Radio SUN
tavoittaa viikoittain
53 000 kuulijaa, ja keskimääräinen kuunteluaika on 464 minuttia viikossa.
(KRT 6–11/2022)
Radio SUN nostaa valokeilaan Pirkanmaan kiinnostavimmat uutiset, puheenaiheet ja ilmiöt. Paikalliset sisältömme kiinnostavat pirkanmaalaisia sekä radioaalloilla että verkossa, ja siksi olemme oivallinen markkinoinnin kumppani Pirkanmaan yrityksille koosta ja toimialasta riippumatta. Olemme osa Pirmedioita, ja mediaperheemme sisältää SUN Radion
Satu Holma
0500 631 761
satu.holma@radiosun.fi
Marko Huhdanmäki
043 2170 274
marko.huhdanmaki@radiosun.fi
ja Tampereen Kiakkoradion lisäksi kuusi pirkanmaalaista paikallislehteä: Akaan Seutu, Lempäälän-Vesilahden Sanomat, Oriveden Sanomat, Pirkkalainen, Sydän-Hämeen Lehti, Ylöjärven Uutiset. Monimediallinen ja paikallinen markkinointi onnistuu helposti yhdellä yhteydenotolla!
Lue lisää: radiosun.fi/mainostajalle.
Kaikki Ilveksen ja Tapparan suorat radioselostukset vain meiltä. Ole mukana Ilveksen ja Tapparan menestyksessä ja varaa mainospaikkasi loppukaudeksi Satulta tai Markolta!
Radio SUN ja Pirmedioiden muut mediat ovat hyviä kanavia vaikuttavalle vaalimainonnalle kevään eduskuntavaaleissa.
Kysy lisää ehdokkaiden ja puolueiden mainosvaihtoehdoista!
Löydä Tampereen ainutlaatuisimmat puitteet aamiaistilaisuuksiin ja muihin tapaamisiin! Järjestä onnistunut kokous, seminaari tai yritysjuhla aitojen makujen äärelle. Lapland Hotels Tampereen ja Lapland Hotels Arenan kokous- ja juhlamaailma tarjoavat tilaisuudellesi poikkeuksellisen lumoavan näyttämön. Tule ja nauti pohjoisesta vieraanvaraisuudesta!
LAPLAND HOTELS ARENA – KESKELLÄ TAPAHTUMIA
Lapland Hotels Arenassa olet keskellä tapahtumakaupungin sykettä.
5. kerroksen kokous- ja juhlamaailma on yhdistelmä elämyksiä ja mukavuutta.
Ainutlaatuiset aitiot kokoustamiseen ja Arenan tapahtumiin.
Ravintola Saivossa 250 asiakaspaikkaa sekä baari.
12. kerroksessa elämyksellinen Laawu Rooftop Terrace sekä tilaussauna ja Tuohta-kabinetti.
Jopa 300 henkilön tilaisuuksiin.
Neljä teknisesti huippuvarusteltua ja muunneltavaa kokoustilaa.
LAPLAND HOTELS TAMPERE – TUNNELMAA TILAISUUKSIIN
Lapland Hotels Tampere loihtii kokoukseesi lämpimän ilmapiirin, jossa syntyvät niin ideat kuin ikimuistoiset hetket. Sauna- ja juhlatila Kero, josta aukeaa upea näkymä yli kaupungin. Ravintola Dabbalissa 135 asiakaspaikkaa sekä baari.
Lapland Hotels Tampereella seitsemän muunneltavaa kokoustilaa jopa 160 henkilölle.
Kerro meille millaista tilaisuutta olet järjestämästä, niin luomme sinulle ehdotuksen ikimuistoisesta päivästä täynnä herkullista ruokaa ja pohjoisen taikaa!
Lähes 20 vuotta kestänyt sote-uudistus synnytti meille Pirkanmaalle Suomen suurimman hyvinvointialueen. Näin muutaman kuukauden kokemuksella ei vielä voida sanoa, millaisia vaikutuksia tällä on arkeemme, mutta jo tässä vaiheessa voimme varmasti yhdessä todeta, että muutos on aina myös mahdollisuus. Olemme saaneet eri medioista kuulla hyvinvointialueiden taloudellisesta tilanteesta – rahojen riittäminen puhututtaa. Mitäpä jos lisäisimme sopeutustarve- ja säästökeskusteluun myös tavoitteen rohkeasta uudistamisesta yhdessä yritysten kanssa?
Uudistamisessa oleellista on kehittää ja luoda sellaista, mikä luo hyvinvointia, lisää elinvoimaa, parantaa taloutta ja yrittämisen edellytyksiä lisäten työllisyyttä koko maakunnan alueella. Meiltä kaikilta vaaditaan rohkeutta luopua sellaisesta, mikä on joskus toiminut hyvin, mutta ei enää palvele tulevaisuuden tarpeita. Tärkeää on löytää uusia reseptejä huomisen onnistumiselle, taloudellisesti kestävällä tavalla.
Olemme Pirkanmaan Yrittäjissä tavanneet alkuvuoden aikana useita hyvinvointialueen päättäjiä ja yhteistyö on alkanut hyvin. Haluamme edistää jatkuvaa markkinavuoropuhelua, monituottajamallien lisäämistä sekä kilpailutuksia, joihin on mahdollista myös pienemmän yrityksen osallistua. Pk-yrityksissä on valtava potentiaali, jota ei
vielä hyödynnetä riittävästi ja tässä on rohkean uudistamisen paikka! Hankinnat on kilpailutuksissa jaettava osiin niin, että kriteerit eivät suosi pelkästään isoja toimijoita tai käytetä ainoastaan in-house yksiköiden palvelutuotantoa.
Markkinoiden tilanteesta kertoo karulla tavalla se, että osaan kilpailutuksista ei tule yhtään tarjousta. Usealla yrittäjällä on tunne, ettei heillä ole mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin tai aiemmat kokemukset niistä ovat negatiivisia. Mahdollisuus jätetään kokonaan käyttämättä. Hyvinvointialue tulee tuottamaan osan palveluistaan itse, osa hankitaan julkisilta yhtiöiltä ja osa yrityksiltä aivan kuten kunnissakin. Entä jos paras lopputulos saavutettaisiin ottamalla rohkeasti yritykset mukaan kehitystyöhön ja hyödyntämällä kaikki yritysten tarjoama potentiaali hyvinvointialueen uudistumisen tueksi?
Meillä Yrittäjillä on muutama resepti tulevaisuuden päättäjille hyvinvointialueilla ja kunnissa. Hankitaan laajasti palveluita alan yrityksiltä, käytetään ostopalveluita, palveluseteleitä sekä kumppanuuksia. Jaetaan ostopalvelut tarkoituksenmukaisiin osiin, jotta myös pienemmät yrittäjät voivat jättää niihin tarjouksen. Palveluseteleiden arvoja määriteltäessä mahdollistetaan käyttäjälle palvelun saaminen julkisen sektorin asiakasmaksuilla. Lasketaan läpinäkyvästi julkisesti omiste-
tun tuotannon yksikkökustannukset ja julkaistaan ne. Pienhankintoja tehtäessä varmistetaan, että tarjouksia pyydetään laajasti eri yrityksiltä –osaamista ja tietotaitoa maakunnasta kyllä löytyy!
Yrittäjän kannattaa juuri nyt tutustua hyvinvointialueen sekä kuntien hankintoihin ja kilpailutuksiin. Ota yhteyttä Yrittäjien hankintaneuvontaan (ilmainen palvelu), osallistu kilpailutuksiin, vastaa kyselyihin ja keskustele hankinnan järjestäjän kanssa. Julkisen toimijan kilpailutus on mahdollisuus myös kasvuun ja juuri nyt potentiaalia on paljon. Kerro palveluistasi, lähetä viestiä hankinnoista vastaaville ja tule mukaan yrittäjien tilaisuuksiin, joissa kohtaat hyvinvointialueen ja kuntien edustajia.
Julkisista hankinnoista vastaavan on hyvä muistaa monituottajamalli, markkinavuoropuhelu sekä pk-yritysten potentiaali. Hankintaneuvojamme auttaa mielellään hankintayksiköitä toteuttamaan kilpailutuksia, joissa myös pk-yrittäjillä on mahdollisuuksia. Palvelumme on hankintayksiköille ilmainen. Ostamalla yrittäjältä hyvä jää kiertämään maakuntaan ja se näkyy verotuloina sekä työpaikkoina.
Saimme lisävahvistusta vuokravälitykseen, kun Katja Laitila aloitti Pamiksella vuodenvaihteessa.
Käänny Katjan puoleen kaikissa huoneistosi vuokraukseen liittyvissä asioissa, on hallinnassasi sitten yksittäinen asunto tai asuntosijoitussalkku.
Pitkän kokemuksen ja hyvin tehdyn työn ansiosta Pamis tuntee Pirkanmaan ja pirkanmaalaiset luottavat meihin.
Energisellä Katjalla on viiden vuoden kokemus asuntojen vuokraamisesta Pirkanmaalla.
Kaikilla Pamiksen vuokraustoiminnassa mukana olevilla on LVV-pätevyys ja alan vahva osaaminen.
Ota rohkeasti yhteyttä!
Katja Laitila, vuokravälittäjä, LVV Puh. 0440 475 405 katja.laitila@pamisoy.fi
Sarvijaakonkatu 5b A, 33540 Tampere www.pamis.fi
Mahdollistamme kasvun ja pienennämme riskejä olipa kyseessä rahoitus, uudet investoinnit tai vaikka kansainvälisen rahaliikenteen reaaliaikainen seuranta.
• Oma yhteyshenkilö, suora numero
• Paikallinen toimija, nopea ja sujuva päätöksenteko
“OP:n Oskari tiimeineen on kasannut nopeasti ja joustavasti sopivia ratkaisuja kaikkiin erilaisiin tarpeisiin, mitä meidän nopea liiketoiminnan kasvumme on tuonut tullessaan.”
• Koko verkoston osaaminen yhden soiton päässä
Oskari Tuominen Asiakkuusjohtaja, yritysasiakkaat Ville Purhonen Talousjohtaja, CFO Grundium Oy Sofia Hemminki Asiakkuusasiantuntija, yritysten maksuliikepalvelut Markus Vallinoja Asiakkuuspäällikkö, yritysasiakkaat vahinkovakuutus Pohjola Vakuutus Oy Mika Kuisma Toimitusjohtaja, CEO Grundium Oy● JULKAISIJA
Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 tampere puh. (03) 251 6500
● TOIMITUS
Päätoimittaja Jenni Pöllänen jenni.pollanen@yrittajat.fi
toimitussihteeri eija Ranua
p. 050 505 8645 eija.ranua@yrittajat.fi
toimituksen osoite:
Pirkanmaan Yrittäjä-lehti, eija Ranua Kehräsaari B, 2.krs. 33200 tampere
www.py-lehti.fi
www.pirkanmaanyrittajat.fi
● JAKELU aamulehden lauantaijakelu sekä telinejakelua Pirkanmaalla. Levikki 100 000 kpl
● JAKELUPÄIVYSTYS
Postin varhaisjakelu/Pirkanmaa p. 0100 3355 (pvm/mpm)
arkisin klo 6–16
viikonloppuisin klo 6–12 www.aamulehti.fi/asiakastuki
● MEDIAMYYNTI mediatoimisto Dorimedia Oy
inkeri Valtonen p. 040 717 8614
erja Joentausta p. 050 374 9444
timo hyvönen p. 050 468 2290 etunimi.sukunimi@dorimedia.fi
● PAINOPAIKKA Sanoma manu tampere 2023
● ULKOASU ilmoitukset ja sivutaitto, heku Oy p. 010 681 781
● ILMOITUSAINEISTOT aineistot@dorimedia.fi
● ILMESYMINEN
11.2. Kiinteistöt & talotekniikka
18.3. eduskuntavaalit & vastuullisuus
6.5. Koulutus, liikenne & autoilu
17.6. Kesälehti, viihde & hyvinvointi
19.8. Yrittäjän rahoitus, verotus & juridiikka
30.9. Logistiikka & liikenne
11.11. Rakentaminen
16.12. Joululehti, markkinointi & myynti
Pälkäneläistä yritystä CL-Isännöinti Oy:tä luotsaavat Christer Lind ja hänen poikansa Georg Lind. Isän ja pojan yhteistyöllä pyörittämä yritys tarjoaa nopeaa, luotettavaa ja ihmisläheistä isännöintipalvelua. Juuri armeijan käynyt, isännöitsijän ammattitutkinnon suorittanut Georg Lind tuli mukaan yrityksen toimintaan 1.1.2023.
Lindien perheessä yrittäjyys on kulkenut sukupolvelta toiselle. Christer Lindin isä ja setä perustivat alun perin pesulapalveluja tarjonneen, nykyisin kiinteistöhallintoalalla toimivan Oy Pälkäneen PR-kiinteistöt Ab:n vuonna 1963. Kiinteistönhallintotoimintaa yritys on harjoittanut vuodesta 2002 lähtien ja Georg on toiminut sen toimitusjohtajana vuodesta 2020. Christer on yhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Vähittäiskauppaa, huutokauppaa ja kiinteistön hallintoa
Christer Lindin polku isännöintialan yrittäjäksi alkoi hänen perustaessaan Ale-kassi-nimisen myymälän Pälkäneelle vuonna 1988. Christer päätyi myymään yrityksen liiketoiminnan vuonna 1996 ja jatkoi jonkin aikaa saman y-tunnuksen alla leipomoedustajan töitä. 2000-luvun alussa leipomon siirtyessä edustuksesta keskusvarastojakeluun Christer päätyi K-kauppaan töihin ja aloitti samoihin aikoihin isännöintialan opinnot. Kun isännöitsijän koulutus oli suoritettu, tuli isännöintipalvelujen kilpailutus ajankohtaiseksi taloyhtiössä, jonka hallitukseen Christer kuului. Koulutuksensa ansiosta Christer tarjoutui hoitamaan kilpailutusta muiden osakkaiden puolesta. Uutta palveluntarjoajaa etsittiin kuukauden päivät, kunnes eräässä kokouksessa muut hallituksen jäsenet ehdottivat, että Christer ottaisi vastuun isännöinnistä – olihan hänellä sitä varten koulutkin käytyinä. Christer suostui ja alkoi hoitaa isännöintitehtäviä päivätyönsä ohella, kunnes hän jättäytyi palkkatöistä ja siirtyi täysipäiväisesti isännöintiin. – Vieraalla olin töissä vuoteen 2015 ja sitten laskin, että tämä rupeaa kantamaan tämä juttu ja jäin palkkatöistä pois sinä vuonna, kesäkuun toinen päivä, Christer kertoo.
Ale-kassin ja isännöintitoimiston väliin mahtui myös aika, jolloin Christer veti päivätyönsä ohella huutokauppaa. – Muutama huutokauppa pidettiin myös vuonna 2009, mutta se oli päivätyön ohella ja tiesin, että se ei tule koskaan kantamaan se toiminta, Christer toteaa.
Georgilla on taustallaan merkonomin sekä isännöitsijän koulutus ja hän on isänsä tavoin tehnyt erilaisia töitä ennen kuin hän aloitti isännöintialalla vuonna 2019. Ensimmäinen kosketus työelämään tuli kesätöiden kautta. Merkonomikoulutuksen aikana hän teki töitä Pälkäneen Aapiskukossa ja sen jälkeen hän teki kuriirin töitä. – Kyllä se isännöintiala kuitenkin aina on kiinnostanut, hän toteaa.
CL-Isännöinti Oy palvelee asiakkaita Pälkäneellä, Valkeakoskella, Tampereella ja Kangasalla. Kangasalan toimialueeseen kuuluvat Kuhmalahden ja Sahalahden alueet. Isännöintiyrityksessä kahta samanlaista työpäivää ei juurikaan ole. Rutiinitehtäviin kuuluvat muun muassa eri taloyhtiöiden hallinnolliset työt, kuten maksuliikenteestä huolehtiminen sekä
vastikevalvonnan että laskujen maksamisen muodossa. Myös vesimittarien luenta kuuluu rutiinitehtäviin. – Päivät ovat oikeastaan sellaisia, että sitten kun puhelin soi, niin muut työt keskeytyvät. Soiton aiheet vaihtelevat ja liittyvät milloin mihinkäkin tilanteeseen, Christer kertoo.
Työn luonne vaihtelee isännöintialalla myös kausittain. Talvella huolehditaan muun muassa taloyhtiöiden pihojen aurauksesta ja hiekotuksesta. Keväällä puolestaan aikaa kuluu hallitus- sekä yhtiökokousten valmisteluihin, esimerkiksi talousarvioiden, toimintakertomusten, sekä pöytäkirjojen laatimiseen. – Nyt kun kevät alkaa, niin alkaa myös kokouksiin osallistuminen, Georg vahvistaa. Lisäksi isännöintitoimisto on vastuussa siitä, että kokoukset järjestetään ja niiden kutsut lähetetään ajallaan. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous on pidettävä kesäkuun viimeiseen päivään mennessä.
Isännöitsijän palveluja tarvitaan myös remontoinnin tai tarjouskilpailutusten yhteydessä. – Nyt esimerkiksi eräässä taloyhtiössä on tiedossa putkiremontti, mutta putkisuunnitelmaa tehdessä selvisi, etteivät rakennuspiirustukset vastaa todellisuutta. Uuden suunnitelman laatimiseksi tuli käydä jokaisessa asunnossa, ja olin siellä suunnitelman laatijan mukana, Christer kertoo.
Nopea reagointi on avain luottamuksen rakentamiseen
Vaikka isännöinnistä suuri osa on erilaisten hallinnollisten tehtävien hoitamista, on ihmisten kanssa toimiminen työssä avainasemassa. – Aina välillä on tärkeää olla ihan vain kuuntelijana ja läsnäolijana. Nyt kun eletään tällaisia epävarmoja aikoja, niin se aiheuttaa ihmisissä enemmän ahdistusta, jonka huomaa ihan tässä meidänkin työssämme, Christer toteaa.
Georg ja Christer Lindin mukaan hyvän isännöintitoimiston tunnistaa siitä, että ongelmatilanteisiin reagoidaan nopeasti. – Asiakastyytyväisyyttä hoidetaan reagoimalla ongelmiin heti. Mitään ei saa jäädä roikkumaan etenkin, jos tulee vuotoihin liittyviä ongelmia, vaan niihin kaikkiin on reagoitava saman tien, Christer toteaa. – Sitten se, että jos puhelin soi ja siihen jättää vastaamatta, niin soittaa takaisin ja ottaa yhteyttä siihen soittajaan, Georg lisää.
CL-Isännöinti Oy on saanut asiakkailta suoraan kiitosta nopeasta reagoinnista. Asiakkaita on jopa soittanut perään ja kiittänyt hyvästä palvelusta. – Se tuntuu kyllä hyvältä. Kiitos-sana on iso juttu; pieni sana, mutta iso vaikutus, Christer toteaa.
Tulevaisuuden suunnitelmissa isällä ja pojalla on jatkaa asiakkaiden palvelua yhtä onnistuneesti kuin tähänkin asti. Yhteispeli isän ja pojan välillä on toiminut saumattomasti. – Mulla on ihan täysi luottamus Georgiin, Christer vahvistaa. – Samoin minulla isään, Georg lisää.
teksti: ELLI-NOORA NIEMINEN & EIJA RANUA
Kuva: EIJA RANUA
arpajaiset. Pääsymaksu on 15 €/henkilö sisältäen väliaikakahvit + kastettavan. Muista varata käteistä buffettiin ja arpajaisiin!
TAMPERE
Tampereen yrittäjien After Work On Tour
14.2. klo 18–20, Ravintola Sasor
Hei, yrittäjä tai yrittäjyydestä kiinnostunut! Tule verkostoitumaan ja keskustelemaan yrittäjyydestä
Tampereen Yrittäjien After Workeille joka kuun toinen tiistai! Mukaan kannattaa ottaa kaverisikin, eli osallistuminen ei edellytä Yrittäjien jäsenyyttä. Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua. Tunnistat meidät Yrittäjä-logosta.
PÄLKÄNE
Yrittäjälounas Aapiskukossa
16.2. klo 12, Aapiskukko
Lounas on omakustanteinen, mutta seura on maksutonta ja yleensä erinomaista! Seuraava
lounas pidetään Aapiskukossa to 16.02. klo 12. Kukossahan tunnetusti löytyy syötävää kaikkiin makuihin, eli tervetuloa mukaan jäsenet ja ei-jäsenet!
17.2.2023
ORIVESI
Uusien yrittäjien ilta 14.2. klo 16–17.30, Cantina Fiesta, Keskustie 40
Hei uusi yrittäjä! Kutsumme vuonna 2022 yrityksensä Orivedelle perustaneet tutustumaan kaupungin yrityspalveluihin ja kuulemaan yrittäjäyhdistyksen jäsenilleen tarjoamista eduista ja palveluista. Tarjoiluiden mitoittamiseksi ilmoittaudu etukäteen: www.rb.gy/qqhdxn.
Vesilahden Lammasniemessä
VESILAHTI
vuosittain kisattava vuoden hauskin koko perheen tapahtuma. Luvassa on erilaisia juoksusarjoja, unohtumattomia kokemuksia ja hyväntuulista menoa pilke silmäkulmassa. Lue lisää: www.villasukkajuoksunsm.fi.
Laskiaismäki Näyttämönpuistossa
21.2. klo 18–20, Elna Hellmaninkatu 2 Laskiaismäki Näyttämönpuistossa. Tarjolla laskiaispullia ja kaakaota/mehua. Ota omat laskuvälineet mukaan!
Helmikuun yrittäjälounas
14.2. klo 12–13, Nokian Väliasema, Nokianvaltatie 25 C 3.krs
Tervetuloa kaikki lähiseudun yrittäjät, yrittäjyydestä kiinnostuneet ja yritysten edustajat. Yrittäjälounaat ovat omakustanteisia, rentoja ja lämminhenkisiä verkostoitumistapaamisia. Lisätietoja nokianyrittajat.fi.
TAMPERE
Senioriyrittäjien ystävänpäivätanssit
14.2. klo 18–22, Lamminpään Osuuskuntatalo, Vuorentaustantie 4, Tampere
Musiikista vastaa Tanssiorkesteri Wiljamit solistinaan Olavi Soinila. Buffetista saa ostaa virvokkeita ja illan jännitykseksi järjestämme
Avantosauna ja palju -tapahtuma
perjantaina klo 18 - 22
Jäsenyritys! Tervetuloa Vesilahden Yrittäjien maksuttomaan saunatapahtumaan!
Lammasniemessä 17.2. klo 18–22, Vesilahden Lammasniemi
Musiikista vastaa Dj Josef
Hei Vesilahden Yrittäjien jäsen! Tervetuloa maksuttomaan saunatapahtumaan Vesilahden Lammasniemeen! Ota omat pulikointivaatteet sekä saunajuomat matkaan ja suuntaa Lammasniemeen! Musiikista vastaa Dj Josef. Lisätiedot Ari Hellsten 045 672 1302.
Omat saunajuomat mukaan
Tapahtuman tukijat: Vesilahden kuntaVesilahden Yrittäjät Ry - Ryminä Paintball
LEMPÄÄLÄ
Lempäälän Yrittäjien Y-kahvit
17.2.klo 8.30–10, Suuntiman hyvinvointistudio, Kuljun Asematie 20
Lempäälän Yrittäjät järjestää perjantaiaamuisin klo 8.30-10.00 Yrittäjien aamukahvit, eli Y-kahvit. Tarjolla pientä aamupalaa kahvin tai teen kera, sekä ajankohtaisia teemoja ja verkostoitumista. Vapaa pääsy! Lue lisää lempaalanyrittajat.fi.
Hankintamessut ja hankintainfo
22. 2 . Lempäälä-talolla Kirjaston
Kompa- ja näyttelytilassa
Lempäälän kunta, Lempäälän Yrittäjät ja Lempäälän Kehitys Oy järjestävät vuoden 2023
Hankintamessut keskiviikkona 22.2.2023. Samassa paikassa Lempäälä-talolla kello 9.30–11 järjestetään helmikuun teemakahvit: KuHa pitää tietoiskun kuntahankinnoista, Pirkanmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Ulla Tirronen kertoo, miten pk-yritys pääsee mukaan hankintoihin ja lopuksi tutustutaan Lempäälän kunnan hankintakalenteriin 2023. Lue lisää lempaalanyrittajat.fi.
