__MAIN_TEXT__

Page 1

NRO 2 5.3.2019

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948

Aina työn tekijän puolella www.py-lehti.fi

Kuva: STJ-Asennus Oy

72. vsk. • jakelu 150.000 kpl

s. 18

Veljiä kuin Jukolassa – Salosen perheessä työskentelee isä ja seitsemän poikaa

s. 4

Elinvoimakuntakisassa kärjen erot olivat hyvin pienet – Sastamala oli ykkönen

Niihaman Majalle talvi on ollut optimaalinen Niihaman Majalle kuluvan talven lumisuus on ollut hyvä uutinen. Talvikuukausina kahvilan asiakaskunnasta ehdoton enemmistö edustaa nimittäin monokansaa. Toimintaa on tosin kehitetty vuosi vuodelta enemmän ympärivuotiseen suuntaan. Yrittäjävetoinen paikka on ollut jo 60-luvulta saakka, ja viimeiset 10 vuotta vetovastuussa on ollut Juho Jokinen.

Tammer-turnausta järjestävä seura on Suomen suurin. Tällä hetkellä seuran monitoiminaista työllistävät aivan kohta Pyynikillä alkavat PM-kisat.

Kuva: Jani Vienonen

s. 6

Kesätyöntekijöitä haetaan taas kovaa vauhtia

Kuva: Eduskunta

Kiitos Tammer-turnauksen, nyrkkeilevässä maailmassa Tampere on huomattavasti Helsinkiä tutumpi suomalaiskaupunki

Kuva: JPäivi Stenroos

s.45

s.16

s. 10-15

Yrittäjyyttä Arkadianmäelle – viisi sivua jäsenyrittäjäehdokkaiden mielipiteitä


2

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Aina työn tekijän puolella

PÄÄKIRJOITUS 5.3.2019

Kuntien yritykset vääristävät kilpailua Kuntien verorahoilla saavuttama kilpailuetu vääristää kilpailutilannetta kestämättömällä tavalla. Etenkin pk-yrityksiä pelataan näin tietoisesti ulos markkinoilta.

Y

rityksillä ja kunnilla pitäisi olla yhteiskunnassa tyystin erilaiset tehtävät, painotus sanalla pitäisi. Nyky-Suomessa näin ei nimittäin ole. Kuntien toimintojen yhtiöittäminen on luonut monin paikoin kummallisen asetelman. Siitä syntynyt epäterve kilpailutilanne on valitettavasti omiaan paitsi luomaan jännitteitä, myös tuhoamaan yritysten elinvoimaa. Tälläkin hetkellä Suomesta löytyy useita kuntayrityksiä, jotka myyvät palveluitaan yksinoikeudella omistajakunnilleen. Monopoli on kiva lautapeli, mutta reaalimaailmassa sanalla on syystäkin huonompi kaiku. Selvä on, että yksinoikeus tietyn palvelun myymiseen tuo kunnalle ylivoimaedun erityisesti pk-yrityksiin nähden. Eikä kyse ole aina pelkästään paikallisesta toiminnasta, vaan jotkut kuntayrityk-

set pyrkivät myös laajentumaan kaikkialle Suomeen. Näistä esimerkkejä ovat Helsingin kaupungin Palmia ja Pirkanmaan Voimia, joka on ruokahuolto- ja puhtauspalveluita tarjoava yritys.

tä. Kuten äskettäinen surullinen uutisointi vanhustenhuollon osalta on osoittanut, suuri kokoluokka ei suinkaan aina ole tae korkeasta laadusta – monesti jopa päinvastoin.

Tällainen epäreilu toiminta pitäisi kieltää. Kunnan olisi tuotettava palvelu itse vain silloin, kun yksityiset eivät siihen kykene. Muutoin palveluiden tuottamiseen on oltava mahdollista myös yrityksille. Itse ainakin olen julkisesta keskustelusta ymmärtänyt, että kunnilla riittää aivan tarpeeksi tehtävää omalla tontillaan?

Ja kun jäljelle jäävät harvat ja valitut yritykset, ei todellista kilpailua synny. Mammutit kahmivat hankinnat, ja pienet jäävät nuolemaan näppejään. Hankintalakia pitäisikin muuttaa niin, että hankinnat olisi pakko purkaa pienempiin palasiin. Tällöin yrityksillä olisi reilu mahdollisuus tehdä tarjous ja voittaa se. Antakaa yritysten hoitaa se, mikä yrityksille kuuluu!

Julkisten hankintojen kilpailutus on muutenkin johtanut pk-yritysten kannalta kestämättömään tilanteeseen. Ne eivät aina voi käytännössä osallistua kilpailutuksiin ollenkaan. Hankinnat on usein paketoitu niin valtaviksi kokonaisuuksiksi, ettei pk-yrityksillä ole minkäänlaista mahdollisuutta kilpailla niis-

Toimitusjohtaja Pirkanmaan Yrittäjät ry

Ku v a : P N P-

si p

a lve

MAALISKUU 2019

Hi s

lu t

SISÄLTÖ

s. 5

Kuntapäättäjät vastasivat – Näin Elivoimakilpailu vaikutti meidän kunnassamme 

s. 23

Tamperelainen turvallisuusyritys tuo älyä kameravalvontaan

s. 26

Lounasvieraana Tampereen hankejohtaja Tero Janhunen 

s. 31

Perhefirma täytti 50 vuotta ja pisti historiansa kansien väliin

s. 34

Kangasalla imitoitiin Lempäälää – yrittäjille yhteinen tila keskustaan 

s. 36

Hotelli Alexanderin yrittäjillä ei ole vapaa-ajan ongelmia 

s. 40

Lakilaarissa asiaa työsuhdeasunnoista 

s. 43

Tredun Some-koulutuksella oli kova imu

s. 48

● JAKELU

Alma Manu Jakelumäärä 150 000 kpl

Aina työn tekijän puolella Pirkanmaan Yrittäjät ry, Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere puh. (03) 251 6500 www.py-lehti.fi www.yrittajat.fi/pirkanmaanyrittajat

● TOIMITUS

Vastaava päätoimittaja Pasi Mäkinen Toimitussihteeri Ville Kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi

● JAKELUPÄIVYSTYS

Alma Manu puh. 0800 96675 (maksuton) arkisin klo 06–11 www.aamulehti.fi/ palvelut > jakeluhäiriöt

Kuva

: Ha avistoj

en

pe

rh

s. 20

e

mi

Messupuu porskuttelee edelleen komeasti 

s. 26

bu

s. 20

al

Pette nousi markkinaraon hissikuiluista

s. 34

● MEDIAMYYNTI

Mediatoimisto Dorimedia Oy Leena Kolehmainen-Naaralainen yrittäjä, p. 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Myyntiassistentti: Pinja Kolehmainen p. 040 912 7662 Myyntipäälliköt: Erja Joentausta​ p. 050 374 9444 Juha Peltoniemi p. 050 352 9906 Timo Hyvönen p. 050 468 2290 etunimi.sukunimi@dorimedia.fi

s. 40

● JULKAISIJA Pirkanmaan Yrittäjät ry Toimitusjohtaja Pasi Mäkinen ● PAINOPAIKKA Alma Manu Tampere 2019 ● ULKOASU Ilmoitukset ja sivutaitto Ahaa Mediapalvelut Oy p. 03–357 1100 ● AINEISTOT

aineisto@py-lehti.fi


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Volkswagen Transporter PRO ja Caddy PRO nyt FiksuDiilillä vain Laakkoselta.

ta alkaen

alliston hin

er PRO-m Transport

Lyhyt Pitkä

29 900 € 32 900 €

Laakkosen FiksuDiilillä Hyötyautot nyt yritysasiakkaille! FiksuDiili on kiinteään kuukausimaksuun perustuva osamaksurahoitusmalli, jolla saat ilman käsirahaa uuden auton käyttöön 2-4 vuodeksi pienellä kuukausierällä. FiksuDiili on fiksu myös sopimuksen päättyessä: voit lunastaa auton itsellesi maksamalla suuremman viimeisen erän tai palauttaa auton liikkeeseen ja halutessasi ottaa jälleen uuden auton FiksuDiilillä. Volkswagen Hyötyauton CarePort-sopimuksella varmistat, että autosi työkunto pysyy erinomaisena vuodesta toiseen.

48 kk/40 000 km Transporter PRO Caddy PRO

FiksuDiili alk.

Careport alk. sis. alv.

359 €/kk 276 €/kk

33,39 €/kk 38,91 €/kk

Tarjoushinnat sisältävät talvirenkaat ja toimituskulut. Kysy lisää automyynnistä.

Volkswagen Transporter PRO umpipakettiauto lyhyt 2,0 TDI 62 kW 3000 kg FiksuDiilillä talvirenkailla toimituskuluineen 32 115,22 €, sopimusaika 48 kk/40 000 km, korko 2,95 %, kuukausierä 359,87 € sisältäen luotonperustamismaksun 220 € ja käsittelymaksua 12 €/kk. Poikkeava viimeinen erä 19 027,93 €. Luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 35 953,58 €. Todellinen vuosikorko 3,80 %. Hinta CO₂-päästöllä 159 g/km. Malliston yhdistetty EU-kulutus 6,0–6,2 l/100 km, CO2-päästöt 159–162 g/km (vanha mittaustapa). Volkswagen Caddy PRO umpipakettiauto 2,0 TDI 55 kW FiksuDiilillä talvirenkailla toimituskuluineen 24 391,20 €, sopimusaika 48 kk/40 000 km, korko 2,95 %, kuukausierä 276,41 € sisältäen luotonperustamismaksun 220 € ja käsittelymaksu 12 €/kk. Poikkeava viimeinen erä 14 500,59 €. Luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 27 503,98 €. Todellinen vuosikorko 4,05 %. Hinta CO₂-päästöllä 124 g/km. Malliston yhdistetty EU-kulutus kulutus 4,7 - 6,0 l /100km (vanha mittaustapa). Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä ja kaskovakuutusta. Rahoitusyhtiö: Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. FiksuDiili Hyötyautoille on tarjolla vain yritysasiakkaille. Hinnat voimassa toistaiseksi ja oikeudet muutoksiin pidätetään. Ei voi yhdistää muihin etuihin/tarjouksiin.

Autotalo Laakkonen Oy Hatanpään valtatie 42, Tampere Hyötyautot 010 214 7181 Automyynti: ma-pe 9-18, la 10-15

Volkswagen-myynti myös Laakkonen HYVINKÄÄ Laakkonen HÄMEENLINNA Laakkonen JOENSUU Laakkonen KERAVA

Laakkonen KUOPIO Laakkonen LAHTI Laakkonen PORVOO Laakkonen VARKAUS

Puheluhinnat 010 –yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

FORD TRANSIT

FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km

BUSINESS Täydellinen kumppani työpäivääsi Ford Transitin huippuluokan kuljetuskyky, ajettavuus ja luotettavuus yhdistyvät nyt parhaaseen Businessvarusteluun. Uudessa Ford Transit Business -erikoismallissa on vakiona mm. kaikki nämä • 350 L3H2 tai 350 L3H3 • 2.0 TDCi 130 hv tai 170 hv • M6-manuaalivaihteisto • Aktiivinen vakionopeudensäädin • Liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä • Kaistavahti • Driver Alert -vireystilan valvonta • Peruutuskamera, kiinteä • Parkkitutka, anturit edessä ja takana • Etusumuvalot • Automaattiset kaukovalot • Lämmitettävä tuulilasi • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella ja kaukosäätimellä • Ilmastointi • Radio, Bluetooth (englanninkielinen) TRANSIT BUSINESS-MALLISTO

BUSINESS-VARUSTELU 0 €

FORD LIIKKUMISTURVA**

alk. 39.842 €*

Etu jopa 1.650 €

0 € / 5 vuotta

Valitse Business-varusteltu kuljetusten jättiläinen, saat parasta vastinetta rahallesi!

Transit Keskus

Ammattitaitoiset hyötyajoneuvomyyjät

*Ford Transit Business 350 L3H2 130 hv M6 -pakettiauto alkaen 39.842 € (autoveroton suositushinta 35.650 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 179 g/km 3.592 € + toimituskulut 600 €). Ford Transit Business -malliston CO2-päästöt 179–182 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,7–8,8 l/100 km. **Ford Liikkumisturva on lisäpalvelu säännöllisesti Ford-merkkihuollossa huolletuille Ford-ajoneuvoille. Liikkumisturva auttaa, jos matka katkeaa yllättävän vian vuoksi. Palvelu kattaa myös liikennevahingot. Ford Liikkumisturva 0 € / 5 vuotta. Lisätiedot: automyyjiltämme tai ford.fi. Kuvan auto erikoisvarustein.

AUTOKESKUS TAMPERE Hatanpään valtatie 44-46

Automyynti ma-pe 9-18, la 10-16 Hyötyajoneuvot 020 506 5162

Jari Ahvenjärvi automyyjä 020 506 5469

0205-numerohinnat: Lankap. 8,35 snt/puhelu + 8,83 snt/min. Matkap. 8,35 snt/puhelu + 22,32 snt/min.

Juha Kirveslahti automyyjä 020 506 5477

autokeskus.fi/ford

Tommi Helenius osastovastaava 020 506 5434

3


4

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Valepa ei ole Sastamalan ainoa kultamitalisti –

nyt päästiin keskipallille myös elivoimasta mitellessä

V

Kilpailu kannustaa elinvoimatekijöiden kehittämiseen

Maria Virtanen totesi olevansa tyytyväinen siihen, että kilpailulla on saatu aikaan hyvänsuuntaista muutosta. – Yritysmyönteiset tavoitteet ovat

PIRKANMAAN YRITTÄJYYSJA ELINVOIMAKUNTA -KILPAILU l Vuosittain järjestettävässä kilpailussa arvioidaan kunnan toimintojen yritysmyönteisyyttä sekä elinvoimatekijöitä. l Kilpailu järjestettiin nyt kolmatta kertaa. l Kilpailun ovat aikaisemmin voittaneet Lempäälän kunta (2017) ja Ylöjärven kaupunki (2018).

Sastamala palkittiin Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakuntana tammikuun lopulla. Se tarkoitti, että Pirkanmaan Yrittäjät ja Pirkanmaan liitto järjestämän kisan voitto meni ensimmäistä kertaa Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolelle. Hopeasijalle ylsi Parkano, ja tiukan kisan kolmantena palkittiin kisan jo kerran voittanut Lempäälä. Lisäksi Ruovesi palkittiin vuoden 2018 aikana eniten omaa elinvoima-asemaansa kohentaneena kuntana. uosittain ja nyt kolmatta kertaa järjestettävässä kilpailussa arvioidaan kunnan toimintojen yritysmyönteisyyttä sekä elinvoimatekijöitä, kuten yritysvaikutusarviointien käyttöä kunnan päätöksenteossa, elinkeinopalveluiden toimivuutta sekä yrittäjyyskasvatusta. Tämän vuoden arvioinnissa painotettiin kunnan ja yrittäjien välistä yhteistyötä, kunnan hankintapolitiikkaa sekä kunnan konkreettisia tekoja yrittäjyyden edistämiseksi Avainsana arvioinnissa on yhteistyö. Arviointityöhön osallistuvat nimittäin jokaisessa kunnassa sekä yrittäjäjärjestön paikallisyhdistykset että kunnan edustajat. – Hienoa oli, että Yrittäjyys- ja elinvoimakunnan tittelistä kisasivat aivan kaikki 22 kuntaa, totesi Pirkanmaan Yrittäjien elinkeinoasiain päällikkö ja kisan järjestelyistä vastannut Maria Virtanen.

FA K TA

l Voittajalla on oikeus käyttää vuoden ajan Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta -nimikettä. Kilpailun toteuttavat yhteistyössä Pirkanmaan Yrittäjät ja Pirkanmaan liitto.

alkaneet konkretisoitua sanoista teoiksi, Virtanen perustelee ja jatkaa uskovansa, että kuntien välinen hyvähenkinen kisailu on ylipäätään kirittänyt kuntia. Näkemyksen allekirjoitti palkintojenjakoon huipentuneen Elinvoima-seminaarin avaussanoissa myös Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Janne Vuorinen totesi: – On koko Pirkanmaan etu, että sen kunnat ovat hyviä kasvu- ja elinympäristöjä sekä kunnan asukkaille että yrityksille kuin myös uusille ideoille. Hän korosti erityisesti eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhdessä on suunniteltu ja toteutettu monenlaista hyvää oman alueen ja sen asukkaiden parhaaksi. Suunta on ollut oikea. – Kuntien ja yrittäjien yhteistyössä on viimeisen vuoden aikana toteutettu monenlaisia tapahtumia ja tempauksia ja saatu näkyvyyttä isommillakin vesillä. Yhteiset ponnistukset elävöittävät osaltaan koko Pirkanmaata, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja houkuttavat myös muualta tulijoita, ja tämä on koko maakunnan etu, Vuorinen tiivisti. l

NYT SAA TUULETTAA. Sastamalan delegaatio reagoi ykkössijaan reippain tuuletuksin. Voittajan julkistamisesta on tässä vaiheessa kulunut vajaa sekunti.

Teksti: VILLE KULMALA JA MARIANNE VALTA Kuvat: VILLE KULMALA

SASTAMALASTA PALKINTOA olivat noutamassa palkintopystiä pitävän kunnanjohtaja Jarkko Malmbergin lisäksi palkintopystiä pitävän kaupunginjohtaja Jarkko Malmbergin lisäksi vasemmalta alkaen lueteltuna Jari Moisio, Jukka Pusa, Ursula Lumme, Tanja Aarnikuru sekä Mikko Rauva. Myös yrittäjät olivat vahvasti edustattuina. Vuosittain järjestettävän seminaarin tavoitteena on nostaa esiin ajankohtaisia teemoja ja antaa osallistujille uusia näkökulmia kunnan elinvoimaan vaikuttaviin tekijöihin ja ideoita elinvoiman kasvattamiseen.

Tiukka skaba

PIRKANMAAN YRITTÄJIEN Elinvoima 2019 -seminaari kokosi 130 kuntapäättäjää ja yrittäjää Ylöjärven koulutuskeskus Valoon. Tilaisuus pidettiin Ylöjärvellä, koska se oli viime vuoden Yrittäjyys- ja elinvoimakunta-kilpailun kultamitalisti. Kuvassa Kihniön kunnajohtaja Petri Liukulla oli esittää yleisökysymys tilaisuudessa puhuneelle Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismaselle.

Parhaille pisteille yltänyt Sastamalan kaupunki voitti olemalla vahva arvioinnin jokaisella osa-alueella. – Erityisesti kiitosta saivat pitkäjänteinen ja ketterä yhteistyö yrityselämän ja oppilaitosten välillä, tehokas edunvalvonta muun muassa kulkuyhteyksien kehittämisessä sekä paikkakunnalla vallitseva tekemisen meininki, joka näkyy muun muassa valtavana määränä erilaisia tapahtumia, Virtanen listasi. Luonnollisesti palkintouutisesta myönteisesti ilahtuneen Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmbergin palkintopuheessa nousi esiin kilpailun kova yleistaso. – Olen tehnyt 16 vuotta työtä kolmessa pirkanmaalaisessa kunnassa, joten tiedän, miten kovassa seurassa tätä kilpailua käydään. Voitto tuntuu tietenkin hyvältä, mutta yhtä lailla haluan onnitella

kilpakumppaneita – teette erinomaista työtä, Jarkko Malmberg hehkutti.

teryys, kekseliäisyys, yhteistyökyky ja vahva yhteinen tahtotila, Virtanen huomautti.

Kakkoseksi tullut Parkano osoitti, ettei kokoluokka ratkaise kaikkea

Innolla kohti ensi vuotta

Kakkossijalle hyvin pienellä marginaalilla sijoittui Parkano. Se sai kiitosta ennakkoluulottomasta kokeilukulttuurista sekä nopeasta reagointikyvystä. Tuomariston mukaan hyvä esimerkki tästä on kunnan ja kehitysyhtiön nopeat toimenpiteet työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Parkanossa on myös ymmärretty kunnan, yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön merkitys alueen elinvoimalle. Parkano oli myös oiva esimerkki siitä, että kilpailussa voi pärjätä myös pienemmän kokoluokan kunta. – Pienen kunnan etu voi olla ket-

Joka vuosi kilpailussa kärkitrioon sijoittunut Lempäälä oli palkintokorokkeella nytkin. Monipuolisesti yrittäjäystävälliseksi jo aiemminkin tunnustettu kunta keräsi tällä kertaa erityistä kiitosta asukkaita ja yrittäjiä kiitettävästi osallistaneesta kuntakeskuksen kehitystyöstä sekä yrittäjämyönteisen ajattelutavan läpiviemisestä kaikissa kunnan palveluissa. Urheilujournalismiklassikkoa myötäillen, tästä on hyvä jatkaa. – Kaiken kaikkiaan kilpailu oli hyvin tasainen. Aivan kärkikolmikon kintereille ylsi joukko muita kuntia, mikä tekee seuraavasta kisasta entistäkin jännittävämmän, Virtanen ennakoi jo ensi vuoden kisaa.


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

5

Mitäs seuraavaksi? Pirkanmaan Yrittäjä –lehti tiedusteli Ylöjärven koulutuskeskus Valossa tammikuun 30. päivä järjestetyssä seminaarissa myös kuntapäättäjien mietelmiä siitä, mitä vaikutuksia he näkivat nyt järjestetyllä elinvoimakilpailulla ja sitä varten käytyjen keskustelujen vaikuttavat oman kuntansa lähitulevaisuuden suunnitelmiin. Esitetty kysymys oli kaikille sama ja kuului seuraavasti:

Millaisia ideoita tai kehitystarpeita kunnassanne nousi esiin yrittäjyys- ja elinvoimakilpailuun liittyvissä arviointikeskusteluissa, ja mitä jatkotoimenpiteitä uskot niiden aiheuttavan? l Kari

päästy konkretiaan ja järjestetty mm. infotilaisuus kunnan hankinnoista. Kaiken kaikkiaan keskustelu oli hyvää ja rakentavaa, ja tästä on hyvä jatkaa elinvoimaisen kunnan rakentamista yhteistyössä.

l

Marko Jarva

pormestari, Pirkkala – Pirkkalan kunnan ja yrittäjien välisen puitesopimuksen lisäksi, on satsattava konkreettisiin yhteistyöhankkeisiin ja yhdessä tekemiseen. Kommunikointia kehitetään ja selkeytetään edelleen, tavoitteena hyvä ja jatkuva vuorovaikutus. Näillä eväillä kohti entistä ehompaa yhteistyötä!

l Heikki

Hakala

kunnanhallituksen puheenjohtaja, Lempäälä – Lempäälässä on tosiaankin niin hyvä meno kunnan ja yrittäjien välillä kaikkiin elinkeinoihin liittyvissä asioissa, että alkaa olla todellakin vaikea löytää jotain uutta isoa parannuskohdetta. Tiedotukseen Elinkeino-asioista kuitenkin nähtiin uutta ideaa, ja sillä uskomme olevamme taas monta askelta pidemmällä. Jääkääpäs kuulolle, kerromme lähiaikana lisää!

l Jarkko

Sorvanto

kaupunginjohtaja, Ylöjärvi – Arviointikeskustelussa nousi esille mm. tarve Ylöjärven keskustan kehittämiselle ja asumisen sekä tulevien liikenneratkaisujen vahvalle edistämiselle. Ylöjärvi jatkaakin vahvasti jo vuonna 2018 aloitettua keskustan kehittämishanketta ja etsii aktiivisesti uusia keinoja asumisen ratkaisujen edistämiseen.

l Mikko

l Eeva

Kyrönviita

kunnanjohtaja, Ruovesi – Yritysvaikutusten arviointia ja sen käyttöönottoa tehostetaan entisestään päätöksenteossa, ja lisäksi järjestämme jatkossa entistä enemmän yhteisiä tapahtumia ja tempauksia. Näiden lisäksi myös yrittäjyyskasvatusta aiotaan jatkossa ottaa Ruovedellä enemmänkin osaksi opintopolkua. Itse uskon, että nämä jatkotoimenpiteet tulevat onnistumaan, sillä kaikilla tuntuu olevan sekä yhteinen tavoite että tahtotila.

l Tuomas

Hirvonen

l Jari

l Antero

Alenius

kaupunginjohtaja, Hämeenkyrö – Teemme vaikutusten arviointia päätöksenteossa näkyvämmäksi ja siinä yritysvaikutusten osuutta. Vahvistamme vuopuhelua teollisten yritysten kanssa.

l Vesa

Haapamäki

l Jarkko

l Petri

Liukku

kaupunginjohtaja, Virrat – Arviointikeskustelu oli erittäin hedelmällinen. Keskiöön ja kehittämiskohteeksi nousivat koulutukseen ja työvoiman saatavuuteen liittyvät asiat. Myös hankintapolitiikan osalta todettiin tarvetta päivitykseen.

Ristimäki

kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Urjala – Urjalan kunnan elinvoimakuntakilpailun arviointikeskustelun aikana todettiin kehitystarpeita ainakin yritysvaikutusten arvioinnin käytännöissä sekä palvelulupauksessa. Pyritään vakiinnuttamaan Yritysvaikutusten arviointi rutiininomaiseksi valmistelussa ja palvelulupaus otetaan käyttöön seuraavassa talousarviossa kaikkien palvelukeskustemme osalta.

l Jari

Haapaniemi

kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Nokia – Arviointikeskustelussa keskusteltiin erityisesti Elpo-toimikunnan tarpeesta sekä kunnan hankinnoista tiedottamisesta paikallisille yrityksille. Elpo-toiminnan osalta on jo aloitettu valmistelu, ja toimikunta päässee aloittamaan jo ennen kesää, kun perustamisesta on tehty tarvittavat päätökset. Hankintojenkin osalta on

Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä -lehti ilmestyy kunnanjohtaja, Vesilahti – Urjalan kunnan elinvoimakuntakilpailun arviointikeskustelun aikana todettiin kehitystarpeita ainakin yritysvaikutusten arvioinnin käytännöissä sekä palvelulupauksessa. Pyritään vakiinnuttamaan Yritysvaikutusten arviointi rutiininomaiseksi valmistelussa ja palvelulupaus otetaan käyttöön seuraavassa talousarviossa kaikkien palvelukeskustemme osalta.

Tolonen

kaupunginjohtaja, Ikaalinen – Keskusteluissa nousi esiin erityisesti yritysvaikutusten arvioinnin kehittäminen. Toimimme tämän suhteen jo heti keskustelun jälkeen ja otimme yritysvaikutusten arvioinnin käyttöön Ikaalisissa 21. tammikuuta. Yrittäjät pitivät kaupungin ylimmän kohdon yritysvierailuja hyvinä, joten niitä on jatkettu ja tullaan jatkamaan.

Heiniluoma

kaupunginjohtaja, Parkano – Osaavan työvoiman turvaaminen Parkanon seudulla nousi vahvasti esiin keskustelussa. Yritykset tarvitsevat työvoimaa, ja etäänpänä Tampereesta tarvitaan myös lisää lapsiperheitä. Koulutuksen turvaaminen lähellä yritysten tarpeita vastaavasti on sekin aivan oleellisen tärkeää.

9.4.

Malmberg

kaupunginjohtaja, Sastamala – Yritysvaikutusten arvioinnin kehittäminen kaupungin päätöksenteossa on jatkossakin tärkeä asia. Lisäksi jatkossa haluamme ehdottomasti vahvistaa hankintaosaamista. Tämän suhteen toimenpiteeksi on jo kirjattukin yhteinen, sekä yrittäjille että viranhaltijoille järjestettävä koulutus.

kunnanjohtaja, Kihniö – Yrittäjien ja kunnan ilot ja surut ovat yhteisiä. Itse näen, että jatkossa kaivataan entistä enemmän yhteisiä tapahtumia säännöllisin väliajoin. Lisäksi näen oleellisena myös ponnistelut ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi alueeksi. Sitä me olemmekin jo tehneet hyvässä yhteistyössä naapurimme Parkanon kanssa.

Aiheena eduskuntavaalit

Alueteemoina Ikaalinen, Sastamala ja Virrat Ilmoittamalla 150 000 talouteen jaettavassa Py-lehdessä, tavoitat asiakkaasi jo aamujakelun yhteydessä.

Ilmoittaja! Tiesitkö, että perinteisen printtilehden lisäksi Sinulla on mahdollisuus saada näkyvyyttä myös sähköisessä mediassa!

Ilmoitustilavaraukset ja tiedustelut 29.3. mennessä: leena.kolehmainen@dorimedia.fi, soita puh. 041 501 9902 tai https:// www.dorimedia.fi/varaa-ilmoitustila


6

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Kesäduunikampanja 2019 – vaivattomasti lisäkäsiä yrityksille Ajatus kesätöistä innostaa, mutta mistä löytyisi sopiva paikka? Nea Nummisella oli vuosi sitten jo jonkin verran aiempaa kesätyökokemusta, mutta hakeminen ei tahtonut tuottaa tuloksia. Laajennettu kampanja tukee nuorten työllistymistä ja tekee kesärekryt yrityksille helpoiksi.

V

iime vuonna en vielä ollut täysi-ikäinen, joten oli todella vaikeaa löytää paikkaa, jossa olisi päässyt tekemään töitä vähän pidemmän jakson, Numminen aloittaa. Sähköpostiin napsahtanut Tampereen Kesäduuni 2018 -kampanjan linkki käänsi tarinan kulun: Numminen ilmoittautui kesätyönhakijaksi, sai kutsun ryhmähaastatteluun ja sitä kautta edelleen kauneushoitola Changlingiin. Changling on pian 12 vuotta Tampereella toiminut yritys, joka tarjoaa laajasti kaikkia kauneushoitolan ja parturi-kampaamon palveluja. Kesätyöntekijäksi toivottiin alkujaan alan ihmistä, mutta kun Kesäduuni 2018 -kampanjasta tarjottiin reipasta lukiolaista, Changlingin omistaja Janica Palonen halusi antaa nuorelle tilaisuuden. – Aivan ihanan kesätyöntekijän me sitten saimmekin! Nea oli heti valmis tarttumaan mihin tahansa töihin, ja se asenne oli kyllä ratkaiseva, Palonen kertoo.

KESÄPESTI OLI mieluisa kokemus molemmille osapuolille, toteavat Nea Numminen ja Janica Palonen.

Hyvät kesäkokemukset

Viime vuonna kampanjassa haettiin ja jaettiin kahden viikon pestejä 15–17-vuotiaille. Nummisen pariviikkoiseen mahtui siivousta, esittelyvideon kuvausta ja erilaisten hoitojen seuraamista tutustumismielessä. Kauneudenhoitoala kiehtoi jo valmiiksi, ja kesätyö näytti, että ala on monipuolisempi kuin Numminen osasi kuvitellakaan. Kiinnostus sai lisäkipinää. – Kävin hiljattain ripsimuotoilijan koulutuksen ja voisin hyvin tehdä tulevaisuudessa sivutöitä tällä alalla. Valmistun lukiosta syksyllä ja tavoitteenani ovat lääketieteen opinnot, Numminen kertoo. Numminen tykästyi myös Changlingin ilmapiiriin. Kesätyöntekijä otettiin kiireiden keskellä ystävällisesti vastaan, työtehtävät neuvottiin selkeästi ja hyvästä työstä sai palautetta. Kesäpestin päättyessä tyytyväisellä työnantajalla oli mielessä uusi suunnitelma. – Janica kysyi, haluaisinko tehdä jatkodiilin. Olenkin käynyt Changlingissa siivoamassa kerran viikossa, Numminen kertoo.

Kaikki työ kiinnostaa

Palonen toivoo, että mahdollisimman moni yrittäjä ottaisi nuoria kesätöihin. Kaikki tarvitsevat työkokemusta, ja sen kartuttamisessa pääsee alkuun vain, jos joku antaa siihen mahdollisuuden. Kesäduunikampanjan kautta työllistäminen oli Palosen mukaan erityisen helppoa, kun sopiva hakija saatiin valmiiksi esivalittuna – monen hakijan haastatteluihin ei välttämättä olisi ollut aikaa. Nummisella tulevan kesän työnhaku on parhaillaan päällä. Toiveissa on pidempi pesti, jota voisi tarvittaessa jatkaa syksyllä. Changlingissa se vaatisi alan koulutuksen, joten Numminen selvittää nyt muita mahdollisuuksia. – Kaikki työ kiinnostaa. Olen täyttänyt avoimia hakemuksia netissä, katson mitä Kesäduuni 2019 voisi tarjota ja käyn kyllä joissain yrityksissä paikan päällä kysymässä, Numminen toteaa. l Teksti ja kuva: PÄIVI STENROOS

Työpaikkoja tulevaisuuden osaajille Tampereen Kesäduunikampanja tuotti viime vuonna rohkaisevia tuloksia ja laajenee tänä vuonna reilusti. Aiemmin kohteena olivat täysi-ikäisyyttä lähestyvät nuoret, nyt kampanja etsii ja välittää töitä 15–29-vuotiaille. Työhaluisia nuoria on jo mukana sadoittain, ja siksi myös erilaisia kesätyöpestejä tarvittaisiin runsaasti. Kampanjan järjestäjät haastavat kaikki yritykset mukaan nuorten työllistämiseen. Se on yrityksille erinomainen mahdollisuus saada kesäksi lisäkäsiä ja samalla tulevaisuuden työvoima kiinnostumaan toimialastaan. – Nämä ensimmäiset työpaikat ovat alaikäisille tärkeitä innostajia, ja vähän vanhemmilla lähtee jo ura urkenemaan kesätöistä, sanoo palvelupäällikkö Tommi Eskonen Tampereen kaupungin työllisyyspalveluista. Alle 18-vuotiaat eivät saa tehdä aivan samoja töitä kuin aikuiset, mutta esimerkiksi siivous, ruohonleikkuu ja erilaiset markkinointitehtävät ovat tyypillisiä nuorimpien kesätöitä. – Toisaalta hakijoissamme on

myös paljon eri alojen opiskelijoita, joilla on jo enemmän osaamista. He voivat toimia kesälomasijaisina ja tehdä vaativampia töitä, toteaa koordinaattori Riikka-Mari Hietamies Tampereen Me-talosta.

Helppoa rekrytointia

Kesäduunikampanja 2019 tekee kesätyöllistämisen yrityksille mahdollisimman vaivattomaksi. Kun yritys kertoo, millaiseen tehtävään se tarvitsee tekijää, kampanjan toimijat etsivät työhaluisista nuorista yritykselle sopivimmat. Mukaan voi ilmoittautua kampanjan nettisivulla (www. tampere.fi/kesaduuni2019). – Linkin kautta kannattaa ilmoittaa ihan kaikki työvoimatarpeet. Ilmoittautuminen ei vielä sido mihinkään, viimeinen sana rekrytoinnissa on aina yrityksellä itsellään, Hietamies sanoo. Yritys saa tarvittaessa apua sopivimman työllistämistavan valinnassa. Se voi luonnollisesti palkata kesätyöntekijän suoraan, mutta kampanjassa on mahdollista hoitaa palkkaaminen myös hen-

kilöstöpalveluyrityksen kautta. Lisäksi työnantajia voidaan ohjata keikkatyösovellusten käyttöön, jos ne vastaavat tarvetta parhaiten.

Pienetkin keikat mukaan

Kampanja korostaa vastuullisen työllistämisen periaatteita: työelämän pelisääntöjen noudattamista, hyvää työhön perehdyttämistä ja työyhteisöön mukaan ottamista. Näin nuori saa työstä myönteisiä kokemuksia – ja yritys hyvää mainetta nuorten keskuudessa sen lisäksi, että tekemättömät työt tulevat tehdyiksi. – Nuorilla on todella kova into päästä töihin, joten muutaman päivän tai vaikka muutaman tunninkin keikalle löytyy kyllä tekijä, Hietamies kertoo. Kesäduunikampanjan keskeisinä järjestäjinä ovat Tampereen kaupunki, nuorten työllisyyspalvelut, Ohjaamo, Me-talo ja Pirkanmaan TE-toimisto sekä Pirkanmaan Yrittäjät. Tarkoituksena on tehdä kampanjasta jokavuotinen ja laajentaa se koko Pirkanmaalle.

Työterveytesi kumppani

Johanneksen Klinikka on osaava ja palveleva lääkäriasema Tampereella ja Kangasalla. Pääset hoitoon nopeasti. Olemme Pirkanmaan Yrittäjien puitesopimuskumppani. – Meiltä myös eläkkeelle jäävän Terveyspassi™.

Huipputiimit hoidon takuuna. Aitoa vuorovaikutusta. Nettiajanvaraus: ww.johanneksenklinikka.

Satakunnankatu 28, Tampere Kuohunharjuntie 10, Kangasala

Varaa aika

020 70 7000


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

KATSO KAIKKI MATKAT: lomalinja.fi

IDYLLINEN TOSCANA

6 päivää 3.-8.4., 9.-14.5. ja 16.-21.5. I 1 256 € 5 päivää 19.-23.9., 4.-8.10. ja 11.-15.10. I 1 146 €

Taideaarteita, keskiaikaisia kaupunkeja ja romanttisia viinilaaksoja. Montecatinin kaupunki, Lucca ja Pisan kalteva torni, Chiantin viinilaaksot, Siena, San Gimignano, Firenze ja Uffizin taideaarteet. Asiantuntijaopas Virpi Ekstedt, Marika Ahola tai Mervi Kaskinen

27.6.-4.7.

ANDALUSIAN JOKIRISTEILY

VEHREÄ YORKSHIRE – sydämen asialla

27.-30.5. ja 15.-18.9. I 1 198 €

Asiantuntijaopas Pasi Hakala

Malaga, Córdoba, Sevilla, Cádiz, Isla Minima, Granada, Sevilla, Malaga

Kari Lumikeron matkassa KULTTUURI- JA VIINIMATKA UNKARIIN

PERINTEITÄ JA MAKUJA leppoisasti Guadalquivirjoella risteillen. Tutustutaan Andalusian historiallisiin kaupunkeihin: Sevillaan, Córdobaan, Cádiziin ja Granadaan sekä vieraillaan paikallisella viini- ja karjatilalla, seurataan kouluratsastusnäytöstä ja nautitaan flamencoesityksestä. Hintaan sisältyy Asiantuntijaopas Pasi Hakala • reittilennot turistiluokassa

HINTA

1 996 €/hlö venttiili-ikkunallinen hytti (B2) 2 196 €/hlö näköalaikkunallinen hytti (A2) 2 296 €/hlö parvekkeellinen hytti (LUX)

• • • • • •

Matka Emmerdalen ja Sydämen asialla brittisarjojen idyllisiin maisemiin. Tutuiksi tulevat niin Yorkshiren kuvankauniit maalaismaisemat kuin Yorkin keskiaikainen kaupunki unohtamatta Aidensfieldin ja Estholtin pikkukyliä. Matkalla majoitutaan koko ajan Yorkin kaupungissa, joten aikaa jää myös omatoimiseen tutustumiseen. Asiantuntijaopas Ville Kinos

12.-16.9. ja 18.-22.9. I 1 296 €

majoitus kahden hengen hytissä täysihoito laivalla ruokajuomineen ohjelman mukaiset retket ja sisäänpääsymaksut viihdeohjelma laivalla satamamaksut suomenkielisen asiantuntijaoppaan palvelut

KATSO KAIKKI RISTEILYT: lomalinja.fi/risteilyt

Upean Budapestin lisäksi tutustutaan maahan hieman laajemmin, vieraillaan viinitiloilla ja käydään viinifestivaaleilla. Jutustellaan viinilasillisen äärellä ja nautitaan hyvästä unkarilaisesta ruoasta. MTV:n pitkäaikainen kirjeenvaihtaja Kari Lumikero kertoo maan haasteista, taloudesta, historiasta ja ruoasta. Asiantuntijaoppaat Kari Lumikero ja Gabriella Reviczki

Petri Sarasteen matkassa PEKING 2.-9.10. I 1 596 €

Tutustutaan Pekingin tunnettuihin nähtävyyksiin ja kurkistetaan vähän syvemmälle kiinalaiseen kulttuuriin: maistetaan aitoa Pekingin ankkaa, osallistutaan teeseremoniaan, noustaan Kiinan muurille köysiradalla, tutustutaan kiinalaiseen arkeen hutongeissa sekä vieraillaan Keisarillisessa kesäpalatsissa ja vanhalla Dashanzin teollisuusalueella, joka nykyisin tunnetaan taidegallerioistaan. Asiantuntijaopas Petri Saraste

Minna Lindgrenin matkassa RAVENNAN OOPPERAFESTIVAALI 7.-11.11. I 1 696 €

TONAVAN RISTEILY MUSTALTAMERELTÄ WIENIIN

JANGTSEJOEN RISTEILY Shanghai, Hangzhou ja Suzhou

Braila, Sfantu Gheorge, Ruse, Nikopol, Rautaportti, Belgrad, Mohacs, Kalocsa, Budapest, Esztergom, Wien

Shanghai, Hangzhou, Suzhou, Yichang, Shibaozhai/ Fengdu, Chongqing

28.9.-6.10. I alk. 1 968 €/hlö C2

Risteilyllä Keski-Euroopan sydämessä kurkistetaan Romaniaan, Bulgariaan, Serbiaan, Unkariin ja Itävaltaan. Nähdään historiallisia pikkukyliä, upeita linnoja ja kaupunkeja sekä ihastellaan luonnon kauneutta Tonavan suistossa, joka on kuuluisa runsaslukuisesta linnustostaan. Serbian ja Romanian rajalle Tonava on uurtanut Euroopan syvimmän rotkolaakson, Rautaportin. Asiantuntijaopas Raija Fleury

13.-24.10. I 2 296 €/hlö

Matka alkaa pilvenpiirtäjien Shanghaista ja päättyy Chongqingiin, joka on kuuluisa kuvankauniista vuoristoja jokimaisemistaan sekä vehreistä metsistään. Risteilyllä Yichangista Chongqingiin nähdään kiinalaisia kyliä, upeita rotkoja ja kauniita maisemia. Tutuiksi tulevat sekä Hangzhoun idylliset maisemat että silkistä, kanaaleista ja puutarhoista tunnettu Suzhou. Asiantuntijaopas Marja-Leena Tiensuu

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA LOMASI I LOMALINJA.FI TAMPERE p. 010 289 8100 I HELSINKI p. 010 289 8102 Palvelumaksu 26 €/varaus. Puhelut 8,35 snt/puh + 17, 17 snt/min. Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua.

Oopperamatka kuvankauniiseen Ravennaan. Alighieriteatterissa esitettävät sykähdyttävät oopperat, Bellinin Norma, Verdin Aida ja Bizet’n Carmen, kruunaavat illat. Oopperat avaa ennen esityksiä musiikin asiantuntija Minna Lindgren. Tutuiksi tulevat myös Ravennan mosaiikit ja Ferraran renessanssin loisto. Musiikin asiantuntija Minna Lindgren ja asiantuntijaopas Piia Suominen SUOMEN MONIPUOLISIN MATKAESITE ON ILMESTYNYT – selaa netissä tai tilaa omasi nyt! lomalinja.fi

LOMALINJAN MATKASSA SAAT ENEMMÄN

• asiantuntijan räätälöimä matkaohjelma • suomenkielinen asiantuntijaopastus • selkeä kokonaishinnoittelu • kotimainen luotettava matkanjärjestäjä – yli 40 vuoden kokemus

KAUKO- JA KIERTOMATKAT • RISTEILYT • KULTTUURI-, MAALAUS- JA MUSIIKKIMATKAT • MUMMUN MATKASSA • SOTAHISTORIA • AKTIIVIMATKAT

7


8

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

POIMINNAT

Kuukauden MINÄ pysäytän ilmastonmuutoksen ja jäädytän pelkällä olemassaolollani Antarktiksen. Lisään välipaloja koulussa. Nostan lapsilisää. Annan jokaiselle kahvipaketin, ilmaisen ämpärin ja golf-osakkeen.

TYÖLLISYYDEN kasvuakaan tuskin saadaan ylläpidettyä tässä ympäristössä, eikä ainakaan ilman työllisyysasteen nostoon tähtääviä rakenneuudistuksia.

Kolumnisti Cilla Bhose vaalilupauksista 14.2. ilmestyneessä Optiossa

Nordean päästrategi Jan von Gerich blogissaan 15.2.

HAJAUTTAMINEN on edelleen ainoa ilmainen lounas. Sijoittaja.fi:n ja SijoittapaPRO:n perustajaosakas Hannu Huuskonen Arvopaperi-lehdessä helmikuussa 2019 SUOMALAINEN maastohiihto on muutakin kuin Iivo Niskanen. Taustalla tekee systemaattista työtä myös kokonainen maajoukkue. Vai, hetkinen. Onkohan asia sittenkään niin? Toimittaja Jari Kupila Elmo-lehdessä 21.2. 2019 VOISIN jäädä eläkkeelle, mutta kun on terveyttä, niin on mukava tehdä jotain. Ihmisiä on keikoilla ja he sanovat, että lopeta missään nimessä. Helmikuussa 69-vuotta täyttänyt Markku Aro Hymy-lehdessä 2/2019 MITEN Lidl sai kulutustottumuksissaan konservatiivisten suomalaisten sydämet sulamaan? Esimerkiksi nauramalla itselleen. Epäilevä Tuomas –mainoskampanjassa vuonna 2014 keski-ikäinen mies epäili kaikkea Lidliin liittyvää. Samana vuonna Lidlin hedelmä- ja vihannesosaston myynti nousi melkein 50 prosentilla. Informaatiomuotoilija ja tietokirjailija Juuso Koponen Image-lehdessä 2/ 2019

Toimittaja Ossi Kurki-Suonio Uusi Suomi –verkkolehdessä 26.2. TEKNISELLE kehitykselle emme voi oikein mitään, koska vastavirtaan uivan käy huonosti. Pitäisi päästä eroon ihmiskunnan historiassa lyhyeksi jäävästä ajasta, jolloin ihmiset määrittelevät itsensä palkkatyön kautta. Mutta tämä olisikin jo kokonaisen kirjan aihe. Osmo Soininvaara blogissaan 9.2. F.D. Roosevelt jäi historiaan sanaparista New Deal. Theresa May jää historiaan sanaparista No Deal? Toimittaja Matti Mörttisen twiittaus 25.2.

