä myyntityökalu verkkokaupan esittelemiseen. Olin kuitenkin unohtanut kertoa, että kyseessä oli demo. Sen verran julkisen siitä tuli, että se päätettiin toteuttaa, hän taustoittaa. Tämä kaikki johti myös ensimmäiseen Markon tekemään liiketoimintakauppaan. Hän osti Tampereen Kalevassa sijaitsevan silkkipainon liiketoiminnan. Laitteet olivat siellä kyllä kunnossa, mutta itse tilassa ei kauaa viihdytty. – Ei se oikein toiminut, sillä tila oli paitsi ahdas myös kylmä, Marko kertoo. Ratkaisu löytyi omasta kotikun-

JÄÄKIEKON SEURAAMINEN on ollut Marko Mäkelälle rakas harrastus jo pidemmän aikaa, eikä suosikkiseurasta ole epäselvyyttä. Marko kertoo, että hänet muistetaan Ilves-verkkareista jo Hämeenkyrön alakouluvuosilta. Kotipelit hän käy katsomassa hallissa lähes poikkeuksetta – siis silloin kun se on mahdollista. Ilveksen sponsorinakin Värikäs on ollut jo vuosia. Yhtä Värikkään neuvotteluhuoneista koristaa seinän levyinen pelikuva Hakametsästä. Taustalta löytyvä Värikkään kaukalonlaitamainos näkyy selvästi.

nasta. Hämeenkyrössä isovanhempien eläköitymisen myötä tyhjilleen jäänyt maalikaupan tila kun sopi tähän tilanteeseen kuin nakutettu. Ja kun kiinteistön omistuskin oli sukulaisten hallussa, päästiin vuokrasta nopeasti yhteisymmärrykseen.

Työllistämisen makuun

Yrittäjän toiminnassa vuosi 2005 oli muutenkin muutosrikas. Vaikka nimi säilytettiin vielä tässä vaiheessa Mäkelä Networksina, yhtiömuoto vaihtui toiminimestä osakeyhtiöksi. Tässä vaiheessa mies palkkasi myös ensimmäiset työntekijät. Ensimmäiseksi palkatuksi työntekijäksi Marko löysi Jasmo Hiltulan, joka tuli taloon puhtaasti koodia vääntämään. Kuten nettisävytteiseen tarinaan kuuluu, miehet olivat tavanneetkin aikanaan toisensa verkossa, silloin kovin suositussa irc-nettiyhteisössä. – Luultavasti homma alkoi, kun olin netissä kysynyt, pystyisikö joku toteuttamaan tätä ja tuota, ja Jasmo oli vastannut kyllä, hän kertoo. Työt olivat projektiluontoisia, mutta toisaalta tekemistä oli tarjolla varsin säännölliseesti. Siinäkin mielessä oltiin edistyksellisiä, että töitä tehtiin monipisteisesti. Hiltula teki suuren osan töistään etäyhteyden kautta opiskelukaupungissaan Lappeenrannassa. Yrityksen pitkien työsuhteiden puolesta puhuu se, että firmaan toisena palkattu Kati Kangasniemi on hänkin ehtinyt olla

talossa jo 14 vuotta. Työharjoittelussa toimensa Värikkäällä alkanut Kangasniemi oli välissä muutaman vuoden muualla hommissa, mutta teki sittemmin comebackin.

Vastavirtaan taantumassa

Yrityksen seuraava voimakkaamman kasvun aika ajoittuu yrittäjän mukaan seuraavan vuosikymmenen taitteeseen. – Silloin meille tuli asiakkaita enenevässä määrin. Olimme muuttaneet Commercen taloon ja meillä oli töissä neljä täysipäiväistä työntekijää, Marko taustoittaa. Oman markkinointi- tai myyntiaktiivisuuden lisäämisellä kasvua ei voi selittää. – Pikemminkin vanhat asiakkaat ja heille hyvin tehty työ poikivat lisää töitä, Mäkelä jatkaa. Yrityksen kasvun ajoittuminen vuoden 2010 paikkeille on hieman kummallista, sillä noihin aikoihin elettiin vielä selkeästi finanssi- ja eurokriisien myötä sitkeästi taantumassa. Mäkelän putiikkia se ei kuitenkaan tuntunut koskevan. – Muistikuvani on, että esimerkiksi teollisuudessa taantumassa nähtiin hyvä aika lähteä uudistamaan imagoa ja valmistautua jo tältä osin parempaan aikaan, hän kertoo.

Uuden nimen keksi mummo – jo aika monta vuotta aiemmin

Myös Mäkelän yrityksen oma brän-

FA K TA VÄRIKÄS PÄHKINÄNKUORESSA: ● Työntekijöitä 12 ● 2020 liikevaihto n. 0,9 m€ ● Kolme markkinointiviestinnän liiketoimintoa: mainostoimisto, suurkuvatuotanto ja tekstiilipaino ● Toimipaikat Tampere, hämeenkyrö, helsinki ● asiakkaina pk-yritykset, seurat ja yhdistykset

di koki muutoksen. 21. päivä tammikuuta 2010 yrityksestä tuli virallisesti Mainostoimisto Värikäs. Nimi tuli suoraan isovanhempien maaliliikkeeltä. Markon Kaarina-mummo oli aikanaan nimennyt sen Värikkääksi, ja koska nimi oli vapaana, pistettiin se uusiokäyttöön. Firman tekeminen ei sinänsä nimenmuutoksen myötä muuttunut, mutta nimeen lisätty mainostoimisto-etuliite otettiin siihen osaltaan sen takia, että se kertoisi asiakkaille heillä luonnistuvan varsinaisen nettisivujen teknisen valmistuksen lisäksi myös sisältöpuoli. – Videoita emme vielä tuolloin tehneet, mutta toisaalta graafisen suunnittelun osuus oli kasvanut, ja myös tekstipuolella sisällöt olivat kasvaneet. Tuohon aikaan leijonan-

Tässä vaiheessa Värikkään tarinaan kietoutui yhä tiiviimmin jo entuudestaan tuttu yrittäjä Mikko Sävilahti. Siis sama mies, joka oli auttanut Markoa useampi vuosi aiemmin pioneeriverkkokaupan pystyttämisessä. Hän oli perustanut Haltu Oy:n paria vuotta aikaisemmin. – Olimme tehneet jonkin verran yhteistyötä läpi vuosien ja puhuneet joskus aiemmin myös yhteisistä tiloista, Mäkelä taustoittaa. Sävilahti oli kuullut vapaista toimitiloista Juhlatilankadulta. Silloisen seudullisen kehitysyhtiö Tredean kanssa samassa tilassa oli tyhjillään kokonainen vinttikerros, jonne mahtuisi hyvin kahden firman väki. Tila teki vaikutuksen välittömästi. – Päätös tilaan sijoittumisesta tehtiin kaksi minuuttia sen jälkeen kun olimme Mikon kanssa astuneet sisään, Marko kertoo. Kertaalleen on muutettu sen jälkeenkin. Muuttomatka oli tosin hyvin lyhyt, sillä Juhlatalonkadulta matkaa nykyiseen osoitteeseen Verstaankadulle ei tullut juuri sataa metriä enempää. Kimpassa pysyttiin edelleen, sillä samaan muuttoon osallistui myös Haltu.

Taas käytiin yrityskaupoilla

Värikkään toiminta laajeni uusille urille jälleen vuonna 2015, jolloin yritys hankki omistukseensa Print IP-nimisen yrityksen liiketoiminnan. Myyntiin tullut yritys oli tuttu yhteistyökumppani jo entuudestaan, sillä sen kanssa oli tehty tiivistä yhteistyötä miltei kaikissa Värikkään suurtuotannoissa, kuten rollupeissa ja messuosastojen rakentamisessa. – Siitä syntyi yksi meidän kivijaloistamme eli mainostulosteet.fi. Kaikkiaan tämä avasi meille paljon lisää täysin uusia ovia messurakentamiseen ja toimitilojen brändäämiseen, hän kertoo. Kauppakin kävi, sillä kyseinen yksikkö onnistui tuplaamaan liikevaihtonsa vajaassa vuodessa.

Kotikunnan hittivideosta tuli arvokas referenssi

Videotuotannot aloitettiin nekin vuonna 2015. Tuolloin yritys teki yhden varmasti sen eniten julkisuutta saaneista kampanjoista. Hämeenkyrön kunnanjahtaaja -videomainon-

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

PIRKANMAAN YRITTÄJÄ -lehden saapuessa kuvauskeikalle, toimistolla on meneillään mainostoimiston sisäinen palaveri. Siinä on mukana kutakuinkin puolet toimistosta. – Tämän enempää en haluakaan kasvua, noin 10 hengen toimistona me haluamme olla jatkossakin, Marko Mäkelä toteaa.

tehdään nykyään verkkosivujen ja -kauppojen tekemisestä. Sen jälkeen kakkosena liikevaihtoa kasvattavat tilabrändäykset, teippaukset ja esimerkiksi messuosastoihin liittyvä toiminta, joka on noin viidesosa toiminnasta. Sitä seuraavat tekstiilit noin 10 prosentin siivulla. – Loppu tulee videoista ja viestinnästä, joista jälkimmäinen pitää sisällään sisältötuotantoa niin verkkoon kuin asiakaslehtiin, hän kertoo. Värikkäällä on asiakkaana myös kaksi pörssiyhtiötä, mutta merkittävin osa toimeksiannoista saadaan pk-yrityksistä. – Laaja pk-asiakasverkosto on ollut aina meidän tukemme ja turvamme, sillä kun massaa on tarpeeksi, aina jollekin on jotakin tekemistä, Mäkelä kertoo.

SAMMON YRiT TÄ JÄT

Korona ei kaatanut

VÄRIKÄS ON jakanut samat toimitilat it-talo Haltun kanssa jo melkein vuosikymmenen. Hynttyyt iskettiin toimitilamielessä yhteen, koska Värikkään aiempi toimisto joutui evakkoon Keskustorin Commercen talon tulipalon jälkeen.

ta sai palstatilaa jopa valtakunnallisissa aviiseissa. Markon oma entinen kotikunta oli mieluinen asiakas. – Hämeenkyrö oli ollut minulla top-5 listassa sellaisissa tahoissa, jotka halusin tuleviksi asiakkaiksi jo aloittaessani toiminnan. Me saimme todella vapaat kädet videon tekemiseen, hän kiittelee. Kunnanjahtaajamainos toimi myös oivana referenssinä, ja poiki yritykselle lukuisia videoproduktioita niin julkisella kuin yrityspuolellakin. Tänä päivänä videot ovatkin yksi yrityksen tukijaloista. – Videot ovat jo tovin työllistä-

Rento meininki Värikkään palkkalistoilla on tänä päivänä 10 henkeä, ja kun mukaan laskee Haltun samoissa tiloissa työskentelevät tekijät, puhutaan kolmestakymmenestä ihmisestä. Värikäs on miellyttävine sohvineen, värikkäine työtiloineen, ilmaislimuja pullollaan olevine jääkaappeineen ja flippereineen sen näköinen paikka, jossa on helppo kuvitella luovan mielen kuplivan. Vielä valtavasti näitä enemmän työpaikan hyvän hengen kuitenkin huomaa tavasta, jolla Marko ja muu toimiston porukka kommunikoi keskenään. Huuli lentää, ja ilmapiirin rentous suorastaan hehkuu. Marko myöntää, että työyhteisön viihtyvyys on heille hyvin tärkeää.

Rekrytoinneissa on onnistuttu hyvin

Marko kertoo olevansa hyvillään siitäkin, että ei ole 20 vuoden yrittäjäuransa aikana joutunut kertaakaan irtisanomaan ketään. – Kai se kertoo jotain siitäkin, että rekrytoinneissa ja johtamisessa on tehty jotain oikein. Aika

neet meillä yhden ihmisen kokoaikaisesti, ja lisäksi olemme alihankintana hankkineet tämän alan palveluita myös lukuisilta alan toimijoilta verkostomallilla, hän kertoo. Yrityksen videotuotanto on saanut jalansijaa myös pääkaupunkiseudulla. Kun yrityksessä pitkään työskennellyt videomies Joni Järvinen muutti 2017 Helsinkiin, syntyi Värikäs Helsinki, jolla on nyt toimipiste Vallilan mediakeskittymässä Helsingissä.

Avainasiakkaina pk-firmat

Yrityksen liikevaihdosta noin puolet

tarkkaan me katsomme palkattaessa, että osaamisen lisäksi tänne palkattava myös sopeutuisi tähän työyhteisöön ja olisi samanhenkinen kuin muutkin, hän toteaa ja lisää, että Värikkäässä henkilön värikkyys on oikeastaan jopa toivottavaa. – Ehkä meidän kovaääninen luova porukkamme tuo hyvää tasapainoa tuolle Haltun koodaripoppoolle, hän toteaa pilke silmäkulmassa ja sen verran lujalla äänellä, että ovensa avoinna pitävä Haltun Sävilahti varmasti kuulee hyväntahtoisen piikin.

Unelmat tulivat toteen jo vuosikymmen sitten

Mäkelän mukaan parasta hänen omassa työssään on juuri ihmisten kanssa tekeminen – niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin. – Ja jotenkin se kaiken tämän rumban pyörittäminen. Viihdyn työssäni oikein hyvin, hän kertoo ja jatkaa kertomalla, että hän on toteuttanut yrittäjäuralleen asettamat tavoitteet jo kymmenisen vuotta sitten. – Kun täytin 30 vuotta noin 10 vuotta sitten, olin jo saavuttanut alun perin asettamani tavoitteet.

– Meillä oli samanlainen paniikki viime vuoden maaliskuussa kuin kaikilla muillakin. Messut loppuivat tietysti kuin seinään, mutta muuten meille kävi samalla tavalla kuin aikaisemminkin. Eli vaikeassa paikassa meidän asiakkaamme eivät lopettaneet markkinointipanostuksiaan, vaan pikemminkin kasvattivat niitä, Mäkelä kertoo joskin myöntäen, että kevätkaudella näytti pahemmalta. Sen verran hiljaiseksi touhu välillä meni, että yrityksessä tehtiin heinäkuuhun saakka puolikasta päivää. Yrittäjä kertoo, että alkuvuoden lomautuspäätös oli hänelle vaikea. – Se kuitenkin otettiin todella hyvin vastaan, ja ihmiset tajusivat, että se on pakko tehdä tai muuten meiltä ehkä menee työpaikkoja pysyvästi, hän kertoo. Lomautukset jäivät kuitenkin pariin kuukauteen. – Kesäkuun jälkeen työmäärä onkin sitten ollut punaisella, hän kertoo. Kaiken kaikkiaan viime vuoden liikevaihdon miinus oli paljon odotuksia maltillisempi. – Tämän vuoden liikevaihto laski vain 10 prosenttia, mitä voi pitää torjuntavoittona, hän toteaa. ●

Tampereen Palvelutiimi Oy • TILITOIMISTO • Kirjanpito, palkanlaskenta ja tilintarkastus (HT-tilintarkastaja)

0400 952 506 / Pirjo Pitkänen tampereen.palvelutiimi@gmail.com

Iso, mutta ketterä Vanha, mutta nuorekas Perinteikäs, mutta nykyaikainen

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Minulla oli perhe, päästiin rakentamaan taloa, ja minulla oli työntekijöitä. Elin siis jo tuolloin unelmaa, jota olen saanut jatkaa vielä myöhemmin. Tämä kaikki on nyt vain pelkkää plussaa, Marko hymyilee.

Tämän tekisin toisin

Senkin Marko on päättänyt, että loputtomasti yrittäjäkään ei työtunteja voi tehdä. Hän pyrkii itse nykyään tekemään hommat kutakuinkin toimistoaikaan 8–16 välillä. – Ennen lasten syntymää saatoin tehdä duunia kaiket illat ja viikonloput. Sitä en enää halua, hän kertoo. Entä mitä sitten yrittäjä olisi tehnyt nykytietämyksellään vuosien saatossa toisin. Sen verran pitkään asiaa Marko miettii, että mitään aivan keskeisintä mokaa ei varsinaisesti löydy. – No Wordpress-maailmaan menisin vähän aikaisemmin nykytietämyksellä. Sen kanssa odottelin, koska siihen aikaan se oli pikemminkin blogityökalu. Kokonaistehokkuuden kannalta sen käyttöönotto on kuitenkin ollut oikea ratkaisu, hän pohtii.

Pamis-teamin palvelut tarjolla diginä ja henkilökohtaisena: Puh. 03 447 500 | www.pamisoy.fi asiakaspalvelu@pamisoy.fi Pamis palvelee uusissa raikkaissa tiloissa osoitteessa Sarvijaakonkatu 5b A.

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Pehmeä muutos -kirjan ydinviesti kuulostaa ennakkoon vähän liian hyvältä ollakseen totta, mutta sekin on tietysti asennekysymys – moni perinteinen muutosajatus saa huutia Valmentajalegenda Rauno Korpi ja suggestioterapeutti ja NLP-kouluttaja Pertti Tanhua julkaisivat viime marraskuussa yhteisen kirjan. Vaikka teoksen Sinullakin on oikeus onnistua – Pehmeä muutos keskiössä onkin elämäntapaoppaiden kestoaihe, muutos, moni perinteisen muutosajattelun teesi saa kirjassa kyytiä.

ksi kirjan avainväitteistä on, että isotkin elämäntaparemontit ovat mahdollisia ja oikeastaan suotavaa toteuttaa ilman kovia uhrauksia ja kärsimyksiä pysyttelemällä turvallisesti omalla mukavuusalueella. Sen verran huimilta lupaukset kuulostivat, että pakkohan nide oli avata. Kyseinen parivaljakko – terapeutti ja koutsi – on kynäillyt yhdessä aiemminkin. Viime marraskuussa julkaistu Sinulla on oikeus onnistua – Pehmeä muutos, muutoksen uusi mindset on Rauno Korven ja Pertti Tanhuan toinen yhteisteos. Vuonna 2007 julkaistu Yhteispeli työelämässä – Kasva esimiehenä ja alaisena myi aikanaan mukavasti, ja koska projektista jäi positiivinen mielikuva, optio kirjallisen tuotannon jatkamiseen jätettiin ilmaan jo tuolloin. – Meillä kummallakin oli kuitenkin omat työkuviot, ja siksi asiaan palattiin vasta nyt. Nytkin tätä työstettiin ilman hoppua kaikessa rauhassa, Pertti Tanhua aloittaa. Millään muutaman istunnon jutustelulla kirja ei valmistunut. Kaikkiaan projekti ideasta painotuotteeksi kesti viisi vuotta. – Kymmenien mökkireissujen, yhden Espanjan matkan ja lukemattomien kahvikupillisten voimalla tätä on tehty, lisää Korpi. Iso osa ajasta käytettiin tiivistämiseen. Lopulli-

seen reiluun 130 sivun kirjaan parturoitiin yli 400 A4-arkillisesta tekstiä.

Kunnianhimoinen tavoite

Vaikka tekijöinä ovat samat miehet, uutta kirjaa ei voi pitää minkäänlaisena jatko-osana aiempaan teokseen. Se ei ole edellisen tapaan esimies- tai alaisopas tai ylipäätään bisneskirja. Työelämän sijaan sen keskiössä on laajemminkin koko elämä. Kehräsaareen Pirkanmaan Yrittäjien konttorille jutulle tulleet kirjailijat myöntävät, että heidän kirjalle asettamansa tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Teoksen avaintermi ”pehmeä muutos” kun pitää sisällään yksittäisten ajatusten tai vinkkien sijaan kokonaan uudenlaisen mindsetin eli suomeksi ajattelumallin.

Skeptinen startti

Todettakoon tässä vaiheessa, että en ole itse ollut ikinä mikään elämäntapaoppaiden suurkuluttaja tai oikeastaan edes ystävä. Jonkin verran olen niitä lukenut, mutta kohdallani ne ovat aina vaatineet oikean ajoituksen. Siis sen, että vastaanotin on päällä. Ajankohta teokseen tutustumiseen ei siis ollut juuri nyt kohdallani optimaalinen. Kirjan takakannen lukemisen jälkeen olin ehkä entistä skeptisempi. Suoraan sanottuna, koko pehmeä ajattelu kuulosti liian paljon markkinointihöpinältä, tyyliin tv-shopin vatsali-

Jatkoa odotellessa Parivaljakon kirja julkaistiin viime marraskuussa, ja tällä hetkellä sen myyntiluvuissa kolkutellaan 1500 kappaleen rajaa. Se ei ole numeraalisesti valtava määrä, mutta ottaen huomioon, että kyseessä on omakustannejulkaisu eli kustantajan markkinakoneiston puutteen, lukua voidaan pitää ihan mukavina. Kirjan voi tilata verkosta, mutta Pirkanmaalla sitä myyvät

ainakin Prismat sekä Hämeenkadun Suomalainen Kirjakauppa. Kaksikko ei ole vielä lyönyt asiaa lukkoon, mutta varsin todennäköistä on, ettei tämä toinenkaan heidän yhteinen kirjansa jää yhteistyön joutsenlauluksi. Kaikkea kun teemasta ei tullut vielä sanotuksi. Asian käsittelyä aiotaan jatkaa ainakin www.pehmeamuutos.com -sivustoilla.

PERTTI TANHUA ja Rauno Korpi myöntävät toimivansa hyvin tiiminä. Heidän ajatusmaailmassaan on sopivasti paitsi samaa myös erilaisuutta. Lähtien jo ihan siitä, että Tappara-ikoni Korpi joutui nyt pakostakin tekemisiin pinttyneen Ilveksen kannattajan kanssa. Tämä tuodaan esille myös nyt ilmestyneessä kirjassa, jonka rivien väleistä on muutenkin nähtävissä, että pelkkää pakertamista ja puskemista viiden vuoden kirjoitusjakso ei ole ollut. Myös miehet itse vahvistavat aavistukseni oikeaksi. – Tätä on saanut tehdä hymyssä suin, molemmat vahvistavat.

haslaitteet tai naapurin Maken aukottomat sijoitusvinkit. Esimerkiksi ajatus siitä, että muutosta saisi aikaan mukavuusalueella, tuntui ensilukemalta suorastaan naiivilta. No pain – no gain! Niinhän sen olla pitää. Tai siis ainakin on pitänyt olla. Kontrastia alleviivaa myös Rauno Korven valmentajaimago. Kentän laidalta tiukkana käskyttäjänä ja Pispalan ”tahdon portaiden” isänä tunnetusta Rauno Korvesta kun on alkusivujen perusteella tullut varsinainen pehmeiden arvojen ja suvaitsevaisuuden evankelista.

Taistelua ei tarvita

Myönnän siis suoraan, että kirjan alku oli kohdallani hankala. Lauseet tuntuivat paukkuvan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja ajatus harhaili kaikkialla muualla. Vastaanottimessani oli perustavanlaatuisia häiriöitä, joiden myötä päätin tietoises-

ti koettaa toiseen otteeseen myöhemmin ja paremmalla ajalla. Ja tässä oikeastaan noudatin tietämättäni kirjan oppeja. Tauko kannatti, sillä vaikka joululoman aikana ihmisen persoona tuskin kovin perustavanlaatuisesti ehtiikään muuttua, ja kirja tietysti oli prikulleen sama, jostain syystä toisella istumalla kirjan imu oli kuin toiselta planeetalta, ja se tuli tempaistua alusta loppuun yhdeltä istumalta. Ja siis ilman ajatusharhailuja. Sen havainnon myös tein, että teoksessa on dieselmoottori. Paremmin tarina alkaa hyrrätä vasta vähän verkkaisemman alun jälkeen.

Vanhan liiton valkku

Vaikka kyseessä ei ole – bisneskirjan sijaan – myöskään urheilukirja, ja vaikka Korpi puhuu kirjassa paljon muustakin kuin urheilusta, ei hän sitä varsinaisesti karttelekaan. Ja hyvä niin. Hä-

FA K TA PEHMEÄ MUUTOS -KIRJAN KYMMENEN AVAINTEESIÄ 1. muutosta ei tarvitse aloittaa, se on jo käynnissä 2. Tavoite on tienviitta, muutoksenteon apuväline 3. muutos tapahtuu mukavuusalueella 4. ennakkosuunnitelmia ei tarvita, kokeilut kertovat, miten edetään 5. edetään sen mukaan, mikä parhaiten toimii ja mikä hyvältä tuntuu 6. Onnistumiseen riittää, kun pysyy liikkeellä eikä lopeta kesken 7. Riitän itselleni sellaisena kuin olen (jätän itseni rauhaan) 8. liitän muut mukaan muutokseeni (jätän toiset rauhaan) 9. Kiitän siitä, että olen saanut elämän (jätän elämän rauhaan) 10. sisäinen rauha on pehmeän muutoksen moottori

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

nen itsestään käyttämänsä termin Vanhan liiton valmentajan ajattelun kautta esimerkiksi koko pehmeän ajattelun ydin alkaa paljastua ja selkeytyä. – Suhtauduin vielä joitakin aikoja sitten tympeästi siihen, kun urheilijat kertoivat haastattelussa, että menevät nauttimaan suorituksistaan. Minulla oli pinttynyt vanhan liiton ajatus, jonka mukaan suorittamisen kuuluu olla rankkaa ja kovaa taistelua, Korpi kirjoittaa ja kääntää tästä eteenpäin koko ajatuksen päälaelleen. Tiivistetysti pehmeässä muutoksessa onkin kyse juuri tästä. Siinä ajattelutapa ei nimittäin perustu itsekuriin eikä tahdonvoimaan, vaan asennemuutokseen ja niin ajatustensa, itsensä kuin muidenkin hyväksymiseen.

