NRO 1 28.1.2020

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948

Aina työn tekijän puolella www.py-lehti.fi

Kuva: Pixabay

73. vsk. • jakelu 150.000 kpl

s. 20

Kuva: Lauri Kalima

Pekka laihdutti 50 kiloa – eikä se ottanut edes koville

s.18

Riinan kehittämä äitien treeniohjelma tähtää maailmalle s.4

Asenne ratkaisee – myös esteettömyydessä

– Minulle vammaisuus ei ole ikinä ollut este vaan korkeintaan hidaste. Muutenkin olen aina pyrkinyt tekemään kaiken, minkä vain voin omalla tavallani, kuvailee asennettaan lapsuudesta lähtien maailmaa pyörätuolista katsellut Emilia Mäkiranta. Hänen kokemusperäiseen tietotaitoonsa pohjautuu myös viime vuonna valmistunut Mainio Asenne –koulutuskokonaisuus. Sen ydinajatuksena on nostaa esteettömyydessä keskiöön vammaisen ihmisen kohtaamisen ja sitä kautta auttamisen tärkeys.

s. 34

Länsi-Tampereelta löytyy flipperinystävän mekka

Yliopistolla innostuttiin yksinyrittäjyydestä Vaikka yksinyrittäjyys on ollut erittäin voimakkaassa kasvussa, ei ilmiötä ole pahemmin tutkittu. Pirkanmaan Yrittäjät ja Tampereen yliopisto haluavat tähän muutoksen. Tarkoituksena on perustaa Tampereelle yksinyrittäjyyden professuuri. Varainkeruu asian tiimoilta on nyt käynnistynyt.

Kuva:Tampereen yliopisto

KAIKKI AJONEUVOTEIPPA UKS E T Y KS I L ÖLL I SE S T I SUU NNI T T E L US TA T OT E U T U K SE E N, TA K U UT Y Ö NÄ .

Puh. 010 397 8600 info@ajaksline.ﬁ www.ajaksline.ﬁ

s. 10

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Aina työn tekijän puolella

PÄÄKiRJOiTUs 28.1.2020

Työllisyys kestoaiheena Näin työmarkkinakevään aikana on hyvä tuoda esiin yrittäjien huolia työllisyystilanteesta. Lyhyellä jänteellä keskusteluttaa ”kiky” ja pidemmällä aikajänteellä kansantaloutemme kilpailukykyisyys. Näihin on tässäkin lehdessä viitattu moneen kertaan, mutta kentällä on aidosti muutama askarruttava asia.

iertäessämme Pirkanmaan eri kuntien yrittäjäyhdistyksiä keskeisemmäksi keskusteluaiheeksi nousee hyvin usein työvoiman saatavuus. Tampereella, mutta erityisesti maakunnan etäisemmillä alueilla yrittäjillä on syvä huoli työvoiman saatavuudesta. Se on selvä kasvun rajoite monelle yritykselle. Toisaalta myös mahdolliset investoinnit puhuttavat. Onkohan tilanne se, että kun työvoimaa ei saada, toimintaa halutaan tehostaa investoimalla tehokkuuteen vai onko kyseessä koneiden ja laitteiden pakolliset korvausinvestoinnit? Oli miten oli, viesti yritysten investointihalukkuudesta on erittäin tervetullut. Suomen investointiaste on ollut jo pitkään turhan alhainen, ja tämä jos mikään nostaisi kilpailukykyämme.

lema työllisyyskokeilu. Siinä tulevaisuutemme kannalta tärkeää on mm. nuorten työllistäminen. Emme voi menettää sukupolvia työvoiman ulkopuolelle. Työllisyyskokeilun yhteydessä valmistellaan isoa toisen asteen koulutuksen kehittämisen hanketta, jonka osaltaan pitäisi vastata työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan koulutuksen keinoin. Vaikka teemme erilaisia työllistämistoimenpiteitä julkisin keinoin ja varoin, edelleen ongelma on se, että pk-sektori ei rekrytoi ellei työntekijän palkkaamisen riskeihin vaikuteta. Toisaalta, jos työn tekeminen ei ole kannustavaa hyvän sosiaaliturvan vuoksi, emme koskaan kykene ratkaisemaan tätä ongelmaa. Nämä asiat askarruttavat yrittäjiä. Työtä olisi, kun tekijät löytyisivät.

Työvoimapula ja mahdollinen investointien lisääntyminen ovat yhdessä haastava yhtälö. Meillä on jatkuvasti korkea työttömyys ja samalla työvoimapula. Tähän pitäisi kipeästi löytää ratkaisuja. Nyt alkaa kuntien valmiste-

päätoimittaja

Ku v a

sisÄLTÖ

s. 6

Kirjainkierros käynnistyy sammon Yrittäjät palkitsi 4H-yrittäjiä

s. 12

Hyvässä vedossa oleva Tampereen Viherrakentajat Oy palkittiin kummiyrityksenä

s. 14

Veripalvelu muutti Koskikeskukseen

s. 20

Tampereen Vaahtomuovin tarinassa on ollut mutka jos toinenkin

s. 25

Jocka Träskbäckin kolumni

s. 28

Lounasvieraana hyvinvointibrändi Puhdistamon Henri Valonen

s. 29

suomen Kulutusosalla on takana hieno vuosikymmen

s. 30

monipuolinen Kaukajärviosuuskunta työllistää jo yli 100 henkeä

s. 32

Tampereen alihankintateollisuuden historia pistetään koviin kansiin

s. 36

● JAKELU

alma manu Jakelumäärä 150 000 kpl

aina työn tekijän puolella Pirkanmaan Yrittäjät ry, Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere puh. (03) 251 6500 www.py-lehti.fi www.yrittajat.fi/pirkanmaanyrittajat

L ou

TammiKUU 2020

:E sk

● TOIMITUS

Vastaava päätoimittaja Pasi mäkinen Toimitussihteeri Ville Kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi

● JAKELUPÄIVYSTYS

alma manu puh. 0800 96675 (maksuton) arkisin klo 06–11 www.aamulehti.fi/ palvelut > jakeluhäiriöt

● MEDIAMYYNTI

s. 12

s. 29

s. 25

s. 30

mediatoimisto Dorimedia Oy Leena Kolehmainen-Naaralainen yrittäjä, p. 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi myyntiassistentti: Pinja Kolehmainen, äitiyslomalla myyntipäälliköt: Erja Joentausta p. 050 374 9444 Juha Peltoniemi p. 050 352 9906 Timo Hyvönen p. 050 468 2290 Kimmo Vaittinen p. 050 306 2228 etunimi.sukunimi@dorimedia.fi

● JULKAISIJA Pirkanmaan Yrittäjät ry Toimitusjohtaja Pasi mäkinen ● PAINOPAIKKA alma manu Tampere 2020 ● ULKOASU ilmoitukset ja sivutaitto ahaa mediapalvelut Oy p. 03–357 1100 ● AINEISTOT

aineisto@py-lehti.fi

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Virtaa

LÄHEL LÄMME Puhdasta sähköä suoraan Tampereen sydämestä. Tee edullinen Lähisähkö-sopimus osoitteessa sahkolaitos.fi.

Päivän kokouspaketti

Koe yhteinen energia

Alk. 46 € / hlö

Sis. tila, 2 x kahvit, Tasting-lounas

Pitkäaikaisia vaikutuksia työhyvinvointiin yhteisellä ajalla Kick off, tiimipalaveri, seminaari tai koko yrityksen aktiivinen tyhy- tai kiky-päivä tuo arkiseen tekemiseen piristystä ja intoa. Oli tapahtumasi pieni tai suuri, asiantuntijamme hoitavat sen ammattitaidolla ja kokemuksella. Kysy tarjousta esimerkiksi kylpylälle ja kokoukselle!

Herkuttelua & jännitystä

Mysteeri-illallinen

Tyhy-uutuuksina mm. hyvinvointivalmennuksia ja luentoja, jotka tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lisäksi meneviä ja rentouttavia aktiviteetteja mm. Skumppaa ja saunajoogaa, crossia korsussa ja juoksuhaudoissa, äijäjoogaa ja monia muita suosikkeja!

Pyydä tarjous!

Tyhy-päivään!

Fiinisti Fascial

Puh. 020 751 6300 peurunka@peurunka.fi

PEURUNKA.FI

LÄHELLÄ Noin 20 min Jyväskylästä

PEURUNKA.FI PEURUNGANTIE 85, LAUKAA

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Toimiva esteettömyys on muuta Pirkanmaalla aiheesta kehitetty koulutuskokonaisuus taklaa Esteettömyys – siis asenteellinen sellainen – voi olla kiinni hyvinkin pienistä asioista. Kuten nyt vaikka pillistä. Sen tietää hyvin myös Emilia Mäkiranta. Häntä voi pitää kokemusasiantuntijana sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä synnynnäisen CP-vamman vuoksi esteettömyysasiat ovat vaikuttaneet hänen arkeensa koko hänen elämänsä ajan. Tästä tietotaidosta on yhteistyössä hänen työnantajansa Matrocksin kanssa syntynyt Mainio Asenne -koulutuskokonaisuus. Se saatiin hiottua valmiiksi viime vuonna, ja kiitosta ropisi välittömästi. Konsepti nimittäin nappasi Invalidiliiton jaetun Esteetön Suomi -pääpalkinnon viime marraskuussa.

ietoisuus esteettömyydestä ja sen merkityksestä on kehittynyt kohisten. Nykypäivänä käytännössä kaikessa uudisrakentamisessa noudatetaan hyvinkin tarkasti esteettömyysmääräyksiä, kuten nyt vaikka sitä, että oviaukot ovat tarpeeksi leveitä, kynnyksiä vältetään ja julkisiin tiloihin rakennetaan automaattisesti saniteettitilat myös invalidien tarpeisiin. Edellä mainittuja asioita tosin yhdistää se, että niissä kaikissa on kyse rakenteellisesta esteettömyydestä. Se ei kuitenkaan vielä pelkästään ole tae hyvästä palvelukokonaisuudesta. Siitä puhuttaessa mukaan kuvaan pitää ottaa myös käsite asenteellinen esteettömyys. – Ja juuri siihen Matrocksin koulutus vahvasti nojaa, sillä sen ydinajatuksena on nostaa esteettömyydessä keskiöön vammaisen ihmisen kohtaamisen ja sitä kautta auttamisen tärkeys, kiteyttävät vastuukouluttaja Emilia Mäkiranta sekä yrittäjä Paula Kerola Matrocks Oy:stä.

Idea lähti omakohtaisista havainnoista

Matrocks lähti aikanaan liikkeelle asiakastarpeesta. Yrittäjäpariskunta Paula ja Akseli Kerola oli havainnut, ettei Pirkanmaalla ollut juuri palvelutarjontaa esteettömän matkailun puolella.

Nyt alkaa markkinointi Myyntikuntoon Mainio Asenne -koulutuskokonaisuus saatiin viime vuoden aikana, ja alkuvuodesta sitä on tarkoitus lähteä rummuttamaan todenteolla asiakkaiden suuntaan. Koulutusta lähdettiin alun perin kehittämään juuri palvelualan yrittäjät ja heidän henkilöstönsä mielessä, mutta toisaalta räätälöitävyyden vuoksi sitä voidaan ihan yhtä soveltaa myös esimerkiksi opiskelijoiden tai julkisen sektorin toimijoiden parissa. – Käytännössä tämähän hyödyt-

– Niinpä näimme alusta asti mahdollisuuksia, että myös perinteikkäällä sote-puolella voisi tulevaisuudessa olla tilaa yksilölliselle palvelumuotoilulle, Kerola taustoittaa. Myös nykyisen koulutuksen tarve on syntynyt omista havainnoista. Senkin havainnon yrittäjäduo oli tehnyt kymmenillä ja kymmenillä ryhmämatkoillaan, että vaikka kohde olisikin ollut rakenteellisesti ramppeineen ja tiloiltaan muutenkin esteetön, monesti palvelua tarjoavista paikoista puuttuivat työkalut vammais-

tää jokaista, joka ikinä on ihmisten kanssa tekemisissä, Kerola huomauttaa. Tälle vuodelle palveluntuottajat ovat asettaneet tavoitteen siitä, että koulutukseen saataisiin mukaan noin 40–60 kohdetta. – Meillä on parhaillaan useampi isohko tarjous vetämässä, joten varsin optimistisesti minä tähän suhtaudun, Kertola kertoo.

Matkailuvaltti?

Hän näkee, että esteettömyydestä voidaan hyvin valjastaa myös matkailun työväline. – Esimerkiksi täällä Tampereella voitaisiin rakentaa matkailupaket-

ten ihmisten kohtaamiseen. – Rakenteet ovat toki tärkeitä, mutta sitäkin tärkeämpää on vammaisen ihmisen kohtaaminen ja oikea asenne häntä kohtaan, Matrocks Oy:n toimitusjohtaja Paula Kerola korostaa.

Facebookista alkanut huippurekrytointi

Koulutusta lähdettiin kehittään eteenpäin jo pari vuotta sitten, mutta todenteolla pyörät lähtivät pyörimään vasta, kun taloon saatiin Emi-

teja, joissa on jo valmiiksi Mainion Asenteen avulla kartoitettu kohteita, jotka soveltuvat myös vaikeammin liikkuville. Itse asiassa näen, että tällaisella olisi mahdollisuuksia paitsi Suomen myös kansainvälisen matkailun parissa, hän vinkkaa. Sitäkin on kuulemma mietitty, että koulutuksen läpikäyneiden asiakkaiden olisi sen jälkeen mahdollista laittaa esimerkiksi oveensa ”Esteettömyys tarkastettu” -tarra.

Ei mikään marginaaliporukka

Esteettömyyden megatrendi Suomessa tuskin on ainakaan vähene-

Tämä ei tosiaan koske vaan pientä marginaalista vammaisryhmää, vaan esteettömyys koskee oikeastaan meitä kaikkia.

mään päin, sillä sen tarvetta lisää myös ihmisten ikääntyminen. Vuosien saatossa vääjäämättä lisääntyvät tuki- ja liikuntaelinsairaudet kun tarkoittavat, että asiaan joudutaan kiinnittämään jatkossa yhä enemmän huomiota. – Viestini kouluttajana yrittäjille onkin, että tämä ei tosiaan koske vaan pientä marginaalista vammaisryhmää, vaan esteettömyys koskee oikeastaan meitä kaikkia. Esimerkiksi tilapäisesti jalka paketissa liikkumisasioita miettii erilailla, hän kertoo.

Palkinto ilahdutti

Marraskuussa saatu Esteetön Suo-

lia Mäkiranta. Facebook näytteli tässä keskeistä roolia. – Olin ollut jo jonkin aikaa työttömänä työnhakijana, kun törmäsin yhtenä kesäiltana Matrocksin Facebook-ilmoitukseen, jossa he hakivat avustajapalveluihin työntekijää, Mäkiranta taustoittaa ja kertoo, että ilmoituksesta jäi heti sellainen mieli, että tässä voisi olla potentiaalia. – Ajattelin, että vaikka minusta ei suoranaiseen avustajatyöhön olisikaan, niin laitan sinne ainakin avoi-

mi -pääpalkinto oli sekä Emilialle että Paulalle myönteinen yllätys. Menestys kilpailussa oli kova juttu, sillä ehdokkaana oli tänä vuonna yhteensä 35 muuta kohdetta. Ne olivat lähes kaikki huomattavasti isompia toimijoita, kuten vaikkapa esteettömyyteen huomiota kiinnittäneitä ketjuliikkeitä. Matrocksin koulutus erottautui myös kilpailukandidaattien joukossa juuri siinä, että siinä pääpaino oli rakenteiden sijaan asennepuolella. – Tämä oli todella iso yllätys, mutta myös hieno viesti siitä, että maailma on valmis muutokseen – myös asennepuolella.

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

kin kuin rakenteellisia ratkaisuja ennakkoluuloja Muutamat

vinkit

palveluntuottajille

1. Uskalla kohdata asiakas ja palvella häntä tasavertaisesti suhteessa muihin, vaikka asiakkaan ulkonäkö olisi poikkeava. 2. Muista palvella myös vammaista ja kohdata hänet, ei vain hänen henkilökohtaista avustajaansa. 3. Mikäli vammaisen ihmisen kommunikointi on vaikeaa, kunnioita häntä kuuntelemalla ja puhumalla hänelle. 4. Vammainen on asiakas, ei potilas. 5. Kun tavaroita on sijoitettu kaupassa myös alatasolle, asiakas voi tutkia niitä itsenäisesti eikä tarvitse niin paljon apua.

– ELÄMYSJANOISENA MATKAILIJANA minulle itselleni on tärkeää se, että pääsen kokemaan ja tulen kohdatuksi, ei esimerkiksi se, joudunko tulemaan tilaan takaovesta. Myöskään pelkkä tilaan pääsy, ei itsessään ole vastaus elämystarpeeseen, toteaa vastaava kouluttaja Emilia Mäkiranta. Hänen yhdessä yrittäjä Paula Kerolan kanssa toteuttama Mainio Asenne –koulutus haluaa kiinnittää ihmisten huomiota esteettömyyteen.

men hakemuksen, Emilia jatkaa. Hänen taustansa sopi Matrocksin pirtaan täydellisesti, sillä Emilialla oli takanaan paitsi matkailu- myös kulttuuripuolen opintoja. Eikä hän tietysti salaillut myöskään vammaisuuttaan, jonka hän näki tässä tapauksessa helposti olevan käännettävissä haitasta vahvuudeksi ja yritykselle voimavaraksi.

Asenne ratkaisee

Matrocksin yrittäjä Paula Kerolan mukaan Emilian hakemuksesta oli helppo innostua. Joskin siitä hän oli vähän eri mieltä, etteikö Emiliasta olisi myös avustajaksi. – Minähän näin heti, että wau minkälainen vertaistuellinen asia Emilia olisi vaikkapa pienelle tytölle pyörätuolissa, hän huomaa. Hakemuksessa mainitut sopivien alojen opinnot eivät nekään olleet ainakaan haitaksi, mutta ennen kaikkea rekrytointipäätöstä helpotti kuitenkin hakemuksesta suorastaan säteillyt asenne. – Olkoonkin klisee, mutta kun asenne on kohdillaan, pystyy tekemään mitä vaan. Siihen uskon vahvasti, ja Emilia oli ja on tästä sanakirjaesimerkki, Paula kertoo. Työsuhde on jatkunut nyt jo nelisen vuotta. Toki hän on ehtinyt Matrocksissa paljon muutakin tehdä, mutta Mainio Asenne -koulutuksen hiominen kuntoon on ollut ehkä se päällimmäinen

työsarka. Kehitystyön suhteen Emilian ajatukset olivat jo valmiiksi hyvin samansuuntaiset kuin mitä firmassa oli aiemmin mietitty. Esteettömyydestä hänellä oli sitä paitsi omakohtaista kokemusta vaikka – tai siis juuri – muille jakaa.

Pilli voi olla hyvinkin iso asia

Emilia, joka on pääosin vastuussa koulutuksen sisällöllisestä rakentamisesta, antaa kuvaavan ja erittäin simppelin esimerkin asenne-esteellisyydestä. Se on juomapilli. – Se, että toimitilassa on pillejä, saattaa tuntua aika pieneltä asialta, mutta eritavoin toimintakykyrajoitteiselle henkilölle se saattaa olla hyvinkin tärkeä kysymys. Itse en esimerkiksi voi juoda kahvia ilman pilliä, hän kertoo. Pilli, joka siis ei ole investointina millekään yrityksille kovin kummoinen, tuo Emilian mukaan asiakkaalle yhdenvertaisen kokemuksen siitä, että oman juomansa pystyy juomaan vaivattomasti. – Siis niin, ettei tarvitse koko ajan varoa, pudottaako kupin tai että tarvitsee koko ajan apua. Pillillä on siis varsin iso vaikutus asiakaskokemukseen. – Ylipäätään koulutuksessamme on tarkoitus kiinnittää huomiota myös siihen, miten asenne nähdään ja mitä mahdollisuuksia esteettömyyden helpottamiseen voimme tarjota niin, että erityisryhmiin kuuluvien ihmisten palvelukokemus voidaan viedä seuraavalle tasolle, Emilia kertoo.

Kolmen kokonaisuuden paketti

Vastuukouluttajana Emilia korostaa, että koulutuksen sisältö räätälöidään aina asiakkaiden tarpeiden mukaan niin, että siitä on maksimaalinen hyöty juuri siihen osallistuville henkilöille. Runkotasolla koulutus on kuitenkin jaettu kolmeen eri pakettiin, joista jokaisessa keskitytään eri osa-alueisiin. Siinä missä Mainio Asenne I -koulutuksessa avataan esimerkiksi rakenteellisen ja asenteellisen esteettömyyden käsitteitä asiakkaan tarpeisiin sopivien esimerkkien kautta, tehdään Mainio Asenne II:ssa puolestaan asiakkaan tiloissa esteettömyyskatsaus, josta toimitetaan kohteelle kirjallinen raportti yksityiskohtaisine helpottavine vinkkeineen ja työvälineineen.

Kaikkea saa kysyä

Koulutuksessa numero III puolestaan mietitään esimerkiksi asiakaslähtöistä kohtaamista ja luovia ratkaisuja. Emilia myöntää, että ilman aikaisempia kokemuksia vammaisten kohtaamisesta tilanne saattaa olla asiakaspalvelijalle hyvinkin haastava, kenties jopa pelottava. Monet kun saattavat pelätä loukkaavansa vammaista tai eivät tiedä, mitä tai miten hänelle pitäisi puhua. Tästä syystä koulutukseen kuuluu myös niin sanottu ”Kysy vammaisuudesta” -osio. Siinä Emilialta on mahdollista kysyä mitä tahansa vammaisuuteen liittyvää. – Siis niin, että kenenkään ei tarvitse pelätä että suuttuisin. Mielestäni mikään vammaisuuteen liittyvä asia ei ole liian arkaluontoinen käsiteltäväksi, ja näiden asioiden avaaminen on mielestäni parasta mahdollista ennakkoluulojen estoa, hän toteaa.

Käytännöllisyys kunniaan

Mäkirannan mukaan ”Mainio Asenne” -koulutuksen ydinajatus on viedä esteettömyyskäsite ajattelun ja toiminnan tasolle eikä niinkään yleisesti esteettömyyden suhteen totuttuihin rakenteisiin ja kustannuksiin, joiden toteuttaminen ei taloudellisesti läheskään aina ole pienille yrityksille edes realistista. Siitä vastuukouluttaja on vakuuttunut, että luovilla ongelmanratkaisulla voidaan saada aikaan paljon. Tästä saatiin esimakua myös koulutusta pilotoitaessa. – Frantsilan Kehäkukassa esimerkiksi löysimme invawc-tilojen ison remontin sijaan varsin toimivan ratkaisun, joka oli toteutettavissa saman tien, Emilia kertoo.

Vaihtoehtoja on yleensä löydettävissä

Mäkiranta tietää, että toisinaan vammaiset pettyvät esteettömyyden puutteisiin. – Näen vammaisissa paljon potentiaalia ja haluaisin, että he tulisivat rohkeammin esiin etsien yhdessä muiden kanssa luovia ratkaisuja saavutettavuudelle ja mahdollistaisivat sitä kautta itselleen uusia kokemuksia ja elämyksiä. Emilia kertoo rakastavansa itse pieniä ja ehkä vähän hämyisiäkin kahviloita. – Sen sijaan, että jäisin haikailemaan sitä, miksi niin moneen kahvilaan on vaikea pääsy, olen yhteydessä yrittäjään ja tiedustelen, onko heillä pääoven lisäksi mitään toista ovea, josta pääsisi pyörätuolin kanssa helpommin sisälle, Emilia kertoo ja sanoo, että aika usein on löytynyt. Luovat ratkaisut ovat tässäkin avainasemassa. – Jotkut ehkä ajattelevat, ettei tällainen kuulu tapoihin tai ettei vaikka takaoven tai keittiön kautta sisään päästäminen ole tasavertaista kohtelua. Itse puolestaan näen, että tämä juuri on hyvää ja ystävällistä palvelua sekä elämyksen tekemistä mahdolliseksi. Mieluummin minä sisälle tulen kuin jään kokonaan ulkopuolelle, hän toteaa.

Esteettömyydestä kannattaa viestiä

Toinen omasta kokemushistoriasta kumpuava vinkki palveluntarjoajille on se, että esimerkiksi ravintolat ja kahvilat toisivat verkkosivuillaan mahdollisen esteettömyyden esille nykyistä paremmin. Emilian oma näkemys on, että nyt niitä löytyy sivuilta turhan harvoin. – Jos lähden kaverieni kanssa iltaa viettämään, niin monesti siinä ensin soitetaan läpi 10–15 ravintolaa ja mietitään, onnistuuko aikeemme. Se, että tämä tieto olisi helposti löydettävissä, helpottaisi päätöksentekoa kovasti, hän kertoo ja huomauttaa, että tämän toteuttaminenkaan ei ihmeitä toimijalta vaadi. Ylipäätään Emilia korostaa kokeneensa onnistuneensa kouluttajana silloin, kun hän pystyy antamaan palveluntuottajille paitsi oivalluksia myös uudenlaisia tapoja miettiä asioita. – Kaikki me yhdessä voimme muuttaa maailmaa parempaan suuntaan, hän toteaa. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

MAAILMAA PIENESTÄ PITÄEN pyörätuolista katsellut Emilia ei ole ikinä antanut vamman haitata elämäänsä.

Hidaste – ei este Emilia Mäkiranta on alun perin Porin plikkoja. Tampereelle hän muutti Seinäjoen kautta, missä hän kävi koulunsa. Pääsyy Tampereelle muuttoon olivat hänen miehensä työt, mutta muutenkin kaupunki oli tuttu. – Olin jo Porin vuosina harrastanut pyörätuolitanssia ja kävin harkoissa aina täällä Tampereella. Minulla oli täällä ystäviä valmiina ja itse asiassa olin jo pidempään ajatellut, että asuisin täällä jossakin vaiheessa, hän

taustoittaa. Maailmaa pienestä pitäen pyörätuolista katsellut Emilia ei ole ikinä antanut vamman haitata elämäänsä. – Minulle vammaisuus ei ole ikinä ollut este vaan korkeintaan hidaste. En minä ole oikein mistään ikinä ajatellut, että se on rajoite tai tuota ja tuota en voi tehdä, vaan olen aina pyrkinyt tekemään kaiken, minkä voin vain omalla tavallani, hän kertoo.

●

TIISTAI 28. TAMMIKUUTA 2020

KIR

KIERRO N I S JA

ABC PIR AA M KAN

Kirjainkierros on koko Pirkanmaan kattava tapahtumasarja yrittäjille ja yrityksille. Lisätiedot tapahtumista löydät sivuiltamme: www.pirkanmaanyrittajat.ﬁ

16.2.2020, klo 10-14 Kyröskoskitalo, Hämeenkyrö

antastiset HelmiHulinat Fantastiset HelmiHulinat -MARKKINATAPAHTUMASSA on jälleen luvassa mahtavaa ohjelmaa. Näytteilleasettajien lisäksi tapahtumassa esiintyy tangokuningatar Mervi Koponen, joka toimii myös tapahtuman juontajana. Musiikkia on tarjolla enemmänkin, sillä tapahtumassa esiintyy myös trubaduuri Jani Reijomaa. Tapahtumassa järjestetään hyväntekeväisyyshuutokauppa ja myös lapsille on luvassa omaa ohjelmaa. Paikallinen lasten ja nuorten tanssiryhmä esiintyy noin klo 10.10. Tapahtumassa on tarjolla lounasta ja kahvia. Yrittäjät voivat varata itselleen tapahtumasta oman pöydän ja tulla esittelemään tauotteitansa tapahtuman kävijöille. Pöydän hinta 30€. Pöydän koko on 80x130. Pöytiä on rajoitetusti, toimi nopeasti! Pöytävaraukset: ilkka.hakli@edustushakli.fi tai Ilkka Häkli p. 0400 732 857.

19.3.2020, klo 18

Koulukampus Kaarna, Parkano

atausta yrittäjyyteen Yrittäjäillan aikana kuulet mm. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkysen ajankohtaiskatsauksen valtakunnalliselta taholta, tervehdykset Parkanon kaupungilta ja Kehitysparkilta. Lisäksi illan aikana perehdytään yrittäjän hyvinvointiin. Illan viihteellisestä osiosta vastaa Stand Up -koomikko Sampsa Simpanen.

Y L P

G IM V F T B Q C J N Z W X

Kirjainkierros yhdistää yrittäjät Pirkanmaalla Pirkanmaan Yrittäjien ja paikallisyhdistysten yhteinen ponnistus, Kirjainkierros 2020, starttaa pian. Kirjainkierros on tapahtumakiertue, joka yhdistää yrittäjät ympäri Pirkanmaan.

lkusysäys Kirjainkierrokselle saatiin syksyllä 2019, kun Pirkanmaan Yrittäjien verkostovaliokunta esitteli ideoimansa tapahtumakokonaisuuden Yrittäjien paikallisyhdistysten luottamushenkilöille. Idea otettiin myötämielisesti vastaan. Kirjainkierros nähtiin ensisijaisesti mahdollisuutena tehdä yrittäjäjärjestön toimintaa näkyväksi paikallisella tasolla ja tarjota entistä monipuolisempia verkostoitumismahdollisuuksia yrittäjille yli kunta- ja yhdistysrajojen.

Aakkosia jaossa

Kirjainkierroksen idea perustuu siihen, että mukaan ilmoittautuneille paikallisyhdistyksille arvotaan aakkosista kirjain, jonka tulee jollakin tavalla liittyä järjestettävään tapahtumaan. Aakkoset pistettiin sekaisin ja arvottiin aplodien saattelemana yhteisessä tilaisuudessa vuoden lopulla. Suomen kielessä harvinaisempiakaan kirjaimia ei jätetty pois, ja mielenkiinnolla odotamme esimerkiksi Vesilahden Yrittäjien Z-kirjaimeen liittyvää tapahtumaa.

Tapahtumia läpi vuoden

Kaiken kaikkiaan Kirjainkierros piipahtaa noin 20 paikkakunnalla vuoden aikana. Tapahtumajärjestelyistä vastaavat paikallisyhdistykset yksin tai yhdessä. – Paikallisyhdistykset saivat halutessaan oman tapahtuman järjestettäväkseen, mutta kannustimme yhdistyksiä myös yhdistämään voimansa, mikäli oma tapahtuma tuntui liian isolta ponnistukselta. Esimerkiksi Tampereella kaupungin 11 yrittäjäyhdistystä pistävät yhteisvoimin pystyyn kaksi tapahtumaa, ja vastaavaa yhteistyötä on luvassa muuallakin, kertoo Kirjainkierrosta aluejärjestön toimistolla koordinoiva järjestöpäällikkö Sari Järvelin.

Kierros käyntiin Hämeenkyröstä

Historian ensimmäinen Kirjainkierros starttaa Hämeenkyröstä. Arvonnassa Hämeenkyrön Yrittäjät nosti itselleen kirjaimen F, mutta se ei vie-

rasperäisyydestään huolimatta aiheuttanut ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Yrittäjäyhdistys päätti nimittäin yhdistää vanhaa ja uutta, ja tuoda jo perinteeksi muodostuneen HelmiHulinat-markkinatapahtumansa osaksi Kirjainkierrosta. – Kirjainarvonnan myötä toki päätimme luoda tapahtumalle lisää vetovoimaa, joten tänä vuonna tapahtuman nimi on Fantastiset HelmiHulinat. Meistä tuntui hyvältä idealta ottaa jo paikkansa vakiinnuttanut tapahtuma osaksi maakunnallista kierrosta, sillä konsepti on toimivaksi koettu, ja mielellämme toivotamme tervetulleeksi vieraaksemme kävijät ympäri Pirkanmaata, kertoo Hämeenkyrön Yrittäjien puheenjohtaja Ilkka Häkli. Fantastiset HelmiHulinat järjestetään sunnuntaina 16. helmikuutta klo 10–14 Kyröskoskella osoitteessa Kirkkokatu 3. Tapahtuman Facebook-sivuilta käy ilmi, että luvassa on monipuolista ohjelmaa koko perheelle. – Vetonauloista mainittakoon tangokuningatar Mervi Koponen sekä trubaduuri Jani Reijomaa. Tapahtumassa järjestetään hyväntekeväisyyshuutokauppa, ja yrittäjät voivat varata oman myyntipöydän nimelliseen 30 euron hintaan. Tämä vinkiksi erityisesti yrittäjäkollegoille ympäri maakunnan. Kannattaa olla nopea, paikalliset kun ovat jo aktiivisesti pöytiä varanneet, Häkli muistuttaa.

Parkano kutsuu maaliskuussa

Kirjainkierroksen tapahtumat sijoittuvat melko tasaisesti vuoden jokaiselle kuukaudelle, vaikka toki alkuvuodesta monilla paikkakunnilla tapahtumia vasta suunnitellaan. Parkanon ja Kihniön Yrittäjien yhteistyössä toteutettava tapahtuma järjestetään maaliskuussa, torstaina 19. päivä kello 18 alkaen. Tapahtumapaikkana luonnollisesti Parkanon tuorein ylpeydenaihe, uusi koulukampus Kaarna. – Meille sattui kirjain L. Kymmenistä nimivaihtoehdoista valitsimme

tapahtumallemme nimen Latausta yrittäjyyteen, sillä ohjelmaan sisältyy monenlaista aihetta, joista me yrittäjät saamme latausta arkeemme. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen on lupautunut mukaan tuomaan ajankohtaiset kuulumiset valtakunnan tasolta, tärkeät yhteistyökumppanimme Parkanon kaupunki ja Kehitysparkki Oy ovat näkyvästi esillä, naurusta vastaa stand up -koomikko Sampsa Simpanen ja suunnitteilla on myös hyvinvointiin liittyvää asiaa. Odotamme vieraaksemme mahdollisimman paljon yrittäjäkollegoita niin naapurikunnista kuin vähän kauempaakin, kertoo Parkanon Yrittäjien puheenjohtaja Jari Sammatti järjestelytoimikunnan puolesta.

Verkostoitumista vailla vertaa

Kirjainkierros on erinomainen mahdollisuus kaikille pirkanmaalaisille yrittäjille lähteä verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa ja tutustumaan paikkakuntiin ja yrittäjäyhdistyksiin oman kotikunnan ulkopuolella. Useimmat tapahtumat ovat avoimia kaikille yrittäjille, oli järjestön jäsenkortti lompakossa tai ei. – Kannustamme paikallisyhdistyksiä suunnittelemaan omasta tapahtumastaan todellisen matalan kynnyksen tilaisuuden niin omille jäsenilleen kuin muillekin. Meillä on nyt näytön paikka tuoda esiin sitä tärkeää vaikuttamistyötä, hyödyllisiä palveluita kuin yhdessä tekemisen voimaa, mitä järjestömme tarjoaa. Kotisohvalla yrittäjäjärjestön jäsenyys hyödyttää merkittävästi vähemmän kuin aktiivisesti osallistumalla, Järvelin muistuttaa. Kirjainkierroksen tapahtumia markkinoidaan niin Pirkanmaan Yrittäjien nettisivuilla, aluejärjestön ja paikallisyhdistysten Facebook-sivuilla kuin Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessäkin. Tapahtumatietoja päivitetään sitä mukaa kun suunnitelmia lukitaan. ● Teksti: MARIANNE VALTA Kuva: TAPIO AUVINEN

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

TERVETULOA MESSUILLE Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen Asta

Hevoset

Hallituspaikka 2020

Asumisen, rakentamisen ja remontoinnin messut

Hevosalan ammatti- ja harrastemessut

Hallitusosaajien ja yritysten kohtaamispaikka

31.1.–2.2.2020 | asta.ﬁ

Tampereen Häämessut 8.–9.2.2020 tampereenhaamessut.com Häiden ja juhlien järjestämisen messutapahtuma

4.–5.4.2020 | hevosmessut.ﬁ

17.–19.3.2020 | konepajamessut.ﬁ Metalliteollisuuden kone- ja laitemessut

Nordic Welding Expo 17.–19.3.2020 nordicweldingexpo.ﬁ

3D & New Materials 18.–19.3.2020 3dnewmaterials.ﬁ Uutuus! 3D-tulostamisen ja uusien materiaalien ammattitapahtuma

9.–10.9.2020 elintarvikemessut.ﬁ Elintarviketeollisuuden ammattimessut

Lemmikki Tampere

17.–19.4.2020 kotimaanmatkailumessut.ﬁ

29.–30.8.2020 lemmikkitampere.ﬁ

Alihankinta

Eläinten ystävien ja lemmikkien iloinen messutapahtuma

Kansainväliset teollisuuden alihankinnan ammattimessut

Kotimaan matkailun messutapahtuma

17.–19.4.2020 | pihajakoti.ﬁ

Ideoita ja inspiraatiota puutarhaan, parvekkeelle, pihaan ja kodin sisustukseen.