ON aitoja huolia siitä, että kaupungistumiseen liittyy ongelmia. Kaupungistumisesta voi silti olla hyötyä koko maalle. Kyse on siitä, pitäisikö koko maan osallistua kaupungistumisen ongelmien ratkaisuun vai pitäisikö se jättää vain niille kaupungeille? Kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Tuukka Saarimaa Kuntalehdessä 2/2019

SUOMALAINEN korkeakoululaitos on ensimmäinen palvelubisnes ikinä, joka joutuu myymään maailman parasta tuotetta ilmaiseksi. Mikä pahinta, ilmeisesti eivät huomaa logiikassaan mitään omituista. Tuotteistaja-guru Jari Parantaisen twiittaus 18.2.

HYVÄ mainos herättää keskustelua. Kuten kokoomuksen automainos nyt. Näitä lisää! Politiikan toimittaja Timo Haapa Ilta-Sanomissa 18.2. TOIMITTAJA kirjoittaa, että kuntatalous heikkenee, mutta ei ota selvää, miksi se heikkenee. Usein se johtuu siitä, että valtio antaa uusia tehtäviä ja leikkaa valtionosuuksia. Sitten valtio kauhistelee itse aiheuttamaansa ongelmaa. Kuntatalousasiantuntija Heikki Helin Kuntalehdessä 2/2019

Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä -hahmoa, jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen. Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 29.3.2019 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi

Tammikuun numeron Ykä-visassa 80 euron lahjakortin Kangasala-taloon voitti

Maija Jokinen Tampereelta

Voit voittaa perhelipun Herra Hakkaraisen taloon sekä Mauri Kunnaksen ”Herra Hakkaraisen tarinat” -kirjan

Tammikuun vastaukset olivat: Sivu 7: Pohjola Rakennus Sivu 23: Varala Sivu 27: Trendi Kaihdin

1. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

KAIKKIEN pohjoismaiden työmarkkinahistoriaa koko ikäni tutkineena voin toistaa yleisen johtopäätöksen: kun poliitikot alkavat puuttua työmarkkinajärjestöjen toimintaan, tulos on yleensä huono.

postimerkki

2. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

3. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

Kansanedustaja Juhana Vartiainen blogissaan 23.2. OLEN yrittänyt seurata USAn asioita 2 kk verkkolehtien kautta, mutta niitä tulee vain levottamasti selailtua kun taas paperilehden luin oikeasti. Verkkolukemisesta syntyy tunne, että on lukenut ja tietää, vaikka oikeasti ei ole lukenut eikä tiedä. Toimittaja Saska Saarikosken twiitti 25.2.

Rahamarkkinat uudistuvat – pk-yrittäjien tarpeet unohtuivat? Rahamarkkinoilla tapahtunut nopea uudistuminen on herättänyt vilkkaan keskustelun paitsi kansalaisen hullaantumisesta kulutusjuhlintaan myös yritysten lainarahoituskysymysten uudelleen arviointiin. Pienyrittäjien kannalta rahamarkkinoiden vapautuminen on ollut pääsääntöisesti myönteinen asia. Pirkanmaan Yrittäjäin Aluejärjestön taannoin tekemän selvityksen mukaan yrittäjien problematiikka rahoituskysymyksissä on oleelliseesti muuttunut viimeisten neljän vuoden aikana. Selvityksestä ilmenee, että yrittäjät eivät koe enää rahan saatavuutta ongelmana. Sen sijaan rahan hinta on noussut keskeiseksi ongelma-alueeksi. Rahamarkkinoille on tullut viime aikoina runsaasti erilaisia vaihtoehtoisia rahoittajatahoja ja rahoituskanavia, mikä sinällään on positiivinen seikka. Vapaan markkinatalouden tunnusomainen piirre edellyttää vaihtoehtoja ja avointa kilpailua. Tosiasia kuitenkin on, että pienyrittäjä maksaa rahastaan kalliimman hinnan kuin suuryritys. Pienten ja keskisuuren yritystoiminnan työllistävä ja uusia työpaik-

LUKIJAKILPAILU Etsi äjä t t i r Y ä k Y

nimi:

MAAILMAN johtajuudesta kamppailevat nyt Kiina ja Yhdysvallat. Suomessa Kiinan mahti kasvaa. Kiinalaisia asuu täällä lähes kolme kertaa enemmän kuin yhdysvaltalaisia. Toimitaja Sami Sillanpää Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä 2/2019

SDP:N vaalipuheissa ovat kevään aikana korostuneet ”tulevaisuusinvestointien” ohella arvot ja arvopohja. Vaalistartissa tammikuussa Antti Rinnettä tuuraava varapuheenjohtaja Sanna Marin linjasi, että sdp:lle ”luontaisimmat kumppanit” löytyvät samasta arvopohjasta ja ne ovat vasemmistoliitto ja vihreät.

P I R K A N M A A N Y R I T TÄ J Ä - L E H D E N

koja luova merkitys lienee kiistaton. Tilastojen mukaan viime vuosina neljä viidesosaa kaikista yksityisen sektorin uusista työpaikoista on syntynyt nimenomaan pk-yrityksiin. Pienet, joustavat ja innovatiiviset yritykset pystyvät sukkuloimaan kapeillakin markkina-alueilla. Menestymistä ja kilpailuedun saamista ei siten pitäisi yritysrahoituksen osalta vaikeuttaa, niin kuin nyt ollaan tekemässä, mikäli valtiovarainministeriön suunnitelmiin on uskominen. Valtiovarainministeriön sisäinen työryhmä on esittänyt työeläkejärjestelmään kuuluvan automaattisen takaisinlainauksen asteittaista lopettamista ja lainojen kiinteän (tällä hetkellä 9 prosentin) koron sitomista pääomamarkkinoiden viitekorkoon. Kyseinen esitys on herättänyt paljon spekulaatioita yrittäjäkentässä, koska tel-järjestelmään liittävää takaisinlainausta pidetään hyvin toimivana ja myös pienyrittäjän kannalta merkittävänä toimintamuotona. Aluejärjestön hallituksen käsityksen mukaan takaisinlainausjärjestelmän purkaminen kaventaisi entisestään pienyrityysten toimintaedellytyksiä, ja näin ollen hallitus tuomitsee uudistusesityksen.

osoite: postinro: puhelin:

Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti

30

vuotta sitten

PÄÄKIRJOITUKSESSA OLI painavaa puhetta pk-yritysten rahoitusongelmista, jotka olivat voimakkaasti tapetilla vuosikymmenen viimeisen vuoden alkupuolella. Korkotaso kuulostaa nykykorvaan aika kovalta. Lehti oli muutenkin pankkiteemainen, sillä suuri osa lehden sivuista käsitteli pankkien viime vuoden tuloksia. Mukana oli monia sittemmin kadonneita nimiä, kuten Yhdyspankki ja Postipankki. Järjestö oli saanut uuden vetäjän, sillä Ari Mäkinen aloitti tehtävässään vt. toimitusjohtajana tammikuussa 1989. Takachiho-vastaajapuhelimessa oli 11 numeron muisti.


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

L i i k u n t a p a i k k a m e s s u t

Liikunnan ja hyvinvoinnin ammattimessut

KANSAINVÄLISET

PUHTAUSALAN

AMMATTIMESSUT

TAMPEREELLA Teemat 2019:

DIGITALISAATIO TYÖHYVINVOINTI TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖ

TEEMA 2019

TULEVAISUUDEN LIIKUNTAPAIKKA

AMISEN RISKIT UNTAPAIKKARAKENT S YK SILÖL LE OLOSUHTEET • LIIK ITY RK ME AN LII KU NN DIG ITA LIS AATIO •

+

YRITYSTEN JA KUNTAPÄÄTTÄJIEN KOHTAUSPAIKKA

U S E A N A M M AT T I TA PA H T U M A N KO KO N A I S U U S

27.–28.3. TAMPEREEN MESSU-JA URHEILUKESKUS

E RÖ I DY  VREELOKIITST U KS E T TA N Y T ! ▶ liikuntapaikkamessut.fi ▶ finnclean.fi ▶ hankintapaivat.fi

9


10

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Yrittäjyyttä Arkadianmäelle

P

irkanmaan Yrittäjissä uskotaan vahvasti, että Oy Suo-

mi Ab:n hyvinvointi ja kunto on keskeisesti riippuvainen siitä, miten hyvin täällä toimivilla yrityksillä menee. Ei siis liene järisyttävä salaisuus, että me järjestönä haluaisimme nähdä mahdollisimman yrittäjäystävällisen eduskuntakokoonpanon. Tästä syystä Pirkanmaan Yrittäjät haluaakin tukea tulevissa vaaleissa erityisesti jokaista vaaleissa ehdolla olevaa jäsenyrittäjäänsä. Tämän aviisin puitteissa se tarkoittaa näkyvyyttä. Ennen vaaleja ilmestyy nyt lukemasi lehden lisäksi vielä yksi, joka ilmestyy varsinaisella vaaliviikolla 9. huhtikuuta. Kyseissä lehdessä esittelemme meidän kaikki ehdokkaamme haastattelun merkeissä. Mutta eduskuntavaalit ovat esillä vahvasti myös tässä numerossa. Olemme nimittäin tarjonneet jokaiselle jäsenehdokkaalle mahdollisuuden mielipidekirjoitukseen, jonka aihe on ollut tyystin vapaa, mutta jonka toivottiin käsittelevän jollakin tapaa juuri yrittäjyyttä. Kiinnostus oli kova, ja yrittäjäehdokkaiden mielipiteet löydät aviisin seuraavilta sivuilta. päätoimittaja PASI MÄKINEN, toimitussihteeri VILLE KULMALA

Yrittävät naiset ovat Suomen vahvuus Suomessa on noin 300 000 yritystä. Näistä noin 30 prosenttia on naisten yrityksiä, mikä on EU-maiden vertailussa suhteellisen suuri osuus. Tällä vuosituhannella uudet työpaikat ovat syntyneet merkittävässä määrin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. 2000-luvun naisyrittäjyys on kasvanut samaa tahtia sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämisen ja ulkoistamisen kanssa. Naisyrittäjistä kuitenkin työnantajina toimii vain joka kolmas. Yrittäjänaiset ovat miehiä useammin sivutoimisia ja yksinyrittäjiä. Miksi sitten naiset eivät ryhdy yrittämään? Vastaus lienee aika yksinkertainen: yrittäjyys nähdään liian riskialttiina, kun yrittäjän sosiaaliturva on huono. Lisäksi perheen ja työn yhdistämisen vaikeus kulminoituu erityisesti naisiin, kantavathan he edelleen tutkimusten mukaan valtaosan kodin hoivavastuusta. Miksi naisyrittäjät sitten eivät työllistä muita? Tähänkin löytyy yksinkertaisia syitä: naisyrittäjät toimivat tyypillisesti sellaisissa palvelutehtävissä, joissa he myyvät omaa asiantuntemustaan. Tämä on seurausta työmarkkinoiden prekarisoitumi-

sesta; työurat muodostuvat silpputyöstä, jossa määräaikaiset työsuhteet ja freelancer-työt ovat keskeisessä roolissa. Toiminimen perustaminen on monilla palvelualoilla jo lähes välttämätöntä. Koska naisyrittäjät toimivat tyypillisesti naisvaltaisilla palvelu- ja hoiva-aloilla, työllistämisen esteeksi voivat nousta myös yrityksille lankeavat äitiys- ja perhevapaiden kustannukset. Naisyrittäjyyden edistämisen tulee olla tasa-arvopolitiikan keskiössä, sillä naisyrittäjyydessä on runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia ja osaamista. Sosiaaliturvaa uudistettaessa tulevalla vaalikaudella on syytä poistaa esteitä naisten yrittäjäuran tieltä. Perustulo voisi olla kannustin, joka poistaa pelkoja toimeentulosta. Jo toteutetun perustulokokeilun tulokset myös viittaavat tähän. Perhevapaauudistuksessa pitää etsiä sellainen malli, joka tasoittaa hoivavastuuta vanhempien kesken. Tämä tasaisi myös äitiys- ja perhevapaiden kustannuksia mies- ja naisvaltaisten työnantajien välillä. l ANNAMAIJA SAARELA Feministinen puolue, Tampere, toimitusjohtaja

Lassi Kaleva Yrittäjä, Tampere • Kaupungin-

valtuutettu • Kaupunginhallituksen jäsen • Valtuustoryhmän puheenjohtaja • Eduskuntavaaliehdokas

Tule tapaamaan: • pe 8.3. klo 8.30-14 Pirkanmaa, Kasvava Suomi -kiertue • pe 8.3. klo 14-15.30 Aamulehden auditorio, Kasvava Suomi -vaalipaneelissa panelistina • la-su 9.-10.3. klo 13-17 Ideapark, eduskuntavaalitori • la 16.3. klo 11-14 Ratinan kauppakeskus, PS-vaalipaneeli

Kiertueaikataulu: www.lassi.fi

Kuka pitää perheellisen pienyrittäjän puolta? “Enemmän lapsia kiitos. Enemmän yrittäjiä kiitos.” On tämän päivän päättäjien kaksi harrasta toivetta ja ihan ymmärrettävästi, mutta mikä on todellisuus? Kuinka moni yksityisyrittäjä aidosti pystyy olemaan vanhempainvapailla? Paperilla kyllä, mutta käytännön elämässä aika pieni osa. Monella yksityis- ja pienyrittäjälle fakta on se, että jos jää puoleksi vuodeksi tai vuodeksi vanhempainvapaille, kovalla työllä rakennettua liiketoimintaa ja asiakaskuntaa ei enää ole olemassa. Kaiken lisäksi Suomen yrittäjien teettämän kyselyn mukaan neljäsosa yksinyrittäjistä ilmoitti tienaavansa alle 1000€ kuukaudessa. Yrittäjyyden kiiltokuva, tavoite vapaudesta, vastuusta, itsensä johta-

misesta, kunnianhimosta, itsensä toteuttamisesta ja korkeista tuloista on itsellänikin kirkkaana kuvana horisontissa. Karu todellisuus kuitenkin yksityisyrittäjän arjessa on usein toinen. Mielestäni koko ajan kasvavaan yksinyrittäjien asemaan on löydyttävä selkeitä panostuksia yhteiskunnan taholta. Ensisijainen asia on sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen yksinkertaisempaan ja yhdenvertaisempaan suuntaan sekä pienyrittäjien kasvun tukeminen, jotta taloudellinen tilanne ja –turva paranevat. Toinen asia on perhevapaajärjestelmän uudistaminen myös perheellisen pienyrittäjän näkökulmasta. Perhevapaita tulee voida käyttää useassa pienemmässä jaksossa läpi

lapsuusvuosien, jotta pitkäaikainen yrityksen toimintakyvyttömyys vähenee. Lisäksi yrittäjän tulee saada tukea lastenhoidon järjestelyyn. Tämä on mielestäni perusteltua, jotta perhevapaita voi tulevaisuudessa jaksoissa joustavasti käyttää ja jotta yrityksen toimintakykyä voidaan pitää yllä myös perheen perustamisen yhteydessä. Yrittäjät ja perheet ovat avain Suomen tulevaisuuteen, ja jos jotain tämä maa tarvitsee, niin yrittäjäperheitä, mutta toimeentulevan ja hyvinvoivan yrityksen ja yrittäjäperheen edellytykset vaativat töitä. l AINO-RIIKKA SIMULA Pirkanmaan Keskustan varapuheenjohtaja, Vesilahti

Yrittäjille tarvitaan aidosti uusi alku Tämän hallituskauden aikana olemme pyrkineet aikaisempaa yrittäjämyönteisempään politiikkaan. Muutamia konkreettisia yrittämisen kipukohtia on saatu poistettua. Yrittäjävähennys poisti osake- ja muiden yhtiömuotojen erilaisen verokohtelun. Maksuperusteinen arvonlisävero helpotti yrittäjän likvidin rahan ongelmia. Työn verokiilaa vähennettiin hiukan. Hallituskaudella huomattiin jälleen kerran myös se, että Suomi on todella jäykkä uudistuksille. Laajempi työpaikoilla sopiminen johti melkein yleislakkoon, ja osalla hallituspuolueista meni pupu pöksyyn. 15 000 sukupolvenvaihdosta odottaa edelleen perintö- ja lahjaveron uudistuksia. Arvonlisäveron alarajan nosto kannustaisi yrittäjyyteen. Koko hallituskauden ajoimme pienellä yrityskansanedustajien ryhmällä myös konkurssilainsäädännön uudis-

tusta. Oikeusministeri Häkkänen teetätti ryhmän aktiivisen työn tuloksena kansainvälisen vertailun konkurssiyrittäjien kohtelusta eri kilpailijamaissamme. Konkreettiset teot odottavat kuitenkin edelleen päivänvaloa. Konkurssiyrittäjien asemaan on saatava parannus. Vuosittain Suomessa tehdään lähes 3000 konkurssia ja 500 velkasaneerauspäätöstä. Noin 12000 ihmistä menettää työpaikkansa konkurssin kautta joka vuosi. Voisiko tietyn osan konkursseista välttää sillä, että tuhon kierteeseen puututaan ajoissa? Voisiko yrittäjä päästä uuteen alkuun myös konkurssin jälkeen? Nykymallilla hukkaamme runsaasti suomalaista yrittäjäpotentiaalia. Kun yrittäjä joutuu vaikeuksiin, miksei valtio ole vasta viimesijainen velkoja? Vuosien aikana valtio on

kerännyt yrittäjä- ja palkkatuloja varmasti moninkertaisen määrän. Entäpä velkojen korot? Mitä jos tekisimme korkokaton? Velat on maksettava mahdollisuuksien mukaan, mutta valtavat korot tuhoavat ihmisten tulevaisuuden. Vaikeuksissa olevan yrittäjän on päästävä velkasaneerausmenettelyyn riittävän varhaisessa vaiheessa. Velkasaneerauksen ja konkurssin hinta on oltava kohtuullinen. Pesänhoitajien on katsottava myös velallisten etua. Nykyisin jopa maksuhäiriömerkintöjä säilytetään rangaistusluonteisesti, siinäkin tapauksessa, vaikka velka on maksettu pois jo aikoja sitten. Tekemistä todellakin riittää, jotta voimme kutsua Suomea aidosti yrittäjämyönteiseksi maaksi. l HARRI JASKARI Kokoomus, Tampere, kansanedustaja

Mikroyrittäjät muistettava myös vaalien jälkeen Vaalien alla yrittäjillä on paljon ystäviä. Poliitikot vasemmalta oikealle julistavat kuinka ”yrittäjiä pitää tukea”. Se mitä tuo tuki on, jää lähes aina epäselväksi. Tämä johtuu tietenkin siitä, että 95% poliitikoista eivät ole olleet yrittäjiä, eivätkä ymmärrä yrittäjyydestä yhtään mitään. Yrittäjyyttä kun ei opi kouluissa, eikä vierestä seuraamalla.

siis kokemusteni kautta vertailemaan kahta erilaista mallia. Viron siirretty yritysveromalli on parempi mikro- ja pk-yrityksille. Suomi suosii suuryrityksiä, jotka pääsevät säätämään verotustaan veroparatiisien kautta. Ilmeisesti monet poliitikot omistavat suuryritysten osakkeita tai kyttäävät päästä niihin töihin, ja siksi ajavat niiden etua.

Kun itse on käynyt yrittäjyyden pitkän polun, yksinyrittäjästä muiden työllistäjäksi, tietää mitä se on. Siksi väitänkin, että kokenut yrittäjä osaa parhaiten edistää yrittäjien asioita Eduskunnassa.

Mikroyrittäminen (työntekijöitä 1-10) on tärkeää yhteiskunnalle. Se työllistää hyvin ja siinä on potentiaalia isompiinkin läpimurtoihin. Mikroyrittäjät ovat yleensä niitä pelle pelottomia, joiden ideoista on syntynyt suuriakin menestystarinoita.

Jos minä saisin päättää, niin yritysverotus laitettaisiin uusiksi. Olen ollut yli 20 vuotta yrittäjänä Suomessa ja yli 15 vuotta Virossa. Pystyn

Eikä mikroyritysten tarvitse edes kasvaa, pääasia on, että idearikkaat ja luovat ihmiset pääsevät toteuttamaan it-

seään vapaasti, ilman että valtio on sitä jarruttamassa. Mikroyrittäjyys on elämäntapa, joka pitää mahdollistaa verotusta ja byrokratiaa helpottamalla. Mikro- ja pk-yrittäjyys on kotimaista omistamista, kun taas suuryritykset päätyvät usein ulkomaalaiseen omistukseen. Kotimainen omistajuus ja yrittäjyys pitäisi olla jokaisen poliitikon arvolistan kärjessä. Yrittäjille pitäisi myöskin taata samat työttömyys- ja muut etuudet kuin palkansaajilla on. Yrittäjä on ihan samanlainen duunari kuin muutkin, ainoastaan stressitasot ovat meillä toisinaan korkeammalla.l VEIKKO VALLIN Perussuomalaiset, Tampereen valtuuston ja kaupunginhallituksen jäsen


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Tästä on keskusteltu paljon viime aikoina miksi yrittäjä työllistää. On kuulunut mielipiteitä, joidenka mukaan mm siksi, että voisi antaa potkut. Yrittäjä palkkaa työntekijän, jos uskoo että hänelle on töitä nyt tai tulevaisuudessa. Mitään muuta syytä ei ole. Hienoin asia minusta yrittäjän työllistämisessä on se, että hän työllistää itsensä. Vuosituhannen alussa yksinyrittäjien määrä oli 123.000. 2017 oltiin saavutettu jo 171.000. Työnantajayrittäjien määrä on samalla aikavälillä pysynyt melko lailla paikallaan. Itse haluisin nähdä yhteiskunnan, jossa yhä useampi ottaisi vastuun omasta elämästään ja toimeentulostaan nimenomaan yrittäjänä. Tämän takia lakeja on muutettava,

jotta yrittäjyydestä tehdään normi eikä jokin, joka valitaan pakosta tai siihen ajaudutaan. Jokainen nuori, joka täyttää 16-vuotta saisi automaattisesti Y-tunnuksen ja voisi aloittaa yritystoiminnan. Kouluissa puhuttaisiin yrittäjyydestä ja mitä se oikeista tarkoittaa. Jokainen olisi yrittäjä. Yrittäjä voi työllistää myös ostamalla toisilta yrityksiltä palveluja ja työtä. Tämänkin uskon ja toivon yleistyvän merkittävästi jatkossa. Yleisemmin puhutaan työllistämisessä siitä, että yrittäjä palkkaa jonkun omaksi työntekijäkseen. Tähän tarvitaan myös selkeitä lainsäädännöllisiä muutoksia.

riski on kuitenkin erittäin suuri pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Sitäkin toki voi yrittää hallita paremmalla henkilöstöjohtamisella, rekrytoinnilla ja esimerkiksi työterveyshuollolla. Irtisanomista henkilön heikon suorituksen takia on helpotettava ja palkkaa pitää maksaa vain tehdystä työstä. Sairaslomat, vanhemmuusvapaat ja jne. eivät yksinkertaisesti kuulu yrittäjän maksettavaksi. En ole ikinä ymmärtänyt miksi minä ja minun perheeni on vastuussa siitä, että työntekijäni tekee lapsen omasta vapaasta tahdostaan tai esimerkiksi loukkaa jalkansa harrastuksessaan. l

Yrittäjyydessä on paljon riskejä ja niihin kukin varautuu parhaalla katsomallaan tavalla. Henkilöstö-

ILARI JUSLÉN Liike Nyt, Nokia

”Mistä sitten tulisi uuden talouskasvun siemenet hakea? Kaikki päätöstentekijät ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että työllisyystilanteen parantaminen uusien työpaikkojen myötä olisi se ensimmäinen askel kohti uutta nousua. Tämä on täysin totta; uudet työpaikat lisäävät ihmisten ostovoimaa ja laittavat rahan liikkeelle samalla taloutta elvyttäen. Ja nimenomaan ostovoiman lisääminen on se, mihin pitää tähdätä.”

”Ei tarvitse huimaa tutkimustyötä tehdä selvittääkseen, että suuri osa uusista työpaikoista syntyy tällä hetkellä Pk-yrityksiin sekä ns. mikroyrityksiin. Näin ollen tuntuisi loogiselta panostaa nimenomaan tähän sektoriin. ” ”Tämän päivän pienyrittäjä hukkuu byrokratiaan. Lupalappuja tuonne, raportteja tänne, selvityksiä verottajalle ja jos on myöhässä, sakot napsuvat. Harmaan talouden kitkeminen on toki tärkeää, mutta se pitäisi pystyä toteuttamaan niin, ettei yrittäjien yritystoiminta kärsi siitä kohtuuttomasti. ” ”Byrokratian vähentämistäkin tärkeämpää olisi yritysverotuksen uudistaminen kannustavammaksi. Tällä hetkellä pienyrittäjät osakeyhtiömuotoisessa yrityksessä maksavat tuloksestaan ve-

rot kahdesti, ensin yhteisöveron muodossa ja sen jälkeen henkilökohtaisessa verotuksessa osingon myötä. Tuskin kukaan tässä maassa pitää kohtuullisena tai oikeudenmukaisena sitä, että joku maksaa kahdet verot samasta tulosta. Saati kohtuuttomana sitä, että käytäntöä muutettaisiin niin, ettei enää joutuisi.” ”Eli jospa viimeinkin kääntäisimme katseet sinne mistä tämän maan talouskasvu voidaan saada aikaiseksi ja ihan oikeasti panostaisimme sinne.” Niin, jospa viimeinkin siirryttäisiin aidosti sanoista tekoihin pienyrittäjän tukemisessa. l HARRI VUORENPÄÄ Perussuomalaiset, Pirkkala

Yrittäjän sosiaaliturva ja asema Yrittäjän asema yhteiskunnassa on jokseenkin ristiriitainen. Sosiaaliturvaa ei käytännössä ole ilman, että luopuu kokonaan elinkeinotoiminnastaan, sosiaaliturvan piiriin pääseminen kestää kaikkineen huomattavan kauan, YEL-järjestelmä ei tarjoa matalan tason suorittavalle yrittäjälle kuin kasan maksutositteita ja kuitenkin yrittäjät ryhmänä on se moottori, joka viimekädessä vastaa merkittävästä veropotin välittämisestä alveineen, tuloveroineen, eläke- ja sosiaaliturvamaksuineen jne. Asetelma on jokseenkin mielipuolinen, koska näin tarkasteltuna jokainen lakisääteiset velvoitteensa täyttävä yrittäjä ansaitsisi mitalin ja hyvin toimivan turvaverkon, joka paremmin mahdollistaisi riskinot-

toa ja siten turvaisi verojen ja veroluonteisten maksujen välittäjänä toimimisen. On siis tarve sekä sosiaaliturva- ja YEL -uudistukselle paremmin vastaamaan siihen työhön, jonka yrittäjä yhteiskunnan eteen vastikkeetta ja joskus jopa yhteiskunnan uhkaamana suorittaa! Kannatan itse perustuloa joko perustili-muotoisena, jossa jokaiselle täysi-ikäiselle annetaan ”alkupotti”, esim. 30 000€, joka hupenee sitä mukaa kun sosiaaliavustuksia nostaa ja työllistymisen myötä summa palautuu, tai perustulona, johon yhdistetään työttömyysturvaa, toimeentulotukea ja asumistukea ja joka verotetaan pois siten, että esim. 2000€ bruttoansion jäl-

Olen toiminut perheyrittäjänä koko ikäni. Aiemmin olin pikaruokayrittäjä, nykyisin kiinteistöalan perheyhtiön osakas. Pienyrittäjän tapa ajatella ohjaa toimintaani kansanedustajana. Tiedän, että työpaikkoja syntyy vain, kun yrittäjälle on kannattavaa työllistää. Tällä vaalikaudella on johdonmukaisesti parannettu työn tekemisen ja työn teettämisen kannattavuutta. Erityisesti pienen työnantajan riskiä on pienennetty pidentämällä koeaikaa, helpottamalla irtisanomista ja palauttamalla lomalla sairastamisen omavastuu. Merkittävä osa 140000 uudesta työpaikasta on syntynyt siksi, että asioita on katsottu työnantajan näkökulmasta. Lisää työpaikkoja saadaan mahdollistamalla paikallinen sopiminen myös pienissä yrityksissä. Yrittäjävähennys on ollut hyvä täsmätoimi, jolla on hieman korvattu yrittäjän ottamaan riskiä verotuksessa. Yrittäjävähennystä saa vuosittain 350000 yrittäjää, joten se jakautuu laajalle ja kohdistuu myös

Pienyrittäjän tukeminen: ikuisuusprojekti? Katselin vanhoja blogikirjoituksiani ja huomasin siellä kirjoitukseni 28.8.2014 ”Talouskasvu alkaa pienyrittäjien tukemisesta”. On mielestäni kuvaavaa, että useimmat kohdat 4,5 vuotta vanhassa kirjoituksessa ovat edelleen valideja. Muutamia otteita kirjoituksesta:

Yrittäjävähennys on ollut hyvä täsmätoimi

keen sitä ei enää käytännössä olisi osana tuloa. Näistä perustilimalli on ehkä parempi, koska se kannustaa säästeliäisyyteen ja sisältää myös pehmeän vastikkeellisuuden. YEL osalta olisi oikeudenmukaista, että minimimaksu kerryttäisi eläkettä kansaneläkkeen päälle, koska nykytilanne ei ole kovinkaan oikeudenmukainen: kansaneläkkeen saa tekemättä mitään, mutta yrittäjä joutuu siitä maksamaan, vaikka on uransa aikana tehnyt merkittävää työtä yhteiskunnan eteen. Se on väärin! l ANTON MUROLA Liberaalit, Akaa

yksinyrittäjiin. Yrittäjävähennyksen jatko tulee varmistaa seuraavassa eduskunnassa. Tärkeää on myös, että listaamattomia yhtiöitä verotetaan jatkossakin siten, että kannustetaan investoimaan omaan yritykseen ja mahdollistetaan tuloutus. Vaarana on, että SDP vetoinen hallitus haluaa puuttua sekä yrittäjävähennykseen, että listaamattomien yhtiöiden verotukseen. Nämä uhat on torjuttava. Hyvinvointi rahoitetaan työllä ja yrittäjyydellä. Suomi tarvitsee ihmisiä, jotka ovat valmiita ottamaan riskejä, laittamaan itsensä peliin ja työllistämään myös muita ihmisiä. Kansanedustajien tehtävänä on tehdä Suomesta maa, jossa on hyvä yrittää, menestymistä arvostetaan ja epäonnistuminen hyväksytään. l ARTO SATONEN Kokoomus, Sastamala, kansanedustaja, perheyrittäjä, kansantaloustieteen opettaja

Luonnon kestokyky on rajallinen Yrittäjien vaaliteemoista yksi ajankohtaisin on ilmastonmuutoksen torjuminen. Suurena apuna sekä ilmastonmuutoksen torjumisessa että lastemme tulevaisuuden turvaamisessa ovat kestävän kehityksen toimenpiteet, joiden vaatimukset voivat näyttäytyä mikroyrityksille suuritöisinä tuotteiden, palveluiden ja toiminnan muutoksina. Luonnon kestokyky on rajallinen. Olemme käyttäneet energiaa ja materiaaleja tuhlailevasti välittämättä luonnon uusiutumis- ja kantokyvyn kestävyydestä. Nyt myös meiltä mikroyrittäjiltä vaaditaan toimintaa, jopa lastemme toimesta. Mitä me sitten voimme tehdä? Kuinka meidän tulisi edetä? Minun vastaukseni on innovatiivisuus, uuden oppiminen, olemassa olevien toimintamallien parantaminen ja tehostaminen sekä ympäristötietoisuuden lisääminen. Keinot ja työkalut tähän ovat olemassa, mutta tärkeintä on tunnistaa toiminnassa tarvittava tasapaino yrityksen talouden, ympäristövaatimusten ja mahdollisten työntekijöiden tarpeiden välillä. Kestävän kehityksen nykytilanarvioinnissa usein huomataan, että tarvitaankin vain pieniä muutoksia yrityksen saamisek-

si kestävän toiminnan polulle. Jatkuva kehittäminen on toiminta, johon meidän tulee pyrkiä. Sitä ei kuitenkaan tule tehdä hammasta purren oman ydinliiketoiminnan kustannuksella. Suomalaiset ovat idearikasta kansaa. Tarjolla on erilaisia alihankintana saatavia palveluja ja keksijöitä kirjoituspöydän laatikot täynnä käyttämättömiä ideoita. Yrityksen ja tuotteiden kehittämisen kautta saadaan aikaiseksi uudenlaista tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Kehotankin mikroyrityksiä satsaamaan kehitystoimintaan, ottamaan mukaan koko henkilöstön innovatiivisuus, käyttämään hyväksi valtion tarjoamat rahoitusmahdollisuuksia ja nauttimaan yrittäjyydestä. Tarvitsemme myös kansainvälistä yhteistyötä, mutta emme lisää kansainvälistä valvontaa, normeja ja rajoitteita. Suomalaiset yritykset tarvitsevat kannustusta, tukea uusiin haasteisiin ja rahallista tukea. Osaamista ja luovuutta ei suomalaisilta ole koskaan puuttunut. l JAANA RISTIMÄKI-ANTTILA Perussuomalaiset, Pirkkala

Yrittäjyyden puolesta. Olen ehdolla eduskuntavaaleissa 14.4. ARTO PIRTTILAHTI Kansanedustaja

Oma edustajasi.

Maksaja: Suomen Pirkanmaa ry

Miksi yrittäjä työllistää?

11


12

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Yrittäjän jaksamisesta pidettävä huolta

Yrittäjyyttä

Arkadianmäelle

Perustulosta potkua yrittäjyyteen Työ ja yrittäjyys elävät murrosaikaa. Yhä useampi työikäinen elää pätkätöiden ja monialayrittäjyyden maailmassa, jossa alanvaihdoksia tehdään vähintään kerran työuran aikana. Yhä useampi tekee töitä mikroyrittäjänä hyvin moninaisissa elämänvaiheissa. Tähän on yhteiskunnan puolelta varustauduttu kehnosti. Samaan aikaan yksinyrittäjistä entistä useampi elää hyvinkin niukasti, vailla sosiaaliturvaa tai muuta tukea. Aloittelevan yrittäjän tueksi on starttiraha, joka auttaa ensimmäisen vuoden ajan, mutta vuosi on yrittäjätoiminnan aloittamisessa aika lyhyt aika – varsinkin jos työtä tekee vain osa-aikaisesti esim. oman toimen ohella. Työttömän yrittäjyyshaaveita taas hankaloittavat monimutkaiset hakuprosessit ja byrokratian jäykkyys, sekä työn teon kannattamattomuus. Perustulo olisi kattava ratkaisu näihin ongelmiin. Perustulo mahdollistaisi entistä useammalle yrittäjyy-

den kokeilemisen, sekä tarjoaisi yrittäjälle turvaa myös yllättävissä tilanteissa. Koska kyseessä olisi kaikkia koskeva etuus, ei se asettaisi yrittäjiä keskenään eriarvoiseen asemaan tai kannustaisi epäterveeseen yritysten pilkkomiseen tai ns. pakkoyrittäjyyteen, niin kuin paljon esillä ollut ALV-alarajan nosto saattaisi tehdä. Tällainen turva voisi myös kannustaa yrittäjää ottamaan sen seuraavan ison askeleen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi, ja sitä kautta kannustaisi aitoon kasvuun myös pienyrityksissä. Perusturva helpottaisi myös kannattamattoman yrityksen lopettamista – toiminnasta olisi helpompi luopua hallitusti ja ajoissa, kun oma toimeentulo olisi edes jotenkin turvattu myös tässä tilanteessa. Suomi tarvitsee yrittäjiä myös tulevaisuudessa – perustulo takaisi jokaiselle yrittäjälle turvaverkon, joka meiltä tällä hetkellä puuttuu. l MINNA HÖLTTÄ Vihreät, Valkeakoski, monialayrittäjä

Yrittäjän sosiaaliturva nostettava palkansaajien tasolle Me yrittäjät olemme Suomen selkäranka, sillä juuri me pidämme hyvinvointivaltion pystyssä. Silti olemme edelleen toisen luokan kansalaisia, koska sosiaaliturvamme on kaukana palkansaajista. Esitän, että seuraava hallitus toteuttaa kattavan yrittäjyyspaketin, jolla hyvinvointimme tulevaisuus turvataan panostuksilla yrittäjiin ja yrittäjyyteen. Yrityksen perustaminen tulee saada houkuttelevaksi vaihtoehdoksi palkkatyölle, joten yrittäjien sosiaaliturva täytyy korjata palkansaajien tasolle. Naisten tasa-arvo työmarkkinoilla edellyttää, että äitiyslomasta yritykselle koituvat jopa 17 500 euron kustannukset korvataan verovaroista. Nykyinen 2 500 euron korvaus oli toki askel oikeaan suuntaan. Perhe-etuusjärjestelmää tulee uudistaa siten, että yrittäjä voi pitää perhevapaat nykyistä pidemmällä ajanjaksolla. Työllistämistä pitää helpottaa, joten palkan sivukuluja täytyy pienentää ja irtisanomislaki laajentaa koskemaan kaikkia yrityksiä. Mallia voidaan ottaa erityisesti Tanskasta.

Konkurssin kohdatessa yrittäjä ei saa joutua loppuelämäkseen velkavankeuteen, vaan häntä tulee kohdella inhimillisesti. Taloustaitojen opetus ja yrittäjyyskasvatus tulee määritellä pakolliseksi koulussa. 25 vuotta yrittäjänä on osoittanut minulle, että poliitikoiden arvostus yrittäjiä kohtaan on kuin karkausvuosi. Molemmat toistuvat vain neljän vuoden välein. Tulevissa vaaleissa yrittäjien olisi hyvä yhdistää voimansa ja äänestää eduskuntaan aitoja yrittäjiä, jotka tuntevat omakohtaisesti yrittäjyyden haasteet. Vaakalaudalla on koko hyvinvointivaltiomme tulevaisuus, sillä vain yritystoimintaa ja työllisyyttä parantamalla voimme saada tarpeeksi verotuloja nykyisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoittamiseksi. Tällä hallituskaudella on syntynyt jo 140 000 uutta työpaikkaa, jotka ovat samalla vähentäneet syrjäytymistä. Varmistetaan yhdessä, että tämä kehitys jatkuu myös tulevalla hallituskaudella. l JOCKA TRÄSKBÄCK Kokoomus, Lempäälä, media-alan yrittäjä

13

Nyt pistetään pyörät pyörimään Olen tamperelainen 61-vuotias liikenneopettaja ja liikennetoimittaja. Olen innokas oppimaan uutta ja arvostan yksilöllisyyttä. Työssäni ajokouluttajana toimin nuorten parissa ja vastaavasti iäkkäiden kanssa. Turvallinen elämä on parasta elämää. Mielipidevaikuttajana ja liikennetoimittajana toimimalla saan jatkuvasti vinkkejä ja pyyntöjä auttaa ihmisiä elämässään ja vuorovaikutus toimii hyvin kaikkien kanssa sosiaalisessa mediassa, Aamulehden Moron liikennetohtorina ja Radio Musan Tampereen Enskana. Vuorovaikutus jatkuisi aktiivisena myös toimiessani kansanedustajana. Arvostan ja kunnioitan kansalaisten mielipiteitä. Pidän itselleni selvänä haasteena parantaa liikenneturvallisuutta kaikkien liikkujien kohdalla. Liikenteessä liikkuminen pitää olla sujuvaa ja säännöt selkeitä ja tähdättävä turvallisuushakuiseen toimintaan. Tieliikenteeltä kerättyjä maksuja ja veroja pitää kohdentaa väylien parantamiseen ja normienpurkamisessa terävän kärjen pitää olla turvallisessa ja sujuvassa liikkumisessa. Harrastan moottoripyöräilyä ja ympäristön ja etenkin luonnon valokuvaamista. Otso-koiramme ulkoiluttaminen on ihan paras harrastus. Minulla on kaksi tytärtä ja avovaimoni Leena ja suuri ystäväjoukko ovat kaikki minulle rakkaita. Lempimusiikkiani on Queen, Eagles, Jonne Aaron, Reckless Love, Mikko Alatalo, Hauli Bros ja Kormus. Vuosi 2011 oli elämäni käännekohta, sain aivoverenvuodon, josta selvisin ja samana vuonna selvisin vaikeasta lonkkaleikkauksesta. Silloin aloin arvostamaan hyviä pieniäkin asioita ja ajattelin, että minulla on vielä paljon annettavaa. Liike Nyt on minun juttuni päästä vaikuttamaan ihmisten tärkeisiin asioihin. Nyt pyörät pyörimään. l ARTO GRÖNROOS Liike NYT, Tampere

Yrittäjyys on tietynlainen mielentila, joka mahdollistaa jatkuvan itsensä haastamisensa ja itsensä kehittämisen. Yrittäjäksi lähteminen on kuitenkin aina riski, koska päivät ovat yleensä pitkiä ja turvaverkkoa ei oikein ole olemassa. Silti rohkeat yksilöt lähtevät leikkiin mukaan koska halu toteuttaa itseään on niin suuri.

erilaisiin ongelmiin. Kiireen ja suorittamisen ihannointi, sekä hektisiä loputtomilta tuntuvia päiviä aivan liian paljon. Kalenterin täytyy olla täynnä, jotta olisit menestynyt. Teknologian avulla ihmiset ovat yhä enemmän vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja kaikkeen on reagoitava salaman nopeasti.

Ihmiskunta on saanut nauttia erilaisten yrittelijöiden ihmisten tuotoksistaan kuten teknologiasta ja keksinnöistä. Erilaiset innovaatiot ja uudenlaiset toimintatavat ovat uudistaneet yhteiskuntia aikojen alusta lähtien ja kiitos siitä kuuluu yrittelijöille ihmisille.

Meidän tulisi kuitenkin ymmärtää, ettei maailma kaadu, jos emme ole sillä sekunnilla käytettävissä. Omaa aikaa täytyy ottaa. Ihminen toimii parhaiten stressivapaassa ympäristössä.

Yrittäjyys vaatii laajojen tietojen oppimista ja sisäistämistä, sekä niiden soveltamista. Yrittäjyys on vapautta, mutta toisaalta olet sidottuna yritykseesi 24 tuntia vuorokaudessa. Yrittäjyys vaatii myös hyvää itsensä johtamista ja itsestään huolehtimista, päivien aikatauluttaminen on tärkeässä roolissa jaksamisessa. Yrittäjyyskulttuurissa on kuitenkin monia asioita, jotka eivät ole hyväksi ihmisille ja saattavat johtaa

Stressittömämpää yrittäjien elämästä saadaan myös uudistamalla ja parantamalla yrittäjien sosiaaliturvaa tekemällä siitä ketterämpi ja joustavampi. Jokainen meistä epäonnistuu joskus, ja silloin on yhteiskunnan tehtävä auttaa sinut takaisin ylös. Yritteliäisyys ja yrittäjyys ovat voimavaroja, joita meidän täytyy vaalia ja kasvattaa suomalaisessa yhteiskunnassa viimeiseen asti! l JOONAS SOUKKIO Keskusta, Tampere

Mahdollisuus yrittäjyyteen Suomi tarvitsee myönteistä ilmapiiriä yrittäjyyteen ja sen on mahdollistettava yritysten toimintaympäristön toimivuus yhteiskunnassamme. Meidän on luotava mahdollisuuksia yritysten aloittamiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Yritysverotuksen tulee olla mahdollistavaa ja kannustavaa. Yrittäjävähennyksestä on hyötynyt tavalliset pienyrittäjät ja se on tuonut eri yritysmuodot lähemmäksi toisiaan. Vähennysprosenttia tulisi nostaa vielä ylöspäin viidestä prosentista pienyrittäjien verotuspaineen pienentämiseksi, mikä kannustaisi riskinottoon ja kasvuun. Verotuksen lisäksi yrittäjyydessä i somerkitys on yrittäjien hyvinvoinnilla ja jaksamisella. Yrittäjien sosiaaliturva on paljon huonompi kuin palkansaajilla.

Yrittäjillä ei ole mahdollisuutta tehdä yritystoimintaansa osa-aikaisesti ja saada sosiaaliturvaa yhteiskunnalta osittain. Monien yksinyrittäjien bruttotulot ovat alle 1000,00 euroa/kk. Voidaan puhua jopa yrittäjäköyhyydestä. Yrittämisen ja sosiaaliturvaan tulee saada lisää joustoja yrittäjyyden ja yritystoiminnan erivaiheisiin. Perhevapaiden ja sairaslomien pitämiseen sekä opiskeluihin osallistumisen pitää olla paremmin mahdollista myös yrittäjille. Yrittäjyyden, palkkatyön, perhevapaiden ja opiskelujen yhteensovittaminen on mahdollistettava erilaisten joustojen avulla. l PILVI KÄRKELÄ Keskusta, Kihniö, Taloushallinnon ja viestintäalan yrittäjä, Pirkanmaan Yrittäjien vpj.