Yrittäjien suuri vaalitentti
22.2.klo 16.30–17.30, Kauppakeskus
Ratinan keskusaukio
Tervetuloa yrittäjien suureen vaalitenttiin!
Yrittäjälähtöisen vaalitentin järjestävät Pirkanmaan Yrittäjät yhdessä Tampereen Kauppakamarin kanssa ja tentin juontaa Suomen Yrittäjien johtaja, Harri Jaskari. Vapaa pääsy.
VERKOSSA
Energiainfo yrityksille
ORIVESI
Villasukkajuoksun SM-kisat
18.2. klo 9.00 alkaen, Orivesi
Villasukkajuoksun SM-kilpailut on Orivedellä
23.2. klo 8.30–10
Tervetuloa mukaan maksuttomaan energiainfoon. Tarjolla ajankohtainen infopaketti sähkömarkkinoiden tilanteesta sekä hyödyllistä tietoa energia-
kustannusten säästämiseen. Ilmoittaudu mukaan pirkanmaanyrittajat.fi
tarjoilevat lämmintä mehua, makkaraa ja tikkupullaa paistettavaksi. Tapahtuma on suunnattu Ylöjärven Yrittäjien jäsenille sekä heidän perheilleen. Ilmoittaudu mukaan linkin kautta: rb.gy/n9hi8k.
NEKALA
Neksun aamukahvit
24.2. klo 8–9.30, Hakasen Leipomo, Vihiojantie 28
Tampereen kaupungin kulttuurin kehittämispäällikkö Jaakko Laurila tulee kertomaan paikallisille yrittäjille Nekalan koulun muutoksesta kulttuurin
tiloiksi -hankkeesta. Tule mukaan ja tuo naapuriyrittäjäsi, sillä osallistuakseen ei tarvitse olla
Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjien jäsen!
Tyrvään Vörkin avoimet aamukahvit Sastamalassa – teemana hankinnat 1.3. klo 8–10, Tyrvään Vörkki, Liekolankatu 11 Maaliskuun aamukahvien teemana on hankinnat. Pirkanmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Ulla Tirronen kertoo julkisiin hankintoihin liittyvistä kiemuroista ja kilpailutuksesta. Tarjolla aamupalaa, hyvää seuraa ja mahdollisuus kysyä hankinnoista! Ei erillistä ilmoittautumista, tervetuloa!
Tampereen yrittäjien After Work On Tour 14.3. klo 18–20, Kultainen Apina
Hei, yrittäjä tai yrittäjyydestä kiinnostunut! Tule verkostoitumaan ja keskustelemaan yrittäjyydestä Tampereen Yrittäjien After Workeille joka kuun toinen tiistai. Mukaan kannattaa ottaa kaverisikin, eli osallistuminen ei edellytä Yrittäjien jäsenyyttä. Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua. Tunnistat meidät Yrittäjä-logosta.
TURKU-TUKHOLMA-TURKU
JUUPAJOKI
Kaivureiden Lumenveiston SM
26.2. Kopsamontie, Juupajoki
Tervetuloa kaivureiden lumenveiston
SM-kilpailuun 26.2.2022 Juupajoelle. Koko perheen talvitapahtuma kerää yleisöä ja mediaa joka puolelta Pirkanmaata!
Löydä julkiset kilpailutukset ja niiden bisnesmahdollisuudet 7.3. klo 8.30–9.30, verkossa Jotta pääset tarjoamaan julkisiin hankintoihin, tarvitset tietoa avoimista kilpailutuksista. Verkkokoulutuksessa käydään läpi: Hankintojen perusperiaatteet ja aikataulut, hankintojen sähköiset kanavat, hilman käyttäminen, maksuttomat hakuvahdit sekä hankintaneuvonta. Ilmoittaudu mukaan pirkanmaanyrittajat.fi.
JOUJOU JOUKKORISTEILY
25.3. klo 20.55–19.50, yhteiskuljetus Tampereela
Jippiii! Nyt järjestetään jättimäinen ja juhlava joukkoristeily. M/S Viking Grace Turku Tukholma la-su 25.–26.3.2023. Laivalla yrittäjähenkistä ohjelmaa ja esiintymässä Anna Abreu! Ilmoittaudu mukaan pirkanmaanyrittajat.fi.
IKAALINEN
Punkalaitumen Yrittäjien seminaarimatka Ikaalisten Kylpylään 24.3. klo 16.–25.3. klo 14.30, Ikaalisten Kylpylä
Punkalaitumen Yrittäjien jäsen, tervetuloa seminaarimatkalle Ikaalisten kylpylään!
PIRKKALA
Pirkkalan suuri vaalitentti
1.3. klo 7.30–10, Bufferi Golf
Tervetuloa Pirkkalan yrittäjähenkiseen vaalitenttiin!
Samalla pääset osallistumaan hyväntekeväisyyshuutokauppaan, jossa myydään ehdokkaiden tekemät taulut! Tilaisuus alkaa aamiaisella klo 7.30–8 ja jatkuu vaalitentillä klo 8–10. Vapaa pääsy!
Yrittäjien talvirieha Pikku-Ahveniston laavulla 4.3. klo 10–12, Pikku-Ahveniston laavu
Otathan mukaan oman pulkan tai liukurin. Mikäli lumitilanne ei salli mäenlaskua, lenkkeillään järven ympäri kiertävää luontopolkua pitkin (pituus noin 1,5 km). Yrittäjät
Luvassa seurustelua yrittäjäystävien kanssa, kylpemistä, maistuva illallinen sekä hauskaa illanviettoa! Sitovat ilmoittautumiset 26.2.2023 mennessä: siru.marttila@metsarannanliha.fi tai 044 5144 314.
Valtioneuvosto uutisoi hiljattain, että valtio tukee asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia korjaushankkeita vuonna 2023 lähes 100 miljoonalla eurolla.
Yrittäjä Markku Peltola on tiedosta hyvillään, sillä se tietää hänellekin kiireistä vuotta.
Sahalahtelainen Markku Peltola on työteliäs tapaus, joka on jo tähänastisen elämänsä aikana ehtinyt tehdä useamman työuran eri ammateissa. Nyt käynnissä oleva ura Pirkanmaan Energiakartoituksen yrittäjänä on hänelle neljäs.
– Valmistuessani silloisesta Tampereen Tekusta paperipuolelta ei alan töitä enää ollut entiseen malliin. Niinpä päädyin kenkätehtaan työnjohtajan pestin kautta Saarioisille prosessikehittäjäksi. Parikymmentä vuotta sitä rataa, minkä jälkeen opiskelin aikuiskoulutuspuolella timpuriksi. Kolmas työurani oli talonrakennuksen parissa val-
mistaen ihmisille koteja anturasta viimeiseen listaan saakka. Nykyiseen tehtävääni ja yrittäjäksi päädyin suoritettuani kuntoarvioijan ja energia-asiantuntijan pätevöittämiskoulutukset. Firmalle tulee kesällä täyteen 10 vuotta, enkä ole kyllä päivääkään katunut valintaani, Markku Peltola kertoo.
Energiatodistus on lakisääteinen dokumentti kiinteistön rakennusja myyntivaiheessa
Pirkanmaan Energiakartoituksen tarjontaan on vuosien varrella kuulunut niin kiinteistöjen
lisäeristyksiä, kuntokartoituksia, kosteusmittauksia kuin lämpökamerakuvauksiakin. Viime vuosina ylivoimaisesti suosituimmiksi palveluiksi ovat nousseet energiatodistusten laadinta ja energiaselvitykset – jopa siinä määrin, että muiden palvelujen myyntiä on pitänyt rajoittaa.
– Siinä mielessä yrityksen perustamisen ajoitus meni kyllä ihan nappiin, että uudistettu laki energiatodistuksesta tuli voimaan samoihin aikoihin, eli noin kymmenen vuotta sitten. Valtio on myös sen koommin alkanut tukea yksityisiä kiinteistönomistajia energiaremonteissa ja muutenkin energia-asioihin on ilmasto- ja ener-
giakriisien myötä alettu kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota, hän pohtii.
Uusi osaaminen rakentuu vanhan päälle
Markku korostaa, että aiemmin opitut asiat kulkevat tiiviisti mukana hänen nykyisessä työssään. Iän myötä eri elämänvaiheisiin liittyviä kokemuksia osaa myös arvostaa uudella tavalla.
– Saarioisilla sain tehdä työtä monenlaisten ihmisten kanssa, olinhan viikoittain tekemisissä esimerkiksi tuotekehityksen, tuotannon, kunnossapidon, markkinoinnin, laskennan, pakkausvalmistajien ja ajoittain myös paikallisjohdon kanssa. Uskon, että niiltä ajoilta olen oppinut tietynlaista pelisilmää ja herkkyyttä muita ihmisiä kohtaan – ja siitä on todella hyötyä vieraillessani ihmisten kodeissa. Yhtä lailla hyötyä on rakennuspuolen osaamisestani, sillä energialaskenta lähtee liikkeelle talon rakenteista edeten sen talotekniikkaan, Markku sanoo.
Yrityksen alkuaikoina, kun tilauskirjat eivät vielä pullistelleet, Markku hankki lisätienestiä lisäeristysasiantuntijana ja kiersi ovelta ovelle myymässä yläpohjien lisäeristystä omakotiasujille.
– Se kyllä hirvitti, ja alkuun ajattelinkin, että kenenkään ovikelloa en kyllä pimpota! Jälkikäteen ajateltuna jalkautuminen asiakasrajapintaan on kyllä osoittautunut arvokkaaksi kokemukseksi, ja suosittelen sitä ihan kaikille myyntiä ja markkinointia tekeville, Markku huomauttaa.
Energiatehokkuuden parantaminen on lopulta melko yksinkertaista
Markku Peltola kertoo, että yksi kustannustehokkaimmista toimista on, myös LVI-liiton laskentaohjelman mukaan, ovien ja ikkunoiden tiivisteiden tarkastus ja kunnostus.
– Olemme tehneet myös näitä alkuaikoina rivitalokohteissa, lämpökameralla näemme nopeasti vuotokohdat, jotka heikentävät energiatehokkuutta. Samalla kertaa voitelemme yleensä lukot ja saranat, mikä ehkäisee ovien, ikkunoiden ja saranoiden vääntymistä ja uusien vuotokohtien syntymistä.
Moni ei tiedä olevansa oikeutettu ARA:n 4 000–6 000 € energia-avustukseen.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt avustusta asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin remontteihin vuodesta 2020 alkaen. Se on entisestään lisännyt energialaskelmien kysyntää, vaikka monelle avustusmahdollisuus on edelleen uusi asia.
– Energiatehokkuutta voi parantaa esimerkik-
si luopumalla öljylämmityksestä, asentamalla lämpöpumpun tai ilmanvaihdon lämmöntalteenottojärjestelmän, tekemällä lisäeristyksiä tai uusimalla ikkunat. Yhtä kaikki, energialaskentaa tarvitaan jo heti avustuksen hakuvaiheessa, ennen muutoksia. Palveluuni kuuluvat tarvittavien laskelmien teko vaihtoehtojen simulointeineen, liitteiden toimitus, ja lopuksi tehtyjen korjausten todentaminen remontin päätyttyä energiatodistuksella ARAn maksatushakemukseen. Tästä jää siis asukkaalle virallinen energiatodistus, joka on voimassa 10 vuotta, Markku sanoo.
– Niin energiatodistuksen laadintaan kuin energialaskentaan kuuluu aina kohdekäynti ja erilaisten skenaarioiden simulointi. Remontin suunnitteluvaiheessa on hyvä vertailla erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia rakennuksen energiatehokkuuteen. Avustusta varten vaaditaan vähintään 44 % parannus omakotitalossa tai lähes 0-energialuokka. Mikäli rakennus pääsee lähes-0-energialuokkaan on mahdollista hakea isompaa 6 000 € avustusta. Huomioitavaa on, että vertailukohtana käytetään kiinteistön alkuperäisiä ratkaisuja, eli vuosien varrella tehdyt parannukset otetaan yhtä lailla huomioon, hän selventää.
– Suurin energiatehokkuuden parannuspotentiaali löytyy lämmitysmuodosta, ilmanvaihdosta sekä eristeistä, Markku vinkkaa.
Positiivinen palaute palkitsee Markku keittelee yrityksensä 10-vuotisjuhlakahvit kesällä 2023. Millä mielin tarkastelet yrittäjäuraasi tällä hetkellä?
– Siinä mielessä olin onnekas jo aikaisemmissa palkkatöissäni, että pääsin aina innovatiivisuutta vaativiin työtehtäviin, enkä siis ehtinyt leipääntyä. Mutta kyllähän sitä yrittäjänä on vielä sitäkin luovemmat askelmerkit. Itsensä kanssa työskennellessä ei tarvitse kamppailla pitkien päätöksentekoketjujen tai sisäisen byrokratian kanssa.
– Yksinyrittäjänä sitä on myös hyvällä tavalla vastuussa omasta tekemisestään. Perheelle toki olen kiitollinen avusta. Vaimo, joka monesti hoitaa muistiinpanot kohdekäynneillä hoitaa samalla paremmin sosiaalisen kanssakäymisen ja lemmikkieläimet, itse kun olen hieman koira-arka. Tytär on oikolukenut mm. kuntokartoitusraportit ja näin ollen tunnistaakin jo hyvin rakennusten riskirakenteet. Poika on taas mukana lisäeristyksissä oman työnsä ohella. He kaikki ovat osakkaina tässä Pirkanmaan Energiakartoitus Oy yrityksessä.
● Käytä asiantuntijaa apuna! energia-asioiden ammattilainen tekee laskelmat ja auttaa vertailemaan eri vaihtoehtoja.
● muista, että avustushakemus on jätettävä ennen remonttia. Osoitteesta ara.fi löydät lisätietoa.
● Suurin energiatehokkuuden parantamisen potentiaali on lämmitysjärjestelmän muutoksessa, ilmanvaihdossa ja lisäeristyksessä.
● mieti ratkaisun vaikutus loppuun asti. Lämpöeristetty ulko-ovi menee hukkaan, jos sen takana on kylmä eteinen, mutta sen sijaan sisäoven lämpöarvolla on merkitystä. Vesikiertoinen lattialämmitys ei ole paras ratkaisu silloin kun tiedetään alapohjan eristystaso heikoksi. Kylmien ja lämpimien tilojen rajapintojen tuleee olla tiiviit ja eristetyt, tämä koskee erityisesti kellari- ja vinttitilojen ovia.
● Ota aina energia-asiat huomioon, kun suunnittelet mitä tahansa remonttia. esimerkiksi ulkolaudoitusta uusittaessa voi kätevästi lisätä seiniin samalla lisäeristyksen.
● Kun tehdään vanhempaan taloon rakenneavauksia, niin tarkista samalla eristysten määrä ja kunto.
tehokkuuden parannuspotentiaali löytyy lämmitysmuodosta, ilmanvaihdosta sekä eristeistä.teksti: MARIANNE VALTA & EIJA RANUA Kuva: EIJA RANUA
YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN PALVELUNTUOTTAJIEN
● Sote-uudistuksen tavoitteena on laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueen laajuudella. Pirkanmaan hyvinvointialue on asukasmäärältään Suomen suurin ja soteuudistus on myös yksi valtakunnan historian merkittävimmistä uudistuksista.
● Sote-uudistuksen tavoitteena on vastata yhteiskuntamme muutoksiin, kuten väestön ikääntymiseen ja huoltosuhteen kasvamiseen. Se on saanut alkunsa jo noin 20 vuotta sitten aloitetuista uudistuksista ja sitä on valmisteltu kaiken kaikkiaan jopa seitsemän hallituskauden ajan ennen kuin tasavallan presidentti allekirjoitti uuden lain kesällä 2020.
Pirkanmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023 osana valtakunnallisen sote-uudistuksen täytäntöönpanoa.
Jaakko Herrala on kesällä 2022 Pirkanmaan hyvinvointialueen muutosjohtajan tehtävistä eläköitynyt sote-alan pitkän linjan asiantuntija. Hän on ollut mukana sotealan uudistamis- ja johtamistehtävissä jo lähes 20 vuoden ajan, eli aivan sote-uudistuksen alkumetreiltä saakka. Uudistamis- ja johtamistehtäviä edeltänyt yli 20 vuoden kokemus sosiaali- ja terveysalalla asiakas- ja potilastyön parissa on antanut Herralalle perspektiiviä suomalaisen järjestelmän heikkouksista ja vahvuuksista sekä järjestelmän uudistamistarpeesta, johon tuoreen lakimuutoksen sekä uudistusten on tarkoitus vastata.
– Menemättä yksityiskohtiin voidaan sanoa, että viimeinen 20 vuotta on ollut aikaa, jolloin meidän toimintaympäristömme ja yhteiskuntamme on muuttunut. Sote-puolellakin on ollut haasteena se, että emme ole pysyneet perässä näissä muutoksissa. Emme ole saaneet tämän 20 vuoden aikana riittävästi lakiin perustuvia uudistuksia. Tämä on viimeinen vaihe, jolloin
jotain täytyy tehdä, Herrala toteaa.
Sote-uudistus on jatkumoa jo 15–20 vuotta sitten alkaneelle trendille, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa on turvauduttu myös yksityiseen puoleen. Toisin sanoen käytössä on ollut monituottajamalli, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että sote-palvelut tuotetaan julkisten ja yksityisten sekä eri kolmannen sektorin palvelun tuottajien, kuten ikäihmisten palveluasumista tuottavien yritysten kanssa yhteistyönä. Monituottajamalli on ollut tärkeä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaamisen että alan pk-yritysten elinvoimaisuuden näkökulmasta.
– Esimerkiksi Pirkanmaalla lähes puolet sosiaalihuollon palveluista ovat yksityisen sektorin tuottamia, Herrala kertoo. Monituottajamallin taustalla ovat olleet eri kuntien tarvitsemat lisäresurssit sotepalveluiden turvaamiseksi ja kilpailutuksen avulla saavutetut taloudelliset hyödyt.
Vastuun siirtyminen kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä valtiolle sekä hyvinvointialueille muuttaa yritysten toimintaympäristöä
Hyvinvointialueiden myötä monituottajamallin aikana solmitut sopimukset siirtyvät kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen rahoitusvastuu siirtyi kunnilta valtiolle. Uudistuksen seurauksena jopa eduskunnan tasolla pystytään päättämään aikaisempaa paremmin siitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluja yhteiskunnassamme rahoitetaan. Vuonna 2023 sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus valtion budjetista on yli 20 miljardia euroa. Jatkossa kansallinen hallitusohjelma määrittelee tavoitteet myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle. Vastuu näiden tavoitteiden toteuttamisesta, eli palvelujen järjestämisestä käytännössä, on kuitenkin hyvinvointialueilla. Siellä päätökset tekee aluevaltuusto.
Muutokset sote-palveluiden rahoituksessa ja järjestämisvastuussa aiheuttavat muutoksia myös palveluiden hankintaan ja niiden kilpailutusstrategioihin. Tämä ei välttämättä tarkoita, että jatkossa kaikkien palveluntarjoajien olisi kyettävä tarjoamaan palveluja koko hyvinvointialueen laajuudella. Muutoksiin on kuitenkin syytä varautua.
– Kun hyvinvointialue pohtii kilpailutusstrategiaa, tulisi sen miettiä, onko järkevä kilpailuttaa jokin palvelukokonaisuus Pirkanmaan laajuisena vai pitäisikö se kilpailuttaa pienemmissä paloissa, jolloin seudullisuus ja alueellisuus tulisi paremmin huomioitua, ja pienet yrityksetkin pääsisivät paremmin mukaan kilpailutuksiin. Se voisi olla mahdollisuus pitää tämä valtava ihmismäärä täällä mukana, koska sote alan pk-yrityksissä on valtavasti työvoimaa, Herrala pohtii.
Uuden lain hyväksymisen jälkeen sote-uudistuksen täytäntöönpanoon ja hyvinvointialueisiin siirtymiseen annettiin aikaa vain puolitoista vuotta. Tässä aikaikkunassa ei ole vielä ollut mahdollista tehdä uusia kilpailutuksia ja palvelusopimuksia, vaan sairaanhoitopiirien ja kuntien solmimat sopimukset on siirretty hyvinvointialueille. Tämän vuoksi yritysten on syytä varautua tulevaisuuden kilpailutuksiin, kun nykyiset kuntien ja sairaanhoitopiirien solmimat sopimukset tulevat päätökseen. Yhtenä keinona pk-yrityksille menestyä kilpailutuksissa isompia toimijoita vastaan olisi Herralan mukaan tarjota palveluja yhdessä muiden palveluntarjoajien kanssa ja hankkia sitä kautta kilpailuetua.
– Nyt sanoisin, että pienten yritysten kannattaa tässä kohtaa ehdottomasti pohtia kumppanuutta, jossa yksi tarjoaa jotakin osaa, toinen jotain toista ja siitä koota palapeli, joka tuo uusia mahdollisuuksia myös pk-yrityksille, Herrala toteaa.
Sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden yhteydessä on puhuttu paljon julkisen sektorin in-house-yhtiöistä. Pirkanmaalla yhtiöittäminen on aloitettu jo kauan ennen sote-uudistuksen voimaan astumista ja sitä kautta on haettu yritysmaailman ketteryyttä osaksi julkisten palvelujen tuotantoa. – Esimerkiksi erikoissairaanhoidossa tekonivelleikkaukset on yhtiöitetty Coxaan ja sydänsairauksien hoito Sydänsairaalaan (Tays Sydänsairaala Oy), Herrala summaa.
Jaakko Herralan mielestä Pirkanmaa erottuu muista Suomen hyvinvointialueista päätöksentekokyvykkyyden ja rohkeiden ratkaisujen ansiosta.
– Päättäjät ja sairaanhoitopiiri ovat ottaneet täällä rohkeita askelia. Ei ole haluttu jäädä tuleen makaamaan, vaan vähän etukenossa viedä asioita eteenpäin ja näyttää muulle Suomelle, mallia että hei, me kykenemme, Herrala kehuu.
Pienten yritysten kannattaa pohtia kumppanuutta, jossa yksi tarjoaa jotakin osaa, toinen jotain toista ja siitä koota palapeli, joka tuo uusia mahdollisuuksia myös pk-yrityksille, Herrala toteaa.
Vakiintuneita in-house-yhtiöitä Pirkanmaan hyvinvointialueella ovat Pirte Oy työterveyshuolto, Tuomi Logistiikka Oy, Pirkanmaan Voimia Oy, Sakupe Oy, Monetra Pirkanmaa Oy, Istekki Oy sekä Una Oy. In-house-yhtiöt ovat tuottaneet palveluja yli kuntarajojen. Tästä huolimatta siirtyminen hyvinvointialueille muuttaa palvelukenttää, koska näiden in-house-yhtiöiden lisäksi kunnat ovat tuottaneet näitä palveluja itse tai ostaneet niitä muilta, usein yksityisiltä palveluntuottajilta.
– Hyvinvointialueisiin siirtymisen myötä alueille jää kaksi mahdollisuutta, joko tuottaa palvelut omien yhtiöiden kautta tai kilpailuttaa ne ja hankkia ulkoa. Tämä puolitoista vuotta on kuitenkin liian lyhyt aika laittaa kaikkea uuteen kuosiin, Herrala täsmentää.
