__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

NRO 4 11.5.2021

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948

Aina työn tekijän puolella www.py-lehti.fi

74. vsk. • jakelu 150.000 kpl

s. 21

Kuva: Mainostoimisto Uniikki

Taaben Farmi on kotieläinpihojen aatelia

s.4 s. 18

Kylpylä suljettu pelastettu!

Pian alkaa hotelliyrittäjän huippusesonki

Maaliskuussa Ikaalisissa kuultiin erityisen hyviä uutisia. Silloin vahvistui, että kaupungin ylivoimaisesti tunnetuin matkakohde, Ikaalisten kylpylä, on avaamassa uudestaan ovensa. Tauolla toiminta on ollut marraskuusta lähtien hotelliketju Scandicin vetäydyttyä sen operoinnista. Maaliskuun puolivälin ilouutisessa riemastutti sekin, että vastuunkantajiksi löytyi pääasiassa paikallisista yrittäjistä koostuva joukko. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti vieraili uusien yrittäjien luona melko tasan kuukausi julkistuksen jälkeen. Remonttia tehdään nyt hiki hatussa, sillä jo kesäkuussa juhlitaan avajaisia.

s. 29

Korona vauhditti perhefirman uutta liiketoimintaa

s.11

Yrittäminen alkoi kiinnostaa Aulis Asikaista enenevissä määrin 40 vuoden merkkipaalun lähestyessä. Suunnittelijana hän oli ehtinyt näyttää kyntensä jo palkkatyömaailmassa, mutta syksyllä 1986 hän oli päättänyt koettaa, miten olisi yrittämisen laita. Kauan ei Aulis tosin yhden hengen voimin ehtinyt toimia. Hänen perustamastaan toiminimestä tuli osakeyhtiö jo seuraavana vuonna, ja sittemmin kokoluokkaa on kasvatettu aika monta kertaa. Tänä päivänä Auliksen johtama Comatec-konserni työllistää jo yli 600 asiantuntijaa.

Kuva: Juhani Vahtokari

Asikaisen Auliksen yrittäjävuodet

s. 40

Pilvihin vie pilotin tie


2

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

Aina työn tekijän puolella

PÄÄkiRJoiTus 11.5.2021

Monen yrityksen alho on kestänyt jo yli vuoden – linja-autoala on hyvä esimerkki

J

o yli vuoden kestänyt koronakriisi on vaatinut resilienssiä ja luovimistaitoja niin ihmisiltä kuin yrityksiltäkin. Yrityspuolella kovia kolauksia ovat ottaneet vastaan esimerkiksi ravintolat, kivijalkakaupat ja erikoisliikkeet sekä tapahtuma-, matkailu- ja elämyspalveluita tuottavat yritykset. Listaan voidaan ehdottomasti lisätä yhtenä merkittävänä ryhmänä myös ammattiautoilijat, kuten taksiyrittäjät. Heille vuosi on ollut hyvin vaikea. Ja jos pyöriä laitetaan alle vähän enemmän, on myös linja-autoliikennöitsijöiden tilanne hyvin huolestuttava. Linja-autoliiton huhtikuussa toteuttama jäsenkysely on karua kuulemaa. Peräti 88 prosenttia yrittäjistä on poistanut liikennekäytöstä linja-autoja, 40 prosenttia on joutunut irtisanomaan henkilöstöä, ja puolella on edelleen päällä lomautuksia. Sopeutustoimenpiteisiin on ollut erittäin perustellut syyt. Yli 50 prosentin liikevaihdon vähentymisestä ilmoitti jopa 41 prosenttia kaikista jäsenyrityksistä. Kaikista katastrofaalisin tilanne oli odo-

tetusti tilausliikenneyrityksillä, niistä ällistyttävät 95 prosenttia kertoi liikevaihtonsa kutistuneen yli puolella.

raideliikenteen kehittämiseen, on vaikea ymmärtää, jos lähimmät kiskot kulkevat kymmenien kilometrien päässä.

Epävarmuus tulevaisuudesta on valitettavasti vain lisääntynyt edeltävästä kyselystä. Tämä tarkoittaa, että myös alan tarjoamien työpaikkojen tulevaisuus on vaakalaudalla. Se ei yllätä, että alan yrityksistä 62% ilmoitti hakevansa uusinta, huhtikuun lopussa avautunutta kolmatta kustannustukea. On myös helppo yhtyä liiton poliitikoille esittämään toiveeseen siitä, että Suomen koronan exit-strategiassa huomioitaisiin paluupolku takaisin linja-autoliikenteeseen koko maassa. Pahimmillaan markkinoilta häviävät liikennöitsijät jättävät pysyvän tyhjiön. Kaikkialla kun sitä uutta yrittäjää ei niin vain löydykään. Hyvä on muistaa sekin, että juna ei suinkaan tässä maassa kulje joka paikkaan. Tästä minua muistutti myös tätä tekstiä kirjoittaessani bussialalla toimiva jäsenyrittäjämme Pohjois-Pirkanmaalta. Hänen mukaansa sitä, että henkilöliikenteessä kaikki panostukset tunnutaan laittavan

Vaikeista tilanteista selviämiseen vaaditaan aina oivalluksia ja avauksia. Yhden sellaisen heitti kehysriihen alla kuljetusyrittäjiä edustava Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, joka ehdotti ympäristöystävällisen uusiutuvan dieselin myyntiä ilman valmisteveroa. Samanlainen malli on jo käytössä Ruotsissa, ja kokemukset hyviä. Mallilla on ollut voimakas ja myönteinen ohjausvaikutus, ja samalla on vähennetty merkittävästi fossiilisia päästöjä. Järjestön mukaan kuljetuskalustossa, joka siirtyisi käyttämään uusiutuvaa dieseliä, päästöt vähenisivät jopa 90 prosentilla. Tällaisia rohkeita uudistuksia nyt tarvitaan, jotta Suomi säilyttää kilpailukykynsä ja fossiilisia päästöjä saadaan vähennettyä.

Janne Vuorinen vastaava päätoimittaja

Toukokuu 2021

kuva:

en

Mikkolan lomamökit ja savusauna sijaitsevat paraatipaikalla

s. 16

Lounasvieras: jälleen mestaruuden kotiin korjanneen VaLePan valmentaja

s. 24

Golfkauppa hyötyy kotimaan matkailukesästä

s. 26

Jymy on karavaanarien luottopakki

s. 34

Mobiliasta löytyy nyt kahden näyttelyn verran ”Tarinoita teiltä”

s. 36

käytetyn auton rengastarkastus on paikallaan

s. 37

Paperinkeräysfirmat löivät hynttyyt yhteen

s. 38

innovaatiotutkan aiheena tulevaisuuden vaatteet

s. 43

Ravintoloissa syöminen kiinnostaa edelliskesää enemmän

s. 43

Älähtäjä ei maakuntaverosta perusta

s. 45

● JAKELU

Posti Jakelumäärä 150 000 kpl

Pirkanmaan Yrittäjät ry, Laukontori, kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere puh. (03) 251 6500 www.py-lehti.fi www.yrittajat.fi/pirkanmaanyrittajat

● JAKELUPÄIVYSTYS ● TOIMITUS

Vastaava päätoimittaja Janne Vuorinen Toimitussihteeri Ville kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi

Postin varhaisjakelu / Pirkanmaa p. 0100 3355 (pvm/mpm) arkisin klo 6–16 viikonloppuisin klo 6–12 www.aamulehti.fi/asiakastuki

s. 34

s. 14 kuva: J aa

kk

o

Pi

ki

s. 14

os

kotitalousvähennystä hyödynnetään jokaisessa tuloluokassa

t ik

s. 10

rt

Miten ovat sujuneet urjalan kunnanjohtajan 100 ensimmäistä päivää

aina työn tekijän puolella

eL es k in

sisÄLTÖ

att

s. 38

● MEDIAMYYNTI

Mediatoimisto Dorimedia oy Leena kolehmainen-Naaralainen yrittäjä, p. 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Myyntiassistentti: Pinja kolehmainen (vanhempainvapaalla) Myyntipäälliköt: Erja Joentausta p. 050 374 9444 Timo Hyvönen p. 050 468 2290 kimmo Vaittinen p. 050 306 2228 (Pirkanmaan Yrittäjäjärjestön jäsenyydet) etunimi.sukunimi@dorimedia.fi

s. 26

● JULKAISIJA Pirkanmaan Yrittäjät ry ● PAINOPAIKKA sanoma Manu Tampere 2021 ● ULKOASU ilmoitukset ja sivutaitto ahaa Mediapalvelut oy p. 03–357 1100 ● AINEISTOT

aineistot@dorimedia.fi


TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

Valitse vapaus, unelmat ja huolettomuus. Me NF Fleetillä uskomme helppoon liikkumiseen ja vihreämpään huomiseen. Turvalliset ja innovatiiviset leasingratkaisumme mahdollistavat sen, että sinä voit yrittää huolettomammin. Jätä siis auton omistamisen riskit, huollot ja huolet meille ja keskity rauhassa unelmiisi. Autamme sinua valitsemaan juuri sinun yrityksellesi sopivan huoltoleasingvaihtoehdon.

www.nffleet.fi yritysautot.fi@nffleet.com NF Fleet on Nordea Rahoituksen ja ALD Automotiven osakkuusyhtiö.

3


4

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

kylpylän toiseen tulevaisuuteen uskovat yrittäjät tarttuivat tilaisuuteen, johon kukaan muu ei ollut tarpeeksi hullu –

Remonttia tehdään nyt hiki hatussa, sillä jo kesäkuussa juhlitaan avajaisia Lappu lasikupumaisessa ulko-ovessa kertoo kylpylän olevan suljettu. Rehellisyyden nimissä se on tällä hetkellä vähän tarpeeton. Tiloissa on meneillään sen verran näyttävä remontti, että asia tuskin jää kenellekään epäselväksi. 90-luvulla valmistuneen Mainingin ulkosivu on suorastaan aukiräjäytetyn näköinen, ja etupihalle tuodut kaksi isoa siirtolavaa ovat jo puolillaan erinäistä purkujätettä. – Julkisivusta halutaan tehdä terveyskeskuksen sisäänkäynnin sijaan kylpylän sisäänkäynti, heittää vähän myöhemmin Esa Talonen, yksi kylpylähotellin tuoreista osakkaista.

P

itkään en ehdi ulko-ovella remonttia kuikuilla, kun sivuovelta minulle huikkaa yhden hengen vastaanottokomitea. Hän on hotellin ensimmäisiä palkattuja työntekijöitä, Tapio Honkamaa, joka on mukana yrityksessä myös osakkuudella. Honkamaa oli varsin luonnollinen valinta myyntijohtajaksi, sillä näyttöä tältä toimialalta riittää. Toisin kuin omistajista kukaan muu, hän on tehnyt työuransa nimenomaan hotelli- ja kylpyläbisneksessä, pian 30 vuotta.

Läpituttu talo

Ikaalisten kylpylä on hänelle entuudestaan tuttu. Itse asiassa Ikaalisten kylpylä oli aikanaan, vuonna 1982, hänen ihka ensimmäinen kesätyöpaikkansa. Tuolloin vastuualueena oli kylpylän ruohoalueiden leikkaaminen. Honkamaa on elänyt muutenkin vahvasti kylpylän tarinassa, johon kuuluu niin meijeriliittoa, Uotin veljeksiä kuin laman jälkeen Arsenal-roskapankkiakin. 80-luvun lopun kylpyläbuumin ja 90-luvun laman aikaan Ikaalisissa elettiin siis vauhdikkaita vaiheita. Omistajavaihdoksen kautta hänen työnantajakseen tuli Restel, joka vaihtui vielä myöhemmin Holiday Clubiksi. Viimeiset 10 vuotta hän työskenteli Holiday Club ketjun myyntijohtajana. Siinä pestissä Honkamaa oli silloinkin, kun hänelle soiteltiin Ikaalisten kylpylän mahdollisista tulevista suunnitelmista ja vinkattiin työmahdollisuuksista.

Paikalla miltei koko osakaskööri

Julkisivu ei ole ainoa asia, joka kylpylässä on työn alle. Myös Maininki-kylpylän eteiskäytävä on vierailuhetkellä sananmukaisesti riisuttu. Työväkeä siellä tosin kuhisee nytkin mukavasti. Kirkkaat turvaliivit välkkyvät salamalla kuvatessa kuin discovalot. Kokoussiiven kakkoskerroksesta löytyy tilava huone, joka pidetään läpi koko remontin käytössä kokous- ja neuvotteluhuoneena. Eräänlaisena komentokeskuksena. – Oikeastaan lennonjohdoksi tämä on ristitty, esittelee ympyrän muodostavan pöytäryhmän toisesta päästä Sa-

muli Järvensivu. Hän on kylpylähotellin suurimman yksittäisen omistajan ja konteistaan tutun Fincumet Group Oy:n yksi omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Kylpylähotellin osakkaat ovat muutenkin hyvin edustettuina paikalla, sillä heti haastattelun jälkeen heillä on alkamassa budjettipalaveri. Saman pöydän ääressä istuu myös kiinteistökehitysyrittäjä Matti Hiekka sekä Ikaalisten Matkatoimiston Esa Talonen. Pääosakkaista ainoastaan varatuomari Kari J. Heiskanen ei päässyt fyysisesti paikalle. Budjettipalaverista on tulossa pitkä, sillä pöydällä on kosolti asiaa. – Tänään tarkoitus on käydä läpi erilaisia sopimusasioita, rekrytointia sekä markkinointijuttuja, osakkaat listaavat.

Täältä koko touhu lähti käyntiin

Tapaamisemme sijoittuu samaan neukkariin, missä Samuli Järvensivu sai kuulla kylpylän uudesta elämästä ensimmäistä kertaa. Sitä hän ei muista, elettiinkö tuolloin elo- vai syyskuuta. – Syksyä se kuitenkin oli. Olimme siinä Matin kanssa ensin, ja sitten tuli Kari Heiskanen mukaan. Esaa en edes tuntenut ennen tätä, hän muistelee ja myöntää kokoonpanon eläneen vielä noista ensimmäisistä istunnoista. Varsinainen esisopimus tehtiin joulukuussa, ja lopullisesti jatkoneuvottelut lyötiin pakettiin maaliskuun puolessa välissä, jolloin asiasta myös tiedotettiin. Käytännössä Ikaalisten kylpylän toiminta loppui samalla kuin sitä aiemmin operoineen Scandicin vuokrasopimus päättyi. Päätöksen siitä hotelliketju oli tehnyt jo aikaisemmin. Kiinteistön omistajille tämä tarkoitti vähän huonoa kättä. Kuten arvata saattaa, kylpylä- ja majoitustoiminnan pyörittäminen ei taatusti ollut koronakriisissä se helpoin tai houkuttelevin myyntiartikkeli. Jonoksi asti halukkaita yrittäjiä ei ollut. – Niinhän se reaalimaailmassa meni, että ennen meitä tähän ei löytynyt ketään tarpeeksi hullua. Sen tiedän, että monelle puulaakille tätä ehdittiin kyllä tarjota, Järvensivu hymyilee.

Viihdevirtaakin on tarjolla Perheiden ja yritysten lisäksi kylpylässä aiotaan panostaa myös viihdepuoleen. Siihen otetaan alkuloikka jo tulevana kesänä, jolloin kylpylähotellin pihapiirissä järjestetään musiikkifestivaalit. Maininkisaliin on sinnekin sovittu jo ainakin kaksi suorana televisiosta näytettävää tapahtumaa. Vielä näyttävämmin kylpylällä rytisee 4. ja 5. päivä joulukuuta, jolloin Ikaalisten kylpylässä järjestetään pikkujoulut. – Meillä on vielä neuvottelut artistien kanssa kesken, mutta sen voin taata, että koko katto säkenöi tuolloin ja kyseessä on koko Pohjoismaiden kiinnostavimmat pikkujoulut, Talonen hehkuttaa. PIRKANMAAN YRITTÄJÄ -lehti kävi kylpylässä Ikaalisissa huhtikuun puolivälissä. Remontti oli kiivaimmillaan. Kuva on otettu kakkoskerroksesta, ja takana näkyy parhaillaan täydellisessä remontissa oleva keskuskäytävä. Kuvassa hymyilevät Esa Talonen, Samuli Järvensivu ja Tapio Honkamaa. Miesten mukaan vielä tänä vuonna toiminta täytyy mitoittaa koronan ehtoihin. Esimerkiksi ulkomaiset turistit loistanevat vielä vuoden 2021 poissaolollaan lähes täydellisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tämä olisi pysyvä olotila. – Tietysti me kehitämme tätä kokonaisuutta koronavapaata maailmaa silmällä pitäen, miehet kertovat. Vesitropiikin lapsille suunnattu allasosasto on tällä hetkellä ”työn alla”.

Kriisissä piilee aina myös mahdollisuus

Pöydän ympärille kokoontuneiden yrittäjien kollektiivinen ajatus on, että korona oli koko toiminnan liikkeelle paneva voima. Ilman epidemiaa kylpylälle olisi todennäköisesti löytänyt jatkajia muualtakin. Järvensivu tosin huomauttaa, että perinteisesti alamäet ovat oivia paikkoja investointien tekoon. Talonen komppaa. – Matkailualan kriisihän tämä oli, mutta toisaalta kuten aina, kriiseissä on myös mahdollisuuksia. Olen havainnut, että tulevaisuuteen positiivisesti suhtautuminen on monesti se kantavampi tapa, hän pohtii. Epäilemättä Taloselle tässä kriisissä myös se nurjempi puoli on käynyt tutuksi. Matkatoimistolle kun epidemia on tarkoittanut melkein täydellistä horrosta. Vuosi 2020 jääkin sen historian kirjoihin täysin poikkeuksellisena. – Tasan vuosi ennen kuin kirjoitimme kylpylästä paperit, Suomi pistettiin kiinni, mikä käytännössä lopetti matkatoimistomme bisneksen.

Uusille urille

Varsinaista hotellibisneksen alakohtaista osaamista ei tästä pöydästä löy-

markkinoida ja myydä. Minun mielestäni on ihan sama, onko kyseessä tuote vai palvelu, Järvensivu tiivistää. Yhdessä yrittäjät tuumaavat, että heidän epätyypillinen taustansa voi olla jopa etu. – Itse asiassa voi olla hyväkin, että me tulemme kuplan ulkopuolelta. Se, että katsomme tätä toisesta vinkkelistä, tarkoittaa, että voimme myös tehdä sellaisia juttuja, joita muut eivät ole tehneet.

Tuttuja nurkkia

dy kuin Honkamaalta. Muut kertovat suoraan lähteneensä tälle sektorille ”ihan scratchista”. Esa Talosen Ikaalisten Matkatoimisto tosin on bisneksenä hieman lähempänä, muttei ihan kuitenkaan. – Matkatoimistonahan me olemme olleet aina siellä toisella puolella pöytää, Talonen myöntää. Samuli Järvensivu ei näe asetelmassa mitään ongelmallista. – Bisneksessähän monesti vaan ajautuu uudenlaisiin tilanteisiin. Aivan samat lainalaisuudet tässäkin pätevät. Pitää palvella asiakkaita hyvin,

IK A ALISTEN YRiT TÄJÄT

Noitaperän mökkitalkkari

Holvikoti Oy

www.holvikoti.fi

Rakennamme, saneeraamme ja ylläpidämme. Meiltä myös ilmastointilaitteiden puhdistukset!

050 594 9467

Yksityinen lastensuojelulaitos Ikaalisten Tevaniemessä, idyllisessä kyläkeskuksessa.

Yrittäjien Ikaalinen-taustat painoivat myös investointipäätöstä tehdessä. Jos kylpylä olisi sijainnut vaikka Itä-Suomessa, se tuskin olisi kiinnostanut, Järvensivu myöntää ja saa Talosen nyökyttelemään hyväksyvästi vieressä. – Ikaalislaisena tämä kylpylä seutuineen on tietysti minulle hyvin tuttu paikka jo lapsuudesta, ja sittemmin olen viettänyt täällä aikaa myös oman perheeni kanssa, Esa Talonen kertoo. Yrittäjänä hänet innosti mukaan kuitenkin erityisesti paikan tulevaisuuden potentiaali. Jo valmiina olevan kiinteistömassan lisäksi tontilla on vielä rakennusoikeutta jäljellä reilut 20 000 neliötä. – Lisäksi tontilla on noin kilometrin verran rantaviivaa. Se tarjoaa monia mahdollisuuksia luonto- ja matkailuelämyspuolella, jotka kiinnostavat varmasti myös kansainvälisesti, kunhan palaamme taas normaalimpaan maailmanjärjestykseen, Talonen visioi. Pöydän ääressä ollaan yhtä mieltä siitäkin, että myös järviliikkujien palveluita petrataan. – Haluamme rannan ja järven käyttäjät palveluiden pariin. Varmasti näin alkuvaiheessa merkittävin puute on ravintolatarjoilujen puute. Jonkinlainen kahvila sinne on tiedossa jo täksi kesäksi.


TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

KYLPYLÄN VESITROPIIKKI pyritään avaamaan 21. päivä kesäkuuta, jos hallitus sen suo. Sitä ennen tekniikka ja ilme kuitenkin vielä päivitetään uuteen uskoon. Aivan täydellistä remontti allasalueella ei tarvitse tehdä, sillä viimeksi siellä tehtiin täydellinen remontti seitsemän vuotta sitten. – Kyllä täällä silti moninkertainen vuosiremontti tehdään, Tapio Honkamaa kertoo.

Työn alla on miltei koko Maininki

Ensimmäisenä pistetään tosin paraatikuntoon 80-luvun lopulla valmistunut Maininki eli se nykyinen kylpylähotelli. Kyseessä on iso urakka, sillä uusiksi menee kokonaisuudessaan kylpylähotellin pääkäytävä sekä kiinteistön julkisivu. Hotellihuoneiden remontista on sen verran vähän aikaa, että niistä selvitään pelkällä kasvojenkohotuksella. Tämän kevään urakassa kosolti työtä aiheuttaa kylpyläosasto eli Vesitropiikki. – Kylpylälle tehdään moninkertainen vuosihuolto, jossa käydään läpi koko kylpylän tekninen puoli, Honkamaa esittelee kiertäessämme myöhemmin allasosastoa. Vieraillessamme paikalla se pistää silmään, että pitkä vesiliukumäki on poissa. Altaissa sen sijaan on vielä vesi. Honkamaa kertoo, että tähän on turvasyy. – Tämän kiinteistön sammutusjärjestelmä on aikanaan rakennettu niin, että allasvesi ohjataan palotilanteessa sprinklereihin ympäri hotellia. Tästä syystä altaat pyritään pitämään aina täynnä. Jossakin vaiheessa ne tosin tyhjennetään, mutta vielä ei remontti ole siinä vaiheessa.

Avajaiset kesäkuussa

Vaikka remontti rajoittuu nyt Maininkiin, riittää siinä taatusti työsarkaa tuleville kuukausille. Yrittäjät

Positiivista palautetta Yrittäjät kertovat kaikki saaneensa yrityskauppauutisen tiimoilta rutkasti palautetta, aina kauppareissujen jonotapaamisia myöten. Ja se on ollut poikkeuksetta myönteistä ja kannustavaa. – Eritoten viesti ainakin minun suuntaani on ollut, että onpa hienoa, kun joku uskaltaa, Esa Talonen kertoo ja toivoo heidän tekemänsä kaupan toimivan myös rohkaisevana esimerkkinä. – Kyllähän tällaiset uutiset säteilevät ja antavat toivoa kurjuuden keskelle ja sellaista ’tämäkin

kuitenkin vakuuttavat aikataulun olevan realistinen. Kunnianhimoiselta se silti kalskahtaa, sillä avajaiset on tarkoitus viettää jo kesäkuussa. Esa Talonen kehottaa kaikkia kiinnostuneita raaputtamaan ylös kalenteriin 21. kesäkuuta eli juhannusviikon maanantain. – Silloin avautuvat Pohjoismaiden mielenkiintoisimman span ovet, Talonen markkinoi. Se on vielä hieman epäselvää, pystytäänkö varsinainen kylpylä avaamaan tuolloin. Tai siis kylpylän puolesta kyllä, mutta Suomen valtion kanta saattaa vielä hyvinkin elää. Vielä haastattelun aikaan hallituksen ohjeistus kun käskee pitämään kylpylät kiinni kesäkuun loppuun saakka.

Ei pelkkä perhekohde

Tulevan suven osalta hotellin ja kylpylän uskotaan vetoavan eniten perheasiakkaisiin, joka toki on merkittävä asiakasryhmä jatkossakin. Toisaalta se on kuitenkin vain yksi asiakasryhmä. – Suomi on sen verran pieni maa, että kovin kapealle ryhmälle täällä ei kannata segmentoitua, yrittäjät tuumaavat. Yritysasiakkaissa ainakin nähdään paljon kasvunvaraa aiemmasta. – Meillä on täällä myös valtavat kokous- ja konferenssitilat, joissa pystytään järjestämään myös hyvin isoja, viidensadan ihmisen kokouksia ja majoituskapasiteettimme an-

voitetaan’ -fiilistä. Liiketoiminnalle tuntui olevan tärkeää myös se, että joku antaa tälle kylpylälle kasvot.

Hyvät yhteistyöideat kiinnostavat

Kylpylän tuomat työpaikat ovat luonnollisesti nekin ilonaihe. Joitakin rekrytointeja on jo tehty, mutta koska pääosa niistä on vielä edessä, tarkkoja työpaikkamääriä yrittäjät eivät vielä osaa sanoa. Selvä kuitenkin on, että puhutaan kymmenistä. Lisäksi kylpyläkokonaisuus työllistää jatkossa myös useampia itsenäisiä yrityksiä ja yrittäjiä, kuten dayspan hyvinvoin-

siosta myös useamman päivän kestoisia tapahtumia, Tapio Honkamaa kertoo ja huomauttaa, että vähintäänkin viimeiset viisi vuotta tällä saralla toiminta on ollut alikäytössä. – Uskomme vahvasti, että yrityspuolen palveluissa meillä on todella paljon kasvunvaraa. Oletamme vankasti, että koronan jälkeen tiiminrakentamiselle ja kasvokkain tapahtuvalle toiminnalle ja esimerkiksi koulutuksille riittää kysyntää, hän kertoo. Alku ainakin on ollut lupaava, ja yrityskaupan ensimmäinen kuukausi jopa erinomainen. – Jo nyt tiedämme, että tulevana elokuuna meillä on täällä iso tapahtuma joka ikinen viikonloppu, Honkamaa kertoo.

Kovat tavoitteet

Miesten mukaan vuosi 2021 mennään vielä pitkälti koronan ehdoilla. Esimerkiksi ulkomaalaisten turistien osalta kuluva vuosi on katovuosi. Tämän vuoden merkittävimmät tavoitteet liittyvät asiakastyytyväisyyteen, joka onkin kaikkien paikalla olevien yrittäjien mielestä onnistumisen mittari numero yksi. – Tulemme tutkimaan ja analysoimaan asiakkailta saapuvaa palautetta systemaattisesti. Eikä siis niin, että sitä kartoitetaan kolmen kuukauden välein, vaan me haluamme jatkuvasti tietää, mitä mieltä asiakkaamme ovat, mitä he toivovat ja miten voisimme olla jotenkin vielä parempia. Tämä tieto on osa toimintaamme ja johtamista täällä, Järvensivu kertoo. Pöydän ääressä olevat yrittäjät tietävät kokemuksesta, että onnistuminen tässä on ensisijaisesti kiinni henkilökunnasta. – Kun meillä on osaava porukka, hyvä henki ja tekemisen kulttuuri, se heijastuu myös asiakkaiden kokemuksiin, ja se saa heidät tulemaan tänne toisenkin kerran, miehet listaavat. – Vaadimme paljon työntekijöiltämme, mutta tarjoamme myös porkkanoita. Olemmekin listanneet tavoitteeksemme, että olemme Maran jäsenyrityksistä se kaikkein halutuin työpaikka, Järvensivu toteaa. ●

IK A ALISTEN YRiT TÄJÄT

Täyden Palvelun Autohuolto Huollamme ja korjaamme kaikki merkit

Ilmastointihuollot/korjaukset, myös uuden kylmäaineen R1234yf järjestelmät. Tuulilasien vaihdot/korjaukset, sekä myös ajovalolyhtyjen kiillotukset. Kolarikorjaukset. Renkaiden vaihdot, myynti ja asennus.

Ikaalisten

Kortteenkatu 1, 39500 Ikaalinen • 0400 691 691 • huolto@autojahuoltomestarit.fi

www.autojahuoltomestarit.fi

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

ti- ja kauneuspalvelut, joille vastuutaho onkin jo tiedossa. Siinä toimijana aloitti tamperelaisen Beautiful You Group Oy:n Johanna Lähteenmäki. – Olemme puhuneet jo alustavasti luonto- ja metsästyspalveluista ja kuulemme mielellämme muitakin avauksia. Verkkosivuiltamme löytyy lomake, joten jos joku haluaisi täällä haluaisi lähteä jotain tekemään tai kokeilemaan, mielellään me heistä kuulisimme. Tilat antavat paljon mahdollisuuksia erilaisiin palveluliiketoiminnan muotoihin. Esimerkiksi joku pakohuone tänne voisi sopia hyvinkin, Talonen visioi.

Osaamista, joka menee pintaa syvemmälle • Nostopalvelut Ikaalisissa ja lähialueilla, asennusnosturit 15-85 tm • Siiviläputkikaivot ja kaivojen elvytys • Maanrakennuspalvelut P. 020 742 1080 | Palinperäntie 35, 39500 Ikaalinen | www.maanrakennusjokinen.fi

Tutustu joustavaan yritystonttija toimitilatarjontaamme parhailla näköalapaikoilla 3-tien varressa. www.ikaalinen.fi/toimitilat-ja-yritystontit

TERVETULOA YRITTÄMÄÄN IKAALISIIN!

5


6

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

Kylpylällä on Ikaalisissa pitkät perinteet ja hyvä tunnettuus i

kaalisissa on kylvetty jo hyvä tovi. Ensimmäinen kylpylä Ikaalisten kauppalaan perustettiin jo vuonna 1884. Asialla oli tuolloinkin paikallinen yrittäjä, ruoka- ja taloustavarakauppias Gustav Nestor Eränen. Hän oli aikanaan kauppalan menestynein liikemies ja kävi kauppaa Pietarissa saakka. Sinne hän vei muun muassa voita, nahkoja ja riistaa. Monessa mukana ollut mies oli mukana myös perustamassa paikkakunnan ensimmäistä puhelinyhtiötä, Ikaalisten Telefoni Osakeyhtiötä. Idean kylpylään Eränen oli saanut Naantalissa jo parikymmentä vuotta aikaisemmin alkaneesta kylpylätoiminnasta. Tätä perua hän perusti yhdessä muutaman muun paikallisen liikemiehen kanssa yhtiön, joka rakennutti paikkakunnalle Eräsen saunan. Nimestään huolimatta sen tarjonta ulottui tavallisesta yleisestä saunasta pelkkien löylyjen lisäksi erilaisiin tarjolla olleisiin ammeisiin ja kylpyihin. Pieni sauna alkoi saavuttaa suosiota, ja Ikaalisiin alkoi saapua kylpylävieraita ympäri maata. Tätä vauhdittivat myös kehittyneet liikenneyhteydet, jotka tähän maailman aikaan tarkoittivat juna- ja höyrylaivaliikennettä. Nimeä entrattiin vielä ensin 1910-luvulla Ikaalisten Kylpylaitos Oy:ksi ja siitä edelleen uusien isompien tilojen rakennuttamisen yhteydessä 1927 Ikaalisten Kylpylä Oy:ksi. Toiminta alkoi olla jo melko laveaa. Sen ajan lehtiartikkelin mukaan ”Kylpylaitoksella on 2 saunaa, 2 höyrykaappia, 6 kylpyammetta, 8 suihkua ja 16 pukuhuonetta yleisön käytössä.”

Pitkä hiljaisempi kausi ja muutto vastarannalle

Tätä hyvää kasvuvaihetta seurasi kuitenkin pitkä hiljaisempi jakso. Jo vuonna 1929 alkanut talouslama aiheutti yritykselle isoja haasteita, eikä toimintaa oikein ikinä saatu kannat-

IKAALISTEN YRiT TÄ JÄT Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY Leena

041 501 9902

tavaksi. Ja vuosikymmenen huvettua Suomi olikin jo sodassa. Sen päätyttyä kylpylä olisi jo kaivannut isompaa korjausta. Kysyntään vaikutti sodan jälkeen sekin, että tärkeimmät asiakkaat eli kauppalalaiset alkoivat rakentaa omia saunoja. Kylpylä alkoi elpyä uudestaan 50-luvun puolella, joskin aluksi varsinainen kylpeminen oli vielä taustalla. Samalla hypättiin toiselle puolelle järveä, silloiseen Tuomarlan ja nykyiseen Kylpylän kaupunginosaan. Meijeriliitto oli etsinyt jäsenistölleen lomakotia ja saanut vihiä Ikaalisissa myynnissä olevasta vanhasta käräjätuvasta. Tuomarla vihittiin käyttöön heinäkuussa 1957 yli 450 meijeriammattilaisen ja yhteistyökumppanin voimin.

Kekkonenkin kävi kylässä

Varsinaisen kylpylätoiminta päästiin aloittamaan vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Vuonna 1964 joulukuussa valmistuikin uusi päärakennus. Paikan nimeksi tuli Ikaalisten Kylpylä- ja kuntoutuslaitos. Sen omisti Terveyskylpyläliitto ry, ja jäseniä olivat edelleen Meijeriväen Liiton jäsenet. Rakennuksessa oli pieni ravintola, 21 hotellihuonetta, hoitotilat, savihoitolaosasto, sauna, voimistelusali ja uimahalli. Majoitustiloja oli tuolloin tarjolla jo yli sadalle hengelle. Kylpylä sai sen aikaisista sulista hattuunsa se komeimman mahdollisen keväällä 1967, jolloin tasavallan presidentti Urho Kekkonen vieraili kylpylässä peräti neljän päivän ajan. 1970-luvulla alueelle rakennetiin paljon uutta. 138 huoneen Kylpylä-Hotelli valmistui 1973 ja 7-kerroksinen ja 144 huoneen Hotelli Terme kaksi vuotta myöhemmin. Samalla vuosikymmenellä kylpylässä aloitettiin myös sotainvalidien ja -veteraanien kuntoutus, josta tuli Ikaalisten kylpylälle hyvin tärkeä toimintamuoto.

T. Viitaharju Oy Maanrakennus  Kaapelointi PIRKANMAA

tomi.viitaharju@ippnet.fi

P. 0400 633 270

Autamme yrittäjiä onnistumaan, käytössäsi monipuoliset palvelumme ja asiantuntemuksemme – digitaalisesti, puhelimessa ja konttoreissamme.

www.yrittajat.fi/ ikaalinen Parasta palvelua Ikaalisista!

Suosio oli suuri

Varsinaiseen kylpylätoimintaan yrityksen konkurssi- ja saneerausuutisointi ei pahemmin vaikuttanut. Kylpylähotelli onnistui kasvattamaan suosiotaan, ja sen ympärivuotinen käyttöaste oli 90-luvulla 70 prosentin paremmalla puolen, mikä oli selkeästi koko maan keskiarvon yläpuolella. Isot tapahtumat, kuten FIN5rastiviikko ja Sata-Häme Soi, toivat talon täyteen käyttäjiä. Erinäiset tapahtumat toivat mukavasti myös näkyvyyttä. Esimerkiksi vuoden 1996 Miss Suomi -kisat, joissa valtakunnan kauneimmaksi valittiin Lola Odusoga, televisioitiin jättiyleisölle juuri Ikaalisten kylpylästä.

Useamman ketjun hoteisiin Viihdekylpyläbuumi näkyi myös Ikaalisissa

Hotelli- ja ravintolatoiminta keskitettiin vuonna 1985 Kylpyläkasino Oy:lle, hoito- ja vapaa-ajantoiminnot jäivät Terveyskylpyläliitolle, jonka hallitus päätti myydä Ikaalisten Terveyskylpyläliiton toiminnan viisi vuotta myöhemmin. Vuonna 1991 tammikuussa Ikaalisten kylpylä siirtyi kokonaisuudessaan Kylpyläkasino Oy:lle. Sen omistivat veljekset Kari ja Jussi Uoti. 1980- ja 1990-lukujen taitteeseen ajoittuu myös yrityksen historian suurin investointi eli kylpyläkeskus Maininki. Sen osalta investointipäätös oli tehty 1987, ja se avasi ovensa asiakkaille maaliskuussa 1990. Samoihin aikoihin Suomessa aukesi useampikin ”viihdekylpylä”, kuten Nokian ja Oulun Edenit. Mainingin todellinen vetonaula oli vesitropiikki, jossa vieraili sen ensimmäisen 10 kuukauden aikana peräti 128 000 polskuttelijaa. Muutenkin vapaa-ajan oheispalveluiden määrä lisääntyi. Kylpylän yhteyteen

rakennettiin yli 3500 neliömetriä erilaisia liikuntapaikkoja: palloilusali, kuntosali, 2 squash-kenttää sekä 4-ratainen keilahalli.

Holtittomat hetket

Pinnan alla näkymät olivat kuitenkin huomattavasti sakeammat. Loppuvuodesta 1992 tehty tilintarkastus kertoi, että yhtiö oli menettänyt monimutkaisissa, vakuutuksettomissa velkajärjestelyissä lyhyessä ajassa kymmeniä miljoonia markkoja. Seuraavan vuoden tammikuussa Kylpyläkasino Oy asetettiin konkurssiin, jota sille haki Kansallis-Osake-Pankki. Se kuitenkin keskeytyi, kun Tampereen käräjäoikeus vahvisti yrityksen velkasaneerausohjelman 1994. Varsinainen kylpylätoiminta jatkui koko ajan Ikaalisten kylpylä Oy:n pyörittämänä. Uotin veljesten lyhyt mutta tapahtumarikas ajanjakso Ikaalisissa päättyi lokakuussa 1994, kun veljekset syrjäytettiin pysyvästi kylpylätoiminnasta. Kylpylän toiminta ja

Kehitystyötäkin tehtiin. Titi-Nalle löysi Kylpylän kupeesta itselleen kodin 2001, ja 2004 Ikaalisten kylpylässä avattiin Suomen ensimmäinen vesipuisto Aqua Park. Samaisena vuonna myös Maininkia laajennettiin ja se kunnostettiin kokonaan. Uudet omistajat kylpylä sai 2006, kun sen osti Restel-yhtiö, jolle kylpylä oli tuolloin jo neljäs laatuaan. Seuraavan kerran logot seinällä vaihtuivat huhtikuussa 2012, jolloin Ikaalisten kylpylä siirtyi osaksi Rantasipi-ketjua. Ja viimeisimmän kerran ennen tämän vuoden uutista operaattorina toimi Scandic Hotels. Hotelli päätyi Scandic Hotelsin harteille, kun se osti Restel-ketjulta Cumulus-hotellit, joihin oli jo 2017 sulautettu aiemmin Rantasipi-hotellit. Scandic Hotelsin toiminta tiloissa päättyi 22. marraskuuta 2020. ● Teksti: VILLE KULMALA kuva: SOSIAALINEUVOS HEIKKI NORRIN KOKOELMAT Lähteenä on käytetty Merle uljaksen marraskuussa 2014 valmistunutta opinnäytetyötä ”PiENEsTÄ sauNasTa TuNNETuksi kYLPYLÄksi kylpylätoiminta ikaalisissa 1884–2014”

Maanrakennustyö

ME USKOMME YRITTÄJIIN

Ikaalisten Yrittäjät Ry

kaikki omaisuus palautettiin Ikaalisten Kylpyläkasino Oy:lle. Uudeksi kylpyläkonsernin pääomistajaksi tuli omaisuudentoimiyhtiö eli ”roskapankki” Arsenal.

Meiltä saat kaikki yrityksesi tarvitsemat pankki- ja vakuutuspalvelut. Soita ja sovitaan tapaaminen p. 010 254 5801 0P.fi/satapirkka facebook.com/opsatapirkka Instagram: @opsatapirkka

010-yritysnumerot kotimaisista lanka- ja matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,167 e/min. 0100 0500 ja 0100 05151 numerot ppm/mpm. 0303 0303 ja 0304 0506 numerot kotimaisista lanka- ja matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,12 e/min. (sis. alv. 24%)

PRIIMA-PÖRSSISÄHKÖLLÄ

Vuoden perusmaksut ilmaiseksi! Pörssisähkö on tutkitusti halvin tapa ostaa sähköä. Vuoden 2020 spotkeskihinta oli 3,47 snt/kWh. Uusille asiakkaille vuoden perusmaksut ilmaiseksi! www.leppakoski.fi/erikoistarjous Yrittäjä - pyydä oma sähkötarjous www.leppakoski.fi/yrityssahkotarjous www.leppakoski.fi 03 4503 500


TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

Grand California löytyy nyt myös Tampereelta

Grand California alk. 69 990 €

Tervetuloa tutustumaan ja koeajamaan. Volkswagen Grand Californian kanssa koet liikkumisen vapauden. Avustin- ja turvajärjestelmien ansiosta matkasi sujuu rennosti. Tilaa ja tehoa rakastaville 680-malli on saatavilla 4MOTION-nelivetona. Volkswagen Grand California -mallisto alk. 69 990 €, sisältäen toimituskulut 600 € ja alv. 24%. Yhdistetty EU-kulutus 11,4-12,5 l/100 km, CO₂-päästöt 300–328 g/km. Suositusvähittäishinnasto 1.1.2021 (WLTP). Kuvan autot erikoisvarustein. Volkswagen Hyötyautojen Suomen maahantuoja on K Auto Oy.

Volkswagen Center Tampere Hatanpään valtatie 42, vaihde 010 533 1800 Automyynti 010 533 1860: ma–pe 9–18, la 10–15

> volkswagencenter.fi

Puhelut K Caara Oy:n 010-alkaviin vaihde- ja asiakaspalvelunumeroihin maksavat 8,4 snt/min ja alanumeroihin 8,35 snt/puhelu + 12,09 snt/min niin lanka- kuin matkapuhelimesta soitettaessa. Hinnat sis. alv:n 24 %.

Pirkanmaalaisten yritysten jätehuolto ja kierrätys joustavaksi Kierrätyspalvelua Pirkanmaalla: Tampere, Nokia, Lempäälä, Kangasala, Ylöjärvi, Kuru, Pirkkala

Ota yhteyttä

www.pktk.fi 0400 624 812 toimisto@pktk.fi

7


8

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

PoiMiNNaT

Kuukauden SUOMI on ollut liittolainen Natsi-saksan kanssa, mielistellyt vuosikymmeniä itänaapurin hirmuhallintoa ja lähettänyt kojon Euroviisuihin. Ja nyt suomen politikkoja sitten hävettää, että haluamme demokraattisesti äänestää, kenelle kansalaistemme rahoja lähetämme. Tuomas Embusken twiitti 1.5. EI ole erityisen edistyksellistä lykätä aina vain toimenpiteitä työllisyyden nostamiseksi. Jos rakastaa hyvinvointivaltiota, pitäisi huolehtia myös työllisyydestä. Osmo Soininvaara Verde-lehdessä 29.4.