EuroSafety

8.–10.9.2020 | eurosafety.ﬁ

Kansainväliset turvallisuusalan ammattimessut

Keräilyn maailma

Työhyvinvointi

Keräily-messut ja Platta-levymessut

8.–10.9.2020 tyohyvinvointimessut.ﬁ

18.–19.4.2020 | kerailynmaailma.ﬁ

Hitsauksen, liittämisen ja leikkaamisen ammattimessut

Elintarviketeollisuus

Kotimaan Matkailumessut

Piha & Koti

Konepaja

27.5.2020 | hallituspaikka.ﬁ

22.–24.9.2020 | alihankinta.ﬁ

DigITre

28.–29.10.2020 | digitre.ﬁ

Uusi ICT-tapahtuma Tampereella

Suomen Kädentaidot

13.–15.11.2020 | kadentaidot.ﬁ Käsi- ja taideteollisuusmessut

Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ammattimessut

Suuri Snadi

18.–19.4.2020 | suurisnadi.ﬁ Pienoisrautatie-, pienoismalli-, miniatyyri- sekä nukkekoti- ja nukkeväki kokoontuvat yhteen nyt Tampereella

Lue lisää tapahtumista ja katso päivitetty messuohjelma: tampereenmessut.ﬁ

Logistiikka 9.–10.9.2020 logistiikkamessut.ﬁ Sisälogistiikan ammattimessut

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

ILMAILUNKATU 20, 33900 TAMPERE • P. 0207 701 222 • TAMPEREENMESSUT.FI

YRITTÄJÄ, TEHDÄÄN UUDISTUMINEN YHDESSÄ Tahdo uudistua on maksuton liiketoiminnan uudistamisen ohjelma pk-yrityksille. Ohjelman tavoitteena on innostaa yrittäjiä kehittämään liiketoimintaansa sekä tarjota uutta puhtia yrittämiseen. Tahdo uudistua -ohjelman starttitapahtumassa Tampere-talossa to 12.3.2020 pureudutaan mm. seuraaviin teemoihin: • Uudistumisen rahoittaminen • Yrittäjän jaksaminen ja toimeentulo • Henkilöriskit • Kestävä ja vastuullinen liiketoiminta • Osaamisen kehittäminen • Hallitusosaaminen, strategia ja johtaminen

LIO'S RENT & PALVELUT Vuokrataan paljukärryt, autotrailerit ja pakettiautot.

N! ILMOITTAUDU MUKAA i www.tahdouudistua.f

Osallistumalla Tahdo uudistua –ohjelmaan saat uusia ajatuksia, verkostoja sekä konkreettisia työkaluja liiketoimintasi kehittämiseen. Maksuttoman Tahdo uudistua -ohjelman mahdollistavat yhdessä alueellisten kumppaneiden kanssa:

Soita 050 307 3711

Lue myös netissä

www. py-lehti.fi

Kiviharjun Kuljetus www.kiviharjunkuljetus.fi info@kiviharjunkuljetus.fi

0400 41 41 40

Kun tarvitset apua kuljetuksissa, soita, meilaa tai käy nettisivuillamme.

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

POimiNNaT

Kuukauden OLIMME käytännössä ensimmäinen yhtiö maailmassa, joka aikoi kaupallistaa ja myydä tällaista tuotetta kansainvälisesti. alussa jouduimme perustelemaan kauan asiakkaille, mitä järkeä näissä on. Puhelinkoppeja ja hiljaisia työtiloja valmistavan Frameryn toimitusjohtaja Samu Hällström Talouselämä-lehdessä 17.1.

LÄHES kaikki suomalaiset ovat huolissaan ympäristön tilasta. Yhteiskunnallisesti iso kysymys on kuitenkin se ketä laitetaan ilmastotalkoiden maksajaksi. Jos henkilöautoilua yritetään suitsia, niin maksajaksi jäävät suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella asuvat pieni- ja keskituloiset yrittäjät ja palkansaajat, joilla ei ole vaihtoehtoa liikkumiselleen.

JOS yrittäjä väittää, että ei ole koskaan epäonnistunut, hän ei joko pysty suhtautumaan itseensä objektiivisesti tai sitten hän ei ole ymmärtänyt ollenkaan. Sarjaepäonnistujaksi itseään kutsuva bisnesenkeli Kim Väisänen TiVi-lehden tammikuun numerossa.

Kansanedustaja Arto Satonen viikkoviestissään 17.1.

JOS lääkärini ehdottaisi minulle homeopatiaa, minä ehdottaisin lääkärille eutanasiaa.

Koomikko Tomi Walamies Twitterissä 13.1.

Pate Mustajärvi Apu-lehdessä 16.1.

JOS jokainen persujen makkarakojulla piipahtanut olisi rasisti, jokainen parkkisakon saanut olisi sitten ikuinen rikollinen ja Björn Wahlroos parantumaton stalinisti.

KUINKA paljon miljardööreillä on rahaa? Noin isoja lukuja on hankala käsittää. mulle hommaa havainnolliusti se vertaus, että jos Kolumbuksen löytäessä amerikan olisit alkanut saamaan joka päivä 5000e, et olisi vielä miljardööri.

MAAILMALTA näkyy jo esimerkkejä siitä, että keikkatyöläiset perustavat omia yrityksiä ja myyvät osaamisensa itse. Näin heidän ei tarvitse maksaa alustan omistajille Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva Helsingin Sanomien Teema-lehdessä 6/2019 VERKKOUUTISET pettävät nuorten aikuisten odotukset. Otsikko Journalisti-lehdessä 10/19. SUURELLA enemmistöllä eli kantaväestöllä on sekä oikeus että velvollisuus vaalia omaa kulttuuriaan, joka yhdistää kansakunnan menneet, nykyiset ja tulevat sukupolvet. marginaaliryhmien velvollisuus on sopeutua siihen eikä päinvastoin. Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori emeritus Timo Vihavainen Kanava-lehdessä 8/2019. HE syövät samaa kaurapuuroa kuin muutkin, eivätkä he ole muita fiksumpia. Tämä on hyvä pitää mielessä. ST1:n pääomistaja Mika Anttonen vuorineuvoksista Kauppalehden Faktassa 9.1. PARASTA tietenkin olisi, että EU ja Britannia solmisivat win-win-kauppasopimuksen. mutta jos näin ei käy, voi Britannia silti menestyä. se on toivottavaa, sillä kukoistava Britannia Euroopan kyljessä on parempi meille kaikille kuin konkurssin partaalla ajelehtiva saarivaltio. Nordic West Offican toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Kauppalehden Optiossa 16.1. TROLLIEN kanssa pärjää parhaiten lukemalla paljon. silloin oppii tuntemaan erilaisia tekstejä ja erottamaan asian roskasta, toden humpuukista. Kirjailija Jari Tervo Helsingin Sanomissa 19.1.

Helsingin yliopiston kosmologian professori Kari Enqvistin kolumni Ylen verkkosivuilla 20.1. VILLASUKKAJUOKSUN sm-kilpailut siirtyvät lumitilanteen vuoksi.

LUKIJAKILPAILU Etsi äjä t t i r Y ä k Y Voit voittaa Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä -hahmoa, jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen. Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 21.2.2020 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi

Oriveden kaupungin mediatiedotteen otsikko 15.1. IHMINEN ei voi elää jatkuvassa kiihtymyksen ja pöyristymisen tilassa. se ei ole mitenkään mahdollista. se ei edesauta minkään ongelman ratkaisua.

Joulukuun numeron Ykä-visassa neljä Finnkinon elokuvalippua voitti

Henna Uuro Lempäälästä.

Pekka Saurii MTV3:n verkkokolumnissa 18.1. TYÖNANTAJAN tehtävä ei ole periä ammattiliittojen jäsenmaksuja. Perintä on historiallinen jäänne, joka oli ehkä perusteltua tilipussien aikana mutta ei kuulu nykyaikaan. se ärsyttää työnantajia, eikä ihme. #yrittajät

KANNATAN palomies-nimikkeen muuttamista pelastajaksi. samalla kannattaisi selvyyden vuoksi muuttaa palokunta pelastusarmeijaksi. Ex-kansanedustaja Heikki A. Ollilan twiittaus 30.12. PERINTÖ- ja lahjaveron poisto antaisi kaikille suomalaisille paremmat mahdollisuudet vaurastua. Poiston ainoa huono puoli on se, että joudumme yhteiskuntana tarkastelemaan uudelleen luutuneita käsityksiämme veropolitiikan lainalaisuuksista. Tere Sammallahti ja Janne Juusela Ajatuspaja Liberan blogissa 8.1.

gian ja tietoliikenteen nopea kehitys, koulutustarpeiden opeutuminen nopeasykliseen muutokseen, työelämän muuttuminen, inhimillisten arvojen ja arvostuksen muuttuminen jne. Sopeutuminen muutokseen edellyttää jatkuvaa valmentautumista, tilannearviointia kehityksen suuntaviivoista ja omien visioiden sovittamista yhteen muuttuviin olosuhteisiin. Pirkanmaan osalta valmistautuminen 90-luvun haasteisiin on ensiarvoisen tärkeää. Taloudellisen hyvinvoinnin säilyttäminen ja maakunnan myönteinen kasvukehitys edellyttävät elinkeinotoimintojen kilpailukykyistä kehittämistä. Yritystoiminnan rooli jatkossa korostuu entisestään hyvinvoinnin ylläpitäjänä, sillä julkisen ja eritoten kuntasektorin kasvun rajat ovat selvästi näkyvissä. ●

Tampereen Työväen Teatterin

LAHJAKORTIN kahdelle henkilölle

Joulukuun vastaukset olivat: Sivu 9: Teletaito Sivu 23: Lapland Hotels Sivu 39: Talopinta Oy

1. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen twiittaus 16.1.

Pirkanmaan on valmistauduttava 90-luvun haasteisiin Yhteiskunnassa tapahtuvan kehityksen muutosvauhti on viimeisen vuosikymmenen aikana osoittautunut poikkeuksellisen nopeaksi. Muurit murtuvat, perinteet rapistuvat ja ideologiat hämärtyvät niin, että tulevaisuuden ennakoiminen on enemmänkin kuin vaikea tehtävä. Muutosprosessi heijastuu monin tavoin myös talouelämän ja yritysten toimintaedellytyksiin luoden uusia uhkatekijöitä, mutta myös uusia tuoreita mahdollisuuksia. Ainoa selkeä pelisääntö näyttää olevan se, että on opittava elämään jatkuvassa muutoksessa. Yritysten ja myös julkisen sektorin eteen kasaantuvat moninaiset uudet haasteet; kansainvälistymisen myötä markkinoiden uusjako (Länsi-Euroopan yhdentymisprosessi ja SEV:n tuleva rooli), ympäristökysymykset, uuden teknolo-

P I R K A N M A A N Y R I T TÄ J Ä - L E H D E N

postimerkki

2. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

3. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

nimi: osoite: postinro: puhelin:

Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti

vuotta sitten

30 VUOTTA SITTEN oltiin yhtälailla uuden vuosikymmenen alussa. Päätoimittaja Kari Kantalaisen pääkirjoituksen kantavana teemana oli muutoksen jatkuvuus. Kirjoituksessa mainittiin muutosajureina esimerkiksi ympäristöasiat, työelämän muutos ja tietoliikenteen tekninen kehitys, jotka ovatkin tottavie muuttaneet maailmaa. Tampere-talo alkoi olla jo valmiinpuoleinen. Työmaan edistymisestä kertovassa jutussa pytinki oli saanut lempinimen Öhmanin tavaratalo paikan silloisen johtajan mukaan. Tietokonemainokset alkoivat vallata lehdessä tilaa.

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Vielä ehtii mukaan LanTrek -verkkopelitapahtumaan LANTREKIN USKOTAAN keräävään Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen yli 10 000 päiväkävijää. Kuva on viime vuoden tapahtumasta.

Länsi-Suomen suurin verkkopelitapahtuma LanTrek kokoaa peleistä, tietokoneista ja kilpailemisesta kiinnostuneet Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen 27.2.–2.3. Pirkanmaan Yrittäjätkin tarjoaa jäsenyrittäjilleen mahdollisuutta lähteä mukaan yhteisosastolle.

anTrekin imu sen kohderyhmän, eli palaamisesta kiinnostuneiden, parissa on tehokas. Viime vuoden tapahtuma keräsi 1400 konepaikan lunastanutta pelaajaa ja 8700 päiväkävijää. LanTrekin vastaavan tuottajan,

Juha-Matti Haapalan, mukaan LanTrek on tarkoitettu aivan kaikille pelaamisesta kiinnostuneille – olipa ikä, sukupuoli tai pelialusta sitten mikä tahansa. – Tapahtumassa tarjotaan pelaamista koko viikonlopun ajan, niin

harrastajille kuin myös ammattipelaajille. Tekemistä tarjoaa toista kymmentä messuosastoa ja tapahtuman omat osastot. Katseltavaa riittää myös siinä, kun elektronisen urheilun eli Esports-ammattilaiset ottavat mittaa kahdella isolla lavalla, Haapala kommentoi.

Valtava bisnes

Esports-kilpapelaaminen on lyönyt itsensä läpi myös Suomessa. Tästä kertoo paljon sekin, että Yleisradio on ottanut elektronisen urheilun omaan

televisiotarjontaansa. Esports-bisneksessä liikkuvatkin isot rahat. – Riippuen laskentatavasta arvioisin kilpapelaamisen ympärillä Suomessa liikkuvan jo yli kymmenen miljoonaa euroa koko ekosysteemin ympärillä, ja maailmalla puhutaan jo reilusti yli miljardin euron liiketoiminnasta, Haapala ynnäilee. Myös lajin tulevaisuus näyttää erityisen hyvältä. – Kasvu on ollut hurjaa, ja uusia pelaajia tulee jatkuvasti lisää, varsinkin kun pelaaminen yleistyy myös kehittyvissä maissa, Haapala kertoo.

Pirkanmaan Yrittäjillä on LanTrekissa yhteisosasto

Myös LanTrekin kävijämäärien uskotaan olevan kovassa nosteessa. Järjestäjät odottavat tänä vuonna paikalle yli 10 000 päiväkävijää. Pirkanmaan Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksilleen mahdollisuuden osallistua Pirkanmaan Yrittäjien yhteisosastolle. Kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä: Kimmo Pesola p. 050 599 5626, kimmo.pesola@yrittajat.fi ● Kuva: ATTE HAAPALAHTI

Yrittäjä. Vastaa ja voita digimainontaa! www.sometaikurit.fi/kilpailu

ENSI-ILTA Google | Facebook | Instagram

15.2.

➤ Pihojen harjaukset ja pesut ➤ Vaihtolavat ➤ Maanrakennustyöt

0400 746 745

www.pkhpalvelut.fi

vaasankaupunginteatteri.fi

06 325 3961

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Yksinyrittäjyydestä innostuttiin yliopistolla – Nyt haetaan rahoitusta professuuriin Tampereen yliopistoon halutaan perustaa yksinyrittäjyyden professuuri, joka olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Yksinyrittäjyyttä on muutenkin tutkittu mitättömän vähän, vaikka se on ilmiönä ollut hyvin voimakkaassa kasvussa koko 2000-luvun ajan. Tampereen yliopistossa Pirkanmaan Yrittäjien ehdotus on jo hyväksytty, ja parhaillaan ollaan asian tiimoilta aloittamassa varainkeruuta.

sot virrat syntyvät tunnetusti pienistä puroista. Mielikuva lienee vähän kulunut mutta silti yksinyrittäjyydestä puhuttaessa käypä. Kun ynnätään kaikki suomalaiset yksinyrittäjät, puhutaan nykyään jo merkityksellisestä ihmisjoukosta. Tuoreimpien laskelmien mukaan yksinyrittäjien määrä Suomessa on noin 186 000, mikä on likellä Turun kaupungin asukaslukua. Kasvu on ollut nopeaa. Vielä vuosituhannen vaihteessa yksinyrittäjien lukumäärä oli 123 000. Kahdessa vuosikymmenessä yksinyrittäjien määrä on siis kasvanut yli 60 000 henkilöllä, joten voidaan aivan oikeutetusti puhua työelämän isosta trendistä. Tähän nähden yksinyrittäjyys ilmiönä tunnetaan harvinaisen huonosti. – Yksinyrittäjyyttä koskevaa, tutkittua tietoa on hyvin vähän, ja etenkin akateeminen tutkimus aiheen tiimoilta on miltei olematonta, taustoittaa Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Pasi Mäkinen.

Kokousheitto

Professuuriprosessi lähti liikkeelle alkusyksyllä Pirkanmaan Yrittäjien hallituksen kokouksesta, jossa käsiteltiin muiden asioiden ohella yrittäjäjärjestön akateemisen maailman kanssa tekemää yhteistyötä. Siihen kaivattiin uusia avauksia, ja juuri tuolloin ilmaan heitettiin ajatus myös mahdollisesta yrittäjyysprofessuurista. Konkreettisesti ajatus nytkähti eteenpäin, kun hallituksen idea yrittäjyysprofessuurista toimitettiin Tampereen yliopiston sidosryhmäjohtajana tuolloin työskennelleelle

Päivi Myllykankaalle sekä yliopiston yhteyspäällikkö Mia Simpaselle. He puolestaan lähtivät viemään viestikapulaa eteenpäin, ilmeisen menestyksekkäästi ja ripeästi.

Päätös oli läpihuutojuttu

Vaikka idea nostettiin ilmaan vasta viime vuoden loppupuolella, asiaa on kypsytelty tähän mennessä niin pitkälle, että yliopisto-organisaatiossa professuurille on jo valittu mahdollinen sijaintipaikka: Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja vielä tarkemmin Työelämän tutkimuskeskus. Pirkanmaan Yrittäjä -lehden haastatteluun lupautuivat sosiologian professori Harri Melin ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juho Saari. Melinin mukaan idealle näytettiin vihreää valoa yliopiston puolesta käytännössä välittömästi. – Yhtään hajaääntä en tälle ehdotukselle ole kuullut. Mentaliteetti oli pikemminkin se, että miksi tätä ei ole keksitty aikaisemmin Harri Melin toteaa.

Heikosti kartoitettu osa-alue

Sekä Melin että Saari myöntävät, että Mäkisen ja yrittäjäjärjestön näkemys yksinyrittäjyyden tutkimattomuudesta pitää paikkansa. – Muita samankokoisia ja pienempiäkin ryhmiä on pengottu, mutta yksinyrittäjät ovat jääneet katveeseen. Ilman muuta olen sitä mieltä, että yksinyrittäjät ansaitsevat heille kuuluvan näkyvyyden ja paikan

yhteiskunnassamme, Juho Saari sanoo. Yleisellä tasolla yrittäjyyttä itsessään on tutkittu jonkin verran, joskin siinäkin näkövinkkeli on ollut hieman toinen kuin nyt ajateltu. – Yrittäjyyteen liittyvä tutkimus on hyvin pitkälti talous- ja kauppatieteellistä tutkimusta, kun taas nyt ajatus on lähteä tutkimaan yrittäjyyttä pikemminkin yhteiskunnallisesta näkövinkkelistä, Melin täsmentää. Työntekijän ja työnantajan osalta tutkimustietoa löytyy yllin kyllin, mutta itsensä työllistävän yksinyrittäjän näkökulma tuntuu lähes loistavan poissaolollaan. – Meillä ei siis ole edes olemassa tutkittua tietoa, mitä on olla yksinyrittäjä Suomessa, miten koko arki ja elämä rakentuvat, ja miten yksinyrittäjä asemoi itsensä esimerkiksi perinteisen palkansaajan ja yrittäjän välimaastossa, Saari jatkaa.

Ei ole yksinyrittäjyyskään kuin ennen

Tohtorismiehet korostavat, että yksinyrittäjyys on ollut eräs vahvimmista suomalaista työelämää muuttaneista trendeistä viimeisen parin vuosikymmenen aikana. – Kyseessä on tuore, hyvin nopeasti kasvanut ilmiö, joka näkyy selvästi tilastoissakin. Toki yksinyrittäjiä, kuten parturikampaajia ja putkimiehiä on ollut olemassa jo pitkään, mutta yksinyrittäjyyden luonne ja yksinyrittäjien määrä ovat muuttuneet. Samalla kun yksinyrittäjyydestä on tullut yleisempää, myös sen yhteiskunnallinen merkitys on muuttunut, Saari toteaa.

SEN VERRAN yksinyrittäjiä on sentään tutkittu, että kasvuhalukkuutta heidän parissaan löytyy. Suomen Yrittäjien syksyllä teettämän kyselyn mukaan yli puolet yksinyrittäjistä haluaisi kasvattaa yritystään. Alle 35-vuotiaista yksinyrittäjistä jopa kaksi kolmasosaa on ilmoittanut hakevansa kasvua. – Jos puolet Suomen 180 000 yksinyrittäjistä palkkaisi työntekijän, Suomen työttömyysluvut olisivat jo varsin kaunista katseltavaa, Mäkinen huomauttaa.

OSAAMALLA EROTUT

- UUTEEN AMMATTIIN

sedu.fi/koulutushaku > kirjoita ammattinimike tms. Vapaa sanahaku -kohtaan LOGISTIIKKA JA MAARAKENNUS, RENGONHARJU Koulutustarjonnassamme mm:

• Työpaikkaohjaajakoulutuksia • Pätevyyskorttikoulutuksia • Yrittäjän oppisopimuskoulutus

Yritystoimintaa aloittavalle:

• Yritystoiminnan suunnittelu/ Yrittäjästartti (myös verkko-opintoina)

Ota yhteyttä: Johanna Veijonen 044 906 0445 johanna.veijonen@vaao.fi VALKEAKOSKEN AMMATTIOPISTO

■ ■ ■ ■

maarakennuskoneenkuljettaja, alkaa 4.3 varastonhoitaja, alkaa 16.3. linja-autonkuljettaja, alkaa 6.4. yhdistelmäajoneuvonkuljettaja s e d u .f i / r e n g o n h a r j u

METSÄALA, ÄHTÄRI

■ metsäkoneenkuljettaja tai metsurimetsäpalvelujen tuottaja, joustava aloitus

SYVENNÄ OSAAMISTASI VERKOSSA

■ dieettikokki, Erityisruokavaliopalvelujen erikoisammattitutkinto, alkaa 30.1.2020

■ Liiketoiminnan ammattitutkinto ■ Vanhustyön erikoisammattitutkinto, joustava aloitus

OPISKELE MONIMUOTOISESTI TYÖN OHESSA

■ Isännöinnin erikoisammattitutkinto, alkaa 22.4. ■ Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto, ohjauksen osaamisala, alkaa 10.3. ■ Liiketoiminnan ammattitutkinto, alkaa 22.4. ■ Lähiesimiestyön ammattitutkinto, alkaa 22.4. ■ Metsäalan ammattitutkinto YHTEISHAKU 18.2. – 10.3.2020 SUN JUTTU VOI ALKAA TÄSTÄ se du .f i/ yh t e ish ak u

hakijapalvelut@sedu.fi p. 040 830 2275

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Kuva: Charles sandison

PIRKANMAAN YRITTÄJÄT ja Tampereen yliopisto haluavat Tampereelle yksinyrittäjyysprofessuurin.

– Olemme tulossa ja osaltaan jo tulleetkin ihan uuteen yrittäjyyden maailmaan, jossa yksinyrittäjyys on valtavirtaa, hän lisää. Ei ole mitään merkkejä siitä, että yksinyrittäjien määrä olisi kääntymässä laskuun. Todennäköistä siis on, että asian yhteiskunnallinen merkitys lisääntyy koko ajan. Yksinyrittäjyys on siis se alue, jossa työllisyys voimakkaasti lisääntyy, ja siten ei ole mikään vähäinen kysymys, miten tämä markkina rakentuu, Melin huomauttaa.

Tätäkään ei vielä tiedetä

Syitä yksinyrittäjyyden yleistymiseen löytyy useampia. Ainahan yrittäjyys ei ole ollut omasta tahtotilasta kiinni. Melin tosin vähän toppuuttelee puhetta pakkoyrittämisestä. – Oma tulkintani on, että tätä pakotettua yrittäjyyttä on liioiteltu, joskin tämä on täysin oma tulkintani, eikä minulla oli siitä mitään lukuja. Itse uskon, että huomattavasti isompi selittäjä yksinyrittäjyysilmiön takana on se, että työn organisoinnin tavat ovat muuttuneet. On olemassa sellaisia työtehtäviä tai ”projekteja”, joita osaava ihminen katsoo voivansa tehdä itse, Harri Melin ounastelee. – Se, että tämä on nimenomaan tulkinta, kertoo siitä, että on paljon asioita, joita emme tämän asian tiimoilta todellakaan tiedä, Saari kommentoi.

Ideoita piisaa

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNAN dekaani Juho Saari ja Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja, sosiaalitieteiden professori Harri Melin kertoivat nähneensä ajatuksessa yksinyrittäjyysprofessuurista heti itua. Yliopiston päätöksenteossa sille nostettiin peukku pystyyn hyvin nopeasti.

Se käy selväksi, että pulaa tutkimusaiheista tehtävään aikanaan valittavalla professorilla ei tunnu olevan. Tunnin keskustelun aikana Saari ja Melin heittivät kahteen pekkaan ilmaan pitkälle toistakymmentä mahdollista tutkimusaihiota. Näitä olivat esimerkiksi yksinyrittäjän paikka työmarkkinoilla, alustatalouden tulevaisuus, 70-luvulta käytössä olleen YEL-järjestelmän ajankohtaisuus sekä ylipäätään yksinyrittäjää koskeva lainsäädäntökehys. – Tässähän oikein innostuu, toteaa Saarikin jossakin vaiheessa haastattelua. Esille nousee selvästi myös se, että suomalainen yhteiskunta ei ole vielä osannut reagoida tähän työelämän trendiin. Tutkimukselle on tässäkin mielessä tarvetta. – Kun puhutaan yksinyrittäjyyden kaltaisesta ilmiöstä, josta puuttuu tutkittua tietoa, on sen kartoittaminen tärkeää jo senkin takia, että ilmiölle saadaan luoduksi käsitteet. Se, että ilmiö on nimetty ja sitä on tutkittu, mahdollistaa myös ilmiön kasvamisen ja organisoimisen, Melin sanoo. Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Pasi Mäkinen huomauttaa, että yksinyrittäjien asema yhteiskunnassa on monessa mielessä heikko. Esimerkiksi sosiaaliturvan osalta yksinyrittäjän turvaverkko on jo-

pa olematon. Mäkinen korostaa professuurin kautta saadun puolueettoman faktatiedon merkitystä myös päätöksenteossa. – Yksinyrittäjien aseman parantamiseksi olisi tärkeää saada faktatietoa. Tieto lisää aina mahdollisuuksia vaikuttaa, jolloin yksinyrittäjien aseman parantaminen voisi edetä, hän huomauttaa.

Olemme tulossa ja osaltaan jo tulleetkin ihan uuteen yrittäjyyden maailmaan, jossa yksinyrittäjyys on valtavirtaa. Koraanimyyjä ja oopperan esiriput

Yksinyrittäjyyden luonnetta vahvasti vavisuttanut muutosajuri liittyy teknologian aiheuttamaan murrokseen. Sen myötä esimerkiksi tietyn, kapean erikoisalueen osaaja on käytännössä voinut nyt myydä osaamistaan globaalisti. Saari nostaa esiin parikin esimerkkiä. – Minulla oli äskettäin mahdollisuus keskustella kahden suomalaisen yksinyrittäjän kanssa. Heistä toinen teki oopperoiden esiripuissa käytettävien moottorien osia, ja toinen myi Koraani-aiheisia applikaatioita Pakistaniin, hän kertoo. – Globaaleihin arvoketjuihin mahtuu paljon sellaisia legopalikoita, jotka ovat jonkun asian kannalta hemmetin tärkeitä, mutta jonka yksi tyyppi pystyy tekemään. Tämä on mahdollista, koska maailma toimii teknologiavälitteisemmin kuin aikaisemmin, Melin toteaa ja huomauttaa, että vielä 20 vuotta sitten tämä olisi ollut mahdotonta. Myös kuluttajien käyttäytyminen on avannut yksinyrittäjille uusia ovia. – Jos mietitään vaikkapa Tampereen Tammelaa, joka oli 50 vuotta sitten vielä hyvin teollisuuslaitosvoittoinen, on siellä nyt kivijaloissa vintagekauppoja ja muita erikoisliikkeitä. Se kertoo mielestäni, että kuluttajat kaipaavat yhä enemmän niche-tuotteita, jotka ovat kestävän kehityksen periaatteen mukaisia ja yksilöllisiä. Tämänkaltainen kehitys on siis sekin luonut yrityksiä, joita ei ole aiemmin ollut.

Lähtökohtana monitieteellisyys

kuntaan Työelämän tutkimuskeskukseen ja niin, että professuuri olisi sekä yhteiskuntatieteiden että johtamisen ja talouden tiedekunnan yhteinen. Professuurille nähdään opinahjossa sekä tutkimuksellista että koulutuksellista tarvetta. Paikka on professuurille varsin luontainen. – Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa on tehty paljon palkansaajien rekisteritutkimusta, joten meillä on olemassa perinteitä, joita ruokkia ja rikastaa. Näen tämän hyvänä ympäristönä avaukselle yksinyrittäjyydestä, Melin toteaa. Liian tarkkaan tulevan professorin toimikenttää ei kuitenkaan etukäteen haluta määrittää. – Tätä tehtävää ei korvamerkitä etukäteen tietylle tieteenalalle, vaan pyritään toteuttamaan hyvin laajapohjainen haku, jossa mitä erikoisemmat kombinaatiot ovat tervetulleita. Tampereen yliopiston monitieteellisyys antaa tähän hyvät mahdollisuudet, Saari kertoo.

Varainkeruu on nyt käynnissä

Asian tiimoilta on käynnistynyt tämän vuoden alussa varainkeruu, jonka tavoitteena on haalia kasaan 700 000 euron summa professuuria varten. Pirkanmaan Yrittäjien ja Tampereen yliopiston yhdessä toteuttama varainkeruu on suunniteltu paitsi yrityksille ja säätiöille. Määräajaksi varainkeruulle on asetettu kuluva vuosi, joskaan mitään varsinaista päätöspäivää ei ole aikatauluun rustattu. Tarkemmat päätökset aikataulusta täsmentyvät myöhemmin. – Kevään aikana meille selviää moni asia, kertoo Pasi Mäkinen. Asia on tuore, sillä tämä lehtiartikkeli on ensimmäinen julkinen ulostulo koko asian tiimoilta. Varainkeruuta on tähän saakka tehty käytännössä vain hiljaisesti. – Siitä olen iloinen, että kiinnostus aihetta kohtaan on ollut kova, kertoo Mäkinen. Hänen mukaansa myös Suomen Yrittäjät on luvannut olla mukana hankkeessa. Myös yliopiston edustajat suhtautuvat alkaneeseen keräykseen optimistisesti. – Yrittäjät ovat innovatiivinen ryhmä. Jos ja kun tällaiselle professuurille on selvästikin kysyntää, niin kysyntä luo silloin välineet tämän tavoitteen toteuttamiseksi, Saari tuumaa. Jos kaikki menisi nappiin, yksinyrittäjyysprofessuuri voitaisiin täyttää varsin nopeasti. – Siitä kun rahat ovat kasassa, voidaan tehtävä täyttää neljän kuukauden kuluttua, Melin ja Saari vakuuttavat. ●

Yliopiston organisaatiossa yksinyrittäjyyden professuuri on tarkoitus sijoittaa Yhteiskuntatieteiden tiede-

Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA CHARLES SANDISON

Osaavat luovat maailmoja Me SASKY koulutuskuntayhtymässä (Saskyssa) tarjoamme sujuvia polkuja uusille urille.

Py-lehden ilmestyminen

2020 Ilmoitusmyynti: 041 501 9902 Toimitus: 040 535 9953

28.1.

varaukset 17.1.

3.3.

varaukset 21.2.

7.4.

varaukset 27.3.

12.5.

varaukset 30.4.

16.6.

varaukset 5.6.

18.8.

varaukset 7.8.

22.9.

varaukset 11.9.

20.10.

varaukset 9.10.

17.11.

varaukset 6.11.

15.12.

varaukset 4.12.

Laaja toiminta-alueemme ja koulutustarjontamme mahdollistavat koulutuksen suunnittelun niin, että alueelliset ja toimialakohtaiset työvoima- ja koulutustarpeet voidaan ottaa huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan henkilökohtainen opintopolku, jossa huomioidaan aiempi osaaminen.

Sasky on • monipuolinen kouluttaja Pirkanmaalla ja Satakunnassa • vahvojen työelämäyhteyksien edelläkävijä • yhteistyökykyinen ja joustava koulutuksenjärjestäjä.

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Sammon Yrittäjien hieno tempaus – Teini-ikäiset 4H-yrittäjät palkittiin stipendein Sammon Yrittäjät toteutti loppuvuonna tempauksen, josta myös muut paikallisyhdistykset voivat ottaa mallia. Kaupunginosayhdistys nimittäin jakoi stipendejä nuorille lupaaville yrittäjille. Tässä tapauksessa paino on voimakkaasti sanassa nuori, sillä yhdistyksen palkitsemat 4H-yrittäjät ovat vasta yläkoulu- ja lukioikäisiä.

tipendit jaettiin teini-ikäisille yrittäjille Kehräsaaressa, Pirkanmaan Yrittäjien toimistolla. Kaiken kaikkiaan stipendin jaettiin seitsemälle eri 4H-yritykselle, joista kaksi oli kahden henkilön muodostamia. Nyt palkittua porukkaa yhdisti se, että he kaikki osallistuivat Tampereella järjestetylle 4H-yrittäjyyskurssille keväällä. Sen pohjalta syntyneiden yritysten kirjo ulottuu koti- ja pihatöistä valokuvauspalveluihin ja tukiopetuksesta kotisivuvalmistukseen.

kouksessa. Varapuheenjohtaja Mira Åfeltille konsepti oli entuudestaan tuttu, sillä myös hänen oma poikansa on nuorempana toiminut 4H-yrittäjänä. – Toiminnan olin siis itse todennut tätä kautta hyväksi, Åfelt tuumaa. Mira itse aloitti henkilökohtaisesti yritystoimintansa 15 vuotta sitten yhden naisen siivousfirmana Teiskossa. Tänä päivänä kotisiivouksiin erikoistunut Miracle-palvelut Oy työllistää jo 20 henkeä.

Nuorten kannustamista on pohdittu pitkään

Sammon Yrittäjien paikalta palkitsemistilaisuudessa oli Pirkan Tilipalvelut Oy:n Virpi Lappalainen. Hänelle 4H-yrittäjyys ei ollut entuudestaan kovinkaan tuttua, ja hän kertookin yllättyneensä hyvin positiivisesti tutustuttuaan paitsi toimintaan myös nuorten hänelle lähettämiin stipendihakemuksiin. – Oli hienoa nähdä, kuinka hienoa toimintaa näin nuoret opiskelijat olivat saaneet aikaan. Ja kaiken arvoa nostaa sekin, että nuoret ovat jaksaneet pyörittää kaikkea tätä oma-

Sammon Yrittäjien pitkäaikainen puheenjohtaja Raine Tuomela sanoi, että paikallisyhdistys myönsi stipendejä tiettävästi historiansa ensimmäistä kertaa, joskin paikallisyhdistyksessä on mietitty jo pidemmän aikaa konkreettista keinoa palkita nuoria innokkaita yrittäjiä. Idea stipendistä ja se, että tempaus keksittiin kohdentaa juuri 4H-yrittäjiin, syntyi paikallisyhdistyksen hallituksen ko-

Mukava pilotti

na vapaa-aikanaan, Lappalainen kommentoi. Hänen mukaansa 100– 200 euron arvoiset stipendit jaettiin tietoisesti juuri talvikaudella, sillä monen 4H-yrittäjän toiminta keskittyy pikemminkin kesäkauteen. Åfeltin tapaan myös Lappalainen aloitti toimintansa yksinyrittäjä ja on onnistunut kasvattamaan toimintaansa niin, että tänä päivänä numeroita pistetään ojennukseen jo kahdeksan hengen voimin.

Yrittäjyys on tuonut rohkeutta toimia eri tilanteissa ja antanut luottamusta siihen, että osaa ja pystyy. Nurinkurista someapua

Stipendienjaon lomassa ehdittiin vaihtaa myös kuulumisia puolin toisin. Kokeneempien yrittäjien lisäksi 4H-yrittäjät esittelivät itsensä lisäksi myös yritystoimintansa, ja käytiinpä sitä seuranneessa keskustelussa läpi myös mahdollisia toiminnassa esille tulleita haasteita se-

kä tulevaisuuden visioita. Aika paljon nuorempia yrittäjiä puhuttivat ainakin markkinointi ja tunnettuus, jotka ovat vasta toimintansa aloittaneille yrityksille elinehto. Moni paikalla olleista 4H-yrittäjistä oli kyllä jo perustanut oman verkkosivun ja näkyi hyvin Instagramissa, mutta ainakin yhden some-kanavan käyttöön eräs 4H-yrittäjistä kertoi tarvinneensa apua omalta äidiltään. Kyseessä oli Facebook. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti esitti stipendiaateille muutaman kysymyksen. Näin he vastasivat.