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön merkitys korostuu tulevaisuudessa
Jaakko Herrala kokee, etteivät monituottajamalli ja in-house-yhtiöt ole suoraan ristiriidassa keskenään. Hän korostaa, että in-house-yhtiöiden muodostaminen ei tarkoita yritysten sulkemista
● monituottajamallissa palveluiden saatavuus varmistetaan markkinoiden kautta. tällöin useat pienemmät yritykset ovat mukana tuottamassa palveluita omilla vahvuuksillaan. toisen toimijan vahvuus voi olla laajat vastaanottoajat, kun taas toisella vahvuudeksi muodostuu sijainti. asiakkaiden hyöty tulee siitä, kun he voivat itse päättää omien painoarvojensa mukaisesti omista asioistaan, esimerkiksi hoitopaikasta.
markkinan ulkopuolelle. Tämä johtuu siitä, että in-house-yhtiöt hankkivat suuren osan palveluistaan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. – Monesti tässä keskustelussa unohtuu, että in-house-yhtiöt ovat erään tyyppisiä hankintayksiköitä, jotka kokoavat useampia alueita yhteen tehden isompia hankintoja ja hakemalla hintaetua kilpailuttamalla ulkoa. En ehkä niin paljon pelkäisi yritysmaailmassa, että tämä sotkee tätä markkinaa, koska nämä yhtiöt hankkivat sieltä, täältä ja tuolta, Herrala muistuttaa.
Ratkaisuja sote-palveluiden tuotannon haasteisiin Jaakko Herrala lähtisi hakemaan julkisen ja yksityisen puolen yhteistyön kautta. Markkinavuoropuhelujen järjestäminen hyvinvointialueiden ja yritysten välillä olisi tässä avainasemassa. – Hyvinvointialueet eivät tule pärjäämään tulevaisuudessa yksin. Ne tarvitsevat yksityistä ja yksityisiä toimijoita. Usein ajatellaan, että nyt kaatuu iso määrä yrityksiä. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska nytkään ei ole henkilöstöä riittävästi. Me tarvitsemme sekä yksityisen että julkisen puolen henkilöstöä, yhdessä tehden, Herrala korostaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden tarpeiden ennustaminen on muuttunut yhä haastavammaksi. Globaalit ilmiöt, epidemiat, muuttoliikkeet ja uusien teknologisten mahdollisuuksien käyttöönotto vaikuttavat palveluiden järjestämiseen. Tulevia kilpailutuksia silmällä pitäen Jaakko Herrala korostaa yhtä asiaa:
– Kotiläksyjä pitäisi tehdä nyt ja rajusti ja ruveta miettimään, miten minä pärjään tässä kelkassa mukana ja pystyn tarjoamaan niitä asioita, mitä hyvinvointialue tarvitsee. Se vaatii jokaiselta yritykseltä uuden tyyppisen strategian tekemistä.
Jaakko Herrala arvioi, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistamisessa päästään tavoitteisiin aikaisintaan vuonna 2030. – Tämä vajaa 10 vuotta tässä on siis edelleen valtavaa muutoksen aikaa, Herrala summaa.
teksti: ELLI-NOORA NIEMINEN & EIJA RANUA
Kuva: EIJA RANUA
Olennaista on, että kun hyvinvointialue avaa kilpailutuksen, saat siitä tiedon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos et vielä käytä hankintojen ilmoituskanava Hilmaa, kannattaa se ottaa käyttöön. Hilma on maksuton ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoista. Hilmaan voit asettaa itsellesi sopivia hälytyksiä, joista saat tiedon suoraan sähköpostiisi, kun sopiva tarjouspyyntö ilmaantuu. Hilman löydät osoitteesta hankintailmoitukset.fi.
Myös hyvinvointialueen omat nettisivut (pirha. fi) kannattaa ottaa tiiviiseen seurantaan, sillä sinne on tulossa muun muassa hankintakalenteri tulevista hankinnoista. Tämän lisäksi kannattaa seurata Hilmasta ja Pirhan nettisivuilta, minkälaisia markkinavuoropuheluita on käynnissä ja tulossa, ja osallistua itseään koskeviin markkinavuoropuheluihin aktiivisesti. Yksinkertaistettuna markkinavuoropuhelu on keskustelu, jossa kilpailuttaja, eli hankintayksikkö ja tarjoaja, voivat keskustella vapaamuotoisesti tulevasta hankinnasta. Keskustelulla tähdätään siihen, että tulevasta hankinnasta tulisi mahdollisimman hyvin kaikkia osapuolia palveleva. Tämä on se vaihe, jossa yrittäjä voi myös aidosti vaikuttaa tulevaan tarjouspyyntöön, jos on itse aktiivinen.
Osa hyvinvointialueen tuotannosta tehdään ns. in-house-yhtiöiden toimesta. In-house-yhtiöitä ovat julkisen toimijan omistamat ja myös niiden määräysvallassa olevat yhtiöt ja näiltä hankittaessa voidaan hankinnat toteuttaa ilman hankintalain mukaista kilpailutusta. In-house-yhtiöitä ovat Pirkanmaalla esimerkiksi Istekki, Monetra, Fimlab ja Voimia. Vaikka in-house-yhtiöt vastaavat jonkin asian toimittamisesta hyvinvointialueelle, myös he kilpailuttavat osan tarjoamistaan palveluista ja tuotteista hankintalain mukaisesti, ja yrittäjät voivat tarjota omia palveluitaan. Hyvinvointialueen
tarjouspyyntöjen lisäksi kannattaakin seurata myös hyvinvointialueelle tarjoavien in-house-yhtiöiden nettisivuja.
Yksi mahdollisuus päästä toimittamaan omia palveluitaan hyvinvointialueelle, on hakeutua palvelusetelitoimittajaksi. Käytännössä palvelusetelitoimittajaksi pääseminen tarkoittaa sitä, että asiakas, eli palveluiden käyttäjä, voi ostaa palveluita yksityisiltä palveluntarjoajilta ja hyvinvointialue kustantaa palvelun tiettyyn pisteeseen saakka. Asiakas siis pääsee valitsemaan itse palvelusetelituottajien “listalta”, keneltä haluaa palvelut ostettavan. Mikäli palvelusetelituottajaksi hakeutuminen kiinnostaa, löydät parhaiten lisätietoja tästä hyvinvointialueen nettisivuilta. Voit olla palveluseteleihin liittyvissä kysymyksissä yhteydessä osoitteeseen palvelusetelit@pirha.fi.
Julkisiin hankintoihin osallistuminen voi tuntua alkuun haastavalta ja aikaavievältä asialta. Täytyy tunnustaa, että ensikertalaiselle asiaan vihkiytyminen vaatii yrittäjältä vähintään aikaa. Suosittelen tämän ajan kuitenkin käyttämään ja ajattelemaan sitä ikään kuin investointina; kun pääset logiikan päälle ja saat osallistuttua ensimmäiseen kilpailutukseesi, ovat mahdollisuutesi tehdä kauppaa todennäköisesti moninkertaistuneet. Ensimmäisen osallistumisen jälkeen kynnys osallistua (sekä prosessiin käytettävä aika) vähenee yleensä merkittävästi. Käytä siis aikaasi, tule hankintainfoihin, koulutuksiin ja tutustu Hilmasta löytyviin tarjouspyyntöihin ja tarjouspyynnöissä vaadittaviin kriteereihin. Arvioi tulevaa varten, kuinka hyvin sinä täyttäisit eri tarjouspyyntöjen kriteerit? Tee tarvittaessa toimenpiteitä, että täytät tulevaisuudessa ne entistäkin paremmin.
Tarjoukset voivat olla pk-yrittäjälle liian isoja tarjotaksesi yksin. Tästä syystä kannustan vahvasti verkostoitumaan esimerkiksi Yrittäjien tapahtu-
missa ja vastaavissa tilaisuuksissa. Kannattaa miettiä, minkälaisten yrittäjien kanssa voisin jo nyt tutustua, jotta voisitte tarjota yhdessä tulevissa kilpailutuksissa? Koska kun huomaat sopivan tarjouspyynnön avautuneen, mutta hoksaat ettet pysty tarjoamaan yksin, on suuri työ alkaa etsimään sopivia ja luotettavia kumppaneita tyhjästä. Rakenna siis omat yrittäjäverkostosi jo etukäteen. Ja vielä yksi, mutta ehkäpä se tärkein asia; pieniä ostoja, eli hankintalain kynnysarvojen alittavia ostoja, voidaan myös hyvinvointialueella tehdä ihan yksittäisten viranhaltijoiden toimesta. Pirkanmaan hyvinvointialueen hankintaohjeen mukaan pienhankinnan yleinen kilpailutusraja on 15 000 euroa, jota sovelletaan mm. palveluita koskevissa pienhankinnoissa. Investointihankinnoissa pienhankinnan kilpailutusraja on 10 000 euroa. Pienhankinta voidaan kilpailuttaa kuitenkin kynnysarvot ylittäviin hankintoihin nähden kevyemmin. Tämä tarkoittaa mikro- ja pk-yrittäjälle käytännössä ns. normaaleita myynnin ja markkinoinnin paikkoja. Yrittäjänä kannattaakin pohtia ja kartoittaa tilannetta, että minkälaisessa tehtävässä olevat henkilöt voisivat tarvita yrityksesi palveluita tai tuotteita, ja sen jälkeen käyttää aivan “normaaleja” markkinoinnin ja myynnin menetelmiä. Pienhankinnoissa on pk-yrittäjälle merkittävä kaupan mahdollisuus!
Suomen Yrittäjät tarjoaa maksutonta hankintaneuvontaa koko maassa! Jos et tiedä, mistä lähteä liikkeelle tai sinulla herää kysymys liittyen meneillä olevaan kilpailutukseen, ota meihin yhteyttä!
Ulla Tirronen
Pirkanmaan Yrittäjien maksuton hankintaneuvoja ulla.tirronen@yrittajat.fi +358 50 344 0805 www.pirkanmaanyrittajat.fi teksti:
Asiakastarpeiden mukaista, Pirkanmaan monipuolisinta painavaa palvelua: värikkäästi, monipuolisesti, näkyvästi
Loistava logistinen sijainti nopeasti kehittyvällä alueella.
Lempäälän yritystontit valtaväylien varrella sekä keskustan Ideakeskuksen toimitilat aivan pääradan vieressä tarjoavat erinomaiset yhteydet, hyvät palvelut ja mahdollisuudet tehokkaaseen liiketoimintaan yritysystävällisessä ilmapiirissä.
Ota yhteyttä, rakennetaan yhdessä tie menestykseen!
Ahti Laakso, toimitusjohtaja, 040 661 7496
Anette Almi, kehittämispäällikkö, 040 133 7913 www.businesslempaala.fi
33960 Pirkkala www.nekapaino.fi
Viime vuonna tuli tasan kymmenen vuotta täyteen siitä, kun toimitilojen asiantuntijayritys LogisTila perustettiin. Toiminta oli alussa pientä ja perustajilleen osa-aikaista. Vuosi vuodelta tekeminen vahvistui ja vuonna 2018 perustettiin laajentumissuunnitelman mukaisesti ensimmäinen aluetoimisto Tampereelle. Ulla Lyytinen aloitti silloin aluepäällikkönä ja paikka Tampereen seudun toimitilamarkkinasta löytyi nopeasti. Sen jälkeen yrityksen kasvu on ollut vahvaa ja nyt LogisTilalla on omat aluetoimistot kahdeksassa eri maakunnassa ja jokaisella toimistolla on oma paikallinen aluepäällikkönsä.
Yrityksen toiminnan ydin on pitkään ollut toimitilavuokraukset, mutta toimitilakiinteistöjen myynnissä on LogisTilalla ollut viime vuosina kasvua. Edellisellä tilikaudella LogisTilan välityksellä myytiin kiinteistöjä noin 38 miljoonalla eurolla. Vuokrattuja neliöitä puolestaan kertyi 76 000 m². Koska LogisTilan perusta on toimitilojen välittämisessä, on kiinteistönomistajan tavoitteet ja käyttäjien merkitys liiketoiminnan toimivuudelle LogisTilan tekemisen ytimessä. Sen myötä yrityksen toimintaan on tullut mukaan kiinteistöjohtamisen ja arvioinnin liiketoiminnot.
Tampereen seudulla kohdeportfolio koostuu niin tuotanto- ja varastotiloista kuin liike- ja toimistokohteistakin. Päämiehiä ovat niin isot kiinteistönomistajat, kuten rahastot, kuin myös paikalliset kiinteistönomistajatkin. Lyytinen on ollut Tampereen toimiston vetäjä alusta saakka ja kiittelee LogisTilaa mahdollisuuksien tarjoamisesta.
– Työni on monipuolista toimitilavälittämisen, arvioinnin ja kiinteistöjohtamisen asiantuntijatehtäviä. Heti alussa tiesin, että olen löytänyt oikeaan paikkaan, koska meidän kaltaisellemme, kotimaiselle toimijalle on selkeä markkinarako alalla, Lyytinen kertoo.
Toimistotilojen osalta markkina on vilkastunut
Tampereen toimistolla palvelee myös asiakkuuspäällikkö Annina Niemi, joka on erikoistunut toimisto- ja liiketiloihin. Korona-ajan jälkeen työntekijät ovat palanneet työpaikoille, mutta työskentelystä on tullut hybridimuotoista työajan jakautuen toimiston, kodin ja mahdollisten muiden etätyöpisteiden välille.
Tampereellakin on huomattu, että varastotilojen lisäksi toimistot alkoivat viime vuonna taas vahvemmin kiinnostamaan yrityksiä koronan aiheuttaman suvantovaiheen jälkeen. Talouden epävarmuus heijastuu myös vuokrasopimusten pituuteen. Vaikka uuteen toimitilaan muuttavan yrityksen tahtotila on olla tilassa pitkään, rohkeutta sitoutua ei välttämättä löydy kuin vuodeksi tai muutamaksi. Tämä luo omat haastavuutensa muutostöiden tekemiseen.
– Massiiviset muutostyötarpeet vievät tilaa etsivien kiinnostusta ja nostavat vuokrakustannuksia. Ratkaisukeskeistä tahtotilaa tarvitaan neuvotteluosapuolten kesken, korostaa Niemi.
Markkinatilanne murroksessa
Suomen asema kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla ei näyttäisi kriisien myötä merkittävästi heikenneen. Suhteellisen hyvin hoidettu koronapandemia kasvatti osaltaan Suomen uskottavuutta. Myöskään Venäjän hyökkäyssota ei ole vaikuttanut Suomen maariskiin, kuten vuosi sitten pelättiin käyvän.
Talouden näkymät ovat kuitenkin synkentyneet nopean inflaation, rahoituksen saatavuuden heikkenemisen ja sen hinnan nousun sekä Euroopan energiakriisin takia.
Jos edessä on nykyodotuksien mukainen suhteellisen lyhytkestoinen ja maltillinen taantuma, jäänevät vaikutukset kiinteistöalaan kohtuullisen maltillisiksi. Taloudellisen toimintaympäristön epävarmuus kuvastaa ennakoimattomuutta, joka on palannut omaisuuserien hinnoitteluun. Nykyisessä markkinatilanteessa, missä sijoittajien tuottovaatimukset nousevat, myyjän ja ostajan näkemykset kohteiden hinnoittelussa eivät välttämättä kohtaa.
Kaiken kaikkiaan toimintaympäristö toimitilayritykselle Tampereen seudulla on erinomainen. Tampere on pysynyt hyvin heti pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen toiseksi tärkeimpänä investointialueena. Kansainvälisten sijoittajien lisäksi myös kotimainen sijoittajakunta on aktiivista ja yritysten sijoittuminen alueelle on tasaisen vahvaa.
Seuraa:
ensimetri
ensimetristä saat juuri sinun tilanteeseesi sopivaa neuvontaa, kun mietit, olisiko yrittäjyys sinun juttusi. Ensimetri on tukenasi, kun otat ensiaskeleesi yrittäjyyden maailmaan. Tehtävämme on helpottaa ja turvata valintojasi, valmentaa uusien yrittäjyyttä tukevien taitojen omaksumisessa ja antaa sinulle turvallinen ja asiantunteva tukiverkko yrittäjyyteen.
Kun yrittäjyys kiinnostaa!
Yrittäjyys ja koko työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Työelämä- ja taloustaitojen omaksuminen jo nuorella iällä ovat yhä tärkeämpää. Yrittäjämäinen työote ja osaaminen ovat entistä hyödyllisempiä esimerkiksi työnhakuvaiheessa. Vuonna 2023 Pirkanmaan Uusyrityskeskus, Tampereen 4H-yhdistys, Nuori Yrittä-jyys ry ja Ensimetri-palvelu yhdessä panostavat entistä enemmän nuorten työllistymisen, oppimisen ja aktivoinnin tukemiseen. Koko vuoden ajan järjestetään useita tapahtumia ja yhdessä tekemistä, jossa voi testata omia ideoitaan ja oppia tekemällä.
2023 on tapahtumien vuosi
Keväällä Ensimetrillä käynnistyy viiden työpajan sarja, jossa nuoria autetaan ja kannustetaan löytämään omat mielenkiinnon kohteensa ja vahvuusalueensa sekä kerrotaan, miten niiden avulla luodaan esimerkiksi itselle kesätyö. Erityinen huomio kiinnitetään tiimiytymiseen, koska on helpompaa nähdä toisen vahvuudet kuin omansa. Tästä jatketaan siihen, miten erilaiset mielenkiinnon ja osaamisen alueet voisivat täydentää toisiaan, jolloin voi syntyä ryhmiä ja tiimejä. Lopuksi pohditaan, miten yksin ja ryhmässä tehty mietintä sanoitetaan ja paketoidaan sellaiseen muotoon, että sitä voidaan edelleen kehittää tai parhaimmassa tapauksessa tarjota myytäväksi.
Lähtölaukaus vauhdikkaalle vuodelle tapahtuu 15.2. kun Uskalla Yrittää -tapahtuma valloittaa Koskikeskuksen. Loppukesästä voi osallistua vaikkapa Ensimetrin Nuorten Yritysideakilpailuun ja kesän yritysideoille voi hakea tueksi Tampereen kaupungin kesäyrittäjyyssetelin. Seuraa Ensimetrin viestintää ja lähde mukaan oppimaan uutta!
teksti: MARKO LEHTIMÄKI
AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTIHOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ
KLINIKAT
AMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA HOITO PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE LAHTI
AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI- AMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA HOITO ÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE TAMPERE
AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI- AMPERE-KOKKOLA-OULU-FUENGIROLA HOIT A PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE vominnellä hoitoa myös Fuengirolassa
saat yrityksellesi henkilökohtaista
Onko yrityksesi toiminut
Tilannekartoitukset ja -suunnitelmat www.ensimetri.fi
Varaa aika yritysneuvontaan: 03 251 6600
Apua ja tietoa yrittäjyyteen verkossa: www.ensimetri.fi
ratkaisu, siihenkin saat neuvot
Ensimetrin toimipisteet
VERHOILEMME, ENTISÖIMME
ta tarvitse tulla Yrittäjiä isolla
• Kodinkalusteet
Ensimetrin toimipisteet
• Vaahtomuovipatjat
VALMISTAMME
• Nostalgia -keinutuolit
HOITOA PÄIHDE- JA
PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE
Tilaa meiltä työelämän päihdekoulutus KIRJAMME
Liity jäseneksi!
toiminnasta www.yes.fi
Tietoa Yes-kummien
yrittäjyyteen ja verkostoidu tulevaisuuden tekijöiden kanssa.
VIIMEINEN PISARA –toipumisen avaimet. Myös äänikirjana! Voit käydä avohoidossa myös iltaisin päivätyön ohella.
Avominnellä hoitoa myös Costa del Solissa
Kanna kortesi kekoon innostamalla nuoria
kehittämisessä. www.buusti.fi
• Julkisten tilojen kalusteet
• Solumuovit
Nokia
• Seniori-tuolit
Tampereen keskusta
• Antiikki -ja tyylikalusteet
• Huonekalukankaat
• Oma Kalevala-Kaluste mallisto
mikroyrittäjiä tansaliiketoimin
yrittäjyys sinun juttusi. Henkilökohtaiset joidemme kanssa luotsaavat
Pellavatehtaankatu 25, 33100 Tampere
• Matkailuajoneuvojen patjat
• Venepatjat
03 251 6600
• Tekonahat, aidot nahat
Harjukatu 23, 3.krs, 37100 NOKIA
• Verhoilutarvikkeet
Saat Ensimetristä juuri sinun
Apua ja tietoa yrittäjyyteen verkossa: www.ensimetri.fi
-kalusteiden
erikoisosaaminen
• vyötökset, verhoilut
251 6600
• Yksilölliset patjat ja petarit mittatilauksena, myös täyspuuvillaisena
Anu Tervonen, elinkeinosihteeri 040 779 9004
anu.tervonen(at)nokiankaupunki.fi
• lakkaukset, maalaukset Koe Tiger -vaahtomuovipatjojen huippuominaisuudet
Mahdollisuuksien
Hervanta
Hermiankatu 6–8, 33720 TAMPERE
Kangasala
Kunnanvirasto, Kunnantie 1, 36200 KANGASALA
Pirkkala
Suupantie 11, 33960 PIRKKALA
Tuula Malvisalo, yritysneuvoja 0400 789 287 tuula.malvisalo(at)ensimetri.fi
Nostetta kasvuun. Tehoa myyntiin. Sähköä pisnekseen. Buustia yrityksen ostoon.
WWW.ENSIMETRI.FI
auttaa jo
Sähköä pisnekseen. Buustia yrityksen ostoon.
Buusti auttaa jo toimivia
Nostetta kasvuun. Tehoa myyntiin.
Nostetta kasvuun. Tehoa myyntiin. Sähköä pisnekseen. Buustia yrityksen ostoon.
Buusti auttaa jo toimivia
mikroyrittäjiä liiketoimintansa kehittämisessä. www.buusti.fi
Kanna kortesi
Koskikeskuksessa 15.2. Keskiviikkona 15.2. Koskikeskus räjähtää innostuksesta, kun pirkanmaalaiset nuoret harjoitusyrittäjät valtaavat keskusaukion! He esittelevät ja myyvät tuotteitaan ja palveluitaan, ja samalla kilpailevat alueen herruudesta, parhaat kun jatkavat Helsinkiin SM-kilpailuihin huhtikuussa. Kyse on vuosittaisesta Uskalla Yrittää -kilpailusta, jossa NY-yrittäjät mittelevät paremmuudesta samalla työelämä- ja tulevaisuustaitoja oppien.
Innostus on suurta, kun 48 Pirkanmaan huikeaa NY-yritystä kokoontuu yhteen. NY-yrittäjät osallistuvat omassa koulussaan Vuosi Yrittäjänä -opintoihin. Jokainen NY-yritys kehittää oman tuotteen tai palvelun ja myy sitä ihan oikealla rahalla ja ihan oikeille asiakkaille. Tekemällä oppien ja virheitäkin tehden turvallisessa ympäristössä oppii kantapään kautta tärkeitä taitoja ja tietoja. Isoin riski taitaa olla se, että oppilaat innostuvat samalla myös koulunkäynnistä, kun omat tulevaisuuden unelmat heräävät! Riskin realisoituessa kouluihin jää jäljelle aktiivisia ja motivoituneita oppijoita. Tärkeät työelämätaidot kuten luovuus, sinnikkyys, aktiivisuus, vuorovaikutustaidot, oma-aloitteisuus, vastuullisuus ja minäpystyvyyden tunne ovat keskiössä, kun lapset ja nuoret pääsevät tekemään asioita käytännössä. Learning by doing.
Koskikeskuksessa paikalla on myös Pikkuyrittäjiä. Pikkuyrittäjät ovat alakoululaisia 4.–6. luokkalaisia, jotka saavat kokeilla yrittäjyyttä turvallisesti oman open huomassa. Hekin ovat luoneet omissa Pikkuyrityksissä oman tuotteensa ja niitä he sitten myyvät tapahtumassa. Kirkkaat, innokkaat, ja odotusta täynnä olevat katseet sykähdyttävät paatuneemmankin rinnassa. Kun antaa mahdollisuuden, kyllä lapset saavat aikaiseksi. Voi sitä onnea ja ylpeyttä, kun he saavat omia tuotteitaan kaupaksi. Kuitin kirjoittaminen todisteeksi onnistuneesta kaupasta sinetöi onnis-
tumisen tunteen. Mutta hetkinen, voiko koulussa oikeasti olla näin hauskaa?