KUN on katsonut yli viikon tätä komediaa, ei voi välttyä ajatukselta. Demarit ja kepu ovat ansainneet toisensa. #hallituskriisi

LUKIJAKILPAILU

Kirjailija Jari Tervon twiittaus 28.4. SANA kokoomus on alun perin japania ja tarkoittaa tyhjää äänestävää puoluetta. #Elvytyspaketti Koomikko Jukka Lindström Twitterissä 28.4. MICROSOFTILTA soitti avulias intialaiselta kuulostava kaveri. Tällä kertaa en kaivannut apua. Koomikko Robert Petterssonin twiittaus 28.4.

VIIME vuosina matkailu- ja ravintola-alan työmarkkinat ovat olleet erittäin aktiiviset ja alan ammattilaisista on ollut jopa pulaa. Monien yritysten selviäminen on kuitenkin yhä epävarmaa ja rekrytoinnit ovat olleet jo pitkään jäissä. PAM ekonomisti Olli Toivanen järjestön tiedotteessa 5.5.

HALLITUS hakee erittäin laajojen perusoikeuksia polkevien säännösten voimassaolon jatkamista, vaikka rokotukset ovat edenneet ja loppukesään mennessä on saavutettu hyvä rokotekattavuus. MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi Taloussanomissa 5.5.

MINUSTA länsimainen oikeusvaltio on rakentunut turvaamaan jokaisen yksilön vapautta ja ainutkertaista arvokkuutta. Tämä historiallinen kokeilu on vasta alussa ja meidän on varjeltava sitä totaalidemokraattiselta vääristymiseltä, olkoon se sitten vihreää, punaista, mustaa tai feminististä. Jari Ehrnrooth Ylen kolumnissa 15.4. KOSKA kaikki Eu-maat saavat tällä hetkellä edullista lainaa rahoitusmarkkinoilta ja koska EVM tarjoaa Eu-valtiolle tällä hetkellä lainaa negatiivisella korolla, rahastolla ei ole mitään järkeviä taloudellisia perusteita. GnS Economicsin toimitusjohtaja ja pääekonomisti, Helsingin yliopiston dosentti Tuomas Malinen Uusi Suomi -lehden puheenvuorossa 30.4. MITÄ parempi paikka suomi on yrittää ja mitä enemmän täällä on menestyviä yrityksiä ja yrittäjiä, sitä paremmin voimme huolehtia kaikista suomesta asuvista. siksi yrittäjyyden asia on kaikkien suomalaisten asia. Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Yrittäjä-aikakausilehdessä 2/2021

RUOTSISSA ei ole yleissitovuutta. sen sijaan heillä on suomea paremmat palkat ja pienempi työttömyysaste. Ajatuspaja Liberan sisältöjohtaja Tero Lundstedt 4.5. IHMISET tosiaan ovat tasa-arvoisia lain edessä. Junes Lokka on samalla viivalla kuin Johanna Vehkoo, samoin ex-ministeri ja pormestariehdokas on samalla viivalla kuin teini-ikäinen autojonne. Tämä on suomen tasavallan suuri lupaus jäsenilleen, ja se tekee meistä länsimaisen sivistysvaltion. Sanna Ukkola Iltalehdessä 29.4. HALUAN jo tässä kohtaa onnitella Rauman Lukkoa sM-hopeasta. upea kausi Teiltä.

Voit voittaa

Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä -hahmoa, jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen. Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 28.5.2021 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi

Huhtikuun numeron Ykä-visassa lahjakortin Los Pollos -ravintolaan kahdelle henkilölle voitti

Matti Järvinen Orivedeltä.

LIPUT VIIKINSAAREN KESÄTEATTERIIN kahdelle henkilölle

Huhtikuun vastaukset olivat: Sivu 21 – Länsi-Suomen Metsätilat Sivu 24 – Kiinteistö Tahkola Sivu 40 – Tesoman apteekki

Jethro Rostedt twitterissä finaalijoukkueiden varmistuttua 3.5. SEKÄ kokoomus että hallitus, varsinkin keskusta, tuntuvat tekevän töitä perussuomalaisten kannatuksen eteen. Perussuomalaiset voivat seurata gallupkäyrien nousua hymyillen – tekemättä itse varsinaisesti mitään.

MARININ hallituksen sote-esitys on kallis ja luo suomeen ylimääräisen hallintorakenteen. Malli ei lisää tehokuutta ja panee suomalaiset eriarvoisiksi maksajiksi. Lisäksi se on kohtuuton isoille kaupungeille ja luo painetta kiristää veroja. siksi sitä ei pitäisi nykymuodossaan hyväksyä.

Timo Haapala Iltasanomissa 29.4.

Iltalehden pääkirjoitus 4.5. KUN nyt olen tutustunut kehysriihen antiin tällä kokemuksella. Ja en siis väitä todellakaan olevani asiantuntija, niin kyllä seuraaville hallituksille jää järkyttävä savotta.

YLI-VIIKARI muistutti Nybergin haastattelussa, että ei koulussakaan enää isketä karttakepillä näpeille, jos läksyt ovat jääneet tekemättä. Ei niin, mutta verovarojen silmittömän tuhlailun edessä karttakeppi kannattaa pitää käsillä, mielellään aika iso sellainen.

Ex-ministeri Jari Lindström (sin.) Twitterissä 30.4.

Toimittaja Timo Paunonen Iltalehdessä 19.4.

SUOMI tarttis nyt kulttuuriministerin, joka rakastais kulttuuria yhtä paljon ku nykyinen kulttuuriministeri turvetta. Koomikko Andre Wickström Twitterissä 1.5.

Matkapuhelin maailmalle? Ulkomaille matkustaessa huomaa usein kotimaan yhteyksien katkeavan. Suomi tuntuu joko olevan maailman napa, jonka ulkopuolelle joutuu, tai sitten huomaa itse olevansa tapahtumien keskipisteessä, kaukana Suomesta. Matkapuhelimen avulla tapahtumien keskipisteessä pysyminen onnistuu. Pohjoismaissa matkapuhelinten käyttö on tavallista, sillä alueelta löytyy yli miljoona matkapuhelinta. Matkapuhelimen kuljettaminenkin tullimuodollisuudetkin huomioiden on Pohjoismaiden sisällä helppoa. Ja soittaminenkin sujuu aivan yhtä helposti kuin kotona, pitää vain muistaa muuttaa maatunnus aina kulloisenkin olinpaikan mukaan. Kun matkapuhelimessa on virta päällä, se ”keskustelee” jatkuvasti matkapuhelinkeskuksen kanssa. Se kertoo radiosignaaleja lähettämällä, missä se sijaitsee, että keskus osaa ohjata sille tulevat puhelut lähimmän tukiaseman kautta oikeaan puhe-

P I R K A N M A A N Y R I T TÄ J Ä - L E H D E N

limeen. Maatunnus on taas se avain, jolla puhelin ymmärtää keskustella oikean maan keskuksen kanssa. Jos puhelimesi ”puhuu suomea” eli käyttää Suomen maatunnusta, ruotsalaiset keskukset eivät ymmärrä sitä ja puhelut epäonnistuvat molempiin suuntaan. Matkapuhelinverkon ja puhelimen etuna on se, ettei matkapuhelimeen soittajan tarvitse tietää, missä tavoiteltava ihminen kulloinkin on. Jokainen suomalainen matkapuhelin on tavoitettavissa kaikista Pohjoismaista samalla suuntanumerolla 949. Ammattikielessä tätä kutsutaan kansainväliseksi roamingiksi, yksinkertaisesti se tarkoittaa valtakunnanrajojen häviämistä. Muitakin rajoja on jo hävitetty. NMT 450 -puhelin on tavattavissa samalla suuntanumerolla myös Virosta, NMT 900 taas Sveitsistä. Tulevaisuudessa matkapuhelinpalvelussa häviävät vähitellen kaikki Euroopan rajat, sillä saman rajattoman palvelun saa missä tahansa maassa GSM-puhelimella.

1. Ykä löytyi sivu/ilmoitus postimerkki

2. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

3. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

nimi: osoite: postinro: puhelin:

Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti

30

vuotta sitten

KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA sitten Pohjoismaissa oltiin edelläkävijöitä, sillä neljän maan alueella oli jo peräti miljoona matkapuhelinliittymää. Kovasti on kanta kasvanut noista päivistä. Kierrätys oli esillä lehdessä jo tuolloin. Tietokonemainoksia lukiessa piti tietää vähän tekniikastakin.


TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

| WORKSYSTEM.FI

9


10

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

10 kYsYMYsTÄ

Annu Kuusisto

Urjalan sai vuodenvaihteessa uuden kunnanjohtajan. Pestinhaltijan etunimestä tippui H-kirjain, kun kuntaa vuodesta 1995 kipparoinut Hannu Maijalan saappaisiin astui Annu Kuusisto. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti haastatteli Pirkanmaan tuoreinta kunnanjohtajaa vappuna, kun hänellä oli täynnä noin satakunta päivää nykyistä työtään.

Koska pestisi alkoi tämän vuoden alussa, sinulla on täynnä nyt noin sata päivää. Mikä on ollut tänä aikana suurin yllätys? Tiesin ennalta, että tehtävänkuva on hyvin laaja ja aihealueita on paljon, mutta erityisesti sähköpostin ja palaverien suuri määrä on silti yllättänyt. Tilanne varmaan asettuu myöhemmin kun aihealueet ja sidosryhmät ovat pääosin selvillä.

1

Toimit aikaisemmin Kangasalan seurakunnan talousjohtajana. Mitä tästä työstä otit mukaasi Urjalaan? Tästä työkokemuksesta tuon melko luonnollisesti mukanani ymmärryksen julkistaloudesta, mikä on Urjalan kunnassa nyt erityisen tarpeen. Lisäksi mukana tulee hallinnon osaamista ja kokemusta luovastakin kehittämisestä. Seurakuntamaailma oli erittäin muutoshaluinen. Samaa uskon löytäväni myös meiltä Urjalan kunnasta! On kuitenkin huomioitava, että johtajavaihdoksen aiheuttamalle muutosprosessille tulee myös antaa aikaa.

2

Kuinka tuttu paikka Urjala oli sinulle entuudestaan? Kangasalan seurakunnan talousjohtajana minulla oli mahdollisuus tehdä yhteistyötä mm. Urjalan seurakunnan kanssa. Vuosien 2017–2018 aikana toimin oman toimeni ohella Urjalassa talouden ja hallinnon asiantuntijana. Tänä aikana myös kuulin, että silloinen kunnanjohtaja olisi lähivuosina jäämässä eläkkeelle. Tästä ajanjaksosta jäi mieleen kytemään ajatus kunnanjohtajuudesta juuri Urjalassa.

3

4

Urjalan haasteisiin lukeutuvat laskeva väkiluku ja vanheneva väestö. Voiko kunta mielestäsi jotenkin vaikuttaa näiden kehitykseen? Miten? Kyllä kunta voi vaikuttaa, mutta tämä vaatii pitkäjänteistä työtä ja osin rohkeitakin investointeja työpaikkojen, palveluiden ja houkuttelevien asumisratkaisujen varmistamiseksi. Nykyisten yritysten hyvinvointia ja kasvua tulee voida tukea esimerkiksi kaavoituksen, näkyvyyden sekä työllisyyden kohtaanto-ongelman osalta, jossa yri-

tysten tarpeet ja työvoiman osaaminen eivät kohtaa. Kuluvana vuonna työllisyyden kokonaisvaltainen hoitaminen siirtyi TE-toimiston sijaan kunnalle. Urjalassa on entistä paremmat mahdollisuudet huomioida paikallisten yritysten erityistarpeet työvoiman hankinnassa sekä yhteistyökumppaneiden kanssa räätälöitävissä koulutuksissa. Muutit myös itse Urjalaan. Mihin Urjalassa muutit? Muutin Ruokolaan. Sijainti on täydellinen työpaikkaan nähden. Toiveissa on kuitenkin löytää vanha talo pönttöuuneineen tai kenties päästä rakentamaan pientaloalueelle, jota kunta tulevaisuudessa alkaa markkinoida.

5

Miten korona on kohdellut Urjalaa? Ainakaan mikään tahin tautikeskittymä, ettei ole tainnut olla? Entä missä vaiheessa teillä mennään rokotuksissa? Korona on kohdellut Urjalaa suhteellisen armollisesti. Meillä on ol-

6

URJAL AN YRiT TÄJÄT

lut kaikkiaan seitsemän tartuntaa, joista kaksi nyt huhtikuussa. Mahdolliset altistuneet on kuitenkin pystytty tavoittamaan eikä uusia tartuntoja ole ilmaantunut. Urjalan jäähalliin liittyneet jääkiekkoleiriläisten useat koronatartunnat olivat valitettavia. Tartuntoja ei kuitenkaan ilmennyt lainkaan urjalalaisten keskuudessa. Nyt vapun alla on voitu avata ajanvaraus kaikille yli 55-vuotiaille. Tämän rinnalla jatketaan 16 vuotta täyttäneiden riskiryhmäläisten rokotuksia. Rokotusprosessi on mennyt hyvin, ja nyt rokotteita on myös ollut paremmin saatavilla. Akaan kaupunki vastaa meillä Urjalassa rokotuksista. Miten luonnehtisit Urjalan elinkeinorakennetta? Urjalassa on verrattain vahva työpaikkaomavaraisuus, yli 80%. Tämä on todella hieno asia. Vuonna 2018 tuotetun tilastodatan mukaan alkutuotannon työpaikkojen osuus on 13.2%, jalostuksen on 29,3 ja palveluiden 53,9. Palvelutuotannon osuus on viime vuosien aikana hieman vahvistunut, mutta jää edelleen kuntien keskitasosta. Jalostustoiminnassa Urjalan työpaikkojen osuus on lähellä keskitasoa. Etelä-Pirkanmaan muihin kuntiin nähden Urjalassa on huomattavasti enemmän työpaikkoja alkutuotannossa.

7

9-TIEN VARRELLA

Tampere Turku

urjala.fi

50 min 75 min

Urjalan kunta elinkeinoasiamies 040 335 6096

Onko sataan ensimmäiseen päivään mahtunut yritysvierailuita? Mitä niistä on jäänyt mieleen? Yritysvierailut alkavat varsinaisesti nyt poikkeusolojen päättyessä

8

30.4. Alkuvuoden aikana olen tavannut yritysjohtoa kolmesta yrityksestä. Vierailuista on jäänyt mieleen yhteistyöhalukkuus, rohkeus toimia sekä innovoida myös uutta. Meillä kunnassa on suuri halu myötävaikuttaa yritysten hyvinvointiin. Toivon, että kynnys lähestyä meitä olisi mahdollisimman matala. Muutoin olen saanut kohdata yrittäjiä itse asiakkaana ollessa sekä yrittäjäjärjestön hallituksen kautta. Miksi kesälomalla kannattaa piipahtaa Urjalassa? Urjalasta löydät historiaa, kulttuuria ja sokeria. Pentinkulman päivät elokuun alussa tarjoilevat kirjallisuuden ja kulttuurin ystäville herkkupaloja. Kartanomiljööt ja Nuutajärven lasikylä tarjoavat mahdollisuuden historian havinan ihastelijoille sekä putiikkien ystäville. Suomen ehkä tunnetuin karkkikauppa sijaitsee Urjalassa 9-tien varrella. Tässä vain joitain poimintoja VisitUrjala -sivusto kertoo laajemmin tarjonnastamme. Pölkinvuoresta kannattaa myös ottaa selvää! Yrittäjäyhdistyksen kanssa teemme sinne retken vapunjälkeisellä viikolla.

9

10

Mitä kesäsuunnitelmia sinulla on? Kesälomalla on tarkoitus mökkeillä ja latautua rennosti luonnon helmassa. Kotimaassa tulee tehtyä jokin reissu. Toiveissa olisi kiertää ruukimiljööt Fiskarsissa ja Mathildedalissa. Haastattelu: VILLE KULMALA kuva: URJALAN KUNTA


TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

Asikaisen askelissa Näin pientilan pojasta tuli suuryrityksen johtaja – osa 2

T

yöpaikastaan jaksamissyistä irtisanoutunut Aulis Asikainen otti suosiolla parin viikon aikalisän, ja vetäytyi tuttuihin maisemiin eli Heinävedelle. Ikää miehellä oli mittarissa 38 vuotta, ja nyt piti päättää, mitä sitä tulevaisuudessa oikein tekisi. Ei hänellä tosin mitään villejä uranvaihdossuunnitelmia ollut mielessään. Suunnittelijana hän tiesi olevansa pätevä ja hän tykkäsi työstään. Ja kun kerran se insinööritutkintokin oli plakkarissa, hölmöhän sitä olisi hukkaan ollut heittää. Yrittäminen kiinnosti, sillä siinä saisi mahdollisesti itse päättää tekemisiään. Tämän kaltaisin päätelmin Aulis palasi Tampereelle. Oli aika kääriä hihat.

22 neliötä Sarvikselta

Yrittäjäksi ryhtyminen tarkoitti Aulis Asikaiselle hyppyä tuntemattomaan, sillä minkäänlaista kokemusta miehellä ei tältä saralta ollut. Sen verran Nekalan Konepajan lopputilirahasta oli jäänyt kouraan, että Asikainen sai vuokratuksi 22-neliöisen työhuoneen Sarviksen tiloista Hatanpäältä. Insinööritoimiston perustaminen ei sinänsä kustantanut omaisuuksia, sillä firman kiistatta arvokkain pääoma löytyi Auliksen pääkopan sisältä ja muut investoinnit olivat melko vaatimattomat. – Puhelinliittymä ja piirustuspöytä olivat ensimmäisen päivän

hankintoja. Tussit jätin vielä sillä kertaa ostamatta, Aulis muistelee. Niin ja tietysti insinöörin sotisopa vaati vielä valkean kauluspaidan sekä rintapieleen asetettavan laskutikun. Sitten Asikainen olikin jo miltei valmis. Tietokone ei vielä tuolloin kuulunut hankintalistaan. Digivallankumoukseen oli vielä vuosia.

Nyrpeältä pankkiirilta irtosi sentään hyvä neuvo

Ensimmäinen yrittäjänä tehty pankkireissu on jäänyt mieleen. Eikä pelkästään hyvällä. Suhtautuminen kun oli penseähkö. – Kyllähän siinä vähän minua katsottiin kuin halpaa makkaraa, mutta tilin sentään suostui johtaja avaamaan, Aulis muistelee. Toisaalta yhden hyvän neuvon Aulis tuolla pankkikeikalla sai. Auliksen lähtiessä pankinjohtaja muistutti tuoretta yrittäjää hankkimaan tilitoimiston ja hyvän tilintarkastajan. – Se neuvo kantaa tänäkin päivänä. Monessa kohdassa tilitoimisto on ollut yrittäjän tärkein kaveri. Monta kertaa sieltä on tullut ratkaisu haasteeseen ja vielä useammin jo etukäteen neuvoja, minkä johdosta haasteisiin ei ole edes jouduttu, Asikainen tuumaa.

hyvä, mutta toistaiseksi kaikki toimenpiteet olivat vieneet rahaa, eivät tuoneet sitä. Se tarkoitti, että asiakkaita oli saatava. Heitä löytyi tutusta talosta. Aulis Asikainen ei ollut lähtenyt työpaikastaan mitenkään ovet paukkuen. Pikemminkin päinvastoin, sillä ihka ensimmäiset toiminimelle siunaantuneet työt Aulis haali kasaan juuri Nekalan konepajalta. Välit olivat säilyneet hyvinä myös Kasteniin, jonka työtarjouksen Aulis oli pari vuotta aikaisemmin jo kertaalleen hyväksynyt mutta sittemmin perunut. Sieltä saatiinkin iso vonkale. – Kasten tilasi minulta neljä Pater Nosterin mallistoa kattavan tuotekehitysprojektin, joka piti sisällään toistatuhatta laskutettavaa työtuntia, Aulis muistelee. Siinä olisikin sitten ollut yhdelle miehelle yli vuodeksi tekemistä. Yksinyrittäjänä Aulis ei tosin ehtinyt toimia kuin kaksi kuukautta. Hänen ensimmäinen työntekijänsä oli Ulla-Maija Isotalo-Konttinen, joka oli koulutukseltaan konepiirtäjä. – Hänellä oli valtavan kaunis käsiala, joka oli siihen aikaan käsin tehtäessä oleellinen osa tätä työtä, Asikainen muistaa.

Kauan ei työnhaku kestänyt

Se, että välineet olivat kunnossa, oli

Tapahtunut tähän mennessä: Tämän artikkelin ykkösosa julkaistiin edellisessä Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä. Suosittelemme sen lukemista etukäteen. Sen voit lukea verkosta Pirkanmaan Yrittäjien kotisivuilta. – Sotalapsi syntyy – Pienviljelijäperheessä oppi työntekoon – Arestiherkkä kujeilija – Ammattikoulussa syntyi into oppimiseen – Insinööriksi Jyväskylästä – Pääkaupunki ja Postin jättiprojekti – Kilpailija kaappasi Tampereelle – Burnout pakotti uusille laduille eli yrittäjäksi.

Auliksen taival jatkuu seuraavalla sivulla →

VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO! Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla:

* = auktorisoitu www.tilitoimistot.fi

Aldia Oy*

Mattila Taloushallinto Oy*

R-tilipalvelu Oy*

Tuomiokirkonkatu 36 A 33100 Tampere Risto Poussa KLT puh. 0500 464 851 posti@r-tilipalvelu.fi www.r-tilipalvelu.fi

Hämeenkatu 13 B, a-rappu 33100 Tampere Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi

Hämeen ATK- ja Tilipalvelu Oy*

Pluscom taloushallinto Oy*

Scantilit Oy*

Viicon Group Oy / Vaasa VIICON Oy*

Netvisor-palvelun erikoisosaaja Aleksanterinkatu 23 A, Tampere Tiina Raatikainen, 040 512 8680 tiina.raatikainen@aldia.fi www.aldia.fi

Näsilinnankatu 28 E 6, 33200 TAMPERE puh. (03) 3141 7800 Matti Myllymäki 0400 337 528 matti.myllymaki@hatili.fi www.hatili.fi

Myllystenpohjantie 2, 36200 KANGASALA puh. 010 2390 880 Hatanpään valtatie 11, 33100 TAMPERE puh. 010 2390 889 info@kirjanpitomattila.com www.kirjanpitomattila.com

Sammonkatu 19 H 33540 Tampere puh. 045 635 3901 www.pluscom.fi Jaakko Oikemus, KLT

Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282 Tiina Laukko etunimi.sukunimi@scantilit.fi www.scantilit.fi

Tilkon Oy*

Finlaysoninkuja 3 33210 Tampere Jani Salonen, puh. 040 847 5587 Niina Asujamaa, KLT, puh. 050 5874 950 www.viicon.fi

11


12

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

... jatkoa edelliseltä sivulta

Ammattilehti auttoi ristiäisissä

Toiminimiaika jäi Auliksen tapauksessa tyngäksi. Kahdeksan kuukautta myöhemmin yritysmuoto vaihtui osakeyhtiöön. – Tammi–helmikuussa veroilmoitusta tehdessäni minulla oli jo neljä ihmistä töissä, ja numerotkin olivat sellaisia, että oli pakko alkaa jo miettiä, että tämä toiminimi ei ole kyllä se, millä jatkamme, Asikainen kertoo. Aulis Asikaisen Insinööritoimisto Comatec Oy perustettiin 24. maaliskuuta 1986. Yritys siis vietti 35-vuotista taivaltaan pari viikkoa sitten. Varsinaiset juhlat jätettiin kuitenkin nyt vallitsevan tilanteen vuoksi hamaan tulevaan. Yrityksen nimen hyväksyntää jouduttiin tosin odottamaan, Patentti- ja rekisterihallitus kun käsitteli nimeä puolisen vuotta. Nimi oli otettu suoraan englannin kielestä. Nimeen sopivat kirjaimet oli poimittu sanoista ”Convoyer Material Technic”, joka on myös kuljetinalan ammattijulkaisun nimi. Ei yrityksessä vielä tuolloin pahemmin ollut ulkomaisia asiakkaita edes mielessä, mutta Aulis jätti sillekin vaihtoehdolle oven auki.

Yhtiömuutos jo ennen yksivuotissynttäreitä

Aulis sai perustamisvaiheessa osakkaiksi myös Kauko Lehtosen ja Martti Alavainion. He olivat perustaneet oman insinööritoimistonsa Enmac Oy:n muutamaa vuotta aikaisemmin. Nekalan Konepaja oli ollut Enmacin asiakas. Operatiiviseen työhön enmacilaiset eivät osallistuneet, vaan pikemminkin kyse oli henkisestä tuesta ja pienessä määrin myös toiminnallisesta synergiasta. – Minulla ei ollut aiempaa kokemusta insinööritoimistosta, joten siihen ainakin osakkuuden jakamisesta oli apua. Enmac oli jo varmasti ratkonut ja tulisi ratkomaan samankaltaisia ongelmia, joita minullekin oli tiedossa. Lisäksi etenkin alussa myös osa laskutuksestani kulki Enmacin kautta, Aulis selkeyttää.

Rahaa riitti

Comatec muutti nykyiseen osoitteeseensa Tampereen Pienteollisuustaloon jo pari vuotta perustamisen jälkeen. Kiinteistöjen hinnat olivat nousukauden mukaiset. Neliöhinta oli huikeat 10 000 markkaa, kun se jo neljä vuotta myöhemmin devalvaatiossa ja sitä seuranneessa lamassa oli tippunut noin tonniin. Sen ajan rahankäytöstä kertoo melko paljon myös se, että eräänä yönä vuonna 1988 Cometecin tilille oli yhtäkkiä ilmaantunut 400 000 markkaa. Siis tuosta vain – naps. – Kun soitin silloiselle pankinjohtajalle, hän totesi, että pankki oli ottanut Yhdysvalloista sen verran ison lai-

AULIS ASIKAINEN myöntää, että tulevaisuuden tavoitteita on aina ollut hyvä asettaa. Comatecin osalta nyt suunnitellaan vuosia 2022–2024, mutta henkilökohtaisesti Auliksella ei nyt mitään ilmiselvää tavoitetta ei ole. Pitkään halajamansa uuden traktorinkin mies kun hankki jo pari vuotta sitten metsähommia varten. – Kyllä se tuhannen raja henkilöstössä tietysti on hyvä tavoite.

nan, että kaikkea rahaa ”ei oikein voida pankin tilillä pitää”, Aulis muistelee. Rahaa oli pankinjohtajan mukaan siirretty ”valikoitujen yritysten tileille”, jos niillä sattuisi olemaan tarvetta. Ei taitaisi tämän päivän pankkisäätelyssä onnistua. O tempora, o mores!

Ylikuntoa oli liikenteessä

Jos ei tuon ajan kasinotaloudessa ollut puutetta pelinappuloista, ei töistäkään ollut vajetta. Comatecin isoista asiakkaista esimerkiksi Tampella porskutti kovassa vedossa ja myi tuotteita niin Yhdysvaltoihin kuin Neuvostoliittoon. Ja se oli tosiaan vain yksi asiakas. Posti, Valmet Oyj, Outokumpu Oyj, Kasten ja Nekalan Konepaja oli kaikki saatu Comatecin asiakkaiksi jo ensimmäisen viiden vuoden aikana. Osaavaa suunnittelua tarvittiin ympäri maata. Ja kysyntäänhän piti tietysti vastata – aina sunnuntaipäiviä myöten. – Tämä oli alkuun kovasti myös suunnittelijoiden mieleen, sillä sunnuntaityöstä esimerkiksi maksettiin nelinkertainen liksa ja lauantaistakin kaksinkertainen, Aulis kertaa. Ja vaikka hän itsekin vielä tuohon aikaan oli päätoimisesti suunnittelutehtävissä, hän ei nyt itse ajanut itseään piippuun. Jossakin vaiheessa hän kuitenkin alkoi havaita työväessään itselle aiemmassa työpaikassa tulleita oireita ylikuva: Comatec

kierroksilla käymisestä. – Meillä oli porukka painanut 3–4 kuukautta todella ylipitkiä päiviä, ja sen alkoi myös huomata heistä. Moni oli ollut piirtämässä läpi yön, ja silloin päätin viheltää leikin poikki. Ilmoitin, että tästä eteenpäin täällä tehdään 40 tuntia viikossa, eikä siitä kyllä napistu yhtään. Pikemminkin se taisi olla kaikille huojennus, Aulis muistelee. – Mutta kuusi kuukautta siitä vielä meni, ennen kuin meillä porukka alkoi muistuttaa taas normaaleja ihmisiä, hän päivittelee.

AULIS ASIKAINEN ● Toimitusjohtaja ja konsernijohtaja yhtiön perustamisesta alkaen 1986 ● suomen Yrittäjien kasvu ja kansainvälistymisvaliokunnan jäsen ● Tampereen kauppakamarin palveluvaliokunnan jäsen 2015–2019 ● Varman yrittäjien neuvottelukunnan jäsen 2010-2019 ja varapuheenjohtaja 2020 –>

Ylityöhaaste

Asikaisen mukaan työntekijöiden jaksaminen on edelleenkin tuttu haaste. Omakohtainen kokemus kun on auttanut tajuamaan, kuinka helppoa intensiivisesti työhönsä keskittynyt, luovaa työtä tekevä suunnittelija saattaa uppoutua töihinsä. Insinööritoimistossa, kuten monessa muussakin asiantuntijuutta vaativassa tietotyössä se perinteinen kellokortti tarvittaisiinkin useimmiten mittaamaan liian lyhyiksi jäävien päivien sijaan liian pitkiä päiviä. – Ylitöiden sijaan meillä komennetaan useinkin porukkaa lähtemään jo kotiin, hän tuumaa. Aulis myöntää, että omalla kohdallakin työtä on aika ajoin tullut tehdyksi ihan liikaa. – Omat kakrut välillä minulta kysyivät, että kuka olet, kun ei sinua näy kuin sunnuntaina ja silloinkin vain vähän aikaa. Lapset olivat huomaamattani kasvaneet sellaiset 20 senttiä pituutta yhtäkkiä, mikä pisti itseni miettimään, että rahallakin on hintansa. Asuntolainat kyllä sai maksettua hienosti, mutta muuten homma oli käymässä vähän turhan kalliiksi, yrittäjä tuumaa.

Ruma jama

PIPARINPAISTO ON Aulikselle tärkeä vuosittainen perinne ja rituaali. Kuva on otettu yrityksen Tampereen toimistolla muutama vuosi takaperin. Pikkukuvassa Comatec-pipari.

FA K TA

Liki koko 80-luvun kestäneet talousjuhlat päättyivät valomerkkiin, joka paljasti todellisen tolan. Kansantalouden tila ei ollut huono vaan kerrassaan kauhea. Suomen markka devalvoitiin kahteen otteeseen, ja äkkiä elintaso romahti noin 50 prosenttia muihin maihin verrattuna. Asikaisen mukaan etenkin devalvaatiopäätökset iskivät nopeasti reaalitalouteen. – Viikossa meiltä katosivat tilaukset, emmekä suinkaan olleet ainoa yritys. Suomessa oli pian 500 000 työtön-

tä, kun kaikki yritykset irtisanoivat porukkaa. Lomautuksia ei silloin pahemmin käytetty, hän kertoo. Comatec työllisti tuolloin yhdeksän ammattilaista ja selvisi lamasta nitkutellen. – Ketään emme irtisanoneet, mutta tiukkaa teki. Me saimme siirretyksi lainanlyhennyksiämme eteenpäin, ja joitakin kauppojakin kuitenkin saatiin tehtyä, Aulis muistelee. Kaikesta mahdollisesta, kuten toimiston siivoamisesta tingittiin hoitamalla se omatoimisesti. Välillä tarvittiin hyvin luovia ratkaisuja. Comatecissa joitakin laskuja kuitattiin sohvakalustoina tai tuoleina. Nekin olivat tyhjää parempi ratkaisu. Rahaa ei yksinkertaisesti ollut. Asikainen huomauttaa, että tähän jaksoon ajoittuu myös ainoa yrityksen tappiolle päätynyt tilikausi. Se nähtiin 1993. Aulis Asikainen myöntää edelleen surevansa monen yrittäjän huonoa kohtaloa lamassa. – Pienistä yrittäjistä hirmuisen moni koki sen kaulakiikkuvaiheen, joka oli kovin surullinen vaihe tämän maan historiassa, Aulis Asikainen huokaa.

Nousu ja digitalisaation alkusoitto

Vaikka lama oli vaikeaa aikaa, osaamispääoman kasvattamiseen pyrittiin pienimuotoisesti tuolloinkin. Noina aikoina ensimmäinen comatecilainen laitettiin Autocad-koulutukseen. Ensimmäiset tietokoneet firmaan oli hankittu jo 1988, mutta suunnittelu säilyi vielä paperilla pitkään tuonkin jälkeen. Toden teolla Suomen elinkeinoelämä alkoi saada tuulta purjeisiinsa 90-luvun puolivälin tienoilla. Noihin aikoihin Coma-

tec alkoi tiivistää yhteistyötään myös korkeakoulujen kanssa. Eräs isompi merkkipaalu yrityksen historiassa koettiin tämän työn seurauksena vuonna 1997, kun Comatec teetti toisella puolella katua sijaitsevan yliopiston kanssa tutkimuksen siitä, mihin suunnittelualalla ollaan menossa. Se kustansi yritykselle 20 000 silloista markkaa, mutta osoittautui ehdottomasti hintansa arvoiseksi. Tutkimuksesta kun kävi aivan selväksi, että alalla oltiin todella ison teknologisen mullistuksen edessä. – Tulos oli, että kolmessa vuodessa jo yli puolet kaikesta suunnittelusta tehtäisiin 3D-ohjelmilla, mikä oli valtavan paljon nopeampi tahti kuin mitä olimme olettaneet. Tuossa hetkessä meillä päätettiin, että rupeamme panostamaan paitsi työntekijöiden 3D-osaamiseen myös hankimme tänne huippuluokan koneet ja ohjelmistot, Aulis kertoo. Pikavoittoja tästä investoinnista ei ollut tarjolla. Asikaisen mukaan liikevaihdossa 3D-osaamiseen tehnyt investoinnit näkyivät myönteisessä mielessä vasta viisi vuotta myöhemmin. Toisaalta peliliike oli ajoitukseltaan optimaalinen. – Ilman tätä toimintaa olisimme muutaman vuoden kuluttua pudonneet tyystin markkinoilta.

Yrityskauppa ei jäänyt ainokaiseksi

Uudelle vuosituhannelle Comatec lähti hienoista asetelmista. Tamperelaistalosta oli kasvanut jo miltei puolen sadan ihmisen työpaikka, ja se oli saavuttanut arvostetun aseman niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin silmissä. Rekrytointeihin perustuvan laajentumisen lisäksi tuolloin yritys aloitti myös yrityskaupat. Ihka ensimmäinen ostettu yritys oli heinolalainen Vemica Oy, joka oli erikoistunut elektrolyysiprosessien, kuljetinjärjestelmiin ja anodilevyjen jatkokäsittelyyn. – Teimme jo tuolloin valukoneita, joten se sopi oikein hyvin kokonaisuuteen, Asikainen kertoo. Sittemmin yrityskaupoilla Aulis onkin käynyt melkein kuin tavallinen pulliainen ruokamyymälässä. Kaikkiaan vuosien saatossa Comatec on vuoteen 2021 mennessä solminut peräti noin 40 yrityskauppaa, joista noin puolet on ollut liiketoimintakauppoja ja puolet osakekauppoja. Comatecin puusta onkin versonut hyvin monilatvainen. Emoyhtiön nimi on säilynyt samana 80-luvun lopusta, joskin sittemmin Comatecista on muodostunut useamman tytäryhtiön konserni, Comatec Group. – Virallinen nimi ei ole kuitenkaan muuttunut. Saimme taisteltua 2010 luvun alkupuolella EU harmonisointiviraston myöntämän R merkin käyttöoikeuden EU – tasoisena. Comatec-brändi oli syntynyt, Aulis muistelee.

Koronan soisi päättyvän Korona ei ole aiheuttanut kummoisiakaan kolhuja yrityksen toimintaan. Töitä on piisannut mukavasti, ja suunnittelutyötä kun tehdään, etätöitä ei jouduttu firmassa opettelemaan mitenkään nollasta. Henkilökohtaisella tasolla Aulis myöntää kuitenkin kaipaavansa paluuta normaaliin. – En minä tästä koronasta yhtään tykkää. Hulluksihan ihmiset tulevat, jos tämä vielä vuoden tai pari jatkuisi. Minä mukaan lukien, hän kertoo. Kyllähän ihminen on sosiaalinen eläin, joka haluaa ja tarvitsee pakostakin vuorovaikutusta, hän tuumii.


TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

13

kuva: Comatec

mistyön, jolla varmistetaan, että vastaavaa ei ikinä enää pääse tapahtumaan. Kaikkiaan vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen oli ollut kuin vuoristorata. Pitkä nousu oli päättynyt jyrkkään laskuun. Vuonna 2009 Comatecin pääoma tippui puoleen aiemmasta.

Uusi aika vaati uudet ratkaisut

YRITYSKAUPAT OVAT keskeinen osa Comatecin kasvustrategiaa. Kuva on otettu Deemec Oy:n yrityskaupan allekirjoitustilaisuudesta vuodelta 2019. Solmitun kaupan seurauksena Comatecin palvelukseen siirtyi 30 henkilöä Suomessa ja kahdeksan henkilöä Romaniassa.

Iso vaihde päälle

Comatecin kovin kasvupyrähdys alkoi vasta yli parikymppisenä, 2000-luvun puolella. Sitä ennen Aulis kun oli pitänyt mielessä Onnisen pitkäaikaisen toimitusjohtajan, Erkki Toivasen ajatuksen siitä, että liikevaihdon pieneneminen tai kasvaminen yli 20 prosentilla aiheuttaisi herkästi kassavirtaohjelman. – Ajattelin, että ei se varmaan ihan tyhmä miete ole, kun kaveri kerran vuorineuvos on, ja päätin noudattaa tätä. Vuoteen 2002 saakka me kasvoimme aina maksimissaan 20 prosenttia, mikä ohjasi vahvasti meidän toimintaamme, Asikainen taustoittaa. Kovinta kasvu oli vuosina 2005 ja 2006, jolloin yritys kasvatti vuodessa liikevaihtoaan jopa 60 prosenttia. Suomessa meni noihin aikoihin todella lujaa. Bruttokansantuote nousi keskimäärin neljän prosentin vuositahtia. Nokian vetämänä Suomen talous porskutti kovassa nosteessa, ja kauppa kävi myös Comatecissä. Tätä kuvaa hyvin myös yrityksen henkilöstömäärä, joka kasvoi vuosien 1998–2008 välisen vuosikymmenen aikana 30 työntekijästä 300 työntekijään. Sen myötä Comatec oli myös virallisesti jättänyt taakseen pienten- ja keskisuurten yritysten kategorian ja noussut suuryritysten kategoriaan. Virallisesti raja menee 250 työntekijässä. Näiden yritysten osuus ei ole muuten Suomessa kovin suuri, vain 0,2 prosenttia kaikista yrityksistä. Virallista tunnustustakin Comatecille sateli. – Saimme työstämme kiitosta yrittäjäjärjestöltä. Maakunnallinen yrittäjäpalkinto meille myönnettiin 2006. Vuonna 2007 saimme Jyväskylässä toisena insinööritoimistona Suomessa Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon, Asikainen muistelee.

Haasteita päin

Samalla tapaa kuin 90-luvun lopulla yritys oli saanut yliopistolla tehdystä tutkimuksesta tietoa 3D-mullistusksesta suunnittelussa, teetti se 2000 hieman vastaavanlaisen tulevaisuusluotauksen. Ja taas nousi esille uutta. – Tutkimuksesta nousi esille kolme tulevaisuuden trendiä. Toimitusaikaa pitää lyhentää, suunnittelun pitää olla mahdollisimman laadukasta, ja vasta näiden jälkeen asiakkaiden puntarissa on hinta, Asikainen kertoo. Tästä kehityksestä sanakirjaesimerkin tarjosi yksittäinen toimeksianto, jonka Comatec sai AAB Marinelta. Siinä tehtävänä oli yrityksen valmistaman Azipod-ruoripotkurin suunnitteleminen aivan uuteen uskoon. Speksit olivat erittäin haastavat. – Valmistumisaika piti lyhentää kahdeksasta kuukaudesta viiteen, rakentamiseen aiemmin käytetyn 90 tonnin sijaan piti määrä saada 60 tonniin, ja lisäksi huoltoaika piti saada tiputettua viikosta päivään, Aulis kertoo. Työ pisti jopa huippuammattilaiset koville, mutta kahdeksan

kuukautta myöhemmin yrityksellä oli tarjota uudenlaisiin raaka-aineisiin ja materiaaleihin kehittynyt malli uusine tiivistejärjestelmineen, joka paitsi täytti, myös ylitti tekemiselle asetetut vaatimukset. – ABB on ollut siitä saakka yksi suurimmista asiakkaistamme, Aulis kertoo.

Sitten oli alamäen vuoro

Yrityksen seuraava isompi haaste oli kuitenkin jo tuossa vaiheessa hyvää vauhtia muhimassa. Amerikan asuntokikkailujen ja hedge-rahastojen aiheuttama sekasotku kun ei sitten kuitenkaan rajoittunut Yhdysvaltain mantereeseen. Yhdysvalloissa Lehman Brothersin kaatumiseen johtanut vyyhti paiskasi melkoisen tsunamin viiveellä myös vanhalle mantereelle. – Vielä syyskuussa 2008 moni arvioi, ettei asia Suomeen vaikuta, mutta lokakuussa oli jo tiedossa, että meidän 14 isointa asiakastamme pisti kaikki uudet hankkeet syrjään, Asikainen muistelee. Ajoitus oli Comatecille hyvin kinkkinen, sillä yritys oli solminut saman vuoden juhannuksen paikkeilla Comatecin historian isoimman yrityskaupan. Siinä Sweco Finlandin Industrial Services -liiketoiminta siirtyi Comatecille ja sen myötä peräti 126 swecolaisesta tuli comatecilaisia. Ja kun päivämäärä tälle siirrolle oli 1. syyskuuta, ei ajoitus olisi voinut juuri haastavampi olla. Lomautukset kun olivat tässä vaiheessa yksinkertaisesti pakollisia. – Tämän viestiminen Svecolta vasta tulleelle porukalle oli todella vaikeaa, mutta tiesin, että vielä pahempaa oli tulossa, Asikainen myöntää. Vuoden päästä yritys olikin päätynyt tilanteeseen, jossa sen silloisesta 400 työntekijästä lomautettuna oli yhtäaikaisesti jopa 160.