14

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Yrittäjyyttä Arkadianmäelle

Mikä avuksi huonoihin päätöksiin? Tamperelaisena kaupunginvaltuutettuna, yrittäjänä ja kaupunginhallituksen jäsenenä minulle on tullut runsaasti palautetta etenkin raitiotien rakentamisenaikaisista haitoista. Useat yritykset ovat kertoneet myynnin ja asioinnin laskeneen noin 30 prosentilla, vaikkakin vaihtelua on. Tilanne on kuitenkin äärimmäisen vakava. Monta liikettä on lähtenyt ja lisää on lähdössä, mukaan lukien perinteiset Halonen, Kekäle ja F-musiikki. Kivijalkaliikkeen lopetus saattaa usein tarkoittaa henkilökohtaista tragediaa niin pitkäaikaiselle yrittäjälle, kuin hänen työntekijöilleen perheineen. Varmasti tulijoita keskustaan aikanaan on. Mutta onko kaupungin ja yhteiskunnan etu se, että tulijoista moni saattaa toimia samalla omistajalla vain starttirahakauden, jonka jälkeen joku suvusta ottaa yrityksen nimiinsä ja jatkaa toimintaa uuden starttirahakauden ajan? Pormestari Lauri Lylyn nimittämä ”Raitiotien rakentamisen haittojen ehkäisy” -työryhmä antoi 3.4.2018 loppuraportissaan 31 erinomaista suositusta haittojen vähentämiseksi. Olen itse edelleen työryhmän seuran-

taryhmässä. Eräs suositus käsitteli kohdennettua 30 minuutin maksutonta pysäköintiä. On valitettavaa, että 29.1.2019 tehdyllä päätöksellä kaupunki mm. laajensi ykköspysäköintivyöhykettä ja nosti kakkos- ja kolmosvyöhykkeen parkkimaksuja saadakseen lisää tuloja, perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta. Miksi monet kaupungin päätöksistä tuntuvat yrittäjistä työntekijöineen aivan käsittämättömiltä? Siksi, että ne ovat sitä. Jos yrittäjät ja heidän työntekijänsä äänestäisivät yrittäjäehdokkaita niin valtuustoon kuin eduskuntaan, voisi ymmärryksen taso olla toinen. Ennen vaaleja jokainen puhuu kauniisti yrittämisestä, mutta ellet itse ole elänyt yrittäjän arkea, näkyy se usein päätöksissäsi. Eduskuntaan kannattaa nyt äänestää yrittäjäehdokas, ehkäpä jopa perussuomalainen, vaikka virallisesti kannattaisikin jotakin perinteistä puoluetta. Asioihin pitää saada muutos. l LASSI KALEVA Perussuomalaiset, Tampere, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Yrittäjä on yhteiskunnan sankari Vain yrittäjä itse tietää, mitä yrittäminen tarkoittaa. Yrittäjyys on jotakin sellaista, mikä on syvällä yrittäjän dna:ssa. Kaikilla ei ole sitä riskinottohalua, mitä yrittäminen vaatii. Kaikilla ei ole kykyä sietää epävarmuutta ja nopeasti muuttuvia tilanteita, jotka yrittämiseen vääjäämättä kuuluvat. Kaikilla ei ole kykyä nähdä mahdollisuuksia siellä, missä enemmistö näkee vain ongelmia. Yrittämiseen liittyy vastuuta, ahkeruutta ja sisukkuutta. Yrittäjän on otettava vastuu omasta työstään ja usein myös muiden työstä. Uusia asioita on pakko omaksua nopeasti. Vain hyvä tuote tai palvelu menestyy markkinoilla. Palkka tulee, jos tilauksia on tullut, hinnoittelu on tehty oikein ja työ hyväksytty. Vahva läpivientikyky on yrittäjän luonteelle ominaista. Yrittäjä tietää, mitä työpäivän venyttäminen ja joustaminen tarkoittavat. Lomaa pidetään, jos ehditään. Yrittäminen ei todellakaan ole kaikille sopiva uravalinta. Asenteen ja luonteen pitää olla kohdallaan. Yrittäjyys kantaa Suomea. Uudet työ-

paikat ja vahva talous turvaavat hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Tällä hallituskaudella on syntynyt yli 100 000 uutta työpaikkaa. Ilman yrittäjyyttä se ei olisi onnistunut. Kiitos yrittäjät. Yhteiskunnan tehtävä on turvata yrittämisen edellytykset. Yhteiskunnan ei tule vaikeuttaa yrittämistä ylimitoitetulla sääntelyllä ja byrokratialla. Yrittäjien näkemyksiä on aina kuultava, ja ne on huomioitava päätöksenteossa. Olen itse ollut yrittäjänä useita vuosia. Se oli kovaa, mutta opettavaista aikaa. Motivaationi on vahva yrittäjien ja yrittäjyyden puolustamisessa. Haluan aina kuulla myös yrittäjien mielipiteen. Suomessa pitää saada yrittää, onnistua ja menestyä. Suomessa täytyy saada myös epäonnistua ja aloittaa uudestaan. Työpaikat syntyvät yrityksiin ja hyvinvointivaltion säilyttäminen perustuu vain työhön. Hyvinvointi ei synny tyhjästä. Jokaisella on mahdollisuus yrittää, mutta kaikista ei siihen ole. l PAULI KIURU Kokoomus, Valkeakoski, kansanedustaja

Poliittisia lakkoja on rajoitettava Poliittisia lakkoja on rajoitettu lähes kaikissa läntisissä sivistysvaltioissa, myös Pohjoismaissa. Kokonaan niitä ei voi kieltää, mutta useissa maissa on kuitenkin tultu siihen johtopäätökseen, että mielenosoittaminen kuuluu vapaa-ajalle, tai vaihtoehtoisesti työajalla se saa olla hyvin rajoitettua ja kestää esimerkiksi muutaman tunnin. Muutoin työehtosopimus menettää takeensa työrauhan turvaajana. Suomessa on ajauduttu tilanteeseen, jossa AY-liike ei osaa enää käyttää lakko-oikeuttaan vastuullisesti kohdistaessaan lakkoilunsa sivullisiin. Maksumiehiksi joutuvat yrittäjät, ja tavalliset kansalaiset joutuvat kärsimään. Työrauhaa ei enää kunnioiteta. Poliittisen lakkoilun taloudelliset vahingot ovat

kymmeniä miljoonia euroja. Julkinen liikenne seisoo, ja lapset jäävät ilman päivän ehkä ainoaa lämmintä ateriaa. Nämä ovat seurauksia poliittisista lakoista, joihin työnantajilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Perustuslaki turvaa omaisuudensuojan, mutta nyt kolmannen osapuolen paha mieli menee yrittäjien omaisuudensuojan edelle. Vertailun vuoksi: montako poliittista työsulkua Suomessa on nähty? Ei yhtään, koska poliittisia työsulkuja ei ole edes olemassa. Perusteita toki löytyisi. Suomi on täynnä elinkeinon harjoittamista haittaavia lakeja, ja uusia kalliita velvoitteita tehtaillaan jatkuvasti. Ei ole oltu kuitenkaan niin pikkusieluisia, että toimenpiteet olisi kohdistettu sivullisiin. Oikeudenmu-

kaisuus edellyttäisi sitä, että kumpikaan osapuoli ei joudu kärsimään sellaisesta erimielisyydestä, johon ei voi itse vaikuttaa. Vaatimuksiin on tällöin mahdotonta vastata. Kun tähän on päästy, täytyy tietysti asettaa laittomien lakkojen sanktiot riittävän koviksi. Vuonna 2016 lakoista 97 prosenttia oli laittomia. Rangaistukset miljoonavahingoista ovat yleensä joitakin tuhansia euroja. Esimerkiksi Ruotsissa vahingonkorvausvelvollisuus on todellinen. Suomen on mahdotonta mennä eteenpäin, jos päättäjät ovat etujärjestön panttivankeja. l JUHO OJARES Kokoomus, Ylöjärvi, diplomi-insinööri

Yrittäjien edunvalvonta on kestävyyslaji Tutustuin Kaukajärven yrittäjien toimintaan nuorukaisena, kun isäni liittyi Kaukajärven Yrittäjien hallitukseen. Hallituksen lähipiiri, me perheenjäsenet, kuuluimme itsestään selvyytenä ”talkooporukkaan”. Ilokseni olen huomannut, ettei perusyhdistystoiminta ole näiden vuosikymmenten jälkeen muuttunut juuri miksikään – vaimoni kuuluu PY:n hallitukseen ja niinpä sain taannoin kunnian toimia Kangasalan Yrittäjien kevätmarkkinoiden Bajamajavastaavana. Paikallisyhdistysten toiminta on tärkeä elinvoimaisuuden lähde Pirkanmaan yrittäjien toiminnassa. Edunvalvonta alkaa aivan täältä kunnista ja kaupungeista, meistä yrittäjistä itsestämme. Me nostamme esiin epäkohtia, jotka tuntuvat meistä kohtuuttomilta. Näiden epäkohtien poistamisek-

si tehty määrätietoinen työ tuottaa silloin tällöin tulosta ja näin syntyy vaikkapa alv-tilitysten maksuperusteisuus tai yrittäjävähennys. Jälkimmäiseen olen erityisen tyytyväinen, koskapa se helpottaa erityisesti mikroyrittäjien toimeentuloa. Mielestäni maassamme vallitsee tällä hetkellä vastakkainasettelun ilmapiiri. Kaikkia yrittäjiä pidetään lähtökohtaisesti ahneina ja työntekijöidensä hyväksikäyttäjänä. Itse olen tästä ilmapiiristä äärimmäisen surullinen. Ihmisoikeustajuuni ei mahdu, että pienyrittäjillä ei tunnu olevan mitään suojaa muihin ihmisryhmiin verrattuna – esimerkkinä vaikkapa sairaus, opiskelu tai vanhemmuus. Edunvalvonta vaatii kaikilta meiltä jatkuvaa ponnistelua. Tuon täs-

sä esiin konkreettisen esimerkin omalta alaltani: Pirkanmaan Yrittäjät on vuosia tuonut esiin, että kuntien ei tulisi perustaa yritystoimintaa kilpailluille toimialoille. Kuitenkin Pirkanmaan kuntien omistama Pirkanmaan Jätehuolto Oy päätti näin tehdä. Syntyi Pirkanmaan Jätevesipalvelut Oy. Toimin myöskin maarakennusalan edunvalvonnan parissa ja sain tämän myötä kymmeniä huolestuneita yhteydenottoja kollegoiltani. Minkä vuoksi jo nyt kymmenien yrittäjien kilpailluille markkinoille perustettiin uusi toimija? Nyt tätä tytäryhtiötä ollaan tappiollisena ajamassa alas, mutta aihe tuo esiin edunvalvonnan luonteen – tämä on kestävyyslaji! l JUSSI HAAVISTO Kokoomus, Kangasala

Huolehditaan yrittäjistä Pienyrittäjän sosiaaliturvaa tulisi parantaa siten, että pienyrittäjän vuosilomaa tulisi tukea valtion varoista palauttamalla pienyrittäjän vuosilomarahaa koskeva laki. Ollessani Luvian kunnassa 1980-luvulla elinkeinoasiamiehen tehtävissä, otin vastaan pienyrittäjien vuosilomarahahakemuksia. Muistan, kuinka yrittäjät odottivat lomarahapäätöstä ja nauttivat ansaitusta lomasta. Etuus loppui 1990-luvulla. Suomen Yrittäjien Hyvinvointibarometrista selviää, että yrittäjät pitävät keskimäärin puolet vähemmän lomaa kuin palkansaajat. On monia yrittäjiä, joiden voimavarat ovat vähissä ja loman pitäminen tuntuu mahdottomalta. Yrittäjän sosiaaliset edut tulisi tasa-arvoisiksi palkansaajan kanssa. Suomalaisen verojärjestelmän pi-

täisi ymmärtää paremmin yrittäjyyttä kannustan siihen. Nykyjärjestelmässä yrittäjä joutuu epätasa-arvoiseen asemaan työntekijään nähden muun muassa sairastuessaan, yrittäjän lapsen sairastuessa tai olleessaan äitiyslomalla. Olen toiminut nelisenkymmentä vuotta maataloushallinnon virkamiehenä ja myös järjestänyt maanviljelijöille yrittäjäkursseja ja on ilo huomata, että vieläkin on monia, jotka jatkavat parikymmentä vuotta sitten aloittamaansa yritystoimintaa. Reilu kolmekymmentä vuotta sitten monet maatalouden harjoittajat alkoivat perustaa maatilansa oheen liitännäiselinkeinoja eli pienimuotoista yritystoimintaa. Minäkin perustin silloin mieheni Ee-

ron kanssa vanhan sukutilamme liitännäiselinkeinoksi Hämeenkyrön Maisemakahvilan. Kävimme molemmat silti vakituissa ansiotyössä. Mieheni valtion virkamiehenä ja minä kunnan viranhaltijana. Toimin nykyisin Sastamalan kaupungin maaseutujohtajana ja Maisemakahvila-yritys Hämeenkyrössä on edelleen olemassa. Olemme järjestäneet Maisemakahvilassa kymmeniä kulttuuritilaisuuksia ja antaneet näyttelytilat sadoille taiteilijoille. Yrittäjät kantavat Suomea – Suomenkin tulisi kantaa paremmin yrittäjiä. l KATARIINA PYLSY Keskusta, Hämeenkyrö, maaseutujohtaja, luomuviljelijä


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Tuki on tärkeää Irtisanouduin lähes 20 vuotta kestäneestä työsuhteesta. Oli tullut aika lähteä kokeilemaan omia yrittäjän taitojani. Rohkeutta löytyi ja aika oli kypsä. Yrittämisen arki on tuttua. Suvussa on paljon yrittäjiä. Yrittämisen suunta oli selvä – hoiva-alalla yritän. Yhteiskunta koulutti minusta terveyden- ja sairaanhoitajan. Visiota olin miettinyt. Yrittäjien asioita käsittelen myös kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksen jäsenenä. Yllätyksiä yrittämiseen on tullut jo ensi metreistä lähtien. Paljon tulee selvitettäväksi uusia termejä, joihin ei ole aiemmin perehtynyt. Rahaa menee investointeihin ja muuhun tarpeelliseen hankintaan, lupa-anomuksiin yms. paljon. Yrittämisen ensi metreille olisi hyvä saada konkreettista tukea. Moni yritys jää ensimetreille, kun hoidettavien tehtävien kanssa joutuu painimaan yksin. Sosiaali- ja terveysalalla on erilaisia lupia ja lakeja, joita yrittäjä joutuu huo-

mioimaan ja ratkaisemaan suhteessa omaan yritykseensä. Liiketoimintasuunnitelman laadinta on vastassa ensimmäisenä. Siinä joutuu pohtimaan konkreettisesti yrityksen kannattavuutta, ideaa. Yrittäjäkoulutuksia löytyy ja sellaisen itsekin suoritin, mutta ei suoraan mitään siihen, jos olet perustamassa hoiva-alan yritystä, mitä pitää huomioida. Kunnan, jonka alueella yritys sijaitsee, tulisi olla valmis yrityksen tukemiseen, avustamiseen. Nopea henkilökohtainen yhteydenotto yrittäjään. Aloittavalle yritykselle mainostaminen olisi tärkeää. Uudet yritykset tulisi saada nopeasti tietojärjestelmiin ja sivustoille. Asiakkaiden saamisessa yritykselle on tärkeää, jotta yritys pysyy pystyssä. Kunnissa tulisi kohdella yrityksiä tasa-arvoisesti, mielestäni kunta ei voi osallistua vain joidenkin yritysten mainostamiseen vaan samat mahdollisuudet kaikille. l MIIA RAJALA Keskusta, Vesilahti, hoiva- ja kuljetuspalveluyrittäjä

Töitä pitää olla – kaikenikäisille Suomen työllisyysaste on edelleen liian matala, ja syrjäytymisestä on paikotellen tulossa yhä isompi haaste. Varsinkin nuorten työttömyys on asia, johon päättäjien on puututtava ennen kuin ongelmat kasaantuvat. On epäoikeudenmukaista, että samaan aikaan työnhakija kokee, että työ viedään nenän edestä kun taas toisaalla on mahdollista oleskella pitkiäkin aikoja pelkkien tukien varassa. Yhteiskunnan tasolla kyse on siitä, että työ ja sen tekijät eivät edelleenkään kohtaa kuten pitäisi. Työnantaja kokee työvoiman saannin vaikeaksi ja työmailla alkaa tänä päivänä olla yhä enemmän ja enemmän ulkomaalaista työvoimaa, koska sitä on helppo saada. Yrittäjän näkökulmasta näyttää herkästi siltä, että suomalaisia työntekijöitä on vaikea löytää, ja varsinkin suorittavassa työssä alkaa olla jopa työvoimapulaa.

Kuinka voidaan kestävällä ja inhimillisellä tavalla lisätä työllisyyttä asettamatta ketään eriarvoiseen asemaan? On tuettava suomalaista yrittäjyyttä ja helpotettava työvoiman liikkuvuutta. On myös annettava viesti suomalaiselle yhteiskunnalle, että me työnantajina ja päättäjinä haluamme, että työtä riittää kaikenikäisille. Haluamme tehdä yhdessä talkoita sen eteen, että työ kohtaa tekijänsä. Työllistäminen ei ole kuitenkaan vain tahdosta kiinni. Palkkatuki, kannustinloukkujen poistaminen ja helpotukset työnantajamaksuihin ovat askeleita oikeaan suuntaan. Julkisilla investoinneilla voidaan korkeintaan vain siirrellä resursseja ja työpaikkoja paikasta toiseen, mutta ainoastaan yrittäjä voi luoda tähän maahan uutta työtä. l KAUKO TURUNEN Kristillisdemokraatit, Parkano

Työllisyyden lisääminen on tärkeää Olen 61-vuotias henkilöliikenneyrittäjä / mv. Toiminut vuodesta 1992 alkaen. Olen ollut samaisen ajan kunnalliselämässä, valtuustossa, hallituksen pj, nyt tarkastuslautakunnan pj. Olen myös ollut kuntayhtymä Ylisen valtuustossa, sairaanhoitopiirin valtuustossa, Olen Vesilahden yrittäjien hallituksessa, Pirkanmaan yrittäjien vaikuttajavaliokunnassa, toinen kausi alkoi. Olen toiminut SML:n PH:n toiminnantarkastajana 20 vuotta. Harrastan metsästystä, musiikkia, avantouintia. Vaaliteemoinani ovat mm. työllisyyden lisääminen ja kasvattaminen. Verotuksella pitää turvata myös jatkossa yrittämisen kannattavuus ja kiinnostus, kohdella yrittäjiä tasapuolisesti, pienyrittäjiä unohtamatta. Yrittäjille verotuksen keventämisellä helpotusta palkata työntekijöitä, siten työllistää ihmisiä tekemään tuottavaa työtä ja saada heidät mie-

luummin ottamaan tarjottava työ kuin olla korvausten piirissä. Täten saamme Suomeen elinvoimaa alueellisesti ja kokonaisvaltaisesti, myös vientialoille Suomessa pitkälle jalostettuja tuotteita vientiin. Osaamista meillä on. Nuorien ensityöpaikkojen saatavuus ja kouluttaminen joko oppisopimuksin, tai suoraan työpaikkojen kouluttamina tarjota heille oppimisen tie työelämään. Ihmisillä pitää olla turvallinen arki ja turvallisuuden tunne. Meidän pitää huolehtia toisistamme ja viranomaisille luoda edellytykset saada lisäresursseja huolehtimaan turvallisuudestamme jokapäiväisessä elämässämme. Lisäksi meidän pitää saada jokapäiväiseen ruokapöytäämme puhdasta lähiruokaa, jota Suomessa tuotetaan hyvin. Näin myös turvaamme kotimaisen työllisyyden ylläpitämisen. l ARI ARVELA Keskusta, Vesilahti

Työllisyysasteen nostaminen on edelleen tärkeää Työllisyysasteen nostamista tulee edelleen jatkaa ja 75 prosentin tavoite on tärkeä Suomen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kannalta. Tästä syystä yrittäjyyden, työllistämisen ja työllistymisen edellytyksiä pitää yhä parantaa. Turhaa sääntelyä on purettava ja joustavuutta lisättävä. Moni yksinyrittäjä tarvitsisi yritykseensä ensimmäisen työntekijän, mutta pelkää, että väärä rekrytointi voi kaataa koko yrityksen. Toisella yrittäjällä on töitä tarjolla, muttei kokoaikaisesti tai ympäri vuoden. Paikallista sopimista on laajennettava ja sen pelisääntöjä on rakennettava yhdessä. Yritysten tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan aktivoiminen kaikilla toimialoilla on Suomen menestyksen avain. Tarvitsemme kokeiluja ja hallittua riskin ottoa. Näiden uusien mahdollisuuksien tunnistaminen edellyttää ennakkoluulotonta ajattelua ja uuden oppimista. Innovaatiot syntyvät useimmiten eri toimialojen rajapinnoilla erilaisten ammattilaisten toimiessa yhdessä. Yritysten kehittämistoiminnassa heitä tulee saattaa yhteen sekä maalla että kaupungissa. Tässä on Pirkanmaan mahdollisuus. l MARJO MÄKINEN-AAKULA Keskusta, Orivesi, agronomi, markkinointisuunnittelija

Tästä syystä pyrin eduskuntaan Lähes 30 vuoden kokemus yrittämisestä ja politiikasta antaa minulle hyvän kokonaiskuvan yhteisten asioiden hoitamisesta valtakunnan tasolla. Siksi pyrin eduskuntaan. Työmarkkinoiden luonteen muuttuminen aiheuttaa muutospaineita verojärjestelmällemme. Kevytyrittäjyyteen tulee luoda selkeät toimintamahdollisuudet, kevytyrittäjyys kun on tie varsinaiseen yrittäjyyteen. Työväestö tulee tulevaisuudessa koostumaan yhä enemmän pienyrittäjistä ja itsensä työllistäjistä. Ennakkoverotuksesta on siirryttävä tuloksesta verottamiseen, sillä vuodet eivät ole veljeksiä, vaikka verottaja sen niin näkee. Arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajaa on nostettava käsityövaltaisen liiketoiminnan kasvua tukevaksi. Kuntien liike- ja yritystonttien kaavoituksesta valittaminen tulee saattaa maksulliseksi. Yritysverotuksen on kannustettava yrittäjyyteen! l ARI PRIHTI Sininen tulevaisuus, Punkalaidun

15

Yrittäjyyden ja yrittäjien puolesta! Suomessa on yli 280.000 yritystä, joista alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on yli 93%. Pienituloisten työntekijöiden ja erityisesti mikropienyrittäjien verotusta on kevennettävä. Mikro- ja pienyrittäjille on annettava aikaa kasvulle ja helpotuksia uusien työntekijöiden työllistämisessä. Tuloverotus on muutettava Viron yritysveromalliin, eli voitot voidaan käyttää verovapaasti yrityksen kehittämiseen. Näin se olisi houkuttelevaa ulkopuolisille sijoittajille sekä palvelisi yritysten kasvua. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja sijoittajia! Yrityksen maksuhäiriömerkinnät saattavat vaikuttaa paitsi vastuuhenkilön henkilökohtaiseen luottoluokitukseen myös vastuuhenkilön toisiin yrityksiin. Maksuhäiriömerkinnät poistettava heti velan maksamisen jälkeen. Kokemukseni perusteella sanerausmenettelyä on helpotettava. Kukaan muu kuin sitoutunut yrittäjä ei voi pelastaa yritystä konkurssilta. Onnistunut saneeraaminen ei vain mahdollista yrittäjän uutta al-

kua, vaan konkurssin välttämisellä on myös laajempi yhteiskunnallinen vaikutus. Konkurssilaki tulee uudistaa, sillä tällä hetkellä konkurssista hyötyvät vain lakimiehet. Konkurssipesää pyöritetään vuosia ja näin syödään kaikki pesän varat. Konkurssin yhteydessä menetetään aina työpaikkoja, joten tarpeettomien konkurssien ehkäiseminen on oleellisen tärkeää. Konkurssin tehneelle yrittäjälle pitäisi antaa mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä, eikä hän saisi olla rasitteena ihmiskunnalle. Nykyinen malli ei arvosta konkurssin tehneitä yrittäjiä, eikä niiden ammattitaitoa hyödynnetä. On tärkeää, että konkurssin tehnyt yrittäjä pääsee mahdollisimman nopeasti ennakkoperintärekisteriin, kun hän aloittaa uuden yritystoiminnan. Lainsäädäntö ja Verohallinnon ohjeet tulee tältä osin arvioida pikaisesti uudelleen. Konkurssi ei pitäisi estää strattirahan myöntämistä. Suomella ei ole varaa menettää yhtään yrittäjää! l SEPPO KAPANEN Sininen Tulevaisuus, Lempäälä

Yrittäjiä tarvitaan Olen toiminut mikroyrittäjänä yli 27 vuotta ja aivan omasta tahdostani. Tänä aikana olen työllistänyt useita ihmisiä sekä auttanut opiskelijoita saamaan tarvitsemansa työssäoppimismahdollisuuden. Me yrittäjät olemme todella tärkeitä ja tarpeellisia työllistäjiä. Toivoisin että pienyrittäjän asemaa parannettaisiin sosiaaliturvaa vahvistamalla sekä säilyttämällä verovähennysoi-

keudet. Verkostoituminen ja yhteistyö muiden yrittäjien kanssa luo myös mahdollisuuden parempaan ja tehokkaampaan vaikuttamiseen meille tärkeissä asioissa. Siinä yrittäjäjärjestöt ovat tehneet loistavaa työtä. l TARJA AHONEN Sininen tulevaisuus, Valkeakoski

• Työllisyyden lisääminen ja kasvattaminen: verotuksella oltava jatkossakin mahdollistava ja kannustava vaikutus yrityksien uusien työntekijöiden palkkaamiseen tekemään tuottavaa työtä. • Ihmisillä pitää olla turvallinen arki ja vahva turvallisuuden tunne. Huolehdimme toisistamme ja viranomaisilla oltava resurssit kansalaisten auttamiseen jokapäiväisessä elämässä. • Puhdas lähiruoka kuuluu meidän jokapäiväiseen ruokapöytään. Varmistetaan ja luodaan edellytykset kansallisilla ja EU:n päätöksillä tuottaa sitä, samalla työllistetään ihmisiä hyvinvointimme kasvattamiseksi.

ARI ARVELA

SATONEN ARTO

KOKOOMUS | KANSANEDUSTAJA

Perheyrittäjä yrittäjien asialla!


16

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Suomen suurimman nyrkkeilyseuran järjestämän Tammer-turnauksen

Tampere on Helsinkiä tunnetumpi Ilves, Tappara ja Pyrintö ovat kaikki tunnettuja tamperelaisseuroja, mutta samaan listaan voidaan lisätä myös Tampereen Voimailuseura eli tuttavallisemmin TVS. Se on nimittäin nyrkkeilyn saralla koko maan numero uno, olipa vertailukohteena sitten jäsenmäärä, treenitunnit tai viimeaikainen huippu-urheilumenestys Suomen tuoreinta nyrkkeilyn olympiamitalia myöten.

P

itkät ovat juuret tälläkin toimijalla. Alun perin yhdistysrekisteriin Tampereen Voimailuseura kirjattiin jo vuonna 1931. Se selittää vähän nimeäkin. Alkuvaiheessa seuran tarjontaan kuuluivat myös paini ja painonnosto. Paino sanalla alkuvaiheessa, sillä nyrkkeilyyn kaikki voimavarat keskitettiin totaalisesti jo kaksi vuotta perustamisen jälleen, jolloin paini ja nostot jätettiin tyystin pois repertuaarista.

Harvinaisen kansainvälinen vuosi tiedossa

Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle seuraa kävi esittelemässä Anna Laukkanen. Hän on useammankin tittelin nainen, sillä hän toimii seurassa paitsi sihteerinä myös seurakehittäjänä, ja lisäksi hänen vastuualueellaan on Tampereen voimailuseuran kansainvälinen toiminta. Kuluvan vuoden osalta tätä viimeksi mainittua kansainvälistä osastoa onkin tarjolla tuplasti verrattuna normaalimäärään. Jo maaliskuussa tiedossa on Tampereella seuran järjestämät Pohjoismaiden mestaruuskisat, jotka otellaan niin miesten, naisten kuin molempien sukupuolien nuorten osalta maaliskuun viimeisenä viikonloppuna Pyynikin palloiluhallilla.

Pienestä pitäen

PM-kisojen lisäksi tiedossa on seuran varmasti kansainvälisesti tunnetuin tapahtuma, eli Tammer-turnaus. Tänä vuonna kyseisen mittelön kruunua kirkastaa se, että tapahtuma järjestetään nyt tasan 40. kerran. Paikka on tuolloinkin Pyynikin palloiluhalli. – Sitä voidaan hyvästä syystä pitää koko Suomen nyrkkeilypyhättönä, sillä jo aikanaan ensimmäistä kertaa 1977 järjestetty turnaus oli samana vuonna valmistuneen hallin ensimmäinen iso kansainvälinen tapahtuma, Anna Laukkanen kertoo. Siitä hänellä ei voi olla muistikuvia, koska hän

on itse 80-luvun kasvatteja. – Noin kolmevuotiaasta saakka olen käynyt Tammer-turnaukset katsomassa, hän huomauttaa. Se johtunee osittain geeneistä, sillä Laukkasen isä sattuu olemaan samaisen seuran puheenjohtaja Aarno Laukkanen. Hän on kipparoinut Suomen suurinta nyrkkeilyseuraa jo vuodesta 1994.

Monipuolistuminen ajoi kasvuun

Aina Tampereen Voimisteluseura ei ole ollut koko maan suurin ja kaunein. Itse asiassa varsinaisen kovan kasvun aika TVS:ssä alkoi vasta 70-luvulla, jolloin pitkäaikainen puheenjohtaja, sittemmin urheiluneuvokseksi nimetty Tauno Salminen alkoi systemaattisesti kehittää Tampereelle nyrkkeilyn suurseuraa. Tätä kehitystä vauhdittivat esimerkiksi lasten- ja nuorten nyrkkeilykoulut 70- ja 80-luvuilla sekä 90-luvun vahvat panostukset kuntonyrkkeilyyn. Samalla vuosikymmenellä mukaan tulivat ensimmäistä kertaa myös naisnyrkkeilijät. – Tässä olimme todellinen pioneeri paitsi Suomessa myös oikeastaan koko maailmalla. Suomen ensimmäinen naisnyrkkeilyottelu järjestettiin 1993 aivan ensimmäisten joukossa koko maailmassa.

Kuntonyrkkeilijät ovat suurin ryhmä

Tänä päivänä seuran virallinen jäsenmäärä on noin tuhat. Treenipaikkojakin on useampi. Nääshallin lisäksi seuran käytössä ovat myös Hervannan vapaa-aikakeskus ja Kaukajärven vapaa-aikatalo. – Lisäksi huippu-urheilijamme treenaavat myös Ratinassa, Anna kertoo. Jäsenkirjosta ehdottomasti suurin lokero ovat aikuiset kuntoliikkujat, eli yli 17-vuotiaat kuntonyrkkeilyharrastajat. Heitä on vuosittain ollut jäseninä noin seitsemisensataa.

TAMPEREEN VOIMAILUSEURA on paitsi Suomen suurin myös menestynein nyrkkeilyseura, otettiinpa mittariksi sitten oikeastaan mikä tahansa. Kasvuaikaa seuralla on ollut ihan kivasti, sillä se on perustettu jo vuonna 1931. Kuva on otettu Tammer-turnauksesta, joka on ollut seuran lippulaivatuote jo vuosikausia. Tulevana vuonna se boksataan Tampereella jo 40. kertaa.

Seuraavana tulevat lasten- ja nuorten ryhmät eli 10–18-vuotiaat, joita on noin 150. Kapein sektori on luonnollisesti kilpa- ja huippu-urheilijat eli siis se Mira Potkosenkin edustama ryhmä. Aktiivisesti kisoihin on Tampereelta ollut lähtijöitä parisenkymmentä jo useamman vuoden ajan. Tosin tuhannen jäsenen määrään näillä luvuilla ei vielä päästä. Varsinaisten boxeri-harjoittelijoiden lisäksi jäsenmaksunsa maksaa joka vuosi aika iso joukko talkoolaisia.

Työharjoittelu venyi astetta pidemmäksi

Kolmekymppinen Anna Laukkanen ei välttämättä ole ensimmäinen mielikuva, joka nyrkkeilijästä tulee mieleen, mutta lajitaustaa hänkin omaa. 2000-luvun alkupuolella hän kertoo kisanneensakin muutaman kerran mutta todenneensa, että on enemmän kuntonyrkkeilijä kuin varsinainen lajin urheilija. Kuntonyrkkeilyä hän on myös ohjannut seuran puitteissa, mutta se, että nyrkkeilystä tuli myös järjestötyö, on pikemminkin sattumaa. – Opiskelin alun perin kansainvälistä kauppaa TAMK:ssa, ja urasuunnitelmani olivat aivan toiset. Päädyin tänne tekemään opinnäytetyötä 2008 ja sillä polulla olen edelleen, hän kertoo.

Mike Tysonkin on Tammer-turnauksen kävijä

ANNA LAUKKANEN Paitsi sihteerinä myös seurakehittäjänä Tampereen voimailuseurassa työskentelevän Anna Laukkasen vastuualueellaan on myös Tampereen voimailuseuran kansainvälinen toiminta. Alkuvuodesta häntä onkin työllistänyt aivan pian Pyynikillä oteltava nyrkkeilyn PM-turnaus. Ja syksyllä edessä onkin sitten legendaaarinen Tammer-turnaus, joka on ylivoimaisesti Suomen tunnetuin nyrkkeilytapahtuma.

Toisaalta kansainvälisen kaupan tutkinnosta on ollut kosolti hyötyä myös nykytyössä. Anna nimittäin kertoo, että seuran vuosittaisen ykkösponnistuksen eli Tammer-turnauksen ansiosta Tampere on kokoluokkaansa tunnetumpi paikka maailman nyrkkeilykansan parissa. – Uskallan väittää, että nyrkkeilyporukoissa Tampere on tunnetumpi kuin Helsinki ja pitkälti juuri siitä johtuen, että Tammer-turnausta on

järjestetty täällä vuodesta 1977 saakka, hän kertoo. Kuriositeettina mainittakoon, että Tampereella on aikanaan käynyt ottelemassa aika monta maailmantähteä. Kenties Muhammed Alin jälkeen kaikkien aikojen tunnetuin raskaansarjan maailmanmestari Mike Tyson on hänkin aikanaan käynyt Pyynikillä voittamassa Tammer-turnauksen. Siis paljon ennen naamatatuointeja ja korvan puremisia. Mike Tysonille Tammer-turnaus oli hänen elämänsä ensimmäinen ulkomaanmatka, joten myös tässä tarinassa Tampereella on keskeinen rooli. – Myös legendaarinen Oscar De La Hoya on aikanaan otellut täällä kultamitalin, ja useita olympia- ja arvokisavoittajia on noussut keskipallille täälläkin, kansainvälisten kisajärjestelyiden kanssa arkipäivisin työskentelevä Anna taustoittaa.

Poikkeuksellisen myöhään tänä vuonna

Se, että ensi vuonna järjestettävä turnaus on järjestykseltään tasan 40., vaatii hieman selitystä. Vuosittain järjestettynä kun merkkipaalu olisi tullut vastaan jo aiemmin. – Tämä johtuu siitä, että kolmena vuonna Tampereen Voimailuseura on isännöinyt Tampereella arvokisat, jonka vuoksi varsinainen Tammer-turnaus on jäänyt järjestämättä, hän selkeyttää. Perinteisesti Tammer-turnaus on järjestetty viikolla 42, eli lokakuun puolivälissä. Vuoden 2019 turnaus kuitenkin mitellään vasta marraskuussa, sillä MM-kisat ovat turhan likellä alkuperäistä ajankohtaa. Kansainvälisyyttä riittää, sillä perinteisesti turnaukseen osallistuu ottelijoita noin 10–20 eri maasta, ja koska nyrkkeily on lajina kirjaimellisesti globaali, on osallistujia ehtinyt aikojen saatossa olla jopa yli 80 eri maasta. Tammer-turnaus on tarkalleen ottaen avoin kil-

pailu, johon osallistujat valitaan kansallisille nyrkkeilyliitoille lähetettävien kutsujen mukaan.

Talous puntarissa

Anna Laukkanen myöntää, että Tammer-turnaus on seurana heille aina vuoden merkittävin panostus. – Sekä kansainvälisyyden että kotimaisen näkyvyyden lisäksi myös yritysyhteistyö keskittyy vahvasti siihen, hän toteaa. Sen verran toiminta on muuttunut Annankin uran aikana, että kun kuutisen vuotta sitten kisajärjestäjä maksoi joka ikisen osallistujan eli urheilijan ja valmennustiimin kaikki kulut, voidaan siitä nyttemmin periä osallistujilta korvausta. – Tämä tosin määräytyy Euroopan kattoliiton määrittelemien maksimitaksojen mukaan, mikä tarkoittaa, että edelleen juuri Tammer-turnaus on taloudellisesti joka vuosi tietysti iso vedenjakaja, jonka tulos vaikuttaa koko seuran talouteen valtavasti, hän kertoo. Kisajärjestäjän oma toive on, että mukaan saataisiin myös tulevalla kerralla mahdollisimman laaja edustus. Se tekee gutaa paitsi lipunmyynnille, myös itse otteluille. – Jenkit ja Brittien saarten porukan lisäksi kovia ja vähän erilaisia nyrkkeilymaita ovat esimerkiksi Filippiinit ja Brasilia. Sen verran erilaisilla tyyleillä niissä otellaan, että se tekee otteluista hyvin mielenkiintoisia.

Väärät ennakkoluulot romukoppaan

Seuran tavoitteena on saada Pyynikki mahdollisimman täyteen silmäpareja niin maaliskuussa kuin marraskuussakin. Anna itse vakuuttaa, että nyrkkeilymatsiin kannattaa lähteä ilman sen kummempia ennakkoluuloja. Moni kun yllättyy kuulemma positiivisesti. – Monen ennakkoluuloissa nyrkkeily on mättöä ja tappelua, vaikka taktiikan, tekniikan ja taidon osuus


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

17

ansiosta

nyrkkeilykaupunki Kuva: Jani Vienonen

onkin sitten yllättynyt monet positiivisesti. Ilman toimivaa taktiikkaa ja taitoa nyrkkeilyottelua kun ei voita kukaan, hän kertoo. Sekä Tammerissa että PM-kisoissa tarjolla on esimeriksi VIP-aitioita, jotka kiinnostanevat erityisesti yritysasiakkaita. Laukkanen takaa, että silloin nyrkkeilytapahtumasta saa irti vielä perinteistä penkkipaikkaa enemmän. – Vip-aitioita on Tammerissa kuusi kymmenelle hengelle, ja tällöin pakettiin kuuluvat myös tuomaripuolen asiantuntijoiden sääntökatsaukset sekä illan otteluiden suomalaisurheilijoiden ja heidän valmentajiensa ennakkohaastattelut. Mielestäni tämä on todella hyvä tapa päästä kiinni lajiin myös ilman sen kummempaa ennakkotietoa, hän markkinoi.

Hinnat eivät päätä huimaa

Katsojien ei pitäisi jäädä himaan ainakaan hintojen vuoksi. Koko päivän lippu maaliskuun PM-kisoihin irtoaa aikuisille 10 eurolla ja lapsille vielä tätäkin halvemmalla. Hyvää lipunmyynnille tietänee sekin, että Suomesta ollaan kotikisoihin keräämässä mahdollisimman isoa joukkuetta. Paikallisia nyrkkeilijöitäkin pitäisi olla mukavasti edustettuna. Mestaruuskisoissa otellaan kaikissa sarjoissa, eli niin miehissä, naisissa, tytöissä ja pojissa. Viimeksi turnaus järjestettiin Tampereella vuonna 2015, sillä Islantia lukuun ottamatta se kiertää vuosittain jossakin Pohjoismaassa. Mitalitoivojakin pitäisi olla, sillä Suomen nyrkkeilyliitto on

jo aikanaan asettanut tavoitteekseen olla vuonna 2020 Pohjoismaiden paras nyrkkeilymaa. – Tätä kohti ollaan menossa hyvää vauhtia, vaikka Ruotsi onkin ollut etenkin nuorissa viime vuodet paras, hän kertoo.

Erilaisia yhteistyömuotoja

Yritysyhteistyö on Tampereen Voimailuseuralle merkittävä asia, ja yhteistyökumppanien tarve on luonnollisesti krooninen. Toisaalta se onni Suomen merkittävimmällä seuralla on, että se on tehnyt useamman paikallistoimijan kanssa erityisen toimivaa yhteistyötä jo useamman vuoden. – Visura Oy, Suomen Kolibri, Tapola, Asennus-Redi ja Lomalinja ovat kaikki olleet mukana jo vuosia, mikä on tietysti paikalliselle toimijalle optimitilanne, Laukkanen toteaa, mutta muistuttaa, että uusia yhteistyökumppaneita mahtuu mukaan edelleen. Yksi ei-niin-perinteinen yhteistyömuoto ovat yrityksille räätälöidyt omat nyrkkeilyvuorot, joita seura on toteuttanut jo useamman vuoden. Mukaan mahtuu isompikin porukka, sillä esimerkiksi Nääshallin salissa pystyy treenaamaan kerralla jopa 80 hengen poppoo. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA, JANI VIENONEN, MIRA POTKOSEN ARKISTO

Kuva: Mira Potkosen arkisto

Alkuvuosi on aina selvä piikki kuntonyrkkeilijöiden osalta

TAMPEREEN VOIMAILUSEURAN tunnetuin tämänhetken aktiiviurheilija lienee Mira Potkonen. Kuvassa Mira ja olympiamitali.

Monen muun lajin tapaan myös nyrkkeilyssä omia elämäntapoja vuolaasti muokkaavien uudenvuodenlupausten osuus tarkoittaa aina selvää piikkiä myös kuntonyrkkeilijöiden harrastusryhmissä. – Kyllä tammikuu on ilmoittautumisten osalta aina se isoin piikki. Meillä on ilmoittautuminen kahdesti vuodessa, ja etenkin nais-

ten puolella tammikuu korostuu merkittävästi, hän toteaa. Kovasti on nyrkittely kiinnostanut viime vuosina, sillä Annan mukaan viimeisen 10 vuoden ajan tammikuun naisten ryhmät on myyty viimeistä paikkaa myöten loppuun. Nyt käytössä on verkkoajanvaraus, historian toista kertaa.

TEHOKASTA PERINTÄÄ YLI 30 VUODEN AMMATTITAIDOLLA

Pirkan Perintä Oy www.pirkanperinta.com puh. 03-3122 4400

Palveleva kehysliike Tampereella. Toimitukset ympäri Suomen. Myymälä ja taidetarvikkeet Hallituskatu 11, 03 223 7485 Myymälä ja työtilat Tammelan Puistokatu 22, 03 223 7425 www.malkki.fi info@malkki.fi Taidetarvikkeiden verkkokauppa: www.arteljee.fi

LAITA PAPERIASIAT KUNTOON! Tilaa palvelevasta graafisen alan tukkukaupasta laadukkaat Canonin tulostusmateriaalit ja Tomplan kirjekuoret painettuina tai painamattomina.

HYÖDYNNÄ ENSITILAAJAN ETU! Saat toimituksen rahtivapaasti, kun käytät verkkokaupassa kampanjakoodia:

PY0319

KÄRRYJEN HUOLTO, KORJAUS, MYYNTI, VUOKRAUS www.imsoy.fi Aisapojat Oy Asentajankatu 3 Lakalaiva, TAMPERE

+358 500 620 995 asiakaspalvelu@imsoy.fi


18

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Perhefirma sanan varsinaisessa merkityksessä © SRV / Tomorrow AB / Studio Libeskind. Arkkitehdin näkemys. Muutokset mahdollisia.

– Jorman työkavereina ovat hänen seitsemän poikaansa

Asumisen uudet huiput.

Tampereen Kansi -alueella asut helposti ja mondernisti kaupungin ydinkeskustassa. Ensimmäisenä alueen asuintornitaloista valmistuu Asunto Oy Tampereen Kannen Topaasi, jonka huoneistot sijaitsevat kerroksissa 7-16. Lisätietoja: srv.fi/asuminen/tampereen-kannen-asunnot asuntomyynti.tampere@srv.fi p. 0800 122 300 (maksuton)

Tylsempi versio yrityksen nimestä on, että se juontaa juurensa kahden Salosen eli Jorman ja Timon etunimistä, mutta aivan yhtä hyvin se voisi tulla sanoista Salosen Tehokas Joukko. Yritys on nimittäin läpikotaisin perhefirma. 11 hengen porukasta peräti kahdeksalla on sama sukunimi eli Salonen. Isä Jorma on saanut mukaan yritykseensä peräti seitsemän poikaansa. Edes oman perheen voimin ei ole enää hetkeen selvitty, vaan mukaan katraaseen on palkattu jo nyt myös kolme perheen ulkopuolista lista-asentajaa. Syy tähän on erittäin nopeasti kasvava Tampere.

P

itkällä historialla STJ-Asennus ei voi lähteä leveilemään, sillä takana on vasta kolmas toimivuosi. Ensimmäinen oman yrityksen työmaa ajoittuu vuoden 2016 tammikuuhun. Jorma Saloselle yrittäminen ei ollut tyystin vieras maailma, sillä hän oli aikanaan 80- ja 90-lukujen puolella mukana talopaketteja kasaavassa yrityksessä. Silloinkin remmissä oli veljeskatras, sillä mukana olivat Jorman neljä rakennusalalla toiminutta veljeä. Nykyistä yritystä edeltävät 18 vuotta Salonen oli kuitenkin palkkatöissä.

Eläkepesti vaihtui omaan firmaan

Yrityksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi juuri edellisen työnantajan sisäisten muutosten takia. Kun yritys oli myyty eteenpäin, pistettiin organisaatiota voimakkaasti uusiksi. Nämä muutokset koskivat myös Ti-

moa, joka oli seurannut alalla isänsä jalanjäljissä. Etenkin hänen kohdallaan muutos uudessa organisaatiomallissa olisi ollut varsin kommervenkkinen. – Aiemmin toteuttamiani työnjohdollisia hommia minulla olisi ollut tarjolla vain pääkaupunkiseudulla, jonne muuttaminen ei innostanut, Timo taustoittaa. Jormalla muutos työnkuvaan ei olisi ollut näin radikaali, mutta myös hän kertoo huomanneensa melko pian, että ehkä oli parempi kääntää elämässä uusi sivu. Sanansa hän asettaa diplomaattisesti. – En laulanut ihan samassa kuorossa uuden johdon kanssa, hän hymyilee todeten, että työ itsessään oli maistunut aina hyvältä ja liki 20 vuotta kestänyt työputki yrityksessä on ollut mieluisaa aikaa.

Suhteet auttoivat alkuun

– Olin ajatellut, että jäisin edellisestä paikasta eläkkeelle, mutta kun niin ei käynyt, oli yrittäjäksi ryhty-

minen varsin luonteva vaihtoehto. Eihän tällaista vanhaa kaakkia enää kukaan hommiin ota, mies sanoo ja nauraa päälle. Timosta tuli heti alkuun perheyrityksen toimitusjohtaja, sillä Jormalla esteenä siihen olisi ollut myös edelliseen työsopimukseen rustattu vuoden kilpailukielto. Vauhtia suunnitelmiin antoi se, että suhteet rakennusliikkeiden hankintapuolelle olivat pitkän kokemuksen ansiosta kunnossa. Jorman mukaan asiakkaat tiedustelivat jo hyvissä ajoin, koska mies pistäisi pystyyn oman putiikin. – Se varmasti vaikutti päätökseeni. Jos olisin aloittanut ruohonjuuritasolta kaikkien, tuskin olisin tähän lähtenyt, hän tuumailee.

Poikia kuin Jukolassa

Tahti on ollut huomattavan nopea. Kolmessa vuodessa remmi on kasvanut yli 10 henkeen, mikä on Jorman ja Timon mukaan ollut omia ounasteluja merkittävästi nopeampaa. Tekijöistä iso osa on löytynyt lä-


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

19

Kuva: STJ-Asennus Oy

NÄIN KOMEALTA näyttää Salosten koko isä ja hela veljessarja, joka on lukumäärältään kuin suoraan kansalliskirjallisuudesta. Nimet tosin ovat toiset. Kuvassa ovat oikean alalaidan isä Jorman lisäksi takarivissä vasemmalta lueteltuna Timo, Valtteri, Anders, Henrik, Joonas, Ville, Jarkko. Ja alarivistä löytyvät puolestaan jälleen vasemmalta alkaen Aleksi, Patrik, Lauri. Timon mielestä perheyrittäjyyden tuoma etu on, että toiseen voi luottaa sataprosenttisesti. – Ainakin itse koen, että vähemmän minä nyt stressaan kuin palkkatyöaikaan esimiehenä. Silloin piti välillä tosissaan miettiä, josko joku tulee maanantaina töihin vai ei, kun taas tässä sitä ei tarvitse pohtia.

Pääosin työstetään asuntoja

Yrityksen tyypillisin kohde on asuinrakennus, mutta jonkin verran kohteita on löytynyt myös toimistoista ja kouluista. Kohteeseen käytetty työaika vaihtelee neliömäärien mukaan, mutta tyypillisessä, noin 40 asunnon kerrostaloprojektissa yksi kohde työllistää STJ:n porukkaa parikymmentä päivää. – Noin kahden asunnon päivätahtia tätä yksi mies tekee, Jorma kertoo. Siinä koituu näin isolla porukalla touhutessa vuoteen aika määrä kämppiä. – Viime vuonna meillä taisimme tehdä reilut parituhatta asuntoa, Timo laskee. Mitään järisyttävän se-

Perheen niin sanotun oman tuotannon lisäksi hyvä kasvuvauhti on tarkoittanut, että oman perheen käsiparit eivät ole enää riittäneet. Tällä hetkellä yrityksessä listahommia painaakin yös kolme ei-Salosta. Yrityksen 11 hengestä jokainen osallistuu myös siihen aivan oikeaan tekemiseen, mutta sen isä ja poika myöntävät, että kokoluokka alkaa olla sitä kategoriaa, että hallinnointi ja paperinpyöritys alkaa viedä jo yhden hengen koko työpanoksen. – Olemme jo koettaneet saada isää vähän enemmän tänne konttorihommiin, joskaan ei työn jäljen takia, Virallisesti Jorma saavuttaa eläkeiän kolmen vuoden päästä, mutta mikään hirveä hoppu hänellä ei sen suhteen ole. – Etenkin jos siirryn enemmän näihin paperitöihin, eihän se juuri ikää katso, hän tuumaa. Joskin hänen tapauksessaan jatkajan osalta tilanne näyttää varsin lupaavalta.

OSAAVA TELE- JA SÄHKÖALAN AMMATTILAINEN

www.teletaito.fi teletaito@teletaito.com Vaittintie 2, 33960 Pirkkala

TUPLAA KATTOSI KÄYTTÖIKÄ LA-KATTOHUOLTO.FI

Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA STJ-ASENNUS OY

HUOLLATA KATTO - SÄÄSTÄ RAHAA

• KATTOJEN VUOSIHUOLLOT • TIILI/PELTI/HUOPAKATTOJEN PUHDISTUKSET JA PINNOITUKSET • KASVUSTON TORJUNTA JA POISTO • KATTOTURVATUOTTEET, SADEVESIJÄRJESTELMÄT, PELLITYKSET

Ahnehtiminen kielletty

Yrittäjien mukaan tähän asti yrityksen taival on kulkenut omia visioita huomattavasti nopeammassa aikataulussa. – Aloittaessamme ei kumpikaan meistä kuvitellut, että meitä olisi 10 jo näin nopeasti, Timo kertoo. Hommia on tiedossa varsin mukavasti myös lähitulevaisuudessa. – Tällä hetkellä meillä on tiedossa vähintään puolet tämän vuoden koko työkannasta, Timo kertoo. Sen Jorma kertoo parinkymmenen vuoden työkokemuksella oppineensa, että joskus pitää osata sanoa ei. Siitä koko Salosten klaani on halunnut pitää kiinni, että jokainen kohde tehdään hyvin, ei hutiloiden. Ahnehtiminen ei ole pitkässä juoksussa missään nimessä kannattavaa. – Huonosti tehty työ tarkoittaa monesti sitä, että tehdään samalla kertaa ensimmäistä ja viimeistä kertaa kyseiselle asiakkaalle, Jorma huomauttaa. l

p. 0400-731 076 tai 040-352 4424

- TV, 4G antenniasennukset - Kuitu-, kupari- ja WLANtietoverkkoasennukset - AV- ja sähköasennukset - Tele-, AV- ja sähkösuunnittelu

OTA YHTEYTTÄ! LASSE NISKANEN p. 0400 159 817 lasse.niskanen@la-kattohuolto.fi

YLI 50 TIENTÄYTEISTÄ VUOTTA Laaja ja monimuotoinen kuljetuskalustomme mahdollistaa haastavatkin kuljetustarpeet. Oikeanlaisen kaluston lisäksi tarvitaan osaavat ja tekijät. Laaja jakokeneet monimuotoinen kuljetuskalustommmahdollistaa haastavatkin Näiden myötä syntyvät turvalliset kuljetustarpeet. Oikeanlaisen kaluston ja oikea-aikaiset kuljetukset. lisäksi tarvitaan osaavat ja kokeneet tekijät. Näiden Tämän kaikenmyötä saatsyntyvät yhdestä turvalliset ja oikea-aikaiset kuljetukset.

ja samasta paikasta - meiltä. Tämän kaiken saat yhdestä ja samasta paikasta - meiltä.

l us

ii k

e Jaakko P

o Oy ola hj

YRITYKSEN LUONNOLLISESTI listoilla täytetyssä varastossa perheyrityksen toimintaa Pirkanmaan Yrittäjä –lehdelle valottivat Jorma ja hänen esikoispoikansa Timo. He eivät toimi kollegoina nyt ensimmäistä kertaa, vaan olivat työkavereita jo palkkatyöaikaan.

Omat pojat eivät enää riittäneet

Turkkilanjärventie 6, 39200 KYRÖSKOSKI Puh. (03) 371 6106 laurilanbetoni@laurilanbetoni.fi www.laurilanbetoni.fi

t

heltä, sillä tänä päivänä STJ-Asennus työllistää isä Jorman ja esikoispoika Timon lisäksi myös hänen kuusi veljestään eli ikäjärjestyksessä lueteltuna Jarkon, Valtterin, Aleksin, Andersin, Henrikin. Veljeksistä nuorin, Patrik, on vielä ammattikoulussa, mutta hänkin on ollut mukana toiminnassa esimerkiksi viime kesänä. – Patrik oli viime kesän täällä hommissa, ja veljiensä lailla myös hänellä asenne on kohdillaan, Sehän näissä hommissa on tärkeintä. Työn itsessään oppii kuka tahansa, mutta asennetta on vaikeampi opettaa, Jorma toteaa. Seitsemän veljeksen katraaseen mahtuu luonnollisesti monenlaista luonnetta. Osan temperamentti ja latuprofiili on matalampi ja osan korkeampi. – Aika hyvin olemme tässä elämän aikana toisemme oppineet tuntemaan ja siihen malliin koetamme täälläkin toimia. Esimerkiksi Jarkko, joka on meistä nopein tekijä, turhautuu helposti, jos tekemistä ei piisaa. Tällaisia asioita me koetamme pitää

Yrityksen pääsääntöiset työt käsittävät listoitusta ja karmitusta. Asiakkaina ovat lähes poikkeuksetta rakennusliikkeet. Työkohteisiin Salosen poppoo pääsevät tutustumaan vasta varsin myöhäisessä rakentamisvaiheessa, sillä listaukset ovat perinteisesti finaalityövaihe. – Meidän jälkeemme tulevat enää jälkisiivoajat, Jorma kertoo. Työmaita on ollut myös Hämeenlinnasta ja Jyväskylästä, mutta useimmiten yrityksen kohde löytyy Tampereen kaupunkiseudulta. Tampereen kova kasvuvauhti näkyy selvästi. – Esimerkiksi tällä hetkellä meillä on työmaat Ranta Tampellassa ja Niemenrannassa, jotka ovat molemmat työllistäneet meitä jo useamman rakennuksen osalta, Timo kertoo. Pääkaupunkiseudulla kysyntää riittäisi sielläkin. Toistaiseksi pyynnöt on kuitenkin pääsääntöisesti passattu. Eikä etelä muutenkaan olisi yrittäjille se ykkösvaihtoehto, jos laajentua pitäisi. – Kyllä se enemmän tuo Jyväskylän suunta olisi, Jorma kertoo. Se on tutumpaa seutua myös aiempien suhteiden osalta, sillä se kuului miehen vastuualueisiin aiemmassa työpaikassa.

je

Viimeinen silaus ennen loppusiivousta

sonkiluontoista STJ:n toiminta ei ole. Listoja kun voi lyödä seinään yhtälailla myös paukkupakkasilla, toisin kuin vaikka maalia. Kiireajat ajoittuvat yleensä muualle kuin talveen. Tulipalokiireet on pyritty ja aika hyvin myös pystytty pelaamaan pois ennakoivalla toiminnalla. – Jos etukäteen näemme, että kuukauden päästä on kiire, teemme sitten niin paljon puskuria eteenpäin kuin mahdollista, Timo kertoo. Ja jos oikein kiirettä on pitänyt, on kiireisimmille työmaille menty koko orkesterin voimin viikonloppuhommiin. –10 miehellä saa tällöin jo aika paljon aikaan, noin parikymmentä asuntoa päivässä, Jorma huomauttaa.

Kul

mielessä, kun työmaita porukalle suunnittelemme, Timo kertoo.

Parhaat betonit

www.jaakkopohjola.fi kuljetus@jaakkopohjola.fi www.jaakkopohjola.fi p. 03 578 2200 kuljetus@jaakkopohjola.fi f.p. 03 578 5782200 2201 f. 03 578 2201


20

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Toimintatapamuutos teki Pettestä yrittäjän Perinteisiä alan toimintatapoja koskettanut muutos oli tärkeä syy siihen, että Pette Norojärvi perusti yrityksensä. Hissien parissa liki koko työuransa tehnyt mies oli todennut, että peruskorjausten sijaan yhä useammin hissiremonteissa oli alettu purkaa vanhat tyystin pois ja rakentaa tilalle pränikät. Hintaero kun näiden kahden välillä oli litistynyt varsin pieneksi.

K

uten niin usein, myös nyt murrosvaihe synnytti kysynnän ja tarjonnan lakeja seuraten eräänlaisen tyhjiön. Uusien hissien asennuksia edeltäneisiin purkuhommiin ei nimittäin tahtonut löytyä päteviä tekijöitä. Tähän haasteeseen Pette Norojärvi oli itsekin törmännyt useasti silloisen työpaikkansa eli sveitsiläisen hissijätti Schindlerin palkkalistoilla toimiessaan. – Puutetta oli osaajista, joilla olisi voimassaolevat hissityöhön vaaditut luvat ja pätevyys itsenäiseen työhön. Tämä oli se huuto, johon halusin vastata, kun perustin yritykseni kuutisen vuotta sitten, Norojärvi selittää.

Luonteelle sopiva valinta

Yrittäjyyttä hän oli kuulemma miettinyt aiemminkin, mutta nyt se oma markkinarako tuntui olevan päivänselvä. – Ajattelin, että jos en tätä nyt tee, sitten en tekisi sitä koskaan, mies muistelee. Yrittäjäksi ryhtymisen polkua tasoitti se, että yrittäjyys ei ollut hänelle aivan tuntematon sarka.

Myös Petten isä oli elättänyt itsensä yrittäjänä, vieläpä hissien parissa. Norojärvi oli itsekin ehtinyt hieman testata siipiään yrittäjyyden suhteen. Hän kun oli aikanaan mukana osakkaana tamperelaisessa Taco House -ravintolassa sen perustaessa tänne ensimmäistä ravintolaansa. Mitään traumoja kummastakaan kokemuksesta ei selvästikään jäänyt. – Yrittämisessä minua kiinnosti eritoten mahdollisuus itsenäiseen päätöksentekoon ja se, että omaa työtä ja työmäärää voi ohjata haluamaansa suuntaan, hän kertoo. – Joskin olin jo palkkatöissä ollut varsin ahkera tekemään, joten siinä mielessä ajattelin yrittämisen sopivan luonteelleni, hän tuumaa.

Houkuttelevan pieni hintaero

Tärkeä syy siihen, että peruskorjauksista alettiin enenevissä määrin siirtyä kokonaisvaltaisempiin remontteihin, löytyi hinnasta. Se, että peruskorjauksen hinnalla oli mahdollisuus saada tyystin upouusi hissi, alkoi ol-

TYÖSAUMARAUDOITTEET RISTIMÄELTÄ!

Rakennustuote Ristimäki Oy ristimaki@rtristimaki.fi ☎ 0400 625 248 www.rtristimaki.fi

RELIFTIN YRITTÄJÄ Pette Norojärvi kehuu useampaan otteeseen, että on löytänyt töihin hienon porukan. Aivan kenelle tahansa monenlaista uniikkia taitoa vaativa ala kun ei sovi. Toisaalta hissialalle kerran tulleet ovat yleensä viihtyneet hommissa pitkään. Yksi syy tähän lienee turvattu työtilanne. – Etenkin huoltopuolella hissien parissa on ollut tarjolla työtä suhdanteista riippumatta, joskin tasoituksena parempiakin liksoja on olemassa, hän tuumaa. Juuri tekijäpuute vauhditti Norojärven ideaa yrittäjäksi ryhtymisestä. Alalla hän oli ollut jo vuosia. – Kun olin riittävän kauan kuunnellut puhetta siitä, ettei noihin hommin ole tekijöitä, päätin itse ryhtyä tekemään ja katsomaan, josko sitä tilausta todella oli niin paljon kuin puhuttiin, mies taustoittaa. Reliftin perustaminen ajoittui kevääseen 2013.

la kuluttajan kannalta houkutteleva vaihtoehto. Hintaa tyystin uudelle vertikaalikuljettimelle ei tule tänä päivänä kuin noin neljäsosa enemmän kuin vähänkään kattavammassa peruskorjauksessa. Norojärven mukaan myös tekijät pääsevät kokonaisvaltaisemmassa projektissa osin jopa aikaisempaa helpommalla. – Kokonaan uuden tekeminen on ollut myös työnteon kannalta helpotus, sillä näissä tapauksissa ei tarvitse murehtia vanhan ja uuden tekniikan välisistä rajapinnoista, mikä on välillä aiheuttanut aika kimurantteja tilanteita.

Suhteet auttoivat liikkeellelähtöä

Ilmanvaihtotyöt A. Saarinen Oy 0400 623 319, ari.saarinen@iv-tyot.fi Tulotie 15, 33470 Ylöjärvi

www.iv-tyot.fi

Asennus Aran Oy - Julkisivuremontit - Kosteiden tilojen korjaukset - Konesaumapeltikattotyöt - Peltilistojen kanttauspalvelu

GSM 050 372 2001

www.asennusaran.com

Suomessa hissien parissa työskentelevien piirit ovat varsin rajatut, ja aiemmassa työelämässä luoduista suhteista oli vinha hyöty. Ensimmäiset tilauksensa mies saikin entiseltä työnantajaltaan. Kesän 2013 aikana Schindleristä kun oli tullut palkanmaksajan sijaan yrittäjän ensimmäinen asiakas. Sen Norojärvi oli kuitenkin päättänyt jo etukäteen, että hän tarjoaisi palveluitaan kaikille alan toimijoille. Pääosin purkuekspertin tilausten toimeenpanijoina ovatkin olleet suoraan itse hissivalmistajat, joskin jonkin verran sopimuksia on tehty myös rakennusliikkeiden kanssa.

Hyvä että uskalsin

Norojärvi kertoo olevansa ehdottomasti tyytyväinen kuusi vuotta sitten tekemäänsä päätökseen yrit-

täjäksi ryhtymisestä. Siitäkin huolimatta, että pelkkää hauskanpitoa ja menestystä yrittäminen ei ole hänenkään kohdallaan ollut. – Onhan tässä ollut ja on paljon ongelmia ja tuskailun paikkoja, mutta silti tunnen tehneeni oikean päätöksen. Vaimonikin tuumasi juuri äskettäin havainneensa minun omassa hyvinvoinnissani tämän myötä vain ja ainoastaan positiivisia muutoksia, hän kertoo. Ja se, että niitä kivikkoisempiakin polkuja olisi edessä, ei ollut mikään yllätys. – Esimerkiksi sen tiesin jo ennakkoon, että oma tulotaso ei varsinkaan alkuun, kirjaimellisesti nollasta aloitettaessa, tulisi olemaan palkkatyön veroinen, hän myöntää. Eniten yrittäjä kertoo murehtivansa turvallisuusasioista. Työssä ollaan pakostakin vaikeissa ja korkeissa paikoissa, ja siihen liittyy vääjäämättömästi aina riski työtapaturmista. – Olen nöyrän kiitollinen, että yhtä silmään tullutta roskaa lukuun ottamatta meillä ei ole ikinä tapahtunut työtapaturmia. Tästä haluaisimme pitää kiinni, ja olemme kiinnittäneet mahdollisimman paljon huomiota turvallisuuteen.

Pääkaupunkiseudun dominantti asema

Nykypäivänä Relift työllistää 6–8 henkilöä työtilanteesta riippuen. Purkutyöt tehdään käytännössä työpareina, joten yritys työstää yleensä yhtäaikaisesti noin kolmea kohdetta. Yrityksen työmaat sijaitsevat luonnollisesti siellä, missä on olemassa olevaa hissi-infrastruktuuria. Tämä rajaa toiminnan hyvin pitkäl-

Harvinaiset varaosat poimitaan kyytiin

Purkutyöt ovat Reliftin liiketoiminnassa selvästi pääroolissa, mutta toisaalta niiden rinnalle on otettu myös vanhempien peruskorjattavien hissien elinkaaren pidentäminen. Pitkän kokemuksen ansiosta yrittäjä tietää, mitä varaosia purettavista hisseistä voitaisiin jatkossa kaivata. – Tämän ansiosta meiltä löytyy nykyään siis varaosia vanhempiin hisseihin. Myös sellaisia, joita ei mistään muualta tahdo enää saada, hän markkinoi.

ti kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Pääkaupunkiseutu dominoi kenttää jopa enemmän kuin yrittäjä oli etukäteen kuvitellut. – Otaksun, että noin puolet kohteistamme olisi siellä, mutta tosiasiassa luku taitaa olla lähempänä 75 prosenttia, mies kertoo. Toisaalta muuallakin on käyty, pohjoisimmillaan Oulussa asti.

Viikon – parin keikkoja

Purkutyöt Reliftin tyypillisessä kohteessa kestävät kohteesta riippuen viikosta kahteen. Kun tähän päälle


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

laskee myös uuden hissin asennustyöt, päädytään noin 5–8 viikon operaatioon. Purkuhommissa kestoon vaikuttavat esimerkiksi kohteen sijainti sekä hissikuilujen rakenteet. – Esimerkiksi nyt meillä on pk-seudulla pidempi urakka metroja juna-asemien hisseissä, joiden purkaminen on ollut melko työlästä. Syy tähän on, että niiden hissikuilut ovat terästä ja lasia, mikä puolestaan aiheuttaa huomattavasti perinteistä betonikuilua enemmän työtä. Sama koskee myös maisemahissejä, mies kertoo. Sen sijaan hissin varsinainen korkeus ei ole niinkään ratkaiseva tekijä urakan keston kannalta. – Tai siis se ei vaikuta kestoon niin paljon kuin voisi odottaa. Työn aloitus ja lopetus teettävät eniten työtä, ja varsinainen kerrosten välisten osien purkutyö on selvästi nopeampaa, hän kertoo. Varsin usein työnkuvaan kuuluu myös tulevien asennustöiden jeesaaminen. Esimerkiksi nostolenkkien kiinnittäminen auttaa merkittävästi tulevia tekijöitä.

Hyvä henkilöstö on kaikki kaikessa

Kuten olettaa saattaa, hissikuilujen purkaminen on fyysistä, vaativaa puuhaa. Pelkästään suunnittelemalla ja katselemalla hissikuiluja ei pureta. Selvä on, että joka jantterista ei näihin hommiin ole. – Olenkin sanonut, että tässä työssä pitäisi olla Teräs- ja Hämähäkkimiehen risteytys. Tämä on hyvin fyysistä työtä, jota välillä pitää tehdä vähän ahtaissa paikoissa. Se auttaisi, kun vielä lentää osaisi, hän heittää. Pätevien työntekijöiden löytäminen onkin

ollut haasteellista. Eikä sen suhteen tilanne oli ainakaan petraantunut. – Ehkä enemminkin se oli aloittaessani helpompaa. Omille työntekijöilleen Norojärvi antaa isot kiitokset. – Meillä on töissä erinomaisia työntekijöitä, mikä on tietysti edellytys tällaisen yrityksen pärjäämiselle. Olemme sen verran työvoittoinen ala, että yritys on tasan yhtä hyvä kuin sen työntekijät, hän alleviivaa.

Oppisopimus on yleisin väylä alalle

Suomesta ei löydy varsinaista kouluttajaa hissihommiin. Monen muun alan toimijan tapaan myös Pette Norojärvi on hankkinut pätevyytensä alalle oppisopimuksella. – Se on tällä alalla erittäin tyypillinen polku, sillä varsinaista alan koulutusta ei ole, hän kertoo. Petten tapauksessa oppiväylä löytyi läheltä, sillä oppisopimuskoulutuksensa hän suoritti isänsä Pekka Norojärven PNP-Hissipalvelut nimisessä yrityksessä. Vielä toistaiseksi Reliftillä ei ole ollut tarjota varsinaisia oppisopimuspaikkoja, mutta varteenotettavana vaihtoehtona mies senkin näkee.

Kiitos myös kotiin

Yrityksen työntekijät on löydetty kaikki Tampereelta tai sen ympäryskunnista. Työmaiden Helsinki-keskeisyydestä johtuen aika paljon sekä yrittäjälle että hänen henkilöstölleen koituu reissupäiviä. Usein koko viikko meneekin Helsingissä. Se ei aina ole perheelliselle se helpoin vaihtoehto, etenkin jos perheessä on Norojärven perheen tapaan vielä alaikäisiä lapsia. – Tästä pitää antaa vaimolleni Maaritille iso kiitos. Hänelle tämä on aiheuttanut paljon työtä, vaikka pyrinkin olemaan mahdollisimman vähän öitä pois kotoa.

Haastavimmat urakat ohjataan erikoistuneelle yritykselle

Hissien purkutöitä tekevät jonkin verran myös niitä asentavat henkilöt, mutta ehkä juuri tästä syystä Reliftille on purkutöiden erikoisosaajana annettu ne haastavimmat kohteet. Yksi hyvä esimerkki tästä oli Suomen ykköshotellin eli Kämpin hissityömaa, jonka suhteen toimijoille asetettiin hyvin tarkat ohjeistukset esimerkiksi työajoista. Hotelliasiakkai-

ta kun ei haluttu häiritä pisaraakaan. Kuvaavaa on, että työmaalle asetettu työmaaseinä tapetoitiin sekin erikseen vain parin viikon ajaksi. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: PNP-HISSIPALVELUT

Tilausjonon soisi olevan pidempi Stressaavinta yrittäjän mukaan hänen työssään on, että tuleva työtilanne ei ole tiedossa kovinkaan pitkälle eteenpäin. – En tiedä tälläkään hetkellä tulevista kohteista kuin kahden kuukauden päähän. Oikeastaan vasta nyt, kun saimme tämän metrohis-

sien urakan, olemme tienneet omat työmaamme edes vähän pitemmälle tulevaisuuteen. Tämä onkin yksi seikka, jota yrittäjä haluaa toiminnassaan kehittää. – Tavoitteena on, että tilauskirja olisi tiedossa pidemmälle. Se on isoin ero aikaisempaan työhöni, et-

tä siellä esimerkiksi huoltosopimukset kirjattiin usein vuosiakin eteenpäin, hän toteaa. Toisaalla pitkällä tähtäimellä tulevaisuus näyttää hyvin valoisalta. Hissiremonttien määrä kaupungistuvassa ja harmaantuvassa Suomessa ei ole ainakaan vähenemään päin.

Hissi oli kaupungistumisen edellytys Nykyaikaisen hissin isänä pidetään yleisesti yhdysvaltalaista Elisha Graves Otisia, joka esitteli innovaatiotaan 1850-luvun New Yorkissa. Innovaatio oli kaupungistumisen kannalta hyvin oleellinen, sillä vasta hissien myötä kaupungit alkoivat kasvaa myös ylöspäin. Maukas yksityiskohta onkin, että vielä aikaan ennen hissien yleistymistä vauraimmat asukkaat suosivat kerrostaloissa juuri alimpia kerroksia. Suomessa hissit alkoivat yleistyä vasta 1900-luvun puolella ja silloinkin vasta hissukseen. Kuvaavaa on, että sittemmin globaaliksi valmistajaksi laajentunut KONE valmisti vielä 1918 vaivaiset neljä hissiä koko vuonna. Kasvu kuitenkin kiihtyi, sillä kuusi vuotta myöhemmin hissejä valmistui jo sadan vuositahtia, ja 1928 niitä tuupattiin maailmalle jo yksi päivässä. Tampereellakin on muuten valmistettu hissejä ainakin Epilän konetehtaan toimesta. Kovin on ollut laatu kohdillaan, sillä Norojärvi itse kertoo olleensa mukaan useammankin 30-luvulla rakennetun hissin remontissa. Ja vaikka purkutyöt ovatkin lisääntyneet, ei historiallisissa kohteissa aina haluta sitä moderneinta mahdollista tekniikkaa. Niinpä myös osa Reliftinin työmaista on ollut jossain uuden ja vanhan välimaastossa. – Juuri pari viikkoa sitten purim-

HELSINGIN YDINKESKUSTASSA otetussa kuvassa on, kuilusta käytävälle siirretty puinen hissikori 30-luvulta. Sen Norojärven tiimi purki kokonaisena kuilusta viime viikolla Helsingin ydinkeskustan arvokiinteistössä. Jatkossa, joskaan ei purkupoppoon toimesta, komea kori tullaan entisöimään sekä suurentamaan. Lopputlos on, että edustava hissikori asennetaan nykytekniikan mukaiseen hissiin ”vanhaa kunnioittaen”.

me Helsingin ydinkeskustassa 30-luvulta olevan hissin, mutta niin, että sen puinen hissikori säilytettiin ehjänä ja sitä aiotaan käyt-

tää varsinaisena korina myös muuten upouudessa hississä. Se on mielestäni hieno ajatus, yrittäjä kertoo.

21

Bisnode 2018

Maanrakennustyöt • Kiviainestoimitukset Tonttihakkuut • Tiehoitotyöt

Listoitukset ja karmiasennukset Pirkanmaan alueella Suunnistajankatu 13, 33580 Tampere 0400 355 562 Salonen Jorma


22

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Aina vähän lomalla

Aaltokorttelin Styyri – unelmakoteja Tampereen halutuimmalle saarelle

HUONEISTOESIMERKKEJÄ

Asunto Oy Tampereen Styyri Ranta-Tampellan katu 15, Tampere Aaltokorttelin kolmannen talon, Styyrin rakentaminen on jo pitkällä ja huoneistot ovat myynnissä. Styyrissä on vielä tarjolla paljon erilaisia vaihtoehtoja unelmiesi kodiksi. Pienimpiinkin asuntoihin tuo lisätilaa lasitettu parveke. Todellista luksusta on sijainti: minuutissa järven rantaan ja vartissa ydinkeskustaan – kävellen.

peabkoti.fi

KRS

TYYPPI

m2

MH €

VH €

*

2

1h+kt

27,5

45.780

155.120

35.085,46

3

2h+kt

38,0

59.560

198.160

48.481,73

1

2h+kt+s

43,5

60.890

197.180

55.498,82

6

2h+kt+s

49,5

76.790

256.200

63.153,83

1

3h+kt+s

63,5

84.380

282.270

81.015,52

Arvioitu valmistuminen aikaisintaan 31.12.2019 ja viimeistään 28.2.2020. Energialuokka C. *Vuokratontin lunastusosuus ei sisälly asunnon velattomaan hintaan. Lunastushinta on arvio muuttohetkellä.

Tiedustelut: Riitta Kraneis, puh. 040 1591 700, Miinu Oinonen, puh. 040 1591 802 tai Liisa Puranen, puh. 0400 628 560 / asuntomyynti.tampere@peab.fi

Tervetuloa tutustumaan puhtauteen Red, Green & Blue 500 ml

Toilet 400 wc-paperi

Puhdistusaineet ammattikäyttöön: saniteetti, yleis & lasi.

Valkoinen, 2-kertainen, 42 rll/sk, jopa yli 2 km paperia/pkt.

3,49/ kpl

29,90

Otsonointilaite

T 7/1 Classic pölynimuri

Suomessa valmistettu, erittäin laadukas hajunpoistolaite.

Helposti liikuteltava, tehokas pölynimuri ammattikäyttöön.

490,-

119,-

myös e! all vuokr

Hinnat sis. alv 24%. Tarjoukset voimassa toistaiseksi.

siivous.fi Tervetuloa tutustumaan puhtauteen

Hatanpään valtatie 26, Tampere ma-pe 08-17 Saaristenkatu 16, Hämeenlinna ma-pe 08-16 03 2344 600 www.siivous.fi info@siivous.fi


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

23

Messupuu puksuttaa edelleen kovaa vauhtia

Jyväskylän vievän radan varressa, Tampereen Messukylässä sijaitseva Messupuu on nähnyt myös erilaisen Tampereen. Vuonna 1947 Kyläojankadun varteen rakentunut puualan erikoisliike putkahti maailmaan vielä sodasta toipuvassa Suomessa. Kovin oli elo Tampereella tuolloin kaukana nykyisestä ja maisemakin on muuttunut. Yrityksen naapuriin, rautatien toiselle puolelle on rakentunut tässä välissä kokonainen kaupunginosa. Nykyinen Jankan alue oli aloiteltaessa vielä peltoa.

K

un vuosia on plakkarissa näin paljon, ei nykyisin kauppaa pyörittävä Sampo Nurminen ole nähnyt siitä kuin murto-osan. Untuvikkona häntä ei silti voi pitää. – Minähän aloitin täällä kauppiaana jo viime vuosituhannella, joskin vasta 1999, Nurminen hymyilee.

Liian laiska jyväjemmariksi

Sampo Nurminen aloitti työt talossa tätäkin aiemmin, eli vuonna 1994, jolloin hänet pestattiin myyntihommiin. Niitä mies oli tehnyt aiemminkin, Rautatavaratalo Otran ja sittemmin Kangasalan K-Raudan leivissä. Supliikiltaan vahvalle miehelle

KAUPPIAS SAMPO Nurmisen mukaan mitään sen suurempia haasteita tai murhepaikkoja hänen yrittäjäuralleen ei 20 vuoden kestosta huolimatta ole osunut. Toki joskus on ollut tiukempia paikkoja esimerkiksi flunssa-aaltojen aiheuttaman väenkadon vuoksi, mutta suuremmat katastrofit ovat loistaneet poissaolollaan. Edes tulipaloa ei ole sattunut nykyisen yrittäjän aikana. – Ei vaikka jo, kun vakuutuksia aikanaan neuvoteltiin, niin totesin asiamiehelle vanhan sanonnan siitä, että konkurssi hyvä, tulipalo paras, hän toteaa vakavalla naamalla ja räjähtää jälleen nauruun.

myyntihommat sopivat mainiosti. Sorvan kylän maatalon poika ehti kuitenkin valmistua ensin Ahlmanin maamieskoulusta. – Niihin hommiin olin aivan liian laiska, ja ehkä myös hieman liian tyhmä, Nurminen hymyilee.

Työpaikka oli hyvä puualan koulu

Puun kanssa Nurminen ei ollut aiemmin pahemmin pelannut, vaikka rautakauppauran omasikin. Niihin aikoihin rautakauppojen puuvalikoima oli vielä varsin vaatimaton.

Toisaalta taustasta oli apua myös uudessa toimessa. Otra ja erityisesti sitä seurannut pesti Kangasalan K-Raudassa oli ollut myyntihommiin oiva koulu, ja Keskokin tarjosi hyvin laadukkaita koulutuksia. Ne tosin käsittelivät pikemminkin esimiestyötä ja myyntiä. – Kyllä minä silti täällä vasta puualaan opin. Siihen aikaan puurakennuspuoli oli vielä rautakaupoissa hyvin pintapuolinen osa, hän kertoo. Tosin paljon siinäkin oli opittavaa. Erikoisliikkeen myyjän oletetaan jo lähtökohtaisesti tietävän

Asiakaslähtöistä suunnittelupalvelua Arkkitehtuuritoimisto

• taloyhtiöille • yrityksille • yksityisille

Pyynikintori 3, 33230 Tampere, 010 2190 810 www.arkion.fi, office@arkion.fi

edustamansa yrityksen toimialaa laajalti.

Lyhyt reklamaationkäsittely

Yrittäjä kertoo, että sai puualalle erinomaisen perehdytyksen yrityksen aiemmalta myyntipäällikkö Risto Tuomelta, joka oli supliikkimiehiä. Yrittäjä oli itse korvatodistamassa sittemmin kulttimaineeseen talossa noussutta puhelua, jossa hieman epämääräisen liikemiesmaineen Jatkuu seuraavalla sivulla →

Kaikki maanrakennusalan työt ja kiviainekset! Ville: 050 527 7509 info@kiviahonkaivin.com www.kiviahonkaivin.com


24

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

... jatkoa edelliseltä sivulta

omaavat Kopran veljekset tekivät tilaamastaan puulastista reklamaation. Syy siihen oli, että 55 kuutiona rahtipapereihin merkattu lasti oli mitattu kohteessa uudestaan, jolloin tulokseksi oli saatu vain 38 kuutiota. Valituksen myyntipäällikkö oli kuitannut kysymällä langan toisesta päästä, milloin huijaamisesta oli tullut Kopran veljesten yksinoikeus. Aisa oli sillä käsitelty.

Tee-se-itse-rakentajat ovat katoavaa kansanperinnettä

Suurin ero kauppiaan mukaan on vuoden 1994 ja nykyhetken välillä se, että vielä 90-luvulla merkittävä osa asiakkaista oli ammattirakentajien sijaan yksityishenkilöitä. Siis normaaleja työssäkävijöitä, jotka tempaisivat talonsa pystyyn oman toimensa ohessa. Itse omia taloja rakentavien isäntien aika on sittemmin auttamatta kokenut auringonlaskun ja kutistunut radikaalissa parissakymmenessä vuodessa. – Enkä minä tähän mitään tieteellistä tutkimusta ole tehnyt, mutta sanonpa vaan, että vielä 1994 sadasta asiakkaasta melkein 80 oli itsenäisiä rakentajia. Nykyään hyvä, jos heitä on sadasta kolme, mies kertoo. Osittain tähän on varmasti vaikuttanut myös tekninen kehitys. – Omakotitalo pitää sisällään tällä hetkellä niin pitkälle vietyä tekniikkaa, että harvalla on valmiuksia painia niiden kanssa.

Yhteinen kieli helpottaa asiointia

Ammattirakentajien kanssa touhuaminen on hänen mukaansa monesti hyvin helppoa. Kieli on yhteinen näissä tapauksissa alusta saakka. Se on hyvä se, sillä pelkkien mittojen mukaan puuta ei voi arvioida. Yrittäjä toteaa, että esimerkiksi 14 x 95 mm -mittaisesta paneelista on tarjolla ainakin kuusi eri laatuluokkaa. Eikä valinta ole vielä silloinkaan selvä. – Lisäksi sama nimike voi olla pintakäsitelty kahdella tai kolmella välihionnalla ja kenties vielä sormijatkettu täysin oksattomaksi, jonka jälkeen voidaankin sitten miettiä, onko se päätyponttinen vai piilonaulausponttinen ja niin edelleen, kauppias kertoo ja antaa aika hyvän kuvan siitä, mitä ammattilaisten jargon tällä alalla tarkoittaa. Asiakas on hyvin suurella todennäköisyydellä jo entuudestaan tuttu. – Uskallan väittää, että aika ison porukan kanssa on kehittynyt vuosien saatossa luottamussuhde, hän kertoo. Toki tuotekirjo on elänyt. Ny-

ANTERO VUORINEN, on ollut Messupuulla hommissa jo useamman vuoden. Sahankäyttö onkin sen verran sujuvaa, että se ei ole varsinainen yllätys.

kyisin myynnissä olevan puun jalostusaste on huomattavasti kehittyneempi kuin ennen. – Meillä ei myydä nykyään kuin sertifikoitua ja isojen sahojen laaduntarkkailun läpi tuotettua puuta. Toisin sanoen tuotteiden laatu vastaa sitä, mitä sen pitääkin vastata mies huomauttaa.

Minulla on aina ollut mukavat työkaverit, mikä on todella tärkeää. Toimiva kimppayrittäjyys

Kauppiasuransa Sampo Nurminen aloitti tasan 20 vuotta sitten, kun häneltä halukkuutta mahdollisuuteen tiedusteltiin. Työpaikkaa mies oli vaihtanut vain reilua kuukautta ennen kysymystä, sillä silloin hänet oli pestattu Nekalan Rauta-Otraan yritysmyyntiä tekemään. Kysyjä oli silloinkin ollut tuttu mies, sillä osastopäällikkö Juhani Lehtosen kanssa oli tutustuttu jo aikaa sitten. Se pesti jäi

ennätyslyhyeksi, sillä vain kuukausi uuden työn aloittamisen jälkeen mieheltä tiedusteltiin halukkuutta ryhtyä vetämään Messupuuta kauppiaana. Kun uusi tilaisuus aukeni, päätyi Sampo kysymään, josko Juhani lähtisi hänen kanssaan jakamaan yrittäjävastuuta. Vastaus oli myönteinen, ja yhteistyö jatkuikin erinomaisen toimivana ratkaisuna aina vuoteen 2011. Eikä Juhanin lähtöön silloinkaan liittynyt mitään draamaa. Eläkeläisyys vaan sattui kutsumaan. – Olimme hyvä parivaljakko tämän perustamiseen. Jussilla oli järki ja minä olen nopeus. Yhdessä tasapainotimme toisiamme varsin hyvin, hän kertoo. Hyvissä väleissä ollaan, ja Juhani käy edelleen tarkastamassa, miten firmalla pyyhkii.

Ei myyntihommiakaan kello kourassa tehdä

Mikään läpihuutojuttu yrityskauppa ei ollut. Päinvastoin. Kauppaehdoista neuvoteltiin tuolloin yrityksen omistaneen puutukkuri Puumerkki Oy:n kanssa vuoden päivät. Kyseinen liike toimii edelleen Messupuun naapurissa, joskaan mitään varsinaisia kilpailijoita firmat eivät ole.

– Puumerkki erotti jo tuolloin toimintansa puhtaasti tukkutoimintaan, eivätkä he tee ollenkaan kassakauppaa, mies kertoo. Yrittäjän mukaan työssä ei ole ollut hänen kohdallaan suurtakaan eroa, olipa hän sitten työntekijä tai yrittäjä. Toki vastuuasiat ovat yrittäjällä isommat. – Tietysti olemme vastuussa siitä, että työtä ja toimeentuloa riittää meille kaikille, mutta ei niitä myyntihommia aikanaan voinut kellon kanssa tehdä. Aivan samalla tavalla nykyään välillä teen pidempää ja välillä lyhyempää päivää, hän kertoo. Ehkä eniten mies kertoo joutuneensa tinkimään lomista, joskin sellaisiakin mies on pitänyt tapanaan pitää. Tässä auttaa se, että yrityksen henkilöstö on tuttu. – Meillä on täällä huomattavan ko-

Tutustu yli 500 tuotteeseen verkkokaupassamme!

✆ 0400 851 335

Kivitorin harmaa liuskekivi, 2-4 cm

harmaa

36 €/m2

musta

49 €/m2

• BITUMIKATTEET • VESIERISTYKSET • KATELAATAT • KATTOHUOLTO • PELLITYKSET • SUUNNITTELU JA NEUVONTA Koivistontie 33, Tampere | Kivirinne 1, Akaa | www.pirkanmaankattajat.fi

4,50 €/kpl

(9,00 €/jm)

➤ Maanrakennustyöt ➤ Auraus ja hiekoitus sekä harjaus ja pesu.

0400 746 745

Vakituisesti Messupuu maksaa palkkaa kymmenelle ihmiselle. Tämän lisäksi joka kesä yrittäjä on työllistänyt ainakin pari kesätyöläistä. Yrityksen kantaväestä koko porukka on viihtynyt samassa työpaikassa jo

Myymälästä 2-laadun liuskekiveä kasalta alk. 50,00 €/500 kg

6 €/jm

Benders Gardia reunakivi harmaa tai grafiitti 50 x 14 x 8 cm

VESIKATTOURAKOINTIA LUOTETTAVILLA KOTIMAISILLA KATEPAL SBS-TUOTTEILLA

Huulenheitto kertoo paljon ilmapiiristä

Stella Green reunatuki, edullinen uutuustuote piha-alueen rajauksiin!

29,50 €/m2 Noppakivi 10 x 10 x 5 cm

keneita kavereita töissä, joten tämän voi huoletta jättää heidän hoitoonsa.

www.pkhpalvelut.fi

amalla Kaikki s k sella! u it im to

kivitori.fi

Koulutie 44, 35300 Orivesi Puh. 020 799 5667

Päivystys 24h p. 03-2133 303

PISPALASI OY Käyräkuja 30, Vuorentausta


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

25

arkta.fi NYT PIKKUKAKSIO PIKKURAHALLA alk. mh 48 666€ Tampere I Muotiala I Ruopionkatu 8 Aralia I RAKENTEILLA Tässä haluttu koti ensiasunnoksi tai sijoitukseen. Suosittu Muotialan alue, joka on lähellä Tampereen keskustaa sekä Hervantaan menevää ratikkareittiä ja Turtolan ostoskeskusta. Asunnot ovat loistavasti varusteltuja mm., parketit, astianpesukone, isoja liukuovi-ikkunoita, integroitu liesitaso/uuni. TULE IHASTUMAAN MALLISISUSTETTUUN ASUNTOON A 1.

VAIKKA YRITYKSEN giganttiset varastohallit juttua tehtäessä tammikuussa ovatkin koko vuoden matalimmilla tasolla, löytyy sieltä nytkin puu poikineen. Kaikista puulajikkeista ylivoimainen ykkönen on rakennuspuuna muutenkin dominoiva kuusi.

vuosia, mikä omalta osaltaan kertoo jotakin työilmapiiristä. Hyvä lisätodiste siitä on myös työyhteisön käyttämä puheenparsi. Siinä erilaiset, hyvätahtoiset naljailut ja huulet lentävät sitä tahtia, että todellisissa kemiaongelmissa sellaisia ei rohkenisi ilmaan heittää kukaan. Esimerkkeinä todettakoon pitkän linjan varastokonkari Jorma Paananen, jonka yrittäjä paljastaa muka kateellisena toimistonaisten suosikiksi. Osansa verbaali-ilotulituksesta saa myös firman ainoaksi Ilveksen kannattajaksi tunnustautuva reskontravastaava Tarja Kolu, joka on työkaverinsa ja kauppiaan aviovaimo Soile Nurmisen lisäksi ”maailman ilkeimpiä muijia ja taatusti talon ainoa Ilves-fani”. Yrittäjä myöntää, että yksi oman työn parhaista puolista ovat työkaverit. – Minulla on aina ollut mukavat työkaverit, mikä on todella tärkeää. Olen ulospäin suuntautunut luonne, ja minusta on mukavaa että on vä-

keä ympärillä, hän tuumaa. Lyhyenkin tutustumisen jälkeen se on helppo uskoa.