– Nuoret ja lapset innostuvat järjestäen siitä, että saavat toteuttaa omia ideoitaan. Se tunne, kun joku näkee, kuulee, ja sen jälkeen vielä ihailee, on lapsen minäpystyvyyden tunteelle korvaamatonta. Siitä tuloksena on itseensä uskova ja osaava nuori, joka ei pelkää ottaa omaa elämäänsä haltuun. Ja todella, nämä yrittäjyyden kokeilut yleensä koetaan niin oppijoiden kuin opettajienkin mielestä myös kaikkein hauskimmaksi kouluarjessa, toteaa Nuori Yrittäjyys ry:n ohjelmavastaava Noora Bergroth
Uskalla Yrittää -tapahtumissa on mahdollisuus tutustua paikallisten nuorten ja lasten harjoitusyrityksiin ja kaikki ovat tervetulleita paikan päälle. Nuorten myyntipuhekilpailu on jännittävää seurattavaa, ja päivän aikana kuullan myös inspiroivia tarinoita paikallisilta yrittäjiltä, esimerkiksi Amurin K-kauppias tulee kertomaan, miten K-kauppiaaksi tullaan ja Finlaysonin kattokävelyn kehittäjä Närväsen Heikki tulee myös kertomaan oman tarinansa. Paikalla on lisäksi paikallisia toimijoita Pirkanmaan Yrittäjistä Business Tampereeseen, ja tapahtuma toimiikin hyvänä opintoretkikohteena kaikenikäisille. Koululuokkia varten ovat Varalan urheiluopiston opiskelijat valmistelleet toiminnallista ohjelmaa. Nähdään Koskikeskuksessa keskiviikkona
15.2.2023 klo 11–15!
www.nuoriyrittajyys.fi/tapahtumat/ uskalla-yrittaa-tampere
teksti: HARRI PALTILA Kuva: NOORA BERGROTH
Pirkanmaan Yrittäjät palkitsee vuoden parhaan yrittäjyyskasvatusteon yrittäjägaalassa, yrittäjän päivänä 5.9.2023. Kilpailuun voi osallistua mikä tahansa pirkanmaalainen yrittäjyyskasvatusta tekevä taho kuten yhdistys, organisaatio, kunta, koulu tai yksityishenkilö. Osallistumisaikaa on 31.7.2023 saakka. Palkittavan tahon valitsee Pirkanmaan Yrittäjien yrittäjistä koostuva vaikuttajavaliokunta. Valintakriteereinä painotetaan yrittäjyyskasvatusteon vaikuttavuutta, konseptin jatkuvuutta ja skaalattavuutta sekä yhteistyön tekemistä muiden samaa missiota ajavien tahojen kanssa.
Jätä ehdotuksesi tästä!
Bisneskisa on tarkoitettu 13–20 vuotiaille nokialaisille nuorille ja kisaosallistujien tehtävänä on kehitellä toteuttamiskelpoinen yritysidea. Bisneskisassa voi kilpailla joko kokonaan uudella idealla tai tuunata toiminnassa olevan yrityksen palvelua tai tuotetta.
Kilpailussa on kaksi sarjaa
Yläkoulu ja toinen aste kilpailevat omissa ikäluokissaan. Opiskelija voi osallistua kisaan joko yksin tai tiimissä. Ideasarjaan voit esimerkiksi osallistua oman kaveriporukan kanssa! Mikäli tiimissä on sekä yläkoulun että toisen asteen opiskelijoita, valitaan sarja enemmistön mukaan. Kilpailuaika on 1.–28.2.2023.
Nokian bisneskilpailu on usean tahon yrittäjyyskasvatusta tukeva projekti. Vuoden 2023 kilpailua ovat järjestämässä Nokian Yrittäjät, Pirkanmaan Yrittäjät, Business Nokia, Nokian kaupunki sekä Silta-kampus. Kilpailun säännöt ja tietoa rahanarvoisista palkinnoista: www.me.yrittajat.fi/bisneskisa
teksti: EIJA RANUA
Suomen Yrittäjien Kehittämissäätiö SYKE sr jakaa kevään 2023 aikana avustuksia yrittäjyysosaamista edistäville hankkeille, kilpailuille, koulutuksille, tutkimuksille sekä muille tavoitteeseen vastaaville toiminnoille.
Avustusta voivat hakea yrittäjyysosaamista edistävät toimijat kuten oppilaitokset, yritykset ja yhdistykset. Myös yksityishenkilöt voivat hakea avustusta. Avustus ei kuitenkaan ole tarkoitettu henkilön oman yrittäjyysosaamisen kehittämiseen Suurin myönnettävä yksittäinen avustus on 5000 €.
Vuoden 2023 haku on avoinna 28.2.2023 asti ja sitä voi hakea osoitteesta www.me.yrittajat.fi/syke.
Esa-Pekka Penttilä tunnetaan kotipaikkakunnallaan maanrakennus- ja metsätalousyrittäjänä ja niistä ansioista hänet palkittiin Kuhmalahden vuoden yrittäjänä 2022.
YouTube-videoiden kautta tunnettuutta on sen sijaan kertynyt Euroopasta aina Yhdysvaltoihin asti.
Y-tunnuksen Esa-Pekka hankki 19-vuotiaana nuorena miehenä ensimmäisten metsäpalstansa myötä vuonna 2004, mutta ei vielä tuolloin kokenut itseään yrittäjäksi.
– Oikeastaan ajatus yrittäjyydestä kypsyi vähitellen. Ehdin olla Helsingin seudulla kymmen-
kunta vuotta palkkatöissä ennen muuttoa perhetilalle vuonna 2017. Nykyään maanrakennustyöt ja metsätalous kulkevat mukavasti rinnakkain –kaivuu-urakat sijoittuvat sulan maan aikaan ja polttopuukauppa painottuu lämmityskaudelle, Esa-Pekka kertoo.
Energiakriisi räjäytti polttopuiden kysynnän
Poikkeuksen polttopuukauppaan muodosti viime kesä, jolloin kysyntä tuntui kirjaimellisesti räjähtävän käsiin.
– Jo koronapandemian aikana kysyntä kasvoi
Uutiset tasatunnein iltakymmeneen, viihdeuutisia pitkin päivää ja paljon, paljon muuta: Tampereen Enska (Arto Grönroos), V itsiniekka (Martti Kuurila), Sori vaan (Joni Länsipuro), Santosen Pekka ja päivän pätkä, kaupunkilehti Tamperelaisen Petteri
Mäkinen ja Poplaulajan vapaailta (Janne Örnberg & Jari Moberg)
Pena, Hannamari ja Gilda jututtavat
kahvituntivieraita arkisin kello 9 ja 14
jälkeen sekä lauantaisin pitkin päivää
Diskopallon alla perjantaisin kello 20
jälkeen DJ Ilkka soittaa jytää, purkkaa ja diskoa Samin levylaukku
kello 21 jälkeen, DJ Sami soittaa mitä levylaukusta löytyy
Tätä Suomi tanssii -listaohjelma ja Lavvantaitanssit kello 18 ja
sunnuntaisin Radio Top 20 klo 16. Studiossa Pena.
Edulliset kampanjat:
Pena: 0400 620 036
S oita!
Huomio!
Ohjelmisto saattaa sisältää pieniä määriä huumoria.
mökkeilyinnostuksen myötä, mutta energiakriisi sekä sähkön hinnannousu nelinkertaistivat myynnin. Elokuussa en enää voinut ottaa vastaan uusia tilauksia, kun en meinannut ehtiä toimittaa entisiäkään. Joulukuulla varastot sitten myytiin kokonaan tyhjäksi,” Esa-Pekka sanoo.
Kysyntä kuumensi markkinat hetkellisesti, hinnat pomppasivat ja uusia yrittäjiä ryntäsi alalle. Esa-Pekka uskoo tilanteen nyt rauhoittuneen.
– Hyvä niin, sillä kyllä itselläni meinasivat tunnit loppua vuorokaudesta, kun päivät huhkin Sulkavuoren keskuspuhdistamon työmaalla ja muun ajan myin ja toimitin puuta.
Mäki-Penttilän tilaa Esa-Pekka asuttaa nyt kuudennessa polvessa, mutta Kuhmalahden vuoden yrittäjä -titteli on sekin periytyvää sorttia. Isä-Matille pysti myönnettiin 30 vuotta sitten ja syksyllä 2022 oli Esa-Pekan vuoro.
– Valinta pääsi kyllä yllättämään! Esa-Pekka myöntää.
– Toki on hienoa, että huomioidaan. Olen viime vuosina pyrkinyt kehittämään metsätalouspuolta muun muassa kalustoinvestoinnein, ja hiljattain valmistui uusi polttopuuvarastokin tähän tilan pihapiiriin.
Kuhmalahden Yrittäjien toiminnassa Penttilät ovat vuosikausia olleet tuttu näky. Esa-Pekka toimii tällä hetkellä yhdistyksen sihteerinä.
”Meillä on täällä tiivis ja hyvä yrittäjäporukka, jonka kanssa teemme yhdessä asioita. Merkittävä ponnistus on tietenkin traktoreihin liittyvä Kuhmalahden Pulling -tapahtuma, joka viime kesänäkin houkutteli noin 4000 kävijää,” Esa-Pekka kehuu.
Gildan Musa jälkeen ja sunnuntaisin kello 20 jälkeen.
-aarteet torstaisin kello 18
Studiossa
Gilda Nevala. ja Paavo
Paluumuuttaja sunnuntaisin kello 18 jälkeen ja tiistaisin kello 10 jälkeen. Ilkka Kymäläinen postilaatikolla.
Amerikanserkku maanantaisin kello 18 jälkeen. Musiikkiter veisiä Oregonista soittaa
Julian Lähdesmäki
Marilyn muistoissa ja tiistaisin kello 17 jälkeen Asiantuntijana Sirkku Aaltonen
-sarja perjantaisin kello 16 30
, tuottajana Jussi Tuovinen
Muistojen V irta
-sarjassa muistoja
laulajalegenda Olavi Virrasta perjantaisin ja maanantaisin kello 17 jälkeen
Toimittajana Hannu Ignatius
Onnellisen miehen tarinoita kertoo
Pentti-Oskari Kangas kello 9 30 ja 17.30
lauantaisin
Tunnettuutta YouTubesta
Ehtiväinen yrittäjä saa paljon aikaiseksi. Päivätyön ja yrittäjäjärjestön luottamustehtävän lisäksi Esa-Pekka kuvaa videoita YouTubeen.
– Seurailin pitkään jenkki-tubettajia, ennen kuin päätin itse kokeilla. Pienestä sekin lähti, mutta pari vuotta olen tehnyt videoita, ja seuraajien määrä on lisääntynyt tasaisesti. Toistaiseksi teen videot suomen kielellä, mutta nykyään seuraajia on Espanjaa ja Yhdysvaltoja myöten, vähän houkuttaisi vaihtaa kieli englantiin. Kanavalla on noin kahdeksantuhatta seuraajaa ja suosituimmalla videolla yli 80 000 näyttöä, Esa-Pekka kertoo.
Juuri nyt on hyvä
Tällä hetkellä Esa-Pekan yritys EP-Kaivin saa noin puolet liikevaihdostaan maanrakennustöistä ja puolet polttopuiden myynnistä. Pienimuotoisesti yritys harjoittaa myös maataloutta heinänviljelyn muodossa. Päätös yrittäjäksi lähtemisestä tuntuu Esa-Pekasta edelleen oikealta, vaikka suunnitelmat yrityksen kehittämisestä ovat toistaiseksi varsin maltillisia.
– Tällä hetkellä en voi kuvitella itseäni tekemässä mitään muuta. Yrittäjyys on luonnollinen vaihtoehto, kun näin maaseudulla asuessa pitää muutenkin olla vähän omavarainen. Lisäksi saan tehdä sellaisia töitä, joista tykkään. Tietynlaista kunnianhimoa ja selkärankaa tämä toki vaatii, kun itse kantaa tekemisistään vastuun eri tavalla kuin palkkatöissä.
teksti MARIANNE VALTA & EIJA RANUA Kuvat: EIJA RANUA
Charmia Tampereen (Tampereen Kalustepojat Oy) yrittäjät Tapio Pärssinen ja Tuomas Pärssinen palkittiin Lielahden Vuoden Yrittäjinä 2022. Nykyisin isän ja pojan yhteistyönä luotsaama perheyritys on perustettu Tampereelle 2000-luvun alussa. Tapio Pärssinen on ollut mukana yrityksessä alusta asti, ja Tuomas Pärssinen osti osuuden yrityksestä hänen isänsä yhtiökumppanin jäätyä eläkkeelle. Yrittäjyyttä Tuomas Pärssisellä on siis takanaan jo kuusi vuotta, ja tänä päivänä Tampereen Charmia työllistää kokonaisuudessaan 10 henkilöä.
Keittiöllä vaikutetaan asunnon arvoon ja haetaan luksusta sekä toimivuutta arkeen
Yrittäjä Tuomas Pärssisen mukaan yleisin syy keittiön päivittämiselle on muutto uuteen kotiin, jonka keittiöön asukkaat eivät ole tyytyväisiä. Lähes yhtä yleinen tarve keittiölle on uuden talon tai asunnon rakentaminen. Korona-aikana kuitenkin nousevana trendinä on ollut vanhan keittiön päivittäminen uuteen. – Yllättävän paljon on myös tilanteita, joissa se keittiö tehdään itselle. Samassa asunnossa on oltu pitkään, keittiö on 30–40 vuotta vanha ja halutaan uudistusta. Varsinkin nyt korona-aikana se yleistyi paljon, kun ihmiset olivat paljon kotona, Pärssinen kuvaa. Korona-ajan kasvanut kysyntä on jo hieman tasaantunut, mutta keittiöiden uusimisen trendi näkyy yhä. Syynä tähän on, että matkailu on ollut kalustealalle eräänlainen kilpailija. – Asiakkaalla on tietty summa rahaa ja hän valitsee, lähteekö hän nyt Thaimaahan vai remontoiko omaa asuntoaan, Tuomas Pärssinen toteaa.
Tuomas Pärssinen kertoo, että tällä hetkellä kaikkein suosituimpia värejä keittiökalusteissa ovat erilaiset luonnolliset vihreän ja ruskean sävyt sekä greige, eli sävy, jossa on harmaa ja beige yhdistettynä. Luonnon värit nousivat pinnalle materiaalivalinnoissa noin puolitoista vuotta sitten. Myös puu ja erilaiset puun jäljitelmät ovat asiakkaiden suosiossa. Jäljitelmissä tammi on ollut erittäin suosittu. – Oikea puu on kuitenkin työtasossa vähän haastava ja vaatii hoitoa, jotta se pysyy hyvänä, Pärssinen muistuttaa.
Trendit vaihtuvat aalloittain myös keittiöissä. Noin kymmenen vuotta sitten valkoharmaat ja valkomustat keittiöt olivat suosittuja, mutta nyt niitä ei mene Charmia Tampereella juuri yhtään.
Muutama vuosi takaperin suosioon nousseille aamiaiskaapeille riittää vielä kysyntää. Tällä hetkellä arvioidaan, että kirsikka ja pähkinä tekisivät paluun keittiöihin noin kymmenen vuoden tauon jälkeen.
Yksilöllistä palvelua asiakkaan tarpeet huomioiden
Charmia Tampereelta on saatavilla koko paketti suunnittelusta toteutukseen avaimet käteen -periaatteella. Asiakas voi halutessaan ostaa myös osan palvelupaketista, esimerkiksi suunnittelun tai asennuksen. Charmia Tampereelta on myös mahdollista ostaa pelkkiä kalusteita itse kasattaviksi.
Keittiön suosituimpia värejä ovat erilaiset luonnolliset vihreän ja ruskean sävyt sekä greige, eli sävy, jossa on harmaa ja beige yhdistettynä.
– Yleensä palveluprosessi lähtee liikkeelle siitä, että asiakas lähestyy meitä sähköpostilla tai tulee käymään liikkeessä, Pärssinen kertoo. Jos asiakas tulee suoraan liikkeeseen, on palveluprosessi usein nopeampi kuin siinä tapauksessa, että ensimmäinen yhteydenotto olisi sähköpostitse. Tämä johtuu siitä, että monesti asiakkaalla on liikkeeseen tullessaan tiedossa mittoja tai muita keittiön suunnittelun kannalta oleellisia seikkoja. Lisäksi materiaaleihin pääsee tutustumaan käynnin yhteydessä.
– Korona-aikana toimintamalli on mennyt
siihen, että asiakkaalta saattaa tulla jo ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä alustava suunnitelma, jonka pohjalta me piirrämme kuvat ja teemme alustavan tarjouksen, Pärssinen toteaa. Tarjouksen hyväksymisen jälkeen asiakas tulee usein liikkeeseen katsomaan materiaaleja. Monesti tässä vaiheessa valittuihin materiaaleihin tehdään vielä muutoksia ja päivitetään annettua tarjousta.
Keittiön ostopäätöstä ei tarvitse tehdä heti, vaan päätökselle on hyvä antaa hetki aikaa. – Yleensä suunnitellaan saman tien ja monesti ei heti osteta, vaan mietitään asiaa muutama yö, mikä on ihan järkevääkin tällaisen kohtalaisen ison sijoituksen kohdalla. Uuden keittiön toimitusaika on noin kuukauden pituinen, mutta mikäli materiaaleja on hyvin saatavilla, voi toimitusaika optimitilanteessa onnistua jopa parissa viikossa.
Tulevaisuuden suunnitelmissa tilojen laajentaminen
Charmia Tampere palvelee kotitalouksien lisäksi myös yritysasiakkaita. Keittiö- ja kylpyhuonekalustekokonaisuuksien lisäksi saatavilla on myös yksittäisiä keittiö- ja kylpyhuonekalusteita, liukuovia, tilanjako-ovia, säilytyskalusteita sekä komeroita. Toimintaa leimaa paikallisuus: yritys tukee useampia paikallisia urheiluseuroja ja sen alihankkijat, kuten asennus- ja kuljetuspalveluntarjoajat ovat Pirkanmaalta. Yhtenä tulevaisuuden suunnitelmana Charmia Tampereen yrittäjillä on palvella asiakkaitaan entistä suuremmissa tiloissa. – Tulevaisuudessa suunnitelmissa on isommat tilat. Joskus oli puhetta, että meillä olisi toinen liike myös Tampereen Itäpuolella. Silloin se vaatisi sen, että olisi yksi varasto ja vaikka pari myymälää, Tuomas Pärssinen visioi.
teksti: ELLI-NOORA NIEMINEN & EIJA RANUA Kuva: EIJA RANUA
Yritystoiminta on kuin kertolasku, jossa eri osioita muodostavat mm. johtaminen, henkilöstö ja sen toiminta ja osaaminen, hallinto, logistiikka, tuotanto, markkinointi ja myynti. Jos yksi osioista ei toimi riittävän hyvin tai lainkaan, usein koko kertolaskun arvo on nolla.
Ilman onnistunutta ja katteellista myyntiä ei voi syntyä liikevaihtoa ja myyntikatetta, eikä yrityksen mahdollisesti tuottamaa voittoa, josta maksettavilla veroilla koko yhteiskuntakin toimii. Myynnistä saatavasta katteesta maksetaan myös yrittäjän itsensä sekä mahdollisten työntekijöiden palkat, sekä kaikki muut yritykselle kohdistuvat kulut kuten toimitilavuokrat, vakuutusmaksut, tuotteiden hankintahinnat ja ostettavat palvelut.
Myynti on muuttunut paljon viime vuosina, kun mukaan on tullut digitaalinen myynti ja esim. sosiaalisen median hyödyntäminen myyntiprosessin tukena. Monet yrittäjät tarvitsevat myös tukea erilaisten myynnin työkalujen hyödyntämisessä.
Myynnin tukena ja sen olennaisena osana toimii tehokas ja monikanavainen markkinointi, joka levittää tietoa ja herättää ostohalua yrityksen tuottamista palveluista ja tuotteista. Vaikka nykyään puhutaan ihan aiheellisestikin paljon myynnin automaatiosta, tekoälystä, koneoppimisesta ja robotiikasta myyntityön tukena, on tärkeää korostaa, että edelleen juuri ihmiset pääasiassa tekevät myyntiä, markkinointia ja muita yrityksen ydintehtäviä.
Tarkasteltaessa yritysten liiketoiminnallista menestystä monien yritysten ”Akilleen kantapääksi” on noussut esiin epäonnistuminen myyntiponnisteluissa. Tästä syntyi ajatus Pirkanmaan Yrittäjien Myyntiverkostosta, jonka tarkoitus on antaa Pirkanmaan Yrittäjien jäsenyrityksille koulutusta ja valmennusta myynnillisissä taidoissa sekä konkreettisia esimerkkejä siitä, miten onnistunutta myyntiä tehdään, ja
mitä kaikkea myynnissä onnistumiseen vaaditaan.
– Myyntiverkosto auttaa parhaiden myynnin toimintamallien löytämisessä omalle yritykselle, toteaa Myyntiverkostoidean ”isä” Jukka Heikkilä, joka toimii itsekin Pirkanmaan Yrittäjät ry:n hallituksen jäsenenä ja yhtenä varapuheenjohtajista.
Odotettu myyntiverkosto käynnistyy helmikuussa 2023 Myyntiverkosto on maksuton neljän tapahtuman sarja, ja se on tarkoitettu kaikille Pirkanmaan Yrittäjien oman myyntityön kehittämisestä kiinnostuneille jäsenyrittäjille.
– Ensimmäinen tapahtumista järjestetään ystävänpäivänä tiistaina 14.2.2023 aamiaistilaisuutena klo 8–11 Tampereen Finlaysonin alueelta löytyvällä Innovation Homella. Ystävänpäivän kunniaksi jäsenyrittäjä saa kutsua mukaan myös yrittäjäystävän, joka ei vielä ole Pirkanmaan Yrittäjien jäsen. –Jos et vielä ole ilmoittautunut mukaan, vielä ehdit, kun toimit nopeasti, mainostaa Heikkilä.
Kaikkien tilaisuuksien ajatuksena on tarjota osallistuville yrittäjille tiukka tietopaketti myynnistä. Tietopaketin kylkeen saa hyvän startin päivään ja maistuvan aamiaisen samanhenkisten yrittäjäystävien seurassa. Tämän lisäksi tarkoitus on käytettävissä olevan ajan puitteissa keskustella avoimesti yrittäjyyden ja myynnin haasteista, ja toisaalta myös yrittäjyyden ja myynnin menestystekijöistä. – Myyntiverkosto on samalla loistava tilaisuus verkostoitua muiden alueella toimivien yrittäjien kanssa, ja ottaa oppia heidän monipuolisesta osaamisestaan, kertoo Heikkilä Myyntiverkosto-tapahtuman sisällöstä.
Ensimmäisen tapahtuman asiantuntijapuheenvuoron aiheesta Myynti ei ole mahdollista, jos pelkäät epäonnistumisia pitää kokenut sarjayrittäjä Ilkka Kaikuvuo, joka on palkittu myös aktiivisesta hallitustyöstään. Heikkilä kertoo, että jo nyt osoitetun
OP Tampere OP tampere Suomen suurimpia osuuspankkeja ja osa OP Ryhmää. meillä on lähes 190 000 asiakasta, asiakasliiketoimintamme on yli 10 miljardia euroa ja hoidamme yli 7 miljardilla asiakkaidemme varallisuutta. teemme merkityksellistä työtä: mahdollistamme asiakkaidemme unelmia sekä tuemme ja turvaamme heitä eri elämäntilanteissa. toimintamme perustuu vakaalle arvopohjalle: ihmisläheisyyteen, vastuullisuuteen ja yhdessä menestymiseen. www.op.fi/tampere
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset mma on alan ammattilaisten oma etujärjestö. mma:n jäseniä yhdistää palo myyntiin ja markkinointiin. mma tarjoaa jatkuvasti päivittyviä, alan ammattilaisille räätälöityjä palveluja. Valikoimasta löytyy vuosittain satoja laadukkaita ja jäsenille ilmaisia koulutuksia ja tapahtumia, jotka keräävät jatkuvasti huikeaa palautetta.
www.mma.fi/
Innovation Home Tampere innovation home tampere tarjoaa kokoustiloja, työtiloja, avotyöpisteen tai oman työhuoneen yrityksellesi. toukokuussa 2023 media54 tiloihin avautuva kahvila/ravintolatiloin varustettu kokouskeskus tarjoaa kokoustilat jopa 100 hengen tilaisuuksiin. www.coworkinghome.com
kiinnostuksen perusteella vaikuttaa siltä, että tämäntyyppiselle verkostolle on selkeä tilaus. Tilaisuudet striimataan, eli tapahtumaan pääsee mukaan myös verkon välityksellä, jos ei syystä tai toisesta paikalle pääse, tai jos tapahtuman lähipaikat ovat täynnä.