Kysymykset:

1. Miten innostuit lähtemään mukaan 4H-yrittäjäksi ja kurssille? 2. Kerro mikä on yrityksesi nimi, ja mitä yrityksesi tekee? 3. Kuinka toiminta on sujunut, ja miten olet tavoittanut asiakkaasi? 4. Mikä on ollut haastavinta 4H-yrittäjyydessä? 5. Entä mikä on ollut parasta? 6. Miten aiot käyttää saamasi stipendirahan? 7. Kuinka todennäköisenä pidät, että toimit jossakin vaiheesa elämääsi yrittäjänä? ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VEERA HYVÄRINEN JA VILLE KULMALA SEKÄ ANNI KUUTIN JA UNNA NIEMISEN KOTIALBUMIT

FA K TA MITÄ ON 4H-YRITTÄJYYS? ● 4H-yritys on helppo ja turvallinen tapa ohjatusti kokeilla yrittäjyyttä. ● Oman 4H-yrityksen voi perustaa kuka tahansa 13–28-vuotias 4H:n jäsen. Kovin kalliina harrastusta ei voi pitää, sillä 4H-yhdistyksen jäsenmaksu on vuodessa 35 euroa. ● Jokaisen 4H-yrittäjän tukena on henkilökohtainen yritysohjaaja. ● 4H-yrityksen voi perustaa joko omatoimisesti itse tai 4H-yhdistyksen järjestämällä yrityskurssilla. se antaa tarvittavat perustiedot 4H-yrityksen perustamisesta. Kurssille tullessa ei tarvitse olla mitään valmista yritysideaa, vaan sitä voi jalostaa kurssin edetessä. ● Usein yritystoiminta liittyy joko omaan harrastukseen tai kiinnostuksen kohteeseen. ● Yrityksen voi perustaa joko yksin tai ryhmässä. ● Yritys voi toimia joko ympärivuotisesti tai esimerkiksi kesäisin. mikään ei estä, että yritystoiminta kestäisi vain yhden päivän. ● Osassa oppilaitoksista 4H-yrittäjyydestä voi saada jopa seitsemän opintopistettä.

osaamista yrittäjälle mielekästä myyntiä – hiomon yrittäjävalmennus Koulutus alkaa 19.2.2020, oppisopimus Koulutukseen hakeudutaan www.takk.fi/yrittajyys

HUOM! Haku päättyy 29.1.2020

• • • •

Pikastartti yrittäjäksi, ilta, alkaa 2.3.2020, omaehtoinen Bisnestä Pirkanmaalta, yrittäjän at, alkaa 24.2.2020., omaehtoinen Palvelumuotoilukoulutus, tuotekehitystyön eat, alkaa 20.4.2020 Johtamisen ja yritysjohtamisen eat, oppisopimus/omaehtoinen alkaa 21.4.2020 tutkintoinfolla klo 12.30–15.30

Hakeminen ja lisätiedot takk.fi/koulutukset Koulutuspäällikkö Rosa Hyvönen puh. 044 7906 428, rosa.hyvonen@takk.fi Koulutussuunnittelija Tuija Pohjansaari-Kirmo puh. 044 7906 434, tuija.pohjansaari-kirmo@takk.fi

Oppisopimus on toimiva keino rekrytoida uutta tai kouluttaa nykyistä henkilöstöä. Oppisopimuksella voit opiskella kaikkiin TAKKin ammatillisiin tutkintoihin. Suurin osa koulutuksesta tapahtuu työpaikalla, työssä oppien. TAKKissa toteutettava koulutus täydentää työssä oppimista. Myös yrittäjä voi kouluttautua oppisopimuksella omassa yrityksessään.

takk.fi/oppisopimus

Lyhenteet: at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto

johtaminen, YRITTÄJYYS JA tuotekehitys

Kehitä omaa ja henkilöstösi osaamista! Tampereen korkeakouluyhteisön tarjonnasta löydät eri alojen valmiit täydennyskoulutukset ja yrityksesi tarpeeseen räätälöitävät koulutusratkaisut. Lue lisää: tuni.fi/kehityosaajana Ota yhteyttä: kehityosaajana@tuni.fi

Ihminen ratkaisee. MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ? Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua,

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

SAMMON YRITTÄJIEN palkitsemat 4H-yrittäjät vastaanottivat stipendinsä Pirkanmaan Yrittäjien toimistolla Kehräsaaressa. Tämän kuvan otti itselaukaisimella toimituksen pyynnöstä Veera Hyvärinen.

Veera Hyvärinen, 15, Juhannuskylän yläkoulu 1. Kuulin kaverilta ja päätin lähteä kokeilemaan, voisiko harrastuksesta saada tienattua rahaa. 2. Yritykseni nimi on Veerashy, ja valokuvaan erilaisissa tapahtumissa ja juhlissa ja potrettikuvauksia. 3. Toiminta on sujunut hyvin, olen saanut nyt ostettua uuden kameran, joten ensivuodesta tulee varmasti tapahtumantäyteinen! Asiakkaat ovat löytyneet vielä lähipiiristä ja myös Sammon Yrittäjien tapaamisesta! 4. Haastavinta on muistaa ottaa joka paikkaan mukaan käyntikortteja ja muistaa mainostaa itseään ihmisille. 5. Parasta ovat onnistumiset ja tietysti lopputulos, kun kuvat ovat valmiita ja asiakas tyytyväinen. Myös itsensä kehittymisen huomaaminen ilahduttaa ja antaa voimaa ja inspiraatiota jatkaa. 6. Stipendirahan käytin uuteen kameraan, jonka ostin joulukuussa. Olen todella kiitollinen, että tällaisia mahdollisuuksia annetaan nuorille yrittäjille. Minua se ainakin kannustaa jatkamaan ihan sitä omaa juttua! 7. Hyvin todennäköisenä, sillä haluan perustaa urani taiteen pariin.

Aada Aho, 17

1. Innostuin lähtemään mukaan 4H-yrittäjäksi ja kurssille nuoriso-ohjaajan innoittamana. Olin jo aiemmin miettinyt joskus mukaan lähtemistä, ja yrittäminen on kiinnostanut minua aina. Kun kysyin mahdollisista kesätöistä nuoriso-ohjaajalta, hän muistutti minua 4H-yrittäjyydestä. Olin heti valmis lähtemään rohkeasti itse yrittämään! 2. Yritys on minun ja siskoni Rebekan yhteinen yritys, ja sen nimi on Reipas Apu. Teemme yrityksenä paljon erilaisia hommia asiakkaiden tarpeita kuunnellen. Me tarjoamme muun muassa siivousta, lastenhoitoa ja puutarhanhoitoa. 3. Toiminta on sujunut oikein hyvin, ja olemme tavoittaneet asiakkaita pääasiassa 4H:n välittämänä. 4. Haastavinta on ollut aikatauluttaminen. Yrittäjyys ja koulunkäynti eivät aina kulje käsi kädessä: välillä on haastavaa löytää sopivaa aikaa työnteolle lukion ohessa, koska koulu vie paljon aikaa. Priorisoimalla kaikki kuitenkin onnistuu. 5. Parasta on ollut työn joustavuus: voimme itse päättää työajoistamme ja lähes kaikesta muustakin. On myös mahtavaa kohdata uusia asiakkaita ja nähdä oman työnsä tulokset.

Olen oppinut paljon yrittäjyydestä ja uskallan yhä rohkeammin lähteä itse kokeilemaan ja tekemään. Onnistuneen työkeikan jälkeen upeinta on huomata hymy ja tyytyväisyys asiakkaiden kasvoilta! 6. Aiomme käyttää saamamme stipendirahan yritystoimintamme kehittämiseen ja sen edellytyksien parantamiseen (esimerkiksi matkakulut, työvälineet ja mainostaminen). 7. Pidän erittäin todennäköisenä sitä, että toimin jatkossakin yrittäjänä, sillä olen nauttinut 4H-yrityksen pyörittämisestä hyvin paljon. Minulla oli tarkoituksena alun perin hakea Business-linjalle Norssin lukioon, koska siellä tehdään omat NY-yritykset. Päädyin kuitenkin hakemaan sinne normilinjalle, että minulle jäisi enemmän aikaa keskittyä useampiin aineisiin. On aivan mahtavaa, että sain vastaavanlaisen kokemuksen 4H-yrittäjyyden kautta. Yrittäjyys ei ole aina helppoa, mutta onhan tää nyt siistiä!

Rebekka Aho, 19

1. Siskoni Aada innosti minut mukaan yritykseensä. 2. Yrityksemme nimi on Reipas Apu, ja me autamme asiakkaitamme kaikenlaisissa arjen askareissa. Meiltä sujuu niin siivous, lastenhoito, puutarhanhoito kuin lumenluontikin – toiveita saa vapaasti esittää. 3. Toiminta on sujunut mukavasti, ja olemme tavoittaneet asiakkaamme lähinnä 4H:n välittämänä sekä puskaradion kautta. 4. Saada yrittäjän elämä osaksi arkea ja päivän aikatauluja. 5. Mukavat asiakkaat ja se, että saamme itse päättää työajoistamme. 6. Aiomme käyttää rahan yritystoimintamme edellytyksien parantamiseen (matkakulut, eväät yms. ja lisäksi säästämme rahaa uutta tietokonetta varten, jotta mm. laskutus ja mainostaminen sujuisivat sulavammin) 7. Hyvin todennäköisenä. 4H-yrittäjyydestä on jäänyt hyvä maku suuhun.

4. Että muistaa tehdä kirjanpitoa. 5. Että on töitä. 6. Käytän rahaa uusiin siivousvälineisiin ja asioihin mitä tarvitsen. Loput pistän säästöön. 7. Tällä hetkellä en kovin todennäköisesti, koska olen tulevaisuutta suunnitellut jo niin tarkasti. Mutta en myös jätä poiskaan mahdollisuutta yrittäjyydestä.

Tomas Capiten, 17, Tampereen lyseon lukio

1. Kuulin tästä Nuorisovaltuuston nuoriso-ohjaajalta, ja sattuipa hyvin, sillä olen aina haaveillut yrittäjyydestä. 2. Yritykseni nimi on Hehkuu, ja tarjoan tukiopetuspalvelua matemaattiluonnontieteellisiin aineisiin. 3. Olen vasta pääsemässä vauhtiin, sillä on ollut kiireistä muissa edustustehtävissä. Aloitin toiminnan tammikuussa ja olen juuri valmistelemassa markkinointiani. 4. Se, että on itse vastuussa omasta tekemisestä ja tuloksien saavuttamisesta. Mikään ei edisty, jos ei itse paina duunia. 5. Vapaus tehdä ja suunnitella toiminta oman maun ja vahvuuksien mukaan. Työ on aidosti itsellensä palkitsevaa. 6. Aion käyttää sen nettisivujeni ylläpitoon. Saan rahalla vuodeksi käyttöoikeudet webhotelliin, eikä minun tarvitse näin huolehtia tämän tekijän rahoittamisesta. 7. Jos opiskeluaikanani keksin jonkun hyvän idean, niin aivan varmasti aloitan yrityksen. En kuitenkaan halua pakottaa itseäni siihen, niin jos ei tärppää, niin en sen kummemmin ajattele asiaa. Kaikki on vielä avoimena, ja niin on varmaan hyvä.

Tomas D’Incau, 16, Tampereen lyseon lukio ja Konsta Raitanen, 16, Tampereen klassillinen 1. Halusin saada lukio Venla Niinistö, 17, Tredu

kesätöitä ja uusia kokemuksia. 2. Yritykseni on Venlan Arkiapu ja nimen mukaisesti autan ihmisiä kaikissa arkisissa asioissa, kuten siivoaminen ja lastenhoito. 3. Toiminta on sujunut mielestäni todella hyvin. Sain kesällä tarpeeksi töitä, ja niitä on riittänyt juuri sopivasti koulujen alun jälkeen. Asiakkaani tulevat pääosin suhteiden kautta, mutta myös mainonnan kautta.

1. Yrittäjyys kiinnosti, ja kuulimme 4H-yrittäjyydestä. 2. Futurae, verkkosivuja, kuvankäsittelyä, kaikenlaista graafista suunnittelua, sekä opastusta tekniikka-aiheisissa ongelmissa. 3. Sisäisten kontaktien sekä ilmoitustaulumainonnan avulla. 4. Varmaankin asiakkaiden tavoittaminen. 5. Huomata, että uutta oppii jatkuvasti ja rahaakin tulee.

6. Hankimme premium-lisenssin laadukkaaseen webhosting-palveluun. 7. Meistä molemmat tähtäävät yrittäjiksi lähes 100-prosenttisella varmuudella.

Anni Kuutti, 15, Kaukajärven koulu

1. Etsin mahdollisia kesätöitä, kun löysin mainoksen yritystoiminnasta. 2. Yritykseni nimi on Anni’s Photos ja toimialana kaikenlainen valokuvaus, mutta etenkin muotokuvaus. 3. Toiminta on sujunut hyvin ja muutamia muotokuvauskeikkoja on jo sovittu ensi kesälle. Tähän mennessä asiakkaat ovat olleet pääsääntöisesti tuttujen kautta. 4. Haastavinta on ollut ehkä ehtiä kaikkiin tapaamisiin. 5. Parasta on ollut mielestäni työnteko, koska se on sitä, mitä itse haluaa. 6. Stipendirahan aion käyttää kamerareppuun, jossa tarvikkeet kulkisivat mahdollisimman kätevästi. 7. Ajatus omasta yrityksestä aikuisena kuulostaa hyvinkin mahdolliselta.

Unna Nieminen, 13, Tampereen Steinerkoulu

1. Halusin kesätyön ja kuulin 4H-yrittäjyydestä. Ajattelin, että se olisi hyvä tapa ansaita rahaa, kun ei vielä kesätöihin pääse. 2. 4H-yritykseni Ceikkeri tekee leipomuksia tilauksesta, ja myyn niitä myös välillä tapahtumissa. Pääasiassa olen tehnyt kakkuja tilauksesta. 3. Minulla on muutama vakioasiakas, ja tapahtumissa on käynyt hyvin väkeä. Asiakkaat ovat tavoittaneet minut enimmäkseen puskaradion kautta, mutta tilauksia on ollut ihan riittävästi. 4. Jos samalle ajanjaksolle on tullut monta tilausta, ja rohkeus sosiaalisuuteen myyntitilanteissa. 5. Yrittäjyys on tuonut rohkeutta toimia eri tilanteissa ja antanut luottamusta siihen, että osaa ja pystyy. Ja kivaa on ollut myös, kun on saanut tehdä sitä mistä tykkää. 6. Ajattelin ostaa pari vohvelirautaa sekä pumpputermoksen laajentaakseni toimintaani ensi kesänä. 7. En osaa vastata tuohon, mutta 4H-yrittäjyys on osoittanut, että ei se niin hankalaakaan ole.

SAMMON YRiT TÄ JÄT

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Viherrakentajan huikea kasvuvuosi Kun yrittäjä Tero Ilomäki kuvaa vuoden 2019 olleen hänen kipparoimalleen Tampereen Viherrakennus Oy:lle räjähtävän kasvun vuosi, hän ei liioittele pisarakaan. Yli 60 prosentin kasvuvauhtia voi pitää suorastaan upeana. Siitäkään yrittäjä ei stressaa, että vielä tammikuussa työkalenteri tälle vuodelle näyttää hyvin vajaalta.

uten arvata saattaa, viherrakentamista tehdään säiden ehdoilla. Ja vaikka katsahdus ulos ikkunasta tätä haastattelua tehtäessä ei lumisen tammikuiselta vaikutakaan, eletään alkuvuodesta alalla silti vuoden hiljaisinta aikaa. – Kauden saimme pakettiin joulukuun puolivälissä, ja nyt meneillään on sovittu lomautusjakso, yrittäjä kertoo. Poikkeuksen sääntöön muodostaa se, että leudon kelin vuoksi juuri haastattelupäivälle on sovittu yksi pikainen toimeksianto. Varsinaisesti tähän vuoteen aletaan käynnistellä konetta helmi–maaliskuun aikana. – Omenapuu- ja pensasleikkaukset alkavat tuolloin, ja myös kivimiehet aloittavat hommat heti, kunhan säät sallivat. Viimeistään toukokuun alussa sitten koko porukka on jälleen työmailla, Tero Ilomäki kertoo.

Kokemus kehittää stressinsietokykyä

Vielä tässä vaiheessa vuotta tulevan vuoden työtilanne ei näytä kummoiselta. Yrittäjä laskeskelee, että tiedossa on koko jengille töitä vasta parin viikon ajaksi. Yrittäjän ilme ei kuitenkaan näytä huolestuneelta. – Muutama vuosi sitten olisin vielä ollut tästä vähän hämilläni, mutta nyt en. Kokemuksen pohjalta luotan vahvasti siihen, että viimeistään maaliskuussa sähköposti alkaa taas tulvia tarjouspyyntöjä.

TERO ILOMÄKI on toiminut yrittäjänä vuodesta 2011. Omassa työssä parasta on miehen mukaan vapaus. – Siis se, että saa itse tehdä ratkaisut ja tehdä töitä silloin kun itse haluaa. Vaikka se tosiasiassa onkin aika usein, hän hymyilee. Sekään ei huoleta, että vielä tammikuun alkupuolella koko vuodelle tiedoksi on töitä vasta pariksi viikoksi. – Sen kokemus on opettanut, että maalis- ja huhtikuussa sähköposti laulaa tarjouspyyntöjä aivan jatkuvasti, hän hymyilee.

Kaverin idea

Ilomäki aloitti työt viherrakentamisen parissa 2011, ja samalla hänestä tuli myös yrittäjä. Edeltäneet neljä vuotta hän oli Ramboll Finlandin palkkalistoilla infra-alan suunnittelijana. Sinne hän oli siirtynyt lähes suoraan koulun penkiltä. Miljöösuunnittelijaksi Lahden ammattikorkeakoulusta Tero valmistui 2007. – Rambollilla työnkuvani oli pitkälti vesihuollon ja katutekniikan suunnittelua tietokoneella, johon olin rehellisesti sanottuna neljän vuoden jälkeen vähän kyllästynyt. Kun kaverini ehdotti minulle yrityksen perustamista, innostuin hyvin nopeasti.

Yrittäjyys oli uusi maailma

Yrittäjäksi ryhtyminen tarkoitti säännöllisestä palkkatyöstä luopumista, mutta vaihtelunhalun polte oli sen verran kova, että Ilomäki halusi ai-

nakin kokeilla yrittäjyyttä. – Kun ohuella kassalla lähdetään liikkeelle, epäonnistumisen varaa ei ollut. Toisaalta olin myös sitä mieltä, että kunhan asiat suunnitellaan ja lasketaan hyvin ja huolellisesti, ollaan melko vakaalla pohjalla, hän muistelee. Asiakkaita yritys löysi mukavasti ja niin, että jo ensimmäisen vuoden aikana yrittäjäkaksikon omat voimavarat eivät enää piisanneet. Kaikkiaan kahden miehen yritystä ehdittiin pyörittää neljän vuoden ajan. Siinä vaiheessa kuitenkin ajatukset yrityksen suunnasta olivat muodostuneet omistajakaksikon visioissa sen verran eriävään suuntaan, että toimintaa päätettiin jatkaa molemmat omilla tahoillaan.

Soolouralle

Aiemmasta kokemuksesta oli vinha apu uutta aloitettaessa.

Yrittäjä, varaa paikkasi!

SAMMON YRiT TÄ JÄT

Tampereen Palvelutiimi Oy • TILITOIMISTO •

– Yrittäjyyden peruslainalaisuudet ehdin oppia edellisen yrityksen aikana, yrittäjä myöntää. Toimiala pysyi samana, sillä kaupparekisteriin Tero Ilomäen nyt yksin omistama Tampereen Viherrakennus Oy kirjattiin maaliskuun loppupuolella vuonna 2015. Yrittäjä huomauttaa, että ajoitus ei ollut optimaalinen. – Sinä vaiheessahan tämän alan toimijalla markkinointi pitäisi olla jo kiivaimmillaan. Toisaalta olin ottanut aloitusvuoden lähtökohdaksi sen, että kunhan pienimuotoisesti mennään, niin tässä ainakin itselleni riittää töitä, hän toteaa. Arvio osui alikanttiin, sillä kun nettisivut oli avattu ja markkinointia muutenkin käynnistetty, alkoi asiakkaita löytyä mukavaa tahtia. Lopulta jo sen vajaaksi jääneen starttivuoden liikevaihto ylitti aiemman yrityksen vastaavan, ja rekrytointejakin Tero pääsi tekemään jo kevätkaudella.

DORIMEDIA OY

www.dorimedia.fi/ varaa-ilmoitustila

Iso tiimi

Sittemmin kokoluokka on kasvanut melkoisesti, ja nykyään Tampereen Viherrakennus työllistää jo 17 henkeä. – Tosin tämä riippuu vähän laskentotavasta. Kaksi henkeä on tehnyt meidän yrityksellemme töitä omien yritystensä kautta, ja viisi kaveria minulla on ollut vuokrafirmasta. Kymmenkunta miestä minulla on omilla kirjoilla, hän ynnäilee. Tero on tyytyväinen, että mitään varsinaisia rekrytointiongelmia heillä ei ole ollut, vaikka hän myöntääkin, että viheralan ammattiosaajia ei ihan joka oksalla istu. – Siitä olen ylpeä, että meille on tullut tässä viiden vuoden aikana useampikin työnhakija, joka on nimenomaan halunnut töihin juuri meidän yritykseemme, hän kertoo. Tämänkin vuoden puolelle on jo

Leena 041 501 9902

Drive-in -palvelustamme voit ostaa sekä reseptilääkkeet että itsehoitotuotteet mukavasti autossa istuen. Lisäksi apteekin edestä löytyy ilmaisia pysäköintipaikkoja.

Kirjanpito, palkanlaskenta ja tilintarkastus (HT-tilintarkastaja)

0400 952 506 / Pirjo Pitkänen

Sammonkatu 34, 33540 Tampere puh. 03 3141 8700 Avoinna ma–pe 9–19, la 9–15

tampereen.palvelutiimi@gmail.com

ISOKIN

VOI OLLA KETTERÄ. Paikallinen Pamis palvelee henkilökohtaisesti. Puh. 03 447 500 asiakaspalvelu@pamisoy.fi www.pamisoy.fi

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Kuva: Tampereen Viherrakennus Oy

mahtunut yksi rekrytointi. – Yksin minä en todellakaan enää tätä pysty koordinoimaan. Olen tyytyväinen, että löysin itselleni nyt aisaparin myyntiin, laskentaan ja työnjohtoon.

Kolme asiakasryhmää

Tampereen Viherrakennusta voi pitää täyden palvelun viherrakennusfirmana, sillä sen palvelurepertuaariin kuuluvat niin pihasuunnittelu, vihersuunnittelu, piha- ja viherrakentaminen, kivityöt, leikkikenttien tekeminen kuin viheralueiden hoitotyötkin. Yrittäjä jakaa heidän asiakassuhteensa kolmeen eri segmenttiin. – Rakennusyhtiöt, taloyhtiöt sekä yksityisasiakkaat eli käytännössä omakotitaloasujat, Tero listaa. Vuodet eivät ole samanlaisia, mutta ainakin viime aikoina trion jakauma yrityksen liikevaihdosta on mennyt kutakuinkin niin, että rakennusliikkeiden osuus on ollut noin puolet liikevaihdosta ja toinen puoli on jakaantunut tasaisemmin taloyhtiöiden ja omakotiasiakkaiden välillä. – Uudisrakentamisen tahti on nostanut rakennusliikkeiden osuutta, sillä vielä perustamisvuonna 2015 yksityispihoja tehtiin paljon enemmän, hän kertoo.

Huippuvuosi 2019

Tampereen Viherrakennus Oy:n

vuosittaista liikevaihtoa kuvaava pylväskuvio muistuttaa paljon nousevaa portaikkoa. Joskaan portaikkona se tuskin menisi rakennustarkastajan syynistä läpi. Etenkin vuoden 2019 porras on nimittäin aivan liian korkea. Rakennusmaailmassa se olisi vaaranpaikka, mutta tässä tapauksessa luonnollisesti ehdottoman positiivinen uutinen, joka kertoo viime vuoden menneen loistavasti. Niin se totta vie menikin, sillä kokonaisuudessaan liikevaihto pomppasi viime vuonna ylöspäin peräti 60 prosenttia. Eikä sitä tehty tuloksen kustannuksella, vaan myös sen osalta kohottiin uuteen ennätykseen. Tulevalle vuodella ei ole ajateltu yhtä kovia kasvulukuja, mutta kasvua kuitenkin. – Sanotaan nyt niin, että kymmenen prosentin kasvutahtiin olemme tyytyväisiä.

Hyppy Kanta-Hämeeseen

Yksi merkittävä syy kovan kasvuun oli se, että viime vuoden aikana yritys laajensi toimintaansa myös maakuntarajojen ulkopuolelle, kun se avasi oman yksikkönsä Hämeenlinnaan. Joskaan odotukset sen suhteen eivät olleet missään mielessä nyt saavutetulla tasolla. – Tarkoituksemme oli pikemminkin aloittaa Hämeenlinnassa hyvin maltillisesti, mutta koska sinne sattui osumaan pari todella suurta

projektia, emme kieltäytyneet niistä, vaan päinvastoin kävimme sitten täällä välillä töissä, yrittäjä kertoo. Yhtälailla Hämeenlinnasta käytiin tosin myöhemmin jelppimässä Kangasalla, kun Tampereen tiimillä oli vajausta. Jatkossa Hämeenlinnan yksikön on ajateltu pyörivän noin viiden hengen voimin.

Ei mörköjä horisontissa

Yrittäjä myöntää, että hänen yrityksensä on toiminut käytännössä koko historiansa noususuhdanteessa, jossa töitä on ollut tarjolla hyvin. Tero tietää, että esimerkiksi rakennusliikkeiden osalta uudiskohteiden aloitukset seuraavat melko tarkkaan taloussyklejä, joiden on ennustettu saavuttaneen huippunsa jo tovi sitten. Tätäkään mies ei kuitenkaan suuremmin stressaa. – Tampereen seudulla on edelleen varsin kova rakennuspöhinä päällä, enkä minä ainakaan vielä ole nähnyt sen suhteen mitään hiljenemisen merkkejä, hän myötää. Varmuutta antaa sekin, että yrityksen toiminnasta uudiskohteet eivät edusta lähimainkaan sataa prosenttia – ja pihatöitä tehdään muuallekin kuin vain uusien rakennusten pihoihin. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA, TAMPEREEN VIHERRAKENNUS OY JA PIRKANMAAN YRITYSKUMMIT

Kuva: Pirkanmaan Yrityskummit

TAMPEREEN VIHERRAKENTAJAT OY on nimetty tämän vuoden Pirkanmaan Yrityskummit ry:n Vuoden kummiyritykseksi. Viherrakentajien omistaja – toimitusjohtaja Tero Ilomäki (oik.) otti vastaan palkinnon. Palkitun vierellä on yrityksen kummina reilut kolme vuotta toiminut Jaakko Barsk.

Vuoden kummiyritys -palkinto kruunasi loppuvuoden Tampereen Viherrakennus Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja Tero Ilomäen loppuvuoteen 2019 mahtui myös palkinto, sillä miehelle myönnettiin joulukuussa Pirkanmaan Yrityskummit ry:n Vuoden kummiyritys –palkinto. Ilomäen yrityskummina on toiminut Jaakko Barsk. Kerran vuodessa jaettava Vuoden Kummiyritys -palkinto jaettiin Tero Ilomäelle Tampereella joulukuun alkupuolella. Palkintoperusteissa yritystä kehuttiin eritoten huimasta kasvutahdista ja tarmosta, jota sen saavuttamiseen on vaadittu. – Menestys vuoden kummiyrityksessä on ollut mahdollista kovalla työllä, ja siitäkin huolimatta, että talvikausi pysäyttää alan lähes kokonaan, todettiin palkinnon jakotilaisuudessa. Yrityskummin Ilomäki hankki tuekseen heti alkumetreillä, kun hän aloitti nykyisen yrityksensä toiminnan. Yrityskummik-

Yrittäjä, varaa paikkasi!

SAMMON YRiT TÄ JÄT

DORIMEDIA OY

si hänelle valikoitunut Jaakko Barsk saa mieheltä kiitosta. Etenkin yrityksen käynnistämisvaiheessa kun kokeneesta yrityskummista ja hänen kanssaan käydyistä keskusteluista oli iso apu. – Jaakko antoi minulle ennen kaikkea rohkeutta mennä eteenpäin ja toi esille uusia näkökulmia, Ilomäki kehuu. Mitenkään megatiheään kaksikko ei ole toisiaan tavannut, sillä ajatuksia on viime aikoina vaihdettu noin pari kertaa vuodessa. Toisaalta kummistaan yrittäjä haluaa pitää jatkossakin kiinni. – Yhteiset ”pähkimisemme” ovat edelleen kovasti merkityksellisiä, joten kyllä me olemme päättäneet pitää tästä kummitoiminnasta jatkossakin kiinni, Tero Ilomäki toteaa. Yrityskummien antama tuki, apu, ohjaus ja kannustus perustuvat kummien vankkaan yrittäjä- ja työelämäkokemukseen.

Leena 041 501 9902

Lue myös netissä

www. py-lehti.fi

www.miraclepalvelut.fi | Puh. 050 535 2798

VALKOHATTU.fi Moderni mainostoimisto 045 7870 7820 | myynti@valkohattu.fi

Taloushallinnon kumppanisi. MYYMÄLÄT: Kauppahalli, Hämeenkatu 19 Leipomon myymälä, Vihiojantie 28

www.tilimanager.fi Takojankatu 1 c B 11 33540 Tampere

Itsenäisyydenkatu 8

Sammonkatu 14–16

Arkeen ja j uh la a n herkut H a k a s e lta

Suupantori 4, Pirkkala

www.hakasenleipomo.fi

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

SUOMEN SÄHKÖISIN JA OSTETUIN NELIVETOMALLISTO käyttöautossa. TERVETULOA KOEAJAMAAN Jokainen Volvo -malli on saatavana nelivetoisena. Voit valita nelivedon kumppaniksi joko lataus- tai kevythybridivoimansiirron, tai vähäpäästöisen diesel- tai bensiinimoottorin*. Ainutlaatuisen tehokkaat Twin Engine -lataushybridimallit ovat aina nelivetoisia**: taka-akselia pyörittää sähkömoottori ja etuakselia polttomoottori.

* Kaikki Volvo -moottorit täyttävät tiukat Euro 6d-Temp -päästönormit. ** XC40 Twin Engine etuvetoinen

nyt erä autoja huippueduin heti ajoon

VARUSTE-ETU 1 500 €

1. vuoden sähköt veloituksetta

rahoitustarjous 0,95 % + kulut*

Koskee koko AWD-mallistoa. (ei XC40 Recharge).

Volvo -lataushybridin ostajalle. Lue lisää: volvocars.fi

Uusiin ja esittelyautoihin.

Volvo AWD -mallisto alkaen (V60 D3 AWD Momentum aut): autoveroton hinta 38 800 €, autovero 7 353,23 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 46 753,23 €. Volvo AWD-malliston EU-yhd. 1,9-8,7 l/100 km, CO 2 43-196 g/km (uusi mittaustapa, WLTP). Kuvan auto Volvo V60 Cross Country AWD lisävarustein. *Kertaluoton rahoitusesimerkki: kokonaishinta 46 753,23 €, käsiraha 10 000€, luotto 36 973 €, sopimusaika 60 kk, perustamismaksu 219 €, käsittelyk. 12 €/kk, kk-erä 488,16 €, suurempi viimeinen erä 10 000 €. Luottok. yht. 2 059,32 €, luotto ja luottok. yht. 39 032,32 €, tod. luottoh. 48 813,32 € ja tod. vuosikorko 1,75 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen rahoitusturvalla. Palvelun tuottaa LähiTapiola Rahoitus Oy, PL 56, 02010 LähiTapiola ja Nordea Rahoitus, Aleksis Kiven katu 9, 5. krs, 00020 Nordea. Uusiin ja esittelyautoihin. Rahoitustarjous voimassa 31.1.2020 asti.

Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

UUSI TAVARA-AUTOKESKUS avattu liiketiloihimme Hatanpäälle – Tervetuloa! Uutuudet nyt ensiesittelyssä!

Renault TRAFIC ja Renault MASTER Vain koeajamalla tiedät, miltä uusi työpaikkasi tuntuu!

NYT TRAFICIIN AUTOMAATTI VELOITUKSETTA! (Etusi 2000 €)

Renault Master dCi 150 hv TwinTurbo L2H2 10,8 m3 Navi Edition

Renault Trafic dCi 120 hv L1H1 5,2 m3 Navi Edition

38 290 € sis. toim.kulut

33 190 € sis. toim.kulut

MASTER- JA TRAFIC-MALLEIHIN TALVIRENKAAT JA VETOKOUKKU VELOITUKSETTA!

Uusi Renault KANGOO Z.E. Euroopan myydyin sähkötoiminen pakettiauto, markkinoiden pisimmällä 200 km toimintamatkalla.

Renault Kangoo Z.E. Power+ 3 m3

32 790 € sis. toim.kulut

Renault Trafic -mallisto alkaen: dCi 120hv L1H1 5,2 m3 Navi Edition 33 190 € (sis. toim.kulut 600 €) , CO2 187 g/km, EU-yhd. 7,2 l/100 km. Teho 120 hv/320 Nm. Vetopaino 750/2 000 kg. Renault Master -mallisto alkaen: dCi 150hv TwinTurbo L2H2 10,8 m3 Navi Edition 38 290 € (sis. toim. kulut 600 €), CO2 247 g/km, EU-yhd. 9,4 l/100 km. Teho 150 hv/ 385 Nm. Vetopaino 750/2 500 kg. Renault Kangoo Z.E. -mallisto alkaen: Power+ 3 m 32 790 € (sis. toim.kulut 600 €). Teho 60 hv/225 Nm. Vetopaino 374/374 kg. Kuvien autot erikoisvarustein. Takuu 4 vuotta tai 100 000 km. Kampanja koskee uusia asiakastilauksia ja autot on rekisteröitävä 29.2.2020 mennessä. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin eikä se koske aiemmin tehtyjä tilaussopimuksia eikä suurasiakaskauppoja.

Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Riinan verkkopalvelu on ollut iso apu ja synnytyksestä palautumisessa – tyytyväisiä asiakkaita on jo 500 Omat äitiyskokemukset tekivät Riina Laaksosesta yrittäjän. Hänen perustamansa Nordic Fit Mama -verkkokoulutusta on hyödyntänyt jo yli 5000 henkeä. Jatkossa haaveena olisi viedä tuote myös maailmalle.

ordic Fit Maman perustaneen Riina Laaksosen yritysidea kumpuaa omasta kokemuksista. Koko ikänsä aktiivisesti liikkunut nainen nimittäin havaitsi itse, että äitiys voi vaikuttaa melkoisesti omaan kehoon. Riinan kohdalla tämä kävi ilmi, kun hän sai kaksi lasta vain puolenteoista vuoden erolla. Keho ei yksinkertaisesti ollut palautunut entiseen kuntoon. – Treenasin liian kovaa ja tein liikkeitä väärällä tekniikalla. Vaikka kuinka harjoittelin, ongelmat kehossani vain lisääntyivät, hän taustoittaa. Se ei auttanut asiaa, että liikuntataustaista äitiä oli kannustettu treenaamaan. Syy löytyi vasta noin vuotta myöhemmin, sillä lopulta ongelmaksi paljastui raskaudesta aiheutunut vatsalihasten erkauma. Se puolestaan vaikeuttaa valtavasti keskivartalon tukea ja on harmillisen ylei-

nen raskausajan seuraus. Riinan treenatessa tekemät liikkeet olivat ainoastaan pahentaneet tilannetta.

Tässä tapauksessa tieto ei lisännyt tuskaa – päinvastoin

Oma, joskin negatiivinen kokemus sai jo 19-vuotinaana ensimmäiset aerobic-tuntinsa pitäneen Laaksosen kiinnostumaan äitiysliikunnasta tosissaan. Eikä siis vain vatsalihasten erkaumasta, vaan ylipäätänsä siitä, miten raskaus vaikuttaa kehoon ja pystyykö tilannetta helpottamaan Ja pystyihän sitä. Tässä tapauksessa tieto ei lisännyt vaan lievensi tuskaa. – Oli upeaa havaita, miten paljon pystyin auttamaan kehoani palautumisessa ja miten hyviä tuloksia saa-

vutin, kun aloin harjoitella oikealla tavalla, hän muistelee.