Reklamaatio tuli kalliiksi mutta myös opetti

Surkeaa vuotta ei helpottanut yhtään myöskään samaan ajanjaksoon osunut suunnittelureklamaatio, joka kävi Comatecille kalliiksi. Syy ei ollut suinkaan yksin Comatecin, mutta projektin epäonnistumisesta se kantoi kuitenkin kokonaisvastuun, mikä tarkoitti hyvin moninumeroista kertaluonteista tappiota. Tapaus opetti Asikaiselle sen, että asiakas ei todellakaan ole aina oikeassa. Heiltä suunnittelutyön tilannut asiakas kun oli asettanut rahaa säästääkseen työlle vaatimuksia, jotka lujuuslaskijat olivat jo todenneet kestämättömiksi. Asiakas oli kuitenkin pitänyt päänsä, ja lopputulos oli ollut kaikkien kannalta huono. Nosturi oli pettänyt kesken kaiken, aivan kuten lujuuslaskijat olivat varoitelleet. – Onneksi tästä selvittiin ilman henkilövahinkoja, mutta opetuksen se jätti meille. Tämä tapaus sysäsi liikkeelle todella syvällisen kehittä-

Se, että 90-luvun lamasta oli aikanaan selvitty jalat kuivina, antoi toki osaltaan uskoa tulevaan, mutta oli tilanteessa aika paljon eroakin edeltävään alamäkeen. Jos Auliksella oli tuolloin kipparoitavinaan alle 10-hengen sisävesipaatti, oltiin nyt merellä, ja henkilöstöäkin hyvin yhden isomman ruotsinristeilijän verran. Sellainen ei enää kovin nopeasti käänny. Mutta olisivatpa asiat voineet olla huonomminkin. Siinä missä kännykkäjätti Nokiaa kipparoinut Stephen Elop heitti samoihin aikoihin ilmaan surullisenkuuluisan vertauksensa tulessa olevasta öljynporauslautasta, Asikainen miehistöineen oli kuitenkin laivalla. Nyt piti vaan tarkastella merikartasta, mihin seuraavasi pitäisi suunnata.

Ammattiyhdistysliikkeen rooli on pahasti hakusessa Yrittäjä myöntää, että suurimmat tulevaisuuden haasteet hän näkee oman yhtiönsä ulkopuolella. – Esimerkiksi tuota ammattiyhdistysten toimintaa nykymaailmassa välillä ihmettelen. Minun mielestäni ne ovat syöneet itse omat eväänsä. Tämän päivän ammattiyhdistysliike kun on jäsenmaksujen sijaan pörssiriippuvainen, mikä on taas jo lähtökohtaisesti tarkoittanut, että se on ajautunut vain yhdeksi yhtiöksi muiden joukoksi. Uskon, että ai-

ka moni tulee seuraavan 10 vuoden aikana kyseenalaistamaan sen, mihin ammattiyhdistyksiä enää tässä maailmantilanteessa tarvitaan, hän kertoo. Ennen kaikkea yrittäjä toivoo, että ikiaikainen kiista yleissitovuudesta saataisiin ratkaistua. – Ammattiyhdistys oli hyvä ja tarpeellinen instituutio sodan jälkeen, mutta tänä päivänä sen rooli on kyllä jäänyt minulle ja varmasti aika monelle muullekin epäselväksi. kuva: aulis asikaisen arkisto

Mökiltä vauhtia

Tärkeäksi paikaksi osoittautui jälleen Heinävesi. Sama kotikunta, jonne Aulis oli aikanaan lähtenyt miettimään tulevia siirtojaan päättäessään palkkatyöuransa. Omaan kotikylään 90-luvulla rakentunut mökki toimi nyt ajatustyön tyyssijana. Siellä Asikaisella oli aikaa visioida yrityksensä mahdollisia polkuja. Pontta tulevaan antoi sekin, että teollisuustuotannossa se maailmanlaajuinen pohjakosketus oli kesään 2009 mennessä jo otettu. Syksyllä tunnelin päässä oli jo selvää valoa. Ja tässä valossa Auliskin halusi yrityksensä kylpevän. Sen mies oli päättänyt, että kasvu-uralla jo hyvään vauhtiin päässyt yritys aikoi olla myös 2010-luvulla. – Jatkaminen on helpompaa ylemmältä kuin alemmalta tasanteelta, Asikainen tuumasi ja päätti keskittyä rakentamaan yrityksestään ”oikeasti iso yhtiö”. Vaikka finanssikriisin aiheuttama notkahdus oli ollut kova, vuoden 2008 ennätysliikevaihto saavutettiin jo 2011.

Lyhyt katsaus kristallipalloon

Yrityksessä reilu vuosikymmen sitten alkanut muutosprosessi on sen sijaan jatkunut tähän päivään. Iso osa sitä oli alueellisesti jaetun organisaation purkaminen ja muuttaminen osaamisperustaiseksi, minkä uskottiin tukevan yrityksen tärkeitä tavoitteita, kansainvälistymistä sekä osaamisen kehittämistä. – Tätä aloimme toteuttaa vuonna 2010, ja tämä erikoistumissuuntaus jatkuu edelleen, hän kertoo. Osaamispääomaan Asikainen laskee esimerkiksi esimiesten johtamistaidot, kokoustekniikat, viestinnät sekä edelleen vielä entistä erikoistuneemman teknisen osaamisen. – Esimerkiksi laskentatiimin ja kehittyvänä materiaalitekniikan saralla on vieläkin kehittymisen mahdollisuuksia, Aulis visioi. Sen enempää tässä haastattelussa ei tosin kristallipalloon katsella. Sitä kun toimitusjohtaja tekee päätyökseen joka päivä.

Toiveet on ylitetty jo vuosia sitten

Aulis Asikainen myöntää, että istuessaan aikanaan siinä Sarviksen työhuoneessa ensimmäisenä työpäivänä, aivan näin pitkälle tulevaisuuteen hänen mielikuvituksensa ei omaa yritystä riittänyt viemään. – Kyllä silloin pikemminkin tavoitteena oli saada vähennettyä velkoja, lapset kouluun ja ylipäätään hengissä säilyminen, hän kertoo.

HEINÄVEDELLÄ TULEE reissatuksi tiiviisti nytkin, sillä sieltä löytyy Asikaisen mökki. Siellä Aulis käy lumettomana aikana käytännössä jopa viikoittain. – Se on suurin syy, miksi autoiltua tuleekin yli 40 000 kilometriä vuodessa.

Kaikkein haastavinta yrittäjänä toimimisessa on ollut Auliksen mukaan muutoksen hallinta, jota yrittäjyys pakostakin pitää sisällään. Sen mies on huomannut, että omalla asenteella voi vaikuttaa paljon. Hän itse myöntää, että on enemmän optimisti kuin pessimisti. – Olen ollut huomaavinani, että harvoin ne, jotka näkevät aivan kaikessa mörköjä, pystyvät luomaan tai rakentamaan uutta.

Vielä riittää taivallettavaa

Sen verran pitkän päivätyön Aulis Asikainen on firmassaan tehnyt, että mitään varsinaista taloudellista pakkoa jokapäiväiseen työntekoon hänellä ei enää olisi. Ja myös ikänsä puolesta hän on jo ennättänyt eläkeiän paremmalle puolelle. – Ei minulle ole eläkesuunnitelmia. Saan tehdä työtä, joka on kivaa. Tykkään valtavasti ihmisten kohtaa-

misesta sekä tästä tulevaisuuden suunnittelusta, Aulis kertoo ja huomauttaa että kyseessä on kaikkea muuta kuin sprinttimatka. – Mielestäni olemme nyt noin 5000–10000 metrin kohdalla maratonissa. Tai no, ehkä vähän pidemmällä, mutta matkalla kuitenkin edelleen, hän virnistää. Auliksen lempimotto on vuolassanaiselle miehelle jopa yllättävän lyhyt. – Jos on tahtoa, on keinoja, hän tiivistää. Ennen yritystaipaleen alkua 1983 mottona Nekalan Konepajassa palkkatöissä ollessani oli mottona Tarmon mies on onnekas kauas pääsee ponnekas. Tästä tehtiin silloin oikein seinävaate. Aulis Asikainen on totisesti elänyt niin kuin opettaa. ● Teksti: VILLE KULMALA kuvat: VILLE KULMALA, COMATEC JA AULIS ASIKAISEN ARKISTO

Vaatimattomuus kaunistaa Minulla on ollut ilo tutustua yrittäjä Aulis Asikaiseen jo 11 vuotta sitten. Silloin hän osui haastateltavakseni työllistämiseen liittyvää artikkelia työstäessäni. Tulimme hyvin juttuun, ja otimme aika pian tavaksemme käydä kerran vuodessa Ilveksen jääkiekkopelissä. Tätä haastattelua on siis oikeastaan työstetty Hakametsän katsomossa jo kymmenkunta vuotta. Pontevien mielipiteiden ja analyyttisen mielen lisäksi Auliksessa minuun on aina tehnyt valtavan vaikutuksen hänen vaatimattomuutensa, joka on luokkaa Raipe

KOM M ENTTI

Helminen. Aulis ei nimittäin taatusti tee numeroa – ainakaan itsesään. Tätäkin juttua tehdessä Aulis kehui mieluummin yrityksensä henkilöstöä, asiakasta tai vaikkapa lapsuudenkaveriaan kuin itseään. Jutuntekoon Aulis taisi suostua lähinnä sillä verukkeella, että hänen yritykselleen tuli täyteen 35 vuotta. Yksi juttu Auliksesta kirjoittaessa jäi minua pohdituttamaan: miten ihmeessä en parhaillaan naputtele juttua neuvoksesta nimeltä Asikainen. Sitä arvonimeä kun hänelle ei vielä myönnetty. Tästä voisi joku ottaa kopin. Vink vink.


14

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

siivousfirman jättitutkimus oikoo kotitalousvähennykseen liitettyjä ennakkoluuloja –

Vähennystä käytetään kaikissa tuloluokissa Kotitalousvähennys nousi parrasvaloihin alkuvuodesta. Silloin julkaistussa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksessa kun esitettiin, että kotitalousvähennys ei lisää työllisyyttä tai kitke harmaata taloutta. Keskustelu asiasta saatiin, koska moni kyseenalaisti tutkimustulokset heti tuoreeltaan. Yksi heistä oli siivousyrittäjä Saana Tyni, joka päättikin teettää asiasta oman tutkimuksensa.

P

SAANA TYNI ja hänen yrityksensä Koti Puhtaaksi Oy teetti keväällä Suuren kotitalousvähennyskyselyn, johon vastasi reilut 2500 ihmistä. Motiivin tähän antoi alkuvuodesta julkaistu tutkimus, joka vähätteli kotitalousvähennysten merkitystä. – Asia herätti sen verran paljon keskustelua, että halusimme itsekin tutkia asiaa, Tyni kertoo.

irkanmaan Vuoden nuorena yrittäjänä 2019 palkittu siivousyrittäjä Saana Tyni kertoo seuranneensa alkuvuodesta herännyttä kotitalousvähennyskeskustelua hämmästyneenä. Aihe sai kosolti palstatilaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) julkaistua tutkimuksen, missä kotitalousvähennyksen vaikutuksia niin työllisyyteen kuin harmaaseen talouteen pidettiin aiempia arvioita huomattavasti vähäisempinä. Kymmenen vuotta siivousalalla toiminut Saana Tyni kertoo olleensa tuloksista hyvin yllättynyt. Omat kokemukset kotitalousvähennysten tarpeellisuudesta omien asiakkaiden parissa nimittäin olivat miltei päinvastaiset. Ja samaa mieltä tuntuivat olevan myös asiakkaat. – Itse asiassa hirmuinen kasa asiakkaita otti minuun myös tämän asian tiimoilta yhteyttä. He olivat tutkimuksesta paitsi hämmentyneitä myös suorastaan suuttuneita.

Ekonomisteiltakin sateli kritiikkiä

Saana Tyni ei ollut yksin tutkimuskritiikkinsä kanssa. Julkisesti Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusta ovat arvostelleet ainakin Suomen Yrittäjien ekonomisti Mika Kuismanen, hänen kollegansa Mauri Kotamäki Keskuskauppakamarista sekä Mikael Kirkko-Jaakkola Veronmaksajista. Risuja tutkimus sai ekonomisteilta esimerkiksi liian lyhyestä aikavälistä sekä siitä, että tutkimuksessa oletettiin Suomen ja vertailumaa Ruotsin siivouksen ja remonttien toimialojen kehittyneet samalla tavalla. Lisäksi tutkimus ei ottanut huomioon finanssikriisiä, joka kohteli kahta maata hyvin eri tavoin. – Vuonna 2009 Suomen kansantalous supistui yli kahdeksan prosenttia, mutta Ruotsin vain runsaat

neljä prosenttia, ekonomistit Kuismanen ja Kotamäki kirjoittivat Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

Tyni pisti tuulemaan

Yrittäjälle tyypilliseen tapaan Saana Tyni ei tyytynyt taivastelemaan asiaa itsekseen, vaan päätti tässäkin asiassa tarttua tuumasta toimeen. Hänen yrityksensä, Koti Puhtaaksi Oy, toteutti viikolla 15 oman Suuren kotitalousvähennyskyselyn, johon vastasi reilut 2500 ihmistä. Tutkimuksen yritys toteutti yhteistyössä Suomen Kotipalveluyhdistyksen kanssa. – Vastauslinkki lähetettiin sähköpostitse jopa 60 000 henkilölle ympäri Suomea, Tyni taustoittaa. Yhteystiedot tutkimusta varten ostettiin Lead Deskistä sekä Facebookista, jotta vastaamaan saatiin mahdollisimman kattava otanta Suomen väestöstä. Lopputulema oli miltei päinvastainen kuin PT:n tutkimuksessa. – Meidän saamamme tulokset mukailevat sitä, mikä on ollut sekä minuun yhteyttä ottaneiden henkilöiden mielipide sekä myös siivousalan yrittäjien keskusteluissa esiin tullut kanta, Tyni kertoo. Tuoreen selvityksen mukaan kotitalousvähennys hyödyntää kaikkia tuloluokkia, vähentää harmaata taloutta ja lisää voimakkaasti työllisyyttä.

2597 vastausta

Liian pienestä otoksesta siivousfirman teettämää tutkimusta ei parane syyttää, sillä kyselyyn kotitalousvähennyksestä saatiin peräti 2 597 vastausta. Vastaajat ovat kotisiivouksesta kiinnostuneita yli 18-vuotiaita henkilöitä ympäri Suomen ja kaikista vastaajista noin 70 prosenttia on käyttänyt kotitalousvähennystä viimeisen kolmen vuoden aikana. Kyselyyn vastanneiden enem-

mistö muodostuu työssäkäyvistä pieni- ja keskituloisista, joka tarkoitti käytännössä 10 000–49 999 euron vuosituloja. Tämä oli tärkeää, koska kotitalousvähennys on monesti leimattu ”hyvätuloisten verovähennykseksi”. Siivousfirman kyselyn mukaan tuloilla on vaikutusta kotitalousvähennyksen käyttöön, mutta missään nimessä kotitalousvähennyksen käyttö ei rajoitu pelkästään korkeatuloisimpiin kuluttajiin. Kyselyn pienituloisimmissa eli alle 20 000 euroa tienaavissa vastaajissa kotitalousvähennyksen käyttäjiä on noin 40 prosenttia. Enemmän kuin 20 000 euroa tienaavissa vähennystä oli hyödyntänyt jopa kahdeksan kymmenestä vastaajasta. – Nämä tulokset eivät yllättäneet minua. Olen kuitenkin toiminut jo kymmenen vuotta alalla ja tunnen asiakasryhmämme melko hyvin.

Tähän vaikuttaa sekin, että hoivakotipaikkoja ei ole ja toisaalta kotona tarvitaan apua, Tyni vahvistaa.

Harmaa talous on rehellisen yrittäjän harmi

Tutkimuksissa haluttiin kartoittaa sitäkin, kuinka kotitalousvähennyksen poistuminen vaikuttaisi kulutustottumuksiin. Selvää on, että vaikutus olisi valtava. Keskimäärin 70 prosenttia kaikista vastaajista kertoisi luopuvansa siivouspalveluista kokonaan. Tämän kysymyksen vastaukset asettuvat 70–75 prosentin väliin tuloluokasta riippumatta. Tässä yhtälössä voittaja olisi harmaa talous. Tuloluokasta riippumatta noin joka kolmas olisi valmis ostamaan palvelua käteisellä tietäen, että palvelusta ei välttämättä makseta veroja. Myös tähän kymmenen yrittäjävuoden kokemus on antanut aika hyvän tietopohjan. – Olen ehtinyt oman urani aikana nähdä kotitalousvähennyksestä prosenttileikkiä 40 ja 60 prosentin välimaastossa. – Mitä suurempi prosentti on, sitä vähemmän kysytään työtä kuititta, hän jatkaa. Tynin mukaan harmaa talous on rehellisen liiketoiminnan kannalta iso este. Kuititta toimiva vilunkipelaaja voi pitää yllä alhaista laskutushintaa, joka taas on aina veroja maksavasta liiketoiminnasta pois. Sen tajuamiseen ei sen ekonomitutkintoa tarvita.

Suomen harmaantuminen lisää sekin kysyntää

Kotitalousvähennyksen korottamiselle on vahva kannatus. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta on korottamisen kannalta. Ja peräti 95 prosenttia vastaajista käyttäisin enemmän rahaa kotitalousvähennyskelpoisiin palveluihin, mikäli vähennysprosentti olisi korkeampi. Omavastuuosuudella on kaikista suurin merkitys alemmissa tuloluokissa. 10 000–29 999 euroa tienaavien ryhmästä jopa 88 prosenttia käyttäisi kotitalousvähennystä mieluummin, jos siinä ei olisi omavastuuosuutta. Kotitalousvähennyksen tulevaisuutta pohtiessa ei parane unohtaa myöskään Suomen senioriväestöä. Kotitalousvähennystä kun tavataan kritisoida myös hyvätuloisten työssäkäyvien eduksi. Kyselyyn vastanneista yli 65-vuotiaista kuitenkin peräti 75 prosenttia on käyttänyt kotitalousvähennystä viimeisen kolmen vuoden aikana. Heistä leijonanosa on eläkeläisiä. Tämä trendi todennäköisesti vain vahvistuu tulevaisuudessa. Kotona asuvien ikäihmisten määrä on kasvussa ja yhä useampi hyödyntää siivous- ja hoivapalveluja, jotka ovat kotitalousvähennyskelpoisia. – Eläkeläisasiakkaiden osuus on meilläkin vuosi vuodelta kasvanut.

Kuntavaalit 2021,

kesälehti & loma-asunnot

Alueteemoina Orivesi, Längelmäki, Vesilahti, Parkano, Kihniö, Punkalaidun

Työllistävyyttä unohtamatta

Koska kotitalousvähennyksellä on palveluiden kulutusta ohjaava vaikutus, heijastuu se luonnollisesti myös Suomen työllisyyteen. Ja siis nyt puhutaan sellaisista työpaikoista, mistä tosiaan maksetaan myös veroa. Palvelualojen Työnantajat PALTA ry kertoo, että yksityiset palvelut ovat Suomen suurin työllistäjä. Yksityiset palvelut ovat tuoneet Suomeen jopa reilut 380 000 työpaikkaa 2000-luvulla. PALTA ry katsoo, että tukemalla palveluntuotantoa voitaisiin löytää ratkaisu työllisyyskysymyksiin. Kotitalousvähennys on tähän tutkitusti toimiva ratkaisu. ● Teksti: VILLE KULMALA kuva: ATTE LESKINEN

Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä -lehti ilmestyy

8.6.

Ilmoittamalla 150 000 talouteen jaettavassa Py-lehdessä, tavoitat asiakkaasi jo aamujakelun yhteydessä. Ilmoittaja! Tiesitkö, että perinteisen printtilehden lisäksi Sinulla on mahdollisuus saada näkyvyyttä myös kuukausittain ilmestyvästä tuhannet yrittäjäjärjestön jäsenet tavoittavassa tapahtumatiedotteessa. Ilmoitustilavaraukset ja tiedustelut 28.5. mennessä: leena.kolehmainen@dorimedia.fi, soita puh. 041 501 9902 tai https://www.dorimedia.fi/varaa-ilmoitustila


TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

Tervetuloa Los Pollos ravintolaan nauttimaan Suomen parasta avotulella grillattua lähiruoka kananpoikaa ja muita kanaisia herkkuja, kuten kanaburgereita, kanadöneriä, kanataskuja ja burritoja! Kesän ajan myynnissä myös hyvin piknikillekin soveltuva Tapas-PikNikpussi. Tapas menua voi nauttia ravintolassa paikan päällä, tai tilata mukaan. Menu sisältää erilaisia tapaksia sekä lämpimiä ruokia. Tilaa työpaikalle, tai yllätä vaikka henkilökuntaa kesälahjalla!

Tapas menu kokonaisuus 29€/hlö.

Muista myös

SUOSITTU LOUNAAMME sekä monipuolinen ja laadukas Catering palvelumme:

www.lospollos.fi Lisätiedot ja pöytävaraukset kotisivuilta www.pollos.fi tai pollos@pollos.fi sekä soittamalla 0400 320 328 Hatanpään valtatie 1 | Koskikeskuksen Otavalan tunneli | 33100 TAMPERE

Pirkanmaan kuunnelluin paikallisradio Radio SUN ja aidosti paikallinen radio FUN Tampere etsii tiiviiseen joukkoonsa myynnin tekijää. Etsimme oma-aloitteista ja reipasta myyjää, joka ei pienistä hätkähdä. Aktiivinen ja tavoitteellinen myyntityö on olennainen osa tehtävää. Tutustu radioihimme sivuilla radiosun.fi ja funtampere.fi. ODOTAMME: ▪ Itseohjautuvuutta ja kykyä tiimityöhön ▪ Halua kehittyä tuloksellisena myyjänä ▪ Asennetta ja tavoitteellisuutta SINULLE TARJOAMME: ▪ Kannustavan palkkauksen (pohjapalkka + provisio) ▪ Asiakassalkun, jossa nykyisiä ja uusia asiakkaita ▪ Vapauden ja vastuun rakentaa päivärytmisi omien vahvuuksiesi mukaan ▪ Loistavat työkaverit ja työvälineet kaupan tekoon

Lähetä hakemuksesi mahdollisimman nopeasti, sillä haastattelemme jo hakuaikana. Haku voimassa 16.5.2021 asti. Kerro, miksi juuri sinä sopisit tehtävään. HAKEMUKSET: marika.teerimaki@radiosun.fi

15


16

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

Hulppea savusauna, kokoustilat ja 12 vuokramökkiä työllistävät mukavasti – ainakin normaaliolosuhteissa Vaikka nyt ollaan Lempäälässä, Vesilahden kirkonkylään ei moottoriveneellä hurauttaisi juuri viittä minuuttia kauempaa. Sen verran välissä on kuitenkin poukamaa, että Mikkolan savusauna ja savutorppa eivät keskustaan näy. Ja eipä tätä juttua tehtäessä huhtikuun alkupuolella veneilykään olisi onnistunut. Jäätä oli vielä jäljellä vuodenaikaan nähden yllättävän runsaasti. Huomattavasti jäiden lähtöä enemmän yrittäjät kuitenkin odottavat koronaepidemian päättymistä. Se on ollut toiminnalle todellista myrkkyä ja vaikuttanut negatiivisesti myös yrittäjän harjoittamaan mökkivuokraukseen.

V

ierailukohteemme, Mikkolan Savusauna sekä sen naapurista löytyvä kokoustila eli Savutorppa eivät sijaitse Mikkolan varsinaisen maatilan pihapiirissä. Lempäälän suunnasta tultaessa Vanhaa rantatietä pitää ajella tilalta vielä pari kilometriä eteenpäin, kunnes saavutaan Pyhäjärven rantamaisemiin.

Tuplasti Mikkoloita

Pirkanmaan Yrittäjä -lehdellä on tällä juttukeikalla oppaita kaksin kappalein. Mikkolan maatilasta sekä oheistoiminnasta vetovastuussa nykyään olevan Risto Mikkolan lisäksi paikalla savusaunalla on hänen äitinsä Ritva Mikkola, tilan edellinen emäntä. Hän oli paikalla ikään kuin valmiiksi, sillä Ritvan ja hänen edesmenneen aviomiehensä Jaakon omakotitalo sijaitsee samalla tontilla. Se valmistui vähän ennen tilalla tehtyä sukupolvenvaihdosta, jonka myötä Risto vaimoineen ja lapsineen muutti varsinaiselle maatilalle. Paikka on suorastaan upea, ja kun maisema räntäkelissäkin on näin kutsuva, voi vain kuvitella, kuinka hieno se on suven kirkkaudessa. Ritva tosin suree sitä, että yhdelle ihmiselle talo on aivan liian iso. Hänen puolisonsa Jaakko menehtyi 2019.

Kaksi sukupolvea sitten Mikkolat vaihtoivat järveä

Mikkolat ovat viihtyneet näillä nurkilla jo tovin. Risto on kolmannen polven toimija. Ensimmäisenä Lempäälään päätyi isännäksi nykyisen isännän Riston isoisä Kauno Mikkola. Hän oli alun perin Aitolahdelta, mutta päätyi vaihtamaan Näsijärven Pyhäjärveksi, kun täältä sattui löytymään sopiva tila. Hän tuli siinä

mielessä valmiiseen pöytään, että hän osti jo pidemmän aikaan toimineen maatilan. Sen myi hänelle Lauri Annala. Hän on samaa sukua, jonka myötä Tampereella on sittemmin nimetty kaupunginosa. Tänä päivänä Mikkolan varsinainen maatalotoiminta on keskittynyt viljanviljelyyn, mutta aiemmin siellä ollut myös paljon eläimiä. – Lypsylehmien lisäksi nuorta karjaa, emakoita, lihotussikoja sekä kanoja, Ritva kertoo. Viimeisenä luovuttiin kanoista, jotka nekin jäivät historiaan jo parikymmentä vuotta sitten.

Kik-kokeilu jäi suutariksi

Ristolle maatilan jatkaminen oli aina varsin luonnollinen vaihtoehto. Hän kun oli tottunut tilan töihin jo pikkupojasta pitäen. – Se on ollut minulle ihan selvä ajatus aina, hän kertoo. Isä Jaakolla oli usein rypsiäkin, mutta Risto on pitäytynyt pääsääntöisesti tunnetuimmissa viljalajikkeissa. – Tänä vuonna meillä on pelloissa kevätvehnää ja ohraa, hän kertoo. Viime vuonna Risto tosin teki kokeilun. Silloin pellossa kasvoi kolmen hehtaarin verran kikhernettä. Siemenet olivat israelilaisia, ja ne Risto sai osana tekemäänsä autokauppaa. Ihan nappiin se ei mennyt. – Komeasti herneet sinänsä kasvoivat ja näyttivät hyvältä, mutta ongelmaksi tuli rikkaruoho. Kukaan ei oikein tiennyt, miten tätä olisi pitänyt ruiskuttaa, hän tuumaa. Tänä vuonna kikherneet jäävät kylvämättä.

Idea anoppilavierailulta

Mikkolat olivat mökkivuokrauksen suhteen liikkeellä varhain. Tätä lajia-

TÄMÄ HAASTATTELU tehtiin Ritva Mikkolan omakotitalossa, joka sijaitsee samalla tontilla vuokralla olevien sauna- ja kokoustilojen kanssa. Hänen poikansa, Mikkolan tilan nykyinen isänsä majailee maatilalla noin parin kilometrin päässä.

kin on takana jo 45 vuotta. Alku tosin oli vaatimattomampi. Ensimmäinen mökki valmistui Jaakon toimesta 1976. Se nousi pieneen niemeen vain satakunta metriä nykyisestä omakotitalosta, ja siellä se edelleen olla nököttää. Kyseinen mökki oli tarkoitettu perheen omaan käyttöön, mutta samana suvena pystytettiin kaksi muutakin mökkiä. Ja niistä molemmat siis rakennettiin vuokratoiminta silmälläpitäen. – Jaakko sai ajatuksen mökkien vuokraukseen jo seurusteluaikanamme ollessamme vanhempieni mökillä Hämeenkyrössä. Hän oli siellä keksinyt, että sehän voisi olla hyvä bisnes, Ritva kertoo, joskin todeten, että vaimolleen hän kertoi ideastaan vasta myöhemmin. Jaakon vainu mökkibisneksen suhteen osui oikeaan, sillä kysyntää mökeille riitti alusta saakka. Pääsääntöisesti niitä vuokrattiin viikoittain, mutta mökeistä toinen vuokrattiin pidemmäksi aikaa kahdelle helsinkiläisneidille, jotka kävivätkin sitten Pirkanmaalla useita vuosia ja myös kesäkauden ulkopuolella.

Paljon on vasara paukkunut

Sittemmin mökkien määrä on moninkertaistunut. Yhteensä vuokrattavana Mikkoloilla on tällä hetkellä peräti 12 mökkiä. Ritva ja Risto ynnäilevät, että Jaakko on aikanaan itse valmistanut niistä ainakin seitsemän. Risto taas on ollut apumiehenä mukana hänkin jo vuosikaudet. – Toki niiden ensimmäisten aikana olin vielä aika pieni poika, mutta myöhemmin olen ollut työmaalla myös hyödyksi, Risto hymyilee. Viimeisin lomamökeistä on valmistunut 2011. Mökki-termi ei tosin ole siitäkään paras termi, sillä neljän makuuhuoneen hirsikiinteistö täyttää helposti huvilan tunnusmerkit. Ja itse asiassa myös jokainen vanhemmista mökeistä on ehostettu tähän päivään.

26 kiuasta hoidettavana

Sen verran paljon mökkejä – ja kiukaita – piisaa, että uusien rakentamista ei tällä hetkellä ole suunnitteilla. – Ihan tarpeeksi näissä riittää

kuva: Mikkolan savusauna

NÄIN KOMEAN lasitetun terassin Risto tempaisi savusaunalle viime vuoden aikana.

SAVUPIRTIKSI RISTITYSSÄ kokoustilassa mahtuu palaveeraamaan isompikin porukka. Ja kun kokous on lyöty pakettiin, ei savusaunalle ole matkaa kuin noin 20 askeleen verran rantaan päin.

puuhaa, kertoo Risto joka saapui tähänkin haastatteluun yhden mökin lattian uusinnasta. Kun maa on Suomi ja puheenaiheena mökki tai huvila, selvä on, että sauna näyttelee tärkeää roolia. Risto laskeskelee, että hänellä on kaikkiaan vuokramökeissä 26 kiuasta. Aika monessa mökeistä kun on kaksikin saunaa, yksi sisällä ja toinen rannassa. Itse asiassa yksi kiuas sijaitsee jopa pihan toisessa lasitetussa huvimajassa. – Se todettiin parhaaksi keinoksi pitää maja lämpimänä, Ritva hymyilee. Paljuja yrittäjältä löytyy 4 kappaletta, joista kolme on mobiileita. – Omille mökeillämme näitä on mahdollista tilata, mutta en minä sen kauemmaksi ole niitä lähtenyt viemään, Risto selkeyttää.

Ympärivuotista vuokratoimintaa

Mikkoloiden mökeistä kaikki ovat ympärivuotisesti vuorattavana. Vuokramökkien kysyntä seuraa toki lomakausia, mutta ei täällä täysin kuollutta kautta eletä muulloinkaan. Siis ainakaan normaaliaikoja elellessä. Silloin asiakkaina tosin on harvoin lomailijoita. – Korona on hiljentänyt tätä todella paljon, mutta normaalitilanteessa meillä majoittuu täällä ympäri vuoden työmiehiä, joilla on työmaita ympäri Pirkanmaata, Risto kertoo. Työväen majoittumiseen tuli selvä pudotus jo viime keväänä, kun Uusimaa eristettiin. Tavalliseen tasoon ei ole työyöpyjien osalta päästy vieläkään. Kesällä mökit olivat sen sijaan kysyttyjä, mutta se ero moneen vuoteen oli, että nyt ulkomaiset turistit loistivat poissaolollaan. Tulevan kesän osalta varaustilanne näyttää hyvältä. Moni Mikkolan mökeissä lomaillut on tullut toisenkin kerran. Osa paljon useammankin. – Yhdellä pariskunnalla on ollut sama mökki varattuna juhannusvii-


TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

17

kuva: Mikkolan savusauna

koksi jo kolmekymmentä vuotta, Ritva kertoo.

MIKKOLAN KOMEALLA paikalla sijaitseva savusauna on saanut myös virallisempaa kiitosta.

Kokous- ja saunatilavaraus on ollut olematonta

Jos mökkivuokrauspuolella toiminta on ollut tavallisia oloja vaisumpaa, vielä heikompaa se on ollut kokous- ja saunatilojen osalta. Ne kun ovat olleet totaalisessa alikäytössä läpi koko epidemian. Edes se taudittomampi viime kesä ei piristänyt niiden kysyntää. Tähän syy oli kesäloma. Asiakkaat kun tällä puolella ovat liki poikkeuksetta yrityksiä. Ja syksyllä orastavan kysynnän sitten torppasi se taudin toinen aalto. Siinä on jäänyt reilun vuoden aikana aika moni asiakas saapumatta. Savutorpaksi nimetty tila on sen verran kookas, että sinne mahtuu kerralla helposti neljänkymmenen hengen kokousporukka. Ja kun sauna ja kokoustila on ollut normaalisti käytössä useampana päivänä viikossa, on tämä ollut myös taloudellisesti iso kolaus yrittäjille.

Savusauna on saanut valtakunnallista tunnustusta

Kaikki yritysryhmät eivät tosin edes tiloissa käy, vaan he tulevat suoraan saunomaan. Yrityksen tiloista löytyy kaksikin saunamahdollisuutta, joista isompi on savusauna. Mikään ikivanha perinnesauna se ei ole, vaan valmistumisvuosi ulottuu vuosituhannen vaihteen tienoille. Sauna oli entisen isännän Jaakon idea ja luomus. – Sen muistan, että kaikki tahtoivat neuvoa Jaakkoa, joka taas ei kuunnellut kenenkään neuvoja, Ritva kertoo. Hyvin tuntuu mies onnistuneen. Tästä kertonee jotain sekin, että Suomen saunaseura on valinnut aikanaan sen koko maan Vuoden Yrityssavusaunaksi. Siitä on edelleen kokoustilan seinällä komea messinkilaatta.

tyksiä silmälläpitäen. Toki välillä niitä ovat varanneet myös kaveriporukat tai esimerkiksi polttariryhmät, mutta pääsääntöisesti niitä varataan yrityksille. Ja perinteisesti vielä vähän suuremman kokoluokan firmoille. Kuten vieraskirjasta saattaa lukea, aika moni kertoo savusaunakokemuksen olleen enemmän kuin kohdillaan. Vuolasta kiitosta on tal-

Kiitosta monella kielellä

Molemmat saunat on tehty juuri yri-

TILAN TOINEN hikihuone on mallia korsusauna. Etenkin isommat ryhmät varaavat saunoista monesti kumpankin. Riston työpäivä jatkuu yhden mökin lattian uusimisen parissa. Sen lisäksi tälle viikolle on vielä tiedossa ainakin yksi kiukaan vaihto. Sekin on tuttua puuhaa. Risto laskeskelee, että kaikkiaan hänellä on mökeissä huollettavana 26 kiuasta. – Se tarkoittaa, että pelkästään kun kiviä lähtee uusimaan, niin melkein kuormurilla pitää toimia, hän hymyilee.

Ylöjärvellä on hyvä yrittää! 200

perustettua yritystä vuosittain

sovitut päivät on sitten jouduttu perumaan tartuntatilanteen kehittymisen mukaan. Suuri osa yritysryhmistä on sekä saapunut että poistunut samana päivänä, mutta joskus ryhmät ovat halunneet myös yöpyä. Siinä ongelmana yleensä on ollut se, että mökit ovat vuokrattu täpötäyteen

15

luovutettua yritystonttia vuosittain

Luonnollisesti vieraileville ryhmille on tarjolla myös muonitusta. Ritva on tähän saakka valmistanut kaikki vieraille valmistettavat tarjonnat, mutta Risto ja hänen vaimonsa Johanna ovat tätä viime aikoina toppuutelleetkin. Vaikka Ritva vähätteleekin puheissaan kestitsemiseen tarvittavaa työmäärää, selvää on, että useamman kymmenen hengen ruokailu ei synny aivan kädenkäänteessä. Keskusteluja on käyty muutaman tutun pitopalveluyrittäjän kanssa, mutta varsinaista hovitoimittajaa ei ole vielä valittu.

Nyt onnistuu myös yöpyminen

Yritysten osalta tilanne näyttää edelleen varsin synkältä. Jonkin verran kyselyitä on tullut, mutta kuten muuallakin, aika monet jo

15

min. Tampereelle

1

jo ennakkoon. Nyt tilanne on kuitenkin siinä suhteessa ”parempi”. – Ei kun tervetuloa! Mikkolat lausahtavat. ● Teksti: VILLE KULMALA kuvat: VILLE KULMALA JA MIKKOLAN SAVUSAUNA

Jopa 70 eri lähituottajan tuotteita. Tervetuloa! Koskitie 50, Korkeakoski, puh. 045 272 5557

Muonittaja hakusessa

Puitteet kohdillaan

Savusaunan varsinainen hikoiluhuone on pidetty viime vuodet entisellään, mutta sen ympäristöä on entrattu urakalla. Viime vuonna Risto esimerkiksi uusi suihkutilat kokonaan, ja valmistuipa siinä sivussa myös vähintään parikymmentä ihmistä kerralla vetävä lasitettu terassi. Remonttiin koronan aiheuttama hiljaiselo tarjosi oivan tilaisuuden. Savusaunan ympäristöstä löytyy vielä erikseen palju, avotulipaikka sekä grillikota. Elämyksen tarjoaa myös pihan toinen sauna, joka ei sekään ole ihan perinteistä mallia. Se on nimittäin korsusauna ja täten kokonaisuudessaan maanalainen. Sen sisäänkäynti muistuttaa Taru Sormusten Herrasta -elokuvan hobittiasuntoja, joskin normaalikoossa.

lentunut sivuille useammallakin kielellä, sillä varsin monesti yritykset ovat tuoneet paikalle ulkomaisia vieraitaan joka puolelta maailmaa. – Aika monta valokuvaa tästä rannasta on vuosien saatossa otettu, Ritva kertoo. Hänen mukaansa ulkomaalaisten saapujien ensi teko onkin melkein poikkeuksetta rannan ikuistaminen omaan puhelimeen. Ulkomaisiin vierailijoihin suurimman vaikutuksen on muutenkin tehnyt juuri luonto. Sitä varten on tehty mukava kaikkien tallusteltavissa oleva luontopolku, joka varsin usean porukan kanssa sitten päätetään nokipannuhetkeen. Luontopolun läheisyydestä löytyy myös laavu sekä iso kota.

Majoitu edullisemmin aivan Virtain keskustassa! Olemme avoinna ympäri vuoden. Meiltä vain reilu puoli tuntia Keuruulle, Tuuriin tai Ähtäriin.

Tarjoushinnat alkaen: 1 hh 55 € / yö 2 hh 69 € / yö

Nyt saatavilla myös 3–4 hh. Siisteissä huoneissamme on liinavaatteet, pyyhkeet, oma kylpyhuone, taulu-tv ja minikeittiö jääkaapilla ym. varusteilla. Ilmainen pysäköinti ja WiFi.

HOTELLI TARJANTEEN MAJOITUS Virtaintie 35, 34800 Virrat info@tarjanne.com, p. 041 461 01 65

www.tarjanne.com

Seitsemisen kansallispuisto

hotellitarjanteenmajoitus

YRITTÄJÄKORTILLA –7,0%:n LISÄALENNUS normaalihinnoista suoraan hotellista varattuna.

Timo Isolähteenmäki, p. 050 351 6507 Tanja Vuori, p. 050 437 1281 ylojarvenyrityspalvelu.


18

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

kuvat: Mainostoimisto uniikki

Tilihommat vaihtuivat hotellin pyörittämiseen – Puheenjohtajan vastuu sysäsi hotellin suoraan Juhan lapaan ku v

Hotelliyrittäjä Juhasta tuli sattumalta. Siihen vaikutti hänen jo 2000-luvun alkupuolella tekemänsä asuntohankinta, jonka myötä hän oli ostanut itselleen osakkeen Virtain keskustassa sijaitsevasta kiinteistöstä. Samassa taloyhtiössä oli toiminut hotelliravintola jo vuodesta 1966. Nimi tosin oli vaihtunut matkan varrella muutamaan otteeseen. Hotelli Tarjanteen nimellä perustettu majoituspaikka kun oli tunnettu matkan var-

Ammattikorkeakoulun mukana lähti myös edeltävä yrittäjä

Näin pääsi käymään 2012, kun edellinen yrittäjä ilmoitti pistävänsä hanskat naulaan. Motiivi ei ollut mysteeri. Käytännössä asiakasvirrat romahtivat heti, kun Virroilla toiminut Pirkanmaan ammattikorkeakoulu oli lopettanut toimintansa paikkakunnalla. – Lopetuspäätöksen aiheuttamat muutokset olivat erittäin suuret koko paikkakunnalle. Hotelli oli ollut käytännössä täynnä, sillä se oli toiminut myös opiskelija-asuntolana. Kun AMK lopetettiin, asuntojen tarve loppui ja myös ravintolatiloissa toiminut vuokralainen päätti vuokrasuhteensa, Juha selkeyttää. Hänen ”pöydälleen” asia tuli, koska hän toimi kiinteistön hallituksen puheenjohtajana.

Taloyhtiön pyöritysideasta luovuttiin nopealla aikataululla

Ei Juhan alun perin hotellista mitään liiketoimintaa itselleen edes ajatellut. Ensimmäinen ajatus hänellä puheenjohtajana oli se, että taloyhtiön talous piti saada reilaan. Jossakin vaiheessa ajatuksena oli hotellihuoneiden vuokraaminen taloyhtiöpohjalta, mutta siitä luovuttiin. – Aluksi siivoilimme paikkoja yhdessä muiden osakkaiden kanssa, mutta nopeasti kävi selväksi, että taloyhtiön pyörittämänä hotellista ei tulisi mitään, hän kertoo. Yhtiölle tiloista oli tullut riesa, sillä vaikka ne olivat kiinni, kuluja ne teettivät suljettunakin. Tuhannen neliön lämmittäminen ei ole ilmaista lystiä. Juha näki jo tuolloin tiloissa tosin myös potentiaalia. – Erityisesti se kiinnosti, että koko kaupungissa ei ollut yhtään ympärivuotista majoitustilaa keskustan alueella, vaan kaikki kunnolliset majoituspaikat olivat selkeästi sivummalla. Halusin uskoa, että tämänkokoisen kaupungin keskustassa olisi tilaa hotellille.