– Myyntiverkoston toimintaa on tarkoitus jatkaa myös vuonna 2024, joten toiveita asiantuntijapuhujista voi välittää Pirkanmaan Yrittäjille, Jukka Heikkilä vinkkaa.
Ilmoittaudu myyntiverkoston tapahtumiin: www.pirkanmaanyrittajat.fi
teksti: JUKKA HEIKKILÄ Kuva: NIKO AIRAKSINEN
Nopeaan toimitukseen
Viimeinen erä vm.2023 vähäpäästöiset diesel-kevythybridit XC60 B4 AWD D-MHEV Business Plus Bright aut.
Nyt uusiin Volvo XC60-malleihin talvirenkaat kaupan päälle.*
Kevythybridimme ottavat talteen jarruttamisessa syntyvää energiaa ja varastoivat sen 48 voltin akkuun. Kun tätä energiaa käytetään, sekä polttoaineenkulutus että pakokaasupäästöt pienenevät. Kevythybrideissämme saat nauttia pienemmästä polttoaineenkulutuksesta suorituskyvystä tinkimättä. Sisäänrakennetut Googlen palvelut ja henkeäsalpaava ajokokemus –tämä keskikoon citymaasturimme on kaikin puolin älykkäämpi.
Alkaen 71 523 € tai 698 €/kk**
Vapaa autoetu 1 240 €/kk, käyttöetu 1 045 €/kk
8,3 s 1 100 km 169 g/km 6,3 l/100 km 0-100km/h toimintamatka CO 2 -päästöt EU-yhd. kulutus yhdellä tankilla jopa
VOLVO XC60 B4 AWD D-MHEV Business Plus Bright aut: autoveroton hinta 55 300 €, autovero 15 622,68 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 71 522,68 €. EU-yhd. 6,3 l/100 km, CO2 169 g/km. Hinnat 18.4.2022 hinnaston mukaan. Kuvien autot lisävarustein. *Tarjous voimassa rajoitetun ajan uusien autotilausten yhteydessä. **Kertaluoton rahoitusesimerkki:
VOLVO XC60 B4 AWD D-MHEV Business Plus Bright aut, hinta 71 522,68 € (sis. toim. kulut 600 €), käsiraha 10 000 €, sopimusaika 72 kk, kuukausierä 698 €, luoton määrä yht. 61 801,68 € (sis. perustamismaksun 279 €), viimeinen suurempi erä 26 683 €. Kuukausierä sisältää koron 4,95 %, perustamismaksun 279 € ja käsittelykulun 15 €/kk. Luottokustannukset yht. 14 733,58 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 76 535,26 €, todellinen luottohinta 86 256,26 € ja todellinen vuosikorko 5,38 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9 ,00020 NORDEA. Tarjous koskee vain yksityisasiakkaiden uusia tilaus- ja kauppasopimuksia.
Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14
automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI
Valittavanasi on yhdellä sähkömoottorilla varustettu takavetoinen Single (238 hv tai 252 hv), kahdella moottorilla varustettu nelivetoinen Twin (408 hv) ja kolme varustetasoa: Core, Plus ja Ultimate. Toimintamatka yhdellä latauksella on entistä pidempi: jopa 532 km (WLTP). Auton akku latautuu 10–80 % nopeimmillaan vain 27 minuutissa. Hintaan kuuluva huolenpitopaketti sisältää huollot, takuun, tiepalvelun ja halutessasi voit lisätä siihen myös edullisen vakuutuksen ja kotilatauslaitteiston. Nauti skandinaavisesta ylellisyydestä, äänettömästä ajamisesta nollapäästöillä ja integroiduista Googlen palveluista. Tervetuloa tutustumaan Volvon sähköisiin autoihin.
Täyssähköauton hintaan sisältyy **:
3 vuotta / 100.000 km
3 vuotta / 100.000 km
8 vuotta / 160.000 km
Volvo XC40 Recharge alk. 52.500 € Volvo C40 Recharge alk. 54.000 €
Volvo Car Yksityisleasing sisältää mm. autoon liittyvät rahoituskustannukset, huollot, kesä- ja talvirenkaat vanteineen sekä katsastukset ja tiepalvelun.
Volvia vakuutustarjous
sähköautoihin: täyskasko 49 €/kk + liikennevakuutus alk. 21 €/kk.***
Volvo XC40 Recharge -mallisto alkaen: autoveroton hinta 51.900 €, autovero 0 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 52.500 €. Ajoakun käyttökapasiteetti 67-78 kWh, toimintamatka 451-514 km, keskikulutus 17,1-18,0 kWh/100 km, CO2 0 g/km (WLTP). Volvo C40 Recharge -mallisto alkaen: autoveroton hinta 53.400 €, autovero 0 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 54.000 €. Ajoakun käyttökapasiteetti 67-78 kWh, toimintamatka 471-532 km, keskikulutus 16,5-17,9 kWh/100 km, CO2 0 g/km (WLTP).
Toimintamatka- ja kulutusarvot on tarkoitettu ensisijaisesti automallien väliseen vertailuun. Auton kulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat muun muassa kuljettajan ajotapa, ajonopeus, lämpötila, keli- ja ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus.
*Sopimus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. Volvo Car Yksityisleasing on NF Fleet Oy:n yksityisleasingtuote.
** Kilometrit / aika, kumpi ensin täyttyy
*** Volvia-täyskasko: Volvo C40 Recharge ja Volvo XC40 Recharge -täyssähköautoille kiinteään kuukausihintaan 49 euroa kolmen vuoden ajaksi. Saatavilla yksityis- ja yritysasiakkaiden yksityiskäyttöön rekisteröitäville autoille. Etu edellyttää Volvian liikennevakuutusta. Vakuutukset myöntää If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike, ja ne otetaan Ifin asiamiehenä toimivassa jälleenmyyjäliikkeessä.
Lähde: Taloustutkimus/Brändien arvostus 2022.
Isonkyrön Yrittäjät, Ulvilan Yrittäjät sekä Porvoon Yrittäjät palkittiin Suomen Yrittäjien vuoden 2022 parhaina paikallisyhdistyksinä. Vuoden 2022 toimialajärjestö on Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL. Kunniamaininnan sai Nokian Yrittäjät tuloksellisesta vaikuttamistyöstä ja myönteisestä jäsenkehityksestä.
Juuan
Yrittäjäjärjestön parhaat paikallisyhdistykset palkittiin jäsenmäärän mukaan neljässä sarjassa: 1–99, 100–200, 201–499 sekä yli 500 jäsenyritystä.
Suomen Yrittäjillä on 377 paikallisyhdistystä ja 61 toimialajärjestöä, joiden joukosta voittajat valittiin. Palkinnot jaettiin yrittäjäjärjestön Vai-
kuttajafoorumissa Lappeenrannassa perjantaina 3. helmikuuta 2023.
kunniamaininnat menivät Nokian
Yrittäjille
Suomen Yrittäjien kunniamaininnan sai Nokian Yrittäjät Pirkanmaalta. Yrittäjäyhdistys sai mai-
ninnan vahvasta, näkyvästä ja tuloksekkaasta vaikuttamistyöstä sekä positiivisesta jäsenkehityksestä. Nokian Yrittäjät kuuluu kokoluokaltaan 201–499 jäsenyrityksen sarjaan.
– Nokian Yrittäjät on edistyksellinen ja aktiivinen paikallisyhdistys, jolle rajat ylittävä yhteistyö on arkipäivää, kertoo Pirkanmaan Yrittäjien toi-
mitusjohtaja Jenni Pöllänen. Nokian Yrittäjät järjestää monipuolisia tapahtumia yrittäjyyden eri vaiheissa oleville yrittäjille ja viestii toiminnastaan useissa ei kanavissa. Nokian Yrittäjien hallitus kirjoittaa myös säännöllisesti paikallislehtiin.
– Koko toiminnan sielu on idearikas, rohkea ja tekeväinen yrittäjien porukka, jonka kanssa ideat eivät todellakaan jää suunnitelmiksi. Yrittäjäjärjestön arvojen rohkeus, uudistumiskyky ja luotettavuus lisäksi, toimintaamme ohjaa meille tärkein arvo, jota kutsumme nimellä ’megahengaus’. Meillä on kivaa yhdessä, Nokian Yrittäjien istuva puheenjohtaja Päivi Koskinen kertoo.
Nokian Yrittäjät palkittiin Pirkanmaan parhaana vuoden 2021 yrittäjäyhdistyksenä huhtikuussa 2022. Kaikkiaan Pirkanmaan 23 kunnassa toimii 44 Pirkanmaan Yrittäjien paikallisyhdistystä.
Esimerkillistä vaikuttamistyötä
Nokian kaupunki nappasi vuonna 2022 voiton Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakuntakilpailussa. Nokian kaupunki pyrkii huomioimaan yritysvaikutukset kaikessa toiminnassaan, mitä tukee poikkeuksellisen tiivis vuoropuhelu ja aktiivinen yhteistyö paikallisten yritysten ja yrittäjä-
yhdistyksen kanssa. – Olemme päivittäin yhteydessä Nokian kaupungin elinkeinojohtaja Tiina Laakkonen ja yrityskoordinaattori Tiina RinneJärvensivu kanssa ja yhteisin voimin saamme paljon aikaan. Kaupungin kanssa tehtävän yhteistyön ansiosta toimintamme tulee jäsenyrittäjiemme lisäksi tutuksi myös muille yrityksille, yhdistyksille sekä kuntalaisille, Nokian Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Koskinen kertoo.
Nokian Yrittäjät tiedottaa kuntapäättäjiä ja on kuntapäättäjiin aktiivisesti yhteydessä pienyrittäjyyden merkitykseen ja yritysvaikutuksiin liittyen. Nokian Yrittäjät tekee viikoittain yhteistyötä kunnan elinkeinopalveluiden kanssa. ELPO-ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja kokouksissa Nokian Yrittäjiä kuullaan kaupungin tuleviin suunnitelmiin liittyen. Nokian Yrittäjät kuuntelee jäseniään ja välittää jäsentensä toiveita kaupungin päättäjille. Moni Nokian Yrittäjien hallituksen jäsenistä on itsekin mukana kuntapolitiikassa. Nokian Yrittäjien jäsenten WhatsApp -ryhmään kuuluvat myös kaupunkikehitysjohtaja, elinkeinojohtaja ja yrityskoordinaattori, joten yrittäjillä on helppo kanava viestiä suoraan kuntapäättäjille ja päättäjät pääsevät seuraamaan aitiopaikalta yrittäjien ajankohtai-
YEAR 3
sia asioita. Yrittäjämyönteinen yhteistyö Nokialla on siis arkipäivää.
Edelläkävijöitä nuorten ja maahanmuuttajien osallistamisessa Nokian Yrittäjillä on aktiivista, nuorille yrittäjille suunnattua toimintaa, joka kulkee nimellä Nynnyt. Nynnyjen toimintaa vedetään yhteistyössä Ylöjärven Yrittäjien Jokonyn kanssa. Keskiviikkona 1.2.2023 käynnistyi paikallista yrittäjyyskasvatusta tukeva bisneskisa 13–20 -vuotiaille nokialaisille nuorille. Vuoden 2023 liikeideakilpailua ovat järjestämässä Nokian Yrittäjät, Pirkanmaan Yrittäjät, Business Nokia, Nokian kaupunki sekä Silta-kampus.
Nokian Yrittäjien tulevan vuoden toimintasuunnitelmassa on huomioitu myös maahanmuuttajataustaisen yrittäjien yhdistäminen osaksi yrittäjäyhteisöä.
– Tämän paikallisyhdistyksen toimintaa on ilo seurata, toteaa Pirkanmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Sari Järvelin. – Yrittäjyys on Nokialla intohimo, ja se näkyy, Järvelin jatkaa.
teksti: EIJA RANUA
Kuva: NESTORI LÖNNGREN
Akkukonesarja KC18DBSL
18V | Pora/ruuvinväännin DS18DBSL ja Iskevä ruuvinväännin WH18DBSL
Mukana 2 x 5,0 Ah Li-ion akkua, laturi ja HSC-konelaukku
HiKOKI koneilla, akuilla ja latauslaitteilla on 3 vuoden takuu ilman rekisteröitymistä, kuittia vastaan.
Kuumailmapuhallin RH600T
2000W | 5-osainen tarvikesetti ja laukku
Tuotenro. HI68100001
Hinnat voimassa 28.2.2023 saakka
Akkurunkonaulain NR1890DBCL
18V RUNKO ilman akkuja ja laturia | 34°
Tuotenro. HI58010722
Pora/ruuvinväännin DS18DBL2
18V | 2 x 5,0 Ah akkua, laturi ja HSC konelaukku
Tuotenro. HI68010354
Akkuporavasara DH18DBL
18V | 2 x 5,0 Ah akkua, laturi ja HSC konelaukku
Tuotenro. HI68010134
edeltävät vuodenvaihteet ovat aiheuttaneet lainsäädäntörintamalla tukun muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet myös pirkanmaalaisten yritysten ja työnantajien arkeen. Lakiuudistukset ovat koskeneet ennen kaikkea työsopimusten kilpailukieltoehtoja sekä uudistunutta yhteistoimintalakia. Asianajotoimisto Alfa on laatinut tiiviistetyt ohjeet, miten yrittäjän tulisi toimia, mikäli lakiuudistuksiin ei ole vielä reagoitu.
Työsopimukseen kirjattu kilpailukielto voi aiheuttaa yrittäjille tarpeettomia
kustannuksia
Koodaajana keskisuuressa IT-talo B Oy:ssä työskentelevä A saa palkkaa 6 000 euroa kuukaudessa, mutta työt eivät maistu enää samalla tavalla kuin aiemmin. Helmikuussa 2023 A havaitsee, että hänen työsopimukseensa on ”unohtunut” kuuden kuukauden mittainen kilpailukieltoehto. A
päättää irtisanoutua B Oy:n palveluksesta, koska hän tietää osaavana koodarina työllistyvänsä myös kilpailukiellon jälkeen. Irtisanomisen seurauksena B Oy:n on maksettava A:lle korvausta kuuden kuukauden kilpailukiellosta 14 400 euroa, vaikka kilpailukiellon merkitys B Oy:lle on käytännössä merkityksetön. Mitä yrittäjän tulisi tehdä, että hän ei ajaudu samanlaisiin tilanteisiin kuin A:n työnantaja B Oy?
Uudistunut työsopimuslaki on aiheuttanut muutoksia työsopimuksissa käytettäviin kilpailukieltoehtoihin. Muutoksen seurauksena maksuttomat kilpailukieltoehdot ovat jääneet unholaan. Tammikuusta 2022 alkaen kaikista uusista työsopimuksiin otetuista kilpailukielloista on tullut maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellon pituuden mukaisesti. Jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, korvaus on 40 prosenttia työntekijän palkasta. Yli kuuden kuukauden mittaisissa kilpailukielloissa korvausta maksetaan, 60 pro-
senttia työntekijän palkasta, koko rajoitusajalta Mennyt vuosi 2022 on ollut siirtymäaikaa, jolloin valveutuneet pirkanmaalaisyrittäjät ovat voineet irtisanoa ennen 1.1.2022 solmitut kilpailukiellot. Mikäli kilpailukieltoehtoja ei ole irtisanottu, sovelletaan uusia kilpailukieltosäännöksiä myös ennen vuotta 2022 solmittuihin kilpailukieltoihin. On kuitenkin huomioitava, että kilpailukieltoehdon irtisanominen työnantajan puolelta on edelleenkin mahdollista. Lain mukainen irtisanomisaika on vähintäänkin kolmasosa kilpailukiellon pituudesta, mutta kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia kilpailukieltosopimuksen päättämisestä tai lakkaamisesta työsuhteen voimassa ollessa kuten aiemminkin. Kilpailukieltosopimuksen irtisanominen ei ole kuitenkaan mahdollista enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen.
Jokaisen yrittäjän tulisi viimeistään nyt tarkis-
Opiskelijamme etsivät töitä opintojen oheen, kesätöitä sekä harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja. Helpoiten heidät tavoitat Tiitustyöpaikkatorin kautta!
Tsekkaa myös: www.tredu.fi/tyoelamalle/apua-rekrytointiin/
taa voimassa olevat kilpailukieltoehdot sekä -sopimukset ja arvioida niiden tarpeellisuus. Mikäli todellista tarvetta ei ole, tulisi kilpailukieltoehdot irtisanoa välittömästi irtisanomisaikaa noudattaen, ettei käy kuten B Oy:lle yllä olevassa kuvitteellisessa esimerkissä. Lisäksi yrittäjien tulisi arvioida, onko yritykselle tärkeiden liikesalaisuuksien sekä kilpailuetujen säilyttäminen mahdollista muilla tavoin. Eräs potentiaalinen vaihtoehto on salassapitoehtojen sekä houkuttelu- ja rekrytointikieltojen hyödyntäminen, joita ei ainakaan vielä rinnasteta kilpailukieltoehtoihin.
”Kilpailukielto ei ole enää vakioehto vaan yksittäistapauksissa käytettävä kilpailukyvyn säilyttäjä.”
Uuden yhteistoimintalain asettamat velvoitteet yli 20 henkilöä työllistäville yrityksille
Toinen merkittävä pirkanmaalaisyrittäjiä koskeva muutos liittyy uuteen yhteistoimintalakiin, joka on ollut voimassa vuoden 2022 alusta alkaen.
Edeltävän vuoden aikana yli 20 henkilöä työllistävien yritysten on tullut ottaa käyttöön työyhteisön kehittämissuunnitelmat sekä aktiivinen vuoropuhelu työnantajan ja työntekijöiden välillä. Vuoropuhelukokouksissa, joiden järjestämisestä vastaa työnantaja, on tarkoitus käsitellä yhtiön kehitysnäkymiä ja taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä sekä käytänteitä ja asioita, jotka koskevat henkilöstön työtä, työoloja tai heidän asemaansa. Alle 30 henkilöä työllistävissä yrityksissä vuoropuhelua on käytävä vähintään kaksi kertaa vuodessa ja suuremmissa yrityksissä vuoropuhelua on käytävä kvartaaleittain.
Työnantajan on laadittava myös työyhteisöä koskeva kehittämissuunnitelma henkilöstön edustajan kanssa. Kehittämissuunnitelma vastaa pääosin vanhan lain mukaista henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa, mutta uudessa laissa painotetaan huomion kiinnittämistä työntekijöiden hyvinvointia koskeviin kysymyksiin. Lisäksi arkikielessämme ikävän kaiun saaneet
”yt-neuvottelut” ovat muuttuneet muutosneuvotteluiksi. Itse neuvottelumenettelyihin ei ole tullut merkittäviä muutoksia lukuun ottamatta neuvottelujen käynnistämisen ajankohdan täsmentämistä sekä henkilöstön edustajan roolin kasvattamista muutosneuvotteluissa.
Laissa asetettujen velvoitteiden täyttämistä valvoo erityinen yhteistoiminta-asiamies, jolla on oikeus antaa kehotuksia, mikäli yhtiön toiminta ei vastaa lain säännöksiä. Jos yhtiö kehotuksen jälkeenkin laiminlyö esimerkiksi vuoropuhelukokousten järjestämisen, vuoropuhelun käymisen tai rikkoo tiedonantovelvollisuuttaan, voidaan yhtiö tuomita yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon. Lisäksi työnantaja voidaan määrätä maksamaan työntekijään kohdistuvien muutosneuvotteluvelvoitteiden laiminlyönnistä työntekijälle jopa 35 000 euron suuruinen hyvitys. Työnantajien tulisi viimeistään nyt selvittää, että heidän käytänteensä ovat yhteistoimintalain mukaisia, jotta tarpeettomilta kustannuksilta vältytään.
Elinkeinoyhtiö Ylöjärven Yrityspalvelu Oy on jakanut vuoden 2023 elinkeinopalkintonsa Autolähde Oy:lle. Ylöjärvi jakoi elinkeinopalkintonsa jo 19. kerran, tunnustuksen sai kymmenen henkilöä työllistävä Autolähde Oy, joka on toiminut jo 12 vuotta.
autolähde Oy on vuonna 2010 perustettu valtakunnallisesti toimiva autokauppa.
Sen osakkaina ovat Henri Mäkelä ja Janne Kulmala. Yritys toimii Teivossa Ylöjärven ja Tampereen rajalla. Autolähde Oy:llä on kolme peruspilaria: yhtiö myy uusia kiinalaisia Maxus-täyssähköautoja sekä käytettyjä autoja ja se pyörittää huoltotoimintaa. Autolähde Oy:stä on kasvanut valtakunnallisesti merkittävä Maxuksen jälleenmyyjä. Erityisesti Maxuksen täyssähköpa-
kettiautoja kohtaan kohdistuu iso mielenkiinto ja kysyntä kasvaa koko ajan.
Toimitusjohtaja Henri Mäkelän mukaan käytetyille autoille on aina omat markkinansa. – Hyvät käytetyt autot menevät aina kaupaksi. Vahvuutenamme on tarjonnan laajuus: tarjolla on koko ajan satakunta autoa, Mäkelä kertoo.
Aikaisemmin Ylöjärven kaupungin elinkeinopalkinnon ovat saaneet: Ylöjärven Uutiset Oy, Sukkamestarit Oy, Avant Tecno Oy, Rakennus-
toimisto Arkta Oy, Dynaset Oy, Kauppakeskus Elo / kauppiasyhdistys, ST-Koneistus Oy, Terttu ja Jaakko Pirtinaho, Plastiroll Oy, SIM Finland Oy, Tampereen Kovakivi Oy, Eppu Normaali, Carsport Design / Jonasson Oy, Toikkonen Oy, Tampereen Konepajat Oy, Lehtovuori Oy, Pimara Oy sekä LVI-Kurikka Oy.
teksti: EIJA RANUA Kuva: MATTI PULKKINEN
Yrityksessämme työskentelee henkilö, joka jättää useasti työnsä tekemättä, myöhästelee ja suhtautuu välinpitämättömästi esimiehensä ohjeisiin sekä kehotuksiin. Miten meidän työnan tajana tulisi toimia, mikäli henkilön työsuhde halutaan päättää?
Työntekijän irtisanominen voi tapahtua ns. individuaaliperusteella (työntekijän henkilöön liittyvä syy) tai kollektiiviperusteella (esim. yrityksen toimintaan liittyvä taloudellinen syy). Individuaaliperusteinen irtisanominen ei lähtökohtaisesti ole mahdollista ilman työntekijän varoittamista.
Työsopimuslain mukaan työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan rikkonutta tai laiminlyönyttä työntekijää ei saa irtisanoa, ennen kuin työntekijälle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Velvollisuus varoittaa ennen irtisanomista on vahva pääsääntö. Varoitusta ei tarvita ainoastaan sellaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa työntekijän rikkomus on moitittavuudeltaan niin vakava, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Jos työsuhteen päättämistä joudutaan harkitsemaan, irtisanominen on aina ensisijainen keino työsuhteen purkamiseen eli välittömään päättämiseen verrattuna.
Miten varoittaminen tulee käytännössä hoitaa?
Varoitus on aina syytä antaa kirjallisesti. Jos tapahtumista syntyy myöhemmin erimielisyyttä, suulliset puheet saatetaan tulkita myöhemmin huomautuksiksi. Työntekijän virheeseen tai laiminlyöntiin tulee puuttua nopeasti sen jälkeen, kun rikkomus on tullut työnantajan tietoon. Lisäksi varoituksessa tulee pyrkiä yksilöimään riittävän konkreettisesti se työntekijän teko tai laiminlyönti, johon työnantajan moite kohdistuu. Varoituksen perusteena ei voi olla vain
maininta ”työvelvoitteiden laiminlyönti”, koska tämän lainen yksilöinti ei tarkoita oikeasti mitään. Yksilöin nin lisäksi on hyvä pitää mielessä, että varoituksen tu lee kohdistua sellaisiin asioihin, joilla on työsuhteen osapuolten kannalta työpaikalla oikeasti merkitystä.