Vanha ajatus heräsi henkiin

Aika nopeasti Laaksonen päätyi johtopäätökseen siitä, että raskaudenjälkeisestä liikunnasta tiedettiin ja toki myös puhuttiin aivan liian vähän. Ja kun hän tutki asiaa yhä tarkemmin, alkoi myös jo vuosi aikaisemmin päässä käynyt ajatus mahdollisesta liikuntaan liittyvästä yrityksestä kehkeytyä. – Liikunta on ollut minulle aina intohimo, ja olin miettinyt jo aiemmin, josko sen puitteissa olisi mahdollista ansaita elantonsa, mutta toden teolla aloin miettiä sitä vasta äitiyslomalla ja näiden kokemusteni puitteissa, hän kertoo.

Sitten syntyi Lupaus

Sinä vuonna toteutui oikeastaan joka ikinen riski, mitä vaan saattoi kuvitella.

Tämän aivotyön hedelmää päästiin maistamaan 2014, kun aiemmat työt it-alalla jäivät ja Laaksonen perusti hyvinvointistudio Lupauksen. Se oli Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva treenistudio valmennuspalveluineen. Riinan asiakkaiksi olivat löytyneet erityisesti äidit, ja hän myöntääkin hallinneensa hyvin omasta kokemuksesta erityisesti äi-

Vuokratallit Tampereella Meiltä vuokraat modernit yritystoimintaan ja varastointiin sopivat tallitilat nopeasti ja helposti. • • • •

TARJOUS! 26 m2 Miditalli 350 € / kk (alv. 0%) ensimmäiset 6 kk. Norm. 390 € / kk.

Tallien koot 26m2 - 98m2. Minimisopimusaika 1 kk. Modernit tilat. Vuokraan sisältyy mm. lämmitys, kiinteistöhuolto ja talvikunnossapito. • Yrityksen pääoma ei sitoudu toimitilaan. • Alueella on kameravalvonta ja hälytinyhteys vartiointiliikkeeseen.

Soita ja vuokraa talli 020 719 9050! www.minuntalli.fi • myynti@minuntalli.fi Tuomaalankatu 4, Tampere

Rakentaminen, yritystontit ja toimitilat Alueteemoina Kangasala, Mänttä-Vilppula ja Juupajoki. Ilmoittamalla 150 000 talouteen

jaettavassa Py-lehdessä, tavoitat asiakkaasi jo aamujakelun yhteydessä.

Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä -lehti ilmestyy

3.3.

Ilmoittaja! Tiesitkö, että perinteisen printtilehden lisäksi Sinulla on mahdollisuus saada näkyvyyttä myös kuukausittain ilmestyvästä tuhannet yrittäjäjärjestön jäsenet tavoittavassa tapahtumatiedotteessa. Ilmoitustilavaraukset ja tiedustelut 21.2. mennessä: leena.kolehmainen@dorimedia.fi, soita puh. 041 501 9902 tai https:// www.dorimedia.fi/varaa-ilmoitustila

tiysajan kuntoilun, jossa keskivartalon ja lantionpohjan lihasten treenaaminen ovat erittäin tärkeässä roolissa. – Väitän, että tässä olin jonkinlainen pioneeri tuolloin. Nythän näistä asioista puhutaan paljon enemmän kuin tuolloin kuusi vuotta sitten, Laaksonen kertoo. Hän on itse ollut osaltaan lisäämässä myös yleistä tietoisuutta, ja esimerkiksi Helsingin Sanomissa hänestä ja äitiystreenaamisesta on ollut laaja artikkeli.

Muutosten vuosi 2018

Studion ensimmäiset vuodet olivat sujuneet hyvin. Asiakasmäärät kasvoivat mukavasti, ja Riina oli rekrytoinut riveihin jo useampia valmentajia. Vuosi 2018 osoittautui kuitenkin hyvin synkäksi. Vuoden päätteessä Riina joutui tekemään raskaan päätöksen yrityksen alasajosta. – Sinä vuonna toteutui oikeastaan joka ikinen riski, mitä vaan saattoi kuvitella, hän aloittaa. Ongelmat lähtivät eskaloitumaan, kun kiinteistössä, jossa Lupauksen studio sijaitsi, aloitetiin massiivinen remontti, jonka myötä esimerkiksi vedet jouduttiin katkaisemaan pidemmäksi aikaa. – Treenistudiossa, jossa nyt lähtökohtaisesti tunnin jälkeen halutaan aina suihkuun, tämä oli erittäin huono homma, hän kertoo. Sittemmin matkaan osui vielä yksi erittäin epäonnistunut rekrytointipäätös.

Uusi mato oli jo koukussa

Hyvinvointistudion alasajo oli Riinalle valtava henkilökohtainen pettymys. Mutta vaikka studio jouduttiinkin kuoppaamaan, sisukasta yrittäjää se ei saanut kokonaan luovuttamaan. Olemassa oleva ammatti- ja tietotaito kun ei ollut kadottanut arvoaan pätkääkään, mutta nyt vaan piti keksiä uusi tapa sen hyödyntämiseen. Itse asiassa se oli jo keksittykin, sillä koska asiakkaita oli jo studion ollessa voimissaan ollut Lappia myöten, oli Riina jo

tuolloin alkanut kehittää erityisesti äitiystreenaajille suunnattua verkkovalmennusta. Se on kuuden viikon mittainen verkkovalmennusnimeltään Kuntouta keskivartalo, joka tarjoaa asiakkailleen tarkat treeniohjeet niin kännykältä kuin läppäreistäkin helposti katsottavissa olevien videoiden muodossa. – Käytännössä verkkovalmennus toimii niin, että se muistuttaa asiakkaita päivittäin kulloinkin tehtävästä harjoitteesta, kuten nyt vaikkapa lantiopohjanlihasten kestovoimaharjoitteesta, Laaksonen esittelee.

Nämä treenit on helppo tehdä väärin

Asiakkaalle valmennus on simppeli, mutta itse sisältö on käynyt läpi tarkan syynin. – Olemme kehittäneet kaikki valmennuksemme yhteistyössä äitien kanssa, ja minulle erittäin tärkeätä on, että kaikki antamamme ohjeet pohjautuvat tutkittuun ja oikeaksi havaittuun tietoon ja ovat useampien asiantuntijoiden tarkastamia ja hyväksi toteamia, Laaksonen toteaa. Verkkovalmennuksen tarvetta ei ole ainakaan vähentänyt se, että synnytyssairaalassa tai neuvoloissa ei tänä päivänä ole enää tarjolla pahemmin fysioterapiapalveluita, vaan pikemminkin se äidille annettava mahdollinen neuvonta on mallia ”lappu kouraan treeniohjeista, joista voisi ehkä olla apua”. – Sitä harvempi edes muistaa lukea. Asia on tärkeä siitäkin syystä, että lantiopohjan ja keskivartalon treeni on hyvin helppo tehdä väärin, Laaksonen kertoo. Lisäksi ongelmat keskivartalossa saattavat pitemmällä aikavälillä johtaa selkävaivoihin ja jopa työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Tarjolla jo kolme eri palvelutuotetta

Tulokset ovat olleet erittäin lupaavat. Riinan tekemän verkkovalmennuksen on tällä hetkellä käynyt läpi yli 5000 naista, ja palaute siitä on ol-

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

raskaudesta

Kuva: Pixabay

Tavoitteena kansainvälistyminen – Parissa maassa on jo päästy vauhtiin

TÄLLÄ HETKELLÄ Nordic Fit Mama tarjoaa kolme erilaista verkkovalmennusta: Raskaana olevat -kurssi äideiksi tuleville, Kuntouta keskivartalo -kurssi synnyttäneille ja Treeni, ravinto ja hyvinvointi – kurssi hieman edistyneempään harjoitteluun, palautumiseen ja treveellisiin ruokatottumuksiin.

Koska palvelutuotteessa on nähty vientipotentiaalia alusta saakka, on sen nimeksikin valittu Nordic Fit Mama. Tunnustustakin on tullut, sillä jo vuoden 2017 marraskuussa yritys sai Design From Finlandilta palkinnon erinomaisesta palvelumuotoilusta ja asiakkaiden tarpeiden kohtaamisesta. Keväällä 2018 Riina osallistui Tampereella Nordic Startup School -kiihdyttämöön, jonka myötä tarjoutui mahdollisuus lähteä Texasin Austinissa sijaitsevaan Capital Factory -yrityskiihdyttämöön jatkojalostamaan ajatustaan. Kokemus oli upea. – Paikka itsessään on valtava, ja massat isoja. Vuodessa paikan kautta kulkee peräti 100 000 yritystä, hän kertoo. Myös omasta tuotteesta saatu palaute oli rohkaisevaa. – Vaikka minua etukäteen jännitti, sen ainakin havaitsin, että suomalaisilla on kaikki edellytykset menestyä myös Yhdysvalloissa. Ylipäätään sanoisin, että meillä yleistieto, substanssi ja teknologia ovat hyvin korkealla tasolla. Minäkin törmäsin viikon aikana siellä palveluihin, jotka esimerkiksi visuaalisesti ja teknisesti olivat sen näköisiä kuin meillä 90-luvulla, Laaksonen kertoo. Yrittäjä toteaa, että verkkovalmennusta on kehitetty omalla kassavirralla, mutta kansainvälisille markkinoille leviämiseen tarvitaan ehdot-

tomasti myös ulkopuolista rahaa. – Yksityisellä ihmisellä ei ole mahdollista viedä verkkopalvelua kansainvälisille markkinoille, ja Business Finlandin rahoitusinstrumentit eivät oikein kohtaa startup-yrittäjän tarpeiden kanssa, sillä tämänkaltaiseen tilanteeseen heillä ei oikein ole tarjontaa, hän myöntää. Tästä syystä yrittäjä onkin viime vuoden alusta lähtien käynyt pitchaamassa yritystään erinäisissä sijoittajatapaamisissa. Menestystä silläkin rintamalla on jo tullut. Viime helmikuussa Nordic Business Forumissa tavattu suomalainen lääkäritaustainen sijoittaja innostui ajatuksesta ja on ollut mukana siitä saakka.

Globaalia potentialia

Yhdysvaltojen jättimarkkinat yrittäjä on jättänyt toistaiseksi tietoisesti taka-alalle. Uuden tuotteen lanseeraaminen maailman kilpailluimmalle markkinalle kun ei käy ihan sormia napauttamalla. Liikkeelle onkin tietoisesti lähdetty vähän lähempää. Viime vuonna yritys aloitti tunnustelut Irlannin ja Iso-Britannian suuntaan, joita aiotaan jatkaa myös tänä vuonna. – Siellä etenemiseen vaaditaan paitsi aikaa myös rahaa markkinointiin ja mainontaan, ja luultavasti fiksua olisi löytää tueksi myös joku pr-toimisto. Helppoa kansainvälistyminen ei varmasti ole, mutta siitä olen

vakuuttunut, että tuotteellamme on potentiaalia, Laaksonen kertoo. Pidemmällä aikajänteellä Riina toivoo, että aihealueella olisi mahdollisuus vaikuttaa maailmaan myös esimerkiksi Afrikassa. Maanosa on ollut Riinalle läheinen lähtien jo siitä, että hänen siskonsa on asunut siellä jo pidemmän aikaa, ja myös Riina oli itse aikanaan yliopistovaihdossa Etelä-Afrikassa. – Kehittyvät maat kiinnostavat minua, ja juuri naisten terveyteen liittyvissä asioissa voidaan saada paljon hyvää aikaan. YK:kin on listannut yhdeksi Millenium Goaliksi juuri Maternity Healthin eli äitien terveyden, hän kertoo.

Kumppani hakusessa

Riina Laaksosen mukaan yrityksen tämän vuoden tavoite on kasvaa myös Suomessa ja auttaa mahdollisimman montaa äitiä kuntouttamaan kehonsa turvallisesti raskauden ja synnytyksen jälkeen. – Siksi etsimmekin kumppaneita osallistumaan uuden suomalaisen hyvinvointialan menestystarinan rakentamiseen. Sopiva kumppani voisi olla esimerkiksi kunta, joka tarjoaa NFM:n palvelun osaksi äitiys- ja lastenneuvolan palveluita ja näin tukisi osaltaan sekä äitien terveyttä että syntyvyyden kasvua. ●

Laita Tiikeri petiin! Korkeakimmoinen TIGER 5532

AVOSOLU UUTUUSPATJA

mittojenne mukaan valmistettuna eri päällysvaihtoehdoilla. • sileäpintaisena • kennoprofiloituna • ergopipe-leikattuna

Valikoimissamme myös: • aidot kautsu-lateksi luonnonkumipatjat • viskoelastiset lämpöön reagoivat patjat • tavalliset vaahtomuovit leikkauspalvelusta

Kolismaankatu 1, 33300 Tampere

Myymälä ma–pe 10–17 • puh. 03 345 1520, 0400 835 329 Verstas ma–pe 8–16 • puh. 050 405 7607 verhoiluliike.m.vartiainen@elisanet.fi

www.verhoiluliikevartiainen.com

RIINAN KEHITTÄMÄN Nordic Fit Mama -verkkovalmennuksen on tällä hetkellä käynyt läpi yli 5000 naista, ja palaute siitä on ollut kerrassaan erinomaista. Koulutukseen liittyvät videot hän kuvaa pääosin kotonaan Helsingissä. Alunperin Riina on tamperelainen.

lut kerrassaan erinomaista. – Tutuille valmennukseen osallistuneista sitä olisi valmis suosittelemaan peräti 99 prosenttia, Laaksonen hymyilee. Tällä hetkellä Nordic Fit Mama tarjoaa kolme erilaista verkkovalmennusta: Raskaana olevat -kurssi äideiksi tuleville, Kuntouta keskivartalo -kurssi synnyttäneille ja Treeni, ravinto ja hyvinvointi -kurssi hieman edistyneempään harjoitteluun, palautumiseen ja treveellisiin ruokatottumuksiin.

Hinta ei päätä pakota

Verkkokoulutuksen yksi myyntivaltti on sen mahdollistama ajalli-

nen ja rahallinen säästö. – Siinä missä Lupaus-studiolla edullisin tunti maksoi reilut 100 euroa, maksaa tämä koko kuuden viikon jakso vain 89 euroa, ja ohjelman seuraaminen ei vaadi menoa minnekään, hän toteaa. Digipalvelu on ollut myös yrittäjän kannalta entistä Helsingin ydinkeskustatilaa huomattavasti huokeampi ratkaisu. Laaksonen kun tekee tänä päivänä töitä pitkälti kodista käsin, ja videotkin on kuvattu joko hänen kotonaan tai lähimaaston luonnossa. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: LAURI KALIMA

Tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin! Ilmoituskoko 1 x 88

163 € + alv. 24%.

Varaa ilmoitustilasi!

Yrittäjien jäsenenä olet oikeutettu moniin palveluihin ja rahanarvoisiin etuihin kuten maksuttomaan lakineuvontaan, pääsyn asiakirjapankkiin, jossa 70 hyödyllistä asiakirjaa käytettävissäsi, rahanarvoisia etuja vakuutus-, polttoaine-, majoitus- ja matkakustannuksista sekä paljon muuta. Hyödynnä uuden yrittäjäjäsenen liittymisetu! Uudelle yrittäjäjäsenelle jäsenhintainen ilmoitus veloituksetta. Aloita verkostoituminen jo tänään liittymällä Yrittäjiin! Soita Kimmolle 050 306 2228, kimmo.vaittinen@dorimedia.fi Ja siitä se lähtee!

JÄSENMAKSUT 2020/12 KK Henkilöstön määrä yrittäjät mukaan lukien 1 ........................ 166 2–3 ................... 247 4–5....................308 6–7 ....................369 8–9....................449 10–19 ................532 20–49 ...............659 50–99 ............ 1 049 100– ..............2 072

€* €* €* €* €* €* €* €* €*

* Jäsenhinta on verovähennyskelpoinen

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Verenluovuttajien uusi osoite löytyy Koskikeskuksesta Tampereen veripalvelutoimisto on muuttanut uusiin tiloihin Koskikeskukseen. Ovet kauppakeskuksen pohja- eli 0-kerroksessa aukeavat tämän lehden ilmestymispäivänä 28. tammikuuta kello 11. Veripalvelun aukioloajat säilyvät ennallaan. Tampereen veripalvelutoimisto on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 11–18 sekä keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10–16. – Toivomme, että asiakkaat löytävät Koskikeskukseen helposti, ja saamme kauppakeskuksessa ohi kulkevista myös uusia luovuttajia, kommentoi Tampereen alue-esimies Päivi Metsola. Veripalvelun mukaan ti-

lojen suunnittelussa on tavoiteltu verenluovuttajien viihtyvyyttä ja nykyistä sujuvampaa asiakaspalvelua. Esimerkiksi hemoglobiinin mittaukseen ja terveyskyselyn läpikäyntiin varattuja yksityisiä huoneita on aiempaa enemmän. Siitäkin Veripalvelu muistuttaa, että kaikilla verenluovuttajilla on mahdollisuus tunnin maksuttomaan pysäköintiin Koskikeskuksen pysäköintihallissa. Luovuttamalla verta tekee hyvän työn. Veripalvelu tarvitsee joka päivä 800 vapaaehtoista verenluovuttajaa turvatakseen verivalmisteiden riittävyyden kaikille potilaille. ●

Uudista ihosi ja muutat elämäsi

tuloksena onnellinen iho DERM ACTE on académién sisällä oleva erikoislinja

DERM ACTE

AHA,BHA,PHA KASVOHOIDOT

(VIP 79€)

90€

1. SEBU syväpuhdistaa 2. YOUTH kiinteyttää 3. UNI maksaläiskille

DMK kasvohoidot ja kotihoito vaikuttavat solutasolle asti! Ihosi toiminnot elpyvät ja ihosi uudistuu

ENTSYYMI – KASVOHOITO

*silottaa ryppyjä ja juonteita *hoitaa ruusufinniä ja akne-ihoa *sopii herkälle, couperosa iholle

(VIP 127€)

142€

KAKSOIS –KASVOHOITO Herkälle iholle sopiva hoito

Tehokas 4x sarjahoitona – sinun ihoasi kunnioittaen!

(VIP 59€)

70€

Suojaava ja ihoa hoitava meikki

MEIKKAUS & OPASTUS *etsimme sinulle sopivat sävyt *opastamme helpon kulmien laiton *teemme luonnollisen meikin

(VIP 49€)

65€

Liity hyvän asiakkaan VIP-klubiin (jäsenmaksu 5€) saat nämä ja satoja muita etuja koko vuoden!

www.tampereenkauneushoitola.fi

Kuva: maija aalto

Nokialaista Ajomestarit Oy:tä pitkään kipparoinut Pekka Aalto on kokenut viimeisen kahden vuoden aikana melkoisen muodonmuutoksen. Painoa mies on pudottanut sen verran kovaa tahtia, että useampi tuttu on joutunut vastaan tullessa arpomaan hetken, kukas tämä mies olikaan, mukaan lukien tämän jutun kirjoittaja. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti tiedusteli mikä sai ex-kuljetusyrittäjän aloittamaan elämäntaparemontin ja miten hän on siinä onnistunut.

ekka Aalto kertoo yksinkertaisesti kyllästyneensä mutkuihin ja sitkuihin. Sen mies oli jo pitkään tiennyt, että peilistä häntä tuijotti aivan liian vanttera kaveri. Vuosien saatossa kun tiskiin oli tullut kilo poikineen. – Läskihän minä olin, hän pamauttaa suoraan! Vaaka oli samaa mieltä, sillä vaikka Aallolla onkin pituutta reilut 190 senttiä, oli niitä kilojakin kertynyt. Miehen tehdessä päätöksen, vaaka näytti 147 kiloa ja parisataa grammaa päälle. Tiputuksen varaa siis riitti.

”Bonuksena” polvikipu

Max 7 + Sonocare *puhdistaa, raikastaa *elvyttää, kiinteyttää *rauhoittaa, tasoittaa

Kun Pekasta kat

Ajanvaraus (03) 03 213 22 11 Rautatienkatu 12, katutaso Ma–pe. 10–18, la 10–15

Peili ei kuitenkaan ollut edes se suurin motivaattori. Vielä sitäkin enemmän elämäntaparemontin tarpeesta muistutti polvi. Se kun oli oireillut jo pidemmän aikaa ja niin, että kipu alkoi jo haitata arkea. – Kirurgi, jolle sitä kävin näyttämässä, sanoi että kyllä sen kanssa jotain voidaan räpeltää, mutta josko ensin kuitenkin koettaisit saada painoa pois, Aalto muistelee reilun parin vuoden takaista lekurivisiittiään. Se ei ollut ensimmäinen kerta, jolloin painonpudotus oli mielessä käynyt. Myös oma tytär muistutti, että Pekka oli aikanaan eräässä aivan muusta asiasta antamassaan radiohaastattelussa kertonut laihtumishaluistaan, jopa vähän luvannutkin ottaa sen asiakseen. Tekemättä oli jäänyt. Aalto myötää, että myös ikävuosien karttuminen lisäsi motivaatiota. Vuosimittariin kun on hänen tapauksessaan juuri kertynyt 60 vuoden merkkipaalu. – Ajattelin sitäkin, että tässä oli keino, jolla voisi saada plakkariin vielä muutamia – ja hyviä – lisävuosia, hän tuumaa.

Tuumasta toimeen

Projektin aloitus sijoittuu vuoden 2018 alkuun, joten nyt siitä on aikaa lähes tasan kaksi vuotta. Sen Aalto tiesi jo entuudestaan, että suurimmat ongelmat asian suhteen olivat sanat sitkun ja mutkun. Niihin kun oli tullut vedottua aika usein aikaisemminkin. Onnistuminen tai epäonnistuminen oli kiinni tasan siitä omasta päätöksestä. Aivan samalla tapaa kuin vaikkapa päätös tupakanpolton lopettamisesta oli kiinni ensisijaisesti ja oikeastaan ainoastaan siitä,

– ENITEN MINUT on yllättänyt se, että painonpudotus ei ollut tämän vaikeampaa. Minä olin ollut tuhdissa kunnossa jo vuosikymmeniä, joten ensi alkuun ajattelin tämän olevan hirvittävän vaikeaa. Sitä se ei ole ollut, vaan pikemminkin yllättävän helppoa, kertoo lähes kolmanneksen elopainostaan tiputtanut Pekka Aalto. Miksikään kontrollifriikiksi Aalto ei kerro ryhtyneensä. Esimerkiksi hänen erityisherkkunsa, salmiakin, hän on säilyttänyt edelleen ruokalistallaan, vaikka se ei mikään terveyspommi olekaan.

miten mies itse tulisi toimimaan. – Tässä minua auttoi se, että olen aina ollut melko hyvä pitämään kiinni tekemistäni päätöksistä, Pekka tuumaa.

Hyvä vinkki ja aktiivisuusranneke auttoivat alkuun

Ravintoterapeutilta oli saatu asiaan yksi hyvä vinkki, joka liittyi siihen, että syödä saisi jatkossakin, jopa entistä tiuhempaan tahtiin, mutta pienempiä annoksia. – Jos siis oli nälkä, sain edelleen syödä, mikä kuulosti hyvältä, hän kertoo. Toinen oleellinen tekijä liittyi tekniikkaan. Pekka Aallon ostama Polar-aktiivisuusranneke kun osasi kertoa pelkkien strategisten mittojen, eli pituuden ja painon syöttämällä hänen kokoisensa henkilön kalorikulutuksen. – Sen verran yksinkertaisia otuksia me miehet, tai minä ainakin, olemme, että mittari oli tärkeä. Vaaka oli ykkönen, mutta sen lisäksi aktiivisuusrannekkeesta oli ainakin minulle iso hyöty, Pekka kertoo ja lisää että matematiikka oli tosiaan melko simppeliä. – Vaikka silloin 147-kiloisena viettäisin koko päivän sohvalla, reilut 2000 kaloria pelkkä lepoaineenvaihdunta kuluttaa joka ikinen päi-

vä. Niinpä jos söisin ja joisin alle sen, painon olisi pakko lähteä laskemaan, mies kertoo.

Kaloritaulukoita tuli tarkkailtua ensimmäistä kertaa

Aalto kertoo, että kaupan hyllyjen edessä hän alkoi nyt ensimmäistä kertaa elämässään katsella tuotteiden kalorimääriä. Ja vaikka hän olikin alussa miettinyt niiden seuraamisen olevan hankalanpuoleista, osoittautui se tosielämässä varsin yksinkertaiseksi. Tarkkana miehenä Aalto piti kaloreista kännykässään kirjaa. – Ja aika pian sitä alkoi myös oppia niitä ulkoa, hän toteaa. Sen päätöksen Aalto oli tehnyt jo ennakkoon, että mitään pussikeittodieettejä hän ei lähtisi toteuttamaan. Tarkoitus oli jatkossakin syödä hyvin, mutta tosiaan vähemmän ja tarkemmin. – Itse asiassa koko operaatio on ollut helpompi kuin olin ennakkoon kuvitellut. Olen aina ollut hyvän ruoan ystävä, ja vähän minua jännitti se, kuinka vaikeata tämä tulisi olemaan, mutta siinä suhteessa olen yllättynyt positiivisesti, Aalto toteaa ja antaa myös tosielämän esimerkin. Siinä missä hänen tilauksensa lähiravintolassa, Pispalan Pulterissa aiemmin oli ollut iso Superpihvi kastikkeella ja ranskalaisilla, on valinta

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

tosi kolmasosa oli, että sen kanssa tuli usein naposteltua juustoa tai jotain muuta. Silloinhan vaikutus oli kaloreissa mitaten käytännössä tuplamääräinen, kun ensin kalorit tulivat alkoholista ja sitten vielä siihen päälle niistä oheisherkusta, hän kertoo. Mitään lopullista absoluuttisuusvalaa hän ei ole antanut, mutta ainakin toistaiseksi hän on huomannut myös holittomassa elämässä paljon hyviä puolia. – Kyllähän siihen viiniin rahaakin meni. Joskus olen miettinyt kaupassa nyt, miten raaskin ostaa näin talvella kalliita tuoreita hedelmiä tai marjoja, mutta kyllä niihin silti huomattavasti vähemmän rahaa menee kuin siihen viiniin.

Voittajafiilis

Kilojen karistessa se alkuperäinen noin 2000 kalorin päivittäiskulutus ei muuten enää pidä paikkansa. Nykypainossaan eli sadassa kilossa lepokulutus on laskenut jo noin 1800 kaloriin. Toisaalta myös oma aktiivisuus on lisääntynyt, nyt kun siihen on mahdollisuus. – Sen muistan, että aikanaan kun lähdin ulkoiluttamaan koiraamme, oli tasaisen kotikatuni reilun 200 metrin edestakainen matka mielestäni todella kova, etenkin polven takia. Nyttemmin pystyn kulkemaan Pispalassa aika paljon pidempiä reissuja mäkineen kaikkineen, hän kertoo. Myös henkisellä puolella vaikutus on ollut iso. – Jo 10 kilon pudottaminen tuntui todella merkittävältä sekä kropassa että aivoissa. Kyllä minulle jo siitä tuli sellainen voittajaolo. – EI MINULLA ole huono omatunto, kun kesällä grillaan, mutta siinä missä aikaisemmin vedin kokonaisen rivin makkaroita, tyydyn nyt yhteen tai kahteen, hän kertoo. – Sen olen kuitenkin päättänyt, että en minä tämän ikäisenä aio kaikesta kieltäytyä, hän toteaa lopuksi.

nyt pieni superpihvi ilman kastiketta ja niin, että ranskalaiset on korvattu vihanneksilla. – Lähtökohta on alusta asti ollut, että minä en luovu mistään – paitsi kiloista, hän hymyilee. Aallon mukaan ehkä ne pahimmat paikat ovat olleet iltaisin, kun joskus nälkä on iskenyt, mutta hyvin niistäkin on selvitty. – Makkaravoileivän olen korvannut hedelmillä, ja myös Valion sokeroimattomat mehukeitot ovat olleet hyvä keino saada olo kylläiseksi, hän kertoo.

Maali häämöttää

Tulokset ovat olleet melkoiset. Siitä reilun 147 kilon elopainosta on kadonnut 47, sillä haastattelupäivän aamuna vaaka, jolle mies on astunut joka ikinen aamu projektin aloituksen jälkeen, näytti tasan sata kiloa. – Itse asiassa ennen joulua pääsin jo kilon allekin, mutta sen verran joulupöydässä tuli vietetyksi aikaa, että kilo tultiin ylöspäin, Aalto huomauttaa. Siihen lopullisen tavoitteen ollaan nyt jo aivan loppusuoralla, sillä Pekka oli jo alkuvaiheessa päättänyt, että eroon pitää päästä 50 kilosta. Ja koska tarkoitus on jatkossakin pitää vaaka asetetuissa tavoitenumeroissa, on sadan kilon tuntumassa sijaitseva tavoite, 97 kiloa, myös jatkossa helposti tarkkailtavissa oleva lukema.

Lähtökohta on alusta asti ollut, että minä en luovu mistään – paitsi kiloista. – Kuka tahansa voi kuvitella, kuinka paljon rankempaa minkä tahansa asian tekeminen on, jos selässä, tai ehkä vielä enemmän vatsan puolella, on jatkuvasti mukana 50 kiloa painava reppu, Pekka kertoo.

Odotuksia ripeämpi tahti

Alkuperäinen tavoite oli, että paino lähtisi tippumaan kilon kuukausitahtia, mikä pitikin alussa kutinsa varsin hyvin. Joskin sittemmin sen osaa jo lyhyemmänkin matematiikan osaaja laskea, että 24 kuukauteen paino on tippunut vielä tätä alkuperäistä tavoitetta paremmin. Vielä kovempaan tahtiin kilojen hävitys lähti viime keväänä, jolloin Pekka pisti myös alkoholin suhteen korkin kiinni. Ei se mikään suurempi ongelma ollut ollut, mutta viinin ystävänä sitä tuli otettua välillä turhankin usein. – Ja isoin ongelma viinin kanssa

Paljon hyvää ja vain yksi iso miinus

Summa summarum, Pekka Aalto pitää tekemäänsä päätöstä erittäin hyvänä. Moni asia on petraantunut painonpudotuksen myötä. Polvi toki vaivaa joskus edelleenkin, mutta huomattavasti vähemmän, eikä enää levossa. Se mahdollinen operaatiokin on ainakin toistaiseksi siirretty hamaan tulevaisuuteen. Laskennallinen ihannepaino Aallon kokoisella miehelle olisi vieläkin alhaisempi. Puhtaasti numeroiden valossa 190-senttinen mies kun olisi optimaalisessa kunnossa 79–89 kilon rajoissa. Näin alas Aalto ei kuitenkaan ole omaa tavoitettaan rukannut. – Minä haluan enemmänkin jatkossakin pitää kiinni tästä kontrollista, mutta en niin, että siitä tulisi joku ongelma. Itse uskon, että pääkoppa kertoo aika hyvin sopivan painon, hän tuumaa. Kenties ainoa merkittävämpi haitta on ollut se, että vaatevarastoa on pitänyt päivitellä melkoisesti. Neljä isoa säkkiä vanhoja vaatteita on lähtenyt vaatekeräykseen. Aktiivisuusrannekkeen ja vaa´an lisäksi myös vaatteet ovatkin olleet varsin tehokas mittari. Äskettäin mies hörähti nauramaan. kun hän huomasi, että vanhojen housujen ja uuden vyötärörajan väliin menee helposti kokonainen keilapallo. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA MAIJA AALTO

Tervetuloa Norlandia Tampere Hotelliin Sijaitsemme lähellä Tampereen keskustaa Rauhallinen hotelli hyvien kulkuyhteyksien varrella Aamupala sisältyy majoituksen hintaan Mahdollisuus laskutussopimukseen sekä sopimushintaisiin huoneisiin Kysy lisää suoraan hotellista soittamalla puh. 050 384 4400 tai laittamalla sähköpostia tampere@norlandia.com

Seuraa meitä Facebookissa Seuraa meitä Instagramissa

14001

EFT-terapia ja koulutus Tunnetaitovalmennus www.arotar.fi minna.katajamaki@arotar.fi 040 758 3766

Hyvinvointia ja työkykyä hieronnalla

HIERONTA- JA LIIKUNTAPALVELUT SATU KARHU - klassinen hieronta - urheiluhieronta - taukojumpat - liikuntaohjaukset

- työpaikkakäynnit sovitusti - käytössä myös Smartum-hierontaetu (Smartumpay)

Koulutettu hieroja / urheiluhieroja Satu Karhu p. 050 514 197 / satu.karhu@gmail.com / www.satukarhu.fi Rinnetie 15, 33430 Vuorentausta (Ylöjärvi)

Yrittäjäjäsenille kevätkauden aloitusvalmennus 35€ ! (norm. 50€) Varaa oma aikasi: cambridgeohjelma.fi/ valmentajat/ Kangasala / Minna Pajula

YRITTÄJÄN YLIVERTAINEN TIETOPANKKI www.pirkanmaanyrittajat.fi

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

LaKiLaaRi

Salaojat kuntoon kaikkina vuodenaikoina.

HAGLEX OY / LaURa HaGmaN

Olen ostanut vajaa kaksi vuotta sitten omakotitalon. Sen hankittuani omakotitalossa vanha öljylämmitysjärjestelmä vaihdettiin uuteen maalämpöjärjestelmään. Nyt kuitenkin töiden viedessä ja siten muuton tapahtuessa toiseen kaupunkiin, päätin myydä omakotitalon, mikä tapahtuikin nopeasti hyvän kiinteistövälittäjän toimesta. Kaupanteon lähestyessä haluan selvittää verotukseen liittyvät asiat. Olenko ymmärtänyt oikein, että omakotitaloni myynnistä maksan verot? Saanko jotenkin huomioitua tässä lämmitysjärjestelmän uusimiseen liittyneen investoinnin?

Varaa maksuton tarkastuskäynti!

salaojakeskus.com

010 4114 900

KÄRRYJEN HUOLTO, KORJAUS, MYYNTI, VUOKRAUS

Aisapojat Oy Asentajankatu 3 Lakalaiva, TAMPERE

LAITURI muuttuviin olosuhteisiin ympäri vuoden.

Tämä aihealue on pohdituttanut varmasti monia. Kysymyksestäsi oletan, että omakotitalo on nimenomaan ollut sinulla vakituisena asuntonasi. Oman asunnon voi myydä luovutusvoitosta verovapaasti silloin, kun sen on omistanut vähintään kaksi vuotta ja on joko itse tai joku perheestäsi asunut siinä yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Koska esittämässäsi tilanteessa kyseinen aikaraja ei toteudu, tulee omakotitalon myynnin luovutusvoitosta maksaa veroa pääomatulojen veroprosentin mukaan (30 prosenttia 30 000 euroon asti, tämän ylittävältä osalta 34 prosenttia). Omakotitalon kaupasta saamastasi kauppahinnasta voit verotuksessa vähentää omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta syntyneiden menojen yhteismäärän. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voit vähentää esimerkiksi maksamasi varainsiirtoveron, lainhuutokulut, välityspalkkiot sekä omistusaikanasi tehdyt perusparannusmenot kuten lämmitysjärjestel-





nooa-arctic.fi Soita puh. 0400 591 219

män muuttaminen. Näiden menojen lista ei tässä yhteydessä ole tyhjentävä, vaan esimerkinomainen. Lämmitysjärjestelmän uusimiseen ja parantamiseen liittyvistä asennustöistä tai vanhan järjestelmän purkutöistä voi saada kotitalousvähennystä. Mikäli kotitalousvähennystä on hakenut ja saanut kulujen maksuvuonna, voi lämmitysjärjestelmän hankkimisen kustannukset kokonaisuudessaan silti vähentää omaisuuden hankintamenona luovutusvoittoverotuksessa. Lisäksi verotusta pohtiessa on hyvä muistaa, vaikka omakotitalon kaupassa hyvin todennäköisesti todelliset kulut ovat suuremmat, niin verotuksessa yksityishenkilöiden on mahdollista käyttää myös niin kutsuttua hankintameno-olettamaa, joka alle kymmenen vuotta omistettujen varallisuuserien osalta on 20 prosenttia luovutushinnasta. Tämä on vaihtoehtoinen vähennyksen määrä aikaisemmin esitetyille todellisille kuluille. Huomioitavaa on aiheeseen liittyen lisäksi, että jos omakotitalon omistaja vuokraa ta-

loa, on omistajan mahdollisuus vähentää lämmitysjärjestelmään kohdistuva investointi rakennuksen vuotuisina poistoina saadusta vuokratulosta. Vuokranantajana toimivan omakotitalon omistajan verotukseen ei tässä vastauksen laajuudessa ole mahdollista mennä. Kun olet myynyt omakotitalosi, mistä syntyy verotettavaa pääomatuloa, kannattaa hakea ennakkoveroa OmaVerossa tai toimittaa Verohallintoon kiinteistön luovutuksesta kertovan laskelman luovutusvoitosta (lomake 9). Tämän jälkeen Verohallinto tekee päätöksen ennakkoverosta ja tilisiirtolomakkeet veron maksamista varten. Ennakkoveroa voi hakea verotuksesi valmistumiseen asti. Viivästysseuraamuksia ei tule, jos hakemus ennakkoveroista on Verohallinnossa viimeistään luovutusvuoden loppuun mennessä. Esitäytetyltä veroilmoitukselta pitää muistaa aina tarkistaa, että tiedot ovat oikein omakotitalon myynnin osalta. Mikäli näin ei ole, niin tiedot on tarvittaessa korjattava OmaVerossa.