Melko tasaista puksutusta

Pirkanmaan ja eritoten Tampereen kova rakennusvauhti on näkynyt myös Messupuun arjessa, joskin sen merkitys on ollut kuitenkin melko pieni. Tilastoissa puhuttavassa kehityksessä puhutaan pikemmin kerrostalo- ja hallirakentamisessa, kun taas yrirtyksen menekkiin suurempi vaikutus olisi juuri omakotirakentamisessa. – Sen sijaan se, että talous on muuten hyvässä kiidossa., on lisännyt ihmisten kiinnostusta rakentamiseen. Se näkyy meille siinä, että urakoitsija-asiakkaiden tilaukset ovat olleet hyvässä vauhdissa viime vuodet. Toisaalta yrittäjä on sitä mieltä, että kovin talousherkkää heidän toimintansa ei tunnu olevan. – Omana kauppiasaikanani meillä on ollut tasan yksi todellinen nousujakso, joka ajoittuu vuosiin 2005– 2008. Muuten tässä on menty koko ajan jos ei nyt lamassa, niin ainakin jonkinlaisessa taantumassa. Tästä huolimatta meidän liikevaihtomme

on pysynyt hyvin tasaisesti kolmessa miljoonassa eurossa, kiitos pitkäaikaisten ja luottamuksellisten asiakassuhteidemme.

Hyvä sijainti

Messukylä on toimipisteenä yrittäjän mukaan kokolailla optimi. Ohitusteille on lyhyt matka, niin että puunhakuun on helppo saapua oikeastaan ympäri Pirkanmaata. Varsinaisen puumyynnin lisäksi Messupuun tuotekirjoon kuuluvat myös esimerkiksi rakennuseristeet, ovet ja ikkunat ja rakennuslevyt. Pelkkä puutavara on silti ykkönen. Liikevaihdosta noin 60 prosenttia tulee siitä ja kuutioista puhuttaessa sen osuus on ylivoimaisen suuri. Yrityksen asiakassäde kattaa käytännössä koko Pirkanmaan, ja verkon kautta mennään ylikin. Nettimaailman aikaan kuljetuksia on lähtenyt ”Hangosta Rovaniemelle”. Niiden osuus on kuitenkin ainakin toistaiseksi ollut varsin maltillinen. – Varmaan siinä viiden prosentin tienoilla.l

Betonielementtiasennusta

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Salaojat kuntoon kaikkina vuodenaikoina.

www.elementtiasennukset.fi

Varaa maksuton tarkastuskäynti!

salaojakeskus.com

010 4114 900

Huoneistot alk. Tyyppi m2 1h+kt+alk. 35,0 2h+kt 37,5 2h+kt 47,0 2h+kt+s 48,5 3h+kt 56,5 3h+kt+s 56,5

mh € 46.794 48.666 60.416 63.538 70.401 71.128

vh € 156.300 162.600 201.800 212.400 235.300 237.700

Lämpötolpallinen autopaikka 3.500-4.500€. Oma lämmin varasto. Ulkoiluvälinevarasto. Arv. valm. 8/2019

Esittely ja myynti p. 050 595 1123, 050 384 9869


26

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Yrittäjäduon valttikortteja ovat laatu ja huippuluokan tekniikka Palvelua läpi koko elinkaaren

Yrityksen toimikenttänä on kiinteistöjen turvatekniikka ja ehdottomat päätuotealueet kameravalvonta sekä murtohälytysjärjestelmät. Niiden osalta asiat hoidetaankin sitten aivan alusta loppuun saakka myynnistä, suunnittelusta ja asennuksesta ylläpitoon ja huoltoihin saakka. – Omin pikku kätösin me ne kaapelit vedämme, Tero hymyilee. Laitteiden osalta yrittäjien mainostama asiakaspalvelu tarkoittaakin käytännössä samaa kuin käytettävyys. – Meiltä ostetaan ensisijaisesti käytettävyyttä niin, että asiakkaan joka ostopäätöksen tekee, ei tarvitse sitten huolehtia enää mistään, vaan se on meidän hommamme, Harri jatkaa.

Työ ei saa olla koko elämä

JÄRJESTELMÄÄ DEMOAVA Harri Mustakallio ei ehdi kuin astua määrätyn tarkkailualueen sisäpuolelle, kun järjestelmä antaa automaattisesti hälytyksen.

Kauas on tultu niistä päivistä, jolloin turvakameranauhoja kelailtiin läpi puhkikuluneilta VHS-nauhoilta, joista saatujen kuvien rakeisia henkilöitä tuskin olisi edes kuvatun oma äiti onnistunut tunnistamaan. Suuri on nimittäin kontrasti niiden ja nyt Pirkanmaan Turvatuotteet Oy:n seinällä olevan jättinäytön ruudulla. Kuvassa erottuu erittäin selvästi sekä yrityksen toinen osakas Harri Mustakallio että allekirjoittanut. Kuva on tallentunut muistiin noin viitisen minuuttia sitten, kun kävimme pihalla testimielessä pällistelemässä kiinteistön parkkipaikkaa tallentavia kameroita. Jopa käyttämäni kameran merkki on erotettavissa, ja hyvin ovat yksityiskohtiin tallentuneet myös esimerkiksi takarivissä olevien autojen rekisteritiedot. Yrittäjäduo kertoo halunneensa tuoda kuvavalvontaan uudenlaista älykkyyttä, mutta palataan siihen myöhemmin tekstissä.

P

irkanmaan Turvatuotteet Oy on kahden miehen firma. Ja vaikka yritys nykymuodossaan aloittikin toimintansa vasta viime keväänä, löytyy kaksikolta pitkä kokemus alalta. Osakaskaksikosta Harri Mustakallio esimerkiksi aloitti turva-alan yrittäjänä jo 2003, jolloin hänellä oli alan liikkeistä jo pohjalla 14 vuoden työkokemus. Pitkä työsuhde antoi hyvän pohjan myös yrittäjyydelle, sillä aikanaan sähkötekniikan pahvit päntännyt mies pääsi lukkoliikkeessä erityisesti sähkölukkojen pariin. Tulevaa yrittäjyyttä hän oli harjoitellut kevyempänä versiona jo aiemminkin, kun vapaa-ajalla tehtiin sähköasennustöitä omakotitaloihin.

Aika oli kypsä

Vuonna 2003 elämäntilanne oli sellainen, että se mahdollisti yrittämisen. Talo oli rakennettu ja lapsetkin jo kaukana kapaloiästä. Niinpä Harri löysi itsensä yrittäjäkurssilta. – Sieltä ja Ensimetristä sain apua, ja minua auttoi liikkeelle sekin, että minulla oli töitä oikeastaan päivästä yksi alkaen, sillä vapaa-ajan töiden kautta minulla oli oikeastaan asiakasverkostoa olemassa jo aloittaessani, hän kertoo. Liikkeellelähdön kitkaa vähensi sekin, että mies oli valmis tekemään useampaa eri hommaa. Turvatekniikan asennustöiden lisäksi aika iso osa työmaista nimittäin oli myös perinteisempiä sähköasennuksia. Ne jäivät pois vasta pari vuotta

myöhemmin. Sähkö- ja turvapalvelu Harri Mustakallio –toiminimellä yrittäjä toimi aina vuoteen 2008, jolloin nimi lyheni Pirkanmaan Turvatuotteet Oy–versioon. – Siis lyhennettynä PirTuun, mies hymyilee.

Kaivattu apumies

Tämän tarinan toinen päähenkilö hyppäsi kyytiin 2011. Silloin Harri palkkasi töihin Tero Santaharjun. Harri oli tyytyväinen siihen, että pystyi palkkaamaan apukädet, sillä työmääräänsä hän oli onnistunut kasvattamaan jo sellaisiin tuntimääriin, että yhden miehen kourat ja tunnit eivät enää oikein riittäneet. – Etenkin kun minulle ei luonto anna periksi sitä, että jättäisin jotain tekemättä. Kyllä siinä useampikin vuosi tuli käytännössä tehtyä kahdessa vuorossa hommaa, Harri muistelee.

Tulija toi tarvittua osaamista

Niiden kaivattujen käsien lisäksi yritykseen saatiin samalla myös aivan uudenlaista aivokapasiteettia. Teron koulutus oli nimittäin kutakuinkin napakymppi yrityksen tulevaisuuden kannalta. Oli nuorena miehenä itsensä levyseppähitsaajaksi lukenut Tero aikanaan käynyt kokeilemassa vuoden verran tradenomiopintojakin, mutta kertoo kädentöiden vieneen voiton. Siinä missä talousopinnot olivat olleet todellista tervan-

juontia, oli parin vuoden lukiopohjainen ammattikoulun elektroniikka-asentaja tutkinto aivan oikea paikka heti päivästä yksi alkaen. – Näin silloin, että turvajärjestelmät olivat vahvasti menossa verkkoon ja koska tiesin Teron ja hänen osaamisensa entuudestaan, oli tämä kaikin puolin järkisiirto, Harri vahvistaa.

Tutuksi työmaalla

Palkkaamiskynnystä madalsi, että tutuksi Tero ja Harri olivat tulleet juuri töiden merkeissä. Teron edeltävä duunipaikka oli kamerajärjestelmien maahantuojayrityksessä, jonka asiakas Harri oli. – Aika paljonkin teimme yhdessä järjestelmien käyttöönottoja, ja jossakin vaiheessa sitä sitten alkoivat jutut kääntyä siihen suuntaan, että mitäs jos ryhtyisimme kimppaan, Tero muistelee. Sen Harri myöntää, että ensimmäinen työntekijän palkkaaminen oli hänelle monen muun yrittäjän tapaan henkisesti varsin kova päätös. Siitäkin huolimatta, että kaikenlaiset laskelmat olivat osoittaneet siihen olevan mahdollisuuksia. – Olin budjetoinut seuraavan vuoden niin, että nollatuloksellakin pärjäisimme, mutta tosiasiassa vuoden lopulla kaikki yrityksen tunnusluvut olivat suorastaan huippuluokkaa, Harri taustoittaa. Ensin kyseessä oli työsuhde, mutta osakkuudeksi ilmeisen hyvin toiminut työllistämissuhde vaihtui vuoden 2014 alussa.

Tauko jäi lyhyeksi

Yrittäjät ovat ehtineet jo kerran kokea läpi koko firman elämänkaaren, että kertaalleen Pirkanmaan Turvatuotteiden yritystoiminta on jo pistetty hyllylle. Tai oikeastaan varsinainen toiminta kyllä jatkui isomman firman hoteissa, mutta nimi jäi pöytälaatikkoon. Paussi jäi kuitenkin kolmeen vuoteen. Tällä toisella kertaa tarinankulku olikin kuin peilikuva aiemmasta. Nyt nimittäin Tero oli heistä se yrittäjä, joten oli hänen vuoronsa houkutella Harri mukaan toimintaan. Tosin erona oli se, että nyt kumpainenkin oli heti alusta asti osakkaana. Yksi syy yrityksen saamaan jatko-osaan oli se, että yrittäjät näkivät vielä pystyvänsä petraamaan omaa toimintaansa. Etenkin asiakaspalvelussa nähtiin paljon petraamisen varaan. Iso kokoluokka harvoin on synonyymi paremmuudelle, pikemminkin päinvastoin. Yrittäjät myöntävät, että juuri asiakaspalvelu on heidän ykkösvalttinsa. Siihen on panostettu ja panostetaan jatkossakin.

Asiakas on yrittäjille selvästi kuningas, mutta toisaalta se edelliseltä kierrokselta on opittu, että omat työkuormat koetetaan pitää järkevissä rajoissa. Siihen paussiin ehdottomasti tärkein syy oli taannoin yksinkertaisesti liian kova työmäärä. – Sen aiemman kahden vuoron sijaan me olemme päättäneet, ja aika hyvin siinä myös pysyneet, että työpäivä pidetään 8-16 välillä, joskin toki tästä tarvittaessa venytään. Me olemme turvatoimija ja palvelemme kyllä 24/7, mutta nyt niin, että ylityöt ovat pikemminkin poikkeuksia kuin

ÄLYKKÄÄN KAMERAVALVONNAN etuna on, että järjestelmä voidaan opettaa karsimaan kokonaan pois väärät hälytykset. Demokäytössä oleva laitteisto on esimerkiksi opetettu eliminoimaan rusakoiden aiheuttamat hälytykset.


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

tyvään kahteen kameraan. Kuulen, että niistä toinen on perinteisempää kameravalvontaa, ja toinen puolestaan on Avigilon-tuote, jossa valvontatekniikka on viety astetta pidemmälle. Mustakallio ei ehdi ottaa kovinkaan monta askelta hänen aikaisemmin näytöltä esittelemällään alueella, kun hälytin alkaa piipittää. Sitä seuraa automaattinen kuulutus, jossa kerrotaan kaiuttimen kautta meille meidän saapuneen valvotulle alueelle ja kehotetaan poistumaan ja perään kuulemme kaiuttimesta Teron äänen, jossa hän demonstroi vartiointiliikkeen valvomoa. Hänen omalle näytölleen on välähtänyt hälytys samalla sekunnilla, ja hän on tarttunut vieressään olevaan mikrofoniin. Tällä kertaa poistumiskäskytyksessä on mukana huumoria, mutta epäilemättä tositilanteessa tässä voisi puntti tutista. Tiedä sitten kovan luokan ammattirikollisesta, mutta ainakin ei niin puhtaat jauhot pussissa liikkuva teinijoukko lähtisi hyvin suurella todennäköisyydellä lipettiin. Järjestelmän etuna on sekin, että asiana voidaan reagoida heti, eikä niin että tunnin päästä vartija tulee katsomaan tyhjää pihaa.

mon. Kameroita voidaan myös opettaa, mikäli vääriä hälytyksiä tulee. Esimerkiksi rusakot ja isommat linnut ovat yksi turhia hälytyksiä aiheuttava tekijä. – Syksyllä, kun tämä kamera asennettiin turhia hälytyksiä tuli muutama rusakosta, mutta sittemmin, kun kameralle on kerran tehty opetustoimenpiteet, on se oppinut olemaan hälyttämättä niissä tapauksissa. Kuvanlaatukin on kaukana sellaisesta perinteisestä Poliisi-TV:ssä aikanaan esitetystä valvontanauhamateriaalista. Vaikka pihalla oleva kamera ei kahdella megapikselillä ole edes vielä järeämpää osastoa, erottuvat etuosan autojen rekisterinumerot selvästi. – Ja myös pimeän aikaan infrapunavalo saa aikaan kyllä hyvin laadukasta kuvaa, Harri vakuuttaa. Avigilonin tuotteet sopivat Suomen oloihin hyvin sitäkin syystä, että tuote on alun perin kanadalainen. Lumi, räntä, tuuli ja pakkanen eivät siis ole sille outoja juttuja. Pirkanmaan Turvatuotteissa kamerajärjestelmät suunnitellaan System Design Tool ohjelmalla, joka antaa kameroiden valvonta-alueelle tarkan erottelukyvyn kaikille kameroille.

27

Pk-sektori dominoi asiakaskenttää

Demoversiossa kuva on yhdistetty myös suoraan vartiointiliikkeen valvomoon, ja käytännössä siitä varsinaisesta vartioinnista vastaavat vartioinnin palveluntarjoajat. Pirkanmaan Turvatuotteet vastaa taas siitä, että tekniikka ja yhteydet pelaavat. Pienet ja keskisuuret yritykset toimialaan katsomatta ovat yrityksen avainkohderyhmää, mutta toisaalta joukossa on myös isompia ja julkisia tahoja. Esimerkiksi seurakunnat ja Tampereen vesi ovat olleet isoja asiakkaita. Pirkanmaa on päätoimialue, mutta onpa keikkoja tehty ympäri Suomen. Yrittäjien toisen toimivuoden tavoitteena on lähteä hakemaan kasvua, sekä olemassa olevien, että uusien asiakkaiden kanssa. Lisäksi haaveissa on, että kaksikko pystyisi palkkaamaan tulevana vuonna vielä ainakin yhden uuden työntekijän. –Helppoa se ei ole, sillä osaavat turva-alan ihmiset ovat jo nyt aika lähellä 100 prosentin työllisyyttä, yrittäjät myöntävät. Meidän etunamme on kuitenkin alan isoihin toimijoihin verrattuna joustavuus ja nopea päätösten teko. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Etukäteen ehkäisy on halvempi vaihtoehto

YRITTÄJÄKAKSIKKO Harri Mustakallio ja Tero Santaharjun ovat työskennelleet yhdessä jo kahdeksan vuotta.

sääntö, Tero avaa. – Olemme kääntäneet koko ajatusmaailman niin, että nyt emme mene tulospää edellä, vaan pikemminkin tärkeintä on, että homma pelaa, ja että työnteko on kivaa, Harri jatkaa.

Älykästä valvontaa

Myös tekniikkaan on panostettu. Yrittäjät kertovat tuovansa perinteiseen valvontakameraan älykkyyttä. Aikaan, jolloin joka tuote aina lyijykyniä myöten tuntuu saavansa äly-etuliitteen, tämä saattaa kuulostaa sanahelinältä, joten yrittäjät näyttävät, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Tähän heidän oma tukikohtansa Yrittäjänkadulla Itä-Tampereella tarjoaa loistavan mahdollisuuden. Valomainosvalmistaja Tammerneonin aikanaan rakennuttama kiinteistö toimii tänä päivänä aika monen pk-yrityksen tukikohtana. Pirkanmaan Turvatuotteen

huoneen yhtä seinää dominoi valtavan kokoinen näyttöruutu, johon tulee live-kuvaa samaisen tontin parkkipaikasta. Harri Mustakallio kertoo minulle etukäteen parkkipaikan ja kiinteistön väliin jäävän tilan, johon kenelläkään ei pitäisi olla ikinä mitään asiaa. Jos ja kun sinne joku sattuu eksymään, antaa järjestelmä automaattisesti hälytyksen. Yrittäjien mukaan heidän tarjoamansa ratkaisu on tämän päivän kamera/kulunvalvontajärjestelmä, mikä on tietoturvallisuudeltaan huipputasoa, ja josta saadaan ohjelmapäivitysten avulla aina ajan tasalla pysyvä järjestelmä, joka toimii takuulla vielä vuosikymmenenkin päästä. – Nykypäivän trendi on myydä halvalla tuotteita, mutta me emme lähde siihen. Sen olemme itsekin kokeneet, että siitä seuraa vain suurta harmia ja kustannuksia asiakkaalle. Meidän tuotteemme elinkaari on merkittävästi pidempi.

Poistukaa välittömästi! YRITYKSEN DEMOKÄYTÖSSÄ olevat kamerat valvovat parkkipaikkaa.

Me Mustakallion kanssa iskemme takit päälle, ulkoudumme ja käymme tutustumassa ulkoseinältä löy-

Juuri ennaltaehkäisy onkin koko touhun A ja O. Kyseisiä järjestelmiä otetaan käyttöön useampia, etenkin kirkoissa, jotka ovat viime vuosina houkutelleet turhankin usein paikalle mielenterveysongelmien kanssa kärsiviä tulitikkuleikkijöitä. – Parhaimmillaan tällä siis pystytään ennaltaehkäisemään tuhoja jo ennen niiden tapahtumista. Se on se, mikä erottaa tämän siitä perinteisestä kameravalvonnasta, jossa sitten tihrustellaan myöhemmin savukasaa ja plärätään nauhalta mahdollisesti sinne taltioinutta tekijää, Tero demonstroi. – Luonnollisesti tuhojen välttäminen on halvempi vaihtoehto, mutta on sitä myös turhien hälytysten eliminointi. Siinä missä aikaisemmin päälle pärähtänyt hälytin olisi automaattisesti tarkoittanut vartijan lähettämistä paikan päälle, voidaan nyt iso osa hälytyksistä kuitata ilman varsinaista vierailua paikalla, hän jatkaa.

Rusakko ei enää aiheuta hälytystä

Älykkyyttä ohjelmassa edustaa sekin, että ne niin sanotut turhat hälytykset voidaan eliminoida varsin tehokkaasti, kiitos kameran itseoppimiskyvyn. Kamera tunnistaa tällä hetkellä ihmisen ja auton hah-

AURE RIIHI -SISÄVERHOUSPANEELI

HLL 28x140 PP LATTIALAUTA TALOUSLAATU

15x215x2500 STS HARJATTU VALKOINEN II-LAATU

10 000 metrin erä!

25,00€/m

2

(5,00€/m)

TARJOUSERÄ!!!

1,98€/m

VIEMÄRIKUVAUS JN

Materiaali oksaton sormijatkettu mänty, päätypontti

Kyläojankatu 21, 33700 Tampere, puh. 03-3593 100 • www.messupuu.com

AVOINNA Ma-Pe 8-17 La 9-14 Su suljettu Yritysmyynti ark. 7-17

p. 050 330 1191 viemarikuvausjn@gmail.com www.viemarikuvausjn.com

• Linjasaneeraukset • Putkistojen, viemärien ja hormien kuvaukset • Huuhtelupesut, viemärien avaukset • Viemärilinjojen kokonaishuuhtelut • Putkirikkojen paikannus radiolähettimellä • Asianmukaiset raportit ja kuvat DVD:lle tai muistitikulle • Kevyt kuntoarvio – Asbestinäytteiden otto


28

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

HUIPPUEDUT HUIPPUEDUT SUOMEN SUOMEN OSTETUIMPAAN OSTETUIMPAAN NELIVETOMALLISTOON NELIVETOMALLISTOON VOLVO ON VOLVO ON SUOMEN OSTETUIN SUOMEN OSTETUIN NELIVETO NELIVETO 2018

2018

Edistyksellinen Edistyksellinen All Wheel Drive All Wheel eli AWD-neliveto Drive eli AWD-neliveto on saatavanaon kaikkiin saatavana kaikkiin Volvo -malleihin Volvo (ei-malleihin V40/V40 (ei Cross V40/V40 Country). Cross Nelivedon Country). hyödyt Nelivedon näkyvät hyödyt näkyvät erityisesti talviajossa, erityisestimutta talviajossa, neliveto mutta voi myös neliveto parantaa voi myös vetoa parantaa ja vetoa ja helpottaa ajamista helpottaa liukkaissa ajamista olosuhteissa, liukkaissa olosuhteissa, metsäteillä, vedettäessä metsäteillä, vedettäessä asuntovaunua asuntovaunua tai nostettaessa tai nostettaessa venetraileria ramppia venetraileria pitkin ramppia ylös. pitkin ylös. NYT RAJOITETTU NYT RAJOITETTU ERÄ VOLVON ERÄ SUOSIKKIMALLEJA VOLVON SUOSIKKIMALLEJA HUIPPUEDUIN. HUIPPUEDUIN. Tervetuloa koeajolle Tervetuloa Käyttöautoon! koeajolle Käyttöautoon!

VOLVO V60 VOLVO D3 AWD V60 MOMENTUM D3 AWD MOMENTUM AUT AUT alk. 46 515 €alk. 46 515 €

VOLVO V60 VOLVO CROSSV60 COUNTRY CROSSD4 COUNTRY AWD AUT D4 AWD AUT alk. 52 461 €alk. 52 461 €

VOLVO V90 VOLVO D3 AWD V90 MOMENTUM D3 AWD MOMENTUM AUT AUT alk. 51 990 €alk. 51 990 € AWD-NELIVETO AWD-NELIVETO 990 € 990 € Etusi 2 872–3Etusi 6672€872–3 667 € Näihin autoihinNäihin lisäksiautoihin talvirenkaat lisäksi talvirenkaat veloituksetta!veloituksetta!

UUSIA AUTOJA UUSIA MYÖS AUTOJA SUORAAN MYÖS SUORAAN VARASTOSTA VARASTOSTA HETI AJOON! HETI AJOON! Mm. XC90, V90, Mm. XC90, S90 jaV90, V60 -malleja. S90 ja V60 -malleja. Kysy lisää Volvo Kysy-myyjiltämme. lisää Volvo -myyjiltämme.

VOLVO V90 VOLVO CROSSV90 COUNTRY CROSSD4 COUNTRY AWD PLUS D4 AUT AWD PLUS AUT alk. 59 149 €alk. 59 149 € AWD-etusi 2 AWD-etusi 872–3 6672€872–3 667 € Näihin autoihinNäihin lisäksiautoihin talvirenkaat lisäksiveloituksetta! talvirenkaat veloituksetta!

Volvo V60 D3 AWD Volvo Momentum V60 D3 AWD aut. EU-yhd. Momentum 5,7 l/100 aut. EU-yhd. km, CO25,7 150l/100 g/km. km, Volvo CO2V60 150 g/km. Cross Volvo Country V60 D4Cross AWDCountry aut. EU-yhd. D4 AWD 6,1 l/100 aut. EU-yhd. km, CO26,1 159l/100 g/km. km, Volvo CO2V90 159 g/km. D3 AWD Volvo Momentum V90 D3 AWD aut. EU-yhd. Momentum 6,7 aut. EU-yhd. 6,7 g/km.km, Volvo 171 g/km. Cross Volvo Country V90 D4Cross AWDCountry Plus aut.D4 EU-yhd. AWD Plus 6,5 l/100 aut. EU-yhd. km, CO26,5 172l/100 g/km. km, Kuvan CO2 autot 172 g/km. lisävarustein. Kuvan autot lisävarustein. l/100 km, CO2 171l/100 CO2V90

Lokomonkatu 25, Lokomonkatu Tampere, 03–2834 25, Tampere, 111 03–2834 varaosamyynti 111 ark. varaosamyynti 8.30–18, laark. 10–14 8.30–18, la 10–14 automyynti ark. automyynti 9–18, la 10–14 ark. 9–18, la 10–14vauriokorjaamo vauriokorjaamo ark. 8–16 ark. 8–16 huolto ark. 7–18, huolto la 10–14 ark. 7–18, la 10–14 KAYTTOAUTO.FIKAYTTOAUTO.FI


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Renault Renault ZOE ZOE

* | 100 300 300 km* km | 100 % sähköä % sähköä

x2 x2

ZOE Z.E.ZOE 40 Life Z.E.33 40990 Life 33 990

Nyt Nyt 29 990 29 990

sis. toimituskulut sis. toimituskulut 600 600 CO2 0 g/km CO2 0 g/km

tai 303/kk tai 303/kk Euroopan Euroopan myydyin myydyin sähköauto sähköauto nyt poikkeuksellisin nyt poikkeuksellisin eduin: eduin: Korko 0,95 % Korko + kulut 0,95 % + kulut hyödynnä hyödynnä 2 000 euron 2 000hankintatuki euron hankintatuki nyt tuplana nyt tuplana ja ja rahoitustarjous rahoitustarjous 0,95 % 0,95 + kulut % **+ kulut** **

**

Kampanja onKampanja voimassaon yksityishenkilöille voimassa yksityishenkilöille 31.3.2019 mennessä 31.3.2019tehtyihin mennessä uusiin tehtyihin asiakastilauksiin. uusiin asiakastilauksiin. Tarjousta ei voi Tarjousta yhdistää ei voi muihin yhdistää etuihin muihin tai tarjouksiin. etuihin taiKuvan tarjouksiin. auto erikoisvarustein Kuvan auto erikoisvarustein *Toimintamatka *Toimintamatka oikeassa vaihtelevassa oikeassa vaihtelevassa ajossa kesäolosuhteissa ajossa kesäolosuhteissa on n. 300 km. on n. 300 km. **Rahoitusesimerkki, **Rahoitusesimerkki, Renault Zoe Z.E. 40Renault Life: kokonaishinta Zoe Z.E. 4031 Life: 247 kokonaishinta € (sis. toimituskulut 31 247ja € talvirenkaat), (sis. toimituskulut käsiraha ja talvirenkaat), 5 000 €, sopimusaika käsiraha 560 000 kk,€,kk-erä sopimusaika 303,46 60 €, perustamismaksu kk, kk-erä 303,46 €, 199 perustamismaksu €, luoton määrä 199 26 446 €, luoton €. Kk-erä määrä sis. korko 26 446 €. Kk-erä sis. korko 0,95 % ja käsittelykulu 0,95 10% €/kk. ja käsittelykulu Viimeinen suurempi 10 €/kk. Viimeinen erä 10 000suurempi €. Luottokustannukset erä 10 000 €. Luottokustannukset yht.1 667,39 €, luotto yht.1 ja luottokustannukset 667,39 €, luotto ja yht. luottokustannukset 28 113,39 €, todellinen yht. 28 113,39 luottohinta €, todellinen 32 914,39 luottohinta € ja todellinen 32 914,39 vuosikorko € ja todellinen 1,85 %. Edellyttää vuosikorko 1,85 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen hyväksytyn ja kaskovakuutuksen luottopäätöksen jarahoitusturvalla. kaskovakuutuksen Palvelun rahoitusturvalla. tuottaa Nordea Palvelun CarFinance, tuottaa Aleksis NordeaKiven CarFinance, katu 9, Aleksis 5. krs, 00020 Kiven katu Nordea. 9, 5.Kampanja krs, 00020koskee Nordea. Zoe Kampanja Z.E. 40 Life koskee ja Zoe Zoe Z.E. Z.E. 4040 Intens Life ja -malleja. Zoe Z.E. 40 Intens -malleja.

Lokomonkatu 25, Lokomonkatu Tampere, 03–2834 25, Tampere, 111 03–2834 varaosamyynti 111 ark. varaosamyynti 8.30–18, laark. 10–14 8.30–18, la 10–14 automyynti ark. automyynti 9–18, la 10–14 ark. 9–18, la 10–14 vauriokorjaamo vauriokorjaamo ark. 8–16 ark. 8–16 huolto ark. 7–18, huolto la 10–14 ark. 7–18, la 10–14 KAYTTOAUTO.FIKAYTTOAUTO.FI

29


30

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Moderneja toimitiloja historiallisessa miljöössä Vuokrattavana tiloja

41 m2–860 m2

Tutustu vapaisiin toimitiloihin · toimitilat.varma.fi/finlaysoninalue

finlaysoninalue.fi

Tehokasta toimitilavälitystä! Kun olet myymässä tai vuokraamassa liiketilaa, toimistoa tai teollisuushallia ja etsit luotettavaa ja ammattitaitoista toimitilavälittäjää, me autamme! Toimimme Tampereen sekä ympäristökuntien alueella ja teemme myös kiinteistöarvioita. Teppo Lehto liittyi tiimiimme tammikuussa, joten palvelemme nyt entistä tehokkaammin! Ota yhteyttä! Teppo Lehto

Juho Ihanamäki

Jaska Alatalo

myyntineuvottelija

toimitilavälittäjä, LKV

toimitilavälittäjä, LKV

p. 040 350 1385 teppo.lehto@op.fi

p. 050 389 6810 juho.ihanamaki@op.fi

p. 050 389 6882 jaska.alatalo@op.fi

Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV | Hämeenkatu 6 A, 33100 Tampere | op-koti.fi

Kehittyvien ja kasvavien yritysten koti › Yritysalueet ja tontit › Toimitilat › Bio- ja kiertotalouden ECO3-yritysalue › Kattavat yrityspalvelut › Tapahtumat yrittäjille ja yrityksille Monimuotoinen Kolmenkulman yritysalue tarjoaa yritystontteja ja toimitiloja erikokoisille teollisuuden ja kaupan toimijoille. Kysy lisää rakentamisvalmiista tonteista!

BU SINE S S NOK I A .F I

EC O 3.F I


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

31

KARI TOLONEN, järjestöneuvos ja Chaine des Rotisseurs -järjestön Officier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan pirkanmaalaisen ravintolan ruokatarjontaan.

Poikkeuksellisesti hankejohtajan kiireiden takia tämä lounastapaaminen siirtyi kirjaimellisesti aamiaispalaveriksi. Paikkavalintakin oli virkamiesarkeen mahdollisimman ystävällinen, eli Tampereen Virastotalon 6. kerroksen ravintola. Se ei muuten maisemiltaan ole yhtään pöllömmästä päästä. Tampereen kaupunginvaltuuston kokoushuoneesta vielä kerroksen ylempänä sijaitsevasta ravintolasta kun avautuu kerrassaan oiva maisema koko kylän kattojen yläpuolelle.

KU K A? LOUNASVIERAS: Hankejohtaja Tero Tenhunen, Tampereen kaupunki ASUU: Tampereen Kaukajärvellä PERHE: Vaimo ja kaksi lasta HARRASTUKSIA: Tennis, lasten harrastukset, talon remontointi, matkailu

myös sinne valmistuvaa Veikkauksen Kasinoa, joka on lajissaan koko maan toinen.

Yritystonttitilanne Tampereella

Tenhusen mukaan Tampereen Kansi -hanke ja keskustan alueen muuttoimitilahankkeet eivät ole suinkaan ainoita Tampereelle valmistumassa oleva yritystonttikeskittymiä. Välillä yrittäjien parissa on kiivastakin kritiikkiä aiheuttanut pula soveliaista yritystonteista. Tässä ollaankin johtajan mukaan petrattu selvästi, sillä tällä hetkellä Tampereella on valmiita luovutuskuntoisia yritystontteja noin 500 000 kerrosalaneliömetrin edestä eri puolilla Tamperetta.

Mittava Tampereen Kansi -hanke

HANKEJOHTAJA TERO Tenhusen mukaan Tampereen kasvua edesauttaa useampikin tekijä. Rautatien päälle nouseva areena on yksi merkittävimmistä kehityskohteista.

Tarjoaapa maisema kerrassaan hienon mahdollisuuden myös vanhan kunnon nostokurkindeksin todentamiseen. Tampereen kova kasvutahti kun ilmenee tästä perspektiivistä varsin mainiosti. Hienosti visiiriin kalahtaa myös Tampereen Kansi-hanke, joka on tällä hetkellä ratikan lisäksi ehkä se kaikista leimallisin kaupunkikuvaa mullistava projekti. Euroissa mitatenkin se on kerrassaan valtava. Hanke on nimittäin kokonaisuudessaan peräti noin 600 miljoonan euron hanke, mistä Tampereen kaupungin osuus on noin kymmenesosa ja sekin osa merkittäviltä osin sijoitus, jolle saadaan tuottoa. Tampereen kaupunki on monitoimiareenassa mukana omistajana

Nopeat vastaukset

VIRASTOTALON AAMIAISMENU näytti tältä.

hankejohtajan mukaan noin 40 % osuudella. Hankejohtaja on mielissään siitä, että hanke saatiin käyntiin hyvien ja kotimaisten yhteiskumppaneiden avulla. – Hankkeessa ovat mukana kaupungin lisäksi SRV, OP Kiinteistörahasto ja LähiTapiola, hän listaa.

Momitoimiareena valmistuu syksyllä 2021

Monitoimiareena on syksyllä 2021 valmis niin jääkiekko-otteluiden kuin erilaisten konserttien ja tapah-

tumien pitopaikaksi. Urheilutapahtumissa areenanaan mahtuu yli 13 000 katsojaa ja konserteissa jopa yli 15 000 katsojaa. Monitoimiareenalle ja Kannen alueelle tulee myös huomattava määrä yrittäjille vuokrattavia liike- ja toimitiloja. Jo nyt tiedossa olevia yhteistyökumppaneita ovat NoHo Partners ravintolaoperaattorina ja Lappland-Hotels hotellioperaattorina. Julkistettuja isoja sopimuksia on tehty lisäksi Lippupisteen sekä Hartwallin kanssa. Lisäksi yhtenä vetonaulana voitaneen pitää

Kahvikupposen nautinnan yhteydessä hankejohtaja vastaili nopeisiin kysymyksiin: Mieliruoka – paikallinen kuha Ratikka – iso kilpailuetu Tampereelle Kunkunparkki – tarvitaan länsipuolelle Urheilujoukkueeni – Tampereen tennisseura, Tappara Paras vuodenaika – kevät Minne haluaisit matkustaa – Uuteen-Seelantiin Teksti: KARI TOLONEN Kuvat: ESKO LOUNAMAA

TO MYY NTIT NNI S NYT SÄ

2

01

ERINOMAINEN SIJAINTI

JOUSTAVAT TONTTIKOOT

VALMIS INFRA

WWW.VIRRAT.FI

9

Elinkeinopäällikkö Johanna Lamminmäki | 044 715 1444 Tampere 15 min

LEMPÄÄLÄ - PARAS PAIKKA YRITTÄÄ Ideaparkin läheisyyteen, Pajalantielle, on tulossa myyntiin uusia yritystontteja. Koko sovitettavissa yrityksesi tarpeeseen. Tiedustelut: Timo / 040 133 7913.

Ideapark

Lempäälän Kehitys Oy tarjoaa sijoittumispalveluita yrityksille. Luomme Lempäälään uutta toimintaympäristöä sekä tutkitusti hyvää yrittäjyysilmapiiriä. Meillä on lupa palvella. Helsinki 1,5 h

Nythän on kyse yritystonteista urjala.fi

Lisätietoja yritystonteista elinkeinoasiamies Satu Sarin 040 335 6096 / satu.sarin@urjala.fi

Tervetuloa Lempäälään! Valkeakoski 20 min

www.lempaala.fi - www.lempaalankehitys.fi


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Yritystonteille ja toimi Kangasalla – uusia työpaikka-

3 E TAMPER

Kolmenkulm antie

YLÖJ ÄRVI

32

Tampereen itäisen naapurikaupungin Kangasalan matkailu- ja elinkeinotoimintaa kehittämään perustettiin viime vuonna Business Kangasala Oy. Yhtiön tehtävänä on monien vastuiden joukossa huolehtia yritysten sijoittumispalveluista eli yritystonttien ja toimitilojen saatavuudesta.

Kolmenkulman yritystontit Ylöjärvellä varataan nyt! M

- HEL

I SINK

Vapaa Varattu

n e n i t s i log i p p m y napak

LISÄTIEDOT: Timo Isolähteenmäki, p. 050 351 6507 • Inkeri Remsu, p. 044 423 5233

www.ylojarvenyritystontit.fi

illainen tilanne Kangasalla tällä hetkellä on, yrityskoordinaattori Lasse Silván? – Kyllä kiirettä pitää ja vauhti on päällä, Silván sanoo, mutta sehän on yksinomaan positiivinen asia, että kysyntää riittää. Uusia tiloja etsiville yrityksille ei tällä hetkellä ole yhtä yhteistä nimittäjää, vaan syitä ja tarpeita on moneen lähtöön. – Uudet, vasta perusteilla olevat yhtiöt etsivät sopivia tiloja, samoin liikehdintää on kunnan rajojen sisäpuolella, kun olemassa olevat yritykset pohtivat esimerkiksi toiminnan laajentamista. Paljon on myös kyselyitä muualta, kun yritykset kartoittavat vaihtoehtoja Tampereen kaupunkiseudun eri kunnista. Tilatarpeet ovat hyvin erilaisia aina pienistä toimistotiloista ja liikehuoneistoista isoihinkin tuotannollisiin tiloihin, Silván luettelee.

Tarjonnassa pientä viivettä

Toimitiloja ja yritystontteja siis kysytään tällä hetkellä aktiivisesti. Tarjonnan kanssa Silván myöntää olevan pientä haastetta. – Tarjontaa on, mutta välillä ky-

syjien vaatimukset ovat niin yksilöllisiä, että joutuu kääntämään monia kiviä ennen täysosumaa. Meihin kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin, jo kun tilatarpeet ovat vasta ajatuksen tasolla, jotta vaihtoehtoja ehtii kartoittaa ennen kuin tarpeesta tulee akuutti. Kun uusia tontteja ja tiloja tulee, jonon ensimmäiset saavat luonnollisesti valita niin sanotusti parhaat päältä, Silván vinkkaa. Kangasalan vetovoimatekijöiksi Silván listaa erinomaisen sijainnin Jyväskylän ja Lahden suuntaan kulkevien valtateiden risteyksessä sekä Tamperetta huokeamman hintatason. – Lisäksi meillä on täällä hyvä tekemisen meininki ja mahdollisuudet

monipuoliseen toimintaan. Hyvänä esimerkkinä pidän Kallion yritysaluetta, jossa toimijoiden kesken on muodostunut hyvä keskinäinen verkosto.

Uusien alueiden kehittämiseen lähdetty asiakaslähtöisesti

Business Kangasala mainostaa nettisivuillaan näyttävästi uusia Lamminrahkan, Saarenmaan ja Tarastenjärven yritysalueita. Näiden alueiden suunnitteluun on Kangasalla lähdetty aivan uudella otteella ja niiden kehittämisellä nähdään olevan merkittäviä vaikutuksia kunnan elinkeinoelämälle. – Uusia yritysalueita kehitetään elinkeinovetoisesti ja asiakkaiden

MYYDÄÄN LIIKEKIINTEISTÖ YLÖJÄRVELLÄ

VARMISTA PAIKKASI EDELLEEN KEHITTYVÄN ELOVAINION ALUEELLA YLÖJÄRVELLÄ

Varaa oma tilasi uudesta hallista! Hiekkatie, Ylöjärvi

Myydään n. 5400 m2 suuruinen 2008 rakennettu heti vapaa liikekiinteistö omalla n. 14.806 m2 tontilla. Asfaltoitu iso piha-alue, erinomaiset lastaustilat, isot näyteikkunat. Rakennus soveltuu moneen eri käyttöön elintarvikekauppaa lukuunottamatta. Ota yhteyttä, tutustu ja tee tarjous! Veijo Saarinen VJS Kiinteistöt Oy 050 304 8013 veijo.saarinen@vjskiinteistot.fi

Lue myös netissä

www.py-lehti.fi


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

tiloille riittää kysyntää

LIIKETILAA TAMPEREEN YDINKESKUSTASSA

alueita nousee lähivuosina Huutijärven vanha ammattioppilaitos odottaa uutta elämää Huutijärven vanha ammattioppilaitos hyvällä paikalla Kangasalantien ja Sahalahdentien risteyksessä on myynnissä. Päärakennuksessa on muun muassa opetus- ja toimistotilaa sekä auditorio, ravintola ja liikuntatiloja. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu asuntolakäytössä ollut rakennus. Tilat tyhjenivät, kun Kangasalan uusi ammattioppilaitos Pikkolassa otettiin käyttöön syksyllä 2018. Samalla vanhan ammattioppilaitoksen tilat Huutijärvellä siirtyivät Tredu-kiinteistöt Oy:ltä Kangasalan kunnan omistukseen.

Päärakennuksen bruttopinta-ala on 9 913 neliömetriä ja asuntolarakennuksen 650 neliömetriä; tontilla pinta-alaa on peräti 3,3 hehtaaria. Kattava tilaluettelo sekä rakennusten kuntoarviot ovat nähtävillä Business Kangasalan nettisivuilla. – Kohde on ollut aktiivisessa myynnissä nyt jonkin aikaa, ja ilahduttavan paljon ostajaehdokkaita paikalla on jo käynytkin. Tilathan mahdollistavat monipuolisia toimintoja, ja niistä kiinnostuneet ovatkin visioineet sinne monenlaista käyttöä, tilojen myyntiä hoitava Lasse Silván kertoo.

KALLION YRITYSALUE on paisunut viime vuosina kuin pullataikina.

tarpeet edellä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jo kaavavaiheessa olemme kysyneet yrittäjien tarpeista. Myös alueiden profiilit ovat muodostuneet kyselyiden pohjalta – esimerkiksi Tarastenjärvellä keskiössä ovat materiaalivirtojen kierrätys ja biotalous, sijoittuuhan alue jätteenkäsittelyalueen välittömään läheisyyteen ja sieltä on yhteys juuri valmistuneen hyötyvoimalaitokseen, Silván selventää. Lamminrahkaan Tampereen kaupungin rajan välittömään läheisyyteen puolestaan tulee keskustamainen liikekeskusalue, Lamminrahka-Ojalan koulu ja asuntoja 8000 asukkaalle. Yritysalueesta muodostuu yhtenäinen tietotyö-, kokoonpa-

no- ja pääkonttorialue. Saarenmaan yritysalue puolestaan muodostaa yhtenäisen verkoston yhdessä Ruskon alueen ja Tampereen yliopiston kanssa, ja alueelle tuleekin varmasti sijoittumaan korkeaa osaamista ja tutkimustietoa hyödyntäviä yrityksiä. – Uudet alueet lisäävät merkittävästi Kangasalan tontti- ja tilatarjontaa, mutta ennen kaikkea ne monipuolistavat sitä. Kysyntää on sekä tuotannollisille että toimistotiloille, ja uusia alueita kehitettäessä nämä tarpeet voidaan ottaa huomioon. Odotettavissa on, että tällä hetkellä hiukan haastava tilanne muuttuu radikaalisti muutaman vuoden kulutta, kun uudet alueet alkavat toden teolla rakentua, Silván sanoo.

Keskusta kehittyy myös

Vaikka Business Kangasalan paukut ovat lähivuosina uusien yritysalueiden kehittämisessä, ei keskusta-aluettakaan unohdeta. – Uimahallin viereen rakennettava hotelli lisää luonnollisesti kaupungin matkailun ja elinkeinoelämän vetovoimaa. Linja-autoaseman korttelin muutos mahdollistaa torin kehittämisen entistä elävämmäksi kauppapaikaksi. Ja lisäksi meillä on paljon muutakin uudisrakentamista keskustan alueella, minkä myötä myös liiketilojen tarjonta kasvaa, Silván sanoo. l Teksti: MARIANNE VALTA Kuva: KRISTA JÄRVELIN

Puutarhakatu 10

n. 300 m2

Nykyaikaista liiketilaa kauppakeskuksen 1. kerroksessa Kiinteistössä toimii K-ryhmän päivittäistavarakauppa, ensi vuoden alussa aloittava laboratorio, Alko, liikuntakeskus ja R-kioski.

Ratapihankatu 39

350 m2

Rautatieaseman yhteydessä

Rautatienkatu 27

400 m 2

Toimistotilaa Lisätiedot: Pasi Nevalainen, 0400 836 832 pasi.nevalainen @ finnpark.fi www.finnpark.fi/toimitilat Sujuvaa pysäköintiä ja toimitiloja parhailla paikoilla

www.finnpark.fi

Py-lehden ilmestyminen

2019 Ilmoitusmyynti: 041 501 9902 Toimitus: 040 535 9953

29.1.

varaukset 18.1.

5.3.

varaukset 22.2.

9.4.

varaukset 29.3.

7.5.

varaukset 26.4.

11.6.

varaukset 31.5.

20.8.

varaukset 9.8.

24.9.

varaukset 13.9.

22.10.

varaukset 11.10.

19.11.

varaukset 8.11.

17.12.

varaukset 6.12.

Ilmoitustilavaraukset ja tarjouspyynnöt helposti myös www.dorimedia.fi/ varaa-ilmoitustila

YRITTÄJÄN YLIVERTAINEN TIETOPANKKI www.pirkanmaanyrittajat.fi

33


34

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Toivo Haaviston yritys on toiminut jo 50 vuotta – Historiikin kirjoittaja paljasti neljä syytä perheyrityksen hyvään luistoon On vaikea keksiä Tampereelta 1960-luvun jälkeen rakennettua kaupunginosaa, jonka pystytystyöhön Maarakennus T. Haavisto ei ole osallistunut. Mukana on oltu yhtälailla Hervannan kuin Tesoman perustoja ja infrastuktuuria luotaessa. Yritykselle tuli mittariin helmikuussa pyöreät 50 vuotta. Sen kunniaksi Toivo Haaviston yrittäjätarina pistettiin kansien väliin. Lopputulos on paitsi erittäin onnistunut myös mukavasti elämänmakuinen opus.

T

oivo Haaviston perustaman perheyrityksen taivalta juhlittiin virallisesti Tampere-talossa helmikuun alkupuolella. Näyttävä kolmannen kerroksen juhlatila täyttyi tuolloin yhteistyökumppaneista, joita viisikymppiselle yritykselle on ehtinyt siunaantua kiitettävissä määrin. Kotiin viemiseksi kutsuvieraat saivat yrityksen historiikin, joka oli valmistunut kirjaimellisesti juuri juhlien alla. – Eilen iltapäivällä kello 14 nämä

saatiin painosta, totesi Ei tullut kanafarmaria Amerikkaan -otsikoidun yrityshistoriikin toimitustyöstä vastannut Raine Raitio. Hän on kirjoittanut aiemminkin useita yritys- ja kotiseutukronikoita.

Silityslautavalmistus alkoi jo yksinumeroisena

Haavistojen hipoissa kirjasta juhlakansalle tovin puhunut kirjoittaja mainitsi myös neljä syytä siihen, miksi Haavistojen yritystoiminta on

lentänyt komeasti jo viisi vuosikymmentä. Kirjoitusprojektissa Haavistojen yrityksen elinkaareen tiiviisti tutustunut Raitio huomautti, että oikeastaan kakussa voisi olla kynttilöitä enemmänkin. Perustaja Toivo Haaviston osalta yrittäminen oli alkanut jo vuosia ennen maanrakennusfirman pystyttämistä. Yrittäjähenkisyys oli iskostunut sekä käsistään että pääkopastaan hyvin pätevän Toivon ajatusmaailmaan jo poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa.

– Toivo oli valmistanut ja myynyt kymmenen kappaleen sarjan itsevalmistamiaan silityslautoja jo 9-vuotiaana, Raine Raitio taustoitti ja jatkoi yrittäjän omanneen jo tuolloin piirteitä yhdestä niistä neljästä ominaisuudesta, jotka niin kovin usein tuntuvat löytyvän menestyjän yrittäjän DNA:sta. – Toivolla oli jo poikavuosina ollut yrittäjyydessä tarvittavaa vainua tajuta, mille on kysyntää. Siis hyvät tuntosarvet. Silityslaudoille hän oli havainnut olevan selvästi kysyntää lähipiirissään, Raitio taustoitti.

Tehokkaat tuntosarvet

Raition mukaan juuri näitä samaisia tuntosarvia tarvittiin myös varsinaista yritystä perustettaessa. Toivolla oli

hyvä käry Tampereen alueen kasvupotentiaalista. Niinpä hän järkeili aivan oikeaan aikaan, että maansiirtopuolelle hommia oli tiedossa useammaksi vuodeksi. – Maarakentaminen on sitä paitsi iso osa oikeastaan kaikkea rakentamista. Maanrakennusosaamista tarvittiin varsinaisen asuntorakentamisen myös teitä, rautateitä, viemäreitä sekä muita kunnallisteknisistä infrastruktuuria tehtäessä.

Ja täydellinen ajoitus

Ajoitus oli muutenkin erinomainen. Maanrakennusalan koneistuminen jatkui kiihtyvää tahtia, ja Toivon aloitellessa toimintaansa elettiin konekannan osalta keskeistä murrosvaihetta. Hydrauliset koneet syrjäytti-

Kohtalokas autoreissu, joka taatusti kannatti tehdä Kirja erottuu monesta yrityshistoriikista myös inhimillisyydellään. Pitkien liikevaihto- ja muiden keskeisten tunnuslukujen sijaan pääosassa ovat aivan aidosti Haavistot, Toivo etunenässä. Ja ansaitusti paljon palstatilaa on annettu myös vaimo Railille. Pariskunnan yhteinen taival on kestänyt jo yritystäkin kauemmin, sillä lempi leimahti jo marraskuussa 1965. Kirjassa kuvataankin ihastuttavalla tarkkuudella nuoren Toivon tuoreella Mosse-autolla aikanaan tekemä reissu Ylöjärven Takamaan kokoontumispaikkaan eli Hokkasen

Kioskille. Siellä tuore autonomistaja sai kyytiinsä Kilpijoen Railin. Ja kun Toivo oli kerran löytänyt sen napakympin, tajusi hän pitää siitä myös hanakasti kiinni. Railin aloitettua Aitoon kotitalouskeskikoulun, Toivo kävi aina noukkimassa hänet viikonlopuksi autoonsa. Eipä päässyt silloin kukaan toinen saatille. Sittemmin Railista tuli paitsi Toivon elämänkumppani ja heidän kolmen poikansa äiti myös tärkeä palanen varsinaisessa yritystoiminnassa. Raili hoiti yrityksen paperityöt aina sukupolvenvaihdokseen

saakka. Ja kun siinä sivussa maailmalle tuli kasvatettua myös kolme hyvinkin yhteiskuntakelpoista poikaa, voi hyvin todeta, että ahkeruudessa Raili ei ole jäänyt pisaraakaan jälkeen miehestään.

Harvinaisen paljon taustamateriaalia

Useampienkin yritysten saagoja luettavaan muotoon työstänyt Raivio kertoi yrityshistorioiden olevan kirjoittajan kannalta kiinnostavia projekteja. Niissä kun on vaikea etukäteen edes arvuutella, mitä kaikkea tarinassa tulee vastaan.

– Jokaisen yrityksen tarina on aina omanlaisensa, vaikka toimiala olisi sama, hän korosti. Raition mukaan historiikin teossa auttoi se, että Haavistot olivat jo varhaisessa vaiheessa tajunneet medianäkyvyyden merkityksen. Tästä syystä kirjailijalla olisi käytössään varsin laaja ja huolellisesti talteen saksittu kokoelma yritystä ja sen vetäjiä koskeneita artikkeleita, joista useampi oli myös tämän julkaisun sivuilta matkaan poimittu. – Läheskään aina historiikkia tehtäessä ei ole käytössä yhtä kattavaa materiaalivalikoimaa, hän

kehaisi. Tätä teesiä todentaa myös kirjan runsas kuvitus. Haavistot ovat onnistuneet tallentamaan myös sitä arkipäiväistä työtä, joka niin usein jää kuvaamatta. Kirjasta näkyy myös rakkaus koneita ja tekniikkaa kohtaan. Yrityksen kalusto kun on saanut kirjassa erityisen paljon kuvatilaa. Eräs juhlissa vieressäni istuva rouvashenkilö innostuikin kirjaa selatessaan juuri tästä aspektista. Poikapuolinen lapsenlapsi kun olisi ainakin jo kuva-aiheiden puolesta tämän kirjan takuuvarma ystävä, hän perusteli.


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

35

HAAVISTON PERHEALBUMIN antia vuosien varrelta.

YHDESSÄ VELJENSÄ Jussin kanssa isänsä Toivon perustamaa firmaa jatkanut Jari Haavisto palkittiin tilaisuudessa Suomen Yrittäjien Timanttisella yrittäjäristillä. Sen kävi luovuttamassa Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Janne Vuorinen. PIKANTTI YKSITYISKOHTA. Tampere-talossa oli esillä myös todiste Maarakennusfirman perustajan Toivon varhain alkaneesta yrittäjyysinnosta. Käsistään kätevä pikkumies kun valmisti myyntiin pyykkilautoja, joille hän oli huomannut lähipiirissään selvästi riittävän kysyntää. Laudan päällä makaava leikkikaivuri oli puolestaan juhliin tuotu lahja.

vät aiemmat mekaaniset koneet, ja myös ensimmäiset etukuormaajalliset traktorimallit tulivat markkinoille. Kaikki tämä tarkoitti töiden merkittävää monipuolistumista ja tätä kautta yrittäjältä vaadittua muuntautumiskykyä ja halua oppia uutta. Ne Raitio listasikin toiseksi tyypilliseksi menestyksen avaimeksi. – Maailma muuttuu, halusipa yrittäjä sitä tai ei, ja tästä syystä sen mukana pitää osata muuttua. Vaikka T. Haaviston nimessä on edelleen se maarakennus, niin yrityksessä on katseltu myös muualle kuin sinne montun pohjalle jo pidemmän aikaa, Raitio alleviivasi.

Uudet tukijalat kantoivat lamassa

Maansiirtourakoitsijalta alettiin oikeastaan odottaakin perustus- ja louhintatöiden luonnistumista jo 70-luvulla, ja myöhemmin Toivon firmaan mukaan tulivat myös erilaiset saneeraus- ja purkutyöt sekä teollisuudelle tehtävät koneenperustustyöt. Tämä osoittautui paitsi ennakkoluulottomaksi myös koko firman pitkäikäisyyden kannalta käänteentekeväksi panostukseksi. Hyvin suhdanneherkkään maanrakennustoimintaan nämä uudet tukijalat toivat huomattavaa tasaisuutta. Ja sille totta vie riitti tarvetta esimerkiksi 90-luvun synkän laman iskiessä kurimuksena Suomeen. Ennakkoluulottomuus on näkynyt myös siinä, että teknologinen kehitys on nähty Haavistojen firmassa aina enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Monessa asiassa on oltu pioneereja. Kirjan sivuilla mainitaan esimerkiksi piikkausrobotti ja traktorikaivuriin kiinnitetty henkilönostin, jotka otettiin käyttöön jo hyvän matkaa

ennen kilpailijoita, ensimmäisten joukossa koko Suomessa. – Maarakennus T. Haavistossa on aina haluttu käyttää paitsi uutta myös vielä vähän kilpailijoita uudempaa kalustoa, mistä onkin tietoisesti tehty kilpailuvaltti.

Sitkeätä sakkia

Kolmannella sijalla kirjoittajan menestystekijälistassa olivat yrittäjälle niin ikään eduksi olevat luonteenpiirteet eli sitkeys sekä pitkäpinnaisuus. Toivossa ei niiden osalta ollut taatusti geeneissä pihistelty. Paljon tästä kertoo se, että ensimmäisen viikonloppua pidemmän lomansa Toivo piti vasta 10 vuotta yrityksen perustamisen jälkeen. Tälläkin saralla tuntuvat perintötekijät siirtyneen myös jälkikasvulle, vaikka Jussi juhlissa tästä vähän huulta heittikin. – Kyllähän meissä jatkajissa on aika ajoin ollut havaittavissa selvää rötväilyä. Meistä kumpikin piti viime vuonna reilut kaksi viikkoa lomaa, Jussi totesi. Moinen lekottelujakso olisi nimittäin isä Toivon tapauksessa vaatinut jotain ihmeen kaltaista tapahtumaa toteutuakseen. Viimeisenä eli neljäntenä menestystekijänä Raitio mainitsi onnen, jota sitäkin aina tarvitaan. Toisaalta tässä kohdassa on selviä yhtymäkohtia edelliseen. Vanhaa sananlaskua vähän mukailleen, onni kun tuntuu monesti suosivan paitsi rohkeaa myös ahkeraa.

Ai niin, se otsikko

Yrityshistoriikin nimessä mainittu vaihtoehtoinen tulevaisuus yhdysvaltalaisena kanafarmarina saa sekin selityksensä. Amerikassa jo vähän kauemmin asunut sukulaismies oli nimittäin aikanaan elättänyt itsensä tähtilippumaassa kanafarmarina ja

tiedustellut kotimaassa visiitillä käydessään silloin 3-vuotiaalta Toivolta halukkuutta lähteä hänen mukanaan Amerikan ihmemaahan. Perhe ja Suomi voittivat – jo tuolloin. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA HAAVISTON PERHEALBUMI

KANGASALAN YRITTÄJÄT

MAALAAMO ORELL Jo vuodesta 1960

0500 237 652

Ulko- ja sisämaalaukset. Tapetointi ja tasoitetyöt. Huhmarintie 7, 36200 Kangasala • hannu.orell@maalaamo-orell.fi www.maalaamo-orell.fi

Betonin sahaukset ja poraukset

Jatkajista ei ole pulaa Perheyrityksen kapteeninhytin yrityksen perustaja Toivo Haavisto on luovuttanut jälkikasvulleen jo tovi sitten. Jatkajan haku oli Toivon tapauksessa harvinaisen mutkatonta, sillä perheyrityksen jatkamisesta olivat kiinnostuneet hänen pojistaan sekä Jussi että Jari Haavisto. Jälkimmäinen toimii tänä päivänä yrityksen hallituksen puheenjohtajana, ja edellä mainittu kantaa toimitusjohtajan viittaa. Jussi Haavisto toteaa, että he molemmat ovat kasvaneet perhefirmaan syntymästä lähtien, vaikka hän kertookin aloittaneensa itse työt ”vasta” teini-iässä. Veli Jari on ollut tässä mielessä firman mies vielä pidempään, sillä hän ei ole ikinä työskennellyt päivääkään perhefirman ulkopuolella. Yrittäjäkipinän Toivo on siirtänyt onnistuneesti myös perheen kolmanteen poikaan, Kimmoon. Hänkin on nimittäin päätynyt yrittäjäksi ja pyörittää osakkaana menestyvää insinööritoimistoa niin ikään Pirkanmaalla.

P. 03 2365200 www.mansentimanttisaha.fi

• • •

Yrittäjän ja yrityksen rahoitus-, sijoitus- ja vakuutuspalvelut Maksuliikepalvelut Henkilökohtaiset pankkipalvelut

Terveisin yritystiimi: Annukka, Henna, Mia, Satu, Susanna, Suvi, Tero, Sari, Siiri, Juha ja Timo


36

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Ideat jakoon – Lempäälässä suosittu yrittäjien oma tila otettiin käyttöön myös Kangasalla

Mistä tunnistaa parhaat ideat? Siitä, että niitä halutaan kopioida. Näin kävi Lempäälän Yrittäjien Ideahuoneelle, yrittäjien omalle tilalle.

H

yvää huomenta, tervetuloa! Näin mukavasti minua tervehtii Kangasalan Yrittäjien hallituksen jäsen Niko Paulanne, kun pienen etsimisen jälkeen astun sisään Kangasalan Vatialassa Junatie 2:ssa sijaitsevaan tilaan. Huomasin nimittäin Facebookissa tapahtumakutsun Kangasalan Yrittäjien aamukahveille, joilla ohjelmassa on uuden Y-luolan toiminnan suunnittelu, ja

päätin lähteä paikan päälle selvittämään, mistä on kyse. Huone sentään ei ole mikään luola, vaan sattumoisin talviauringon valaisema avara tila. Luola-nimeen päädyttiin takaseinän vaikuttavan kivielementin innoittamana. – Olimme kuulleet paljon hyvää Lempäälän Yrittäjien pari vuotta käytössä olleesta Ideahuoneesta, ja oikeastaan viime kesänä aloimme kypsy-

KANGASALAN YRITTÄJIEN hallituksen jäsenet Eevaliisa Pentti (vas.), Niko Paulanne, Saija Haavisto ja Jarmo Rautiainen odottavat innolla, millaista buustia oma tila tuo paikallisyhdistyksen toimintaan.

tellä ajatusta samantyyppisen tilan hankkimisesta meille tänne Kangasalle. Rajalliseen budjettiimme ei kuitenkaan tuntunut löytyvän sopivaa, kunnes nyt vuodenvaihteen tienoilla pääsimme tutkailemaan tätä kyseistä tilaa, Paulanne taustoittaa.

Kuusi Oy:n alivuokralaisena

Toimitila sijaitsee liikekiinteistössä aivan Kangasalantien varressa. Sen varsinaisena vuokralaisena on nuoria pitkäaikaistyöttömiä erilaisiin asiakastöihin työllistävä yhteiskunnallinen yritys, Kangasalan Uusi Osakeyhtiö Kuusi Oy, jonka toimitusjohtaja Saija Haavisto on niin ikään Kangasalan Yrittäjien hallituksessa mukana. – Yhteistyön myötä meidän oli taloudellisesti mahdollista vuokrata tä-

KANGASALAN YRITTÄJIEN Y-luolaan on helppo tulla, sillä se sijaitsee aivan Kangasalantien varressa Vatialassa. Loppumetreillä kannattaa ottaa suunnaksi Kuusi Oy:n ovi perille löytääkseen.

mä tila, ja uskon, että tila tulee paremmin hyödynnetyksikin, kun käyttäjiä on useita. Sijainti lähellä Tampereen rajaa on erinomainen, sillä olemme linjanneet, että paikallisten yrittäjien lisäksi tänne ovat tervetulleita yrittäjät esimerkiksi Kaukajärveltä ja muilta lähialueilta naapurikaupungista.

Tilan monet mahdollisuudet

Kuusi Oy:llä niin kuin yrittäjäyhdistykselläkin budjetti on rajallinen, ja siksi tilaa vuokrataan myös ulkopuolisille. – Jäsenyrittäjämme ovat tervetulleita hyödyntämään tilaa päiväaikaan maksutta, mutta ilta- ja viikonloppukäytöstä perimme nimellisen kor-

KANGASALAN YRITTÄJIEN varapuheenjohtaja Niko Paulanne esittelee tilan monipuolisia mahdollisuuksia. Tilaan on tulossa vielä pöytiä, jolloin sitä voi käyttää esimerkiksi yhteisöllisenä työtilana.

Yrittäjä, varaa paikkasi!

KANGASALAN YRITTÄJÄT

DORIMEDIA OY

Pirkanmaan Rakennuttamis- ja Valvontapalvelu

Leena 041 501 9902

Oy

Laadukasta valvontaa kotipaikkakunnallasi.

Heikki Mäenpää p. 045 209 5300 heikki.maenpaa@pmaanrv.fi

Kangasalantie 921, 36200 Kangasala • www.pmaanrv.fi

 RENKAAT - VANTEET - RENGASHOTELLI

MURSKETIE 2, 36220 KANGASALA,

 Oy

– ALIHANKINTAKONEISTUSTA JA TYÖVÄLINEITÄ –

www.kangasalankopal.com

040 722 2141

WWW.RENGASPARK.FI

kangasalantilitoimisto.fi


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

37

Vinkki 1:

Tee paikallisyhdistyksen omasta tilasta ”numero” – kerro uudesta tilasta joka käänteessä, kutsu paikallislehti paikalle, pyydä kävijöitä jakamaan tietoa vierailustaan sosiaalisessa mediassa.

Vinkki 2:

Houkuttele hankkeeseen yhteistyökumppaneita – yritykset voivat osallistua tilan remontointiin ja kalustukseen sekä toiminnan rahoittamiseen esimerkiksi maalipönttö- tai kahvipakettipanostuksella.

Vinkki 3:

Järjestä tilassa säännöllistä toimintaa – viikoittaiset aamukahvit madaltavat kynnystä osallistua ja lisäävät osallistumisen mahdollisuuksia heille, jotka ehtivät paikalle vain silloin tällöin. Ajan kuluessa aamukahveille ei tarvitse erikseen kutsua, sillä ihmiset tulevat paikalle ilmankin. Vastuuta tilaisuuden isännöinnistä ja emännöinnistä kannattaa jakaa useammalle paikallisyhdistysaktiiville, jotta taakka ei käy liian raskaaksi.

Vinkki 4:

ENSIMMÄISILLÄ AAMUKAHVEILLA kuultiin videon välityksellä Lempäälän Yrittäjien puheenjohtajan Ismo Paanasen yhteenveto hänen luotsaamansa paikallisyhdistyksen kokemuksista. Lempäälässä yrittäjien Ideahuone on ollut käytössä nyt parisen vuotta.

vauksen. Muille kuin jäsenillekin hinta on varsin kohtuullinen, esimerkiksi viikonloppuna koko päivän vuokra on vain 150 euroa, jäsenille siis vieläkin edullisempi, Haavisto mainostaa. Tila soveltuu erinomaisesti kokousten ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen ja sen yhteydessä on myös moderni keittiö. – Jäsenyrityksistämme suuri osa on pieniä mikroyrityksiä ja yksinyrittäjiä, joilla ei välttämättä ole omaa toimitilaa lainkaan. Vinkiksi siis, että täällä voi hyvin pitää asiakaspalaverin – pullat vaan lähikaupasta pussiin mukaan. Hyvä ellei erinomainen vaihtoehto huoltoasemalle, Niko Paulanne vinkkaa.

Hyvän idean hyödyntäminen

Lempäälän Yrittäjillä on jo pari vuotta ollut käytössään Ideahuoneeksi ristitty tila, josta on vähitellen muodostunut tärkeä paikka sekä yrittäjä-

yhdistykselle että paikallisille yrittäjille. Niko Paulanne myöntää, että Lempäälän meininkiä on Kangasalalla katseltu hyvällä ja siksi hyvä idea haluttiin ottaa käyttöön. – Todellakin kaikki kunnia Lempäälän Yrittäjille. Uskoakseni tämä on pelkästään positiivinen asia, että hyvät käytännöt pistetään jakoon. Lempäälässä tila on hankittu yhteistyössä kunnan kanssa, meillä taas on kumppanina yritys. Ja seuraavalla yrittäjäyhdistyksellä, joka meidän esimerkkimme jälkeen ryhtyy puuhamaan omaa tilaa, kuvio voi olla taas joku muu, Paulanne sanoo. Mitenkään salaa ei kopiointia tehty, ja kuin vakuudeksi Lempäälän Yrittäjien puheenjohtaja Ismo Paananen kutsuttiin Kangasalan Y-luolan ensimmäisille aamukahveille kertomaan onnistumiset ja sudenkuopat Ideahuoneen osalta. – Meille Lempäälässä yrittäjien oma tila on tuonut uutta potkua jo ennestäänkin vireään paikallisyhdis-

Kehitä tilan ja samalla paikallisyhdistyksen toimintaa kokeilemalla – mieti, millaiset verkostot voisivat hyötyä synergiasta ja kannusta heitä kokoontumaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi jonkun tietyn toimialan yritykset, yksinyrittäjät, nuoret yrittäjät tai seniorit.

tykseen. Esimerkiksi loma-aikoina pidämme taukoa säännöllisissä kokoontumisissa, ja sen jälkeen aina porukka sanoo, että voi kun odotin jo, että pääsee tänne käymään, Paananen sanoo etäyhteyden välityksellä tietokoneen ruudulla.

Vinkki 5:

Ota aktiivisia jäseniä mukaan toimintaan – aktiivisuus ei kuulu vain hallituksen jäsenille. Hallituksen ulkopuolella voi olla paljon hyödynnettävää potentiaalia, jotka tuovat lisävoimaa yhdistyksen toimintaan. Meillä hyvänä esimerkkinä Some-solmu, jonka tehtävänä on hankkia näkyvyyttä toiminnallemme jakamalla ja kommentoimalla julkaisujamme sosiaalisessa mediassa.

Toiminta käynnistyy vähitellen

Aivan alkuun Y-luolassa kahvitellaan joka tiistaiaamu. Aamukaffetilaisuudet pyritään pitämään jäsenten näköisinä ja vapaamuotoisina. – Kuten Lempäälästä kuulimme, on hyvä, että välillä paikalla on vieraita alustamassa tietystä aiheesta, mutta heidän osuutensa kannattaa rajata 15 minuuttiin. Tärkeintä on kuitenkin toisten yrittäjien tapaaminen, sillä monille meistä yrittäjäyhteisö olla se ainoa työyhteisö, Paulanne pohtii. Kangasalla suunnitteilla on myös hyödyntää tilaa esimerkiksi juuri yhteisöllisiin työpäiviin sekä kouluttautumiseen. Tila mahdollistaa vaikkapa

Vinkit antoi Lempäälän Yrittäjien puheenjohtaja ISMO PAANANEN

webinaarin seuraamisen porukalla. – Uskon, että tämäntyyppiselle toiminnalle on kysyntää. Nyt vain laitamme rummut soimaan, jotta yrittäjät kuulevat tästä ja uskaltautuvat paikalle, Paulanne sanoo.

Vuoden paikallisyhdistyksen vinkit toiminnan kehittämiseen

ten käyttöön yrittäjien yhteisöllinen tila, Ideahuone. Ideahuoneella on keskeinen rooli Lempäälän Yrittäjien ja paikallisten jäsenyrittäjien toiminnassa. Jos mietit samanlaista toimintaa omaan paikallisyhdistykseesi, tutustu Lempäälän Yrittäjien vinkkeihin: l Teksti ja kuvat: MARIANNE VALTA

Lempäälässä otettiin pari vuotta sit-

Lapsiturvalliset kaihtimet parvekkeelle, sisälle, terassille... Ilmainen mittaus - myös iltaisin 050 353 2447 • 0400 872 145

Duette- ja Visor-uutuuskaihtimilla yIivoimaiset ominaisuudet. Tutustu... • Alhaalta ylös näkö- tai ylhäältä alas aurinkosuojana • Vesipesun kestävä polyesterikangas • Tukeva kahva, kaihtimen liikkuttamiseksi • Valmistetaan juuri sinulle • Läpinäkyvä tai läpinäkymätön kangas • Kankaan helmiäispinta heijastaa kuumuuden • Pakkasenkestävät muoviosat • Sisä- tai ulkokäyttöön • Kotimainen laatutuote • Kahden vuoden takuu

Avaa kaihtimet ylhäältä tai alhaalta!

Duette®-kaihtimet helposti ylös ja alas

Sammonkatu 15 • ma-to 10-17 • pe suljettu • la 10-13 • myymälä 050 441 1576 www.trendikaihdin.fi

JuriNet on Suomen Yrittäjien ainoa valtakunnallinen yhteistyökumppani yrittäjien lakiasioissa. Ota yhteyttä, hyödynnä jäsenetusi. Pirkanmaan yhteyshenkilönä toimii Markus Talvio. Tamperelainen Markus on rikos- ja riita-asioissa tunnettu ja kokenut juristi, ammattilainen, joka ajaa asiakkaansa asiaa. Markuksen erityisosaamista ovat riita-asiat, kiinteistöjuridiikka ja rikosasiat sekä PK-yritysten lakiasiat. Jurinet Oy, Satakunnankatu 26, 33210 Tampere. Puh. 029 009 2590

! ä t t y e t h y a Ot

Markus Talvio Puh. 050 2590 info@jurinet.fi www.jurinet.fi


38

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Hiltusen Matilla on tänä vuonna kaksikin pyöreää syytä juhlaan Muovialan yrittäjänä työuransa tehneellä Matti Hiltusella on tänä vuonna tiedossa tuplasti juhlittavaa. Valkeakoskelta kotoisin oleva Matti Hiltunen täyttää tämän lehden ilmestymispäivänä, 5. maaliskuuta, 70 vuotta. Marraskuussa hänen perustamansa Muovityö Hiltunen saavuttaa puolen vuosisadan merkkipaalun. Matti tosin luovutti vetovastuun yrityksestä pojalleen Esalle jo hyvä tovi sitten.

H

iltusen Matti on siinä mielessä jopa jonkinlainen poikkeus monen pitkän linjan yrittäjän joukossa, että hän luovutti perustamansa firman komennon seuraajilleen kertalaakista ja hyvissä ajoin. Tarkalleen ottaen se tapahtui 2001, joten Matin eläkeläisyys saavuttaa tänä vuonna täysi-ikäisyyden, joskin hänen tapauksessaan sen varsinaisen ”eläkeläisyyden” voi hänen tapauksessaan laittaa kyllä lainausmerkkeihin.

Paikallinen yrittäjä ihailun kohteena

Matti Hiltusen mukaan tärkeä syy

siihen, että hänestä aikanaan tuli yrittäjä, liittyy ihailuun. – Sen muistan, että Kaihulan Autokorjaamo, jossa kävin vanhempieni kanssa sekä autokaupoilla että huolloissa, teki minuun ison vaikutuksen. Jotenkin se tuntui kovin hienolta ja vapaalta. Pienenä poikana autojen kanssa touhuaminenkin kiinnosti kovasti, hän muistelee. Autojen parissa Matti oikeastaan liiketoimintansa aloittikin. Käsistään taitava mies oli huomannut, että sadalla markalla ostetusta autosta sai melko kevyen remontin jälkeen myytäessä lähes tuplahinnan. Niinpä

HILTUSEN MATIN perustamassa firmassa työskentelevät tätä nykyä hänen kaikki kolme poikaansa. Perhepotrettiin heistä ei firman nykyinen toimitusjohtaja Esa Hiltunen kerennyt, Nipa ja Juha kylläkin. Juha on samalla myös yrityksen tuorein työntekijä, sillä hän aloitti hommat perhefirmassa vasta viime viikolla, eikä ole ollut talossa edes kesätöissä.

TUPLAJUHLIA TÄNÄ vuonna viettävä Matti Hiltunen on kunnostautunut myös yrittäjäjärjestötoiminnassa. Tästä kertoo paljon myös hänelle aktiivisesta toiminnasta myönnetty yrittäjäjärjestön korkein arvomerkki, Yrittäjäristin Suurristi. Sen hän sai 2009.

nuori Hiltunen olikin ehtinyt ostaa ja myydä eteenpäin lukuisia menopelejä jo ennen 20 vuoden ikää.

Isän jalanjäljissä

Varsinaisen yritystoiminnan Hiltunen aloitti välittömästi varusmiespalveluksensa päätyttyä. Autojen sijaan mies päätyi muovien pariin. Sille puolelle kiinnostus tulee vähän verenperintönäkin, sillä Matin isä Gunnar oli muovimiehiä. Hän ei tosin tehnyt uraansa yrittäjänä vaan paikallisen Säterin palkkatöissä. Tarkalleen ottaen Gunnar lähti Saksaan oppiinkin tuomaan siellä yleistynyttä muovituotantoa Suomeen heti 50-luvun alkupuolella. – Vielä 50-luvulla Säterillä kaikki happosäiliöt ja muut tehtiin lyijystä, mutta tiedossa oli, että Keski-Euroopassa oli jo otettu käyttöön muovisäiliöitä. Ja kun yrityksessä tiedusteltiin kiinnostuneita Saksaan muovioppiin lähtijöitä, nousi isäni käsi, Matti taustoittaa. Parin kuukauden mittainen reissu oli siinä mielessä merkittävä, että sen pohjalta Säterille perustettiin kokonainen muoviverstas. Gunnarille annettiin sen

suhteen varsin vapaat kädet, ja Matti oli monesti mukana verstaalla.

Kovalla itseluottamuksella suoraan asiakkaisiin

Mattikin oli ennättänyt tehdä uraa jo ennen sotaväkeä toisessa muovialan yrityksessä, mutta kun pakollinen maanpuolustusvelvollisuus oli suoritettu, päätyi mies toteuttamaan sen pikkupojasta asti mielessä kyteneen haaveen omasta yrityksestä. Se auttoi aloittamista, että tiedossa oli jo valmiiksi kaksi asiakasta. Matti oli onnistunut vakuuttamaan sekä Jylhävaaran konepajan että Toijalan Ravintokemia -nimiset yritykset omasta osaamisestaan. Ensimmäisellä oli tarvetta muovisille konesuojille ja toisella puolestaan leipomoaltaita. Ja se, että parikymppinen Matti onnistui puhumaan molemmat heistä untuvikkoyrittäjän asiakkaiksi, kertoo, että myös supliikki oli kunnossa. Isä oli yrittäjyyden suhteen kannustava, mutta olisi mielellään nähnyt vasta parikymppisen poikansa rinnalla myös jonkun kokeneemman konkarin. Tämä antoi haastetta pärjätä yksin, Matti tuumaa.

Nuukuus ja nopeat maksuajat kannattivat

Matti oli siitä poikkeuksellinen sotaväestä kotiutuja, että hänen tilillään oli jo tuolloin parituhatta markkaa. Eikä sitä taatusti ollut haalittu kasaan päivärahoista. – Sen verran nuuka olin ollut, että sain alkua varten tilattua varsin mukavasti raaka-aineita ja pääsin hommaan kiinni hyvin nopeasti, hän kertoo. Rahan kiertokin oli nopeata, joskin siihen vaadittiin viitseliäisyyttä. – Rahat töistä sai heti, kunhan kävi ensin kiertämässä paperilaskun kanssa vastaanottajalla ja tilaajalla sekä hankki konttoripäälliköltä maksuluvan. Sen jälkeen saattoi mennä suoraan kassasta hakemaan rahat, Matti muistelee.

ESITTELY- JA MYYNTINÄYTTELY Kolismaankatu 1, 33300 Tampere www.kalevalakaluste.fi | info@kalevalakaluste.fi | 0400 835 329

Hyvä startti

Vuosi 1969 oli muutenkin Matille varsin vilkas. Oman yrityksen lisäksi hän mennä pamautti myös naimisiin

Raijan kanssa. Yhdessä oli oltu jo teini-iästä lähtien. Kaksi jo valmiina olevaa asiakasta auttoivat alkuun, ja sana kiiri. Yrittäjä ei joutunut käytännössä edes mainostamaan, sillä töitä riitti, kun sana lähti kiirimään eteenpäin. Myös isomman kokoluokan yrityksistä alkoi sadella tilauksia. Isän kautta tutun Säterin lisäksi myös Tervasaaren paperitehdas työllisti heitä. Mutta yksin touhu ei enää onnistunut. Esimerkiksi Tervasaareen tilattuja putkistoja piti asentaa katonrajaan saakka, mikä oli yhdelle ihmiselle jo fyysisestikin mahdoton suoritus. Sen ensimmäisen palkkatyöläisen kaveriksi palkattiin jo hyvin pian toinen, ja muutamassa vuodessa Muovityön pääluku oli kasvanut liki pariinkymmeneen. Työmaita oli myös kauempana, aina Ruotsin atomivoimaloita saakka. – Silloin välillä tuntui, että ei ole mitään rajaa, Matti miettii.

Ensimmäinen halli kävi pieneksi nopeasti

Vanhempien kellari oli riittänyt hienosti touhun alkumetreillä, mutta jo 70-luvun alkuvuosina seinät alkoivat tulla vastaan. Ensimmäiseen teollisuushalliprojektiin mies sai kaveriksi toisen paikallisen autokorjaamoyrittäjän. Sen myötä tilat lisääntyivät merkittäväsi, sillä 40 neliön kellarin sijaan nyt lääniä tekemiseen oli mukavasti 170 neliötä. Yritystoiminnan kasvu kuitenkin jatkui, ja niinpä Matti lunasti jo 1975 kaverinsa osuuden hallista. Tosin saman kumppanin kanssa alettiin heti pystyttää myös toista mokomaa. – Olimme kaukaa viisaita ja olimme varanneet jo alkuvaiheessa tontin myös toiselle hallille, ihan siitä syystä, jos kasvu olisikin nopeampaa kuin olemme ounastelleet, Matti kertoo.

Sitten iski öljykriisi

Öljykriisi, joka oli iskenyt globaalisti maailmantalouteen jo 1973, oli vielä tässä vaiheessa kohdellut öljyriippuvaista muovitoimijaa jopa yllättävän hövelisti. Kasvu oli jatkunut kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan. Viiveellä se kuitenkin iski myös Hiltu-


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

39

sen toimintaan, ja samaan aikaan kun yrittäjä oli lunastanut hallin kokonaan itselleen, työt tuntuivat loppuvan kuin seinään. Kova nousukiito koki karun päätöksen. – Halli oli velkarahalla pystytetty ja työmaita valitettavan vähän. Kyllä se vakavaksi veti, yrittäjä tuumaa.

Pankinjohtaja kehotti pitämään kiinni hallista

Hiltunen oli jo vakavissaan ehtinyt pohtia koko hallin myymistä Se tuli ajankohtaiseksi, etenkin kun mies oli löytänyt huokeamman toimitilan Lempäälän Kuljusta. Se oli hieman pienempi kuin aiempi, mutta kulut olivat suhteessa vieläkin isommat. Pankinjohtaja kuitenkin toppuutteli myynnin kanssa. – Hän totesi, että nyt huonoon aikaan et saa tästä kunnon rahaa, ja kun hän lupasi rahoituksen, vuokrasin Valkeakosken hallin eteenpäin. Tästä syntyikin Matin toinen yritys, eli Hiltusen Toimitilat, joka on ollut oleellinen osa miehen yritystoimintaa niistä päivistä asti.

90-luvun lamaa ei edes huomannut

Se, että Hiltusen putiikki päätyi palaamaan Valkeakoskelle, oli osittain Valkeakosken kauppakamariosaston ansiota. Yhdistyksessä oltiin huolestuneita siitä, että Koskista oli 70-luvun lopulla muuttanut pois iso osa pk-yrityksiä. He toteuttivat ison haastattelukierroksen kaikkien lähteneiden yrittäjien keskuudessa ja tiedustelivat paluumuuttohalukkuuksia. – Tästä seurasi, että muutin 1980 takaisin kaupungin rakennuttamaan halliin, jonka pystyin myöhemmin lunastamaan omakseni, hän kertoo. Energiakriisi oli jäänyt unholaan, ja töitä rupesi taas kertymään entiseen malliin. Suomen lähihistorian ylivoimaisesti synkin 90-luvun lama ei juurikaan Hiltusen toiminnassa näkynyt.

Verstas kävi tutuksi myös uudelle sukupolvelle

Aivan kuten Matti aikanaan oman isänsä kanssa oli myös Matti saanut seurakseen verstaalle poikiaan, joita onkin Hiltusten perheeseen siunaantunut kolme. Heistä varsinaista yritystoimintaa sitten jatkanut keskimmäinen veljes, Esa, omasi yrittäjälle tärkeitä ominaisuuksia ja poikaiässä. – Hän esimerkiksi tilasi Kiinasta langattoman mikrofonin, jonka vei aikanaan kouluun demokäyttöön. Koulu ja aika moni muu päätyi sitten sellaisen myös ostamaan, mies kertoo. Myös Matin vanhin poika Nipa on töissä Muovityössä.

Aivan oikeasti eläkkeelle

Matti Hiltunen on ollut virallisesti pois kuvioista jo 18 vuoden ajan. Sukupolvenvaihdos Hiltusilla toteutettiin jo 2001. Ja toisin kuin moni yrityksensä aikanaan myynyt Matti malttoi jättää yrityksen johtamisen kerrasta seuraajilleen. – Tietysti minä siellä käyn ja kuulen mielelläni firman asioita, mutta toisaalta olen halunnut antaa etenkin alkuvaiheessa uusille omistajille täyden luottamukseni. Sen muistan, että ensimmäistä kertaa sinne mennessäni eräs vanhemman puolen työntekijöistä tuli heti kehumaan, että heillä on nyt kunnon työkalut. Siitä reaktiosta tiesin, että tämä tulee kyllä onnistumaan. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä osakkaaksi päätyi myös ensimmäinen perheen ulkopuolinen, sillä Matin oikeana kätenä jo pidempään työskennellyt Jari Vatka otettiin mukaan osakkaaksi. Kombinaatio on

hyvä, sillä Esa on ollut erittäin aktiivinen tuotantopuolen kehityshommissa, ja Jari on tehnyt esimerkiksi tarjouslaskentaa ja pyörittänyt firman muitakin asioita.

Pohjanmaalla tehdään eikä meinata

Matti ehti siis jäädä sivuun perustamastaan yrityksestä jo vähän yli 50-vuotiaana ja kertoo olevansa tyytyväinen ratkaisuun. Toimettomaksi hän ei ole jäänyt. Mielenkiintoinen pätkä oli esimerkiksi Jalasjärvellä vietetty aika. Jalasjärvellä toimineen muovikoulutuksen vetäjä houkutti hänet Jalasjärvellä toimivaan JAKK:een vetämään paikallisen oppilaitoksen muovialan käytännön koulutusta. Siellä mies kertoo oppineensa ensimmäistä kertaa elämässään myös säännöllisen lounasrytmin. – Yrittäjänä en oikein ehtinyt ainakaan joka päivä syödä, kun taas oppilaitoksessa kello 11 joka iikka häipyi ruokalaan, minä mukaan lukien. Muutenkin Pohjanmaa teki mieheen vaikutuksen. Hämäläismies otettiin kuulemma hyvin vastaan, ja oppilaina hänellä oli harvinaisen tarmokasta sakkia. –Muistan kun kerran kysyin oven kanssa touhuavilta pojilta, meinaavatko he ottaa sen pois saranoilta. Vastaus oli pitkä katse ja toteamus, että me ei mitään meinata, me otetaan tämä ovi pois. Opetushommat saivat myöhemmin jatkoa Pirkanmaalla, missä samainen JAKK käynnisti muovialan yrityksille suunnatun ESR-projektin lyhenteellä MUPI Pirkanmaa. Sitäkin Matti luotsasi koko sen kolmen vuoden projektiajan.

Taas laajennetaan

Matti Hiltunen viettää syntymäpäiväänsä matkoilla, eikä pidä mitään sen kummempia seitsemänkymppisjuhlia. Se, miten yrityksessä puolen vuosisadan taivalta juhlistetaan, on vielä auki. Ja Hiltunen toteaa, että se on oikeastaan nykyisen johdon asia. – Olen tosin pieniä vihjeitä koettanut antaa siitä, että jotenkin asiaa juhlistettaisiin, Matti hymyilee. Tällä hetkellä Muovityössä on aika paljon muutakin meneillään. Iso asia on esimerkiksi parhaillaan työn alla oleva uudisrakennusprojekti, jonka myötä yritys laajentaa. Holmin alueelle, nykyisen tehtaan kupeeseen, nyt tehtävää ekspansiota ei olla toteuttamassa. Sille on löydetty paikka uudelta Tykölän Pirkanmaan

Portti -nimiseltä yritysalueelta. Ympäri maata tilauksiaan toimittavalle muoviyritykselle sijainti on erinomainen, sillä Suomen vilkkain moottoritie sijaitsee noin sadan metrin päässä tulevalta tuotantotilalta.

Ympäristöystävällinen rakennushanke

Tuoreinta laajennusta lähdettiin tekemään siitä syystä, että tilalle oli tarvetta, mutta asiaa auttoi myös se, että sopivan haasteellinen hanke osui kohdalle. Tarkalleen ottaen kyseessä ei ole aivan uusi kiinteistö, vaan Lempäälän keskustaremontin vuoksi purkutuomion saanut, 2000-luvun alkupuolella rakennettu 2700 neliön S-marketin halli. Esa Hiltunen sattui olemaan siitä käydyn huutokaupan

ainoa osallistuja, ja niinpä hän pääsi lunastamaan koko osiksi purettavan ja uuteen paikkaan siirrettävän hallin erittäin edulliseen hintaan. Betonirakenteinen elementtihalli on varsin helposti purettavissa ja siirrettävissä. – Aika näyttää, miten projekti meni, mutta tulipahan aloitettua, Esa kommentoi.

Muut muuttuvat enemmän

Yrittäjä myöntää, että sitten 60-vuotissyntymäpäivien hänen henkilökohtaisessa elämässään ei ole tapahtunut sen kummempia mullistuksia, mitä nyt asuinpaikka on siirtynyt Kuljusta Tampereen keskustaan. – Lapsien ja lastenlasten suhteen on tapahtunut enemmänkin. Minul-

la on kolme poikaa ja kuusi lastenlasta, joista viimeisen 10 vuoden aikana viisi on päässyt ripille, yksi on saanut yo-lakin, kaksi on parhaillaan lukiossa, yksi on jo ennättänyt käydä armeijan, ja kahdella on ajokortti. Itse olen käynyt lähinnä jumpassa, hän hymyilee. Eniten työelämästä Matti kertoo kaipaavansa ihmisten kanssa tekemistä. – Niin työntekijöiden kuin asiakkaiden kanssa oli kiva touhuta, hän kertoo. Lisäksi Matti on käyttänyt aikaansa etenkin taloyhtiöiden hallituksissa. Niitä paikkoja kun kiinteistöihin jo pidempään sijoittaneella miehellä on useampi. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Maaliskuusta alkaen remmissä on koko veljestrio Kuluvan maaliskuun 1. päivä tehtiin historiaa, sillä tuosta lähtien perhefirman arjessa on mukana koko sen perustajan jälkipolvi. Maaliskuussa nimittäin myös perheen kuopus, Juha Hiltunen aloitti työt Muovityöllä. Hän olikin siinä mielessä perheen musta lammas, että toisin kuin veljensä, hän ei ole entuudestaan ollut firmassa ikinä töissä, edes kesähommissa. 41-vuotias Juha tekee samalla jo toista kertaa urallaan täydellisen uranvaihdoksen. Ensimmäisen 10-vuotispätkänsä hän teki It-alal-

la ja erityisesti sen tukkukaupan parissa. Sitä seurasi hyppy perustamaan plastiikkakirurgian sekä kauneudenhoitoalan maahantuontiyritystä, jonka parissa menikin sitten kutakuinkin seuraava vuosikymmen. Molemmissa suuressa roolissa oli juuri myynti. Siihen Juhan on tarkoitus keskittyä jatkossakin. Aloite loikkaan tuli velipojalta, sillä toimitusjohtaja Esa oli syksyn aikana udella veljeltään, josko hänellä olisi kiinnostusta uuteen aluevaltaukseen. Tarkalleen ottaen Juhan työ löytyy Hil-

tusen Muovityön sisaryhtiöksi vuonna 2010 perustetusta Admor Components Oy, joka on keskitttynyt eritoten kuljetus- ja konttisäiliöiden valmistukseen ja myyntiin. – Myynti ja myynnin kehitys ovat ne minun vastuualeeni, Juha kertoo. Hän itse näkee säiliöissä kosolti potentiaalia, sillä Euroopassa samankaltaisia tuotteita valmistaa tasan yksi kilpailija. – Kyllä minä tätä hyvin innolla lähden kehittämään, hän tuumaa.


40

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Hlavecekien perheessä ei ole pelätty työntekoa – ja moneen mänttäläisaviopari onkin ehtinyt

MAILIS JA DANIEL Hlavacek ottivat mänttäläishotellin komentoonsa 2004. Hotelliyrittäjän arkea takana on siis jo 15 vuotta ja avioliittoa jo kaksi täyttä vuosikymmentä. Paljon on muutakin mahtunut eloon, sillä pariskunta on paitsi kolmen pojan vanhemmat myös kuutisenkymmentäpäisen lihakarjatilan ylläpitäjät. Ja onpa aikanaan kasvatettu myös kaalia.

Mäntän keskustassa toiminut Hotelli Alexander on ollut Hlavacekin pariskunnan eli Mailiksen ja Danielin komennossa viimeiset 15 vuotta. Paljon siinä onkin ehtinyt tapahtua. Mittavan remontin lisäksi hotelliin on avattu myös kahvila-ravintola, jonka erikoisuus on lähiruoka. Erityisesti asiakkaiden suosiossa ovat burgerit, joiden pääraaka-aine tulee omalta tilalta, jossa on tänä päivänä noin 60 karjaeläintä. Hotellin yhteydessä pitää sijaansa myös erittäin korkealaatuinen myymälä, jonka päätuotteet ovat arvostetut vaatebrändit. Kauppaideasta vastuussa olevan Mailiksen tutkintoyhdistelmä lienee melko harvinainen koko maailmassa, sillä hän on koulutukseltaan agrologi ja pukeutumisneuvoja.

P

ariskunnan sukunimi Hlavacek on vähemmän härmäläinen, mutta syntyperäisistä suomalaisista tässä tapauksessa on kyse. Nimi on tšekkiläistä perua, sillä Danielin isä on kotoisin Tšekeistä. Daniel itse on alun perin Espoon poikia.

Mummolaseutua

Suurin osa lukioikäisistä löytää nykyään opinahjonsa kotiseudultaan, mutta etenkin erikoislukiot ovat jo vuosia houkuttaneet valkolakin perässä teinejä lukio-oppiin myös as-

tetta kauemmaksi. Daniel Hlavacek kulki tässä asiassa vastavirtaan. Hän nimittäin suutasi lukioon reilun 200 000 asukkaan Espoosta noin 20 kertaa pienempään Mänttään. Yksi syy tähän oli, että hänen todistuksensa keskiarvo ei olisi riittänyt Espoossa lähilukioon. Paikkavalintaa edesauttoi se, että Pirkanmaan pohjoisseutu oli käynyt hänelle tutuksi lapsesta saakka. Tarkalleen ottaen koti löytyi sittemmin Mäntän kanssa virallisestikin kuntayhteistyön solmineen Vilppulan puolelle.

MÄNTÄN JA VILPPULAN YRITTÄJÄT

Danielin äiti oli syntyjään vilppulalaisia, ja siellä edelleen sijaitsevassa mummolassa Daniel on viettänyt monta kesää. Kyseisestä muuttopäätöksestä on jo reilut 20 vuotta, joten aivan tarkasti kaikki teini-ikäisen Danielin aivoitukset eivät enää muistu mieleen. Siitä hän kuitenkin on vakuuttunut, että Mäntän keikka oli alun perin tarkoitettu tilapäisratkaisuksi, ja ajatuksena oli palata jo seuraavaksi vuodeksi pk-seudulle jatkamaan opintoja.

Kotiutuminen sujui odotuksia paremmin

Se arvio oli alimitoitettu, sillä nuori mies kotiutui Mänttään paremmin kuin hyvin. Alussa hän kaipasi vielä Espoosta kavereita, ja viikonloppuisin tulikin suunnattua takaisin pk-seudulle. Sosiaalisesti aina lahjakkaanpuoleisella pojalla alkoi olla pian tiivis kaveriporukka myös Mäntässä. Ja sehän nuoren elämässä on varsin merkittävä suunnan antaja. – Tykästyin täällä siihen, että aina kun viikonloppuna lähti kaupungille, siellä oli koko kaveriporukka. Alkuun nuori mies asusteli isovanhempiensa maatilalla, Vilppulan puolella, mutta sittemmin hän löysi opiskelijalle sopivan yksiön aivan Mäntän keskustasta. Se sijaitsi hänen nykyisen hotellinsa naapurustossa.

noista jäi vähän puolitiehen, sillä Daniel päätyi taas jo vuoden sisään tekemään toisen ei-niin-ilmiselvän peliliikkeen ja työllisti itsensä maataloushommissa. Hänen enonsa oli jäänyt jatkamaan suvun maatilaa, siis Danielin äidin entistä kotia. Siellä oli tarjolla hommia, ja niinpä espoolaispoika vaihtoi Laaksolahden lehmälaaksoon. – Ajankohta oli siinä mielessä kiinnostava, että tilalla oltiin juuri tällöin viemässä läpi tuotantomuutosta, jossa lypsykarjatilasta oltiin tekemässä lihakarjatilaa. Töitä oli tarjolla, ja minä olin viihtynyt aina hyvin maatalon askareiden parissa, hän kertoo. Tämän jälkeen vuorossa oli reilun vuoden keikka Haapamäelle. Siellä työtä tarjosi elintarviketeollisuus ja Valssi Oy, Suomen suurin kaalinkäärylevalmistaja.

Sukutila kutsui

Sitten löytyi rouva

Se alkuperäinen suunnitelma opinYrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

Paluu Mänttään tuli kuitenkin ajan-

Leena 041 501 9902

Th e m e e t i n g p o int f o r f rie nds o f pia n o mu si c

31.7.–4.8.2019 MARC-ANDRÉ HAMELIN • BEATRICE RANA PAAVALI JUMPPANEN • VIKTORIA PAPAYANI GEOFFREY BURLESON • SENJA RUMMUKAINEN KALLE TOIVIO • TUIJA HAKKILA RISTO-MATTI MARIN • FANNY SÖDERSTRÖM NIKLAS POKKI TOTAL CELLO ENSEMBLE FESTIVAALIN NUORET TAITEILIJAT

www.mantanmusiikkijuhlat.fi

VAATIVIEN TERÄSRAKENTEIDEN JA VALUJEN KOKONAISTOIMITTAJA TK-Vilmet Oy, Teollisuustie 14, 35700 Vilppula Puh. (03) 471 7800, Faksi (03) 4717 820, www.tk-vilmet.fi

Mänttä-Vilppula

Asko Ritaranta 0500 333 365

Ilmanvaihtopuhdistukset, -mittaukset ja -säädöt Pirkanmaalla! Mänttä–Vilppula 050 569 1058, 050 462 4685 www.nuohouspalvelu.com


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

41

HOTELLIN JA kahvilan yhteyteen perustettu myymälä on pukeutumisneuvojaksi kaiken muun touhun ohessa itsensä lukeneen Mailiksen valtakuntaa. Hänen mukaansa kattava tarjonta on ollut monelle asiakkaalle iloinen yllätys.

miettinyt maatilansa valjastamista maatilamatkailukäyttöön. kohtaiseksi, kun sielä löytyi töitä ja seurustelusuhdekin syveni. Rinnalle jo ennen Haapamäen aikaa löytynyt Mailis oli yrittäjäperheen kasvatteja. Hänen äitinsä oli pyörittänyt Mäntän keskustassa sijaitsevaa kahvila Vilhelmiinaa jo useamman vuoden. Siellä Daniel ja Mailiskin tapasivat. Työtä Daniel löysi taas aivan uudelta alalta, sillä hän päätyi Mäntän Tekniset-myymälään kodinkonemyyjäksi. Samoja hommia mies paiski hotellikauppaan saakka. Toisaalta maatalous säilyi edelleen rinnalla. Naimisiin 1999 mennyt pariskunta löysi itselleen vanhan maatilan noin kahdeksan kilometrin päässä Mäntän keskustassa. Ja kun kaali oli käynyt aiemmassa puuhassa tutuksi ja edeltävä työnantaja tarjosi kaalinviljelysopimusta, aloitettiin siinä rinnalla keräkaalin kasvatus. Maatalouden harjoittamien oli yhteinen intressi, sillä vaimo Mailis opiskeli agrologiksi oppisopimuksella maataloustoimiston hommissa Orivedellä.

Ruuhkavuodet-termi kävi tutuksi

Tekemisestä ei ollut puutetta. Töiden lisäksi omassa maatilassa oli aika iso savotta. Tila oli ollut tyhjillään reilut parikymmentä vuotta, ja pellot olivat lähinnä taimikoita. Siinä, että ne saatiin kaalinkasvatuskuntoon, oli melkoinen duuni. Kaalin lisäksi seitsemän hehtaarin tilalla kasvatettiin muun muassa tyrniä. – Onneksi löysin tähän kumppaniksi vanhan kaverini, joka oli ihan päätoiminen viljelijä Vilppulasta. Hänen kauttaan käytössä oli ihan eri tavalla kalustoa ja koneita, joten niihin ei sitten itse pitänyt investoida, Daniel kertoo. Ruuhkavuodet-termi tuli käytännössä kovin tutuksi Hlavecekeille myös perhekoon kasvamisen myötä. Esikoinen putkahti maailmaan 2002 ja toinen lapsi 2004. Väliin mahtui vielä sukupolvenvaihdoskin, kun aviopari otti vuonna 2003 vetovastuun Mailiksen äidin kahvilasta. Vuonna 2004 perheen hektiseltä kuulostavaan arkeen lisättiin vielä yksi upouusi palanen, kun pariskunta päätyi aloittamaan hotellitoiminnan. Hotellin aiemman vetäjän kanssa oli pohdiskeltu yhteistyötä jo aikaisemmin, jolloin pariskunta oli

Taidebuumi vauhditti päätöksentekoa

Yksi syy mökkimajoituskaavailuihin oli se, että taidebuumi oli jo kovaa vauhtia alkanut nostaa päätään Mäntässä. Päätökset uudesta Gustaf-museosta oli jo tehty, ja myös kuvataideviikot ja musiikkijuhlat olivat hyvässä nosteessa. Ilmapiiristä saattoi siis päätellä matkailun olevan jatkossa kasvusuunnassa. Tämä edesauttoi pariskuntaa lyömään pökköä pesään myös hotellikauppojen osalta. Ensi alkuun Daniel teki rinnalla vielä kodinkonemyyntiä, mutta aika nopeasti hän päätyi keskittymään vain hotelliin. 70-luvulta asti hotellina toiminut rakennus ei kuitenkaan enää vastannut nykyisiä asiakasvaatimuksia. Kaikissa huoneissa esimerkiksi ei ollut omia vessoja ja suihkuja. Sen verran ikää kiinteistöllä oli, että remonttia oli tiedossa enemmänkin. Sittemmin hotellissa on pistetty uusiksi paitsi huoneet myös katot ja ikkunat. Tällä hetkellä hotellissa on 14 huonetta, joiden lisäksi yrittäjät ovat ostaneet naapurista neljä yksiötä, jotka on nyt valjastettu majoituskäyttöön.

Eri asiakkaat kesät ja talvet

Hotellin asiakkaina vuodenajasta riippuen on aivan eri profiilin matkustajia. Talviaikaan lähes kaikki majoittujista ovat matkalla työn takia, ja kesä on vahvasti turistiaikaa. – Liikematkustajat ja komennusmiehet ovat asiakkaitamme talvella. Aika monet ovat täällä työkomennuksella olevia työmiehiä, mutta toisaalta moni Tampereelle myyntireissulle menevä yöpyy täällä ja ajelee sitten aamulla täältä Tampereelle, hän kertoo. Kuumimmillaan sesonki on heinä- ja elokuussa, mikä taitaa olla jonkinasteinen laki kaikissa tämän maan pikkukaupungeissa. Heinäkuu on edelleen se hektisin, mutta siitä yrittäjät ovat hyvillään, että yhä enemmän matkailijoita tuntuu riittävän myös elokuun puolelle. – Tämä on ehdottomasti toivottu kehitys, Mailis tuumaa.

Spesialiteettina lähiliha

Vuodesta 2012 saakka hotellin yhteydessä on toiminut myös kahvila-ravintola. Se mahdollistui, kun alakerrasta vapautui lyhyen aikavälin sisään myyntiin kaksi liiketilaa. Hotellin aamiaiselle saatiin sen myötä kosolti lisätilaa. Kahvila on osoittautunut varsin suosituksi, ja aukioloajat ovat varsin laveat. Kahvila on auki joka päivä kello 6.30 alkaen aina iltayhdeksään saakka. Sen varsinaisena erikoisuutena ovat lähituotteet. Pariskunta on ottanut nimittäin asiakseen myös lihakarjan kasvatuksen. Se luonnistui, kun he löysivät vuonna 2008 itselleen uuden, entistä isomman maatilan, joka sijaitsee Jämsässä. Entinen lypsykarjatila palasi lähemmäs juurilleen uusien vetäjien myötä. Tällä hetkellä tilalla kasvaa noin kuutisenkymmentä lehmää, joiden lihasta suuri osa päätyy juuri kahvion tuotteisiin. Alun perin kahvion ykköstuote oli lihapullasalaatti, mutta sittemmin hitiksi on muodostunut lähilihaburger. Hyvä menekki johtuu hyvästä mausta.

– Meillä pihvin teko alkaa siitä, kun kylvämme heinänsiemenet peltoon, Daniel huomauttaa.

Suomen paras hotellikauppa

Alexandrian tarjontaa on laajennettu myös tuotepuolelle. Hotellin ja kahvila-ravintolan yhteydessä toimii tänä päivänä myös lifestyle- ja vaatemyymälä. – Alun perin meillä oli myös sisustustuotteita, mutta kysyntä on ohjannut meitä panostamaan erityisesti vaatteisiin ja asusteisiin, kertoo myymäläideasta vastannut Mailis. Hänellä on tähänkin puoleen teoreettista pätevyyttä, sillä hän on opiskellut myös pukeutumisneuvojaksi. Eikä nyt puhuta mistään marketin halpahallituotteista, vaan pikemminkin kaiken lähtökohtana on juuri korkea laatu. Brändit ovat laatutietoisille tuttuja kuten Hillfigeriä, Katri Niskasta ja ruotsalaista Busneliä. Valikoima onkin ollut monelle myönteinen yllätys. – Useampi asiakas onkin kysellyt,

miten teillä voi olla myynnissä juuri näitä tuotteita, kertoo yrittäjä. Sen uskallan sanoa, että olemme ainakin hyvin lähellä Suomen tasokkaimman hotellikaupan titteliä, hän hymyilee.

Vaihtelu virkistää

Tällä hetkellä yrittäjät kertovat elävänsä varsin rauhallista vaihetta. Hotelli pyörii mukavasti, mutta pian saadaankin juosta taas vähän enemmän. – 1,5 kuukauden päästä alkavat poikimiset, ja sittenhän tämä on taas astetta kiireisempää, he toteavat. Oman työnsä parhaaksi puoleksi molemmat yrittäjät toteavat juuri vaihtelevuuden. – Olen jo kaalinviljelystä saakka ollut iloinen siitä, että tässä pääsee vaihtamaan roolia laidasta laitaan. Eivätkä tuolla navetassa touhutessa nämä hotelliasiat paljon mieleen tule, Daniel tuumaa. Samoilla linjoilla on myös Mailis. – Kyllä se kieltämättä välillä mukava on vaihtaa muotimessut navettaan ja toisinpäin, hän hymyilee. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

HOTELLI ALEXANDRIAN tilat vastaavat tämän päivän majoitustarpeita. Tässä on ollut iso tekeminen, sillä vielä nykyisen yrittäjäpariskunnan aloittaessa aika monesta huoneesta puuttui oma vessa ja suihku. Kaikkiaan hotellihuoneita on 14. Niiden lisäksi naapuritalosta majoituskäyttöön on hankittu neljä yksiötä.

HOTELLI ALEXANDER sijaitsee aivan Mäntän keskustan ytimessä.


42

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Radio Musa 100,5

Tervetuloa kahvitunnille!

Musassa kahvitellaan arkisin kello 9.05 ja 14.05 sekä lauantaina pitkin päivää. Haastateltavina muun muassa musiikin ja teatterin ammattilaisia sekä usein myös eri alojen yrittäjiä. Yrittäjä! Pyydä edullinen mainostarjous ja tule kahvittelemaan Musaan. Puhutaan yrityksestä, sen liikeideasta, historiasta ja palveluista. Musalla pääset kymmenien tuhansien kuuntelijoiden korvien väliin.

Kun haluat mainostaa Musassa, soita:

Tarja

0400 9400 57

Jussi

041 479 0006

Pena

0400 620 036

Suosittuja ohjelmia: Uutiset tasatunnein | Lauantaitanssit Viihdeuutiset | Poplaulajan vapaailta | Tätä Suomi tanssii Ailainkerin Kinkkubingo | Kriitikon näkökulma | Terveydeksi Tamperelainen | Vinyylidisco | Nääsviisasten kerho | Sori vaan Radio Top 20 | Coverin kaveri | Musan juurilla | Kuurilan Martti Tampereen Enska | Rautalanka soi | Meiltähän tämä käy

Kun musiikki merkitsee

Kimmo tuli taloon

Autoon. Työpaikalle. Kahvilaan. Kuntosalille. Kotiin. Kaikkialle.

Olen Radio Musan uusi myynti­ päällikkö Kimmo Leppäkari.

Radio Musan musiikki on valittu huolella siten, että kanavaa voi kuunnella yötä päivää. Aamulla se herättää ja illalla se selättää. Levyt eivät rahise, sillä Musa ei soita niitä puhki. Sama kappale soi vain muutaman kerran kuukaudessa.

Olen ollut Musa­fani siitä lähtien, kun bongasin kanavan autoradiostani. Musa on kanava, joka koukuttaa.

Radio Musa soveltuu erinomaisesti työ­ paikkakuunteluun. Viihteellinen ohjelmisto sopii taustalle, ja kestää myös keskittyneen kuuntelun. Radio Musa soittaa mieli­ musiikkiasi, jota et välttämättä tiennyt edes olevan olemassa. Musalla on maan laajin levyvalikoima. Työpäivää rytmittävät tasatunnein MTV Uutiset, joita lukevat tutut toimittajat. Valitse siis Radio Musa 100,5. Kanava, jota ei tarvitse vaihtaa.

Olen käyttänyt Radio Musaa omassa liiketoiminnassani hyvällä menestyksellä. Musa hankkii uusia asiakkaita ja soittaa mielimusiikkiasi. Yrittäjä! Mehän voitais vaikka juoda aluksi Radio Musan yrittäjäkahvit, joka on erinomainen tilaisuus saada lisää asiakkaita. Ota yhteys ensi tilassa! Kimmo Leppäkari 050 5600 248

Radio Musa 100,5 | Box 17 | 33401 Tampere | toimitus@radiomusa.fi | radiomusa.fi


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

LAKILAARI HAGLEX OY / LAURA HAGMAN

Haluaisin tietää lisää työasuntovähennyksestä. Luin artikkelin, jossa mainittiin, että vähennyksen määrä on noussut 450 euroon. Mitä tämä vähennys on aikaisemmin ollut, kuka sen voi saada ja milloin? Itse asun perheeni kanssa eri paikkakunnalla missä käyn töissä. Vuoden 2019 alusta voimaan tulleella muutoksella on työasuntovähennyksen enimmäismäärä noussut 450 euron kuukaudessa aikaisemman 250 euron määrän sijaan. Tärkeä on huomata, että vuoden 2018 verotukseen tulee vähennyksen enimmäismääräksi vielä 250 euroa kuukaudessa. Jos työasunnosta maksetun vuokran määrä on vähemmän kuin vähennyksen enimmäismäärä, niin työasuntovähennyksenä vähennetään maksetun vuokran määrä. Vähennystä ei voi myöskään saada vajailta kalenterikuukausilta. Työasuntovähennyksen tavoitteena on kannustaa henkilöitä hakemaan ja vastaanottamaan työtä pidemmän matkan etäisyydeltä vakituisesta asunnostaan. Työasuntovähennys tarkoittaa sitä, että henkilöllä on oikeus vähentää työasuntovähennyksenä työn vuoksi vuokraamansa toisen

asunnon vuokraa, vaikka lähtökohtaisesti verotuksessa nämä kulut ovat vähennyskelvottomia. Vähennyksen saamisen edellytykset ovat erilaiset perheellisellä ja perheettömällä henkilöllä. Edellytykset voidaan käsitellä tässä vastauksessa vain pääpiirteittäin. Yksityiskohtaisia ohjeita esimerkkeineen on saatavilla Verohallinnon ohjeessa ”Työasuntovähennys” (VH/3124/00.01.00/2018, 14.1.2019). Vähennyksen perusedellytyksiin kuuluu etäisyysvaatimus. Henkilön vakituisen työskentelypaikan (esim. toimisto, halli) pitää olla yli 100 kilometrin etäisyydellä vakituisesta asunnosta. Myös työasunnon tulee sijaita yli 100 kilometrin päässä vakituisesta asunnosta. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöllä on yhtä aikaa käytössä kaksi asuntoa: vakituinen asunto ja työasunto. Vakituisen asunnon

laadulla ja omistussuhteilla ei merkitystä. Siten vakituinen asunto voi olla henkilön oma tai puolison omistama asunto tai vuokra-asunto. Työasunnon tulee olla vuokra-asunto, jonka hän on vuokrannut varsinaisen työpaikan sijainnin vuoksi. Henkilön on itse asuttava sekä vakituisessa asunnossa että työasunnossa. Verohallinnon ohjeessa ei ole annettu erityisiä vähimmäisaikoja oleskeluihin, mutta selvää on, että molemmissa asunnoissa on asuttava tosiasiallisesti. Perhesuhteilla on merkitystä vähennysoikeuteen. Perheettömällä henkilöllä on oikeus vähennykseen vain silloin, kun hänellä on samanaikaisesti kaksi varsinaista työpaikkaa ja kaksi eri asuntoa kummankin varsinaisen työpaikan sijainen takia. Perheellisellä henkilöllä, joka asuu vakituisesti asunnossa puolisonsa tai alaikäi-

sen lapsensa kanssa, on oikeus työasuntovähennykseen, jos hän vuokraa käyttöönsä toisen asunnon varsinaisen työpaikan sijainnin vuoksi. Perhesuhteiden vaikutusta arvioidaan kuukausikohtaisesti, sillä vähennys myönnetään edellytysten täyttyessä jokaiselta täydeltä kalenterikuukaudelta. Työasuntovähennys voidaan siten myöntää osalta verovuotta, jos kyseisenä verovuonna on perhesuhteissa tapahtunut muutoksia esimerkiksi aviopuolisoiden ero tai avioliiton solmiminen. Puolisoiden osalta on myös huomioitava, että lähtökohtaisesti työasuntovähennys myönnetään vain toiselle puolisoista. Kuitenkin molemmat puolisot voivat saada työasuntovähennyksen silloin, kun heillä on ollut työasunnot eri aikoina ja he ovat vaatineet työasuntovähennyksen eri kuukausilta. Jos molemmat puolisot vaativat vähennystä samoilta kuukausilta, vä-

hennys myönnetään vain suurempituloiselle. Yleensä puolisoiden kannattaa miettiä ja sopia keskenään kumpi heistä vaatii työasuntovähennyksen. Huomioitavaa vähennysasiaa miettiessä on, että työasuntovähennys ja muut palkkatulon hankkimisesta johtuneet menot, pois lukien jäsenmaksut sekä asunnon ja työpaikan väliset matkakulut, voidaan vähentää vain siltä osin kuin niiden yhteismäärä ylittää kaavamaisen tulonhankkimisvähennyksen määrän. Tämä jokaiselle verovelvolliselle automaattisesti palkkatulosta tehtävä vähennyksen määrä on 750 euroa vuodessa. Lisäksi on huomioitava, että on myös poikkeustapauksia, joissa vuokrakulut on mahdollista vähentää ansiotulon tulonhankkimiskuluna työasuntovähennyksen sijaan, jolloin vähennyksen määrä on suurempi.

ASIANAJOTOIMISTOJA * Asianajajat Asianajotoimisto ACTAS Oy

Asianajotoimisto Facta Oy

Asianajotoimisto Klingendahl Oy

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy

Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE Apiankatu 3, 37600 VALKEAKOSKI Ideaparkinkatu 4, 37570 LEMPÄÄLÄ Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA puh. 010 548 6060, info@actas.fi www.actas.fi Mika Allén*, Antti Malinen*, Risto Tuori*, Marjo Anttoora*

Hämeenkatu 3 A 8, 33100 TAMPERE p. (03) 230 3000, Valkeakoskella p. (03) 3125 0025 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi Ilkka Syrjänen*, Mika Miesmäki*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Heikki Lehtinen*, Markku Sinivaara*, Leo Lagerstam*, Veera Harjuniemi

Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy

Asianajotoimisto Hilkka Tuori Oy

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Hämeenkatu 18 A 6, 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190 www. lindblad.fi tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*

Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Pekka Warjus*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Otso Etelämäki

Asianajotoimisto Alfa Oy

Asianajotoimisto Jari Hytti

Asianajotoimisto Merkurius Oy

Asianajotoimisto Veneskoski Oy

Kelloportinkatu 1, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) 3421 110 www.nokialaw.fi Mika Ala-Uotila*, Hanna Suutari-Pitkänen*, Meira Nevalainen

Hämeenkatu 20 A, 6. krs, 33200 TAMPERE puh. (03) 3142 9000 www.alfalaw.com Peter Rasmussen*, Tiina Koskinen-Tammi*, Ilkka Miettinen*, Heikki Taulaniemi*, Leena Laurila*, Niko Värttiö*, Otto Ropponen

Hallituskatu 11 A, Tampere puh. 040 587 1510 hilkka@tuori.fi www.tuori.fi Hilkka Tuori*, Sini Ruusila painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus

Keskustori 1, 4.krs, 33100 Tampere puh. (03) 273 0145, fax (03) 273 0140 www.jarihytti.fi E-mail: etunimi.sukunimi@jarihytti.fi Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä* Assistentti Kati Haapanen, Rödl & Partner Affiliate

Eteläpuisto 2 C, 33200 TAMPERE puh. (03) 260 2000 www.klingendahl.com

puh. 010 3466640 www.tammer-juristit.fi

Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* ja Raakel Räsänen. etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi

Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tomi Kauppinen*, Tommi Härmä*, Ida Koskinen

Eversheds Asianajotoimisto Oy

Pyhäjärvenkatu 5 B, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500, fax 010 684 1501 www.eversheds.fi Timo Jarmas*, Tiina Koivisto*, Jukka Reilin*, Sinikka Turkki*, Vesa Turkki*, Terhi Holkeri*, Johanna Tolppanen*, Harri Tolppanen*, Antti Husa*, Henni Hokkanen

Asianajotoimisto Tempo Oy

Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Petri Kananoja*, Jenna Barrow*, Jorma Putkonen, asiantuntija, kiinteistöasiat

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!

43


44

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Konkurssilainsäädäntö uusiksi

”Korkeushypyn maailmanmestarikin on pudottanut eniten rimoja.”

#saayrittää #saaepäonnistua #saayrittääuudelleen

harri jaskari Onnistuminen kuuluu kaikille

@jaskariharri

@jaskariharri

@harrijaskari

harri-jaskari

harri.jaskari@eduskunta.fi

www.harrijaskari.fi


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

45

Tälle yritykselle runsas lumitilanne on ollut äärimmäisen hyvä uutinen

– joskin perinteinen paikka on viime vuonna satsannut entistä enemmän ympärivuotisuuteen Maisemaa katsomalla on aika vaikea uskoa, että nyt ollaan linnuntietä mitaten vaivaiset kuusi kilometriä Tampereen keskustasta. Näin karttapalvelu minulle kuitenkin vakuuttaa, vaikka kohdettani, Niihaman Majaa ympäröikin joka suunnasta lähes koskematon luonto.

T

oisaalta väkeä täällä riittää. Parkkipaikalta löytyy tilaa, mutta Majan pihapiiriä halkovalla ladulla on jonkinasteista ruuhkaa. Erottavana tekijänä kesään on se, että merkittävällä osalla on näin talviaikaan jalassa sukset ja käsissä sauvat.

– Tässä on noin 150 metriä pitkä hyvin tasainen kohta, jossa on hyvä harjoitella suksimista, mutta monet tulevat tänne myös pulkkailemaan tai luistelemaan. Tai vaikka vain talviselle retkelle, hän kertoo.

Kenkäkansa vähemmistönä

Muutenkin edustettuna ovat nyt ikähaitarin ääripäät. Tätä selittää kellonaika. Työikäisistä suurella osalla on rajoitetummat mahdollisuudet hiihtoretkiin arkipäivänä kello 11.00. Lapsiperheiden lisäksi edustettuna ovat lähinnä jo useamman vuosikymmenen ajan hiihtoa harrastaneet vanhemmat herrat ja rouvat eli siis jo eläkepäivistään nauttimaan päässyt kansanosa. Siitä yrittäjä on mielissään, että iltapäivisin ja alkuillasta latua pitkin sauvoo nykyään yhä enemmän myös nuorempia. – Aika, jolloin hiihto leimattiin junttilajiksi, on selvästi ohi. Jos tänne kuudelta tulet, niin tämä on täynnä nuorempaa porukkaa, hyväntuulinen yrittäjä hymyilee.

Yrittäjä Juho Jokinen vakuuttaa, että tällä hetkellä minä normikenkäisenä ihmisenä edustan hänen kahviossaan selvästi vähemmistöä. Eikä hän puijaa. Tätä haastattelua tehtäessä sisään Niihaman Majaan astuu minun lisäkseni tasan yksi kengällinen. Eikä häntä oikein voi laskea, koska ikää ei ole vielä vuottakaan. Hän lukeutuu kenkäheimon sijaan pikemmin monollisten klaaniin. Iskän vetämässä pulkassa hänkin on saapunut paikalle latua myöten. Eikä kyseinen perhe jää ainoaksi esimerkiksi. Vain vähän myöhemmin paikalle saapuu myös kaksi muuta lapsiperhettä. Yrittäjän mukaan lapsiperheiden määrä onkin ollut mukavassa kasvussa viime vuosien aikoina.

Se siitä junttilajin maineesta

Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla →

YRITTÄJÄ JUHO Jokinen on toiminut yrittäjänä Niihamalla vuodesta 2010. Riia Blom on ollut tästä kyydissä liki puolet, sillä hänkin on viihtynyt nykyisessä pestissään jo viisi vuotta.

Yrittäjä, varaa paikkasi!

SAMMON YRITTÄJÄT

DORIMEDIA OY

Leena 041 501 9902

Seuraava lehti ilmestyy

tiistaina 9.4.

M A I N O S T A L O

Valomainosten myynti, asennus ja huolto 044 311 4306 • valomainostalo@gmail.com

L A ADU K A STA ITALIAL AI STA RUOK A A T LÖYDÄ MEIDÄT A AST K ALEV alan

Pellervonkatu 9, 33540 TAMPERE • www.gastropub.net Olemme avoinna ti-to 16-23, pe 15-00 (02), la 12-00 (02), su 13-20 Keittiö avoinna ti-to 16-22, pe 15-23, la 12-23, su 13-19.30

• Ilmaiset parkkipaikat • Kesäisin mainio terassi, jolla ruokailumahdollisuus • Hyvät tilat järjestää yritystilaisuuksia • Italian kitchen

maauim stä ä välittöm stä e d y y läheis


46

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

SAMMON YRITTÄJÄT

Taloushallinnon kumppanisi.

www.tilimanager.fi Takojankatu 1 c B 11 33540 Tampere

Tervetuloa palvelevalle huoltoasemalle!!

• AD-Korjaamo • Kahvio-Ravintola • Rolls • Pikapesu • IP-halli • Nestekaasut • Veikkaus • Renkaat • Palvelutankkaus

Mikä tahansa ✃

PIKAPESU

-20%

1 pesu/auto Tarj. voim. 12.3.2019 asti

Keskiviikkona

Lihapullat muusilla 6€ Kaksi Rolls ✃ Mama-hampurilaista yhden hinnalla! Tarj. voim. 12.3.2019 asti

1/kup.

Henkilöauton öljynvaihdon yhteydessä

ÖLJYN SUODATIN

Tällä kupongilla 12.3. mennessä varattuihin huoltoihin!

Teboil Sammonkatu

0,-

Meiltä Hankook renkaat asennettuna! KYSY TARJOUS!

Myös muita merkkejä ja malleja.

AD-erämaksulla

Sammonkatu 42, 33540 Tre saat huoltolaskulle aina 30 pv korotonta p. 020 730 2777 Huoltaa autoja ja ihmisiä Avoinna ark. 6.30–20, la 10–19 maksuaikaa!

SIPI KIINTEISTÖPALVELUT OY Jukka Sipiläinen Isännöitsijä ITS-TEK, ins.

Asiakaslähtöistä ja huolehtivaa isännöintiä 045 238 8755 • Teiskontie 7 • sipikiinteistopalvelut@gmail.com

www.sipi.fi

MAISTUS VARMAAN SULLEKIN, voisi tähän kattaukseen todeta aika moni. Kuvassa herkkutarjontaa esittelee sen loihtija Riia Blom. Hän ei ole muuten mikään ihan eilisen teeren likka kaulimen varressa. Riiasta leivottiin leivonnan SM-pronssimitalisti Rinkeli Grand Prix -kilpailuissa pari vuotta sitten.

... jatkoa edelliseltä sivulta

Ensi vuonna kymppi täyteen

Juho Jokinen on ollut Niihaman Majan vetovastuussa ensi vuonna vuosikymmenen verran. Asiakas hän oli ollut jo pidemmän aikaa. Omien sanojensa mukaan noin 30 vuotta. Nykyinen yrittäjäura alkoi oikeastaan hiihtolenkistä. Elettiin maaliskuista sunnuntaina 2010, ja Jokinen oli lähtenyt hiihtolenkille vaimonsa ja silloin 8-vuotiaan Paavo-poikansa kanssa. Nuori mies oli sauvonut vanhempiaan rivakammin, ja niinpä isä ja äiti huomasivat pojan siirtyneen jo sisätiloihin. Siitäkin huolimatta, että rahapussi oli unohtunut kotiin. Paikalla ollut työntekijä oli todennut pistouvansa nuorelle vakionaamalle munkin ja mehun, osittain siitäkin syystä, että elettiin vuoden viimeisiä hiihtopäiviä. – Tätä seuranneessa keskustelussa selvisi, että silloinen yrittäjäpari, joka ei juuri tuolloin ollut paikalla, oli luopumassa paikasta, Jokinen taustoittaa.

Yrittäjyystaustaa jo entuudestaan

Drive-in -palvelustamme voit ostaa sekä reseptilääkkeet että itsehoitotuotteet mukavasti autossa istuen. Lisäksi apteekin edestä löytyy ilmaisia pysäköintipaikkoja.

Sammonkatu 34, 33540 Tampere puh. 03 3141 8700 Avoinna ma–pe 9–19, la 9–15

Pirkanmaan suurin ammattitason käytettyjen kannettavien kauppa: Lenovo X2xx-, T4xx- ja W5xx-sarja. Dell Precision M4xx ja M6xx-sarja. Myös tehotyöasemat. Netissä: www.wuotech.fi. Merkkiriippumaton tietokonehuolto

Kannettavissa USBkäynnistysmahdollisuus Sammonk. 18, Tre 03 265 5077 Ma-to 10-18, pe 9-16

Idea kolahti, ja niinpä Juho tarttui puhelimeen ja tiedusteli kaupungilta, missä asian suhteen mennään. Sopimus paikan vuokraamisesta kirjattiin kaupungin ja Jokisen välillä kesäkuussa 2010. Juhon kokemus Niihaman Majasta sekä ylipäätään kahvion pyörittämisestä rajoittui puhtaasti asiakkaan rooliin. Siihenastisen työuransa hän oli tehnyt aivan toisen sortin askareissa, pääosin teollisuudessa. Yrittäminen ei tosin ollut ihan vierasta, sillä esimerkiksi 90-luvun laman aikana hän teki ominta osaamisaluettaan, eli teollisuudelle tehtävää suunnittelutyötä, alihankintana omalla toiminimellään. Lisäksi ansioluetteloon mahtuu myös osakkuus puutarha-alan yrityksessä, johon hän lähti mukaan sitä alaa paremman tuntevan kaverinsa kanssa. Apua ensimetreilleen yrittäjä sai läheltä. Hänen vanhin tyttärensä Hilkka oli toiminut kahvilayrittäjänä jo useamman vuoden, ja niinpä isä saattoi aika monessa asiassa käyttää konsulttina juuri tytärtään.

Evakkoperheen rakentama

Niihaman Majalla on pitkät perinteet yrittäjävetoisena paikkana, sillä vaikka kiinteistö ja tontti ovatkin kaupungin omaisuutta, on siellä sijaitsevaa urheilumajaa pyöritetty itsenäisten yrittäjien toimesta jo 60-luvulta saakka. Siis siitä saakka, kun paikka otettiin nykyiseen käyttöön. Alun perin käyttötarkoitus oli toinen. Nykyisen talon rakensi ja asutti aikanaan Karjalasta evakkona tullut Olkinuoran perhe. He pyörittivät paikkaa pientilana 60-luvulle asti, jolloin he myivät paikan kaupungille. Hiihtolatu, joskaan ei vielä tuolloin valaistu tai lähimainkaan nykyisenkaltainen baana, oli kulkenut pihapiirin halki jo aiemmin. Nykyinen yrittäjä kertoo kuulleensa, että esimerkiksi kahvia ja mehua oli jo tuolloin kaupattu ohikulkeville hiihtäjille perheen toimesta.

Muutos ei näy pihapiirissä, mutta kauempana kyllä

Majan historiasta on tehty tarkempi kirjanen. Sen teki, jotenkin paikan henkeen sopivasti, paikan pitkäaikainen asiakas Mikko Kiio. Hän on nähnyt työtä varten kosolti vaivaa, sillä siihen on haastateltu tilan entisiä asukkaita ja etsitty kaupungin arkistosta asiakirjoja. Eipä ole mies tehnyt turhaa työtä, voisi päätellä ainakin kahvilalle luovutetun version hiirenkorvista. Kiinnostuneita on selvästi riittänyt. Niihaman Maja on edelleen säilynyt rauhan tyyssijana, mutta sen läpi kulkevan ladun varrella onkin sitten tapahtunut yhtä ja toista , lähtien siitä, että Kaupin suuntaan matkatessa jo Tampereen yliopistollisen sairaalan alue on isompi kuin moni suomalainen kaupunki. Ja keskustasta poispäin latua siirryttäessä ja ennen latuverkon yhdistymistä Kangasalan puolelle ovat syntyneet esimerkiksi Atalan ja Leinolan asuinalueet, jotka olivat nekin vielä silkkaa metsää urheilumajan aloittaessa toiminnan.

Lumitilanteen valtava vaikutus

Juho Jokinen kertoo, että kuluva talvi on ollut heidän kannaltaan hyvä. Hiihtäjät ovat talvikuukausien, eli joulu-, tammi-, helmi- ja maalis-

kuun aikana ehdottomasti suurin asiakasporukka. – Myynnissä ero voi olla lähempänä 50 prosenttia eri vuosien välillä talvesta riippuen, hän kertoo. Myös edeltävä talvi oli kelien puolesta hyvä, mutta sitä edeltävät kaksi olivatkin aivan päinvastaiset. – Itse asiassa tänne asti ei pariin vuoteen saatu aikaan edes latua, yrittäjä myöntää.

Surkeat keli pakottivat muutokseen

Toisaalta tämä on ollut ehkä yrittämisen kannalta ehkä jopa hyvä.Tähän on syynä ennen kaikkea se, että vähälumisuus pakotti kehittämään ja laajentaman palvelutarjontaa. Hyvä esimerkki tästä on ollut Niihaman Majan vieressä koreilevan järven valjastaminen luistelukäyttöön. Vaikka lunta ei ole ollut nimeksikään, sen verran pakkasen puolella sää oli myös noina kahtena rospuuttovuotena, että pikkujärven jää oli paksu ja hyvä. Sinne naapuritilan isäntä on nyt lanannut luisteluradan jo neljän vuoden ajan. Se on näkynyt positiivisesti myös kahvilan tuloksessa. – Jouluaatonaattona, jolloin olimme jo kiinni, laskeskelin täällä käydessäni, että paikalla oli parisataa luistelijaa, hän huomauttaa. Tarjolla on talon puolesta myös 10 potkukelkkaa sekä liukureita ja pulkkia, jotka ovat nekin kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Suksipaketteja ja lumikenkiä vuokrataan, mutta muuten kaikki aktiviteetit ovat ilmaisia. Luisteluradassa naapurin isännällä on riittänyt tänä vuonna vähän enemmänkin työsarkaa, sillä jääradan kunnostuksen kannalta reippaanpuoleinen lumimäärä ja lämpötilan jojottelu eivät ole olleet optimaalisia.

Entistä ympärivuotisempaan suuntaan

Samalla toiminnassa on panostettu myös ympärivuotisuuteen, ja siinäkin varsin hyvällä menestyksellä. Siinä missä aiemmin jopa 70 prosenttia koko vuoden myynnistä tehtiin edellä mainittujen talvikuukausien aikana, on ero sittemmin kaventunut noin 50 prosenttiin. Kesäänkin on kehitetty hyvältä kalskahtava slogan, eli kaupunkilaisten kesämökki.


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

47

Ratkaise vientikaupat rahoituksella Vientikauppa on joukkuepeliä. Autamme löytämään oikeat rahoitusratkaisut, joiden avulla teet kilpailukykyisen tarjouksen rasittamatta yrityksesi kassaa. Katso vinkit nnvera./pk-vienti

NIIHAMAN MAJAN seinälle on tallennettu historiakuva paikan aiemmasta elämästä. Nykyinen kahviorakennus on aikanaan ollut karjalaisevakkona tulleen Olkinuoran perheen pientila.

– Siihen liittyy kaikki tämä uiminen, metsässä kulkeminen ja niin edelleen, yrittäjä kertoo. Viime vuoden uutuus kesäpuoella oli yhdessä Ahlamin oppilaitoksen luonto-ohjaajaopiskelijoiden kansas tehty Hyvän mielen metsäpolku. Se on noin kilometrin reitti, joka pitää sisällään parikymmentä kulkijoita aktivoivaa rastia.

Pyöräilijöitä myös talvikaudella

Selvässä nosteessa ovat olleet myös maastopyörilijät. Ja siis myös talvisin, kiitos paitsi niin sanottujen läskipyörien, että sen että Niihaman Majalle johtaa useampikin pyöräreitti. – Niiden osuus on kasvanut vuosi vuodelta, ja eritoten nämä talvipyöriäilijöiden osuus on kasvanut, hän kertoo. Suosiossa paikka on ollut myös koiranomistajien keskuudessa. Moni, joka kaipaa koirapuistoa enemmän tilaa, onkin löytänyt juuri Niihaman alueen optimaaliseksi koirapaikaksi. Kahvilakin on muuten niiden suhteen ystävällistä mallia, sillä myös karvalliset otukset ovat tervetulleita kahvilaan. Jopa koirat, vaikka kuulemma yrityksen PR-vastaavana toimiva kissa saattaisikin olla tästä eri mieltä.

SM-tason leipuriosaamista

Ja koska Niihaman Majasta puhuttaessa liiketulos tehdään käytännössä puhtaasti kahvion tuotoilla, paranee tässä artikkelissa mainita siitäkin muutama sana. Jos nimittäin viimeinen käyntikerta on tapahtunut yli 10 vuotta sitten, saattaa valikoima tarjota aikamoisen yllätyksen. Kuuma mehu ja kahvi ovat toki yksikkömääräisesti edelleen ne paikan suosituimmat ostokset, mutta yhä harvemmin kassa kilahtaa nykyään yksin niiden vuoksi. Muutama vuosi sitten paikalle tuotu vitriini on lisännyt aivan ansaitusti kahvion keittiössä valmistetujen herkkujen menekkiä. Ja niiden takaa muuten löytyy myös valtakunnallisesti palkittua leivontaosaamista. Yrityksessä jo viisi vuotta sitten aloittanut Riia Blom on nimittäin 2015 palkittu leivonan osalta SM-kilpailuissa pronssimitalilla. Ja hänen ammattitaitonsa nimeen tuntuvat vannovan myös asiakkaat. Sen verran ylistävää kommenttia vieraskirjassa on tarjonnas-

ta annettu, ja useampaan otteeseen.

Facebook on hyvä mainoskanava

Riia on tosin tehnyt yrityksessä hyvää myös keittiön ulkopuolella. Hänen käsialaansa ovat yrityksen äskettäin uudistetut nettisivut, joiden kävijämäärät ovat olleet todella mukavat. Tosin ajankohtaistiedotuksessa Facebook on ehdottomasti se ykköskanava. Parhaiten paikan järjestämistä tempauksista ja tapahtumista pysyykin kärryillä seuraamalla niitä. Somevastuuta on jakamassa oikeastaan koko porukka, ja siellä pystytään nostamaan esiin nopeastikin aikataullla. – Esimerkiksi eilen, kun Riia oli tehnyt komeita ystävänpäiväleivoksia, niin se ja muutama rivi tekstiä lähti Facebookiin, yrittäjä kertoo. Kiirepäivinä kulutus on kovaa. Hoppupäivänä mahua saattaa hyvinkin mennä reilut 60 litraa, mikä siis mehulasilliseksi käännettynä tarkoitttaa vielä moninkertaisesti suurempaa lukua. – Myös vohvelit ovat olleet todella iso hitti, hän jatkaa. Viikonloppukiireissä keittiössä aherretaan neljän ihmisen voimin, joka kyllä onkin neliöiden puitteissa maksimimäärä.

Mahtijengi

Yrittäjä jakaa auliisti kiitosta myös työporukalleen. Tällä hetkellä Maja työllistää vakituisesti neljä henkeä, joista jokainen on yrittäjän mukaan todellinen huippuosaaja. – Heistä jokainen on todella halunnut antaa tänne oman panoksensa, ja olemmekin lähteneet toteuttamaan aika suurella prosentilla erilaisia ehdotuksia,. hän kertoo. Riia kertoo olevansa työnantajansa kanssa aivn samaa mieltä. – Kyllä tässä parasta on se, että yksikään päivä ei ole samanlainen. Ja vaikka välillä täällä onkin kovin kiireistä, on täällä kuitenkin hyvin leppoisa tunnelma. Vähän sellainen kuin olisi kesämökillä koko ajan, Riia toteaa. – Ja se, että täällä pääsee oikeasti esittämään ajatuksia, joita myös lähdetään toteuttamaan, on ainakin minun mielestäni hyvin palkitsevaa, hän jatkaa. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

NIIHAMAN MAJAN aukioloajat ovat laveat. Maanantaista perjantaihin ollaan auki kello 10-20 ja lauantaisin ja suunnutaina avataan jo tuntia aikaisemmin eli yhdeksältä. Suksitelineestä ja parkkipaikasta päätellen hyvin riittää porukkaa myös keskellä arkipäiväistä aamupäivää. Kaikista suosituimpia ovat silti ei niin yllättävästi viikonloput. Silloin myyntimäärät voivat olla moninkertaiset arkeen verrattuna. Varmaan isompien tapahtumien aikana jopa 10-kertaiset.

YRITTÄJÄ JA KASTAUTUMISAVANTO. Saunakin lämpiää joka tiistai ja torstai. Lenkkisaunat on toteutettu yhteissaunoina, joskin uikkarillisina sellaisina.

LAPSIPERHEET OVAT hekin löytäneet viime vuosina hyvin Niihaman urheilumajan.

TRIP ADVISORIN PAPERIVERSIO. Kovin on paikasta tykätty vieraskirjan perusteella. Kiitosta saavat niin tuotteet kuin henkilökuntakin.


48

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Yrittäjän ammattitutkinnossa vanhat asiat valkenevat uudesta näkökulmasta Tredun yrittäjän ammattitutkinto on oiva tapa päivittää omaa yrityselämän osaamista ja lisätä uusia näkökulmia työn tekemiseen. Uudistuneessa opiskelukokonaisuudessa keskitytään aikaisempaa enemmän sosiaalisen median hyödyntämiseen markkinoinnissa.

N

yt käynnissä oleva ryhmä aloitti opintonsa lokakuussa. Helmikuun lähipäivänä sosiaalisen mediakouluttaja Someleontti Sanya Saarinen opetti yrittäjän ammattitutkinnon opiskelijoille Facebookin ja Instagramin mainostyökalun käyttöä kohdennetussa mainonnassa. Lähipäivän toisena teemana suunniteltiin ja kuvattiin laadukkaita videoita älypuhelimella. Puuvirrat-verkkokauppayrittäjä Kimmo Hynynen tavoittelee koulutuksella oman osaamisen laajentamista digitaalisen markkinoinnin puolella. Hynysellä on kolmen vuoden kokemus sähköisestä kaupankäynnistä. Hän on ulkoistanut somemarkkinoinnin alan ammattilaisille, mutta tietojen päivittäminen lisää ymmärrystä markkinoinnin maailmasta. – Osaan tilata parempaa materiaalia ja ohjeistaa tekijöitä, kun ymmärrän markkinoinnista enemmän. Yrittäjän ammattitutkinnon opettajan ja tutkinnon yhteyshenkilön Matti Partasen mukaan toive koulutuksen sisällön uudistamisesta ja ajatus sosiaaliseen mediaan keskittymisestä tuli opiskelijoiden suunnasta.

Kouluttaja Saarisen innostava ote opetuksessa on saanut paljon hyvää palautetta. Kirsi Kunwar on mukana osuuskunta Varunassa, joka pyörittää jooga- ja hyvinvointila Kehräämöä. Kehräämö perustettiin syyskuussa, ja lokakuussa Kunwar aloitti yrittäjän ammattitutkinnon Tredussa. Aikaisempaa yrittäjäosaamista hänellä ei ollut ollenkaan. – Halusin oppia, mitä yrittäjyys on. Lähipäivät ovat olleet tiiviitä ja täynnä ohjelmaa. Olen oppinut katsomaan vanhoja asioista uusista näkökulmista. Opiskelijat tapaavat toisensa noin kerran kuussa lähiopetuspäivissä. Lähipäivien lisäksi koulutukseen sisältyy kokemuksien jakamista ja keskustelua verkossa, innovatiivista työpajatyöskentelyä ja henkilökohtaista ohjausta. Yrittäjän ammattitutkinnon yritystoiminnan kehittämisen osaamisalan pakollinen tutkinnon osa on yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen. Pakollisen osan lisäksi Tredusta on mahdollista saada opetusta kolmessa valinnaisessa tutkinnon osassa: myynti ja markkinointi, tuotannon hallinta ja sähköinen lii-

ketoiminta. Koulutus sopii sekä uusille yrittäjille että kokeneemmille taitajille. Opinnot on mahdollista suorittaa myös yrittäjän oppisopimuksella. Seuraavat ryhmät aloittavat toukokuussa 2019. Haku on avoinna Tredun verkkosivuilla osoitteessa www.tredu.fi. l Teksti: NETTE TUOMINEN Kuvat: TOIVO TAIVAINEN

MATTI PARTASEN mukaan toive koulutuksen sisällön uudistamisesta ja ajatus sosiaaliseen mediaan keskittymisestä tuli opiskelijoiden suunnasta.

VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO! Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla:

A-Tili Oy*

EK-Tilit Oy*

Kuokkamaantie 4, 33800 TAMPERE

Oriveden Tilitoimisto

Tampereen toimisto

Valkeakosken toimisto

Valtakatu 9-11, 37600 VALKEAKOSKI puh. (03) 348 8800 toimisto@a-tili.fi I www.a-tili.fi

Keskustie 29, 35300 ORIVESI

Accotilit Oy*

puh. 040 829 8190 www.ektilit.fi

Kuninkaankatu 30 A, 33200 TAMPERE Puh. (03) 3125 1000 Riku Salomaa KLT, KTM riku.salomaa@accotilit.fi www.accotilit.fi

Aldia Oy*

Netvisor-palvelun erikoisosaaja Aleksanterinkatu 23 B, Tampere Tiina Raatikainen, 040 512 8680 tiina.raatikainen@aldia.fi www.aldia.fi

Vammalan Tilitoimisto

Kangasalan Tilitoimisto Oy*

* = auktorisoitu www.tilitoimistot.fi

Tilkon Oy*

PL 39, Puusepäntie 31, 36201 KANGASALA puh. (03) 359 7600 www.kangasalantilitoimisto.fi

Itsenäisyydenkatu 11, 33500 TAMPERE puh. 010 320 9020 Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi

Scantilit Oy*

Tilimanager Oy*

Puistokatu 14, 3. krs 38200 SASTAMALA

Helena Karppelin KLT, HT Eveliina Kumanto KLT, BA

Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282 Tiina Laukko, Ulla Tamminen KLT etunimi.sukunimi@scantilit.fi www.scantilit.fi

Takojankatu 1 c B 11, 33540 TAMPERE puh. (03) 3141 4000 fax (03) 3141 4040 tilimanager@tilimanager.fi www.tilimanager.fi

FaktaCount Tampere Oy*

Tammerkosken Tilipalvelu*

Tili-Nokia Oy*

Hämeen ATK- ja Tilipalvelu Oy*

Tampereen Tili ja Konsultointi 0y*

Itsenäisyydenkatu 17 B 25, 33500 TAMPERE puh. 010 328 4891 jaana.salo@faktacount.fi www.faktacount.fi

Näsilinnankatu 28 E 6, 33200 TAMPERE puh. (03) 3141 7800 Matti Myllymäki 0400 337 528 matti.myllymaki@hatili.fi www.hatili.fi

Kuokkamaantie 4, 33800 TAMPERE puh. 0400 139 463, puh. 044 294 2432 Maija Salo tammerkosken@tilipalvelu.com www.tilipalvelu.com

Käpytie 6 A, 33180 TAMPERE puh. 010 666 3340 info@tampereentilijakonsultointi.fi www.tampereentilijakonsultointi.fi

Välimäenkatu 23, 37100 NOKIA puh. (03) 3122 6200 Merja Raudasoja KLT www.tilinokia.fi

Tilisatama Oy* Tampereen toimisto

Satamakatu 9, 33200 TAMPERE puh. (03) 363 0200 fax (03) 363 0088

Lempäälän toimisto

Manttaalitie 1, 37500 LEMPÄÄLÄ puh. (03) 3391 1700 Matti Savo KLT www.tilisatama.fi

Tilitoimisto Kirsti Alakahri Oy* Satamatie 37, 37800 AKAA puh. (03) 549 4400 Kirsti Alakahri KLT www.tilitoimistoalakahri.com

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

YRITYSPALVELUT

Yrittäjä, varaa paikkasi! DORIMEDIA OY Leena 041 501 9902

● ASIAK ASTIL AISUUKSIE N TAR JOILUT SOSIAALISEN MEDIAN kouluttaja, someleontti, Sanya Saarinen(oik.) opetti yrittäjän ammattitutkinnon opiskelijoille Facebookin ja Instagramin mainostyökalun käyttöä kohdennetussa mainonnassa maaliskuussa. Kuvassa opissa on Kirsi Kunwar.

49

● KOMPRE S SORE ITA

ASIAKASTARJOILUA PARHAIMMILLAAN! Pirauta Jussille 040 543 9700

Soppatykkitarjoilut 200-10 000 henkilölle koko Suomen alueella.

● TILINTARK ASTUSTOIMISTOJA

Tutustu tarjontaamme www.kauppahallinkotiruoka.fi ● ATK- PALVE LUITA

• Tulostinvärit • Tulostimet ft.fi o s • Tietokoneet • Kaapelit • Paperit io .tr w • Laukut • Akut • Patterit ww • Tietotekniikkahuolto

TRIOSoft

Tullikatu 6, Tullintorin kauppakeskus p. 03–272 0770, 0400 625 534, myynti@triosoft.fi

Tilintarkastuspalvelut Veropalvelut Neuvontapalvelut

Idman Vilén Grant Thornton Oy T 020 794 0480 E idman-vilen@fi.gt.com grantthornton.fi

● AUTOKOR JA AMOITA

Yli

30

Talous on taitolaji

vuotta

Oikaisu: Vuoden ensimmäiseen Pirkanmaan Yrittäjä –lehteen oli eksynyt kaksi virhettä. 4H-yrityksistä kertovassa jutussa kuvatekstissä 4H-yrittäjä Maria Alakosken ikä sekä yrityksen nimi olivat väärät. Oikeasti Maria on 14-vuotias ja hänen yrityksensä nimi on Ponitalli Celinette.

• Veroneuvonta • Yritysjärjestelyt

Citroen-erikoiskorjaamo. Peugeot- ja Citroen-huollot, korjaukset ja varaosat.

Oy Tuokko Ltd I Hämeenkatu 9, 33100 Tampere puh. (03) 2122 028 I www.tuokko.fi

● ILMAPALLOME STARIT

Kun haluat henkilökohtaista palvelua Mainospallot • Jättipallot • Täyttötarvikkeet • Täyttöpalvelu Ilmapallosomistukset • Ilmatäytteiset mainosteltat ja tuotereplikat

Yli

30 v. 1989

Pirkanmaan

Finanssi Oy Auktorisoitu tilitoimisto

Kaikki on vaikeaa ennen kuin se on helppoa. Goethe

• Tilintarkastuspalvelut

Karhumäentie 1, 33950 Pirkkala, 03-359 1005 www.pirkanmaanfinanssi.fi ● K AIHTIMIA JA MARKIISE JA ● ULKOPORE ALTAITA

• Säle- ja rullakaihtimet • Pystylamellikaihtimet • Markiisit • Kaikki alan tuotteet Yli 45v.

VALMISTUS JA TEHTAANMYYMÄLÄ

Kolmionkatu 5, Tampere (Rantaperkiö) puh. (03) 2660 644 tammer-kaihdin@kolumbus.fi

● KE IT TIÖ - JA K YLPYHUONE K ALUSTE ITA

Korkealaatuisten keittiöiden erikoisliike

Hankintailmoitukset Sähköiset asiointija neuvontapalvelut

www.keittiokauppa.com

Enqvistinkatu 7, 33400 Tampere P. 010 420 3400, Avoinna ark. klo 9–17, la 10–14


50

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Tapahtumakalenteri 9.3.2019 KAIVUREIDEN LUMENVEISTON SM-KILPAILU klo 9 alk., Juupajoki (Mäntäntien ja Kopsamontien risteys). Koko perheen talvitapahtuma! Kaivurit ja kuljettajat kilpailevat SMtittelistä lumenveistossa. Mukaan tulee paljon koneita, sekä myös koneliikkeiden edustajia. Lapsille löytyy niin pulkkamäkeä ja myös lumenveistokilpailua. Tervetuloa viettämään ainutlaatuinen, ennenkokematon ja hauska talvipäivä kanssamme. Vapaa pääsy. 24.-25.5. 2019 GET TOGETHER – Nuorten yrittäjien valtakunnallinen seminaari, PowerPark. Lisätietoja ja ilmoittautumiset gettogether.fi. 8.-9.6.2019 YRITTÄJÄRISTEILY,

Silja Europa. Katso lisätietoja ja ilmoittaudu mukaan: yrittajatristeily.fi. AKAA 8.3.2019 Viialan Yrittäjien aamukahvit klo 7.30-8.30, Pallokadun Millerina.

23.3.2019 Viialan Yrittäjien jäsenilta klo 18 alk., Palokärjessä. 3.4.2019 Viialan Yrittäjien kevätkokous klo 18 alk., Leomuovilla.

HÄMEENKYRÖ 29.3.2019 Hämeenkyrön Yrittäjien aamukahvit klo 8-9, Juhlapalvelu Mampsellissa. Paikalla yrityskummit. 2.4.2019 Hämeenkyrön Yrittäjien

vaalipaneeli klo 18 alk., yhteiskoululla. 4.4.2019 Kyläilta Koskilinnassa klo

18 alkaen.

13.4.2019 Hämeenkyrön Yrittäjien retki Kansallisbalettiin katsomaan Anna Kareninaa. 17.4.2019 Hämeenkyrön Yrittäjien

kevätkokous.

Ideahuone (Lempäälän Aleksi 2, 37500 Lempäälä). Lempäälän Yrittäjien Facebooksivullamme facebook.com/ lempaalanyrittajat päivittyvät ajankohtaiset tapahtumamme.

PARKANO 13.3.2019 Pirkanmaan yritys-

kummit ry esittäytyy aamukahvilla klo 8-9, Parkanon kaupungintalo. 3.4.2019 Parkanon Yrittäjien kevätkokous klo 18 alkaen, Ravintola Parooni. 12.-13.4.2019 Parkanon Yrittäjien

kevätristeily. Risteilystä tulee infoa jäsenille myöhemmin sähköpostitse ja Facebookissa. PIRKKALA

6.3.2019 Pirkkalan Yrittäjien aamukahvit klo 8-9, Pataravintola Mylly, Myllyhaantie 6, Pirkkala. Aiheena: Business Finland ja Kimmo Kivinen kertoo kunnan kesätyöseteleistä. Tervetuloa! 3.4.2019 Pirkkalan Yrittäjien aamukahvit klo 8-9, Pataravintola Mylly, Myllyhaantie 6, Pirkkala. Aiheena: Tulorekisteri. Yritysesittelyssä: Digimedia Group - Tarja Pasonen.

PUNKALAIDUN 30.-31.3.2019 Punkalaitumen

Yrittäjien seminaariristeily Tallinnaan.

PÄLKÄNE JA LUOPIOINEN 5.3.2019 Yrittäjien Liikuntakerho

klo 18-19: Hiihto-opastusta ja -lenkki Syrjänharjussa, lähtö Nuijanmäen parkkipaikalta (Syrjänharjuntien alkupäässä), Marja-Liisa. Sään salliessa kuntoilijan voiteluopastusta ennen liikuntaa, tarvittaessa keskustelua aiheesta lenkin aikana. Ilmainen. 12.3.2019 Yrittäjien Liikuntakerho

26.-28.4.2019 Hämeenkyrön

klo 20-21: Salibandya Luopioisten liikuntahallissa, Kuusikuja, Jaana Ketola. Ilmainen.

29.4.2019 Hämeenkyrön Yrittäjien, valtuutettujen ja kuntavaikuttajien yhteinen elinvoimapaneeli klo 16.30-18, valtuustosalissa. Mukana järjestämässä Pirkanmaan Yrittäjät.

13.3.2019 Yrittäjien Kulttuurikerho klo 18-21: Luovan kirjoittamisen työpaja. Kostiakeskus, Onkkaalantie 76, Marketta Vaismaa. Ilmainen.

Yrittäjien retki Savonlinnaan ja Imatralle.

Lisää hämeenkyröläisiä tapahtumia

löydät: maisematie.fi. IKAALINEN

16.3.2019 Ikaalisissa Soidinmenot klo 9-15, Kivijalkakauppojen ja palveluiden markkinapäivä. 16.3.2019 Ikaalisten Yrittäjien pilkkikisat ja ulkoilupäivä klo 14 alk., Ikaalisten kylpylän savusaunan rannassa. Sauna ja ruokailu. 16.3.2019 Ikaalisten Yrittäjien kevätkokous klo 16 alkaen.

LEMPÄÄLÄ Y-kahvit perjantaisin klo 8.30-10,

M U I S TO K IR J O IT U S

Vammalan Yrittäjien kunniapuheenjohtaja Aaro Tuominen on poissa. Hän kuoli 27.12.2018 97-vuotiaana. Aaro Tuominen syntyi Tyrvään kunnassa 16.5.1921. Jo pienenä poikana hän sai tuntuman yrittäjyyteen, kun hänen isänsä perusti yrityksen Tyrvään Puusepät vuonna 1927. Yrittäjäperheen vesan oma yrittäjäpolku sai alkunsa vuonna 1945, kun isän perustamassa yri-

17.3.2019 Koko perheen ulkoilupäivä Sappeessa, klo 1116(18), Sappeenvuorentie 200. Hissiliput ryhmähintaan sekä halukkaille ilmainen ryhmätunti laskettelussa tai lautailussa. Hanke tarjoaa kahvin/mehun ja makean Vohvelikahvilassa. Ilmoit. (osallistujien iät ja halukkuus osallistua ryhmätunneille) marja@sirium.fi viimeistään 5.3. mennessä. Hissilippujen ja vuokravälineiden kustannukset lasketaan osallistujakohtaisesti ja maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä hyvinvointihankkeen tilille FI88 4510 7420 0329 97. 18.3.2019 Yrittäjien Liikuntakerho

klo 20-21: Salibandya Kostian koulun salissa, Onkkaalantie 73 (käynti Mallasvedentien puoleisen sivun ovesta), Tiina Knuutinen. Ilmainen. 20.3.2019 Rekrytreffit klo 14-18, Nuijantalolla. 23.3.2019 Yrittäjien Jaksaminen ja kehonhuolto -work shop klo 13-16, Yhteiskoulun salissa, Koulutie 13. Paikalliset hyvinvointialan yrittäjät esittelevät toimintaansa ja pitävät työnäytöksiä. Mukana asiantuntijaluennot ajan-hallinnasta, työnohjauksesta sekä terveyden seurannasta. Ilmainen. 26.3.2019 Yrittäjien Liikuntakerho klo 20-21: Salibandya Luopioisten liikuntahallissa, Kuusikuja, Jaana Ketola. Ilmainen. 3.4.2019 Yrittäjien Liikuntakerho klo 20-21: Salibandya Kostian koulun salissa, Onkkaalantie 73 (käynti Mallasvedentien puoleisen sivun ovesta), Tiina Knuutinen. Ilmainen. 16.4.2019 Yrittäjien Ravintokerho klo 18-21: Terveyttä hapanjuurileivästä. Luopioinen, tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin, Paula Suksia. Ennakkoilmoittautumiset marja@sirium.fi 10.4. mennessä. Ilmainen. Liikuntakerhossa ajalla 8.4. – 3.5.

sauvakävelyä ja 6.5. – 31.5. pyöräilyä. Ilmainen. RUOVESI

23.3.2019 Ruoveden Yrittäjien

virkistysretki Tampereelle klo 15 alk. Reipas retki Tampereelle salsaamaan ja/tai hohtokeilaamaan ja syömään. Lisätietoa myöhemmin. 28.3.2019 Ruoveden Yrittäjien vuosikokous + Facebook-koulutus klo 17.30 alkaen, OP Ruovesi kokoustila. Facebook-mainonnan ja markkinoinnin tehokoulutus 2 h klo 18–20. Kouluttajana Ideal Digi Oy/Taneli Katila. Avoin tilaisuus kaikille yrittäjille. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Koulutuksen jälkeen Ruoveden Yrittäjät ry:n vuosikokous noin klo 20 alkaen. Kiitämme yhteistyöstä OP Ruovesi ja Ruoveden kunta.

SASTAMALA 10.3.2019 Mouhijärven Yrittäjät

järjestää kaikille avoimen vaalipaneelikeskustelun, johon osallistuvat Sastamalan kaikki eduskuntavaaliehdokkaat – niin istuvat kansanedustajat kuin ehdolle asettuneet. Klo 17.30 alkaen, Herkkujuustola, Kurvosentie 3, 38420 Sastamala (Häijään liikenneympyrän lähellä). Kahvitarjoilu. TAMPERE 5.3.2019 Talouskoulu 1/5: Yrityksen

taloudenhoidon perusteet klo 16.30-18.30, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussali, Kehräsaari B, 2. krs,

Tampere. Koulutuksessa käydään läpi: 1. Miten yrityksen talouden prosesseja hoidetaan. 2. Yrityksen tuloslaskelmaan ja taseeseen tutustuminen. Koulutuksen jälkeen: • Osaat tunnistaa liiketoimintasi kannalta oikean talousinformaation • Osaat tehdä järkeviä päätöksiä talouslukuihin pohjautuen • Tiedät kuinka yritykselläsi taloudellisesti sujuu • Osaat yhdistää talouden ja toiminnan • Osaat käyttää talouslukuja liiketoiminnan johtamisen tukena. Koulutus on tarkoitettu Pirkanmaan Yrittäjien jäsenille, hinta 95 €+ alv 24%. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 7.3.2019 Energiatehokkuusratkaisut

yrityksessä klo 8.30-11, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussali, Kehräsaari B, 2. krs, Tampere. Energiatehokkuusratkaisut yrityksessä -tapahtumassa tarkastellaan tyypillisimpiä mahdollisuuksia parantaa yrityksen energiatehokkuutta. Puheenvuoroista vastaavat paikalliset asiantuntijat. Energiakatselmuksissa on löydetty mahdollisuuksia kymmenien tuhansien eurojen vuosittaisiin säästöihin energiakuluissa. Lisätietoja ja ilmoit.energiakampanja.fi. Maksuton tilaisuus.

9.3.2019 Y-AJO – hyväntekeväisyystapahtuma klo 8 alkaen, Veho Tampere, Lielahti. Y-ajo on liikennekilpailu, jossa Tampereen kaupunkiseudun kunnissa kiertävän reitin varrella mitataan erilaisilla tehtävillä, myös salaisilla, autoilijoiden ja kartanlukijoiden sääntöjen ja merkkien tuntemusta, valveutta liikenteessä sekä autonkäsittelyä. Lue lisää tapahtuman sivuilta ja ilmoittaudu mukaan: y-ajo.fi. 9.3.2019 Y-RIEHA klo 19-23.30, Veho Tampere, Lielahti. Tervetuloa Pirkanmaan Yrittäjien jäsenten kevätbileisiin Vehon tiloihin Lielahteen. Tarjolla maittavaa ruokaa, virvokkeita (Koskipanimo), ohjelmaa, tanssia ja loistavaa seuraa. Toimi nopeasti ja varmista paikkasi: pirkanmaanyrittajat.fi. Maksuton tilaisuus. 14.3.2019 Tammelanpuiston Yrittäjät järjestää punaviinitastingin klo 18 alkaen, Ravintola Sasorissa. Hinta 29€/henkilö. Ilmoittautum. sari.sorri@sasor.fi. 20.3.2019 Tesoman Seudun Yrittäjien kevätkokous klo 18 alkaen, Tesoman Hyvinvointikeskus 3. krs kokoustila Parvi. 29.3.2019 Tule Hervannan Yrittäjien Y-saunaan nauttimaan purtavaa ja juomaa sekä verkostoitumaan rennommissa merkeissä klo 17 alkaen, Technopolis Forte, palvelutorniin. Yhdistys tarjoaa saunajuomat ja purtavaa. Sauna sijaitsee

Hermiankadun ja valtaväylän risteyksessä pyöreän tornin yläkerrassa. Ilmoittautumiset saunailtaan viimeistään perjantaina 22.3. tarjoilujen vuoksi osoitteessa hervannanyrittajat.fi. Tilaisuus on osallistujille maksuton, mutta peruuttamattomasta ilmoittautumisesta veloitamme 20 euroa. 2.4.2019 Talouskoulu 2/5: Taloustiedolla johtaminen klo 16.30-18.30, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussali, Kehräsaari B, 2. krs, Tampere. Koulutuksessa käydään läpi: 1. Taloudellisen analyysin eri keinot ja yleisimmät esimerkit. 2. Miten lukuja hyödynnetään käytännön johtamisen tukena. Koulutuksen jälkeen: • Osaat tunnistaa yrityksesi kannalta olennaiset tunnusluvut • Ymmärrät mitä yleisimmät tunnusluvut tarkoittavat käytännössä • Osaat vertailla omaa yritystäsi markkinoiden keskiarvoihin ja kilpailijoihin • Osaat käyttää tunnuslukuja hyväksesi käytännön johtamistyössä. Koulutus on tarkoitettu Pirkanmaan Yrittäjien jäsenille, hinta 95 €+ alv 24%. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 9.4.2019 Energiatehokkuus-

investointien rahoittaminen klo 8.30-11, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussali, Kehräsaari B, 2. krs, Tampere. Energiatehokkuusinvestointien rahoittaminen -tapahtumassa käsitellään yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tekemiään energiatehokkuusinvestointeja sekä käydään läpi, millaisiin investointeihin Business Finland myöntää energiatukea. Energiakatselmuksissa on löydetty mahdollisuuksia kymmenien tuhansien eurojen vuosittaisiin säästöihin energiakuluissa. Business Finland myöntää energiatukea energiankulutusta vähentäviin tai uusiutuvan energian investointeihin. Tuki- ja investointiprosessissa sinua auttavat paikalliset konsulttiyritykset. Lisätietoja ja ilmoit.energiakampanja.fi. Maksuton tilaisuus. 15.4.2019 Hervannan ja Sammon Yrittäjien kranssikurssi klo 16-19, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussalissa, Kehräsaari B, 2. krs, Tre.

VALKEAKOSKI 5.3.2019 Valkeakosken Yrittäjien

aamukahvit & kevätkokous klo 8-9.30, Valkeakosken Osuuspankki. Maaliskuun aamukahvit tarjoaa Koskikarassa sijaitsevissa tiloissaan Valkeakosken Osuuspankki. Kuulemme kahvittelun lomassa pankkisektorin ajankohtaisista asioista ja alan näkymistä aitiopaikalla. Aamukahvin jälkeen järjestetään Valkeakosken Yrittäjät ry:n sääntömääräinen kevätkokous. 7.3.2019 Nettinäkyvyyden kirkastus

klo 17.30-20.30, VAAO, Väinölärakennus. Tule kirkastamaan

Yrittäjä, kunniapuheenjohtaja Aaro Tuominen on poissa tyksessä tehtiin sukupolven vaihdos ja Aaro otti ohjat käsiinsä. Yrittäminen oli vaativa laji, mutta etevänä ihmisenä hän onnistui ennakoimaan kysyntää ja muuttamaan yrityksen toimintaa asiakkaiden tarpeiden mukaan perinteisistä huonekaluista mittatilauskalusteisiin. Yritystoiminta päättyi 1977 tehtaan tulipalon myötä. Aaro Tuominen oli aktiivinen eri

luottamustoimissa Vammalan kauppalanvaltuustossa, kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa. Lisäksi hänellä oli luottamustoimia useissa paikkakunnan yritys- ja oppilaitosorganisaatioissa. Mainittakoon myös tehtävä Vammalan kaupungin kaupunginjohtajan varamiehenä vuosina 1969–71. Aktiiviselle yhdistysihmiselle yrittäjät olivat kuitenkin kaikista läheisin asia. Pitkä ura

yrittäjäyhdistyksen hallituksessa ensin rahastonhoitajana (1948–1964) ja sen jälkeen puheenjohtajana vuosina 1964–1980 kertoo parhaiten tästä. Vammalan Kauppa- ja Teollisuusnäyttelyjen järjestelyt vuosina 1958 ja 1963 aikalaiset muistavat hyvin. Pitkän puheenjohtajakauden jälkeen hänelle myönnettiin Vammalan Yrittäjien kunniapuheenjohtajuus vuonna 1981.

Vammalan Yrittäjien vuonna 1991 julkaisemassa Paavosta Paavoon -kirjassa Aaroa kutsuttiin yhdistyksen Grand Old Maniksi. Ja sitä hän oli. Yli 30 vuotta yrittäjien eteen tehtyä pyyteetöntä työtä kertoo siitä. Paljon kokemusta, tietoa ja osa paikkakunnan historiaa lähti hänen mukanaan. l VAMMALAN YRITTÄJÄT, hallitus


Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Ansiomerkit yrityksesi nettinäkyvyys uuteen loistoon yhdessä HAMK:n ja VAAO:n sparraajien kanssa! Yritysten brändäykseen erikoistuneen Media-assari -yrityksen perustajan Sanna Döbertin vetämän illan aikana saat vinkkejä ja opastusta nettinäkyvyytesi parantamiseen. 2.4.2019 Valkeakosken Yrittäjien aamukahvit klo 8 alkaen, Pihlajalinna. Huhtikuun aamukahvit tarjoaa Valtakadun pohjoispäässä toimiva lääkärikeskus Pihlajalinna. Pihlajalinna on Suomen johtavia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia, jolla on henkilöstöä jo lähes 5000 ympäri Suomea. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Tampereella. Tule tutustumaan Pihlajalinnan toimintaan ja verkostoitumaan muiden valkeakoskelaisten yrittäjien kanssa rennosti aamukahvien merkeissä. 3.-7.10.2019 Verkostoitumismatka Krakovaan – ilmoittautuminen käynnissä! Lisätietoja ja ilmoit. valkeakoskenyrittajat.fi. Lisätietoja tapahtumista ja ilmoittautumiset: valkeakoskenyrittajat.fi.

VESILAHTI 10.4.2019 Seudullinen Road Show

(Lempäälä - Vesilahti) klo 12–17, kaikille yrittäjille avoin. Vieraillaan alueen yrityksissä. Järjestäjä Business Tampere. Lisätietoa tulossa Vesilahden Yrittäjien jäsenille sähköpostilla. 11.4.2019 Vesilahden Yrittäjien

vuosikokous klo 18 alkaen, Vesilahden kirjasto Lähteessä.

17.4.2019 Vesilahden Yrittäjien

suuri rahoitusiltapäivä klo 14.30 alkaen, Vesilahden kirjasto Lähteessä. Tapahtuma yhdessä kunnan ja yhdistysten kanssa, paikalla ainakin Kantri ry, Finnvera, Oma Säästöpankki. YLÖJÄRVI 9.4.2019 Ylöjärven Yrittäjien

kevätkokous klo 18.30 alkaen, Ylöjärven kaupungintalolla (D-ovi). Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Halutessaan yrittäjällä on mahdollisuus esitellä yrityksensä ennen kokouksen alkua. Kerro siitä etukäteen ylojarven@ yrittajat.fi. Kahvitarjoilu klo 18.00 alkaen. Tervetuloa! JOKONY lähtee yhteiskyydillä Yrittäjäristeilylle! Käy ilmoittautumassa mukaan risteilylle 8.-9.6.2019: yrittajaristeily.fi ja ilmoittaudu JOKONY-kyytiin jokony@jokony.com! ●●PIRKANMAAN SENIORI-

KLUBIN TAPAHTUMAT

17.3.2019 klo 13.00 Ulkoilmatapahtuma, paikka Kaupinojanlahti, Hiking Travelin tilat, Näsijärven vahvistetulla luistinradalla. Sään ja olosuhteiden mukaista toimintaa. Tarjolla kahvia ja makkarangrillausta. 7.-10.5.2019 TAITEILIJOIDEN

JALANJÄLJILLE TAALAINMAALLE. Kevään retkemme suuntaa Taalainmaalle Ruotsiin taiteilijoiden jalanjäljille. Taalainmaa on kuuluisa luonnonkauniista maisemistaan, perinteistään, juhlistaan ja käsitöistään. Lisätietoa retkestä tulee sähköpostitse tai voit kysyä suoraa Resviariasta: P. 044 047 7070 info@resviaria.com.

PY Y N I K I N K E S ÄT E AT T E R I

●●YRITTÄJÄRISTIN

TIMANTTIRISTI 30 VUOTTA Kaura Teppo, toimitusjohtaja, Maanrakennusliike Ilmari Kaura Oy, Valkeakoski Raipia Panu, Teatterijohtaja, Tampereen Komediateatteri Oy, Tampere

●●YRITTÄJÄRISTI,

KULTAINEN Diits-Oinonen Merja-Anneli, toimitusjohtaja, Diits-Oinonen Kuljetus Ky, Tampere

●●YRITTÄJÄRISTI,

HOPEINEN Reino Hildén, yrittäjä, Tmi Reino Hildén, Tampere

IHMISSUHDEKOMEDIA

ESITYKSET 11.6.-10.8.2019

ENNAKKOOSTAJAN ETU 31.3.2019 mennessä ostetuista lipuista alennus

Käsikirjoitus

Ohjaus

JOHANNA HARTIKAINEN

OLA TUOMINEN

Rooleissa mm. Tiina Weckström, Juha-Matti Koskela, Irina Vartia, Kaisa Hela ja Jarmo Perälä

P Y Y N I K I N K E S AT E AT T E R I . F I

1,50 €/lippu

●●ANSIORISTI,

HOPEINEN Välimäki Seija, fytonomi, Luontaistuote Misteli Ky, Ylöjärvi

Yrittäjät juhlivat ●●70 VUOTTA

23.3.2019 Eero Pajula,

Lue myös netissä

www. py-lehti.fi

EpaWelding, Tampere ●●50 VUOTTA

19.3.2019 Heini Anttila,

Tunnelin Kenkä Oy, Tampere (Merkkipäivää vietetään Espanjan auringon alla :)) 26.3.2019 Matti Joukainen, Tampereen Telepalvelu Oy, Tampere 6.4.2019 Veijo Heinonen, Musawood, Urjala

Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset Hämeenkyrön Yrittäjät ry Hiussalonki Sarella T:mi Seilonen Pauliina T:mi Soile Kaarela Tili-Nuoska Tmi Mikko Suvanto

Parkanon Yrittäjät ry Supersteel Oy

Kangasalan Yrittäjät ry Amada International Oy Elementtiasennus JL LuonnonKuiske NaviNatur Okulaari NY Oy

Pirkkalan Yrittäjät ry Hyve - Wellness & Training Services Oy Jatkamo KaJa Consulting Oy Kuljetus H. Rintakoski ky PeakTime Consulting Pirkkalan Laatumuotti Oy Qvick Fit Suomen Tiemainonta Oy Sähkö-Syte Oy Tampereen Työkalumyynti Oy TerveMinä Tuula Malvisalo

Kuhmoisten Yrittäjät ry CountryHelp Tmi Outi Savunen

Toijalan Yrittäjät ry Brilho Oy Hopping Brewsters Beer Company Oy

J. Eskelinen, Tampere 8.3.2019 Käsikeskus Avosektori, Tampere 6.4.2019 Parturi-Kampaamo Kauneus&Hiuskellari Minna, Jäminkipohja (Merkkipäivää vietetään kahvitarjoilun merkeissä)

Kurun Yrittäjät ry Kuljetuspalvelu Säynäjoki Oy

Valkeakosken Yrittäjät ry Maaseutu Maistuu

Kylmäkosken Yrittäjät ry Duuniman Mikkola Business Operations Oy RP-Hevosurheilutuotteet Oy Sotkian Monityö

●●25 VUOTTA

Lempäälän Yrittäjät ry J2A Kasvu Oy Juhlakirsikka Koonti Oy MANNA JA MUKSUT SinulleApuna Tmi Mari Lassila Umana Oy Vera’s Visuals Viestinnän irtiotto

Vammalan Yrittäjät ry Ekku Oy Rakennustyö Packalén Vammalan Nokikolaus YK-RAKENNUSPALVELUT Zennez Group Oy

Yritykset juhlivat ●●80 VUOTTA

6.3.2019 Länsilinjat Oy, Tampere (Kahvipannu on kuumana 6.3. klo 11-15, Patamäenkatu 6, Tampere) ●●40 VUOTTA

1.4.2019 Virtain Kumikorjaamo

Oy, Virrat

●●30 VUOTTA

11.1.2019 Tilitoimisto

16.3.2019 Haapaniemen Kuljetus Oy, Sastamala (Merkkipäivää vietämme työn merkeissä) 30.3.2019 Nina Flora, Tampere (30.3. kakkukahvit ja tarjouksia, tervetuloa!) 30.3.2019 Sale-Set Oy, Nokia ●●15 VUOTTA

14.2.2019 Pirkan

kirpputorikeskus, Kangasala 24.3.2019 Jaanan Piirtopalvelu, Ylöjärvi 1.4.2019 Miracle-palvelut OY, Tampere (Kahvipannu kuumana 2.-3.4. 2019 klo 1218. Tervetuloa!) ●●10 VUOTTA

25.3.2019 Colliander media,

Tampere 1.4.2019 Tampereen Mökkitalkkarit, Tampere

Ikaalisten Yrittäjät ry Innonium Oy Maija Ahonen

Mouhijärven Yrittäjät ry Oskarin Olohuone Pirkanmaan Pro-Rakennus Oy Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät ry Mondayimage Vilppulan apteekki

Viialan Yrittäjät ry Pipun Keittiö Rakennuspalvelu A Virtanen Virtain Yrittäjät ry Autopato oy Jyhi Oy Ylöjärven Yrittäjät ry KLARIA GROUP Riian hierontapalvelut Wake Valley Oy Ylöjärven Kukka ja Hautaustoimisto ●●TAMPEREEN KAUPUNGIN-

OSAYHDISTYKSET

Nokian Yrittäjät ry NT-Kodit Oy Tmi T.Savila

Hervannan Yrittäjät ry Hervannan Apteekki Manse Training Center Oy Provinno Oy

Oriveden Yrittäjät ry Elämys Myllylä Oy Jullisen tila

Härmälän-Sarankulman Yrittäjät ry Sähkötyö Paloviita Oy

Kaukajärven Yrittäjät ry Laaksotek Oy Rak Suomi Oy Lielahden Yrittäjät ry Elo terveysalan tulkkaus Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät ry Ay Kurjenmäki Sport Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry Petri Merta ky Pirkanmaan Rengas-apu Oy Sammon Yrittäjät ry KAN IP Oy Optitar Oy SIIVOUSPALVELU AQUA OY Special Cab Oy Sumilahti Oy Tmi Nina Niemelä Tammelanpuiston Yrittäjät ry Super M Tampereen Siivousväline Oy Tammerkosken Yrittäjät ry Amindo Bad Pixel Oy Bistro-Cafe Hygge Oy Euro Toimistotukut Oy Heatfysio Oy HiusMagia HM Jätevesiliike Vestelli Oy Kide Consulting Oy Kosmetiikka 32 Oy Koulutuskeskus Lumova North Green Oy Performance & skill coach Finland PK & Co. Oy Terapia ja työnohjaus Terhi Kotilainen Tmi Tmi Lotta Polviander Toinen Toimisto Oy Valmennustalo Viritys Oy Tesoman Seudun Yrittäjät ry Process Ace Oy Rakennuspalvelu J.Leppänen Oy

51


52

Tiistai 5. maalisKUUTA 2019

Vitoon jatkuva neliveto

nyt

Kaupan päälle talvirenkaat, vanerointi ja Huolenpitosopimus. Etusi jopa

990 €

4 780 €

Etusi jopa 4 630 €

Vito Winter 114CDI 4x4 A1 A kokonaishinta 44 756,95 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €), CO2-päästöt 174 g/km. Vito Winter 116CDI 4x4 A3 A, 3200 kg -pakettiauton hinta 54 404,22 € - kampanja-alennus 4 632,24 € = auton kokonaishinta 49 771,98 €, CO2-päästöt 177 g/km. Ajotietokoneen kieli: englanti. Kuvan auto lisävarustein. Tarjouskampanja voimassa 31.3.2019 asti.

Sprinter-umpipakettiautomallisto alk. 39 991,54 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €) CO₂-päästöillä 202 g/km. Sprinter-malliston CO₂-päästöt 178-233 g/km. Etu laskettu A3-mallin mukaan. Etu sis. talvirenkaat vanteineen, seinien ja lattian vaneroinnin sekä huolenpitosopimuksen kahdeksi vuodeksi ajosuoritteella 30 tkm/vuosi. Ajotietokoneen kieli: suomi. Kuvan auto lisävarustein. Tarjouskampanja voimassa toistaiseksi ja koskee vain varastoautoja.

Vito Winter 4x4. Pysyy liikkeellä haastavassakin kelissä.

Vielä ehdit: rajattuun erään Sprintereitä nyt 4 780 euron edut.

Markkinoiden edistyksellisin jatkuva neliveto ja aito 7G-TRONICautomaattivaihteisto pitävät huolen siitä, että matkasi jatkuu huolettomasti, vaikka maata peittäisivät paksut ja liukkaat lumi- ja jääkerrokset. Autoja määräerä – toimi nopeasti!

Uusi Sprinter on sinulle tehty. Koskaan aiemmin pakettiauto ei ole ollut niin monipuolisesti räätälöitävä kuin uusi Sprinter. Nyt saatavana takavedon lisäksi etuvetoisena ja 9G-TRONIC-automaattivaihteistolla.

Vito muuntuu jokaiseen tarpeeseen myös varustelun osalta. Saat nyt erikoishintaan varustepaketteja, joilla muokkaat autostasi juuri omien tarpeidesi ja mieltymystesi mukaisen. Valitse Load, Comfort, Design tai vaikka kaikki.

Vakiovarusteena kaikissa malleissa on • MBUX-käyttöliittymä 7”- tai 10,25”-tuuman kosketusnäytöllä • Mercedes PRO Connect – uusi digitaalinen liitettävyys- ja ajokalustoratkaisu • Eberspächer-lämmitin • Ilmastointi

Lue lisää mercedes-benz.fi/pakettiautot

VEHO TAMPERE Taninkatu 11, Tampere 010 569 3161

Risto-Matti Heinonen automyyjä 010 569 3101

Jukka Ojala automyyjä 010 569 3227

VEHO PIRKKALA Jasperintie 1, Pirkkala 010 569 3034

Pasi-Matti Jylhä automyyjä 010 569 3146

Niilo Hannuksela automyyjä 010 569 8219

Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. alv. 24 %).

VEHOTRUCKS.FI VEHO.FI OMAVEHO.FI

Profile for Pirkanmaan Yrittäjät

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 2/2019  

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 2/2019