JUHA TANHUA–TYRKKÖ on pyörittänyt hotellia yrittäjänä vuodesta 2016. – Minä olen kehittänyt liiketoimintaa omalla kassavirralla. Se on välillä vaatinut tinkimistä omasta palkasta, mutta jotenkin se on ollut minulle hyvin tyypillinen toimintatapa. Itse en kuulu siihen kastiin, että ensin ostetaan sadan tonnin auto ja palkataan viisi työntekijää. Minulla on pikemminkin ollut päinvastainen ideologia tämän firman kasvattamisen suhteen, yrittäjä kertoo.

Yrittäjänä vuodesta 2016

Loppuvuodesta 2014 Juha aloitti Valmennuskeskus Publicin yrittäjyysvalmennuksen. Se tuki miehen mielestä suotuisasti hänen talousosaamistaan. Virallisesti hotelliyrittäjä Juhasta tuli 2016. Yritys hänellä oli jo pöytälaatikossa, sillä hän oli harjoittanut pienimuotoisesti maa- ja metsätalo-

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

Kylän nopein elmonet.fi 03 486 4300 asiakaspalvelu @elmonet.fi

www.kakstilit.fi p. 044-2790414 / 040-6873603

järkihankinnaT infraan! www.jita.fi

SUORAAN PUUTARHALTA laaja valikoima laadukkaita • Kesäkukkia • Amppeleita • Vihannesten ja yrttien taimia Puutarhatuote Hänninen Killinkoskentie 587, Virrat puh. 044 255 6282 www.hannisenkukat.fi

Avoinna ma–pe 9–19, la 9–17, su 10–17

utta perintötilalla kotikunnassaan Kurussa. Hän risti hotellin Hotelli Tarjanteen majoitukseksi – alkuperäistä nimeä kunnioittaen. Reilun tuhannen neliön tilat pitivät alun perin sisällään ravintolan, yökerhon sekä 15 hotellihuonetta. Nyt hotellikäytössä niistä on 14. Ravintola on toistaiseksi tyhjillään, sillä Juha pyörittää vain majoitustoimintaa.

Sairastumiseen ei ole varaa

VIRTAIN YRiT TÄ JÄT

Tilitoimisto- ja kopiointipalvelut

lle ala

Majoitusliikkeellä on pitkät perinteet

rella niin Eetvarttina kuin Virtain Hovinakin. Sellaisena se tunnettiin vielä 2012, jolloin hotelliravintola muuttui taloyhtiön vastikkeenmaksajasta murheenkryyniksi.

Vi

lm

J

uha Tanhua-Tyrkkö toteaa, että huhtikuussa eletään vielä hiljaiseloa. Varsinainen sesonki hotellilla alkaa vasta juhannuksen tienoilta. Ja siitä mennäänkin sitten elokuun puoliväliin eli käytännössä koulujen aloitukseen saakka todellista korkealentoa. – Kesällä pitää painaa töitä, sillä se on meidän ehdoton huippusesonkimme, hän myöntää ja otaksuu, että kaava on hyvin tuttu kaikissa maaseutujen pienempien paikkakuntien hotelleissa.

a:

ku

Juha Tanhua–Tyrkölle olisi taloushallinnon ammattilaisena varmasti tarjolla myös oman alan töitä, mutta ei hän niihin enää haikaile. Juha otti vuonna 2016 kontolleen Virtain keskustassa silloin jo 50 vuotta toimineen hotellin, jota hän on remontoinut ja kehittänyt siitä saakka. Tulevasta kesästä hotelliyrittäjä odottelee oikeinkin hyvää – koronoineen kaikkineen.

Hanki kaikki PUTKET JA KAIVOT infrarakentamiseen kokeneelta, kotimaiselta!

Juha myöntää, että ei hotellin pyörittäminen pienessä kaupungissa mikään ympärivuotinen yleisömagneetti tai kultakaivos ole. Hän kertoo silti olevansa tähänastiseen hyvin tyytyväinen. – Paikkakunnan kokoluokkaan nähden kaikki on mennyt mielestäni erittäinkin hyvin. Kannattavuus perustuu pitkälti omaan tekemiseen. Hotellia hän on pyörittänyt hyvin pitkälti omin voimin. – Minulla on pari hyvää osa-aikaista kerrossiivoojaa kullanarvoisena apuna, mutta muuten tämä pyörii omin voimin, hän esittelee. Kaikkien lankojen pitäminen omissa käsissä ei hänen mukaansa välttämättä ole kuitenkaan se paras vaihtoehto. – Yrittäjä ei saa olla sairaana, niin se vaan on, Juha sanoo ja harmittelee, että työntekijöiden palkkaami-

Leena 041 501 9902


TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

PIENET YKSITYISKOHDAT kertovat majoitustoiminnalla olevan täällä pitkät perinteet. Kuvan palvelupainike ei tosin ole tänä päivänä enää käytössä. ERITYISEN PALJON myönteistä palautetta hotelli on saanut siisteystasosta. Siitä ei ole tehty ainuttakaan varsinaista asiakasvalitusta koko yrityksen historian aikana. Eikä ihme, huoneet ovat huomiota herättävän siistejä.

nen pienyritykseen on tehty Suomessa kohtuuttoman kalliiksi. – Olen ehdottomasti sitä mieltä, että työntekijä on palkkansa ansainnut, mutta eläkemaksut ja muut palkkakustannusten päälle tulevat menot tekevät palkkaamisesta hyvin hankalaa. Valitettavasti itsekin tiedän monta yrittäjää, joilla ei ole riittävää taloushallinnon kokemusta. Monelle on tullut jälkikäteen ikäviä yllätyksiä näistä palkkakustannuksista.

semmin ajaneensa ohi. – Tätä olen koettanut saada perille myös tuonne kaupungin matkailuun. Monet ovat sanoneet, että Virrat on kaunis ja luonnonläheinen, vaikka me emme itse sitä täällä aina huomaakaan, hän toteaa. Entä mitä sitten yrittäjä yleensä suosittelee vierailleen täältä nähtäväksi? Juha nostaa esiin paikkakunnan ykköskohteen eli Torisevan rotkojärvet. – Sitä minä aina päällimmäisenä kuvat: Mainostoimisto uniikki

Näin viime kesä kohteli hotellia

vaisulta, Juha odottaa vahvaa kesää. – Jo nyt kysyntää on kuitenkin ollut jonkin verran, mikä on positiivista. Itse tahdon ajatella, että tämä on kotimaan matkailun huippukesä. Koronan päättymistä tietysti haluamme kaikki, mutta itse toivon lisäksi, että Suomen matkailulle nämä pari vuotta toimisivat hyvänä markkinoijana. Siis niin, että suomalaiset olisivat tajunneet ja tajuaisivat, kuinka hienoja nähtävyyksiä meillä täällä Suomessakin on. Siitä Juha on mielissään, että niitä pitkään kalenterista kokonaan uupuneita tapahtumia on saatu merkittyä almanakkaan jo useampia. Matkailuyrittäjälle ne ovat mannaa. – Meillä on esimerkiksi tiedossa Kalevan Kierroksen soudut tulevalle suvelle, jonka vuoksi minulta on siksi viikonlopuksi huoneet varattu jo aikapäiviä sitten.

Hyvä mutta halpa

Kuten kaikki tietävät, viime vuosi oli majoitus- ja ravintola-alallehyvin vaikea. Olihan Suomen väkirikkain maakunta tovin kokonaan eristyksessä. Juha kuitenkin kertoo koronan haitanneen häntä vähemmän kuin olisi alkuvuodesta voinut luulla. – Minun kohdallani onni on, että Virrat on niin kesävetoinen paikkakunta. Keväällä tuli peruutuksia, mutta kesällä majoitusaste oli hyvä. Ja meidän tuloksemme tehdään kesällä, hän kertoo. Ulkomaiset turistit viime vuodelta jäivät luonnollisesti lähes kokonaan puuttumaan, mutta liikevaihdossa se ei juuri näkynyt. Kotimaan matkailijoita piisasi kiitettävästi läpi koko suven. – Ähtärin ja Alavuden majoituspaikkojen ollessa täyteen varattuja puhelin alkaa soida meillä. Kesäloma- aikaan kun ilmeisesti koko Suomi haluaa mennä Ähtärin eläinpuistoon ja Keskiselle kauppaan.

Juhan suositukset

Juha on itse pitänyt mielessään kirjaa matkailijoiden motiiveista Virtain visiitteihin. Yksi yhdistävä tekijä on ollut se, että moni kertoo aikai-

suosittelen. Hyvinä kakkosina tulevat sitten tuo meidän sataman alue sekä Killinkosken vanha tehdas, hän listaa. Toisaalta yrittäjä ei pysähdy rajalla. – Ehdottomasti minä ratsastan myös tuolla Helvetinjärven kansallispuistolla, vaikka se Ruoveden puolella onkin. Eihän tännepäin saapuvaa turistia kiinnosta joku kotikunnan raja, hän kertoo. Ei-luontopuolelta hän nostaa esiin paikallisen tanssilavakulttuurin. – Virtain Hiekkaranta on legendaarinen tanssi- ja keikkapaikka, ja siellä on oikein hyviä esiintyjiä tiedossa tulevalle kesälle, hän vinkkaa.

Odotukset korkealla

Vaikka hotellin varaustilanne vielä huhtikuun ehtoopuolella näytti melko

Yö Juhan hoteissa ei ole kustannuksiltaan kohtuuton. Yhden hengen huoneessa taksa on 53–59 euroa yöltä, ja 2-hengen huoneesta selviää 63–76 eurolla. Hinnat yrittäjä on pystynyt pitämään alhaisena erityisesti siitä syystä, että majoitukseen ei kuulu hotelliaamiaista. – Huoneissamme on kuitenkin minikeittiöt, Juha kertoo ja huomauttaa vielä, että tulevaksi kesäksi jonkinlainen aamiaismahdollisuus on suunnitteilla. – Siisteys, sijainti ja sopiva hintalaatusuhde ovat niitä seikkoja, joihin asiakkaat ovat olleet todella tyytyväisiä, Juha listaa. Asiakaspalaute on myös tärkeä kehitystyökalu. – Some-kanavien lisäksi aika paljon minulle edelleen tulee palautetta lomakkeiden muodossa, koska olen jättänyt jokaiseen huoneeseen palautelomakkeen. Siinä saa antaa risuja, ruusuja ja muita terveisiä. Ja otan vinkistä vaarin, jos ja kun joku minulle ehdotuksia antaa. ● Teksti: VILLE KULMALA kuvat: VILLE KULMALA JA MAINOSTOIMISTO UNIIKKI

Palkkatöistäkin piisaa kokemusta aina vikavippifirmaa myöten Juha Tanhua–Tyrkkö myöntää, että tällä hetkellä jo pelkkä ajatus palkkatöihin palaamisesta kuulostaa kaukaiselta. Yrittämiseen liittyvä vapaus on sopinut hänelle erinomaisesti. Hän ounastelee saaneensa jonkinlaisen kipinän yrittäjyyteen jo kasvupaikastaan, kurulaisesta maatalosta. Siellä oppi työntekoon lapsuudesta alkaen. Tulevaa yrittäjyyttä silmällä pitäen erittäin oivaa oppia hän sai aikanaan myös Ylisen kauppapuutarhassa Ylöjärvellä, jossa hän oli töissä kaikkiaan seitsemänä kesänä ja jouluna. – Siellä oppi paljon yrittämisestä, ja edelleen olen näiden nykyisten omistajien eli Maarit ja Jarmo Vennon kanssa hyviä ystäviä, hän kertoo. Opinnot Juha päätyi suorittamaan naapuripitäjissään. Ruovedellä käydyn lukion jälkeen oli vuodossa Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Virroilla, missä hänestä leivottiin taloushallinnon tradenomi.

Konkurssin jälkeen kiusasivat silmävaivat

Opiskelujen jälkeen Juhan pestasi Visuvesi Oy. Toimenkuva vastasi koulutusta, sillä hänestä tuli yrityksenavustava kirjanpitäjä. Sittemmin konkurssiin ajautuneessa firmassa Juha ehti olla kaikkiaan 4,5 vuotta. Hänet lomautettiin ja myöhemmin irtisanottiin noin vuosi ennen konkurssia. Kauan ei talousosaajan tarvinnut olla toimettomana, joskin muuttoa se vaati. Seuraava työpaikka löytyi Pirkkalasta, missä hänet pestasi Pirkanmaan Finanssi -tilitoimisto. Siellä hänen pestinsä kesti muutaman vuoden. Työ itsessään maistui, mutta nyt vaivaksi tulivat terveydelliset murheet. Juhalla on krooninen silmäsairaus, jolle jokapäiväinen ruudun tihrustaminen oli myrkkyä. Leikkaus auttaisi vaivaan, mutta sitä varten pitäisi löytää elinluovutuksina sopivat sarveiskalvot. Sen verran

Yrittäjä, varaa paikkasi!

VIRTAIN YRiT TÄ JÄT

DORIMEDIA OY

19

raskaaksi työ ajoittain kävi, että lopulta Juha päätti itse irtisanoa työsuhteensa.

Vaikea päätös muttei mikään maailmanloppu

Taloudellisesti työsuhteen lopettaminen oli raskas päätös, muttei silti mikään maailmanloppu. Itsetutkiskelua tehdessään Juha oli tullut siihen lopputulokseen, ettei hän kuitenkaan ollut tilitoimistomaailmassa missään varsinaisessa unelma-ammatissaan. – Vaikka tarkkuus onkin kirjanpitäjälle hyvä ominaispiirre, itse olin siihen hommaan vähän liiankin perfektionisti, Juha analysoi aikanaan tekemäänsä alanvaihtopäätöstä. Tuleva hotelliyrittäjä kävi vielä kertaalleen kokeilemassa tilitoimistossa, mutta päätti sen työsuhteen heti koeajan päätyttyä. Silmäongelma ei ollut petraantunut pätkääkään, eikä työn entistä suurempi digitalisaatio ja tätä kautta vain lisääntynyt näyttöpääteaika ainakaan helpottanut asiaa. Työttömyyskin kävi 2010-luvun alkupuolella Juhalle tutuksi, sillä ahkerasta etsinnästä huolimatta töitä ei tahtonut löytyä. Lähinnä joitakin lyhyempiä pätkähommia. – Tein aikalailla kaikkea, mitä satuin saamaan.

Piipahdus pikavippien ihmemaassa

Tähän osastoon lukeutuu myös hänen syksyllä 2012 vastaanottamansa äitiyslomasijaisuus erään pikavippifirman kirjanpitäjänä. Työstä maksettu korvaus oli varsin hyvä, mutta itse työ hyvin vaativaa myös henkisesti. – Aika paljon siinä törmäsi elämässään hyvin epäonnisten ihmisten kohtaloihin, Juha kertoo. Töitä hänelle olisi ollut tarjolla myös sijaisuuden jälkeen, mutta tämän option Juha jätti käyttämättä. – Firma siirsi noin vain toimipisteensä Tampereelta Helsinkiin, johon myös minun olisi pitänyt siirtyä. Ehkä se saattoi olla huonokin valinta, mutta minä olin päättänyt, että Helsinkiin en muuta. Pidin itseäni hiukan liian vanhana ja olin sitä paitsi juurtunut jo tänne Pirkanmaalle. ●

Leena 041 501 9902

Kaivinkoneurakointi

Martti Alho Tmi

WWW.VIRHYDRO.FI

Harjulantie 21 34770 Kurjenkylä Puh. 0400 336 365 alhomar@phpoint.fi

Kiitos,

Rakennuspalvelu Oy p. 0400 623 817 tero.nihti@phpoint.fi

kun ostat paikalliselta!

www.vrpoy.fi

• Sertifioidut kosteuseristys- ja laatoitustyöt • Perustamistyöt • Lattiavalut • Hirsirakentaminen • Saneeraukset ym. talonrakennustyöt • Kalusteiden myynti ja asennus -palveluyrittäjä

Pirkantie 22, Virrat, 010 2711 200

Hyvä luottokelpoisuus © Bisnode 2016

Sinulle, joka arvostat uusiutuvaa energiaa:

IkiWirta 18 kk-sähkösopimus

&$$-/*)рпп‫ڿ‬00.$0/01% &*'*"$./ ) -"$ѵ /0*/ /)'ü# ''üѶ $--*$''%-&)*..Ѷ*($..1 .$1*$('$/*&.$..(( Ѻ 

.*+$(0.*.*$//

..&./ѵ!$ҝ$&$2$-/ /$.*$/(44)/$$(( птучффусп

.&0./$ рпѶ$--/ +0#ѵптучффрр (44)/$ҽ&./ѵ!$

Virtain Yrittäjät ry

0-$)"*./ &*'*"$./ ) -"$Ѻ0-$)&*1*$('*()/-+ . ) ($/*$/ //0)%1$( /&ü/ )–asennettuna. Alk. 5 750 €.

4.4'$.üü+0#ѵптучффуспѺ


20

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

TUTKITUSTI SUOMEN TYYTYVÄISIMMÄT YRITYSASIAKKAAT. Yritysasiakkaamme ovat tutkitusti Suomen ja Pohjoismaiden tyytyväisimpiä*. Asiakaskokemus on meille tärkein onnistumisen mittari ja henkilökohtainen palvelu osa asiakaslupaustamme. Asiantuntijamme yrityksesi apuna:

Hanna Kärpänniemi Veli-Pekka Sihvonen yritysrahoituspäällikkö yritysrahoituspäällikkö 050 324 8630 045 228 2400

Marjut Rasinmäki asiakkuusjohtaja 044 322 5525

Jaana Salokangas yritysasiakkuuspäällikkö 050 302 1045

Eevamaria Piesala yrittäjän pankkiiri 010 311 6430

Annamari Yläpoikelus yrittäjän pankkiiri 010 311 6408

Hanna Ahola talousasiantuntija 010 311 6492

Tuula Rautava talousasiantuntija 010 311 6418

Kaisa Jonkka talousasiantuntija 010 311 6461

Jaana Tuominen talousasiantuntija 010 311 6452

Petra Latvala talousasiantuntija 010 311 6466

Riitta Andersson talousasiantuntija 010 841 5791

Taina Vilppo talousasiantuntija 010 311 6438

Eerik Nieminen sijoituspäällikkö 050 4434 792

Hanna Ulvila sijoituspäällikkö 050 516 1309

Pirkka Katajala pankkilakimies 040 741 0190

Jussi Luoma paikallisjohtaja 045 229 2744

Harri Vaarasalo liiketoimintajohtaja 050 325 4113

*EPSI Rating Pankki ja rahoitus 2020 -tutkimus

YRITTÄJÄN TAHDON ASIALLA.

010 311 6400 | saastopankki.fi/aito Hämeenkyrö Kyröskoski | Ikaalinen | Kangasala | Lempäälä | Nokia | Pirkkala | Pälkäne | Sastamala | Tampere | Valkeakoski | Ylöjärvi Puhelun hinta 010-numeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24%) kotimaan lanka- ja matkapuhelinliittymistä.


TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

Tällä kotieläinpihalla eivät rapsuteltavat lopu kesken Taaben Farmi -kotieläinpiha on toiminut vasta syksystä 2019, mutta ajatus siitä ehti muhia sen perustajan, Riikka Ikkalan päässä pidemmän aikaa. Samassa pihassa hän vietti aikaa jo yli 30 vuotta sitten, jolloin se oli hänen mummolansa pihapiiri. Sen verran hyvin hän paikassa viihtyi, että ajatteli jo tuolloin, voisikohan hän joskus itsekin asua täällä. Tämän haaveen hän toteutti vuonna 2001, kun Riikka aviomiehensä Kimmon kanssa asettui Vammalan Kärppälään, tuttuun osoitteeseen. 17 vuotta ja kolme lasta myöhemmin paikasta tuli hänelle myös elinkeino. Elämää ei tästä pihasta taatusti puutu.

Sääntöjä on viisi Navetan pielestä löytyy lista farmin säännöistä. Niitä ei ole kuin viisi, ja ne kuuluvat seuraavasti: 1. Älä jahtaa eläimiä. 2. Voit ruokkia eläimiä voikukilla. Älä anna niille mitään muuta. 3. Älä mene eläinten häkkeihin tai aitauksiin ilman lupaa. 4. Ethän tupakoi Farmin alueella tai parkkipaikalla 5. Unohda kiire!

k

otieläinpiha eroaa monesta vastaavasta ainakin siinä, miten vapaina eläimet tontilla kulkevat. Esimerkiksi lampaat ja vuohet käyskentelevät laajassa pihapiirissa itsenäisesti. Niitä ei siis tiirata hyvän matkan päästä aidan takaa. Melko ison kehon omaavaa tamperelaistoimittajaa eläimet eivät ainakaan tunnu pelkäävän pätkääkään. Sekä lampaat että vuohet tulevat tekemään läheistäkin tuttavuutta. Ja iloiset pääääät kajahtelevat ympäri pihaa. – Alun perin ajatuksena oli pitää eläimiä enemmän aitauksissa, mutta koska käytäntö on osoittanut vapaamman käytännön olevan niin eläinten kuin kävijöidenkin mieleen, olemme päätyneet tähän malliin, Riikka Ikkala kertoo.

Ja niistä tosiaan ainoastaan viimeinen on kirjattu huutomerkillä. Riikka ikkala myöntää listan menneen hyvin jakeluun. useista sadoista vieraista ei ole tarvinnut ikinä muistuttaa säännöistä kuin aivan yksittäisiä kertoja, ja yleensä silloinkin kyseessä ovat olleet lapsivieraiden vanhemmat. – Erittäin hyvin tämä eläinten ja ihmisten yhteiselo on pihassamme toiminut, hän kertoo. Eläinten kannalta ratkaisu tarkoittaa todellakin erittäin laajaa liikkumatilaa.

Jatkuu seuraavalla sivulla → RIIKKA IKKALAN perustama yritys sijaitsee hänen vanhassa mummolassaan. Tänne nainen muutti miehensä kanssa jo 2001. Täällä asuminen oli ollut yksi hänen lapsuudenhaaveistaan. Perhekoko on sittemmin kasvanut ihmistenmäärässä viiteen ja eläinten osalta vielä moninkertaiseksi.

SASTAMAL AN YRiT TÄ JÄT

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

Leena 041 501 9902

21


22

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

... jatkoa edelliseltä sivulta

Kysymys kuuluu siis, montako jalkaa tilan eläimillä on yhteensä? Vastaus tähän kerrotaan tekstin loppupuolella.

Paletti pyörii oman perheen voimin

Käytännössä Taaben Farmi on Riikan bisnes. Aviomies Kimmo auttelee omien lomiensa aikana. Lisäksi kesäkaudella Riikalla on kolme oman talon kesätyöläistä. Lapsista kaikki ovat teini-iässä, nuorimmainen tosin virallisesti vasta kesällä. Haastattelupäivänä kotona on äitinsä seurana perheen esikoinen Fanny. Hänellä on tänään etäopetuspäivä lukiosta, jota hän käy Tampereella. Fanny otti viime kesänä paljon vastuuta pihassa toimivan kioskin myynnistä. – Lisäksi Fanny on hoitanut eläimiä hyvin aktiivisesti, kuten muutkin lapsemme, äiti kiittelee. Sekä Riikka että kioskivastaava Fanny ounastelevat, että myyntipuolella tämän suven hitti tulee olemaan sama kuin viime vuonna. Sinne myyntiin otetut Ison tuvan jäätelöt kun ovat varsinaissuomalaisen tilan omien lehmien maidosta tehtyä. Toinen suosittu lähiherkku oli Ylöjärveläisen Suojärven Suklaatilan tuotteet. – Olemme muutenkin koettaneet suosia lähiruokatuottajia, Riikka kertoo.

TAABEN FARMIN suurin heikkous autottomille talouksille on se, että se ei todellakaan sijaitse julkisten liikennevälineiden reiteillä. Sastamalan Kärppälästä matkaa Tampere–Rauma-tielle on useampi kilometri.

Epidemian ehdoilla

Yrityksen aloitusajoitus ei ole ollut sieltä helpoimmasta päästä. Vuoden 2019 kesäkauteen ei Taaben Farmin avajaisia vielä ehditty pitää, joten ensimmäisen kerran ovet saatiin suurelle yleisölle auki syysloman 2019 aikaan. Ja sen jälkeen ei auki oikein ehdittykään olla kuin hiihtoloma-aikaan, kun Suomesta oli tullut pandemia-aluetta. Kunnolla auki on siis ehditty olla vain viime kesänä, jolloin tautitilanne maassa oli selvästi parempi. Ja siitä kesästä tulikin varsin hyvä. – Kävijämäärät lähtivät mukavaan nousuun etenkin sen jälkeen, kun paikallislehti kirjoitti meistä, yrittäjä kertoo. Loppukesästä asiakkaiden kanssa jutellessa sekin selvisi, että puskaradio oli alkanut toimia. – Hyvin moni kertoi tulleensa tänne jonkun täällä käyneen suosituksesta, hän iloitsee. Loppujen lopuksi kesästä tuli oikein hyvä. – Viime kesä ylitti odotukset. Kesäkuu oli vielä vähän hiljaisempi, mutta heinäkuussa väkeä kävi oikein hyvin. Sen johdosta parkkipaikkaa päätettiin laajentaa tulevaksi kesäksi, Riikka lupaa.

KUVAN MINIPOSSU Onni viihtyy hyvin talvikarsinassaan kalkkunoiden kanssa. ONKS TUKKA HYVIN, kelloo ei ole. Tatun tyylinäyte poseeraamisesta.

Kalkkunalla on show päällä

Batman liittyi seuraani

Riikkaa ei ihmetytä yhtään, että Rokki-niminen lammas on ensimmäisenä tekemässä tuttavuutta toimittajan kanssa. Se kun on kuulemma luonteeltaan hypersosiaalinen ja suorastaan rakastaa rapsuttelua. – Se kulkee täällä hyvin tehokkaasti asiakkaiden joukossa, hän hymyilee. Tummakarvaisen lampaan lisäksi kamera ja kameralaukun sisältö tuntuu kiinnostavan myös Batmania, joka on vuohi. Vaikka sen parinkymmenen sentin pituiset sarvet näyttävätkin hieman uhkaavilta, luonteeltaan supersankarin mukaan nimetty vuohi on erittäin säyseä. Saankin siitä seuralaisen koko pihakierrokseni ajaksi. Pihapiirissä löytyy myös kaikki söpöysrajat ylittävä pieni karitsa, joka on suurine silmineen ja vielä pikkuisen kömpelöine liikkeineen kuin suoraan Disney-elo-

SÖPÖYDEN RUUMIILLISTUMA on Sörsselssön-karitsa. Se seuraa emoaan kuin hai laivaa. Kesäksi molemmilla on kuitenkin edessään muutto, sillä he olivat Kärppälässä vaan talvehtimassa.

kuvasta. Ikää sillä ei olekaan vasta kuin pari viikkoa. Kesäkävijöiden iloksi se ei tosin ole tilalle jäämässä, sillä se on yksi tilan talviasukeista. Kesäksi se palaa emonsa kanssa kotitilalleen muutaman kilometrin päähän.

Nyt näyttää jo paremmalta

Riikka Ikkala myöntää seuranneensa kevään epidemiauutisointia vähän

SASTAMAL AN YRiT TÄJÄT

www.petvilla.fi 0400 883 979

Nevanperäntie 38360 Sastamala

pelonsekaisin tuntein. Epävarmuus tulevasta kun oli ilmeinen. Tänä vuonna auki ei uskallettu olla edes hiihtolomalla, koska juuri tuolloin koronatilanne oli hyvin haastava. Tätä haastattelua tehtäessä huhti–toukokuun taitteessa näytti jo paremmalta. Rokotukset olivat hyvässä vauhdissa ja tartuntaluvutkin jatkuvassa laskussa. Yrittäjä toivookin, että kesäkausi eli kesä-, heinä- ja elokuu saadaan elää mahdollisimman normaalisti. Nyt toukokuussa Taaben Farmi on auki viikonloppuisin, ja kesäkuussa ollaan auki viitenä päivänä viikossa. Yrittäjän mukaan hyvinä päivinä farmilla on vieraillut noin sata asiakasta. Oman kunnan eli Sastamalan lisäksi varsin hyvin liikkeelle on lähdetty myös vähän kauempaa, eritoten Tampereelta. Sitä yrittäjät ovat hieman ihmetelleet, että nokialaisten osuus on jäänyt vaisuksi, vaikka Kärppälästä ei kummoista matkaa kaupunginrajalle tulekaan.

– Ilman muuta meille Nokialtakin saa tulla, yrittäjä nauraa.

Melkoinen määrä koipia

Numero yksi syy siihen, että kotieläinpihalle lähdetään, ovat luonnollisesti eläimet. Ja niistä Taaben Farmilla ei ole puutetta. Jos laskento ei nappaa pätkääkään, voit hypätä suosiolla seuraavaan kappaleeseen, mutta halukkaat voivat tehdä pienen ällitestin, johon vaaditaan päässälaskutaitoa sekä vähän eläintietämystä. Tehtävänäsi on ynnätä yhteen tilalta löytyvien jalkojen määrä. Sen verran pitkä lista on tulossa, että ilman kynää tästä selvitäkseen pitää olla myös melkoinen muisti. Taaben Farmilta löytyy: neljä koiraa, viisi kissaa, yhdeksän kania, 20 kanaa, kaksi hanhea, kolme ankkaa, neljä kalkkunaa, viisi riikinkukkoa, kaksi viiriäistä, neljä frettiä, kolme marsua, kolme dekua eli torvimyyrää, yksi kilpikonna, yksi parta-agama, viisi lammasta, kolme vuohea, kaksi ponia sekä kaksi minipossua.

Koska haastattelua tehtäessä eletään vielä huhtikuuta, linnut joutuvat toistaiseksi tyytymään sisätiloihin. Tämä ei johdu koronasta vaan siitä toisesta pöpöstä eli lintuinfluenssasta. Sen leviämisen estämiseksi siipikarjan ulkona pitäminen on kiellettyä lintujen kevätmuuttojen aikana. Myös Taaben Farmilla kaksijalkaiset pääsevät tästä syystä ulkoilemaan vasta kesäkuussa. – Erityisesti nuo kalkkunat ovat olleet tästä vähän äkäisiä, yrittäjä kertoo vieraillessamme entisessä navetassa, joka on nykyään useammankin lajin koti. Äänimaailma on sen mukainen. Possujen röhkinän lisäksi toisesta päädystä voi kuulla hanhen kotkotusta sekä keskimmäisessä karsinassa majailevien kalkkunoiden holotusta. Karsinan ainoalla uroksella, valtavan, punaisen heltan omaavalla kalkkunalla, on show päällä. Se keikistelee pyrstöllään ja koettaa tehdä neiteihin vaikutuksen. Ankkojen ja riikinkukkojen majapaikat löytyvät toiselta puolelta navettaa. – Nämä ankat ovat päässeet tänne jo kesämajaansa, mutta kulku pihalle on näiltäkin edelleen pidetty säpissä, toisin kun kesällä.

Kesällä ollaan auki tiistaista lauantaihin

Pankkilainaa farmilla käyntiä varten ei tarvitse ottaa. Pääsylipun hinta kun on pidetty hyvin kävijäystävällisenä. Kesällä pääsylippu kustantaa seitsemän euroa henkilöltä. Suosituin tuote on 25 euroa kustantava perhelippu, joka oikeuttaa viiden henkilön sisäänpääsyyn. Se kaikkien tilavisiitistä kiinnostuneiden kannattaa muistaa, että sunnuntait ja maanantait Taaben Farmilla pidetään portit kiinni. Se antaa sekä eläimille että Riikalle tiimeineen vähän huiliaikaa. Farmin ovet avataan yleisölle aukiolopäivinä aina kello 10, ja auki ollaan kello 16 saakka. Viime vuonna ovet pidettiin auki kaksi tuntia myöhempään, mutta kokemus osoitti, että ne olivat tunteina ylivoimaisesti hiljaisimmat. Yrittäjän oma kokemus sanoo, että reissuun kannattaa muutenkin ehkä lähteä ennemmin aamu- kuin iltapäivän puo-


TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

KUVASSA ON tilan kaksi ponia, Tatu ja Norton. Tai oikeastaan toinen niistä on virallisesti kylläkin virallisesti amerikanminiatyyrihevonen. Se on hieman hassusti melko selvästi aitauksen varsinaista ponia pienempi.

23

BATMAN OLI kaikista pihan eläimistä ehdottomasti eniten toimittajan perään.

YRITTÄJÄ JA PARI lammasta eli Rokki ja Uuno. Kovasti karvapallot tuntuvat tykkäävän, että niitä rapsutellaan.

Lapsuuden haaveesta tuli totta Riikan mummola oli ehta maatila. Maanviljelyn lisäksi siellä oli lypsykarjaa. Nimensä Riikan kotieläinpiha onkin saanut hänen mummon lempilehmältä. – Haaveilin aina jo pienenä tyttönä, että joskus vielä muutan tänne. Täällä oli ihanan rento ilmapiiri ja vapaus tehdä mitä halusi, Riikka muistelee istuessamme päätalosta löytyvän Elsan kahvilan pöydässä. Sekin on ristitty paikallisen eläinasukkaan mukaan. Elsa on nimittäin yksi perheen vinttikoirista.

ANKOILLAKIN OLI ASIAA, mutta huomattavasti vähemmän kuin navetan toisella puolella majailevilla kalkkunoilla ja hanhilla.

Teekkarista tutkijaksi PIHAPIIRIN AINOA uroskalkkuna Nöpö-Felix on aikamoinen show-off. Pyrstysulat ovat pystyssä mimmejä, ei kameraa varten.

FRETIT OVAT tilan eläimistä harvoja, joita ei voi päästää häkistään ihmisten ja muiden elukoiden pariin. Ne kun ovat lihaasyöviä petoeläimiä, vaikka kovin sympaattisilta näyttävätkin.

lella. Eläinten energiataso kun tuppaa olemaan aamupäivisin korkeampi, kun taas iltapäivällä moni niistä saattaa vetäytyä ottamaan tupluurit.

sevaan vanhaan aittarakennukseen vasta ilmojen lämmittyä. Riihen sisäänkäynnin yläpuolelle on kirjattu niiden majapaikaksi ”Omituisten otusten aitta”. Tosin monelle kaupunkilaispojalle – allekirjoittanut toimittaja mukaan lukien – jo noissa pihan eläimissäkin on ihan mukavasti sitä eksotiikkaa. Ai niin se jalkojen määrä. Listassa mainituilla eläimillä on yhteensä 228 jalkaa. ●

Kaikista eksoottisimmat näkee vasta kesällä

Kotieläinpihan lajikirjo sisältää tosiaan myös pari eksoottisempaa lemmikkiä, kuten sauvasirkkoja, tuhatjalkaisia, kilpikonnan sekä parta-agaman. Niille kevätilma on kuitenkin vielä liian kolea. Ne pääsevät muuttamaan navetan pielessä sijait-

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Tyhjilleen maatila oli jäänyt jo 1997, jolloin Riikan isovanhemmista myös hänen mummonsa siirtyi ajasta ikuisuuteen. Riikka asusteli tuolloin Tampereella, josta oli tullut hänen opiskelukaupunkinsa. Riikalla oli työn alla diplomi-insinöörin tutkinto ja pääaineena ympäristö- ja biotekniikka. Opinahjosta tuli heti opiskelujen loputtua myös työnantaja, sillä Riikka päätyi korkeakoululle tutkijaksi useammaksi vuodeksi. Sen jälkeen häntä on tehnyt pääasiassa opetushommia. Yläkoulujen lisäksi Riikkaa ovat työllistäneet erityisesti lääketieteelliseen pyrkijöille järjestettävät valmennuskurssit, joilla hän opetti fysiikkaa ja kemiaa.

Maaseudun kutsu

Sen opiskeluaikanaan toisiinsa tykästynyt DI-pariskunta oli päättänyt jo etukäteen, että he haluaisivat asua toisaalla kuin kaupungissa. Osasyy tähän olivat koirat, joita pariskunnalla oli jo ennen Sastamalaa. Niille haluttiin enemmän tilaa missä temmeltää. Perhe oli käynyt tutustumassa useampaankin kohteeseen, mutta mikään ei ollut kolahtanut täysillä. – Koska vertasimme kaikkia käymiämme kohteita enemmän tai vähemmän tähän, aloimme toden teolla selvitellä, josko meidän olisi mahdollista tulla tänne, Riikka kertoo. Tänä vuonna he ovat asuttaneet nykyistä taloaan jo kaksi vuosikymmentä. Samassa taloudessa asuvien ihmisten määrä on noussut kolmella. – Perheen lapsista kaikkien kolmen, eli Fannyn, Fiinan ja Fransin koti on aina ollut täällä.

Pitkä työmatka antoi aivoille aikaa

Ei Riikalla parikymmentä vuotta sitten mitään ajatusta kotieläinpihasta ollut, vaan idea alkoi kypsyä hänen mielessään vasta paljon myöhemmin. Hänen yrittäjyyttä edeltänyt viimeisin opetuspestinsä oli Loimaalla. Ja sinne taas oli ajomatkaa aina sata kilometriä suuntaansa. – Niillä matkoilla suunnittelin hyvin pitkälti tätä yritystoimintaa-

Yrittäjä, varaa paikkasi!

SASTAMAL AN YRiT TÄ JÄT

DORIMEDIA OY

1 pysähdys 3 eri jätelajia kerralla

kierrätykseen

ni. Sillä pysyi hereillä paremmin, ja todella tarkkaan moni asia tuli siinä pohdituksi, hän kertoo. Lisäpontta suunnitelmat saivat siinä vaiheessa, kun Riikka sai kuulla opetushommien hänen osaltaan loppuvan. Mikään maailmanloppu se ei hänelle ollut. – Pikemminkin olin ehkä sitä vähän jopa odottanut.

Täysin uusi maailma

Yrittäminen oli Riikalle lajina tyystin uusi tuttavuus. Sukulaisista tai lähipiiristä ei pahemmin yrittäjiä löytynyt. Apua hän sai yrittäjäkurssilta, jonne mennessä Riikalla oli, kiitos niiden rattiaikojen, jo aika hyvät pohjasuunnitelmat yrityksestä. Siellä liiketoimintasuunnitelmasta hiottiin ne terävimmät kulmat. – Jonkin verran suunnitelmaa karsittiin, sillä sehän oli melkein huvipuisto jo niissä hurjimmissa visioissa. Tosin paljon suunnitelmissa on sellaista, joka ehkä jossain vaiheessa vielä toteutuukin, kuten kanoottien vuokraus ja rantasauna, Riikka kertoo. Mitään sen isompia yllätyksiä yrittämisessä ei ole tullut vastaan. – Ehkä ennakkoon olin pelännyt enemmän kuin oli tarpeen. Mutta myönnän, että vakituiseen palkkaan tottuneelle ajatus tuntui aluksi hurjalta. Starttiraha tosin oli siinä alussa hyvä apu, hän kertoo.

Leena 041 501 9902

AUTOHUOLTO.COM ILMASTOINTIHUOLLOT MYÖS UUDELLA 1234YF-AINEELLA

AINA EDULLISESTI

69€

Sisältäen: tarkastuksen, öljyn, uv-väriaineen sekä enintään 500 g r134a kylmäainetta ja 50 g 1234yfainetta. Ylimenevät r134a: 10 €/100 g tai lisätty 1234yf: 30 €/100g.

FINSKA

010 205 5010 asiakaspalvelu@finska.fi www.finska.fi

Aikaa varaamatta!

p. 03 389 1180


24

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

KARI TOLONEN, järjestöneuvos ja Chaine des Rotisseurs -järjestön officier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan pirkanmaalaisen ravintolan ruokatarjontaan.

KU K A? LOUNASVIERAS: Janne kangaskokko, Lentopalloilun päävalmentaja VaLePa. ASUU: Nokialla PERHE: avopuoliso Mari ja tyttäret Meea ja Moona HARRASTUKSET: Musiikki – kitaran ja rumpujen soittaminen, talon remontointi

LOUNASVIERAANA VALEPAN päävalmentaja Janne Kangaskokko.

Yhteinen ruokahetki tärkeä

Koska tilanne sen soi, lounasjuttu päästään tekemään ilahduttavasti aivan oikeassa ravintolassa ja aivan oikeasti kasvotusten. Valmentajan Janne Kangaskokon valinta lounaspaikaksi oli ravintola Pepper Nokialla, hänen kotikaupungissaan. Vieraamme tykkää kokkailusta, ja päivittäi-

nen yhteinen ruokailu on perheelle tärkeää. Luotsille ehdottomasti mieluisinta ruoanlaittopuuhaa on grillaus. Pepperin listalta Janne valitsi lounaaksi vuohenjuusto-broileria eli siis pariloitua broilerinrintaa, vuohenjuustoa ja vaahterasiirappia. Lisukkeena perunaröstiä, kauden kasvista ja punaviinikastiketta.

Mestaruusjoukkueen resepti

Päävalmentaja pitää joukkueen menestymisen peruslähtökohtana sitä, että saadaan kasaan oikeantyyppiset pelaajat, joilla on korkea motivaatio – Tämä tarkoittaa ammatillista asennetta harjoitteluun. Joukkueen ilmapiirin ja hengen tulee olla sellainen ettei ”puristeta mailaa” liikaa, valmentaja tiivistää ja lisää, että hänen mielestään VaLePassa on ollut sopiva sekoitus kokeneita ja nuoria pelaajaa. – Esimerkiksi passari Mikko Eskon käsittämättömän korkea työmoraali kannustaa myös nuorempia pelaajia kovaan harjoitteluun, toteaa päävalmentaja. Myös se, että joukkueen taustat ja talous ovat kunnossa, takaa hyvät lähtökohdat menestykselle. VaLePan tapauksessa edellä mainitut asiat toteutuvat, mistä valmentaja seuraansa kiittelee. – Joukkueella on toimiva organisaatio, ja kaikki annetut lupaukset pidetään, hän tiivistää.

Tappiosta opitaan

Vaikka joukkue voittikin Suomen Mestaruuden jo neljättä kertaa peräkkäin, tulee tappioitakin kauden aikana. Näistä pyritään Jannen mukaan ottamaan opiksi. Ottelut analysoidaan

RAVINTOLA PEPPERIN vuohenjuusto-broiler annos.

tarkasti virheiden välttämiseksi tulevissa otteluissa. Vieraamme kertoo, että joukkueen kasaaminen on parhaillaan menossa, ja jo toukokuussa aloitetaan harjoittelu tulevaan kauteen. Pelaajaringissä tulee varmasti muutoksia, mutta sopimuksia nykyisten pelaajien kanssa on jo tehty, muun muassa jo kertaalleen aiemmin keskustelussa mainittu konkaripassari Mikko Esko jatkaa VaLePassa.

Valmentamisopit ja oman lajin tulevaisuus

VaLePan valmentajana jatkava Janne kertoo, että valmentaja oppii kokemuksesta, tekemisestä ja myös kursseilta ja lukemisesta sekä kokemusten vaihtamisesta muiden val-

Yrittäjä, varaa paikkasi!