ASIANAJOTOIMISTOJA * Asianajajat Asianajotoimisto ACTAS Oy

Asianajotoimisto Facta Oy

Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE Apiankatu 3, 37600 VALKEAKOSKI Ideaparkinkatu 4, 37570 LEMPÄÄLÄ Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA puh. 010 548 6060, info@actas.fi www.actas.fi Mika Allén*, Antti Malinen*, Risto Tuori*, Marjo Anttoora*, Anni Honka

Tuomiokirkonkatu 15 A 8, 33100 TAMPERE p. (03) 230 3000 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi Ilkka Syrjänen*, Mika Miesmäki*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Heikki Lehtinen*, Markku Sinivaara*, Leo Lagerstam*, Veera Harjuniemi, Olli Teivaala

Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy

Asianajotoimisto Hilkka Tuori Oy

Kelloportinkatu 1, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) 3421 110 www.nokialaw.fi

Asianajotoimisto Alfa Oy

Hämeenkatu 20 A, 6. krs, 33200 TAMPERE puh. (03) 3142 9000 www.alfalaw.com Peter Rasmussen*, Tiina Koskinen-Tammi*, Ilkka Miettinen*, Heikki Taulaniemi*, Leena Laurila*, Niko Värttiö*, Otto Ropponen

Hallituskatu 11 A, Tampere puh. 050 555 5612, 040 587 1510 hilkka@tuori.fi, www.tuori.fi Hilkka Tuori*, Sini Ruusila Päivi Riutta, Maria Tanhuanpää painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus

Asianajotoimisto Jari Hytti

Keskustori 1, 4.krs, 33100 Tampere puh. (03) 273 0145 www.jarihytti.fi E-mail: etunimi.sukunimi@jarihytti.fi Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä* Assistentti Kati Haapanen, Rödl & Partner Affiliate

Asianajotoimisto Klingendahl Oy

Asianajotoimisto Pertti Holopainen Oy

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy

Technopolis Asemakeskus Peltokatu 26 33100 TAMPERE puh. (03) 260 2000 www.klingendahl.com

Hämeenkatu 18 A 6, 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190 www.lindblad.fi tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*

Verstaankatu 3 D 26, 33100 Tampere p. 050 5519 765 www.pjh.fi | pertti@pjh.fi Perukirjat, kuolinpesät, perinnönjaot ja edunvalvontavaltakirjat. Avioerot ja ositukset. Lasten asuminen, elatus, huolto ja tapaaminen.

puh. 010 3466640 www.tammer-juristit.fi

Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* ja Raakel Räsänen. etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi

Asianajotoimisto Merkurius Oy Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tomi Kauppinen*, Tommi Härmä*, Ida Koskinen, Lotta Lampinen

Asianajotoimisto Veneskoski Oy Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Petri Kananoja*, Jenna Barrow*, Anna-Katariina Loukola, lupalakimies Jorma Putkonen, asiantuntija, kiinteistöasiat

Eversheds Asianajotoimisto Oy Kauppakatu 7, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500 www.eversheds.fi Timo Jarmas*, Jukka Reilin*, Vesa Turkki*, Harri Tolppanen*, Antti Husa*, Terhi Holkeri*, Tiina Koivisto*, Johanna Tolppanen*, Sinikka Turkki*, Sanna Soukko*, Lavinia Husa*, Henni Parviainen

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Pekka Warjus*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Otso Etelämäki

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Vammalan Yrittäjien suunnitelmat vuodelle 2020 ovat selvillä Jäsenten kouluttaminen, aktiivinen kuntayhteistyö sekä seniorijäsenien toiminnan kehittäminen ovat Vammalan Yrittäjien keskeisimmät tavoitteet vuodelle 2020. Lisäksi hallitustyöskentelyä aiotaan kehittää ja uudistaa. Tulevan vuoden suuntaviivat linjattiin Vammalan Yrittäjien hallituksen järjestäytymiskokouksessa 11. tammikuuta.

allituksen koko kasvoi, sillä aiemmin kahdeksan valitun jäsenen sijaan uusi hallitus on 12-paikkainen. Puheenjohtajana jatkavan Jari Moision lisäksi kokouksessa valittiin varapuheenjohtajiksi Kaisa Haltia, Anne-Marie Niemelä sekä Mika Valtonen. Uusi avaus on myös toiminnan jakaminen tiimeihin. – Hallitustyöskentelyn suurin muutos ovat tiimit, joita varapuheenjohtajat vetävät. Tällä uudistuksella varmistamme aktiivisen ja

monipuolisen toiminnan jatkuvuutta myös tulevaisuudessa, tiivistää Moisio.

Kolme tiimiä

Edellä mainittuja tiimejä on yhteensä kolme. Viestintätiimi vastaa yhdistyksen tiedottamisesta sekä viestinnän kehittämisestä, toimintatiimin tehtävänä on koordinoida eri tilaisuuksien, tapahtumien ja koulutusten toteuttamista, ja verkostotiimi huolehtii eri yhteistyöverkostojen kanssa toimimisesta sekä vastaa sidosryhmätyösken-

telyn kehittämisestä. – Tiimityöskentelyn ideaa lähdettiin miettimään tehtävien resursoinnin näkökulmasta, jotta työmäärä jakaantuisi tasaisesti hallituksessa. Tiimimallia on ollut muillakin yhdistyksillä, ja se todettiin hyväksi malliksi myös meille, Moisio perustelee. Tämäkin lehtijuttu julkaistiin aktiivisuuden ansiosta, joskin vielä nyt lehdistölle lähetetyn tiedotteen naputteli kasaan puheenjohtaja. – Tämä tiedote on vielä minun toteuttamani, mutta toimintamallia hiotaan, ja jatkossa viestintätiimin rooli on siinäkin tehtävässä isompi.

Ja kolme keihäänkärkeä

Sen verran järjestyskokouksessa ehdittiin jo tulevaakin vuotta visioida, että yritys listasi kolme kärkitavoitettaan. Ne ovat aktiivinen kuntayh-

Vaihtoehtoisten käyttövoimien kiinnostus kovassa kasvussa –

teistyö, jäsenistön kouluttaminen sekä seniorijäsenien toiminnan kehittäminen. Näitä ei valittu siitä syystä, että niissä oltaisiin aiemmin oltu jotenkin erityisen heikkoja. Enemmänkin halutaan vahvistaa kutakin funktiota entuudestaan. – Esimerkiksi kaupungin kanssa tehtävä yhteistyö on ollut tavoitelistalla jo aikaisemminkin, ja siinä on päästykin hyvään vauhtiin. Urheilutermein sanoen, haluamme varmistaa, ettei hyvä olo passivoi vaan yhteistyön taso säilyy edelleen hyvänä. Yhteisiä tapahtumia ja tilaisuuksia ainakin aiotaan lisätä, Moisio huomauttaa. – Seniorijäsenten määrässä on ollut puolestaan hienoista kasvua, joten haluamme ennakoiden lähteä katsomaan, voisiko senioritoiminnalla laajentaa yhdistyksen toimintaa.

Reilut 300 jäsentä

Vammalan Yrittäjät ry:llä on yli 300 jäsenyritystä. Jäsenkehitys on ollut oikeansuuntaista, sillä määrä on ollut viime aikoina maltillisessa kasvussa. Nostetta tavoitellaan myös 2020. – Jäsenmäärän kasvattaminen on täysin realistista, koska jo nyt olemme nauttineet pienestä jäsenmäärän kasvusta. Myös jäsenkuntamme ulkopuoliset yrittäjät ovat tervetulleita järjestämiimme tilaisuuksiin tutustumaan toimintaamme. Näin madallamme kynnystä liittyä yhdistykseemme. Lisäksi pyrimme olemaan yhteydessä kaikkiin alueemme uusiin yrittäjiin joko tapaamisen merkeissä tai vähintään kaupungin kanssa kaksi kertaa vuodessa järjestettävien uusien yritysten aamupalatilaisuuksissa, Moisio kertoo. ● Teksti: VILLE KULMALA

Kuva: Pixabay

Sähköautojen myynti kaksinkertaistui vuonna 2019 Energiateollisuuden mukaan vaihtoehtoisten käyttövoimien kasvu on kiihtynyt sekä ensirekisteröintien että käytettyjen autojen osalta. Joulukuussa hybridi-, kaasu- ja sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli 14,5 prosenttia, joka oli uusi ennätys. Kasvu on merkittävä, jos sitä vertaa vuoden takaiseen. –Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus joulukuun ensirekisteröinneistä oli 2,5 kertainen verrattuna vuoden 2018 tasoon, huomauttaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Vaihtoehtoiset käyttövoimat muodostavat yhä suuremman osuuden kaikista ensirekisteröinneistä. Traficomin julkaisemien tilastojen mukaan vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus uusien henkilöautojen myynnistä oli viime vuonna noin yhdeksän prosenttia. Käytettyinä maahantuoduista autoista vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus oli vieläkin suurempi. Se oli viime vuonna peräti 18%, eli kaksinkertainen

Kuva: Pixabay

Suomessa uusina myytyihin autoihin verrattuna. –Tieliikenteen päästöjen vähentäminen alkaa näyttää hyvinkin realistiselta. Tilastot osoittavat, että

vaihtoehtoisten käyttövoimien kasvu tapahtuu huomattavasti odotettua nopeammin, sanoo Energiateollisuus ry:n asiantuntija Tuukka Heikkilä. Hänen mukaansa kasvun yhtenä pullonkaulana on vielä lataus- ja tankkausinfran kehittyminen, varsinkin Pohjois-Suomessa. Hallitusohjelmassa on sitouduttu kehittämään sekä sähkö- että kaasuautojen edellyttämää käyttövoimainfrastruktuuria esimerkiksi kiinteistöille ja huoltoasemaketjuille asetetuin velvoittein. Energiateollisuuden toimitusjohtaja huomauttaa, että vaihtoehtoiset käyttövoimat täydentävät toisiaan. – Kaasu sopii sekä kevyelle että varsinkin raskaalle liikenteelle ja sähkö on parhaimmillaan kaupunki- ja taajamaliikenteessä. Tarvitsemme kaikkia vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseksi, Leskelä kommentoi. ● Teksti: VILLE KULMALA

Ensiaskeleet yrityskauppaan Oletko kiinnostunut yrittämisestä, mutta liikeidea puuttuu? Onko sinulla toimiva yritys, jolle etsit jatkajaa? Pirkanmaalla on tulossa myyntiin satoja yrityksiä, jotka etsivät uuttaa jatkajaa. Selvitysten mukaan ostetut yritykset menestyvät paremmin kuin vastaperustetut yritykset. Yrityskauppa on hyvä keino aloittaa yritystoiminta tai laajentaa jo olemassa olevaa toimintaa. Pirkanmaan Yrittäjät ja TE-toimisto järjestävät tammikuussa tilaisuuden, jossa kuulet, mitä sinun pitää ottaa huomioon ja mistä saat tukea yrityskaupan alkumetreillä. Omistajanvaihdosmarkkinoilla helmikuussa myyjät ja ostajat kohtaavat, ja saavat tukea asiantuntijoil-

ta yrityskaupan toteuttamiseksi. Tilaisuudessa on ostokohteiden ja ostajien lisäksi mukana toimijoita liittyen rahoitukseen ja verotukseen, sopimusjuridiikkaan, yritysten kehittämiseen, verkostoitumiseen, koulutukseen ja yrittäjyyden edistämiseen. 30.1. Ensiaskeleet yrityskauppaan, klo 9–11, Pirkanmaan Yrittäjät, B-rappu, 2. krs, Kehräsaari, Tampere, ilmoittautuminen: eero.ojanen@ te-toimisto.fi 13.2. Omistajanvaihdosmarkkinat, klo 11–17, Scandic Rosendahl, Tampere, Pyynikintie 13. Ilmoittautuminen: https://kasvubuusti.fi/event/ omistajanvaihdosmarkkinat/ ●

VALTAVA VALIKOIMA TUOTTEITA • Upeat huonekalu- ja sisustuskankaat • Erikoismittaiset joustinpatjat/ vaahtomuovipatjat • Vaahtomuovit määrämittaan leikattuna • Ompelu/-päällystyspalvelut koko Suomeen www.vaahtomuovi.net

Myymälä: Varastokatu 2, Tampere Ma-Pe 9-17.30, La 9-14 Verkkokauppa: www.vaahtomuovi.net Puhelin: 050 3755 404

Teksti: VILLE KULMALA

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO! Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla:

Accotilit Oy*

Suvantokatu 13, 33100 TAMPERE Puh. (03) 3125 1000 Riku Salomaa KLT, KTM riku.salomaa@accotilit.fi www.accotilit.fi

Aldia Oy*

Netvisor-palvelun erikoisosaaja Aleksanterinkatu 23 A, Tampere Tiina Raatikainen, 040 512 8680 tiina.raatikainen@aldia.fi www.aldia.fi

EK-Tilit Oy* Oriveden Tilitoimisto

Keskustie 29, 35300 ORIVESI

Vammalan Tilitoimisto Puistokatu 14, 3. krs 38200 SASTAMALA puh. 040 829 8190 www.ektilit.fi Helena Karppelin KLT, HT Eveliina Kumanto KLT, BA

Hämeen ATK- ja Tilipalvelu Oy* Näsilinnankatu 28 E 6, 33200 TAMPERE puh. (03) 3141 7800 Matti Myllymäki 0400 337 528 matti.myllymaki@hatili.fi www.hatili.fi

Kirjanpitotoimisto Mattila Oy*

Myllystenpohjantie 2, 36200 KANGASALA puh. 010 2390 880 Kalevantie 2, 33100 TAMPERE puh. 010 2390 889 info@kirjanpitomattila.com www.kirjanpitomattila.com

Kymppikirjanpito 0y*

Hatanpään valtatie 34 E 33100 TAMPERE puh. (03) 3122 3100 fax (03) 3122 3150 Laura Järvi laura.jarvi@kymppikirjanpito.fi

Scantilit Oy*

Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282 Tiina Laukko, Ulla Tamminen KLT etunimi.sukunimi@scantilit.fi www.scantilit.fi

Tiliasema Oy Pirkanmaa* Tiliasema Orivesi Tiliasema Nokia Jyrki Marttunen, puh. 050 411 0356 jyrki.marttunen@tiliasemaoy.fi

Tilimanager Oy*

Takojankatu 1 c B 11, 33540 TAMPERE puh. (03) 3141 4000 fax (03) 3141 4040 tilimanager@tilimanager.fi www.tilimanager.fi

* = auktorisoitu www.tilitoimistot.fi

Tilisatama Oy*

Tilkon Oy*

Tampereen toimisto

Satamakatu 9, 33200 TAMPERE puh. (03) 363 0200 fax (03) 363 0088

Lempäälän toimisto

Manttaalitie 1, 37500 LEMPÄÄLÄ puh. (03) 3391 1700 Matti Savo KLT www.tilisatama.fi

Hämeenkatu 13 B, a-rappu 33100 Tampere Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi

Viicon Group Oy / Vaasa VIICON Oy*

Finlaysoninkuja 3 33210 Tampere Jani Salonen, puh. 040 847 5587 Niina Asujamaa, KLT, puh. 050 5874 950 www.viicon.fi

Tilitoimisto Kirsti Alakahri Oy* Satamatie 37, 37800 AKAA puh. (03) 549 4400 Kirsti Alakahri KLT www.tilitoimistoalakahri.com

Pluscom taloushallinto Oy* Pinninkatu 45 A, Tampere puh. 045 635 3901 www.pluscom.fi Jaakko Oikemus, KLT

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!

Radio Musa 100,5

Musa on parasta!

Radio valitaan musiikin perusteella. Radio Musa soittaa mielimusiikkiasi. Tykkäät kuitenkin! Yrittäjä! Mehän voitais vaikka juoda aluksi Radio Musan yrittäjäkahvit, joka on erinomainen tilaisuus saada lisää asiakkaita. Musalla pääset kymmenien tuhansien kuuntelijoiden korvien väliin. Tilaa ilmainen, muhkea Radio Musa 2020 -lehti! Ota yhteys 0400 620 036 tai toimitus@radiomusa.fi Edulliset kampanjat, soita meille!

Tarja

Kimmo

Jussi

Pena

0400 9400 57 | 050 5600 248 | 041 480 3908 | 0400 620 036

Radio Musa ******** RADIO MUSA 2020 * toimitus@radiomusa.fi * radiomusa.fi ********

Sisäsivuilla

Tamperelainen Musa -gaala Lauantaitanssit Ohjelmat ja niiden tekijät

Kyllä kansa tietää:

Musa on ylivoimainen aikuisten parissa

Mainosta Musassa! www.radiomusa.fi

100,5

IG: @radio.musa #parastamusaa radiomusa.fi

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Kristiina päätyi vaahtomuovien pariin kaupan kassalla hänelle esitetyn kysymyksen pohjalta –

Pian takana on jo 35 vuotta Varastokadulla, Sorsapuiston kulmanaapurina sijaitseva Tampereen Vaahtomuovi Oy, on niitä firmoja, joka tarjoaa ensimmäistä kertaa sisään astuvalle aikamoisen yllätyksen. Ulkopuolelta piskuiselta näyttävä liike paljastuu sisäpuolelta varsinaiseksi jättiläiseksi. Tila jatkuu läpi koko talon ja kattaa ompelimoineen ja varastoinen yli 800 neliötä. Yrittäjä Kristiina Vaalikiven toimistohuoneeseen ulko-ovelta matkaa kertyy useita kymmeniä metrejä.

ampereen Vaahtomuovi myy nimensä mukaiseesti vaahtomuovia, joskin varastoa katsellessa sekin selviää, että erilasia kankaita ja muita päällystyökuoseja on tarjolla vähän joka junaan. Yrittäjän mukaan ehkä vaahtomuovia kattavampi termi onkin sisustuspehmusteet. – Meiltä löytyy kodin sisustustekstiilejä ja verhoilu- ja sisustuskankaita, Kristiina Vaalikivi esittelee. Hänen yrittäjäuransa alkupisteestä on ensi tammikuussa kulunut jo 35 vuotta.

Isän kauppaan töihin

Tampereella syntynyt, mutta jo pari-

vuotiaana Helsinkiin muuttanut Kristiina päätyi takaisin syntymäkaupunkiinsa parikymppisenä. Silloinen poikaystävä oli iso motivaattori muuttopäätöksessä, mutta sekin auttoi asiaa, että Kristiinan isä Timo Vaalikivi oli tamperelaistunut jo aiemmin. Kristiina pestautui tänne muutettuaan heti isänsä Hallituskadulla pyörittämään Keskustan Säästökulma -kauppaan myyjäksi. Silloin hänellä ei ollut aavistustakaan, että työskentelisi samassa osoitteessa vielä parikymmentä vuotta myöhemminkin. Jatkuu seuraavalla sivulla →

KRISTIINA VAALIKIVELLE tulee tammikuussa täyteen jo 35 vuotta vaahtomuovien parissa. Yritystoiminta alkoi puskista tulleen ehdotuksen kautta, jonka teki hänelle aikanaan hänen isänsä kaupan alivuokralaisena toiminut yrittäjäpariskunta.

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

... jatkoa edelliseltä sivulta

Yrityskauppaehdotus tuli puskista

Kristiinan isän alivuokralaisena samassa toimi pieni pehmustekauppa. Sitä pitäneet yrittäjät, Marja ja Jari Puustinen, olivat käyneet kauppiasnaapureina tutuiksi, mutta heidän vuoden 1984 loppupuolella Kristiinalle tekemänsä ehdotus yllätti. – Eräänä iltapäivänä he tiedustelivat minulta, olisinko halukas ostamaan pehmustekauppaan ja jatkamaan heidän liiketoimintaansa, hän hymyilee. Ehdotus tuli puskasta, sillä varsinaisesta vaahtomuovibisneksestä Kristiina ei tiennyt mitään, eikä asiasta muutenkaan ollut keskusteltu ennakkoon kertaakaan. – En edelleenkään tiedä, mistä he juuri minulle tätä keksivät ehdottaa, hän myöntää.

Yrittäjäkipinä oli kytenyt jo pidempään

Päätös oli iso, mutta asiaa tuumatessa ajatus alkoi kiinnostaa. Yrittäjä ei osaa sanoa mitään yksittäistä syytä, mutta muistaa jo pienempänä miettineensä, että oman yrityksen pyörittäminen voisi sopia hänen luonteelleen. – Olen aina ollut melko kova tekemään töitä. Ensimmäiset ansiohommat aloitin jo 12-vuotiaana, kun pääsin Käpylän raveihin lähetiksi, hän muistelee. Kaupantekoon kääntyviä ominaisuuksia oli osoittanut sekin, että jo juuri ja juuri kouluikäisenä Kristiina oli myynyt omatekemiään joulukortteja. – Lähinnä myin niitä kaverien vanhemmille, jotka eivät varmaan kehdanneet olla ostamatta, mutta eivät ne mitään suttuja olleet. Pitkään ja hartaasti minä niitä taiteilin, hän muistelee. Kiinnostus yrittäjyyteen ei jäänyt vain lapsuuteen. – Minun ja ensimmäisen poikaystäväni, jonka kanssa siis tänne aikanaan muutimme, lempipuuhaa oli miettiä, millaisia yrityksiä voisimme perustaa, Kristiina miettii.

Kauppasumma hirvitti

Kristiina kaivaa omasta mapistaan esiin pehmustekaupasta solmitun kauppakirjan, joka on päivätty

SHAKKIRUUTUINEN MUOVIMATTO on havaittu erinomaiseksi leikkuupöydäksi. Siinä olevat neliöt ovat tasan 20x20 senttisiä ja viivat auttavat myös siinä, että leikkuujäljestä tulee suoraa.

1.1.1985. Siinä luetellaan kaupan yksityiskohdat sekä kauppasumma, joka oli 4000 markkaa sekä vaihto-omaisuus päälle. – Lainaa otin pankista 15 000 markkaa, jolla maksoin sekä kauppasumman että vaihto-omaisuuden. Loppu jäi ”pyöristysrahaksi”, yrittäjä muistelee. Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan lainamäärä vastaa tänä päivänä reilua 5000 euroa. – Sen muistan, että kauppasumma hirvitti. Mietin, millä ikinä saan tällaisen summan maksetuksi, jos sattuu köpelösti käymään hän kertoo. Yrityksen nimi oli Tampereen Vaahtomuovi jo entisen omistajien aikana, eikä Kristiina sitä lähtenyt

muuttelemaan. Valikoima oli nykyistä suppeampi. Käytännössä tarjolla oli vaahtomuovista pehmeä, kova ja puolikova vaihtoehto ja yhdessä telineessä muutama vahakangasrulla. Vaikka ala itsessään oli uusi ja entisten yrittäjien ”perehdytys” yhden iltapäivän mittainen, alkoivat työt luistaa – ainakin osittain. – Ensimmäisen leikkaamani patjan leikkasin aivan oikein, mutta sen sijaan onnistuin laskuttamaan sen omaksi tappiokseni, hän kertoo.

Verottaja yllätti

Toinen yrittäjän arkistoista löytyvä kirjallinen todiste alkuaikojen toiminnasta on Kristiinan huolellisesti kirjaama myynninkehitystaulukko. Siinä taulukkoon on merkitty jokaisen viikon ja päivän myynnit hyvin tarkasti. Yrittäjä toteaa, että oman yritystoiminnan alku oli kaiken kaikkiaan ihan mukiinmenevä. Laskutusmoka jäi yhteen kertaan, leikkaaminen sujui jatkossa entistä sutjakammin, ja asiakkaita piisasi ihan mukavasti. Silti toisen tilikauden päätyttyä paljastui vähän ikävämpi yllätys. Verottaja oli nimittäin päättänyt, että koko yrityksen tulos oli toiminimiyrittäjän omaa henkilökohtaista palkkaa ja progressio sen mukainen. Jälkiverot ja lisäennakot ynnättyinä yhteen verottaja oli karhuamassa yrittäjältä 80 000 markkaa. Sen saattaa kuvitellakin olleen yrittäjälle melkoinen järkytys, kun jo etukäteen liikkeestä maksettu 4000 markan pyynti oli tuntunut kovalta summalta.

Apu löytyi läheltä

VALINNANVARAA RIITTÄÄ, olivatpa kyseessä sitten vaahtomuovit, kankaat tai muut sisustuskuosit.

Näin kovaa summaa Kristiina ei kuitenkaan lopulta menettänyt, sillä kiitos Pirkanmaan Yrittäjien veroasiantuntijan neuvojen yritysmuoto muutettiin 1987 ensin kommandiittiyhtiöksi ja saman vuoden joulukuussa vielä osakeyhtiöksi. Muutosten ansiosta edellä mainittuja veroja pystyttiin myöhemmin anomaan takaisin. – Asia siis korjaantui, mutta ensi alkuun se oli järkytys. Sen verran olin asian kuultuani shokissa, että olin kuin halvaantunut, hän kertoo. Onneksi oma sisko Johanna oli silloin töissä yrityksessä ja osasi ottaa oikeat

otteet asiaan. Sisko oli raskausaikanaan tullut auttelemaan sisartaan liikkeeseen. – Hän käski minut töistä Alarantaan syöttämään sorsia ja vetämään henkeä, ja oli siis oikea pelastava enkeli, yrittäjä kiittelee.

Se on varmaan vähän isäni perää sellainen jonkinlainen Sulo Vilén -tauti, että mitä enemmän tavaraa, sitä hienompi homma. Nousua ja laskua

Kristiinan isä Timo myi kauppansa 1990, mutta Kristiina jäi edelleen kiinteistöön. Itse asiassa vielä vähän pidemmäksikin aikaa, sillä siellä pysyttiin läpi niin 90-luvun synkän laman kuin sen jälkeinen pitkä nousukausikin. Lama näkyi jonkin verran kaupan arjessa, mutta mitään dramaattista pudotusta se ei myyntiin missään vaiheessa tehnyt. – Pikemmin se näkyi katukuvassa. Synkimmillään se oli hyvin harmaa, ja kokonaistunnelma oli apea, hän muistelee. 90-luvun puolivälissä kasvua alkoi olla jo ilmassa, ja myös Kristiinan liiketoiminta alkoi taas kasvaa. Liikekoko kasvoi matkan varrella, sillä Kristiina onnistui saamaan kiinteistön kellarikerroksesta käyttöönsä lisätilaa niin, että lopulta liiketilaa oli noin 400 neliön verran.

Muutto oli pakon sanelema juttu

Kaikkiaan Kristiinan liike ehti toimia Hallituskadulla kunnioitettavat 24 vuotta. Siellä saatettaisiin olla edelleen tänä päivänä, mutta 2006 talossa alkanut saneeraus tarkoitti enemmän tai vähemmän pakkomuuttoa. – Taloon rakennettiin uusi ker-

ros, ja rakennusluvan takia kiinteistöön tarvittiin lisää parkkitilaa. Minun tilani oli käytännössä ainoa paikka, josta se voitiin nipistää, joten edessä oli väistämättömästi muutto, hän kertoo. Paikka oli kova, sillä toiminta oli miltei neljännesvuosisadan aikana vakiinnuttanut paikkansa asiakkaiden mielessä, ja toisaalta kovassa taloudellisessa nousukierteessä elävässä Suomessa vuokrat olivat kohonneet hyvin korkeiksi.

Muutto pisti liikettä niveliin

Tilalle kuitenkin löytyi suorastaan erinomainen vaihtoehto eli siis nykyinen toimipiste Sorsapuiston kupeessa. Lääniäkin se tarjosi reilusti lisää. – Pikkuhiljaa olemme laajentaneet täällä niin, että nyt käytössämme on noin 800 neliötä, yrittäjä iloitsee. Muutto oli alun perin tuntunut luonnollisesti pettymykseltä, mutta liiketoimintaa ajatellen se on sittenkin ollut pelkästään hyvä asia. – Kyllä se edellisestä paikasta lähtö oli myös jonkinlainen potku takamuksiin. Se pisti meidän esimerkiksi vihdoin avaamaan omat kotisivumme, koska uudesta paikasta piti viestiä mahdollisimman kustannustehokkaasti, yrittäjä kertoo.

Ansaintalogiikka meni uusiksi

Verkkosivut osoittautuivat heti erinomaiseksi ideaksi, sillä siinä missä aiemmin asiakaskunta oli löytynyt lähinnä Tampereen talousalueelta, alkoi puhelintiedusteluja nettisivuille laitetuista tuotteista tulla nyt myös muualta Suomesta. Verkossa tilattujen tuotteiden suosio kasvoi vuosi vuodelta, ja 2015 yritys sai käyttöönsä varsinaisen verkkokaupan, joka keskustelu automaattisesti varastonhallintaohjelmamme kanssa. Kehityksen vaikutuksesta kertoo jotain se, että siinä missä Hallituskadulla kassamyynnin osuus oli sata prosenttia koko myynnistä, on kassamyynnin osuus nykyään vain nelisenkymmentä prosenttia kaikesta myynnistä.

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Patjamyynti on vaihtunut erikoistuotteisiin – Ne taas ulottuvat Eppujen studiosta ravihevosten korvatulppiin

TAMPEREEN VAAHTOMUOVIN liiketila on niitä kauppoja, joiden kokonaisalaa on ulkopuolelta vaikea tajuta. Yli 800 neliön tila kulkee käytännössä läpi koko kerrostalon kellarikerroksen. Myymälätilaa siitä on noin puolet ja puolet on jätetty kuvassa näkyvään varastokäyttöön.

Liikevaihto on kasvanut entisestään verkkokaupan perustamisen jälkeen. Yrityksen liikevaihto oli vielä 2015 noin 490 000 euroa, mutta viime vuonna se oli kohonnut jo 856 000 euroon. Myös työntekijämäärä on kasvanut mukavasti. Siinä missä ennen muuttoa yritys työllisti vakituisesti yrittäjän lisäksi yhden vakituisen ja yhden osa-aikaisen työntekijän, on remmissä nyt yrittäjä, viisi kokopäiväistä ja yksi osa-aikainen työntekijä.

Inventaario keskeytyi suurpalohälytykseen

Varsinaisen verkkokaupan valmistumiseen tuli aikanaan viivettä siitäkin, että vuoden 2013 toiseksi viimeisenä päivänä yrityksen liiketiloissa koettiin todellisia kauhunhetkiä. Päivä on jäänyt mieleen, sillä elettiin uudenvuoden aatonaattoa. Töissä oltiin koko porukalla, koska menossa oli palaveri inventaariosta. Se kuitenkin keskeytyi yhtäkkiä, kun hallin toisessa päässä ollut työntekijä alkoi huutaa katosta tulvivan savua. Se tarkoitti äkkilähtöä, sillä matkaa pitkulaisen kiinteistön toisessa päässä olevalle ulko-ovella oli useita kymmeniä metrejä.

ELÄINKLINIKKA

KATSE

– Käsilaukut, takit ja kännykät jäivät kaikki tänne, kun ryntäsimme ulos, yrittäjä muistelee. Tulipalo oli syttynyt samassa kiinteistössä olevassa asuinhuoneistossa, ja saanut alkunsa tupakasta. Suurpalohälytyksen aiheuttaneessa hälytyksessä oli aineksia paljon pahempaankin, mutta onneksi tulipalo saatiin aisoihin ilman yhtäkään henkilöuhria, joskin osa ihmisistä jouduttiin pelastamaan yläkerroksista nostureilla. – Olin aivan shokissa siellä pihalla, sillä muistan vain miettineeni aktiivisena valokuvauksen harrastajana, että älä nyt noin tuota kuvaa rajaa, kun porukka kuvasi palavaa taloa. Lopulta siskoni patisti minut kotiin, hän muistelee.

Koko varasto meni vahinkotavaramyyntiin

Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta materiaa menikin sitten vähän enemmän. Itse tulipalo ei ikinä varsinaisesti ulottunut kellarikerroksessa sijaitsevan liiketilaan, mutta savua ja sammutusvettä sitäkin enemmän. Yrittäjä itse arvioi myöhemmin vakuutusyhtiölle, että myyntikunnottomaksi meni häneltä tavaraa noin 100 000 eu-

ron edestä. Siitä hän on iloinen, että vakuutusyhtiön kanssa kaikki meni hyvinkin kivuttomasti. Tästä hän antaa kiitosta Pohjola-yhtiöille. – Helsingistä tuli pian tänne suurvahinkotarkastaja ja kertoi minulle vaihtoehtoina olevan joko savu-ale tai tavaran luovuttaminen vahinkotavaramyyntiin, Kristiina kertoo. Näistä jälkimmäinen toteutui. Vaikka vakuutusyhtiö korvasikin reilusti hävityksen tuhoja kokonaisuudesta yrittäjälle aiheutui taloudellista haittaa. – Olin tehnyt onnistuneita ostoja, joten kyllä palosta minulle rahanmenoa koitui. Se on varmaan vähän isäni perää sellainen jonkinlainen Sulo Vilén -tauti, että mitä enemmän tavaraa, sitä hienompi homma, yrittäjä virnistää. Siitä yrittäjä kertoo olevansa ylpeä, että porukalla kauppa saatiin nopeasti pystyyn. – Totesimme olevamme melkoisia supernaisia, kun ovet saatiin auki jo kolme viikkoa palon jälkeen, hän muistelee.

Roppakaupalla huonoja uutisia

Tulipalo ei kuitenkaan jäänyt lähivuosien ainoaksi jobinpostiksi, vaan

Uusi kattavasti varusteltu pieneläinklinikka Lielahdessa, erityisosaamista mm. silmäsairauksista. Meiltä löytyy mm. röntgen, ultraääni, laboratorio ja leikkaussali.

Yrityksen valtavaa valikoimaa katsellessa tuntuu, että nimi saattaisi tänä päivänä kaivata päivitystäkin, mutta toisaalta yrittäjä myöntää, että vaahtomuovi on edelleen mukana leijonanosassa heidän projektejaan. Joskin se, miten sitä myydään, on muuttunut perusteellisesti. Siinä missä alkuvaiheessa etenkin patjamyynti kävi kovaa, ei sillä saralla tänä päivänä isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa ole mahdollista kilpailla. – Mehän emme saa edes ostettua liikkeeseen peruspatjaa sisään samaan hintaan kuin yksi iso ruotsalaistalo niitä ulos myy, hän kertoo. Tänä päivänä ei puhuta enää patjoista, vaan sisustuspehmusteista. Ja niiden käyttökohteita tuntuu löytyvän vähän joka saralta. – Terassikalusteet, asuntoautojen ja veneiden päälliset sekä oikeastaan kaikenlainen sisustami-

ikäviä uutisia on mahtunut viimeisen viiden vuoden sisälle muutenkin. Vaikka yrityksen tulos on tosiaan kasvanut ennätysvauhtia ja vaatinut valtavan määrän työtunteja, on yrittäjän henkilökohtainen elämä tarjonnut synkkiä uutisia. Lähipiiristään yrittäjä on menettänyt sairauksille hyvin läheiset läheisen äitinsä ja isänsä sekä nyt heinäkuussa vielä veljensä. Viimeksi mainittu oli muuten sinänsä ollut iso apu myös yritystoiminnassa, että hän oli rakentanut yritykselle käytännössä kaikki sen tietokone-ja varmuuskopio järjestelmät. Ilmeestä näkee, että ikävä menehtyneitä perheenjäseniä kohtaan on edelleen kova. – Välillä minusta tuntuu, että viimeiset viisi vuotta on mennyt enemmän tai vähemmän sumussa, hän myöntää.

