34
●
Tiistai 5. maalisKUUTA 2019
Toivo Haaviston yritys on toiminut jo 50 vuotta – Historiikin kirjoittaja paljasti neljä syytä perheyrityksen hyvään luistoon On vaikea keksiä Tampereelta 1960-luvun jälkeen rakennettua kaupunginosaa, jonka pystytystyöhön Maarakennus T. Haavisto ei ole osallistunut. Mukana on oltu yhtälailla Hervannan kuin Tesoman perustoja ja infrastuktuuria luotaessa. Yritykselle tuli mittariin helmikuussa pyöreät 50 vuotta. Sen kunniaksi Toivo Haaviston yrittäjätarina pistettiin kansien väliin. Lopputulos on paitsi erittäin onnistunut myös mukavasti elämänmakuinen opus.
T
oivo Haaviston perustaman perheyrityksen taivalta juhlittiin virallisesti Tampere-talossa helmikuun alkupuolella. Näyttävä kolmannen kerroksen juhlatila täyttyi tuolloin yhteistyökumppaneista, joita viisikymppiselle yritykselle on ehtinyt siunaantua kiitettävissä määrin. Kotiin viemiseksi kutsuvieraat saivat yrityksen historiikin, joka oli valmistunut kirjaimellisesti juuri juhlien alla. – Eilen iltapäivällä kello 14 nämä
saatiin painosta, totesi Ei tullut kanafarmaria Amerikkaan -otsikoidun yrityshistoriikin toimitustyöstä vastannut Raine Raitio. Hän on kirjoittanut aiemminkin useita yritys- ja kotiseutukronikoita.
Silityslautavalmistus alkoi jo yksinumeroisena
Haavistojen hipoissa kirjasta juhlakansalle tovin puhunut kirjoittaja mainitsi myös neljä syytä siihen, miksi Haavistojen yritystoiminta on
lentänyt komeasti jo viisi vuosikymmentä. Kirjoitusprojektissa Haavistojen yrityksen elinkaareen tiiviisti tutustunut Raitio huomautti, että oikeastaan kakussa voisi olla kynttilöitä enemmänkin. Perustaja Toivo Haaviston osalta yrittäminen oli alkanut jo vuosia ennen maanrakennusfirman pystyttämistä. Yrittäjähenkisyys oli iskostunut sekä käsistään että pääkopastaan hyvin pätevän Toivon ajatusmaailmaan jo poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa.
– Toivo oli valmistanut ja myynyt kymmenen kappaleen sarjan itsevalmistamiaan silityslautoja jo 9-vuotiaana, Raine Raitio taustoitti ja jatkoi yrittäjän omanneen jo tuolloin piirteitä yhdestä niistä neljästä ominaisuudesta, jotka niin kovin usein tuntuvat löytyvän menestyjän yrittäjän DNA:sta. – Toivolla oli jo poikavuosina ollut yrittäjyydessä tarvittavaa vainua tajuta, mille on kysyntää. Siis hyvät tuntosarvet. Silityslaudoille hän oli havainnut olevan selvästi kysyntää lähipiirissään, Raitio taustoitti.
Tehokkaat tuntosarvet
Raition mukaan juuri näitä samaisia tuntosarvia tarvittiin myös varsinaista yritystä perustettaessa. Toivolla oli
hyvä käry Tampereen alueen kasvupotentiaalista. Niinpä hän järkeili aivan oikeaan aikaan, että maansiirtopuolelle hommia oli tiedossa useammaksi vuodeksi. – Maarakentaminen on sitä paitsi iso osa oikeastaan kaikkea rakentamista. Maanrakennusosaamista tarvittiin varsinaisen asuntorakentamisen myös teitä, rautateitä, viemäreitä sekä muita kunnallisteknisistä infrastruktuuria tehtäessä.
Ja täydellinen ajoitus
Ajoitus oli muutenkin erinomainen. Maanrakennusalan koneistuminen jatkui kiihtyvää tahtia, ja Toivon aloitellessa toimintaansa elettiin konekannan osalta keskeistä murrosvaihetta. Hydrauliset koneet syrjäytti-
Kohtalokas autoreissu, joka taatusti kannatti tehdä Kirja erottuu monesta yrityshistoriikista myös inhimillisyydellään. Pitkien liikevaihto- ja muiden keskeisten tunnuslukujen sijaan pääosassa ovat aivan aidosti Haavistot, Toivo etunenässä. Ja ansaitusti paljon palstatilaa on annettu myös vaimo Railille. Pariskunnan yhteinen taival on kestänyt jo yritystäkin kauemmin, sillä lempi leimahti jo marraskuussa 1965. Kirjassa kuvataankin ihastuttavalla tarkkuudella nuoren Toivon tuoreella Mosse-autolla aikanaan tekemä reissu Ylöjärven Takamaan kokoontumispaikkaan eli Hokkasen
Kioskille. Siellä tuore autonomistaja sai kyytiinsä Kilpijoen Railin. Ja kun Toivo oli kerran löytänyt sen napakympin, tajusi hän pitää siitä myös hanakasti kiinni. Railin aloitettua Aitoon kotitalouskeskikoulun, Toivo kävi aina noukkimassa hänet viikonlopuksi autoonsa. Eipä päässyt silloin kukaan toinen saatille. Sittemmin Railista tuli paitsi Toivon elämänkumppani ja heidän kolmen poikansa äiti myös tärkeä palanen varsinaisessa yritystoiminnassa. Raili hoiti yrityksen paperityöt aina sukupolvenvaihdokseen
saakka. Ja kun siinä sivussa maailmalle tuli kasvatettua myös kolme hyvinkin yhteiskuntakelpoista poikaa, voi hyvin todeta, että ahkeruudessa Raili ei ole jäänyt pisaraakaan jälkeen miehestään.
Harvinaisen paljon taustamateriaalia
Useampienkin yritysten saagoja luettavaan muotoon työstänyt Raivio kertoi yrityshistorioiden olevan kirjoittajan kannalta kiinnostavia projekteja. Niissä kun on vaikea etukäteen edes arvuutella, mitä kaikkea tarinassa tulee vastaan.
– Jokaisen yrityksen tarina on aina omanlaisensa, vaikka toimiala olisi sama, hän korosti. Raition mukaan historiikin teossa auttoi se, että Haavistot olivat jo varhaisessa vaiheessa tajunneet medianäkyvyyden merkityksen. Tästä syystä kirjailijalla olisi käytössään varsin laaja ja huolellisesti talteen saksittu kokoelma yritystä ja sen vetäjiä koskeneita artikkeleita, joista useampi oli myös tämän julkaisun sivuilta matkaan poimittu. – Läheskään aina historiikkia tehtäessä ei ole käytössä yhtä kattavaa materiaalivalikoimaa, hän
kehaisi. Tätä teesiä todentaa myös kirjan runsas kuvitus. Haavistot ovat onnistuneet tallentamaan myös sitä arkipäiväistä työtä, joka niin usein jää kuvaamatta. Kirjasta näkyy myös rakkaus koneita ja tekniikkaa kohtaan. Yrityksen kalusto kun on saanut kirjassa erityisen paljon kuvatilaa. Eräs juhlissa vieressäni istuva rouvashenkilö innostuikin kirjaa selatessaan juuri tästä aspektista. Poikapuolinen lapsenlapsi kun olisi ainakin jo kuva-aiheiden puolesta tämän kirjan takuuvarma ystävä, hän perusteli.