SASTAMAL AN YRiT TÄ JÄT

DORIMEDIA OY

KANANMUNIEN ITSEPALVELUMYYMÄLÄ AVOINNA YMPÄRI VUOROKAUDEN! METSÄLAURILAN TILA • Koneurakointi • Maansiirto sekä kuljetukset • Viherrakentaminen • Talvikunnossapito

mentajien kanssa. Tuoreimpana on takana psyykkisen valmentamisen koulutusjakso. Janne Kangaskokon kaulaansa saama mitali ei ole suinkaan hänen ensimmäisensä. Jo omalla pelaajauralla häneltä löytyy sekä nuorten SM-pronssi että kulta, miesten pronssi, hopea ja kaksi kultamitalia. Hänen oli pelaajana hakkuri, keskitorjuja ja yleispelaaja. Vieraamme pitää huolestuttavana sitä, että nuoret pelaajat lopettavat pelaamisen tuossa alle 20-vuotisena. Tähän on varmaan syynä se, että pelipaikkoja ei riitä kaikille ja lajia rasittava hieman liiallinen kilpailukeskeisyys jo aivan juniorivuosien alusta saakka saattaa karkottaa lahjakkaitakin nuoria pois lajista.

0500 335 545 Seppo 050 592 6489 Lauri 050 566 9941 Sari Karhiniementie 94, 32740 Sastamala

TOP-VERHOOMO

Ekapa Oy Nestekaasun myynti- ja kuljetuspalvelut

Puh. 0400 836 080 Sepän Lomapalvelut 0400 838 850 • 040 745 0884

Huonekaluverhoilut ammattitaidolla

Varaa mökki kevääksi ja kesäksi ajoissa!

Puh. 040 719 0097 • info@top-verhoomo.fi

www.sepanlomapalvelut.fi

www.top-verhoomo.fi

Paikallista yrittäjyyttä tukien Vammalan Yrittäjät ry

Suodenniemi

Nopeat vastaukset

Maittavaksi osoittautuneen lounaan jälkeen vieraamme vastaili nopeisiin kysymyksiin kahvikupposen nauttimisen lomassa. Oma mielitreeni – Fysiikkatreeni Kesän ykkösjuttu – Grillaaminen Mikä eläin olisit – Pantteri Viimeksi kuunneltu kirja – Reijo Mäen Tulivuori Yrittäjien merkitys VaLePalle – Menestymisen ehto Toiveet tulevalle kaudelle – Korona kuriin ja fanit katsomoon Suomi lentopallon EM-kisoissa syksyllä – Musta hevonen Teksti ja kuvat: KARI TOLONEN

Leena 041 501 9902

Jätä tietojen tuhoaminen

ammattilaisille

TILAA lukollinen tietoturva-astia meiltä

TUHOTTAVA PAPERI

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

www.hyotykerays.fi 050 5559362 - info@hyotykerays.fi

RAKENNUS

M. LEHTO OY

uudisrakentaminen saneeraus

rakennusvalvonta sisustussuunnittelu

timanttityöt

puh. 040 525 3852 | rakennus.mlehto@gmail.com | SASTAMALA


TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

Tervetuloa ostoksille! Akaa:

K-Supermarket Akaa K-Market Maukas Neste Toijala

Hämeenkyrö:

K-Supermarket Hämeenkyrö K-Market Kyröskoski

Ikaalinen:

K-Supermarket Komppi

Lempäälä:

K-Market Lempäälä K-Market Lähdetie K-Market Vanattarantie Kookenkä Ideapark Intersport Ideapark

Mänttä-Vilppula:

K-Market Länsi-Koskela K-Market Mustalahti K-Market Ruokapaletti

Nokia:

K-Supermarket Löytis K-Market Harjuniitty K-Market Koskenmäki K-Market Linnavuori K-Market Maununkatu K-Market Myllyhaka K-Rauta Nokia Neste K Ilkantie

Parkano:

K-Supermarket Parkano

Pirkkala:

K-Market Kyösti

Pälkäne:

K-Supermarket Pälkäne K-Market Järvikansa K-Rauta Pälkäne

Sastamala:

K-Supermarket Torikeskus K-Market Häijää K-Market Raivio K-Market Suodenniemi K-Market Vammala K-Market Äetsä Neste Häijää

Urjala:

K-Supermarket Mari K-Market Pikku-Leevi K-Rauta Urjala

Vesilahti:

K-Market Narva K-Market Vesilahti

Virrat:

K-Supermarket Virrat

YRITTÄJÄ, tutustu palveluihin ja jäsenetuihin

osoitteessa: www.pirkanmaanyrittajat.fi

Ylöjärvi:

K-Market Asuntila K-Market Kuru K-Market Siivikkala

Tampere:

K-Supermarket Kaukajärvi K-Market Herkkupuoti K-Market Ilmarinkatu K-Market Kalkku K-Market Kattimatti K-Market Kissanmaa K-Market Lamminpää K-Market Lentävänniemi K-Market Mestari K-Market Multisilta K-Market Pohtola K-Market Tampereen asema K-Market Tesomajärvenkatu K-Market Tieteenkatu K-Market Tullintori K-Market Vehmainen K-Market Vellamonkatu K-Market Virontörmänkatu K-Market Vuores K-Market Ylioppilaankatu Neste K Kekkosentie Neste K Lielahti K-Rauta Lahdesjärvi K-Rauta Rauta-Otra Nekala KooKenkä Koskikeskus Intersport Lielahti Intersport Koskikeskus

25


26

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

Golfkauppa hyötyy kotimaan matkailukesästä Melkoinen vilske käy Sastamalan Karkussa Golf Balatan kaupassa, kun Petri ja Maarit Pelttari varustavat golfareita kevään viheriöille. Balata on kasvanut arvostetuksi alan erikoiskaupaksi, jonne ajellaan ostoksille eri puolilta Suomea. Tänä keväänä pelaajia on liikkeellä paljon, sillä poikkeuksellinen viime vuosi nosti golfin suosion huippulukemiin.

G

olf Balata on niittänyt mainetta lajin harrastajien parissa poikkeuksellisen laadukkaalla asiakaspalvelulla. Petri Pelttari uskoo, että Balata on todennäköisesti Suomen suurin kenttien yhteydessä toimiva pro shop. Lattiapintaan nähden 1,2 miljoonan euron liikevaihto on melko vakuuttava. – Meille tullaan tosi kaukaa, päivittäin meillä käy ihmisiä ympäri Suomen. Edellinen asiakas oli tullut Salosta. Se on yllättävää, kuinka paljon meille tullaan vain ostoksille. Ostosreissuun voisi yhdistää pelaamisen joko Lakesiden Järvenranta- tai Pirunpelto-kentällä. Molemmat kentät on listattu korkealle viime vuoden

MAARIT JA PETRI PELTTARI pyörittävät Karkussa Lakeside Golfin klubilla Suomen suurimmaksi kasvanutta pro shopia, Golf Balataa. Kaupassa käy vilske, kun lajin harrastajamäärät ovat kasvaneet hurjasti.

Yrittäjä, varaa paikkasi!

SASTAMAL AN YRiT TÄ JÄT

Leena 041 501 9902

DORIMEDIA OY

Tehokasta taloushallintopalvelua! • Kirjanpito ja tilinpäätös • Palkkahallinto • • Veroasiat • Tilintarkastus • Yritysjärjestelyt • • Neuvonta ja konsultointi • ektilit.fi homeros.fi Vammalan Tilitoimisto Puistokatu 14, 3. krs, 38200 Sastamala

040 829 8190 044 555 1612 Oriveden Tilitoimisto Keskustie 29, 35300 Orivesi

Katso lisää kohteita verkosta! www.metsatilat.fi

Sastamala, kaupungin keskustassa yrityskiinteistö 572 m² + omakotitalo, asuinala 66 m² / kokonaisala 89 m². Tontti 4892 m². Tiilirakenteinen metalliverstas, tilat kahdessa kerroksessa. Lisäksi hyväkuntoinen asunto (yksiö). Tuotantokäytössä oleva metallipaja kaikkine koneineen, kannattaa tutustua. Myös toimivan yrityksen osto tuotteineen on mahdollista. Molemmat asunnot on vuokrattu pitkäaikaisille vuokralaisille, vuokratulo n. 1000 €/kk. Hp. 210 000 €

Sastamala, Mouhijärvi, ensimmäistä kertaa vuosiin hieno Tupurlanjärven rantatontti myynnissä. Syvävetinen järvi, josta Otamuksen kautta pääsy Kulovedelle. Tontti n. 5000 m² ja rantaa 50 metriä. Rakennusoikeus 140 m². Vesijohto tien varressa 100 m rakennuspaikalta. Kannattaa käydä tutustumassa! Lähtöhinta 80 000 €, tarjoukset 15.5.

Sastamala, keskustan vastarannalla Nokkakylässä upea rantatontti oktalolle. Noin 5500 m² ja yli 50 m hyvää rantaa, rak.oik. 180 m². Torille noin 3 km tietä pitkin. Valoisa koivikkotontti, kerta kaikkiaan upea! Lähtöhinta 100 000 €, tarjoukset 18.5.

Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Kiikanojantie 23, Sastamala | etunimi.sukunimi@metsatilat.fi | www.metsatilat.fi

Palkkio 4,5 %, minimi 2 800 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan.


TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

27

PARASTA SUOMEN SUVEEN!

Laadukkaat kotimaiset painekyllästetyt kesäkalusteet!

KATARIINA

549€ Huopakatto 449€

Ilman kattoa

KEINU JA HUOPAKATTO yht. 998€

PIHAKEINU 3-ISTUTTAVA

329€ Huopakatto 260€

Ilman kattoa

KEINU JA HUOPAKATTO yht.

BALATAN MYYMÄLÄ on kompakti, mutta toimiva. Esillä on viiden maailman merkittävimmän golfmailojen valmistajan tuotteet sekä japanilaisen Honman premium-mailat.

589€

TAPIO PÖYTÄ kenttärankkingissa, Pelttari visioi. – Me olemme saavuttaneet sellaisen luottamuksen ja aseman, että yhä useampi asiakas tulee ostamaan tai testaamaan jotakin mailaa kysymättä hintaa. Se vasta luokin painetta asettaa sellainen hinta, että asiakas tulee toistekin. Uskomme, että olemme tässä onnistuneet, Pelttari korostaa. Asiakaspalvelun ydin on siinä, että kauppiaspariskunta on itse lähes aina paikalla. Pelttari kertoo, että yksi menestyksen salaisuus on riittävissä ostomäärissä. Balata kilpailee samassa kokoluokassa alan suurimpien liikkeiden kanssa ja pystyy siten ostamaan tuotteita sisään samoilla hinnoilla – kulurakenne vaan on selvästi kevyempi. Pelttarin mukaan heillä kaupan tunnuslukuja tärkeämpää on yrittää palvella asiakas mahdollisimman hyvin. Kannattavuus tulee tällä ajatusmallilla ikäänkuin vahingossa.

Käytetyt mailat kelpaavat vaihdossa

Petri Pelttari kertoo, että Balatan yksi merkittävä kilpailuvaltti ja osa hyvää palvelua on, että ainoana golfkauppana Suomessa se ottaa vastaan käytettyjä mailoja vaihdossa. Käytettyjen mailojen kauppa käy juuri nyt niin vilkkaana, että suuri osa myyntiin tulevista mailoista ei koskaan ehdi hyllyyn saakka. Pelttari muistuttaa, että mailojen pitäisi aina olla oikeanlaiset niin pituudeltaan kuin vaativuudeltaan. Kasvunvaraa mailoihin ei kannata hankia, vaan mailoja voi vaihtaa sitä mukaa, kun taidot kehittyvät. Kun edelliset antaa vaihdossa, väliraha voi olla varsin kohtuullinen. Yrittäjälle tämä on tehokas tapa luoda luja asiakassuhde heti harrastuksen alusta asti. Käytetyn mailasetin hinnat liikkuvat yleensä 150 ja 700 euron välillä. Pelttari kertoo juuri haastattelupäivänä myyneensä mailat kolmen nuoren miehen porukalle. Yksi halusi mailat, joilla pääsee alulle, toinen sellaiset, joilla voi pelata muutaman vuoden. Kolmas oli valmis panostamaan vielä vähän enemmän. Kaikille löytyi sopivat setit. Kun taidot karttuvat, mailoja voi uusia myös osissa, jolloin koko bägillistä ei tarvitse vaihtaa kerralla. – Kaverit myyvät uusille pelaajille mielellään omia mailojaan ja Tori. fi:ssä on runsaasti tarjontaa. Usein sieltä löytää hyvät, mutta voi olla, että mailoissa on liian jäykkä tai löysä

201x77 cm 140x77 cm 77x77 cm Tapio tuoli

149€ 115€ 89€ 95€

PÖYTÄ 140 JA 4 TUOLIA yht. 495€

ISO-IIVARI PÖYTÄ

189€ Tapio tuoli 95€

125x125 cm

PÖYTÄ JA 6 TUOLIA yht. 698€

PETRI PELTTARI vinkkaa, että Balatan vaatemyymälästä, klubin yläkerrasta löytyy mittava valikoima vaatetta golfareille ja mihin tahansa käyttöön. Fiksut materiaalit toimivat niin kentällä kuin kaupungissa. Hinnat ei sisällä aurinkovarjoa.

varsi tai esimerkiksi liian korkea hinta. Golf Balatasta voi rohkeasti kysyä, että kannattaako kyseistä settiä ostaa. Teemme tällöin muutaman kartoittavan kysymyksen, jonka avulla saamme selville minkälainen setti olisi sopivin. Kannattaa myös muistaa, että näissä Torista ostetuissa seteissä on harvoin minkäänlaista takuuta. Me taas annamme takuun myös käytetyille seteille, Pelttari opastaa. Lajin pariin on Pelttarin mukaan tullut paljon uusia harrastajia, mutta erityisesti nuoria aikuisia ja yläasteikäisiä junnuja. Innostus on näkynyt kauppiaalle käytännön pulmana, kun käytännössä kaikki junnusetit ovat Euroopasta loppu. Hyvistä suhteista ja laajasta verkostosta on ollut ilmeistä apua, kun Pelttari kertoo saaneensa hankittua ison erän Lynxin laadukkaita mailasettejä 140–165 cm pitkille junioreille.

Vaatteita ja varusteita

Mailojen lisäksi Lakeside Golfin klubirakennuksen yläkerrasta löytyy runsaasti varusteltu vaateosasto. Pelttari vinkkaa, että nykyajan golfvaatteet ovat vallan soveliaita myös lajin ulkopuolella käytettäviksi. Hän nappaa hyllystä esimerkiksi tuulenpitävällä kalvolla varustetun neuleen, jonka voisi hyvin pukea päälle minne tahansa, vaikka keväiselle kahvilan terassille. – Valikoima on rakennettu siten, että kaikki vaatteet käyvät muuhunkin kuin golfiin. Materiaalit ovat fiksuja, keveitä ja miel-

lyttäviä päällä. Ja klubille voi tulla kaupoille, vaikka ei golfia harrastaisikaan, Pelttari kannustaa. Kun Brexit ja korona ovat hidastaneet toimituksia erityisesti lajin syntysijoilta Englannista, Pelttari kertoo, että rohkeus tilata varusteita ennakkoon on osoittautunut arvokkaaksi. Varastossa hän esittelee ison erän huippuluokan Clickgear-kärryjä, jotka ovat useasta paikasta jo loppuneet ja lisää ei saada kuin syksyllä. Pelttari haluaa myös muistuttaa, että nyt on aika tilata kesän yritystuotteet, sillä esimerkiksi firmojen logopalloja kyllä saadaan, mutta toimitukset ovat tavallista hitaampia. Haastattelun lomassa Pelttari vinkkaa, että menestyvä yritys alkaa kaivata jatkajaa, sillä yrittäjäpariskunta alkaa lähestyä eläkeikää. Hetki uudelle yrittäjäpolvelle on hyvä, kun alalla menee hyvin ja uusia pelaajia on tullut paljon. Vielä paremmin menee, kun liikkeessä voi asioida normaalisti ja rajoitukset vapautuvat. – Meillä on tarkoituksena olla tämä ja ensi vuosi töissä ennen kuin jäämme eläkkeelle. Me haluamme tähän jatkajan, joka jakaa kanssamme samat arvot ja jatkaa Golf Balatan brändiä: otetaan mailoja vaihdossa, hyvitetään niistä reilusti, ja asiakas on melkein aina oikeassa. Golf on tällä hetkellä niitä lajeja, joilla tulevaisuudennäkymät ovat kaikkein parhaat, Pelttari valaisee.● Teksti ja kuvat: JAAKKO PIRTTIKOSKI

TAPIO PARITUOLI 255€ Leveys 164 cm, syvyys 70 cm.

Rajoitetusti varastosta! Mallit vaihtelevat myymälöittäin. Toimitus osina. Saatavilla myös kasauspalvelu.

LANA LANKKUPÖYTÄ SISÄLLE TAI TERASSILLE! Pöytä 150x89cm puujaloilla

367€

Pöytä 200x89cm puujaloilla

387€

Pöydän jatkopala 45cm 86€

Lana tuoli 106€/kpl | lankkupenkki puujaloilla 150cm 196€/kpl, 200cm 207€/kpl

Kannen värit: antiikki ja harmaa. Jalkojen värit: valkoinen ja musta. Lanat ovat toimitusmyyntituotteita.

UMPIMÄNTYÄ!

Hinnat voimassa 29.5. asti.

Hämeenlinna ja Ylöjärvi

Avoinna ma-pe 10-18, la 10-15, su aukiolot verkkosivuillamme Katsastusmiehentie 6, Tiiriö | puh 044 705 7700| sisustustalo@juurikivi.fi Soppeentie 18, Ylöjärvi | puh 03-261 4555 | kalustetalo@juurikivi.fi

verkkokauppa: juurikivi.fi


28

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

TYÖSI TUKENA

PROFESSIONAL-PALVELUMME AMMATTILAISILLE

Toyotan hyötyajoneuvo on vahva ja varma työkaveri – tule koeajamaan laaja mallisto

• Hyötyajoneuvoihin erikoistuneet asiantuntijat myynnistä huoltoon

nyt liikkeessämme. Toyota Professional -palvelumme varmistavat,

• Express Service – huolto kuin huolto tunnissa • Huollot myös klo 16 jälkeen ajanvarauksella

että autosi pysyy työkunnossa eikä toimintaasi

• Huoltosopimukset, vakuutukset, rahoitusratkaisut

tule turhia keskeytyksiä.

Katso lisää toyota.fi/hyotyajoneuvot

TOYOTA HILUX EXTRA CAB 4WD 2.4D ACTIVE AUTOMAATTI

RAHOITUSKORKOTARJOUS

TOYOTA JOUSTO -RAHOITUKSELLA

Hiluxin maine on legendaarinen – ei ole sellaista estettä, jota Hilux ei päihittäisi.

Tarjous koskee uusia ja vaihtoautoja 31.5.2021 asti.

Toyota Hilux Extra Cab 4WD 2.4D Active Automaatti

42 768 €

0,99 %*

esim.

424 €

/kk

TOYOTA HILUX Extra Cab 4WD 2.4D Active Automaatti kokonaishinta 42 768,35 €, sis. toimituskulut 600 €. WLTP CO2-päästöt 237 g/km ja EU-yhd. kulutus 9,0 l/100 km. TAKUU 3 vuotta/ 100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 6 vuotta. Kuvien autot erikoisvarustein. *ESIMERKKILASKELMA: TOYOTA HILUX Extra Cab 4WD 2.4D Active Automaatti 43 368,35 € (sis. toimituskulut 600 €). TOYOTA JOUSTO kk-erä 424,38 €. Rahoitusaika 48 kk. Kilometrit 60 tkm. Käsiraha 4 336,84 €. Suurempi viimeinen osamaksuerä/taattu hyvityshinta 21 097,22 €. Korko 0,99 %. Käsittelymaksu 12 €/kk. Perustamiskustannus 250 €. Todellinen vuosikorko 1,69 %. Luoton määrä 39 281,51 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 41 054,93 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luotonmyöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa.

Hatanpään valtatie 38 33900 Tampere puhelin (03) 2440 111 huolto (03) 2440 3500

Automyynti: Pikahuolto: Korjaamo: Varaosat:

ark. 9:00 - 18:00 ark. 7:15 - 16:00 ark. 7:15 - 17:00 ark. 8:00 - 17:00

la 10 - 14 la 10 - 14 la suljettu la 10 - 14

su suljettu su suljettu su suljettu su suljettu

Elovainio, Elotie 6 (huolto ja varaosat) 33470 Ylöjärvi puhelin (03) 2440 3600 ark. 7:15 - 17:00 la suljettu

www.toyotatammerauto.fi @ToyotaTammerAuto @toyota_tammerauto @Toyota Tammer-Auto


TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

29

korona vauhditti perhefirman uutta liiketoimintaa –

Taksiautojen hovivarustelija palvelee nyt myös pakettiautoasiakkaita Suomen johtava esteettömien taksien, retkeily- ja erikoisautojen valmistaja Carsport Design on vahvasti perheyritys. 56-vuotias yritys kertoo sen myös virallisessa nimessään, jossa on jatkeena perheen sukunimi – Jonasson Oy. Perustaja Rauno Jonassonin lisäksi yritys on työllistänyt aikanaan hänen vaimonsa sekä perheen kaikki kolme poikaa, joista kaksi on vastannut firman kipparoinnista pian jo 20 vuotta ja nykyään menossa mukana on kolmaskin sukupolvi. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti piipahti Ylöjärvellä keskustelemassa vaikeasta viime vuodesta sekä uudesta aluevaltauksesta.

k

un yrityksellä on takana yli 50 vuotta, väliin on mahtunut niin lihavia kuin laihoja vuosia. Kokemuksen myötä aivan jokaisesta töyssystä ei tarvitse vetää liinoja kiinni. Viime keväänä alkanut koronakriisi ei siis suinkaan ollut ensimmäinen perhefirman kohtaama haaste.

Jokainen kriisi on myös mahdollisuus

Epidemia oli luonteeltaan taas täysin uusi tuttavuus, mutta sellaisia olivat olleet aiemmatkin vaikeat paikat, ulottuen aina 90-luvun kotikutoisesta lamasta maailmanlaajuisten keinottelijoiden aikaansaamaan finanssikriisiin. Ja mahtuupa matkan varrelle myös yksi itseaiheutettu talousalamäki. Kuten aiemmissa ongelmatilanteissa, myös koronassa kriisi tarkoitti paitsi haastetta, myös mahdollisuutta

uuden aloittamiseen. Käytännössä taksimarkkinan romahdus tarkoitti Jonassoneilla toiminnan suuntaamista korona-aikanakin suosiotaan kasvattaneisiin retkeilyautoihin sekä laajentamista huoltoautojen kalustamiseen ja varusteluun sekä niiden verkkokauppamyyntiin. Tosin aivan kriisin alkuvaiheessa oli ensin keskityttävä ripeisiin toimenpiteisiin. Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle tästä ja perheyhtiön muista kuulumisista jutteli enimmäkseen Juha Jonasson, yrityksen talous- ja markkinointivastaava.

Nopeat toimenpiteet

Koronaa edeltänyt vuosi 2019 oli Carsport Designissa uusien avausten aikaa. Ylöjärvellä tuotantotiloja laajennettiin 600 neliöllä, taloon palkattiin uusi myyntijohtaja ja alkuvuonna 2020 avattiin sitten uusi Vantaan

varustelukeskus. Pohjatyöt tulevaisuuden kasvutavoitteille oli siis ehditty jo valaa. Vielä loppuvuodesta 2019 korona oli kovin kaukana, ”Aasian ongelma”, mutta vain kolme kuukautta myöhemmin hyvinkin liki. Juha Jonasson kertoo seuranneensa viime maaliskuussa uutisia hyvin vakavin ilmein. – Muistan hyvin tarkkaan hallituksen antaneen virallisen julkilausuman perjantaina. Sitä edeltävinä kahtena viikkona olin valmistellut omaa ”katastrofilistaani”. Aiemmat kokemukset ja kriisit auttoivat paljon tässä työssä. – Tein seuraavalla viikolla puhtaaksi toimenpidelistan siitä, mitä kaikkea meidän pitää talousmielessä ottaa huomioon. Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla →

YLÖJÄRVELÄISEN AUTOVARUSTAJAN tämä vuosi näyttää huomattavasti paremmalta kun edellinen. Tämä hymyilyttää eturivissä veljeksiä Juha (vas.) ja Ari Jonassonia. Takarivissä poseeraavat kolmatta polvea yrityksessä edustava Miikka Jonasson sekä myyntijohtaja Olli Ronkainen.

Huippuluokan voiteluaineet.

Voitelukeskus Tonttila Oy Ltd. Turkkirata 10, 33960 Pirkkala Puh. 03 358 760 www.voitelukeskus.com Noutomyymälä avoinna ark. 7.30-17.00

Tällä kupongilla 30.6.2021 asti

(Ovh. 19,90€)

3

Tällä kupongilla 30.6.2021 asti

Täydellinen pesuohjelma, mahtava kiilto. Pesee suolat pois myös alustasta!

(Ovh. 24,90€)

Tällä kupongilla 30.6.2021 asti

Viisi harjapesua vahalla (yksitellen 13,90)

5990

(Ovh. 99,50€)

30


30

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

... jatkoa edelliseltä sivulta

Kassa turvattava

Juha Jonassonin johtoajatuksena oli omien luottotappioiden minimoiminen ja sen varmistaminen, että kassa riittää ja kestää pitkänkin kriisin. To do -lista piti sisällään esimerkiksi valmistuvista koritöistä osalta asiakkaista otettavat ennakkosuoritukset, tavaravaraston ajamisen kohtuutasolle sekä rahoituspuolen neuvottelut. Juha myöntää, että hän on perusluonteeltaan varmistelija. Kirstunvartijalle se ei ole lainkaan huono piirre. – Myös henkilökohtaisessa taloudenhoidossa olen aina ollut hyvin suunnitelmallinen ja varmistanut, että minulla on varasuunnitelma ja sillä vielä varasuunnitelma. Hyvä varautuminen tekee oman oloni mukavammaksi, ja tietysti yrittäjänä tässä oli kyse myös henkilökohtaisesta taloudestani. Siinäkin miehen aavistus osui oikeaan, että hän ajatteli heti kriisin kestävän ainakin koko vuoden 2020.

Paha on varustaa autoja kun autotehtaatkin seisovat

Kovin pitkään koronan vaikutusten kokoluokkaa ei tarvinnutkaan Ylöjärvellä arvailla. Aika nopeasti selvisi, että Volkswagen, Mercedes-Benz ja Ford sulkivat Euroopassa tehtaansa kokonaan. Vaikutus tosin ulottui Ylöjärvelle viiveellä. – Meillä tuotanto pyöri pari kuukautta normaalisti, sillä tilauskanta alkuvuodesta oli hyvä ja meillä oli pihassa autoja vajaa sata, Ari Jonasson kertoo. Käytännössä töitä riitti kahdeksi kuukaudeksi, sillä toukokuun loppuun mennessä tilauskanta oli syöty ja piha melko tyhjä. Yrityksessä pidettiinkin viime vuonna pitkät

kesälomat. Kesäkuussa oli koko taloa koskenut tuotantoseisokki, ja heinäkuussa sitten pidettiin kesälomat. Yrittäjät kiittelevät työntekijöiden asennetta. – Työntekijät ovat suhtautuneet erittäin ymmärtäväisesti korona-ajan lomautuksiin, ja niiden syy oli kaikille tiedossa. Kun ei ollut autoja, ei ollut tekemistäkään, Ari Jonasson kertoo. Siitäkin hän oli positiivisesti yllättynyt, että työnantaja- ja työntekijäjärjestöt pääsivät nopeasti sopimukseen nopeutetusta lomautusjärjestelmästä. – Se auttoi merkittävästi henkilökunnan määrän säätämisessä yli vaikeimman jakson.

Tukea sekä haettiin että saatiin

Viime vuoden huhti- ja kesäkuun aikana Juhaa työllistivät myös tuki- ja muut rahoitusasiat. Finnveralta yritys haki puolen miljoonan euron takausta käyttöpääomalainalle vararahastoksi, ja sen se myös sai. – Sitä ei toistaiseksi onneksi ole tarvittu, Juha kertoo. Business Finlandilta haettiin ja saatiin sieltäkin 100 000 euron kehittämistuki, joka oli maksimaalinen summa. Talousjohtajan mukaan tämän avulla yrityksessä on toteutettu pitkälti omin voimin yrityksen materiaalivirtojen tehostamiseen, alihankkijoihin ja logistiikkaan liittyvä hanke. Pankilta pyydettiin loppuvuosi lyhennysvapaata ja yrityksen kiinteitä kuluja pyrittiin vähentämään ”kaksin käsin”. Yritys sai myös Kustannustuki 2:sta 115 000 euroa. Tuolla jaksolla yrityksen liikevaihto oli laskenut – 46 prosenttia edellisvuoteen nähden. – Tuet ovat auttaneet sekä taloudellisesti että myös henkisesti. Jos on yrittäjyydellä tuotettu yhteiskunnalle miljoonia veroeuroja, niin onhan se tuntunut hienolta ja lähes uskomattomalta, että raha voi liikkua toiseenkin suuntaan. Valtio on ainakin meidän osalta näyttänyt arvostavansa yrityksiä ihan konkreettisesti, eikä vain juhlapuheissa, Juha toteaa. Yrityksille tärkeiden esteettömien ja koululaistaksien määrä putosi vuonna 2020 reilulla 40 prosentilla. Yrittäjä myöntää, että luvut ovat historiallisen kovia. – Näin jyrkkää alamäkeä ei ole ikinä ollut. Ei edes 2009, joka sekin oli takseille vaikea.

Joululahja oli positiivinen yllätys

WORKSYSTEMS-BRÄNDIN MYYNTIVALTTI on sen suomalaisedustajan mukaan paitsi laatu myös hinta.

Carsport Designin kesä–heinäkuun tuotantotauko oli sikäli oikea-ajoitteinen, että ne alkuvaiheessa suljetut Euroopan autotehtaat olivat saaneet tuotannot käyntiin. Ei toki vielä lähimainkaan täysillä, mutta kuitenkin niin, että jo syksyn alussa autoja

PAKETTIAUTOJEN VARUSTELUJEN ja huoltoautojen liiketoiminnan verkkokauppaa pyörittää firmassa jo kolmatta sukupolvea edustava Miikka Jonasson, toimitusjohtaja Arin poika. Hän sai hiljakkoin tradenomin opinnot päätökseen ja esittelee kuvassa firman esittelypakettiautoa hyllyineen.

saatiin taas Suomeen. Syksy alkoi siis lupaavissa merkeissä. – Kyllä siinä nousupyrähdyksestä voi puhua, sillä autoja myytiin ja uusia tilattiin mukavasti, ja elo-, syys- ja lokakuussa meilläkin tuotanto pyöri jo noin 60 prosentin kapasiteetilla. Syksyn edetessä hyvä tahti kuitenkin hiipui selvästi. – Se johtui toisen aallon alkamisesta Suomessa, hän muistelee. Vuodenpäätteessä oli sen sijaan jälleen tarjolla hyviä uutisia. Carsportin joululahja tulikin odottamatta ja yllättäen. – Joulukuun loppupuolella, joka ei yleensä ole mitään kummoisen vilkasta aikaa tässä bisneksessä, meille alkoi tulla tilauksia isoilta asiakkailta kuten automaahantuojilta. Varastot vuodelta 2020 alkoivat olla lopussa, ja varmasti myös nämä rokoteuutiset siihen vaikuttivat.

Paluu normaaliin kestää

Viime joulukuusta lähtien tilanne on näyttänyt, että valoa kohti mennään. Itse asiassa voidaan puhua jo huippuhyvästä tilauskannasta. – Meillä on tällä hetkellä yli 200 tilattua korityötä, kun yleensä hyvä lukema on 150, toimitusjohtaja Ari Jonasson kertoo. Näytti jo hetken siltä että ”kesälomat on peruttu tältä vuodelta”, mutta viimeisen viikon aikana on tullut ”takatalvi”, joka näyttäisi viivästyttävän paluuta normaaliin. Myös Suezin kanavan laivahässäkkä, ja komponenttipula sulkivat autotehtaita viime viikolla ”lennosta”, ja osit-

tainen epävarmuus palasi takaisin. Nyt näyttää siltä, että nousu ei tapahtukaan kertarytinällä, vaan tuotannon nostaminen vanhalle tasolle vie useita kuukausia. – Uutena on tullut myös kotimaassa raaka-ainepula, joka näkyy muovi-, lasi-, vaneri-, ja metallialihankkijoidemme toimitusajoissa Silti kokonaistilanne on jo hyvässä mallissa ja uuteen nousuun valmistelu vauhdissa. Nyt meillä on enää muutama lomautettuna, ja toukokuun aikana saattavat kaikki olla jo töissä, jos luvatut autot saadaan sovitusti meille, Ari selkeyttää. – Ja toki tässä eletään aika pitkässä ketjussa, sillä auton tehdastilauksesta valmiin auton toimitukseen on noin puolen vuoden aika, Juha huomauttaa.

Pelättyä parempi saldo

Lopulta viime vuodesta ei tullut taloudellisesti niin kehno kuin vielä jossain vaiheessa ounasteltiin. Viime vuodesta kehkeytyikin firmassa ”kaikkien aikojen kehittämisvuosi”. – Tuotteita paranneltiin, toimintatapoja kehitettiin, sertifioimme sekä ISO 9001-laatujärjestelmän että ISO 14001-ympäristöjärjestelmän ensimmäisenä omalla toimialallamme Suomessa ja lisäksi aloitimme loppuvuonna merkittävän tuotekehityshankkeen, jonka tavoitteena on nostaa vienti miljoonasta kolmeen

– PAKKO ON tunnetusti yksi parhaita konsultteja, ja uutta liiketoimintaa on pitänyt löytää pikavauhtia. Tämä on neljäs talouden kriisi omalla yrittäjäurallani (1990–1992, 2004, 2009 ja 2019–2020), joista yksi on itse aiheutettu (2004) ja kolme muuta yleisen talouden kautta tulleena, listasi perheyritysvoittoista työhistoriaansa Juha Jonasson.

miljoonaan parissa vuodessa, Juha listaa. Koronavuoden tilannetta helpotti myös monikäyttöisten matkailuautojen suosio. Niiden markkina kasvoi viime vuonna 15 prosenttia, ja esimerkiksi Jonassoneilla niitä tehtiin jopa nelinkertaisesti edellisvuoteen nähden. Tämä näkyi myös luvuissa. – Liikevaihtomme aleni viime vuonna 25 prosenttia, mutta esimerkiksi 2009 se putosi vielä enemmän eli 40 prosenttia. Uskomme, että saa-

KAIKKI AJONEUVOT E I PPA UKS E T Y KS I L ÖLL I SE S T I SUU NNI T T E L US TA T OT E U T U K SE E N, TA K U UT Y Ö NÄ .

Puh. 010 397 8600 info@ajaksline.fi www.ajaksline.fi


TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

vutamme koronaa edeltäneen tason jo vuoden 2022 aikana, kun finanssikriisin liikevaihdon pudotusta kirimme takaisin täydet 10 vuotta, Ari Jonasson visioi.

Aivan uusi avaus

Yrityksessä ei olla luopumassa sen nykyisestä ydinbisneksestä, mutta ainoaksi tukijalaksi esteettömien taksien varustelu ei ole jäämässä. Yrityksessä oli mietitty uuden tukijalan tai parin kasvattamista aikaisemminkin, mutta korona antoi lisäkipinää ja vauhtia toimintaan. Kokonaan uusi avaus on ruotsalaisen Worksystems-brändin edustus ja maahantuonti. Kyseinen autovarustelufirma on Ruotsissa autojen hyllykalusteiden markkinajohtaja, mutta Suomessa sen osuus on olut vielä vaatimaton. Juha Jonasson kertoo, että odotukset ovat tämän suhteen korkealla. – Tuote on huippulaadukas ja turvallinen, mutta lisäksi noin 15– 20 prosenttia kilpailevia hyllykalusteita edukkaampi, hän esittelee.

Pakettiautokärki edellä pääkaupunkiseudulle

Kyseinen ruotsalaisbrändi on myynti- ja kehitysjohtajana puolitoista vuotta sitten aloittaneen Olli Ronkaisen löytö ja syy myös Vantaan toimipisteen avaamiseen. – Pakettiautojen varustelubisnekseen olemme täällä Ylöjärvellä liian kaukana maahantuojista ja päättäjistä. Tästä syystä halusimme tuotantoa ja myyntiä pääkaupunkiseudulle, Juha Jonasson perustelee. Hän myöntää, että huoltoautojen kalustaminen ja hyötyautojen varusteluun liittyvä bisnes oli entuudestaan tilataksien markkinajohtajalle melko vieras maailma. – Oikeastaan ainoa sama kumppani tässä ovat autokaupat, mutta loppukäyttäjät ovat meille aivan uutta asiakasryhmää, hän toteaa. Pakettiautobisneksessä piisaa paljon potentiaalia. Siinä missä esteettömiä takseja ja retkeilyautoja eli yrityksen nykyisiä ydintuotteita valmistetaan koko Suomessa vuosittain vähän reilu tuhat, pakettiautojen varusteluissa vastaava luku on pitkälti yli 13 000. – Ehdottomasti tästä haetaan meille lisätukijalkaa ja tässä nähdään selvää kasvun mahdollisuutta. Meidän Vantaan pisteemme keskittyy nyt pääosin pakettiautojen varusteluun, ja sen nimikin on Carsport varustelukeskus. Siellä palvelumme kattaa niin auton sisä- kuin ulkopuolelle tulevaa varustelua, hyllykalusteiden lisäksi lisävaloja, majakoita ja erinäisiä kromitelineitä. Siis ihan avaimet käteen -varustelua, hän markkinoi.

Hyvä startti

Maahantuonnista ja brändin Suomen edustuksesta sopimus solmittiin viime vuoden marraskuussa, ja verkkokauppa avautui joulukuussa, jolloin aloitettiin myös markkinointi. Startti on ollut hyvä, sillä verkkokaupasta on ostettu jo muutamassa kuukaudessa useamman sadan tuhannen euron edestä autovarusteita. – Ehdottomasti tämä tahti on ylittänyt alkukuukausille asetetut odotukset, hän kertoo. Vantaan lisäksi yritys on jo avannut varustelukeskuksen Kouvolassa, ja reilun vuoden aikana Suomeen on tarkoitus saada vielä 4–5 toimipistettä, eli käytännössä koko maan kattava ja paikalliseen palveluun nojaava jälleenmyyntiverkosto. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

MYYNTIJOHTAJA OLLI Ronkainen ja myyntikuntoon saatettu taksiajoneuvo. Kappalemääräisesti juuri kuvan kaltaiset Volkswagenit ovat olleet yrityksessä ylivoimaisesti suosituin malli.

Korona ei ollut ensimmäinen alamäki Monen lupaavan yritystarinan tapaan, myös Jonassonien perheyrityksen tarina alkaa autotallista. Elettiin vuotta 1965 ja talli sijaitsi Tampereen Kalevassa. Siellä verhoilija Rauno Jonasson verhoili plyysillä Mersuja, joita tuotiin maahan kernipäällysteisillä istuimilla varustettuina. Ensi alkuun kyseessä oli yhden ihmisen paja, muttei kovin pitkään. Yrityksen verkkosivuilla kasvutarinan alkusoitto on tiivistetty komeasti yksittäiseen lauseeseen: ”Kun Rauno sai taakseen vaimonsa ja kolme poikaansa, ei perheyrityksen kasvamista alan markkinajohtajaksi pidätellyt mikään”. Edellisessä lauseessa ei ole edes Lapin lisää. Jos Carsport Designin kertomus pitää tiivistää yhteen sanaan, olisi ”kasvu” vahvoilla. Tänä päivänä Carsport Design on 40 ihmisen työpaikka.

Koko perheen projekti

Perheen kolmesta pojasta jokainen, Ari, Juha ja Timo, on ollut töissä perhefirmassa, joskin heistä Timo siirtyi pienkaivuualalle yrittämään vajaat 10 vuotta sitten. Yrittäjyys kävi pojille lajina tutuksi jo ennen varsinaista työsuhdetta. – Pienestä asti meistä kaikki ovat olleet mukana ja kasvaneet yrittämiseen. Ari vanhimpana ehti olla mukana jo autotallissa Väinämöisenkadulla, Juha aloittaa. Hän itse aloitti

vakityöt perheyrityksessä parikymppisenä miltei heti kauppaopistosta valmistuttuaan. – Vielä kouluaikaan mietin ihan muita bisneksiä, mutta kun siinä sitten olivat molemmat veljet mukana ja Lielahteen muutto oli edessä, minäkin innostuin, hän taustoittaa. Paljon on yritys muuttunut 80-luvulta, mutta jotain on säilynytkin. – Ammattitaito, palveluasenne ja työnlaatu ovat edelleen sellaisia asioita, joita täällä voi aistia, vaikka niiden perään aina vannonut isä onkin ollut eläkkeellä jo melkein 20 vuotta. – Isä oli hyvin ankara työn laadun suhteen. Jos joku asia ei ollut juuri vain melkein, niin se purettiin ja tehtiin uusiksi. Laadukas työ on edelleen aivan perusarvomme.

Oma palkka jäi kuittaamatta

Jälkeenpäin ajatellen juuri se vaihe, jossa autotalli vaihtui Lielahdessa sijaitsevaan halliin, oli yrityksen historiassa suurimman pohtimisen paikka. Siinä vaadittiin aitoa riskinottokykyä, nuorta uskoa ja hulluutta. – Olimme 300 000 markan liikevaihtoa tekevä yritys, ja meillä otettiin investointia varten miljoona markkaa velkaa. Aikamoinen päätös se on ollut, Juha myöntää. Riskin kulmakerrointa kasvatti vielä ajoitus. Laina kun otettiin vain pari vuotta

ennen 90-luvun lamaa. Devalvaatio ja 15 prosentin korkotaso oli velkaiselle yritykselle myrkkyä, mutta niin vain siitäkin sinniteltiin. – Selvisimme sillä, että meillä oli viisi oman perheen jäsentä. Palkkaa nostettiin vain aivan välttämätön, ei muuta.

nistumisia oli monessakin kohdassa, hän listaa. Kokemus oli äärimmäisen hankala, mutta toisaalta myös hyvä opettaja. Sen jälkeen yrityksessä on viety läpi isoja kehityshankkeita, hyvällä menestyksellä. – Niissä on mietitty heti alussa budjetti, vastuuhenkilöt ja aikataulut.