Varoituksen tarkoituksena on oikeudellisesti (i) kiin nittää työntekijän huomio työnantajan havaitsemaan epäkohtaan, (ii) osoittaa työntekijälle työnantajan moi te sekä (iii) antaa työntekijälle mahdollisuus parantaa tapansa. Jos työntekijän menettely on toistunut saman laisena jo varoituksen antamishetkellä, varoituksessa voi viitata aiempiinkin ongelmakohtiin. Varoitukseen on syytä aina liittää selväsanainen uhka siitä, miten työnantaja voi menetellä rikkeen toistuessa, toisin sanoen, että työsuhde voidaan tarvittaessa päättää varoituksessa yksilöidyn teon tai laiminlyönnin toistuessa.
Kun työntekijää varoitetaan, työnantajalle pitäisi jäädä dokumentaatio siitä, että työntekijä on saanut varoituksen tiedokseen, koska tästäkin voi tulla myöhemmin riitaa. Paras osoitus tiedoksiannosta on työntekijän oma kuittaus, jossa hän ilmoittaa saaneensa varoituksen tiedokseen ja ymmärtää varoituksen merkityksen. Jos työntekijä ei suostu allekirjoittamaan, työnantajan on ”turvallisinta” ottaa puhutteluun mukaan todistaja, joka voi todistaa varoituksen antamisen työntekijälle.
Kuinka pitkään työntekijälle annettu varoitus ”on voimassa”?
Vaikka työnantaja olisi menetellyt varoituksen antaessaan oikeaoppisesti, usein törmätään käytännös-
donnaista. Jos varoituksen antaminen on liittynyt työntekijän työstä myöhästelyyn ja varoituksen antamisen jälkeen useampi kuukausi on mennyt ilman myöhästelyjä, käytännössä työntekijä on tällöin korjannut menettelynsä varoituksen saatuaan. Jos rike uusiutuu paljon myöhemmin, varoitus tulee antaa uudelleen, jotta sillä olisi oikeaa merkitystä työntekijää myöhemmin irtisanottaessa.
Käytännön elämässä mietitään usein myös, riittääkö yksi varoitus vai pitäisikö varoituksiakin olla useampia ennen työsuhteen päättämistä. Tähänkään ei ole yksiselitteistä vastausta. Jos kerran annettu varoitus on ollut tuore ja siinä yksilöity rike toistuu pian, irtisanomiskuuleminen voi olla perustellusti seuraava liike. Jos työntekijä taas on riitauttanut ensimmäisen varoituksen ja kokonaistilanne on epäselvä, toinen varoitus ennen työsuhteen päättämistä saattaa olla hyvinkin paikallaan. Olosuhteet ratkaisevat, mikä menettelytapa on kulloinkin sopiva.
Asianajotoimisto ACTAS Oy
Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE
Ideaparkinkatu 4, 37570 LEMPÄÄLÄ
Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA
Tietotie 1 B 143/3, 37600 VALKEAKOSKI
puh. 010 548 6060, info@actas.fi
www.actas.fi
Mika Allén*, Antti Malinen*,
Risto Tuori*, Emmi Kalliosalo
Asianajotoimisto Jari Hytti
Aleksis Kiven katu 10 E, 33210 Tampere puh. (03) 273 0145 www.jarihytti.fi etunimi.sukunimi@jarihytti.fi
Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä*, Avustava lakimies Tomi Leino, Assistentti Kati Haapanen
Painopistealue: PK-yritykset
Asianajotoimisto
Mika Ala-Uotila Oy
Kelloportinkatu 1, TAMPERE
Pirkkalaistori 4 A, NOKIA
puh. (03) 3421 110
www.nokialaw.fi
Asianajotoimisto Alfa Oy
Hämeenkatu 20 A, 6. krs
33200 TAMPERE
puh. 03 3142 9000 alfalaw.com etunimi.sukunimi@alfalaw.com
Peter Rasmussen*,
Tiina Koskinen-Tammi*,
Leena Laurila*, Otto Santala
Asianajotoimisto Merkurius Oy
Keskustori 5, 33100 TAMPERE
puh. 050 571 7327
www.merkuriuslaw.fi
etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi
Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tomi Kauppinen*, Tommi Härmä*, Ida Koskinen*, Lasse Parkkamäki*, Merete Lehto, Lotta Lampinen, Milla Kuunila
Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy
puh. 010 346 6640
www.tammer-juristit.fi
Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi
Asianajotoimisto Facta Oy
Tuomiokirkonkatu 15 A 8, 33100 Tampere p. (03) 230 3000 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi
Ilkka Syrjänen*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Julia Saraste* Olli Teivaala, Heikki Lehtinen
Asianajotoimisto Tempo Oy Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi
Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Iiris Härmä, Eemeli Vilpponen, Kristina Holmqvist
Lexia Asianajotoimisto Technopolis Yliopistonrinne Kalevantie 2, 33100 TAMPERE puh. 03 260 2000 lexia.fi
Asianajotoimisto
Hilkka Tuori Oy
Näsilinnankatu 27 C, 33200 Tampere puh. 050 555 5612, 040 587 1510 hilkka@tuori.fi, www.tuori.fi Hilkka Tuori*, Eveliina Kunvik*, Sini Ruusila, Laura Lehesvuori. Painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus.
Asianajotoimisto
Lindblad & Co Oy
Hämeenkatu 18 a 10-1 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190
www.lindblad.fi
tampere@lindblad.fi
Markku Lindblad*, Minna Ravi*
Asianajotoimisto Veneskoski Oy
Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com
Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Jenna Barrow*, Anna-Katariina Loukola*, Jorma Putkonen: asiantuntija, kiinteistöasiat
Eversheds Asianajotoimisto Oy
Kauppakatu 7, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500 www.eversheds.fi
Antti Husa*, Timo Jarmas*, Vesa Turkki*, Harri Tolppanen*, Jukka Reilin*, Terhi Holkeri*, Tiina Koivisto*, Sinikka Turkki*, Lavinia Husa*, Sanna Soukko*, Alexiina Ahonkivi*, Aapo Tapio
Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi?
Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!
www.pirkanmaanyrittajat.fi
Pirkanmaan Yrittäjät kutsui tammikuun viimeisenä perjantaina 27.1.2023 Kustos ry:n keskustelemaan julkisten hankintojen järjestämisestä Pirkanmaalla. Yrittäjäjärjestön motiivina oli luonnollisesti avata rakentava keskusteluyhteys siitä, kuinka pk-yrittäjien osallistumista in-house-yhtiöiden ja erityisesti hyvinvointialueen hankintoihin helpotetaan, ja kuinka se turvataan myös tulevaisuudessa.
Kahvipöytäkeskustelussa olivat läsnä Kustos ry:n hallituksen puheenjohtaja sekä
Istekki Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koskivuori, Monetra Oy:n toimitusjohtaja ja Kustos ry:n hallituksen jäsen Päivi Pitkänen, Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Jenni Pöllänen, Pirkanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Janne Vuorinen, Pirkanmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Ulla Tirronen sekä molempien osapuolten viestintävastaavat.
Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Jenni Pöllänen avaa keskustelun ja kysyy ensimmäisenä, kuinka suuren osuuden esimerkiksi Istekki ostaa ulkoa verrattuna sisäiseen tuotantoon. Koskivuori kertoo, että Istekin edellisvuoden lukuja hän ei voi vielä kertoa, mutta vuonna 2021 liikevaihto oli 153 M€, joista muilta yrityksiltä tehdyt ostot olivat 106 M€., josta käytännössä omaa tuotantoa on siis 1/3 palveluista ja ulkoa ostetaan 2/3 hankinnoista. Mikäli tätä kolmasosaa ei tuotettaisi itse, siirtyisi se Koskivuoren mukaan suoraan julkiseen tuotantoon. Tampereella Istekkillä
on jo lähes 100 eri toimittajaa.
–Kilpailutamme kaiken hankintalain mukaisesti ja käytämme mahdollisimman paljon kumppaneita, Koskivuori avaa. Kumppanuuksia on pienistä suuriin.
– Me olemme integroija, mitään emme myy sellaisenaan eteenpäin, vaan muokkaamme palveluita julkisen sektorin tarpeisiin, Koskivuori tähdentää.
In-house-yhtiö Monetran edustaja Päivi Pitkänen kertoo, että julkistoimijoille tukipalveluja tuottavan Monetran kulurakenteesta vähintään 60% on palkkakulua ja 25% on ostoja, kuten siivous- ja atk-palveluita. Loput 15% on tilavuokraa ja vastaavia.
– Kulupotista suurin osa on kiinteitä henkilöstön palkkakuluja. Siksi ostojen prosenttiosuus on Istekkiä pienempi, Pitkänen kertoo.
Pölläsen mukaan yrittäjäpiireissä keskustellaan nyt paljon siitä, kuinka myös pienyrittäjä pääsisi hankintoihin mukaan, ja miten kilpailutus järjestetään niin, että pienyrittäjän on oi-
keasti mahdollista osallistua kilpailutukseen.
– Osaamista, tehokkuutta, luovuutta ja ammattitaitoa takuulla löytyy, Pöllänen terävöittää.
– Sellaiseen potilastietojärjestelmään, jonka juuri kilpailutimme, ei löydy tarjouksia edes Suomesta, mutta sen ympärillä on paljon, mihin mahtuu, Koskivuori vastaa. Istekin toimittajarekisterissä on Koskivuoren mukaan jo 1000 toimittajaa, mutta silti välillä huomataan, ettei tarjouksia vain tule riittävästi. Koskivuori epäilee, että joko osaamista ei löydy Suomesta tai suomalaiset yritykset eivät tee riittävästi yhteistyötä yhteisen tarjouksen jättämiseksi.
– Usein kilpailutus aloitetaan markkinakartoituksella ja sen jälkeen pidetään yksi tai useampi markkinavuoropuhelu, Pitkänen kertoo. Päivin toiveena on saada enemmän suomalaista osaamista mukaan.
Koskivuoren mukaan pienemmissä kunnissa ei välttämättä ole riittävää hankintaosaamista, ja se voi näkyä kilpailutusten laadussa. Sen sijaan Istekki tekee kaikkein pienimmissäkin hankin-
noissa kevyen kilpailutuksen, jossa ei ole hankintalain mukaisia vaateita, mikä mahdollistaa myös avoimen vuoropuhelun yritysten kanssa. Vuorinen kertoo, että Pirkanmaan Yrittäjät on esittänyt pyynnön, että kunnat ja kaupungit avaisivat ostolaskudatansa julkisiksi, vaikka se lisäisikin työtä ja byrokratiaa. Koskivuori jatkaa ja toteaa, ettei tiedä, mistä syystä hankintalain hankintaraja on niin pieni kuin 60 000€.
–Se nimittäin estää pienempien toimijoiden käyttämisen, Koskivuori sanoo.
Kahvipöydän keskiöön nousee tässä vaiheessa hankintalaki.
– Se on aivan liian jähmeä kaikkine ohjeineen, Pitkänen huokaa. Hän toimii itsekin rakennusalan perheyrittäjänä, mutta ei ole nähnyt järkeväksi osallistua Hilman kilpailutuksiin.
– Ymmärrän hyvin yrittäjän haasteen. On yhteinen asiamme, kuinka hankintalaista saadaan järkevä, Pitkänen toteaa. Koskivuori on samaa mieltä:
– Jos olemme solmineet sopimuksen todella laadukkaan ja innovatiivisen suomalaisen yrityksen kanssa, hankintalaki pakottaa meidät kilpai-
luttamaan ja vaihtamaan kilpailutuksen voittajaan.
– Myös osakeyhtiölaki sotkee kuviota entisestään, Koskivuori lisää.
– Moni meidän pk-yrittäjä miettii, miten voin markkinoida itseäni, ja miten pääsen esimerkiksi edes pienhankintoihin mukaan, hankintaneuvoja Tirronen nostaa jälleen esiin. Vuorinen ja Pitkänen toteavat, että pienhankintoihin tarvittaisiin ehdottomasti ”pikkuhilma”, eli nykyistä kevyempi kilpailutusprosessi ja -järjestelmä.
– Siihen saakka, kunnes pikkuhilma saadaan pystyyn, kannustan kaikkia pk-yrittäjiä ottamaan rohkeasti suoraan yhteyttä in-house-yhtiöiden edustajiin, Koskivuori sanoo ja toteaa heidänkin olevan vain ihmisiä, joita on lupa lähestyä vapaamuotoisesti. Myös palvelusetelimallista keskustellaan pk-yrittäjien osallistumiskeinona.
Pirkanmaan Yrittäjien hankintaneuvoja kertoo olevansa iloinen yhteisen tapaamisen järjestymisestä.
– Mielestäni yrittäjien toimintaedellytyksiin vaikuttaminen tarkoittaa siltojen rakentamista – ei niiden polttamista, Tirronen toteaa. Pitkä-
Kustos ry on 23 jäsen-, eli in-house-yhtiöstä koostuva vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on turvata inhouse-yhtiöiden liiketoimintamahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Yhdistyksen toiminta käynnistyi vuonna 2022. Pirkanmaalla yhdistyksen jäseniä ovat mm. monetra Oy ja istekki Oy. www.kustos.fi
nen ja Koskivuori nyökkäävät samaan tahtiin: -Emme mekään hae vastakkainasettelua, me tulemme aina tarvitsemaan pk-yrittäjiä, ja julkinen puoli tarvitsee meitä molempia. Tirronen aikoo seuraavaksi lähteä järjestämään uusia koulutuksia ja webinaareja, jotta yhä useampi pk-yrittäjä pääsee mukaan niin hyvinvointialueen suuriin kilpailutuksiin kuin kynnysarvot alittaviin pienhankintoihin.
– Näille on selkeästi kysyntää, vuoden ensimmäinen jäsentemme koulutustilaisuus tuli täyteen ensimmäisen kolmen tunnin aikana, Tirronen kertoo.
Usean tunnin palaveriksi lopulta venynyt kahvipöytäkeskustelu päättyi yhteisiin tuumiin. Kilpailutuksista kertominen ja viestiminen on kaikkien yhteinen vastuu. Sekä Pirkanmaan Yrittäjät että in-house-yhtiöiden edustajat aikovat toteuttaa lähitulevaisuudessa yhteisiä tilaisuuksia, joissa madalletaan paikallisten yritysten ja in-houseyhtiöiden yhteistyön kynnystä.
teksti ja kuvat: EIJA RANUA
Sote-uudistus astui voimaan vuoden vaihteessa, jolloin vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta siirtyi kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille. Mittava uudistus tulee lähitulevaisuudessa aiheuttamaan muutoksia yritysten ja julkisen sektorin palvelun tuottajien sekä tavarantoimittajien välisiin sopimuksiin. In-house-yhtiöiden asema hyvinvointialueiden palvelutuottajina puhututtaa eritysesti sen kannalta, miten se vaikuttaa pk-yritysten mahdollisuuksiin pärjätä kilpailutuksissa.
Sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden perustamisen myötä monet sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritykset ovat olleet huolissaan siitä, että palvelutuotanto siirtyisi tulevaisuudessa yhä enemmän yksityiseltä puolelta julkiselle puolelle.
– Palvelutuotanto sinänsä säilyy ainakin aluksi hyvinkin samanlaisena. Meillä Pirkanmaalla hyvinvointialueen budjetista lähes puolet on ulkoisia hankintoja. Hyvinvointialue ei pysty niitä yksin tuottamaan, vaan kyllä se tehdään yhteistyössä yrittäjien kanssa. Meillä on myös hyvinvointi-
alueen strategiassa monituottajuusajattelu vahvasti mukana. Tehdään itse, yhteistyökumppaneiden kanssa ja ostetaan markkinoilta. Se ei muutu miksikään, vakuuttaa Pirkanmaan hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Alasentie.
Jukka Alasentie on toiminut Pirkanmaan hy-
vinvointialueen muutosjohtajana sen perustamisesta, eli heinäkuusta 2022 lähtien. Ennen muutosjohtajan tehtävään astumista hän toimi Pirkanmaan liitossa aluekehitysjohtajana. Syksyllä 2022 Pirkanmaan hyvinvointialueelle on valittu mukaan virkajohtoa jakamaan vastuuta alueen kehittämisestä ja uudistuksista. Jukka Alasentie muistuttaa, että muutostyö on vasta alussa.
In-house-yhtiön
vaihtoehtoei ole kilpailu, vaan se on oma tuotanto.
– Minun hommani on ollut tuoda rakenteiden uudistaminen tähän pisteeseen. Varmistaa, että Pirkanmaalla on hyvä vaihe aloittaa uudistaminen, ja että kaikki tarvittavat asiat on tehty, hän toteaa.
In-house-yhtiöt ovat askel kohti markkinoita?
Sote-uudistuksen yhteydessä keskusteluun on noussut vahvasti in-house-yhtiöiden rooli julkisen sektorin palvelujen tuottajina. Todellisuudessa julkisten palvelujen yhtiöittämisen kautta syntyneet in-house-yhtiöt eivät ole tuore ilmiö, vaan niitä on alettu muodostaa Pirkanmaalla jo yli 15 vuotta sitten. Monesti in-house -yhtiöt on nähty uhkana monituottajamallille ja yksityisen sektorin palveluntuotannolle. Jukka Alasentie on kuitenkin asiasta eri mieltä.
– Olen nähnyt sen niin päin, että in-house-yhtiöt ovat askel kohti markkinoita, eikä askel pois markkinoilta. Se, että me tehdään jotain asioita yhtiöpohjaisesti mahdollistaa kilpailuttamisen paremmin kuin se, että se olisi omaa tuotantoa. In-house-yhtiön vaihtoehto ei ole kilpailu, vaan se on oma tuotanto, hän summaa.
In-house-yhtiöt perustelevat asemaansa kilpailutusosaamisella. Kilpailutusten kautta voidaan saavuttaa hintaetua ja siten tehostaa palvelutuotantoa. Jukka Alasentie kokee, että in-house-yhtiöiden avulla tuotettujen julkisten palvelujen todellisia kustannuksia on helpompaa arvioida verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki palvelut toteutettaisiin omana tuotantona. Tämä voisi avata myöhemmin mahdollisuuksia palvelujen kilpailutukselle.
– Kun palvelu tuotetaan in-house -yhtiössä, meillä on hinta tiedossa. Me tiedämme, mitä me saamme ja mitä se maksaa meille, in-house-yhtiön muodostaman rajapinnan myötä. Sen jälkeen, kun me tiedämme palvelun hinnan, se on helpompi kilpailuttaa ja saada muilta toimijoilta hinta vastaavalle palvelulle, Alasentie kertoo.
Tulevaisuudessa sote-alalla tullaan näkemään suuri määrä kilpailutuksia. Tällä hetkellä kuitenkin voimassa olevat sopimukset in-houseyhtiöiden kanssa tulevat jatkumaan muutamien vuosien ajan.
– Tämä on tällainen siirtymävaihe ja meidän on varmistettava, että mennään sen yli turvallisesti. Nyt ei voida kaikkea myllätä, kun tämä sote-uudistus on niin iso mylläys joka tapauksessa. Se on riskien hallintaa, mitä on ollut tässä melko paljon, Alasentie kertoo.
Yritysyhteistyön kehittäminen on hyvinvointialueen tahtotila Pirkanmaan hyvinvointialueella toimii strateginen hankintayksikkö, joka vastaa hankintojen periaatteiden määrittämisestä sekä markkinavuoropuhelujen järjestämisestä. Yksikön tarkoituksena on vastata hankinnoista strategisella tasolla, kun taas palvelujen hankintaa on tällä hetkellä hajautettu palvelujen tuotantoon.
– Nyt kun on tehty joitain asioita 23 kertaan, niin jatkossa se tehdään vain kertaalleen. Kyllä sieltä väistämättä syntyy säästöjä ja tehokkuutta. Yrittäjän kannalta yhteistyö helpottuu, kun on yksi taho, jonka kanssa asioida, Jukka Alasentie toteaa.
Pirkanmaan hyvinvointialue työllistää noin 19 tuhatta henkilöä ja sen vuosibudjetti on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa. Tämän ansiosta hyvinvointialueen toiminnan vaikutukset ulottuvat huomattavasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja pidemmälle.
– Me olemme nähneet, että hyvinvointialue on kokoaan isompi toimija. Hyvinvointialueen strategian tasolla on mainittu, että olemme kiinnostuneita maakunnan elinvoimaisuudesta ja haluamme olla mukana vaikuttamassa siihen, Alasentie kertoo.
Kannustan yrittäjiä aloittamaan markkinavuoropuhelutyyppisen keskustelun hyvinvointialueen hankintayksikön kanssa mahdollisimman pian.
Yhteistyötä yritysten ja hyvinvointialueen välillä on edistetty markkinavuoropuhelujen avulla. Niiden tarkoituksena on rakentaa keskinäistä ymmärrystä eri osapuolten välillä. Yhtenä tavoitteena on välittää markkinoilta tietoa hyvin-
vointialueelle siitä, mihin markkina on menossa, ja millaisia mahdollisuuksia yritykset tarjoavat hyvinvointialueille ratkaista asioita. Yhtä tärkeänä tavoitteena on myös, että markkinavuoropuhelujen ansiosta yritykset ymmärtäisivät paremmin, millä reunaehdoilla hyvinvointialueet joutuvat toimimaan.
– Missään muualla ei ole sellaista vuoropuhelua ollut tämän valmistelun aikana yrityselämän tai järjestöjen kanssa kuin täällä Pirkanmaalla. Meillä tahtotila on ollut koko ajan sellainen, että koitetaan ratkaista asioita yhdessä, eikä niin että ollaan eri puolilla pöytää ja väitellään, Alasentie kehuu.
Pk-yrittäjiä kannustetaan yrittäjien välisen yhteistyön lisäämiseen
Jukka Alasentie vakuuttaa, että pk-yritykset voivat pysyä mukana kilpailutuksissa uudistusten jälkeenkin.
– Toki joitakin asioita, kuten tavarahankintoja, tehdään isompina kokonaisuuksina, niin silloin saattaa olla, että pk-yrittäjät voisivat joutua miettimään sitä, miten me yhdessä pystyttäisiin toimimaan, hän toteaa.
Julkisten palvelujen hankinnassa paikallisuus ei lain mukaan voi olla hankintaperuste. Jukka Alasentie kannustaa pk-yrityksiä miettimään strategiaansa ja hakemaan kilpailuetua yhteistyön kautta sekä pk-yritysten joustavuutta ja ketteryyttä korostamalla.
– Kyllähän isot yhtiöt ovat aikamoisia dinosauruksia, siellä ei mitään tapahdu nopeasti. Usein puhutaan ainoastaan tuotteista, palveluista, laadusta ja hinnasta, mutta löytyisikö siihen sellaisia uusia elementtejä, joilla korostaa pk-yritysten kilpailuasioita?
Pk-yritysten voi olla tulevaisuudessa kannattavaa osallistua hyvinvointialueen kilpailutuksiin yhteistyössä toisten yritysten kanssa, jotta ne voivat vastata hyvinvointialueen laajoihin hankintatarpeisiin. Jukka Alasentie kannustaa yrittäjiä aloittamaan markkinavuoropuhelutyyppisen keskustelun hyvinvointialueen hankintayksikön kanssa mahdollisimman pian.
– Keskustelun kautta yritykset voisivat selvittää, millä perusteella hankinnat tehdään, mitä hyvinvointialue haluaa näiltä palveluilta, ja voisiko yritys jotenkin kehittää niitä. Jos yrityksillä on uusia teknologioita, joita tuoda markkinoiden käyttöön, niistä voisi kertoa ja tuoda niitä vaihtoehtoja esille, Alasentie summaa.
teksti: ELLI-NOORA NIEMINEN & EIJA RANUA
Kuva: EIJA RANUA
teknologiateollisuus ry.n tekemien selvitysten mukaan pelkästään teknologiateollisuuden alat tarvitsevat 130 000 uutta osaajaa vuoteen 2030 mennessä. Teknologiateollisuuden alat kuten elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metalliteollisuus ja metallien jalostus muodostavat 50 % Suomen viennistä, joten alan yritysten kasvulla on merkittävä rooli koko Suomen talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta (Teknologiateollisuus).
Pirkanmaan alueella työvoiman saatavuuden ongelmat korostuvat erityisesti logistiikka-, rakennus- ja valmistavan teollisuuden aloilla. Avoinna oleviin työpaikkoihin löytyy vain vähän hakijoita, ja kokeneita työntekijöitä ei työmarkkinoilla riitä kaikille. Työvoimapulan kiihtyessä monessa avoimeksi ilmoitetussa työpaikassa on viime vuosina riittänyt pelkkä kiinnostus työtehtävää ja toimialaa kohtaan, ja yritykset ovat osoittaneet valmiutta kouluttaa uudet työntekijät tehtäviinsä työn ohessa. Ponnisteluista huolimatta työvoimaa ei ole nykyisillä toimenpiteillä löytynyt täyttämään monia avoinna olevista työtehtävistä.
Suomessa on useilla suhdanneherkillä ja vuodenaikoihin sidotuilla aloilla, kuten rakennusalalla, hyödynnetty ulkomaista työvoimaa jo pidemmän aikaa. Työvoimapulasta huolimatta ulkomaalaisten osuus työvoimasta ei ole juurikaan muuttunut kuluneen kymmenen vuoden aikana. Uudenmaan alueella työskentelevistä rakennusalan osaajista ulkomaista työvoimaa on joka kolmas, kun taas muualla Suomessa vain joka kymmenes työntekijä (Rakennusteollisuus RT ry). Tavanomaisessa tilanteessa suuret tilaukset pakottavat yrityksiä ottamaan aiemmasta rekrytointityylistä poikkeavia askelia ja aloittamaan kansainväliset rekrytoinnit vastatakseen kysyntään.
Kansainvälinen rekrytointi tuo monenlaisia hyötyjä ja muutamia velvoitteita
Kansainvälisestä rekrytoinnista on yrityksille muutakin hyötyä kuin työvoiman määrän kasvattaminen. Tutkimusten mukaan monimuotoinen työyhteisö on idearikkaampi ja tuotteliaampi kuin toistensa kanssa saman tyyppisistä ihmisistä koostuva yhteisö. Lisäksi työyhteisön monimuotoisuus houkuttelee organisaation palveluiden ja tuotteiden pariin myös monipuolisempaa asia-
kaskuntaa. Journal of Economics and Management Strategyn julkaisun mukaan jo eri sukupuolien määrän tasaaminen voi kasvattaa liikevaihtoa peräti 41 %. Työntekijöiden ulkomailta hankittu osaaminen tai kohdemaan tuntemus voi myös olla ratkaisevassa roolissa viennin edistämisessä. Kulttuurisen, kielellisen ja etnisen monimuotoisuuden vaaliminen voi siis olla yritykselle taloudellisesti erittäin kannattavaa. Useissa tapauksissa yrityksellä ei kuitenkaan ole tarvittavaa osaamista ulkomaisen työvoiman rekrytointiin Suomesta tai ulkomailta ja hyödyt jäävät siten kokematta.
Kansainvälisessä rekrytoinnissa työnantajan velvollisuutena on varmistaa, että ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät asiat hoidetaan lakien ja työehtosopimusten mukaisesti sekä hyviä työmarkkinakäytäntöjä noudattaen. Yritysten tulee huolehtia ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvistä asioista myös sellaisilla tapauksissa, joissa käytetään vuokratyöntekijöitä tai alihankintaa. Kansainväliseen rekrytointiin onkin järkevää tutustua myös sellaisissa tapauksissa, joissa uuden henkilökunnan tarve ei ole välttämättä vielä konkretisoitunut, mutta tulevaisuudessa työvoimalle voi tulla tarvetta.
Kansainväliseen rekrytointiin löytyy paljon tukea
Kansainväliseen rekrytointiin tutustumiseen ja rekrytointitaitojen hiomiseen on onneksi tarjolla valtavasti tukea. Pirkanmaan TE-toimisto, Pirkanmaan ELY-keskus ja Tampereen kaupunki
l International House Tampere: www.internationalhousetampere.fi
l Ratkaisuja työvoimapulaan -valmennus: https://internationalhousetampere.fi/fi/ ratkaisuja-tyovoimapulaan/
l Work in Finland -palvelu: www.workinfinland.com
tarjoavat erityisesti logistiikan, rakennus- ja valmistavan teollisuuden aloilla toimiville pkyrityksille ilmaisen Ratkaisuja työvoimapulaan -valmennuskokonaisuuden, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Valmennukseen kuuluvat kaikki kansainvälisen rekrytoinnin perusasiat ja jokaiselle osallistuvalle yritykselle soveltuvaa räätälöityä sisältöä. Lisäksi koko Suomen työnantajia auttaa ilmainen Work in Finland -palvelu, jonka asiantuntijat neuvovat muun muassa kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa sekä palkkaus- ja lupaprosesseissa. Alueellisesti Pirkanmaan yrityksiä tukevat International House Tampereen toimijat. Tietoa löytyy myös Kansainvälisen rekrytoinnin oppaasta, joka sisältää yksityiskohtaisia neuvoja osaajien löytämisestä, rekrytoinnin eri vaiheista, uuden työntekijän perehdyttämisestä ja asettautumisen palveluista.
teksti: TANJA MALO, inteRnatiOnaL FOX aGenCY OY
Ohutlevytuotantoa jo vuodesta 1975!
Saat kauttamme laserleikkeet särmättynä, hitsattuna ja pintakäsiteltynä.
Meidän kautta saat myös rakennusten peltilistat!
Kysy tarjousta tarvitsemillesi tuotteille!
Aakkulantie 50 ■ 36200 Kangasala levynelio@levynelio.fi ■ www.levynelio.fi
Ilmanvaihtopuhdistukset, -mittaukset ja -säädöt Pirkanmaalla!
Mänttä–Vilppula 050 569 1058, 050 462 4685 www.nuohouspalvelu.com
• Peruskorjaustyöt • Sisäilmakorjaukset • Liike- ja teollisuusrakennukset • Julkiset rakennukset
Oikojankatu 7, 33840 TAMPERE www.karhenrakennus.fi
Betonielementtiasennusta
www.elementtiasennukset.fi
TJT-Maanrakennus Oy
juhani.tiisala@elisanet.fi
0400-634704
www.tjtmaanrakennus.fi
•
Päivystys 24 h
p. 03-2133 303
PISPALASI OY
Käyräkuja 30, Vuorentausta Maanrakennusta ammattitaidolla
0500 511 499 www.arskajapoika.fi
LIITY JÄSENEKSI!
HELPOSTI
NETISSÄ!
SAAT LUKUISIA
JÄSENPALVELUJA
SEKÄ ETUJA
KÄYTTÖÖSI:
YRITTAJAT.FI/LIITY
haja-asutusalueenrakennetutja rakentamattomattilatjatontit. Tunnemmemarkkinatjameidättunnetaan.
Talvellakinjatkuvastimyynnissäniinmetsätiloja, maatilojakuintonttejakin.
KatsokohteemmejaliityTilavahtiin: www.metsatilat.fi
Piantehdääntaasmetsäveroilmoituksiajasiinäyhteydessämonipohtii metsänomistuksensatulevaisuutta.Joshaluatkeskusteluapuaasioiden punnitsemiseenjaammattilaisenapuahelpottamaanpäätöksentekoa, niinotayhteyttäMetsätilat-välittäjään.
Sähkökustannusten alentaminen ja oman ympäristöystävällisen aurinkosähkön tuottaminen herättää nyt kiinnostusta. Aurinkosähköjärjestelmien kysyntä kasvaa voimakkaasti. Saatavilla oleva investointituki mahdollistaa investoinnin kannattavuuden merkittävän kasvun ja lyhentää takaisinmaksuaikaa.
Avullamme saat markkinoiden parhaat aurinkoenergiatuotteet luotettavien ammattilaisten asentamana.
Toimitamme aurinkovoimaloita Virroille, Ähtäriin ja Alavudelle.
Lisätietoa: myynti@ksat.fi
Suomensuurinmaaseudun kiinteistönvälityspalvelumyykaikki
Muistanpa ajan, kun Suomessa oli voivuori ja lisäksi viljavuoriakin. Vuorten siirtely on tunnetusti työlästä hommaa. Voita dumpattiin polkuhintaan ulkomaille niin että Jörn Donnerkin pani eräässä filmissään Finnairin lentokapteenin ostamaan Lontoosta tuliaisiksi suomalaista voita. Oli hienoa, että siihen aikaan lentäjän palkoilla sai vähän voitakin leivän päälle. Voin ohella maitorasvaa saatiin vietyä myös sulatejuustona. Valion vientijohtaja esitteli heillä käytössä olleita erilaisia pakkauksia. Egyptin maahantuoja oli halunnut juustorasian kanteen pohjoista ulottuvuutta korostavan pingviinikuvan, mikä siihen sitten printattiin. Että sellainen maabrändi tuohon aikaan.
Miksi rynniä vientimarkkinoille?
Moni Suomessa toimiva yritys joutuu usein jo turhan varhaisessa vaiheessa kokemaan kotimaamme markkinat liian suppeiksi. Liikevaihto ei ole vielä päässyt kohoamaan kovinkaan mittavaksi ja henkilöresurssit ovat rajalliset. Mutta asiakkaita ei ole tarpeeksi. Vertailun vuoksi tilanne
USA:ssa on aivan toinen: kun oman osavaltion asiakkaat on käyty läpi, niin voidaan siirtyä työstämään naapurivaltion asiakaskuntaa, englantia puhutaan ja taaloilla maksetaan, eikä tullimaksuista ole haittaa.
Mutta saattaapa vientiin olla syynä imagokysymyksetkin. Vuonna
1953 Pyynikki Oy aloitti suomalaisen oluen viennin laivaamalla 300 000 pulloa Tähti-olutta Senegaliin. Vientiponnistus jäi siihen maahan kertakaupaksi, mutta nyt etikettiin voitiin lisätä maininta Export Beer. Täytyihän juoman laadukasta olla, kun kelpasi ulkomaillekin.
Usein otan esiin kysymyksen: Mikä on yrityksenne vientikaupan ROI? Toisin sanoen mitä jää käteen, kun matkustetaan, messutaan, mainostetaan, markkinoidaan sekä maksetaan jakelutien kuluja ja komissioita? Uusilla markkinoilla vastassa ovat paikalliset ja kansainväliset kilpailijat painamassa tuotteen loppuhintaa alas. Olen monessa asiassa samaa mieltä Kim Väisäsen kanssa, joka kirjassaan ”Väärää vientiä” ei salli piiloutumista kansainvälistymisen taakse. Hän kirjoittaa viennistä ja muistuttaa, että viennin tulosta mitataan euroilla.
Kantapäät tervassa
Suomen ensimmäisiä merkittäviä vientituotteita olivat piki ja terva, jotka mainitaan jo Kustaa Vaasan aikaisissa kirjoituksissa 1500-luvulla. Länsi-Euroopan laivanrakennuksen kehittyessä 1600-luvulla Suomi tunnettiin Euroopan tärkeimpänä tervanpolttoalueena.
Monien vientikelpoisten tuotteiden kilpailukykyisyys perustuu soveliaille luonnonolosuhteille, kuten raaka-aineille, ilmastolle jne. Esimerkeiksi riittänevät viinintuotanto ja öljynporaus. Mutta myös riittävän korkea tekninen taso, osaavan henkilökunnan saatavuus ja logistiikka saattavat ratkaista uuden investoinnin sijainnin. Nämä olivat tärkeällä sijalla, kun länsirannikon kaupungit kilpailivat perustettavan autotehtaan sijainnista. Kun tehtaan sijainti 1968 ratkesi Uudenkaupungin eduksi, lähetettiin Turusta onnittelusähke: ”SAABIKO ONNITELLA”. Siellä aloitettiin Saabin tuotannolla, viime vuodet siellä on koottu merkittävät
määrät Mercedes-Benzin A-sarjaa. Autoja toki osataan koota muuallakin. Maailmanlaajuisessa kilpailutilanteessa Uudenkaupungin tehtaan vuosituotanto on ollut n. 100 000 autoa vuodessa ja niistä valtaosa on mennyt vientiin. Toivottavasti se onnistuu jatkossakin, akkuteollisuuteen on jo päätetty investoida.
Rajan ylityksiä
Valtioiden rajojen yli siirtyy rahan, tavaroiden ja palvelujen lisäksi myös ”aivoja” ja muuta työvoimaa, biteistä nyt puhumattakaan. Suomi on osaajaviennissä erikoistunut mm sinfoniaorkestereiden kapellimestarien toimittajaksi. Alkusyynä tähän on Jorma Panulan oivallus panna alan opiskelijat johtamaan kunnon orkesteria eikä vain korrepetiittoripianistia, joka parhaansa mukaan matkii flyygelillään partituurista vaikkapa Beethovenin viidettä. Oikeassa kohdassa kapellimestarin alttoviuluille suuntaamaa kannustavaa hymyä on orkesterin kera helpompi harjoitella.
Filippiinien presidentti Fernando Marcos (nykyisen Bongbong Marcosin isä) käynnisti aikanaan mittavan sairaanhoitajakoulutuksen. Hän varmaan tiesi, että ulkomaille siirtyneet hoitajat lähettäisivät uskollisesti rahaa kotiväelleen. Toki kotiväen rahoittaminen ei rajoitu filippiiniläisiin. Esimerkiksi Euroopan siirtotyöläiset lähettävät kotimaihinsa noin 100 miljardia Euroa vuosittain. Tosin tästä määrästä noin kolmannes päätyy johonkin toiseen Euroopan maahan. Vastaavia miljardiluokan rahansiirtoja tapahtuu Yhdysvalloista Rio Granden eteläpuolelle, ja ne muodostavat merkittävän osan Meksikon kansantulosta.
Kuluvan vuoden tammikuun alkupuolella presidentti Joe Biden tapasi meksikolaisen virkaveljensä Andrés Manuel López Obradorin. Edellisen kerran naapurimaiden pressat tapasivat Obaman hallituskaudella. Keskusteluissa sovittiin mm. kuukausittaisesta humanitäärisestä maahanmuutosta. Sen volyymiksi sovittiin jatkossa 30 000 ihmistä.
Työntekijöitä ja investoijia kaivataan
Vuonna 2022 työn perusteella myönnettiin oleskelulupia Suomeen yli 13 000. Suurin kansallisuusryhmä oli venäläiset (2100), heidän jälkeensä suurimpia ryhmiä olivat filippiiniläiset, ukrainalaiset ja intialaiset, jotka kaikki ylsivät yli 1000 tulijaan.
Kansantalouttamme on saatava kuntoon mm vientiä kasvattamalla. Investointien ja osaajien tänne saamisessa taitaa olla tekemisen paikka. Eikö totta?
artikkelin on kirjoittanut JUKKA ISOTALO. Kirjoittajalla on kymmenien vuosien kokemus kansainvälisestä kaupasta ja hän on moninkertainen maahanmuuttaja. Jos hänelle ehdottaa, että kerropa hyvä juttu, vastaukseksi saa: ”Pirkanmaan yrityskummit”.
Yrityskummi ei ole konsultti, vaan pikemminkin mentori, joka auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yrittäjiä kehittymään. Kummit tekevät vapaaehtoistyötä, ja toiminnan tuloksellisuudesta kertoo jo se, että kummitoiminta täyttää Pirkanmaalla 30 vuotta. Pelkästään viime vuonna maakunnan yrityskummit toimivat asiakkaisensa kanssa yli 11 000 tuntia. Toimintaan osallistui viime vuonna 867 yritystä ja henkilökohtainen kummi on 82 yrityksellä.
Luottamuksellinen kummisuhde luodaan klinikalla, jossa kahden tunnin ajan paneudutaan intensiivisesti yrittäjän toivomiin asioihin. Yrityskummit eivät ”purista mailaa”, mutta ovat aina liikkeellä tosissaan. Kummitoiminnan motto on: kokemus auttaa.
Haluatko puhuttavan vain sinun yrityksestäsi?
Yrityskummien klinikoilla ei puhuta yrittäjyydestä yleensä, vaan asiakkaaksi tulevan yrittäjän yrityksestä. Yksinyrittäjä, pieni ja keskisuuri yrittäjä ovat samalla viivalla. Kummit valmistautuvat klinikkaan huolellisesti perehtymällä yrityksestä ennakolta saamiinsa tietoi-
hin. Klinikalla kummien tieto lisääntyy kysellen, kun yrittäjä kertoo toiveistaan ja tavoitteistaan, huolistaankin. Keskustelu on hyvin luottamuksellista ja yhteisesti allekirjoitetaan jopa vaitiololupaus. Klinikalla vallitsee myönteinen ja turvallinen ilmapiiri, koska yrittäjällä ja kummeilla on sama tavoite.
Viime vuonna Pirkanmaan Yrityskummit järjesti 191 klinikkaa ja niissä toimi lähes 80 yrityskummia.
Pirkanmaan Yrittäjät on yli 8000 yrityksen verkosto ja Pirkanmaan Yrityskummien keskeisin yhteistyökumppani. Yrittäminen on maakunnassa päivän sana. Yrittäjyyden arvostuksesta kertoo sekin, että yrittäjyyskasvatus on monen oppilaitoksen opetusohjelmissa ja hyvinkin nuoret perustavat startup-yrityksiäkin. Yrityskummit haluavat, että jokainen pirkanmaalainen yritys menestyy. Kuntien ja yrityskummien yhteistyötä tullaan vielä syventämään vuonna 2024 toteutettavan uuden projektin myötä.
Tarvitsetko kysyvän kuuntelijan?
Klinikalta alkavaa yrittäjän ja yrityskummin yhteisen matkan pituutta tai tapaamisten määrää
ei ennakolta tiedetä. Se tiedetään, että yrittäjällä on käytössään kokenut maksuton asiantuntija, joka ei tuputa valmiita vastauksia, mutta kuuntelee ja usein kysyy kysymyksiä, joita ei tiedetä olevankaan. Yrityskummi on aidosti kiinnostunut kummiyrityksensä asioista. Luottamuksellista yhteistyötä rakennetaan tapaaminen kerrallaan. Valmista mallia tapaamisille ei ole.
Yrittäjä ja yrityskummi voivat tavatessaan keskustella mistä tahansa yrittäjän mielestä tärkeästä asiasta, mikä tekee tapaamisesta ainutlaatuisen. Luottamus luo avoimen ilmapiirin, jossa kipeidenkin asioiden käsitteleminen onnistuu. Kannattavan kasvun aikaansaaminen, kansainvälistyminen tai omistajanvaihdos ovat myös usein tapaamisissa pohdittuja asioita. Ja kyllä kysymyksiin löytyy joskus nopeitakin vastauksia, koska kokemus auttaa.
Yrityskummit ovat myös verkosto. Tarvittaessa yrittäjä voi saada useamman kummin tai jostakin eritysalasta parhaiten tietävän kummin. Kummisuhde kestää tavallisimmin 3–4 vuotta. Kummin mentorointityö on yrittäjälle maksutonta. Klinikat ovat maksuttomia. Toiminnasta peritään liittymismaksu ja liikevaih-
Tilimanager Oy
Tampereen toimipiste
Takojankatu 1 c B 11, 33540 Tampere
Kangasalan toimipiste
Ellintie 4-6 B 10, 36200 Kangasala
Pirkkalan toimipiste
Naistenmatkantie 76, 33950 Pirkkala info@tilimanager.fi www.tilimanager.fi
Mattila Taloushallinto Oy
Sarvijaakonkatu 5B, 33540 Tampere
puh. 010 2390 880 info@kirjanpitomattila.com www.kirjanpitomattila.com
Scantilit Oy
Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE
puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282
Tiina Laukko etunimi.sukunimi@scantilit.fi
www.scantilit.fi
SolidiaTilit Oy
Postikatu 7, 33100 Tampere
Mastontie 4, 33470 Ylöjärvi
Tuija Holmala KLT p. 044 551 4457 tuija.holmala@solidiatilit.fi www.solidiatilit.fi
Tilkon Oy
Hämeenkatu 13 B, a-rappu 33100 Tampere
Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi
TietoAkseli Oy
Tampereen toimipiste
Åkerlundinkatu 11, Tulli Business Park 33100 Tampere
Ikaalisten toimipiste
Rahkolankuja 19 39500 Ikaalinen
puh. 010 3472 800 myynti@tietoakseli.fi
www.tietoakseli.fi
Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla:
don mukaan määräytyvä vuosimaksu.
Pirkanmaan Yrityskummit selvitti toimintansa vaikuttavuutta vuosina 2016–2021. Oy-muotoisten asiakasyritysten yhteenlaskettu liikevaihto lähes kaksinkertaistui kyseisen jakson aikana.
Aina ei päivä paista, vaikka aurinko taivaalta loistaakin. Yrittämisessäkin on epäonnen tai näköalattomuuden hetkiä. Moni luulee, että on asioita, joista ei voi puhua. Yksin yrittäväkin luulee, että hänet on tehty pärjäämään yksin, joten hänen on pärjättävä yksin.
Kenenkään ei pidä olla yksin. Aina voi puhua. Yrityskummit ovat hyviä kuuntelijoita. Kun henkilökohtaisista asioistaan puhuu kummille, tietää varmasti, että puhutut asiat eivät tule kadulla vastaan. Yrityskummit kehottavat asiakkaitaan aina puhumaan ennemmin kuin myöhemmin.
Huolet ovat aina liiketoiminnan kehittymisen este. Useimmiten huoli on suurempi kuin todellisuus ja yrittäjä löytää itse vastauksia häntä askarruttaviin kysymyksiin. Yrityskummi avaa solmuja, koska kokemus auttaa.
Pirkanmaan Yrityskummien verkostosta löytyy väylät Kelan, seurakuntien, A-Klinikan, Syöpäyhdistyksen, Mieli ry:n ja Verohallinnon asiantuntijoiden luokse, jos näitä palveluja tarvitaan. Eivät yrityskummitkaan toimi yksin.
Kenelle puhua liikeideasta tai vasta ajatuksissa olevasta tuotteesta niin, että ideaa ei varasteta? Huoli on aiheellinen, mutta hyvin myönteinen. Uusia yrityksiä ja tuotteita tarvitaan. Kehittyviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin syntyvät lähes kaikki uudet työpaikat Pirkanmaalla. Yrityskummeilla on omat Startup-klinikat ja kummeilta löytyy apua uusien tuotteiden jatkotyöstämiseen. Kokemus auttaa tässäkin.
Yrityskummien yksinyrittäjille suunnattu Kasvun Eväät -hanke jatkuu heinäkuuhun. Hanke tarjoaa mahdollisuuden pallotella kehittämisajatuksia tai uutta suuntaa yritystoiminnalle. Pirkanmaan Yrityskummit mentoroivat ja yhteistyökumppanit auttavat. Tarkoituksena on tunnistaa yksinyrittäjän kasvun paikat ja ohjata yrittäjää niiden asioiden äärelle, jotka auttavat yrittäjää kehittämään ja kasvattamaan liiketoimintaansa.
Seuraavat Kasvun Eväät -tapahtumat ovat
16.3. Pälkäneen kunnantalolla ja 27.4. Parkanon yritystorilla
Tahdotko yrityskummin?
Yrityskummitoiminta alkoi Pirkanmaalla 30 vuotta sitten itsenäisen Suomen historian syvimmän laman syövereistä. Tälläkin hetkellä Suomi, suomalaiset ja yritykset ovat monenlaisten haasteiden edessä ja varmasti voidaan sanoa vain, että muutos on arkipäivää.
Tehtävää on paljon ja moneen asiaan voi itse vaikuttaa, vaikka arjessa ei aina siltä tunnukaan. Pirkanmaan Yrityskummit tarjoaa yrittäjille kummikumppanin, jonka kanssa isojen ja pienien ratkaisuiden miettiminen on huomattavasti helpompaa, koska kokemus auttaa. Yrityksen koolla ei ole väliä. Jokainen yrittäjä on tärkeä.
Pirkanmaan Yrityskummien kotisuvuilta –yrityskummit.net – löytyy tietoa yrityskummien toiminnasta. Toiminnanjohtaja Tapani Kaskela vastaa puhelinnumerosta 050 303 9000.
teksti: JUHA KOSONEN
Yrityskummi Jukka Turunen on tuttu mies Pirkanmaan yrityskentässä. Pitkä pankkiura yrittäjien asioiden parissa Nordeassa ja kokemus Akaan kaupungin yrityskoordinaattorina antavat hyvän pohjan kummin tehtävään.
– Tässä tuntee itsensä melkein jo yrittäjäksi. Haluan antaa kokemukseni käyttöön edelleenkin, jos siitä jollekin apua on. Ja näyttää olevan. Toki minua varoiteltiin siitäkin, että eläkkeelle jäädessä ei kannata lopettaa kaikkea yhtäkkiä.
Vuoden 2019 alusta yrityskummina toiminut Jukka Turunen sanoo olevansa parhaimmillaan tukipalvelutoiminnassa. Vanhan pankkimiehen asiantuntemus on tarpeen, kun yrityksellä syystä tai toisesta alkaa mennä huonosti.
– Syvin osaaminen on tukipalvelutoiminnassa, toki pystyn keskustelemaan, ja keskustelenkin, mistä vain. Asiakashan aina päättää, mistä keskustellaan.
Haasteet kuuluvat yritystoimintaan. Ongelmia voi olla myynnissä, kulurakenteessa tai investointien rahoittamisessa. Tavoitteena on aina, että liiketoimintaa pystyttäisiin jatkamaan kannattavasti.
– Kaikkia asioita tarkastellaan ja useimmiten mennään myös kulupuolelle katsomaan sen rakennetta. Kummin tehtävä on avata silmiä, tarvittaessa rohkaista katsomaan asioita toisella tavalla. Tässä tehtävässä en vielä onneksi ole käynyt asiakkaan kanssa keskusteluja väen vähentämisestä, jotka ovat aina raskaita ja ikäviä asioita. Toki joskus se on paras keino tilanteen oikaisemiseksi muun ohella, sanoo Turunen.
Ota yhteyttä ajoissa
Vaikeista asioista puhuminen ei ole milloinkaan helppoa, ja mitä henkilökohtaisempia vaikeat asiat ovat, sitä vaikeampaa niistä on toiselle puhua. Yrittäjälle oma yritys on hyvin henkilökohtainen asia, elämäntehtävä, jolle on annettu kaikki. Kun ongelmia tulee eteen, puurretaan yksin eteenpäin hammasta purren ja vyötä kiristäen. Vaikeuksista puhuminen ei edelleenkään kuulu suomalaiseen yrityskulttuuriin.
– Yleensä puhumaan tullaan liian myöhään. En tiedä syitä tähän, mutta olen miettinyt, onko kysymyksessä suomalainen kansanluonne. Omista ongelmista ei puhuta omille perheenjäsenille eikä sellaisellekaan, joka on vaitiolovelvollinen. Epäonnistumista ei haluta myöntää ja konkurssin häpeäkin on edelleen todella iso.
Yrityskummina Jukka Turunen on huomannut, että isoon rooliin on nousemassa myös yrittäjän
henkilökohtainen jaksaminen.
– Meidän verkostostamme löytyy paljon tukimuotoja tähän. Ja se, että ei jaksa, uskalletaan jo myöntääkin.
Jukka Turunen on Pirkanmaan Yrityskummien kehittämistoimikunnan jäsen. Toimikunnan tehtävänä on kummitoiminnan jatkuva kehittäminen.
Jukka Turunen voisi itsekin olla yrittäjä, mutta mielenkiintoista ja haastavaa tekemistä löytyi pankkimaailmasta. Yrittäjien kanssa elämäntyönsä tehneellä miehellä on kyllä selvä käsitys hyvästä yrittäjästä.
– Hyvä yrittäjä uskoo siihen mitä tekee. Taustatyöt on tehty hyvin ja omaa unelmaa on mietitty laajemminkin kuin vain omissa ajatuksissa. Liikaa ei kannata tehdä itse, vaan verkostoituu ja ottaa mukaan kumppaneita alusta alkaen. Hyvin usein yritys perustetaan yksin, ja ehkä meidän kummienkin pitäisi enemmän kannustaa yksin yrittäjää miettimään, milloin palkataan ensimmäinen työntekijä, jos on kasvuhaluja. Työntekijän palkkaamista pidetään edelleen peikkona, eikä aina syyttä. Yritysten kasvu taas on yhteiskunnan kannalta hyvin tärkeä asia, miettii Turunen.
Yrittämisestä on ainakin juhlapuheissa tehty ratkaisu moneen asiaan, kuntataloudesta työttömyyteen.
Lähdetäänkö yrittäjäksi liian kevyesti?
– En sanoisi niinkään, ja kun nyt tuota sote-uudistusta katsoo, niin kuinkahan siellä mahdetaan pärjätä ilman yrittäjiä. Ainakin tähän asti siellä on ollut monelle pienellekin yritykselle töitä. Yrittäjyys on parhaimmillaan myös luonnekysymys, ja ihan kaikista ei yrittäjiksi ole. Ja näin pitää aina ollakin.
Jukka Turusen mielestä on pelkästään hyvä, että yrittämisestä puhutaan yhä enemmän.
– Yrittäjyys on tänään aito vaihtoehto elämänuraksi ja siitä puhutaan vakavasti jo kouluissa. Se aika on takana, jolloin poika meni toimistoon tai tehtaaseen isänsä jälkiä. Olemme menneet myös asiantuntijamaailmaan, jossa ollaan todella hyviä jossakin asiassa. Tässä on myös hyvä pohja yrittäjäksi.
– Omalta kohdaltani voin sanoa, että yrittäjäksi ryhtyminen olisi ehkä vaatinut enemmän rohkeutta, jota ei ollut. Ehkä hyvä näin, miettii yrityskummi Jukka Turunen.
FIN, EUR JA KERTAKÄYTTÖLAVAT SEKÄ LAVAKAULUKSET
Kankarintie 35–19
Puh. 0400 383 860 parlava@parlava.fi
www.parlava.fi
Oppisopimus on toimiva keino rekrytoida uutta tai kouluttaa nykyistä henkilöstöä.
Myös yrittäjänä voit opiskella oppisopimuksella omassa yrityksessäsi. Saat mentoriksi kokeneemman yrittäjän.
Oppisopimuksella voit opiskella kaikkiin TAKKin tutkintoihin.
takk.fi/oppisopimus
Harri Huhdanpää, puh. 044 7906 473
Jani Nieminen, puh. 044 7906 412
Maiju Aro, puh. 044 7906 411
s-postit muotoa etunimi.sukunimi@takk.fi
#osaajiatöihin
VERKOSSA
■ Isännöinti: Isännöinnin ammattitutkinto, alk. 5.4.
■ Ravintola- ja catering-ala: Erityisruokavaliot, dieettikokki
■ Tekstiili- ja muotiala: Kiertotaloustuotteen valmistaminen, alk. 6.3.
■ Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto
■ Sosiaali- ja terveysala: Vanhustyön erikoisammattitutkinto, muistihoitaja, saattohoitaja,...
■ Turvallisuusala: Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto
MONIMUOTOKOULUTUKSESSA
■ Luonto- ja puutarha-ala: Luonto-alan ammattitutkinto, erä- ja luonto-opas, alk. 30.3, Ähtäri
■ Matkailuala: Matkailupalvelujen ammattitutkinto, jatkuva haku, Ähtäri
■ Talotekniikka
- Talotekniikan erikoisammattitutkinto, ilmanvaihtoasentaja (EAT)
HAE NYT sedu.fi/koulutushaku
> Ammattiala: Isännöinti / Turvallisuusala …
AIKOINA.
Annamme henkilökohtaista ja luottamuksellista neuvontaa yrityksen taloudellisiin vaikeuksiin ja yrittäjän henkiseen jaksamiseen liittyvissä asioissa.
Tukipalvelu päivystää arkipäivisin klo 9–16 numerossa 03 251 6513
Hervannan Yrittäjät ry
Avaluca Oy
S.Merilä Oy
Hulihura Oy
MaLaTek
Hämeenkyrön Yrittäjät ry
Greenfest Oy
Suomen Kiiltohionta Oy
Härmälän-Sarankulman Yrittäjät ry
Lainmukaan Oy
Ikaalisten Yrittäjät ry
T. Ojakoski Oy
Kangasalan Yrittäjät ry
Jari Martikainen Oy
Home Store Meeblo Oy
Pirkanmaan LVI ja Lämpö
Kassun-Tassu Oy
Pirkanmaan Mestaripalvelu Oy
SemiSeko Ky
Timarkki Oy
SKSafety
DG Turkkilainen parturi-kampaamo
Wankkuri
Siivouspalvelu Iiris
Supsakka Oy
Seleo Pirkanmaa Oy
Kihniön Yrittäjät ry
Mast Factory Finland Oy
Tmi Susanna Nykyri
Lempäälän Yrittäjät ry
Lempäälän Hammaslääkäriasema Oy
Ennagraphy
Turvallisuuden Palvelukeskus
- Security Service Center Oy
Puunhoidon Kumppanit Oy
Lielahden Yrittäjät ry
Helap Oy
Minna Kätevä
Luopioisten Yrittäjät ry
Mika K. Hippeläinen
Kotiapu Elina
Tmi Anufit
Mouhijärven Yrittäjät ry
Kotirastas Tmi
Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät ry
IS-Technics Oy
Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät ry
Opineo Oy
Nokian Yrittäjät ry
Aidan herkut
Autohuolto Huoltopalvelut Veskutech Tmi
Panteko Oy
Mieli ja Kenkä Oy
Jemma´s productions
TP-Mittaus Oy
Oriveden Yrittäjät ry
LVI-asennus ja rakennuspalvelu Oy
Parkanon Yrittäjät ry
Tmi Kaisa Friimäki
Pirkkalan Yrittäjät ry
AIR4HUM OY
Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry
Ivira
Päivi Rajala Consulting
Punkalaitumen Yrittäjät ry
Perämies 10 Oy
Pälkäneen Yrittäjät ry
Tilajäätelö ja Karjanhoitopalvelu Elina Mäkinen
Artun MaaseutuPalvelu
Pohjolan Timpurit Oy
Ruoveden Yrittäjät ry
Tmi Hanna-Maija Kallionpää
Kristiina Keramiikka
Eläinlääkäri Paula Lähteinen
Annen Tukkapiste
Sammon Yrittäjät ry
Andalund Oy Ltd
Mielonen Consulting Oy
Hoiva-Deon Oy
Tili- ja Konsulttitoimisto Kiveko Oy
Steelmec engineering Oy
Nable Oy
Suodenniemen Yrittäjät ry
PihlaCatering
Tammelanpuiston Yrittäjät ry
Blond Solutions ky
risuaita.fi
Tilitoimisto Hyffe Oy
Lindsten Insight Oy
Tammerkosken Yrittäjät ry
HKallio Oy
Delicious cafe and grill
Trivion Oy
0100100 Solutions Oy
S.ART Sisustus-ja taidesuunnittelu Susanna Seinelä
JuriNet Oy
Empathy Index
Sommar Tiden Oy
Oleksia Design & Art Oy
Tampellan Työhuone Oy
Töyssy Oy
Tmi Mahis T. Halonen
Tilisane Oy
Tampereen Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry
Hardwood Finland Oy
Tesoman Seudun Yrittäjät ry
T:mi Kari T. Niemi
Kmeser Oy
SJL Invest Oy
Toijalan Yrittäjät ry
Tukea Arjessa Oy
Valkeakosken Yrittäjät ry
A & M Osto ja Myynti oy
Iloiset ässät oy
TerveysLoikka
Sari Kortesoja Tmi
Vammalan Yrittäjät ry
Kutalab Oy
Neon Sport Oy
Savelan Tila Oy
ATCoWork Oy
Viialan Yrittäjät ry
Salonki Wiia
Ylöjärven Yrittäjät ry
Toiminimi Erja Helena Pelkonen
JoVa-Auto Oy
South Pacific Traders Oy
Yrittäjän timanttiristi 50 vuotta
Mäkinen Olavi, Virtain Muovityö Oy, Virrat
Yrittäjän timanttiristi 30 vuotta
Järvenpää Eelis, Kiikoisten Huoltoasema, Kiikoinen Kauppinen Teemu, Eventtec Oy, Lempäälä
Ketonen Satu, Studio Adonis & Afrodite T:mi, Ylöjärvi
Mäkinen Tarja, Virtain Muovityö Oy, Virrat
Kultainen yrittäjäristi 20 vuotta
Lehtonen Pasi, VeProTech, Nokia
Manninen Kai, Tremedia Ky, Tampere
Ojala Tuomas, Tremedia Ky, Tampere
Työntekijän kultainen ansioristi, 20 vuotta
Komu Jari, Metsäkoneurakointi Vastamaa Oy, Vesilahti Työntekijän hopeinen ansioristi, 10 vuotta
Alanen Jonni, Finfinet Oy, Hervanta
Hännikäinen Veli-Pekka, Tremedia Ky, Tampere
Jyrkäs Essi, Gronlund Palvelut Oy, Tampere
Koskela Iiris, Gronlund Palvelut Oy, Tampere
Kramp Eve, Gronlund Palvelut Oy, Tampere
Lahtinen Heli, Tremedia Ky, Tampere
Misina Bela, Gronlund Palvelut Oy, Tampere
Oksman Jaana, Gronlund Palvelut Oy, Tampere
Plats Eha, Gronlund Palvelut Oy, Tampere
Pohjolainen Tarja, Työkalu ja Varaosa Oy, Pirkkala
Puntala Jyri, Työkalu ja Varaosa Oy, Pirkkala
Ruuskanen Jussi, Tremedia Ky, Tampere
Taratihins Dmitrijs, Gronlund Palvelut Oy, Tampere
Työntekijän pronssinen ansioristi, 5 vuotta
Haaparanta Mikko, Tremedia Ky, Tampere
Iltanen Daniel, Tremedia Ky, Tampere
Kuja-Kyyny Vili, Tremedia Ky, Tampere
Manninen Virpi, Tremedia Ky, Tampere
Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt 9.12.2022 yli-insinöörin arvonimen
talonsuunnitteluinsinööri Markku Hjelmille tunnustukseksi hänen pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstään rakennusalalla.
70 VUOTTA
Tapola Oy Lihanjalostustehdas, Tampere
7.3. Laatukattila Oy, Markku Lampinen ja Simo Lampinen, Tampere. Töiden merkeissä.
60 VUOTTA
19.7. Tammerkosken auto-opisto Oy, Jarmo Jokilampi, Tampere
45 VUOTTA
17.2. Insinööritoimisto Lassinaro Oy, Kari Lassinaro, Tampere
40 VUOTTA
1.8. Tmi Monex Hannu Räikkä, Hannu Räikkä, Akaa.
28.2. Radio- ja TV- Palvelu P. Uusi-Erkkilä Oy, Päivö Uusi-Erkkilä, Kyröskoski
35 VUOTTA
18.2. Pirkanmaan Eksperttirakentajat Ky, Jouni Sävilahti, Sastamala
1.3. Foto-Riitta, Riitta Kujala, Virrat. Työn merkeissä.
30 VUOTTA
Studio adonis & afrodite, Satu Ketonen Ylöjärvi. Juhlistetaan yhdessä myöhemmin!
8.3. Rautabaari, Elina Maunuaho, Kangasala Töiden merkeissä myyden Tapolan mustaamakkaraa.
Raija Asunta, TmiRaija Asunta, Ruovesi 25 VUOTTA
4.3. Kuljetuspalvelu A Rämö Oy, Rämö Aimo, Tampere
20 VUOTTA
15.1. Kauneus- ja jalkahoitola Anne Vainikka, Anne Vainikka, Ylöjärvi
2.1. Harrid Oy, Harri Kajander, Tampere
24.2. Succession Group Oy, Taru Tuomainen Kangasala
7.1. Ylöjärven Näkökeskus, Tiina Haukipää Ylöjärvi. Juhlimme 20 vuotista taivaltamme
To 2.2. klo 12–18 Kakkukahvit + Linssitietoa - ZEISS-edustaja paikalla - Ti 14.2. Kakkukahvit ja esittelyssä MONOQOOL-kehysmalliston uutuudet.
7.4. Rh-optimointi Oy, Ylöjärvi
18.2. Kauneuden ja hyvänolon hoitola Beauty Drop, Johanna Petäjistö, Tampere Eastland engineering, Toni Haapakoski, Vesilahti
1.2. Syrjä Interactive, Antti Syrjä, Tampere
10.3. Trimmausliike Lucky Star, Susanna Thomander, Tampere
19.2. JaaMedia, Jaana Vuorenpää, Ikaalinen
15 VUOTTA
21.3. Koru & Lahjaliike Hopea-Aitta T:mi Laila Manninen, Akaa Kylmäkoski
11.1 Vammalan Nokikolaus, Mikko Virtanen, Sastamala
1.3. TP AutoFix, Tomi Palviainen, Tampere
19.12. Prima puusisustus, Pekka Roppo, Lempäälä
23.1. Kylmäkosken Jauhemaalaus Oy, Janne Kaukinen, Akaa
80 VUOTTA
Esko Toikka, Eskotoikka Oy, Tampere. (Ei juhlita , kahvitellaan perhepiirissä.)
70 VUOTTA
6.3. Seppo Luoto, Valkeakosken Näppäri, Valkeakoski, Työn merkeissä.
60 VUOTTA
29.1 Tero Vuorilampi, Mountpond, Pälkäne.
4.4. Arto Pirttilahti, Arto Pirttilahti maa- ja metsätalous, Mänttä-Vilppula
3.1. Anssi Hanki, Tilausliikenne Hanki Oy Luopioinen, Töiden merkeissä.
16.3. Jouko Saarinen, Maatilamajoitus Saarinen, Punkalaidun (En juhli).
50 VUOTTA
18.1. Riina Alén, Selvänäkijä Parantaja Tmi Lähellä Taivasta, Tampere Syntymäpäivän aion viettää rauhallisesti, ja fiilistellä uutta puolen vuosisadan merkkipaalua meditoiden sekä manifestoiden valoisaa ja hyvää tulevaa Enkelienergioissa.
2.1. Elovainion Autohuolto,Ylöjärvi
13.3. Tekstiteekki, Marjaana Lehtinen, Tampere
10 VUOTTA
9.3 Jymyn Caravanpalvelu Oy, Tuomela Jyrki, Nokia. Juhlimme synttäreitä myöhemmin maaliskuussa erikseen ilmoitetulla päivämäärällä. Ilmoituksen näet facebook-sivuillamme.
31.1. Apitie, Sakari Paloviita, Tampere Apitie viettää merkkipäivää muistellen 10 vuoden vaiherikasta ja opettavaista aikaa yhden minuutin ajan 15.2.2023 klo 12.00. Työ jatkuu.
22.2. VIVO Hoiva Tampere/ Tampereen Seniorihoiva Oy, Elina Salonen, Tampere
6.3 Petori Oy, Ville Siikanen, Kangasala Juhlaa vietetään peltiä paukuttaen.
9.3 Jymyn Caravanpalvelu Oy, Jyrki Tuomela Nokia. Juhlimme merkkipäiväämme myöhemmin maaliskuussa ilmoitetulla päivämäärällä. Ilmoituksen löytää Facebook sivuiltamme.
1.3. Tmi Puuha-Peksi, Pekka Heinä, Orivesi Vietän merkkipäivää työn merkeissä.
1.2. Suomen Suoratoimitus Oy, Erkko Honkoliini, Vesilahti
7.2 Grilli-ravintola Pihvikievari, Jaana Ruuska, Valkeakoski.
1.2 Suomen Suoratoimitus Oy, Erkko Honkoliini, Vesilahti
21.2.
40 VUOTTA
7.2. Toni Pehkonen, Railwork Ky, Lempäälä
7.2. Mushka Koivuniemi, Pirkanmaan Lähineuvola, Pirkkala. Töiden parissa
keväällä juhlamatka.
Ilmoitusvaraukset ja tiedustelut 8.3. mennessä
Inkeri Valtonen p. 040 717 8614
Erja Joentausta p. 050 374 9444
Timo Hyvönen p. 050 468 2290 etunimi.sukunimi@dorimedia.
Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä-lehti ilmestyy
18.3.
#nostetaanrimaa #eduskuntavaalit2023
Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää Ykä Yrittäjä -hahmo, joka on sijoitettu tämän lehden ilmoitukseen.
Täytä kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 8.3.2023 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi
Kilpailun voitti edeltävällä kerralla Eila
Ylöjärveltä
Tällä kerralla voittajalle on tiedossa Finnkinon leffaliput
Ykä löytyi sivu/ilmoitus
Lehden paras artikkeli
Oma aihetoiveeni lehteen
nimi:
osoite:
postinro:
puhelin:
Joulukuun vastaukset olivat:
Sivu 18 – Pamis
Sivu 29 – Radio Musa
Sivu 38 – Vesirakennus Ojanen
PAREMPI YSTÄVÄ
Miten tehdään yrittäjäystävällisempi Suomi?
Keskustelemassa toimittaja, EVA:n johtaja
Emilia Kullas sekä pirkanmaalaisia yrittäjiä.
Tilaisuuden avaa kansanedustaja Sofia Vikman.
Ystävänpäivänä 14.2. klo 17-19
Kahvisalongissa (Satakunnankatu 19, Tampere).
Lämpimästi tervetuloa!
Kansanedustaja
Jouni Ovaskan
Yrittäjä-live Facebook
ma 13.2. klo 18
MEIDÄN TÄRKEIN TEHTÄVÄMME ON AUTTAA PIRKANMAALAISIA YRITYKSIÄ MENESTYMÄÄN. PIRKANMAAN YRITTÄJIEN JÄSENENÄ OLET OSA VERKOSTOA, JOHON KUULUU LÄHES 8 000 YRITYSTÄ.
postimerkki
Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere
Lakineuvonta
Yrittäjäjärjestön jäsenenä saat maksutonta lakineuvontaa (0€) mm. sopimusoikeuteen, verotukseen, yrittäjän sosiaaliturvaan, immateriaalioikeuksiin, kansainvälistymiseen, työsuhteisiin ja yrityskauppoihin liittyen.
Nesteen polttoaineet
Pirkanmaan Yrittäjien jäsenille bensiinistä ja dieselistä 2,5 senttiä alennusta asemakohtaisista hinnoista (sis. alv).
Clarion-hotellit
Pirkanmaan Yrittäjien jäsenyritysten matkustajat saavat -19 % alennuksen päivän parhaasta hinnasta Suomen Clarion-hotelleissa. Muissa Nordic Choice hotelleissa alennus on -10 %
Liity jäseneksi!
neuvontapalvelu
Omistajanvaihdoksia ovat yrityskaupat, sukupolvenvaihdokset ja muut omistusjärjestelyt. Omistajanvaihdosten neuvontapalvelu (0€) auttaa yrityksen ostoon ja myyntiin liittyvissä kysymyksissä.
Normaalihintainen lippu Pirkanmaan Yrittäjien jäsenelle hintaan 102€ (normaalihinta 149€).
Saat nämä ja lukuisat muut jäsenpalvelut käyttöösi: yrittajat.fi/liity
Laivamatkat
Jäsenille -20 % sopimusalennus Tallinkin ja Silja Linen normaalihintaisista risteily- ja reittimatkoista.
Kansainvälistymisen neuvontapalvelu
Kansainvälistymisen neuvontapalvelu (0€) on suunnattu yrityksille, jotka vasta harkitsevat kansainvälistymistä tai miettivät ensimmäisiä askeleitaan toiminnan laajentuessa kansainväliseksi.
Tukkuetu
Pirkanmaan Yrittäjien jäsenille -5 % alennus normaalihintaisista tuotteista.
Hankintaneuvonta
Pirkanmaan Yrittäjien hankintaneuvontapalvelu tukee ja opastaa sekä yrityksiä että julkisia hankkijoita (0€) mm. hankintaprosesseihin ja kilpailutusjärjestelmiin liittyen. Neuvonta ei edellytä jäsenyyttä.
Scandic-hotellit
Scandic-hotelleista -16 % jäsenalennus päivän huonehinnasta ja -10 % alennus yli 8 hengen kokopäivä-, puolipäivä sekä iltapaketeista.
Tampere Business Festival
Tallink Silja