Työ, kävelylenkit ja työkaverit turvana

Toisaalta yrittäjä toteaa, että keskittyminen työntekoon on saattanut olla myös varsin tehokasta terapiaa, mutta myöntää jossakin vaiheessa itsekin havahtuneensa siihen, että päivistä alkoi tulla turhan pitkiä. Vaik-

VVV Suunnittelu Oy

www.terasrakennesuunnittelu.fi info@terasrakennesuunnittelu.fi puh. 040 672 7224

ka ikävät asiat on hyvä saada välillä häivytetyksi mielestä, toisaalta ne on tarpeellista myös käsitellä. – Minun tapauksessani tämä on tapahtunut lähinnä pitkillä kävelylenkeille. Vaikka asun tuossa aivan lähellä Tammelantorin kupeessa, tapaan hyvin usein kävellä useamman kilometrin lenkin kotiin. Lisäksi yrittäjä jakaa tunnustusta erinomaiselle henkilöstölleen. – He ovat hoitaneet upeasti oman leiviskänsä, josta olen äärimmäinen iloinen ja tyytyväinen.

Vaihtelu virkistää

Entä mikä sitten yrittäjän omassa työssä on ollut kaikista mukavina? Siis mikä on saanut hänet jatkamaan pian jo 35 vuoden ajan? – Vaikka tämä niin kliseiseltä kuulostaa, niin työni parhaat puolet kulminoituvat asiakkaisiin sekä siihen, että tässä on päässyt tekemään hyvin erilaisia projekteja. Etenkin haastavat työt, joissa alussa miettii, miten tästäkin oikein selvitään, saavat toteutuessaan mielen virkeäksi ja tyytyväiseksi. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Huutokauppa Ekman, taiteen, antiikin, keräilyja sisustustavaran huutokauppatoimintaa.

Seuraava

HUUTOKAUPPA 2.2. klo 13 Katso kuvat

www.huutokauppaekman.fi Myymme ammattitaidolla muuttoylijäämät ja muun laadukkaan irtaimen tavaran

Kysy lisää p. 0400 884 434

Possijärvenkatu 1 33400 Tampere | 020 7856400 | www.elainklinikkakatse.fi | info@elainklinikkakatse.fi

µ Teräsrakennesuunnittelu µ Rakennesuunnittelu µ Arkkitehtisuunnittelu

nen mitä nyt voi pehmusteilla kuvitella tekevänsä, yrittäjä esittelee. Viime vuosina sekin on lisääntynyt, että olemassa olevat pehmusteet päätyvät roskakorin sijaan uudelleen päällystettäväksi. – Ajattelutapa on muuttunut kertakäyttökaman sijaan kestävyyteen, mikä tietysti on hyvä kehityssuunta myös meille, hän kertoo. Vuosien saatossa yrityksen to do -listalle on kertynyt melkoinen määrä hyvinkin uniikkeja projekteja. Esimerkiksi Eppu Normaalin studio on aikanaan akustoitu yrityksen tuotteilla, Tiedekeskus Heurekaan on ehditty työstämään useampiakin projekteja, ja televisossakin firman kädenjälkeä on nähty esimerkiksi Huvila ja Huussi –ohjelmassa. Onpa vaahtomuovia käytetty myös esimerkiksi ravihevosten korvatulpiksi ja aikanaan delfiinien hoitopatjoiksi Särkänniemessä.

KOTIAPUA ASIAKKAIDEN ARKEEN APU HELKA tarjoaa: • kotipalvelun tukipalveluita (arvonlisäverotonta kotiapua) • kotisiivousta ja kotiin vietäviä palveluita Tampereen ja ympäristökuntien asiakkaille.

• Meiltä myös työyhteisöjen valmennus- ja koulutuspalveluita Tilaa maksuton tutustumiskäynti! 040 724 3829 | info@apuhelka.fi | www.apuhelka.fi

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Talouden perusteet opetettava koulussa 5

00 000 suomalaista on ulosotossa, ja 386 700 suomalaisella on merkintä maksuhäiriöstä. Määrät ovat olleet jo vuosia kasvussa, mikä on erittäin huolestuttavaa. Suuri joukko suomalaisia on vaarassa pudota yhteiskunnan kelkasta, koska maksuhäiriön myötä elämä vaikeutuu monin tavoin vuokrasopimuksesta aina työpaikan ja puhelinliittymän saamiseen. Syitä tilanteeseen on monia, mutta suurin lienee heikko talouden perusteiden osaaminen. Koulujen pitäisi antaa jokaiselle samat eväät oman talouden hallintaan, mutta näin ei käytännössä ole. Taloustaitojen opetus on monin paikoin retuperällä. Jopa koulukoh-

taiset erot taloustaitojen opetuksessa ovat suuria, koska pedagoginen harkintavalta antaa opettajille mahdollisuuden ohittaa kokonaiseen aihealueen pikavauhdilla. Uudessa opetussuunnitelmassa talouden osuutta on hieman lisätty, mutta ei riittävällä laajuudella. Oman talouden hallinta on jokaiselle tärkeä perustaito, mutta siihen ei kiinnitetä vieläkään tarpeeksi huomiota. Seurauksena on velkakierteitä, ulosottoja ja maksuhäiriöitä, mutta myös niistä johtuvia mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä. Euron sijoitus koulujen talousopetukseen voisi säästää yhteiskunnalle sata euroa loppupäästä. Taloutta sekin. Nuoret ja Talous TAT kysyi asias-

ta taannoin opettajilta ja oppilailta. Tulokset olivat pysäyttäviä. Oppilaista 90 prosenttia halusi koulun opettavan taloustaitoja, mutta vain 20 prosenttia piti koulun tarjoamia valmiuksia riittävinä. Opettajista 94 prosenttia piti taloustaitojen opetusta tärkeänä, mutta vain kolmannes piti koulujen antamia valmiuksia riittävinä. Opettajista 76 prosenttia katsoi, että taloustaitojen opetuksen tulisi olla pakollista kaikilla kouluasteilla, eli alakoulusta lähtien. Niin ikään huomionarvoista oli, että 71 prosenttia opettajista katsoi hallitsevansa riittävät tiedot taloudesta sen opettamiseksi, mutta vain 14 prosenttia kertoi osaamisensa perustuvan opettajankoulutukseen. Opetta-

jien talouskoulutusta tulee siis kehittää merkittävästi, jotta he kaikki saavat tarvittavat tiedot opetukseen. Pirkanmaalla on tehty paljon erinomaista työtä talousopetuksen parissa. Tampereen Yrityskylä on siitä hyvä esimerkki, kuten myös yrittäjyyskasvatuksen suosio. Lisäksi Lempäälän Hakkarin koulu on menestynyt upeasti taloustaitojen kilpailuissa sekä Suomessa että maailmalla, joten positiivisia esimerkkejä kyllä löytyy. Tein viime vuonna Elias Rautakorven kanssa kansalaisaloitteen, jossa esitimme taloustietoa uudeksi oppiaineeksi. Halusimme varmistaa, että jokainen nuori saisi koulusta samanlaiset taidot, oli kyse sitten osa-

maksuista, pikavipeistä tai asuntolainoista. Kotien ja perheiden varaan taloustaitojen oppimista ei voida asettaa, sillä niiden lähtökohdat ovat hyvin erilaisia. Kasvava ongelma tulisi ratkaista siten, että kouluissa panostetaan taloustaitojen opetukseen jokaisella kouluasteella ja kaikissa soveltuvissa aineissa. Yhteiskunnan tehtävä on tarjota kaikille oppilaille riittävät perustiedot oman talouden hallintaan. Sitä on mahdollisuuksien tasa-arvo. ● Teksti: JOCKA TRÄSKBÄCK Kirjoittaja on lempääläläinen yrittäjä ja valtuutettu (kok.). Yrittäjä hänestä tuli lähes tasan 20 vuotta sitten. Kuva: ARI KOIVULAHTI

PIRKANMAAN KUUNNELLUIN PAIKALLISRADIO*

107,8 MHz

TAMPERE ❘ LEMPÄÄLÄ ❘ KANGASALA ❘ NOKIA ❘ PIRKKALA ❘ YLÖJÄRVI

www.radiosun.fi

Finnpanel Oy, KRT, Pirkanmaan alue kesä - marras 2019 (viikot 22-47)

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

KARI TOLONEN, järjestöneuvos ja Chaine des Rotisseurs -järjestön Officier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan pirkanmaalaisen ravintolan ruokatarjontaan.

Pienestä on tullut iso

KU K A? LOUNASVIERAS: Henri Valonen, toimitusjohtaja, Puhdistamo ASUU: Vantaalla PERHE: Vaimo ja kaksi lasta HARRASTUKSET: Kuntosali, ulkoilu, kesämökin rakentaminen LOUNASPAIKKA: Coyote

ämän vuosikymmenen ensimmäinen lounasvieras on vuonna 2009 perustetun hyvinvointibrändi Puhdistamon toimitusjohtaja Henri Valonen. Hänen johtamansa yritys valmistaa ravinnerikkaita ruoka-aineita, juomia ja lisäravinteita, ja se tunnetaan intohimoisesta suhtautumisesta puhtaaseen ravintoon ja laatuun.

– Kun saamme ihmiset innostumaan siitä, mitä he kuluttavat, voimme muuttaa hyvinvointikulttuuria ja tehdä terveellistä valtavirtaa. Siksi olemme olemassa, se on yrityksemme tarkoitus, summaa toimitusjohtaja itse firmansa toiminta-ajatuksen. Ja pitkälle se onkin kantanut. Pienestä superfood-nettikaupasta alkaneesta yritystarinasta on kasvanut iso. Viime vuonna yritys työllisti jo 70 henkeä ja liikevaihtoakin se takoi yli 10,5 miljoonaa euroa. Mainittakoon sekin, että Suomen Terveystuotekauppiaitten Liitto valitsi Puhdistamon kombuchat vuoden 2019 superruuiksi. Panimoliiton tilastojen mukaan jokainen suomalainen juo vuodessa virvoitusjuomia 53 litraa, kivennäisvettä 20 litraa, olutta 75 litraa ja lonkeroa 7 litraa. Toimitusjohtajan mukaan Puhdistamon kombucha kelpaa korvaamaan vaik-

sa yrityksen suurimpana haasteena sitä, että töihin saadaan huipputiimi – eli parhaat mahdolliset tekijät. Se on ollut avainasemassa myös Puhdistamon menestyksessä. Valonen haluaakin osoittaa henkilöstölle kiitokset siitä, että yritys on onnistunut kasvattamaan markkinaosuuttaan kannattavasti. – Myös yrityksen kova kasvu aiheuttaa joskus päänvaivaa kun on tasapainoiltava kasvavan menekin ja resurssien riittävyyden kanssa, hän lisää.

Työvoimaa tarjolla

COYOTEN LOUNAANA pippuripossua.

kapa nuo kaikki, joten markkinoita kyllä piisaa.

Vieraamme viihtyy ruoanlaittohommissa

PUHDISTAMON TOIMITUSJOHTAJA Henri Valoselle Ideaparkin Coyote oli miltei lähiruokala. Puhdistamo kun toimii sekin Marjamäen alueella.

Lounaspaikan valitsimme yrityksen kotikunnasta Lempäälästä. Ideaparkista löytyy Valosen tapauksessa miltei lähiravintola, sillä yrityksen toimipiste sijaitsee niin ikään Marjamäen alueella. Tällä kertaa päädymme lounaalle ravintola Coyoteen. Lounaslistalta valitsimme murkinoitavaksi pippuripossua eli porsaan sisäfilettä pippurikastikkeessa kasviksilla ja tikkuperunoilla. Lounaan lomassa selviää, että vieraamme on innokas ruoanlaittaja. Erilaiset pata- ja liharuoat kasvislisäkkeillä ovat mieluista puuhaa. Kesäisin grillaus ja ka-

lansavustus kuuluvat myös Henrin ruoanlaittoon. Mieliruoaksi vieraamme nimeää grillatun entrecote-pihvin.

Kasvua haetaan

Toimitusjohtajan mukaan lempääläisyrityksen lähitulevaisuuden tavoitteena on lisätä entisestään yrityksen ja sen tuotteiden tunnettavuutta kotimaassa. Lisäksi Puhdistamo haluaa ”laaduttaa” markkinoita kohtuuhintaisilla tuotteilla. Pidemmällä aikajänteellä tähtäimessä on myös kansainvälistyminen. Ruotsin markkinoille ollaan satsaamalla vahvasti jo kuluvan vuoden aikana.

Nopeat vastaukset

Jälkiruokakahvien lomassa vieraamme nopeat vastaukset. Sähköauto – Kyllä, itselläkin. Toive vuodelta 2020 – Kesämökki valmiiksi jouluksi 2020. TV-ohjelma jota seuraat – Billions. Viimeiksi kuunneltu kirja – Kolme elämää: Iiro Seppänen. Toive hallitukselle – Lisää kilpailukykyä kansainvälistymiseen. E-lisäaineet – Ei suuhun laitettavia. ●

Yrittämisen kipukohdat

Teksti: KARI TOLONEN Kuvat: ESKO LOUNAMAA

Toimitusjohtaja pitää minkä tahanYrittäjä, varaa paikkasi!

LEMPÄ ÄL ÄN YRiT TÄ JÄT

Puhdistamo on haluttu työpaikka – ainakin yritykseen tulevien työhakemusten määrää arvioiden. Pääosa Lempäälän yksikössä työskentelevistä asuu Valkeakoskella, Lempäälässä ja Tampereella. Yrityksen sijainti Ideaparkin vieressä Marjamäessä on hyvä asia, niin henkilöstön kuin tavaraliikenteen logistiikankin osalta.

DORIMEDIA OY

Leena 041 501 9902

MYÖS TÄYSIN SÄHKÖISET KIRJANPITOPALVELUT

Taloustaito Terttu Ky

Ilmoitustilavaraukset ja tarjouspyynnöt helposti myös

www.taloustaitoterttu.fi

Terttu 0400 883 024 • Laila 050 443 2911 Tuulimari 050 300 4018 • toimisto (03) 367 1747 toimisto@taloustaitoterttu.fi Rajasilta 1, 33880 Lempäälä

www.dorimedia.fi/ varaa-ilmoitustila

Puh. 03 375 0113, gsm 044 321 2768 Tampereentie 4, Lempäälä www.dorimedia.fi

www.lhla.fi

Asianajotoimisto ACTAS Oy Puh. 010 548 6060

Risto Tuori Asianajaja, osakas, OTL

Mika Allén Asianajaja, osakas, VT

Antti Malinen Asianajaja, osakas, VT

Marjo Anttoora Asianajaja, VT, TM

Anni Honka Lakimies, VT

Väinölänkatu 1, 33100 Tampere Puistokatu 16 A 8, 38200 Sastamala Apiankatu 3, PL 66, 37601 Valkeakoski Ideaparkinkatu 4, 37570 Lempäälä

www.actas.fi

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

LEMPÄ ÄL ÄN YRiT TÄJÄT

Sairaanhoitoa ja huolenpitoa

• Kotihoito • Kotisairaanhoito • Laboratorionäytteiden haku

Mira 040 723 0560 Johanna 040 844 0173 Sirvalahdentie 2 A 2b LEMPÄÄLÄ

www.hoivasilta.fi Lempäälän

Avoinna Ma–pe 9–20, La 9–17, Su 12–16 Puistokatu 4, 37500 Lempäälä, puh. (03) 375 0955

www.lempaalankeskusapteekki.fi

Rakennamme uutta, korjaamme vanhaa Rakennusurakointi

E Vuorinen Oy Lempäälä

Komea kasvukäyrä

www.evuorinen.fi

Suomen Kulutusosan vuosikymmenen mittaista tarinaa voi pitää Kasvutarinana, todellakin isolla K-kirjaimella. Nollasta alkaneesta yritystoiminnasta on nimittäin kasvanut yli 20 henkeä työllistävä talo. Se oli viime vuoden verotilastoja katsellessa myös koko Lempäälän Top 10 yhteisöveronmaksajien joukossa. Ei hullummin 10-vuotiaalta.

empäälästä Valkeakoskelle johtavan tien varressa, Marjamäen ja Ideaparkin kupeessa, maisema on muuttunut valtavasti juuri päättyneen vuosikymmenen aikana. Ero entiseen on helppo huomata, ainakin jos kyseistä raittia ei ole tullut hurauteltua alvariinsa. Alueelle on noussut lukuisia yrityshalleja, eikä tahti ole hiipumassa. Myyntikuntoon saatettua ja tasattua tonttimaata kun tuntuu löytyvän oikeastaan jokaisesta ilmansuunnasta vähintäänkin kilometrin säteellä. Suomen Kulutusosan teollisuushalli on seurannut tätä kehitystä aitiopaikalta, sillä se aloitti toimintansa aika tasan kymmenen vuotta sitten. Yrityksen käyttämä halli on tosin varhaisempaa perua, sillä se on seissyt paikallaan jo 90-luvulta saakka.

Pähkinänkuoressa näin

Keskusvoitelu ja kierukkavaihteet

Ammattitaitoista isännöintiä asumisen asialla

www.qtec.fi

Pirkanmaan Pro Isännöinti Oy www.proisannointi.fi toimisto@proisannointi.fi Puh. 03 233 4200

Suomen Kulutusosa on nimenä hieman kryptinen, sillä pelkästään siitä on lähes mahdoton sanoa, mitä yritys tekee. Niinpä annetaan toimitusjohtaja Kari Pitkäsen pistää meille heti kärkeen komentamansa yritys pähkinänkuoreen. – Olemme yksityisomistuksessa oleva, pääasiassa maanrakennus- ja kivenmurskausalalla sekä teiden kunnossapidon parissa toimivien yritysten yhteistyökumppani ja olemme keskittyneet näiden alojen toimijoiden tarvitsemiin kulutusosiin, mies kiteyttää. Suomen Kulutusosan asiakaskanta on hyvin kattava. Toimitusjohtajan mukaan asiakkaaksi voidaan lukea kivenmurska-alan toimijat, yksityiset maanrakentajat sekä tienhoitopuolella vielä erikseen kunnat. Niitäkin löytyy

aktiivisesta asiakasrekisteristä toistasataa. Yhteensä asiakasrekisteristä löytyy noin 2500 aktiivista kontaktia. Kappalemääräisesti asiakkaita on paljon, sillä murskapuolella yrityksen tuotteet menevät käytännössä suoraan murskausurakoitsijoille, ja sama pätee myös maanrakennusyrityksissä. – Kun puhutaan maanrakennusyrityksistä, joissa on useampi kuin yksi kone, niin monesti ne hoitavat itse koneiden kunnossapidon eli tarvitsevat meiltä vain komponentteja, Pitkänen kertoo.

Paluu alalle

Suomen Kulutusosa on yrityksenä tosiaan nyt sen kymmenen vuoden ikäinen, mutta toisaalta yrityksen omistajilta löytyy historiaa samalta alalta ja jopa samasta kiinteistöstä jo varhaisemmalta ajalta. Nykyisestä kolmesta osakkaasta kaksi oli omistajina jo samoissa tiloissa toimineessa Steelpa-yrityksessä, joka tosin myytiin sijoitusyhtiölle jo 90-luvun puolivälissä. Ajatuksen uudesta alusta entiset omistajat saivat 2009, jolloin toiminta päätettiin polkaista uudelleen käyntiin vähän entrattuna. Alku oli vaatimaton, sillä omistajien lisäksi yritys työllisti aloitettaessa tasan yhden varastomiehen. Yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Kari Pitkänen hyppäsi kelkkaan 2012. Silloinkin vahvuus laskettiin vielä yhden käden sormin. – Minun aloittaessani täällä oli viisi henkeä töissä, hän kertoo.

Tämän päivän luku on 22

Sen jälkeen on nimet laitettu aika moneen työsopimukseen, sillä täl-

lä hetkellä nuppiluku on 22. Joka vuosi on siis palkattu keskimäärin vähintään kaksi uutta työntekijää. Porukka jakaantuu toimitusjohtajan mukaan aika tasan kahtia myynnin sekä tuotannon ja logistiikan välillä. – 11 meitä on tuolla alhaalla töissä, ja toiset 11 täällä ylhäällä pääosin myynnin parissa, toimitusjohtaja esittelee kiertäessämme toimitiloja. Työvoimapulaa yrityksessä ei ole pahemmin koettu. Etenkin tuotantopuolelle tekijöitä on löytynyt hyvin, mutta myyntipuolen osaajien kanssa on vähän tiukempaa. Kiitosta yritys antaa myös käyttämälleen rekrytointifirmalle.

Ytimessä oma maahantuonti

Toiminta perustuu vahvasti omaan maahantuontiin. Paino samalla omaan, sillä toimitusjohtajan mukaan liikeidean ytimessä on alusta saakka ollut perinteisten tavarantoimitusten mutkien oikominen. – Käytännössä välikädet on maahantuonnin osalta haluttu karsia minimiin ja tuoda itse niin paljon tuotteita maailmalta kuin voimme, yrittäjä avaa. Omaa ostoketjua on kehitetty jatkuvasti – Kun tulin taloon 2012, tuli kaikista ostoista 60 prosenttia vielä ruotsalaisen firman kautta. Nyt sama osuus on noin 30 prosenttia. ja ensi vuonna tavoitteena on laskea sitä jopa 10 prosenttiin.

Yksi tuoteryhmä valmistetaan itse

Kaikkiaan yrityksen sisäisessä logiikassa tuoteryhmät on jaettu 15 erilliseen tuoteryhmään, joista valtaosa

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

SUURIN OSA yritysten tuotteista välitetään yrityksestä sellaisenaan asiakkaiden käyttöön. Hyvänä esimerkkinä tästä käyvät vaikkapa murskaimissa käytetyt kuljetintelat, joita varastossa tuntuu toden totta piisaavaan. Suurimman osan tuotteistaan yritys myy suoraan Lempäälästä, mutta tukena on myös noin 30 ympäri maata sijaitsevan jälleenmyyjän verkosto. LAATUTAVARAA KOHTUULLISEEN hintaan ja hyvä saatavuus. Ne ovat ne tekijät, millä me pärjäämme, kewrtoo Suomen Kulutusosan toimitusjohtaja Kari Pitkänen.

liittyy tavalla tai toisella kivenmurskaukseen tai maankäsittelyyn. – Maahantuotavia artikkeleita ovat esimerkiksi kivimurskaimissa käytettyjen koneiden varaosat, kuten akselit ja laakerit, Pitkänen esittelee kiertäessämme varastoa. Oma tuotanto käsittää käytännössä vain yhden tuotesegmentin eli seulontaverkot. – Seulontaverkot ovat pääosin kivenmurskaus alalla käytettyjä verkkoja, joissa murskattu kiviaines lajitellaan koon perusteella, Pitkänen esittelee.

Eivät ole lumiauratkaan kuin ennen

Seulontaverkkojen lisäksi oikeastaan selvästi muista selvästi poikkeava tuote ovat lumiaurojen terät. Niitäkin varastosta löytyy hyllymetreittäin. Toki hyvä niin, sillä talvi on luonnollisesti näiden osalta sesonkiaikaa. Pitkäsen esitellessä lähtövalmiina hallin ovella odottavia teriä sekin selviää, että perinteiset kulutusteräksestä tehtävät lumiauran terät ovat jäämässä vähän paitsioon. Vaikka nekin ovat kestävyysominaisuuksiltaan huippuluokkaa, jäävät ne silti kirkkaasti kakkoseksi kovametallista valmistetuille terille. Silloin niissä käytetään esimerkiksi karbiinia. – Kulutuskestävyyden osalta nämä ovat viisi kertaa kestävämpiä, mikä on terien osalta varsin arvokas ominaisuus. Raskaiden terien vaihtaminen ei ole niitä maailman helpoimpia ja halutuimpia työtehtäviä keskellä kiivainta aurauskautta. Kovametalliterällä saatetaan hyvin pärjätä läpi koko sesongin, mies kehuu.

Yhtälö tarkoittaa pakostakin pulleaa varastoa

Idea omaan maahantuontiin keskittymisessä on luonnollisesti se, että välikäsien karsiminen näkyy asiakkaan suuntaan huokeampina hintoi-

na. Toimitusjohtaja tosin korostaa, että pelkällä hinnalla he eivät kilpaile, ainakin yhtä suurta osaa näyttelee toimitustehokkuus – eli siis se, että asiakkaalle toimitetaan juuri hänen tarvitsemansa kulutus- ja varaosat mahdollisimman nopeasti. – Rikkoutuneen kulutusosan takia seisova työmaa käy kalliiksi, Pitkänen huomauttaa. Suomen Kulutusosan toimintaan näiden kahden asian yhdistelmä luo painetta. Koska osat tuodaan ulkomailta ja pääosin maailman teollisuuskeskittymästä eli Aasiasta, edellyttävät ripeät toimitusajat pakostakin sitä, että yrityksen oma varasto täytyy pitää pulleanpuoleisena. Ja sitä se onkin. Toimitusjohtaja korostaa sitä, että kaikkea tavaraa he eivät Aasiasta tuo.

Rikkoutuneen kulutusosan takia seisova työmaa käy kalliiksi.

– Yhtälailla meille hankitaan tuotteita myös Euroopasta, kuten Italiasta ja Tšekeistä. Kiinalainen laatu tosin on tänä päivänä aivan kilpailukykyistä. Maailman uusin teknologia kun on usein siellä, mikä monesti tuntuu unohtuvan, hän kertoo. Ongelmana Aasian kanssa ovat lähinnä pitkät kuljetusajat. – Valmistukseen pitää varata noin neljä viikkoa, jonka jälkeen kontti matkaa tänne kuutisen viikkoa laivassa ja satamakäsittelyt siihen mukaan, niin toimitus kestää useamman kuukauden, hän kertoo. Tälläkin hetkellä merillä seilaa useampikin alus, jonka kontteihin on merkitty osoitteeksi Lempäälä.

Tasaista kasvua

Toimitusjohtajan mukaan heidän kasvunsa on ollut läpi yrityksen 10-vuotisen historian hyvinkin tasaista. – Toiminnan alkaessa eläteltiin ehkä toiveita vähän nopeammastakin kasvusta, mutta se on havaittu hyväksi, että asioita viedään maltilla eteenpäin ja kasvatamme yritystä tasaisesti, hän kertoo. Tarkasta taloudenpidosta kertoo sekin, että yritys on ollut luottoluokitukseltaan kolmen A:n koplaa läpi koko sen historian. Pääosin kasvu on ollut puhtaan orgaanista, mutta yksi yrityskauppa mukaan mahtuu. Seulontavälineiden valmistuksesta kun vastasi aikaisemmin oma itsenäinen yhtiönsä, joka fuusioitiin Suomen Kulutusosaan vuonna 2015. Siitä eteenpäin on toimittu yhden logon alla. – Muutos ei ollut mitenkään erityisen suuri, sillä jo aikaisemmin yrityksen myynti oli toteutettu meidän kauttamme. Se oli pikemminkin järkipäätös, toimitusjohtaja kertoo.

SUOMEN KULUTUSOSAN ainoa oma valmistustuote ovat seulontaverkot. Niiden valmistus työllistää 5–6 henkeä. Yritys myy jonkin verran kulutusteräsleikkeitä myös sellaisenaan loppukäyttäjille, mutta enenevissä määrin niitä tilataan myös muotoon leikattuna. Niitäkin toimitetaan, mutta itse leikkausta ei toteuteta. Siihenkin on kuitenkin löydetty hyvä alihankintaverkosto, toinen Lempäälässä ja toinen naapurikunta Valkeakoskella.

Huilivuosi

Yrityksen kasvutahti on ollut kymmenen prosentin luokkaa joka vuosi. Tarkalleen ottaen viime vuosi oli ensimmäinen kerta koko yrityksen historiassa, jolloin kasvu jäi käytännössä edellisvuoden tasolle. Mikään shokkiyllätys se ei kuitenkaan ollut. Toisaalta tälle vuodelle yritys on asettanutkin sitten taas tavoitteensa varsin korkealle. Budjettiin kun on kirjattu, että toiminta kasvaisi tänä vuonna jopa 15 prosenttia. – Viime vuosi oli hengähdysvuosi. Toimitilat ja sijainti ovat olleet yrityksen toimintaan otolliset, mutta lisäläänillekin olisi jo tilaa. Laajennuksesta ei ole tehty vielä mitään sinetöityä päätöstä, mutta tämän vuoden asioita se toimitusjohtajan mukaan on. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

YRITYKSEN LIIKEVAIHTO oli viime vuonna jo lähes 11 miljoonaa. Siihen nähden yrityksen varasto on todellakin pulleanpuoleinen, sillä hallissa ja pihassa on jatkuvasti reilusti tavaraa. Varastoa on vähän pakkokin ylläpitää, ja varaosien saatavuus on oltava sitä luokkaa, ettei koneita tarvitse työmailla varaosien puutteen takia pitkään seisottaa.

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Kaukajärviosuuskunta-konserni on kasvanut samaa tahtia kotikaupunginosansa kanssa – alkuperäisestä liikeideasta luovuttiin, mutta sivujuonteista on kertynyt suurehko palvelukokonaisuus Kaukajärven Yrittäjien tuorein jäsen, Kaukajärviosuuskunta, on jäsenenä uusi mutta ikänsä puolesta jo senioriosastoa. Tänä vuonna synttärikakkua koristaa jo 55 kynttilää. Kaukajärviosuuskunta-konsernin palvelutarjonta on kattava ja pitää sisällään isännöintiä, kiinteistönhuoltoa, siivousta, tilavuokrausta sekä energia- ja talouspalveluita. Työllistäjänäkin konserni on merkittävä, vakituisia työsuhteita sillä on reilusti yli sata.

aukajärven kaupunginosa on vain muutaman vuoden osuuskuntaa vanhempi. Voimakkaasti kasvanut Tampere tarvitsi lisää asuintilaa, ja sellaista löytyi kunhan alueen mahtikartanon, Haiharan, maa-alueista oli saatu kaupat aikaan. Ensimmäiset nostokurjet ilmaantuivat silloisille pelloille 60-luvun alkupuolella, ja tahti oli kiivas. 1967 alueella oli jo pankki, posti, lääkäri ja neuvola ja yhteiskoulukin avasi ovensa jo 1969. Vajaassa vuosikymmenessä oli syntynyt 2500 ihmisen upouusi kaupunginosa. Se oli tosin vasta alkua. Kun vuosikymmen vaihtui seuraavan kerran, oli asukkaita jo reilut 6500, ja 90-luvun puolivälissä luku oli kasvanut jo 8000 henkeen. Kun mukaan luetaan vielä Kaukajärven kylkeen myöhemmin syntynyt Annala, asuu osuuskunnan kotireviirillä tänä päivänä liki 13 000 tamperelaista.

Lämmön synnyttämä

Kaukajärviosuuskunnan synnytti lämmön tarve. Sen verran kauas muusta asuinalueesta uusi asuinalue oli aikanaan kaavoitettu, että Sähkölaitoksen kaukolämpöverkosto ei yksinkertaisesti ylettänyt sinne saakka. Ja koska lämpöä kuitenkin tarvittiin, päätettiin sitä varten perustaa oma osuuskunta, joka puolestaan rakensi aluelämpöverkoston öljykäyttöisine lämpökeskuksineen. Perimmäinen idea oli asuntojen lämmitys, mutta kun kerran osuuskunta oli pistetty pystyyn, päätettiin sen vastuulle laittaa myös muita oheispalveluita, eli huoltoa, siivousta sekä isännöintiä. Niiden osalta toiminta oli tosin alkuun hyvin pienimuotoista. – Täällä jo 70-luvulla töissä olleilta on kuultu, että tuolloin käytössä oli tasan yksi pakettiauto, nykyinen konsernijohtaja Marko Liikanen hymyilee. Kuva: Kaukajärviosuuskunta

Heipat lämmitysliiketoiminnalle

Alkusysäyksen toiminnalle antanut lämpöverkkoliiketoiminta oli iso osa osuuskunnan liiketoimintaa aina vuoteen 2011, jolloin sekä jakelutoiminta että -verkko siirtyivät virallisesti Tampereen Sähkölaitoksen omistukseen. Yhteistyötä kaupungin energiayhtiön kanssa oli tehty jo pidemmän aikaa. Sähkölaitoksen kaukolämpöverkkoon osuuskunnan ylläpitämä verkko liitettiin jo 1981, ja esimerkiksi verkon kunnossapito oli siirretty Sähkölaitokselle jo 2005. Kaukolämpöliiketoiminnasta luopuminen oli järkipäätös, mutta osuuskunnan kannalta kyse oli isosta asiasta. Lämpötoimina oli nimittäin ollut merkittävä osa liiketoimintaa.

Monta vankkaa tukijalkaa

Vaikka liikevaihdollisesti lämpötoiminta olikin merkittävää, oli se jo pidemmän aikaa esimerkiksi henkilövahvuuden ja kaluston kannalta ollut varsin pieni viipale kokonaisuutta. Se edellä mainittu yksittäinen pakettiauto oli saanut aika monta lajitoveria, kun sekä kiinteistöhuollon, siivouksen että isännöintipalveluiden toiminnat olivat kasvaneet vuosi vuodelta suuremmiksi. Pääosin osuuskunnan kasvu on ollut orgaanista, sillä tehtävän työn määrä oli lisääntynyt suorassa suhteessa alueen väkiluvun kanssa. Kun alueelle rakennettiin uusia taloyhtiöitä, oli tunnettu palveluntarjoaja luonnollinen vaihtoehto niiden toteuttajaksi. Alun perin asiakkaaksi piisasivat osuus-

kunnan edelleen omistavat lähialueiden taloyhtiöt, mutta myöhemmin palvelut olivat tarjolla myös ulkopuolisille – joskin alkuun vielä pääosin lähialueella.

Yrityskauppa laajensi myös omien kulmien ulkopuolelle

Poikkeuksen luonnollisen kasvun sääntöön muodostaa vuonna 2010 solmittu yrityskauppa. Silloin osuuskunta teki kaupat HM-Isännöinti ja Tili Oy -nimisestä yrityksestä. Tällä

Yrittäjä, varaa paikkasi!

K AUK AJÄRVEN YRiT TÄ JÄT

V U O D E S TA

KAUKAJÄRVIOSUUSKUNTA-KONSERNIA JOHTAVA Marko Liikanen on yrityksen mittapuussa tuore tulokas. Hän aloitti pestissään syksyllä 2018. Tavoitteena on jatkossakin, että Kaukajärviosuuskunta on laadullisesti sekä asiakkaiden että henkilöiden mielestä niin hyvä yritys, että se tuottaa asiakkaille lisäarvoa. – Omistajayhtiöidemme näkökulmasta lisäarvoa on myös se, että osuuskunta voi tuottaa sekä tietotaidollista että taloudellista hyötyä omistajille, mikä voi vaikuttaa esim. asumiskustannuksiin, hän tiivistää. Tällöin olemme onnistuneet missiossamme, pitämään huolta.

DORIMEDIA OY

19 5 8

kaupalla yritys asemoitui selvästi myös uusille alueille itselle tuttujen Kaukajärven ja sen viereen kasvaneen Annalan lisäksi myös tutun alueen ulkopuolelle. – HM-Isännöinti ja Tili Oy oli pitkään toiminut perheyritys, jolla oli vahva jalansija Kalevan ja Tammelan alueella, kun taas me olimme profiloituneet pitkälle meidän jäsentaloyhtiöidemme palveluntuottajaksi, Marko Liikanen taustoittaa. Historiaa koskeviin kysymyksiin hän joutuu vastaamaan kuulopohjalta, sillä

Leena 041 501 9902

• Yleislääketiede • Urheilulääketiede • Fysioterapia • Työterveyshuolto Kaukajärven lääkärikeskus Kaukajärven lääkärikeskus Keskisenkatu 5, 33710 TampeKeskisenkatu 5, 33710 Tampere re03 • 03 3143 8100 3143 8100

Pispalan lääkäriasema Pispalan valtatie 2U, 33250 Tampere 03 3142 0100

www.medisport.ﬁ

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Kuvat: Kaukajärviosuuskunta

hän on itse talossa varsin tuore kasvo. Hänen pestinsä konsernijohtaja alkoi syksyllä 2018.

Tuttuja aloja

Konsernijohtajan uratausta tuki nykyistä toimenkuvaa, sillä Marko Liikanen on tehnyt käytännössä koko työuransa asumisen ja rakentamisen parissa. – Olen alun perin opetellut rakentamaan taloja ja sittemmin olen oppinut pitämään niistä huolta, hän tiivistää. Isännöintipuolen työtehtävistä kokemusta hän keräsi ensin Realia Isännöinti Oy:n ja sittemmin Kojamo Oyj:n eli entiseen VVO:n palveluksessa. – Viimeisin tätä edeltävä työ oli aluejohtajan vakanssi Kojamolla. Siellä vastuualueeni oli pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Suomi, hän kertoo. Kaukajärviosuuskunta oli hänelle yrityksenä suhteellisen tuttu. – Kaukajärviosuuskunta oli kilpailija jo työskennellessäni Realian Tampereen toimistolla, joten kyllä minä tämän talon toiminnasta aika paljon tiesin. Ylipäätään tällä alalla tekijät tuntevat toisensa aika hyvin, Liikanen kertoo. Liikanen seurasi tehtävässään osuuskuntaa johtanutta Heikki Niemelää. Hänkin oli entuudestaan tuttu, sillä kun Niemelä aikanaan edeltävästä työpaikastaan rekrytoitiin Kaukajärvelle, nimettiin Marko Liikanen hänen seuraajakseen.