Omakohtaisuus kunniaan

Muutenkin kirjan ehdoton vahvuus ovat molempien kirjoittajien elävästä elämästä poimimat omakohtaiset esimerkit. Kirjan melko syvällekin teoriaan porautuvat ajatukset avautuvat usein parhaiten vasta miesten omien kokemusten kautta. Henkilökohtaisten elämänkokemuksien kertominen myös inhimillistää kirjoittajia, jotka puhuvat kirjassa avoimesti hyvinkin henkilökohtaisista asioista, kuten suhteestaan Jumalaan sekä elämänhallintaongelmistaan. Rauno Korpi on joutunut käymään omat sisäiset paininsa alkoholin kanssa, Tanhua puolestaan tupakan. Heidän avautumisensa ovat rohkeita, kuitenkaan ilman minkäänlaista mässäilyä. Säälinkerjäystai lööpinhakulinjalle ei ole lähdetty.

Ongelmien universaalisuus

Se, että molemmilla miehistä on omakohtaisia huonoja kokemuksia perinteisten muutoskonstien toimimattomuudesta, antaa kirjalle kosolti luotettavuutta. Vaikka loppujen lopuksi sekä Tanhua että Korpi ovatkin saaneet omat elämänmuutoksensa onnistumaan ilman fyysisiä kyyneleitä ja hikitippoja, sitä varsinaista muutoksen lopulliseen onnistumiseen johtanutta oivallusta he ovat aikanaan tahoillaan miettineet pitkään ja hartaasti. Ja juuri tätä prosessia he ovat teoksessaan halunneet lähteä avaamaan.

Korvesta tuli yrittäjä jo 1995 Rauno Korpi ei ole valmentanut ammatikseen enää hyvään toviin, mutta siitä hänet silti edelleen parhaiten tunnetaan. Eikä syyttä. Meriittilista on kova. Kaikkiaan Korpi ehti valmentaa 444 SM-lii-

– Tosiasia on, että olipa kyseessä sitten peliriippuvuus, alkoholin käyttö, tupakka tai laihduttaminen, perinteisen muutoksen kaava on osoittautunut aika tehottomaksi keinoksi päästä näistä eroon. Se kai meidät pisti pohtimaan, eikö ihmisellä voisi olla rinnalla toisenlainenkin tapa lähteä tekemään elämäntapamuutosta vapaan valinnan kautta.

Irti epäonnistumisen kierteestä

Ja vaikka elämätapamuutokset saavat luonnollisesti kirjassa paljon tilaa, kirjoittajat korostavat, että pelkästään ongelmissa velloville lukijoille teosta ei ole suunnattu. – Ehdottomasti ei. Me kuitenkin muutumme vääjäämättä joka päivä, joten muutos koskee meistä ihan jokaista, Tanhua takaa ja korostaa, että kirjaa ei ole muutenkaan kirjoitettu mikään tietty ihmisryhmä tai tyyppi mielessä. – Mielestäni tämä kirja voi hyödyttää jokaista, joka haluaa päästä eroon epäonnistumisten kierteestä, Tanhua jatkaa. Perinteisen muutosajattelun ongelmana on miesten mielestä se, että ajattelu lähtee aina siitä, että muutoksen tarvitsija on jumissa tai vankilassa. Pehmeässä muutoksessa oman muutoksen käynnistämiseen tarvitaan vain päätös. – Tässä autoa ei tarvitse startata, sillä se on jo liikkeessä. Pehmeän muutoksen käynnistäminen on ratkaisevasti kiinni asenteesta. Jokaisella on kaikissa olosuhteissa mahdollisuus valita suhtautumistapansa mihin tahansa asiaan tai henkilöön. – Tämä antaa ihmiselle vapautta valintoihin. Mahdollisuuden kokeiluihin ja myös vastuunottoon ilman syyllisyyttä. Sitä se säätäminen on. Jos joku ei toimi minulla, kokeilen jotain uutta, Korpi avaa.

Merkityksellisyys merkkaa

Korpi korostaa, että muutoksen py-

gaottelussa. Ja hyvällä menestyksellä. Tappara-ikoni kipparoi aikanaan seuransa kultamitaliin saakka peräti neljään otteeseen. Lisäksi Rauno Korpi tunnetaan maajoukkuevalmentajana. Leijonahommista hänellä on ainoana päävalmentajana kokemusta sekä miehissä että naisissa. Olympiamitalistikin Korpi on, sillä hänen johdollaan Suomen naisleijonat toivat pronssia aikanaan Naga-

syvään onnistumiseen vaaditaan aina myös merkityksellisyyttä. Jos muutoksen tulos on sen toteuttajalle yhdentekevä, se tuskin kantaa. – Olen koko ikäni kirjoittanut oikealla kädellä ja saanut kansakoulussa käsialastani kiitosta. Voisin nyt 70-vuotiaana opetella vasemmalla kädellä kirjoittamisen, Korpi kertoo ja korostaa, että hänellä ei ole siihen mitään tottumusta. – Mutta kunhan toistoja olisi tarpeeksi, se olisi aivan toteutettavissa oleva asia. Se sitten onkin ihan eri kysymys, onko siinä mitään mieltä. Uskallan väittää, että minun olisi hyvin vaikea sitoutua asian vaatimiin toistoihin, koska en näkisi siinä mitään hyötyä. Mutta kun muutoksen

RAUNO KORVEN valmennukset ovat 2000-luvun ajan keskittyneet yritysmaailmaan, ja yrittäjäjärjestökin on käynyt tutuksi. Hän bongaa järjestön logosta heti kolmion, joka on muuten sekin muutoksen symboli. Tuoreessa kirjassa Korpi käy läpi myös omia elämäntapamuutoksiaan. – Minulla oli 90-luvun lopulla painoa 97 kiloa, todella huono kunto sekä ongelmia alkoholinkäytön kanssa, Rauno Korpi kertoo ja avaa asiaa ja omakohtaista muutosprosessiaan tarkemmin kirjassa. Alkoholin mies jätti kokonaan jo miltei parikymmentä vuotta sitten, ja tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Korpi kertoo olevansa nykyään muutenkin hyvässä tikissä.

nosta vuonna 1998. Tämän vuosituhannen puolella Rauno Korpi ehti vielä valmentaa pariin otteeseen ulkomailla, mutta urheilun osalta valmentamisesta hän jäi sapatille jo vuonna 2002. Lajin parissa hän tosin toimi vielä sittemmin Suomen Jääkiekkoliiton valmennuksen ja koulutuksen ohjaajana. Enenevissä määrin leipä on tämän vuosituhannen aikana tullut pöytään kuitenkin yritystoiminnas-

VERHOILUALAN ERIKOISLIIKKEESTÄ MYYMME • Patjat, petarit, tyynyt jne. • Huonekalukankaat, yli 3500 eri vaihtoehtoa • Aidot nahat, tekonahat • Koristenyörit, -nauhat, -naulat • Meriheinät, lastuvillat, flokit • Polyesteri-puuvillavanut • Satulavyöt, joustimet • Taustapahvit • Liimat • Äänieristeet

VERHOILEMME JA KORJAAMME • Kodinkalusteet • Julkisen tilan kalusteet • Antiikki- ja tyylikalusteentisöinnit • Vene- ja matkailuajoneuvopatjat • Venekuomut, PVC-ikkuna- ja vetoketju-uusinnat

-kalusteiden erikoisosaaminen • vyötökset, verhoilut • lakkaukset, maalaukset

LEVYMYYNTI JA SAHAUSPALVELU MITTOJEN MUKAAN • Vaahtomuovit • Solumuovit • Luonnonkumit • Limi-puristevaahdot • Vuoteen korokekiilat yms. refluksin hoitoon TUOTTEITAMME • Nostalgia-keinutuolit • Seniorituolit • Kalevala-kalusteet • Yksilölliset sängyt ja patjat mittojen mukaan

Aikamatkailuun liittyvä kysymys

Koska ajatus nousee pakostakin kirjaa lukiessa mieleen, pakkohan sitä on vielä Korvelta kysyä, olisiko hän nykyisellä tietämyksellään ollut vieläkin parempi valmentaja. – Jos käytössäsi olisi aikakone ja paluulippu valmentajavuosiin, tekisitkö jotain toisin? Korpi pohtii vastausta hyvän tovin. – Ainakin kaksi asiaa tietäisin nyt paremmin. Tietäisin sen, että pelaajat kyllä tykkäävät vaativasta valmentajasta. Sellainen olin aiemminkin, mutta nykyisellä tietämyksellä minun oma vastaantuloni ja kahdenkeskinen dialogini pelaajan kanssa olisi aivan erilaista, hän aloittaa ja listaa manipulaation ja pakottamisen jääneen paitsioon hänen nykyisestä työkalupakistaan. – Nykytietämyksellä osallistaisin ja kuulisin pelaajia paremmin ja uskoakseni saisin tällä toiminnallani aikaan parempaa sitoutuneisuutta, runsaampaa vastaanottoa ja rennompaa tekemistä. Sitä mailaa siis puristettaisiin vielä vähemmän kuin ennen, Korpi toteaa ja huomauttaa olleensa valmentajana jo 80-luvulla ”tiedostavan tyypin” maineessa. Siihen ei tosin silloin paljon vaadittu. – Se riitti, kun ehdotin, että osa treeneistä voitaisiin tehdä omatoimisesti. Tulin silloin tyrmätyksi pelaajien toimesta, Korpi hymyilee.

Aika aikaansa kutakin

Pienen tuumaustauon jälkeen Korpi palaa vielä äskeiseen ajatusaikamatkaan. – Sekin pitää hyväksyä, että kukin aikakausi on omanlaisensa, eikä jääkiekko mitenkään irrallinen osa yhteiskuntaa tuolloinkaan ollut. Tuolloin ajat olivat autoritaarisemmat myös kasvatuksessa, opetuksessa ja elinkeinoelämässä. En usko, että nykyinen pehmeämpi linja olisi toiminut tuolloin missään näistä, hän kuittaa. Kirjoittajat uskovat peh-

ta. Tätäkin lajia on takana reilu neljännesvuosisata, sillä Korpi Power -nimeä kantavan yrityksensä mies perusti jo 1995. Korpi Powerin nimi löytyy myös Korven ja Pertti Tanhuan tuoreen teoksen kannesta, sillä kirja on julkaistu omakustanteena. Yrityspuolella Korpea on työllistänyt eritoten yritysvalmentaminen. Siihenkin Korpi otti muuten ensipuraisun jo hyvä tovin sitten 70-luvun loppupuolella, jolloin

meiden arvojen tulleen jäädäkseen. Paluuta entiseen tuskin on. – Meille on syntynyt entistä suurempi vakaumus siitä, että esittelemämme ajattelumalli ja pehmeät arvot tulevat vakiintumaan perinteisten muutostapojen rinnalle, Tanhua aloittaa ja Korpi jatkaa. – Aika vaikeata on ajatella, että kehitys kulkisi esimerkiksi siihen suuntaan, että fyysinen kuritus otettaisiin uudestaan käyttöön. Tietoisuutta kun ei voida nollata, hän kertoo. Paljon yrityksissä valmentaneen Korven mukaan myös liike-elämässä pehmeämmät arvot ovat koko ajan vallanneet tilaa, mutta tekemistäkin riittää. Turhan moni päällikön vakanssi kun hankitaan edelleen kyynärpäätaktiikalla. – Valitettavasti työelämässä yllättävän pitkälle hyväksytään edelleen se tilanne, että selän takana maristaan, mutta asia jätetään siihen. Kirjoittajat eivät väitä keksineensä pyörää alusta saakka uusiksi, vaan mukaan on otettu paljon lainatavaraakin. Toimiva esimerkki tästä on amerikkalaisen valmentajaguru Anthony ”Tony” Robbinsin lanseeraama ’hullu kasi’ (crazy eight), joka kuvaa osuvasti muutosprosesseihin usein liittyvää negatiivista kierrettä vahvoine tunnetiloineen ja haluttomuuksineen. Ylipäätään samainen, tunteita käsittelevä kappale oli mielestäni yksi kirjan vaikuttavimmista. Kenties siitä syystä, että moni läpikäydyistä tunteista oli kuin omasta elämästäni. Pysyvästi mieleen kirjasta jää myös eritoten Korven suulla ilmaistut pohdinnat siitä, että keskeistä on pystyä erottamaan omassa vaikutuspiirissä olevat asiat niistä, joihin ei voi vaikuttaa. Omakohtaisesti hänelle asia on kolahtanut aikanaan ajatukseltaan hyvin stoalaiselta kuulostavan tyyneysrukouksen kautta. Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voin ja viisautta erottaa nämä toisistaan. – Tämä on minulle hyvin tärkeä lause, jonka kautta koetan edelleen opetella elämään päivä kerrallaan, Korpi myöntää. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Korpi toimi Tapparan nuorena kakkoskoutsina. – Tappara pärjäsi tuolloin hyvin, ja kuten aina tuossa tilanteessa, valmentajille riitti kysyntää myös kaukalon ulkopuolella. Silloinen päävalmentaja Kalevi Numminen ei ollut innostunut yrityskeikoista, joten ne lankesivat minun kontolleni. Minä jotenkin tykästyin siihen maailmaan heti, Korpi muistelee yli 40 vuoden takaisia aikoja.

Huutokauppa Ekman, taiteen, antiikin, keräilyja sisustustavaran huutokauppatoimintaa.

Seuraava

HUUTOKAUPPA 7.2. klo 13 Katso kuvat

www.huutokauppaekman.fi Myymme ammattitaidolla muuttoylijäämät ja muun laadukkaan irtaimen tavaran.

Kysy lisää p. 0400 884 434

AUTOHUOLTO JA KOLARIKORJAAMO

MYYMÄLÄ ma–pe 10–17 Puh. 03 345 1520, 0400 835 329 VERSTAS ma–pe 8–16 Puh. 050 405 7607 Kolismaankatu 1, Tampere

liitetään tarkoitus, se johtaa todennäköisesti toimintaan.

Kultainen vasara 2001

verhoiluliike.m.vartiainen@elisanet.fi | www.verhoiluliikevartiainen.com

Meiltä myös hinauspalvelut p. 0500 635 350 www.valtokoivula.fi

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Johanneksen Klinikka avasi toimipisteen Pirkkalaan – Ovet avattiin, vaikka ajoitus olikin kaukana optimaalisesta Johanneksen Klinikan vuosi 2021 alkoi avajaisilla. Tampereella jo viisi vuotta toiminut lääkäriasema avasi tammikuun alussa uuden toimipisteen Pirkkalaan. Johanneksen Klinikka toimii Hyvinvointikeskus Hyveen Terveyden tiloissa Veskassa. Lääkäriasemalla toimii myös työterveyshuolto, jonka uskotaan kiinnostavan yritysrikasta ympäristöä.

rityksen toimitusjohtaja ja johtava lääkäri Jukka Heinijoki myöntää, että koronaepidemian keskelle osuva avajaisajankohta on kaukana optimaalisesta, mutta korostaa, ettei liikettä tehty hetken mielijohteesta. Pikemminkin Pirkkalan toimipisteen avaus on osa lääkäriaseman pidempiaikaista laajenemissuunnitelmaa.

Yhdessä enemmän

Sekin madalsi kynnystä, että yhteistyökumppaniksi löytyi jo reilut kaksi vuotta samassa osoitteessa toiminut Hyvinvointikeskus Hyve. Se on Heinijoen mukaan ollut suorastaan erinomainen yhteistyökumppani; kahden toimijan palvelut täydentävät myös mukavasti toisiaan. Tietysti etuna oli myös se, että lääkäriasema pääsi nyt muutosta pienellä vaivalla. Esimerkiksi minkäänlaista remonttia kohteessa ei jouduttu tekemään. – Ainoat investoinnit, joita tänne tehtiin, liittyivät vastaanotolla tarvittaviin laitteisiin, toimitusjohtaja kertoo esitellessään vastaanottohuonet-

ta. Lääkäripalvelujen tulo Hyvinvointikeskus Hyveen toimitiloihin, täydentää erinomaisesti Hyveen jo olevia palveluja. Terveyspuolella on jo tarjolla liikuntalääketieteen erikoislääkärin ja psykologin palveluja sekä joukko tuki- ja liikuntaelinten ammattilaisten palveluja. Hyveen kuntosalipuoli on monipuolinen palveluntarjoaja kaikille liikunnasta innostuneille. Yhteistyöllä asiakas saa saman katon alta kokonaisvaltaista palvelua.

Monta hyvää

Heinijoen lisäksi avajaispäivänä paikalla oli toiminnanjohtaja Silja Elonen. Hänen mukaansa ensimmäisiä keskusteluja nyt saatuihin tiloihin muuttamisesta alettiin käydä viime kesänä. Hän toteaa, että Veskassa monikin asia vakuutti heidät. – Veskan asiakasvirrat ovat kehittyneet hienosti ja kävijämäärät ovat vakuuttavia. Tänne on helppo tulla, ja pysäköintitilaa riittää, Elonen tiivistää. Heinijoki nyökyttelee hyväksyvästi päätään ja jatkaa vielä listaa omalta kohdaltaan. JOHANNEKSEN KLINIKAN Jukka Heinijoki ja Silja Elonen esittelevät lääkäriaseman tuoreen Pirkkalan toimipisteen vastaanottotiloja. Mutta mikä toi heidät juuri Pirkkalaan ja Veskaan? – Useampikin seikka. Pirkkala on nuorekas ja yrittäjäystävällinen kunta ja ehdottomasti myös kasvuseutua niin asukkaiden kuin yritystenkin puolesta. Moni asia oli siis mallillaan. Sekin auttoi asiaa, että löysimme täältä hyvän yhteistyökumppanin eli Hyveen. Se oli meidän kannaltamme kustannustehokas ratkaisu, ja lisäksi voimme tuottaa lisäarvoa toisillemme, kaksikko toteaa. Elonen huomauttaa, että osaltaan kyse on siitäkin, että yrityksessä halutaan osata jo katsoa koronan yli.

– Pirkkala on kasvukunta sekä asukkaiden että yritysten määrässä. Me näimme täällä hyvinkin jalansijaa terveydenhuoltoalan toimijalle, ja juuri työterveyspuolella näen meille merkittävää kasvupotentiaalia. Tässä Veskan ympärillä on paljon yrityksiä, jotka ovat meidän työterveyshuoltomme potentiaalisia asiakkaita.

Korvat höröllä

LÄÄKÄRIASEMALLE LÖYTYI loistotila Hyvinvointikeskus Hyveen yhteydestä. Yhteistyö tukee molempia yrityksiä.

Hyvinvointia ja työkykyä hieronnalla

HIERONTA- JA LIIKUNTAPALVELUT SATU KARHU

- klassinen hieronta - työpaikkakäynnit sovitusti (matkahierontapöydän kanssa) - urheiluhieronta - käytössä myös Smartum-hierontaetu - taukojumpat (Smartumpay) sekä ePassi - liikuntaohjaukset

Koulutettu hieroja / urheiluhieroja Satu Karhu

p. 050 514 1997 / satu.karhu@gmail.com / www.satukarhu.fi Rinnetie 15, 33430 Vuorentausta (Ylöjärvi) (Korona-aikana käytössä kasvomaski).

Alkuvaiheessa lääkärikeskuksen palveluihin kuuluivat yleislääkärin palvelujen lisäksi tosiaankin ne jo mainitut työterveyspalvelut. Toiminnanjohtaja kuitenkin korostaa, että tarjontaa halutaan kehittää asiakkaiden tarpeiden mukaan. – Olemme koko ajan korvat höröllä, sillä luonnollisesti olemme täällä asiakkaita, emme itseämme varten. Mielellämme kuuntelemme asiakkaiden toiveita siitä, mitä he täällä Pirkkalassa meiltä kaipaisivat, hän kertoo. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin pätevyyden omaava Heinijoki näkee oman erikoisalansa lisäksi Pirkkalassa erikoislääkäripuolelta todennäköisenä kysyntää myös esimerkiksi ortopedin vastaanottoajoille.

Kangasallakin on hakusessa isommat tilat

Aivan ensimmäistä kertaa Johanneksen Klinikka ei nyt kotikaupunkin-

sa Tampereen rajoja ylitä. Naapurikunnista kun Kangasalla yritys on ehtinyt toimia jo parin vuoden ajan. Myös siellä toimintaa on tehty yhteistyössä toisen yksityisen toimijan kanssa. Kangasalta löytyvät tilat tosin ovat tällä hetkellä hieman turhan kompaktit. – Haemme parhaillaan sieltäkin sopivan kokoisia tiloja, toimitusjohtaja kertoo ja myöntää, että katseita on luotu myös tulevaan. Laajentuminen siis on vähintäänkin mahdollista myös tulevaisuudessa. Ja nimenomaan Pirkanmaalla. – Olemme kasvuhakuinen yritys, ja tässä vaiheessa sitä kasvua on päätetty hakea erityisesti Tampereen lähikunnista, Elonen kertoo.

Viime vuosi oli vaikea

Heinijoki ja Elonen toteavat, että koronaepidemia teki heille viime vuonna hallaa. Lääkäriaseman asiakasmäärät lähtivät selkeään laskuun jo maaliskuussa. – Potilasmäärämme putosivat merkittävästi, mikä on tehnyt isoa lovea talouteemme. Erityisesti lasku näkyi meidän Tampereella toimivan ikäklinikkamme asiakaskäynneissä. Vanhemmat ihmiset eivät uskaltaneet lähteä liikkeelle, ja jättivät monet vaivansa hoitamatta, lääkäri kertoo. Asiakaskäynneissä nähtiin kesän ja alkusyksyn aikana pientä nousua, mutta syksyllä varovaisuus jäl-

leen lisääntyi. Selvä on, että tavallisiin lukuihin ei ole vieläkään päästy.

Tähän toiveeseen on helppo yhtyä

Johtava lääkäri vakuuttaa, että heidän vastaanotoilleen niin Tampereella, Kangasalla kuin Pirkkalassa voi tulla levollisin mielin. Turvallisuusmääräyksistä pidetään hyvin tarkkaa huolta, ja henkilökunta koostuu kokeneista ja kliinisesti osaavista ja pätevistä lääkäreistä sekä muista terveydenhuoltoalan ammattilaisista. Lääkäri uskoo, että jonkin verran pysyviäkin asioita korona tulee jättämään maailmaan. – Ainakin etätyöskentely varmasti lisääntyy monella alalla. Ja toki se koskee myös lääketiedettä. Jonkin verranhan myös etävastaanottoja jo tehdään, mutta siinä ollaan kyllä vielä versiossa 1.0. Diagnostiikan laadussa on vielä aika paljon kehitettävää, hän kertoo. Silja Elosen toive, johon varmasti monen on helppo yhtyä, on, että kuluvana vuonna poikkeusoloille saataisiin jättää jäähyvästit. – Kyllä tämä aika paljon jo alkaa väsyttää. Kovasti toivon, että saisimme entisenlaisen elämän takaisin ja myös, että yritysmaailma pääsisi jaloilleen. Se kun on meille kaikille välttämättömyys, hän listaa. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Taas yksi hyvä syy tumpata

os et ole vielä päättänyt lopettaa tupakanpolttoa, tässäpä sinulle oiva keino kääntää edes joku asia koronassa myönteiseksi. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa tehdä nimittäin juuri nyt, sillä kaiken muun huonon lisäksi tupakointi lisää myös vakavan koronataudin riskiä. Tupakkapandemian pysäyttämiseen ei rokotusta vaadita, mutta helppoa se ei tunnetusti ole. Syöpäjärjestöt listasi alkuvuodesta muutaman vinkin tupakoinnin lopettamiseen. Syöpäjärjestöt aloitti vuoden alussa kampanjan, jolla pyritään kiinnittämään tupakoitsijoiden huomiota tupakoinnin lopettamisen hyödyllisyyteen juuri pandemian aikana. Syöpäjärjestöjen terveysjohtaja Juha Heino myöntää, että tupakointi kuuluu yhä aivan liian monen suomalaisen arkeen. Järjestön mukaan suomalaisista aikuisista 11 prosenttia tupakoi, ja lähes 5 000 suomalaista kuolee vuosittain tupakan aiheuttamiin sairauksiin. – Mikään ajankohta ei ole huono tupakanpolton lopettamiseen, mutta erityisen hyvät syyt siihen on juuri nyt. Koronapandemian aikana tupakoinnin lopettaminen on erityisen tärkeää, sillä tupakointi lisää vakavan koronataudin riskiä, toteaa Syöpäjärjestöjen terveysjohtaja Juha Heino.

Tupakoimattomuus tietää keskimäärin kahdeksaa lisävuotta

Kuten kaikille tähän maailmanaikaan mennessä on varmasti käynyt selväksi, tupakointi on monien sai-

rauksien riskitekijä ja pahentaa useita sairauksia. Karu fakta on, että keskimäärin tupakointi lyhentää elämää kahdeksan vuotta. Joka kolmas syöpäkuolema on tupakan aiheuttama, ja joka viides sydän- ja verenkiertoelinten sairaus aiheutuu tupakoinnista. Maailmassa tupakoinnin vuoksi menehtyy vuosittain reilusti yli Suomen väkiluvun verran ihmisiä, noin 8 miljoonaa.

TARPEEKSI NIKOTIINIRIIPPUVAINEN näkee tässäkin kuvassa savukkeen.