Tällä buumilla oli oikea ajoitus

Ylöjärven kutsu ja uusi pudotus

Toisaalta kasvuun yritys pääsi hyvissä ajoin. Esimerkiksi 1993, jolloin Suomen työttömyys käväisi kaikkien aikojen (kop kop) huipussa, yli 500 000, oltiin Jonassoneilla jo mukavassa vedossa. Tuolloinen tilataksibuumi satoi suoraan yrityksen laariin. – Moni taksiyrittäjä hoksasi, että yhdellä autolla saattoi hoitaa kaikki tarjolla olleet kyydit. Ja kun lama oli jätetty taakse, pääsi yritys kiinni pitkään kasvuputkeen. Seuraavat kymmenen vuotta mentiin aikalailla kaasu pohjassa ja porskuteltiin kaksilukuisia kasvulukuja. – Keskiarvoinen kasvuprosenttimme oli 1990-luvulla 33 prosenttia, ja parhaana yksittäisen vuonna jopa 65 prosenttia. Vuonna 2000 olimme Kauppalehden 50 parhaan kasvuyrityksen listauksessa.

Peiliin katsomisen paikka

Jonassonien perhefirmalle vuosi 2004 oli se todellinen annus horiblis – vapaasti käännettynä kammovuosi. – Se oli sekä taloudellisesti että toiminnallisesti tämän yrityksen ylivoimaisesti vaikein, Juha toteaa. Nyt kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään ulkoisen talousheilahtelun aiheuttama alamäki. Melkeinpä päinvastoin, sillä Suomi eli tuolloin yhtä kaikkien aikojen nousukausista. – Kyllä tämä oli kotikutoinen ongelma, jossa ei auta kuin peiliin katsominen, Juha myöntää ja kertoo, että kyse oli ennen kaikkea aikataulullisesta epäonnistumisesta. Tilanne äityi niin pahaksi, että henkilökunnasta iso osa oli lomautettuna jopa kahdeksan kuukautta.

Tästä otettiin opiksi

Juhan mukaan ongelma alkoi heillä tuolloin alkaneesta tuotekehityshankkeesta, jossa yritettiin haukata liian suuri pala. Samaan aikaan yrityksen tuolloin ainoa yhteistyökumppani Volkswagen muutti korimallinsa T4:stä T5:ksi. – Meidän olisi pitänyt olla hereillä aikaisemmin. Muutimme korityöstä kaikki aina lattiaa, istuinta ja elementtejä myöten. Se oli tuossa vaiheessa meille liian iso tuotekehityshanke, jollaisesta meillä ei ollut tarpeeksi kokemusta. Meillä oli tavoitteet liian korkealla, emme osanneet viedä hanketta eteenpäin, ja epäon-

Isoihin merkkipaaluihin kuuluu myös 2007, jolloin firma muutti Ylöjärvelle. Sinne muuton ratkaisi tontti. Kovin kauan siellä ei ehditty olla, kun edessä olikin jo seuraava isompi haaste. Taloushistoria tuntee sen paremmin nimellä finanssikriisi. – Tilataksimarkkinat tippuivat Suomessa tuona vuonna 38 prosenttia, ja aika samassa suhteessa tippui myös meidän liikevaihtomme, joka putosi 8,2 miljoonasta 5,1 miljoonaan euroon. Finanssikriisi oli sekin luonteeltaan hyvin erilainen kuin 90-luvun lama. Mutta olipa yrityskin aikalailla toinen. Silloin työntekijöitä oli kolmisenkymmentä, kun edeltävällä kerralla heitä oli ollut seitsemän ja joista viiden sukunimi oli Jonasson.

Monimerkkitaloksi

Kriisi tarjosi yritykselle tosin myös mahdollisuuksia. Toimintaa oli yksinkertaisesti pakko pistää uusiksi. Tämän kriisin seurauksena ja ansiosta yrityksestä tuli monimerkkitalo. Sitä ennen oltiin pitkään yhden merkin eli Volkswagenin kanssa liitossa. Yrityksellisen polygamian firma aloitti 2010. – Uuden vuosikymmenen myötä meistä tuli esteettömien tilataksien monimerkkitalo. Aloitimme ensin yhteistyön Vehon ja Mercedeksen kanssa ja pari vuotta myöhemmin vielä Fordin kanssa, Juha taustoittaa. Vaikutukseltaankin finanssikriisi erosi oleellisesti 90-luvun pudotuksesta, sillä se oli huomattavasti pitkäkestoisempi. Käytännössä vuoden 2009 pudotusta kirittiin Jonassoneilla kiinni kokonainen vuosikymmen. –Kriisiä edeltäneissä luvuissa olimme vasta 2019. Vuosikymmen oli siis hyvin hitaan matalan kasvun vaihetta, vaikka meillä oli monimerkkitalona enemmän tukijalkoja.

Sitten olikin jo edessä pandemia

– Onneksi tiedämme, että tästäkin selvitään ja entistä vanhempana eteenpäin. Tässä juoksussa on onneksi rinnalla Olli ja Miikka – nuoremman sukupolven dynaamisuus, digitaalisuus ja kansainvälisyys on innostanut meitä vanhaakin kaartia uudistumaan ja hakemaan nälkäisesti seuraavaa kasvuloikkaa, Ari ja Juha Jonasson päättävät. ●

www.mersupurkaamo.fi

www.mb-varaosatjahuolto.fi

MERSUkoRjAAMo • MB Star diagnosistesteri

• MB Star diagnosistesteri • Huollot, MB-varaosat ja remontit MB-Varaosat ja huolto Venetmäki Oy Nahkatehtaantie 10, Viiala Ark. 9.00-17.00. Puh. 040 140 6000 Autolasien ykkönen AUTOLASIEN AMMATTIASENTAMO

TAMPEREEN TUULILASIMYYNTI Renkaat, vanteet, rengashotelli

Laaja valikoima renkaita kilpailukykyiseen hintaan!

Vaasantie 585, 33470 Ylöjärvi, 040 777 2323, www.aprengashuolto.fi

31

Meiltä saat tuulilasti kaikkiin automerkkeihin ja kaikkiin malleihin.

Lokomonkatu 25 D, Lokomonkulma 33900 Tampere 03 2610920, 0400 166600

Possijärvenkatu 2, Lielahti 33400 Tampere 0400 623 533

www.tuulilasimyynti.fi Pohjola Vakuutus


32

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

Ylellisyyttä vai urheilullisuutta?

Volvo XC60 Inscription- tai R-Design -varustelu. Nyt erikoishintaan 990 euroa. Voit valita Premium-luokan halutuimpaan katumaasturiin, Volvo XC60 -malliin ylellisen Inscription- tai urheilullisen R-Design -varustelun – nyt erikoishintaan 990 euroa. Etu koskee kaikkia moottorivaihtoehtoja.

Vakiovarusteina mm. • automaattivaihteisto • Moritz-nahkaverhoilu (Inscription) tai nupukkinahka (R-Design) • sisustuksen Walnut Wood koristus (Inscription) tai Metal Mesh aluminium koristus (R-Design) • keinonahkaverhoiltu kojetaulun päällinen • 19” alumiinivanteet • Volvo on Call -järjestelmä • mukautuva vakionopeudensäädin • kuljettajanistuin muistilla • sähkötoiminen takaluukku • polttoainetoiminen lämmitin (T6- ja T8-lataushybridit) • lämmitettävä ohjauspyörä (T6- ja T8-lataushybridit) • vaihdekepinnuppi Orrefors-kristallia (Inscription) • urheilullinen alusta (R-Design)

ETUSI ON JOPA YLI 3 800 EUROA.

Esim. Volvo XC60 T8 TWE AWD Inscription aut. 72 612 € Vapaa autoetu 1 210 €, käyttöetu 1 045 €.

Esim. Volvo XC60 T8 TWE AWD Inscription aut. 72 612,83 €, sis. toimituskulut 600 €. EU-yhd. 2,5-7,9 l/100 km, CO2 56-180 g/km. Vapaa autoetu 1 210 €, käyttöetu 1 045 €.

Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI


TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

VOLVO XC40 T2. Sinulle suunniteltu.

Ylellinen nahkaverhoilu veloituksetta.

Vakiovarusteina mm. • • • • • • • • • • • •

Erä autoja huippueduin! Uusi ja odotettu XC40 T2 -automaatti nyt Käyttöautosta. XC40:n kyytiin mahtuvat kaikki, jotka haluat matkallesi mukaan. Tavaratilan voi helposti muokata omiin tarpeisiin sopivaksi ja sisätiloista löytyy runsaasti fiksuja säilytysratkaisuja. Citymaasturin rohkea ja ilmeikäs muotoilu yhdistyy kompaktiin tehokkuuteen.

automaattivaihteisto avaimeton ajo Volvo on Call -järjestelmä polttoainetoiminen lämmitin talvirenkaat lämmitettävä ohjauspyörä 18” alumiinivanteet pysäköintitutka eteen ja taakse peruutuskamera led-ajovalot sähkötoiminen takaluukku etuistuimien säädettävät reisituet

RAHOITUSKORKO 1,9 % + KULUT. Huippuedullinen vakuutustarjous vain 65 €/kk! Vakuutustarjous Volvo Car Financial Services -rahoituksen yhteydessä. Sis. liikenne-, kasko- ja tuulilasivakuutus sekä lunastusturva.

VOLVO XC40 T2 Business aut alk. 44 039 € tai 399 €/kk* Vapaa autoetu 780 €, käyttöetu 615 €.

Esim. Volvo XC40 T2 MHEV Business aut. 44 038,73 € (sis. toimituskulut 600 € ja lisävarusteet). EU-yhd. 7,4 l/100 km, CO2 166 g/km. Kuvan autot erikoisvarustein. Tarjous koskee erää autoja. *Esim. korko 1,9 %: kokonaish. 44 038,73 € (sis. toimituskulut), käsiraha 5 000 €, luotto 39 287,73 €, sopimusaika 60 kk, perustamismaksu 249 €, käsittelyk. 12 €/kk, kk-erä 399,78 €, suurempi viimeinen erä 19 200,00 €. Luottok. yht. 3 760,34 €, luotto ja luottok. yht.43 048,07 €, tod. luottoh. 47 799,07 € ja tod. vuosikorko 2,59 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen rahoitusturvalla. Korkotarjous voimassa 31.8.2021. Palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 HELSINKI.

Volvo -myyjäsi Käyttöautossa:

Jere Blom, p. 040 7548 601 Jani Hautamäki, p. 044 5501 593

Ari Karjalainen, p. 0500 627 374 Stanislav Kostyuchenko, p. 044 5502 237

Mikko-Petteri Latosaari, p. 0500 733 847 Vesa Lehtiö, p. 050 5215 237

Juuso Lintukangas, p. 044 5501 529 Teemu Luoma, p. 050 4015 473

33


34

TiisTai 11. ToukokuuTa 2021

Matkailuajoneuvot olivat viime kesänä kysyttyjä menopelejä ja sen huomasi myös niiden parissa työskentelevä yrittäjä – Jymy toivoo samanlaista suvea nytkin Olkapää oli iso syyllinen siihen, että nokialainen Jyrki Tuomela tekee tänä päivänä sitä mitä tekee. Sen verran hän oli vuonna 2011 kättään telonut, että tiedossa oli taksihommista pakollinen tauko. Paussin aikana miehen silmiin osui Karavaanari-lehdestä ilmoitus, jossa mainostettiin koulutusta matkailuvaunukorjaajaksi.

s

illä tiellä tässä edelleen ollaan, Jyrki Tuomela hymyilee nokialaisessa teollisuushallissa Nosturikadulla. Toimipiste on uusvanha. Välillä oltiin toisaalla, mutta paluumuutto toteutui viime vuoden lopulla. Jos kuvan mies on tuttu, avauskappaleessa mainittu Jyrki Tuomela saattaa hyvin kuulostaa vieraalta. Miehen lempinimi Jymy kun on niin laajalle levinnyt, että sillä nimellä mies tunnetaan hyvin. Aikanaan Suomen karavaanarien hallituksen kokouksessa äänestettäessä oli joskus väkeä ihmetyttänytkin, kuka ihme tutulla listalla oleva Jyrki oikein on. – Siinä vaiheessa olin siis ollut jo useamman vuoden hallituksessa, mutta Jymynä minut sielläkin kaikki tiesivät, Jymy hymyilee. Seuraavassa kokouksessa olikin sitten käytössä jo tuttu ja turvallinen Jymy, ja tässä tekstissä noudatetaan samaa logiikkaa.

vat. Tätä ennen tein pitkään huoltotöitä, hän taustoittaa. Koulutuksiakin erilaisiin huoltoihin Jymyllä oli takataskussa ennen karavaanihuoltoja jo kolmen tutkinnon verran. – Olen suorittanut sekä autoasentajan, autopeltisepän ja automaalarin ammattitutkinnot, Jymy listaa. Matkailuautohuoltoihin liittyvä koulutus tarjosin edellä mainitusta triplasta huolimatta valtavasti uutta. – Caravanhuolto on alana hyvin laaja, koska se pitää sisällään yhtä-

Siisti mutta haastava kokonaisuus

Ei onnistunut nimenmuutosyritys

Lempinimi on sen verran ikivanhaa perua, ettei mies itsekään muista, kuka sen keksi tai koska se yleistyi käyttöön. – Kyllä se taisi olla jo ennen kouluunmenoa, mies tuumaa ja kertoo, että teini-ikäisenä hän koetti omin toimenpitein saada lempinimeään Jyskäksi. Se kuulosti silloin omaan korvaan jotenkin jämäkämmältä. – Nimenmuutos ei enää siinä vaiheessa onnistunut, joten siitä asti minä olen ollut ihan tyytyväinen Jymyyn, hän kertoo. Lempinimi on sittemmin otettu myös yritystoimintaan. Nykytoiminta on nimeltään Jymyn Caravanpalvelu. Myös miehen 2002 perustama taksitoiminta kantaa nimeä Jymyn Taksipalvelu. Se oli ollut toiminnassa jo 10 vuotta hänen lähtiessään opettelemaan caravanhuoltoa. Harrastuspuolelta matkailuajoneuvot olivat Jymylle tuttuja jo lapsuudesta saakka. – Matkailuvaunun kanssa olen ollut reissussa isäni ja äitini kanssa jo 70-luvun alkupuolella. Ensimmäisen oman vaunun ostin 1989, ja sen jälkeen minulla on ollut kaikkiaan 16.

Jo entuudestaan kolmen tutkinnon mies

Myös yrittäjäuraa edeltänyt työura oli Jymyn tapauksessa hyvin autovoittoinen. Rattihommien lisäksi tutuksi on tullut myös rasvamonttu. – Aloin vuonna 1996 ajaa renkinä taksia ja 2002 sain sitten omat lu-

Erälaukolla, joka toimii jo kolmannessa polvessa. Siellä minulla oli opettajana ammatti-ihminen, joka todella näytti, miten näitä töitä tehdään, hän kertoo. Yhteistyö hervantalaistalon kanssa on jatkunut ansiokkaasti myös työharjoittelun päätyttyä. – Heiltä ohjataan ruuhka-aikana asiakkaita suoraan minulle, ja toisaalta se on edelleen se paikka, jonne soitan, jos minulla nousee sormi pystyyn. Siellä on asentajia, jotka ovat tehneet näitä hommia 80-luvun puolivälistä. Eipä sellaista ongelmaa juuri ole, mitä heille ei olisi tullut vastaan, Jymy kehuu kollegoitaan.

JYMYN OIKEA nimi on Jyrki, mutta koska kaikki hänet Jymynä tuntevat, sitä käytetään myös tässä jutussa.

lailla jääkaapit kuin kaasuhellatkin, hän aloittaa ja määrittelee, että tänä päivänä hänen huoltokohteenaan on kaikki kuljettajan selästä taaksepäin sijaitseva. – Näissä hommissa ei taritse enää olla kädet kainaloa myöten rasvassa. Sitäkin hommaa kun olen aikani tehnyt, niin hyvin mukavaa tämä siistimpikin on välillä, hän kertoo. Toisaalta myös työn haastavuus on mukavaa. – Hyvät yhteistyökumppanit ovat ehdottomasti rautaa, Jymy tuumaa.

Käytännön koulutus tapahtui hervantalaisessa perheyrityksessä

Matkailuajoneuvotuojat ry:n ja Työtehoseuran järjestämässä koulutuksessa Jymy kertoo oppineensa paljon uutta, mutta myöntää että tärkein oppi on kuitenkin tarttunut muualla kuin pulpetissa. – Eihän siellä koulussa ehtinyt saada kuin raapaisun kokonaisuuteen. Vähintään yhtä paljon opin ollessani opintoihin kuuluvalla työssäoppimisjaksossa hervantalaisessa Caravan

Jymyä työllistävät kaikkien merkkien matkailuvaunujen- ja autojen vuosihuoltojen lisäksi kaasulaiteasennukset, kosteusmittaukset, kolarivauriot (pois lukien asuntoautojen peltivauriokorjaukset) sekä lisävarusteiden ja tarvikkeiden asennukset. Yleisin yksittäisen vikahuollon syy ovat Jymyn mukaan jääkaapit. Matkailuautoissa kun on kolmitoimikaappi, jossa yhdistyy voimanlähteinä akku, sähkö ja kaasu. Huoltajan pitää tietysti olla näistä kaikista kolmesta kärryillä. Jymyllä on myös Dometic-tuotteiden takuu- ja huolto-oikeudet. – Ylivoimaisesti yleisin syy on, että kaappi ei kylmene kaasulla. Viime kesänä tein ennätyksen, sillä minulla oli 64 jääkaappiremonttia. Niistä noin 90 prosentissa oli syynä tuo edellä mainittu. – Täältä löytyy tällainen pieni suutin, joka alkaa helposti ruostua ja nokeentua. Natsikypäräksi tuota sanotaan, yrittäjä kertoo näyttäessään vian tyyppipaikkaa parhaillaan hallissa vuosihuollossa olevasta vaunusta. Vaunujen jääkaapit halutaan yleensä huoltaa, sillä aivan uusina niille koituu hintaa helposti yli 2000 euroa. Toinen melko yleinen syy huoltotarpeisiin on kattoluukkuongelmat eli niiden vuodot tai irtoamiset. – Jonkin verran on myös näitä kolarihuoltoja, jotka yleensä tarkoittavat muoviosien uusimisia.

SEURAAVANA TYÖN alle on menossa yrittäjän takana koreileva asuntoauto. Tällä kertaan Jymyn aseena on kittipyssy. Yrittäjä aloittaa työpäivänsä kello yhdeksän ja pyrkii tänä päivänä siihen, että kotiin tulisi lähdettyä kello 17. – Aika hyvin minä siinä tänä päivänä onnistunkin, mutta toki välillä on niitä päiviä, että työ vie mukanaan. Sitten vaimo soittelee vasta yhdeksän aikaan, että oletko saunaan tulossa. – Sauna on meille tärkeä juttu. Kyllä melkein jopa päivä lämpiää sauna.

YRITTÄJÄN VARAOSASEINÄLTÄ löytyy ratkaisu monen matkailijan ongelmiin.

Korona antoi lisäpotkua

Caravanhuolloissa erottuvat selvät sesongit. Ei niin yllättävästi talvikausi on hilaisempi. Tälle talvelle yrittäjä kertoo saaneensa melko mukavasti hommia, mutta perinteisesti asiakkaita on ollut marraskuusta–maaliskuuhun heikonpuolisesti. – Kun puhelin silloin soi, niin se

– TÄMÄ PISKUINEN varaosa on monesti asuntovaunujen ja autojen ongelmasyy, yrittäjä esittelee. Ammattislangissa suutinta kutsutaan natsikypäräksi.


35

Tiistai 11. toukoKUUTA 2021

on väärä numero tai joku kaupustelija, Jymy naurahtaa. Jonkin verran talvihuoltoja on lisännyt se, että matkailuautojen käyttö talvisaikaan on lisääntynyt vuosien saatossa. Nyt meneillään olevan talven isoin vauhdittaja on kuitenkin ollut korona. Se on lisännyt kiinnostusta niin matkailuautoja kuin matkailuvaunujakin kohtaan aivan ennätyslukemiin. – Kun tarkastellaan matkailuautojen rekisteröintitilastoja, niin rekisteröintejä näyttää olevan aiempaa enemmän, Jymy tietää. Viime kesä, jolloin lentomatkailu oli käytännössä tauolla, lisäsi selvästi myös käytettyjen matkailuautojen ja -vaunujen kysyntää niin vuokrakuin ostopuolellakin. – Silloin tuntui, että kaikki meni kaupaksi, vaikka olisi vanhempikin auto- tai vaunu, kertoo elämänsä aikana melko monenmoista menopeliä nähnyt ja itsekin jokusen myynyt Jymy kokemuksen vakaalla rintaäänellä. Omaa autoaan Jymy ei kuitenkaan ole halunnut lähteä vuokraamaan. Ei vaikka viime kesälomansa Jymy vaimoineen viettikin Näsijärvellä veneillen. – Ole siinä nyt sitten passissa ja katso mitä on saatu rikki. En minä siihen halua lähteä. Sitä paitsi enhän minä kotianikaan vuokraisi kenellekään, hän tuumaa.

Opetustarjonta nollassa

Sen viime kesä opetti, että alan taitajista on puutetta. – Viime kesänä täällä olisi minun lisäkseni saanut olla kaksikin työntekijää, hän tuumaa. Ongelmana on, että tällä hetkellä koulutusta ei tarjoa kukaan. Ei sekään taho, jonka kautta Jymy aikanaan oman oppinsa sai. Yrittäjä tuumaa, että samankaltaiselle työssäoppimisjaksolle, minkä hän itse vietti Hervannassa, hän ottaisi mielellään opiskelijan. – Tässä tapauksessa olisi ihan todennäköistä, että voisin työllistää jonkun täyspäiväisesti, hän kertoo. Yrittäjä toivoo, että tuleva kesä olisi töiden puolesta yhtä vilkas kuin edeltävä. – Hyvä kuitenkin, että minulla on yksi kaveri, jota olen välillä voinut soittaa apuun kiireapulaiseksi, hän kertoo.

Piipitys painoi hermoa

Jymyn yritys sijaitsee tällä hetkellä teollisuusalueella Nosturikadulla. Tänne hän muutti vuoden lopussa. Tila on tosin uusvanha, sillä hän palasi entiseen toimipisteeseensä. Välillä hän käväisi muualla, mutta tuli nyt innolla takaisin. – Parasta on, että täällä riittää

tilaa todella hyvin. Halliin mahtuu kerralla kolme isoa menopeliä. Lisäksi myös pihalla on tilaa. Edellisessä osoitteessa pihassa kun oli syvyyttä vain 12 metriä, ja voin kertoa, että yhdeksän metrin pituisen asuntoauton kääntäminen siinä on haastavaa, mies kertoo. Vuosihuoltoasiakkaat ovat luonnollisesti pääsääntöisesti oman maakunnan väkeä, mutta etenkin kesäisin väkeä tulee paljon kauempaakin. Viime kesänä kaukaisimmatkin karavaanarit tosin olivat naapurimaista. – Viime kesänä täällä kävi norjalainen pariskunta, joiden menopelissä oli kiusallinen vika: jääkaappi piti joka tunti viiden minuutin piipityksen. Se oli melkoinen haitta, sillä se piipitti tietty myös yöllä, ja omistajien hermo oli jo kovinkin kireällä. Ei siis ihme, että tyytyväinen norjalaismies oli, kun sen sain loppumaan. Kieliongelman vuoksi hänen vuolaan kiitoksensa tulkkasi hänen vaimonsa, ja niin matka jatkui, yrittäjä muistelee.

Vahinkotarkastukset kaikille vakuutusyhtiöille. Awux-rahoituksella maksat korjaukset joustavasti. Tutustu nettisivuillamme!

Paikallinen perheyritys - palvelemme sinua jo 20 vuoden kokemuksella. Tervetuloa! Sijaisauto korjauksen ajaksi

0€

Vauriokorjauksen ajaksi sijaisauto 0 €

Rauha on tärkeää

Vaikka oma karavanarointi viime suvelta jäikin vähiin, on se edelleen rakas harrastus. Mutta mikä siinä viehättää? – Kai se on, se että vaunuilu on tämän hektisen elämän ja hullunmyllyn vastakohta. Vaunussa saa syödä kun tekee mieli ja nukkua kun nukuttaa, Jymy pohtii. Jymy kertoo viettäneensä elämästään hyvin paljon aikaa leirintäalueilla, mutta viime vuosina oma paikka on löydetty enenevissä määrin niiden ulkopuolelta. l

Varaa sijaisauto etukäteen vauriokorjauksen ajaksi, soita 030 636 4430.

100% Pirkanmaalainen perheyritys

Lompakosta löytyy Iso D, joskaan ei artisti

Perheen taksitoiminnan ajoista ovat jo tovin vastanneet pääasiassa kaksi palkkakuskia, mutta tyystin ei Jymykään ole rattihommia jättänyt. Tarvittaessa Jyrki toki itsekin hyppää taksikuljettajan hommiin, mutta enemmän työkilometrejä hänelle on viime vuosian tullut huomattavasti isommilla menopeleillä. Mies kun on suorittanut ison D:n eli kaikkein raskaimman linja-autokaluston ajoluvan. – Ajan freelancerina neljälle bussifirmalle isoja linja-autoja ja siitä kyllä tykkään todella paljon. Sellainen iso linjuri kun menee kuin juna, hän kertoo. Myös Katja-vaimo on tänä päivänä bussihommissa. Hän ajaa pinsiöläisiä koululaisia Nokialle kouluun palkallisena kuljettajana.

Luotettavaa ja ammattitaitoista palvelua pirkanmaalaiselta perheyritykseltä.

Nuutisarankatu 15 Sarankulma 33900 Tampere puh. 030 636 4430 info@automaalaamopoinonen.fi • www.automaalaamopoinonen.fi

AUTOMAATTIVAIHTEISTON ÖLJYNVAIHTO

- 30 €

TARJOUS VOIMASSA 1.5.-31.5.2021

Katso autokohtaiset hinnat ja varaa aika: www.öljypiste.fi LIELAHTI Enqvistinkatu 5 0400 216 611 Ma-Pe 8-17, La 9-13

HATANPÄÄ Kolmionkatu 5 0400 225 339 Ma-Pe 9-17

EKO- SUOMEN SUURIN KÄYTETTYJEN TEKO KAASUKUORMA-AUTOJEN MYYJÄ Nyt ostaessasi meiltä käytetyn biokaasukäyttöisen kuorma-auton, vähennämme sen ohjehinnasta 5000 euroa. Kaasukäyttöisissä pakettiautoissa vähennys on 2000 euroa.

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

KAASU

Tankkaa meillä

KAASU

KAASU

-12 FIAT DUCATO 35 3.0 CNG -12 MB Sprinter 316 NGT 3,5/3550 KH -08 IVECO DAILY 35 C 14 CNG -10

VOLVO FM 480 10X4

-08 MB ECONIC 2628L NGT 6X2 -12 Volvo FE 62 TR CNG

Aj. 370 tkm, 7-paikkainen, ilmastointi, nahkapenkit

Aj. 120 tkm, maakaasu, pakettiauto

KAASU

• Pienentää autoilijan hiilijalanjälkeä jopa 90 % • Soveltuu kaikkiin dieselmoottoreihin • 100% uusiutuva jätteistä ja tähteistä • Nopein tapa vähentää päästöjä

KAASU

VW CADDY 2.0 CNG

Aj. 635 tkm, maansiirtolämpölavalla

Aj. 99 tkm, biokaasu, NTM sekajätepakkuri

Aj. 112 tkm, kaasuauto, pakettiauto, työkaluhyllyt

Aj. 60 tkm, pakettiauto, biokaasu / maakaasu

KAASU

KAASU

-18 Scania P270

Aj. 23 tkm, 360 kamera, matalalattiahytti, miehistöohjaamo

-13

Aj. 150 tkm, kaasuauto, 2 lämpötilan kylmäkori, perälautanostin

Aja autopesuun! Pesuetukortilla joka 6. pesu veloituksetta. Autopesu avoinna joka päivä 22.00 asti. Scan Burger avoinna joka päivä 10-19

Neste Toijala

Huoltokorjaamo p. 040 160 7960 ark. 8.00-16.00

www.nestetoijala.fi

Kurisjärventie 5, puh. 03-542 4230 Ark 6.30–19, la 8–19, su 10–19

KAASU

IVECO DAILY 35S14N

Aj. 169 tkm, pakettiauto biokaasu/maakaasu, hyllyt

KAASU

-14 IVECO Daily 65 C 14 CNG -08 MERCEDES-BENZ LTJ 6.4 -04 REISCH Martin RHKS-32/18 ASL -10 Aj. 205 tkm, hiab 027, lava 4,2 m, Aj. 472 tkm, Suomi-hinausautokuorma-auto, maakaasu varusteet! Juuri katsastettu!

Turvesuonkatu 16, Tampere Puh. 03 3465 566 Varaosat Iiro 040 676 2507

Puoliperävaunu lämpöeristetyllä maansiirto-/asfalttilavalla

Mikko 0400 832 856 Aki 0400 164 611


36

Tiistai 11. toukoKUUTA 2021

Kangasalle on tarjolla tarinoita teiltä Tiet ovat aina olleet merkittävä yhteyksien luoja. Niitä pitkin ovat liikkuneet tieto, sotajoukot, kauppatavarat sekä tietysti ihan tavalliset ihmiset. Jos haluaa saada läpileikkauksen suomalaisen tiestön viimeisestä vuosisadasta, kannattaa suunnaksi ottaa Kangasala ja siellä Auto- ja tieliikennemuseo Mobilia.

M

obiliassa avautui keväällä kaksikin näyttelyä, joissa keskeisessä roolissa molemmissa ovat nimenomaan tiet. Koneita ja ihmisiä -näyttely kertoo teiden rakentamisen ja ylläpidon historiasta, niiden parissa työskennelleitä ihmisiä unohtamatta. Tie vie – Museotiet suomalaisuuden peilinä -valokuvanäyttelyssä puolestaan nostetaan parrasvaloon suomalaiset museotiet.

Työllistämistahto ohjasi tien tekoa

Valtion vastuulle teiden rakentaminen ja kunnossapito siirtyi Suomessa vuonna 1921. Samoihin aikoihin lisääntynyt autoliikenne teki ajankohtaiseksi myös teiden aurauksen talvisin. Reki kulki hangessakin, mutta kumipyörät vaativat tasaisemmat tienpinnat. Työllistäminen on ohjannut suomalaista teiden rakennusta hyvin vahvasti. Teitä rakennettiin työttömyystöinä, kun muuta työtä ei ole ollut. Suuri rooli varatyömailla oli etenkin 1920–1930-lukujen taitteen lama-

vuosina, mutta onpa väylien veistelyllä myöhemminkin työllistetty porukkaa. 1950- ja 1960-luvulla maanteitä pykättiin pitkälti työpoliittisin perustein ja usein juuri talvella, jolloin töistä oli muuten pulaa. Todellisista motiiveista kertoo aika paljon sekin, että koneiden käyttämistä välteltiin tietoisesti. Näin maksimoitiin työllistävä vaikutus.

Maailmanpankki vauhditti siirtymistä kustannustehokkaaseen ajatteluun

Koneiden määrä kuitenkin kasvoi, kun Suomi sai teiden rakentamiseen 1960- ja 1970-lukujen aikana kaikkiaan kolme Maailmanpankin myöntämää lainaa. Tällä oli iso vaikutus tienrakentamispolitiikkaan. Työllisyyden sijaan etusijalle nousivat liikenteen tarpeet ja koneiden avulla toteutettu kustannustehokas rakentaminen. Vuosisadan viimeisten vuosikymmenten aikana sekä koneet että työmaat suurenivat, ja samalla petraantui myös työturvallisuus ja -ergonomia. Työntekijöitä tarvittiin aiempaa vähemmän, ja urakoitsijoiden määrä tietyömailla kasvoi. Sama suunta on jatkunut edelleen. Tietyömaiden henkilömäärä on edelleen vähentynyt, ja tiekoneisiin on tullut tietotekniikkaan perustuva koneohjaus.

Isojen koneiden ystävä tuskin jää kylmäksi

Koneita ja ihmisiä -näyttelyssä pääsee tutustumaan tiekoneisiin eri vuosikymmeniltä. Esimerkiksi tiehöyliä esillä on hevosvetoisesta mallista kol-

meen tuoreempaan karhuun. Näyttelyn vanhimpiin koneisiin kuuluu vuosimallin 1926 höyryjyrä, joka oli aikanaan Helsingin kaupungin käytössä. Vuosisadan alkupuolella koneiden käyttö oli tosin vielä harvinaista, työpoliittisista syistä pitkään suosittiin tosiaan lapiota. Kaivinkoneiden yleistyessä lapiomiesten tarve väheni radikaalisti. Kangasalla näytteillä oleva Pikku-Jussi - kaivinkone esimerkiksi korvasi parikymmentä ihmistä. Raskaiden koneiden ystäville näyttely lienee melkein pakkorako. Pikku-Jussin lisäksi näyttelyssä on muita kaivinkoneita, pyöräkuormaaja sekä kuorma-autoja. Suurimpia esineitä on Gradall-tieluiskakone, jollaista on käytetty muun muassa Saimaan kanavaa rakennettaessa. Siirtotyömaa-aikoja kuvaavat työmiesten ja ruokalan emännän asuntoparakit ja kokemukset siirtotyömaalla asumisesta. Museossa niin ikään huhtikuussa avautuneessa valokuvanäyttelyssä tutustutaan Suomen kaikkiin 22 museotiehen. Näyttely on useita kertoja palkitun valokuvaaja Jetro Stavénin ja kuvajournalisti Johanna Erjansalon ensimmäinen yhteinen valokuvaprojekti. Teiden lisäksi projektissa myös museoteiden varsilla asuvat tai liikkuvat ihmiset pääsevät kertomaan siitä, mitä tiet heille merkitsevät. Molemmat näyttelyt ovat nähtävillä Mobiliassa joulukuun 19. päivään saakka. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: MEDIAKETTU

KONEITA JA IHMISIÄ -näyttelyn sisäänkäynti.

TERÄSKARHU 9 vuodelta 1954 on suomalaisvalmisteinen tiehöylä. Koneiden käyttäjät pääsevät näyttelyssä ääneen virtuaalihahmoina.

Kaikkiin -ammattipesureihin myönnetään jatkossa 5 vuoden takuu Kärcher HD 6/13 CX plus painepesuri

749,Vesimäärä 600 l/h Työpaine 130 bar 15 m letkua kelalla Rotojet-suutin vakiona

Cif Professional 2in1 desinf. puhdistusaine 750 ml

3,49

Kärcher HDS 10/20 -4 M kuumavesipesuri

3335,Vesimäärä 1000 l/h Työpaine 200 bar 10m paineletku Maks. lämpötila 155 C o

Cif Professional alcohol spray desinf.aine 750 ml

4,90

Omo Professional Sensitive Color pesujauhe 8 kg

29,-

Hinnat sis. alv 24%. Nouda myymälästämme tai tilaa verkkokaupasta.


Tiistai 11. toukoKUUTA 2021

Käytetyn auton ostajan ei kannata unohtaa renkaiden kuntotarkastusta – kaksieuroinen kannattaa pitää mukana

Käytettyä autoa hankkiessa kannattaa tarkastaa myös renkaat. Mahdollinen uusien rengassettien tarve kannattaakin tiedostaa jo autoa ostettaessa. Tällä voi säästää pitkän pennin. Rakettitieteestä ei ole kyse, vaan renkaiden kunnon pystyy tarkastamaan kuka tahansa. Kunhan pitää mielessään muutaman avainasian.

Viinikankatu 49 Puh. 0207 929 820 tampere@kl-varaosat.fi

Nissan ja Saab valtuutettu huoltokorjaamo

Tuo autosi Yrittäjäkadun Huoltokeskus Nokialle!

• Teemme määräaikaishuollot ja korjaukset takuutyönä kaikenikäisiin ja -merkkisiin autoihin.

R

enkaiden kunnon osalta luonnollisesti kulutuspinta on kaiken A ja O. Sen kuntoa penää lakikin, joka edellyttää, että kesärenkaissa on urasyvyyttä vähintään 1,6 millimetriä ja talvikumeissa kolme milliä. Käytännössä renkaiden turvallisuus etenkin liukkailla keleillä on kuitenkin heikentynyt huomattavasti jo silloin, kun urasyvyys jää neljän millimetrin alapuolelle. Tähän varsin pätevä apuväline on kahden euron kolikko ja simppeli nyrkkisääntö. Jos kolikossa oleva ulompi, hopeoitu rengas nousee rengasurasta vähäänkään kuviopalan yläpuolelle, renkaanvaihto on ajankohtainen.

Renkaiden iällä on väliä

Äskeisen kolikkotempun kaltaista poppaskonstia renkaiden kulutuksen tasaisuuden arviointiin ei ole, mutta sen verran kumeja kannattaa ostaessa vertailla toisiinsa, että renkaiden kulutuksessa ei silmämääräisesti ole huomattavissa sen isompia eroja. – Siis ettei esimerkiksi yksi tai kaksi rengasta ole selvästi muita kuluneempia, muistuttaa autonhuoltoja rengasketju Vianor tiedotteessaan. Käytetyn hyryhysyn ostajaa kehotetaan varmistamaan ennen kättelyä myös renkaiden ikä. Ajan myötä kumiseos välttämättä kovenee, mikä vaikuttaa renkaan ominaisuuksiin. Renkaan käyttöiäksi suositellaankin enintään kuutta vuotta. Eikä yli 10 vuotta vanhaa rengasta suositella käytettäväksi ollenkaan, vaikka se ei juuri auton alla olisi ollutkaan.

HUOLTOKESKUS NOKIA OY Yrittäjäkatu 9, Nokia • p. 03 3123 1700 www.huoltokeskusnokia.fi

MENOPELIN RENKAIDEN tarkastaminen käytettyä autoa hankkiessa saattaa säästää pitkän pennin.

Renkaan valmistusajankohdan selvittäminen ei vaadi salapoliisitaitoja. Tieto siitä, koska rengas on tehty, on kirjattu jokaisen renkaan sivupintaan neljällä numerolla. Niistä kaksi ensimmäistä kertovat valmistusviikon ja kaksi jälkimmäistä vuoden.

Tuontiautoa ostettaessa tämäkin on tärkeä muistaa

Myös auton toisten renkaiden ikä, merkki ja kunto on hyvä tarkistaa. Erityisesti käytettyä tuontiautoa ostaessa kannattaa varmistaa, että toinen rengassetti ylipäätään on olemassa. Jos ei ole, edessä on myös vanteiden hankkiminen. Tuontiauton renkaiden kanssa kannattaa muistaa myös niiden soveltuvuus

kylmään Pohjolaan. Keski-Euroopassa käytetyt renkaat on optimoitu toisenlaisiin oloihin. Käytännössä keskieurooppalaisten kitka- tai all-season-renkaiden pito ei Suomen teillä riitä. – Tuontiauton renkaista täytyy myös varmistaa, että niitä on turvallista käyttää Suomessa. Keski-Euroopassa käytetään toisenlaisiin oloihin optimoituja renkaita, joiden turvallisuus ei ole paras mahdollinen Suomen keleillä ja teillä. Keski-Euroopassa käytettävillä kitkarenkailla tai all-season-renkailla ei ole tarpeeksi pitoa Suomen talvikeleillä, Vianorilta tiivistetään. l

65

RASKAANKALUSTON HUOLLOT JA KAIKKI RASKAANKALUSTON KATSASTUSPALVELUT -

A-jarruluvat D- ja DB-piirturiluvat Varaosat Movalube-rasvarit Hydrauliikkaletkut ja -liittimet Q8- ja 77-öljyt Rautaa pitkänä ja pätkänä Myynti ja asennus

Teksti: VILLE KULMALA Kuva: NOKIAN RENKAAT OYJ

ta Paras n! ä ä r pe

Lue myös netissä

37

Kärryn vaihtotarjous!

Hyvitys vanhasta väh. 300€ uusiin varastossa oleviin kuomullisiin perävaunuihin

www. py-lehti.fi

Asentajankatu 3 Lakalaiva, TRE

Risuista ja puutarhajätteistä helposti eroon:

UUDET JA KÄYTETYT RENKAAT SEKÄ VANTEET • Rengastyöt ja korjaukset • Pultit, mutterit, soviterenkaat • Kaikki alan työt

• Renkaiden kausisäilytys (rengashotelli) • TPMS ohjelmoitavat ilmanpaineen tunnistimet

Tavataan renkaanvaihdon merkeissä!

ORIVEDEN KUMIKORJAAMO KY

Lehdistöntie 2, ORIVESI 03–334 6655 www.orivedenkumikorjaamo.com

P. Kirstua Ky Kuljetamme pois kaadetut pensaat ja erilaiset puutarhajätekasat, jotka nostamme kouralla kyytiin.

Palvelumme sinulle:

• Tuomme multaa ja kiviaineksia HUOM! Kuorman purku mahdollinen kauhalla esim. aidan yli • Vaihtolavakuljetukset • Nostotyöt • Puunkaato henkilönosturin avulla

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

P. Kirstua Ky • Pertti Kirstua • 0400 734 549 pertti.kirstua@pkirstuaky.fi www.kuljetuskirstua.com


38

Tiistai 11. toukoKUUTA 2021

Uuden yrityksen takaa löytyy kosolti kokemusta – Toimialastakin on tullut trendikäs kesken matkan Tänä vuonna kaupparekisteriin kirjattu kuljetusliike, PKT-Kuljetus Oy, on nimenä ja yrityksenä uusi, mutta sen taustalta löytyy peräti 130 vuoden kokemus alalta. Uusi yritys syntyi kahden tamperelaisfirman pistettyä hynttyynsä yhteen. Keskisen keräys ja kuljetus Oy ja Keräyspaperi Kari Toivonen Oy olivat miettineet asiaa pitkään, mutta fuusio saatiin valmiiksi vasta tänä keväänä. Hyödyt ovat jo olleet nähtävissä.

K

ahden kuljetusliikkeen yhdistymisestä Pirkanmaan Yrittäjä -lehden kanssa kävivät juttelemassa Keskisen keräys ja kuljetus Oy:n perustaja Pertti Keskinen sekä Keräyspaperi Kari Toivosen Oy:n nykyinen yrittäjä Kai Toivonen. Hän on liikenneyrittäjä jo kolmannessa polvessa, sillä Toivosen suvussa autoilun aloitti jo miehen isoisä, Kalle.

Satakunnankatu kertoo miksi yhteisyritys kannatti

Yrittäjät korostavat sitä, että yhteisyrityksen perustamiseen tärkein motiivi oli puhdas järki. Tästä hyvän käytännön esimerkin tarjoaa Tampereen keskustaa halkova Satakunnankatu ja kyseisen väylän paperinkeräys. Aiemmin molemmat nyt kimpassa toimivista firmoista kävivät keräämässä itsenäisesti sieltä eri taloyhtiöiden paperinkeräysastiat. – Meillä oli siellä noin 50 taloyhtiön keräysastiat, ja lähes saman verran niitä oli myös Keskisellä. Paperinkeräykseen vaadittiin siellä aiemmin kaksi autoa ja useampia ajopäiviä, kun nyt kaikki saadaan hoidetuksi yhdellä autolla ja yhdessä päivässä, selkeyttää Kai Toivonen.