Itsenäisiksi yhtiöksi

Vuonna 2016 Kaukajärviosuuskunnassa muokattiin rakenteita isolla kädellä. Silloin aiemmin Kaukajärviosuuskunnan liiketoimintayksiköt eriytettiin omiksi tulosvastuullisiksi operatiivisiksi osakeyhtiöikseen. Tätä perua ovat emokonsernin nykyiset yritykset eli Kartanon Puhtauspalvelut Oy, Kartanon Kiinteistöpalvelut Oy, Kartanon Isännöintipalvelut Oy sekä Kartanon Energiapalvelut. Niistä viimeksi mainittu toimii emoyhtiön Kaukajärviosuuskunnan aputoiminimenä. Käytännön toimintaan muutos on vaikuttanut positiivisesti, kun tytäryhtiömme ovat voineet tarjota palveluja asiakkailleen omalla nimellään. Liiketoiminnan harjoittamisessa pätevät samat lainalaisuudet, olipa kyseessä sitten osakeyhtiö tai osuuskunta. – Yhtälaillahan meidän piti ja pitää huolehtia siitä, että palvelumme ovat laadukkaita ja vastaavat tai tavoitteidemme mukaan ylittävät markkinoilla olevien toimijoiden laadun. Selvä on, että jos palvelumme eivät toimi, ei kukaan meillä asioi – eivät edes omistajayhtiömme, Liikanen kertoo. Hänen mukaansa isoin vaikutus yhtiöittämisellä oli juuri markkinointiin. – Olimme aiemmalla nimellä profiloituneet mielikuvissa vahvasti juuri jäsenyhtiöidemme palveluiden tuottamiseen, vaikka tosiasiassa palvelut olivat jo pidempään olleet myös ulkopuolisten ostettavissa, Liikanen kertoo.

Kiinteistöhuolto on liikevaihdoltaan suurin

– Yhteensä konsernin liikevaihto tulee olemaan viime tilikaudelta noin 7,3 miljoonan euroa, Liikanen kertoo. Konsernin liikevaihtopiirakan isoin viipale on Kartanon Kiinteistöpalvelut Oy. Koko konsernin liikevaihdosta se kattaa melkein puolet eli reilut kolme miljoonaa euroa. Kartanon Siivouspalvelut Oy ja molemmat isännöinti palvelut yhteensä ovat keskenään melko samansuuruiset, liikevaihdoiltaan 1,5–2 miljoonan euron haarukassa. Pienin, noin miljoonan euron, osuus saadaan kasaan laskemalla yhteen Energiapalvelut sekä vuokraustoiminta. Tällä hetkellä osuuskunta omistaa kaik-

kiaan 79 asuntoa, 19 liiketilaa ja 42 varastoa. Lisäksi yrityksen omistukseen on alusta saakka kuulunut myös neljä isoa kaukajärveläistä parkkialuetta, jotka käsittävät yhteensä noin 800 autopaikkaa. Konserniin kuuluu myös Kaukajärviosuuskunnan rakennuttama kokonainen vuokratalo, vuonna 2013 valmistunut Asunto Oy Tampereen Neilikka, josta löytyy 37 asuntoa. – Tavoitteena on tällä saralla jatkossakin maltillinen kasvu. Tavoite on noin sadan asunnon paikkeilla.

Huhtikuussa fuusioidaan jälleen

Jos tarkkoja ollaan, osuuskunnan sisällä on toiminut Isännöintifirmoja kaksin kappalein, sillä vuonna 2011 osaksi osuuskuntaa ostettu HM-Isännöinti ja Tili Oy on jatkanut omana firmanaan. Tähän on kuitenkin tulossa muutos, sillä yritykset yhdistetään huhtikuussa. – Ideana on, että saamme hyödynnettyä isännöintiresurssimme ammattitaitoa paremmin asiakkaidemme hyväksi. Tämä näkyy esimerkiksi erilaisissa tuuraustilanteissa, tavoitettavuuden paranemisessa ja yleisesti nopeampana reagointina asioiden hoitamisessa, Liikanen kertoo. Henkilöstöön tehtävällä fuusiolla ei sinänsä ole vaikutusta, toiminta nimittäin jatkuu samoin henkilöresurssein jatkossakin.

Moni asia on tehty meillä hyvin tähänkin asti, mutta täytyy katsoa myös tulevaisuutta. Maailma muuttuu

Liikanen sanoo saaneensa kaksi vuotta sitten komentoonsa yritysryppään, joka oli kaikin puolin hyvässä kunnossa, joskin muistuttaen heti perään, että myös toimivaa pitää uskaltaa kehittää. – Moni asia on tehty meillä hyvin tähänkin asti, mutta täytyy katsoa myös tulevaisuutta. Vanhaa perinteistä hyvääkin pitää kehittää, että se palvelee tarkoitustaan myös jatkossa. Maailma muuttuu, ihminen muuttuu ja tekniikka muuttuu, jotka kaikki tuovat muutoksia myös asumiseen ja elämiseen, hän kertoo. Toimitusjohtaja myöntää, että kiinteistöala ei perinteisesti ole niitä kaikista notkeimpia toimialoja juoksemaan trendien ja muutosten perässä, mutta esimerkiksi digitalisaation osalta murros on ollut sen verran valtava, että se on pakostakin vaikuttanut myös asumiseen. Yksi tämän vuoden isoista ponnistuksista onkin omille asiakasyhtiöille tuotettavat kotisivut. – Niiden perustaminen on jo käynnissä ja alkuvuoden puolella saadaan aikaan omat kotisivut jokaiselle jäsentaloyhtiöllemme. Sen jälkeen on vuorossa muut isännöinnin asiakasyhtiömme.

Asiantuntija voi säästää rahaa

Toinen hyvä esimerkki alituisesta kehityksestä on yrityksen tuorein aluevaltaus, emoyhtiön alaisuudessa toimiva Energiapalvelut perustettiin juuri energia-asioita silmälläpitäen asiakkaille tarkoitetuksi asiantuntijapalveluksi. – Energiankäyttö on oikeastaan kiinteistössä kuin kiinteistössä se merkittävin kuluerä, johon kiinteistö voi itse merkittävästi vaikuttaa. Kiinteistövero tai muut vastaavat maksut ovat annettuja asioita, mut-

ta se, miten lämpöä tuotetaan tai miten vettä lämmitetään, ovat seikkoja, joihin voidaan vaikuttaa, Liikanen huomauttaa. Yksikkö tarjoaa taloyhtiöille mahdollisuuden sekä veden että energian kulutusseurantaan sekä tarvittaessa suosittelee taloyhtiöille sinne sopivia toimenpiteitä kulutuksen vähentämiseen. – Toimiva käytännön esimerkki on älykäs kaukolämpöpalvelu, jonka kustannusvaikutus on taloyhtiöille hyvin pieni, mutta joka voi helpostikin saada aikaan 10 prosentin säästön energiankulutuksessa. Sen hyödyntäminen antaa myös lisäaikaa miettiä, josko jotain isompia ratkaisuja olisi tehtävissä. Toinen hyvä esimerkki on reaaliaikainen vedenkulutuksenseuranta, siinä piilevät vuodot putkistoissa tai vesikalusteissa havaitaan nopeasti ja näin ehkäistään mittavien vesivahinkojen syntyä ja tarpeetonta vedenkulutusta.

Työtyytyväisyys on tärkeää

Kaukajärviosuuskunta on merkittävä työllistäjä, sillä kaikkiaan sillä on solmittuna reilusti yli sata vakituista työsuhdetta. Hallinnossa työskentelevän kahdeksan ihmisen lisäksi Kiinteistöpalveluiden remmissä on 40 ja Siivouspuolella jopa 50 työntekijää. Heidän lisäkseen isännöintipuolen pian fuusioitavat yritykset työllistävät 18 henkeä. Konsernijohtaja korostaa sitä, että asiakkaille tuotettu kokemus lähtee oman talon työntekijöiden hyvinvoinnista. – Yhtä tärkeää kuin se, että asiakkaat kokevat meidät laadukkaaksi, myös työntekijöiden pitää kokea, että meillä työskentely on motivoivaa ja innostavaa ja että työyhteisössä viihdytään ja toiminta tukee jaksamista, hän korostaa. Yritys onkin panostanut henkilökuntaetuihin alkaen laajasta työterveyshuollosta ja työkykyvakuutuksista koko henkilöstölle tarjottaviin kulttuuri- ja liikuntaetuihin. Lisäksi henkilökuntamme on mukana ja osallistuu aktiivisesti toimintamme kehittämiseen.

Haut alkamassa – kesätyöläisiä palkataan kolmisenkymmentä

Kaukajärviosuuskunta on kunnostautunut myös kesätyönantajana. Viime vuonna yritykseen palkattiin yli 30 työntekijää, ja samankaltaista määrää ollaan hakemassa myös tänä vuonna. Se on paljon, etenkin kun ottaa huomioon, että työsuhteet ovat lyhyiden pariviikkoisen sijaan koko kesän mittaisia. – Perehdyttämiseen ja opettamiseen menee oma aikansa, joten olemme havainneet koko kesän kestävät työsuhteet meille parhaaksi ratkaisuksi, Liikanen perustelee. Kesätöitä on tarjolla kahdessa yrityksessä, sillä sekä Siivouspalvelut että Kiinteistöhuolto ovat palkkaamassa apuvoimia. Tarvetta ei ainakaan vähennä se, että Kaukajärven alueella taloyhtiöiden tontit ovat suurenpuoleisia. – Niissä riittää siis paljon myös ulkotöitä, kesällä eritoten nurmenleikkuuta, hän kertoo. Kesätyöhaussa hyödynnetään nykyään myös sosiaalista mediaa mm. Facebookissa. Hakuohjeet ilmestyvät someen helmikuun aikana. – Meillä oli viime vuonna nettisivuilla toimintahäiriö, jonka myötä osa meille lähetetyistä hakemuksista oli häipynyt bittiavaruuteen. Totesimme jo silloin, että tänä vuonna hyvien kesätyöhakemusten saamiseksi hyödynnämme myös muita kanavia ja näin päädyimme Facebookiin, hän kertoo. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA KAUKAJÄRVIOSUUSKUNTA

K AUK AJÄRVEN YRiT TÄJÄT

PUIDEN KAATO JA HOITO • Puiden vaativatkin kaadot ja hoitotoimet (kiipeillen, nostokoneilla) • Tonttihakkuut • Puiden kuntotutkimukset • Kantojen jyrsintä • Vihertyöt

P. 0400 322 135, 045 230 6802, jari.virtanen@smp-arboristit.fi

www.smp-arboristit.fi

Väri- ja permanenttiasiakkaille ripsien tai kulmien kestoväri kaupanpäälle! Yrittäjäkortilla 3€ alennus hiustenleikkauksesta. Voim. 31.4.2020 • Asematunneli 03-225 5153

• Kaukajärvi Juvankatu 10, 03-356 1009

• Nattari Vatialantie 1, 03-410 23074 • Partola S-Market 03-265 6966 • Pirkkala Suupantori 4, 03-368 5557 • Tesoman liikekeskus 03-345 2602 • Lielahti, Possijärvenk. 3, 03-345 3999 • ABC-Teivo 03-364 0126 • Sääksjärvi (S-market) puh. 045 78749667

●

Tiistai 28. tammiKUUTA 2020

Länsi-Tampereella, salaisessa osoitteessa, toimii

flipperinystävän paratiisi

– joskin se on pääsymaksua vastaan jokaisen tavoitettavissa

MIEHET IKURI ARCADEN takana ovat nimeltään Jussi Kahola ja Janne Toukkari. Kumpainenkin heistä oli ihastunut flippereihin jo pienenä poikana.

Länsi-Tampereella toimivalle flipperihalli Ikuri Arcadelle ei ole pitänyt paljon melua itsestään, joten kävijä yllättynee melkoisesti. Nimi on harhaanjohtava, sillä vaikka siinä Ikuri mainintaankin, toimitila ei löydy kyseisestä kaupunginosasta. Nimi oli aikaisemmin hallin kutsumanimi omalle autotallista löytyneelle ”miesluolalle”. Iskevä valinta päätettiin pitää, kun kaksi flipperiharrastajaa päätyi vakavammin pistää hynttyynsä yhteen. Tästä kädenpuristuksesta napsahti tammikuussa täyteen viisi vuotta. Hallissa on mahdollista käydä pelaamassa erikseen järjestettävinä peli-iltoina, mutta se on myös ryhmien vuokrattavissa. Hallin pyörittäjä vakuuttaa, että kokematon pelaaja saa parin tunnin pelailun kyllä tuntumaan ranteissa seuraavana päivänä.

ykymuodossaan pelihalli avasi ovensa tammikuussa 2015. Se syntyi, kun kaksi flipperikeräilyyn syttynyttä harrastajaa päätyi yhdistämään voimavaransa. – Meillä molemmilla oli vanha rintamamistalo ja autotallillinen flippereitä. Paikat olivat kummallakin tulleet täyteen, kertoo Janne Toukkari, haastattelun Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle antava toinen perustaja. Hänen lisäkseen Ikuri Arcaden on perustanut Jussi Kahola.

Pakolliset huollot

Uusien pelihankintojen lisäksi kuluihin pitää ynnätä myös olemassa olevien pelien kunnostukseen ja huoltoihin käytetyt rahat. – Kyllä vanhat koneet syövät vanhaa rahaa, siitä ei pääse mihinkään. Joku on joskus käyttänyt tässä museoautovertausta, joka on kyllä ihan toimiva, hän kertoo. Käytännössä käytetyn flipperin voi saada noin 1000–2000 eurolla mutta uusista koneista joutuu pulittamaan pahimmillaan jopa liki 10 000 euroa.

Osoite kerrotaan vain asiakkaille

Luonnollisesti asiakkaille hallin osoite kerrotaan, mutta julkisuuteen ei. Sen verran voidaan todeta, että tila löytyy nimenomaan Tampereen länsipuolelta, ja se sijaitsee jo pidempään toiminnassa olleessa teollisuuskiinteistössä. Kolmessa kerroksessa toimiva tila on entisessä elämässään toiminut metalliverstaan tauko- ja tupakkatilana. Perustajat päätyivät hieromaan tilasta kauppaa, kun ne

– Enkä minä kenellekään kotiflipperin ostoa suosittele, jos ei sitä opettele putsaamaan ja vaihtamaan aika ajoin kuluvia osia, Toukkari kertoo. Käytännössä flipperi vaatii säännöllistä vahausta sekä erilaisten valojen ja kumiosien vaihtoja. Niitä kun pöydästä löytyy melkoinen määrä, sillä niiden ansiosta koneen muoviset ja metalliset runko-osat säilyvät pitkäikäisinä. Yhdistyksessä on pidetty kunnia-asiana sitäkin, että pelikoneet ovat aina hyvässä pelikunnossa. Sitä julkisissa tiloissa olevat flipperit eivät suinkaan aina ole.

omakotitalojen autotallit (ja ehkä myös rouvien kärsivällisyys) olivat tulleet vastaan. Ja kun kerran hintakin oli järkevä, päätti kaksikko ostaa pamauttaa itselleen hallin. – Mietimme alusta asti, että jos tämä ei sitten kannata, niin onpahan meillä ainakin itsellemme oma harrastushalli, Toukkari kertoo. Vuodet ovat osoittaneet kuitenkin pelot aiheettomiksi. Kävijöitä on ollut mukavanpuoleisesti, etenkin kun ottaa huomioon, että mitään suurta mete-

– Eivät nämä meilläkään nyt aivan välttämättä kiillä, mutta ne ovat aina hyvässä pelikunnossa, Toukkari vakuuttaa. Yhdistyksen edustajat kertovat olevansa siitä hyvillään, että huoltoihin ja korjauksiin on löytynyt kanta-asiakkaiden parista noin viiden hengen porukka alan harrastajia, joiden tuntemuksen ansiosta myös vanhoja koneita on kyetty huoltamaan. Internet on auttanut asiaa jonkin verran, sillä sieltä löytyvät nykyään varsin hyvin flippereiden ohjekirjat eri vuosikymmeniltä.

KÄYTÄNNÖSSÄ MAAILMAN flipperit ovat edelleen Made in USA, mutta niistä tehdään erikseen Euroopan versiot. Suurin valmistaja on Stern.

Vanhat koneet ovat kinkkisimmät

Kaikista kinkkisimmillään alan sherlockholmesien tarve on koneissa, joita nykykielen boomerit ovat aikanaan hakanneet. Tekninen kehitys on nimittäin auttanut asiaa. – Tässä iso vedenjakaja on vuosi 1992, jolloin koneisiin tulivat graafiset näytöt. Niiden myötä kone itse osaa sen avattaessa kertoa vikakoodin, joka paljastaa mitä sille pitäisi tehdä. Tätä ennen valmistetuissa koneissa taas vian diagnosointi on todella hankalaa puuhaa. – Siinä tarvitaan melkoinen mää-

rä elektroniikan ja sähkötekniikan tuntemusta. Se itse korjaaminen saattaa olla monesti parin minuutin operaatio, mutta vikaa voidaan välillä etsiä päiväkausia, hän kertoo. Miehen omia suosikkiflippereitä hallissa on nyt kaksi. Toinen on vanha tuttavuus, sillä 80-luvulla oleva Flash Gordon -flipperi tuli aikanaan tutuksi jo vuosia sitten Kaupin Urheilumajalla. – Se löytyy nyt tuolta, mies esittelee. Toinen on yhdistyksen tuoreimpia hankintoja, sillä vuoden 2017 Batman 66-flipperi edustaa kaikkein tuoreinta tekniikkaa.

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Ekat pelit yhdeksänvuotiaana

PELIHALLISTA LÖYTYY noin 35 flipperiä sekä kymmenkunta videopeliä. Hallissa olevia pelejä pyritään myös kierrättämään, niin että vuoden aikana vaihdetaan noin viisi peliä toiseen.

Toukkari kertoo itse innostuneensa flippereistä jo 70-luvulla. Ensirakkaus flipuihin syntyi noin 9-vuotiaana. Lähellä koulua oli pelihalli, ja niinpä kotimatka koulusta kulkikin aika usein sen kautta. – Flipperiä pääsi pelaamaan jo alakouluikäisenä. Pajatsoihin vaadittiin 12-vuoden ikä, mutta flippereitä saattoi pelata kuka tahansa pelihalliin astuja, mies taustoittaa ja myöntää, että häneen flipperien ja pelisalien maailma kolahti kerrasta. – Kyllä se oli se kokonaisuus, vilkkuvat valot, kilinä ja kolina ja itse pelaamisen riemu. Silloinhan ei ollut tarjolla kotivideopelejä niin kuin nykyään, hän kertoo. Lapsuusvuosilta mieleen on jäänyt erityisesti Sinbad-niminen flipperi. – Se oli tuplalavoilla varustettu versio, joka oli hyvin haastava. Monesti markan peli ei kestänyt kuin minuutin, mutta pitkälti sen ansiosta muut pelit olivatkin jatkossa sitten helpompia, hän kertoo. Mies kertoo aina nähneensä flipperiharrastuksen myös sosiaalisena toimintana. – Meitä oli siellä usein aika iso poikaporukka.

Pelihallipitäjä tämä Tampere

USEIMMAT AINAKIN 90-luvun jälkeen valmistuneista flippereistä nojaavat populaarikulttuurista tuttuihin hahmoihin. Kuvassa Indiana Jones –flipperi.

liä paikasta ei ole pidetty. – Se ilahduttaa, että olemme pystyneet laajentamaan. Pelipäivinä monesti jopa puolet kävijöistä ovat uusia asiakkaita. Minusta on ollut hieno katsoa, kun joku ei ikinä ennen flipperiä edes nähnyt 10-vuotias lapsi on innostunut pelaamisesta, Toukkari sanoo.

Flipperimäärä on kasvanut kohisten

Kun toiminta alkoi, tiloihin tuotiin molempien miesten 20 pelikonetta. Määrä on nykyään yli melkein kaksinkertainen, yrittäjä laskeskelee tällä hetkellä hallista löytyvän noin 35 flipperiä. – Siihen olemme pyrkineet, että pelikunnossa meillä olisi aina kolmisenkymmentä konetta, mies kertoo. Flipperien huoltamiseen palataan vielä vähän myöhemmin, mutta mainittakoon, että perinteisten flipperien lisäksi halliin on päätynyt myös noin kymmenkunta videopeliä, sekä paikan ehdottomasti eksoottisin masiina, vanha, noin viisimetriä pitkä miniatyyrikeilarata.

Pelikantaa uusitaan jatkuvasti

Pääpaino on kuitenkin selvästi flippereissä. Enemmänkin niitä olisi tarjolla, mutta seinät ovat täälläkin nyt tulossa vastaan. Lisäksi kaksikko on halunnut pitää valikoiman mahdollisimman laajana. Nyt flippereistä vanhin on vuodelta 1964 ja uusin toissavuodelta. Toimijat ovat pyrkineet kierrättämään pelattavina olevia koneita jonkin verran. Vuodessa vaihtuvuus on noin 15 prosentin kokoluokkaa. Käytännössä kiertoon lähtevät flipperit on myyty yksittäi-

KUVAN PORUKKA on tullut viettämään pelihallille Pyryn 9-vuotisjuhlaa. Monelle tämä oli ensikosketus flippereihin. Nopeasti hurahti parituntinen.

Emme me täytä liikeyrityksen toimintaperiaatteita, vaan kyllä tämä enemmänkin harrastusosastoon menee. sille kuluttajille. Uusia pelejä Ikuri Arcade puolestaan on hankkinut niin käytettyinä kuin uusinakin. Jälkimmäisessä tapauksessa hovitoimittaja on yleensä kangasalalainen yritys, Victor Finland, joka on erikoistunut flipperien maahantuontiin.

Sivutyö kummallekin pyörittäjälle

Tälle aviisille poikkeuksellisesti tämä juttu kertoo ei-yrityksestä. Ikuri Arcadea nimittäin on pyöritetty yhdistys-, ei yritystoimintana. Tähän on selvä syy, sillä voitollista toiminnasta olisi hyvin vaikea tehdä. – Emme me täytä liikeyrityksen toimintaperiaatteita, vaan kyllä tämä enemmänkin harrastusosastoon menee, Toukkari kertoo. Molemmille omistajista kyseessä on sivutoimi. Päätyöt löytyvät muualta, esimerkiksi Toukkari työskentelee projekti-insinöörinä Tampereen Raitiotieallianssilla.

Yhdistys ei yritys

Toistaiseksi toiminnan pyörittämiseen duo on perustanut Tampereen flipperiyhdistys ry:n, joka tarkoitus ei siis ole varsinaisesti voittojen tuot-

taminen, vaan pikemminkin pelihallin mahdollistaminen. Yhdistyksellä jäseniä on tasan kaksi eli sen perustajajäsenet. Jäsenmäärää ei ole tarkoitus kasvattaa tästä jatkossakaan, mutta toisaalta flipperihallin vakiokävijät voivat halutessaan ilmoittautua kanta-asiakkaiksi. – Heille tarjotaan välillä omia pelitapahtumia ja kisoja ja tiedotetaan hallin asioista enemmän, kuten esimerkiksi uusista peleistä, mies selkeyttää. Käytännössä kanta-asiakkaat kuitenkin maksavat jokaisesta käyntikerrasta erikseen.

Pelipäivät kannattaa tarkastaa ennakkoon

Pelihalliin pääsy ei myöskään edellytä kanta-asiakkuutta, vaan etukäteen ilmoitettuina pelipäivinä ovet ovat pääsymaksua vastaan auki kaikille halukkaille. Niihin kannattaa tutustua etukäteen paikan verkkotai Facebook-sivuilla, sillä aukioloajat ovat hyvin epäsäännölliset. – Tällä keinoin me pystymme tätä hommaa pyörittämään, mutta kauppamaisen säännöllisesti emme siis ole auki, Toukkari kertoo.

Ryhmiä moneen junaan

Lisäksi tilaa vuokrataan myös ryhmille. Pirkanmaan Yrittäjä -lehden vieraillessa paikalla haastattelun puitteissa siellä vietettiin pirkkalalaisen salibandyjoukkueen pikkujouluja, ja toisella kerralla 9-vuotiaan Pyryn syntymäpäiviä. Niistä molemmat ovat varsin yleisiä asiakasryhmiä, mutta ovatpa aika monet yrityksetkin piipahtaneet pelaamassa. Yksityistilaisuuteen tila irtoaa ryhmien käyttöön kahdeksi tunniksi 175 euron maksulla, joka

Toukkarin mukaan Tampere oli aikanaan pelihallien suhteen erittäin runsastarjontainen kaupunki. Etenkin 70-luvulla yksittäisten pelihallien määrä laskettiin kymmenissä. Ikuri Arcaden varsinaisena esikuvana mies pitää lapsuuden koulumatkoilta tuttua pelihallia, joka sijaitsi Mariankadun ja Pyynikintorin kulmassa ja oli kooltaan kaupungin suurin flipperihalli. Siellä pelikoneita – pääasiassa flippereitä – oli liki nelisenkymmentä. – Se on täällä esikuvana aina pelien sijoittelua myöten. Myös siellä pelit muodostivat U-mallisen kuvion, hän kertoo. Entinen, yksityisten hallitsema peli-

sisältää 15 hengen sisäänpääsyn. – Pelit ovat kaikki ilmaiseksi käytössä, joten pelata saa niin paljon kuin vain ehtii ja haluaa. Ja sen voin taata, että ensikertalaisella kyllä parin tunnin pelaaminen tuntuu jälkeenpäin ranteissa, Toukkari huomauttaa. Paikasta kiinnostuneiden kannat-

hallikulttuuri kuihtui kuitenkin pois jo 80-luvulla. Syy oli lakimuutos, joka vei myös viihdepelit pois kaikkialta paitsi huvipuistoista ja tivoleista sekä tietysti Raha-automaattiyhdistyksen omista tiloista. Niitä oli tosin murto-osa aiemmasta tarjonnasta.

Myös pelikonsolit muuttivat maailmaa

Flipperit ja pelihallit olivat saaneet kilpailijoita jo ensimmäisten pelikoneiden ilmestyttyä markkinoille, mutta toden teolla videopelit alkoivat yleistyä maailmalla vasta 80-luvulla, jolloin Nintendo julkaisi oman 8-bittisen ja kulovalkean tavoin Suomessakin yleistyneen pelikonsolin. Tämä yhdistettynä pelihallikulttuurin rapautumiseen on vaikuttanut flipperien suosioon laskevasti. Kysynnän ja tarjonnan lait kun ovat tulleet vastaan tässäkin. Jopa niin, että flipperituotanto oli vuosituhannen vaihteessa jopa kokonaan sammumassa. Näin ei käynyt, mutta kultavuosista ollaan kaukana. Siinä missä vielä 90-luvulla isot flipperivalmistajat kuten Williams, Bally ja Gottlieb julkaisivat kukin kymmeniä pelejä joka vuosi, tulee niitä nyt markkinoille alle kymmenen vuodessa.

Parinkymmenen vuoden tauko

Myös Toukkarin omaan flipperiharrastukseen tuli pidempi tauko 80-luvun lopussa. – Armeija, perhe, työt ja muut veivät muualle, hän kertoo. Paluu pelin pariin tapahtui vanhan luokkakaverin luona vuonna 2008. – Kaverini oli hankkinut kotiin flipperin ja laittanut sen kuntoon. Aika nopeasti päädyin sen jälkeen itse tekemään saman, hän kertoo ja lisää, että seuraavan viiden vuoden aikana niiden määrä kasvoi sitten seitsemään.

taa aloittaa tutkimusmatkansa yrityksen kotisivuilta osoitteesta ikuriarcade. com. Sieltä löytyy kaikki info sekä tietoa esimerkiksi tulevista pelipäivistä, joita järjestetään säännöllisesti. Sisäänpääsy niihin on 6–10 euroa. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Tilitoimisto Maikun Tiimi tarjoaa monipuoliset TALOUSHALLINNON PALVELUT Orivedellä Keskustie 26, Orivesi www.maikuntiimi.fi | remahl.marja@gmail.com

050 304 7292

PALVELEVA KANGASKAUPPA

• Verho- ja sisustuskankaat • Verho-ompelupalvelu • Suunnittelu-, mittaus-, ompeluja asennuspalvelu • Myös paloturvalliset kankaat • Ompelutarvikkeet Valtakatu 18, 37600 Valkeakoski, ma 9.30-18.00, ti-pe 9.30-17.00 www.kangasaitta.com • Seuraa myös facessa ja instassa!

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Pirkanmaalainen alihankintaosaaminen on saamassa arvoisensa opuksen – mukaan etsitään nyt oman historiansa tallentamisesta kiinnostuneita alan yrityksiä Nokialainen Teemu Järventie tietää jo, mikä työllistää häntä ja hänen Kuvateksti Teemu Järventie Oy -yritystään seuraavat pari vuotta. Tavoitteena on nimittäin pistää kansien väliin tamperelaisen metalli- ja alihankintateollisuuden kehitystarina siihen vaikuttaneiden osaajien kertomana. Nimikin on jo tiedossa: Tampereen Seudun Rautakourat. Tällä hetkellä yrittäjä etsii mukaan alan firmoja, joilla on nyt mahdollisuus toteuttaa kirjaan myös oma tarinansa ammattimaisesti toimitettuna.

– Siitä kirjasta tuli yli 600-sivuinen, hän huomauttaa. Tällä hetkellä työn alla on kaksikin kirjaa Varsinais-Suomen alueelta; tänä vuonna ilmestyvät sekä salolaisen Salomaan Konepajan 90-vuotishistoriikki sekä Turussa 30 vuotta täyttävän Nostopalvelu Simola ry:n tarina.

Tänä vuonna on toden teolla tarkoitus pistää käyntiin myös seuraava, vielä yrityshistoriikkejakin isompi kokonaisuus. Idea siihen syntyi rontti vuosi sitten, kun Järventie oli palaveeraamassa hervantalaisen Levytyö Särkinen Oy:n kanssa potentiaalisesta kirjasta. – Yrityksen perustaja Leo Särkinen kiinnostui ideasta kovasta, ja hänen poikansa Samu Särkinen toi esiin näkökulman siitä, että olisi hieno lukea laajempikin teos ylipäätään metallialan historiasta vanhojen osaajien kertomana ja siitä, miten kovasti työ on alalla muuttunut. Siitä sain idean tähän kirjasarjaan, vaikka Särkiset eivät mukaan tähän lähteneetkään, Teemu taustoittaa.

ransa aikana tuhansia lehtijuttuja aina Suomen kuvalehteä, Aamulehteä ja Talouselämää myöten kirjoittanut Teemu Järventie ei ole yrityshistoriikkien kanssa nyt ensimmäistä kertaa asialla. Ensimmäiset kirjansa mies kirjoitti jo parikymmentä vuotta sitten, kun hän ryhtyi vapaaksi toimittajaksi eli siis yrittäjäksi.

Kotikonnuilta liikkeelle

Pitkän linjan toimittajan ensimmäinen varsinainen kirjaprojekti oli hänen kotikuntansa Nokian kotiseutua ja yrityshistoriaa käsitellyt kolmen kirjan sarja. Sen hän toteutti yhdessä veljensä Tapio Järventien ja heidän tuttavansa Heikki Lindevallin idean perusteella. Kotiseutukirjoja oli toki tuolloin jo tehty useita, mutta kolmikon logiikka oli uudenlainen. – Nokiasta kertovan perusosuuden lisäksi mukaan nimittäin etsittiin myös nokialaisia yrityksiä, joista jokaiselle tarjottiin mahdollisuus oman tarinansa julkaisemiseen ammattimaisesti toimitettuna, kuvattuna ja taitettuna, Järventie kertoo. Käytännössä nyt Rautakourat-kirjoissa käytetty formaatti testattiin siis toimivaksi myös silloin.

Ja niin toimittajasta tuli kirjailija

Nokialla tehty kirjasarja oli menestys. Mukaan lähti yhdeksän yritystä, ja kirjaa painettiin tuhansia kappaleita. Ja poikipa se Järventielle lisätyöstä jatkossakin. – Perheyritys oli yksi yhdeksästä mukana olleesta firmasta, ja kun alumiinivalmistaja myöhemmin täytti 50 vuotta, perhefirman hallituksen puheenjohtaja Esko Ollila halusi minun myöhemmin kirjoittavan Purson 50-vuotishistoriikin, Järventie kertoo. Sittemmin perinteinen lehtijournalistiikka on jäänyt taka-alalle, ja kirjoista on tullut yrittäjän päällimmäistä työtä. Yrityshistoriikkeja hän on tehnyt niin Agco Powerille, Molokille kuin Kalaneuvos-brändillekin.

Idea syntyi Hervannassa

Jäteistä on kirjoitettu – alihankkijoista Eikä Järventien kirjanteko ole rajoit- ei niinkään Lappia myöten

tunut edes omaan maakuntaan. Itse asiassa Teemu asuikin vuoden päivät Pohjois-Suomessa, kun työn alla oli siellä hyvin tunnettu rakennusalan yritys Kukkola-yhtiöt. Se puolestaan on rakentanut esimerkiksi Saariselälle niin kylpylän kuin kongressikeskuksenkin sekä lisäksi yli 500 loma-asuntoa ympäri Pohjois-Suomea. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto

Ajatus jäi muhimaan mieleen, ja asiaa tarkemmin ajatellessa idea osoittautui hyvinkin toteutuskelpoiseksi. Tampere naapurikuntineen tarjosi oivan alustan, sillä metalliteollisuus on ollut täällä vahva toimiala jo pitkään. – Meillähän ovat täällä Tampereella olleet Valmet, Lokomo ja Tampella, jotka ovat paitsi työllistäneet tuhansia ihmisiä myös vaikuttaneet koko alan syntyyn, sillä jokaisella niistä on aikanaan ollut oma ammattikoulu, Teemu huomauttaa, joskin lisäten, että edellä mainituista jättiyrityksistä on kirjoitettu lukuisia kirjoja jo ennemminkin. Rautakourien focus onkin näiden pohjalta syntyneissä alihankintayrityksissä. – Näistä rautakourista, jotka lähtivät isoista yrityksistä, perustivat omat pajansa ja alkoivat tehdä töitä alihankintana entisille yrityksilleen, ei ole kirjoitettu juuri mitään. Ei vaikka näitä yrityksiä on satoja ja myös niiden työllistävä vaikutus lasketaan useissa tuhansissa henkilöissä, Teemu taustoittaa.

Toimialan lisäksi myös osaajat halutaan nostaa esiin

Järventien mielestä hyvän kuvan alan nykytilanteesta antaa joka vuosi käynti Alihankintamessuilla, jotka ovat jo pitkään olleet Tampereen Messujen kruununjalokivi. – Tuo tapahtuma vetää joka vuosi koko Tampereen messuhallin äärimmilleen väkeä ja kertoo osaltaan erinomaisesti siitä, kuinka suuri merkitys alihankintateollisuudella nykypäivänä on paitsi koko teollisuudelle myös kansantaloudelle, hän kertoo. Koko kirjan ideana on nostaa esiin paitsi koko alan merkittävyyttä koko Suomelle myös sen

TEEMU JÄRVENTIE on ottanut tiimeineen itselleen ison urakan, sillä Tampereen seudun rautakourat -teoksessa on tarkoitus esitellä metalliteollisuuden ja alihankinnan historiaa Pirkanmaalla. Järventie muistuttaa, että täällä on valtava määrä upeita firmoja, jotka ovat syntyneet, kun isojen yritysten entiset työntekijät pistivät pystyyn omia yrityksiään ja alkoivat tehdä hommia alihankintana entisille työnantajilleen. Kädessä mies pitää paria aiempaa teostaan. – Naisyrittäjille vielä tiedoksi, olen tällä hetkellä poikamies, mies huikkaa päätteeksi.

Teemu Järventie on viettänyt näppäimistön parissa ison osan elämästään Toimittajan työt hän aloitti jo alle parikymppisenä. Jos suunnitelma A olisi toteutunut, olisi Teemu Järventiestä tullut poliisi. Tinanapit jäivät kuitenkin saamatta, kun ei edes kutsua pääsykokeeseen saapunut. Niinpä mies päätyi kirjoittajaksi. – Aikanaan en oikein muuta keksinyt tai tiennyt, josko jotain muuta olisin osannut, hän kertoo. Kirjoittamiseen oli isoa apua siitä, että mies oli ollut aina kova lukemaan. Ja myös musiikkipuolen harrastuksesta oli hyötyä, kun mies palkattiin rustailemaan levy- ja kirjakritiikkejä. Takana on nyt jo pitkä työrupeama, joka ulottuu Aamulehdestä, Kauppalehden Optioon, Suomen Kuvalehteen ja Talouselämä-lehteen.

Yrittäjyys yllätti

Niin sanotuksi vapaaksi toimittajaksi mies ryhtyi 20 vuotta sitten, mikä siis tarkoitti myös yrittäjyyt-

tä. Sen päätöksen suhteen hän yllätti vähän itsensäkin. – En koskaan aiemmin edes harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä ja myönnän ihmetelleeni sitä, miten vapaat toimittajat oikein elävät. Kuukausipalkassa kun on monet hyvät puolet, hän taustoittaa. Toisaalta se antoi uskoa tulevaan, että työnteko oli aina maistunut. – Minulla on aina ollut yrittäjämäinen suhtautuminen työntekoon, hän myöntää. 15-vuotiaana alkanut työura on kirjoitushommien lisäksi kattanut aika paljon muutakin. Siihen mahtuu niin Takon kartonkikonetta, portsarinhommia, lehdenjakoa kuin yövartiointiakin. – Töihin ei mennä lorvimaan, vaan kun tehdään niin tehdään, hän kertoo. Lyhytjännitteisyydestä on ollut miehen mukaan sekin etu, että kirjoittajana hän on ollut aina varsin tehokas.

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

tekijöitä, niin itse yrittäjiä kuin myös lattiatason työntekijöitä aina sotakorvaustuotteita rakentaneista senioreista tämän päivän nuoriin taitajiin. – Konkarit kertovat alan kehityksestä ja nuoret tämän päivän töistä, ja siten saadaan koko alasta varsin kattava kuva.

Ammattiporukkaa tekemässä

Nyt työn alla olevassa teoksessa Teemu itse ei vastaa kirjoitustyöstä vaan toimii kustantajana. Sisältöpuolen tuotannon takaa löytyy kokeneita ammattilaisia. Varsinaisesta kirjoitustyöstä vastaa Aku Aittokallio, joka on paitsi entinen City-lehden päätoimittaja myös esimerkiksi Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon voittaja. Järventien mukaan Aittokalliolla on hihassaan myös valttikortti, joka tekee hänestä juuri Rautakouriin parhaan mahdollisen toteuttajan. – Hän on alun perin laivalevyseppä, joka on käynyt Wärtsilän ammattikoulun Turussa, kustantaja kehuu. Remmiin on jo löydetty myös graafikko, ammattivalokuvaaja ja ammattieditori, joka käy kustannustoimittajana läpi tekstiä läpi yhdessä kirjoittajan kanssa. – Yhteensä tähän on siis varattu viiden ammattilaisen työpanos, Järventie esittelee.

Myyntityö startattiin äskettäin

Myyntityö alkoi tosissaan tämän vuoden puolella, ja sitä helpottaa se, että osa kirjan perusosuudesta on jo kirjoitettu, ja siitä on esittää jo liki lopulliseen muotoon taitettu parikymmentäsivuinen näytekappale. Sen mies toivoo auttavan myyntityötä. Jokainen mukaan tuleva yritys saa ostaa perusteoksen kylkeen haluamansa sivumäärän. Myös sen sisällön tuotannosta vastaa Järventien ammattitiimi, mutta luonnollisesti yritys osallistuu sen ideointiin ja saa ohjata laivaa haluamaansa suuntaan. – Neuvotteluja on käynnissä useammankin yrityksen kanssa, ja osan kanssa on jo kirjoitettu sopimuskin. Se on jo sovittu, että ainakin yksi teos julkaistaan keväällä 2022, ja toisen kanssa nimi on jo paperissa, mutta julkaisuajankohta vielä auki, yrittäjä kertoo. Kustannusten kannalta hienoa olisi, että mukaan saataisiin mahdollisimman moni yritys, sillä massan myötä yksittäisen yrityksen euromääräinen osuus luonnollisesti alenee. Teemu Järventie itse toivoo, että mukaan löytyisi noin kymmenkunta yritystä. Itse hän on huomannut, että eritoten perhefirmoissa kirja-ajatus on saanut hyvää vastakaikua. – Monesti siinä keski-iässä ihmisiä ja myös perheyrityksiä alkavat kiinnostaa omat juuret. Silloin herää halu tietää vähän enemmän siitä, minkälainen ihminen firman aikoinaan perusti, ja mistä ne omat geenit oikein tulevat, hän kertoo ja jatkaa huomanneensa, että moni perheyrittäjä ajattelee pidemmälle kuin seuraavaa sukupolvea. – Tämänkaltaisella kirjallahan on hyvin pitkä elinkaari, hän muistuttaa. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO

YRiT YsPALVELUT

Yrittäjä, varaa paikkasi! DORIMEDIA OY Leena 041 501 9902

● ASIAK ASTIL AISUUKSIE N TAR JOILUT

● KODINKONE HUOLTOA

ASIAKASTARJOILUA PARHAIMMILLAAN!

Kodinkoneet-Kylmälaitteet Kiinteistöpesulakoneet Valtuutettu takuu-keskushuolto

Pirauta Jussille 040 543 9700

Puh.03-2333 200 Rantaperkiön Yrittäjätalo

Lentokentänkatu 9 b A-talo

Kodinkone varaosat-ja tarvikkeet

Soppatykki- ja wokpannutarjoilut yrityksille ym.

24 h verkkokauppa piketa.com

● OHJE LMISTOTÖITÄ

Tutustu tarjontaamme www.kauppahallinkotiruoka.fi

BlueSolarSw Oy Monipuolista ohjelmistosuunnittelua ja alihankintaa.

Puh: 040 062 0089

● ATK- PALVE LUITA

• Tulostinvärit • Tulostimet t.fi so f • Tietokoneet • Kaapelit • Paperit o i tr w. • Laukut • Akut • Patterit w w • Tietotekniikkahuolto

● TILINTARK ASTUSTOIMISTOJA

TRIOSoft

Tullikatu 6, Tullintorin kauppakeskus p. 03–272 0770, 0400 625 534, myynti@triosoft.fi ● AUTOKOR JA AMOITA

Yli

Tilintarkastuspalvelut Veropalvelut Neuvontapalvelut

vuotta

Idman Vilén Grant Thornton Oy T 020 794 0480 E idman-vilen@fi.gt.com

Citroen-erikoiskorjaamo. Peugeot- ja Citroen-huollot, korjaukset ja varaosat.

grantthornton.fi

● ILMAPALLOME STARIT

Talous on taitolaji

• Tilintarkastuspalvelut • Veroneuvonta • Yritysjärjestelyt

Oy Tuokko Ltd I Hämeenkatu 9, 33100 Tampere puh. (03) 2122 028 I www.tuokko.fi

Tilisatama Oy

● K AIHTIMIA JA MARKIISE JA

• Säle- ja rullakaihtimet • Pystylamellikaihtimet • Markiisit • Kaikki alan tuotteet VALMISTUS JA TEHTAANMYYMÄLÄ

Kolmionkatu 5, Tampere (Rantaperkiö) puh. (03) 2660 644 tammer-kaihdin@kolumbus.fi ● KE IT TIÖ - JA K YLPYHUONE K ALUSTE ITA

Koko kodin ratkaisut Lielahden suurmyymälästä!

Keittiökauppa Kylväjä Oy Enqvistinkatu 7, Tampere ma–pe 9–17, la 10–14 keittiokauppa.com noblessakeittiot.fi

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroasiat, palkanlaskennat, yritysten perustamiset ja muutokset, yritysneuvonta ym. taloushallinnon palvelut. Myös sähköiset taloushallintopalvelut. Satamakatu 9, 33200 Tampere Puh. (03) 363 0200, Fax. (03) 363 0088

Manttaalitie 1, 37500 Lempäälä Puh. (03) 3391 1700

www.tilisatama.fi

Ilmoitustilavaraukset ja tarjouspyynnöt helposti myös www.dorimedia.fi/ varaa-ilmoitustila

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset

YRiT YsPALVELUT Yrittäjä, varaa paikkasi!

Leena

DORIMEDIA OY

041 501 9902

● TILITOIMISTOJA

Kun haluat henkilökohtaista palvelua Yli

30 v. 1989

Pirkanmaan

Finanssi Oy Auktorisoitu tilitoimisto Karhumäentie 1, 33950 Pirkkala, 03-359 1005 www.pirkanmaanfinanssi.fi

Kangasalan Yrittäjät ry Monitoimi Kaipainen Rakennustyö Keinonen oy T:mi Minna Pajula Tmi Kiinteistönhuolto Markku Salo Kylmäkosken Yrittäjät ry A&C Remonttipalvelut Lempäälän Yrittäjät ry LAKKA Health Oy Luxury Collection Automobiles Oy Markkinointi Jarno Saarinen Oy Pilviluotsi Oy Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät ry Mäntän Huoltotoimi Oy TeamCAP Oy Nokian Yrittäjät ry BlueSolarSw Oy Kasvunoste Soundset Oy Pälkäneen Yrittäjät ry Tmi VJP-Metalli

Toijalan Yrittäjät ry Tmi Noora Rekula

Lielahden Yrittäjät ry Oksawa Oy

Valkeakosken Yrittäjät ry Hyvinvoinnin puhtaus Kesäpihan Puutarha Oy Merikristalli Oy Tmi Jari Toropainen

Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät ry Tmi Sähkö-ja asennuspalvelu Joni Lehtomäki

Vammalan Yrittäjät ry Bygman Trading Oy LVI ja rakennus Ryömä Oy Taaben Farmi Virtain Yrittäjät ry Järvi-Suomen Laaturakentajat Oy Ylöjärven Yrittäjät ry A. Veteläinen Oy Äetsän Yrittäjät ry Ottakatto Oy ●●TAMPEREEN KAUPUNGIN-

OSAYHDISTYKSET

Hervannan Yrittäjät ry Kuljetus Kaj Virta Oy

Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry Clean T Oy Suomen Hormiremontit Oy Sammon Yrittäjät ry Aurinkosilta Valta Siivouspalvelut Tammelanpuiston Yrittäjät ry Kaltsubar Oy Laurus Consulting Oy MTL Suunnittelu Oy Schreiner Consulting Oy Tammerkosken Yrittäjät ry CC Valonen Oy Hierontapalvelu Pumpulipoiju Psykologi- ja psykoterapiapalvelu Susanna Greus Scanpoint Oy

Tapahtumakalenteri 12.2.2020 Elinvoima-seminaari

klo 12 alkaen, Ellinsali, Ellivuori, Sastamala. Seminaari on tarkoitettu Pirkanmaan kuntien viranhaltijajohdolle ja luottamushenkilöille ja sen teemana on kuntien yrittäjäystävällisyyden ja elinvoimaisuuden kehittäminen. Seminaarin yhteydessä palkitaan Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta 2020 -kilpailun voittajakunta sekä viimeisen vuoden aikana eniten elinvoimaasemaansa parantanut kunta. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi.

13.2.2020 Omistajanvaihdos-

markkinat klo 11-17, Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13, Tampere. Omistajanvaihdosmarkkinoilla kohtaavat yritysten myyjät ja ostajat. Markkinoille osallistumalla saat tukea yrityskaupan toteuttamiseen. Ostokohteiden ja ostajien lisäksi tilaisuudessa on mukana rahoituksen, verotuksen, sopimusjuridiikan, yritysten kehittämisen, verkostoitumisen, koulutuksen ja yrittäjyyden edistämisen asiantuntijoita. Lisätietoja ja ilmoittautumiset pirkanmaanyrittajat.fi. 21.-22.3.2020 Yrittäjäristeily.

Suomen suurin yrittäjäristeily järjestetään Silja Europalla neljättä kertaa. Helsingin Länsisatamasta lähtevä Yrittäjäristeily kokoaa vuosittain Itämeren aalloille yrittäjiä ympäri Suomea. Yrittäjäristeilyllä pääset verkostoitumaan vanhojen ja uusien tuttavuuksien kanssa, inspiroidut seminaaripuhujista, päivität tietosi ajan tasalle Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden avustuksella ja viihdyt sekä rentoudut keväisillä Itämeren aalloilla. Lisätietoja ja ilmoittautuminen yrittajaristeily.fi.

15.-16.5.2020 Get Together –

nuorten yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma, Etelä-Savon Järvisydän, Rantasalmi. Get Together tunnetaan rennosta ilmapiiristä ja siitä, että turha pönötys on unohdettu. Tapahtumassa keskitytään kehon ja mielen hyvinvointiin, sillä kun

perusasiat ovat tasapainossa on bisneksen tekokin tehokkaampaa. Get Togetherissä panostetaan erityisesti yhdessä tekemiseen, toisilta oppimiseen ja hyvinvointiin. Verkostoituminen tulee olemaan enemmän keskiössä kuin koskaan ennen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen gettogether.fi. HÄMEENKYRÖ 3.2.2020 Hämeenkyrön Yrittäjien

8-9.30. Paikka selviää myöhemmin. Seuraa juupajoenyrittajat.fi ja face-sivuja. KANGASALA Kangasalan Yrittäjien aamukahvit

joka tiistai klo 8-10 Y-luolalla, Junatie 2. Seuraa aamukahviteemojamme sekä muita tapahtumiamme Kangasalan Yrittäjien Facebookissa.

aamupala Varapuun perustajan ja päävalmentajan Mikko Sjögernin kanssa Kehäkukalla klo 8.30–9.15. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tarjolla aamupalaa.

9.3.2020 Kaupunginvaltuutettujen ja yrittäjien tapaaminen klo 17-18, valtuustosalissa Kangasala-talolla.

5.2.2020 Energia-aamu Mampsellissa klo 8.30 alkaen. Kuulemme Leppäkosken sähkön erilaisista energiaratkaisuista sekä suunnitelmista kaukolämpöverkon laajentamiseen Tippavaarassa. Aamupalaa tarjolla.

Ideahuone (Lempäälän Aleksi 2, 37500 Lempäälä). Lempäälän Yrittäjien Facebooksivullamme facebook.com/ lempaalanyrittajat päivittyvät ajankohtaiset tapahtumamme.

11.2.2020 Rekrytilaisuus Ikaalisten Kylpylässä klo 12–16. 16.2.2020 Fantastiset HelmiHulinat Kyröskoskella Kirkkokatu 3:ssa klo 10–14.

LEMPÄÄLÄ Y-kahvit perjantaisin klo 8.30-10,

NOKIA 29.1.2020 klo 8-10 Yrittäjien aamukahvit -Rakennusvalvonta ja kaavoituskatsaus, Nokian kartano, Kokouskeskus, Emäkoskentie 6, 37120, Nokia. 7.2.2020 klo 17 alkaen helmikuun

28.2.2020 Hämeenkyrön Yrittäjien aamukahvit klo 8-9. Paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Yrittäjäbisset. Yrittäjäbisset aina joka kuun eka perjantai Ainossa ja Reinossa.

27.3.2020 Hämeenkyrön Yrittäjien retki Suomen Kansallisoopperaan katsomaan Don Giovannia.

15.2.2020 Nokian Yrittäjien talvinen perhetapahtuma Nou:n majalla, Porin yhdystie 229, 37130 Nokia.

IKAALINEN 4.2.2020 Elinvoimaa iltatilaisuus klo 17.30, paikka varmistuu myöhemmin. 3.3.2020 Elinvoimaa aamutilaisuus klo 7.45-9.00, paikka ilm. myöhemmin. 7.-8.3.2020 Iloinen Kevätretki

Tallinnaan.

JUUPAJOKI 19.2.2020 Juupajoen Yrittäjien ja

kunnan tarjoamat aamukahvit klo 8-9.30. Paikka selviää myöhemmin. 11.3.2020 Juupajoen Yrittäjien ja

kunnan tarjoamat aamukahvit klo

4.3.2020 klo 9-12 Tekoäly ja koneoppiminen, AI-heräämö Nokialla, Nokeval Oy, Rounionkatu 107, 37150 Nokia.

PARKANO 27-28.3.2020 Parkanon Yrittäjien

kevätristeily Turusta-Tukholmaan M/S Viking Gracella. Hytit alk. 93€ Tarkemmat hytti- yms. tiedot lähetetään sähköpostitse. Ilmoittautumiset 25.2. mennessä eija.ojanen@erapaiva.com tai 040 179 6000.

19.3.2020 Kirjainkiertue: Latausta yrittäjyyteen kulttuuri- ja koulukampus Kaarnassa.

PIRKKALA 5.2.2020 Pirkkalan Yrittäjien Yrittäjäaamiainen klo 8-9, Pataravintola Mylly, Myllyhaantie 6, Pirkkala. Tervetuloa nauttimaan herkullinen aamiainen, kuulemaan mielenkiintoisia yrittäjätarinoita sekä tapaamaan kollegoita ja verkostoitumaan. Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy:n toimitusjohtaja Petri Mäkinen esittäytyy helmikuun aamukahveilla teemalla: Ajankohtaiskatsaus kuntien hankinnoista. Lisäksi kuulemme avoimiin tarjouspyyntöihin liittyvästä yrittäjille suunnatusta tulevasta koulutustapahtumasta.

Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy on Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven omistama julkisia hankintapalveluja omistajilleen tuottava osakeyhtiö. Toinen esiintyjä on stressivalmentaja Miia Huitti. Hän tarjoaa tilaisuudessa ihanan rentoutumishetken sekä paljon hyödyllistä tietoa stressistä, sen oireista ja seurauksista. Stressin lievittämisestä seuraa usein innostusta, onnistumista, työonnellisuutta, luovuutta, mielen selkeyttä, sujuvampaa vuorovaikutusta ja parempaa hyvinvointia. Tilaisuudessa kuulemme ja kokeilemme yhdessä erilaisia stressinhallintatyökaluja. Tilaisuus on maksuton. 4.3.2020 Pirkkalan Yrittäjien Yrittäjäaamiainen klo 8-9, Pataravintola Mylly, Myllyhaantie 6, Pirkkala. Tervetuloa nauttimaan herkullinen aamiainen, kuulemaan mielenkiintoisia yrittäjätarinoita sekä tapaamaan kollegoita ja verkostoitumaan.

PÄLKÄNE JA LUOPIOINEN 31.1.2020 Yrittäjän After Work

Pizza&Bisse Liekissä alkaen klo 17. Keskustellaan ajankohtaisista asioista. Tilaisuus on avoin kaikille yrittäjille, mutta Yrittäjien jäsenkortilla voit saada yllätysetuja!

2.2.2020 Lumikenkäretki klo 11-14, Laipanmaa. Lähde reippailemaan lumiseen metsään (jos lunta ei ole, teemme retken kävellen). Lähtö tapahtuu Haltian hirvimiesten kodalta (Hirvimiehentie, Pälkäne) klo 11. Retken lopuksi nautimme nokipannukahvit kodalla. Voit halutessasi ottaa sauvat mukaan. Lumikengät odottavat paikan päällä. Retki on ilmainen.

Kaikki hyvinvointihankkeen tapahtumat ovat avoimia kaikille Pälkäneen seudulla asuville ja toimiville yrittäjille yhdistysten jäsenyydestä riippumatta. Tervetuloa mukaan! Ilmoittaudu retkelle Marja-Liisalle: marja@sirium.fi tai gsm 040 7578 0782. 11.2.2020 Yrittäjän hyvinvointi -työpaja - Mielenterveyden suojaja riskitekijät klo 17.45 alkaen, Mikkolan Navetta. Tule mukaan parantamaan elämänlaatuasi koulutukseen, jonka vetää buustaaja Yrjö ”Ykä” Koskinen.

Koulutus sisältää seitsemän työpajaa, mutta voit osallistua myös vain osaan niistä. Yksittäinen työpaja maksaa 15 e. Ilmoittaudu mukaan Marja-Liisalle marja@sirium.fi. Työpajojen teemat, ajankohdat ja paikat löytyy osoitteesta hyvinvointihanke.fi. 19.2.2020 Luovuus käyttöön maalauksen kautta klo 17.30-21, Mikkolan Navetta. Onko luovuus hukassa tai kaipaatko uusia ideoita työhösi? Tule virkistämään aivojasi maalaamalla työpajaamme.

Ohjaajana toimii kuvataiteilija Tiina Poutanen. Kurssin materiaalimaksu on 30 euroa ja saat ylimääräiset materiaalisi mukaasi jatkokäyttöä varten. Voit osallistua, vaikka kokisit, ettet osaa piirtää tai maalata, kurssille osallistuakseen ei tarvitse olla taiteellisesti suuntautunut. Asia on melkeinpä päinvastoin: kokeilemalla uutta aivoissamme aktivoituu uusia hermoratoja,

●

TiisTai 28. TammiKUUTa 2020

joiden ansiosta voimme saada uusia oivalluksia myös työhömme. Ilmoit. mukaan marja@sirium.fi. 28.2.2020 Yrittäjän After Work Liekissä alkaen klo 17. Tule tapaamaan muita seudun yrittäjiä ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. 7.3.2020 Anna Tapion koulun Nuori Yrittäjyys -yritysmessut. Yrittäjät palkitsevat parhaan yritysidean ja yritysidean esittelyn. 14.3.2020 Voi hyvin Pälkäneellä -messut. Nuijantalolla (Onkkaalantie 102, 36600 Pälkäne), klo 10-15. Kaikille avoimet hyvinvointimessut. Pääesiintyjinä Jutta Larm ja Lotta Ansakorpi. Useita tietoiskuja yrittäjän hyvinvointiin liittyen sekä hyvinvointialan yrityksiä esittele-mässä toimintaansa ja tuotteitaan.

SASTAMALA 5.2.2020 Vammalan Yrittäjien ja

Sastamalan elinkeinoplavelujen aamupalatreffit uusille yrittäjille klo 8 alkaen, Vammalan Seurahuone. Kaisa Kiviranta kertoo Yrittäjyysbuustin mahdollisuuksista yritystoiminnan kehittämisessä. Yrittäjätarinaa kertovat raumalaisen Hallaworksin yrittäjät Niina Pekonen ja Noora Pylkkänen: Konepajasiskot, yhdessä yössä yrittäjiksi! Tule nauttimaan maittavasta aamupalasta ja mukavasta seurasta! Lisätietoja ja ilmoit. yrittajat.fi/vammala TAMPERE 30.1.2020 Ensiaskeleet kohti

yrityskauppaa klo 9-11, Pirkanmaan Yrittäjät, kokoussali, Kehräsaari B, 2. krs, Tampere. Oletko kiinnostunut yrittämisestä, mutta liikeidea puuttuu? Onko sinulla toimiva yritys, jolle etsit jatkajaa? Pirkanmaalla on tulossa satoja yrityksiä myyntiin, jotka etsivät uutta jatkajaa. Selvitysten mukaan ostetut yritykset menestyvät paremmin kuin vastaperustetut yritykset Pirkanmaan Yrittäjät ja TE-toimisto järjestävät Buustia omistajanvaihdokseen -tilaisuuden, jossa yrityskaupan ammattalainen Harri Meller kertoo mitä sinun pitää ottaa huomioon ja mistä saat tukea yrityskaupan alkumetreillä. Ilmoit. eero.ojanen@te-toimisto.fi. 12.-16.2.2020 Tammelanpuiston

Yrittäjien Leviseminaari.

13.2.2020 Tammerkosken Yrittäjien Sihteerin sumpit klo 8-9, Aleksiskivenkatu 11. Tervetuloa juttelemaan ja verkostoitumaan aina joka kuun toinen torstai! 13.2.2020 Tammerkosken

Yrittäjien teatteri-ilta Notre Dame, Tampereen Teatteri. Kutsu tulee jäsenille sähköpostiin. 14.2.2020 Tammerkosken Yrittäjät mukana Business After Ski 2020 -tapahtumassa. Kutsu postitettu jäsenille sähköpostilla. 21.2.2020 Hervannan johtamisaamut: Miten meillä menee? klo 8 alkaen, Poliisiammattikorkeakoulu,

Vaajakatu 2, Tampere. Vanhat sanonnat toteavat, että ”niin makaa kuin petaa” ja ”sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”. Miten olemme hyvinvointiyhteiskuntamme rakentaneet? Mikä on sen tila? Miksi tähän on tultu? Miltä osin Suomi ansaitsee maineensa tasaarvon ja hyvinvoinnin mallimaana? Tutkimusjohtaja, dosentti Tomi Mäki-Opas, Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri, YTT Riitta Särkelä ja professori Niina Junttila johdattavat eriarvoistumisen maailmaan: Miltä elämän kirjo näyttää, kun sitä katsotaan hiljaisten vähemmistöjen, ohitettujen, ei-kohdattujen ja einähtyjen kautta ja silmin. Miten eriarvoistuminen ilmenee ja millaisia ulottuvuuksia se saa? Mitkä ovat tulevaisuuden suuntaviivat ja ennusteet? Keskiössä pitäisi olla sekä auttajien että autettavien yhteistyö. Mistä löytyy onnistumisen salaisuus? Lisätietoja ja ilmoittautuminen polamkseminaarit.fi/ johtamisaamut. 5.3.2019 Uusien jäsenten aamu

klo 8.30–10, Pirkanmaan Yrittäjät, kokoussali, Kehräsaari B, 2. krs, Tampere. Lisätietoja ja ilmoit. pirkanmaanyrittajat.fi. VALKEAKOSKI 4.2.2020 Valkeakosken Yrittäjien helmikuun aamukahvit klo 8 alkaen. Helmikuun aamukahvit tarjoaa Finnvera. Kahvittelun ohessa on luvassa tuhti paketti tietoa Finnveran pk-yrityksille tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista, asiaa esittelee aluepäällikkö Heli Liinanki. 3.3.2020 Valkeakosken Yrittäjien maaliskuun aamukahvit klo 8 alkaen, Ravintola Musta Kissa, Valtakatu 13. Maaliskuussa yrittäjien aamukahveilla pohditaan kokouksia ja palavereita – ja sitä miten niihin saisi lisää tehoa. Kaikki me olemme joskus (eikä edes kovin harvoin) istuneet turhautuneina kokouksissa toivomassa olevamme jossain muualla tai laskeneet miten paljon maksaa tulokseton kahden tunnin mittainen palaveri. Jokaista koskettavaan ja tärkeään teemaan keskustelua johdattelee T:mi Majaccan Tiina Lakkaneva, jolla lienee myös muutama vinkki tarjolla palaverien tehostamiseen. 18.3.2020 Valkeakosken Yrittäjien kevätkokous. 17.-20.9.2020 Valkeakosken

Yrittäjien matka Berliiniin. Nelipäiväiselle matkalle vain rajoitetusti paikkoja, varaa siis omasi hyvissä ajoin. Berliini on kansainvälinen, perinteisen saksalainen, ilmapiiriltään vapaa ja boheemi, kulttuurielämältään värikäs, yöelämältään eloisa, arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen ja monivivahteista historiaa huokuva, shoppailijan unelmakohde, inspiroiva, nuorekas, leppoisa… Berliini pitää itse nähdä ja kokea! Lisätietoja ja ilmoit. valkeakoskenyrittajat.fi. VESILAHTI

28.1.2020 Vesilahden Yrittäjien kuukausikahvitus klo 9.30–10.30, Kurkitupa.

14.2.2020 Yrittäjien Iltapäiväkahvit klo 14.30–16.00, Vesilahden Liikenteen hallilla os. Mäntytie 3, 37470 Vesilahti. Lisäksi käydään tutustumassa Vesilahden Autopalvelun tiloissa. 25.2.2020 Vesilahden Yrittäjien kuukausikahvitus klo 9.30–10.30, Kurkitupa.

TAMPERELAINEN PERHEYRITYS Henkilö- tai pakettiauton määräaikaiskatsastus päästömittauksineen Yrittäjien jäsenkortilla

55€

13.3.2020 Vesilahden Yrittäjien Iltapäiväkahvit klo 15.00–16.30, Pappilassa Kirkko-Harrin kanssa.

Pirkanmaan Yrittäjät r.y. jäsen

Sellukatu 28

YLÖJÄRVI Sählysunnuntait joka toinen

viikko 12.1.2020 alkaen klo 19, Ylöjärven Urheiluhallit / Ilves Areena. 18.2.2020 Kysy kaupungilta

-aamiaistapaaminen klo 8.30, Keidas. Aiheena on kaavoitus. Tervetuloa toiseen Kysy Kaupungilta -aamiais-tapaamiseen! Tapaaminen on osa aamiaisten sarjaa, jossa rennolla otteella käsitellään kutakin aamiaista varten valikoitua aihetta. Aamiaisten tavoitteena on yhä vahvemmalla otteella tuoda kaupungin toimista tulevien yritysvaikutusten arviointia yrittäjien arkipäivään ja lisätä vuoropuhelua. Tulethan siis paikalle kuuntelemaan, esittämään kysymyksiä pienistä ja isoista asioista, antamaan palautetta tai pitämään puheenvuoron! ●●SENIORIKLUBIN

TAPAHTUMAT

14.2.2020 Ystävänpäivän tanssit

klo 18-22, Lamminpään Osuuskuntatalolla, Vuorentaustantie 4. Tanssin tenhoa ja tunnelmaa luo tanssiorkesteri Wiljamit, laulusolistina Olavi Soinila. Ohjelmaa ja arpajaiset. Pääsymaksu 12 €/hlö, sisältää kahvit kastettavien kera. Tervetuloa tanssimaan!

7.-11.6.2020 Senioriklubin matka ihastuttavaan Krakovaan. Tampereelta järjestetään bussikuljetus lentoasemalle. Matkanjärjestäjänä toimii Ryhmämatkatoimisto Resviaria. Matkavaraukset 28.2.2020 mennessä suoraan Resviarialle p. 044 047 7070 tai sähköpostilla info@resviaria.com. 5.6.2020 Kesäteatteri-ilta: Korpelan kujanjuoksu klo 18 alkaen, Tampereen Komediateatteri. Pirunpellosta ja Maalaiskomedioista tuttu kaksikko käsikirjoittaja Heikki Luoma ja ohjaaja Jukka Mäkinen tuovat Komediateatterin näyttämölle viimeisimmän sarjansa näyttämösovituksen, rooleissa pääosin tv-sarjasta tutut kasvot mm. Esa Latva-Äijö, Janne Kataja, Karoliina Vanne, Tuija Vuolle jne.

Hinta 35 €/hlö (sis. lipun, väliaikakahvit ja kastettavat). Lippuvaraukset 50 ensimmäiselle: Marja Fallströmilta p. 050 309 4930 tai sähköpostilla marja.fallstrom@gmail.com Osallistumismaksu maksetaan 30.4. mennessä Pirkanmaan Yrittäjien Senioriklubin tilille FI74 4503 0010 2921 53.

(norm. 71€)

(Lielahden Gigantin vieressä)

Puh. 010 3222 710 Avoinna ma–to 8–17, pe 8–16, la 9–14

www.kymppikatsastus.fi Yrittäjät juhlivat

●●60 VUOTTA

10.2.2020 Arto Ronko, Tmi Mäntän Ruostesuojaus, Mänttä 18.2.2020 Kimmo Hjelt, Kotineliö Oy LKV, Vesilahti ●●50 VUOTTA

16.2.2020 Juha Kuusela, JK Kylmäsähkö Oy, Ylöjärvi 16.2.2020 Ville Ollila, Paikkakuntalainen Oy, Mänttä

(Viettää merkkipäivää työn merkeissä)

Yritykset juhlivat ●●30 VUOTTA

21.1.2020 Työhuone Tuulensuu Oy, Akaa

(Kahvitellaan paikallisten yrittäjien kanssa) ●●25 VUOTTA

3.2.2020 Messukylän Hammaslääkäriasema Oy, Tampere

(Viettää merkkipäivää työn merkeissä. Kiitos kaikille asiakkaille) 15.2.2020 Palkinpään Puutarha Piste, Akaa 1.3.2020 Arsatek Oy, Tampere (Viettää merkkipäivää työn merkeissä) ●●20 VUOTTA

1.3.2020 Mainosparatiisi Oy, Kihniö 6.3.2020 Minnan Kangasaitta, Valkeakoski

(Kahvitarjoilu ja hyviä synttäritarjouksia klo 10-17!) ●●10 VUOTTA

4.2.2020 VP Engineering Oy, Tampere 17.2.2020 Piirinen Oy, Valkeakoski (Single Maltia saa tuoda lahjaksi :P) 1.3.2020 Hiushuone Susanna, Lempäälä

Ansiomerkit ●●YRITTÄJÄRISTIN TIMANTTIRISTI 30 V.

Mäkinen Ari, toimitusjohtaja, Kivityö Mäkinen Ky, Viljakkala

●●YRITTÄJÄRISTI, KULTAINEN

Laihia Tero, Head of IT, Leanware Oy, Tampere Schroderus Esa, toimitusjohtaja, Team F40 Oy, Nokia Viinikkala Janne, CEO, Leanware Oy, Tampere

●●YRITTÄJÄRISTI, HOPEINEN

Rehakka Monika, yrittäjä, Solix, Sastamala

●●ANSIORISTIN TIMANTTIRISTI 30 V.

Kivimäki Pirjo, keittiötyöntekijä, Parkanon Kotiruoka ja juhlapalvelut Oy, Parkano Lahtinen Tapio, erikoistyöntekijä, Armeka Oy, Valkeakoski

●●ANSIORISTI, HOPEINEN

Lahtinen Somporn, siivooja, Gronlund Palvelut Oy, Tampere

●●ANSIORISTI, PRONSSINEN

Joki Anne, tilintarkastaja, ELA-Consulting & Services Oy, Ylöjärvi

Oikaisu: Joulukuun Pirkanmaan Yrittäjä -lehden ansiomerkki-listaan oli eksynyt erhe. Väitimme, että yrittäjäristin timanttiristin 30-vuoden yrittäjäurasta oli saanut nokialaisen Ajomestarit Oy:n toimitusjohtaja Ari Mäkinen. Todellisuudessa sen sai Kivityö Mäkinen Ky:n yrittäjä Ari Mäkinen Viljakkalasta.

●

tiiStAi 28. tAmmiKUUtA 2020

Automaattivaihteisto vain

990 €

Sprinter Workeriin

Sinulle tehty. Etuvetoinen Sprinter Worker, nyt myös automaattivaihteistolla. Mitä sinä haluat pakettiautoltasi? Sprinter Worker on täysiverinen ammattilaisen auto. Nyt saat Sprinter Workerisi myös edullisesti automaattivaihteistolla. Mallissa vakiovarusteina mm. • MBUX-multimediajärjestelmä 7 tuuman kosketusnäytöllä • Mittariston värinäyttö • Monitoimiohjauspyörä • Peruutuskamera • Lisälämmittimen käyttö kello-ohjauksella sekä Mercedes Pro -sovelluksen kautta etänä • Sivutuuliavustin • Ajovaloavustin, päiväajovaloille • Vakionopeudensäädin, nopeudenrajoittimella

Mercedes-Benz Sprinter 314CDI FWD-3,5/32K normaali A1 Worker alk. 43 998,66€ + automaatti 990 € = auton kokonaishinta 44 988,66 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €). CO2-päästöt 240 g/km (WLTP). Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 27,90 €/kk. Ajotietokoneen kieli: suomi. Kuvan auto lisävarustein. Kampanja voimassa 31.3. asti.

Vito 4MATIC Black Series alk.

ETUSI JOPA

51990 € 3 768 €

Lue lisää: mercedes-benz.fi/sprinter-worker

Rajoitettu erä: Vito 4MATIC Black Series huippuedulla. Nyt myynnissä 50 kpl erä erikoisvarusteltuja nelivetoisia Vito Black Series -malleja. Toimi nopeasti ja varmista toimintasi tyylikäs sujuvuus kaikkina vuodenaikoina. Lue lisää: mercedes-benz.fi/black-series Mallissa vakiovarusteena mm. • LED Intelligent Light System • 7G-TRONIC-automaattivaihteisto • 7” kosketusnäyttö sisään rakennetulla navigoinnilla • Kevytmetallivanteet • Metalliväri • Korin väriset puskurit • Nahkaratti • Sadetunnistin

Vito 4MATIC Black Series 116CDI 4x4-3,05/32K keskipitkä A2 A kok.hinta 51 990 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €), CO2-päästöt 211 g/km (WLTP). Verrattuna normaaliin Vito 116CDI 4x4-3,05/32K keskipitkä A2 A 4MATIC Edition malliin vastaavin varustein hinta 55 758,14 € = etu 3 768,14€. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 28,88 €/kk. Ajotietokoneen kieli: englanti. Tarjouskampanja voimassa niin kauan kuin autoja riittää.

VEHO TAMPERE Taninkatu 11 | 010 569 3161 | Ma–pe 9–18, la 10–16 Huolto: Ma–pe 7–18 | 010 569 8080

VEHO PIRKKALA Jasperintie 1 | 010 569 3034 | Ma–pe 9–17 Huolto: Ma–pe 7–22, la 7–15 | 010 569 3060

Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %).

VEHO.FI VEHOTRUCKS.FI

Pirkanmaan Yrittäjät

Published on Jan 28, 2020

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 1/2020

Published on Jan 28, 2020

pirkanmaanyrittajat

Go explore