Seitsemän tipsiä lopettamiseen

Syöpäjärjestöt tarjoaa lisätietoa tupakoinnin lopettamisesta ja tarjolla olevasta tuesta tupakkapandemia.fi -sivustolla. Tässä seitsemän vinkkiä, josta voi olla apua aloittamiseen. 1. Aseta päivämäärä, jolloin lopetat tupakoinnin. Kun aihe on ajankohtainen, lopettamista ei kannata lykätä liian pitkälle tulevaisuuteen. Yleensä sopiva valmistautumisaika on noin kaksi viikkoa. 2. Jos haluat ensin vähentää tupa-

kointia, tee siitä suunnitelma. Tällöin on helpompi onnistua vähentämisessä. Suunnittele myös lopettamisen ajankohta etukäteen. 3. Älä vaadi itseltäsi liikaa ensimmäisten päivien aikana. Muista, että kehosi ja mielesi vielä totuttelee elämään ilman tupakkaa. Sinun voi olla vaikea keskittyä tai olosi voi olla nuutunut, mutta se menee ohi muutamien päivien kuluessa. 4. Murra rutiinit. Ennen lopettamista on hyödyllistä murtaa tupakointirutiineja. Sen jälkeen lopettaminen ei ole niin suuri muutos. Voit venyttää tupakointivälejä, vaihtaa merkkiä, tai rajoittaa paikkoja, joissa tupakoit. Voit myös kokeeksi olla päivän tupakoimatta ja kokeilla, miltä se tuntuu. 5. Kun lopetat, hävitä kaikki tupakointivälineesi. Et tarvitse niitä enää. Näin ohitat houkutukset helpommin.

Me olemme erikoistuneet vaativan ihon hoitoon, jotta sinä voit nauttia elämän tärkeistä asioista ilman ihohuolia. Varaa aikasi ilmaiselle konsultaatiokäynnille, kun haluat tietää, miten me voisimme auttaa sinun ihoasi. Erityisosaamiseemme kuuluu aknen, arpien, rosacean, atooppisen ihon, karvan liikakasvun ja ihon ikääntymisen hoito myös yhdessä ihotautilääkäreiden kanssa. Voimme lisäksi valmistaa sinulle yksilölliset dermaviduals®-tuotteet kotiin päivittäiseen käyttöön. Hoitolamme on puhdas ja hajusteeton. Huolehdi ihostasi nyt ja varaa aikasi heti www.lapinniemenhelmi.fi

6. Ota käyttöön suunnitelmasi hankalien tilanteiden ohittamisesta, stressin lievityksestä ja vieroitusoireiden hoitamisesta. Muista, että pahin mieliteko helpottaa jo minuuteissa. Pikkuhiljaa nikotiinin vieroitusoireet vähenevät ja laimenevat, ja sinun tekee yhä harvemmin mieli tupakoida. 7. Onnittele itseäsi jokaisesta savuttomasta päivästä. Mieti, miten käytät säästyneet rahat ja miten palkitset itseäsi tästä saavutuksesta. ●

L A P I N N I E M E N H E L M I D AY S P A & S A L O N Pellavantori 1, 33100 Tampere, 050 5151 902, www.lapinniemenhelmi.fi, dayspa@lapinniemenhelmi.fi

Myymälämme uudistuu! Teemme remonttia helmikuun aikana ja pahoittelemme siitä aiheutuvaa häiriötä.

Tervetuloa tekemään löytöjä remonttimyynnistä.

LIELAHTI Harjuntausta 5, Tampere, p. (03) 4560 900 Palvelemme ma-pe 10-20, la 10-17, su 11-17

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Volvo V60 B3 kevythybridi. Turvallinen valinta.

Nyt erä V60-malleja huippueduilla ja nopeaan toimitukseen! Volvo V60 on muuntautumiskykyinen sportswagon, joka auttaa sinua ottamaan jokaisesta hetkestä kaiken irti. Edistyksellinen alusta, tehokkaat mottorit ja säädettävät ajotilat takaavat sinulle kiehtovan ajokokemuksen. Kuljettajan aputeknologia kaarrenopeuden säätötoiminnolla mukauttaa nopeuttasi automaattisesti ja tekee ajamisesta mukavampaa ja tarkempaa kaikissa liikenneolosuhteissa. Tämä auto sinun täytyy koeajaa itse.

Esim. Volvo V60 B3 MHEV Business aut. 42 331 € Vapaa autoetu 810 €, käyttöetu 645 €.

Näissä autoissa Navigation Pro, Light sekä Park Assist ja Driver Assist -varustepaketit. ETUSI JOPA 4 060 €

• Apple CarPlay™ ja Android Auto™ • Sensus navigointi, Euroopan kartat + Lifetime karttapäivitykset

• LED High Level mukautuvat ajovalot ja täysaktiiviset LED-kaukovalot häikäisynestoautomatiikalla • Sisävalaistus High Level

• Pysäköintitutka taakse ja eteen • Pysäköintikamera taakse

• Intellisafe Surround • Intellisafe Assist, mukautuva vakionopeudensäädin

Esim. Volvo V60 B3 MHEV Business aut. 42 331 € (sis. toimituskulut 600 €). EU-yhd. 6,9 l/100 km, CO2 155 g/km. Kuvan autot erikoisvarustein. Tarjous koskee erää autoja. Varustepakettien hinta 490 €.

Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Volvo Recharge – koeaja Suomen halutuin neliveto ja ladattavien ykkönen. *

Kaikki Volvo -mallit ovat nyt sähköisiä. Volvon ensimmäinen täyssähköauto XC40 Recharge myös koeajettavana. Volvon täyssähköautosta ja lataushybrideistä koostuva kiertue on nyt meillä. Laajasta mallistosta voit valita juuri sinulle sopivan korimallin ja voimansiirron. Volvon ainutlaatuisen tehokkaat Recharge-mallit ovat aina nelivetoisia**. Tervetuloa koeajamaan.

Volvo Recharge -mallisto

Voit myös varata ja varmistaa itsellesi sopivan esittelyajan sekä koeajon etukäteen Volvo -myyjältäsi, p. 03–2834 703

Volvo -latauslaite veloituksetta Volvo XC40 Recharge -täyssähköauto alk. 63 193 € Vapaa autoetu 800 €, käyttöetu 755 €.

Ostaessasi nyt XC40 Recharge -täyssähköauton saat Volvo -latauslaitteen kaupan päälle. Edun arvo on 890 euroa.

*Volvo oli vuonna 2020 Suomen ostetuin ladattava ja neliveto (Lähde: Liikenne- ja viestintävirasto/Henkilöautojen ensirekisteröinnit 2020). **Volvo XC40 T5 TwE etuvetoinen. Kuvien autot lisävarustein. Volvo Recharge -mallisto alkaen: autoveroton hinta 45 300 €, autovero 1 635,14 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 47 535,14 €.. EU-yhd. 0-2,8 l/100 km, CO2 0-64 g/km (WLTP). Volvo XC40 Recharge P8 AWD -täyssähköauto: autoveroton hinta 61 000 €, autovero 1 592,66 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 63 192,66 €. Toimintamatka sähköllä 418 km, yhdistetty energiankulutus 23,8 kWh/100 km, yhdistetty CO2 0 g/km (WLTP).

Volvo -myyjäsi Käyttöautossa:

Jere Blom, p. 040 7548 601 Jani Hautamäki, p. 044 5501 593

Ari Karjalainen, p. 0500 627 374 Stanislav Kostyuchenko, p. 044 5502 237

Mikko-Petteri Latosaari, p. 0500 733 847 Vesa Lehtiö, p. 050 5215 237

Juuso Lintukangas, p. 044 5501 529 Teemu Luoma, p. 050 4015 473

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

TAMPERELAINEN PERHEYRITYS

laKilaaRi

Henkilö- tai pakettiauton määräaikaiskatsastus päästömittauksineen Yrittäjien jäsenkortilla

55€

HAGLEX OY / laURa haGmaN

Yrityksillä on takana tiukka koronan monin tavoin kurittama vuosi 2020. Yritykselleni myönnettiin viime vuonna koronatukia, joten mietin, huomioidaanko näitä tukia tai erilaisia avustuksia verotuksessa jotenkin, ja jos kyllä, niin miten? Entä aiheuttiko korona verotukseen liittyen jotakin muuta keskeistä, mitä yrittäjänä olisi hyvä huomioida?

(norm. 71€)

Pirkanmaan Yrittäjät r.y. jäsen

Sellukatu 28

(Lielahden Gigantin vieressä)

Kiitos ajankohtaisesta kysymyksestäsi. Takana on tosiaan erilainen vuosi, joka on aiheuttanut joitakin verotuksessa huomioitavia seikkoja, kuten esimerkiksi mainitsemasi koronatuet. Elinkeinoverotuksesta annetun lain mukaan veronalaisiksi elinkeinotuloiksi luetaan elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Rahallisten tukien ja avustusten tulee liittyä elinkeinotoiminnan menojen kattamiseen kuten koronatuen tarkoitus on. Tällainen edellä kuvatun mukainen saatu tuki tai avustus kirjataan yrityksen kirjanpitoon ja käsitellään normaalisti tulona. Suoriteperusteisessa verotuksessa tuki tai avustus on sen verovuoden tuloa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuutena. Pääsääntöisesti yritysten saamat yleistuet jaksotetaan tukipäätöksen tekopäivän mukaan. Sen sijaan kohdennetut koronatuet jaksotetaan samassa tahdissa syntyvien kustannusten kanssa, koska niiden saaminen edellyttää kustannusten synty-

Puh. 010 3222 710 Avoinna ma–to 8–17, pe 8–16, la 9–14

www.kymppikatsastus.fi

Edullinen Transit osaaja Määräaikaishuollot alk. 165€ Auton noutopalvelu 39€ Sijaisauto huollon ajaksi 29€

Tarjoukset voimassa 31.3.2021

RS Huolto Oy Nuutisarankatu 6, 33900 Tampere

020 7661 000

www.rsh.ﬁ

Ma-Pe 7.00-17.00

info@rsh.ﬁ

mistä. Maksuperusteisessa verotuksessa tuki ja avustus ovat sen verovuoden tuloa, jonka aikana ne maksetaan. Yrityksen, joka on saanut tuen tai avustuksen, ei tarvitse ilmoittaa sitä tulorekisteriin. Tuesta ja avustuksesta ei myöskään toimiteta ennakonpidätystä. Tuen maksaja ilmoittaa maksamansa tuen Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella, jotka vuoden 2020 osalta annetaan 31.1.2021. Lisäksi tulee huomioida, että arvonlisäverolain mukaan tukia ja avustuksia ei lueta arvonlisäveron perusteeseen, kun ne eivät liity suoraan tavaran tai palvelun hintaan. Muista koronasta aiheutuvista verotuksessa huomioitavista asioista voisi mainita lisäksi ainakin kasvomaskeista ja koronatesteistä aiheutuvien kustannusten vähentämisen verotuksessa. Työnantaja voi antaa työntekijöille työtä varten verovapaasti yleisvaarallisten tartuntatautien leviämistä ehkäiseviä suojavälineitä, kuten esimerkiksi koronatapauksessa

kasvomaskeja ja vähentää niistä aiheutuneet kulut yrityksen verotuksessa. Verovähennysoikeus koskee myös yksityistä elinkeinonharjoittajaa. Yksityisen elinkeinonharjoittajan työssä käyttämästä maskista aiheutuneet kulut ovat elinkeinotoiminnan vähennyskelpoista menoa. Lisäksi työnantaja voi maksaa työntekijän koronatestin, jos testaaminen on työtehtävien kannalta tarpeellista. Työnantaja voi vähentää tällaisten testien kustannukset verotuksessa, ja mahdollisesti yhtiölle testien kustannusten perusteella korvattava määrä on työnantajan veronalaista tuloa. Työnantajan muutoin järjestämän työterveyshuollon laajuudella ei ole merkitystä vähennysoikeuteen. Lisäksi, jos yrityksen tulos pienentyy huomattavasti koronan takia, kannattaa ennakkoveroja hakea pienemmäksi Oma-Vero-palvelussa. Koronatilanteen vuoksi ennakkoverojen alentamiseen omasta ilmoituksesta ei tarvita välitilinpäätöksiä tai muita kirjallisia selvityksiä.

ASIANAJOTOIMISTOJA * Asianajajat Asianajotoimisto ACTAS Oy

Asianajotoimisto Facta Oy

Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE Ideaparkinkatu 4, 37570 LEMPÄÄLÄ Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA Apiankatu 3, 37600 VALKEAKOSKI puh. 010 548 6060, info@actas.fi www.actas.fi Mika Allén*, Antti Malinen*, Risto Tuori*, Marjo Anttoora*, Anni Honka

Tuomiokirkonkatu 15 A 8, 33100 TAMPERE p. (03) 230 3000 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi Ilkka Syrjänen*, Mika Miesmäki*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Leo Lagerstam*, Veera Harjuniemi, Olli Teivaala, Anna Rautioaho, Heikki Lehtinen

Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy

Asianajotoimisto Hilkka Tuori Oy

Kelloportinkatu 1, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) 3421 110 www.nokialaw.fi

Asianajotoimisto Alfa Oy

Hämeenkatu 20 A, 6. krs, 33200 TAMPERE puh. (03) 3142 9000 alfalaw.com Peter Rasmussen*, Tiina Koskinen-Tammi*, Jani Hovila*, Leena Laurila*, Niko Värttiö*, Ilkka Miettinen*, Heikki Taulaniemi*

Hallituskatu 11 A, Tampere puh. 050 555 5612, 040 587 1510 hilkka@tuori.fi, www.tuori.fi Hilkka Tuori*, Sini Ruusila, Laura Lehesvuori, Eveliina Kunvik. Painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus.

Asianajotoimisto Jari Hytti

Aleksis Kiven katu 10 E, 33210 Tampere puh. (03) 273 0145 www.jarihytti.fi etunimi.sukunimi@jarihytti.fi Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä*, Kiia Korhonen, Assistentti Kati Haapanen

Asianajotoimisto Klingendahl Oy

Asianajotoimisto Pertti Holopainen Oy

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy

Technopolis Asemakeskus Peltokatu 26 33100 TAMPERE puh. (03) 260 2000 www.klingendahl.com

Hämeenkatu 18 a 10-1 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190 www.lindblad.fi tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*

Asianajotoimisto Merkurius Oy Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tomi Kauppinen*, Tommi Härmä*, Ida Koskinen, Lotta Lampinen, Lasse Parkkamäki, Laura Hämäläinen

Verstaankatu 3 D 26, 33100 Tampere p. 050 5519 765 www.pjh.fi | pertti@pjh.fi Perukirjat, kuolinpesät, perinnönjaot ja edunvalvontavaltakirjat. Avioerot ja ositukset. Lasten asuminen, elatus, huolto ja tapaaminen.

puh. 010 3466640 www.tammer-juristit.fi

Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* ja Raakel Räsänen. etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi

Asianajotoimisto Veneskoski Oy Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Jenna Barrow*, Anna-Katariina Loukola, lupalakimies Jorma Putkonen, asiantuntija, kiinteistöasiat

Eversheds Asianajotoimisto Oy Kauppakatu 7, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500 www.eversheds.fi Timo Jarmas*, Jukka Reilin*, Vesa Turkki*, Harri Tolppanen*, Antti Husa*, Terhi Holkeri*, Tiina Koivisto*, Johanna Tolppanen*, Sinikka Turkki*, Sanna Soukko*, Lavinia Husa*

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Pekka Warjus*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Otso Etelämäki, Eemeli Vilpponen

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Tervetuloa Kokkovuoreen! ensimmäisen kiekon jälkeen olin voitostani varma, ammusrasian huvetessa merkittävästi vähemmän – haulikkoammunta on helppo, mutta haastava laji, johon on helppo jäädä koukkuun Aaa, että. Vasta ammuttuun haulikon hylsyn aromi on upea. Minielämys keskellä elämystä. Ja kuten tuoksuilla kuulemma on tapana, muistojakin se pulpauttaa mieleen. Edellisen kerran ruudinjämiä olen nuuhkinut kansallisvelvollisuutta suoritettaessa. Siitä on tovi. Ainakin niin pitkään, että kokemus on saanut päälleen kultauksen. Ampujanakin taisin olla aika kova. No joo, myönnetään. Tähän muistikuvaan vaikutti se, että äsken ihka ensimmäinen ammukseni osui kiekkoon. Hieno laji!

yt ei tosin olla armeijassa, joskin melko liki. Kokkovuoren haulikkoampumakeskus kun sijaitsee aivan Satakunnan lennoston naapurissa. Tarkalleen ottaen olemme juuri nyt Kokkovuoden trap-ampumaradalla numero kaksi. Ja jos vieläkin täsmennetään, ampumapaikkani on numero yksi. Tai kuten rataslangilla todetaan, olen kivellä yksi. Trap-ammunnassa idea on osua kiekkoihin. Ne lähtevät 15 metrin päässä meistä sijaitsevasta heitinhaudasta ja niin, että kiekkojen lentorata on summittainen. Sekin yllättää ensikertalaisen, että kiekonheitintä ohjaa itse ampuja. Jokaisen ampujan edessä on mikrofoni, johon hihkaisemalla kiekko nousee ilmaan. Huutamalla esimerkiksi hep alkaa tapahtua. Viiden nyt ammuttavan harjoituslaukauksen jälkeen vuorossa on vielä 20 kierroksen kilpailu. Niin ja

mainitsinko jo, että se ensimmäinen kiekkoni oli osuma.

Viivalle lähti neljä

Pirkanmaan Yrittäjä -lehden seurueessa on allekirjoittanut ja kolme ampujaa. Kvartetista kokenein on minut radalle jo viime keväänä ensi kerran yrittäjätapahtumaan kutsunut Jarmo Hautamäki, Pirkkalan Yrittäjien monitoimimies. Hänen ammuntakierroksiensa laskemiseen evät taida enää edes yhden ihmisen sormet riittää. Me muut olemme tällä radalla untuvikkoja. Onnekseni mukaan lähti kaksi jo ala-asteelta saakka tuntemaani kaveria, Kimmo Haapaniemi ja Pekka Oinonen. Aseeseen me kaikki kolme olemme tarttuneet viimeksi armeijassa. Eikä sielläkään haulikkoihin, jotka ovat tulikeppimme tänään.

Ratamestarin tavannut muistanee kohtaamisen

Eletään viime joulukuun välipäiviä, joten ampumaradalle päästiin nyt keskellä viikkoa. Varsinaisesti aikataulusta ja muista käytännön asioista olen sopinut ratamestari Janne Hokkasen kanssa. Häntä voi hyvällä syyllä pitää Mr. Kokkovuorena. Jos olet käynyt paikassa ampumassa viimeisen kymmenen vuoden aikana, todennäköisesti olet mieheen törmännyt. Ja uskallanpa väittää, että kaveri on luultavasti jäänyt mieleen. Janne Hokkasesta kun ei saa sellaista väritöntä seinäruusua tai harmaata ja huomaamatonta hiirulaista tekemälläkään. Ison fyysisen koon lisäksi hänelle tuntuu olevan myös iso persoona. Hänelle ampumarata on ollut työpaikka viimeiset 15 vuotta. Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla →

RATOJA KOKKOVUORESTA löytyy kymmenkunta. Paikka on kerännyt mainetta myös rajojen ulkopuolella, sillä täällä on vierailtu jo arvovieraita myöten. Etelä-Afrikan suurlähettiläs ja Brittikauppakamari järjesti jo toistamiseen ison tapahtuman syksyllä, Hokkanen kertoo. Koronavuosi hiljensi viime keväänä toimintaa merkittävästi, mutta loppuvuoden kiri riitti ennätysvuoteen. – Meillä oli helppoa pitää kiinni turvaväleistä, koska ampumapaikoilla on jo normaalistikin isot etäisyydet toisiin toimijoihin. 40 hehtaarissa riittää lääniä isommallekin porukalle, hän kertoo.

VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO! Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla:

Aldia Oy*

Netvisor-palvelun erikoisosaaja Aleksanterinkatu 23 A, Tampere Tiina Raatikainen, 040 512 8680 tiina.raatikainen@aldia.fi www.aldia.fi

Hämeen ATK- ja Tilipalvelu Oy* Näsilinnankatu 28 E 6, 33200 TAMPERE puh. (03) 3141 7800 Matti Myllymäki 0400 337 528 matti.myllymaki@hatili.fi www.hatili.fi

Mattila Taloushallinto Oy*

Myllystenpohjantie 2, 36200 KANGASALA puh. 010 2390 880 Hatanpään valtatie 11, 33100 TAMPERE puh. 010 2390 889 info@kirjanpitomattila.com www.kirjanpitomattila.com

Pluscom taloushallinto Oy* Sammonkatu 19 H 33540 Tampere puh. 045 635 3901 www.pluscom.fi Jaakko Oikemus, KLT

Scantilit Oy*

Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282 Tiina Laukko etunimi.sukunimi@scantilit.fi www.scantilit.fi

Tilkon Oy*

Hämeenkatu 13 B, a-rappu 33100 Tampere Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi

* = auktorisoitu www.tilitoimistot.fi

Viicon Group Oy / Vaasa VIICON Oy*

Finlaysoninkuja 3 33210 Tampere Jani Salonen, puh. 040 847 5587 Niina Asujamaa, KLT, puh. 050 5874 950 www.viicon.fi

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

mista, kun taas skeet on lentorata-ammuntaa. Trapissa kiekonheittäjä viskaa kiekon summittaiseen suuntaan, skeetissä kiekon lentosuunta on aina tiedossa ennakkoon, Hokkanen on meitä vähän aikaisemmin opastanut. Kuulostaa helpolta. Nyt kisassa tuo kaikki pitäisi vaan osata laittaa käytäntöön. Ja se onkin jo vaikeampaa. Se vähän keventää tunnelmaani, että myöskin naapuriradoilla osumat jäävät varsin vähiin. Pekka ainakin on pamautellut kaikki haulinsa ohi, mutta Kimmo on jo saanut kiekon alas. Haastava laji.

Avajaiset pamauteltiin jo yli 40 vuotta sitten

KERTAUS ON opintojen äiti. Avainasiat käydään läpi vielä ennen kuin Hokkanen antaa panoksia meille. Meillä yhden panosrasian kahdestakymmenestä kudista viisi käytetään harjoittelukierroksella, ja varsinainen kisa ammutaan 20 ammuksella.

... jatkoa edelliseltä sivulta

Turvallisuus on ykkönen

Ottaen huomioon kuinka monenlaista erilaista lupakorttia Suomessa tarvitaan erilaisten töiden tekemiseen, on miltei ihmetyksen paikka, että ampumaan pääsee ainakin toistaiseksi ilman sen kummempia pahveja tai todistuksia. Tosin varsinaisia kuteja ja pyssyä kukaan ei Kokkovuoressa kouraansa saa ennen kuin perusasiat ja etenkin turvallisuusaspektit on käyty selväksi. Tähän Janne Hokkanen on muuten mies paikallaan. Hän osaa esittää asiat jämäkästi ja napakasti, mutta huumorilla höystettynä. Turvallisuusasioista hän ei tingi nanomilliäkään. Esimerkiksi aseen säilytystä ammunnan välissä käsittelevät ohjeet hän toistaa sellaisella äänenpainolla ja artikulaatiolla, ettei niitä ihan hevillä tee mieli rikkoa. Myöhemmin keskustellessa Hokkanen paljastuu reservin aliupseeriksi. Se ei yllätä.

3000 saa opin vuodessa

– Meillä ei ole sattunut mitään onnettomuuksia, ja toivottavasti ei satukaan, hän kertoo. Kaikkia vaaranpaikkoja ei voida ikinä estää. Vaikka ammukset ovatkin nykypäivänä äärimmäisen harvoin viallisia, jokunen niitäkin aina valtavia määriä ammuttaessa osuu kohdalle. – Tästä syystä ase suljetaan meillä aina piippu radan suuntaan, on yksi monesta ratamestarin lukuisista turvasäännöistä ja ohjeista. – Joka vuosi näitä vika-ammuksia yksi tai kaksi meillekin päätyy, mutta ottaen huomioon, että meillä ammutaan vuosittain kaksi miljoonaa kertaa, aika vähäistä se on, hän kertoo. Kaikki radalle tulevat on vakuutettu järjestäjän puolesta, ja turvallisuudesta vetovastuu on muutenkin aina palveluntarjoajalla. Jokaisella käytössä olevalla radalla on aina ammunnan aikana vastuussa oleva valvoja. Trap-radoilla ampumapaikkoja kerrallaan käytössä viisi, joten tätä isommat ryhmät jaetaan aina pienempiin kokonaisuuksiin.

Kokkovuoren ampumarata on ollut samoilla sijoillaan jo hyvän tovin. Edelleen kentän toimintaa pyörittävä Pohjois-Hämeen Ampujat aloitti rakennustyöt Lempäälän peränurkilla jo 70-luvun lopulla, ja ensimmäiset paukut päästiin ampumaan 1980. Uudelle radalle oli selkeä tarve. Aiemmin myös haulikkokäyttöön tarkoitettu Aitovuoren rata alkoi käydä ahtaaksi. Sopiva paikka löytyi puolustusvoimien mailta. Seura olikin pitkään armeijan vuokralaisena. Seura osti noin 30 hehtaarin rata-alueen omakseen 2005 ja myöhemmin vielä kuusi hehtaaria lisää.

– Jos ryhmässä on ampujia esimerkiksi 20, käytössä on kaksi rataa, ja ammunnat toteutetaan kahdessa vuorossa.

Kokemus auttaa

Koulutuskokemusta Hokkasella alkaa olla jo plakkarissa melkoisesti. – Vuositasolla meillä aseenkäyttökoulutuksen saa noin 3000 ihmistä, joskus enemmänkin, hän tuumaa. Me olemme sinänsä ryhmänä helppo, joskin myös Suomessa varsin tyypillinen, että meistä kaikki ovat käyttäneet asetta aiemmin. Kiitos yleisen asevelvollisuuden suomalaisten aseenkäsittelytaito on kansainvälisesti melko korkealla tasolla, sillä prosentuaalisesti erittäin merkittävä osa väestöstä on saanut aseen käyttöön vähintään sen puolen vuoden kokemuksen. Maailmassa yhtä isolla prosentilla aseen käsittelyä ei taideta olla oikein missään, ehkä Israelia lukuun ottamatta. Osumistarkkuutta täällä vuosia sitten suoritettu asepalvelus ei takaa, mutta siinä se näkyy, että iso osa tulijoista tietää ennakkoon, miten asetta käsitellään. Siinä on Hokkasen mukaan iso ero moneen ulkomaiseen kävijään. – Etenkin Kaukoidän maista tulijoista eivät aseita ole käsitelleet kuin poliisit tai sitten nämä Triadin tai muut vastaavat mafiamiehet, hän hymyilee.

Sudet motivaattorina

Radan omistava ja pyörittävä Pohjois-Hämeen Ampujat on koko Tampereen vanhin urheiluseura. Se vietti viime vuonna jo 140-vuotispäiviään, sillä se perustettiin jo 1879. Alku tosin oli vähän karumpi, joskin tarkoitusperä jalo. Seuraa edelsi käytännön syistä perustettu susientorjumisyhteisö, joka jostakin syystä oli perustettu yhtiömuotoon. Nimi oli ei-ehkä-tähän-päivään-niin-istuva Petojen Hävittämisosakeyhtiö. – Se taas perustettiin aikanaan, koska niin Mouhijärvellä kuin Pispalassakin pelättiin susien käyvän lasten kimppuun. Huhtikuussa 1879 perustettiin sitten Tammerfors jaktskytteforingen eli Tampereen Metsästys- ja Ampumaseura, joka muutettiin Pohjois-Hämeen Ampujiksi 1930-luvun puolessa välissä.

Loput treenikudeista palauttavat maan pinnalle

Suomen suurin rata ja kävijäprofiilin muutos

Eipä tunnu tosiaan se armeija takaavan osumatarkkuutta. Itseluottaukseni alkaa murentua uhkaavasti jo harjoittelukierroksella. Ensimmäinen kiekko tuli alas kuten piti, mutta sen jälkeiset neljä laukasta ovatkin lähteneet taivaan tuuliin. Olikohan se ensimmäinen osuma silkkaa tuuria? Jännä kyllä, toisin kuin siinä ensimmäisessä osuneessa laukauksessa, liikkeeni on pysähtynyt kesken, ja olen alkanut tähdätä. Se ei tässä lajissa ole tarpeen, vaan ammunnassa apuna pitää käyttää vaistoja. – Trap on vaistoja reaktioampu-

kuin unilääkettä, Hokkanen heittää. Tottelen puoliksi. Hokkasen mukaan tyky- ja tutustumispäivien ammunnoista yli 90 prosenttia ammutaan juuri kansallisena trappina eli ”ykköstrappina”, koska se on turvallisinta toteuttaa. Se on myös yleisin Suomessa harrastettu trap-laji. Meidän versiomme on vielä hieman riisuttu versio, sillä toisin kuin virallisissa kisoissa, me emme kierrä ampumapaikalta toisella, vaan joka laukaus ammutaan samalta kiveltä. AMPUJAN EDESSÄ oleva, megafonin näköinen laite on oikeasti mikrofoni. Ampuja komentaa kiekot ilmaan hihkaisemalla siihen.

KUVASSA KISAAJISTA ampumavuorossa on Kimmo Haapaniemi. Hän nakuttelee kiekkoja alas meistä kaikista kisaajista tasaisinta tahtia.

Pitkäksi venynyt puolivuotinen

Vaikka Kokkovuoressa on pamauteltu jo reilut neljäkymmentä vuotta, radan kävijäprofiili on elänyt vahvasti. Hokkanen on itse ollut sekä todistamassa että toteuttamassa tätä muutosta aitiopaikalla. Ratamestari on itse parkkeerannut Kokkovuoren maisemiin jo 2005. Vaikka hän olikin maaseudun kasvattina käynyt nuorempana metsällä, tähän työpaikkaan hän ei ampumataitojensa takia päätynyt. Kyse oli pikemminkin sattumasta. Hokkanen oli jäänyt vähän aikaisemmin työttömäksi, ja ampumakerhon työtarjous löytyikin silloisen työvoimatoimiston listoilta – Alun perin Hannu Haapaniemi palkkasi minut tänne yleismiehen hommiin puoleksi vuodeksi, mutta niin vaan täällä ollaan edelleen, Hokkanen hymyilee. Paljon onkin muuttunut 15 vuodessa. Oikeastaan koko radan kävijäprofiili. – Toden teolla ei-kerholaisten kävijöiden osuus eli nämä tyky-päivät ja tutustumiset alkoivat lisääntyä vuoden 2010 jälkeen.

Kynttilää ei ole pidetty vakan alla

PEKKA OINOSEN tyylinäyte. Ensimmäiset kymmenkunta panosta metsään laukonut Pekka löytää tahmean alun jälkeen hyvän tahdin, jonka aikana viidestä kiekosta tippuu neljä.

Kokkovuori on tänä päivänä koko maan suurin yksityinen ampumarata. Sieltä löytyy peräti kymmenen eri rataa. Ja vaikka kyseessä on nimenomaan haulikkoampumarata, paljon riittää täälläkin valittavia lajeja. Pelkästään trappeja on meidän ampumamme kansallisen trapin lisäksi niin metsästys-, automaatti-, ja kaksoistrappiversiot sekä vain trap, joka on siis se olympialaisista tuttu laji. Ja sitten vielä erikseen skeet, sporting. – Älä niitä sinne listaa, sehän on

Miehet ovat kyllä edelleen selkeästi enemmistössä, mutta tänä päivänä noin joka viides tai neljäs ampuja on nainen. – Meillä käy täällä porukkaa ihan tavallisista duunareista ja opiskelijoista aina isojen firmojen toimitusjohtajiin, Hokkanen kertoo. Ei käyttäjäprofiilin muutos mitään sattumaa ole, vaan sen eteen on tehty melko aktiivista myyntityötä. – Viime vuosi koronoineen oli poikkeus, mutta muuten olemme kyllä olleet 3–4 messuilla joka vuosi ja muutenkin olemme koettaneet pitää meteliä itsestämme, ratamestari tuumaa. Onpa joku saattanut nähdä paikan touhuja myös televisiosta. Kokkovuoresta kun on tehty jo kahdeksan osaa kattava tv-sarja, joka on esitetty Alfa-televisiossa. – Ensimmäinen ohjelma tehtiin vuonna 2017 ja sen jälkeen niitä on tehty joka vuosi kaksi. Viime vuonna molemmat osat osuivat syksyyn, hän kertoo.

Ainoana nollakerhossa Vahinkotarkastukset kaikille vakuutusyhtiöille. Awux-rahoituksella maksat korjaukset joustavasti. Tutustu nettisivuillamme!

Paikallinen perheyritys - palvelemme sinua jo 20 vuoden kokemuksella. Tervetuloa! Sijaisauto korjauksen ajaksi

Vauriokorjauksen ajaksi sijaisauto 0 €

0€

Luotettavaa ja ammattitaitoista palvelua pirkanmaalaiselta perheyritykseltä. Varaa sijaisauto etukäteen vauriokorjauksen ajaksi, soita 030 636 4430.

100% Pirkanmaalainen perheyritys Nuutisarankatu 15 Sarankulma 33900 Tampere puh. 030 636 4430 info@automaalaamopoinonen.fi • www.automaalaamopoinonen.fi

TOIMITTAJALLA OLI sihti hakusessa.

Olen muuttamassa mielipidettäni.

Yrityksiä varten on nyt oma klubi Viime vuonna käynnisti toimintansa Business Shooting Club, joka ehti koronavuodesta huolimatta järjestää kolme tapahtumaa. Yritysten tarpeista perustetut kerho on saanut mukavasti jäseniä. Vuoden alussa siihen on liittynyt jo 70 yritystä. Idea Business Shooting Clubiin oli lähtenyt jo pari vuotta takaperin, mutta toden teolla siitä tuli todellisuutta vasta tänä vuonna. Aloite tähän tuli yri-

tyksiltä, koska sitä oli mietitty yhteenliittymän perustamista. Business Finlandin tapahtumissa on ollut ampumisen lisäksi myös asiaohjelmaa. Puhujia on ollut niin kauppakamarilta kuin eduskunnasta ja metsästäjänliitosta. Myös tässä lehdessä haastateltu Rauno Korpi on käväissyt puhumassa kerholaisille. Suunnitteilla oli myös reissu Skotlantiin, mutta se jäi tiedetystä syystä väliin.

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Kokkovuori Business Shooting Clubin toiminta vastaa toiminnan tuloista noin 75 prosenttisesti. – Ilman yhteistyökumppaneita, tyky-päiviä ja muita ulkopuolisia porukoita täällä kuunneltaisiin lähitulevaisuudessa tuulen suhinaa, hän kertoo.

Kerho mahtuu Suomen top vitoseen

– TÄMÄN KOKOLUOKAN putiikkia pitää pyörittää kuin yritystä, ratamestari kertaa. Häntä voi hyvällä syyllä pitää Mr. Kokkovuorena. Työpaikka rata on ollut hänelle jo 15 vuotta.

Se on havaittu jo hyvä tovi sitten, että ampumaseuran keski-ikä on noussut uhkaavaa tahtia. Jäsenlisän kautta mitään varsinaista kasvua tulovirtaan oli ja on siis turha odotella. – Enkä minä nyt puhu vain meidän seurastamme, vaan yhdistyksellä jos toisella on samat haasteet, ratamestari huomauttaa. Pohjois-Hämeen Ampujat on tänäkin päivänä oman lajinsa ehdotonta kärkikastia ja 900 jäsenellään helposti Suomen viiden suurimman ampumaseuran joukossa. Hokkanen myös korostaa heidän lukunsa olevan hyvin realistinen. – Olemme tosiaan olleet aika tarkkoja sen suhteen, että olemme herkästi raakanneet pois passiiviset jäsenet, jos maksuja ei ole hoidettu, hän kertoo. Jäsenyyteen kuuluu 150 euron liityntämaksu, ja vuodessa jäsenyys maksaa 80 euroa. – Kun kuuluu haulikkokerhoon, täällä saa ampua, mutta kyllä siihen kuuluu velvoitteitakin kuten ratavalvontaa ja tuomaritehtäviä. Me oletamme, että jäsenistö myös osallistuu toimintaan.

Taas toimii

TÄLLÄ PORUKALLA kisa käytiin. Kuvan oikeassa laidassa olevan Jarmo Hautamäen tulosta ei tosin kelpuutettu mukaan. Hän kun oli käynyt radalla sen verran monesti aiemminkin, ettei muilla olisi ollut kisassa mitään jatkoa. Kuvassa vasemmalla olevan toimittajan hymy on täysin pakotettu. Ampumataidoltaan allekirjoittanut eli Ville Kulmala oli porukan heikoin. Saldo 3/25 oli kerrassaan kelvoton.

Laji ei ole pelkästään haastava, vaan suorastaan tyhmä. Tai sitten aseessani on jotain vikaa. Kymmenen kisakutia on ammuttu, ja osumia allekirjoittaneella on edelleen pyöreä nolla. Ärsyttää, että juuri omalle kohdalleni on osunut tämä rikkinäinen ase. Kimmo ja Pekka kun kumpainenkin pudottelevat kiekkoja vieressä nyt ihan hyvin. Pekkakin on osunut putkeen viimeiseen neljään kiekkoon. Hokkanen kyllä kertoi puheissaan tarinoita, joissa osumia oli seurannut kymmenien kutien kuiva kausi, mutta ei niitä omalle kohdalle uskonut osuvan. Sekin alkaa ahdistaa, että Hokkanen on vitsaillut meille ennen kisaa nolla-ampujien ”rangaistuksesta”. Se kuitenkin menee osastoon poikain jutut, eikä sitä viitsi näin perhelehteen laittaa.

Muutos oli myös pakko toteuttaa

Alkaahan se ase toimia. Pitkän hutiputken jälkeen kiekko lasahtaa pirstaleiksi. Oranssi kiekko suorastaan räjähtää ilmaan. Hitto, että tuntuu taas hyvältä. Ja jännittävää kyllä, sitä on ainakin itse taas tuntevinaan, että tuosta ja tästähän erheestä se aiempi osumattomuus oli kiinni. Ei siis ehkä siitä aseesta kuitenkaan. Kimmo ja Pekka taitavat olla tavoittamattomissa, mutta en anna sen masentaa. Nyt kisaan siis enää itseni kanssa. Seuraavan kiekon ainakin aion tiputtaa…

Epidemia tarkoitti hiljaisKäytännössä ilman seuran ulkopuo- eloa, muttei täydellistä lisia kävijöitä, taloudellisesti toimin- stoppia kuitenkaan

ta olisi hyvin raskaasti tappiollista. Ratamestarin mukaan ampumiseen oikeuttavien lippujen hinnat ovat itkettävän ja naurattavan rajamailla. Hänen mukaansa kerholipuilla saadaan juuri ja juuri kiekkojen hinta. Ja sekin edellyttää oikeastaan, että työlle ei makseta mitään hintaa. – Jos joku luulee, että tämän kokoinen putka pysyisi pystyssä harrastajien tuloilla, niin siinähän saa luulla. Menot ovat kuitenkin suuret, sillä tämä on iso alue ja lämmitys, sähkökustannukset sekä paikkojen yleinen kunnossapito kyllä myös kustantaa, Hokkanen kertoo. Hänen mukaansa on selvä, että yritysten tyky-päivät, ampumakoulutukset sekä koko viime vuonna perustetun

Viime vuoden maaliskuussa Suomen poikkeustolaan laittanut korona pisti myös ampumaradan varsin rajoitettuun olemassaoloon kahden ja puolen kuukauden ajaksi. Viimeinen tuolloin täällä järjestetty tilaisuus oli muuten yrittäjien järjestämä. Viime maaliskuun alkupuolella järjestetty Yli Rajojen -tapahtuma oli Ylöjärven, Pirkkalan ja Nokian Yrittäjien yhteinen ponnistus. Se jäikin toviksi sitten viimeiseksi tapahtumaksi. – Käytännössä meidän myyntimme oli aina kesäkuun 1. päivä saakka miltei kiinni, vaikka meillä olikin koko ajan pienimuotoista toimintaa. Tulojen osalta kuitenkin pari kuukautta mentiin hyvin lähellä nollaa, Hokka-

”En minäkään tykkää golfista, eikä siinä mitään” Sen Hokkanen tietää, että osalle porukasta ampuma-aseet ovat punainen vaate. Siis siitäkin huolimatta, että niillä ei olisi mitään tekemistä väkivallan kanssa. – Kun kerron tuntemattomille ammatistani, noin 80 prosenttia on peukku ylös ja 20 prosenttia, että mitä helvettiä, hän aloittaa. Hänen mukaansa tästä epäilijäosastosta noin 15 prosenttia on kuitenkin ”käännytettävissä”. Jäljelle jäävät viisi prosenttia ovat hänen mukaansa ”fundamentalisteja”. – Kaikille tämä ei tietysti kolahda. Olen minä itsekin käynyt gol-

fia testaamassa, eikä se ole minun juttuni, eikä siinä mitään. Ehkä se vain johtuu siitä, että en osaa sitä, hän toteaa. Toisaalta mies korostaa sitä, että ikinä asiaa kokeilemattoman ei kannata tuomita lajia ennen ensimmäistä testikertaa. – Parhaiten ihmisten silmiä ampumisharrastusta kohtana saadaan avattua, kun porukka pääsee itse kokeilemaan. Se pienen jännityksen aiheuttama adrenaliinipiikki, ruudin tuoksu ja onnistumisen aiheuttama riemu saavat monen ihastumaan, hän kertoo.

Aikoja löytyy hyvin

KÄYTTÖÖN SAAMAMME haulikot ovat kaikki kaksipiippuisia. Me tosin lataamme pesistä vain alimmaisen ja ammumme yhtä kiekkoa. Kaksoistrapissa ammuttaisiin kahteen otteeseen, joskin toki kiekkojakin lähtisi ilmaan kaksi.

nen kertoo. Aivan tyystin toimintaa ei kuitenkaan pitänyt ajaa alas. – Ulkolajihan me olemme, ja aseiden kanssa kun pelataan, tässä ollaan jo lähtökohtaisesti varsin etäällä toisistamme ilman koronoitakin, hän kertoo.

Kaikesta huolimatta ennätysvuosi

Takaisin normaaliin päästiin kesäkuun 1. päivä, ja siitä eteenpäin onkin vilinää riittänyt. – Kesä meni hyvin, ja loppuvuosi eli siis syksy-lokakuun taitteessa alkanut talvikautemme on sekin sujunut mukavasti, ratamestari kertoo. Ottaen huomioon sen parin kuukauden hiljaiselon loppuvuoden kiri olikin sitten huikea, sillä radalla tehtiin euromäärissä kaikkien aikojen ennätystulos. Tästä suurin kiitos kuuluu juuri yritysyhteistyölle ja ulkopuolisille tilausryhmille. – Varsinaisen lipunmyynnin osalta oltiin siltäkin pienessä nousussa, kiitos niin sanottujen normiharrastajien, metsästäjien ja tietysti kerholaisten. Se ei tosin radan taloutta juuri keikuta. Kuten totesin, meidän lippuhinnat ovat itkettävän ja naurattavan välimaastosta.

Jos joku haluaa lähteä kokeilemaan haulikkoammuntaa, se onnistuu usein hyvinkin nopealla aikajänteellä. – Parhaimmillaan tänne pääsee jo samana päivänä, tietysti riippuen varaustilanteesta. Tänään esimerkiksi jouduin sanomaan eioota, koska meillä on koko päivä täynnä, hän kertoo. Kysyjällä oli nyt vähän huonoa säkääkin, sillä perinteisesti välipäivät ja vuoden ensimmäiset kuukaudet ovat radan hiljaisinta aikaa. – Kesä on tyky-päivien osalta toinen hiljaiskausi, mutta maaliskuusta kesäkuuhun ja elokuusta sitten loppuvuoteen mennään kovaa, hän kertoo. Toisaalta kelitkin vaikuttavat, sillä yli 15 pakkasasteessa ei ammuta.

Kisa on ratkennut

Lopputulos ei mairittele. Loppujen lopuksi 25 ammuksen rasiasta osuin ainoastaan kolme kertaa. Se on tuloksena välttävän sijaan suorastaan huono. Kun Jarmoa ei veteraanina lasketa mukaan, sijoitukseni on pronssi. Kärkikiista oli tiukka. Meistä läpi kisan tasaisimmin osunut Kimmo tiputtaa kuusi kiekkoa. Pekka puolestaan ottaa hyvän kirin, ja osuu yhdessä vaiheessa viidestä kiekon sarjasta neljään. Hän ottaakin ex-pispankoululaisten rajoitetun kutsukilpailun kisassa kultaa. Olen perinteisesti huono häviäjä, mutta nyt myönnän hävinneeni taitavammille. Sen opin, että haulikkoammunnalla ainakaan tässä trap-lajissa ei ole mitään tekemistä kivääriammunnan kanssa. Tai siis ainakin hyvin vähän. Postaan aiheesta sosiaaliseen mediaan julkaisun, jonka seurauksena saan pian haasteen kisaan entiseltä armeijakaveriltani. Hyväksyn sen. Tosin se tarkoittanee, että minun on pakko käydä treenaamassa etupeltoon. Näin helppo tähän tyhmään, kivaan ja haastavaan lajiin on koukuttua. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Navigaattoriin pitää muistaa laittaa oikea kunta

KOKKOVUORESSA AMPUMAAN pääsee ilman lupakirjoja, mutta ei ennen kuin ratamestari on käynyt ohjeistuksen läpi ja varmistanut, että se myös ymmärretään. Hänellä on jämpti mutta humoristinen tapa esittää asiat.

Paras neuvo Kokkovuoren haulikkoampumaradalle navigoimiseen on ottaa kohteeksi lentokenttä. Tampereen suunnasta tultaessa varsinaisen lentokentän sijaan ampumaradalle tosin käännytään vähän aikaisemmin. Käännös vasempaan otetaan samasta risteyksestä, mistä ajetaan myös lennoston kasarmille. Ilmaston ampumarataan paikkaa ei silti parane sotkea, sinne kun käännytään samalta tieltä, vain

noin kilometriä ennen siviiliradalle johtavaa käännöstä. Perille löytäminen ei kuitenkaan ole vaikeaa, ampumarata on kyltitetty hyvin, ja netissäkin yhteystiedot on esitetty selkeästi. Ainoa mahdollinen erheen paikka on siinä, että navigaattoriin osaa pistää oikean sijaintikunnan. Ampumarata kun sijaitsee aivan Pirkkalan ja Lempäälän rajalla. Ratamestari Janne Hokkanen myöntää, että paikat saattavat

mennä sekaisin hyvästä syystä. – Tämän fyysisesti Lempäälässä sijaitsevan radan omistaa Tampereen vanhin urheiluseura, ja melkein kaikki pitävät meitä pirkkalalaisina, hän kertoo. Rata sijaitseekin merkittävästä lähempänä Pirkkalan kuin Lempäälän keskustaan. Pirkkalan ytimestä tänne ei ole matkaa kuin kuutta kilometriä, kun Lempäälään sitä on reilusti tuplasti.

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Radio Musa 100,5 IG: @radio.musa #parastamusaa radiomusa.fi

Kiitos, hyvät ihmiset! Radio Musa on tullut kymmenen vuoden ikään. Kiitos kuuluu Musan kuuntelijoille ja erityisesti yrittäjille, jotka mainostavat aikuisten ykkös radiossa.

Osallistu kuuntelija tutkimukseen osoitteessa radiomusa.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Radio Musa synttärikahvia kotiin toimitettuna.

Kuntavaaliehdokas!

Musalla pääset kuuntelijan korvien väliin ja tulet tutuksi. Sinulla on koko taajuus käytettävissäsi.

Mainosmyynti: 0400 620 036 / Pena

Radio Musa 100,5 – aikuisten suosikkiradio | facebook.com/radiomusa | radiomusa.fi

Kovalan kiperät – ELI PIRKANMAAN YRITTÄJÄ -LEHDEN TIETOVISA

Mikä oli viime vuonna edesmenneen Maradonan koko nimi?

2. 3.

Entäpä kumpi käsi oli niin sanottu ”jumalan käsi”?

Mikä nimi yhdistää 2001: Avaruusseikkailu -elokuvan ohjaajaa ja rockyhtye Kissiä?

Kenen nimipäiviä juhlitaan Suomessa ystävänpäivänä 14.2. Ev.lut. kalenterin mukaan?

Vuonna 1954 perustettiin Tampereella yritys, jonka nimi on palindromi, mikä?

Kumpaan suuntaan ”Biitlet” kävelevät Abbey Road -levyn kannessa?

Mikä yhdistää Grand Hotel Tammeria ja Tampereen linja-autoasemaa?

8. 9. 10.

Kuka esitti Ihmemiestä 80-luvun hittisarjassa?

Mikä on Ihmemies MacGyverin etunimi?

Kuka tamperelaisille tuttu henkilö toi karaoken Suomeen?

11.

Karate tarkoittaa tyhjää kättä japanin kielellä, mutta mitä ”karaoke” tarkoittaa?

12. 13. 14.

Minä vuonna Pirkanmaa-nimitys syntyi? Minkä nimiset ovat Hämeensillan patsaat?

Vuonna 1937 Aaretti Nieminen alitti Hämeensillan, millä?

15.

Mikä yhä toiminnassa oleva ravintola oli ensimmäinen Alkon perustama kokeiluravintola lähiöissä?

16.

Kuinka monta prosenttia Teisko muodostaa Tampereen pinta-alasta?

Mikä yhtye esiintyi kahtena peräkkäisenä iltana Ratinan stadionilla vuonna 2019?

Ketkä rakennuttivat Pispalan haulitornin? Toisen henkilön sukunimi komeilee Hämeenpuiston ja Hämeenkadun kulmassa olevan talon seinässä ja toinen voi tulla mieleen talvesta Englannissa.

17.

18.

Mistä TV2 teki lähetyksiä ennen siirtymistään Tohloppiin?

20.

Lukijoiden palautteeseen on vihdoin vastattu, sillä usein meiltä tiedusteltu tietovisa on tästä numerosta lähtien vakituisesti osa aviisia. Pirkanmaan Yrittäjä -lehden visan on laatinut Ilkka Kovala. Hän on asiantuntija oikeastaan kaikilla aloilla. Vastaukset sivulla 39. Yrittäjä, varaa paikkasi!

LEMPÄ ÄL ÄN YRiT TÄ JÄT

19.

Onko Näsijärvi jäätynyt tietojen mukaan koskaan lokakuun aikana?

DORIMEDIA OY

leena 041 501 9902

Asianajotoimisto ACTAS Oy Puh. 010 548 6060

Risto Tuori Asianajaja, osakas, OTL

Mika Allén Asianajaja, osakas, VT

Antti Malinen Asianajaja, osakas, VT

Marjo Anttoora Asianajaja, VT, TM

Anni Honka Lakimies, VT

Väinölänkatu 1, 33100 Tampere Puistokatu 16 A 8, 38200 Sastamala Ideaparkinkatu 4, 37570 Lempäälä Apiankatu 3, PL 66, 37601 Valkeakoski

www.actas.fi

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

KARI TOLONEN, järjestöneuvos ja Chaine des Rotisseurs -järjestön Officier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan pirkanmaalaisen ravintolan ruokatarjontaan.

taa. Alusta alkaen toiminnassa on ollut keskeistä ihmisten kunnioitus, itsemääräämisoikeus, suvaitsevaisuus, kokeilunhalu ja ilo. – Kotokampus päättäväisesti kieltäytyy olemasta laitos. Kotokampus on koti. ”Oma tahto” -toimintamalli on syntynyt Kotokampuksella ja tavoitteena on levittää sitä ympäri Suomea senioreiden asumispalveluihin, kertoo Pauliina Alén.

KU K A? LOUNASVIERAS: Pauliina alén, Kotokampus lempäälän johtaja ASUU: siurossa ja Vesilahden mökillä PERHE: mies ja kaksi lasta HARRASTUKSET: lenkkeily, luonnon ihmettely, sienestys LOUNASPAIKKA: lempäälä-talossa sijaitseva Ravintola Flemm´s

uoden 2021 ensimmäiseksi lounaspaikaksi sopi oivasti uudessa Lempäälä-talossa sijaitseva ravintola Flemm´s. Meidän vierailupäivänämme ravintolan lounaslistalla oli tarjolla possun ulkofilettä sekä runsas salaattipöytä.

FLEMM´SIN LOUNAS näytti tältä.

Mikä on Kotokampus?

Vieraamme Pauliina Alén on Lempäälän Kotokampuksen johtaja, joten ensin lienee paras tehdä myös lukijoille selväksi, mikä oikein on Kotokampus? – Ehtookoto, nykyinen Kotokampus syntyi 1960-luvulla kodiksi asuntoa tarvitseville ikäihmisille. Tavoitteena oli parantaa vanhusväestön asunto-olosuhteita ja vanhusten hoitoon liittyviä palveluja, Alén taustoit-

PAULIINA ALÉN upouuden Ehtoohelmen edustalla.

LEMPÄ ÄL ÄN YRiT TÄ JÄT

Palvelutarjonta koskee tätä nykyä myös naapurikuntia

Tätä nykyä, kun uusin yksikkö Ehtoonhelmi on valmistunut käyttöön, Kotokampukselle on asuntopaikkoja yhteensä jo 130 asukkaalle, joista 48 sijaitsee upouudessa Ehtoonhelmessä. – Tällä hetkellä kaikki asiakkaat ovat Lempäälästä, mutta palvelutarjonta on vuoden alussa avattu koskemaan myös naapurikuntia. Tämä avaus tuo varmasti paljon uusia hakijoita ja asiakkaita, uskoo Pauliina. Kotokampus koostuu palveluasumisesta, missä asukkaat voivat räätälöidä mitä palveluita he haluavat sekä tehostetusta palveluasumisesta ja asumispalveluista mielenterveyskuntoutujille. Henkilökuntaa yksikössä on

Toimintaa on jouduttu sopeuttamaan olosuhteiden vaatimalla tavalla.

Pam pam.. heilahtaa Pauliinan taikakaulin

PAULIINA ALÉNIN johtaman Kotokampuksen päätuote on ikäihmisten tehostettu palveluasuminen ja palveluasuminen, missä asukkaat voivat räätälöidä mitä palveluita he itselleen haluavat. Lisäksi palvelukirjoon kuuluvat mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut.

50 ja hyväksytty hoitajamitoitus tehostettuun palveluasumiseen on 0,6.

Korona ja Kotokampus

Johtaja Pauliina Alén on enemmän kuin tyytyväinen siihen, ettei Kotokampuksella ole tavattu yhtään koronatapausta. Tämä on tietenkin osittain myös sen ansiota, että koronaohjeistukset ovat olleet aika tiukat. Tapaamisia on rajoitettu, ja erilainen ryhmätoiminta on ollut rajoitettua. Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

Vieraamme tunnustautuu intohimoiseksi leipojaksi – varsinkin kakkujen teko onnistuu. Muuten kotona tehdään normaalia ravitsevaa arkiruokaa urheilevalle perheelle, mutta joskus heittäydytään myös villeihin kokeiluihin. Nyt perhe on viettänyt aikaa Vesilahden mökillä, ja siellä Juha-miehen talviverkkokalastuksen myötä on tullut ruokapöytään niin kuhaa kuin madettakin. Lounaan päätteeksi pöydästä nousee kaksi tyytyväistä. Ravintola Flemm´sin lounas saa vieraaltamme vilpittömät kehut, samoin kuin ravintolan viihtyisä ja rauhallinen miljöö. Kirjoittaja on samaa mieltä. Lounaan jälkeen nautimme jälkiruokakahvit puolukkarahkan kanssa, ja samalla vieraamme saa vastattavakseen nopeat kysymykset. Mieliväri – lila Vapaaehtoistyö – arvokasta Ystävänpäivä – ihana Vastustamaton herkku – lakritsi Laskiainen – ulkoilua. ● Teksti ja kuvat: KARI TOLONEN

leena 041 501 9902

H O PE A R AI T T I 4 , 375 0 0 L E M PÄ Ä L Ä

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

LEMPÄ ÄL ÄN YRiT TÄJÄT

läheiset ihmiset työelämässä huolestuivat yrittäjän voinnista ja puhuivat hänet breikille –

Kolmen kuukauden jälkeen yrittäjä pitää sitä yrittäjäuransa parhaana päätöksenä SOITA

(03) 357 3000 ja pyydä tarjous!

Lempääläläinen yrittäjä Kristian Lella jättäytyi viime vuoden lokaku vapaaehtoiselle, joskin lähipiirin vahvasti suosittelemalle lepolomalle, joka kesti tammikuun alkupuolelle. Koronan leimaama vuosi 2020 oli ollut hänelle raskas, sillä epidemian logistiikkafirmalle aiheuttamien hankaluuksien lisäksi myös henkilökohtaisessa elämässä tuli lunta tupaan, kun pitkä parisuhde päättyi.

h www.ainesmestarit.fi

aasteita oli ilmassa jo ennen koronaa – Nyt kun asiaa mietin, niin jo joulukuu 2019 oli meidän firmallemme liiketaloudellisesti hyvin raskas ja painui pahasti miinukselle, Kristian Lella palaa mielessään ajassa taaksepäin. Hän on haastattelupäivänä, tammikuun puoliväissä, ollut takaisin töissä viikon päivät. Kaikkiaan hän piti etäisyyttä yritykseensä reilut kolme kuukautta. Se on moninkertaisesti enemmän kuin hänet aiemmat lomansa koko 15-vuotisen yrittäjäuran aikana yhteensä. – Olin tehnyt töitä ilman oikeaa lomaa lähes yhdeksän vuotta, hän kertoo. Tasan vuosi sitten haastattelupäivästä, tammikuun puolivälissä, Kristian Lellan huolenaihe numero yksi ei ollut vielä virustauti. Se kun oli vielä silloin Aasian ongelmia, eikä sen maailmankiertue ollut vielä yleisessä tiedossa. Silloin harmaita hiuksia tuotti ilmassa ollut paperilakko, joka sitten neuvottelujen kariuduttua alkoikin – Se vaikutti meillä bisnekseen välittömästi ja vaikutti merkittävästi meidän alkuvuoteemme, Kristian kertoo.

Rankka kevät

Lakon päättyminen oli luonnolli-

sesti hyvä uutinen, mutta kovin kauaa seesteinen aika ei sitten jatkunutkaan. Kuten meistä lähes kaikki muistanevat, maaliskuussa alkoivatkin sitten sulut ja rajoitukset ja koko korona-aikakausi. Se vaikutti myös logistiikkafirma GLi:n arkeen ja pudotti liikevaihdosta käytännössä reilun kolmasosan lähestulkoon yhdessä yössä. – Koko kevät olikin sitten sitä samaa luisua, Kristian Lella toteaa ja myöntää, että töiden dramaattisen vähenemisen myötä yrityksessä oli pakko aloittaa lomautukset. Henkilökohtaisesti se oli hänelle koko kevään vaikein asia. – Meillä on 70 ihmistä täällä töissä, ja monen perheen asuntolainan maksaminen on kiinni siitä, onko heillä täällä töitä vai ei, Lella kertoo. Työntekijät ymmärsivät kuitenkin tilanteen hyvin.

Toukokuu toi toivoa – tosin vaan yrittämiseen

Kristian Lellan mukaan varsinaisen yritystoiminnan osalta viime vuoden raskaimmat hetket osuivat juuri kevääseen. Itse asiassa vuosi lähti vastoinkäymisillä käyntiin ja vasta toukokuussa työmäärä alkoi kasvaa. – Käytännössä siitä lähtien me olemmekin tehneet ihan kelpo tulosta, Lella vahvistaa. Epidemian toinen aalto syksyllä kun ei aiheut-

Puh. 03 375 0113, gsm 044 321 2768 Tampereentie 4, Lempäälä www.lhla.fi

MYÖS TÄYSIN SÄHKÖISET KIRJANPITOPALVELUT

Taloustaito Terttu Ky www.taloustaitoterttu.fi Terttu 0400 883 024 • Laila 050 443 2911 Tuulimari 050 300 4018 toimisto@taloustaitoterttu.fi Rajasilta 1, 33880 Lempäälä

tanut samanlaista hallaa yritystoimintaan. Kristianin omassa elämässä tasapaino oli kuitenkin edelleen hakusessa. – Työn lisäksi olen mukana kuntapolitiikassa, mikä sekin sitten Teams-kokouksineen kaiken tämän muun päällä tuntui todella raskaalta, hän jatkaa ja myöntääkin olleensa kroonisesti uupunut. – Vaikka tuntuikin siltä, että olin koko ajan töissä ja menossa, samalla tunsin olevani myös aina pari potkua jäljessä sieltä, missä minun piti olla. Olin koko ajan väsynyt, mutta kuitenkaan en saanut unta. Ylipäätään kokonaisvaltainen riittämättömyyden tunne oli hyvin vahva, Lella tuumaa ja tulee samalla kokolailla kuvanneeksi stressin perusoireiston. Omassa elämässä stressiä aiheutti sekin, että pitkä, viitisen vuotta kestänyt parisuhde päättyi.

Läheiset huomasivat

Vaikka Kristian tiesi, että kaikki ei ollut kunnossa, ei hän sitä kenellekään varsinaisesti kertonut. Hänen ei siis varannut lääkäriaikaa, tai ylipäätänsä mitään aikaa. Nyttemmin hän toteaa, että itsenäisesti hän tuskin olisi osannut stopata. Kristian Lella haluaa tässä vaiheessa kutsua haastatteluun mukaan kaksi ihmistä, joiden ansiosta tähän tarinaan

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

KRISTIAN LELLA päätyi ottamaan pidemmän lepoloman, ja siitä kiitos kuuluu hänen kanssaan kuvassa poseeraaville Riikka Peltolalle (oik.) ja Iina Raunioniemelle. He saivat Kristianin tarttumaan tuumasta toimeen. Yrittäjä myöntää, että yksin se askel olisi jäänyt ottamatta.

saadaan kirjoittaa onnellinen loppu. Iina Raunioniemi on ollut Kristianin tuki ja turva töissä jo 14 vuoden ajan, ja hän oli aikanaan koko GLi:n ensimmäinen työntekijä. Ja juuri Iina oli se, joka otti Kristianin tauon ajaksi firman nimenkirjoitusoikeuden. Toinen tukipilari vaikeassa tilanteessa on ystävä Riikka Peltola. Hänkin on tuntenut Kristianin jo monta vuotta, sillä hän on pitänyt ensimmäiset liikenneyrittäjäkoulutuksensa GLi:llä jo seitsemän vuotta sitten.

Luovuus ja into katosivat

Työnantajansa vuosikaudet joka ikinen työpäivä näkemään tottunut Iina myöntää, että edellissyksy ei ollut ensimmäinen kerta, kun hän oli vähän huolissaan esimiehensä jaksamisesta. – Esimerkiksi loman ja huilaamisen merkityksestä olen koettanut vihjaista aika monta kertaa aikaisemminkin. Kristian on aina ollut sellainen kaikki narut käsissä -tyyppi, hän kertoo. Viime syksynä tilanne alkoi kuitenkin olla silmiinpistävä. – Kyllä sen näki selvästi, miten työteho rupesi hiipumaan. Töihin hän kyllä tuli normaalisti, mutta jotenkin siitä touhusta puuttui kuitenkin kaikki se hänelle kovin tavanomainen luovuus ja innostus, Iina kertoo. Ja kun hän otti asian esille Riikan kanssa, olivat myös hänen havaintonsa samansuuntaiset

Optimaalinen ajoitus

Koska Peltola ja Raunioniemi huomasivat, että tilanteeseen ei ollut tulossa muutosta, päättivät he nostaa yhdessä tuumin kissan pöydälle. Niinpä syyskuussa kaksikolla olikin Kristianille ehdotus pidemmän tauon pitämisestä. Kristian myöntää, että ajoitus oli erinomainen. Jos hänen oma vointinsa olisi ollut parempi, hän tuskin olisi nähnyt taukoa välttämättömänä. Ja toisaalta kovin paljon jaksamisvieterissä tuskin olisi ollut enää venymisvaraa. Ehdotus tuli siis optimaaliseen aikaan. – Kai meillä kaikilla on raja, joka tulee vastaan. Sen verran olin itsekin väsynyt tilanteeseen, että en tyrmännyt ajatusta suoranaisesti, vaikka varmasti joskus aikaisemmin olisin niin tehnyt, hän pohtii ja toteaa senkin auttaneen päätöstä, että hänellä itsellään oli jo melko realistinen käsitys omasta tilanteestaan. – Kahden viimeisen kuukauden aikana olin kyllä ollut töissä mutta

saanut aikaan hyvin vähän, hän myöntää.

Yhteyttä otettaisiin vain hätätilanteissa

Se oli alusta asti selvää, että millään parin päivän pikapaussilla asiaa ei setvittäisi. Asiaa jatkojalostettaessa päädyttiinkin sitten nopeasti siihen, että Lellan paussi kestäisi vähintään jouluun saakka. Ja koska kalenteri ja tilanne sen myöhemmin salli, päädyttiin sitä jatkaa vielä loppiaiseen. Kristian itse ilmoitti lomastaan henkilökohtaisesti muutamalle suurimmalle asiakkaalle. Lisäksi toimitusjohtajan lomasta kerrottiin avoimesti kaikille yrityksen työntekijöille jo ennen sen alkamista. Kristian myöntää olleensa hyvin kiitollinen, että paussin pitäminen ylipäätään oli hänelle mahdollista. – Olin siinä mielessä onnekas, että minulla oli täällä töissä hyvä porukka, johon saatoin luottaa sataprosenttisesti, hän kiittelee. Se Iinan, Riikan ja Kristianin kesken sovittiin, että työasioissa otetaan yhteyttä vain, jos jotain todella mullistavaa tapahtuu. – Siis jos täällä olisi vaikkapa ollut tulipalo tai isoimmat asiakkaat olisivat irtisanoneet sopimuksen, Kristian selkeytti. Riikka oli ystävänä ja entisenä yrittäjänä vain henkisenä tukena. Yrityksen toiminnan rutiineja pyörittivät työnjohtajat Petri Hietikko ja Tommi Hakala sekä muut työntekijät kuljettajia ja varastomiehiä unohtamatta. Arki saatiin pyörimään koronasta huolimatta muuttumattomana.

Tauko tarkoitti myös sähköpostia ja puhelinta

Riikka huomauttaa siitä olleen kosolti hyötyä, että kaikkia asioita saatettiin setviä ennakkoon. – Ylipäätään omasta tahdosta aloitettu loma on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin se, että sinne lähtisi kolmannen tahon määräämänä tai pakottamana, hän tuumaa. Merkittävä syy Kristianin tauon onnistumiseen oli se, että töistä poistuminen tarkoitti myös digitaalisia kanavia. – Erityisesti siitä olen ylpeä, että Kristian jätti myös puhelimensa ja sähköpostinsa Iinalle. Loma tarkoitti siis taukoa myös työsähköpostista. Kristian itse asiassa hommasi itselleen kokonaan uuden puhelinliittymän, jonka numeron hän piti hy-

vin pienen piirin tiedossa, Riikka kertoi. Kristian myöntää, että alun perin olo ilman työluuria oli alaston. – Oloni oli todella orpo. Kaikista vaikeinta oli sähköpostista luopuminen, mutta niin vaan siihenkin totuin, Kristian toteaa.

Hevoset turvana

Kristian myöntää, että täysi toimettomuus olisi ollut hänelle jo ajatuksenakin täyttä myrkkyä. Vaikka hän suostuikin pitämään töistään täydellistä sapattia, pelkkää sohvaa se ei hänen tapauksessaan tarkoittanut. Tekemistä tarjosivat eläimet. – Olen maalta kotoisin ja olen ollut hevosmies syntymästäni lähtien. Omia hevosia minulle on ollut kolme vuotta, ja vapaa-aikani olen käyttänyt hyvin pitkälti tallilla. Jonkin verran olen päässyt myös ajamaan ravikisoja, Kristian kertoo.

Puolitoista vuotta sitten asetelma oli päinvastainen

Riikka, joka on tosiaan pitänyt koulutuksia GLi:ssä jo useamman vuoden, ei ollut viime syksynä tai ole tälläkään hetkellä työsuhteessa yritykseen. Hän tarjoutui auttamaan hankalassa tilanteessa ystävänä. Reilu vuotta aikaisemmin asetelma oli ollut päinvastainen. Tuolloin auttavan käden tarjoaja oli Kristian ja autettava Riikka perheineen. Riikka jou-

tui marraskuussa 2018 täysin yllättäen ratsastusonnettomuuteen, josta seurauksena oli vaikea aivovamma sekä muita sisäisiä vammoja, mm. revennyt maksa. Onni onnettomuudessa oli, että samalla maneesilla oli tuolloin hänen aviomiehensä, joka aloitti elvytyksen välittömästi. – Lisäksi onnettomuus tapahtui vain 18 kilometrin päässä TAYS:sta, jonka takia pääsin hoitoon hyvin nopeasti, Riikka kertoo. Sen verran vakava tilanne kuitenkin oli, että siitä seurauksena oli kahden kuukauden sairaalajakso, josta alku kului koomassa teho-osastolla. – Mieheni Ville sai Kristianilta valtavasti tukea ja apua onnettomuuteni jälkeen, joten ehdottomasti halusin nyt auttaa häntä sen minkä voin, Riikka toteaa. Vieressä istuva Kristian Lella myöntää, että Riikalle tapahtunut onnettomuus edesauttoi myös hänen omaa pysähtymistään. – Kyllä se jo tuolloin pisti sitä miettimään, kuinka hauras elämä on. Eli sitä, mitä tapahtuisi, jos itselle sattuisi jotain yhtä vakavaa, hän kertoo.

Tämä oli tarinan opetus

Maanantaina, tammikuun 11. päivä työpaikalleen palasi jälleen hyvävointinen yrittäjä, joka kertoo olevansa ehdottoman vakuuttunut siitä, että viime syksynä tehty taukopäätös kannatti. – Tämä on luultavasti paras päätös, jonka olen omaan yrittäjyyteeni

REILUT KOLME KUUKAUTTA myöhemmin takaisin logistiikkayrityksen konttorille palannut mies kertoo tauon olleen yrittäjäuransa paras päätös. Omasta jaksamisesta hän aikoo pitää jatkossa parempaa huolta. – Jokaisen pitäisi miettiä, mikä on tärkeää. Jos se firma tosiaan on tärkeämpää kuin perhe tai oma terveys, niin sitten ei kun töitä tekemään. Uskon kuitenkin, että harva on oikeasti sitä mieltä, Kristian tuumaa.

liittyen tehnyt. Isoin kiitos kuuluu Iinalle ja Riikalle, joiden ansiosta tajusin tarttua tilaisuuteen, sekä myös sitoutuneelle ja vastuuta ottavalle henkilökunnalle, josta olen todella ylpeä, hän kertoo. Kristian Lella uskoo kokemuksen vahvistaneen paitsi hänen jaksamistaan myös yritystä. – Eräs seikka, jota tämä varmasti opetti, on vastuun jakaminen. Yrityksellä on usein myös sellainen kasvun kompastuskivi, että se nojaa liikaa yhden naisen tai miehen työhön, Kristian tiivistää ja myöntää omien asenteidensa muuttuneen pysyvästi. – Täytän syksyllä 50 vuotta, mikä sekin pistää miettimään. Kyllähän elämässä pitää tehdä myös työn ulkopuolella sellaisia asioita, joista nauttii. Työstäkin voi nauttia, mutta koko elämä ei saa olla työtä, hän kertoo. Paluuta vanhaan malliin ei enää ole Kristianin vaihtoehdoissa. Nyt esimerkiksi hän tekee neljän päivän työviikkoa ja aikoo jatkossa lomaillakin – siis ihan vapaaehtoisesti. – Oma vinkkini kaikille yrittäjille on, että pitäkää ihmeessä välillä myös sitä lomaa. Opin tästä kaikesta sen, että oma jaksaminen on tärkeintä. Olin onnekas, koska minulla oli tukena loistava työporukka, mutta ymmärrän hyvin, että esimerkiksi yksinyrittäjällä ei ole samanlaista mahdollisuutta. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin! Yrittäjien jäsenenä olet oikeutettu moniin palveluihin ja rahanarvoisiin etuihin kuten maksuttomaan lakineuvontaan, pääsyn asiakirjapankkiin, jossa 70 hyödyllistä asiakirjaa käytettävissäsi, rahanarvoisia etuja vakuutus-, polttoaine-, majoitus- ja matkakustannuksista sekä paljon muuta. Aloita verkostoituminen jo tänään liittymällä Yrittäjiin! Soita Kimmolle 050 306 2228, tai laita viestiä kimmo.vaittinen@ dorimedia.fi Ja siitä se lähtee!

JÄSENMAKSUT 2021/12 KK Henkilöstön määrä yrittäjät mukaan lukien Yksinyrittäjä ..... 168 €* 2–3 .....................249 €* 4–5......................311 €* 6–7 ..................... 373 €* 8–9.....................453 €* 10–19 ................. 537 €* 20–49 ............... 666 €* 50–99 ............. 1 059 €* 100– .............. 2 093 €*

* Jäsenhinta on verovähennyskelpoinen

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

va Ku

Auli on loihtinut vuosien saatossa kimpun poikineen

ka sito mo hyv ä h altij : Kuk a

– floristi kertoo osuneensa ammatinvalinnassaan oikeaan #työjostatykkään #ilovemyjob #elämäonihanaa... ja niin poispäin. Tämänsuuntaiset aihetunnisteet tuntuivat olevan valtavirtaa selatessani floristiyrittäjä Auli Edelmannin yrityksen Instagramia. Sinne olin puolestaan päätynyt yrityksen nimen ansiosta. Hyvä Haltija kun suorastaan pomppasi esiin silmäillessäni Kaukajärven Yrittäjien jäsenlistalta potentiaalisia haastateltavia. Eihän siinä auttanut sitten kuin kutsua itsensä kylään, kun kerran joku on työstään näin innoissaan.

i kovinkaan kaukana Kaukajärven rantaviivasta, rauhallisen Haltiankadun varrella, keskellä idyllistä omakotialuetta on piha, jossa moni lähiympäristön asukkaista on joskus poikennut. Haltiankadulla, numerossa viisi toimii nimittäin Auli Edelmannin omistama Kukkasitomo Hyvä Haltija. Varsinaista myymälää yrittäjä ei ole täällä pyörittänyt enää hyvään toviin, mutta moni vuosien saatossa tutuksi käynyt asiakas haluaa tulla noutamaan kimpun paikan päältä. Aika usein siinä vaihdetaan vähän useampikin sana, sillä Auli on ollut monelle perheelle hovikukittaja, joka on loihtinut kimput aina asiakkaan omista häistä jälkikasvun kaste-, rippi- ja yo-juhliin. Yrittäjän liikevaihdosta tosin yli puolet tulee yritysasiakkailta, joita on heitäkin vuosien saatossa ehtinyt siunaantua aika liuta. Luonto ja kukat olivat Aulin sydäntä lähellä pienestä pitäen, joten Lepaan puutarhakoulu oli Juupajoella varttuneelle Aulille luontainen valinta. Yrittäjäksi Auli ryhtyi jo parikymppisenä, kun hän yhdessä työkaverinsa kanssa perusti Itsenäisyydenkadulle Viherpeukalot-kukkakaupan. Se sijaitsi Salhojankadun pubin naapurista Tammelan kaupunginosassa. Auli itse uskoo päätyneensä yrittäjäksi luonnesyistä. – Minulla on yleensä taipumus miettiä, miten tämän ja tuon asian voisi tehdä hieman paremmin, ja olen aina ollut myös kova tekemään töitä, hän tuumaa. – Auli ei ole ikinä ollut kahdeksasta-neljään ihminen, auttaa hänen aviomiehensä Seppo vierestä.

Perhekoko moninkertaistui 90-luvun aikana

Seppoa voi pitää tässä asiassa todel-

lisena asiantuntijana, sillä hän on päässyt seuraamaan vaimonsa yrittäjäuraa ensimmäisestä päivästä alkaen. Viherpeukalot perustettiin samana vuonna kun pariskunta avioitui, ja myöhemmin Aulin yritystoiminnan siirtyessä kotiin Seppo siirtyikin todelliselle aitiopaikalle. Nyt kun mies itse on jo päässyt eläkkeelle, on hänelle löytynyt firmasta enenevissä määrin töitäkin. – Olen nykyään firman logistiikkavastaava, eli vien tarvittaessa kukat asiakkaille, hän kertoo. Oman osuutensa kukkakaupasta Auli myi toiselle perustajalle 1990-luvun alkupuolella perhesyistä. Kaksihenkinen perhe kun kasvoi kolmen lapsen myötä viisihenkiseksi. Kukkakaupan pito keskustassa taas oli vähän huonosti yhdistettävissä perheellisen ihmisen rooliin. – Aukioloajat olivat hankalat pienten lasten äidille, kauppa avoinna seitsemän päivää viikossa ja sesonkina töitä ympäri vuorokauden, hän myöntää.

Vahva visio

Pysyvästi Auli ei kuitenkaan kukkia heivannut elämästään. Muutaman vuoden hän keskittyi pelkästään äitiyteen, mutta palasi kukka-alan yrittäjäksi perheen kuopuksen olleen yksivuotias. Tätä edesauttoi ultralyhyt työmatka. Auli oli päättänyt, että perheen 1994 valmiiksi saaman omakotitalon kanssa samalla tontilla sijainnut vanha lämmittämätön ja vesijohdoton, ennen sotaa rakennettu mummonmökki oli hänen tuleva liiketilansa. – Suuren halauksen ja kiitoksen ansaitsee äitini Salli, joka on ollut todellinen hyvä haltija lastemme ja kotimme hoitamisessa, Auli kiittelee äitiään. – Kyllähän sitä aika pääkkö saa

K AUK AJÄRVEN YRiT TÄ JÄT

NYKYÄÄN KIMPUT syntyvät erillisessä rakennuksessa, josta löytyy myös kukkakylmiö. Yrittäjä pitää siellä aina ”jonkin verran” varastoa, joka kyllä tammikuussa sesonkien ulkopuolellakin tarkoitti melko täydenpuoleista kaappia.

olla, että tänne keskelle omakotialuetta lähtee kukkakauppaa pystyttämään, mutta minulla oli vahva visio siitä, että tulisin onnistumaan, Auli kertoo nyt kun kävelemme talvisessa pihapiirissä.

Ensimmäinen asiakas oli puolipakolla kahville pyydetty lenkkeilijä

Aivan noin vaan kaupantekoa ei voida omakotitontilla alkaa, vaan luonnollisesti siihen vaadittiin hyväksyn-

tä niin naapureilta kuin viranomaisiltakin. Ovensa Aulin liike avasi loppusyksystä 1998. Päivämäärä on jäänyt myös suomalaiseen urheiluhistoriaan, sillä samaisena päivänä Mika Häkkinen voitti ensimmäisen F1-maailmanestaruutensa. Auli muistaa hyvin kuulleensa uutisen avajaispäivän aamuna tukussa. Japanissa ajettu kisa kun ajeltiin Suomen aikaan jo aamuvarhaisella. Mitään varsinaista jonoa kaupan etupuolelle ei ollut avajaispäivänä muodostua. Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

– Olin kuullut sellaisen vanhan väittämän, että jos ensimmäinen asiakas on mies, se tuo hyvää onnea. Niinpä minä tuosta kadulta miespuolisen kävelijän bongatessani lähes pakotin hänet sisään kahville. Ilmeisesti se toimi, sillä hyvin tämä on siitä lähtien mennytkin, Auli naurahtaa.

Lähielämyskohde

Aulin liikkeestä muodostui verraten nopeasti naapurustossa ja vähän kauempanakin hyvin tunnettu elä-

leena 041 501 9902

• Yleislääketiede • Urheilulääketiede • Fysioterapia • Työterveyshuolto Kaukajärven lääkärikeskus Kaukajärven lääkärikeskus Keskisenkatu 5, 33710 TampeKeskisenkatu 5, 33710 Tampere re03 • 03 3143 8100 3143 8100

Pispalan lääkäriasema Pispalan valtatie 2U, 33250 Tampere 03 3142 0100

www.medisport.ﬁ

Yrittäjäkortilla 3€ alennus hiustenleikkauksesta. Voim. 30.4.2021 asti. • Asematunneli 03-225 5153

• Kaukajärvi Juvankatu 10, 03-356 1009 • Nattari Junatie 2, 03-410 23074 • Härmälänranta 03-265 6966 • Pirkkala Suupantori 4, 03-368 5557 • Tesoman liikekeskus 03-345 2602 • Lielahti, Possijärvenk. 3, 03-345 3999 • Sääksjärvi (S-market) puh. 045 78749667

MATOT PUHTAIKSI! Tällä kupongilla

Väri- ja permanenttiasiakkaille ripsien tai kulmien kestoväri kaupan päälle!

Tee se helposti!

Palvelemme ma–pe 9–17 puh. 03–356 2007

PU HTA AS TI E DULLI S I N

Osuusmyllynkatu 5 C 1 Messukylä www.pesukaksikko.fi

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

mysmyymälä. Siis oikeastaan jopa jonkinlainen paikallisnähtävyys, jonka naapurustossa asuvat halusivat sisällyttää vähänkin kauempaa tulevien kyläilijöidensä matkaohjelmaan. – Hyvä Haltija oli tunnelmallinen ja erilainen myymälä, ja huomioitavaa on sekin, että noihin aikoihin Suomessa ei ollut vielä lahjatavarakauppoja lähimainkaan samassa määrin kuin nykyään, hän kertoo. Pelkästään kukkiin kaupanteko ei tosiaan rajoittunut, sillä liikkeen valikoimaan kuuluivat myös lahjatavarat. – Kävimme usein messuilla Saksassa hankkimassa lahjatavaraa myyntiin, Auli kertoo, kun kierrämme entisessä myymälässä. Sieltä löytyy edelleenkin melkoinen määrä erilaista sisustusrekvisiittaa, kuten erilaisia ruukkuja, maljakoita ja kukkakeijuja.

Monta moikattavaa

Kaukajärven ja Annalan naapurustoissa Aulin liike oli yleissivistykseen kuuluva asia. Hyvä sana myös kiiri. Esimerkiksi jouluisin melko kompaktin mökin ulkopuolella saattoi hyvinkin olla se alussa puuttunut jono- siis merkittävissä ajoin ennen minkäänlaisia koronarajoituksia. – Useampikin on sanonut minulle, että hänen joulunsa alkoi vasta sen jälkeen kun hän oli käynyt Haltijan mökissä tähtitaivaan alla kuuntelemassa kauniita joululauluja, yrittäjä muistelee. Sen verran kauan Auli on ihmisiä palvellut, että asiointireissuilla riittää moikattavaa. – Mieheni Seppo sitä joskus valitteli kauppareissulla, että me emme pääse ikinä pois täältä, kun sinun täytyy joka toisen vastaantulijan kanssa jäädä vartiksi puhumaan, Auli nauraa.

sen myötä saadut kontaktit. Esimerkiksi yhteistyö oppilaitoksen kanssa on säilynyt aina näihin päiviin asti. Sen verran asetelma on tosin muuttunut, että itse aikaisemmin opiskellut Auli on tänä päivänä itse arvioimassa opiskelijoiden näyttötutkintoja. – Viimeksi eilen olin seuraamassa näyttöä, ja kuukauteen mahtuu useampikin arviointi. Puutarhapuolen lisäksi olen ollut Ahlmanilla tekemässä myös yrittäjyyden arviointeja, hän kertoo ja myöntää, että nykyinen toimintamalli mahdollistaa tämän hyvin, sillä tilauksesta toimivalla liikkeellä ei ole säännöllisiä aukioloaikoja. Auli Edelmann on itsekin parhaillaan koulutuksessa. Nyt opinahjona on Tampereen ammatillinen koulutuskeskus ja aiheena sisutussuunnittelu.

kiksi kukkalogistiikka, joka tarkoitti Hollannin rekan ilmaantumista tuohon pihaan alituisesti, herätti kiinnostuksen uusista tiloista, hän myöntää. Seuraavat viisi vuotta Hyvä Haltija toimikin niissä tiloissa. – Myyntivolyymi oli luonnollisesti liikekeskuksessa isompaa, mutta niin olivat menotkin. Siinä vaiheessa ajattelin toisen myymälän perustamista, mutta pitkän harkinnan jälkeen päädyin muuttamaan liiketoimintaani. Näin sai alkunsa tilauskauppana toimiva Kukkasitomo Hyvä Haltija. – Hyvin paljon niiden viiden vuoden aikana solmin asiakaskontakteja, jotka jatkuvat tänäkin päivänä, hän miettii.

Sidontatyöt tilauksesta

Tänä päivänä Hyvä Haltija ei noudata aukioloaikoja, vaan kukkasidontoja tehdään tilauksesta. Se puolestaan onnistuu soittamalla, sähköpostilla tai sosiaalisen median kanavissa. – Ja jos jotain isompaa, kuten vaikka häiden kukituksia mietitään, niin asiakkaat tulevat käymään täällä, Auli esittelee. Yrittäjän varsinainen kukkaverstas ei enää löydykään sieltä mummonmökistä, vaan kukkien käsittelyyn Aulilla on käytössä erillinen piharakennus. Sieltä löytyy kukkakyl-

Viisi vuotta vieraissa

Aulin tie johti hänet tutusta pihamökistä toviksi toisaallekin. Messukylän seurakunta oli rakennuttamassa vain vajaan kilometrin päähän uutta seurakuntakeskusta sekä sen viereen liikekeskusta. Ja kun paikallisesti hyvin tunnetulle kukkakauppiaalle tarjottiin sieltä liiketilaa, päätti hän tarttua tilanteeseen. Merkittävin muuttosyy oli se, että touhu oli paisunut koko ajan isommaksi. – Seinät tulivat vastaan, ja esimer-

Floristiksi työn ohessa

Puutarhakoulun jo 80-luvulla käynyt Auli oli toki kukkakauppiaana oppinut kukkasidontaa, mutta lähti 2000-luvun alkuvuosina terävöittämään vielä taitojaan koulun penkille. Kun Ahlmanin oppilaitos aloitti jo alan kokemusta omaaville floristikoulutuksen, Auli osallistui siihen. Vuoden mittainen koulutus lisäsi Aulin ammattitaitoa, mutta hyötypuolelle voi laskea myös

Lonkkavaivasta iso riesa Auli Edelmannin elämänasenne on positiivinen. Voimalauseena työpöydällä on “Happiness is not a destination, it is a way of life”. – On onni kun työ ei ole pelkästään rahan ansaitsemista, vaan on mukavaa tehdä sitä ja innostua aina uudelleen, Auli pohtii. Oman yrittäjätaipaleen kovin kolahdus liittyykin raha- tai taloushuolien sijaan omaan terveyteen.

Entäs se korona? Kaikenlaisia juhlia ja yleisötapahtumia kovalla prosentilla peruuttanut tai siirtänyt korona on kurittanut loppujen lopuksi Aulin yritystoimintaa jopa yllättävän vähän. – Meille tuli esimerkiksi pääsiäisenä aivan ennätyksellisesti kukkatilauksia ympäri Suomea, ja sama jatkui myös äitienpäivänä. Kokonaismyynnin osalta näistä molemmista sesongeista tulikin normaalivuotta vilkkaammat, yrittäjä kertoo. Juhlien peruuntuminen oli se, missä edellisvuosista tultiin alas. – Hautajaisiin ja muistotilaisuuksiin meni normaalia vähemmän kukkia rajoitusten vuoksi. Toinen selkeästi vuosimyyntiä piristänyt tekijä oli se, että koronan vuoksi kotiin jämähtäneet ihmiset hankkivat myös omiin ko-

miö, jossa yrittäjä pitää aina jonkin verran materiaalia. Lähes poikkeuksetta asiakas saa haluamansa kukat viimeistään seuraavaksi päiväksi. – Aika hyvin tässä vuosien saatossa olen oppinut ennakoimaan kysynnän, ja Tampereella kun toimitaan, meillä on kaksi hyvää kukkatukkua Sarankulmassa, josta nopeasti täydennettyä varastoa, hän kertoo. Haastattelupäivälle tilauksia ei ole ainakaan vielä tullut, mutta illan ohjelma on jo lukittu. Kylään on tulossa arvovieras, eli Aulin ja Sepon 2-vuotias pojantytär Malla, joka tulee tällä kertaa Mamman luokse peräti yökylään.

Yritysasiakkaiden suuri merkitys

AULIN AIEMMIN kukkakauppana toiminut mummonmökki on nykyään varastotilaa. Täältä löytyy rekvisiittaa juhlien koristeluun.

Aulin synnynnäinen lonkkavika olisi nykytietämyksellä saatu reilaan melko pienellä vaivalla, mutta kuusikymmenluvulla kunnanlääkäri totesi ”lasten lonkkien nyt välillä vaan lonksuvan”. Iän karttuessa lonkkavaiva ajautui sitten siihen pisteeseen, että Aulin lonkista kumpaiseenkin operoitiin keinonivel. Niiden jälkeen meno jälleen mahdollistui ja maistui,

kunnes Auli meni kontrollikäynnille omasta mielestään täysin tervejalkaisena. Järkytys olikin melko suuri, kun ortopedi ilmoitti tekonivelen olevan siinä kunnossa, että valmistusvian vuoksi se olisi voinut irrota hetkellä millä hyvänsä. Myös se selvisi, että yrittäjän kromi- ja kobolttiarvot olivat äityneet taivaisiin. Hetken muistelu tuntuu edelleen raskaalta, sillä Aulin silmään ilmestyy kyynel nytkin. Yrittäjä myöntää soittaneensa

9-TIEN VARRELLA

Tampere Turku

urjala.fi

50 min 75 min

Urjalan kunta elinkeinoasiamies 040 335 6096

Floristin työ on luonnollisesti vahvasti kalenterisidonnainen. Kukkia ostetaan eritoten pyhiin ja juhliin. Sesongeista työllistävin on joulu, sitten tulevat äitienpäivä, naistenpäivä, ystävänpäivä ja pääsiäinen. Toisaalta pelkästään kalenterista löytyviin juhliin yrittäjän työt eivät rajoitu. Yritysasiakkaat muistavat

diagnoosin jälkeen sairaalan parkkipaikalta miehelleen itkuisen puhelun. Jo voitetuksi luullun, pitkään elämää pilanneen vaivan palaaminen lyhyen normaalin jakson jälkeen kun tuntui kohtuuttomalta. Asiaa hetken murehdittuaan Auli kuitenkin päätti, että ei aio antaa vaivalle voittoa. – Ajattelin, että voin katkeroitua tästä ja pilata kaikkien elämän tai sitten suhtautua tähän mahdollisimman positiivisesti. Onnekse-

Py-lehden ilmestyminen

2021 Ilmoitusmyynti: 041 501 9902 Toimitus: 040 535 9953

teihinsa kotikimppuja. Niitäkin ostettiin viime vuonna paljon tavallista enemmän. – Kotoilu näkyi myös Honkasen Puutarhalla, missä käyn tekemässä keikkatyötä. Puutarhapuolella oli vilkas kevät ja kesä, kun ihmiset laittoivat pihojaan viihtyisiksi, Auli kertoo. Honkasen Puutarhan kanssa tehtävä työ ei sekään ole mikään uusi juttu, vaan Auli on tehnyt siellä hommia jo kymmenkunta vuotta. – Kävelin itse aikanaan sinne ja ilmoittauduin olevani käytettävissä, näin alkoi tämä mukava työsuhde. On mukava tehdä monipuolisesti kaikenlaisia töitä Honkasella, ja parasta on mukava työporukka, täällä kotona kun tämä on yksin puurtamista.

työntekijöitänsä kimpuilla esimerkiksi syntymäpäivinä ja eläkkeelle lähtiessä. Liikevaihdollisesti yli puolet Hyvän Haltijan tuloksesta tuleekin yritysasiakkailta.

Työhönsä tyytyväinen

Yrittäjällä ei ole oman toimintansa suhteen tällä hetkellä mitään isompia muutosvisioita. – Haluan keskittyä siihen, että pidän laadun niin kukkien, palvelun, osaamisen kuin kaiken muunkin kanssa korkealla tasolla, hän myöntää. Yrittäjä myöntääkin olevansa erittäin tyytyväinen nykytilanteeseen, missä asiakkaita on aivan tarpeeksi, mutta ei kuitenkaan liikaa. – Ilman aiempia kokemuksiani ensin Tammelassa ja myöhemmin sitten tuossa liikekeskuksessa en varmastikaan olisi yhtä onnellisessa tilanteessa, yrittäjä kertoo ja myöntää osuneensa aikanaan oikeaan ammattia valitessa. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA KUKKASITOMO HYVÄ HALTIJA

ni päätin valita jälkimmäisen, hän kertoo. Vaikka operaatio tarkoitti pitkää sairauslomaa, saatiin lonkka operoitua jo kahden viikon kuluttua diagnoosista, ja kaikki sujui hyvin. Vieressä jutusteluamme kuunnellut aviomies Seppo puuttuu tässä vaiheessa puheeseen. – Sen voin Aulista sanoa, etten ole ikinä elämässäni tavannut yhtä urheaa suhtautumistapaa vaikeuksiin. Asenne ratkaisee aina!

2.2.

varaukset 22.1.

2.3.

varaukset 19.2.

6.4.

varaukset 26.3.

11.5.

varaukset 30.4.

15.6.

varaukset 4.6.

17.8.

varaukset 6.8.

21.9.

varaukset 10.9.

19.10.

varaukset 8.10.

16.11.

varaukset 5.11.

14.12.

varaukset 3.12.

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Tampere sai viime vuoden lopulla ka

– Jos et tunne termiä, lukemalla tämän artikkelin sekin selviää Tasavallan presidentti myönsi viime vuoden loppupuolella totuttuun tapaan useampia reservin ylennyksiä sekä arvonimiä. Sauli Niinistön listaan mahtui vuonna 2020 kaksi harvinaista arvonimeä. Niinistö nimittäin myönsi loppuvuodesta koko maassa arvonimet kahdelle revisioneuvokselle, ja molemmat arvonimet osuivat juuri Tampereelle. Tuoreet neuvokset, Hannu Lamberg ja Tapani Tauriainen, ovat kumpikin pitkän linjan tilintarkastajia ja konsultteja, ja vaikka heillä molemmilla onkin mittarissa jo eläkkeeseen oikeuttava määrä vuosia, he ovat edel-

leen tiiviisti kiinni työelämässä. Lambergilla juhlaputki jatkuu myös tänä vuonna, sillä syyskuussa hänellä tulee yrittäjänä täyteen jo puoli vuosisataa. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti haastatteli molempia neuvoksia. Sen ver-

ran koronan pirulainen tähänkin vaikutti, että varsinaiset haastattelut tehtiin molempien kanssa erikseen ja sähköisesti. Kuva sentään rohjettiin napata yhteistuumin – joskin luonnollisesti turvamääräyksiä totellen.

Tapani Tauriaisen ensimmäinen yrittäjäkokemus ei ollut auvoinen – Jälkeenpäin ajatellen se oli kuitenkin arvokasta oppia Nimi: Tapani Tauriainen, auktorisoitu tilintarkastaja HT , JHT, yritysvälittäjä Ikä: 67 vuotta Asuinpaikka: Tampere Perhe: Vaimo, kolme aikuista lasta ja koira Harrastukset: Kuntosalilla käynti, kulttuuri (erityisesti kuvataide), kirjallisuus (erityisesti dekkarit ja elämänkerrat), matkustelu

apani Tauriaisen äiti toivoi pojastaan pappia ja sotilasisä puolestaan upseeria. Ne haaveet jäivät toteutumatta. – Uskoa ei löytynyt, ja sotilasammatti ei ollut kovinkaan arvostettu 1970-luvulla. Niinpä päädyin opiskelemaan Tampereen yliopistoon tavoitteena työ valtion tai kunnan virkamiehenä, Tauriainen taustoittaa. Eipä hänestä kuitenkaan virkamiestäkään tullut. – Ei, vaikka tutkinnon suoritinkin, hän kertoo. Työ- ja yrittäjäuransa Tapani Tauriainen on tehnyt taloudellisten asioiden parissa. Ansioluettelosta löytyy yli 40 vuoden verran kokemusta esimerkiksi auktorisoituna tilintarkastajana, pankissa, yritysvälittäjänä, vakuutusyhtiössä ja ylioppilaskunnassa.

Ensimmäinen yritys opetti paljon, mutta oli kaukana optimista

Yrittämiseen Tauriainen otti ensikosketuksensa vuonna 1986. Silloin hän sai työkaveriensa kanssa silloisen työnantajansa STS-pankin hallitukselta erikoisluvan perustaa arvopaperikauppaa käyvä yhtiö. Sille ehdotettu nimi, Sökö Oy, tosin ei mennyt läpi Patentti- ja rekisterihallituksessa. Myöhemmin työkaverinsa ulos yhtiöstä ostanut Tauriainen myöntää, että ensimmäinen yrittäjäkokemus oli lopulta vähemmän auvoinen. – Osakkeiden hinnat romahtivat, lainojen korot huitelivat lähellä kahtakymmentä. Sukat kastuivat, ja luottotietojen menettäminen oli päivien päässä. Tästä ja lamasta kuitenkin selvittiin, ja nyt jo voi asiasta vitsaillakin. Lisäksi henkilökohtaista kokemusta ja oppia yrittämisestä tuli roppakaupalla, Tauriainen kertoo ja jatkaa, että täyspäiväisen yrittämisen hän alkoi 1990-luvun lopulla. Samaan aikaan alkoi työ maallikkotilintarkastajana. – Auktorisoituna tilintarkastajana olen toiminut vuodesta 2004 alkaen. Tilintarkastus AAA Oy:n eli useamman toimijan tilintarkastusyhteisön perustimme muutamaa

vuotta myöhemmin. Tänä päivänä AAA:ssa työskentelee viisi auktorisoitua tilintarkastajaa. Kuusitoista vuotta sitten perustimme kahden kumppanin kanssa myös Pirkanmaan yritysvälitys Oy:n.

Virtaa piisaa

Tuoreella neuvoksella ei ole omien sanojensa mukaan ”vielä mitään kiirettä päätoimiseksi eläkeläiseksi”, vaan töitä hän jatkaa edelleen sekä tilintarkastajana että yritysvälittäjänä. Vastuutehtäviä löytyy muualtakin. Tauriainen toimii erinäisissä tehtävissä Veronmaksajien Keskusliitossa, Kalle Kaiharin kulttuurisäätiön asiamiehenä ja istuu hallituksen jäsenenä sekä Höyrylaiva Tarjanteessa että Tullinkulman Työterveys (Pirte) Oy:ssä. – Elämässä on monia kiinnostavia asioita sekä paljon uutta koettavaa, nähtävää ja opittavaa. Nyt tuntuu siltä, että virtaa riittää edellä mainittuihin asioihin ja vähän muuhunkin. Pari uutta yrityksen hallituspaikkaa vielä kiinnostaisi, hän lisää.

Haasteet ja ihmiset ovat olleet oman työn suola

Tauriaisen mukaan parasta omassa on ollut se, että siinä on saanut ja päässyt työskentelemään niin mielenkiintoisten, joskin usein melko hankalien asioiden sekä innostuneiden ihmisten kanssa. – On myös ollut hienoa, että kaikissa tehtävissä olen saanut jatkuvasti kehittää omaa osaamistani, hän tuumaa. Tilintarkastajana se on muuten pakollistakin. Joka vuosi on osallistuttava vähintään viiteen koulutuspäivään. Hyvillä mielin mies on siitäkin, että hänen oman näkemyksensä mukaan yrittäjyyden arvostus on Suomessa kovassa kasvussa. – Yrittäminen on tutkimusten mukaan jopa nuorten suosiossa, josta olen hyvilläni.

Kaukana optimista

Itselleen kovin tutun tilintarkastusalan kehityksestä Tauriainen on hieman huolissaan. Optimaalinen sen nykytila ei ainakaan ole. – Suomalaisissa pienyrityksissä tilintarkastusta pitäisi nykyään tehdä samalla tavalla kuin amerikkalaisissa pienyrityksissä. Jenkkilässä pieni tarkoittaa kuitenkin alle miljardin taalan tasetta ja alle miljardin liikevaihtoa, hän huomauttaa. Hän ei ole kritiikkinsä kanssa yksin. – Arvostetun tilintarkastusalan gurun mukaan tarkastuksessa pitäisi katsoa 520 asiaa. Tämä merkitsee sitä, että pienen yrityksen viiden tunnin tarkastuksessa on keskimäärin

34,6 sekuntia aikaa yhdelle havainnolle. Tehty toimenpide pitää tässä ajassa merkitä tarkastetuksi sekä raportoida ja dokumentoida, Tauriainen päivittelee ja huomauttaa, että ainakaan oikeaan suuntaan kehitys ei ole viime aikoina mennyt. – Kymmenen vuotta sitten vanhempi yritysjohtaja sanoi minulle Seinäjoella kesäterassilla, että tilintarkastusalasta on tullut paperinmakuinen. Silloin yritin kovasti väittää hänelle vastaan. Nyt en enää inttäisi asiasta, vaan vaihtaisin pikaisesti puheenaihetta.

Puoltajia piisasi

Tauriaiselle arvonimeä haki Tilintarkastusyhteisö Tilintarkastus AAA Oy, jonka toinen perustajista hän itse on. Yhtiön toimitusjohtajana Tauriainen toimi 14 vuotta. Hakemuksen liitteenä oli lukuisia suosituskirjeitä. Tauriainen sai niitä esimerkiksi Veronmaksajain Keskusliitolta ja Teollisuusliitolta. Suosittelijana oli lisäksi Tampereen kauppakamari, jonka tilintarkastajana hän on toiminut. Myös Tampereen kaupungin nykyinen pormestari, edellinen pormestari ja entinen kaupunginjohtaja suosittelivat arvonimen antamista Tauriaiselle. Tapani Tauriaisen mukaan Tampere on ollut hyvä paikka olla, elää ja yrittää. Hän on itse asunut samaisessa rintamamiestalossa Kissanmaalla Hakametsän jäähallin lähellä jo 33 vuotta. Hänen mukaansa Tampereella on tarjolla lähes kaikkea mitä tarvitsee ja vieläpä lähellä. – Auringonpaistetta toki saisi olla hivenen lisää.

Juhla-asiaan palataan myöhemmin

Tauriainen myöntää olevansa kiitollinen viime vuoden lopulla saamastaan arvonimestä. – Tuntuu hyvältä, että olen saanut julkisen tunnustuksen yhteiskunnan hyväksi tekemästäni työstä, hän tiivistää. Korona-aikaan varsinaisia juhlia ei pidetty, mutta kuuleman mukaan sellaisetkin ovat tulossa. – Vaimon kanssa toki skoolattiin kuohuvalla, kun tieto arvonimestä tuli, hän myöntää. Pitkän linjan yrittäjä kertoo saaneensa selittää aika moneen otteeseen sukulaisille ja muille tuttavilleen mikä ihme oikein on revisioneuvos. Hän haluaa itse kiittää kaikki onnittelijoitaan lehden välityksellä. Erityisesti mieleen jäi eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajalta tullut kiitos. – Hän käytti muotoilua re-VISIOneuvos. Siitä tykkäsin kovasti.

KOSKA MOLEMMILTA neuvoksilta ne varsinaiset juhlat ovat jääneet odottelemaan tulevaa, oli tätä kuvausta varten meidän kaikki toimistolleen kutsunut Tauriainen hommannut pullon ehtaa shampanjaa. Neuvokset kilistivät siis lounaan päätteeksi vielä maljat kuplivaa. Vaikka miehet toimivatkin samassa kaupungissa ja samalla alalla, minään verisinä kilpailijoina he eivät ole toisiaan ikinä pitäneet. – Pirkanmaalla töitä on riittänyt, eikä tästä johtuen kilpailua keskenämme ole ollut lainkaan, miehet tuumivat.

FA K TA

REVISIONEUVOKSILLA ON KOLLEGAT HARVASSA ● arvonimi on suomessa kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. sitä haetaan tasavallan presidentiltä kirjallisesti perustellulla hakemuksella. ● arvonimen hakijana voivat olla yksityiset henkilöt tai organisaatiot, jotka maksavat myös veron arvonimestä. ● suomessa on käytössä kaikkiaan 110 erilaista arvonimeä. itsenäisyyden aikana vuoden niitä on annettu reilut 14 000. arvonimeen ei liity oikeuksia eikä velvollisuuksia. ● Tasa-arvossa on vielä arvonimien suhteen tekemistä. Naisien osuus arvonimien saajista on vaivaiset 8,5 prosenttia. ● Nimityksistä tilitetään valtiolle vero, jonka maksavat aina arvonimen hakijat. Kaikkiaan veroluokat on neuvosnimitysten osalta jaettu kahdeksaan eri luokkaan.

● Valtiolle eniten tuloa tuovat valtioja vuorineuvosten arvot. Niiden neuvoskohtaisesti maksettava vero on 48 400 euroa. ● Revisioneuvoksen tittelistä maksettava vero on 6 200 euroa. ● Revisioneuvosta ei voi pitää missään mielessä yleisenä, sillä niitä on koko maan historiassa annettu alle 50 kappaletta. esimerkiksi talousneuvoksen arvonimiä on jaettu yli 1800 kappaletta. ● Kaikkein harvinaisin revisioneuvos ei kuitenkaan neuvoskirjossa ole. Uittoneuvoksen arvonimi on tiettävästi annettu vain kahdeksan kertaa. ● arvonimen harvinaisuus johtuu osaltaan vähäisemmistä hakumääristä, johtuen siitä yksinkertaisesta syystä, että nimitystä kuvaavissa tehtävissä toimii vähän henkilöistä. Tämä sopii hyvin revisioneuvoksen määrään, sillä esimerkiksi auktorisoituja tilintarkastajia on suomessa alle 1 500.

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

ksi revisioneuvosta

KOTIMAINEN ALIAS MODUULISOHVA

Lambergin Hannu päätyi ammattinsa sattumalta, mutta kovasti hän on viihtynyt Nimi: Hannu Lamberg, auktorisoitu tilintarkastaja HT Ikä: 72 vuotta Asuinpaikka: Pirkkala Perhe: vaimo ja kaksi aikuista poikaa sekä viisi lastenlasta Harrastukset: mökkeily, golf, talvella hiihto pohjoisessa.

annu Lamberg kertoo päätyneensä numeroiden ja tiliasioiden pariin täydellisen sattuman, ei tietoisen valinnan ansiosta. Orivedellä nuoruutensa viettänyt mies halusi varusmiespalveluksen ja kauppaopiston jälkeen muuttaa Tampereelle. Sitä helpotti kovasti se, että mies löysi täältä työpaikan. – Sain sattuman kautta työpaikan Hämeen Kuljetus Oy:n tilitoimistossa lokakuussa 1971, jolloin olin 23-vuotias. Hommat sujuivat, ja niinpä työsuhde samassa tilitoimistossa jatkui seuraavat kahdeksan vuotta. Niistä viimeiset kolme Lamberg toimi tilitoimiston päällikkönä. Sekin oli arvokasta oppia tulevaisuutta silmällä pitäen, sillä tämän jälkeen oli aika kokeilla omia yrittäjäsiipiä.

Perheyritys työllistää useammankin Lambergin

Tampereen kaupunki juhli vuonna 1979 200-vuotisjuhliaan, ja samaisesta vuodesta tuli hyvin merkityksellinen myös Lambergin tulevaisuuden kannalta. – Silloin suoritin HTM-tutkinnon ja heti sen jälkeen perustin oman tilitoimistoni tänne Tampereelle, hän taustoittaa. Tuolloisen tilitoimiston Lamberg myi vuosikymmentä myöhemmin, jolloin siitä oli kasvanut jo 10 kirjanpitäjän toimisto. Yritystoiminta ei kuitenkaan tyssännyt tähän. – Tämän jälkeen ryhdyin päätoimiseksi tilintarkastajaksi, ensin yksin, ja myöhemmin molemmat poikani tulivat mukaan. Tällä hetkellä toimistossamme eli Tilintarkastus Lamberg Oy:ssä työskentelee meidän lisäksemme yksi ulkopuolinen auktorisoitu tilintarkastaja.

Pehmeänpuoleinen lasku eläkepäiviin

Hannu Lamberg jatkaa edelleen päävastuullisena tilintarkastajana muutamassa yrityksessä, mutta viime vuosina hän on kuitenkin siirtänyt enenevissä määrin vastuuta pojil-

leen. Sukupolvenvaihdosta onkin tehty perheyrityksessä pitkäjänteisesti ja kaikessa rauhassa, mutta tyystin perustaja ei ole kuitenkaan vielä toimistaan luopumassa. – Olen työskennellyt viime vuodet osa-aikaisesti niin, että työni painottuvat kevään kiireiseen tilinpäätöskauteen. Työ on ollut minulle iso osa elämää. Siksi olen tyytyväinen, kun työni tilintarkastajana on mahdollistanut tämänkaltaisen pehmeän laskun ja samalla sopeutumisen eläkkeellä olemiseen, hän kertoo, joskin myöntäen, että aivan ongelmatonta asian toteuttaminen ei ole ollut. – Haasteita siinä on ollut jo senkin tähden, että asiakkaiden kanssa on syntynyt syvä luottamussuhde, ja monet asiakkaat ovat halunneet minun jatkavan. Tähän asti hyvä terveys on mahdollistanut työn jatkamisen useista eläköitymislupauksistani huolimatta, hän kiittelee.

Viheriön kutsu on vahva

Tekemisestä tuskin on puutetta eläkkeelläkään. – Onneksi aloitin vaimoni aloitteesta golfin harrastamisen noin 15 vuotta sitten. Golf onkin antanut paljon sisältöä elämäämme Suomessa huhtikuusta lokakuuhun ja muutamia mukavia matkoja myös talvikautena. Lisäksi se on erinomaista kuntoilua, hän mainostaa. Viimeksi mainittu pitänee hänen tapauksessa paikkansa, sillä vuosittain yhdessä vaimon kanssa pelataan lähes sata kierrosta, ja pallon perässä tulee täten käveltyä vähintään 1000 kilometriä. – Myös kesämökillä puuhailu ja kalastelu antavat mukavaa sisältöä vapaapäiviin.

Vääriä ennakkoluuloja

Lamberg epäilee, että monella saattaa olla aivan väärä kuva tilintarkastajan työstä. Tai siis sellaisen käsityksen hän on itse joskus saanut. – Ehkä vastoin monen ennakkoluuloja tilintarkastajan työ erittäin sosiaalista ja antoisaa yhteistyötä erilaisten yritysten ja yrittäjien kanssa. Työ tarjoaa hyvän näkökulman eri toimialojen kehitykseen, ja näin pitkällä kaudellani olen nähnyt useiden yritysten koko elinkaaren, yrittäjä tiivistää. Hänen mielestään parasta omassa työssä onkin ollut juuri ongelmien ratkaisu yhdessä yritysjohdon kanssa. – Meillä on edelleen asiakkaita,

HANNU LAMBERG ja Tapani Tauriainen eivät tienneet toistensa neuvoshakemuksista, ja yhtäaikainen nimitysuutinen tulikin kummallekin aivan yllätyksenä. Toisensa miehet ovat tunteneet jo pidemmän aikaa. – Tutustuimme aikanaan vuosia sitten Suomalaisella Klubilla HTM-tilintarkastajien aamubrunssilla. Hannu on oman alansa huippuosaaja, jolta olen itsekin saanut neuvoja hankalissa asioissa, Tauriainen aloittaa. – Olemme tosiaan tunteneet toisemme pitkään ja työskennelleet myös yhteisissä tilintarkastuksissa ja lisäksi toisiamme konsultoiden. Arvostan Tapania asiantuntevana tarkastajana, Lamberg täydentää.

joiden kanssa yhteistyö on alkanut jo 70-luvulla, ja monista yrittäjistä onkin tullut henkilökohtaisia hyviä ystäviä.

Valvomisen valvontaa

Hannu Lambergin mukaan tilintarkastus on muuttunut oleellisesti hänen uransa aikana, eikä pelkästään positiiviseen suuntaan. – Tarkastajan työn dokumentointia ja työpapereiden laajuutta on vaadittu lisättäväksi vuosi vuodelta ja muutenkin tilintarkastajan vastuuta on korostettu viranomaisten ja yhteiskunnan taholta koko ajan, hän tiivistää. Vaatimustasoa ei ole ainakaan vähentänyt sekään, että tilintarkastajien valvontaa suorittaa tänä päivänä Patentti- ja rekisterihallitus. – Ilman jatkuvaa kouluttautumista tarkastustyö ei enää ole mahdollista. Oman tarkastustyöni alkaessa 70- ja 80-luvuilla valvonta oli enemmän muodollista ja perustui vain tehtyjen tarkastusten määrään, hän huomauttaa.

Valitse mieleisesi: • suora-,divaanitai kulmasohva • koko mittojesi mukaan • käsinojat ja jalat • pehmustemateriaali • verhoilu kankaalla tai nahalla

KOTIMAINEN LINE-SARJA

Laadukkailla hidastavilla laatikoilla sekä push-open ovilla. Saatavilla myös metallijaloilla ja lasikannella.

Taso nro10

496€

136,6x50,5x43 cm

91,7x92,3x43 cm

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Taso nro14

481€

660€

120x75,8x43 cm

Laatikosto ja L-taso

KOTIMAISET MEKANISMITUOLIT MADELEINE pyörivä ja keinuva kukka kankaalla

999€

Satoja verhoiluvaihtoehtoja!

AVANT JA HOPPER

SÄHKÖSÄÄDÖLLÄ TAI MANUAALINA Aukeavat jalkarahit ja laskeutuvat selkänojat. Avant nahka/keinonahalla ja sähkösäädöllä

1597€

Hopper Flair kankaalla ja manuaalina

1364€

VALIKOIMASTAMME LÖYDÄT PALJON ERILAISIA SÄNKYJÄ JA PATJOJA! Dreams divaanisänky 160

584€

Iso kiitos

Hannu Lamberg toteaa arvostavansa saamaansa revisioneuvoksen arvonimeä suuresti. – Onhan se iso kiitos siitä työstä, jota olen tehnyt erilaisten pirkanmaalaisten yritysten ja yrittäjien ja yhteisöjen kanssa nyt jo lähes 50 vuotta. Erityisesti kiitän edellä mainittuja yhteisöjä, jotka ovat halunneet anoa minulle arvonimeä. Koen sen suurena arvostuksena ja luottamuksena pitkäaikaiselle työlleni, hän kertoo. Tiedon arvonimen myöntämisestä Lamberg sai vähän ennen joulua ollessaan matkalla kohti Lappia. – Yövyimme Oulussa ja kyllä sitten arvonimen kunniaksi söimme illalla hyvin ja nautimme lasit samppanjaa. Jonkinlainen karonkka on tarkoitus järjestää alkuvuodesta, jos korona sen sallii, hän tiivistää. Myös Lamberg haluaa kiittää asiakkailta ja ystäviltään saamistaan runsaista onnitteluista. ●

496€

183,4x50,5x43 cm

Täällä on hyvä elää, olla ja yrittää

Lambergille arvonimeä haki useampi taho, kuten Tampereen Vuokratalosäätiö, Tampereen Opiskelija-asuntosäätiö, Pirkanmaan Yrittäjät ry, Tampereen Kauppakamari, Suomen Tilintarkastajat ry, Satakunnan lennoston Kilta sekä Ilves ry. Ja Tampereen kaupungin lisäksi hakijoiden mukana oli myös pormestari Lauri Lyly. Revisioneuvos on vakuuttunut siitä, että Pirkanmaa on paras mahdollinen paikka tilintarkastukselle. – Onhan Tampere ja sen ympäristö jatkuvasti kasvava dynaaminen yhteisö, joka tuo lisää alueelle yrityksiä ja näin myös töitä tilintarkastajille, Lamberg kertoo. Hän on asunut perheineen Pirkanmaalla vuodesta 1971 ja viihtynyt erittäin hyvin täällä myös asukkaana. – Onhan täällä saatavilla kaikki mahdolliset kulttuuripalvelut, muut palvelut, sekä hyvät liikenneyhteydet myös pääkaupunkiseudulle, hän listaa.

Laatikosto nro4

Susanna MEDI hoitosänky 80

(Turvalaidat myydään erikseen.)

420€

UMPIKOIVUA! Sonaatti ja Susanna

336€ Lelulaatikko 145€ jatkosänky

Hinnat voimassa 15.2. asti.

Kalustetalo Juurikivi Hämeenlinna ja Ylöjärvi

Avoinna ma-pe 10-18, la 10-15, su aukiolot verkkosivuillamme Katsastusmiehentie 6, Tiiriö | puh 044 705 7700| sisustustalo@juurikivi.fi Soppeentie 18, Ylöjärvi | puh 03-261 4555 | kalustetalo@juurikivi.fi

verkkokauppa: juurikivi.fi

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

annu Virkkusen ja hevosten maailma:

Vahantapohjan ratsutila

R-tilipalvelu Oy Tuomiokirkonkatu 36 A, 33100 Tampere 0500 464 851 • 045 608 7900 • posti@r-tilipalvelu.fi

Julkisivut kuntoon

Oviremontteja jo yli 30 vuotta! • valmistus • asennus Pyydä tarjous!

p. 0400 851 395

alumiinijalasi@netti.fi

➤ Pihojen auraus ja hiekoitus ➤ Vaihtolavat ➤ Maanrakennustyöt

0400 746 745

Pakkanen paukkuu parissakymmenessä asteessa. Ensimmäistä kertaa tänä keväänä koko luonto on kyyristyneenä kylmään hyhmään. Pakkasilma seisoo notkoissa ja pelloilla. Tuuli, joka toi jopa kinoksia vanhan maailman malliin, on hiljaa. Linnut eivät laula, kuuraiset oksat eivät liiku. Mutta viluiset variksetkin tietävät, että myös tänään päivä on hieman pitempi kuin eilen. Kevät on jo oven takana. Ikivanhalla Kuruntiellä on rekikeli. Mennyt maailma on hetkeksi palannut - kunnon talvi, maantie ilman hiekkaa ja suolaa, teiden varsilla hevosia loimineen ihmettelemässä heinäkasojensa ääressä höyryävää hengitystään. Saisivat tulla jo hakemaan talliin, ne näyttävät ajattelevan.

www.pkhpalvelut.fi

TEHOKASTA PERINTÄÄ YLI 35 VUODEN AMMATTITAIDOLLA

Pirkan Perintä Oy www.pirkanperinta.com • p. 050 336 2206 Muuraintie 5 A 6a, 33960 Pirkkala

Ilmanvaihtopuhdistukset, -mittaukset ja -säädöt Pirkanmaalla!

anhalta Kuruntieltä erkanee kapea Pohtiontie. Notkossa, kahta puolta tietä seisovat järeät kivipylväät, ja tulija näkee kyltin: Vahantapohjan tila. Kyltissä on kuvattuna hevosia – hyvä, niin pitääkin, ratsutilalle ollaan menossa. Pieni mäki ylös, vasemmalla aitauksia ja tallirakennus, suoraan edessä ryhdikäs, mittava maneesi, 60 metriä pitkä, kuulen myöhemmin. Annu Virkkunen, Vahantapohjan tilan emäntä tulee vastaan, ja johdattaa tulijan tallin päädyssä olevaan satulahuoneeseen, joka toimii samalla yrittäjän pienoistoimistona ja minikeittiönä. Kuljemme tallin läpi hörähdysten ja hirnahdusten saattamina. Uteliaita jalomuotoisia päitä kurkottelee siellä täällä katsomaan kuka tuli, jos vaikka pääsisi ulos. Istumme pöydän ääreen. Katselen ympärilleni: tämä on siis satulahuone, taitaa olla siistimpi kuin monen olohuone. Yhdellä seinällä on ulostyöntyviä hirrenpäitä, jokaisen päässä hevosen nimilaatta ja päällä satula kuin hevosen selässä ikään. Toisella seinällä on rivi riimuja, vähän matkan päässä riippuu pitkänomaisia kangaspusseja. – Suitsipusseja, sanoo Annu. Ne laitetaan pusseihin odottamaan tarvetta kun ne on puhdistettu ja kiillotettu. Tämä ei taidakaan olla ihan tavallinen hevostila.

Satulahuonekahvit

Annu Virkkunen täyttää pannusta lämpöiset kahvimukit pakkasta vastaan. – Kun koko elämä on työtä hevosten kanssa, onko sattunut mitään pahempaa? – Ei koskaan, Annu sanoo. – Ehkä olen osannut olla varovainen ja käsitellä hevosia rauhoittavasti. Enkä hevosten suhteen ollut nuorempanakaan mikään rämäpää. Ne ovat aina olleet ystäviä. Annu Virkkunen opiskeli 1990-luvulla kemiaa ja fysiikkaa Helsingin yliopistossa. perhe asui pääkaupungissa, mutta kun isä-Virkkunen osti Vahantapohjan autioksi jääneen tilan Ylöjärveltä, Annu sai lisää pontta hevosharrastukselleen. Alkuvaiheessa, jo vähän toisellakymmenellä, hän vietti tilalla kesiä hevosten kanssa ja opiskeli talvet yliopistossa. –Ostin opiskelemalla vanhemmiltani aikaa, tiesin jo varhain, että tulen viettämään elämäni tallissa, kaviouralla ja satulassa. Annu Virkkunen tuli pysyvästi Vahantapohjan tilalle 1995 neljän esteratsun kanssa. Hän oli siihen aikaan maajoukkueratsastaja ja kuului esteissä naisten Suomen top viiteen. Maneesi tehtiin 1996, jolloin pidettiin kilparatsujen ohella yksi-

tyistallia. Tallirakennuksia alkoi nousta pihapiiriin. Yhden yksikön ympärille kehkeytyi siittolatoiminta, jota varten tilalle ostettiin holsteinilainen hyvän sukutaulun omaava siitosori Lancetto. Annu Virkkunen edusti Suomessa holsteinilaista rotuyhdistystä. Ori saikin runsaasti jälkeläisiä. Kaikki toimi hyvin, tallin päädyssä oli huone eläinlääkäriä varten. Tulevat hevosäidit viihtyivät siittolan tallissa ja ulkokarsinoissa, holsteinilaissiementä vietiin myös kauas pois jopa nopeilla lentokonekuljetuksilla. Siittolatoiminta jäi lopulta paljon aikaa ja voimia vievänä sivuun kasvatuksen ja opetuksen tieltä. Priorisoinnista huolimatta päivät ovat edelleen ympäripyöreitä.

Hevoset ovat ystäviä

Kun juttelemme satulahuoneessa, seinän takana kolistelee Virkkusen entinen estekilparatsu, nyt jo 22 vuotta täyttänyt Samantha. – Se on eläkkeellä, Annu sanoo. – Niin kauan kuin kunto pysyy hyvänä, se auttaa juniorien koulutuksessa ja toisaalta saa samalla elää virikkeellistä ja hyvää elämää niin kauan kuin luonto sallii. Vanha kilparatsu on ”opettanut” useita junioreita, mahdollistanut eläkepäivinään yhden ratsastuksenopettajatutkinnon ja yhden mastertutkinnon (hevosalan erikoisammattitutkinto). Eläkeläiskilpailijan rooli on ollut merkittävä, varsinaisen aktiivikauden jälkeen se on

Mänttä–Vilppula 050 569 1058, 050 462 4685 www.nuohouspalvelu.com

Betonielementtiasennusta

www.elementtiasennukset.fi

www.dorimedia.fi/ varaa-ilmoitustila

RIIMUT KUOLAIMINEEN odottavat valjastamista.

KILPARATSUJEN KASVATTAJA Annu Virkkunen korona-ajan satulahuoneessa.

SUITSET ON puhdistettu, kiillotettu ja laitettu suitsipusseihin.

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

YRiT YsPALVELUT ● ATK- PALVE LUITA

VIELÄ SUITSET, ja sitten menoksi.

– TAIDAT haluta takaisin talliin, sanoo Annu Virkkunen.

– TÄÄLLÄ on kylmä, kertoo ruuna Cooperin ilme.

• Tulostinvärit ja toimistotarvikkeet •Tulostimet • Tietokoneet •Kaapelit •Paperit •Tarrat • Laukut •Akut tietokoneille • Tietotekniikkahuolto • Toimiston ergonomiatuotteet

Rautatienkatu 19

● AUTOKOR JA AMOJA

Yli

30 vuotta

Citroen-erikoiskorjaamo. Peugeot- ja Citroen-huollot, korjaukset ja varaosat. ● KE IT TIÖ - JA K YLPYHUONE K ALUSTE ITA

Tervetuloa Lielahteen suurmyymäläämme!

Keittiökauppa Kylväjä Oy Enqvistinkatu 7, Tampere ma–pe 9–17, la 10–14 keittiokauppa.com noblessakeittiot.fi

HYVIN MENI, vaikka pakkanen paukkuukin.

varsonutkin pari kertaa. – Se on tehnyt suuremmalle joukolle ihmisiä hyvää kisauransa jälkeen kuin yksistään minulle silloin kun esteitä hypättiin tosimielessä, Annu miettii. – Hevonen on ansainnut merkityksellisen elämän. Annu Virkkunen on täysiverinen yrittäjä ja alansa osaaja, mutta samalla hän on suojattiensa vankkumaton ystävä. Vahantapohjan tilan talleissa ja ”eläkelaitumella” ovat viettäneet vanhuuttaan muutkin entiset kilparatsut. Ne ovat saaneet elää hyvää elämää niin kauan kuin sitä on luonnollisesti riittänyt. Kun Virkkunen puhuu hevosistaan, sävy on lämmin; hevonen ei ole vain väline ammatinharjoittamisen tuloksentekijänä, se on ystävä. Sille puhutaan kuin vertaiselle ja huolehditaan siitä, että ystävän asiat ovat niin hyvin kuin mahdollista. – Kilparatsastamisesta voisin luopua milloin tahansa, mutta hevosista en koskaan, sanoo Virkkunen, huippuratsastaja esteradoilta. Mieleen tulee väistämättä kotikylän maatalousnaisten sanonta eräästä naapurista: – Kyllä minä mieluummin olisin tuolla naapurissa hevosena kuin tässä meillä emäntänä. Kuin todisteeksi suhteesta upeisiin eläimiin Annu toteaa: – Minulle on aivan erityinen saavutus se, kun saan vaikeasta hevosesta kärsivällisyydellä ja hyvillä käytännöillä ratsun, joka haluaa kommunikoida ja työskennellä yhteistoimin. Se on jopa tärkeämpää kuin menestyminen kilpailussa. Itse asiassa minulle ratsastajana sitä ei korvaa mikään kilpailumeriitti.

Monipuoliset työpäivät

Kun tärkeimpinä työkavereina ovat isot eläimet, ja joukossa vähän ihmisiäkin, päivistä ei tule yksitoikkoisia. Kun perheen (aviomies ja tytär) aamutoimet on saatu hoidetuiksi, on yleensä toimistotuokion vuoro. Yhteydet ulkomaailmaan, rehutilaukset jne. – Tallin kutsu on jo silloin selkäy-

”HIENO TALLI” Siistissä tallissa hevosetkin viihtyvät.

timessä, niinpä tulen ratsastamaan hevosia ja yritän opettaa niille kotiläksyjä tulevia koitoksia varten. – Päivällä syön täällä satulahuoneessa eväät joidenkin työntekijöiden kanssa. Täällä on vuokralaisten, ratsastuskoulun ja yksityistallin väkeä usein saman pöydän ääressä haukkamassa hiukopalaa. Sitten saattaa olla vuorossa valmennustunteja, opetan junioreita ja joitakin senioreitakin. Jos on halu edistyä taidoissa, olisi vähintään kerran viikossa hypättävä, ja lisäksi hiotaan koko ajan muita taitoja. Väliaikoina olen sitten hätäapusekatyömies, kaikenlaista korjattavaa riittää.

Cooper satuloidaan

Muki on tyhjentynyt, on pienen liikunnan aika. Upea ja kookas ruuna Cooper otetaan tallin käytävälle.

Sitten varusteet telineestä, jossa on hevosen nimikyltti, satula selkään, suitset ja kaikki muu tarvittava. Cooper höristelee tyytyväisenä ja käyttäytyy kuten herrasväen kuuluu. Kun kaikki on kunnossa, kävellään ulos. Viereisestä karsinasta katselee Charming Boy, Annun kasvattama varsa, muista karsinoista nousee päitä seuraamaan Cooperin menoa. Pientä töminää ja hörinää. Kateuttako vai vahingoniloa, kylmä ulkona ainakin on, ja sen Cooperista kyllä huomaa heti kun ulko-ovi lähestyy. Käydään hiukan pihalla huurteen keskellä kääntymässä. Ruuna osoittaa sivistyneesti vihjaillen, että on kylmä satulantakaisesta loimesta huolimatta. Puitten juurella kyyhöttää pari mönkijää. Ratsutilan isännällä on oma yritys, Elämyslaari, joka ihastuttaa koti- ja ulkomaisia vieraita erilaisilla maastosafareilla ja muilla extreme-elämyksillä. Elohopea on niin alhaalla, että on parasta palata talliin. Joku sinnikäs ratsastuskoululainen näyttää harjoittelevan ravia kaviouralla. Katselen Annu Virkkusen ja ratsun menoa talliin. Mieleen tulee yrittämisen riskien lisäksi ammatin hyvät puolet. Ennen kaikkea yrittäjän ruskea työskentelykumppani ja jonkun viisaan sanat: ”Jos Jumala on luonut jotakin kauniimpaa kuin hevosen, hän on piilottanut sen jonnekin”. ● Teksti ja kuvat: JUHANI VAHTOKARI

● TILITOIMISTOJA

Kun haluat henkilökohtaista palvelua Yli

30 v. 1989

Pirkanmaan

Finanssi Oy Auktorisoitu tilitoimisto Partola-Keskus, Naistenmatkantie 76, 33950 Pirkkala, puh. 03-359 1005 www.pirkanmaanfinanssi.fi

● KODINKONE HUOLTOA

Kodinkoneet-Kylmälaitteet Kiinteistöpesulakoneet Valtuutettu takuu-keskushuolto

Puh.03-2333 200 Rantaperkiön Yrittäjätalo

Kodinkone varaosat-ja tarvikkeet

Lentokentänkatu 9 b A-talo

24 h verkkokauppa piketa.com

● TILINTARK ASTUSTOIMISTOJA

Tilintarkastuspalvelut Veropalvelut Neuvontapalvelut

Idman Vilén Grant Thornton Oy T 020 794 0480 E idman-vilen@fi.gt.com grantthornton.fi

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset Hämeenkyrön Yrittäjät ry Juhlapalvelu Mampselli Ky Ikaalisten Yrittäjät ry Hyvinvoinnin Portaat Kangasalan Yrittäjät ry Autohuolto Tervan Veljekset Oy IM Works Oy Konselko Oy Koulutettu Hieroja Ville Vuorinen Kruunukaadot Seju-Asennus / JR Motor Group Oy Seleo Lempäälän Yrittäjät ry Beikku Oy Conbuzz (KolCon Oy) JKK Sähkö Oy Nokian Yrittäjät ry Hyvinvointihoitola Freya

Pirkkalan Yrittäjät ry Sisustussuunnittelu Mielihuvituskoti We Know Oy Ruoveden Yrittäjät ry Kiinteistön Valo Tmi Tmi Jenni Spännäri Valkeakosken Yrittäjät ry Hierontapalvelu Nicama Hookbills Oy Vasimec Vammalan Yrittäjät ry Bistro Sastamala Oy JTU-fysio Neon Sport Oy Tyrwään Kiinteistöpalvelut Wallin Oy Vesilahden Yrittäjät ry Nättikeittiöt

Ralkon Oy T:MI TONI RIIKONEN MONITOIMIPALVELU Ylöjärven Yrittäjät ry Kaken Laattatyö Ky LH Viestintä Maslag Oy Äetsän Yrittäjät ry ABP-Service Oy ●●TAMPEREEN KAUPUNGIN-

OSAYHDISTYKSET

Hervannan Yrittäjät ry Stenhammar IT Oy Suomen Varasto-ja Myymälätekniikka Oy

Kaukajärven Yrittäjät ry Vasilia Oy

Jsi Tech Oy Kauneus- ja jalkahoito Taivaallinen

Lielahden Yrittäjät ry Lieksan Pienrakentajat Oy villeisotalo Ky

K-Market Pyynikinkulma / Tmi J. Ruola

Sammon Yrittäjät ry Metallisorvaamo Luhtala Oy Näsijärven Konevuokraus Oy Oak Wellness Oy Petricom Tmi Tmi Kari Kaustara Tammelanpuiston Yrittäjät ry Digimarkkinointi Coaster Oy Jalanen Oy

Härmälän-Sarankulman Yrittäjät ry Ihanilla Oy

Tammerkosken Yrittäjät ry Awanic OY Chef Jani Salmela Consulting Oy

Yrittäjät on mukana juhlistamassa merkkipäivää.

Iltakaffit Teams-etäyhteydellä klo 18 alkaen.

3.3.2021 Pirkkalan Yrittäjien aamukahvit. Toteutustapa ja -paikka ilmoitetaan helmikuun aikana.

11.2.2021 Ruoveden Yrittäjien ja kunnan yhteiset Iltakaffit Teamsetäyhteydellä klo 17.30 alkaen.

Koruateljee Nagual Avoin yhtiö Lumoji Oy LuonnonHyvä Instituutti Mansepori Oy Meisenet Oy (Palkkatalo Oy) MFunktiot MY inspiration North Hill Oy Oy MedixVe Ab US Eagle Oy Tesoman Seudun Yrittäjät ry Mattopesu Eko Nostopalvelu Eero Vuohelainen Oy Renfors Consulting oy

Tapahtumakalenteri 3.2.2021 Tietoisku kustannustuki II klo 10-11, verkkokoulutus. Suomen Yrittäjät, TEM ja Valtiokonttori järjestävät kaikille yrittäjille avoimen ja maksuttoman tietoiskun kustannustuesta, joka on haussa helmikuun loppuun saakka. Tietoiskun aikana saat vastauksia mm. näihin kysymyksiin: Kuka tukea voi saada? Mitkä ovat hakemisen kriteerit ja mihin tukea voi saada? Miten hakeminen tapahtuu? Mitä minun tulee huomioida hakulomaketta täyttäessäni? Puhujana Tuomo Yliluoma Valtiokonttorista. Tietoiskun aikana on mahdollista esittää kysymyksiä kirjallisesti.

HÄMEENKYRÖ 14.2.2021 Hämeenkyrön Yrittäjien Helmihulinat Kirkkokatu 3:ssa. Tällä tietoa tapahtuma järjestetään koronan sallimissa rajoissa. Pöytäpaikat 30€. Pöytävaraukset: Ilkka Häkli. ilkka.hakli@ edustushakli.fi tai 0400 732857.

NOKIA Messut Nokialla -tapahtuma

Nokian jäähallilla on siirretty vuodella eteenpäin ja järjestetään toukokuussa 2022. Tarkempi päivämäärä tiedotetaan mahdollisimman pian. Varaa oma messupaikkasi messurakenteilla tai ilman, sisältä tai ulkoa. Ole yhteydessä puh. 040 667 1577 tai info@messutnokialla.fi. Lisätietoja ja paikkavaraukset www.messutnokialla.fi. PIRKKALA

3.2.2021 Pirkkalan Yrittäjien

Virtuaaliaamukahvit klo 8 alkaen. Stressivalmentaja Miia Hutti vetää vuoden ensimmäiset aamukahvit virtuaalisesti aiheesta Kevennä kuormitustasi, kohenna jaksamistasi. Lisäksi Pirkkalan Yrittäjien uusi hallitus esittäytyy ja kertoo suunnitelmista tulevalle vuodelle. 17.2.2021 Pirkkalainen 60 vuotta

-juhlalehti. Myös Pirkkalan

PÄLKÄNE JA LUOPIOINEN 2.2.2021 Lumikenkäilyä ja kahvit Sappeessa klo 13-16, osallistumismaksu 15 €. 24.2.2021 Aamukahvit Elotähkässä

klo 9. Yrittäjien ja kunnan ajankohtaiset asiat sekä Tyrsky Työelämän rajapinta koulutuksen kehittämisen ytimessä -hankkeen esittely. Elinkeinojohtaja ja pj yrityskierroksella Rautajärvellä ja Luopioisissa.

24.2.2021 Selänhuoltopaja

Teams-yhteydellä klo 18-19.15, osallistumismaksu 10 €. RUOVESI

4.2.2021 Ruoveden Yrittäjien

Yritykset juhlivat ●●130 VUOTTA

15.2.2021 J.I. Wahlberg Oy, Tampere

(Perheyrityksemme on palvellut Tampereella nyt 130 vuotta, suuri kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille! Perinteinen syntymäpäiväkahvituksemme siirtyy poikkeusolojen takia, mutta jutulle saa silti poiketa.) ●●45 VUOTTA

27.2.2021 Kustannus Oy Rajatieto, Kuhmoinen (Juhlimme työn merkeissä tehden Suomen vanhinta rajatiedon aikakauslehteä Ultraa.) ●●40 VUOTTA

1.2.2021 Parturiliike Tuija Kiiveri/Perttunen,

Lempäälä 13.2.2021 RWM-Systems, Lempäälä 15.2.2021 Parturiliike Alli, Vilppula (Tarjoan kahvit työpaikallani, mikäli korona antaa myöden. Tervetuloa.) ●●30 VUOTTA

25.2.2021 Vammalan Kiinteistönvälitys Oy,

Sastamala

●●25 VUOTTA

14.2.2021 Kyrösnäkö, Hämeenkyrö

(Vietämme merkkipäivää työn merkeissä.)

TAMPERE 9.3.2021 Uusien jäsenten aamu klo 8.20-10, verkossa. 9.3.2021 Verkostoitumistilaisuus klo 10-11, verkossa. 4.2.2021 Tammelanpuiston Yrittäjien matalankynnyksen liikuntakerho hiihtelee klo 17-19! Kokoontuminen klo 17.00 ja 18.00 Kauppicenterin edustalla. Alla olevan hiihtotyylimieltymyksen mukaan: Klo 17.00 Perinteisen hiihtotyylin tekniikoiden kertausta + omatoiminen hiihtolenkki. Klo 18.00 Luisteluhiihdon tekniikkakertaus + omatoiminen hiihtolenkki. Omat sukset mukaan!

11.2.2021 Tammerkosken Yrittäjien aamukahvit klo 8 alkaen, Cafe Ratinan Loisto. Paikalle vapaa pääsy kaikille Tammerkosken Yrittäjien jäsenille. 12.2.2021 Hervannan, Sammon

ja Tammelanpuiston Yrittäjien jäsenille tarkoitettu Ystävänpäivän etkot: Anitta Iso A Ahosen stand upia etänä Teamsissa klo 20. Pyydä perhe tai muu kisakatsomo (K 16) kanssasi ruudun ääreen. Kesto 20–25 min. Skoolataan yhdessä ennen esitystä. Linkki lähetetään sähköpostilla jäsenille edellisenä päivänä. Varustaudu omin eväin tai tilaa etkomenyy ravintola Sorellan verkkokaupasta. Tervetuloa!

Seuraava lehti ilmestyy

tiistaina 2.3.

Yrittäjät juhlivat ●●20 VUOTTA

9.2.2021 Automaalaamo P Oinonen Oy, Tampere

●●100 VUOTTA

24.2.2021 Annikki Wahlberg, J.I. Wahlberg Oy, Tampere

(Vietämme merkkipäivää töiden merkeissä.) 9.2.2021 KarpaloGroup, Tampere 12.2.2021 Jatani oy, Tampere

(Kiitos kuluneesta vuosisadasta!)

●●15 VUOTTA

(Kotona hiihtolenkkejä tehden)

1.2.2021 Verhoomo Mööpelivaatturi, Tampere

(Vietämme merkkipäivää työn merkeissä. Kun juhlien järjestäminen on taas mahdollista, juhlitaan tätä 15-v. päivää ja samalla joulukuussa saatua Pirkanmaan Maakunnallinen vuoden yrittäjä 2020 -tunnustusta.) 20.2.2021 Remusa Oy, Valkeakoski (Vietämme merkkipäivää työn merkeissä.) ●●10 VUOTTA

25.1.2021 Suomen Laakerikeskus, Tampere

(Juhlimme merkkipäivää 10.2.2021 työn merkeissä. Myymälässä asioiville kahvitarjoilu.) 6.2.2021 Jussilan Lomamökit Oy, Virrat 7.2.2021 Auto-ja Konekorjaamo J.Kunnas, Sastamala 11.2.2021 Hyvinvointihoitola FREYA, Nokia 16.2.2021 Meikkistudio ElinaK, Tampere 16.2.2021 Tmi Vivid, Mänttä-Vilppula 21.2.2021 Tarvikekulma Tampere Oy, Tampere

●●60 VUOTTA

25.1.2021 Anssi Mäkelä, Etelä-Hämeen Silmäasema Oy, Urjala ●●50 VUOTTA

19.2.2021 Mika Stenius, K-Market Vesilahti, Tampere

(Juhlia vietetään lähipiirissä ajankuvan mukaisesti.)

OIKAISU Joulukuun Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä kuvan ottaja oli ilmoitettu väärin. Kurun Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -palkitsemiskuvan oli ottanut Karoliina Laikio / Kurun Lehti.

●

TiisTai 2. helmiKUUTa 2021

Tervetuloa ostoksille! Akaa:

Urjala:

Hämeenkyrö:

Vesilahti:

K-Supermarket Akaa K-Market Maukas Neste Toijala K-Supermarket Hämeenkyrö K-Market Kyröskoski

K-Market Narva K-Market Vesilahti

Virrat:

Lempäälä:

Ylöjärvi:

K-Market Lempäälä K-Market Lähdetie K-Market Vanattarantie Kookenkä Ideapark Intersport Ideapark

Mänttä-Vilppula:

K-Market Länsi-Koskela K-Market Mustalahti K-Market Ruokapaletti

Nokia:

K-Supermarket Löytis K-Market Harjuniitty K-Market Koskenmäki K-Market Linnavuori K-Market Maununkatu K-Market Myllyhaka K-Rauta Nokia Neste K Ilkantie

Parkano:

K-Supermarket Parkano

Pirkkala:

K-Market Kyösti

Pälkäne:

K-Supermarket Pälkäne K-Market Järvikansa K-Rauta Pälkäne

HYÖTYAJONEUVOT, ASENNUKSET, HUOLLOT JA VARAOSAT

Nyt myös hyväksytty kaasuautokorjaamo!

KAASU

IVECO 260 CNG 6x2

aj. 415004 km, koukkulaite

KAASU

-15 SCANIA P270

KAASU

-13 MB ECONIC 2628L NGT 6X2 -12 Volvo FE 62 CNG

Aj. 150 tkm, 2 lämpötilan kylmäkori, aj. 99408 km, jäteauto perälautanostin NTM KG-HB-pakkurilla

-18

aj. 23016 km, 2000 kg perälauta, 360 kamera, miehistöhytti

K-Supermarket Mari K-Market Pikku-Leevi K-Rauta Urjala

Ikaalinen:

K-Supermarket Komppi

KAASU

FIAT DUCATO 35 3.0 CNG -12 VW Caddy 2.0 CNG

-10 Iveco Daily 35 S 14 CNG -14 MB Sprinter 316 NGT

-14

IVECO DAILY 70C17

-15 Iveco Daily 70C17/P

-08

aj. 120 tkm, maakaasu, pakettiauto aj. 95999 km, huoltoautovarustus

aj. 168808 km, pakettiauto, hyllyt

aj. 29081 km, pakettiauto, alumiinilaidat, vetokoukku

K-Supermarket Virrat K-Market Asuntila K-Market Kuru K-Market Siivikkala

Aj. 292 tkm, Palfingerkoukkulaitteella

-15 IVECO DAILY 120 EL22 Aj. 110 tkm, takalaitanostin, sivuovet

Tampere:

K-Supermarket Kaukajärvi K-Market Herkkupuoti K-Market Ilmarinkatu K-Market Kalkku K-Market Kissanmaa K-Market Lamminpää K-Market Lentävänniemi K-Market Mestari K-Market Multisilta K-Market Pohtola K-Market Tampereen asema K-Market Tesomajärvenkatu K-Market Tieteenkatu K-Market Tullintori K-Market Vehmainen K-Market Vellamonkatu K-Market Virontörmänkatu K-Market Vuores K-Market Ylioppilaankatu Neste K Kekkosentie Neste K Lielahti K-Rauta Lahdesjärvi K-Rauta Rauta-Otra Nekala KooKenkä Koskikeskus Intersport Lielahti Intersport Koskikeskus

Sastamala:

Turvesuonkatu 16, Tampere Puh. 03 3465 566 Varaosat

YRITTÄJÄ, tutustu palveluihin ja jäsenetuihimme osoitteessa: www.pirkanmaanyrittajat.fi

Iiro 040 676 2507

aj. 505 tkm, soralava

Mikko 0400 832 856 Aki 0400 164 611

Rakentaminen, yritystontit & toimitilat Alueteemoina Kangasala, Mänttä-Vilppula ja Juupajoki Ilmoittamalla 150 000 talouteen

jaettavassa Py-lehdessä, tavoitat asiakkaasi jo aamujakelun yhteydessä.

Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä -lehti ilmestyy

2.3.

Ilmoittaja! Tiesitkö, että perinteisen printtilehden lisäksi Sinulla on mahdollisuus saada näkyvyyttä myös kuukausittain ilmestyvästä tuhannet yrittäjäjärjestön jäsenet tavoittavassa tapahtumatiedotteessa. Ilmoitustilavaraukset ja tiedustelut 19.2. mennessä: leena.kolehmainen@dorimedia.fi, soita puh. 041 501 9902 tai https:// www.dorimedia.fi/varaa-ilmoitustila

K-Supermarket Torikeskus K-Market Häijää K-Market Raivio K-Market Suodenniemi K-Market Vammala K-Market Äetsä Neste Häijää

-12 VOLVO FH 440

aj. 312203 km, perälauta 1000kg

KÄRRYJEN HUOLTO, KORJAUS, MYYNTI, VUOKRAUS

Jos näet yllä olevan kahtena, kannattaa olla yhteydessä!

Aisapojat Oy Asentajankatu 3 Lakalaiva, TAMPERE

Tervetuloa Pispalan AA-ryhmään. Palaverit ti & pe klo 19 ja su klo 12. Pispalan valtatie 54 (käynti pihan puolelta) Lisätietoa: Hanski 050 524 8888

Tietovisan (s. 28) vastaukset: 1. Viime vuonna edesmenneen jalkapallokuninkaan koko nimi oli Diego Armando Maradona Franco. Hän menehtyi viime marraskuussa 60-vuotiaana. 2. Vasen 3. Stanley, 2001: Avaruusseikkailu (2001: A Space Odyssey) on Stanley

Kubrickin ohjaama kuuluisa tieteiselokuva ja Stanley Bert Eisen tunnetaan paremmin taiteilijanimellään Paul Stanley, hän on yhdysvaltalainen muusikko. Hänet tunnetaan parhaiten rockmusiikkia esittävän Kiss-yhtyeen rytmikitaristina. 4. Voitto, Valentin ja Tino 5. Rotator

6. Beatlesien kulkusuunta on vasemmalta oikealle 7. Molemmat on suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer 8. Richard Dean Anderson 9. Ihmemiehen etunimi on Angus 10. Kalervo Kummola 11. Sana karaoke tulee japanin kielen sanoista kara ’tyhjä’ ja ”ōkesutoran”

’orkesteri’ ensimmäisestä tavusta. 12. Vuonna 1956. Pirkanmaa-nimitys syntyi vuonna 1956, kun Pirkanmaan liitto perustettiin. 13. Hämeensillan patsaat ovat nimeltään: Kauppias, Veronkantaja, Eränkävijä ja Suomen neito 14. Yksipaikkaisella Viri-lentokoneella. 15. Pispalan Pulteri

16. Ei. Näsijärvi on jäätynyt aikaisimmillaan 7. marraskuuta. Siitä tosin on aikaa jo tovi, sillä näin kävi vuonna 1910. 17. Rammstein 18. Frenckellistä 19. Noin 60 prosenttia 20. Karl Frans Hjorth ja Rudolf Winter

●

tiiStAi 2. helmiKUUtA 2021

4MATIC-neliveto Vitoon

990 € Etusi jopa

4 685 € Vito 4MATIC Edition alk.

46 254 €

Vito 4MATIC Edition 114CDI 4x4-3,05/32K normaali A1 A 4MATIC kokonaishinta 46 253,41 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €), CO2-päästöt 209 g/km (WLTP). Vito 4MATIC Edition 116CDI 4x4-3,05/34K pitkä A3 A 4MATIC KombiL kokonaishinta 54 263,99 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €), CO2-päästöt 214 g/km (WLTP). Verrattuna normaali ”Vito 116CDI 4x4-3,05/34K pitkä A3 A KombiL” kokonaishintaan 58 949,16 € = etu jopa 4 685,17 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €), CO2-päästöt 210 g/km (WLTP). Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 26,04 €/kk. Ajotietokoneen kieli: englanti. Kuvan auto lisävarustein. Tarjouskampanja voimassa rajoitetun ajan.

Vito 4MATIC Edition. Varmalla otteella eteenpäin. Vito 4MATIC Editionin ote pitää kaikissa olosuhteissa. Luokkansa edistyksellisin neliveto yhdistettynä tinkimättömään voimaan takaa, että matkanteko sujuu varmasti, mukavasti ja turvallisesti. Varmista, että työt hoituvat aina ja kaikkialla – valitse Vito 4MATIC Edition nyt erikoishintaan. Lue lisää veho.fi/neliveto-vito

Mallissa vakiovarusteina mm. • 9G-TRONIC-automaattivaihteisto • Jatkuva neliveto • Moottorin polttoainekäyttöinen lisälämmitin

• • • •

Sivutuuli- ja vireystila-avustimet Kuljettajan turvatyyny Tempmatic-ilmastointi Vakionopeudensäädin

Sprinter 25 vuotta. Lahjan saat sinä – arvo vähintään 1 500 €. Mercedes-Benz Sprinter 211CDI FWD-3,19/32K normaali A1 alk.

40 456 €

Sprinter viettää juhlavuottaan tavalla, jonka osaa parhaiten: työn merkeissä. Juhlan kunniaksi tarjoamme rajattuun erään malleja Sprinter 25v -paketin etuhintaan, mikä tarkoittaa vähintään 1 500 € etua. Lisäksi kaikkiin malleihin kuuluu maksuton Mercedes PRO -palvelu, joka helpottaa esim. huoltojen suunnittelua ja mahdollistaa ohjelmistopäivitysten saamisia ilman korjaamokäyntiä. Lisäksi voit hallita sen avulla etänä erilaisia auton toimintoja, mm. ovien lukitusta ja lisälämmitystä. Lue lisää veho.fi/sprinter25v

Esim. tähän malliin Sprinter 25v -paketti hintaan

3 503 €

Esimerkiksi Mercedes-Benz Sprinter 211CDI FWD-3,19/32K normaali A1 hinta alk. 40 455,71 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €) CO2-päästöt 233 g/km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 21,75 €/kk. Ajotietokoneen kieli: suomi. Kuvan auto lisävarustein. Sprinter 25v -pakettia rajoitettu erä ja se on saatavana vakio-/metallivärillisiin pakettiautoihin (pl. ONE- ja Worker-mallit).

VEHO PIRKKALA Jasperintie 1 | 010 569 3034 | Ma–pe 9–17 Huolto: 010 569 3060 | Ma–pe 7–22, la 7–15

Sprinter 25v-paketissa mm. • Peruutuskamera • LED-ajovalot • Kaukovaloavustin • Sadetunnistin • Alumiinivanteet • Nahkainen ohjauspyörä

VEHO TAMPERE Taninkatu 11, Lielahti | 010 569 3161 | Ma–pe 9–18, la 10–15 Huolto: 010 569 8080 | Ma–pe 7.30–18

VEHO.FI Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %).

Pirkanmaan Yrittäjät

Published on Feb 2, 2021

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 1/2021

Published on Feb 2, 2021

pirkanmaanyrittajat

Go explore