Merkittävä markkinaosuus

Eikä edellä mainittu Satakunnankatu luonnollisestikaan ollut ainokainen väylä, jossa ajot menivät ristiin rastiin, päinvastoin. Kahden firman markkinaosuus paperikeräysajoista Tampereella kun kattaa tänä päivänä yli puolet kaikista kaupungin talouksista. Yritys hoitaa paperikeräystä kotikuntansa lisäksi myös ympäryskunnista Pirkkalassa, Nokialla ja Ylöjärvellä. Lukumääräisesti eniten astioita

on luonnollisesti Tampereella, jossa yritys on markkinajohtaja. Yrittäjät laskeskelevat, että kaikkiaan PKT-Kuljetuksella on paperin osalta kerättävänä tuhansia perinteisempiä paperinkeräysastioita sekä yli tuhat syväkeräysastiaa. Paperin lisäksi yrityksen tämänhetkiseen toimintaan kuuluu myös pahvinkeräystä, joskin selvästi paperia vähemmän. Paperin- ja pahvinkeräyksessä yhtiö tekee yhteistyötä Encore Ympäristöpalvelut Oy:n kanssa, joka on siis entisen Paperinkeräys Oy:n nykyinen nimi.

Järkevöittäminen vähensi tarvetta kahden auton verran

Pääosa yrityksen nykyisistä ajoista on nimenomaan paperi- ja pahviajoja, mutta jatkossa tarkoitus on laajentaa myös muihin kierrätysjaoksiin. Myös tähän yhdistyminen on antanut oivat mahdollisuudet. Yritysten ajoreittien ja muun toiminnan yhtenäistäminen nimittäin tarkoitti, että aiemmin kuuden auton voimin ajetut reitit voidaan nyt ajaa neljällä autolla. Vaikutus on varsin suuri, sillä ajetun kierrätystavaran määrä pysyi kuitenkin tismalleen samana. Siitä yrittäjät olivat erityisen mielissään, että yhdistyminen ei aiheuttanut kuitenkaan henkilöstön irtisanomistarpeita. Firman aiemmista kuskeista yksi kun oli päättänyt jo ennen yhdistymistä vaihtaa alaa keittiöiden myymiseen, ja toinen aloitti korkeakouluopinnot. Kahden yrityksen ajosuunnitelmien yhteensovittamista auttoi merkittävästi se, että molemmissa firmoissa oli jo entuudestaan käytössä sama digitaalinen ajojärjestelmä.

TAMPERELAINEN PERHEYRITYS Henkilö- tai pakettiauton määräaikaiskatsastus päästömittauksineen Yrittäjien jäsenkortilla

55€

(norm. 71€)

Pirkanmaan Yrittäjät r.y. jäsen

Sellukatu 28

(Lielahden Gigantin vieressä)

Puh. 010 3222 710 Avoinna ma–to 8–17, pe 8–16, la 9–14 kesä-elokuu ma-to 9-17, pe 8-16, la suljettu

www.kymppikatsastus.fi

Uusia ovia avaamassa

Kuljetusliikkeessä toteutettu toiminnan järkevöittäminen on avannut myös uudenlaisia mahdollisuuksia. Kaksi autoa jäi nyt – kiitos tehostusten – vaille käyttöä, eikä niitä luonnollisesti tyhjänpanttina tai omistamisen ilosta haluta pihassa makuuttaa. Yrityksen tavoitteena onkin laajentaa toimintaa ottamalla repertuaariin uusia jakeita. Toistaiskeksi yrityksellä on ollut niitä kaksi, paperi ja pahvi. – Meitä kiinnostavat niin sekajäte, vaaralliset aineet, muovit kuin kaikki muutkin kierrätystavaran ajot, Kai visioi. Hänen mukaansa PKT-Kuljetus Oy tarjoaa yrityksille materiaalien kierrätystä sekä kuljetusta. – Toisissa kierrätysjakeiden kuljetuksissa käytämme alihankkijoita kuljetuksissa. Myös PKT-Kuljetus Oy toimii alihankkijana toisille kierrätysyrityksille, näin vältymme päällekkäisiltä kuljetuksilta. Kierrätysjakeet viedään Pirkanmaalaisiin vastaanottopaikkoihin, näin kierrätyksestä tulee mahdollisemman tehokasta ja luontoa säästävää.

Kiikarissa pk-sektori

Pääosa yrityksen tämänhetkisistä kohteista on asunto-osakeyhtiöitä, mutta mukaan mahtuu myös yrityksiä. Potentiaalisia asiakkaita yrittäjät aikovat lähteä etsimään yrityspuolelta ja eritoten pk-sektorilta. Heidän ykkösvalttikorttinsa on korkealaatuinen palvelu. – Meillä joku vastaa aina puhelimeen, ja jos ei heti vastaa, niin hän soittaa sitten takaisin. Lisäksi olemme joustavia tyhjennysaikataulujen suhteen. Jos jossain on astia täynnä, niin me pyrimme tyhjentämään sen samana päivänä, Kai lupaa. Yrittäjien mukaan heidän kompakti kokoluokkansa on palvelun laadun suhteen selvä vahvuus. – Olipa ala mikä tahansa, jos se menee liian isoksi, palvelu tuppaa jäämään toissasijaiseksi. Eivät Pertti ja minun isäni täällä noin kauaa olisi heiluneet, jos heidän palvelunsa olisi ollut huonoa, Kai alleviivaa. On asiakkaiden joukossa joitain suuryrityksiäkin ollut, mutta niillä tuppaa nykyään olemaan sopimukset astetta isommista kokonaisuuksista. – Eräänkin tamperelaisen suuryrityksen johtaja myönsi minulle sopimusta purkaessaan, että tietää heidän kierrätyspalvelunsa huonontuvan, mutta epäilee, että meiltä ei jatkossakaan tultaisi hänen yritykseensä nurmikkoa ajamaan tai siivoamaan, Pertti kertoo ja viittaa isojen kiinteistöhuoltofirmojen tarjoamiin kokonaispaketteihin. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA PKT-KULJETUS OY

JOSKUS VOIVAT pitempään toimineet yrityksetkin huomata olevansa trendialalla. Näin voivat todeta Pertti Keskinen (oik.) ja Kai Toivonen. Heidän komentamansa yritykset löivät virallisesti hynttyyt yhteen tämän vuoden alkupuolella, joskin byrokratian takia virallisesti tämä toteutuu vasta kesän aikana. – Tällä hetkellä meillä on siis kahden auton verran kasvunvaraa, yrittäjät vinkkaavat. Kuva: PKT-Kuljetus Oy

PKT-KULJETUKSELLA ON Tampereella mukava markkinaosuus. Noin puolet kaupungin paperikoreista tyhjennetään heidän toimestaan.


Tiistai 11. toukoKUUTA 2021

39

Kuva: PKT-Kuljetus Oy

Kosolti kokemusta Pertti Keskinen ja Kai Toivonen ovat saaneet huomata olevansa trendialalla. Kaikesta kierrätykseen liittyvästä liiketoiminnasta kun on tullut pakollisen pahan sijaan tullut globaaleja megatrendejä syleilevä ja sijoittajienkin visioissa valtavasti potentiaalia tarjoava tulevaisuuden ala.

Pertti oli pioneeri

KUVASSA YRITYKSEN menopeli on tyhjentämässä paperikuormaansa Encore Ympäristöpalvelut Oy:n terminaalilla.

Tällainen on paperinkeräyksen rotaatio Haastattelupäiväksemme osuneena maanantaina firman kaikki autot olivat paperiajossa. Käytännössä se työllisti yrityksen koko tämänhetkisen henkilöstökapasiteetin, sillä neljän kuskin lisäksi hommissa oli kolme pakkaajaa. Yhdessä autossa jälkimmäistä ei tarvittu, sillä se oli syväkeräysajossa, jossa taas koko paletti eli nosturin operointi hoituu yhden miehen voimin. Paperinkeräys on aamuvirkkujen puuhaa, sillä kierroksensa autot ovat aloittaneet jo varhain aamulla. – Sitä varhaisemmin ei oikein voi aloittaa, koska muuten tulee palautetta, jos vähänkin aiheutuu kolinaa, Pertti kertoo. Toisaalta aikatauluja luodessa on pitänyt ottaa huomioon myös poikkeuksia. Esimerkiksi Jankan alueella on voimassa määräys, jonka vuoksi siellä ajot saa aloittaa vasta aamuseitsemän jälkeen, ja toisaalta esimerkiksi jotkut taloyhtiöt ovat halunneet ajojen alkavan vasta kahdeksan jälkeen. Käytännössä autot tyhjentävät vii-

kon aikana noin 800–1200 normaalia keräysastiaa ja syväkeräysastioita 150–200. Ne ovat monesti kokoluokaltaan sen verran isompia, että niissä keräysväli on yleisimmin käytettyä kahta viikkoa pitempi, kaikkein isoimmissa kokoluokissa jopa kahdeksan viikon välein. Töitä tehdään tarpeiden mukaan. Kesä, jolloin ihmiset ovat lomilla ja Suomi kiinni, on hiljaisinta aikaa myös paperinkeräyksessä. Se on lomien pitämisen kannalta hyvä juttu. Kierrätykseen tulevan paperin määrä on pääosin melko tasainen, mutta vuosi pitää sisällään myös selviä piikkejä. Sellainen on etenkin joulukuu, jolloin monesti ajetaan pidempää päivää ja välillä myös lauantaina. Silloinhan postiluukkuihin toimitetaan vähän joka sortin mainosta ja katalogia. Siihen alan yrittäjät ovat tottuneet, että vuoden viimeinen kuukausi painetaan pitkää päivää. – Olen minä jouluaattonakin ollut ajossa. Niin kuin muutkin alan yritykset, Pertti toteaa. l

Pykälät lykkäsivät aloitusajankohtaa Yritykset lyötiin yhteen 1. huhtikuuta, mutta toisaalta byrokratian vuoksi virallisesti PKT-Kuljetus voi aloittaa toimintansa vasta kesäkuussa. Tähän syynä on Sääntö-Suomi. – Yritykselle haetun liikenneluvan käsittelyssä menee siihen saakka. Se on tosin sikäli vähän omituista, että molemmilla meidän yrityksistämme sellainen oli jo entuudes-

A

taan, Kai toteaa. Se yrittäjille on muutenkin käynyt vuosien saatossa selväksi, että aikamoista paperipyöritystä yrittäminen paperinkierrätyksen saralla vaatii. – Alkuvuonna molemmissa firmoissa uusittiin jäteluvat sekä 10 vuoden liikenneluvat. Aika isot rahat näihin kaikkiin menee, miehet kertovat. l

Sekä Keskisen että Toivosen perheisiin kierrättäminen on tarjonnut leivän pöytään jo pidemmän aikaa. Pertti Keskinen onkin luultavasti Tampereen pitkäaikaisin paperinkeräystä harjoittanut yrittäjä. Hänen kuljetusfirmansa merkittiin kaupparekisteriin 1969. ja paperin parissa hän aloitti työt aikalailla saman tien. Keskiselle ensimmäinen kerätyn paperin toimitusosoite löytyi Pispalan kupeesta Santalahdesta. Siellä toimivassa Näsijärvi Oy:n pahvitehtaassa oli keksitty pistää keräyspaperi hyötykäyttöön. Sinne Pertti sai avattua oven suhteilla. Pertin isä Rauni teki elämäntyönsä kyseisen pahvitehtaan vuoromestarina. – Siitä se jotenkin lähti, että pahvitehtaalla oli tarve paperille, ja se taas sopi hienosti minun vain vähän aikaisemmin perustamani yrityksen työllistämiseksi, Pertti muistelee.

Sukuvikaa

Toivosen suvussa kierrätyspaperin ajo alkoi ”vasta” 1980-luvun alussa, mutta kuljetusalalla suvussa on yritetty jo 93 vuoden ajan. Kai on kolmannen polven yrittäjä. Hän on ja jatkanut isoisänsä Kallen ja isänsä Kari Toivosen jalanjäljissä. Hänet on kuulemma aikanaan nimettykin auton kylkimaalaukset mielessä pitäen. Nimikirjaimet kun ovat pysyneet sukupolvesta toiseen samoina. Kai aloitti hommat isänsä firmassa heti ajokortin saatuaan, mutta oma ajoura jäi lyhyeksi. Syy tähän oli selkä, joka onkin sittemmin operoitu seitsemään kertaan. Ennen viitisen vuotta sitten tapahtunutta paluutaan perhefirmaan, hän työskenteli aivan toisissa kuvioissa. – Tein sekä palkkatyönä että yrittäjänä kansainvälistä muotikauppaa lähinnä urheiluvaatteiden parissa, Kai kertoo. Merkittävä syy Kain tekemään paluuseen oli isä-Karin heikentynyt terveydentila. Toivosilla sukupolvenvaihdos ehdittiin toteuttaa hieman ennen Karin menehty-

Lisätietoa: Hanski 050 524 8888

Ammattimaiseksi keräys tuli vasta 70-luvulla

Kovasti on paperinkeräys muuttanut Suomessa muotoaan. Haaskuun kaatopaikalle paperia ei ole pahemmin koskaan Suomessa joutunut, mutta vielä 1960-luvulle sen kerääminen oli lähinnä yksityisten ihmisten kontolla. Etenkin 1950- ja 1960-luvuilla paperin keräämiseen houkuteltiin erilaisten makeis- ja tavarapalkkioiden voimin. Ammattilaiset keräysliikkeet tulivat mukaan vasta 70-luvulla, jolloin Perttikin aloitti toimintansa. Mitään erillisiä paperinkeräysastioita ei noihin aikoihin löytynyt. – Paperia käytiin hakemassa joko omakotitalojen porteilta tai kerrostalojen rappukäytävissä. Keräysauton vierailuista tiedotettiin jakamalla etukäteen tiedotelappusia, ja moni talonmies teki paperimyynnillä pientä lisätienestiä, Pertti kertoo.

Aluksi paperi kuskattiin avolavoilla

Kuorman arvo saatiin selville Viinikan liikenneympyrän maisemissa tuolloin toimineelta vaa’alta. Se oli alun perin tarkoitettu perunan punnituksen, mutta hyvin se palveli myös paperinpunnitustarpeita. – Se oli vanha punnusmallinen vaaka, jota me saimme luvan käyttää, Pertti muistelee. Paperinkeräyksen ammatillistumiseen suuri syy oli kasvava paperinkulutus. Kun elintaso nousi, eikä digitaalisista julkaisuista tai internetistä ollut vielä kuultukaan, olivat paperisten lehtien tilausmäärät aimo nousussa. Esimerkiksi Hymy-lehdellä oli aikanaan miltei puoli miljoonaa tilaajaa, ja myös monien muiden aikakausilehtien levikit olivat kuu-

sinumeroisia. Vielä Pertin aloittaessa paperimassat kuskattiin avokalustolla. – Pakkaavat autot saapuivat Suomeen vasta 70-kuvun lopulla, yrittäjäkonkari muistelee. Sekin helpotti keräystoimintaa, että peltiset, melko vahvat laatikot vaihtuivat lasikuituisiin laatikoihin. Se kirjaimellisesti kevensi työtä.

Vihreät motiivit astuivat kuvaan vasta 90-luvulla

Kyllä Pertti siinä paperin lomassa muutakin kierrätysmateriaalia paikasta toiseen ajoi. – Esimerkiksi lumppuja, eikä sekään yhtään hassumpaa ollut. Sekalumppu vietiin pääkaupunkiseudulla toimineelle kattohuopatehtaalle ja villalumput puolestaan osti Keruu Oy, Pertti muistelee. Myös erinäiset tekstiilit olivat usein haluttua tavaraa teollisuuden parissa. – Oikeastaan tekstiilien kierrätys väheni vasta sen jälkeen, kun yhä suurempi osa vaatteista alettiin valmistaa öljypohjaisista materiaaleista, Pertti kertoo. Ekologisilla motiiveilla paperinkeräystä alettiin perustella oikeastaan vasta 1990-luvulla, jolloin vihreät arvot alkoivat muutenkin nostaa päätään. Virallinen velvoitus paperiteollisuudelle paperin talteenotosta ja kierrätyspaperin hyödyntämisestä astui voimaan vasta 1998. Kahden samalla toimialalla samassa kaupungissa toimivan firman yhdistyminen toteutui vasta tänä vuonna, mutta ajatuksen tasolla se oli Pertin mukaan ehtinyt itää jo vuosikaudet. Vaikka Pertti sekä Kain isä Kari olivatkin kilpailijoita, kovin verissäpäin markkinoista ei ikinä tapeltu. Pertti muistelee tavanneensa Kain isän ensimmäistä kertaa vuonna 1983 Linnasalissa, missä kumpikin oli vapaa-ajan vietossa. – Isäsi tuli esittelemään itsensä ja kertoi alkaneensa myös ajaa paperia. Me tulimme kyllä kerrasta juttuun, Pertti muistelee.

Laakerit ja tiivisteet

HUOLLAMME KAIKENMERKKISET SÄHKÖ- JA DIESELTRUKIT JA KAIKENLAISET MUUTKIN LIIKKUVAT KONEET JOUSTAVASTI

Letkuasetelmapalvelu Komponentit Nipat ja tarvikkeet

Jos näet yllä olevan kahtena, kannattaa olla yhteydessä! Tervetuloa Pispalan AA-ryhmään. Palaverit ti & pe klo 19 ja su klo 12. Pispalan valtatie 54 (käynti pihan puolelta)

mistä vuonna 2016. Myös Keskisillä ajohommat ovat kulkeneet isältä pojalle. Pertin poika Petri on astellut isänsä rinnalle koko työelämänsä, sillä hän tuli isälleen hommiin jo 16-vuotiaana.

Varaosat ja huolto Pneumatiikkatuotteet

Pneumatiikkatuotteet Tampereen Korjaamo Lempääläntie 22, 43840 Tre Puh. 0400 337 191 www.valttori.fi

TAMPERE Viinikankatu 43, 43840 Tre Puh. 0207 109 669 www.valttori.fi Puheluiden hinnat: matkapuhelimesta 8,35snt/puhelu + 17,17snt/min, lankapuhelimesta 8,35snt/puhelu + 7,02snt/min.


40

Tiistai 11. toukoKUUTA 2021

PIPER ARROW: Piperin linjat ovat sulavat.

MAISEMA: Tämä näky on aina yhtä upea. Hyvä Suomi!

ERKKI JÄRVINEN ja Piper Tomahawk.

Ylöspäin läpi P pilvien peiton Kevään ja talven taistelu on parhaimmillaan kun ajan kauan sitten Härmälästä Pirkkalaan muuttaneelle lentoasemalle. Ensiksi ykkösterminaali, sitten kakkonen. Hiljaista on, ei juuri autoja, ei paljon ihmisiä, eikä ruuhkaksi asti lentokoneitakaan, joita varten kaikki tämä on rakennettu Pohjoismaiden suurimpaan sisämaakaupunkiin. Seuraavaksi tulee näkyviin vaaleanruskea lentokonehalli, jonka takana ajoittain sakeassa lumisateessa kyyhöttää muutamia pienkoneita valmiina suorittamaan tehtäväänsä mikäli sellainen ilmaantuu. Olen tullut Air Spark Oy:n ja samalla myös Lentokoulu Pirkanmaan tiloihin.

ääsemme juuri Erkki Järvisen kanssa istumaan kahvihuoneen pöytään, kun kupit melkein helisevät. Kunnioitusta herättävä jylinä täyttää huoneen, pihan, maiseman, koko kentän. Kohta lumisateen seassa näkyy Hornetin hahmo, joka kiipeää suoraan näkymättömiin komean ja kumean äänen saattelemana. Juuri tuo ääni on ollut silloin tällöin lehtien mielipideosastojen lempiaihe. Olisiko kuitenkin parempi todeta helpottuneena, että ”omia ovat”.

Ei ihan tavallinen koulu

Kahvihuoneen vieressä on luokkahuone, jonne lentämisen eritasoiset opiskelijat kokoontuvat sovittuina aikoina. Kuka suorittaa yksityislentäjän lupakirjaa, kuka tähtää mittarikelpuutukseen, joku haluaa kelpuutuksen yölentämiseen. Air Spark

LIIKENNEYRITTÄJÄKOULUTUKSET Koulutamme Tampereella ma 7.6. alkaen:

Oy:n enemmistöomistama lentokoulu on saanut ensimmäisenä Suomessa EIR+CB-IR-koulutusluvan. Kyseessä on tietynlainen mittarilentokelpuutuksen koulutus. Erikoisuutena Tampere–Pirkkalan yritysryppään toiminnassa on yhteistyö Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun kanssa siten, että ilmailukärpäsen purema opiskelija voi kulkea myöhemmin liikennelentäjän univormu yllään matkalaukkua vetäen lentosuunnitelmaa tekemään.

Pomo on moniosaaja

Erkki Järvinen kertoilee elämästään: savotalla, autopelti- ja maalaushommissa- kaikkeen sitä nuori mies ehtii, ja paljon oppii, kun on halua. – Minulla oli jo taskussa palvelukseenastumismääräys autokomppaniaan varusmiespalvelusta suorittamaan, kun satuin yhyttämään muu-

taman kaverin, jotka kieli keskellä suuta täyttivät joitakin papereita. – Me anomme vapaaehtoisina Ilmavoimiin apumekaanikoiksi. Niinpä minäkin täytin samanlaisen paperin, ja kuinka ollakaan, pääsin kokeisiin. Pyrkijöitä oli ollut puolitoistatuhatta, viisisataa pääsi tekemään koetta, sata otettiin, ja minä onnekas olin sen sadan joukossa. Kokeeseen kuului hiukan fyysistä puolta ja sitten tietysti hengen hedelmiä. Niinpä minusta sitten tuli sekä lentokoneiden tekniikan osaaja, että myöhemmin lentäjä. – Astuin palvelukseen helmikuun saapumiserässä 1971. Edessä oli lentoteknillinen aliupseerikurssi ja mekaanikkokurssi. Järvinen nojaa tuolissaan taaksepäin ja muistelee: – Jos halusi armeijaan töihin, piti vielä käydä sadan päivän kurssi Fougaa varten. Ranskalainen Fouga

GLi on kouluttanut menestyksekkäästi jo yli 12 vuoden ajan liikenneyrittäjiä Traficomin järjestämään kokeeseen. Hyväksytyn kokeen jälkeen saat oikeuden anoa Traficomilta liikennelupaa. Takaamme koulutuksen laadun – GLin koulutuksiin osallistumalla et heitä rahojasi hukkaan!

Ma-to etäopetus 7. - 10.6.2021 klo 17 - 21 La-su lähiopetus 19. - 20.6.2021 klo 9 - 15:30

Kaikki koulutukset myös etänä! Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

www.gli.fi tai Kristian Lella 050 919 22 63 / koulutukset@gli.fi

WWW.GLI.FI


Tiistai 11. toukoKUUTA 2021

LENTO SIMULAATTORILLA on elämys. Tunnelma on aito.

SIELLÄ SE ON. Kiitorata. Nyt vain kaunis lasku.

Magister oli sen ajan tähti. Se oli maailman ensimmäinen palveluskäyttöön otettu suihkuharjoituskone.

Tosin aurinkokaan ei ole kaukana. Mutta kahvi on hyvää, ja kevät voittaa lopulta kuitenkin. Juuri kun mietin, ketkä kaikki ovat tämän pöydän ääressä kertoneet kokemuksiaan, Järvinen sanoo: – Arvaas mikä on melkoisin porukka, joka tämän pöydän ympärillä on istunut? – No, kerran meitä oli tässä muutama mies suunnittelemassa. Jos sen porukan lentotunnit olisi laskettu yhteen, olisi tullut hiukan yli 100 000 tuntia. Sitä voisi jo kutsua kokemukseksi! Kokeneet opettajat ovat lentokoulun tärkein voima ja laadun tae. – Onko Tampere–Pirkkalassa simulaattoria, kysyn sulateltuani äskeisen lentotuntimäärän. Järvinen katsoo hiukan hymyillen, nousee ja avaa toisen naapurihuoneen oven. Siellä se on. Simulaattori FNPT. Ei muuta kuin lähdemme lennolle. Annan kuitenkin Erkki Järvisen olla puikoissa. Koneet lähtevät humisemaan. Kohta nousemme simulaattorilla Pirkkalan taivaalle ja suuntaamme kohti Helsinki–Vantaata. Vihreät peltotilkut vilahtelevat alhaalla, ja pian olemmekin jo lähestymässä Helsinkiä. Siitä vain taitavasti alas, läpilasku ja taas ylös. – Käväistäänpä vielä Malmilla, tuumaa lentäjä. – Se on sen ansainnut kaikkien erikoisten suunnitelmien jälkeen. Kohta rullaamme simulaattorilla Malmin vanhan, kunnianarvoisan, pyöreän lentoaseman platalle. Lennämme takaisin Tampere–Pirkkalaan toivoen Malmin säilyvän. Kun pääsemme perille, kahvia on vielä pannussa. l

Ilmailualan yrittäjäksi

Erkki Järvinen ehti olla Ilmavoimissa monessa mukana, mm. Ilmavoimien teknillisessä koulussa Kuorevedellä opettajana. Monien vaiheiden jälkeen Tampere–Pirkkalan siviilipuolen lentokoulutuksessa oli tyhjiö, jonka Erkki Järvinen monipuolisella kokemuksellaan täytti. Syntyi Air Spark Oy, jolla on tällä hetkellä neljätoista lentokonetta pienimmästä kaksipaikkaisesta Cessnasta aina Cessna Skyvagoniin asti. Lentokoulu Pirkanmaa vuokraa Air Spark Oy: n koneita koulutukseensa. Lisäksi vuokralaisina on joukko ilmailun harrastajia ja yrityksiä. Cessnojen lisäksi Air Sparkin hallissa on muitakin konetyyppejä, amerikkalainen Grumman ja niin ikään viisi jenkkien valmistamaa Piper-versiota. Erkki ja vaimo Riitta hoitelevat yrityksiään kentän kupeessa.

Lentäminen on myös työtä

Air Spark Oy: llä on Trafin myöntämä lentotyöpalvelulupa. Se tarkoittaa esimerkiksi riistanlaskentaa, mainoshinausta, palovalvontalentoja ja valokuvauslentoja. Terhakat maanteiltä operoineet lannoituskoneet ovat jo historiaa, nykyisin hommat hoidetaan helikopterien avulla. Helikopterikoulutuskin Lentokoulu Pirkanmaalta Oy:ltä onnistuu, kunhan riittävä ryhmä halullisia saadaan kokoon. Usein lentämiseen hurahtaneet ovat harrastajia, jotka pyrkivät lisäämään

”tiimaa” lentopäiväkirjoihinsa jos jollakin konstilla. Yksi tapa on vuokrata kone ja viedä kavereita katsomaan kotiseutua ilmasta käsin. Konetta tietysti vuokrataan Air Sparkilta. – Meidän koneillamme on lennelty Välimereltä Lofooteille ja vähän kaikkialle siltä väliltä. Jotkut menevät harrastuksessaan niin pitkälle, että ryhtyvät jopa koneen omistajiksi, toteaa Järvinen.

Sinustako liikennelentäjä?

– Jos oikein tosissaan yrittää, tie liikennelentäjän pätevyyteen siitä hetkestä, kun asialle vihkiytynyt astuu tuon kynnyksen yli, kestää 2–2,5 vuotta, Järvinen tuumaa. – Media on nyt viruksen vaeltaessa paasannut lentämisen loppumista ja lentäjien työttömyyttä, mutta väitänpä kaikella kokemuksellani, että koppalakkimiehiä ja -naisia tullaan edelleen tarvitsemaan, Järvinen sanoo. Ehkä piankin, ja voi olla, että enemmän kuin vähän. Eläköityminen avaa uusia vakansseja, ja taitavista lentäjistä saattaa olla nuusa tulevaisuudessa. Me koulutamme liikennelentäjät loppuun asti yhteistyössä Xamkin, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun kanssa. Opintopolun kautta voi valmistua samaan aikaan automaatiotekniikan insinööriksi ja liikennelentäjäksi. Vaadittavasta 240 opintopisteestä saa Tampereella Järvisen firman hoivissa peräti neljänneksen, 60 opintopistettä opintohyvitysten kautta.

Lentämistä naapurihuoneessa

Toisen kahvikupin jälkeen katsominen ulos ikkunasta masentaa edelleen. Lumisade sen kuin yltyy.

Vakuuta kaikki tulevaisuutesi tekijät. fennia.fi/hyvinvointiturva

Teksti ja kuvat: JUHANI VAHTOKARI

Tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin! Yrittäjien jäsenenä olet oikeutettu moniin palveluihin ja rahanarvoisiin etuihin kuten maksuttomaan lakineuvontaan, pääsyn asiakirjapankkiin, jossa 70 hyödyllistä asiakirjaa käytettävissäsi, rahanarvoisia etuja vakuutus-, polttoaine-, majoitus- ja matkakustannuksista sekä paljon muuta. Aloita verkostoituminen jo tänään liittymällä Yrittäjiin! Soita Kimmolle 050 306 2228, tai laita viestiä kimmo.vaittinen@ dorimedia.fi Ja siitä se lähtee!

JÄSENMAKSUT 2021/12 KK Henkilöstön määrä yrittäjät mukaan lukien Yksinyrittäjä ..... 168 €* 2–3 .....................249 €* 4–5......................311 €* 6–7 ..................... 373 €* 8–9.....................453 €* 10–19 ................. 537 €* 20–49 ............... 666 €* 50–99 ............. 1 059 €* 100– .............. 2 093 €*

* Jäsenhinta on verovähennyskelpoinen

Tulevaisuutesi. Fennia.

41


42

Tiistai 11. toukoKUUTA 2021

Nuorten talousosaaminen huolestuttaa

N Parempia koteja

Maahantuonti ja myynti:

Kumitelat heti hyllystä

Mäkelänkankaantie 2 49490 NEUVOTON 05-3435666 (24h) info@hamre.fi www.hamre.fi

uorten rahankäytössä on nykypäivänä suuria ongelmia. Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan tasaisin väliajoin nuorten heikosta talousosaamisesta. Ei ole mitenkään uutta nähdä nuoresta tehtyä artikkelia, jossa pikavippi vei velkakierteeseen. Ongelmista puhuminen on mediassa lisääntynyt, mutta harvoin asiaan tarjotaan konkreettista apua. Talousosaamista toivotaan kouluihin, muttei senkään toivominen ole konkreettista apua vaan pikemminkin pallon siirto jollekin toiselle. Konkretia on ratkaisujen avain, ja käytännön apuakin on onneksi tarjolla. Niistä lisää myöhemmin tekstissä. Valtakunnalliset mediat tuovat jo otsikoissaan esille suuret raha-asioihin liittyvät ongelmat nuorten keskuudessa. Edes nuorten itsensä mielestä kouluissa ei opeteta tarpeeksi talousosaamista. Olisi tärkeää opettaa kouluissa, mediassa ja kotona rahaan liittyviä asioita nuorille. Tulevaisuudessa on paljon mukavampi elää, kun osaa käyttää rahaa viisaasti ja oma talous on vakaalla pohjalla. Pikavippien ja velkakierteen selvittely ei ole koskaan helppoa ja se voi pilata ihmisen elämän pitkäksi aikaa. Nuoren tulisi oppia käyttämään rahojaan oikein jo nuorena. On ymmärrettävää, että yhteiskunnassa, jossa mainokset ovat kaikkialla ja hyödykkeet helposti saatavilla,

on rahan säästöön laittaminen vaikeaa. Nuorille olisi hyvä saada ymmärrys siitä, että talouden suunnittelu ja rahan säästäminen on paras tapa vakauttaa oma talous. Kuten jo alussa mainittiin, kouluissa olisi hyvä opettaa talousasioita, kotona kertoa miten raha toimii ja median ottaa yhä enemmän nuorten rahankäyttö huomioon. On myös selvää, ettei pikavippien ottamisen pitäisi olla näin helppoa, saatikka mainonnan niin houkuttelevaa. Olisi tärkeää, että kuten koodaamista opetetaan jo ala-asteesta lähtien, myös talouden ymmärtämistä opetettaisiin edes pienin askelin jo varhaisessa vaiheessa. Myös yläasteelle pakollinen talousoppi yhteiskuntaopin rinnalle olisi hyvä lisä, jonka lisäksi talousoppia olisi hyvä tarjota valinnaisissa aineissa. Lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa pitäisi antaa mahdollisuus nuorille ottaa kaikki irti talouteen liittyvistä asioista. Business-painotuksia voisi lisätä, ja valinnaisia talouteen liittyviä kursseja järjestää enemmän. Yksi konkreettisista avuista nuorten talousosaamiseen on lukio-opiskelija Teemu Torkkolan perustama Raha Ratikka -digilehti. Maksuttoman lehden löydät osoitteesta www.raharatikka.com, ja lisämateriaalia löytyy Instagramista nimellä @raharatikka. Lehti on etenkin nuorille suunnattu, hel-

posti ymmärrettäväksi kirjoitettu apu talousasioihin. Lehdestä löytyy artikkeleita yrittämisestä, sijoittamisesta, työnhausta sekä muista raha-asioista. Tällä hetkellä lehdessä on esimerkiksi artikkelit “Mitä sijoittaminen on” sekä “ASP-tili”. Nämä artikkelit antavat hyvät perustiedot sinulle tai tuntemallesi nuorelle, jota sijoittaminen tai säästäminen omaan asuntoon kiinnostaa. l

TEKSTIN ON kirjoittanut Teemu Torkkola. Hän on Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion business-linjan opiskelija, NY-yrittäjä sekä Raha Ratikan omistaja, perustaja ja pääkirjoittaja

Radio Musa 100,5 Hyvällä tuulella yötä päivää! Diskopallon alla perjantaisin kello 20 jälkeen. DJ Ilkka soittaa jytää, purkkaa ja diskoa. Samin levylaukku kello 21 jälkeen, DJ Sami soittaa mitä levylaukusta löytyy.

Amerikanserkku maanantaisin kello 18 jälkeen. Musiikkiterveisiä MainosPortlandista, Oregonista soittaa myynti: Julian Lähdesmäki.

0400 620 036 Pena

Tätä Suomi tanssii -listaohjelma lauantaisin kello 18 ja Lavvantaitanssit. Studiossa Pena. Happy Days torstaisin kello 18 jälkeen ja sunnuntaisin kello 20 jälkeen. Studiossa Aron ja Santis. Paluumuuttaja sunnuntaisin kello 18 jälkeen ja tiistaisin kello 10 jälkeen. Ilkka Kymäläinen ja Paavo postilaatikolla.

Käännös kotiin päin perjantaisin kello 16.30. Jussi Tuovinen ja käännösiskelmien kultaiset vuodet.

Mikko Alatalo – joviaali ilmiö maanantaisin ja tiistaisin sekä perjantaisin kello 17 jälkeen. Studiossa Mikko Alatalo & Pena Teräväinen. Kuntavaaliehdokas! Radio Musalla pääset korvien väliin ja tulet tutuksi. Sinulla on koko taajuus 100,5 käytettävissäsi.

Radio Musa 100,5 – aikuisten suosikkiradio | facebook.com/radiomusa | radiomusa.fi


Tiistai 11. toukoKUUTA 2021

43

Viidennes suomalaisista aikoo käydä ravintoloissa enemmän kuin viime kesänä

M

erkittävä osa suomalaisista aikoo lisätä ravintoloissakäyntejä viime suveen verrattuna. Kespron Suomalaiset ravintolasulun jälkeen -tutkimuksessa selvisi sekin, että ravintolasulun jälkeen erityisesti pitsa sekä liha- ja kalaruoat maistuvat. Suomalaiset näyttävät odottaneen ravintoloiden avautumista. Tutkimuksen mukaan jopa 21 prosenttia suomalaisista aikoo lisätä ravintolakäyntejään tänä kesänä. – Ulkona syömisessä nähtäneen samankaltainen patoutuneen kysynnän nopea purkautuminen kuin viime kesänä, tulkitsee Kespron asiakastieto- ja markkinointiyksikön johtaja Hannu Korhonen. – Rohkaisevaa alan nousujohteisen palautumisen kannalta on erityisesti se, että 58 prosenttia suomalaisista haluaa nimenomaan syödä ravintoiloissa, hän lisää. Sitäkin udeltiin, mitä siellä ravintolassa sitten aiotaan valita. Kasvisruokabuumi ei ainakaan tämän tutkimuksen tuloksissa näkynyt,

Muodikas hämähäkki Millaista on tulevaisuuden muoti? Kuuluisan määritelmän mukaan tulevaisuus on jo keskellämme, joskin sirpaleina ja epätasaisesti hajallaan (William Gibson, 2003). Katsotaanpa siis tutkaan ja tarkastellaan, millaisia muodin sirpaleita näkyy Innovaatiotutkassa.

”M

uoti tarkoittaa jonakin ajankohtana vallitsevaa ja suosiossa olevaa tyyliä tai makusuuntaa, yleistä tapaa. Muoti syntyy, kun tarpeeksi moni ihminen alkaa toistaa samoja elementtejä, esimerkiksi pukeutumisessa. ” – Wikipedia –

Väläys 1:

Catwalkilla mallin puku välkehtii epätasaiseen tahtiin. Katsojan silmissä välkehdintä on täysin satunnaista, mutta sille on planetaarinen peruste. Valo välkähtää, kun maan ilmakehään iskeytyy meteoriitti. Tieto tulee reaaliaikaisesti Global Meteor Networkin tuottamasta datasta. Meteor Dress -puvun käyttäjä kytkeytyy universumin sykkeeseen.

Hyviä kuvia 40 vuotta

PROFIILIKUVAUS alk. 39,-

Henkilöstökuvat yrityksen nettisivuille, julkaisuihin, nimitysuutisiin ym. Profiilikuva Linkediniin, CV:hen...

Väläys 2:

ANOUK WIPPRECHTIN Spider Dress tuo viestin tulevaisuudesta. Päälle puettaviin vaatteisiin liittyy yhä oudompia ominaisuuksia. Ne kytkevät meidät toisiimme ja itseemme uusin tavoin. Tulevaisuuden muoti tulee yllättämään!

Teknologioiden loputon tarjonta mahdollistaa teknologiamuovailun. Ideoiden ja asioiden ennakkoluuloton yhdistely on tärkeää, kun suunnitellaan tulevaisuuden ratkaisuja. Oivallukset voivat löytyä esimerkiksi erityisryhmien tarpeiden

On aika ottaa FashionTech ja älyvaatteet intensiivisempään tarkasteluun Pirkanmaalaisessa innovaatiotoiminnassa. Ehkä täällä syntyy uusi kansainvälinen muotiteollisuus, joka yhdistää mm. kamerat, sensorit, ohjelmistot, tietoverkot, pelillisyyden, tekoälyn, mekatroniikan ja tekstiilit.

Kunnallisvaaliehdokas Tavoita äänestysviikolla äänestäjäsi ilmoittamalla aamujakelun yhteydessä 150 000 kotitalouteen jaettavassa Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä! Vaali-ilmoitustarjoukset: Leena Kolehmainen-Naaralainen 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Timo Hyvönen 050 468 2290 timo.hyvonen@dorimedia.fi

➤ Pihojen harjaukset ja pesut ➤ Vaihtolavat ➤ Maanrakennustyöt

0400 746 745

Osaamista löytyy joka lähtöön, mutta uuttakin tarvitaan. Digiräätäli on todennäköisesti uusi tulevaisuuden ammatti. Räätäli ohjelmoi vaatteen käyttäjän tarpeisiin, sekä huoltaa vaatteen tekstiilit, teknologiat ja ohjelmiston. l Teksti: PEKKA KETOLA Kuva: ANOUK WIPPRECHT

www.pkhpalvelut.fi

Ilmanvaihtopuhdistukset, -mittaukset ja -säädöt Pirkanmaalla! Mänttä–Vilppula 050 569 1058, 050 462 4685 www.nuohouspalvelu.com

NRO 9 17.11.2020

Pirkanmaa n Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948

Aina työn tekijä n puolella

73. vsk. • jakelu 150.000 kpl

www.py- lehti.fi

Rock Shop Oy

Älyvaatteita on kehitetty jo vuosikymmenien ajan. Suomalainen Reima-Tutta -yritys julkaisi lumilautailijoiden älyvaatteen vuonna 2000. Sen avulla lumilautailija pystyi viestimään toisten kanssa. Päälle puettava älykkyys arkipäiväistyy. Yhä useamman

www.jukkamakinen.fi Hallituskatu 11, Tre

kautta. Miten toimisi sokealle, palomiehelle, tai etäkirurgille suunniteltu FashionTech asuste?

Tanja taitaa taloka upan

Pakkopysähdy s

s. 41 Kaksi kolmesta tuotteesta lähteefanikaupan ulkomaille s.15

300 henkeä työllistävän Länsilinjat-konsernin 2020 on ollut hyvin bussiliiketoiminnassahaastava. Siitä kertovat toimitusjohtaja Terhi Penttilä myös viime viikolla myöntää, kuuluva matkatoim on päästy helpolla, jos käynnistetyt yt-neuvotteettä vuosi vertailukoh isto Lomalinja. vaivaa oli myös lut. Tosin Sen osalta maailma daksi otetaan samaan maailmalle jumittuneid yritysryppä pysähtyi totaalisesti en lomalaisten maaliskuussa, äseen kotiin saamisess ja pääna.

Tämän pariskunn seuraava proje an kti on kartano Jos Karoliina Ahola ala-asteella, olisi ja Sami Ketola olisivat heidän perinteinen tein kesällä” “Mitä ainekirjoituksensa melko helppo aihe ollut arvata. He kun ostaa tivat kesällä itsensä kartanonom pamautParaatipaikalla, istajiksi. seva Sankilan Pyhäjärven kupeessa sijaitkartano oli ehtinyt verran kauan olla sen tyhjillään, että nyt on remontin aika. Yrittäjien auki jo keväällä. tarkoitus on saada ovet

Kansanedustaja Ikonen esitti hallitukselle tärkeän kysymyksen

s. 6

8.6. s.29

Ilmestyy Varaukset Aiheteemat 2.2.

22.1.

Koulutus, liikunta & hyvinvointi

2.3.

19.2.

Rakentaminen, yritystontit & toimitilat

6.4.

26.3.

Rekrytointi

11.5.

30.4.

Autoilu & liikenne, matkailu

8.6.

28.5.

Vaalit 2021, kesälehti, loma-asunnot

17.8.

6.8.

21.9.

10.9.

s. 32

Kuva: Backstage

Ylläolevat esimerkit ovat hollantilaisen Anouk Wipprechtin luomuksia. Kyseessä on FashionTech muotisuuntaus, jossa teknologioita ja materiaaleja käsitellään kuin muovailuvahaa.

Uudenlaisia tekstiilejä kehitetään kiivaasti. Tuoreimpia tutkimusaiheita ovat 4D-tekstiilit. Ne muuttuvat esimerkiksi lämpötilan tai kosteudun vaikutuksesta haluttuun muotoon. 4D-haavaside voisi säätää haavan puristusta kasvavan tai tyrehtyvän verenvuodon perusteella.

Tervetuloa kuvaan!

Renkaat oyj

ranteesta löytyy käyttäjää mittaava älykello. Ympäristöä tallennetaan vaatteeseen tai polkupyörään kiinnitetyllä kameralla. Elokuvissa kyborgit ovat tuttuja ja Hämähäkkimiehen asu tekee ihmeitä.

Kuva: Nokian

Lähestyn itselleni tuntematonta naishenkilöä. Huomaan naisen puvussa outoa liikettä jo etäältä. Tullessani parin metrin etäisyydelle, naisen puvussa olevat sakarat ponnahtavat uhkaavasti pörhölleen. Spider Dress -puku on suunniteltu havaitsemaan ympäristöä ja reagoimaan käyttäjän tunnetiloihin. Se aktivoituu, kun joku tulee puvun kantajan läheisyyteen. Integroidut kamerat tarkkailevat konenäön avulla ympäristöä. Käyttäjään kytketyt anturit mittaavat biosignaaleja. Puku suojelee kantajansa henkilökohtaista tilaa.

sillä keskimäärin suomalaiset halusivat syödä ravintolassa erityisesti liharuokia (48%) ja kalaruokia (42%). Myös pitsa (45%) lukeutui suosikeihin. Suurimmaksi motiiviksi ulkona syömiseen valtaosa eli puolet suomalaisista nimesi itsensä hemmottelun ja elämästä nauttimisen. Tämän jälkeen tulivat muut syyt, esimerkiksi ystävien ja läheisten tapaamisen nimesi ensisijaiseksi syyksi ulkona syömiseen vain 18 prosenttia suomalaisista. Vain 14 prosenttia nimesi ensisijaiseksi ulkona syömisen syyksi ravintolan toiminnan tukemisen. Kaksi kolmesta suomalaisesta (67 %) ei pelkää koronan takia ulkona syömistä. Se oli ehkä hieman yllättävää, että alueellista vaihtelua vastauksissa ei juuri ollut. Tautitilanne kun on kuitenkin ollut hyvin erilainen eri puolella maata. Kespro toteutti Suomalaiset ravintolasulun jälkeen -kyselytutkimuksen huhtikuussa. Siihen vastasi 1245 kuluttajaa ympäri Suomea. l

s. 20 Älyrenkaan maail alkaa Suomesta manvalloitus ja traktoreista

Vaalilehti Varaukset 28.5. mennessä

Koulutus & rekrytointi Rakentaminen, toimitilat, kokous- ja juhlatilat

19.10.

8.10.

Viihde

16.11.

5.11.

Autoilu & liikenne

14.12.

3.12.

Vuoden Yrittäjät, joululehti


44

Tiistai 11. toukoKUUTA 2021

LAKILAARI

Päivystys 24h p. 03-2133 303

HAGLEX OY / JARMO HAGMAN

PISPALASI OY Käyräkuja 30, Vuorentausta

Osakeyhtiömme haluaisi laajentaa liiketoimintaansa uudelle toimialalle. Uusi toimiala ei kuitenkaan sisälly yhtiöjärjestyksessä määriteltyyn toimialaan. Voiko yhtiö tästä huolimatta harjoittaa liiketoimintaa, joka ei sisälly määriteltyyn toimialaan? Jos toimialaa täytyy muuttaa, miten se tehdään ja mitä muutoksessa tulee ottaa huomioon?

Betonielementtiasennusta

www.elementtiasennukset.fi

Py-lehden ilmestyminen

2021 Ilmoitusmyynti: 041 501 9902 Toimitus: 040 535 9953

2.2.

varaukset 22.1.

2.3.

varaukset 19.2.

6.4.

varaukset 26.3.

11.5.

varaukset 30.4.

8.6.

varaukset 28.5. kuntavaalit 2021

17.8.

varaukset 6.8.

21.9.

varaukset 10.9.

19.10.

varaukset 8.10.

16.11.

varaukset 5.11.

14.12.

varaukset 3.12.

Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiön toimiala. Toimialasta selviää se ala tai ne alat, joilla yhtiö harjoittaa tai voi harjoittaa toimintaa. Laissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka tarkka ja täsmällinen yhtiön toimialan tulee olla. Yhtiön toimiala voidaan esimerkiksi laatia kattamaan kaikki laillinen liiketoiminta. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole kaikissa tilanteissa järkevää yhtiön nimen rekisteröitävyyden kannalta. Lähtökohtaisesti osakeyhtiö saa harjoittaa vain toimialansa mukaista liiketoimintaa, mutta toimialan rajat eivät ole kiveen hakattuja ja yritysten normaaliin liiketoimintaan kuuluu tietynlainen liukuma toimialassa. Ensinnäkin uusi toiminta voi olla sellaista, että se katsotaan sisältyvän lähes kaikkiin toimialoihin. Esimerkiksi kiinteistöjen ja muiden yhtiöiden osakkeiden omistaminen on lähtökohtaisesti mahdollista ilman erityistä yhtiöjärjestysmääräystä. Samoin sallittuna katsotaan yleisesti vähäiset ja luonnol-

liset siirtymät varsinaisen toimialan läheisille aloille. Lisäksi toimialamääräyksestä on mahdollista poiketa kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella. Valittu toimiala vaikuttaa erityisesti yhtiön edustajien, kuten toimitusjohtajan ja hallituksen mahdollisuuteen hoitaa yhtiön asioita. Yhtiön edustajalla on toimivalta hoitaa yhtiön asioita vain yhtiön toimialaan kuuluvissa asioissa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yhtiön varoja saisi käyttää vain toimialan mukaiseen toimintaan. Tietyissä tapauksissa, jos varoja on käytetty toimialaan kuulumattomaan liiketoimintaan, voi yhtiön johdolle realisoitua vahingonkorvausvelvollisuus. Johdon toimivallan takia yhtiön toimiala onkin suositeltavaa pitää ajan tasalla aina yhtiön kulloistakin liiketoimintaa silmällä pitäen. Toimialan valinnassa ja muotoilussa on yleensä hyvä myös pyrkiä varautumaan tulevaisuuteen siten, että se kattaa myös mahdollisen tai suunnitel-

lun liiketoiminnan laajenemisen. Osakeyhtiössä toimialan muutos tarkoittaa yhtiöjärjestyksen muutosta, sillä yhtiöjärjestyksessä tulee mainita yhtiön toimiala. Yhtiöjärjestyksen muutos vaatii osakeyhtiölain mukaisesti 2/3 määräenemmistöpäätöksen yhtiökokouksessa. Yhtiöjärjestyksen muutos rekisteröidään kaupparekisterissä ja se tehdään muutosilmoituksena. Toimialan muutoksessa on otettava huomioon se, että muutosilmoituksen yhteydessä Patentti- ja rekisterihallitus vielä tutkii yhtiön toiminimen hyväksyttävyyden uudella toimialalla. Tämä johtuu siitä, että yhtiön toiminimi ei saa olla sekoitettavissa toisen samalla tai samankaltaisella toimialalla jo toimivan yrityksen nimeen. Hyväksytty toiminimi antaa yhtiön toiminimelle suojaa määritellyllä toimialalla, siten että muut toimialalle tulevat toimijat eivät voi ottaa käyttöön toiminimeä, joka olisi sekoitettavissa jo hyväksytyn toiminimen kanssa.

ASIANAJOTOIMISTOJA * Asianajajat Asianajotoimisto ACTAS Oy

Asianajotoimisto Facta Oy

Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE Ideaparkinkatu 4, 37570 LEMPÄÄLÄ Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA Apiankatu 3, 37600 VALKEAKOSKI puh. 010 548 6060, info@actas.fi www.actas.fi Mika Allén*, Antti Malinen*, Risto Tuori*, Marjo Anttoora*, Anni Honka

Tuomiokirkonkatu 15 A 8, 33100 Tampere p. (03) 230 3000 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi Ilkka Syrjänen*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Veera Harjuniemi, Olli Teivaala, Heikki Lehtinen

Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy

Asianajotoimisto Hilkka Tuori Oy

Kelloportinkatu 1, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) 3421 110 www.nokialaw.fi

Asianajotoimisto Alfa Oy

Hämeenkatu 20 A, 6. krs, 33200 TAMPERE puh. (03) 3142 9000 alfalaw.com Peter Rasmussen*, Tiina Koskinen-Tammi*, Jani Hovila*, Leena Laurila*, Niko Värttiö*, Ilkka Miettinen*, Heikki Taulaniemi*

Hallituskatu 11 A, Tampere puh. 050 555 5612, 040 587 1510 hilkka@tuori.fi, www.tuori.fi Hilkka Tuori*, Sini Ruusila, Laura Lehesvuori, Eveliina Kunvik. Painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus.

Asianajotoimisto Jari Hytti

Aleksis Kiven katu 10 E, 33210 Tampere puh. (03) 273 0145 www.jarihytti.fi etunimi.sukunimi@jarihytti.fi Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä*, Kiia Korhonen, Assistentti Kati Haapanen

Lexia Asianajotoimisto Technopolis Asemakeskus Peltokatu 26 33100 TAMPERE puh. 03 260 2000 lexia.fi

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Hämeenkatu 18 a 10-1 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190 www.lindblad.fi tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*

Asianajotoimisto Merkurius Oy

Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tomi Kauppinen*, Tommi Härmä*, Ida Koskinen, Lotta Lampinen, Lasse Parkkamäki

Asianajotoimisto Pertti Holopainen Oy

Verstaankatu 3 D 26, 33100 Tampere p. 050 5519 765 www.pjh.fi | pertti@pjh.fi Perukirjat, kuolinpesät, perinnönjaot ja edunvalvontavaltakirjat. Avioerot ja ositukset. Lasten asuminen, elatus, huolto ja tapaaminen.

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy puh. 010 3466640 www.tammer-juristit.fi

Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* ja Raakel Räsänen. etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi

Asianajotoimisto Veneskoski Oy Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Jenna Barrow*, Anna-Katariina Loukola, lupalakimies Jorma Putkonen, asiantuntija, kiinteistöasiat

Eversheds Asianajotoimisto Oy Kauppakatu 7, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500 www.eversheds.fi Timo Jarmas*, Jukka Reilin*, Vesa Turkki*, Harri Tolppanen*, Antti Husa*, Terhi Holkeri*, Tiina Koivisto*, Johanna Tolppanen*, Sinikka Turkki*, Sanna Soukko*, Lavinia Husa*

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Pekka Warjus*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Otso Etelämäki, Eemeli Vilpponen

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!


Tiistai 11. toukoKUUTA 2021

45

Pirkanmaan Yrittäjä -lehden visan on laatinut Ilkka Kovala. Hän on asiantuntija oikeastaan kaikilla aloilla. Vastaukset sivulla 47.

Kovalan kiperät

Maakuntahallintohärveleitä ei tarvita! N

äyttää siltä, että hallitus jatkaa sote-ratkaisun ja maakuntahallintohärvelin kehittelyä täydessä hiljaisuudessa koronaverhon takana. Mitään keskustelua aiheen tiimoilta ei käydä, muutamia erittäin huolestuneita asiantuntijakommentteja lukuun ottamatta. Yhtään julkaistua tietoa siitä, miten ratkaisu parantaa sosiaali- ja terveysalan toimintaa ja vähentää veronrasitusta lisääviä kustannuksia ei ole nähty. Huonoja uutisia asian tiimoilta on jo kuitenkin saatu. Hyvin toimivia yksiköitä, kuten Coxa ja Sydänsairaala, ollaan ”hävittämässä”, Soten kustannukset ovat rajussa kasvussa ja niin edelleen. Viimeistään nyt on aika pohtia, onko touhussa mitään tolkkua. Nyt kun ei ole vielä liian myöhäistä.

taisiin karsia kokonaan ja maakuntahallinnon kaltaiset turhuudet kuopata hyvin syvään monttuun. Lukuisat esimerkit ovat osoittaneet, että julkisen sektorin korruptio on todellinen, mutta piilossa oleva ongelma Suomessa. Nyt kaavailtu hallintohärveli muodostaisi eittämättä uuden mahdollisen korruptiopesäkkeen. Maakuntien ison mittakaavan sote-hankinnat ovat todella houkutteleva kohde sekä korruption antajille että saajille.

Perustuslaki edellyttää sitä, että kansalaiset ovat keskenään yhdenvertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Miten tämä voi toteutua, jos jokaisessa maakunnassa verotus on erilainen ja maakuntien tekemät päätökset eroavat toisistaan? Vastaus on tietenkin, että ei mitenkään.

Käsi sydämellä, löytyykö suomalaista yhtä ainoaa puoluekirjaa omaamatonta ihmistä, joka olisi poliittisten virkanimitysten kannalla.

Valtio suosittaa kaikkialle yhteiskuntaan ulottuvaa digitalisaation käyttöönottoa tuottavuuden parantamiseksi ja kustannusten alentamiseksi. Tästä huolimatta aiotaan kuitenkin perustaa tyystin uusi hallintohärveli maakuntapoliitikkoineen ja virkamiehineen, ja jopa kokonaan uusi maakuntaverotusjärjestelmä. Mitään logiikkaa tässä on hyvin vaikea nähdä. Eikö valtion tulisi pikemminkin tehdä digitalisaation avulla kaikkensa, jotta turhat organisaatiot ja toiminnat voi-

Ylisuuri julkisesta sektorista aiheutuva verorasitus alentaa merkittävästi suomalaisen työn ja tuotteiden hintakilpailukykyä vapailla markkinoilla, kuten EU:ssa. Rasitus on jo nyt niin iso, että mitkään yksityisen sektorin tuottavuutta lisäävät toimet eivät riitä sitä kompensoimaan. Miksi siis ollaan kehittämässä kahta uutta veromuotoa (EU-vero ja maakuntavero) entisten lisäksi. Verolisäykset eivät suinkaan mene nollasummaperiaatteel-

YRITYSPALVELUT

la, vaan verorasitus kasvaa merkittävästi aiempaan nähden. Poliittiset virkanimitykset ovat olleet ikävällä tavalla esillä viime aikoina. Maakuntahallinnon perustaminen toisi eittämättä kasapäin uusia poliittisia virkapaikkoja. Näiden kohdalla on odotettavissa samoja väärinkäytöksiä kuin aiempien kohdalla on tapahtunut. Lisäksi on huomattava, että poliittisesti tehty virkanimitys on huolestuttavan usein ammattitaidon ja pätevyyden perusteella tehdyn virkanimityksen vastakohta. Käsi sydämellä, löytyykö suomalaista yhtä ainoaa puoluekirjaa omaamatonta ihmistä, joka olisi poliittisten virkanimitysten kannalla. Epäilen vahvasti. Niin, ja tuohan maakuntien perustaminen mukanaan maakuntavaalit. Ketä kiinnostaa juoksennella uusissa vaaleissa, kun entisetkään eivät näytä kovin isoa suosion nousua nauttivan? Heti ei tule mieleen, mitkä mahtavat olla maakuntavaalien keskeiset poliittiset teemat, jotka motivoivat äänestäjiä uurnille raahautumaan. Älähtäjä kieltää ehdottomasti uusien hallintohärveleiden perustamisen ja uusien veromuotojen kehittämisen ja vaatii, että koko sote-sektori laitetaan hyvään ja tehokkaasti toimivaan kuntoon tuotantotalouden parhaiden oppien mukaisesti. Sote-asioiden hoitoon Suomessa riittää yksi hyvin toimiva tuotannollinen organisaatio ja huom. ILMAN ainoatakaan poliitikkoa! l

PIRKANMAAN YRITTÄJÄ -LEHDEN TIETOVISA

1.

Nimeä automerkkejä, jotka alkavat ja päättyvät samalla kirjaimella.

2.

Kuka näyttelee pääosaa elokuvassa Suuri Pakoretki (The Great Escape)? A. Clint Eastwood B. Steve McQueen C. Paul Newman D. Sean Connery

3. 4.

Mistä alkuaineista teräs muodostuu?

Mikä oli tv-sarja Kummelin työnimenä ennen kuin nimi vakiintui Kummeliksi?

5.

Kuka muusikko sävelsi ja levytti ”I Will Always Love You” -kappaleen? A. Dolly Parton B. Celine Dion C. Whitney Houston D. Madonna

6. 7. 8. 9. 10.

Kuinka pitkä on Hämeenpuisto?

Mikä on Ranskan jalkapallomaajoukkueen lempinimi? Mikä on Anna Puun oikea nimi?

Kuka oli hiljattain edesmennyt Teddy Guitar?

Fredi koki saman ikävän kohtalon 23.4.2021. Mikä on hänen oikea nimensä?

11.

Konsertoiko The Beatles koskaan Suomessa?

12.

Rockhistorian merkkiteokset, Metallican ”Black Album” ja Nirvanan ”Nevermind” täyttävät molemmat tänä vuonna 30 vuotta. Kumpaa levyä on myyty enemmän?

13. 14.

Kuinka vanha Prinssi Philip oli kuollessaan?

Englannin tämän vuoden liigacupin finaali Manchester City – Tottenham pelattiin Lontoon Wembleyllä 90 000 ihmistä vetävällä stadionilla. Kuinka paljon yleisöä ottelulla oli? A. 0 B. 773 C. 7773 D: 77773

15.

Kuinka monta K-markettia on Suomessa? A. Yli 400 B. Yli 600 C. Yli 800 D. Yli 1000

16. 17. 18. 19.

Mikä on Pirkanmaan maakuntalaulu?

Entäpä maakuntalintu? Mikä on kirjailija Rosa Liksomin oikea nimi?

Suomessa huudetaan ”puu kaatuu”. Mitä huudetaan Kanadassa vastaavassa tilanteessa?

20.

Mikä patsas lakitetaan vappuna ainakin normaalioloissa Helsingissä?

● KE IT TIÖ - JA K YLPYHUONE K ALUSTE ITA

● AUTOKOR JA AMOJA

Yli

30

Tervetuloa Lielahteen suurmyymäläämme!

vuotta

Yrittäjä, varaa paikkasi!

Keittiökauppa Kylväjä Oy Enqvistinkatu 7, Tampere ma–pe 9–17, la 10–14 keittiokauppa.com noblessakeittiot.fi

DORIMEDIA OY Leena

041 501 9902

Citroen-erikoiskorjaamo. Peugeot- ja Citroen-huollot, korjaukset ja varaosat. ● TILINTARK ASTUSTOIMISTOJA

● ATK- PALVE LUITA

Lue myös netissä

www. py-lehti.fi

• Tulostinvärit ja toimistotarvikkeet •Tulostimet • Tietokoneet •Kaapelit •Paperit •Tarrat • Laukut •Akut tietokoneille • Tietotekniikkahuolto • Toimiston ergonomiatuotteet

Rautatienkatu 19

Etsitkö luotettavaa talouden kumppania? ASIANTUNTIJASI TUOKKO Tilintarkastus Veroneuvonta Yritysjärjestelyt OTA YHTEYTTÄ Hämeenkatu 9, 33100 Tampere p. 040 544 9041 | www.tuokko.fi


46

Tiistai 11. toukoKUUTA 2021

Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset Juupajoen Yrittäjät ry Teox Oy TMI Riku Kopra

Pirkkalan Yrittäjät ry Mardiili OY P P Ruoka Oy

Valkeakosken Yrittäjät ry Hakafood Oy Patpack Oy Ab

Kangasalan Yrittäjät ry Padel 9 Oy Pazzi Kangasala Oy

Pälkäneen Yrittäjät ry CL-Isännöinti Eveliina Sydänlähde

Vammalan Yrittäjät ry Jooganurkka

Lempäälän Yrittäjät ry Hakahitsi oy Hölkkä SBS Oy Jenniver Oy Rakennuspalvelu TEVESA Oy RR-kiinteistönvälitys LKV Oy Samski Oy Tmi Kurjetar

Suodenniemen Yrittäjät ry Hiedanniemi Highland Urjalan Yrittäjät ry Raami Nordic Oy Ab

Virtain Yrittäjät ry Killinjätti Oy Virtain Yrittäjät ry Tmi Toni Vuorela Ylöjärven Yrittäjät ry Tmi Veli-Matti Tuominen

●●TAMPEREEN KAUPUNGIN-

OSAYHDISTYKSET

Härmälän-Sarankulman Yrittäjät ry Tammer-Jarru Ky Lielahden Yrittäjät ry Alttaani Oy Finnique Oy Kukkavainioilla Ky

Tammelanpuiston Yrittäjät ry Frida Fiasko Design Koulutettu Hieroja T.Lehto Tammerkosken Yrittäjät ry Fitfarm Works Oy Haru Creative Oy Pick N Roll Oy Thisway Connection

Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät ry Ahjo Rakennus RAKENNUS V. LEHTINEN Oy

Tesoman Seudun Yrittäjät ry Tmi Jyrki Viitala

elämästä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen valkeakoskenyrittajat.fi.

Hinta 35 € sisältää teatterilipun ja väliaikakahvituksen. Ilmoittautumiset Kerttu Blomille 19.7. mennessä puhelimitse 0400 989 521 tai kerttu@blom.fi. Maksu Pirkanmaan Yrittäjien senioriklubin tilille: FI74 4503 0010 2921 53, merkintä ”Teatteri”.

Tapahtumakalenteri 11.5.2021 Uusien jäsenten iltapäivä klo 14.30-16, Zoomin kautta. Kerromme tilaisuudessa jäsenpalveluistamme ja -eduistamme sekä pääset myös tutustumaan muihin yrittäjiin. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 20.5.2021 Yrittäjien aamukahvit: Yrittäjän työssä jaksaminen klo 8.30-10, Zoom. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 25.5.2021 Miksi kannattaa varautua tietoturvariskeihin? klo 8.30-9.30, Zoom. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 26.5.2021 Pirkanmaan Yrittäjien

klo 14-15.15 Teamsillä. Lisätiedot/ ilmoittautuminen businessnokia.fi. 25.5.2021 LinkedIn myyntikanavana -tehovalmennus yrittäjille ja yritysten edustajille. Valmennus koostuu kolmesta viikoittaisesta, ohjatusta verkkotyöskentelystä tiistai-aamuisin 25.5., 1.6. ja 8.6. klo 8–9 sekä välitehtävistä Lisätiedot/ilmoittautuminen businessnokia.fi. Messut Nokialla – UUSI

PÄIVÄMÄÄRÄ 21.–22.5.2022. 15 000 kävijän messu- ja myyntitapahtuma Nokian Jäähallilla. Varaa jo oma paikkasi messutnokialla.fi. PARKANO

12.5.2021 Parkanon Yrittäjien

kevätkokous klo 18 alkaen, etäyhteydellä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Pia Peltonen p. 050 351 6681 tai pia.peltonen@yrittajat.fi.

kevätkokous klo 19 alkaen, Käenkosken sauna. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä täydennetään hallitusta.

28.5.2021 Get Together –

12.5.2021 Pirkkalan Yrittäjien iltapäivän piristävä kävely- ja verkostoitumislenkki. Lähtö klo 17 Turrin sataman parkkipaikalta kohti uutta rantareittiä.

nuorten yrittäjien valtakunnallinen seminaari klo 12–16. Poikkeuksellisesti maksuttomana verkkoseminaarina. Lisätietoja ja ilmoittautuminen gettogether.fi.

1.6.2021 Yrittäjien aamukahvit: Yritys myyntikuntoon klo 8.30-10.30, verkkotapahtuma. Tilaisuudessa keskustellaan, miten valmistaudutaan yrityksen myyntiin, yrityksen hinnoittelusta ja rahoituksesta. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 20.8.2021 Elojuhlat

Pakkahuoneella! Merkitse päivä jo kalenteriisi. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille Pirkanmaan Yrittäjien jäsenille. JUUPAJOKI 23.10.2021 Juupajoen Yrittäjien

70-vuotisjuhla ja yhteinen Vuoden Yrittäjä -juhla Oriveden Yrittäjien kanssa. Kutsutilaisuus. KUHMOINEN

12.6.2021 Perinteinen Kiepsaus kesään -tapahtuma

NOKIA Nokian Yrittäjien jäsentoiveista

syntyy Nokian oma palveluopas eli aarrekartta. Lisätiedot/ mainosmyynti Merja Rajala puh. 0401647761 tai nokianyrittajat@gmail.com.

20.5.2021 Nokian kaupungin ja KuHan hankintainfo yrityksille

PIRKKALA

29.5.2021 Lähilauantai Suupantorilla klo 10–14. Ohjelmassa mm. Pirkkalan Parhaat osa 3. action videon ensi-ilta, torijumppaa sekä pormestariehdokkaiden vaalitentti, jonka juontaa tv:stä tuttu Eero Herranen.

PUNKALAIDUN 19.5.2021 Punkalaitumen

Yrittäjien Vaalipaneeli Teamskokouksena klo 18 alkaen. Punkalaitumen kuntavaaliehdokkaita esittelyssä. Ilmoittaudu ja lähetä kysymyksesi viimeistään 17.5.2021 punkalaitumen@yrittajat.fi. Tilaisuus jäsenille. PÄLKÄNE JA LUOPIOINEN

tulla kuulolle kauempaakin Pirkanmaalta Teamsin välityksellä. Ilmoittaudu mukaan: palkaneen@yrittajat.fi 11.6.2021 Kukkian ympäripyöräily sähköläskipyörillä klo 11 alkaen. Kesäkuussa teemme leppoisan pyöräretken Kukkian ympäri. Tähän koko päivän retkeen (pyöräilymatka noin 52 km) on mahdollisuus osallistua malla polkupyörällä tai Sappeesta vuokrattavalla sähköläskipyörällä. Retken aikana pidetään taukoja kylissä, joista voi osaa palveluja (ainakin Kuohijoki ja Rautajärvi). Retki päättyy Liekkiin, jossa mahdollisesti ruokailua ja illanviettoa. Pesu- ja vaatteidenvaihtomahdollisuus on Luopioisten uimarannalla. Retken osallistumismaksu selviää retken tarkemman suunnittelun ja osallistujamäärän myötä. Hyvinvointihanke tukee pyörien vuokrausta ja tarjoaa eväät taukopaikoilla. Ilmoita kiinnostuksestasi retkeen hyvissä ajoin Marja-Liisalle gsm 040 578 0782 tai marja@sirium.fi.

TAMPERE 11.5.2021 Tammerkosken

Yrittäjien kevätkokous klo 16.30, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussalissa, Kehräsaari B, 2. krs, Tampere ja zoomissa. 27.8.2021 Hervannan Yrittäjien Grillauskurssin uusi ajankohta, lisätietoja ja ilmoittautuminen aukeaa Hervannan Yrittäjien sivuille lähempänä ajankohtaa: hervannanyrittajat.fi. 3.9.2021 Sammon Yrittäjien 35-vuotisjuhlaristeily Tarjanteella Maisansaloon, merkitse päivä jo kalenteriisi! Kutsutilaisuus. 8.9.2021 Kaukajärven Yrittäjien vuosikokous. Merkitse päivä jo kalenteriisi.

13.5.2021 Pälkäneen ja

15.10.2021 Hervannan Yrittäjien

19.5.2021 Pälkäneen ja

5.11.2021 Sammon Yrittäjien Vuoden yrittäjä -juhla Pyynikin Panimolla. Kutsutilaisuus.

Luopioisten Kukanpäivän tempaus, jossa käydään viemässä tervehdyksiä yksinäisille ihmisille. Luopioisten Yrittäjien etäaamukahvit klo 9 alkaen. Kustannustuki kolmosesta tulee meille kertomaan Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen. Esittelyssä uusi yhteisöllinen työtila HUB Harjutuuli. Kuullaan myös kunnan, yhdistysten ja yrittäjiä koskevien hankkeiden kuulumiset ja muut ajankohtaiset asiat. Saa

40-vuotisjuhla, merkitse päivä jo kalenteriisi! Kutsutilaisuus.

VALKEAKOSKI 17.6.2021 Valkeakosken Yrittäjien kesäteatterin ensi-iltanäytös klo 19 alkaen. Kulttuuria, kulttuuria! Sitä nautimme jälleen paikallisessa kesäteatterissa, kun pääsemme ensimmäisten joukossa näkemään tämän vuoden näytelmän AIRA Musikaali Aira Samulinin

3.9.2021 Valkeakosken Yrittäjien Vuoden yrittäjä -juhla. Lisätietoja ja ilmoittautuminen valkeakoskenyrittajat.fi. Kutsutilaisuus jäsenyrityksille. ●●PIRKANMAAN

SENIORIKLUBI

Pirkanmaan Yrittäjien Senioriklubi tarjoaa aktiivista toimintaa ja mukavia kokoontumisia korona-rajoitusten puitteissa. Rokotus-ohjelma alkaa toivottavasti vähitellen purra ja kesän myötä kaikki seniorit on jo rokotettu. Pyydämme kaikkia seuraamaan Pirkanmaan alueen yleisiä ohjeita ja rajoituksia. Kesän ja syksyn suunnitelmissa on seuraavaa: 14.6.2021 Perinteinen Petankki kisa Eteläpuistossa klo 17.00 alkaen. Kisa on tarkoitettu 55+ jäsenille ja se pelataan 3-henkisin joukkuein, jotka nimetään järjestäjien toimesta paikan päällä. Osanottomaksu 15 €/henkilö sisältää kisan lisäksi tarjoilun ja kerätään paikan päällä käteisellä. Tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 7.6. mennessä Kerttu Blomille puhelimitse 0400 989521 tai kerttu@blom.fi. 14.7.2021 Lounasristeily Pyhäjärvellä klo 11.30–13.30. Kahden tunnin kesäisen risteilyn aikana nautimme maukkaan lounaan vaihtuvissa Pyhäjärven maisemissa. Silver Sky-laivalla panostetaan kotimaisiin raakaaineisiin ja paikallisten tuottajien valikoimaan ja keskitytään tarjoilemaan järvi- ja saaristomaisemiin sopivaa nykyaikaista suomalaista ruokaa. Matkan hinta lounaan kera on 45 €. Olemme varanneet laivalta 30 paikkaa eli tässä nopeus on valttia! Ilmoittautuminen 25.6. mennessä sähköpostilla: reino.i.hilden@gmail.com tai puh. 0400 658 834 (voi tekstata tai jättää myös viestin). Matka maksetaan ilmoittautumisen jälkeen Pirkanmaan Yrittäjien senioriklubin tilille: FI74 4503 0010 2921 53, merkintä ”Lounasristeily”. 1.8.2021 Teatteriesitys Korpelan kujanjuoksu Tampereen Komediateatterissa klo 14 alkaen. Koronan vuoksi viime kesältä siirtynyt teatteriesitys on toivottavasti mahdollista nauttia elokuussa.

7.9.2021 Retki Serlachiusmuseoon. Matkaan lähdemme Keskustorilta Vanhan kirkon edestä klo 9:30 ja palaamme sinne takaisin n. klo 17.30. Syysretki suuntautuu Serlachius-museoon Mänttään. Ohjelma alkaa Göstan opastetulla kierroksella tutustumalla näyttelyihin kartanossa ja paviljongissa. Kuulemme Serlachiuksen teollisuussuvun vaiheista ja kartanon elämästä. Keskipäivällä meillä on paviljonkilounas Göstan ravintolassa, jossa on päivittäin vaihtuva sesongin lounaskokonaisuus, joka koostuu pääruoasta, raikkaasta vihersalaatista sekä jälkiruoasta. Sen jälkeen on omatoiminen kierros näyttelyihin, puistoon ja museokauppaan. Sitten siirrymme Gustafiin, jossa on draamaopastus ”Yhtiölle töihin!” Elämme vuotta 1951 ja olemme joukko paperiyhtiölle töihin pyrkiviä uusia työntekijöitä. Yhtiön tomera sihteeri perehdyttää joukon talon tavoille ja kertoo samalla pääkonttorin ja yhtiön elämästä. Lopuksi valmistetaan paperia omin käsin. Gustafissa nautitaan kahvi ja makea leivonnainen. Viimeisenä tutustumme suomalaisen paperiteollisuuslegendan G.A.Serlachiuksen elämään ja liiketoimiin vahvasti dramatisoidussa näyttelyssä. Lähde mukaan mielenkiintoiselle matkalle taiteen pariin ja tutustumaan paperiteollisuuden menneisyyteen. Matkan hinta on 50 €/henkilö sisältäen matkan, ruoat, kahvin ja opastuksen (museoon on meillä ryhmänä ilmainen sisäänpääsy). Meille on varattu 40 paikkaa ja ilmoittautuminen sähköpostilla: reino.i.hilden@gmail.com tai puh. 0400 658 834 (voi tekstata tai jättää myös viestin). Ilmoittautuminen 20.8. mennessä. Matka maksetaan ilmoittautumisen jälkeen Pirkanmaan Yrittäjien senioriklubin tilille: FI74 4503 0010 2921 53, merkintä ”Serlachius”.

Toivotamme kaikki senioriyrittäjät sydämellisesti tervetulleiksi mukaan tapahtumiimme!


Tiistai 11. toukoKUUTA 2021

HAUSKA NÄHDÄ TAAS! VIHDOINKIN! HEIKKI LUOMA & JUKKA MÄKINEN

Kauan odotettu ensi-ilta ke 7.7.

47

Mietityttävätkö yrityksesi vakuutusasiat?

Esitykset ajalla 6.7.-22.8.2021

Me osaamme kertoa, missä kannattaa ja missä ei kannata säästää. Tärkeintä on, että vakuutusasiasi ovat kunnossa. Veloitamme palveluistamme ainoastaan silloin, jos hyödyt vakuutusten optimoinnista rahallisesti.

ESA LATVA-ÄIJÖ KAROLIINA VANNE JANNE KATAJA 31.7. asti

Lue lisää riskittömästä vakuutusten optimoinnista www.rhoptimointi.fi ja ota yhteyttä.

Muissa rooleissa: Hanna Gibson Anna Haaranen Ilkka A. Jokinen Susanna Kaukonen Marja Myllylä Ari Myllyselkä Jere Riihinen Aku Sajakorpi Suvi Salomaa Jukka Sipponen Tuija Vuolle

RISKITÖN JA KOKENUT VAKUUTUSALAN ASIANTUNTIJA

Ansiomerkit ●●YRITTÄJÄN TIMANTTIRISTI 30 VUOTTA

Harjula Pasi, Taksipalvelu Pasi Harjula Ky, Hämeenkyrö Kykkänen Hannu, Jäämatic Oy, Tampere

●●KULTAINEN YRITTÄJÄRISTI 20 VUOTTA

Jutila Timo, Pesukeisarit Oy, Pirkkala Peltovirta Juha, Lihatukku J. Peltovirta Ky, Sastamala

INNOSTU UUDESTA

●●TYÖNTEKIJÄN KULTAINEN ANSIORISTI,

20 VUOTTA Jokinen Suwannee, Häijään Huoltokeskus Oy, Sastamala

- E TENE URAPOLULL A

●●TYÖNTEKIJÄN HOPEINEN ANSIORISTI,

10 VUOTTA Tapiainen Pirjo, Häijään Huoltokeskus Oy, Sastamala

Yrittäjät juhlivat ●●70 VUOTTA

18.5.2021 Perttu Patajoki, Patajoki & Tarkkala Oy,

Kämmenniemi (Sankari viettää juhlapäivää vaimon kanssa.) ●●60 VUOTTA

15.5.2021 Jari Kulmala, JJK-Data Ky Jari Kulmala,

Kangasala (Matkoilla) 15.5.2021 Jari Tunkkari, Sähköremontti Kantam Oy, Kangasala

24.5.2021 Mika Nieminen, Hammaslääkäri Mika Nieminen Oy, Valkeakoski 28.5.2021 Heikki Jarkko, Laatutyötarkka, Ylöjärvi 31.5.2021 Esko Tepponen, Esko Tepponen Ky, Tampere (Olen matkoilla ja saunassa.) ●●50 VUOTTA

28.5.2021 Samu Saarikoski,

AvaCap Oy, Tampere

●●40 VUOTTA

(Yleisetä tilanteesta johtuen juhlimme vuosipäivää myöhemmin.) ●●35 VUOTTA

15.5.2021 JP Riskusalo Oy, Tampere 15.5.2021 Visura Oy, Tampere 1.6.2021 Ai-Ai Fysikaalinen Hoitolaitos Oy,

Tampere

■ Isännöinnin at (myös työvoimakoulutuksena), 14.9. alk. ■ Liiketoiminnan pt, merkonomi, 1.9. alk., Seinäjoki ■ Liiketoiminnan at, 7.9. alk.

- myyjä/tekninen myyjä - sihteeri/assistentti - taloushallinnon osaaja ■ Ravintolan asiakaspalvelun at, tarjoilija ja baarimestari ■ Tuotekehitystyön eat, 28.9. alk. ■ Turvallisuusvalvojan eat

ESIMIESAREENA | 16.9. alkaen mm.

Yritykset juhlivat 17.5.2021 MÄKELÄN LOMATUVAT, Ruovesi

OPISKELE VERKOSSA

■ Ajoneuvoalan eat

●●10 VUOTTA

12.4.2021 Sipi Kiinteistöpalvelut Oy, Tampere

(Juhlittiin työn merkeissä vallitsevasta tilanteesta johtuen, mutta ehkä vielä...) 4.5.2021 Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry, Tampere (Tervetuloa tutustumaan Kierrätyskeskuksiimme. Tarjolla kahvia ja hyviä työntekijöitä yrityksillenne.) 24.5.2021 Hyvän Tuulen Puoti Oy, Tampere 3.6.2021 Koskin Hammas Oy, Valkeakoski

■ ■ ■ ■

- Ajoneuvoalan esimiestyön osaamisala Majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön eat Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Lähiesimiestyön at Tuotannon esimiestyön eat, työnjohtaja

pt = perustutkinto at = ammattitutkinto eat = erikoisammattitutkinto

KATSO KAIKKI SYKSYN MAHDOLLISUUDET

s e d u .f i / ko u l u t u s h a k u

●●30 VUOTTA

5.5.2021 Lielahden Kodinkone Oy, Tampere 5.6.2021 Tapka Oy, Ylöjärvi

p. 040 830 2275 | hakijapalvelut@sedu.fi

●●25 VUOTTA

17.5.2021 Ravintola Telakka, Tampere ●●20 VUOTTA

Kovalan kiperät -visan (s. 45) vastaukset:

3.5.2021 Kauneushoitola Anu Zelmin, Tampere 1.6.2021 Frog on the Dancefloor Communications,

Sastamala (Juhlapäivää vietetään työn merkeissä.)

1.6.2021 SähköTekniikka Lehto Oy, Sastamala

(Juhlat siirtyvät vietettäväksi syksymmälle koronatilanteen takia.) 4.6.2021 Moision rakennuspalvelu, Kangasala ●●15 VUOTTA

26.5.2021 Kivat Pihat, Sastamala

(Merkkipäivää juhlistamme puutarhamyymälässämme kesäkuun alkupäivinä hyvien tarjousten ja ehkä tarjottavienkin kera (koronatilanne huomioiden). 6.6.2021 ANNEN KAUNIS LAHJA, Kangasala (Juhlin ilolla töitä tehden, asiakkaitani ilahduttaen!) 6.6.2021 Jalkahoitola POUTAPILVI, Tampere

Seuraava lehti ilmestyy

tiistaina 8.6.

1. Kisan laatija löysi seuraavat googlaamatta: Nissan, Cadillac, Rover ja Range Rover sekä guuglailemalla Alpina ja Infiniti. Jos on tietoja muista niin mielellään otetaan tietoja vastaan. 2. B. Steve McQueen 3. Raudasta ja hiilestä. 4. Virus-tv 5. A. Dolly Parton 6. Hämeenpuisto on 1290 metriä pitkä 7. Les Bleus 8. Anna Puustjärvi 9. Hän oli Teddy and the Tigersin kitaristi ja laulaja Alpo ”Aikka” Hakala.

10. Matti Kalevi Siitonen 11. Ei. Yritystä kyllä oli, mutta aikataulut ja bändin kalleus olivat kuulemma esteenä tapahtumalle. 12. Black Albumia on myyty yli 30 miljoonaa kappaletta, Nevermindin myynnin jäädessä ”vain” 26 miljoonaan. 13. 99-vuotias 14. Katsojia oli noin 90000 vetävällä stadionilla 7773. 15. C. Yli 800 16. Kesäpäivä Kangasalla 17. Västäräkki 18. Anni Ylävaara 19. Timber 20. Havis Amanda


48

tiiStAi 11. toUKoKUUtA 2021

Mercedes-Benz Vito 114CDI RWD-3,05/32K A1 A Worker kokonaishinta alk. 41 950,48 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €) CO2-päästöt 183 g/km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 24,18 €/kk. Kuvan auto lisävarustein.

Mercedes-Benz Sprinter 314CDI FWD-3,5/32K normaali A1 Worker kokonaishinta alk. 44 330,22 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €). CO2-päästöt 235 g/km (WLTP). Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 27,90 €/kk. Kuvan auto lisävarustein.

Valmiina kaikkeen – Vito Worker ja Sprinter Worker. Kun tarvitset pakettiautoa tositoimiin, valitse Vito Worker tai Sprinter Worker. Molemmat ovat valmiina kaikkeen mihin sinäkin, ja molempien monipuolinen vakiovarustelu huolehtii mukavuudestasi ja turvallisuudestasi. Esimerkiksi älypuhelinintegroinnin avulla tuot matkapuhelimesi ominaisuuksia, mm. navigoinnin, suoraan auton kosketusnäytölle. Voit myös hyödyntää Mercedes-Benz Premium -ratkaisuja alkaen auton rahoituksesta aina sen huoltoon ja ylläpitoon saakka. Lue lisää mercedes-benz.fi/worker Vito Worker ja Sprinter Worker ovat saatavana myös täyssähköisinä eVito- ja eSprinter-malleina. Tutustu niihin ja niiden varusteluun verkkosivuillamme.

Vito Worker 114CDI takavetoinen automaatti alk.

Huoltoleasing tähän malliin 48 kk/60 000 km esim.

Sprinter 314CDI Worker alk.

41 951 €

499 €/kk

44 331 €

(alv. 0 %)

Sis. talvirenkaat, vanerointi, kumimatot ja huollot

VEHO PIRKKALA Jasperintie 1 | 010 569 3034 | Ma–pe 9–17 Huolto: 010 569 3060 | Ma–pe 7–22, la 7–15

VEHO TAMPERE Taninkatu 11, Lielahti | 010 569 3161 | Ma–pe 9–18, la 10–15 Huolto: 010 569 8080 | Ma–pe 7.30–18

VEHO.FI Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %).

Profile for Pirkanmaan Yrittäjät

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 4/2021  

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 4/2021  

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded