__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

NRO 2 3.3.2020

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948

Aina työn tekijän puolella www.py-lehti.fi

73. vsk. • jakelu 150.000 kpl

s.13

Leuto talvi ja lakot metsäurakoitsijoiden haittana

s. 50

Riemu NY ja muut nuoret yrittäjät kisasivat finaalipaikasta kauppakeskuksessa

Tuplainsinöörillä on painavaa vesiasiaa Yleinen uskomus kun on, että Suomessa hanoista pulppuaa huippulaatuista vettä. Hannu Haanpään mukaan se on kuitenkin totta vain osittain. – Pohjavesi Suomessa on kylläkin huippulaatuista, mutta haasteena on se, mitä matkalla tapahtuu, Haanpää painottaa. Hänelle asia on tuttu, sillä jo hänen insinööritutkinnon lopputyönsä käsitteli ja tutki juuri vesijohtoverkostojen kunnon vaikutuksia kiinteistöjen käyttövesiverkkojen huoltotarpeisiin.

Kuva: Business Kangasala

s.33

s.38

Lamminrahka on Kangasalan historian suurin investointi

Pirkkala on elinvoimaisin

s.4

040 829 0626

Neljättä kertaa järjestetyssä Pirkanmaan Elinvoimakunta -kilpailussa saatiin jälleen uusi voittaja. Tänä vuonna kultamitalistiksi nousi Pirkkala, joka ei aikaisemmin ole selviytynyt kolmen parhaan joukkoon. Voittajan lisäksi palkintopallille pääsivät Lempäälä ja Parkano, jotka tuntuvat olevan tässä kisassa kestomenestyjiä.

s. 41

Ravintolaperhe Tolppa toimii tätä nykyä UKK-instituutissa

Kun o n aihetta juhlaan

www.mancester.fi | juhlakeskus@mancester.fi Kalevan puistotie 7, 33500 Tampere

Pitopalvelua arkeen ja juhlaan yli 30 vuoden kokemuksella. Juhlatilat Lilla Mancester 30:lle, Mancester Järvensivu 50:lle, Juhlakeskus Mancester 70:lle Willa Mancester 80:lle henkilölle ja NYT MYÖS Mancester Lamminpää 40:lle henkilölle (Rinnetie 31)


2

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Aina työn tekijän puolella

PÄÄKiRJOiTUs 3.3.2020

Kasvua tarvitaan

O

nneksi valtaosalla kehittämisorganisaatioista toiminnan painopiste on asetettu kasvuyrityksiin. Se on tärkeää etenkin nyt, kun pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat jämähtäneet viime syksyn tasolle. Tämä suhdannekehitys vastaa myös yleistä arvioita Suomen talouden kehityksestä. Viimeisimmän pk-barometrin mukaan yritysten liikevaihdon kasvu hiipuu, eivätkä yritykset investoi aikaisempaan tahtiin. Kannattavuusodotuksetkin ovat heikentyneet jonkin verran. Kaikki tämä on johtanut siihen, että uutta työtä syntyy aikaisempaa hitaammin. Tilanne Suomessa on kuitenkin vielä astetta monimutkaisempi. Monella alalla kärsitään vakavasta työvoimapulasta ja toisaalta myös työttömyys on edelleen pahentunut. Jotta kansantaloutemme kykenisi säilyttämään nykyisen kaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan, Suomi tarvitsee kasvua. Kasvun moottoreina pidetään innovatiivisia yrityksiä, jotka kansainvälistyvät. Näiden yritysten määrä on kuitenkin kasvanut hyvin maltillisesti. Se on ongelma paitsi nyt myös tulevaisuudessa, sillä ilman panostusta yritysten vahvaan kasvuun taloutemme ei kykene selviytymään. Kasvu edellyttää investointien paranemista, tutkimus ja tuotekehityspanostuksia, panostamista laajasti osaamiseen sekä erityisesti kansainvälistymistä. To do –lista on siis varsin pitkä.

distumisessa. Ikävä kyllä vähäisemmälle huomiolle on jäänyt kasvava joukko yksinyrittäjiä, joista kaksi kolmasosaa ilmoittaa haluavansa kasvaa. Kasvupotentiaalia siis on, mutta onko meillä riittävästi julkisia palveluita tukemaan tätä kasvua? Työkaluja kasvun tukemiseen kyllä löytyy. Näitä ovat muun muassa Finnveran lainat ja takaukset, Business Finlandin rahoitus ja kehittämisvälineet sekä joukko paikallisia kehittämispalveluita. Myös palveluita siis löytyy. Ehkä ongelma on pikemminkin niiden saavutettavuudessa. Monesti yrityksiltä kuulee, että niitä on vaikea löytää. Yhtenä ratkaisuna tähän Pirkanmaan Yrittäjät järjestää yhteiskumppaneineen NextLevel-tapahtuman Tampere-talossa 25.3.2020, jossa on esillä kaikkien keskeisten palveluntarjoajien keinoja kasvun aikaansaamiseksi. Sieltä voi myös varata henkilökohtaisia aikoja neuvontaan. Monissa selvityksissä on todettu, että yksi merkittävä keino kasvun tukemisessa ovat hyvät julkiset palvelut. Niihin voi tutustua tulemalla paikalle. Suomi tarvitsee kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä.

Kasvavat innovatiiviset pk-yritykset uudistavat elinkeinorakennettamme ja ovat jatkossa avainasemassa talouden uu-

päätoimittaja

maalisKUU 2020

Ku v a :

E sk

ol

n

s. 19

ajatuksia Tampereen läntisen keskustan kehittämisestä

s. 23

sisarusten pyörittämä lukkoliike täytti pyöreitä

s. 25

Crazytownlaiset ovat kasvava heimo

s. 30

lounasvieras Jussi Haavisto kaipaa lisää yrittäjiä kuntapolitiikkaan

s. 36

Kasvu Openiin ehtii vielä hakea

s. 45

Uusyrityskeskusten viime vuodessa näkyi kolme selvää trendiä

s. 47

Juupajoelta löytyvä luomumajatalo aloitti jo 90-luvun laman aikaan

s. 53

Kirjainkierros etenee

s. 56

● JAKELU

alma manu Jakelumäärä 150 000 kpl

● TOIMITUS

Vastaava päätoimittaja Pasi mäkinen Toimitussihteeri Ville Kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi

● JAKELUPÄIVYSTYS

alma manu puh. 0800 96675 (maksuton) arkisin klo 06–11 www.aamulehti.fi/ palvelut > jakeluhäiriöt

s. 36 Kuv

a:

Ja

s. 30

ni le

Tate-treffit palvelevat sekä opiskelijoita että yrityksiä

pa

s. 16

i Ta

aurinkoenergia on Timo Jodatin juttu

www.py-lehti.fi www.yrittajat.fi/pirkanmaanyrittajat

w To

a

s. 10

Pirkanmaan Yrittäjät ry, laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere puh. (03) 251 6500

zy

ma

Tampereen kaupungin ja yrittäjien välinen yhteistyö kehittyy hyvään suuntaan

aina työn tekijän puolella

:C ra

na

sisÄlTÖ

Kuva

ou

s. 53

● MEDIAMYYNTI

mediatoimisto Dorimedia Oy leena Kolehmainen-Naaralainen yrittäjä, p. 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi myyntiassistentti: Pinja Kolehmainen, äitiyslomalla myyntipäälliköt: Erja Joentausta p. 050 374 9444 Juha Peltoniemi p. 050 533 9888 Timo Hyvönen p. 050 468 2290 Kimmo Vaittinen p. 050 306 2228 etunimi.sukunimi@dorimedia.fi

s. 25

● JULKAISIJA Pirkanmaan Yrittäjät ry Toimitusjohtaja Pasi mäkinen ● PAINOPAIKKA alma manu Tampere 2020 ● ULKOASU ilmoitukset ja sivutaitto ahaa mediapalvelut Oy p. 03–357 1100 ● AINEISTOT

aineisto@py-lehti.fi


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Sellasta ruvettiin toimittaa, että Vegem on tamperelainen kasvisruokatalo, joka on kolmessa vuodessa kolminkertaistanut liikevaihtonsa ja samalla kasva­ nut 15 ihmistä työllistäväksi kasvuyritykseksi. Valmistamme seitanista erilaisia vegetuotteita ravintoloille, kunnille ja kaupoille. Seuraavaksi kylvämme peltoon tulevan joulun Seitankunkut. Jos yhteistyö kiinnostaa, löydät lisää täältä: vegem.fi kebab

snakki

Chorizo

Bratwur

st

3


4

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Pirkkala on maakunnan elinvoimaisin Tänä vuonna jo neljättä kertaa järjestetyssä Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta -kilpailussa saatiin jälleen uusi voittaja. Tällä kertaa palkinnoksi jaettavaa kiviveistosta korkeimmalla mitalipallilla pääsi nostamaan Pirkkalan kunta. Kilpailussa toiseksi sijoittui Lempäälä ja kolmanneksi Parkano. Mitalistitrion lisäksi Orivesi palkittiin eniten elinvoima-asemaansa parantaneena kuntana.

P

irkanmaan Yrittäjien ja Pirkanmaan liiton yhdessä järjestämän kilpailun kolmen kärki julkaisiin helmikuun 12. päivä. Palkinnot jaettiin Pirkanmaan Elinvoima-seminaarissa Ellivuoressa Sastamalassa. Tänä vuonna kilpailussa painotettiin erityisesti kuntien ja yritysten välistä vuoropuhelua sekä yhteistyötä kunnan elinvoiman ja tunnettuuden edistämiseksi. Myös julkiset hankinnat ja palvelusetelien käyttö korostuivat arvioinnissa. Kilpailun kolme parasta kuntaa Pirkkala, Lempäälä ja Parkano erottuivat selkeästi muista menestyen kilpailun jokaisella osa-alueella. – Tasavahvassa kärkikolmikossa Pirkkala kiri edelle erityisesti yrittäjien osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen sekä paikallisen palvelutarjonnan kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä, tiivistää Pirkanmaan Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Maria Virtanen.

Voiton takana on kova työ

Pirkkala ei aikaisempina vuosina ole sijoittunut aivan terävimpään kärkeen, joten voitto tuli kuntaväelle ainakin pienoisena yllätyksenä. – Vihdoinkin! Olemme viime vuosina tehneet kovasti töitä kuntamme elinvoimaisuuden eteen, ja on hienoa, että nyt saamme tämän tunnustuksen, Pirkkalan kunnan elinvoima- ja hankejohtaja Ahti Laakso sanoi välittömästi tulosten julkistamisen jälkeen. Hänen lisäkseen palkintoa lavalta saapuivat noutamaan yrittäjä ja Pirkkalan Yrittäjien puheenjohtajana pitkään toiminut Mauri Laukiala sekä työllisyyspalvelui-

den päällikkö Kimmo Kivinen. Voittajalla on oikeus käyttää vuoden ajan Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta -nimikettä.

Lempäälän ja Parkanon hyvä putki jatkui

Lempäälä ja Parkano tuntuvat olevan Pirkanmaan elinvoimakuntakilpailun kestomenestyjiä. Molemmat olivat palkintosijoilla myös vuosi sitten. – Lempäälän vahvuuksina tämän vuoden kilpailussa olivat erityisesti palvelusetelien hyödyntäminen, mallikkaasti hoidetut julkiset hankinnat sekä innovatiiviset ratkaisut yrittäjyyden toimintaympäristön kehittämisessä. Parkanossa puolestaan on tehty kovasti töitä matkailuelinkeinon kehittämisen, työvoiman saatavuuden ja yritysten kansainvälistymisen eteen, Maria Virtanen listaa palkitsemisperusteita.

Orivesi petrasi eniten

Elinvoima-asemaansa viime vuoden aikana eniten parantanut kunta oli Orivesi. Edelliseen arvioon verrattuna Orivedellä on satsattu erityisesti saavutettavuuden ja näkyvyyden, kaupungin ja yrittäjien yhteistyön sekä yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. – Orivesi on erinomainen esimerkki kaupungista, jossa elinvoimatekijöiden kehittämiseen on tartuttu tosissaan. Omalla aktiivisuudella ja paikallisten tahojen yhteistyöllä voidaan saada myönteistä kehitystä aikaan, Virtanen summasi. Valkeakosken kaupunki sai lisäksi

VOITTAJA ON selvinnyt noin minuutti ennen tämän kuvan ottamista. Pirkkalan edustajille palkintoja jakamassa. Pirkanmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Jari Haapaniemi sekä Pirkanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto. Palkinnon vastaanottivat Pirkkalan puolesta Ahti Laakso, Mauri Laukiala sekä Kimmo Kivinen.

erityisen kunniamaininnan markkinavuoropuhelumyönteisyydestään.

Oiva työkalu kehittämistyöhön

Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakuntakilpailussa kuntien viranhaltijat, luottamushenkilöt ja paikalliset yrittäjäyhdistykset osallistuvat yhtei-

seen arviointikeskusteluun. Keskustelu käydään kilpailulomakkeen teemoista ja vastaukset perustuvat itsearviointiin. Useimmat kunnat ovat nähneet kilpailun erinomaisena mahdollisuutena kehittää kunnan elinvoimatekijöitä kuten päätöksenteon yrittäjyysmyönteisyyttä ja muita yrittämisen edellytyksiä. Se on ollut alusta pitäen myös perimmäinen syy kilpailun järjestämiseen.

– Viimeistään nyt voimme todeta, että kilpailun myönteiset vaikutukset alkavat näkyä konkreettisina toimenpiteinä kunnissa. Parhaimmillaan kilpailu saa aikaan positiivisen kierteen yrittäjyyden ja sen myötä työpaikkojen ja palveluiden lisäämiseksi kunnassa, Virtanen sanoo. Kilpailun ovat aikaisemmin voittaneet Lempäälän kunta (2017), Ylöjärven kaupunki (2018) ja Sastamalan kaupunki (2019). ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

2

1 NÄIN POSEERASIVAT kärkikolmikkoon lukeutuneet Pirkkalan, Lempäälän ja Parkanon delegaatiot.

3


Tiistai 3. maalisKUUTA 2020

5

Näin elinvoimakilpailu on kunnissa vaikuttanut Pirkanmaan Elinvoimaseminaarissa oli paikalla edustajia lähes joka kunnasta. Pirkanmaan Yrittäjä –lehti tiedusteli heiltä, onko kilpailuun liittyvä arviointikeskustelu saanut heidän kunnassaan aikaan jotain konkreettisia muutoksia, ja jos on niin mitä?

l

Reijo Ojennus,

valtuuston puheenjohtaja, Parkano – Yritystoiminta on saanut selkeästi lisää arvostusta muun muassa päättäjien taholta. Lisäksi meille on luotu strategisten vaikutusten arviointi, jota kehitetään edelleen. Myös yritysvaikutusten arviointi on otettu mukaan.

l Jaana

l Juha l Patrik

Majamaa,

kehitysjohtaja, Kangasala – Lisää osallistamista mukaan lukien elinkeino- ja matkailuohjelma ja maaseutuohjelma. Yritysvaikutusten arvioinnista on myös herännyt keskustelua.

l Ahti

Laakso,

elinkeino- ja hankejohtaja, Pirkkala – Kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö on tiivistynyt. Yrittäjät ja kunta ovat yhdessä järjestäneet esimerkiksi hankintamessut, ja perinne jatkuu edelleen.

Koivisto,

elinkeinojohtaja, Pälkäne – Arvointikeskustelu nostaa esiin yrittäjien ja kunnan yhteistyön kannalta tärkeitä asioita. Yhteistyö on tiivistynyt.

Viitasaari,

kaupunginjohtaja, Virrat – Arviointikeskustelu on lähtökohtaisesti käyty läpi keskeisten päättäjien, virkamiesten ja yrittäjien kesken. Se on tuonut eri tason jatkotoimia, mutta tärkeintä on ollut perusasioiden yhteisymmärryksen rakentaminen.

l Sara

l Jarkko

Malmberg,

l Antti

l Hannu

Maijala,

l Tuomas

l Sirkku

Mäkelä,

kaupunginjohtaja, Sastamala – Arviointikeskustelujen perusteella jo ennestään tiivistä yhteistyötä on pystytty kohdentamaan paremmin.

kunnanjohtaja, Urjala – Arviointikeskustelu edesauttoi elinkeinopoliittisen työryhmän perustamista. Työryhmään kuuluvat kunnanhallitus, yrittäjäyhdistyksen hallitus ja johtoryhmä.

kehityspäällikkö, Ruovesi – Kyllä on. Kuntamme uudisti esimerkiksi hankintaohjeen. Keskustelujen myötä hankintaohje vietiin myös yrittäjille kommentoitavaksi. Olemme myös keskustelujen kautta pystyneet järjestämään entistä kiinnostavampia tilaisuuksia ja koulutuksia.

l Antero

Alenius,

kunnanjohtaja, Hämeenkyrö – Aikaisempaa paljon tiiviimmän elinkeinopoliittisen tarkastelun kunnan johtoryhmässä.

Hirvonen,

kunnanjohtaja, Vesilahti – Dialogi kunnan ja yrittäjien kesken on edelleen parantunut. Vesilahden kunnassa asiakas eli yrittäjä on numero yksi eli me haluamme alati tietoa siitä, mitä voimme tehdä yrittäjien eteen.

l Ismo

Paananen,

Lempäälän Yrittäjien puheenjohtaja, Lempäälä – Kehityskohteita on löydetty muun muassa hankintayhteistyössä. Jatkuvan kehittämisen visio.

l Mikko

Tuomola,

elinkeinojohtaja, Valkeakoski – Lähinnä meillä on todettu, miten paljon yhteistyötä kaupungin ja yritysten välillä on. Tieto on ollut hajallaan monella taholla ja monen ihmisen takana.

Peltola,

kaupunginjohtaja, Akaa – Toimijoiden välinen yhteistyö ja vuoropuhelu on lisääntynyt.

l Jaana

Lamminen,

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Ylöjärvi – Yhteistyö yrittäjien kanssa on vahvistunut.

l Tuija

Ojala,

kunnanjohtaja, Punkalaidun – Punkalaitumella kunnan ja yrittäjien yhteistyö on viime vuosien aikana tiivistynyt, ja olemme oppineet yhteistoimintaa ja yhteen hiileen puhaltamista. Kunnassa toimii aktiivinen Elpo-työryhmä, joka on kunnanhallituksen ja yrittäjien toimiva työväline.

l Pirkko

Lindström,

elinvoimajohtaja, Orivesi – Keskusteluyhteys yrittäjien kanssa on tiivistynyt, uusia yhteistyökäytänteitä on luotu, ja luottamus siihen, että tavoite on yhdensuuntainen, on vahvistunut. Käyttöön on otettu yritysvaikutusten arviointi, ja yrittäjiä on otettu mukaan asioiden valmisteluun

Nieminen,

kaupunkikehitysjohtaja, Nokia – Arviointikeskustelussa nousee hyvin esille mahdollisia kehityskohteita, joita mietitään ja viedään entistä vahvemmin yrittäjien ja kaupungin yhteistyöllä eteenpäin.

l Petri

Liukku,

kunnanjohtaja, Kihniö – Meillä on säännölliset tapaamiset 1–2 kertaa vuodessa kunnan ja yrittäjien kanssa.


6

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Seminaarissa kuultiin myös Ellivuoren huikeista kasvuvisioista sekä syitä Seinäjoen menestykseen

E

livoimakuntien palkitseminen oli Elivoimaseminaarin kruunu, mutta sen lisäksi päivään mahtui myös kiinnostavia esityksiä ja puheenvuoroja. Viime vuonna Pirkanmaan Elinvoimakisassa ykköseksi valitun Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg avasi johtamansa kaupungin toimintaa niin kulttuurin ja tapahtumien kuin yritysyhteistyönkin osalta. Myös itse seminaari pidettiin Sastamalassa juuri tästä syystä. Euroviisujen tapaan se kun on aina järjestetty edellisvuoden voittajakunnassa.

Ellivuoren innostavat suunnitelmat

Malmbergin lisäksi seminaarissa kuultiin myös Ellivuoren alueella tehdystä kehitystyöstä sekä tulevaisuudesta. Matkailukeskittymän erittäin kunnianhimoisia tulevaisuuden visioita esitteli seminaariyleisölle alueen viitisen vuotta sitten ostanut yrittäjä Marko Mikkola. Suunnitelmat ovat suuria, sillä Ellivuoreen on suunnitteilla niin korkealaatuisia kylpyläpalveluita, monitoimihallia kuin kelluvia hotellihuoneitakin. Yhdistävä tekijä niissä kaikissa oli juuri elämyksellisyys. Hän korosti myös tuotteistamisen merkitystä. – Suomessa on hienoja paikkoja, mutta tuotteistaminen on ollut ongelma. Viisi vuotta sitten ilmoitin, että tuotteistetaan se kaikista surkein keli. Esimerkiksi Islanti on onnistunut tässä hyvin, Mikkola totesi ja muistutti, että sijainti on erinomainen. – Ellivuoreen kun pistää pisteen ja 200-kilometrin harpin ottaa, niin suomalasista 80 prosenttia jää sen sisäpuolelle, hän totesi.

Kaupungille ruusuja, Ely-keskukselle risuja

– ELLIVUOREEN kun pistää pisteen ja 200-kilometrin harpin ottaa, niin suomalasista 80 prosenttia jää sen sisäpuolelle, totesi seminaariyleisöllä paikan visioita avannut yrittäjä Marko Mikkola.

Mikkola kiitteli Sastamalan kaupunkia hyvästä yhteistyöstä, se kun on ollut hänen mukaansa kympin arvoista. Ely-keskukselle hän jakoi sen sijaan ruusujen sijaan risuja. Kokemukset kyseisen instanssin kanssa toimimisesta kun ovat hyvin kehnoja. – Ely:n tarkoitus tuntuu olevan

Seinäjoki on tehnyt tutkimuksissa kovaa jälkeä

SEINÄJOKI ON tehnyt komeaa jälkeä yrittäjyysystävällisyydessä. Se on ollut suurempien kaupunkien ykköspaikoilla vähän joka elinekeinoasioita käsittelevässä tutkimuksessa. Pirkanmaalaisyleisölle pohjanmaan pääkaupungin menestyksen avaimia avasi Leena Perämäki, kehitysyhtiö Into Seinäjoki Oy:n toimitusjohtaja.

heittää hiekkaa rattaisiin. Enkä ole ainoa yrittäjä, joka on sitä mieltä. Yrittäminen on vaikeaa muutenkin ilman, että sitä hankaloitetaan idioottimaisilla päätöksillä ilman, että tullaan edes paikan päälle katsomaan, mistä on kyse, hän kritisoi. Paikalla olleille päättäjillekin hänellä oli selvä lyhyt ja ytimekäs viesti. – Toiveeni on, että yrittämisestä ei tehtäisi yhtään vaikeampaa, sillä se on tarpeeksi vaikeaa jo muutenkin.

Elinvoima-asioihin saatiin myös pohjanmaalaista näkökantaa. Siitä piti huolen Leena Perämäki, kehitysyhtiö Into Seinäjoki Oy:n toimitusjohtaja. Seinäjoki on tehnyt komeaa jälkeä yrittäjyysystävällisyydessä, sillä se on keikkunut suurempien kaupunkien ykköspaikoilla vähän joka tutkimuksessa viime aikoina. Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimuksessa 2019 Seinäjoelta löytyi paras toimintaympäristö yrityksille. Viime vuoden Taloustutkimuksessa sillä oli kaikilla mittareilla paras kuntaimago, ja Suomen Yrittäjien 2018 tekemässä tutkimuksessa Seinäjen yritysilmasto oli koko Suomen paras.

Asenne ratkaisee

Perämäki kertoi oman näkemyksensä siitä, miten elinkeinoasioissa on onnistuttu. Hän tiivisti näkemyksensä ensisijaisesti asenteeseen. – Meille on ollut aina erittäin luonnollista miettiä yrittämistä ja nostaa siihen liittyviä asioita esiin, esimerkiksi hankintoja pohdittaessa. Seinäjoella yrittäjät ovat ykkönen ja heitä arvostetaan, toimitusjohtaja aloitti. Hänen mukaansa yrittäjämyönteistä ilmapiiriä voi tietoisesti lähteä rakentamaan. – Ainakin niin, että yrittäjyyttä pidetään positiivisesti esillä, eikä siis tuoda sitä vaan esiin negatiivisten asioiden kautta sellaisena valitukse-

na, että tuota ja tuotakaan ei saada. Sellainen alkaa toteuttaa itse itseään, hän kertoo. Perämäki korosti myös jatkuvuutta sekä kaksisuuntaisen viestinnän merkitystä. – Koitamme jatkuvasti viestiä yrittäjäkentän suuntaan, että te olette tärkeitä ja tiedustella sitä, miten voimme parantaa toimintaedellytyksiä juuri teidän kannaltanne. Monesti palvelutarpeita nousee esiin, kun jalkaudumme itse yrityksiin kysymään, mitä heille kuuluu, hän jatkoi. Perämäki korosti sitäkin, että asenne pitää saada nousemaan ilmi laajemmin kuin vain kunnan elinkeinopalveluissa. – Oleellista ei ole niinkään se, mitä kaupungin tai kunnan elinkeinotoimi tekee yritysten eteen, vaan mitä koko kaupunki tekee yritysten eteen, Perämäki aloitti.

Kasvukunta

Uusi asia monelle yleisössä oli sekin, että Seinäjoki on yksi viidestä suomalaisesta paikkakunnasta, joiden väkiluku on kasvanut joka ikinen vuosi vuodesta 1950 lähtien. Ja ei, Pirkanmaalta yksikään kunta ei tälle listalle ole päässyt. Tampereeltakin löytyy 50-luvulta miinusvuosi. Ettei asia jää hämäämään ketään, mainittakoon, että Seinäjoen lisäksi 70-vuoden yhtämittaisessa kasvussa ovat onnistuneet vain Espoo, Vantaa, Hyvinkää sekä Tuusula. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

PAREMPAA BISNESTÄ

Kiviharjun Kuljetuksen

LÄHETTIPALVELU Tampereen seudulla

KULJETUS PAKETTIAUTOLLA ma-pe (max. 50kg tai 1m3)

- tilaus edellisenä arkipäivänä, - tilaus samana päivänä,

Ota yhteyttä Ahti Laakso puh. 044 4861 136 ahti.laakso@pirkkala.fi

hinta 20€/kuljetus hinta 40€/kuljetus

Meiltä voit tilata myös pakettiauton ja kuljettajan käyttöösi 40 €/tunti. KAIKKI HINNAT ALV 0%

Kuljetustilaukset ja lisätiedot

p. 0400 41 41 40 (myös whatsapp)

www.kiviharjunkuljetus.fi

JAAKON MATKAT

143

153

0504776990 Esteetön 1+6 henk.

0503633944 1+4 henk. Farmari

Inva- ja paari Toimimme Tampereen seudulla. Mukavia kyytejä! :) www.mersupurkaamo.fi

www.mb-varaosatjahuolto.fi

MERSUkoRjAAMo • MB Star diagnosistesteri

• MB Star diagnosistesteri • Huollot, MB-varaosat ja remontit MB-Varaosat ja huolto Venetmäki Oy Nahkatehtaantie 10, Viiala Ark. 9.00-17.00. Puh. 040 140 6000

www.dorimedia.fi/ varaa-ilmoitustila


7

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Ilmoittautuminen käynnissä

Naantalin kylpylä • Ball Room ja kaikki kokous- ja konferenssitilat Tiistaina 21.4.2020 klo 9.00–16.00 Matkailijantie 2 • 21100 Naantali Haluatko mukaan meriteollisuuden menestykseen? Meriverkostot 2020 tapahtumassa Sinulla on mahdollisuus kuulla puheenvuoroja alan tulevaisuudesta. Iltapäivän messutapahtumassa voit kertoa mitä sinä tarjoaisit alan toimijoille. Viime tapahtumassa jo yli 150 yritystä hyödynsi tätä mahdollisuutta. Varaa näytteilleasettajapaikkasi heti, sillä tapahtuma on ollut joka vuosi loppuunmyyty. OHJELMA 09.0011.00, Messutapahtuma 12.0016.00 Puheenvuorot Jorma Ranta, elinkeinoasiamies, Naantalin kaupunki Manu Grönlund, toimitusjohtaja, Pori Offshore Constructions Oy Juho Ala-Peijari, suunnittelujohtaja Helsinki Shipyard Oy Tero Lahti, Investointiohjelman johtaja, Meyer Turku Oy Ohjelma päivittyy nettisivuillemme.

Turun kauppakamari: Vuoden elinkeinopoliittinen kuntateko 2019

Messuilla jo mukana mm.: 3DTech Oy, Aikolon Oy, Ajotek Oy, Allstars Engineering Oy, Alumeco Finland Oy Ab, Betonikoneet.com, Botnia Bolt Oy, Cadmatic Oy, Crefisol Nordic Oy, Deltamarin Oy, Derigo Oy, Oy Esmarin Composites Ltd, FP Finnprofiles Oy, Helkama Bica Oy, Laine Intellectual Property, Lektar Oy, Lemonsoft Oy, Lempisana Oy, LST Service Oy, Makerspoint Oy, Marahrens GmbH, Mecaplan Oy, Meriaura Group, Meyer Turku Oy, Mittametalli Oy, Mäkelä Alu Oy, Naantalin elinkeinopalvelut, Niksor Oy, Pedro Oy, Purso Oy, Raisio-Naantalin KTK Oy, Rauma Marine Constructions Oy, SACson Ab, Sverige, Savled Oy, Sealmaker Finland Oy, Sensorex Oy, Shipbuilding Completion Oy, Steerprop Oy, Stevena Oy, Suomen Henkilöstötalo, Synkronex Oy, Tata EK:n kuntaranking 2019: Steel Europe, Teknikum Group, Telesilta Oy, Naantalissa on Turku Repairyard Ltd. Turku Science Park Suomen Oy, Valmet Automation Oy, Wiima Logitics… toiseksi paras toimintaympäristö yrityksille Ilmoittautuminen ja lisätiedot

www.naantali.fi/meriverkostot

Tervetuloa!

Elinkeinoasiamies Jorma Ranta • 044 733 4691 • jorma.ranta@naantali.fi

HAVAINNEKUVA

Rakennamme Tampereelle

”Teemme asiat niin hyvin, että voimme ylpeydellä todeta olevamme kunnon rakentajia.” Antti Paavilainen, työpäällikkö

As Oy Tampereen Kurjen Kruunu Hanhenmäenkatu 1, 33560 Tampere

Sammon Valtatien varrelle Takahuhdin koulun naapuriin nousee asuntoosakeyhtiö Tampereen Kurjen Kruunu. Tulossa on valoisia, moderneja kaupunkikoteja yksiöistä kolmioihin. Yhteistilat ovat tavallista runsaammat, asukkaiden käyttöön on tulossa mm. kiva tuunauspaja. Huoneistoesimerkkejä 2h+kt, 37,0 m2, mh. 58.614 €, vh. 168.800 € 2h+kt+s, 45,5 m2, mh. 48.401 €, vh. 183.900 € 3h+kt, 55,5 m2, mh. 55.821 €, vh. 221.100 € 3h+k+s, 72,5 m2, mh. 70.395 €, vh. 286.300 € Energialuokka B2018. Valmistuminen vuodenvaihteessa 2020/2021.

Peab Asuntomyynti Riitta Kraneis, p. 040 159 1700 tai Katri Carstensen, p. 0400 254 900, asuntomyynti.tampere@peab.fi


8

Kuukauden

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

POimiNNaT

HALLITUKSELLA on kovat työllistämistavoitteet tälle vaalikaudelle, niinpä yksinyrittäjien mietteet kannattaa käydä huolella läpi. Onnistuessaan täältä voi löytyä jopa viisinumeroinen määrä uusia työpaikkoja.

BRITANNIAN EU-eron jälkeinen suuri symboli on uusi brittipassi. sen valmistaa ranskalais-hollantilainen yritys puolalaistehtaassa. #BrexitReality

Aamulehden pääkirjoitus 23.2.

OLEN @sarasvuoJari veroinen motivoija. Kuusivuotias toivoi puhelinta 7v-lahjaksi. minä: ”Et osaa lukea. Voit soittaa vahingossa vaikka joulupukille”. Kuusivuotias oppi lukemaan kahdessa päivässä.

EI kukaan halua vallankumousta sillä hetkellä, kun on vallassa itse. Toimittaja Sonja Saarikoski Image-lehdessä EDUSTAJA (Jaana) Pelkonen ei nyt ihan kokoaikaisesti ehdi hoitelemaan kansanedustajan velvollisuuksia, koska hän on lupautunut BBC:n luoman kansainvälisen laulushow-formaatin juontajaksi telkkariin. Kyseessä on ikävä aikamme kuva. Niin moni pienituloinen joutuu painamaan kahta duunia tullakseen jotenkuten toimeen. Voimaa taakse, Jaana! Pekka Ervasti Suomen Kuvalehdessä 21.2. ITSE tykkään asettaa riman matalalle – mutta mennä korkealta yli. Viime vuonna myyntitavoitteeni tuli täyteen huhtikuussa, ja kyllä motivoi ja inspiroi. Sijoittaja ja viestintätalan yrittäjä Merja Mähkä Yrittäjä-lehdessa 1/2020 MITÄ strategisempaa työtä tekee, sitä enemmän pitää olla aikaa ja etäisyyttä ajatella. Ei voi olla koko ajan kädet savessa mukana operatiivisessa toiminnassa vaikka mieli tekisi. Peliyritys Fingersoftin toimitusjohtaja Celine Pasula Talouselämä-lehdessä 21.2. REHTOREILLA riittää muitakin avoimia kysymyksiä: sisältääkö maksuttomuus kansainvälistymistä tukevat ulkomaanmatkat sekä korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön? Entä kuuluvatko myös lukiodiplomien materiaalit, ylioppilaslakit ja vanhojentanssien puvut maksuttomuuden piiriin? Helsingin Sanomien artikkeli maksuttoman toisen asteen vaikutuksista 25.2.

LUKIJAKILPAILU

Kirjailija Jari Tervon twiittaus 24.2.

Twitter-käyttäjä Ismo Koskelan twiittaus 25.2. KIELTÄMÄTTÄ hurjien tautilukujen keskellä on hyvä pitää mielessä, että kyse on koronan leviämisestä, ei taudin tappavuudesta. Valtaosalla potilaista tauti on lievä. Viisas varaantuu, muttei hätäänny. selvä asia kuitenkin on, että tällä kertaa ei pidä sanoa: ei koske suomea. Päätoimittaja Jussi Kärki Talouselämä-lehdessä 25.2. JOKAISEN uuden yrittäjän ei tarvitse olla uusi supercell tai uusi Kone. Riittää kun tuotat palveluita paikallisesti paikallisille ja kenties siinä ohessa työllistät pari tai jopa muutaman ihmisen. Yrittäjä Kari Oksasen kirjoitus Uusi Suomi –verkkolehdessä 16.2. YRITTÄJISTÄ pitäisi tehdä enemmän arjen sankareita. Ei vain jääkiekkoilijoista. Yhdysvalloissa menestynyt yrittäjä Sami Inkinen Ylellä 16.2. UUSIEN etuisuuksien lupaamisessa pitäisi olla tarkkana, koska valtio ei selviä edes nykyisistä velvoitteista ilman velanottoa. Julkisen talouden alijäämän paisuminen ei kuitenkaan näytä sanna marinin hallitusta huolettavan.

Voit voittaa Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä -hahmoa, jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen. Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 27.3.2020 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi

Tammikuun numeron Ykä-visassa Tampereen Työväen Teatterin lahjakortin voitti

Juha Yli-Kauttu Ruovedeltä.

Kansanedustaja Arto Satosen viikkoviesti 7.2.

VINGA CLIFTON KASSI/PUKUPUSSIN

Tammikuun vastaukset olivat: Sivu 3: Peurunka Sivu 25: Linna Steel Sivu 40: Veho

HYVIN tuottava yhtiö voi velkaantua paljonkin ja se on ihan ok, mutta huonosti menevä yritys ei saisi olla yhtään velkaantunut. Konepajayrittäjä Juhani Lehti Y-Studiossa 11.2.

SEKÄ politiikassa että työmarkkinoilla hyvä lähtökohta olisi sen tunnustaminen, ettei kaikki viisaus asu itsessä. Pelkällä avoimella mielellä ja kuuntelutaidolla pääsee yllättävän pitkälle. mutta kuka olisi nyt se rohkea, joka uskaltaisi kävellä puoliväliin Pitkääsiltaa ja jopa ylikin?

YKSILÖNVAPAUKSIA kunnioittavassa liberaalissa demokratiassa tasa-arvo toteutuu silloin, kun yksilöt voivat valita vapaasti omasta puolestaan. Jos halutaan merkittävää muutosta isien ja äitien käyttämien perhevapaiden suhdelukuun, tapahtuu se korkeintaan yksilöiden vapaiden valintojen seurauksena, ei esivallan pakottamana.

Päätoimittaja Tuomo Lappalaisen pääkirjoitus Kanava-lehdessä 1/2020

Tere Sammallahti Ajatuspaja Liberan blogissa 7.2.

SIINÄ missä polarisaatio näkyy nyt asuntomarkkinoissa, heijastuu se tuleviin perintöihin. asuntovarallisuuden arvonnousu tai –lasku näkyy perintöjen koossa. Perintöjen suuruuteen vaikuttavat aikaisempaa huomattavasti enemmän alueelliset erot.

POISTIN aikanaan peruspalveluministerinä valtion investointiavustukset sote-kiinteistöihin ja siirsin rahat toiminta-avustuksiin. se tuotti investointiaallon, koska järkevät hankkeet kannatti käynnistää heti sen sijaan, että olisi jäänyt odottamaan valtion tukia, joita ei kaikille kuitenkaan riittänyt. silloin ainakin valtion tuki investointeihin vähensi investointeja, ei lisännyt niitä.

Toimittaja Cilla Bhosen kolumni Kauppalehden Optiossa 13.2.

P I R K A N M A A N Y R I T TÄ J Ä - L E H D E N

1. Ykä löytyi sivu/ilmoitus postimerkki

2. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

3. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

nimi: osoite: postinro: puhelin:

Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere

Osmo Soininvaara blogissaan 16.2.

Paratiisi Nokialle Kuluvan vuoden syksyllä Tampereen seudun hotellien kokouspalveluiden tarjonta lisääntyy jälleen yhdessä. Nokian Viholanniemeen, Pyhäjärven rannalle, rakennetaan Kylpylähotelli Edeniä, joka kylpylähotelli-nimestä huolimatta on myöskin kokouskeskus. Edeniin valmistuu muun muassa 200-paikkainen auditorio, lukuisia kokoustiloja isoille ja pienille ryhmille varustettuna täydellisillä AV-laitteilla. Kokousasiakkaille on Edenissä tarjolla aivan uudenlaisia elämyksiä. Hoito- ja kuntoutusosasto tarjoaa hierojan ja lääkintävoimistelijan palvelut, puhumattakaan lääkäripalveluista, kuntosalista ja muista asiaan liittyvistä toiminnoista. Rentouttavat ja virkistävät lääkekylvyt ovat myös käytettävissä, sekä savihoidot esimerkiksi kipeytyneisiin hartioihin. Kylpylähotelli Edeniin tulee kaikkiaan viisi eri tyyppistä ravintolaa. Päärakennus rakennetaan kahteen kerrokseen, aularavintola hotelliaulan yhteyteen, rantaravintola trooppisen kylpylän yhteyteen altaan reunalle ja lisäksi kesäterassi järven rannalle. Uutta Eedenissä tulee olemaan trooppinen viihdekylpylä, jonka sisällä vallitsee täysin trooppinen ilmasto. Ilman ja veden lämpötila on noin 30 astetta ja suhteellinen kosteus 65 prosenttia. Vesipinta-alaa tulee kaikkiaan noin 800 neliötä. Tropiikissa kasvaa aitoja tropiikin kasveja, kuten banaanipuita ja palmuja. Tropiikin sisälle rakennetaan suuri vesiliukumäki, erilaisia vesihierontapisteitä ja muita vesileikkipaikkoja.

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti

30

vuotta sitten

TÄMÄN VUODEN maaliskuussa puolen vuoden jälkeen avautuva Nokian Eden oli 30 vuotta sitten vasta rakennusvaiheessa. Pirkanmaan Yrittäjien hallitus oli vielä 90-luvun alussa kokoluokaltaan melkoinen – ja huomattavan miesvoittoinen. Ihan all-male-panelia ei sentään saatu, sillä 28 henkisestä hallituksesta löytyi sentään kaksi naispuolista jäsentä. Op Ryhmän nykyinen pääjohtaja Timo Ritakallio, tuolloinen osastopäällikkö, povasi kirjoituksesaan tulevasta pörssivuodesta mielenkiintoista.


9

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

YIT ASUNTOMYYNTI Hatanpään valtatie 11, 1. krs, palvelemme ma−pe klo 9−16 p. 020 433 4635 (0,088 eur/min) asuntomyynti.tampere@yit.fi, facebook.com/YitKoti instagram.com/yitkoti

Soita ja sovi yksityisesittely! YIT ASUNTOMYYNTI Kauppakatu 23a (käynti Koskikadun puolelta) palvelemme ma−pe klo 8−16 mervi.salstela@yit.fi, p. 040 840 3121, tuija.lampinen@yit.fi, p. 050 433 1405 asuntomyynti.joensuu@yit.fi

Visualisointi

facebook.com/YitKoti instagram.com/yitkoti

*Valinnainen, osakkeenomistajalla on mahdollisuus lunastaa huoneistokohtainen osuutensa tontin määräosasta yhtiölle ja vapautua tontin vuokravastikkeen maksamisesta.

Visualisointi

Kuva A70 asunnosta, 50,5 m2

TAMPERE NIEMENRANTA Upeat ulkoilualueet, rantaraitti ja puistot ovat heti uuden kotitalon vieressä. Lähipalveluiden lisäksi Lielahtikeskus on kävelymatkan päässä. Vielä ehdit vaikuttamaan materiaalivalintoihin, varaa siis omasi pian!

TAMPERE NIEMENRANTA Tampereen Tähtitorni rakennetaan Niemenrannan aukiolle palvelujen ja tulevan raitiotiepysäkin viereen. Alueen korkeimman rakennuksen ylimmistä kerroksista tulee avautumaan huimaavan hienot näköalat ainutlaatuiseen miljööseen: puistoihin ja Näsijärvelle.

TAMPERE NIEMENRANTA Tampereen Elegiassa on jäljellä vielä muutama muuttovalmis koti! Täällä unohdat remontoinnit ja pakolliset pihatyöt! Kattava kevyen liikenteen verkosto kehittyy jatkuvasti ja tulevaisuudessa matka keskustaan sujuu raitiovaunulla Federleyn katua pitkin.

Tampereen Rantapoukama Kerrostalo, Raamikatu 34 Arvioitu valmistuminen 10/2020. Lunastettava vuokratontti. C2013 Esim. m² krs mh. 2 h+kt+s 44,0 5/5 55 620 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 2 h+k+s 54,5 2/5 59 340 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 3 h+k+s 64,0 1/5 69 840 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus yit.fi/rantapoukama

Tampereen Tähtitorni Kerrostalo, Niemenrannanaukio 1 Arvioitu valmistuminen 11/2020. Lunastettava vuokratontti. B2018 Esim. m² krs mh. 1 h+kt 30,0 8/12 42 780 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 2 h+kt+s 62,0 11/12 83 700 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 4 h+kt+s 109,5 12/12 158 700 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus yit.fi/tähtitorni

Tampereen Elegia Kerrostalo, Raamikatu 2 Muuttovalmis. Lunastettava vuokratontti. C2013 Esim. m² krs mh. vh. 2 h+kt 50,5 4/7 55 441 184 800 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 10 908 2 h+kt 50,5 5/7 57 001 190 000 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 10 908 2 h+kt 50,5 7/7 61 201 204 000 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 10 908 yit.fi/tampereenelegia

vh. 185 400 23 540 197 800 29 158 232 800 34 240

vh. 142 600 6 810 279 000 14 074 529 000 24 857

*Valinnainen, osakkeenomistajalla on mahdollisuus lunastaa huoneistokohtainen osuutensa tontin määräosasta yhtiölle ja vapautua tontin vuokravastikkeen maksamisesta.

Ympäristöystävälliset kaasuautot

Tyytyväisyystakuu Digimarkkinointia tyytyväisyystakuulla: sometaikurit.fi/takuu

KAASU

KAASU

MB ECONIC 2628L NGT -12 IVECO 260 CNG aj. 99408 km

aj. 415004 km

aj. 130 tkm, ilmastointi, sähkölasit, pakettiauto

Moi! Tehdäänkö sinusta yhdessä

aj. 112 tkm, kaapisto, pakettiauto

osa toimivaa työyhteisöä

jotain muuta, mitä?

aj. 29 tkm, alulaidat, vetokita, automaatti, pakettiauto

aj. 205 tkm, HIAB 027 Nosturi, tukijalat, kuorma-auto

KAASU aj. 149 tkm, perälauta, kuorma-auto

-08 IVECO 35 C 14 CNG aj. 60 tkm, alulaidat, pakettiauto

aj. 44600 km

-15

Mikko 0400 832 856 Aki 0400 164 611

KÄRRYJEN HUOLTO, KORJAUS, MYYNTI, VUOKRAUS



nooa-arctic.fi Soita puh. 0400 591 219

-10

KAASU

-13 SKODA CITIGO 1.0 G-Tec -18 VW CADDY 2.0 CNG aj. 27731 km

-19

KAASU

KAASU

Turvesuonkatu 16, Tampere Puh. 03 3465 566

Työnohjaus, työyhteisövalmennus & fasilitointi 050 379 5137 kirsi@toimintasankari.fi

muuttuviin olosuhteisiin ympäri vuoden.

KAASU

-12 MB SPRINTER 316 NGT -14 IVECO 65 C 14 CNG

MB SPRINTER 316 NGT -08 IVECO 50 C 14 CNG

onnellinen

LAITURI

KAASU

KAASU

parempi pomo

KAASU

-19 IVECO 72 C 14 CNG

aj. 567 km, automaatti, ilmajouset, aj. 36 km, alusta, ajamaton, ilmastointi kuorma-auto

KAASU

FIAT DUCATO CNG

KAASU

-15 IVECO 35 C 14 CNG

Aisapojat Oy Asentajankatu 3 Lakalaiva, TAMPERE


10

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Yrittäjien ja kaupungin välinen dialogi etenee Tampereella Tampereen kaupungin ja Tampereen yrittäjien välinen vuoropuhelu ja ajatustenvaihto on kehittynyt viime aikoina hyvään suuntaan. Yksi merkittävä palanen tässä ovat olleet tamperelaisten yrittäjien kaupunginosayhdistysten sekä virkamiesten tapaamiset eli yrittäjäillat. Helmikuun 11. päivä tavattiin jälleen Museokeskus Vapriikin tiloissa, joka toimi estradina nyt jo kolmatta kertaa.

T

ilaisuuden epävirallisena puheenjohtajana tai pikemminkin juontajana toiminut kaupungin elinkeinojohtaja Timo Antikainen totesi kehityksen olevan myös lukujen valossa oikeansuuntaista. – Ensimmäisellä kerralla meitä oli täällä kolmisenkymmentä, toisella 60 ja nyt aletaan olla jo niillä rajoilla, että meidän pitää alkaa etsiä uusia tiloja, Antikainen totesi viitaten siihen, että tilaisuus on toistaiseksi aina järjestetty Museokeskus Vapriikin auditoriossa. Yritysiltojen kaava on sekin ehtinyt jo saada uomansa, askelmerkit ovat aina samat. Jokaiselle illalle on valittu etukäteen tietty teema, josta kuullaan muutama alustava puheenvuoro. Jokaisen esityksen jälkeen on tavattu ottaa yleisöltä muutama kysymys, mutta varsinainen dialogi on jätetty tilaisuuden loppupuolelle, eräänlaiseksi kirsikaksi kakun päälle. Näin toimittiin nytkin.

Alkuun alustukset

Aiemmissa yrittäjäilloissa teemoina ovat olleet liikenne ja liikkuminen sekä yritysalueiden ja kaupungin ydinalueiden kehittäminen ja suunnittelu. Tällä kertaa liikuttiin vähän yleisemmällä tasolla, sillä illan aiheena olivat seudullinen elinkeinostrategia sekä Tampereen kaupungin elinkeinopoliittiset linjaukset. Pormestari Lauri Lylyn pitämän ajankohtaiskatsauksen lisäksi yrittäjille avattiin paitsi Business Tampereen laatimaa seudullista elinkeinostrategiaa myös Tampereen kaupungin tekeillä olevaa elinkeinopoliittista linjausta. Business Tampereen puolesta viime vuonna päivitettyä elinkeinostrategiaa esitteli johtaja Niina Immonen. Vasta käynnistyneen elinkeinopoliittisen linjauksen suuntaviivoja ja työn aikataulutusta puolestaan yrittäjille maalasi Sanni Pöntinen. Hän työskentelee Tampereen kaupungin kehityspäällikkönä.

Tavoitteena konkretia

Näin äkkikuulemalta seudullinen elinkeinostrategia ja kaupungin elin-

keinopoliittinen linjaus kalskahtavat likipitäen synonyymeiltä. Olikin hyvä, että Sanni Pöntinen selkeytti esityksessään myös niiden eroja. – Nyt työn alla olevan elinkeinopoliittisen linjauksen on tarkoitus kirkastaa, vastata ja toimeenpanna asioita, joita on aiemmin määritelty sekä Tampereen kaupungin strategiassa että seudullisessa elinkeinostrategiassa. Tässä siis visioita on tarkoitus siirtää konkreettisiksi ohjenuoriksi kaupungin eri toimintayksiköille, Pöntinen kiteytti. Hänen mukaansa linjaukset nostavat esiin tärkeimmät kaupungin palvelukokonaisuudet ja -periaatteet, joiden toimivuus elinkeinopoliittisesti on kaupungille tärkeää. – Teemoissa otetaan kantaa erityisesti sellaisiin prosesseihin, joilla on vaikutusta yritysten sijoittumiseen ja toimintaedellytyksiin kaupungissa, hän täsmensi. Tarkoitus on, että kaupungin elinkeinopoliittinen linjaus saadaan valmiiksi tämän vuoden syksynä.

Yrittäjien toiveita toivottiin

Sanni Pöntisen esittelemässä prosessiaikataulussa oli merkittynä myös käynnissä ollut yrittäjäilta, josta toivottiin saatavan lisää yrittäjien huomioita ja näkemyksiä asioihin. – Pyrimme tekemään mahdollisimman konkreettista asiakirjaa, jotta meidän omat yksikkömme tietävät, miten kuunnella ja palvelle teitä yrittäjiä mahdollisimman hyvin jatkossa. Teidän näkemyksenne ja viestinne ovat siis erittäin tervetulleita, Pöntinen tuumasi. Samaan kannusti myös pormestari Lauri Lyly. – Tampere on menestynyt upeasti erittäin monessa valtakunnallisessa mittauksessa, mutta yrittäjyyteen liittyvissä asioissa emme ole vielä päässeet huippusijoille. Sinne me kuitenkin haluamme. Antakaa meille vinkkejä, me rakennamme siihen suuntaan, että se tukee yrittämistä Tampereella, hän vakuutti

tilaisuuden siirtyessä sana on vapaa -osioon.

TAMPEREEN KAUPUNGIN ja Tampereen Yrittäjien yhteinen yrittäjäilta järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Tilaisuus täytti sille asetetut tavoitteet, sillä ajatuksia vaihdettiin tiiviisti. Ja vaikka asiaa puhuttiinkin, tilaisuudessa vallitsi rento henki.

Nopeasti meni

Aiempien yrittäjäiltojen tapaan myös nyt aika tuntui loppuvan vähän kesken. Niitä pyydettyjä näkemyksiä, kommentteja, viestejä ja ehdotuksia kun alkoi sadella lehtereiltä varsin kiitettävää tahtia, eikä varmastikaan kaikkia puheenvuoroja ehditty kuulla. Tällä kertaa keskustelussa nousi esiin hyvin laaja kirjo asioita aina mentoroinnin tarpeista ei-toimistotyötä tekevien yksinyrittäjien työtilapulaan ja Tampereen keskustan länsipuolen tulevaisuudesta kestoaiheeseen eli parkkimaksuihin. Vähän väläyteltiin sitäkin, että viimeksi mainittu pitäisi ottaa aivan omaksi teemakseen tulevissa illoissa.

Viestintä on ikuisuushaaste

Aika moni olemassa olevista ongelmista tiivistyi myös toiseen ainaiseen haasteeseen eli viestinnän vaikeuteen. Monesti kun yrittäjän haasteisiin on kyllä tarjolla apua, mutta kokonaan toinen asia on, tiedetäänkö siitä, tai se, keneen oikein pitäisi olla yhteydessä. Tampereen kaupungin elinkeinojohtaja Timo Antikainen nosti esiin yhden liian vähälle huomiolle jääneen kanavan, eli kaupungin elinkeinopalveluissa useamman henkilön aktiivisesti seuraaman sähköpostiosoitteen. Sen kautta kun asiakas osataan ohjata ripeästi eteenpäin. – Tätä tiliä seuraa ainakin kolme ihmistä, joten siihen vastataan saman päivän aikana, Antikainen vakuutti. Antikainen toivoi, että kyseinen sähköposti voitaisiin laittaa tietoon myös tämän aviisin kautta, joten vastataan tuohon huutoon. Seuraava osoite kannattaa siis rustata muistiin: elinkeinopalvelut@tampere.fi

Kyläilyjä tiedossa

Siitäkin kuultiin, että Tampereen kaupunki ja Business Tampere ovat ai-

YRITTÄJÄILLAN PITOPAIKKANA toimi nyt jo kolmatta kertaa museokeskus Vapriikin auditorio. Kuva on otettu tovi ennen varsinaisen tilaisuuden alkamista.

keissa visitoida tämän vuoden aikana 500 kaupunkiseudun yrityksessä. – Toistaiseksi olemme valinneet itse mukaan toimijoita suoraan kasvuyrityslistalta, mutta meidät voi siis kutsua kylään mikä tahansa yritys, Antikainen vinkkaa. Kiitosta yrittäjät antoivat kaupungille myös tuoreesta avauksesta. Pormestari nimittäin on kutsunut aivan jokaisen Tampereella viime vuonna toimintansa aloittaneen yrittäjän Raatihuoneelle kahvitilaisuuteen. – Tämä on kaupungilta sellainen ele, jota yrittäjät varmasti arvostavat, Sammon Yrittäjien Raine Tuomela totesi. Sen verran paljon Tampereella on uusia yrittäjiä syntynyt, että kutsut lähetetään vuoden aikana kolmessa erässä, joista ensimmäiset ovat jo lähteneet.

Positiivinen päätös

Tampereen kaupungin Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja Teppo Rantanen muistutti vie-

lä tilaisuuden lopussa siitä, että Tampereen kaupunki on tällä hetkellä mahtavassa vedossa. – Me olemme onnistuneet houkuttelemaan tänne sekä kotimaisia että ulkomaisia yrityksiä hyvin, ja uutta työtä ja työpaikkoja on saatu niin paljon, että tästä voivat kaikki vähän röyhistää rintaa, hän totesi. Tämä on erittäin toivottu uutinen myös kaupungin talouden kannalta. – Meillä verotulot kasvoivat 6,5 prosenttia, kun kasvu muissa suomalaisissa isoissa kaupungeissa oli lähempänä yhtä ja kahta prosenttia, hän muistutti. Seuraava Tampereen kaupungin yrittäjäilta järjestetään kesäkuussa, tarkalleen ottaen 9. päivä kello 17.00 alkaen. Paikka on tuolloinkin ainakin alustavasti sama – tosin sillä varauksella, että istumapaikat riittävät vielä neljännellekin kohtaamiselle. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Pirkanmaan suurin

UUDISKOHDE TAPAHTUMA la 14.3. klo 11-15 OP Tampere, Hämeenkatu 12, 33100 Tampere Esillä tapahtumassa ovat Pirkanmaan rakennusliikkeet uudiskohteineen. Koskaan ei ole ollut näin helppoa tutustua Pirkanmaalla rakenteilla oleviin tai juuri valmistuneisiin uusiin asuntoihin, olit sitten etsimässä uutta kotia tai sijoitusasuntoa. Tapahtumassa pääset kuulemaan rakentamisesta ja kaavoituksesta Tampereella, kun Tampereen kaupungin kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm pitää puheenvuoronsa. Vinkkejä uudiskohteen ostamiseen ja rahoittamiseen tarjoavat OP Tampere ja OP Koti yhteisessä tietoiskussaan. Tapahtuman aikana on mahdollisuus myös rahoitusneuvotteluun ilman ajanvarausta.

TIETOISKUT :

klo 12 Vinkit uudisko ja 14 htee ja rahoittamnisostamiseen een OP Koti ja OP

Tampere

klo 13 Rakentaminen - asemakaavo Tampereella itus ja tontit Tampereen ka upung

in kiinte Virpi Ekholm istöjohtaja

Lämpimästi tervetuloa!

Tapahtumassa paikalla:

OP Kodin esittelypisteellä:

Tapahtuman järjestävät OP Tampere ja OP Koti Pirkanmaa.

11


12

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Pölyluokitellut ammatti-imurit

NT 30/1 Ap Te L

NT 30/1 Tact Te M

- L-luokitus - Työkaluliitäntä - 30 l säiliö - Manuaalitamppaus - Karkea lika/puupöly

- M-luokitus - Työkaluliitäntä - 30 l säiliö - Automaattitamppaus - Betoni/muovipöly

369,(457,56 alv 24%)

559,(693,16 alv 24%)

NT 30/1 Tact Te H - H-luokitus - Työkaluliitäntä - 30 l säiliö - Automaattitamppaus - Asbesti/hiilipöly

629,(779,96 alv 24%)

Tervetuloa tutustumaan muihin kampanjatuotteisiin. Tarjoukset voimassa 31.03.2020 asti.

siivous.fi Tervetuloa tutustumaan puhtauteen

03 2344 600

Hatanpään valtatie 26, Tampere Saaristenkatu 16, Hämeenlinna www.siivous.fi info@siivous.fi

AUTONTUNTIJASI NEKALASSA Vihiojantie 12, 33800 Tampere (03) 3142 8200 www.tammerdiesel.fi


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

YRITTÄJÄ TIMO HÄKKINEN on tehnyt metsäkoneurakointia jo 27 vuotta. Kotikunta eli Mänttä-Vilppula on ollut yrityksen kotipesä alusta saakka.

13

METSÄKONE ON kunnioitusta herättävä jo pelkästään kokoluokaltaan. Käytössä olevat valotkin ovat sen verran kirkkaat, että hommat onnistuvat vaikka yöllä ja rankkasateessa.

Häkkisen Timo on elättänyt itsensä vihreällä kullalla jo reilun neljännesvuosisadan – ja tuopa puu leivän tänä päivänä myös aika monelle työntekijälle 11 kertaa. Niin monesti Timo Häkkisen käsi on noussut tervehdykseen vastaantulevien autojen kohdalla. Me huristelemme hänen kiesillään Mäntän puolelta Vilppulaan, jonne matkaa kertyy parisenkymmentä kilometriä. Joka toinen on liioittelua, mutta vähintään joka kolmas vastaantulija tuntuu olevan entuudestaan tuttu. Toisaalta, onpa Häkkinen ehtinyt näillä kulmilla jo pari vuotta asuakin. Syntymäkunnaksi on merkitty Pohjanlahti, vaikka oikeastaan Timo Häkkinen putkahti maailmaan Ruotsissa – reippaasti etuajassa ja kesken vanhempiensa kesälomareissun.

N

yt meillä ei ole kiire mihinkään. Tosiasiassa koko reissu työmaalle ajellaan vain siitä syystä, että juttuun saadaan otettua sitä nyt koristavat kuvat. Noin vartin ajon jälkeen Timo Häkkinen laittaa vilkun päälle ja kaartaa bussipysäkille. Kohdettamme – eli metsätyömaata – harjaantumattomampi silmä joutuu vähän hakemaan. Korvistakaan ei ole apua, sen verran kaukana metsäkone sillä hetkellä möyryää. Suunnasta sentään hörähtää vähän osviittaa, ja kun se on

tiedossa, alkaa metsästä löytyä myös selviä merkkejä tehdystä savotasta. Koivu- ja havurunkoja löytyy pienehköissä, siisteissä pinoissa noin viiden metrin välein.

Puu, joka vaan katosi

Metsäkone on hyvin kunnioitettava ilmestys vähän etäämpääkin tarkasteltuna. Ensimmäinen elonmerkki siitä on nimittäin kaukana yhtäkkiä kaatuva puu. Kauempaa näyttää siltä kuin se vain vetäistäisiin äkkiä jonnekin. Su-

hahdus – ja puu on kadonnut. Tälle talvelle hyvin ominaisessa keskipäivän harmaudessa itse koneesta erottuvat ensimmäiseksi sen kirkkaat valot. Niissä on tehoa sen verran, että pimeyskään ei olisi minkäänlainen este savotalle, korkeintaan hidaste, jos sitäkään. – Pahin sää on oikein kova vesisade pimeässä, mutta näillä valoilla töitä näkee tehdä siinäkin, Häkkinen kertoo lähestyessämme masiinaa. Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla →

MÄNTÄN JA VILPPUL AN YRiT TÄ JÄT

Yrittäjä, varaa paikkasi!

www.dorimedia.fi/ varaa-ilmoitustila

Jv-trans oy 050 0 631 567

DORIMEDIA OY

• maa- ja kiviaineskuljetukset • lavettikuljetukset

leena 041 501 9902

Tatu 044 5400 305 Juuso 044 0514 356

• maanrakennus • henkilöstövuokraus • alueena Pirkanmaa


14

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

jä loppuvuodesta 1999, kun yhtiökumppani halusi lähteä uusien haasteiden pariin. Timo päätti jatkaa. 20-työtuntisiin päiviin hän ei silti yksin venynyt, vaan hän löysi aika nopeasti aliurakoitsijan avukseen.

MÄNTÄN JA VILPPUL AN YRiT TÄJÄT

Yksi, kaksi, yhdeksän

• Nosturiauto 60tm HANNES TARVAINEN on työskennellyt Metsä-Häkkisellä nyt vuoden päivät. Metsäkonekuskina hän on varsinainen taituri, mutta jääkiekon suhteen joukkuemaussa on parantamisen varaa.

www.maanrakennustiensuu.fi

... jatkoa edelliseltä sivulta

Lama ajoi uusille urille

Ilmanvaihtopuhdistukset, -mittaukset ja -säädöt Pirkanmaalla! Mänttä–Vilppula 050 569 1058, 050 462 4685 www.nuohouspalvelu.com

VAATIVIEN TERÄSRAKENTEIDEN JA VALUJEN KOKONAISTOIMITTAJA TK-Vilmet Oy, Teollisuustie 14, 35700 Vilppula Puh. (03) 471 7800, Faksi (03) 4717 820, www.tk-vilmet.fi

XXV

MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT

Erehtyminen | To Err Is Human 14.6–31.8.2020 Kuraattori Anna Ruth | Koe nykytaiteen moninaisuus!

Mäntän kuvataideviikot | Pekilo, Tehtaankatu 21, 35800 Mänttä Ryhmävaraukset ja opastukset: 044 259 9194, info@kuvataideviikot.fi www.kuvataideviikot.fi

MÄNTTÄ-VILPPULAN ISÄNNÖINTIKESKUS • Isännöintipalvelut • Kiinteistön huolto

Valtatie 8, 35800 Mänttä p. 050 308 8724

marko.satokangas@phpoint.fi • www.metsurisatokangas.fi

Lue myös netissä www.py-lehti.fi

Yrittäjä Timo Häkkinen tuntee paitsi tienoot myös koneet hyvin. Hänellä on takana jo reilu neljännesvuosisata yrittäjyyttä, sillä hän liittyi yrittäjien klaaniin lokakuussa 1994. Nykyisen nimen, Metsä-Häkkinen Oy, Timon yritys sai tosin vasta myöhemmin. Alkuvuosina yrittäjiä oli kaksin kappalein. – Olimme paikallisessa maanrakennusfirmassa töissä yhdessä Erkki Mäen kanssa. Kun työt siellä 90-luvun laman seurauksena alkoivat vähentyä, piti jotain keksiä, Timo taustoittaa. Metsäkoneurakointi kalskahti hyvältä idealta, ja töitäkin sillä saralla tuntui riittävän. Seuraava askel oli siis valittu.

Miljoonan markan mutta

Tosin hommassa oli vielä yksi aika iso mutta. Metsäkoneurakointiin kun vaaditaan se sanasta löytyvä kone, ja ne puolestaan kustantavat pitkän pennin. Sopiva, maltillisesti käytetty Ponssen metsätyökone oli jo tiedossakin, mutta hintaa sillä oli miljoona markkaa. Sellaisia summia kummallakaan aloittelevista yrittäjistä ei sattunut taskun pohjalta makoilemaan. Lakki piti ottaa kouraan ja lähteä metsästämään rahoitusta. – Ensimmäinen pankki kohteliaasti torjui lainahakemuksemme, mutta seuraavassa tärppäsi, Timo muistelee. Se auttoi neuvotteluja, että töiden perään oli käyty kyselemässä jo etukenoon. – Metsänhoitoyhdistys ja Metsäliitto oli puhuttu jo valmiiksi, hän kertoo.

Yhden asiakkaan talo

Metsäliitto, joka tunnetaan sittemmin nimellä Metsä Group, onkin ollut yrittäjän tärkein ja käytännössä oikeastaan ainoa toimeksiantaja siitä saakka. Omille sahoilleen ja sellutehtailleen puuta hankkiva toimija kun on krooni-

Lakko pisti stopin toimituksille Viime aikoina harmaita pilviä mänttäläisyrittäjän taivaalle ovat tuoneet lakot. Joulukuussa Metsä-Häkkisen toiminta seisoi tyystin kolme viikkoa lakkojen takia, ja äskettäin oltiin taas pakkopysähdyksessä viikko. Sellutehtai-

sesti riippuvainen vihreästä kullasta. Loppujen lopuksi se jo puheen asteella ollut sopimus metsäyhdistyksen kanssa jäi kokonaan allekirjoittamatta. Metsä-Häkkisen työmaat ovat löytyneet pääasiassa lähikunnista, lukuun ottamatta aivan alkuvaiheita. – Ensimmäisenä vuonna olimme Honkajoella ja Porissa, mutta sen jälkeen käytännössä on aina toimittu sadan kilometrin säteellä Mäntästä, yrittäjä kertoo. Timo Häkkisen mukaan Mänttä on ollut hyvä paikka niin olla, elää kuin yrittääkin, joskin se miestä vähän harmittaa, että paikkakunnan asukasmäärä on hänen elontaipaleensa aikana kehittynyt huolestuttavaan suuntaan. – Asukaskadon myötä myös palvelut vähenevät, mikä osaltaan ruokkii negatiivista kehitystä, hän tuumaa.

Moni tukki päätyy kotikunnan sahalle

Sahapuuta Metsä-Häkkisen hakkuilta on toimitettu kirjaimellisesti kotinurkille, sillä moni yrityksen katkoma puu päätyy Vilppulassa sijaitsevalle sahalle. Sellupuu puolestaan matkaa tänä päivänä Äänekoskelle, uuteen jättitehtaaseen. Omaan pitäjään sitä ei ole toimitettu ennenkään. Siihen oltiin nimittäin vähän myöhässä. Paperiteollisuudesta tutussa Mäntässä sijainnut sellutehdas pistettiin kiinni jo 80-luvun lopulla. Ja edelleen vahvana rullaavaan pehmopaperituotantoon ei vastakaadettua laatupuuta kannata käyttää lainkaan.

Ponsse pistettiin heti painamaan pitkää päivää

Töitä kahden uranvaihtajan yritykselle on riittänyt aivan alkumetreiltä alkaen. Se hankittu miljoonan markan metsäkone joutui heti kovalle koetukselle. Alkuvuosina Timo ja hänen yhtiökumppaninsa painoivat kumpainenkin 10-tuntista päivää, joita tehtiin kahteen vuoroon. Lepotunteja ei Ponsselle siis paljon herunut. Käytetty kone pelasi silti hyvin, sillä se meni vaihtoon vasta hieman ennen kuin Timosta tuli yksinyrittä-

den lakko kun päättyi vasta pari päivää ennen tätä haastattelua. Yrittäjällä ei pahemmin piisaa ymmärrystä paperimiesten lakolle. – Syksyn lakko kyllä oli ilmoitettu hyvissä ajoin, mutta tämä viimeisin tuli meille päivän varoitusajalla. Maanantaina ilmoitettiin, että tehtaiden puomit menevät kiinni, joten eipä siihen oikein pystynyt varautumaan, mies harmittelee. Ja kun itse on aikanaan

Kahden metsäkoneen mies Häkkisestä tuli 2003. Yhdellä masiinalla kysyntään ei enää pystytty vastaamaan. Pitkään alalla toiminut virtolainen metsäkoneurakoitsija oli päättänyt vaihtaa alaa, ja Häkkiselle se tiesi rutkasti lisää työmaita. Tällä kertaa lainakyselylle näytettiin peukkua jo ensimmäisessä pankissa. Sittemmin sekä toiminta että konekanta onkin kasvanut kasvamistaan. Vuonna 2006 yrittäjä solmi Metsäliiton kanssa entistä laajemman alueurakointisopimuksen, joka jatkuu oikeastaan edelleen. Se on solmittu aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Se on siinäkin mielessä yrittäjälle hyvä, että työkohteet on löydetty entistä lähempää. – Tällä hetkellä meidän toimintasäteemme on noin 60 kilometriä Mäntästä, hän kertoo. Metsä-Häkkisen laivasto käsittää jo yhdeksän metsätyökonetta, ja vakituisia työntekijöitä on leivissä 13. Suurin osa Häkkisen työntekijöistä on Ruovedeltä, mutta myös Mäntästä, Keuruulta ja Virroilta tullaan heille hommiin.

Konesiirrot ovat yrittäjän vastuulla

Metsäkoneen kokoluokka sen nyt lähestyessä meitä alkaa tarkentua. Painoa harvesterilla on noin 22 tonnia, ja sen liikkumiseen käyttämät telaketjut yltävät aikuisen miehen korkeudelle. Vaikka Timo itse kertookin viimeksi olleensa varsinaisissa metsäurakoissa koneen kanssa pari vuotta sitten, koneen puikkoihin hän hyppää vähintään pari kertaa viikossa. Timo kun huolehtii siitä, että koneet odottavat ajomiehiä työmailla ajokuntoisina, eli hän siis kuljettaa kaluston aina työmaalta toiselle. Valtavan metsäkoneen siirtäminen onnistuu kuulemma yhden miehen voimin, vaikka se hankalalta kuulostaakin. Kokemus lienee valttia. Siirtoja varten Häkkisen omakotitalon pihapiirissä seisoo hyvin jykevän oloinen kuorma-auto. Se on uusi hankinta, vasta edellisviikolta. Työn makuun sekin on jo päässyt. – Ensimmäisellä viikolla sille tuli heti 700 kilometriä, yrittäjä hymyilee.

Ponssen miehiä

Varsinaisten metsäkoneiden osalta Häkkinen on aina luottanut kotimaiseen Ponsseen. – On meillä testeissä ollut muitakin koneita, mutta näihin on oltu hyvin tyytyväisiä, mies kiittelee. Ilmaisia koneet eivät todellakaan ole. Mallista riippuen niiden hinnat ovat noin 450 000–600 000 euroa. Varsinaisia metsäkoneita on kahta eri mallia. Nyt meidän edessämme metsää kaatava kone on hakkuukone, eli harvesteri, joka nimensä mukaisesti pistää puut poikki ja pinoon. Yrityksen yhdeksästä koneesta hakkuumallisia on viisi.

tottunut tekemään jopa 60-tuntista viikkoa, saattaa siinä vähän olla ihmeissään siitä, ovatko ne muutamat hassut kiky-tunnit oikeasti kaiken aiheutetun haitan väärti. Häkkinen huomauttaa, että paperimiesten lakon heijastusvaikutukset olivat hyvin laajat. – Meidän lisäksemme puuautomiehet kärsivät, ja tietysti tehtaalla ja sahoilla kuormien purkajat, kyllähän lakko heihinkin vaikuttaa, yrittäjä kertoo.


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

15

MÄNTÄN JA VILPPUL AN YRiT TÄ JÄT

Lounas MA-PE 10-14 Ala carte Pizzat yms. KESÄLLÄ Liikennepuisto lapsille TÄLTÄ NÄYTTÄÄ metsäkoneen ohjaamo. Harvesterinkuljettajaa auttaa esimerkiksi peruutusnäyttö. Timo Häkkisen mukaan kopin ergonomia on kehittynyt vuosien saatossa todella paljon.

HANNES TARVAINEN ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä Ponssen puikoissa, mutta toimittaja hänen kyydissään on nyt ensimmäistä kertaa.

Loput neljä ovat ajokoneita. Niillä hakkuukoneen kokoamat puut kerätään talteen ja asetellaan myöhemmin isompiin pinoihin. Metsä-Häkkisen osalta työ on siinä vaiheessa tehty. Sillä kunhan puut on pinottu tienvarteen, noudetaan ne tehtaalle tai sahalle metsäyhtiön toimesta. Olemassa on myös edellä mainittujen koneiden yhdistelmä, joka siis hoitaa sekä hakkuun että kuljetuksen. Häkkisen yrityksessäkin on joskus ollut sellainen, mutta nykyinen kahden eri mallin toimintatapa on todettu heille parhaaksi.

Ei optimaalinen talvi puuhommiin

ETEENPÄIN TOIMITETTAVA puu sahataan nykyään usein mittaansa jo paikan päällä. PIRKANMAAN KONEYRITTÄJIEN hallituksessa Timo Häkkinen on vaikuttanut kahdeksan vuotta, ja pari viimeistä vuotta mies on ollut myös Mänttä-Vilppulan Yrittäjien hallituksessa. Metsä Group on ollut alusta asti Häkkisen yrityksen tärkein ja myös ainoa asiakas. Kaikista mukavinta omassa työssä on yrittäjän mukaan se, että saa olla tekemisissä luonnon kanssa. – Mukavaa on sekin, että tässä on kyllä hyvin erilaisia päiviä, mies kertoo.

Työmaalogistiikan lisäksi Timo vastaa myös yrityksensä työsuunnittelusta eli pitää huolta siitä, että koneet ja miehet ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Työmaasijainnit hän valitsee isommalta listalta kulloistenkin tarpeiden mukaan. – Minulla on valmiina potentiaaliset paikat, ja sitten ostomiehen kanssa sovitaan asiasta riippuen siitä, mitä kulloinkin tarvitaan, hän kertoo. Myös kelit vaikuttavat valintaan. Tänä vuonna kelinhaltija on ollut metsäkoneurakoitsijoiden mieleen vähän turhan leudolla päällä. Perinteisesti sydäntalvi on parasta korjuuaikaa. Metsäkoneet kyllä saadaan maastoon, mutta kun maat eivät ole jäässä, koneiden metsiin jättämät urat ovat paljon jäämaata syvempiä, ja sellaisiakin paikkoja on, mihin nyt ei ole mitään asiaa. – Jos laanipaikka tulee esimerkiksi vanhalle pellolle tai pehmeään suohon, niin ei niihin oikein kannata nyt mennä, Häkkinen kertoo.

Tarkat tilaukset ovat tätä päivää

KAUAN EI koneella puunkaadossa nokka tuhise. Sen verran tarkkaan tehtaiden ja sahojen tuotantosuunnittelu tänä päivänä on, että mihinkään varsinaiseen varastoon puutavaraa ei kaadeta. Esimerkiksi Metsä-Häkkiselle tilauslistat tulevat aina kuukauden alussa ja ovat varsin yksityiskohtaisia. Tällä hetkellä yrityksen työmaat sijaitsevat Etelä-Vilppulassa sekä Kolhossa.

Sen verran ala on muuttunut, että tienvarsiinkaan puita ei juuri enää voida kaataa varastoon. Yrittäjän kannalta se on vähän huono homma. Esimerkiksi nyt kun lakko jysähti päälle, pistettiin kaikki kaadot seisokkiin, koska tietoja lakon pituudesta ei voitu etukäteen tietää. Häkkiselle toimitetaan kerran kuussa Metsä Groupin toimesta lista siitä, mitä heille pitäisi toimittaa. Tarpeet ovat varsin yksityiskohtaisia. – Esimerkiksi Vilppulan sahalle pitäisi katkoa 4000 mottia kuusitukkia. Männystä ja kuitupuusta tulevat samankaltaiset tilausmäärät, yrittäjä esittelee. Puut katkotaan jo kaatovaiheessa annettuihin pituuksiin, kuten parhaillaan keskikokoista koivua käsittelevä harvesteri kuin tilauksesta esittelee. Se käy nopeasti. Koivu on kaadettu, oksittu ja katkottu pinoksi noin 15 sekunnissa. Moottorisahalla oltaisiin vasta kaatovaiheessa.

Ammattimiehen kyydissä

Tällä työmaalla Ponssea komentava Hannes Tarvainen on selvästi ammattimies, vaikka onkin vasta vähän päälle parikymppinen. Samanlaisten harvesterien puikkoihin mies kertoo päässeensä jo opiskellessaan. Hän on valmistunut ammattiinsa Ähtärissä. Metsä-Häkkisen leivissä mies kertoo olleensa nyt vuoden päivät. Kun kyselen koneen ajo-ominaisuuksista ja ohjaimista, pyytää hän minut mukaansa koppiin. – Paremmin sen täältä näet, hän tuumaa ja on oikeassa. Jos kone näytti maan tasalta jättimäiseltä, sen korkeuden havaitsee paremmin vasta ohjauskopista. Se on varmaan ainakin pari metriä maanpinnan yläpuolella. Satunnaisen tarkkailijan huomion kiinnittää heti se, että minkäänlaista rattia koneessa ei ole. Sekä koneen että harvesterikouran ohjaaminen tapahtuu peliohjainta muistuttavilla kädensijoilla, kaasu ja jarru sentään toimivat perinteisemmän näköisillä polkimilla.

Kuin U.S.S. Enterprise

Pieni polkaisu, hädin tuskin havaittava ohjainliike, ja valtavat telat lähtevät jylläämään loivasti vasempaan kaartaen. Tekniikka ja muotoilu eivät muutenkaan häviä yhtään nykyautoille. Erittäin teräväkuvainen videonäyttö toimii peruutuspeilinä, ja ohjaintuolikin näyttää siltä, että sitä voisi käyttää Star Trekin lavasteena aivan tuosta noin. Parhaan kuvan Hanneksen ammattitaidosta saa kuitenkin vasta, kun hän alkaa operoida puuta. Kuusi humahtaa jälleen alas alta aikayksikön. Ja vaikka se Hanneksen toteuttamana soljuukin kuin vesi, sen verran hienomekaanisia hänen käsiliikkeensä ovat, että rehellisyyden nimissä touhu ei edes näytä helpolta. Kuulemma pleikan pelaamiseen työstä on vinha hyöty, mitä en ihmettele yhtään. Hyvin opettavaisen kokemuksen jälkeen me päästämme yrittäjän kanssa Hanneksen jatkamaan oikeata työntekoa ja palaamme autolle.

Puumarkkinat ovat eläväiset

Suomelle metsäteollisuus on tunnetusti edelleen yksi kansantaloutemme kivijaloista. Vaikka puuta jatkuvasti tarvitaankin, on sen kysynnässä hyvinkin suuria heilahteluja. Yrittäjän mukaan viime keväänä tarvitut puumäärät vähenivät, ja suunta on sama edelleen. Sen verran pitkään Häkkinen on kuitenkin puumarkkinoita katsonut, että ihan jokaista alamäkeä hän ei enää jaksa sen kummemmin stressata. – Toisaalta jossakin vaiheessa ne lähtevät kyllä taas nousuun, hän tuumaa.

Jäätelökioski Vilppulankoskelle kalastusluvat Caravan alue TULOSSA OLEVAA OHJELMAA: 30.4. Janne Tulkki & Tulinen sydän 11.7. Jesse Kaikuranta 15.8. Poju Aukioloajat ma–to 9-20, pe 9–22 la 11–02, su 11–20 Kesällä ma-to 9-24, pe 9-02 la 11–02, su 11–24

Kirkkotie 5, VILPPULA

03 471 6900

Kirkkotie 5, Vilppula • 03 471 6900

Mänttä-Vilppula

Asko Ritaranta 0500 333 365

Maailmantalouden globalisoitumisesta kertoo aika paljon sekin, että esimerkiksi suurin syy tämän hetkiseen vaatimattomaan kysyntää johtuu pitkälti Keski-Euroopasta. Siellä puita vaivannut ötökkätuho on laskenut puun hinnan sellaiselle tasolle, että sitä on kannattanut tuoda Suomeen saakka. Keski-Euroopassa viimeiset kaksi vuotta puita vaivannut viholainen oli pahimmillaan viime kesänä, mikä tarkoitti, että osa puusta oli mennyt polttoonkin. Sahatavaran hintaan sen vaikutus oli nopea. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Kuva: Katariina Pylsy

3 E TAMPER

Kolmenkulm antie

YLÖJ ÄRVI

16

Kolmenkulman yritystontit Ylöjärvellä varataan nyt!

- HEL

I SINK

Vapaa Varattu

n e n i t log is i p p m y k a p a n

LISÄTIEDOT: Timo Isolähteenmäki, p. 050 351 6507 • Inkeri Remsu, p. 044 423 5233 Tanja Vuori, p. 050 437 1281 • www.ylojarvenyritystontit.fi

Sähköä ja lämpöä ei pidä sekoittaa Aurinkoenergiasta puhuttaessa sekoittuvat helposti kaksi asiaa, eli lämpö ja sähkö. Näistä etenkin aurinkolämpöjärjestelmä on saatu hyvinkin kannattavaksi järjestelmäksi, olipa mittari sitten taloudellisuus tai ekologisuus. Timo Jodatin mielestä lämpöjärjestelmän hyötyjinä ovat erityisesti paljon vettä kuluttavat taloudet, kuten lapsiperheet. Hänen mukaansa tuolloin järjestelmä maksaa itsensä takaisin sähkösäästönä noin 12 vuodessa. – Jotkut lupaavat tätäkin nopeampia aikoja, mutta sen osalta olen melko skeptinen. Liian sinisilmäinen ei kannata olla, sillä kasvualalle tyypilliseen tapaan myös tässä on ollut monenlaista ”yrittäjää”, hän muistuttaa. Myös aurinkosähköjärjestelmien kehitys on ollut viime ai-

koina vauhdikasta, sillä sekä paneeli ja –invertteritekniikat ovat kehittyneet jatkuvasti, eikä käyttö enää rajoitu esimerkiksi mökin valaistukseen tai pienkoneiden käyttöön, kuten ennen muinoin. Suomessa ongelma niiden yleistymiselle on hyvin edullinen sähkönhinta. Nykyistä isomman mittakaavan käyttöön pitäisi myös energian varastoinnin kuitenkin senkin edelleen kehittyä, jotta myös suurempia määriä voitaisiin varastoida hyötykäyttöön. – Tulevaisuutta se kuitenkin on, autojen voimakkaasti toteutuva sähköistyminen kun on osaltaan lykkinyt akkutekniikkaa eteenpäin todella nopeasti, Timo huomauttaa ja muistuttaa, että myös ympäristötietoisuuden lisääntyminen edesauttaa suuren yleisön kiinnostusta asiaa kohtaan.

TÄMÄN JUTUN päähenkilö Timo Joda (vas.) on tehnyt uusiutuvin energian parissa jo 30 vuoden työuran, joista Suomessakin hän on ahertanut jo 20 vuotta. Tämän vuoden alkupuolella Sastamalassa otetussa kuvassa hänen kanssaan ovat Katariina Pylsy ja Mikko Tilvis. Tilaisuus oli osa Biobisnestä Pirkanmaalle hankkeen kierrosta. Hankkeen aikaansaamille toimenpiteillä vähennetään päästöjä lisäämällä biopohjaisen ja uusiutuvan energian käyttöä Pirkanmaan energiataloudessa.

Timo on aurinkomies jo toisessa polvessa

– uusiutuvien energioiden suhteen suomi on auttamattomasti Keski-Eurooppaa jäljessä Mänttä-Vilppulan Kolhon kylästä löytyy aurinkoenergian huippuosaamista. Timo Jodat on aurinkoalan toimija jo toisessa polvessa, sillä hänen isänsä, Werner Jodat teki elämäntyönsä pitkälti aurinkoenergian parissa. Hän olikin uusiutuvan energian suhteen todellisia pioneereja, Hänen aloittaessa yritystoimintansa oli koko ala vielä lapsenkengissä myös hänen kotimaassaan Saksassa.

T

imo Jodatin toinen kotimaa, Saksa, on uusiutuvien energiamuotojen suhteen Telluksen edelläkävijöitä ja monessa asiassa jopa vuosikymmeniä edellä muuta maailmaa – myös Suomea. Sen huomaamiseen allekirjoittaneella riitti laskeutuminen Frankfurt am Mainin kentälle pari vuotta sitten. Parikymmentä minuuttia kestäneen laskeutumisen aikana näin enemmän tuulivoimaloita kuin olen elämässäni nähnyt. Ja myöhemmin maan kamaralla huomiotani kiinnitti aurinkopaneelien valtava määrä. Talot, joiden katolla ei aurinkokennoja löytynyt, tuntuivat olevat vähemmistössä.

Pioneeri perheessä

Timo Jodat oli kolmevuotias, kun hänen isänsä, kemian insinööri Werner Jodat aloitti aurinkoenergiaan keskittyneen yrityksensä lähellä Hannoveria kotimaassaan Saksassa. Aihealue oli käynyt hänelle jo tutuksi, sillä Werner työskenteli aiemmin suuremman yrityksen kuusihenkisessä tiimissä, jonka koko toiminta keskittyi aurinkoenergiaan. Ne työt kuitenkin loppuivat, kun päätoimekseen lähinnä autonistuimia valmistanut yritys aloitti suuret saneeraukset. Siinä heivattiin pois koko aurinkoryhmä. Neljän vuoden aikana tiimi oli saanut aikaan ihan toimivia järjestelmiä, jotka keräsivät energiaa talteen jo etenkin Italiassa, pääosin sinne muuttaneiden saksalaisturistien kesähuviloilla ja asunnoissa. Hyötysuhteeltaan laitteet olivat jo tuolloin varsin tehokkaita, ne olivat nimittäin vain noin neljänneksen nykyisiä laitteita heikompitehoisia.

Yritetään sitten yksin

Kun yksikön toiminta ajettiin alas, neljän vuoden tutkimus- ja tuotekehitystyö oli vaarassa valua hukkaan. Sen verran Werner oli asiasta innostunut, että hän polkaisi pystyyn oman yrityksen, Jodat Umweltenergie. Tuo-

hon maailmanaikaan, 80-luvulla yleinen tietoisuus oli uusiutuvien energialähteiden osalta varsin rajallista. Tähän haasteeseen Wernerillä oli nokkela ratkaisu. Hän oli työstänyt paikalliselle kansalaisopistolle valmiin opetussuunnitelman aurinkoenergiasta, ja sille näytettiin pian vihreää valoa oppilaitoksen taholta. – Kursseilla tarjottiin sekä teoriaa että ehtaa tekemisen meininkiä. Osallistujat pääsivät siis rakentamaan omat aurinkolämpöjärjestelmänsä. Se toimi hyvänä markkinakanavana yksinyrittäjälle, Timo Jodat tuumaa. Ja vaikka uusiutuvat energiamuodot olivat tuolloin vielä nykyiseen verrattuna erittäin vaatimattomia, kiinnostus niitä kohtaan kasvoi. Timo Jodat huomauttaa, että esimerkiksi vuoden 1970 öljykriisi sekä samana vuosikymmenenä ilmestynyt ja tulevaisuuden ympäristötilasta hyvin pessimistisen kuvan antanut Rooman klubin raportti olivat Saksassa isoja puheenaiheita. Pikantti yksityiskohta on, että Wernerin kurssit vetivät pulpettiin erityisesti opettajia, eritoten fysiikan lehtoreita. – Yli puolet kaikista kurssilaisista oli opettajia ja heistä vielä puolet juuri fysiikan opettajia, Timo kertoo.

Nokkeluus voitti rajalliset resurssit

Koko kansan askaretta aurinkoenergiasta ei vielä tuolloin tullut, sillä massatuotantoa oli aivan liian vähän, ja järjestelmien hinnat liian korkeat. Tähän Werner kehitti mallin, jossa järjestelmä kerättiin kasaan osista, vähän Ikean tyyliin. Werner itse valmisti kehikkoja. Muuta tykötarpeistoa kerättiin kasaan ympäri Saksaa. Näille keikoille Timo lähti hanakasti mukaan jo teininä. – Etelä-Saksasta haimme ainakin keräimen sydämiä eli rosteriabsorbaattoreita. Lasit saapuivat niiden

painon vuoksi meille kuorma-autolla. Autotallimme oli aika ajoin todella täynnä tarpeistoa, Jodat muistelee. Edelleen käytössä oleva pinnoitusjärjestelmä aurinkopaneeleihin keksittiin aikanaan Kanadassa tyystin sattumalta. Kerrostalojen pinnoituksissa käytetty eloksointi oli osoittautunut erittäin tehokkaaksi lämmönkerääjäksi. ja se, että pinnoite saatiin kuumenemaan jopa 160 asteeseen, teki siitä optimaalisen pinnoitusmenetelmän. Tuotteiden laatu oli muutenkin hiottu korkeaksi. Esimerkiksi Timon isän Saksan kodissa 80-luvulla käyttöön otettu järjestelmä oli käytössä aina vuoteen 2013. Vaikka se oli ottanut säteitä vastaan yhtäjaksoisesti jo 30 vuotta, oli se edelleen aivan käyttökelpoinen Timon tyhjentäessä isänsä 2015 kuoleman jälkeen perheen Saksan taloa. – Itse asiassa myin sen nopeasti eteenpäin, ja se on käytössä edelleen.

Sitten kutsui Suomi

Kolhoon, Suomeen Timo muutti vuosituhannen lopulla. Vanhemmat olivat saapuneet tänne jo varhemmin, eläkepäiviä viettämään. Perheen Suomi-kytkös selittyy juuri sillä, että Timon äiti Ulla ja siis Wernerin vaimo on alun perin suomalainen, joskin koulut sekä Timo että hänen siskonsa kävivät Saksassa. Ensimmäisen pidemmän aikajakson Timo vietti Suomessa parikymppisenä, kun hän tuli suorittamaan kansallisvelvollisuutensa. Sen hän teki Valamon luostarissa turistioppaana. Sen jälkeen hän palasi vielä Saksaan koulunpenkille ja opiskeli Saksassa erikoislukiossa ekologiaa. Jatko-opinnot yliopistos-


sa olivat nekin yksi optio, mutta Timo totesi koulunpenkin riittäneen hänelle vähäksi aikaa.

Sijoita ja sijoitu Lempäälään

Paluu menneisyyteen

Valtava ero tukien suhteen

Kesämökkien luvatussa maassa etenkin mökkeihin asettavat aurinkosähköjärjestelmät herättivät välittömästi kiinnostusta. Verkkoon kytketty aurinkosähkö puolestaan on jäänyt vähemmälle huomiolle. Siinä Saksasta ollaan edelleen kaukana. Suurin syy tähän on Jodatin mukaan se, että Suomessa vaihtoehtoisille energioille tarjotut taloudelliset kannusteet ovat aivan eri maailmasta. Saksan hallitus on ollut jo kauan myönteinen uusiutuvalle energialle, ja loppukäyttäjälle on tarjottu aikamoista porkkanaa järjestelmien toteuttamiseen jo 80-luvulta saakka.

KUVASSA ASENNETAAN aurinkokeräimiä Viitasaaren ABC-liikennemyymälän katolla. Asennushommissa ahertavat Frank Lemkemeier ja Jonas Rose. Yrittäjä Timo Jodatille molemmat ovat tuttuja jo Saksan ajoilta.

Ilmastonmuutos ei ole naurun asia Omassa työssään Jodat nauttii ensisijaisesti vapaudesta ja siitä, että hän voi nyt tehdä sitä, mitä itse pitää tärkeänä. Miehestä löytyy myös aste maailmanparanta-

Tampere 15 min Helsinki 1,5 h

Valkeakoski 20 min Visiokuva Business Lempäälä

SAKSASSA AURINKOENERGIAN hyödyntämisessä ollaan huomattavasti Pohjoismaita edellä.

– Silloin Saksassa otettiin käyttöön jopa 50 prosentin investointituki, johon osallistuivat niin valtio, kunnat kuin energialaitoksetkin. Käytännössä asennetut järjestelmät sai siis puoleen hintaan, Jodat kertoo. Nousukiito on jatkunut senkin jälkeen. Suomen malli ei ole ollut lähimainkaan yhtä auvoinen. Varsinaiseen investointiin meillä on saanut tukea vain vähävaraiseksi luokiteltava kotitalous, ja siinäkin tapauksessa vain 25 prosenttia. – Maksettavaksi jäänyt loppusumma oli tässä tuloluokassa heikko kannustin, ja sittemmin koko tuki on purettu, Jodat vertaa.

Suomen erilainen linja

Finanssikriisi laski hintatasoa

Jodatin liiketoiminta jakaantuu tänä päivänä melko tasan yksityisja yritysasiakkaisiin. Yksityisasiakkaille hän suunnittelee ja toteuttaa pääasiassa omakotitalojen sekä muiden kiinteistöjen hybridiaurinkolämpöjärjestelmiä. Siinä missä työ oli ennen pitkälti fyysistä tekemistä, on työ nyt enemmän neuvontaa, suunnittelua ja mitoitusta. – Toimistotyön osuus on siis kasvanut, hän toteaa. Laitteiden maahantuonnin ja etenkin aurinkolämpökomponenttien nettikaupan lisäksi yrittäjää pitävät kiireisenä myös yrityspuolen konsultoinnit.

Toinen ero on, että Saksassa esimerkiksi omakotitaloon asennetun aurinkosähköjärjestelmän ylimääräisen tuoton myynti valtakunnan verkkoon on ollut hyvinkin kannattavaa. Jodatin mukaan Suomessa uudistuvien energialähteiden osalta on ollut paljon kitsaampia. – Parhaimmat tuet on annettu öljyn ja auringon yhdistelmälle sekä myöhemmin maalämpöjärjestelmille. Osalla toimijoista on selvästi paremmat lobbaajat, Jodat toteaa. Suomi on energiapäätöksissä kulkenut vastavirtaan länsimaiden linjasta myös eritoten ydinvoiman osalta. Täällä on sen suhteen lähdetty uudisrakentamisen tielle, kun taas esimerkiksi Saksa ja Ruotsi ovat kumpikin sitoutuneet pistämään nykyisetkin ydinvoimalat kiinni.

Myös isoja asiakkaita

Kiinnostus jatkuvassa kasvussa

Saarnahommat jatkuvat

Eteenpäin on tosin menty Suomessakin. Tänä vuonna Timo Jodatille tulee täyteen jo 20 vuotta yrittäjänä. Toiminimen hän perusti vuonna 2000, ja osakeyhtiöksi se muutettiin 2011. Siitä mies on hyvillään, että yleinen kiinnostus aurinkoenergiaa kohtaan Suomessa on ollut jatkuvasti kasvussa. Toisaalta paljon on ehtinyt markkinassa myös muuttua ja se on näkynyt myös Timon yrityksessä. – Aloittaessani laitteiden hinta oli varsin korkea ja iso osa minunkin työstäni liittyi siihen järjestelmien itserakentamiseen, johon oli selvä markkinarako tuohon aikaan. Se kuitenkin loppui aikalailla 2008, kun finanssikriisi seurauksena laitteiden hinnat laskivat reippaasti. Sen jälkeen avaimet käteen –tyyppiset ratkaisut ovat olleet erittäin kilpailukykyisiä, hän kertoo.

ja. Ilmastonmuutos on huolestuttanut häntä henkilökohtaisesti jo 80-luvulta saakka. Isän kautta sekin nousi tapetille jo aikaa sitten. – Maailman lämpötila on noussut viimeisen 30 vuoden aikana hälyttävästi. Olen vakuuttunut, että tälle pitäisi tehdä jotain juuri nyt. Jos emme toimi heti, minun nyt 9-vuotias tyttäreni saa vielä kärsiä

Referenssilistalta löytyy esimerkiksi Ruukkia, Biolania, Luvataa sekä Porin ja Oulun kaupunkeja. – Olen konsultoinut niitä siitä, miten ne pystyisivät hyödyntämään aurinkoenergiaa liiketoiminnallisesti, yrittäjä kertoo. Edellä mainitut projektit ovat olleet melko isoja. Esimerkiksi kattovalmistaja Ruukin kanssa sopimukseen kuului paitsi yrityksen asiantuntijoiden kouluttamista, myös se, että Timo toimi yrityksen asentajille niin sanottuna ongelmapäivystäjänä puhelimen välityksellä. – Lisäksi olen tehnyt esimerkiksi markkinakartoituksia keräin- ja aurinkolämpökomponenttimarkkinoista eri organisaatioiden tarpeisiin, hän kertoo. Mies on jatkanut myös aurinkoenergian matkasaarnaajan pestiä. Jyväskylän yliopiston kanssa luentoyhteistyö on jatkunut jo vuodesta 2004. Lisäksi mies on käynyt tilauksesta opettamassa myös ammattikoulun LVI-asentajia. Lisäksi Timo on käynyt puhumassa myös ihan tavallisille kaduntallaajille. Viime vuonna mies esimerkiksi oli asiantuntijana hankkeessa, jossa hän kävi pitämässä kolmen tunnin aurinkoenergiailtoja ympäri Pirkanmaata. Kuulijoita niissä oli toistatuhatta. – Aurinkoenergia kiinnostaa nykypäivänä todella paljon. Varmasti yksi syy siihen on, että energia-asioista puhuaan jatkuvasti ja lisäksi moni isompi toimija on satsannut vahvasti markkinointiin. Asia siis pysyy tapetilla ja hyvä niin. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: KATARIINA PYLSY JA TIMO JODATIN ARKISTO

jostain sellaisesta, mitä emme vielä osaa edes kuvitella, mies jyrähtää. – Passiiviusuus minua ottaa päähän! Vähän tulee mieleen huvivene, joka valuu vääjäämättä alas kohti Niagaraa, ja silti kaikki vain nauravat, hän synkistelee – Ongelma on niin suuri että olisi todella kiire tehdä jotain suuresti.

Pajalan yritysalueella on erinomainen sijainti ja toimintaympäristö Tule tutustumaan ja varaa oma liikepaikkasi!

Visiokuva Business Lempäälä

Ideaparkin läheisyyteen, Pajalantielle, on tulossa myyntiin uusia yritystontteja, jotka soveltuvat erityisen hyvin tuotanto ja logistiikka-alan yrityksille. Tontin koko sovitettavissa yrityksesi tarpeeseen.

Timo Mikkonen asiakkuuspäällikkö puh. 040 133 7913

Tiedustelut: Timo / 040 133 7913 Lempäälän Kehitys Oy tarjoaa sijoittumispalveluita yrityksille. Luomme Lempäälään uutta toimintaympäristöä sekä tutkitusti hyvää yrittäjyysilmapiiriä. Meillä on lupa palvella.

Kari Löytty toimitusjohtaja puh. 040 572 793

Tervetuloa Lempäälään!

businesslempaala.fi lempaalankehitys.fi lempaala.fi

TOIMITILAHANKKEIDEN LUOTETTAVA KUMPPANI

UUDET TOIMITILAT, LAAJENNUKSET JA SANEERAUKSET OTA YHTEYTTÄ: www.jhshankerakennus.fi ■ 045 6489 098

URJALA ON AINA KARTALLA Yritystontit ysitien varresta alkaen 1€/m². Palveluksessasi elinkeinoasiamies Satu Sarin, p. 040 335 6096, satu.sarin@urjala.fi

Kuva: Teemu Mörsky IG: @teemu.morsky

Timo päätti jatkaa isänsä jalanjäljillä Suomessa. Kolmen kuukauden yrittäjäkurssin jälkeen hän perusti Jodat Ympäristöenergian, joka on siis suora suomennos hänen isänsä aikaisemmin Saksaan perustamasta yrityksestä. Toiminnan alkumetreillä isä Werner osallistui poikansa kanssa Kurikassa pidetyille uusien energioiden messuille. Heidän osastollaan oli esillä useita uusiutuvan energian vaihtoehtoja. Werner, joka ymmärsi suomea hyvin, muttei sitä pahemmin itse puhunut, kertoi ensimmäisen päivän jälkeen huomanneensa tilanteen olevan samanlainen kuin Saksassa hänen aloittaessaan. – Oli siis selvä, että pelto oli täällä vielä aika kivinen, Timo tuumaa. Hän matki isänsä aiempaa strategiaa ja alkoi järjestää uusiutuvan energian kursseja. Ensimmäinen kurssin Jodat pääsi pitämään Keuruulla sijaitsevassa Ekokylässä. Sanan kiiriessä alkoi kiinnostus herätä myös kauempana. Pian kursseja ilmestyi Timon kalenteriin enenevissä äärin. Ahlmanin kotitalousoppilaitoksella Timo piti vuosittain useita kursseja, ja hyvin asia kiinnosti myös Etelä-Pohjanmaalla.

17

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020


18

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

PUIDEN KAATO JA HOITO

HEI

rakennuttaja! Valitse lattiatöillesi tuhansien neliöiden kokemus.

● ● ● ●

Puiden vaativatkin kaadot ja hoitotoimet (kiipeillen, nostokoneilla) Tonttihakkuut Puiden kuntotutkimukset Kantojen jyrsintä Vihertyöt

Puh. 0400 322 135, 045 230 6802

Pyydä tarjous!

jari.virtanen@smp-arboristit.fi

www.smp-arboristit.fi parkettityo.fi

Maanrakennustyöt • Kiviainestoimitukset Tonttihakkuut • Tiehoitotyöt

hakalattiat.fi

Ursa eristeet edullisesti maahantuojalta BYGMAN.FI 050 562 3731

• Pirkanmaalla toimivat kiinteistönvälityksen rautaiset ammattilaiset

Py-lehden ilmestyminen

2020 Ilmoitusmyynti: 041 501 9902 Toimitus: 040 535 9953

28.1.

varaukset 17.1.

3.3.

varaukset 21.2.

7.4.

varaukset 27.3.

12.5.

varaukset 30.4.

16.6.

varaukset 5.6.

18.8.

varaukset 7.8.

22.9.

varaukset 11.9.

20.10.

varaukset 9.10.

17.11.

varaukset 6.11.

15.12.

varaukset 4.12.

• Tilaa ilmainen arvio puh. 010 585 5530

LVI-suunnittelua vuodesta 1960

 

Tampereen Kannen Topaasi Sorinsilta 4, keskusta

M

SÄ YYNNIS

srv.fi/topaasi srv.fi/espanranta

arvioitu valmistumisaika 7–9/21

KIINTEISTÖNVÄLITYS

                 

www.instoleskinen.fi

Huipulle vai rantamaisemiin? Tampereen Kannen Opaali Kansikatu 1, keskusta

A INNISS

KKINO

OMAR NNAKK

E

srv.fi/opaali

Tampereen Pyynikin Pyhäranta Pyhäranta 4, Pyynikki

Tampereen Wallesmanni Kansikatu 8, keskusta

Katso lisätiedot ja hinnat srv.fi arvioitu valmistumisaika kevät 22

arvioitu valmistumisaika 12/20

NISSÄ

MYYN

srv.fi/pyharanta

SRV Rakennus / Asuntomyynti – SOITA p. 0800 122 300 (maksuton)

arvioitu valmistumisaika 12/20

NISSÄ

MYYN

srv.fi/wallesmanni

Tampereen Kansi Visit Center • Åkerlundinkatu 16, 33100 Tampere (Torni-hotellin vieressä) • asuntomyynti.tampere@srv.fi • www.srv.fi/tampereen-asuntokohteet

SRV Koti @


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

19

Kuvat: TamK

TATU LATOSTENMAA oli paikalla paitsi opiskelijan myös järjestäjän ominaisuudessa. Hän oli yksi viidestä tapahtuman pystyyn pistäneen projektiryhmän jäsenestä.

Tatu toimi treffioppaana, kun tulevat

talotekniikkainsinöörit kutsuivat potentiaaliset työnantajat kylään Tate-treffeillä alkaa olla jo perinteitä. Tampereen ammattikorkeakoulun talonrakennusopiskelijat ovat kutsuneet potentiaalisia työnantajiaan kylään jo kolmatta vuotta. Kyseessä on kummankin tahon mielestä win– win-ratkaisu, ja onpahan aika monen vakituisenkin työsuhteen ensimmäiset katseet ja ajatukset vaihdettu juuri näille treffeillä. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti piipahti paikalla.

K

ello kymmeneltä Tampereen ammattikorkeakoulun A-rakennuksen auditoriossa käyntiin potkaistu tilaisuus on tuntia myöhemmin jo täydessä vauhdissa. Tuleville talotekniikkainsinööreille hyvin tuttu kakkoskerroksen käytävä suorastaan pursuaa porukkaa. Koska tapahtumaan saapuneiden yritysten ständit

on sijoitettu useampaan erilliseen luokkaan, on mukana olevien yritysten saatikka osallistujien määrää haastava lähteä arvioimaan. Lienee siis parasta kysyä lisää asiantuntijalta. Tässä tapauksessa asiantuntijan viitta voidaan antaa kolmannen vuoden opiskelija Tatu Latostenmaan harteille. Hän on yksi tapahtuman jär-

jestelyistä vastaavan viiden hengen projektiryhmän jäsenistä. Sen osalta tapahtuman työstö on alkanut jo viime vuoden lokakuussa. Nyt hänestä tehdään myös tämän lehden virallinen Tate-treffiopas. Syvemmälle tapahtumaan lumpsahdetaan seuraavalla aukeamalla. →

OSAAVA TELE- JA SÄHKÖALAN AMMATTILAINEN

www.teletaito.fi teletaito@teletaito.com Vaittintie 2, 33960 Pirkkala p. 0400-731 076 tai 040-352 4424

- Kuitu-, kupari- ja WLANtietoverkkoasennukset - TV, 4G antenniasennukset - AV- ja sähköasennukset - Tele-, AV- ja sähkösuunnittelu

– Maanrakennustyöt ja kuljetukset –

Kuormaus & Kuljetus

JUVONEN OY

Jani: 0400 734 398

Jukka: 040 529 4029

www.kkjuvonen.fi

Lue myös netissä

www. py-lehti.fi


20

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

... jatkoa edelliseltä sivulta

Yritystavoitteessa onnistuttiin

HENNA LAHDENSUO työstää parhaillaan opinnäytetyötään, ja valmis insinööri hänestä tulee jo tänä kesänä.

Tatu Latostenmaan mukaan nyt järjestettäville Tate-treffeille on ollut selvästi kysyntää. – Päällimmäinen tavoite on tuoda alan yrityksiä ja niiden tulevia työntekijöitä yhteen. Tilaisuudesta on aiempina vuosina saatu hyvää palautetta, ja se on koettu molempia ryhmiä hyödyntäväksi, Tatu tiivistää ja huomauttaa, että mukana on monenlaisia yrityksiä, sillä ständeillä päivystää niin suunnittelijafirmoja, urakoitsijoita kuin tukkureitakin. Kaikkiaan päivään on saatu mukaan 26 yritystä. – Ilmoittautuneita oli 28, mutta pari joutui perumaan sairastapauksen vuoksi, hän vahvistaa. Määrä vastasi hänen mukaansa myös järjestäjien asettamaan tavoitetta. – Paljon enempää tiloihin ei olisi mahtunutkaan, hän huomauttaa.

Jos ei vaihdossa niin täällä ollaan

NELJÄNNEN VUODEN opiskelija Johanna Parviainen uskoo, että talotekniikan opiskelijoiden työtilanne näyttää varsin hyvältä.

Opiskelijoiden aivan tarkka määrä ei ole järjestäjienkään tiedossa, mutta Tatun veikkaus on se, että lukema on hyvin lähellä kahtasataa. Se tarkoittaa, että paikalla oli miltei jokainen nykyinen talotekniikkaopiskelija. Joka syksy talotekniikan insinöörioppiin hyväksytään Tampereella 60 opiskelijaa, 30 LVI-puolelle ja 30 sähkölle. – Kyllähän tämä sellainen päivä on, että jos ei opiskelijavaihdossa ulkomailla ole, niin tänne kyllä tuppaa löytämään tiensä, Latostenmaa vahvistaa. Rakentaminen on ollut Pirkanmaalla kovassa vauhdissa viime vuosina, mikä on näkynyt myös harjoittelu- ja kesätyöpaikkatarjonnassa. Niitä kun on ollut tarjolla varsin mukavasti, mistä osallistuvien yritysten määräkin kielii.

Toinen tutkinto

Latostenmaa on junantuoma, hän on muuttanut Tampereelle opiskelupaikan perässä Hyvinkäältä. Taskussa oli jo entuudestaan yksi tutkinto, sillä Tatu on jo valmis putkiasentaja. Niitä hommiakin hän on ehtinyt paiskia pari vuotta ennen kuin lähti hakemaan lisäkoulutusta. Tietotaidon kartuttaminen nimenomaan suunnittelemisen parissa kiinnosti. – Tiesin, että TAMK on hyvä koulu suunnittelualalle, mikä oli ensisijainen syyni hakea juuri tänne, hän kertoo. Talotekniikkaopintoja voi Tampereella suorittaa kahdessa eri erikoisalueessa eli LVI-tekniikassa tai sähkössä. Näistä Tatun valinta on ollut LVI-tekniikka.

Kaksoisrooli JUTTA NIEMELÄ oli tullut TAMK:iin etsimään itselleen kollegoita. Hänen edustamansa tamperelainen AX Suunnittelu Oy työllistää nykyään noin sata henkeä.

Granlund Tampere Oy

Latostenmaa myöntää olevansa tällä kertaa treffitilaisuudessa kaksois-

roolissa. Kiikarissa on paitsi onnistunut tapahtuma myös omakohtaista kontaktien luomista. Suoremmin sanottuna hän on siis etsimässä harjoittelupaikkaa itselleen. – Talotekniikkainsinöörin opinnoissa pitäisi kolmantena vuonna löytää harjoittelupaikka, jossa pääsisi tekemään juuri koulutuksen mukaista työtä eli käytännössä suunnittelua, opiskelija kertoo. Talotekniikka-opintoihin kuuluu harjoittelua kolmena vuonna. Määrä kasvaa niin, että ensimmäisenä vuonna plakkariin pitää saada 2–3 opintopisteen edestä käytännön työkokemusta, kakkosvuotena määrä on kahdeksan opintopistettä ja kolmantena vuonna 16. Se tarkoittaa käytännössä noin parin kuukauden työjaksoa, sillä yksi opintopiste vastaa 27,5 tuntia. Latostenmaalla on treffipäivän jatko-ohjelmaan jo selvä suunnitelma harjoittelupaikan osalta. – Haluan käydä ainakin Granlundin, Optiplanin, Rambollin, Swecon ja Fidelixin tiskeillä, hän listaa.

Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta, joten ilmiselvästi tälle tarvetta on ollut.

Ja matka jatkuu

Me päästämme järjestelijän työnhakuun ja jatkamme matkaa. Kuten teknisillä aloilla yleensäkin myös talotekniikan käytävissä sukupuolijakauma on varsin epätasapainoinen. Todennäköisyys siihen, että tällä käytävällä vastaan tulee mies, on varsin korkea. Johanna Parviainen ja Henna Lahdensuo ovat kuitenkin poikkeuksia sääntöön. He ovat kumpikin neljännen vuoden opiskelijoita eli saavat tutkinnon pakettiin vielä tämän kevään aikana. Myös he pitävät tapahtumaa hyödyllisenä. – Tämä tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta, joten ilmiselvästi tälle tarvetta on ollut, Parviainen ja Lahdensuo kertovat.

Optimistinen suhtautuminen

Treffipäivään sekä Parviainen että Lahdensuo muistavat osallistuneensa joka vuosi. Viime vuonna he olivat myös mukana järjestäjätiimissä. – Tämä on ollut kiva päivä joka vuosi, ja tästä ovat tykänneet sekä yritykset että opiskelijat. Sen tässä on huomannut, että siinä missä ensimmäisen vuoden opiskelijana tämä vie-

Bisnode 2018

lä vähän jännitti, ei yritysten edustajien kanssa jutusteluun nyt enää ole kummoinen kynnys, Johanna sanoo. Kaksikon mielestä tilaisuus on oiva paikka kontaktien luomiseen mutta myös muuten kuulumisten vaihtamiseen suunnittelu- ja rakennusalan ajankohtaisista aiheista ja siitä, mihin suuntaan ollaan menossa. Huimassa tahdissa viime vuodet olleella rakennusalalla on ehkä käännytty jonkinlaiseen laskuun, mutta minkäänlaisesta syöksykierteestä ei voida puhua. – Työmahdollisuudet näyttävät edelleen varsin hyviltä, ja uskomme, että jokaiselle täältä valmistuvalle työhaluiselle löytyy kyllä työpaikka, kuuluu naiskaksikon analyysi.

Opinnäytetyötä pukkaa

Kumpaakin työllistää parhaillaan lopputyö. Johanna Parviainen tekee sellaista tamperelaisessa AX-Suunnittelussa. Työn varsinaisena aiheena on ilman kertyminen patteriverkostoon. Hennan toimeksiantajana puolestaan on Rejlers ja aiheena yleiseen ja yrityksen käyttöön tehtävät LVI-suunnitteluohjeet. Molemmat työskentelevät näissä yrityksissä myös opintojen ohessa ja he suhtautuvat optimistiesti mahdollisuuksiin jatkaa nykyisen työllistäjän leivissä myös lopputyön valmistuttua. Hennan mukaan hänen toimeksiantajallaan kyseessä ei olisi ensimmäinen kerta, kun hyvin tehty lopputyö poikii myös työsopimuksen, ja Johanna on samoilla linjoilla. –Alustavia keskusteluja jatkosta on käyty, mutta asiaan palataan myöhemmin keväällä, kun työ alkaa olla valmis, hän kertoo. Kaksikosta Johanna on alanvaihtaja, hän nimittäin ehti ennen nykyisiä opintojaan tehdä jo pitkän työuran elintarviketeollisuudessa.

Kollegoja etsimässä

Tamperelaisen AX-Suunnittelun ständillä päivystävän Jutta Niemelän kanssa jutulle päästäkseen täytyy tänään jonottaa. Edelläni olevalla opiskelijalla tuntuu olevan kysymyksiä koko liuta. Kun Niemelä vapautuu, kertoo hän olevansa paikalla etsimässä itselleen tulevia kollegoita. – Kyllä meidän yrityksemme ykkössyy tänne osallistumiseen on tulevien työntekijöiden löytäminen, hän vahvistaa. Työmahdollisuuksia on monenlaiselle osaamiselle, sillä yrityksen sisältä löytyy lukuisia pienempiä kokonaisuuksia. – Kaksi LVI-yksikköä, sähkö- ja automaatioyksikkö, ympäristöpuolen yksikkö sekä vielä erikseen prosessi- ja voimalaitossuunnittelua tekevät yksiköt, Niemelä listaa.

Kannatti tulla

Jo noin sata henkeä työllistävä AX-Suunnittelu on hyödyntänyt rekrytoinneissaan usein aiemminkin

Sähköasennukset yksityisille ja yrityksille Ari Lastumäki: 040 4100 386 talotekniikka@lastumaki.fi

www.lastumaki.fi

LVIA-SUUNNITTELU SÄHKÖSUUNNITTELU KIINTEISTÖKONSULTOINTI ENERGIAKONSULTOINTI Lue lisää: » granlund.fi/tampere

Asennus Aran Oy - Julkisivuremontit - Kosteiden tilojen korjaukset - Konesaumapeltikattotyöt - Peltilistojen kanttauspalvelu

GSM 050 372 2001

www.asennusaran.com


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

TATE-TREFFEILLÄ ei varsinaisesti vielä paiskata työsopimuksesta tassuja tai edes tehdä työhaastatteluita, mutta naamaa siellä saa hyvin tehtyä tutuksi potentiaalisille työnantajille. Paikalla olivat tänäkin vuonna kutakuinkin kaikki alaa TAMK:ssa opiskelevat. Yrityksiä oli paikalla 26 kappaletta.

Verkostoituminen kannattaa

Kolmatta vuotta LVI-puolella opiskelevalla Juuso Kivirannalla on päivän suhteen selvät sävelet. Tarkoitus on kerätä listaan kaikki firmat, joista hän aikoo hakea yhdistettyä kesätyö- ja työharjoittelupaikkaa. – Eniten kiinnostaisi mahdollisuus päästä tekemään kylmä- ja jäähdytyssuunnittelua. Viimeiset kaksi vuotta olen tehnyt niihin liittyviä asennustöitä, Kiviranta kertoo. Hänen vieressään seisova, niin ikään kolmatta

vuotta sähköpuolella opiskeleva Rami Kotilainen on samoilla linjoilla. – Eniten odotan tältä päivältä verkostoitumista. Siis sitä, että pääsen näyttämään täällä naamaani yrityksille, joille olen jo laittanut tai joille tulen lähettämään työhakemukset. Tarjontaa on hyvin, sillä täällä paikan päällä on useita mielenkiintoisia alan toimijoita, hän summaa päivän tavoitteensa. Myös Kotilainen voidaan laskea alanvaihtajiin, sillä hän toimi aikaisemmin laaja-alaisen erikoisopetuksen puolella koulunkäyntiohjaajana. Koska urakehitys sillä saralla näytti kuitenkin olevan aikalailla tapissa, päätti mies vaihtaa ammattia. Opettajanoppikin oli listalla, mutta talonrakentamispuoli vei kuitenkin voiton. Viimeiset kesät hän on ollut raksahommissa. – Kiikarissa ovat nyt joko suunnittelupuolen tai työnjohdon hommat, mies kertoo.

Valtakunnallista menestystä

Samalla vuosikurssilla opiskelevat Kiviranta ja Kotilainen kertovat myös osallistuneensa äskettäin sähköinsinööriliiton järjestämään valtakunnalliseen opiskelijakilpailuun, jossa opiskelijatiimien toimeksiantona oli innovoida keino energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen vanhassa kiinteistössä. Tamperelaisjoukkue voi syystäkin paukutella lopputuleman osalta henkseleitä, sillä se nappasi voiton koko kisassa. Palkinto oli mukavat 10 000 euroa. – Eikä tuosta saavutuksesta toki ainakaan haittaa ole täälläkään, kun käy keskustelemassa yritysten kanssa, Kiviranta hymyilee.

RAMI KOTILAINEN on alanvaihtaja, sillä ennen talonrakennuskoulutusta hän toimi pitkään koulunkäyntiohjaajana. Nyt kiikarissa on työharjoittelupaikka.

Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA TAMK

TAMPEREEN SÄHKÖLAITOKSEN HR-asiantuntija Terhi Ruutinen kertoi Sähkölaitoksen olevan paikalla Tate-treffeillä nyt ensimmäistä kertaa. Ensivaikutelma tapahtumasta oli hyvä.

Kesätöitä tarjolla

Tampereen Sähkölaitoksen HR-asian-

TEOLLISUUSHALLIT JA TUOTANTOTILAT Asiakkaan toiveiden mukaan edullisesti ja joustavasti. Edustusliike

ILKKA HÄKLI OY P. 0400 732 857

ilkka.hakli@edustushakli.fi www.edustushakli.fi

Päivystys 24h p. 03-2133 303

PISPALASI OY Käyräkuja 30, Vuorentausta

– Kassakaappien ja muiden lukkojen avaus, huolto ja korjaus ammattitaidolla – Hyväksytty turvasuojaaja ja turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija

JUUSO KIVIRANNAN tavoitteena Tate-treffipäivänä oli kerätä lista kaikista potentiaalisista työnhakukohteista. Kolmannen vuoden opiskelijaa kiinnostaisivat etenkin kylmä- ja jäähdytyssuunnitteluun liittyvät suunnittelutyöt.

tuntija Terhi Ruutinen kertoo energiayhtiön olevan nyt paikalla ensimmäistä kertaa. Ensisijainen motivaattori paikallaoloon liittyy kesätyöpaikkojen mainostamiseen, mutta myös yleisen tunnettuuden lisäämiseen. Kohderyhmänä talotekniikan opiskelijat on Sähkölaitokselle hyvin kiinnostava. – Tätä ei ehkä moni ensimmäisenä ajattele, mutta etenkin kaukolämpöverkon puolelle haemme juuri tämän alan taitajia. Meille ollaan kesäksi palkkaamassa ainakin kaksi kaukolämpöasentajaa, rakennuttajaharjoittelija sekä työnjohtoharjoittelija, Ruutinen kertoo. Kesätyöpaikkoja Sähkölaitoksella on kaikkiaan 30. – Moni saa Sähkölaitokselta ensimmäisen oman alan kesätyöpaikan, koska vain osaan tehtävistä tulee edellisten kesien osaajia, joille pyrimme mahdollistamaan opiskeluaikaisia urapolkuja, esimerkiksi asentajasta työnjohtoharjoittelijaksi. HR-asiantuntijan vaikutelma tapahtumasta on ollut hyvä. – Paljon rohkeasti kyselemään tulleita opiskelijoita, joista osa oli totisesti tehnyt kotiläksynsä jo etukäteen hyvin. Reippaita ja särmiä opiskelijoita täällä on tullut vastaan, hän kehuu. – Minuun tekee vaikutuksen, jos osaa muutamalla lauseella kertoa oman kokemuksensa ja odotuksensa siitä, mitä hakee, hän kertoo. Päivää voi Ruutisen mukaan pitää onnistuneena, koska tapahtumassa mukana ollut verkkopäällikkö totesi, että hänelle jäi mieleen useampikin potentiaalinen henkilö. ●

Ky sy ta rjo us ta !

TAMK:n kasvatteja. Työpaikkoja on löytynyt niin työharjoittelijoille, kesätyöläisille kuin opinnäytetyöntekijöillekin. Kesätyöntekijöitä AX ei enää tällä suvelle hae, sillä heidät yritykseen ehdittiin valita jo tammikuussa. – Meille on perinteisesti aina tullut paljon harjoittelijoita täältä, ja aika moni heistä on sittemmin jäänyt meille vakituisesti. Ja jos meille palkataan työntekijöitä suoraan koulunpenkiltä, niin aika usein he ovat tästä talosta löytyneet, hän kertoo. Itse hän tosin muodostaa sääntöön poikkeuksen, sillä hän on aikanaan saanut oppinsa alalle Mikkelissä. AX on ollut mukana treffeillä joka vuosi. Parin tunnin kokemuksella se on jo käynyt selväksi, että tänäkin vuonna kannatti lähteä matkaan. – Tälle tilaisuudelle on selvä tarve, ja tilaisuus on hyvin järjestetty. Minuun ovat tehneet vaikutuksen etenkin ne opiskelijat, jotka ovat selvästi kiinnostuneita yrityksestä sekä tekemisestämme ja osaavat kysellä oikeita asioita, hän kertoo. Potentiaalisia työkavereita on käynyt Niemelän jutulla useampikin. – Todella paljon fiksuja opiskelijoita! Vähän harmi, että kaikkia heitä ei voida palkata, hän kertoo.

21

Kysy tarjous

044 346 3433 tai info@kassakaapinavaus.fi

Palvelu koko Suomen alueella, lisätietoja osoitteesta kassakaapinavaus.fi

Julkisivut kuntoon

Oviremontteja jo yli 30 vuotta! • valmistus • asennus Pyydä tarjous!

p. 0400 851 395

alumiinijalasi@netti.fi

> Maanrakennus > Rakennuspalvelut Lemmakansivuntie 13, 39130 SASI Ville 040 504 2515 Turo 040 557 2915

www.turvalayhtiot.fi


22

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

TAPAHTUMAT JA AVOIMET HAUT YRITTÄJILLE

12.3.

Tahdo uudistua -starttitapahtuma pk-yrityksille Tahdo uudistua on maksuton liiketoiminnan uudistamiseen keskittyvä ohjelma pk-yrityksille. Ohjelman tavoitteena on innostaa yrittäjiä kehittämään liiketoimintaansa sekä tarjota uutta puhtia yrittämiseen.

25.3.

Tampere Startup Day ja Startup World Cup Finland Tule mukaan startupien omaan superpäivään! Loistava mahdollisuus olla mukana startupyhteisössä ja vahvistaa omia verkostojaan matkalla menestykseen!

1.4. asti

Pirkanmaan Kasvupolku - sparrausta liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun Pirkanmaan Kasvupolulle voivat hakea mukaan kaikki alueen kasvunälkäiset yritykset ikään, kokoon tai toimialaan katsomatta. Haku on auki 1.4.2020 asti.

22.4.

AI Finland 2020 AI Finland -tapahtuma vauhdittaa tekoälyn ja yritys-tutkimusyhteistyötä Tampereella. Tervetuloa verkostoitumaan ja kuulemaan mitä kuumimmissa suomalaisissa AI-startupeissa, teollisuudessa ja tekoälytutkimuksessa tapahtuu parhaillaan.

UUDISTUMISKYVYLTÄÄN YLIVOIMAINEN JA KESTÄVÄSTI KASVAVA

Tampereen kaupunkiseutu tarjoaa avaimet kasvuun ja kansainvälistymiseen Business Tampere on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö, jonka tehtävä on edistää investointeja ja houkutella osaavaa työvoimaa sekä luoda paras ympäristö yritystoiminnalle. Autamme yritystäsi kasvussa ja kansainvälistymisessä, liiketoimintaekosysteemin kehittämisessä, verkostojen rakentamisessa ja tutkimus- ja kehitysyhteistyössä. Kannustamme mukaan kehitysprojekteihin ja kokeiluihin, edistämme investointeja ja avustamme sijoittumisessa seudulle sekä tarjoamme yrityksille tietoa seudun yritysten liiketoiminta- ja innovaatioympäristöstä. Rakennetaan uutta Tampereen seutua. Yhdessä.

L U E L I S Ä Ä : TA PA H T U M AT Y R I T Y KS I L L E . F I

TARVITSETKO APUA LIIKETOIMINTASI KEHITTÄMISEEN? HAETKO KUMPPANIA TAI UUSIA ASIAKKAITA?

ONKO MIELESSÄSI SIJOITTUMINEN TAMPEREEN SEUDULLE? ETSITKÖ YRITYKSELLESI TONTTIA TAI TOIMITILAA?

Tampereella, kosken rannalla, on aina syntynyt ideoita. Niistä on tullut työtä – jopa kokonaisia yhteisöjä. Vahvat verkostot auttavat yrityksiä löytämään uusia osaajia, asiakkaita ja antavat vauhtia kasvuun. Business Tampereen koordinoimat liiketoimintaekosysteemit tuovat seudun toimijat, kuten yritykset, osaajat ja tutkimustahot yhteen kehittämään uutta innovatiivista liiketoimintaa.

Tampereen kaupunkiseudulla on runsaasti tontti- ja toimitilatarjontaa yrityskäyttöön. Asiantuntijamme auttavat kartoittamaan soveltuvat, yritystoimintasi vaatimuksia vastaavat tontti- ja toimitilavaihtoehdot. Henkilökohtainen palvelumme on maksutonta ja luottamuksellista. Kattavat sijoittumispalvelumme tarjoavat mm. käytännön neuvoja seudun markkinatilanteesta sekä konkreettista apua liiketoiminnan käynnistämiseen.

YOUR BUSINESS. OUR PASSION. B U S I N E S STA M PE R E .CO M

hyvissä tiloissa kannattaa yrittää ASIAKAS

MH.

1 200€

37 000€

/kk + alv

VUOKRATAAN LIIKETILA 156 m2 Nokian parhaalta paikalta! Pirkkalaistori 1

MYYDÄÄN LIIKETILA 46 m2 + 52 m2 Pirkkalaistori 4, YL. 61 000€

Takaamme jokaiselle asiakkaallemme yksilöllisen, henkilökohtaisen palvelun. Asiakastyytyväisyys on meille sydämen asia.

KIINTEISTÖNVÄLITYS

Välitämme asuntoja ja kiinteistöjä tehokkaasti Nokialla ja lähikunnissa.

ISÄNNÖINTI

Tarjoamme taloyhtiöasiakkaillemme monipuolista kokonaisisännöintiä, taloyhtiön talouden ja hallinnon hoidosta aina korjaustöiden järjestelyihin.

LAKIASIAT

AKI MORIKKA Yrittäjä, isännöitsijä IAT, kiinteistönvälittäjä LKV 044 4240 400

TIMO KIRKKO-JAAKKOLA Toimitusjohtaja, varatuomari, kaupanvahvistaja 044 4240 420

OLLI VÄLIMÄKI KTT, lakiekonomi, LKV kaupanvahvistaja 050 3834 729

JORMA VUORENMAA Lakiasiain assistentti, Oikeusopin tutkinto, MTT Puh. 044 4240 402

PETRI RÄSÄNEN Asuntomyyntineuvottelija 044 4240 405

ELLEN MORIKKA Toimistopäällikkö, kirjanpito 044 4240 000

Lakiasioissa autamme monipuolisesti ja laadukkaasti. Kauppakirjat, perunkirjoitukset, edunvalvontavaltakirjat ja testamentit kuuluvat erikoisosaamiseemme.

P RISTO SALOVAARA Vastaava isännöitsijä, ITS, LKV 044 4240 401

MARJO HAAPANIEMI Isännöitsijä ITS-TEK 044 4240 410

SAMI SILLMAN Isännöitsijä IAT 044 4240 406

KARI SAHI Isännöitsijä IAT, insinööri AMK 044 4240 403

ASUNTONOKIA OY • Pirkkalaistori 1, 2 krs. • asuntonokia.fi

RAMI KUHANEN Isännöitsijä 044 4240 404

JOHANNA VUORENKILPI Kiinteistösihteeri 044 4240 000

Asiakas sydämessä

Palvelemme ma-to 9-16 ja pe 9-15 • 044 4240 000


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

23

Tampereen läntisen keskustan liikennesuunnittelu koskee isoa porukkaa – hyvään lopputulokseen vaaditaan laajakantaista yhteistyötä

Kuva: Pixabay

Tampereella laaditaan parhaillaan läntisen keskustan liikenteen yleissuunnitelmaa. Se, miten liikennejärjestelyt keskustassa hoidetaan, vaikuttaa hyvin laajaan käyttäjäjoukkoon. Keskustassa liikkujat eivät ole pelkästään tamperelaisia. Tärkeä on, että tehtävä liikennesuunnitelma perustuu selvään visioon. Lliikkumisen järjestelmät pitää sitten suunnitella tukemaan tavoiteltua tulevaisuuden tahtotilaa. Yrittäjien osuus tässä prosessissa on tärkeä, kirjoittaa Matti Höyssä.

l

äntinen keskusta on ollut murroksessa jo vähintään vuosikymmenen. Anttilan lopettamisella on ollut yllättävän suuri merkitys. Toisaalta kosken itäpuolelle on tullut vetovoimatekijöitä kuten Ratinan kauppakeskus sekä Hämpin parkki, vaikkei se tosin katukuvassa näykkään. Merkittävin muutos on kuitenkin kohta valmistuva Tampereen Kansi areenoineen. Keskustavision laadinta on toisaalla käynnissä. Nyt pitää varmistaa, että suunnittelijat kohtaavat toisensa. Tampereen kokoisessa kaupungissa se ei välttämättä ole varmaa. Todellisuudessa visiotyön pitää kulkea muutama askel edellä. Vision laatiminen on keskustelemisen ja tulevaisuuden peilaamisen suunnittelua.

jät, joiden avulla alueen houkuttelevuus nousee vastavoimaksi itäpuolen kanssa. Perustaltaan kaupunkikuva ja kaupunkiympäristö ovat läntisessä keskustassa houkuttelevia. Vanhan lisäksi pitää löytää uutta ja jännitystä luovaa. Keskusteluissa on ollut Sara Hildenin taidemuseo, Taidemuseon ympäristö, Laukontori tai vaikkapa Keskustori ympäristöineen. Näistä voi kehittyä ankkuripaikkoja, jotka luovat uutta julkista kaupunkiympäristöä. Julkisten palveluiden ohella vähintään yhtä suuri merkitys on keskustan yksityisellä elinkeinorakenteella. Menestyvän ja kävijöitä puoleensa vetävän kaupallisen keskustan tulevaisuuskuvan luominen ilman yrittäjiä on mahdotonta.

Vetovoimatekijöitä tarvitaan

Yhteisesti laadittuun visioon pitää yrittäjien ja asukkaiden kanssa myös löytää sitä tukeva liikennesuunnitelma. Oman reunaehtonsa sen tekemiseen tuo väistämätön tarve vähäpäästöisempään liikkumiseen. Liikkuminen itsessään säilynee entisellään; ihminen tekee päivässä keskimäärin kolme matkaa ja käyttää liikkumiseen noin 70 minuuttia. Toinen ohjaava reunaehto on, että keskustan liikennemäärät kasvavat väistämättä täydennysrakentamisen myötä. Tampereella ratikka muuttaa jonkin verran kulkumuotojakaumaa. Ei tosin radikaalisti. Liikenteen matkojen

Läntisen keskustan perusrunko syntyy pitkälti siellä asuvista 17 000 asukkaasta ja siellä sijaitsevasta 15 000 työpaikasta. Nämä eivät kuitenkaan riitä. Keskustan ilme muodostuu vetovoimatekijöistä. Yritykset tarvitsevat asiakkaita ja nähtävyydet kävijöitä. Tärkeä on muistaa myös keskustan asukkaat ja heidän tarpeensa. Tampereelle on luotu hyvä malli kaupungin ja yrittäjien väliselle vuoropuhelulle. Visiotyö on luonteva jatke kanssakäymiselle. Visiossa on löydettävä läntiselle keskustalle sellaiset vetovoimateki-

Ratikka ei muuta kaikkea

määrän kasvun myötä ratikka vähentää henkilöautoilun osuutta liikenteestä vain 1,4 %.

Autoilu muuttaa muotoaan muttei katoa mihinkään

Pormestari Lauri Lylyn ohjelmassa on oivallettu hyvin tulevaisuuden tilanne toteamalla, että ydinkeskustan on oltava saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Ilmastonmuutos on kiihdyttänyt keskustelua liikkumisesta. Joukkoliikenteen merkitys on todella suuri keskustan liikkumista suunniteltaessa. Sujuvuus ja käyttömukavuus ohjaavat liikennetavan valintaan. Jos keskustan osalta joukkoliikenne perustuu pelkästään ratikkaan, muodostuu siitä joukkoliikenteelle merkittävä haaste, sillä Tampereen kokoisessa kaupungissa useat vaihdot bussin ja ratikan väillä vähentävät käyttömukavuutta. Noin puolet keskustankin liikenteestä on henkilöautoilua. Sähköistyminen ja ihmisten vaurastuminen muuttanevat autokantaa, mutta tuskin ainakaan vähentävät niiden määrää. Autoilun toimivuus on siis jatkossakin elintärkeää keskustan elinvoiman kannalta. Elinkeinoelämän kannalta ydinkysymyksiä ovat saavutettavuus ja pysäköinti. Keskustan liikenteessä saavutettavuus ei tietysti tarkoita moottoriteitä vaan toimivuutta, turvallisuutta ja ennustettavuutta matka-ajassa.

Liikenteen sujuvuus on monen toimijan elinehto

Pysäköinnin järjestäminen on sekin tärkeää. Kunkun parkki on välttämättömyys. Hämpin parkin menestys on siitä hyvä esimerkki. Silti myös kadunvarsipysäköinnillä on suuri merkitys lyhytaikaisessa asioinnissa,

erityisesti kaupalle. Pysäköinnissä pitää muistaa myös yritysten henkilöstö. Yritysten matka- ja pysäköintikulut näkyvät väistämättä tuotteen tai palvelun hinnassa. Liikennesuunnittelun kannalta oma ryhmänsä on liikkumiseen perustuva yritystoiminta, kuten vaikkapa korjausrakentaminen, kiinteistöhuolto tai siivouspalvelut. Tälle hyvin tärkeälle yritystoiminnalle liikenteen sujuminen on välttämättömyys ja pitää huomioida suunnittelussa. Ydinkeskustan asukasprofiilissa korostuvat ikääntyvät ihmiset. He kuluttavat ja käyttävät entistä enemmän ulkopuolisia palveluja. Asiakkaalle on tärkeä, että hänen pyytämänsä siivous tulee sovittuna aikana kello 15, eikä noin kello 15. Autoilun toimivuus ei ole pelkästään henkilöautoilua vaan vähintään yhtä tärkeä on keskustan yritystoiminnan tarvitsema logistiikka. Kivijalkakaupan logistiikka pitää pyöriä ja sen pitää palvella ja mahdollistaa yritystoimintaa. Jalkakäytävien ja pyöräteiden yhteiskäyttö tai pysähtymisen tavarankuljetuksissa on kau-

punkikuvallinen ilmiö oikeastaan kaikissa isommissa kaupungeissa.

Kevyttä liikennettä unohtamatta

Yrittäjien ja asukkaiden kannalta myös jalankulku ja pyöräily ovat tärkeitä kulkumuotoja. Varsinkin pyöräilyn suunnittelussa pitää erottaa lyhytmatkainen pyöräily ja pitempimatkainen pyöräily, jolla ei saa olla häiritseviä esteitä. Liikenteen suunnittelu pitää tehdä liikkumisen suunnitteluna, eikä katukohtaisina tarkasteluina. Yrittäjien ja asukkaiden mielipiteet ovat tärkeitä. Tampereella on hyvät perinteen yhteistyöstä. Keskustan liikennesuunnittelussa pitää noudattaa niitä perinteitä. Läntinen keskusta tarvitsee laadukkaan vision ja sitä tukevan liikennesuunnitelman. ● Teksti: MATTI HÖYSSÄ matti Höyssä on työskennellyt pitkään Tiehallinnossa erilaisissa liikenne- ja tiensuunnittelutehtävissä. Hän on koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti. Höyssä asuu satamakadulla, joten keskustan läntisen osan kehittäminen on hänelle itselleenkin tärkeää.

LUJA TEKNIIKKA OY Sähkö- ja LVI-urakointipalvelut kotitalouksille sekä yrityksille. Pirkanmaa PUH: 040 838 0864

➤ Pihojen harjaukset ja pesut ➤ Vaihtolavat ➤ Maanrakennustyöt

0400 746 745

www.pkhpalvelut.fi

DEMO GATOR OY • Saneeraustyöt • Timanttisahaukset ja -poraukset • Purku- ja asbestipurkutyöt • Maanrakennus- ja kuljetustyöt

Puh. 050 919 4822 | www. www.demogator.fi


24

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

ASUINTONTIT

Uudella Etelärannan alueella Puronsuulla myynnissä kuusi omarantaista tonttia ja yksi sisämaatontti. Tontit myydään tarjouskaupalla, joka päättyy 31.3.2020.

YRITYSTONTIT

Monien mahdollisuuksien yritystontteja suunnitteilla Hämeenkyrönväylän varteen loistaville paikoille. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan paras paikka sinulle.

www.hameenkyro.fi

Markus Pikka toimitusjohtaja p. 050 310 0331 markus.pikka@hameenkyro.fi

Tanja Lahti asiakkuuspäällikkö p. 050 364 6052 tanja.lahti@hameenkyro.fi

TAMPEREEN PARHAALLA PAIKALLA Tampereen Pendoliino Pakkahuoneenaukio 2

Olemme Elo, suomalainen työeläkevakuuttaja ja yksi suurimmista kiinteistönomistajista sekä vuokranantajista. Kun tarvitset toimitilat, joissa on hyvä tehdä töitä ja kasvaa, käy tässä osoitteessa.

Rautatieaseman kupeessa sijaitseva Pendoliino tarjoaa valoisat, edustavat tilat ja lyömättömän lokaation. Kesällä 2021 vapautuvat tilat: 2. krs 1 739 m2 4. krs 1 705,5 m2 5. krs 663 m2 Yhteensä 4 107,5 m2 Juho Ihanamäki p. 040 529 3212

elo.fi/toimitilat


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

25

Kauppahallin yritysten veisten teroittamisesta videovalvonnan ja älylukkojen aikaan –

Karjalaisen perhe on yrittänyt jo puoli vuosisataa

SISARUKSET TISKILLÄ. Mia, Ari ja Esa ovat kaikki päätyneet jatkamaan vanhempiensa yritystä. Kesällä yrityksellä tulee täyteen jo puoli vuosisataa. Nykyisen nimensä yritys sai aika samoihin aikoihin Tammelaan muuton kanssa. Edelleen säilyttiin aivan Tampereen ytimessä, sillä nyt tilat löytyivät Hämeenpuistosta. Ajan Lukko -nimi päätettiin henkilöstölle järjestetyn nimikilpailun perusteella.

Kesäkuussa tulee täyteen tasan puoli vuosisataa siitä, kun Olavi Karjalainen perusti yhtiökumppaninsa kanssa Tampereelle lukkoihin keskittyneen erikoisliikkeen. Tänä päivänä kyseinen firma tunnetaan nimellä Ajan Lukko. Lukituksen ja kulunvalvonnan parissa yritys toimii edelleen, vaikka tekniikka onkin muuttanut ja monipuolistanut alaa valtavasti. Pysyvyyttä puolestaan edustaa firman status perheyrityksenä. Tänä päivänä yrittäjinä toimivat perustajan lapset Mia Toivonen sekä Ari ja Esa Karjalainen. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti tapasi sisarustrion yrityksen toimipisteellä Tammelassa.

K

uten arvata saattaa, lukkoliikkeen toimikenttä on kehittynyt ja monipuolistunut valtavasti 50 vuoden aikana. Alussa lukkoliikkeessä asennettiin perinteisiä mekaanisia lukkoja ja tehtiin avaimia, nykyään repertuaariin kuuluu paitsi valtava valikoima mekaanisia ja sähköisiä lukitusjärjestelmiä myös ovi- ja porttiautomatiikkaa sekä ovipuhelin-, hälytys- ja kameravalvon-

tajärjestelmiä. Ajan Lukko määritteleekin itsensä täyden palvelun turvaosaajaksi. – Me tarjoamme palvelevaa rakenteellista ja teknistä turvallisuutta asiakkaillemme. Kohteitamme ovat niin kodit, työpaikat ja yritykset kuin julkinen sektorikin, kertoo toimitusjohtaja Ari Karjalainen. Tässä tapauksessa voidaan puhua kirjaimellisesti avaimet käteen -ratkaisuista

sillä yrityksen palvelupaljetti pitää sisällään konsultoinnin, suunnittelun, asennukset ja ylläpidon. Perheyritys on ollut läpi koko historiansa vahvasti paikallinen toimija, sillä sen toimisäde kattaa aika tarkkaan Pirkanmaan maakunnan. Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla →

BU SINE S S NOK I A .F I

Uusia yritystontteja Nokian Kolmenkulmassa Monimuotoinen ja moderni Kolmenkulma tarjoaa yritystontteja ja toimitiloja erikokoisille teollisuuden ja kaupan toimijoille. Nyt tarjolla 20 hehtaaria uusia yritystontteja valtateiden 3 ja 11 risteysalueelta. Kysy lisää: Tiina Laakkonen, elinkeinojohtaja p. 044 486 0918, tiina.laakkonen@nokiankaupunki.fi

#BU SINE S S NOK I A

Palkittu bio- ja kiertotalouden ECO3-yritysalue laajenee

› 25 hehtaaria uutta yritysaluetta kiertotalouden toimijoille

EC O 3.F I


26

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

... jatkoa edelliseltä sivulta

Tammelassa on oltu likipitäen koko kuluva vuosituhat

Kuten jokainen matematiikan oppitunneilla hereillä ollut voi synttärivuodesta päätellä, yritys aloitti toimintansa vuonna 1970. Nykyiseen toimitilaansa Tammelaan yritys muutti tämän vuosituhannen taitteessa. Tätäkin tilaa on laajennettu pariin otteeseen, ja toimipiste paljastuukin sisältä paljon suuremmaksi kuin ulkoa voisi kuvitella. Yrityksen historiassa nykyinen toimipaikka on järjestyksessään neljäs. Majaa on vaihdettu tilatarpeen kasvun myötä, joskin ensimmäisessä muutossa. Kuninkaankadun ja Hallituskadun risteyksessä sijainneen puutalon kellarista oli pakko lähteä, sillä koko talo purettiin Sokoksen tavaratalon tieltä. Muuttomatka ei ollut pitkä, sopiva tila löytyi vajaan sadan metrin päästä Kuninkaankadun etelänpuoleisesta päästä. Nykyisen nimensä yritys sai vasta 90-luvulla. Aivan alkuun kommandiittiyhtiönä startanneen firman nimi oli Lukkojen Erikoisliike. Se muuttui myöhemmin Avainten ja Lukkojen erikoisliikkeeksi ja siitä edelleen Ajan Lukoksi. Nimestä pidettiin aikanaan työntekijöille kilpailu. Voittajaehdotuksen tehnyt Ari Kuusisto on edelleen talon palkkalistoilla.

Tampereella riitti tilausta

Puhtia yrityksen perustamiseen antoi aikanaan muutaman vuoden työrupeama Abloy:n tehtaalla. Sekä Olavi Karjalainen että hänen yhtiökumppaninsa Pentti Lahti olivat lukkofirman leivissä pääkaupungissa. Sieltä oli saatu hyvää oppia alalle. Tampereelle firma päätettiin pystyttää, koska lukkoalan tarjonta oli merkittävästi pääkaupunkiseutua vähäisempää ja kaupungin kasvu näytti vahvalta. Siinä aavistuksessa miehet osuivat oikeaan. Vuonna 1970 Tampereella kun oli asukkaita vasta 158 000. Lisäksi niin ikään lukkoliikkeen toimintasektorin ytimeen kuuluvat kaupunkiseudun kunnat, kuten Ylöjärvi, Kangasala ja Pirkkala, ovat nekin porskuttaneet muuttovoittovuodesta toiseen. Siinäkin perustajat olivat aavistuksissaan osuneet oikeaan, että tarvetta palvelevalle lukkoliikkeelle oli olemassa. Asiakkaita ja tekemistä riitti sen verran paljon, että firmaan palkattiin jo ensimmäisenä vuonna pari asentajaa.

Kädentaidot kunniaan

Alkumetreillä työ oli pitkälti fyysistä käsityötä. – Avattiin autonovia, valmistettiin avaimia niin ulko-oviin, lipastoihin

Kuvat: ajan lukko

ARKISTOJEN AARTEITA. Kuvassa sekä entinen liiketila, että sen perustanut yrittäjä Olavi Karjalainen useamman vuosikymmenen takaa.

kuin autoihinkin ja korjailtiin ovensulkijoita. Lisäksi verstaalla teroitettiin alkuaikoina esimerkiksi veitsiä ja luistimia. Uuden sijaan hyvin paljon korjattiin vanhaa, kertoo sisarusparven esikoinen Esa Karjalainen. Liiketoiminta perustui alkuvaiheessa lähes tyystin yksityisasiakkaisiin. Kaupantekokin oli eri kantamissa kuin nykyään. Tarjouspyyntöjä ei pahemmin tarvinnut rustailla. – Esimerkiksi asuintalojen lukkojen uusinnasta sovittiin monesti asiakkaan pihassa kauppahinta, lyötiin kättä päälle ja homma oli sillä sovittu, Ari jatkaa.

Verstas tuli tutuksi

Molemmilla veljeksistä on näistä yrityksen ensivuosista muistikuvia, sillä he olivat alakouluikäisiä toiminnan alkaessa. Veljiään kymmenisen vuotta nuorempi Mia putkahti maailmaan vasta yritystoiminnan alkamisen jälkeen. Ari kävi vielä ykkösluokan Helsingissä, mutta meni kakkoselle kouluun Tampereelle. Aika monen yrittäjäperheen tapaan myös lapsille yrityksen arki kävi tutuksi, ensin mielenkiintoisena leikkipaikkana ja myöhemmin portaittain myös työpaikkana. – Ensimmäisiä työnkuviani täällä oli se, että viilasin avainaihioiden päitä. Niitä piti pyöristää niin, että ne menevät mukavasti lukkoon. Siihen aikaan olin noin 12-vuotias, Ari muistelee. Mia puolestaan muistaa samanikäisenä koonneensa lukkoja.

myös Olavin vaimo Ilse Karjalainen hyppäsi kelkkaan. Hän otti kontolleen yrityksen talous- ja muut paperiasiat. Ja lasten mukaan hyvä niin, Olavi kun ei varsinaisesti ollut mikään paperinpyörittäjä. – Isä oli ehdottomasti enemmän tekijä, joka nautti siitä, että pääsi fyysisesti tekemään käsillään, jälkipolvi toteaa yhdessä tuumin. Virallisesti Olavi on ollut eläkkeellä jo pidemmän aikaa, mutta taidot tuntuvat olevan tallella. – Vielä muutama vuosi sitten, liki 80-vuotiaana hän kävi täällä kouluttamassa väkeä kassakaappihommiin. Ne olivat hänen todellinen virtuositeettinsa, Esa kertoo.

Kasvua kimpassa kaupungin kanssa

70-luvulla suurin osa yrityksen asiakkaista oli vielä yksityisiä kuluttajia, mutta pikkuhiljaa uudelle vuosikymmenelle tultaessa lukkoliike alkoi saada asiakuntaansa enenevissä

määrin myös taloyhtiöitä ja yritysasiakkaita. Mukana oli myös teollisuusjättejä, kuten Metsä-Serla, UPM ja Valmet. – Tampereen teollisuuden kasvu näkyi meillä. Uusia tiloja tehtiin kovaa tahtia, ja koska lukkoliikkeitä oli käytännössä vain muutama, olivat markkinat isot. Myös kaupungistuminen näkyi toiminnassa. Puutalo-Tampereen muuttuminen kaupunkimaiseksi monikerrosasumiseksi näkyi myös lukkoliikkeen toiminnassa. Lukkojen tarve luonnollisesti kasvoi asumistiheyden noustessa moninkertaiseksi. – Samassa rakennusaallossa on nyt meneillään oikeastaan kolmas vaihe, kun kasvetaan taas yhä korkeammalle, Esa Karjalainen huomauttaa.

Perhefirma voitti vaihtoehdot

Kun Karjalaisen perheen seuraavalle ikäpolvelle alkoi karttua vuosia, alKuva: ajan lukko

Kassakaappikeikka sujui myös seniorina

Yhden perheen omistukseen yritys siirtyi 70-luvun puolessavälissä. Perustajien intresseissä oli sen verran eroa, että Olavi Karjalainen päätyi ostamaan ex-yhtiökumppaninsa osuuden firmasta. Niihin aikoihin

YRITYKSEN ENSIMMÄINEN liike sijaitsi Kuninkaankadun ja Hallituskadun kulmassa. Tältä kyseisessä paikassa näytti ennen Sokosta.

koi heidän vastuunsa kasvaa. – Kesätöitä ja viikonloppuja teimme kumpikin, ja siitähän tietysti huomasi, että tästä saa rahaakin. Lisäksi se vaikutti, että ala tuntui kokonaisuudessaan mielenkiintoiselta ja omassa yrityksessä tunsi tekevänsä myös työtä juuri itselle, Ari kertoo. Olavi-isä ei kuitenkaan mitenkään patistanut jälkikasvuaan jatkajiksi. – Isä pikemminkin lupasi kyllä auttaa opinnoissa taloudellisesti, jos joku ala tuntuu kiinnostavalta, Ari muistelee. Sisaruksista Ari ja Mia päätyivät kauppaopistoon, ja Esa puolestaan opiskeli sähköinsinööriksi. Kaikki kolme kävivät koulunsa Tampereella, joten työt perhefirmassa jatkuivat myös läpi opintojen.

Välillä firmoja oli kaksikin

Komentovastuuta firmasta Olavi tarjosi jälkikasvulleen jo varsin varhaisessa vaiheessa. Lukkoliikkeen toimitusjohtajaksi Ari valittiin virallisesti vuonna 1986 eli vain pari vuotta hänen valmistumisensa jälkeen. Saman tittelin sai sittemmin myös Esa. 80-luvulla, kun lukot alkoivat hiljalleen sähköistyä, perustettiin perinteisen lukkofirman rinnalle myös sisaryhtiö Sähkö- ja Lukkotyö Oy, joka on muuten edelleen yrityksen aputoiminimi. Esa otti sen kipparoitavakseen. – Sen toimenkuvassa lukot olivat pienemmässä roolissa; yritys teki paljon aivan perinteisiä sähköasennustehtäviä, Esa selkeyttää. Yhteen firmat pistettiin 90-luvun puolella, joskin jo aiemmin esimerkiksi toimitilat ja osittain myös henkilöstö olivat olleet molemmissa samat.

Mia otti tietojärjestelmät haltuun

Kolmikon nuorin jäsen on hypännyt remmiin vasta myöhemmin, 90-luvulla. Toisaalta veljiensä tapaan myös Mialle perheyritys tuli tutuksi pienestä pitäen. – Ensimmäisiä minulle annettuja työtehtäviä taisi olla lukkopesien kokoaminen, olisiko ollut noin 10-vuotiaana. Arin tapaan myös Mia päätyi opiskelemaan kaupallista alaa. Teini-iästä on jäänyt mieleen ainakin yksi haastavampi tehtävä. – Olin 19-vuotias, kun pyöritin yhtenä kesänä koko firman taloutta. Se oli hieman pakkotilanne, koska ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun talossa oli tehty päätös siitä, että pidämme koko porukka kahden viikon kesäloman, hän muistelee. Miasta tuli samalla myös, silloista termiä käyttäen, yrityksen atk-vastaava, sillä hänellä on aina ollut kiinnostusta tietotekniikkaan. Varsinaisesti lukkoihin digitaalisuus on tullut vasta viimeisen 10 vuoden aikana, mutta 90-luvulla jo iso osa perinteisistä pa-

JOKO TEET TAI ET TEE. TEKOSYITÄ EI OLE.

yrittäjät.fi/tulemukaan


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

peritöistä siirtyi paperimaailmasta tietokoneeseen. Mia oli tämän toteuttamisessa avainasemassa. – Isämme esimerkiksi ei ikinä koskenut sormellakaan tietokoneeseen, vaikka oli jo varhaisessa vaiheessa sitä mieltä että toimintaa pitää jotenkin automatisoida ja tehostaa, Mia huomauttaa.

Rakennat uutta tai peruskorjaat vanhaa...

Muuttuva maailma on vähentänyt sijainnin merkitystä

Pisimpään yritys on ollut nykyisissä tiloissaan Tammelassa. Tänne tultiin 2001 ja jälleen tilanpuutteen vuoksi. Tilat haluttiin pitää keskustan tuntumassa tuolloinkin. – Sijainnin merkitys on vuosien aatossa vähentynyt, mutta esimerkiksi avaintenhallinnan osalta on hyvä, että meille on helppo päästä, Ari kertoo. Sijainnin merkitystä on vähentänyt ainakin se, että tietoa ja tuotekuvauksia löytyy pitkälti verkosta ja asiointiin ei vaadita myymälässä käyntiä. Lisäksi myös kiinteistöyhtiöt, jotka aikaisemmin saapuivat paikan päälle tekemään tilauksia, hoitavat asiat tänä päivänä aika pitkälti verkon kautta. Mitään akuutteja poismuuttosuunnitelmia yrityksellä ei kuitenkaan ole, vaikka suurempia tiloja etsitään jälleen.

Monipuolinen toimikenttä

Lukkoihin ja avaimiin liittyvä toiminta ei tänä päivänä ole Ajan Lukon tehtäväkentästä likimainkaan koko totuus. Merkittävä tekijä se tosin edelleen on, sillä lukituksiin liittyvillä ratkaisuilla ja palveluilla tehdään edelleen yli puolet liikevaihdosta. Oviautomatiikka, porttiautomatiikka, kulunvalvontajärjestelmät, hälytysjärjestelmät ja kameravalvonta ovat kaikki yrityksen toimikenttää. Ovipuhelinjärjestelmien jälkiasennukset taloyhtiöihin ovat nekin yrityksellä hyvin hanskassa, ainakin

27

...tilaa taloosi Termexlämmöneriste puhallettuna! Omakotitalot ja taloyhtiöt – meiltä energiaa säästävä, ekologinen selluvillaeristys. DIGITAALISEEN TUNNISTIMEEN perustuvat älylukot ja –avaimet tarkoittavat, että yhä harvempi tänä päivänä myytävä lukitusratkaisu tarvitsee tänä päivänä enää perinteistä avainta. Kuvassa nykyaikaista ratkaisua esittelee Esa Karjalainen.

markkinaosuudesta päätellen. – Tampereella me teemme niistä varmaankin noin 80 prosenttia, Esa kertoo. Lisäksi yritys tarjoaa myös avainhallintapalveluita, jonka myötä esimerkiksi isännöitsijätoimisto voi halutessaan jättää avaimet heille säilöön ja talojen avainrumba pyörii Ajan Lukon hallinnoimana. – Avaintensäilytysriski on varsin merkittävä, sillä monessa taloyhtiössä on yleisavaimia, joilla aukeaa hyvin moni ovi. Itse asiassa Finanssiala ry onkin antanut tarkat määräykset avainten säilytykseen ja suojaamiseen.

Ei mikään maailman syklisin ala

Lukko- ja turva-ala eivät ole niitä syklisimpiä toimialoja. Pieniä notkahduksia isommat talousmuutokset kyllä ovat aiheuttaneet, mutta mitään varsinaisia jyrkkiä nousuja tai laskuja ei 50 vuoteen ole ollut. 90-luvun lama on tähän ehkä ainoa poikkeus. Muuten toiminta on ollut pi-

kemminkin tasaisen varmassa kasvussa läpi koko yrityksen historian. – Ihmisten kulkemiseen ja turvallisuuteen liittyvät tarpeet eivät häviä mihinkään, vaikka suhdanteet vaihtelevat, Ari huomauttaa. Entä mitä lisäarvoa perheyrityksen status liiketoimintaan tuo? – Perheyrityksenä pystymme tarjoamaan aina asiakkaalle kasvot ja vastuuhenkilön. Lisäksi paikallisena yrityksenä ymmärrämme tämän alueen yrityksiä, taloyhtiöitä ja isännöitsijöitä sekä heidän tarpeitaan hyvin. Ja toki näin työt eivät aina pääty kun kello on 16, vaan jos silloin on hoidettavia asioita, niin ne kyllä hoidetaan. Joustavuus ja jatkuvuus ovat perheyrityksen tärkeimmät lisäarvotekijät, Ari tuumaa. Ilman arvomme ymmärtävää, vastuuntuntoista ja ammattitaitoista henkilökuntaa tästä ei tietenkään tulisi mitään, he tuumaavat yhdestä suusta.

Kupari Ky

Puh. 040 726 5295 juha@eristystampere.fi www.puhallusvillatampere.fi

TUPLAA KATTOSI KÄYTTÖIKÄ LA-KATTOHUOLTO.FI

HUOLLATA KATTO - SÄÄSTÄ RAHAA

• KATTOJEN VUOSIHUOLLOT • TIILI/PELTI/HUOPAKATTOJEN PUHDISTUKSET JA PINNOITUKSET • KASVUSTON TORJUNTA JA POISTO • KATTOTURVATUOTTEET, SADEVESIJÄRJESTELMÄT, PELLITYKSET

OTA YHTEYTTÄ! LASSE NISKANEN p. 0400 159 817 lasse.niskanen@la-kattohuolto.fi

Jatkuu seuraavalla sivulla →

Viisi asiakasryhmää

Yrittäjätrio arvioi, että heidän asiakaskuntansa jakaantuu tänä päivänä aikalailla viiteen eri ryhmään. Näistä volyymiltaan isoin ovat taloyhtiöt, joiden parissa tehdään noin 40 prosenttia liikevaihdosta. Teollisuuden ja yritysasiakkaiden osuus on noin 20 prosenttia, rakennusliikkeiden ja julkisen sektorin noin 15 prosenttia ja hännänhuippuna yksityiset kuluttajat noin viisi prosenttia. KUVAN LUKKO ei ole ihan tämän vuoden mallistoa.

Eristyspalvelu

Parhaat betonit

Turkkilanjärventie 6, 39200 KYRÖSKOSKI Puh. (03) 371 6106 laurilanbetoni@laurilanbetoni.fi www.laurilanbetoni.fi


28

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Kuva: ilOQ

... jatkoa edelliseltä sivulta

Digilukko on yhä useamman taloyhtiön valinta Lukkotekniikka on kehittynyt valtavasti viimeisen 50 vuoden aikana. Sähköiset lukitukset alkoivat yleistyä etenkin yrityspuolella jo 80-luvulla, mutta perinteinen mekaaninen lukko on pysynyt ykkösenä aina näihin päiviin asti. Jonkin verran kulunvalvontaratkaisuissa on käytetty esimerkiksi sormenjälkeen perustuva tunnistusta, mutta ainakin asuntojen ovissa tällä hetkellä selkeä ykkönen ovat digitaaliseen tunnistimeen perustuvat älylukot ja -avaimet. Yrittäjien mukaan digitaaliset lukot löivät tosissaan itsensä läpi vuonna 2013. Siitä eteenpäin ne ovat olleet yhä useamman taloyhtiön valinta. – Taloyhtiöiden hallitukset, jotka tulevat meille tänne kuulemaan lukitusratkaisuista, valitsevat kyllä 80-prosenttisesti ne digitaaliset ratkaisut tänä päivänä, Esa Karjalainen sanoo.

Digiavaimen hukkaamisesta koituu perinteistä pienempi haitta

Lukituksen digitalisoituminen on turvallisuuden kannalta hyvä asia. Toimitusjohtaja antaa tästä käytännön esimerkin. – Kun aikaisemmin joku taloyhtiössä hukkasi mekaaniseen lukkoon perustuvan avaimen, jolla pääsi pait-

si omaan asuntoon myös yhteisiin tiloihin, tarkoitti se, että periaatteessa piti myös kaikki yhteistilojen lukitusratkaisut uusia. Se tuli kalliiksi, ja avainten tilauksessa meni kosolti aikaa, hän aloittaa. Digitaalinen lukitus tarjosi tähän apua, sillä kun avain nyt katoaa, riittää, että paikalle tulee lukkoseppä ohjelmointilaitteineen, käy lukot läpi ja antaa uuden avaimen kadonneen tilalle. – Eli siis vain yksi kadonnut komponentti pitää uusia, hän jatkaa. Kaikista uusimmissa, älylukoissa kehitys on jälleen loikannut eteenpäin. Kun avain katoaa, se voidaan ottaa etäohjatusti kokonaan pois käytöstä, ilman että mitään muuta tarvitsee tehdä. – Ja tämän voi tehdä vaikka kännykältä, Ari jatkaa. Lukkoseppien työ on sekin muuttunut. Toki kädentaitoja edelleen tarvitaan, mutta työn fyysinen taakka on nykyään paljon kevyempi kuin aiemmin. – Nykyään paljon työstä tehdään tietokoneella. Meilläkin lukkosepällä voi mennä koko päivä koneen ääressä, hän kertoo. ●

YRITYKSEN TÄRKEIN yhteistyökumppani on kotimainen lukkojätti Abloy, joka on myös kiistaton markkinajohtaja Suomessa. Toisaalta etenkin älylukkopuolella se on saanut hyvän kirittäjän kotimaisesta ja vahvasti kansainvälistyneestä iLOQ-yhtiöstä, joka on toinen kova suomalainen lukkotoimittaja.

Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA, AJAN LUKKO, iLOQ JA PIXABAY Kuva: Pixbay

Jos toiveissa on varma työpaikka, kannattaa harkita lukkosepän uraa Ajan Lukko työllistää tällä hetkellä 24 ihmistä. Heistä varsinaisia asentajia on yhdeksän. Juuri asentajapuolella on parhaillaankin haku päällä, sillä ainakin kaksi asentajaa oltaisiin valmiit palkkaamaan vaikka tältä istumalta. Se ei kuitenkaan ole mikään ihan helppo rasti, sillä kyseessä on ammattiryhmä, jonka työllistymisprosentti on hyvin lähellä sataa prosenttia. – Minä ainakaan en tunne yhtäkään työkykyistä lukkoseppää, joka olisi työtön, Mia sanoo. – Ja jos lukkosepäksi valmis-

tuu, töitä löytyy oikeastaan mistäpäin Suomea tahansa, Ari lisää ja huomauttaa, että alaa lukkosepät vaihtavat hyvin harvoin. – Ainakin omasta mielestäni työn suola on myös se, että kehitys on nopeaa ja koko ajan tulee uutta. Tekniikasta tässä hommassa on vähän pakko tykätä, Ari kertoo. Sen yrittäjät myöntävät, että ala oli jo jossakin vaiheessa vaarassa pahasti ukkoutua. – Sähköinen kehitys muutti suuntaa ja sai myös nuorempaa polvea innostumaan alasta. Nyt

Puurakentamisen ammattilainen Olemme erikoistuneet terassien tekoon ja muihin kodin pienremontteihin:

● ● ● ● ●

lasitetut terassit, viherhuoneet laiturit mökkien pystytykset portaat ovien ja ikkunoiden asennukset

Pyydä ilmainen arviointikäynti: jukka.koskinen@villafeeling.fi p. 050 516 8886 VillaFeeling Tmi, Puutie 51, 35700 Vilppula

Kiitämme

asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme. Työ jatkuu!

www.ajanlukko.fi

KATTOREMONTTI WWW.PISAKATTOREMONTTI.FI Tiilikattojen pinnoitukset Ormax-valtuutettu pinnoittaja

samaa on aiheuttanut alan digitalisaatio, Esa kertoo. Jos siis joku miettii alaa, jolla työpaikka olisi kutakuinkin taattu, kannattaa asia painaa korvan taakse. Mitään suoranaista lukkoseppäkoulua ei Suomesta löydy, vaan alan niksit on opittu oikeastaan aina oppisopimuskoulutuksella. Tyypillisesti tätä ennen pohjalla on joko sähkö- tai automaatioasentajan tutkinto. Alan ammattitutkinnon voi sitten suorittaa noin 1–2 vuoden kuluttua oppisopimuksen aloittamisesta.


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Yksi YRITYSMUUTON ehdottomista ytimistä on välttyä HUKKAAMASTA

AIKAA.

Olisi liioittelua väittää, että yritysmuutto sujuisi meiltä yhtä nopeasti kuin renkaanvaihto formulavarikolla. Mutta idea on sama:

saada yrityksen matka jatkumaan niin nopeasti kuin suinkin. Kaikki mitä sinun tarvitsee tehdä, on soittaa meille. Me hoidamme sen, mistä on tarpeen huolehtia. Kaiken hyvän juju on a) osaamisessa ja

b) yksityiskohtien hallinnassa. Lue lisää: www.niemi.fi Niemi Tampere Suonsivunkatu 14 33420 Tampere

ereen Soita Tamp oomme r e m u n lu e palv 20 020 554 56

TERVETULOA K-CAARAAN! Suomen suurin Volkswagen-, Audi- ja SEAT-henkilöautojen sekä Volkswagen Hyötyautojen -jälleenmyyjä ja monipuolisten autoilun palveluiden tarjoaja. k-caara.fi

Mihin ikinä autoa tarvitsetkaan.

Audi Hatanpään puistokuja 32, Tampere Myynti

010 533 1880

Huolto

010 533 1890

Volkswagen ja SEAT Hatanpään valtatie 42, Tampere Myynti, Volkswagen

010 533 1840

Myynti, SEAT

010 533 1855

Myynti, Hyötyautot

010 533 1860

Myynti, vaihtoautot

010 533 1870

Huolto, Volkswagen ja SEAT 010 533 1810 Huolto, Hyötyautot

010 533 1801

Varaosat

010 533 1830

Vauriokorjaamo

010 533 1820

29


30

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Tampereen Crazy Townissa majoittu 85 yrityksen muodostama heimo Tampereen Rautatienkadulla, Tampereen entisen postitalon viitoskerroksessa toimi aiemmin Postin lajittelukeskus. Vielä kymmenen vuotta sitten käytännössä liki jokainen Pirkanmaalta lähtenyt tai tänne saapunut kirje kulki sitä kautta. Lähetyksiä tilassa ei ole käsitelty enää hyvään toviin, mutta vilinää siellä riittää edelleen. Vuonna 2017 tilassa aloitti useamman yrityksen yhteistilaksi tarkoitettu Crazy Town Tampere. Yhteisötilan suosiosta kertoo aika paljon se, että syksyllä tiloja laajennettiin, koska aikaisemmissa seinät tulivat pahasti vastaan.

K

olmen toimintavuotensa aikana Crazy Town Tampere -yhteisöstä on kasvanut iso poppoo. Tuoreimpien lukujen mukaan siihen kuuluu jo 85 yritystä. Työpaikoiksi käännettynä määrä on tätäkin suurempi; saman oven takana työskentelee päivittäin reilut 200 työntekijää.

Hervannasta liikkeelle

Tampereen Crazy Townia alusta asti kipparoinut Timo Lahti on toiminut vastaavan kaltaisissa toimissa aikaisemminkin. Crazy Townin perustajiin kuuluvan Mikko Markkasen ja Lahden polut osuivat yksiin, kun Markkanen oli tutustumassa Hervannassa niin ikään työtiloja pääosin start up-yrityksille vuokranneeseen toimijaan, jonka vetäjänä Lahti tuolloin toimi. Kohtaaminen johti siihen, että pian hän olikin pistämässä pystyyn Crazy Town Tamperetta. Lähdettiin nollasta, sillä Laineen allekirjoittaessa työsopimuksen ei edes sopivia tiloja ollut vielä löydetty. – Olin asiasta yhteydessä Business Tampereen Raimo Vähämaahan, joka puolestaan yhdisti minut Heikkiin, Timo Lahti taustoittaa ja kääntää katseensa vakuutusyhtiö Fennian Pirkanmaan aluejohtaja Heikki Tiihosen puoleen. Puheenvuoro vaihtuu lennosta. – Raimo soitteli ja kyseli minulta, olisiko minulla jotain ideaa, missä Tampereella olisi tilaa tällaiselle ajatukselle. Ensin mieleeni ei tullut mitään, mutta sitten muistin, että Fennia oli aiemmin ostanut Postitalon kiinteistön, johon tällainen toiminta olisi luonteva perustaa, Tiihonen kertaa.

Tila vakuutti ensi näkemältä

Tampereen entisessä postitalossa oli vielä noihin aikoihin, eli kesällä 2016 meneillään iso remontti ja laajennustyömaa. Sen myötä postin entiselle tontille syntyi tuhansia neliöitä uutta konttoritilaa ja asuntoja. Myös rakennuksen ulkokuori pistettiin paraatikuntoon. Crazy Townin tulevat tilat olivat tosin olleet käyttövalmiina tuolloin jo jonkin aikaa. Niissä aiemmin toiminut Teleperformance oli muuttanut uusiin tiloihin vähän aikaisemmin. Timo Lahti kutsui itsensä kylään ja vakuuttui. – Minulle tuli jo ensivisiitilläni fiilis, että tämä voisi olla meille juuri sopiva. Mieleeni tuli Philipsin Eindhovenissa sijaitseva Innovation Center, jossa samalla tavalla keskellä ti-

laa on lava-alue, ja työpisteet rakentuvat sen ympärille, hän vertaa. Paikka oli myös sijainniltaan optimaalinen, sillä se oli paitsi keskellä Tampereen keskustaa myös rautatieaseman naapurissa. Sinne oli siis hyvin helppo tulla ja mennä.

Pystyyn pistettiin 50 pienempää toimistoa

Aivan sellaisenaan tilaa ei tosin voitu yritysyhteisön käyttöön ryhtyä käyttämään. Siinä missä koko korkea huoneisto oli ollut yhtä aiemmin yhtä suurta avokonttoria, piti sinne nyt tehdä yhteisen tilan lisäksi myös lukollisia toimistohuoneita. Niitä valmistui muutaman kuukauden aikana viitisenkymmentä. – Toimistoista suurin osa on sovitettu 2–4 ihmisen tarpeisiin sopiviksi, mutta niitäkin on yhdistelty luovasti tarpeiden muuttuessa, Laine huomauttaa. Kokonaan tilaa ei kuitenkaan seinitetty. Huoneet sijoitettiin avaran tilan reunoille ja keskelle jätettiin kaikille yhteinen tila lavoineen ja pöytäryhmineen. Lisäksi tilaan tehtiin useampia kokoustiloja, jotka ovat kaikkien jäsenyritysten käytettävissä ilman erillistä korvausta.

Heimo on syntynyt

Crazy Town -yritysidea on alun perin lähtöisin Jyväskylästä. Ensimmäisen tätä nimeä kantaneen yhteisöllisen työtilan pistivät pystyyn kaupungin ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikön eli Tiimiakatemian, kasvatit. Vuosi oli 2003. Nimensä yritys sai kuulopuheen mukaan siitä, kun joku yritysakatemian opettajista luonnehti opiskelijoiden suosimaa oleskelutilaa crazy town -nimityksellä. Se jäi elämään. Toiminta käynnistyi viiden yrityksen ja noin 20 hengen ryhmällä. Tai – kuten Crazy Townin omassa kielenkäytössä preferoidaan– heimolla. Perustajiin kuuluneen Mikko Markkasen mukaan lähteneet tahot halusivat rakentaa paikan, jossa voitiin oppia toisilta, jakaa kustannuksia ja lähteä tekemään liiketoimintaa vertaisten kanssa. Edelleen, vaikka toimintaa onkin nykyään neljässä eri kaupungissa, on punainen lanka säilynyt samana. – Crazy Town tarjoaa oppimis- ja liiketoimintaheimon pienyrityksille, freelancereille sekä erilaista asiantuntijatyötä tekeville, hän summaa.

Pääasiassa tietotyötä

Markkasen kuvaus osuu yhteen myös

Tampereen heimolaisten suhteen. Prosentuaalisesti heistä isoin osa tuntuu tällä hetkellä edustavan ICT-alan yrityksiä, etenkin ohjelmisto- ja pelialan yrityksiä. Kirjo on hyvin laaja, sillä porukasta löytyy myös asianajaja, hyvinvointivalmentaia, sosiaalisen median asiantuntijoita, hoitovapaalla olevien äitien järjestö, Bitcoin-toimijoita sekä yhtenä tuoreimmista stand-up koomikko. Asiakkaina on edelleen myös muutama aivan alusta asti paikalla ollut toimija. Heistä yksi on Tommi Pajala, jonka bisnes on rahoitushakemusten tekeminen kasvuyrityksille. Hänelle paikka on siis sopinut kuin nenä päähän.

Kahden sadan kuukausijäsenyys

Huokeimmillaan täysvaltaiseksi Crazy Townin jäseneksi pääsee 200 eurolla kuukaudessa. Silloin omaa kiinteää työpistettä ei ole, mutta muuten käytössä ovat kaikki Crazy Townin yleiset työpisteet ja palvelut. – Täältä saa postilokeron, siivouksen, neuvottelutilojen käyttöoikeuden, kahvit ja teet sekä mahdollisuuden osallistua kaikkeen meidän toimintaanne, vetäjä listaa. Kovin paljon kalliimmaksi ei tule myöskään oma lukollinen työtila. Neljän hengen toimistotilat voi saada käyttöönsä noin tuhannen euron kuukausikorvausta vastaan. Lisäksi jäsenyys tarkoittaa sitä, että työtiloja on mahdollisuus käyttää myös muissa Crazy Townin toimistoissa eli tällä hetkellä Jyväskylässä, Porissa ja Hämeenlinnassa.

CRAZY TOWNIN tiloihin pääsee työskentelemään jäsenyydellä, joka on edullisimmillaan v

Lisätila tuli tarpeeseen

Paikan suosiosta kertoo jotakin sekin, että viime vuonna käyttöön otettiin tilasta myös täysin uutta tilaa. – Meillä tuntui tulevan uusia jäseniä ikkunoista ja ovista kesällä, joten lisätilat tulivat tarpeeseen. Laine kertoo. Yksi varsin luontainen putki Tampereella on, että Finlaysonilla sijaitsevasta, start-up yrityksille tarkoitetusta, Tribe startup-yhteisöstä siirrytään Crazy Towniin. Näissä tiloissa puolestaan ollaan siihen asti kun tekijöitä alkaa olla yli 10. Sen jälkeen yleensä etsitään jo omia tiloja. Näitä tapauksia on Crazy Townin kolmevuotiseen historiaan mahtunut jo useampikin. – Ja aika monelle on löydetty tilat myös samasta Postin kiinteistöstä, Laine huomauttaa.

Kova käyttöaste

Lisäneliöiden ansiosta Crazy Townis-

TAMPEREEN CRAZY Townia pyörittäjä Timo Lahti (2. vas) esittelee tiloja fennialaisille. Vierailulla olivat Fennian konsernijohtaja Antti Kuljukka (vas.), Pirkanmaan aluejohtaja Heikki Tiihonen sekä Henki-Fennian toimitusjohtaja Alexander Schosskoff.

sa on tätä haastattelua tehdessä helmikuun alkupuolella vähän vapaatakin tilaa. – Juuri nyt meillä olisi vapaana yksi neljän henkilön työtila, johon voisi muuttaa vaikka tänä iltana, jos haluaisi, vetäjä kertoo. Käyttöaste on kuitenkin erinomaisen korkea. Vaikka viime syksynä tilaan saatiin lisäneliöitä, ovat tilat tälläkin hetkellä noin 95 prosenttisessa käytössä. Ve-

Monipuolinen asennusurakoitsija Maanrakennus Salaojat Sadevesijärjestelmät Muovihitsaus Timanttiporaus Puh. 0400 131 363

www.pmp-asennus.fi

Soita minulle ja sovitaan tapaamisesta!

täjän mukaan toimistoa vuokraavissa yrityksissä vaihtuvuus on ollut varsin vähäistä. Avoimien työpisteiden puolella vaihtuvuus on puolestaan suurempaa, jo siitäkin syystä että aika usein niitä tarvitsevat asiakkaat tekevät liikkuvaa työtä, jossa joustavuus on valttikortti. – On meillä myös yksi jo melko pitkäaikainen jäsen, joka käytännössä asuu Kiinassa ja käy Tampereella


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

uu jo yli Kuva: Crazy Town

31

geissa toimivien pisteiden määrä tulee kasvamaan. – Kunhan saamme tähän hyvä sijoittaja mukaan, on tarkoitus laajentaa, Laine kertoo. Pääkaupunkiseudun lisäksi etenkin Turku, Oulu, Lahti, Kuopio ja Pohjanmaalta Vaasa tai Seinäjoki ovat kiikarissa. Meillä on useammasta kaupungista jo paikatkin aika pitkälti katsottuna, hän jatkaa. Crazy Townin Markkanen on visioinut heimonsa tulevaisuuden vielä pidemmälle. – Ensitavoite on kasvaa Suomen merkittävimmäksi ja myöhemmin Itämeren merkittävimmäksi liikkuvien asiantuntijoiden heimoksi, hän visioi.

Tyytyväinen vuokranantaja

Fennian Heikki Tiihosen mukaan Crazy Town on ollut vakuutusyhtiölle paljon muutakin kuin vuokralainen. Hänen mukaan yhteistyö Crazy Townin kanssa on tarjonnut heille paitsi mahdollisuuden asiakkuuksiin, myös mahdollisuuteen ymmärtää uudenlaista yrittäjyyttä ja heidän tarpeitaan. – Tämä on tulevaisuutta, ja meille tämä on yksi tapa olla mukana uudenlaisessa yrittäjyydessä. Siinä missä yritys aikaisemmin perusti itselleen toimipisteen, on moderni toimitapa tällainen. Monesta hyvästä idusta on tullut hienosti kasvavia yrityksiä. Tällä yrittäjyyden ja työllistymisen kasvua tukevalla toiminnalla on merkitystä myös Tampereen talousalueelle, Tiihonen totesi. Samaan aikaan Pirkanmaan Yrittäjä -lehden kanssa tiloihin tutustumassa oli myös Fennian pääkonttorilta konsernijohtaja Antti Kuljukka sekä Henki-Fennian toimitusjohtaja Alexander Schosskoff. Myös Kuljukka oli samoilla linjoilla Tiihosen kanssa. – Fenniahan on strategiassaan asemoinut itsensä yritysten taloudellisen turvallisuuden neuvonantajaksi. Yrittäjien yhtiönä alueellisen yritystoiminnan aktiivinen ja kasvava yhteistyö sekä yrittäjyyden tukeminen eri keinoin on myös meidän tehtäväämme. Itse näen tämänkaltaisen yhteistyön hyvin luontevana Fennialle, Kuljukka kommentoi.

vain 200 euroa kuukaudessa.

Pendelöijissä piilee potentiaalia

PERJANTAIJALLUN AIKA. Se perinne Crazy Townissa on ollut alusta saakka, että jokainen perjantai koko heimo kokoontuu yhteistiloihin jalluryypylle. Viikko siis kilistellään päättyneeksi yhteistuumin.

vain noin kerran kuussa. Silloin hän monesti onkin täällä aikalailla ympäripyöreitä päiviä, vetäjä kertoo.

Kovia kasvulukuja

Yhteisölliset työtilat tuntuvat olevan tällä hetkellä selvä työelämän trendi. Niiden kasvuprosentit niin maailmalla kuin Suomessakin ovat olleet hyvässä vedossa. Timo Laine siteeraa tuoreita tutkimuksia ja kertoo, että kasvu

edellisvuonna oli noin 36 prosenttia ja viime vuonnakin 24 prosenttia. – Yhteisöllisessä käytössä Suomessa on jo 680 000 neliötä, hän kertoo. Tosin samaan aikaan Suomesta löytyy myös miljoonaa tyhjänä ammottavaa toimistoneliötä.

Kiikarissa laajentuminen

Sekin on tässä vaiheessa jo hyvin selvää, että Crazy Townin eri kaupun-

Fennian Heikki Tiihonen uskoo, että mahdollisuuksia ja kysyntää Crazy Townin kasvulle on edelleen merkittävästi myös Tampereella. Esimerkiksi etätyön ja etätyöpisteiden mahdollistaminen Tampereen ja Helsingin väliä pendelöiville on merkittävässä roolissa tamperelaisen yrittämisen näkökulmasta. – Pelkästään Tampereelta Helsingissä käy päivittäin arvioiden mukaan noin 2000 työntekijää. Sehän olisi merkittävä ekoteko, jos osa pendlaajista tulisi rata-alueelle töihin. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA CRAZY TOWN

Ilmanvaihtotyöt A. Saarinen Oy

Betonielementtiasennusta

www.elementtiasennukset.fi

0400 623 319, ari.saarinen@iv-tyot.fi Tulotie 15, 33470 Ylöjärvi

www.iv-tyot.fi

✆ 0400 851 335

VESIKATTOURAKOINTIA LUOTETTAVILLA KOTIMAISILLA KATEPAL SBS-TUOTTEILLA • BITUMIKATTEET • VESIERISTYKSET • KATELAATAT • KATTOHUOLTO • PELLITYKSET • SUUNNITTELU JA NEUVONTA Koivistontie 33, Tampere | Kivirinne 1, Akaa | www.pirkanmaankattajat.fi


32

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

PIRKANMAAN KUUNNELLUIN PAIKALLISRADIO*

107,8 MHz

TAMPERE ❘ LEMPÄÄLÄ ❘ KANGASALA ❘ NOKIA ❘ PIRKKALA ❘ YLÖJÄRVI

www.radiosun.fi

*

OLETK O HUIPU URASI LLA? Amma ttitu matka tkinnoilla jatkuu !

Finnpanel Oy, KRT, Pirkanmaan alue kesä - marras 2019 (viikot 22-47)

Oli tavoitteesi olla sitten visionääri, miljonääri, Vuoden Yrittäjä, tiimipelaaja voittajajoukkueessa tai päivittää jo muuten huikeaa osaamistasi, ammattitutkinnot auttavat sinua eteenpäin. Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Koulutus alkaa 14.5.2020. Hae viimeistään 6.5.2020. Liiketoiminnan ammattitutkinto Liiketoiminnan palveluiden osaamisala, sihteeri ja assistentti Taloushallinnon osaamisala, kirjanpitäjä ja palkanlaskija Koulutus alkaa 17.3.2020. Hae viimeistään 11.3.2020. Lähiesimiestyön ammattitutkinto Koulutus alkaa 12.3.2020. Hae viimeistään 6.3.2020. Yrittäjän ammattitutkinto Koulutus alkaa 25.3.2020. Hae viimeistään 18.3.2020.

 LYHYTKOULUTUKSET Henkilöstöasiantuntija verkkokoulutus Koulutus alkaa 19.3.2020. Hae viimeistään 13.3.2020. Kirjanpidon perusteet verkossa Koulutus alkaa 25.3.2020. Hae viimeistään 13.3.2020. Yrittäjän peruskurssi Koulutus alkaa 6.4.2020. Hae viimeistään 31.3.2020. Suunnitellaan yhdessä opinpolku juuri sinulle! Lisätietoja: koulutussuunnittelija Heidi Rantanen, p. 041 730 0234, heidi.rantanen1@tampere.fi

TAMPERE

Nämä ja yli sata muuta koulutusta löydät www.tredu.fi


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Hannulla on vesiasiaa Yrittäjä Hannu Haanpään kädessä on kuvassa ehta käytössä ollut taloyhtiön juomavesiputki. Kuten kuvasta näkyy, ”vähän” on tullut putkistoon kuormaa vuosien saatossa.

Y

leinen uskomus kun on, että Suomessa hanasta tulee aina ja ainoastaan huippulaatuista vettä. Hannu Haanpään mukaan se ei ole koko totuus. Hänelle asia on tuttu, sillä hänen insinööritutkinnon lopputyönsä käsitteli ja tutki juuri vesijohtoverkostojen kunnon vaikutuksia kiinteistöjen käyttövesiverkkojen huoltotarpeisiin. – Pohjavesi Suomessa on kylläkin huippulaatuista, mutta haasteena on se mitä matkalla tapahtuu, Haanpää painottaa. Yrittäjän näkemyksiä ja tarinan voit lukea seuraavalta aukeamalta. →

PIRKANMAAN VEDENKÄSITTELY OY:N perustajayrittäjä Hannu Häänpään kädessä oleva esimerkkiputki on ollut – ei niin yllättävästi – varsin hyvä myynninedistäjä.

LOISTAVA SIJAINTI

JOUSTAVAT

TONTTIKOOT

WWW.VIRRAT.FI

VALMIS INFRA

TONTIT MYYNNISSÄ NYT

Kysy lisää: elinkeinopäällikkö Johanna Lamminmäki | 044 715 1444

MENESTY AKAASSA Sijainti alle puoli tuntia Tampereelta ja 1,5 tuntia Helsingistä Loistavat liikenneyhteydet pääradan ja valtateiden varrella Avainpaikkoina Akaa Point -yritysalue, asemanseutu ja moottoritien risteys Vahva yrittämisen verkosto

Me palvelemme 24/7: Jari Jokinen puh. 040 335 6098, Jukka Turunen puh. 040 335 3690

33


34

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Kuva: Hannu Haanpää

Kuva: Hannu Haanpää

... jatkoa edelliseltä sivulta Tamperelainen Hannu Haanpää voidaan ainakin jossakin mielessä laskea pakkoyrittäjien joukkoon. Hänestä nimittäin tuli yrittäjä pitkälti laman seurauksena. Kun palkkatyöt olivat kiven alla, oli aika yrittää yrittämistä. Nyt takana on tätäkin lajia jo kymmenen vuotta. Vuonna 2006 Kotkasta tuotantotalouden insinööriksi valmistunut Hannu Haanpää sai paperit kouraansa suotuisaan aikaan. Kännykkä-Nokia oli vielä voimissaan ja talouden imu Suomen nousukiidossa muutenkin sitä luokkaa, että insinöörit suorastaan revittiin töihin. Haanpääkin päätyi heti Kone Oyj:n leipiin Italiaan ja Suomeen palattuaan hänet rekrytoitiin suunnittelutoimisto Etteplanille.

TÄMÄNKALTAINEN NÄKY on tuttu Haanpäälle. Kuvassa oleva Honeywell-yhdistelmäsuodatin on suojellut länsitamperelaisen, noin satahuoneisen taloyhtiön käyttövesiverkkoa jo yli viisi vuotta. Suodattimen runko on uutena läpinäkyvyä ja kirkas.

Sitten rysähti

Asiat näyttivät siis hyviltä, kunnes syksyllä 2008 käynnistyi maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi, joka tunnetaan nyttemmin finanssikriisinä. Amerikan Yhdysvalloista liikkeelle loiskahtanut aalto räsähti pienellä viiveellä päälle myös Euroopassa. Ja tätä maininkia ei pitkä matka juuri ehtinyt laannuttaa. Itse asiassa vientivoittoiselle maalle kansainvälisten investointihyödykkeiden myynnin kutistuminen oli sen verran kova isku, että samalle tasolle nousemiseen meni täällä miltei vuosikymmen.

Uusi alku

Hannu Haanpää oli yksi tuhansista suomalaisista, joita globaali kriisi kosketti henkilökohtaisella tasolla. Tuoreena rekrytointina hän kun oli ensimmäisten joukossa, joille suunnittelufirmasta näytettiin ovea. Ja kun insinöörejä oli vielä pari vuotta sitten likipitäen metsästetty, tuntuivat työpaikat äkkiä tyystin kadonneen. Sitkeästä yrittämisestä huolimatta Hannukaan ei onnistunut hommia löytämään. Sekä yrittäjyyden että vesiasioiden pariin mies päätyi sattumalta. – Minulla oli tuttu kaveri töissä henkilöstöfirman vetäjänä ja häneltä kuulin, että Tampereella olisi vapaana myyntiedustajan paikka. Kävin haastattelussa, ja niin minut valittiin siihen toimeen, mies taustoittaa. Sekä vesiala että ylipäätään myyntityö olivat hänelle uppo-outoja.

Tuplainssi

Myös yrittäminen oli uusi tuttavuus, sillä myyntiedustajana toimiminen tarkoitti paitsi provisiopalkkaa myös oman yrityksen perustamista. Aivan alkuun laskutuksensa Hannu Haanpää toteutti isänsä jo olemassa olleen yrityksen kautta, mutta kun homma tuntui toimivan, oli aika pistää pystyyn oma yritys. Se sai nimekseen

KUVASSA HANNU Haanpää on ottamassa kaivoveden laatututkimukseen tarvittavaa vesinäytettä.

Pirkanmaan Vedenkäsittely Oy. Vauhtiin Haanpää lähti tosiaan yksittäisen yrityksen myyntiedustajana, mutta sen kanssa yhteistyö jäi muutamaan vuoteen. Koska ala kuitenkin tuntui kiinnostavalta ja Haanpää oli päässyt vauhtiin, päätti hän lähteä kehittämään yritystään uusien päämiesten eli laitevalmistajien kanssa. Laiskottelusta Haanpäätä ei ainakaan voi syyttää, sillä oman yri-

En usko, että tähän on ilman jonkinlaista kriisiä tulossa sen suurempaa herätystä.

Kolmen toimialan talo

Yksinyrittäjyys saa pian päätöspisteen Tällä hetkellä Haanpäällä on niin sanotusti haku päällä. Sen verran paljon hommaa on löytynyt, että yhden miehen harteille taakka alkaa olla jo turhan painava. – Tällä hetkellä etsin sopivaa palkkatekijää, joka voisi ottaa lisävastuuta etenkin tuosta kaivopuolen toiminnasta, Haanpää kertoo. Oma aika on kortilla sii-

tystoimintansa ohessa Haanpää pänttäsi itsensä tuplainsinööriksi. Sen ensimmäisen Kotkassa suoritetun tutkinnon rinnalla mies opiskeli TAMK:sta LVI-insinööriksi. Siinä vaiheessa tutkinnon saattoi suorittaa vain päiväpuolen opiskelijana, joten tutkintonsa hän suoritti kaiken työn lomassa. – Kaksi päivää viikosta pyrin pyhittämään opiskeluun ja kolme firmalle, hän kertoo. Yrittäjyyden siemen on muuten itänyt hyvin Haanpäiden perheessä. Vaikka isä onkin tehnyt pisimmän työuransa Akateemisen Kirjakaupan paperi- ja toimistotarvikkeiden myyntijohtajana, on hän vanhemmalla iällään aloittanut oman yritystoiminnan. Samaan uravalintaan on päätynyt myös ammattiurheilijana itsensä pitkään elättänyt pikkuveli Samuel Haanpää. Hän on monelle tuttu myös Suomen koripallomaajoukkueen eli Susijengin riveistä.

täkin syystä, että vuoden vaihteessa mies aloitti myös yhden päämiehensä maahantuojana. – Päivätoiminnan yhdistäminen kaikkeen muuhun työhön on aina riski. Ideana on, että pystyisin keskittymään vielä nykyistä tiiviimmin tähän teollisuuspuolen toimintaan, mies visioi.

Nyt takana on yrittämistä jo täysi vuosikymmen, joten toiminnan voidaan sanoa jo ajautuneen urilleen. Asiakaskunta on varsin monipuolinen, asiakkaina on niin yksityishenkilöitä, kuntia ja kaupunkeja kuin yrityksiäkin aina isoja teollisuuslaitoksia myöten. Haanpään mukaan hänen yrityksensä toiminta nojaa kolmeen kutakuinkin tasavahvaan tukijalkaan. Yhdistävänä tekijänä kaikessa on veden laadun parantaminen sekä veden tasalaatuisuuden varmistaminen. – Yritykseni toimialueet ovat käyttöveden, lämmitysjärjestelmien sekä kaivopuolen vesiratkaisut, hän aloittaa. Myös päämiehiä on yhtä paljon. Käyttöveden suodattimissa yrityksen yhteistyökumppanina on

www.pkpoy.com

TYÖSAUMARAUDOITTEET RISTIMÄELTÄ!

Rakennustuote Ristimäki Oy ristimaki@rtristimaki.fi ☎ 0400 625 248 www.rtristimaki.fi

yhdysvaltalainen Honeywell, lämmitys- ja jäädytysasioissa saksalainen Elector ja kaivopuolen suodattimissa kotimainen DEBE Suomi – niminen yritys. Näistä kolmesta läheisintä yhteistyö on Electorin kanssa. Vuodenvaihteessa solmitun sopimuksen myötä Haanpään yritys on saksalaiskumppaninsa Suomen maahantuoja.

Vedenlaatu vaikuttaa myös lämmönsiirtokykyyn

Eniten kasvupotentiaalia kolmesta toimialueestaan yrittäjä näkee lämmitys- ja jäähdytyspuolella. Se on jo nyt yrityksen kolmesta sektorista suurin, mutta kasvunvaraa riittää edelleen. Juomaveden osalta laatuvaatimukset ovat jo terveydellisistäkin syistä avainasemassa, kun taas lämmityspuolen suljetussa kierrossa asiaan ei ole kiinnitetty lähimainkaan yhtä paljon huomiota. Tosiasia kuitenkin on, että myös lämmitysveden osalta veden laadulla on väliä. – Veden vääränlainen sähköjohtavuus, kovuus ja ph-arvot aiheuttavat kaikki korroosiota putkistoon ja esimerkiksi tukkivat patteriventtiilejä ja tuovat muutenkin putkien sisäpinnalle epäpuhtautta, joka vaikuttaa oleellisesti lämmönsiirtokykyyn, yrittäjä summaa.

Sekä ajallista että rahallista säästöä

Yrityksen tarjoama ratkaisu tähän on fysikaaliseen ja kemialliseen reaktioon perustuva lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä, joka antaa putkistolle korroosiosuojan. Käytännössä ratkaisulla paitsi pidennetään käyttöikää myös vähennetään huolto- ja energiakuluja. – Tämä säästää energia ja tarkoittaa myös, että järjestelmät toimivat halutulla tavalla. Valmistajan mukaan energiansäästö on noin 3–8 prosentin luokkaa, joka koostuu esimerkiksi siitä, että vettä ei tarvitse ajaa hävikin takia yhtä korkealämpöisenä kuin ennen. Lisäksi myös venttiilien ja muiden huoltoa vaativien osien ongelmat vähenevät, yrittäjä esittelee. Tällä sektorilla ydinkohderyhmää ovat suunnittelijat, kaupungit, vuokrataloyhtiöt, kiinteistöjen omistajat sekä yritykset. – Monesti asiaan herätään, kun kiinteistössä on ollut haasteita esimerkiksi lämmön riittävyyden kanssa, tai jotkut venttiilit tuppaavat tukkeutumaan hyvin usein. Syy niihin ovat usein verkon epäpuhtaudet, hän kertoo.

Asenneilmasto haasteena

Yrittäjä huomauttaa, että veden tasalaatuisuus on tärkeää usein myös


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

teollisuudessa. – Kun yritys käyttää vettä esimerkiksi muottien jäähdyttämiseen, pitää laadun olla tasaista, jotta prosessit toimivat suunnitellulla tavalla, hän huomauttaa. Yrittäjä uskoo, että hänen edustamiensa järjestelmien suosiossa ei kolkutella vielä lähimainkaan potentiaalin ylärekisteriä. Yksi suurimmista hidasteista ovat hänen mukaansa ennakkoasenteet. Esimerkiksi Ruotsissa näihin tiedossa oleviin haasteisiin suhtaudutaan paljon ennakkoluulottomammin ja positiivisemmin. Siellä näissä vedenlaatuun liittyvissä haasteissa nähdään pikemminkin mahdollisuuksia. – Pakollisen kulun sijaan Ruotsissa ajatellaan monesti, että meille jää näin paljon enemmän viivan alle kun tämä prosessi saadaan toimimaan, hän kertoo.

Pohjavesi on reilassa, mutta verkosto ei

Ennakkoasenteet näkyvät erityisesti puheen kääntyessä käyttöveteen. Yleinen uskomus kun on, että Suomessa hanasta tulee aina ja ainoastaan huippulaatuista vettä. Haanpään mukaan se ei ole koko totuus. Häntä voi pitää aihealueen asiantuntijana jo siitäkin syystä, että hänen Tampereen ammattikorkeakouluun tekemänsä LVI-insinööritutkinnon lopputyö kä-

sitteli ja tutki juuri vesijohtoverkostojen kunnon vaikutuksia kiinteistöjen käyttövesiverkkojen huoltotarpeisiin. Haanpää korostaa pariinkin otteeseen, että ongelmana ei ole siis pohjaveden laatu, joka on Suomessa korkean maineensa veroinen. – Pohjaveden laatu Suomessa on erinomainen, ja sitä on riittävästi. Haasteena onkin se, mitä matkalla tapahtuu.

Nykytahdilla ei hyvä heilu

Haanpään mukaan ongelma on vanhan putkiston aiheuttamat epäpuhtaudet. – Rauta ja mangaani ovat tyypillisiä kiintoaineita eli epäpuhtauksia, joita vanhat verkostot aiheuttavat. Sen myötä wc:t voivat vuotaa ja poresuuttimet menevät tukkoon, jolloin joudutaan turvautumaan putkiremonttiin. Pirkanmaan Vedenkäsittelyllä on tarjota tähän tekninen ratkaisu, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että kiinteistön käyttöön tuleva vesi suodatetaan vielä erikseen ennen sen pääsyä talon vesijohtoverkostoon. Yrittäjän omassa lopputyössä esiin nousseet seikat kertovat karua kieltä. – Vesijohtoverkosto pitäisi uusia noin 70 vuoden välein, kun nykyisellä tahdilla Suomen uusimissykli on 500 vuotta, hän kertoo. Toisaalta

siihen, että asiaan olisi tulossa sen suurempaa muutosta, hän pitää aika epätodennäköisenä. – Melko usein olen kuullut, että meidän vetemme on hyvää, kun se tulee sen ja sen kaupungin verkosta. En usko, että tähän on ilman jonkinlaista kriisiä tulossa sen suurempaa herätystä. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA, HANNU HAANPÄÄ JA ELECTOR

35

YRITYSTONTTI

3-TIEN VARRELTA?  Joustavat tonttikoot  Valmis infra ja nopeat päätökset  Erinomaiset yhteydet: VT3, pääjunarata n. 5 min, Rauman syväsatama 2 h, Porin satama 1 h

Kuva: Eletor

HAANPÄÄN EDUSTAMA saksalainen Elector parantaa lämmitysjärjestelmien tehokkuutta ja vähentää huoltotoimenpiteitä.

Kaivopuolen asiakkaat löytyvät haja-asutusalueilta Yrityksen kolmesta toimisegmentistä selkeimmin yksityisille kuluttajille on suunnattu kaivopuolen toiminta. Asiakkaat tällä sektorilla ovat nimittäin käytännössä aina joko kesämökkiläisiä tai haja-asutusalueella vakituisesti asuvia talouksia. Pirkanmaan Vedenkäsittely tarjoaa heille mahdollisuuden teettää esimerkiksi kaivovedestä vesianalyysin, jossa selvitetään ensi alkuun sen hetkisen kaivoveden laatu, ja jos vedessä ilmenee haasteita, niihin etsitään ratkaisuja. – Ensin siis tutkitaan veden laatu, ja jos tarvetta on, mietitään, miten vedestä saadaan juomakelpoista, hän kirkastaa.

Helppoa kuin heinänteko

Haanpään mukaan tyypillisesti asiakkuus alkaa vesianalyysitilauksella. Yrittäjä mukaan vesianalyysien suosio lähti selvään nousukiitoon noin kolme vuotta sitten, kun sen tilaaminen helpottui oleellisesti. Yksittäisiä vesianalyysejä toteutetaan nyt pitkälti toistasataa joka vuosi. Kattava laborato-

IHMISET KATUVAT USEIMMITEN ENITEN SITÄ, ETTEIVÄT EDES YRITTÄNEET.

yrittäjät.fi/tulemukaan

rioanalyysi tehdään ulkopuolisen tahon toimesta, ja prosessi on tosiaan tehty asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. – Kotisivuiltamme löytyvällä lomakkeella asiakas voi tilata itselleen vedennäyttöön tarvittavan paketin. Kun vesinäyte on otettu ohjeiden mukaisesti, isketään paketti paluupostiin, yrittäjä esittelee.

Näissä tilanteissa vesi halutaan tutkia

Laboratoriot antavat yleensä testistä ainoastaan numeraaliset arvot, mutta Pirkanmaan Vedenkäsittelyn funktiona on avata asiakkaalle, mitä ne käytännössä merkitsevät. Kokonaisuudelle tulee hintaa 270 euroa. – Tämä hinta sisältää paitsi testituloksen, myös siitä kirjoitetun raportin. Jos tarvetta ilmenee, mukana on myös suosittelu siitä, miten veden laatua kannattaisi tai voisi parantaa, yrittäjä selkeyttää. Yrittäjän mukaan veden laatu kannattaa tutkituttaa, jos kyseessä on uusi kaivo tai jos edellisestä mittauksesta on kulunut yli kolme vuotta.

– Kiinteistöjen ostotilanteet ovat aika tyypillinen hetki analyysien tekoon, mies kertoo.

Pirkanmaan haasteena uraani, radon ja arseeni

Aika usein näytteenotto johtaa myös jatkotoimenpiteisiin. Yrittäjän oma arvio on, että noin 70 prosenttia tarpeita vaativista analyyseistä johtaa myös jatkotoimenpiteisiin. – Tyypillisimmät haasteet Suomen pora- ja rengaskaivoissa ovat liian korkeat rauta-, mangaani ja rikkivety- pitoisuudet, mutta Pirkanmaalla myös uraani, radon ja arseeni ovat usein liian korkeita, hän kertoo ja vakuuttaa, että Pirkanmaan Vedenkäsittelyllä on tarjota näihin kaikkiin ongelmiin toimiva ratkaisu, sillä heidän edustamansa suodatinsarja pystyy suodattamaan käyttöön tulevasta vedestä pois kaikki edellä mainitut epäpuhtaudet. Hintaa asennuksineen suodattimelle tulee noin parituhatta euroa. Pääsääntöisesti asennuksista vastaa yhteistyökumppani, ylöjärveläinen LVI-Kurikka Oy.

Valmisbetonit Pirkanmaalla toimittaa MV Betoni Oy MV Betoni Oy Ville Mantila 050 366 4464 ni.fi o t be mv

Soita ja kysy myös muista vapaista tonteista! Jarmo Kyösti, tekninen johtaja 044 786 5601, jarmo.kyosti@parkano.fi VT3n ja pääjunaradan varrella

Tampere 03 2773 500 Pirkkala 03 2772 511 Kangasala 03 2772 555

HRKKONEVUOKRAAMOT

Ohutlevytuotantoa jo vuodesta 1975! Saat kauttamme laserleikkeet särmättynä, hitsattuna ja pintakäsiteltynä. Meidän kautta saat myös rakennusten peltilistat! Kysy tarjousta tarvitsemillesi tuotteille!

Aakkulantie 50 ■ 36200 Kangasala levynelio@levynelio.fi ■ www.levynelio.fi


36

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

KARI TOLONEN, järjestöneuvos ja Chaine des Rotisseurs -järjestön Officier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan pirkanmaalaisen ravintolan ruokatarjontaan.

KU K A? VIERAS: Jussi Haavisto, maarakennus T. Haavisto Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja ASUU: Kangasalan liutussa HARRASTUKSIA: Ulkoilu koirien kanssa, mini-triathloneja, järjestötoiminta ja politiikka. LOUNASPAIKKA: ravintola Paakari Kangasalla

RAVINTOLA PAAKARIN lounasruokana paistettua siikaa.

JÄLKIRUOKANA NAUTIMME karpalojäädykettä.

Rakennusalannäkymät

LOUNASVIERAANA toimitusjohtaja Jussi Haavisto.

K

un lounasvieras on Kangasalta, niin tokihan me valitsemme myös lounaspaikan pari vuotta sitten kaupunki-statuksen saaneelta paikkakunnalta. Lyhyen pohdinnan jälkeen päädymme jo vuodesta 2006 asiakkaita palvelleeseen ravintola Paakarin. Täyden palvelun ruokaravintola toimii Ruutanantiellä aikanaan postin tilaksi valmistuneessa jugend-talossa. Lounaaksi vieraamme valitsi seuraavan menun: häränhäntää, paistettua siikaa ja jälkiruoaksi karpalojäädyke kahvin kera. Maarakennusfirman toimitusjohtaja Jussi Haavisto kertoo viihtyvänsä itsekin keittiöpuuhissa. Varsinkin erilaiset liharuoat hirvestä ja porosta ovat mieluisia askareita. Mieliruoaksi Jussi Haavisto nimeää poronkäristyksen.

Vieraamme toisessa polvessa jatkama perheyritys rakentaa Pirkanmaalla, ja ainakin tällä hetkellä tahti on oikeinkin hyvä. Haaviston mukaan erilaisia urakkatarjouspyyntöjä on sadellut viime aikoina ennätysmääriä. Siitä voi päätellä, että ainakin Pirkanmaalla rakentaminen jatkuu vilkkaana. – Ehkä kauempana keskuksista voi näkyä jonkinasteista hiljentymistä, mutta ei varmaan kuitenkaan mitään dramaattista pudotusta. Maarakennus T. Haaviston liikevaihto on noin 7,5 miljoonaa euroa. Työllistäjänäkin se on merkittävä. Jussi Haaviston mukaan heillä on 40 omaa työntekijää, ja lisäksi hommia heille tekee kymmenkunta aliurakoitsijoiden työntekijää. Jussi Haaviston mukaan ongelmana alalla on työvoiman niukka tarjonta varsinkin perustyöntekijöiden osalla. Päteviä kaivurimiehiä kun ei ihan joka oksalla tunnu istuvan. Sitä Haavisto pitää positiivisena asiana, että rakennus- ja kaivulupakäytäntö on sujuvoitunut sähköisen lupajärjestelmän käyttöönoton myötä. Sen sijaan normien purkutalkoot olisivat saaneet hänen puolestaan jatkua vaikka vähän pidempäänkin. – Erilaisten työkorttien viidakko on tullut EU-määräysten takia, ja se tuo rakentajille merkittäviä lisäkustannuksia, Haavisto tuumaa.

ALKURUOKANA häränhäntää.

Tieverkoston kurja kunto harmittaa

Maamme tieverkosto varsinkin pääteiden ulkopuolella on todella murheellisessa kunnossa. Vieraamme ihmetteleekin valtiohallinnon menettelyä, kun joka vuosi pitää taistella rahat väylien kunnostamiseen erikseen. – Kyllä autoilijoilta ja ammattiliikenteeltä kerätyillä verorahoilla pystyttäisiin pitämään tiet loistokunnossa, jos vain niin haluttaisiin, toteaa Jussi Haavisto.

Yrittäjien tulisi osallistua kunnalliseen päätöksentekoon

Haavisto harmittelee vähän sitäkin,

JUSSI HAAVISTO esittelee kuvaa Polskis-jänis patsaasta, jonka hän vaimonsa Saijan kanssa on lahjoittanut Kangasalan Uimahalliin.

että yrittäjät ovat aika passiivisia osallistumaan kuntalaisten yhteisten asioiden hoitamiseen paikallistasolla. – Yrittäjähän ei ole valtuustossa ajamassa omaa asiaansa vaan tuomassa päätöksentekoon asiantuntemustaan yhteiseksi hyväksi, Haavisto toteaa. Hän myös elää kuten opettaa. Mies on itse istunut Kangasalan valtuustossa jo vuodesta 2009. Oy Suomi Ab:stä puhuttaessa Jussi Haavisto kertoo olevansa huolissaan nuorten työttömyydestä ja toivookin kovasti, että nuorten ajatusmaailma muuttuisi siihen suuntaan, että työssä on käytävä eikä kannata jäädä kotiin makaamaan.

Kaihtimet ja markiisit sekä liukuovet ja kaapistot

Yrittäjä, tervetuloa Pälkäneelle!

Pälkäne on kehittyvä kunta lähellä suuria kasvukeskuksia, mutta silti maaseudun rauhassa. Pälkäneen kunnalla on vapaita yritys-, omakotitaloja rivitalotontteja. Lisätietoja saat osoitteesta palkane.fi sekä numerosta 050 521 5240.

• Sälekaihtimet ja varaosat • Parveke- ja terassikaihtimet • Rulla-, vekki- ja laskoskaihtimet • Pimennys- ja screenkaihtimet • Verhokiskot ja -tangot • Liukuovet ja kaapistot • Taite- ja tilanjako-ovet • Markiisit ja screenit • Tahoma-automaatiojärjestelmä www.kaihdinpukkila.fi • SomfyProtect

Nopeat vastaukset

Maistuvan lounaan jälkeen jälkiruoan ja kahvin lomassa Jussi vastaisi nopeisiin kysymyksiin seuraavasti. Lentopallon naisten Suomen mestari 2020 – LP Kangasala. Asta-messut – Hyvä asiakashankintapaikka. Sähköauto – mielenkiintoinen. Kangasala-talo – Keskustan kehittämisen kulmakivi. Kuntavaalit – mukana ollaan. Viimeiksi luin – Michelle Obaman elämänkerran. ● Teksti: KARI TOLONEN Kuvat: ESKO LOUNAMAA

Ilmoitustilavaraukset ja tarjouspyynnöt helposti myös www.dorimedia.fi/ varaa-ilmoitustila

Kaihdin Pukkila Oy

Satamakatu 8, 33200 Tre ma–pe klo 10–17, la 10–14 (03) 3122 0900 | 0400 633 227

www.dorimedia.fi


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

K ANGASAL AN YRiT TÄ JÄT

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

leena 041 501 9902

HALUAISITKO YRITYSTONTIN Vilkkaan valtatien varrelta? Tampereen ja Kangasalan välistä? Uuden kaupunginosan näkyvimmältä paikalta?

VARAA TONTTISI NYT businesskangasala.fi/lamminrahka tai soita 044 430 9246

37


38

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Kangasalan historian suurin investointi muuttaa pian radikaalisti maisemaa – lamminrahkan yritys- ja asuinalue on valmistuessaan kookkaampi kuin moni kunta Kääntyypä mihin tahansa ilmansuuntaan, vastaan tulee puita. Maasta yläilmoja kohti kohoaa latvoja sen verran tiheään, että sana metsä on täysin oikeutettu. Ainoastaan parinsadan metrin päässä kulkevan valtatie 12:ta äänistä voi päätellä, että aivan erämaahan asti ei ole tultu. Todellisuudessa Lamminrahkan tuleva kaupunginosa sijaitsee hyvin lähellä Suomen toiseksi suurimman asuinkeskittymän ydintä. Autolla Tampereen sydämeen hurauttaisi 15 minuutissa. Ja ihan mahdollista on sekin, että jo 2030-luvulla tänne pääsee myös raitiovaunulla.

K

ahden kaupungin eli Kangasalan ja Tampereen yhteishanke on kokoluokaltaan valtakunnallisestikin yksi isoimpia käynnissä olevia rakennusprojekteja. Nimiäkin on oikeastaan kaksi. Alueen Tampereen puoleista osaa kutsutaan Ojalaksi ja Kangasalan puoli puolestaan tunnetaan Lamminrahkana. Selkeyden vuoksi tässä tekstissä alueesta käytetään pääosin Lamminrahka-nimitystä.

Asiantuntijoiden pakeilla Asta-messuilla

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti tapasi Lamminrahkan alueen parhaiten tuntevia asiantuntijoita helmikuun alkupuolella ASTA-messuilla. Kangasalan messuosastolla ei jäänyt epäselväksi, kuinka tärkeään asemaan tuleva asuin- ja yritysalue on nostettu kunnan painopisteitä markkinoitaessa. Lamminrahkan alue oli koko kaupungin selkeä keihäänkärki. Haastatteluun saatiin Kangasalan kaupungin projektipäällikkönä Lamminrahka-hankkeessa toimiva San-

na Karppinen sekä alueen yritystonttikuviot tässä universumissa parhaiten tunteva Business Kangasalan toimitusjohtaja Päivi Kuusivaara. Karppinen on ollut kehitysprojektissa mukana vuodesta 2013 ja myöntää olevansa hyvin iloissaan siitä, että kohteessa on päästy kirjaimellisesti iskemään kuokkaa maahan. Mitään salamavauhtia hanke kun ei ole edistynyt. Toisaalta hän muistuttaa siitä, että myös Vuoreksen asuinalue, joka tehtiin niin ikään lähes neitseelliseen maaperään, oli aikanaan monen vuoden pakerrus.

Isoja lukuja

Ottaen huomioon sen tosiseikan, että Tampereen keskustaan matkaa tulee autolla viitisentoista minuuttia ja Kangasalan keskustaan viisi, on hieman yllättävää, että aluetta kehitetään tässä mittakaavassa vasta nyt. Ajatus ei ole mikään uusi, sillä alueen rakentamisesta on puhuttu jo vähintään 15 vuoden ajan. – Ensimmäiset kaupungin arkisKuva: Ville Kulmala

tosta Lamminrahkan kehitystä koskevat paperit ovat olleet vuodelta 2004, Sanna Karppinen taustoittaa. Eikä siinä, sen verran isoja tämä tarinan luvut ovat, että suunniteltavaa taatusti piisannut. Ja lisäksi molempien kaupunkien on pitänyt tehdä maahankintoja. Kaiken kaikkiaan Lamminrahkan ja Ojalan alueet kattavat 500 hehtaaria, josta Lamminrahkan osuus on noin 330 hehtaaria.

Omakotivoittoinen Ojala

Tulevista asukkaista leijonanosa saa kotikaupungikseen Kangasalan, sillä Tampereen puolelle Ojalaan on tulossa pitkälti omakotiasutusta. Kangasalan puolella puolestaan rakennetaan tiiviimmin. Hankkeessa hieman poikkeuksellista on sekin, että esimeriksi alueelle rakennettava uusi yhtenäiskoulu toteutetaan yhteishankkeena. Kangasala rakennuttaa, ja Tampere on vuokralla. Niinpä lähitienoon asukkaat pääsevät samaan, läheltä löytyvään opinahjoon, olipa kotikunta sitten kumpi tahansa. Moni asia tehdään yhdessä. Esimerkiksi eritasoliittymä, kahta aluetta yhdistävä Mossin puistokatu ja uusi ulkoilureitti siltoineen ovat kaikki kahden kunnan yhteisprojekteja. Itsenäisesti molemmat kaupungit toteuttavat pienempien lasten yksiköt päiväkoti-ikäisille, esikoululaisille sekä kahdelle ensimmäiselle vuosiluokalle.

Teidenraivauksella käyntiin

PIRKANMAAN YRITTÄJÄ –lehti tapasi Lamminrahkan asioista parhaiten perillä olevat tahot Asta-messuilla, missä uusi alue oli näyttävästi esillä. Kangasalan kaupungin projektipäällikkö Sanna Karppinen ja Business Kangasalan toimitusjohtaja Päivi Kuusivaara ovat tyytyväisiä siihen, että jättiprojekti on saatu rakentamisvaiheeseen.

Kuten metsävisiitti osoittaa, vielä tällä hetkellä alueen tulevaisuudesta parhaan kuvan antavat arkkitehtikuvat. Paikan päällä tulevan asuin- ja yritysalueen muoto alkaa hahmottua vasta myöhemmin. Monen isomman alueen tapaan myös Lamminrahkaa rakennetaan asteittain. Nyt käynnistyneessä ensimmäisessä rakennusvaiheessa, jonka asemakaavat niin Tampereella kuin Kangasallakin tulivat lainvoimaiseksi kesällä 2019, nousee asuntoja noin 6000 ihmiselle. Lisäksi kaava pitää sisällään myös alueelle tulevat yritystontit. Keväällä käyntiin lähtee Lamminrahkan katujen ja ve-

sihuollon rakentaminen eli louhintaja dumpperityöt. Tässä vaiheessa se tarkoittaa vielä lähinnä puiden kaatoa tulevien teiden alueilta. Sen sijaan valmiimmalta alkaa jo vaikuttaa valtatien 12 varressa. Sinne rakenteilla oleva eritasoliittymä pitäisi olla valmis jo tulevana syksynä.

Yritystonteille on tiedossa näkyvyyttä

Eritasoliittymältä noustaan jatkossa Lamminrahkan pääraitille, Mossin puistokadulle. Sen kupeeseen molemmille puolelle nousee yrityskorttelit, jotka jatkuvat valtatien suuntaisena nauhana kumpaankin suuntaan. Täten ne toimivat oivana meluvallina varsinaisille asuinalueille, ja yrityksen kannalta ne ovat myös näkyvyyden kannalta paraatipaikalla. – Tällä hetkellä ohi ajaa vuorokaudessa noin 15 000 autoa, ja laskelmien mukaan määrä nousee seuraavan 10 vuoden aikana päälle 21 000 autoon, Kuusivaara kertoo. Lähellä eritasoliittymältä lähtevää alueen ”sisäänkäyntiä” yritystontit on tarkoitettu toimitilarakennuksille ja hieman etäämmällä sitten teollisempaan toimintaan. – Tarkoitus on rakentaa moniprofiilista ja monikerroksista tilaa, joka on kuitenkin luonnon läheisyydessä. Uskomme, että tästä koituu lisäarvoa yrityksille, Päivi Kuusivaara selostaa esitellen suunnittelukuvaa. Siinä esitasoliittymän ympärille on jo kohonnut pytinki jos toinenkin. Sellaiselta alue voisi näyttää noin viiden vuoden kuluttua.

Päivittäistavarakauppa keskittyy keskustaan

Lamminrahkan keskusta sijoittuu varsinaisen yritystonttinauhan pohjoispuolelle. Kaavassa siitä käytetään virallisempaa termiä, ”keskustatoimintojen korttelialue”. Tällä alueella kaava mahdollistaa niin asuntojen, liiketilojen kuin toimistotilojenkin rakentamisen, joskin vähittäiskaupan suuryksiköitä alueelle ei saa kaavan mukaan tehdä. Niiden luoksekaan matka ei tosin ole kummoinen.

– Aivan lähimaastosta löytyy jo nyt merkittävä kaupallinen keskittymä. Lentolan alue marketteineen kun kerää jo nyt joka viikonloppu paikalle noin 35 000 asiakasta, Kuusivaara huomauttaa. Sinne on Lamminrahkasta vain parin minuutin automatka, eikä paljon pidempää tarvita matkata myöskään pistäytyäkseen Tampereen puolen Koilliskeskuksen marketeissa.

Luonto säilyy lähellä

Lamminrahkan keskustaan nousee se jo edellä mainittu yhtenäiskoulu. Siitä onkin tulossa melkoinen kolossi, sillä tarkoitus on laittaa sinne kaikki alueen 3.–9. luokkien oppilaat. Lamminrahkan asemakaavassa silmiinpistävää on se, että vaikka tarkoitus onkin rakentaa urbaania aluetta, on myös luonto- ja viheralueille jätetty paljon tilaa. – Meillä on kirjattuna, että jokaisen alueelle rakentuvan talon ovelta on vain 50 metrin matka luontoon, ja siitä on pidetty tarkasti kiinni, naiset vahvistavat. Lähellä sijaitsee myös monelle tuttu Kaarinanpolun vaellusreitti. Esimerkiksi Katajajärven laavulle on matkaa Lamminrahkan tulevasta keskustasta kaksi kilometriä. Lamminrahkan keskustaa elävöittää myös urheilupuisto, jonne on tulossa tekonurmikenttä, kaukalo, padel-kenttiä ja fitness-puisto.


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

39

K ANGASAL AN YRiT TÄJÄT

HALTIJANMÄKI 1519 A

1518 A

VL-5

TAIKAKUMPU 1515 A

1521 A

1523 A

1516 A

Vain 20 min Tampereelta!

1520 A

KESKUSTA

VL-5 1517 AO

1513 A

1533 ET

Diandra: Laivaan mun laulujen Pe 20.3. klo 19. Liput alk. 26/25/17/59 €

1532 YL

1522 A

VL-5 1514 A

VL-6 VL-6 VP

HAITULA

1524 A

1531 LPY

1530 C-2

1512 A

1527 C-2

LPY

1528 C-3

1525 A

EV-8

1526 A

RajatonKevät To 26.3. klo 19 Liput alk. 35/33 €

1529 A

KESKUSTA TIETÄJÄ

1509 C-3

VL-6

1508 C-2

VL-6 1511 KTY-11

Anitta Ahonen: Ylipainovoimaa! Pe 3.4. klo 19. Liput alk. 34/32 € K18-anniskelukatsomo

1507 A

VL-6

1510 KTY-10

PORTTIKORTTELIT

Silvennoinen, Försti, Hela & Band To 9.4. klo 19. Liput alk. 30/28 €

VL-6

1506 KTY-10 1504 KTY-10

ET

TAITAJA 1505 KTY-11

1503 TY-10

TY-11 TY-10

VL

1502 TY-10

1501 EN-4

Meillä on kirjattuna, että jokaisen alueelle rakentuvan talon ovelta on vain 50 metrin matka luontoon.

Palvelut valmistuvat etupainotteisesti

Siinäkin mielessä alueella on menty vastavirtaan, että edellä mainitut palvelut, kuten liikenneyhteydet ovat valmiina jo ensimmäisten asukkaiden muuttaessa alueelle. – Tässä me eroamme monesta muusta hankkeesta. Väitän, että olipa kyseessä sitten mikä tahansa pääkaupunkiseudun vastaava asuinprojekti, liikenne ja palvelu tuodaan paikalla vasta jälkijättöisesti. Meillä taas tässä on haluttu toimia tarkoituksella juuri etupainotteisesti niin, että palvelut ja liikenneyhteydet ovat toiminnassa jo kun ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle, Sanna Karppinen korostaa. Alueen läpi kulkee jo nyt varsin tiheään liikennöity bussireitti. Esimerkiksi aamuruuhkan aikaan alueen halki kulkee jo ensi vuodesta alkaen bussiyhteys Tampereelle ja Kangasalle aina 10 minuutin välein. Sekään ei ole yhtään mahdotonta, että jatkossa alueelle huristellaan raitioteitse. Siitäkin kun on olemassa jo suunnitelmia. Kuten olettaa saattaa, ratikka on alustavasti suunniteltu kulkevaksi pitkin Mossin puistokatua. Aivan hetkeen kiskoilla ei kuitenkaan vielä alueelle liikuta. Aikaisintaan raideliikenne voisi alkaa seudulla 2030-luvulla.

Kaava joustaa

Lamminrahkan kaava on tietoisesti

pidetty varsin joustavana. – Lamminrahkan alueen rakennusoikeudet ovat korttelitasoisia, joten rakennusyhtiöillä on lopputulokseen paljon sananvaraa, Päivi Kuusivaara kertoo. Yritystontteja voi varata jo nyt, ja asuintonttien osalta haut alkoivat helmikuussa, joskin vielä tässä ensimmäisessä kimarassa mukana ovat ainoastaan yhtiömuotoiset tontit. Niissäkin haettavana ovat kokonaiset korttelit tai korttelin osat. – Asuntojen osalta ajatuksena on, että rakennusliikkeet muodostaisivat yhteenliittymiä, jonka nimissä sitten itse rakennettaisiin kortteleita. Aluetta on lähdetty muutenkin kehittämään joustavan kaavan mukaan ilman sellaista perinteistä tonttijakoa. – Me emme siis määrää, että tuhat kerrosneliötä tulee tähän ja 2000 tähän, vaan pikemminkin rakennuttajat saavat itse rakentaa alueita tarpeidensa mukaan, Karppinen ja Kuusivaara toteavat. Yksityishenkilöiden osalta Lamminrahkan tonttihaut alkavat alkuvuodesta 2021. Silloin tarjolle tulevat kaupunkipientalo- ja omakotitalotontit.

Kangasala nousee jo Rauman kokoluokkaan

Lamminrahkan toteutuminen on Kangasalle valtava kasvun paikka, sillä suunnitelmien toteutuminen kasvattaa kaupungin väkiluvun jo yli 40 000 asukkaaseen. Silloin puhutan siis jo Rauman kokoluokasta. Kangasala saa paitsi uuden kaupunginosan myös upouuden korkean profiilin yritysalueen. Kuusivaaran mukaan myös yritystontit tu-

Pirkanmaan Rakennuttamis- ja Valvontapalvelu

levat Kangasalla tarpeeseen, sillä aikaisemmin rakennettu Kallion yritysalue alkaa olla jo aika täynnä. Tosin ihan loppumassa tontit eivät ole siltikään, sillä kaupungin rajojen sisäpuolella löytyy myös Tarastenjärven kiertotalousalue, jota onkin kaikkiaan 150 hehtaaria. – Tällä hetkellä ohjaan paljon yrityskyselijöitä sinne, sillä tontit ovat siellä luovutusvalmiita jo nyt, Kuusivaara kertoo.

Costello Hautamäki Ke 20.5. klo 19. Liput alk. 22/20 € Katso koko ohjelmisto: kangasala-talo.fi K-Kinossa ensi-iltaelokuvia: k-kino.fi

Jussi TwoSeven: All Is One 25.1.-17.5.2020 Reidar Särestöniemi 6.6.-30.8.2020 Kimmo Pyykkö: Pitkän matkan ateljee kimmopyykkotaidemuseo.fi

KANGASALA-TALO Kuohunharjuntie 6, Kangasala info@kangasala-talo.fi, 040 773 0148, kangasala-talo.fi

Bussit 40A/B ja 42

Neuvotteluja on jo meneillään

Lamminrahkan osalta sijoittumista alueelle joudutaan odottamaan vielä muutama vuosi. Luovutuskuntoon tontin pitää saada vuoteen 2022 mennessä. Yritystonttien kohdalla myynti on jo täydessä vauhdissa. Vapaaseen hakuun totit pistettiin viime syyskuussa, ja kysyntä on ollut hyvää. – Kyselyitä tulee viikoittain, ja meneillään on useita neuvotteluita, Kuusivaara kertoo. Myös valtatien toiselle puolelle ollaan sinnekin tekemässä jatkossa yritysaluetta. Siitä käytetään nimeä Lemetyn yritysalue. Alueet ovat profiililtaan eriäväiset, sillä Lamminrahkan alueelle on kaavailtu tietotyöhön kuten vaikkapa healthtechiin liittyviä työpaikkoja, ja Lemetyn alue on puolestaan tarkoitus varata perinteisemmälle yritystoiminnalle. ●

Oy

Laadukasta valvontaa kotipaikkakunnallasi.

1500 TY-10

Jarkko Tamminen: Kuuleeko Kangasala? imitaatioshow Ke 22.4. klo 19. Liput alk. 31,50 €

Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA BUSINESS KANGASALA

Heikki Mäenpää p. 045 209 5300 heikki.maenpaa@pmaanrv.fi

Kunnantie 2, 36200 Kangasala • www.pmaanrv.fi

Kangasalan Yrittäjät ry www.yrittajat.fi/pirkanmaan-yrittajat/kangasalan-yrittajat

Tervetuloa aamukahville joka tiistai klo 8, Junatie 2.

Listoitukset ja karmiasennukset Puh. 0400 355 562


40

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

K ANGASAL AN YRiT TÄ JÄT

Kesähaaste 2020 kehottaa suosimaan lähimatkailua töKiinteis t palvelu

Vehmas Oy

– starttina toimii Kangasalan perinteiset markkinat Monessako Pirkanmaan kunnassa olet vieraillut? Miltä naapuripitäjässä näyttää? Entä mitä sen naapurissa tapahtuu tulevana suvena? Kangasalan Yrittäjät haluaa haastaa pirkanmaalaiset pistäytymään kaikissa Pirkanmaan kunnissa tulevan kesän aikana. Maakunnan 22 kuntaa ja kaupunkia tarjoavat hyvät mahdollisuudet elämyksellisen maakuntakierroksen järjestämiseen.

m

eitä pirkanmaalaisia oli viime vuonna jo 517 734 asukasta ja kymmeniä, jollei jopa satoja, mielenkiintoisia tapahtumia ja paikkoja, missä kannattaa poiketa pitkin vuotta, erityisesti kesäisin. Oman pitäjän kesätapahtumia ei niitäkään kannata turhaan piilotella. Jaa paikkakuntasi vetonaulat ja tapahtumat Facebookissa Pirteä Pirkanmaa -sivulla, niin väki osaa olla paikalla, kun tapahtuu.

Kangasalta käyntiin

Pirkanmaa-tourneen voi hyvin startata Kangasalta ja paikallisen yrittäjäyhdistyksen perinteisiltä Kevätmarkkinoilta. Ne järjestetään Pikkolan Tapahtumakentällä 15.–16. toukokuuta. Autolla paikalle löytää kun naputtelee osoitteeksi Finnentie 27:n. Perjantaina markinnahulinaa

vietetään kello 11–20 ja lauantaina 9–16. Kangasalan Yrittäjät lupaavat, että, tarjolla on koettavaa kaikenikäisille kävijöille.

Rokkia, heppoja ja hevosvoimia

Perjantaina klo 17–22 tapahtumakentän läheisyydessä Roine kampuksella on maksuton Omppu-rokki nuorisolle ja nuorekkaalle mielelle. Lauantaina aamutuimaan voit ihailla museoautoja markkinoiden ohella, sillä Classic Cars –tapahtuma tuo upean ja uniikin autoparaatin Kangasalle. Paraati lähtee Kevätmarkkinoilta lauantai aamupäivällä ja reitti kulkee historiallista Sarsan reittiä ja kulkue päättyy Vehoniemen automuseolle. Lauantaina Kevätmarkkinoilla on monipuolista ohjelmaa lapsille,

muun maussa kepparikisa ja poniratsastusta. Kansainvälinen Kangasala näyttäytyy lauantaina aidon japanilaisen pyhäkön Omikoshin voimin. Omikoshi kannetaan juhlallisesti Kevätmarkkinoilta Kangasalan kirjastolle arvonsa vaativalla tavalla. Sekä perjantai- että lauantai-iltoina Kestikievarin baariteltassa on elävää musiikkia eli markkinabileet. Näihin bailuihin ikäraja on 18 vuotta.

Luontokin on lähellä

Markkina-alueen välittömästä läheisyydestä pääset Kirkkojärven kulttuuri- ja luontopolulle Lahdentien alta menevästä tunnelista. Kangasalan kaupungin ylläpitämä luontopolku on kaikkinaan noin 10 kilometrin pituinen. Luontopolku kulkee osittain keskustan kävelyteillä ja osittain Kirkkojärven rantapoluilla ja pitkospuilla sekä Liuksialan kulttuurimaisemissa. Reitiltä löydät myös lintutornin. Lemmikkieläimet ovat luonnollisesti tervetulleita luontopolulle. Kesäpäivistään tutun Kangasalan upeisiin maisemiin saa oivan katsauksen myös näkötorneista. Niitä löytyy kaupungista kaikkiaan neljä kappaletta. Aivan markkina-alueen lä-

hettyvillä niistä komeilee Kirkkoharjun näkötorni, jonka välittömästä läheisyydestä lähtee neljän kilometrin pituinen metsäopetuspolku. Polulla on 12 kohdetta, joihin jokaiseen liittyy esittelyteksti ja tehtäviä vastauksineen.

Ollaan ylpeitä Pirteästä Pirkanmaastamme ja tullaan tutuiksi!

Pirkanmaan kunnat: Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Ylöjärvi, Tampere, Pälkäne, Akaa, Valkeakoski, Vesilahti, Urjala, Punkalaidun, Sastamala, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano, Kihniö, Virrat, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Juupajoki, Orivesi. ●


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

41

Tolppien taival jatkuu UKK-insituutissa – pariskunta on yrittänyt yhdessä jo liki neljännesvuosisadan Heini ja Pekka Tolppa ovat Tampereen Kaupissa sijaitsevan UKK-instituutin ruokavastaavina edelleen varsin tuore tapaus. Heidän pyörittämänsä Tolppa Ravintolat Oy otti nimittäin paikan komentoonsa viime huhtikuussa. Ravintola-alalla Tolpan pariskuntaa voi tosin pitää konkareina, sillä heistä kumpikin on työskennellyt alalla käytännössä koko aikuisikänsä. Yrittäjinäkin heillä on ripustettu kaulaan jo vähän prameampaa kauluslaattaa. Yritystoimintaa he ovat harjoittaneet jo vuodesta 1998 ja aina kimpassa.

Tolpat tapasivat tietysti töissä

Kuten tarinaan sopii, työn parissa pariskunta on aikanaan tavannutkin. Työpaikkaromanssi leimahti liekkeihin Heinin ja Pekan työskennellessä ravintola Fransmannissa Tampereella. – Siitä on aikaa jo useampi vuosikymmen, koska yhteiselle sukunimellekin saatiin siunaus papin edessä jo vuonna 1990. Työpolut kulkivat vieretysten, sillä sekä Pekka että Heini olivat aikanaan mukana pistämässä Tampere-talon ravintolatoimintaa pystyyn. Toimenkuvat olivat jo silloin samat kuin nykyään, Pekka keittiössä ja Heini salissa.

– TÄÄLLÄ ON hyvä ruoka, koulutuspäivästä ei mene mihinkään siirtymisiin aikaa ja kaikki palvelut löytyvät saman katon alta kuitenkin varsin läheltä Tampereen keskustaa, Heini ja Pekka Tolppa listaavat syitä, miksi kokous- tai juhlatilavalinnaksi kannattaa harkita UKK-instituuttia. Myös varustetaso vastaa nykyajan vaatimuksia. Rakennus itse on valmistunut jo 1984, mutta kokoustekniikka on päivitetty vuoden 2020 vaatimustasolle.

Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla. →

Yrittäjä, varaa paikkasi!

K ANGASAL AN YRiT TÄ JÄT

www.dorimedia.fi/ varaa-ilmoitustila

DORIMEDIA OY



 Oy

– ALIHANKINTAKONEISTUSTA JA TYÖVÄLINEITÄ –

www.kangasalankopal.com

Oman kodin löydät meiltä. www.masterkodit.fi

leena 041 501 9902

MAALAAMO ORELL Jo vuodesta 1960

0500 237 652

Ulko- ja sisämaalaukset. Tapetointi ja tasoitetyöt. Huhmarintie 7, 36200 Kangasala • hannu.orell@maalaamoorell.fi www.maalaamo-orell.fi


42

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

... jatkoa edelliseltä sivulta

Koulutus kunniaan

Ajatus omasta yrityksestä lähti liikkeelle 90-luvun puolivälissä, jolloin pariskunta oli jo päätynyt töihin nykyiseen kotikuntaansa Kangasalle. Siellä yhteisen työmaan tarjosi hotelli Urku, jossa pariskunta oli mukana myös pienimuotoisina osakkaina. – Jo siellä tapamme tehdä töitä oli hyvin yrittäjämäinen, Pekka muistelee. Heini kehuu myös ennen oman toiminnan alkua käytyä reilun vuoden mittaista toimitusjohtajakoulutusta. – Sieltä sai valtavasti tietoa, ja jotenkin se vahvisti myös sellaista käsitystä, että kaikki asiat ovat selvitettävissä ja tietoa löytyy, kun toimeen tarttuu. Kurssilla opituista asioista tuntuu olevan edelleen hyötyä, Heini tuumaa, ja Pekka nyökkäilee näkemykselle hyväksyvästi päätään. – Suosittelen yrittäjyyttä pohtiville koulutusta pohjalle, Pekka lisää.

Kolmen vuoden Ruoveden keikka

Varsinaisesti pariskunnan oma yrittäjätaival lähti liikkeelle Ruovedeltä 1998. Paikkakunta oli etenkin Pekalle entuudestaan tuttu, sillä hän oli viettänyt nuoruudessaan vanhempiensa entisessä kotikunnassa lukuisia kesiä. Se, että juuri sinne päädyttiin yrittämään, oli sattumaakin. – Saimme vihiä, että paikallinen Hotelli-ravintola Liera oli myytävänä. Se kiinnosti kovasti, ja päädyimme tekemään siitä kaupat, pariskunta taustoittaa. Mitään sen suurempia yllätyksiä yritystoiminnan alku ei tuonut. Kiitos sen jo aiemmin kehutun koulutuksen pohjatyöt oli tehty huolella, ja odotukset tulevan suhteen olivat realistiset päivästä yksi alkaen. Tolpat pitivät Ruoveden keikkaa eräänlaisena projektina, jolle oli

PARISKUNNAN YHTEINEN yrittäjätaival on jatkunut jo päälle 20 vuotta. Siitä yrittäjät ovat aina pitäneet kiinni, että väliin on pidettävä myös breikkejä. – Olemme aina ajatelleet, että elämässä pitää olla muutakin kuin työ. Kärsiihän liiasta tekemisestä jo tehokkuuskin ja ennen kaikkea luovuus, jos on koko ajan väsynyt. Olemme pyrkineet pitämään huolta siitä, että liikumme ja lepäämme tarpeeksi, silloin jaksaa töissäkin huomattavasti paremmin, Pekka listaa.

asetettu noin kolmen vuoden aikajänne. Se piti kutinsa varsin hyvin, sillä kaikkiaan aika Pohjois-Pirkanmaalla kesti kolme vuotta ja kolme kuukautta. Yrityskaupat solmittiin alkuvuodesta 2002.

Työlle myös vastapainoa

Tolpat korostavat, että he ovat läpi koko yrittäjäurana pitäneet kiinni siitä, että työlle pitää olla myös vastapainoa. – Ajatuksemme on kulkenut niin,

Selvästi järvi-ihmisiä tämä Tolpan pariskunta Pekka kertoo, että muutto UKK-instituuttiin sulkee myös eräänlaisen ympyrän. Kuinkas ollakaan, yritystoimintaansa Tolpat ovat aina pyörittäneet veden varrella. Niin nytkin, Pekka kertoo ja esittelee omaan valtakuntaansa kuuluvan keittiön tiskipisteen takana olevan ikkunaa, joka avautuu suoraan Näsinselälle. – Myös Ruovedellä hotelliravintolan ikkunat antoivat Näsijärvelle. Mobiliassa maisemana oli

Längelmävesi, Kuohussa Kirkkojärvi ja Apilassa Vesijärvi, Pekka listaa hymyssä suin. Erityisen miellyttävä etu ravintola-alan yrittäjille tilassa on sekin, että se mahdollistaa nyt alalle erittäin epätyypillisesti sen, että heillä on mahdollisuus pitää kesällä lomaa, kyseessä kun ei ole matkailukohde. – Juhannuksesta koulujen alkuun ravintola on avainna vain tilauksista ryhmille.

K ANGASAL AN YRiT TÄ JÄT

että jos yrittäjä ei yhtään pysty pitämään vapaata, on yritystoiminnassa jotain vikaa, Heini kertoo. – Pienyrittäjä harvoin pystyy tekemään klo 8–16-päiviä, emmekä mekään siihen aina ole pystyneet. Silti olemme olleet alusta asti aika tarkkoja siitä, että pelkkää työtä elämä ei saa olla. Siinä kärsii paitsi työteho myös luovuus, Pekka tuumaa. Ruoveden kolmen vuoden jälkeen pariskunta otti tietoisen tauon työntekoon. Käytännössä tämä tarkoitti yrityskaupan jälkeen puolen vuoden sapattia. Toisaalta mitään lorvailua breikki ei ollut. Yrittäjäpariskunta nimittäin ostaa pamautti ei-uuden omakotitalon Kangasalta. Siinä on riittänyt projektia pidemmäksikin aikaa.

Tulevaisuus tarjottimella

Ruoveden kokemus ei ollut ainakaan saanut yrittäjyysintoa sammumaan, pikemminkin päinvastoin. Molemmille osapuolille oli selvä jo ennen sapattia, että myös jatkossa he jatkaisivat työntekoa juuri yrittäjinä. – Käytännössä vaihtoehtoina oli, että etsimme jotain suurta, johon pääsisimme mukaan, tai sitten jotain pienempää, jota itse lähdettäisiin kehittämään, Heini muistelee. Tätä omaa suunnitelmaa ei ehditty edes

Kehityskeskusteluja meillä pidetään päivittäin, ja johtoryhmän palaveri voidaan pitää koiraa lenkitettäessä. vielä lähteä jalostamaan, sillä työ tuli heille tarjottimella. Silloin kymmenkunta vuotta toiminut automuseo Mobilia oli etsimässä ravintolatoimintaansa uutta vetäjää. Sen seurauksena Tolppien puhelin soi. – Apulaismuseonjohtaja Elina Ijäs ja Kimmo Levä, joka oli Mobilian silloinen huippuinnovatiivinen museonjohtaja, kysyivät, kiinnostaisiko meitä lähteä luomaan ravintolatoimintaa museoautojen sekaan. Me sanoimme aikalailla välittömästi kyllä, pariskunta taustoittaa.

Automuseolla tehtiin pidempi pysähdys

Vastuualueisiin kuului alusta asti kahvilatoiminnan lisäksi kokous- ja juhla-

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

palveluiden pyörittäminen, jonka lisäksi yrittäjät toimivat myös cateringpalveluiden tuottajana. Kylkeen tuli myös aivan automuseon kupeessa sijaitsevan Kangasalan kesäteatterin ruokailut. – Myös sinne tuotimme kaikki ravintolapalvelut eli siis väliaikatarjoilut sekä kaikki muut tapahtumat, joita teatteriväki järjesti, kuten vaikka ensi-ilta-juhlat, Pekka listaa. Nyt kyseessä olikin astetta pidempi työrupeama, sillä Tolppa Ravintoloiden vastuulla automuseon ruokapuoli oli seuraavat 12 vuotta.

Uimahalliin ja sieltä edelleen Apilaan

Tolppa Ravintoloiden toiminta kasvoi myös uusille urille 2009, kun mukaan tuli silloin valmistuneen uimahalli Kuohun kahvilayrittäjyys. – Strategianamme oli tuolloin pieni kasvu, joten se oli varsin luonnollinen seuraava steppi, yrittäjät kertovat. Uimahallin ruokavastaavina yrittäjät toimivat sovitusti neljän vuoden kauden. Sen päättyessä yrittäjät kuulivat, että Reumaliiton omistamassa kuntoutumiskeskus Apilassa puolestaan vapautui juuri sopivasti ruokapalveluiden tuottajan paikka. Se ehti työllistää Tolpan pariskuntaa vuoteen 2017, jolloin Apilassa toimiva liike-

leena 041 501 9902

Betonin sahaukset ja poraukset

P. 03 2365200 www.mansentimanttisaha.fi Kestäviä tuotteita, työkaluja ja kehitystä metallista

– Alihankintatuotteita ohutlevyistä – Omia tuotteita käsityöläisille ja lahjatuotteisiin

WWW.PURISTEPAJA.FI Putkimiehentie 16, Kangasala as.


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

toiminta luovutettiin edelleen sitä pyörittävälle Domelux Oy:lle.

Omakustanteinen vuorotteluvapaa

Myyntipäätökseen vaikutti osaltaan se, että pariskunta oli jo tovin pohtinut keskenään, olisiko heillä mahdollisuus pitää jälleen pidemmän yhtäjaksoisen rypistyksen jälkeen irtiotto. Pekka kutsuu sitä ”yrittäjän vuorotteluvapaaksi”, joskin täsmentää, että yrittäjän tapauksessa se luonnollisesti tarkoitti, että vapaaherran eloon piti taloudellisesti varautua ennakkoon. Edelliskerralla, se reilut 15 vuotta sitten pidetty pidempi paussi oli mennyt aika tiiviisti omakotitaloa remontoitaessa, mutta nyt keskityttiin entistä enemmän omaan vapaa-aikaan. Perheen tytärkin oli jo lentänyt pesästä, joten vapaus tarkoitti Tolppien tapauksessa käytännössä matkailua. Yrittäjät myöntävät, että alkuun sapattivuoden tahtiin oli vähän vaikea tottua. – Ensimmäiset päivät ja viikot puhelin tai tietokone tuli otettua esiin, Heini myöntää. – Meillä oli alusta asti ideana pysähtyä, huokaista ja hoitaa itseämme, ja voin vilpittömästi suositella samaa, kenellä siihen ikinä mahdollisuus aukeaa, hän kertoo.

Kevyt lasku

Kun tiedustelen, missä vaiheessa vuotta työmaa alkoi jälleen houkuttaa, joutuvat Tolpat vähän pohtimaan asiaa. – Olimme tehneet sen päätöksen, että vuosi me huilataan, joten ei siinä paljon tulevaa tuumattu, Pekka kertoo. – Uskoimme molemmat, että töitä löydämme varmasti. Yrittäjyys oli ensisijainen vaihtoehto. Sapattivuoden aikana tuli työtäkin tehtyä jon-

kin verran. Pekka piti työkuntoa yllä toimimalla Tampere-talossa keikkailevana keittiömestarina, ja Heini suoritti vuoden aikana yrittäjän ammattitutkinnon. Siinä erityisenä painopisteenä oli digitaalisuus sekä sosiaalinen media. – Oli hyvä ja kiva pitää jonkinlaista työvirettä yllä, kaksikko toteaa.

Taas mentiin

Lopulta kiinnostava yrityskuvio esiin vuoden 2018 Pekan keikkaillessa Tampere-talossa loppupuolella. – Tuttu salipuolen hovimestari hokasi UKK-instituutin hakevan ravintoloitsijaa, jonka kerroin Heinille välittömästi kotiin palattuani, Pekka kertoo. Visiitti potentiaaliseen tulevaan työpisteeseen tehtiin varsin nopeasti ja pian istuttiinkin jo neuvottelupöytään. Ja kun laskelmat ja liiketoimintasuunnitelmat saatiin kuntoon, oltiin jälleen valmiit uusiin haasteisiin. – Tämä on erittäin hyvä paikka viettää kokous- tai koulutustilaisuutta, sijainti on lähellä keskustaa ja tarjoaa reilusti ilmaista parkkitilaa. Lisäksi ympäristö tässä luonnon kupeessa on paitsi rauhoittava myös innovatiivinen, Heini listaa. Instituutin tiloista löytyy myös pienempiä kokoustiloja, mutta se taipuu isommankin ryhmän tarpeisiin. Auditoriosta löytyy satakunta paikkaa, ja varsinaisen kyökin vierestä löytyvä Ravintola Sylvin Sali vetää kerralla jopa 120 hengen porukan.

Palvelu edellä

Tolppa Ravintoloiden slogan on alusta asti ollut ”Palvelua, jonka tunnet”. Siitä onkin Heinin mukaan pidetty kiinni joka ikisessä toimipisteessä. Niin myös nykyisessä. – Pidämme ihmisistä ja asiakaspalvelusta ja kartamme liukuhihno-

Pekan bändin comeback numero II nähdään Kangasalan Yrittäjien Kevätmarkkinoilla Yksi Pekan oma harrastus on musiikki, joka on ollut mieleistä puuhaa jo pidemmän tovin. Pekka huomauttaakin, että jo 1990-luvulla keksitty Oho&Eikuorkesteri on esiintymässä tänä vuonna Kangasalan Yrittäjien perinteisillä markkinoilla. – Se perustettiin jo urkutehtaalla, ja kokoonpano on vuosien

saatossa muuttunut. ”Parit treenit” meillä on tiedossa ennen kuin 15. toukokuuta palaamme stagelle. Me olemme suomipoppia soittava bilebändi, hän kertoo. Aivan jokavuotista herkkua poppoon keikka ei ole. Viimeksi yhtye esiintyi kotikuntansa kesän avajaisissa 2016 ja sitä edeltävällä kerralla noustiin estradille 2002.

PEKKA TOLPAN työmaa löytyy keittiöstä. UKK-instituutilla työsuhde-etuihin kuuluu järvinäköala, sillä keittiön ikkuna antaa suoraan Näsinselälle.

ja. Jokainen tilaisuus pitää luoda tilaajalle omanlaiseksi, hän tiivistää. – Erilaiset yritystapahtumat, syntymäpäivät, vuosijuhlat, ylioppilasjuhlat, muistotilaisuudet, Heini listaa nykypaikan tyypillisiä asiakasryhmiä. Oman lisämausteensa tuo se, että vieressä sijaitsevan Kaupinojan saunan, Takkatuvan, vuokralaiset ovat usein tilanneet tarjoilunsa naapurista. Saunahan sijaitsee UKK:n tontilla eli kirjaimellisesti kivenheiton päässä instituutista.

Vain myönteisiä yllätyksiä

Molemmat Tolpat myöntävät, että ensimmäisen huhtikuussa täyteen tulevan vuoden osalta toteuma on vastannut hyvin pitkälti odotuksia. Pekka huomauttaa, että oikeastaan mitään suurempia muutoksia ei avajaispäivän jälkeen toiminnassa ole tehty. Jos yllätyksiä onkin tullut, niin ne ovat olleet ehdottomasti plussapuolella. – Asiakkaita meillä on käynyt enemmän kuin uskalsimme ennakkoon ajatella. Jotain olemme varmasti tuoneet itse mukanamme, mutta myös sana on kiirinyt hyvin asiakkaiden parissa, Pekka tuumaa.

12 90 Neste Oil Kangasala Suorama Tällä kupongilla 31.3.2020 asti.

Loistopesu supervahalla

P. Peltonen Oy, Mallitie 1, puh. (03) 379 0449

Tervetuloa myös isot autot!

Käy tykkäämässä meistä Facebookissa!

(MAX kork. 2,85m)

Mallitie 1, Suorama

Neste Kangasala Suorama

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

leena 041 501 9902

Muista myös:ALUSTAPESU – suolat pois!

Neste Kangasala

vastuussa asiakkaista sekä yrityksen hallinnollisista tehtävistä, kun taas ruoanlaitto on Pekan harteilla. Yritystään kaksikko kuitenkin on aina kipparoinut sulassa yhteistyössä. – Aika pitkälti ajatuksiemme aaltopituudet ovat yhtenäiset. Olemme molemmat innovatiivisia ja luovia ja tykkäämme kehitellä uusia asioita ja hakea ideoita. Pekka on meistä vielä paljon luovempi, ja välillä minä olenkin se, joka pitää jalat maan pinnalla, Heini kertoo. Sen pariskunta myöntää, että välillä työt seuraavat kotiin. Se ei tosin tunnu haittaavan piiruakaan. – Kehityskeskusteluja meillä pidetään päivittäin, ja johtoryhmän palaveri voidaan pitää koiraa lenkitettäessä, Heini naurahtaa. Pariskunnan tytär on muuten jatkanut vanhempiensa jalanjäljillä. Annaliina, joka oli vanhempien yritysuran alkaessa vasta tulossa kouluikään, on nykyään 27-vuotias ja elättää itsensä yrittäjänä. Ala on tosin eri. – Annaliina kertoi jo hyvässä vaiheessa, että haluaa ihan eri alalle. Hänellä on Kangasalla nyt Koirapalvelu Taidogas. ●

Juhlamokka kahvikuppi joka päivä

Kortilla joka kuudes pesu veloituksetta! Uuden teknologian ansiosta lyhyemmät pesuajat ja parempi tulos Huippu-uutuus nyt meillä, värilaavavaahtopesu (kysy lisää)

P. Peltonen Oy, Mallitie 1, puh. (03) 379 0449

Neste Oil Kangasala Suorama

Entä, miten sitten se vaikuttaa parisuhteeseen, että kimpassa puuhataan myös työajat? Siis se noin kolmasosa päivästä, jonka pariskunnat yleensä tapaavat viettää erillään. – Tuskinpa me yhdessä olisimme työskennelleet, jos se ei olisi toiminut, pariskunta tuumaa. Toisaalta vastapainona on se, että yhteisten harrastusten lisäksi molemmilla on myös omia harrastuksia. – Ja lisäksi molemmilla on oma auto, Pekka huomauttaa. Töissäkin työnjako on varsin selvä. Heini on

Puhtaammin, nopeammin, korkeammalle!

Tällä kupongilla 31.3.2020 asti.

22

Miten onnistuu työn ja parisuhteen yhdistäminen?

DORIMEDIA OY

Harjapesu vahalla

Täydellinen pesuohjelma, mahtava kiilto. Pesee suolat pois myös alustasta!

– Tämä on tarjonnut juuri sopivan määrän töitä pariskuntayrittäjille. Tällä hetkellä palkkalistoilla ei ole yhtään vakituista työntekijää, mutta tutun ja hyväksi havaitun yhteistyökumppanin kautta remmiin saadaan aina tarpeen mukaan apukäsiä niin keittiöön kuin salin puolelle, Heini toteaa. – Nyt kun olemme jo hyvin sisällä UKK-instituutin toiminnassa ja rutiinit on saatu pelaamaan, voimme keskittyä enemmän sekä uusasiakashankintaan että olemassa olevista asiakkaista huolehtimiseen, Heini visioi.

Yrittäjä, varaa paikkasi!

K ANGASAL AN YRiT TÄ JÄT

90

43

Lounas

arkisin P. Peltonen Oy, puh. (03) 379 0449 Avoinna: ma-pe 6-20, la 8-16, su 9-16 klo 10-14.30

1€


44

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

PROFIILIKUVAUS Ammattilaisen ottama kuva erottuu edukseen

laKilaaRi HAGLEX OY / JaRmO HaGmaN

alk.39,-

Edustava profiilikuva CV:hen, FB:hen, Linkediniin

Kuvaus ilman ajanvarausta Hallituskatu 11, 33200 Tampere

www.jukkamakinen.fi

Varrassika kruunaa juhliesi tarjoilun

Janne Lehtinen p. 045 2203 131 sika@vartaassa.fi

Asun yhdessä avopuolisoni kanssa hyvällä sijainnilla olevassa asunto-osakeyhtiössä. Yhtiössä on lukuisia sijoittajien omistamia asuntoja ja niitä on alettu käyttämään lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan. Osa asukkaista on kokenut tämän häiritseväksi ja ilmeisesti tulevassa yhtiökokouksessa käsitellään lyhytaikaisen vuokrauksen kieltämistä. Sijoittajaosakkaat ovat harvoin paikalla yhtiökokouksissa, joten voimmeko päättää kiellosta, jos kaikki läsnä olevat näin päättävät? Viimeksi yhtiökokouksessa en saanut äänestää, koska avopuolisoni ei päässyt paikalle. Oliko tämä oikein ja miten voin varmistua, että pääsen äänestämään seuraavassa kokouksessa? Lyhytaikainen vuokraustoiminta on herättänyt viime vuosina vilkasta keskustelua. Lähtökohtaisesti on selvää, että omistamansa asunnon voi käytännössä vuokrata asumistarkoituksessa kenelle vain haluaa, joko lyhyt- tai pitkäaikaisesti. Vuokraamisen estäminen rajoittaisi asunnon omistajan oikeutta käyttää omaa omaisuuttaan haluamallaan tavalla. Tämän vuoksi mahdolliset rajoitukset vuokraamiselle pitää lain mukaan kirjata taloyhtiön yhtiöjärjestykseen.

kaikkien niiden suostumukset, joiden huoneistoa rajoitus koskisi. Mikäli asia tulee yhtiökokouskäsittelyyn voivat paikalla olevat osakkaat antaa suostumuksensa siellä, mutta tämän lisäksi suostumukset tarvittaisiin myös niiltä osakkailta, jotka eivät kokoukseen osallistu. He voisivat antaa suostumuksen joko etukäteen tai jälkikäteen. On kuitenkin mahdollista, että kaikilta ei suostumusta saada ja tällöin muutosta yhtiöjärjestykseen ei voida tehdä.

Mikäli yhtiöjärjestystä muutettaisiin siten, että se kieltäisi lyhytaikaisen vuokraustoiminnan, niin rajoittaisi se osakkaiden mahdollisuutta hyödyntää huoneistoaan. Tämän vuoksi tähän tarvitaan

Mikäli lyhytaikainen vuokraustoiminta aiheuttaa häiriötä on asiasta toki hyvä keskustella yhtiön sisällä ja sopia avoimesti pelisäännöistä. Usein keskustellaan esimerkiksi vesivastikkeesta,

avainturvallisuudesta ja yhteisten tilojen käytöstä. Mikäli huoneistoissa vietetään häiritsevää elämää ja toiminnasta aiheutuu järjestysrikkomuksia voi ääritilanteessa tulla keskusteluun myös huoneiston haltuun ottaminen asunto-osakeyhtiölle. Tähän on kuitenkin käytännössä erittäin korkea kynnys. Toinen kysymyksesi koskee usein yhtiökokouksissa kysymyksiä aiheuttavaa yhteisomistajien valtuutusta. Mikäli osakehuoneisto on kahden henkilön yhteisomistuksessa ja molemmat yhteisomistajat eivät ole paikalla, niin paikalla oleva yhteisomistaja tarvitsee valtuutuksen toiselta yhteisomistajalta. Valtuutus voidaan antaa

valtakirjalla tai valtuutetun on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan toista yhteisomistajaa. Tämän perusteella voidaan todeta, että mikäli valtuutuksen olemassaoloa ei ole esittämässäsi tapauksessa pystytty näyttämään on yhtiökokouksessa menetelty oikein. Selkeintä teidän tapauksessanne onkin laatia valtakirja kokoukseen osallistuvalle yhteisomistajalle yhtiökokousta varten, mikäli ette molemmat pääse kokoukseen paikalle. Lisäksi on hyvä huomioida, että osakeryhmä eli käytännössä asuinhuoneisto ei voi koskaan äänestää osalla äänistään vaan asuinhuoneiston oikeuttamaa koko äänimäärää tulee edustaa yksi yhteisomistajista.

ASIANAJOTOIMISTOJA * Asianajajat Asianajotoimisto ACTAS Oy

Asianajotoimisto Facta Oy

Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE Apiankatu 3, 37600 VALKEAKOSKI Ideaparkinkatu 4, 37570 LEMPÄÄLÄ Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA puh. 010 548 6060, info@actas.fi www.actas.fi Mika Allén*, Antti Malinen*, Risto Tuori*, Marjo Anttoora*, Anni Honka

Tuomiokirkonkatu 15 A 8, 33100 TAMPERE p. (03) 230 3000 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi Ilkka Syrjänen*, Mika Miesmäki*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Heikki Lehtinen*, Markku Sinivaara*, Leo Lagerstam*, Veera Harjuniemi, Olli Teivaala

Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy

Asianajotoimisto Hilkka Tuori Oy

Kelloportinkatu 1, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) 3421 110 www.nokialaw.fi

Asianajotoimisto Alfa Oy

Hämeenkatu 20 A, 6. krs, 33200 TAMPERE puh. (03) 3142 9000 www.alfalaw.com Peter Rasmussen*, Tiina Koskinen-Tammi*, Ilkka Miettinen*, Heikki Taulaniemi*, Leena Laurila*, Niko Värttiö*, Otto Ropponen

Hallituskatu 11 A, Tampere puh. 050 555 5612, 040 587 1510 hilkka@tuori.fi, www.tuori.fi Hilkka Tuori*, Sini Ruusila Päivi Riutta, Maria Tanhuanpää painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus

Asianajotoimisto Jari Hytti

Keskustori 1, 4.krs, 33100 Tampere puh. (03) 273 0145 www.jarihytti.fi E-mail: etunimi.sukunimi@jarihytti.fi Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä* Assistentti Kati Haapanen, Rödl & Partner Affiliate

Asianajotoimisto Klingendahl Oy

Asianajotoimisto Pertti Holopainen Oy

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy

Technopolis Asemakeskus Peltokatu 26 33100 TAMPERE puh. (03) 260 2000 www.klingendahl.com

Hämeenkatu 18 A 6, 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190 www.lindblad.fi tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*

Verstaankatu 3 D 26, 33100 Tampere p. 050 5519 765 www.pjh.fi | pertti@pjh.fi Perukirjat, kuolinpesät, perinnönjaot ja edunvalvontavaltakirjat. Avioerot ja ositukset. Lasten asuminen, elatus, huolto ja tapaaminen.

puh. 010 3466640 www.tammer-juristit.fi

Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* ja Raakel Räsänen. etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi

Asianajotoimisto Merkurius Oy Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tomi Kauppinen*, Tommi Härmä*, Ida Koskinen, Lotta Lampinen

Asianajotoimisto Veneskoski Oy Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Petri Kananoja*, Jenna Barrow*, Anna-Katariina Loukola, lupalakimies Jorma Putkonen, asiantuntija, kiinteistöasiat

Eversheds Asianajotoimisto Oy Kauppakatu 7, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500 www.eversheds.fi Timo Jarmas*, Jukka Reilin*, Vesa Turkki*, Harri Tolppanen*, Antti Husa*, Terhi Holkeri*, Tiina Koivisto*, Johanna Tolppanen*, Sinikka Turkki*, Sanna Soukko*, Lavinia Husa*, Henni Parviainen

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Pekka Warjus*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Otso Etelämäki

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Jos yritykseltä löytyy kasvunälkää, ei Pirkanmaan Kasvupolkua kannata missata Kasvu Open on Suomen suurin, kaikille yrityksille avoin ja maksuton kasvun sparrausohjelma, johon voivat hakea mukaan kaikki alueen kasvunälkäiset yritykset ikään, kokoon tai toimialaan katsomatta. Mukaan valitaan Pirkanmaalta kaikkiaan 15 kasvuintoista yritystä. Mukaan ehtii hakea vielä hyvin, sillä hakuaikaa on huhtikuun 1. päivään saakka

m

ukaan poimittavat yritykset valitsee Kasvupolun tuomaristo, joka koostuu Kasvupolun kumppaneiden edustajista. Pirkanmaalla näitä ovat Business Tampere, Talenom, Rastor-instituutti sekä Tampereen kauppakamari. Tuomariston valintakriteereitä on neljä: markkinapotentiaali, tiimi, kasvukyky ja näytöt. Käytännössä jokainen tuomariston jäsen pisteyttää kaikki hakijat asteikolla 1–10. Mukaan valituista yrityksistä 75% pääsee mukaan pisteiden perusteella. Loppujen osalta tuomaristo tekee valinnat yhteisten keskustelujensa pohjalta.

Kaksi päivää sparrausapua

Kasvupolulle valitut yritykset saavat kahdessa sparrauspäivässä asiantuntijoilta kahdenkeskisissä tapaamisissa apuja liiketoimintan-

sa kehittymiseen sekä kasvun haasteisiin. Ensimmäinen sparrauspäivä järjestetään 19. toukokuuta ja toinen sparrauspäivä 25. elokuuta. Sparraajina toimivat vapaaehtoiset kasvun asiantuntijat ja niissä teemoja ovat esimerkiksi yrityksen markkinointi, rahoitus, kansainvälistyminen ja ulkomaankauppa. Sparrauspäivien päätteeksi tuomaristo valitsee kaksi potentiaalisinta yritystä Kasvu Open -finalistijoukkoon. Finalistijoukko kisaa valtakunnallisesti Kasvu Openin voitosta Kasvu Open Karnevaalissa lokakuun lopussa.

Mitä enemmän tekee, sitä enemmän saa

Viime vuonna Kasvupolulla menestyneen Meluta Oy:n yrittäjä Pauliina Peltola muistelee viime vuotta hyvällä mielellä. – Verkostoja rakentui päivissä

hyvin ja uusia kontakteja tuli paljon. Ajankäytöllisesti prosessista pääsee kyllä plussalle. Mitä enemmän tekee, sitä enemmän saa, Peltola tuumaa. Mukaan kannatti ehdottomasti lähteä, sillä Meluta eteni Kasvupolulla kauden 2019 TOP 100 -finalistijoukkoon sekä voitti miljoonan euron Sijoittajan suosikki -kasvurahoituksen. Kasvu Open –sparrausohjelmalle on annettu myös virallista tunnustusta. Vuonna 2018 Kasvu Openille myönnettiin Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto sekä European Enterprise Promotion Award, joka on Euroopan komission jakama tunnustus menestyksekkäimmille yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäjille. Lisätietoa: www.kasvuopen.fi

45


46

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Voisiko pk-takaus olla ratkaisu yrityksesi rahoituksen järjestymiseen?

Finnveran pk-takaus on kasvuhakuisille pk-yrityksille tarkoitettu takaus, jonka avulla yritys voi hakea lainaa pankista käyttöpääoma-, investointi- ja tuotekehitystarpeisiin. Finnvera takaa vakuudettomalla pk-takauksella 80 prosenttia yrityksen pankkilainasta. Lue lisää nnvera./pk-takaus

TEHOKASTA PERINTÄÄ YLI 30 VUODEN AMMATTITAIDOLLA

Pirkan Perintä Oy www.pirkanperinta.com puh. 03-3122 4400

Lue myös netissä

www. py-lehti.fi

Kasvisruokafirman kasvu jatkuu joka saralla – tuotevalikoima laajeni nyt myös aamiaispöytään

KOVASSA KASVUKIIDOSSA olevan Vegem Oy:n tuorein tuote on seitanista tehty leikkele.

Kovassa kasvukiidossa oleva, viime vuonna Tampereelta tilojen perässä Pirkkalaan muuttanut, kasvisruokafirma Vegem Oy aloitti myös uuden vuosikymmenen kasvun ja kehityksen tiellä. Yrityksen uusin tuote on seitanleikkele, joka tuo kasvisvaihtoehdon vaikkapa aamiaisvoikkarin päälle laitettavaksi. Vegemin kasvu on kunnioitettavaa. Vaikka yritystarinalla on ikää vasta kaksi vuotta, on se ehtinyt jo näyttää, että kasvisruoalla voi olla moneksi, kunhan innovointiin panostetaan tosissaan. Yritys on tuonut jo nyt markkinoille niin suikaleita, makkaroita, nakkeja kuin kebablastujakin, joita kaikkia yhdistää se, että ne on tehty vehnägluteiinipohjaisesta seitanista. Sen yrittäjät uskaltavat lisäksi luvata jo nyt, että tänä vuonna markkinoille tuodaan myös ensimmäisen ei-veh-

nää pääraaka-aineenaan valmistetun tuotteen. Myös toinen makuvaihtoehto leikkelevalikoimaan on suunnitteilla ja pian leivän päällä. Yrityksen viime vuonna kasvutahti oli kiivas. Vegem nimittäin kasvoi neljän työntekijän yrityksestä jopa 15 ihmisen työllistäjäksi. Myös liikevaihto on kasvanut tuotevalikoiman ja jakelun laajentumisen myötä. Yrityksen tavoite vastakkainasettelun poistamisesta ruokapöydässä täyttyykin päivä päivältä. – Vegem ei ole ketään vastaan, vaan kaikkien puolella yhdistämässä ruokailutottumuksia yhdeksi maistuvaksi makumaailmaksi, kommentoi Santtu Ronkainen, joka on toinen yrityksen perustajista ja yrittäjistä. ● Kuva: RISTO VAURAS

VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO! Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla:

* = auktorisoitu www.tilitoimistot.fi

Accotilit Oy*

Hämeen ATK- ja Tilipalvelu Oy*

Scantilit Oy*

Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282 Tiina Laukko, Ulla Tamminen KLT etunimi.sukunimi@scantilit.fi www.scantilit.fi

Takojankatu 1 c B 11, 33540 TAMPERE puh. (03) 3141 4000 fax (03) 3141 4040 tilimanager@tilimanager.fi www.tilimanager.fi

Tilimanager Oy*

Tilkon Oy*

Aldia Oy*

Kirjanpitotoimisto Mattila Oy*

TietoAkseli Oy*

Tilisatama Oy*

Tampereen toimisto

Tampereen toimisto

Viicon Group Oy / Vaasa VIICON Oy*

Suvantokatu 13, 33100 TAMPERE Puh. (03) 3125 1000 Riku Salomaa KLT, KTM riku.salomaa@accotilit.fi www.accotilit.fi

Netvisor-palvelun erikoisosaaja Aleksanterinkatu 23 A, Tampere Tiina Raatikainen, 040 512 8680 tiina.raatikainen@aldia.fi www.aldia.fi

EK-Tilit Oy* Oriveden Tilitoimisto

Keskustie 29, 35300 ORIVESI

Vammalan Tilitoimisto Puistokatu 14, 3. krs 38200 SASTAMALA puh. 040 829 8190 www.ektilit.fi Helena Karppelin KLT, HT Eveliina Kumanto KLT, BA

Näsilinnankatu 28 E 6, 33200 TAMPERE puh. (03) 3141 7800 Matti Myllymäki 0400 337 528 matti.myllymaki@hatili.fi www.hatili.fi

Myllystenpohjantie 2, 36200 KANGASALA puh. 010 2390 880 Kalevantie 2, 33100 TAMPERE puh. 010 2390 889 info@kirjanpitomattila.com www.kirjanpitomattila.com

Kymppikirjanpito 0y*

Hallituskatu 8 A 33200 Tampere

Ikaalisten toimisto Rahkolankuja 19 39500 Ikaalinen

Hatanpään valtatie 34 E 33100 TAMPERE puh. (03) 3122 3100 fax (03) 3122 3150 Laura Järvi laura.jarvi@kymppikirjanpito.fi

puh. 010 3472 800 myynti@tietoakseli.fi www.tietoakseli.fi

Pluscom taloushallinto Oy*

Tiliasema Oy Pirkanmaa*

Pinninkatu 45 A, Tampere puh. 045 635 3901 www.pluscom.fi Jaakko Oikemus, KLT

Tiliasema Orivesi Tiliasema Nokia Jyrki Marttunen, puh. 050 411 0356 jyrki.marttunen@tiliasemaoy.fi

Satamakatu 9, 33200 TAMPERE puh. (03) 363 0200 fax (03) 363 0088

Lempäälän toimisto

Manttaalitie 1, 37500 LEMPÄÄLÄ puh. (03) 3391 1700 Matti Savo KLT www.tilisatama.fi

Tilitoimisto Kirsti Alakahri Oy* Satamatie 37, 37800 AKAA puh. (03) 549 4400 Kirsti Alakahri KLT www.tilitoimistoalakahri.com

Hämeenkatu 13 B, a-rappu 33100 Tampere Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi

Finlaysoninkuja 3 33210 Tampere Jani Salonen, puh. 040 847 5587 Niina Asujamaa, KLT, puh. 050 5874 950 www.viicon.fi

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

47

Uusyrittäjyydessä jylläsi viime vuonna

AUTOKORJAAMO kolme selkeää trendiä M. Vänttinen Oy Suomessa toimivat uusyrityskeskukset palvelivat viime vuonna noin 14 000 yrittäjyyttä pohtivaa. Aiempien vuosien tapaan heistä aika tasan puolet myös päätti perustaa yrityksen. Kaiken kaikkiaan uusyrittäjyydessä jylläsi viime vuonna kolme selvää ilmiötä.

K

aikista selkein uusyrittäjyyden kenttää leimannut trendi vuonna 2019 oli niin sanottu kevytyrittäjyys-palveluiden esiinmarssi. Laskutuspalveluita tarjoavat yritykset kertovat, että heidän asiakasmääränsä on kasvanut viime vuonna peräti 40 prosenttia. Lisäksi ainoastaan ennakkoperintärekisteriin merkittyjen y-tunnusten määrä on viimeisten kolmen vuoden aikana kuusinkertaistunut. – Ilmiö oli nähtävissä koko maassa, mutta erityisesti se korostui suurissa kaupungeissa, sanoo Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama.

Tuumaukselle pitää muistaa antaa tovinsa

Hänen mukaansa pohjimmiltaan yrittäjyyden suosion lisääntyminen on positiivinen asia, mutta täsmentää, että ilmiössä on myös kääntöpuolensa. – Voisiko sanoa, että teknisesti yrityksen perustaminen on jo liiankin helppoa. Helppous ei ole poistanut tarvetta kirkastaa liikeideaa, varmistaa kannattavuutta tai perehtyä verotukseen ja yritystoiminnan vaatimiin lupiin, Kallama huomauttaa ja muistuttaa, että ennen yrittä-

jyyden, sivutoimisen yrittäjyyden tai kevytyrittäjyyden aloittamista pitäisikin pysähtyä hetkeksi miettimään asioita. – Esimerkiksi sitä, mikä on juuri minulle oikea tapa toteuttaa yrittäjyysunelmani ja mistä aloitan ja miten aion jatkaa? Oikea tieto ja puolueeton sparraus säästää monelta huolelta, Kallama tiivistää. Tilastojen mukaan hyvä suunnittelu näkyy myös yritysten menestyksessä. Yli 80 prosenttia Uusyrityskeskusten kautta perustetuista yrityksistä toimii vielä viiden vuoden kuluttua, kun normaalisti määrä on alle puolet.

ta lakimuutosta, jossa osakeyhtiön perustamiselle ei ole enää asetettu euromääräistä rajaa. Toimitusjohtaja kuitenkin muistuttaa, että yritystoiminnan aloittamiseen tarvitaan lähes aina alkupääomaa, eikä muutos myöskään vaikuta enää myöhemmässä vaiheessa yrityksen elinkaarta. – Osakeyhtiö on nykyään hyvin helppo ja nopea perustaa, mutta sen lopettaminen on yhtä vaikeaa ja kallista kuin ennenkin, Kallama muistuttaa.

Lakimuutos näkyi osakeyhtiöiden määrän kasvuna

Kolmas uusyrittäjyysvuoden 2019 selvä trendi oli maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrä. Se tosin on ollut kasvussa jo pidemmän aikaa. Yleisesti ottaen vähintään viitisen prosenttia Uusyrityskeskusten asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asiakkaista jopa noin kolmas voi olla maahanmuuttajia, Kallama kertoo. Tampereella uusyrityksen asiakkaista maahanmuuttajia oli viime vuonna noin kahdeksan prosenttia.●

Toinen viime vuoden trendeistä liittyi yhtiömuotoihin. Vaikka toiminimi onkin koko Suomen tasolla edelleen suosituin yhtiömuoto, oli osakeyhtiöiden osuus Uusyrityskeskusten kautta perustetuista yrityksistä neljän prosenttiyksikön kasvussa. – Joillakin alueilla osakeyhtiöitä perustettiin jo enemmän. Taustalla vaikuttaa todennäköisesti osakepääomavaatimuksen poistuminen, arvioi Susanna Kallama. Hän tarkoittaa viime vuonna voimaan astunut-

Maahanmuuttajat asiakkaana yhä useammin

Teksti: VILLE KULMALA

Aarporankatu 12 33840 TAMPERE Puh. (03) 214 2270 huolto@mvanttinen.fi

Bisnode 2017

www.mvanttinen.fi

R-tilipalvelu Oy Tuomiokirkonkatu 36 A, 33100 Tampere 0500 464 851 • 045 608 7900 • posti@r-tilipalvelu.fi

Joustavaa HR-palvelua pk-yrityksille. • Yrityksenne tarpeisiin räätälöidyt ja mitoitetut HR-palvelut • Osaamiskartoitukset • Coaching-valmennukset tukemaan esim. esimiestyötä ja muutostilanteita

www.arvohr.fi

050 598 2651

HYBRID THINKING TAKES YOU FURTHER. THE X3 PLUG-IN HYBRID.

BMW X3 xDrive30e

Charged Edition xLine

alkaen 64.812 €. BMW X3 xDrive30e Plug-In Hybrid kattavalla xLine-varustetasolla tarjoaa sekä poltto- että sähkömoottorin parhaat puolet – urheilullisen kiihtyvyyden ja sähköistä ajamisen iloa. Taloudellisuus yhdistyy saumattomasti turvalliseen ajokokemukseen. BMW xDrive -nelivedolla liikut haastavemmillakin teillä. Reilu 450 litran tavaratila takaa aktiviharrastajalle hyvät kuljetusmahdollisuudet. 2000 kg:n vetokyky peräkoukulla on omaa luokkaa. Sähköinen toimintamatka on jopa 46 km. Lue lisää osoitteessa: autokeskus.fi/bmw BMW X3 xDrive30e A Charged Edition xLine alk. 64.811,83 €. Autoveroton hinta 61.850 €, toimituskulut 600 €, arvioitu autovero 2.361,83 € uuden WLTP-päästömittaustavan mukaisella CO2-päästöllä 51 g/km ja kulutus 2,3 l/100 km. Vapaa autoetu 1.120 €/kk, käyttöetu 955 €/kk. Kuvan auto erikoisvarustein.

AUTOKESKUS TAMPERE Hatanpään valtatie 44-46

Autokeskuksen BMW-myynti myös: HÄMEENLINNA, RAISIO

Automyynti ma-pe 9-18, la 10-16 BMW-myynti 020 506 5155

Huolto ma-pe 7-18 BMW Service 020 506 5046

autokeskus.fi/bmw 0205-numerohinnat: Lankap. 8,35 snt/puhelu + 8,83 snt/min. Matkap. 8,35 snt/puhelu + 22,32 snt/min.


48

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Uusi Volvo XC40 T5 lataushybridi. Mallisto alkaen 48 779 €

1. V U O D E N SÄ H KÖT V E LO I T U K S E T T A Volvo -lataushybridin ostajalle*

UUSI VOLVO XC40 T5 LATAUSHYBRIDI NYT ENNAKKOESITTELYSSÄ JA KOEAJETTAVANA. Odotetun Volvo XC40 T5 Twin Engine -lataushybridin sähkö- ja polttomoottori toimivat yhdessä tarjoten suuren tehon, pienen polttoaineenkulutuksen ja mahdollisuuden ajaa puhtaasti sähköllä runsaat 40 km, mikä riittää useimpien jokapäiväisiin matkoihin. Auto on etuvetoinen ja myös sen sähkömoottori sijaitsee etuakselilla. ybridivoimanlähteen kokonaisteho on 262 hv, auton kiihtyvyys 0–100 Kmh 7,3 s.

Vapaa autoetu 890 €/kk, käyttöetu 725 €/kk.

Volvo XC40 T5 TwE Inscription Expression aut alkaen: autoveroton hinta 46 500 €, arvioitu autovero 1 678,71 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 48 778,71 €. EU-yhd. 2,0 l/100 km, CO₂ 46 g/km. Kuvan auto lisävarustein. *Lue lisää: volvocars.fi/ajankohtaista

Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Renault TRAFIC

Vain koeajamalla tiedät, miltä uusi työpaikkasi tuntuu!

NYT HUIPPUEDULLINEN ERÄ Navi Edition -malleja kampanjahintaan!

ETUSI 6 460 €

Renault Trafic dCi 145 L1H1 5,2 m3 EDC Navi Edition automaatti

31 900 € sis. toim.kulut

Hinta sisältää myös talvirenkaat, vetokoukun ja vaneroinnin. Renault Trafic dCI 145 L1H1 5,2m3 EDC Navi Edition 31 900 € (sis. toim.kulut 600 €) , CO2 191 g/km, EU-yhd. 7,8 l/100 km. Teho 145 hv/350 Nm. Vetopaino 750/1 715 kg. Kuvan auto erikoisvarustein. Autot rekisteröity 12/2019. Takuu 4 vuotta tai 100 000 km. Huolenpitosopimus alk. 20 €/kk, sopimusaika 36 kk/30 000 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

UUSI TAVARA-AUTOKESKUS avattu liiketiloihimme Hatanpäälle – Tervetuloa! Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI

49


50

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Nuoret yrittäjät valtasivat kauppakeskuksen

Tampereen Koskikeskuksessa nähtiin tammikuun loppupuolella harvinaisen hieno kattaus nuoren polven yrittäjiä. Kauppakeskuksen keskusaukiolla pidettiin tuolloin nimittäin Suomen merkittävimmän nuorten yrittäjyyskilpailun semifinaali. Pirkanmaan Uskalla Yrittää –semifinaaliin otti osaa 22 nuorten perustamaa yritystä. Niistä viisi valittiin maakunnan edustajaksi kevään valtakunnalliseen finaaliin. Se järjestetään 22.–23. huhtikuuta Helsingissä.

K

auppakeskuksen keskusaukio oli perjantaina 31. päivä tammikuuta pyhitetty neljän tunnin ajaksi nuorelle yrittäjyydelle. Päivän tähtinä loistivat tämän lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia NY-yrityksiään pyörittäneet peruskoulun tai toisen asteen opiskelijat. He pääsivät esittelemään toimintaansa ja myymään tuotteita ja palveluitaan. Kaikkiaan nuoria yrittäjiä osallistui päivään noin 70 viidestä eri kunnasta eli Tampereelta, Nokialta,

Pälkäneeltä, Virroilta ja Ylöjärveltä Tämän vuoden semifinalisteissa painottui palveluyritysten osuus. Kaikkiaan 22:sta yrityksestä peräti 17 NY-yritystä perusti nimittäin liiketoimintansa palveluihin. Ennen semifinaalia Tampereella järjestettiin koulutuksenjärjestäjien ja elinkeinoelämän yhteinen Mitä työelämälle tapahtuu huomenna? -seminaari. Sen myötä lavalla nähtiin muun muassa Ellun Kanojen Ida Martikainen ja kansanedustaja Sofia Vikman.

KOSKIKESKUKSEN KESKUSAUKIOLLA tammikuun viimeisenä päivänä vietetty Pirkanmaan Uskalla Yrittää –semifinaali sai aika monen ohikulkijan tutustuman nuoreen yrittäjyyteen. Kaikkiaan yritykset olivat lavan tähtinä neljän tunnin ajan.

Näillä mietteillä finaaliin Koskikeskuksessa piipahtanut Pirkanmaan Yrittäjä -lehti haastatteli kolmea paikalla ollutta yritystä. Niistä kaikki sattuivat selvittämään tiensä valtakunnalliseen finaaliin, vaikka se ei vielä tuolloin toimittajan tiedossa ollutkaan. Kysymykset haastateltaville yrityksille:

1. Mistä te saitte yritysideanne? 2. Ketkä ovat teidän asiakkaitanne? 3. Miten kauppa on käynyt? 4. Mikä NY-yrittämisessä on ollut parasta? 5. Entä mikä on ollut haastavinta? 6. Minkälainen kokemus teille oli Koskikeskuksessa järjestetty semifinaali 31. päivä tammikuuta? 7. Minkälaisin miettein lähdette Helsinkiin ja finaaliin? 8. Voisitteko kuvitella työskentelevänne yrittäjinä myös jatkossa?

Kantoke NY

Liikeidea: puunkantotelineiden ja –kelkkojen myynti. Kysymyksiin vastasi: yhtiön toimitusjohtaja Markus Vehmas. Oppilaitos: Tampereen seudun ammattiopisto, Virrat 1. – Ajattelin että haluaisin tehdä jotain puusta, päädyin kantotelineeseen ja kelkka oli vitsinä aluksi, mutta alkoi kuulostaa hyvältä idealta. Olen kotoisin pienestä kylästä nimeltä Kotala, joten tiedän puulämmityksen haastavuuden. 2. – Asiakkaitamme ovat kaikki, jotka käyttävät polttopuita ja kokevat niiden hakemisen hankalaksi, erityisesti vanhukset.

3. – Kiinnostusta on kovasti ja tuotetta mainostetaan muun muassa paikallisella huoltoasemalla ja facebookissa, myynti- ja markkinointiverkosto on kehityksen alla. 4. – Tässä pääsee käyttämään omia aivojaan ja vaikuttamaan oppimiseen. Lisäksi hienoa on johtajuuden ja rohkeuden kehittäminen ja haasteiden kohtaaminen. 5. – Liikekumppaneiden paikalle saaminen ja heidän motivointinsa. 6. – Messupisteen pitäminen ja ihmisten tapaaminen oli mukavaa. Myyntipuheen pito ei ollut mieluisa kokemus, koska on haastavaa esiintyä isolle yleisölle yksin. 7. – Jännittynein mutta toiveikkain. 8. – Kaikki on mahdollista.

RIEMU NY oli lähtenyt Koskikeskukseen koko tiimin voimin. Ylöjärven yrittäjälukiolaisista koostuvaan tiimiin kuuluu yhdeksän jäsentä.

Riemu NY

Liikeidea: Uniikkien liikunta- ja askartelusynttäreiden järjestäminen 4–10-vuotiaille lapsille. Kysymykseen vastasivat: Riemu NY tiimiläiset Susanne Finnilä, Siiri-Sofia Haapakoski, Ronja Raittinen, Nea Kork, Emmi Kotiniemi, Jesse Vina, Veeti Palokoski, Roope Liimatainen ja Elmeri Karjala. Oppilaitos: Ylöjärven lukio, Ylöjärvi

KANTOKE NY:N toimitusjohtaja Markus Vehmas oli Koskikeskuksessa yrityksensä ainoa edustaja. Hän poseeraa kuvassa yrityksen valmistamien tuotteiden kanssa ja on myös koko liikeidean isä.

1. – Yrittäjyyslinjan tunnilla mietimme yritysideoita, josta idea syntyi järjestää syntymäpäiväjuhlia lapsille. Aluksi yrityksen kehityksessä mukana oli vain kaksi, jonka jälkeen porukka innostui ja lähti mukaan. Nyt meidän tiimiimme kuuluu yhdeksän

innokasta jäsentä. 2. – Asiakkaitamme ovat lapsiperheet, yleensä ylöjärveläiset, sillä järjestämme syntymäpäiväjuhlat Ylöjärven lukiolla. 3. – Kauppa on käynyt erittäin hyvin, ja olemmekin yllättyneet palvelun suuresta kysynnästä Ylöjärven suunnalla. 4. – Parasta on ollut se, kun on saanut toteuttaa itseään ja omia ideoitaan. 5. –Isossa tiimissämme kommunikointi tuottaa välillä haasteita. Kaikesta kuitenkin olemme aina selvinneet. 6. – Meille semifinaali oli ikimuistoinen ja ainutlaatuinen. 7. – Lähdemme Helsinkiin innolla uusia kokemuksia odotellen. 8. – Kaikki mahdollisuudet ovat avoinna tulevaisuudessa.


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

51

Tässä ovat Pirkanmaan finalistit ja kunniamaininnat Pirkanmaalta palkittiin seuraavat yritykset, jotka siis etenevät valtakunnalliseen finaaliin. Yritysten jälkeen on lyhyt oma luonnehdinta kunkin yrityksen liikeideasta. Kantoke NY, Tampereen seudun ammattiopisto, Virrat. ”Teemme ja myymme puunkantotelineitä ja kelkkoja.”

499€

Tupakaappi 130

799€

Vitriini 90

599€

127,5x201x42/32,5 cm 87x189x42 cm

Viktoria-sarja

Paras tuote

Kirjoituspöytä 160

154x76x60 cm

Värivaihtoehdot: valkoinen, valkoinen/harmaa ja valkoinen/pähkinä (rajoitetusti).

Paras palvelu

Riemu NY, Ylöjärven lukio Ylöjärvi. ”Järjestämme uniikkeja liikuntaja askartelusynttäreitä 4–10-vuotiaille lapsille.”

Sänky 160

399€

(Hinta ei sis. patjoja)

799€

Jatkettava ruokapöytä 150x100+42 cm ja 4-tuolia

Suomen monipuolisin moduulisohvamallisto joka on räätälöitävissä kaikille sopivaksi.

Paras liikeidea

n a i! ne nk n ai jo pie tim ote on Ko utu lki ä ku nj ta jala ili hi

Roposen rintit NY, Anna Tapion koulu, Pälkäne. ”Teemme 3D-printtauksia.”

Paras peruskoulun NY-yritys

Jelppi NY, Takahuhdin koulu, Tampere. ”Autamme ikäihmisiä ja teemme pihatöitä.”

Jalo NY, Ylöjärven lukio, Ylöjärvi. ”Valmistamme ja myymme vastuullisesti käsintehtyjä rusetteja ylijäämä- ja kierrätysmateriaaleista.” AINOINA TAMPERELAISINA valtakunnalliseen finaaliin selvisivät Takahuhdin yläkoululaisten Jelppi Ny. Semifinaalipäivä jäi yrittäjien mieleen mukavana kokemuksena.

Jelppi NY

Liikeidea: Ikäihmisten auttaminen ja pihatöiden tekeminen. Kysymyksiin vastasivat: Eelis Pasanen, Kalle Pikkarainen, Lotta Pajunen, Henri Syrjynen ja Tuomas Taskinen. Oppilaitos: Takahuhdin koulu, Tampere 1. – Idea lähti oikeastaan siitä, kun aloimme miettiä, mitä palveluja täältä puuttuu. Sitten saimme idean, että vanhuksille kohdistettuja ei oikeastaan ole. Kaikki meistä ovat aina pitäneet ikäihmisten seurasta. 2. – Asiakkainamme toimivat yritykset ja yksityishenkilöt. Pääasiassa palvelut on kohdistettu ikäihmisille, mutta saavat ja ovatkin käyttäneet

myös töissä käyvät keski-ikäiset. 3. – Kauppa on käynyt hyvin. Olemme käyneet palvelutaloilla piristämässä vanhuksia ja pelailemassa heidän kanssaan. 4. – Yrittämisessä on ollut parasta mielestäni se, että olemme nähneet, kuinka ikäihmiset ovat piristyneet, kun olemme käyneet heidän kanssaan esimerkiksi ulkona tai sisällä pelailemassa heidän kanssaan. 5. – Haastavinta on ollut löytää asiakkaita ja saada näkyvyyttä. 6. – Semifinaali oli erittäin hyvä kokemus, ja saimme vinkkejä miten parantaa yritystämme. 7. – Lähdemme Helsinkiin positiivisin miettein ja innostuksella. 8. – Ehkä voisimme jatkaa yrittämistä, jos jatkamme yhtä ahkerasti ja positiivisesti.

Lisäksi tilaisuudessa jaettiin myös kaksi kunniamainintaa, toinen parhaasta messupisteestä ja toinen parhaasta myyntipuheesta. Niistä kumpainenkin matkasi Ylöjärven yrittäjyyslukioon. Parhaana messupisteenä palkittiin lastenjuhlia järjestänä Riemu NY ja parhaasta myyntipuheesta puolestaan viihdetapahtumien järjestämiseen erikoistunut Los Eventos. Voittoa tavoittelemattoman Nuori Yrittäjyys ry:n järjestämässä Uskalla Yrittää -kilpailussa on mukana valtakunnallisesti vuosittain noin kuutisensataa yritystä, joita peruskoulun oppilaat ja toisen asteen opiskelijat ovat perustaneet kuluvana lukuvuonna kouluissaan osana Vuosi yrittäjänä –ohjelmaa. Semifinaali järjestettiin yhteistyössä kansallisen YES-verkoston ja paikallisten oppilaitosten kanssa. ●

Uuden yrittäjäjäsenen liittymisetuna nyt jäsenhinnan arvoinen

ILMOITUS VELOITUKSETTA Pirkanmaan Yrittäjä -lehteen!

Aloita verkostoituminen jo tänään liittymällä Yrittäjiin! Soita Kimmolle 050 306 2228, tai laita yrityksesi tiedot kimmo.vaittinen@ dorimedia.fi Ja siitä se lähtee!

Leveys 191 cm

Kuvan 3-sohva 1281€

Aktiivirahalla jopa 20kk maksuaikaa!

Leveys 226 cm

Kuvan divaanisohva 1751€

Lana lankkupöytä

Pöytä 150x89 cm 328€ puujaloilla Kannen värivaihtoehdot: harmaa tai antiikki. Jalkojen värivaihtoehdot: valkoinen tai antiikki

Pöytä 200x89 cm 349€ puujaloilla Metallijalat +60-69€

Lumoaviin uniin!

Runkosänkypaketti 160x200 cm prof.vm petauspatjalla ja jaloilla

998€

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin! Yrittäjien jäsenenä olet oikeutettu moniin palveluihin ja rahanarvoisiin etuihin kuten maksuttomaan lakineuvontaan, pääsyn asiakirjapankkiin, jossa 70 hyödyllistä asiakirjaa käytettävissäsi, rahanarvoisia etuja vakuutus-, polttoaine-, majoitus- ja matkakustannuksista sekä paljon muuta.

Valitse useista eri syvyys-, käsinoja-, jalka-, kovuus- ja verhoiluvaihtoehdoista!

pi tk M eri Pal än y k jo ä ös ok n ta 2 oj i e 10 a! rik c oi m sk ok oj a!

Paras toisen asteen NY-yritys

JÄSENMAKSUT 2020/12 KK Henkilöstön määrä yrittäjät mukaan lukien 1 ........................ 166 2–3 ................... 247 4–5....................308 6–7 ....................369 8–9....................449 10–19 ................532 20–49 ...............659 50–99 ............ 1 049 100– ..............2 072

€* €* €* €* €* €* €* €* €*

* Jäsenhinta on verovähennyskelpoinen

Laadukas Lumo tiheällä ja erittäin kestävällä pussijousistolla. Neljä kovuutta: soft, medium, hard ja x-hard. Verhoilu sekä jalkojen väri valittavissa. Saatavana joustinpatjana, jenkkisänkynä, moottorisänkynä ja runkosänkynä. Useita eri petauspatjavaihtoehtoja.

Allergikoille ja astmaatikoille sopivat materiaalit!

Moottorisänkypaketti 160x200 cm prof.vm petauspatjalla ja jaloilla

1998€

ivi.fi

: juurik Verkkokauppa

Hinnat voimassa 22.3. asti.

Hämeenlinnan myymälä Palvelemme ark 10-18, la 10-15, su 12-15 Katsastusmiehentie 6, Tiiriö puh 044-705 7700 sisustustalo@juurikivi.fi

Ylöjärven myymälä Palvelemme ark 10-18, la 10-14, su 12-15 Soppeentie 18, Ylöjärvi puh 03-261 4555 kalustetalo@juurikivi.fi


52

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

VIP-hintaan koko vuoden

Liity hyvän asiakkaan VIP-klubiin (jäsenmaksu 5€). Saat nämä ja satoja muita etuja koko vuoden! Kulmat kuntoon! Muotoilu+väri Kulmat + ripset Korvien lävistys ja ensikorut Ihoanalyysi tietokoneen avulla!

Kasvohoidot:

10 € 18 € 18 € 29 €

(20 €) (30 €) (30 €) (60 €)

Peruskasvohoito 65 € (73€) Ranskalainen kasvohoito 69 € (80 €) Täydellinen kasvohoito 89 € (125€) Timantti- ja kosteutushoito 45 € (70 €) Luxus-kasvohoito 110 € (170 €) DMK Anti-Age ravitseva hoito 95 € (110 €) DMK silmänympäryshoito 65 € (80 €) Kuningatar-kasvohoito 127€ (188€) Acad´Aromes -kasvohoito 89 € (110 €) Bio-Luomu Ella Bachè-kasvohoito 79 € (98 €)

Anti-Age- ja kiinteyttävät hoidot: Sonocare Ultra -kasvohoito 40 € (70 €) Sarjakortilla 4 hoitoa 135 € (160 €) 6 hoitoa 199 € (240€) Max 7 ranskalainen kasvohoito 79 € (94 €) Sarjakortilla 4 hoitoa 250 € (376 €)

Hoitopaketit:

Päivä Prinsessana -paketti = kasvo+käsi+jalkahoidot

159 € (206 €)

Kaksi toivotuinta hoitoa 145 € (197€) = Täydellinen kasvo- ja jalkahoito

Vakuutusasioissa yrityksenne asialla

Käsihoidot:

Manicure viilaus ja lakkaus (lakka omaksi) Manicure + kestolakkaus

Jalkahoito naisille:

29 € (45 €) 45 € (70 €)

Täydellinen jalkahoito Täydellinen jalkahoito + kestolakkaus Säärikarvojen poisto

58 € (72€)

Miesten täydellinen jalkahoito Depilaatio eli karvanpoisto 1 alue Yläselkä ja rinta yhdessä

45 € (59€)

65 € (80 €) 25 € (35 €)

Miehille:

Hannu Peltonen 050 379 5677

29 € (45 €) 55 € (90 €)

Meikkaus ja meikkituotteet: Kevyt, luonnolinen meikki 29 € esim. passikuvaan, työhaastetteluun tai treffeille JOE BLASCO meikkivoide 39,90 JOE BLASCO kakkumascara 22 € JOE BLASCO irtopuuteri 39,90

(45 €)

Vakuutusyhtiöstä riippumaton asiantuntija

(60 €) (34 €) (54 €)

www.rhoptimointi.fi

Karkausvuoden 2020 kunniaksi

Aurora dé Luxe kolmen hoidon KASVOHOITO

Seuraavan lehden aiheena: norm. 270€

1.

Max7-erikoishoito Hyväilevän pehmeä ja hellävarainen hoito, jolla on useita hyviä vaikutuksia: • uudistaa • aktivoi • kiinteyttää • rentouttaa • elvyttää • puhdistaa • rauhoittaa • kirkastaa

2.

Aurora de´Luxe -kasvohoito on suosittu ja toivottu myös LAHJAKORTTINA äidille, vaimolle, siskolle, ystävälle, valmistuvalle, syntymäpäiväsankarille, kiitokseksi työntekijälle… (Lahjakortit voimassa 12 kk ostopäivästä).

Skintex DIAG -ihoanalyysi Täydellinen ihoanalyysi näkee pintaa syvemmälle, kartoittaa ihosi todellisen kunnon ja tulostaa suomeksi oikeat juuri sinun ihollesi sopivat hoitotuotteet ja hoidot. • Saat 5 analyysin mukaista tuotenäytettä itsellesi. Luxus-kasvohoito • alkupuhdistus • timanttihionta • mekaaninen ihonpuhdistus • kulmien muotoilu • kulmien kestoväri • silm.ymp.hoito • kosteuttava ampulli • hieronta • ravitseva naamio

Rekrytointi

3.

Alueteemoina Ylöjärvi, Tesoma ja Nokia Ilmoittamalla 150 000 talouteen jaettavassa Py-lehdessä,

tavoitat asiakkaasi jo aamujakelun yhteydessä.

Ilmoittaja! Tiesitkö, että perinteisen printtilehden lisäksi

Sinulla on mahdollisuus saada näkyvyyttä myös kuukausittain ilmestyvästä tuhannet yrittäjäjärjestön jäsenet tavoittavassa tapahtumatiedotteessa.

VIP-ASIAKKAAMME ETU 10% kaikista norm.hintaisista hoidoista, hoito- ja meikkituotteista, tuoksuista, lahjakorteista...KAIKESTA

Ajanvaraus 03 213 22 11 Rautatienkatu 12, katutaso Ma–pe 10–18, la 10–15 www.tampereenkauneushoitola.fi

Ilmoitustilavaraukset ja tiedustelut 27.3. mennessä:

Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä -lehti ilmestyy

7.4.

leena.kolehmainen@dorimedia.fi, soita puh. 041 501 9902 tai https://www.dorimedia.fi/varaa-ilmoitustila

Tavataan K50-messuilla!

Lauantaitanssit Tampere-talossa lauantaina 7.3. klo 16.30. Tanssikansan suosikkeja ja yllätysesiintyjiä. Juontajina Pena Teräväinen Radio ja Tarja Jykylä. Tule tapaamaan Musa Musan tekijöitä klo 12–18. ******

** RAD

IO M

USA

2020

* toim

itus@

radiom

usa.fi

* radi

omus

Sisäsi

vu

Tampe illa re Mus lainen Laua a -gaala Ohjelmntaitanssi t at ja tekijä niiden t

Tilaa ilmainen, muhkea Radio Musa 2020 -lehti! Ota yhteys 0400 620 036 tai toimitus@radiomusa.fi

Musa

issa

Maino Musas sta adio­m sa! usa

www.r

Edulliset kampanjat, soita meille!

Tarja

Kimmo

K

on yli yllä kans voima a inen a tietää: ikuiste n par

Jussi

100,5

.fi

Pena

0400 9400 57 | 050 5600 248 | 041 480 3908 | 0400 620 036

a.fi **

******

IG: @radio.musa #parastamusaa radiomusa.fi

Radio Musa 100,5


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

53

Juhan kohtalokas Juupajoen keikka – eli tarina siitä kuinka partioharrastus, ravut ja tuttu kunnanjohtaja johtivat miehen pistämään pystyyn nyt jo 30 vuotta toimineen majatalon Vaikka yrittäjä puhelimessa ennakkoon mainitseekin monen navigaattorin eksyttävän matkaajan, minulle auto latelee ohjeet moitteettomasti. Ja perille olisi löytänyt ilmankin, sillä reitti luomumajatalo Henkireikään on kyltitetty selvästi jo ison valtatien varrelta saakka. Hyvä niin, sillä nyt ollaan oikeasti kaukana taajamista. Korkeakoskelle, Juupajoen keskustaan on sinnekin matkaa reilut 17 kilometriä.

O

n helppo ymmärtää, että matkakohteenani nyt oleva talo kiinnitti aikanaan tuolloin Tampereella asuneen yrittäjä Juha Halmeen huomion. Kaksikerroksinen, viime vuosisadan alkupuolella rakennettu puutalo lähentelee kartano-kokoluokkaa, eikä sijainti aivan järven rannassa ainakaan vähennä sen viehättävyyttä. Juha näki sen ensi kertaa auton kyydistä kuin minä nyt. Hän oli silloin piipahtamassa pitäjässä partioharrastuksen ansiosta ja rapujen vuoksi. Mutta antaa miehen itsensä kertoa lisää.

Rapuvesien perässä

TÄHÄN TALOON Juha Halme ihastui rapureissullaan 80-luvun lopulla. Vuonna 1919 rakennettu talo on toiminut majatalona vuodesta 1990. Alun perin se rakennettiin orpokodiksi sisällissodan jälkimainingeissa.

– Pitkän linjan partiokaverini Hannu Koski oli päätynyt tänne kunnanjohtajaksi, ja koska olin etukäteen kuullut hyvää alueen rapuvesistä, olin tiedustellut, voisiko hän joskus järjestää meille ravustusreissun ja paikallisen oppaan, taustoittaa koko Yrittäjä, varaa paikkasi!

JUUPAJOEN YRiT TÄ JÄT

DORIMEDIA OY

TUEMME MAHDOLLISTAMME

ikänsä metsästyksestä ja kalastuksesta kiinnostunut Juha. Tuttu kunnanjohtaja oli pistänyt hihat heilumaan, ja pian oltiinkin jo matkalle entiselle sotainvalidien mökille äyriäisjahtiin. Mukana oppaaksi lähti Aapo Sikiö, josta tulikin sitten myöhemmin Juhalle hyvinkin tuttu mies. Niitä varsinaisia rapuja ei kyseiseltä reissulta tuliaisiksi pahemmin herunut, mutta merkittävä reissu se oli siitä huolimatta. Koska rapuja pyydettiin naapurijärvestä, ohittivat miehet Juhan tulevan yrityksen kahteenkin kertaan – sekä meno- että paluumatkalla. Hieno kiinteistö oli kiinnittänyt tamperelaismiehen huomion, ja muistaapa hän kommentoineensa kaverilleen, että tuollaisessa voisi joskus itsekin asua. Siitä puhutaan lisää seuraavalla sivulla. →

leena 041 501 9902

YRITTÄMISTÄ, MENESTYMISEN.

JUUPAJOKI ON HYVINVOINTIKUNTA, JOSSA ON TILAA OLLA, ELÄÄ JA YRITTÄÄ. – YLPE Ä STI PIENI SUURTEN TEKOJEN KUNTA

Hyvinvoinnin edistäminen on osa päivittäistä toimintaamme. Uskomme paikallisuuteen ja arvostamme osaamistamme. Juupajoki on monipuolisten palvelujen idylli, joka luo hyvän alustan kehitykseen ja menestymiseen. Luotamme tulevaisuuteen, sillä olemme osa sitä.


54

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

KAKSI ENSIMMÄISTÄ hirsihuvilaa rakennettiin jo vähän vuosituhannen vaihteen jälkeen.

lon historiassa elettiin tuolloin jälleen etsikkoaikaa. Kesäsiirtolatoiminta oli päättynyt, ja kiinteistö siirtynyt takaisin Juupajoen omistukseen. Kunnan intresseissä oli paikan hyötykäyttö, joten aiheen tiimoilta järjestettiin halukkaille yrittäjille ideakilpailu. Siihen osallistui myös Juha, jonka esittämä idea oli hyvin lähellä nykyistä majoitus- ja kokoustilatoimintaa. Tuolloin käteen jäi kuitenkin tyhjä arpa. – Meitä ideanjättäjiä kutsuttiin kunnantalolla haastatteluun viisi, mutta valtuusto riitaantui asian tiimoilta sen verran, että päätös jäi kokonaan tekemättä, yrittäjä taustoittaa. Se hänellä on tiedossa, että kärkikaksikon joukossa hän oli tuolloinkin. Koska päätöstä ei saatu aikaan, iski kunta kiinteistön sekä siihen kuuluneen 4,5 hehtaarin tontin myyntiin vapaille markkinoille.

Ei ihan ensikertalainen

LUOMUMAJATALO HENKIREIÄSTÄ löytyy kymmenen majoitushuonetta ja yhteensä 28 petipaikkaa. Ne ovat vanhaan malliin korkeita, ja maisema antaa upeasti lähijärvelle.

... jatkoa edelliseltä sivulta

Synkkä syntysyy

Talon tiivistetyn historiikin mies kuuli jo samalla reissulla. Kunnanisä ja Aapo tiesivät kertoa, että talo oli iältään jo senioriosastoa. Myös rakentamissyy selvisi. Se oli jalo, joskin karu. Talo oli nimittäin rakennettu 1919 punaorvoille. Heitä löytyi Juupajoen tienoilta reippaasti, sillä alueella oli käyty useampia merkittäviä taisteluita. Valtion toimesta syntynyt orpokoti päätyi myöhemmin Juupajoen ja Kuoreveden yhteiskäyttöön, ja siitä tehtiin niin sanottu vaivaistalo, johon majoitettiin kehitysvammaisia, orpoja ja vanhuksia kummastakin kunnasta. – Talon toiminta oli pienine peltotilkkuineen, navetoineen ja sikaloineen hyvin omavaraista, eikä hoitajamitoituksesta ollut tietoakaan. Henkilökuntaan kuuluivat ainoastaan johtaja ja pehtori, Juha kertoo nyt talon historiaa. Tässä käytössä talo säilyi aina vuoteen 1968. Silloin sekä Kuorevedelle että Juupajoelle valmistui vanhainkoti, joten kunta halusi siitä eroon.

Stadilaisten kesäsiirtolaksi

Ostajaksi päätyi muutaman mutkan jälkeen Helsingin kaupunki, jonka toimesta talosta tuli kesäsiirtola. Samalla myös kiinteistön käyttö rajoittui ympärivuotisen toiminnan sijaan kesäkauteen. Omistajan vaihtuessa talossa teetettiin myös iso remontti. Siitä ei seurannut pelkkää hyvää, vaan yrittäjä kertoo mananneensa sitä moneen otteeseen. – Ikkunat esimerkiksi vaihdettiin kaikki yksinkertaisiksi, likipitäen kaikki lämmitykseen käytetyt uunit ja takat purettiin ja vesiputket asennettiin pakkaselle alttiiksi. Niitä tässä on sitten korjailtukin aika monta vuotta, yrittäjä kertoo. Toisaalta, vaikka se 60-luvulla toteutettu remontti olikin tehty vähän niin ja noin, oli rakennuksessa moni asia myös kunnossa. Perustat oli aikanaan rakennettu vankan kallion päälle, ja myös talon runko ja katto olivat vielä ihan hyvässä kunnossa.

Valtuusto riitaantui

Rapureissun ja talobongauksen ajoitus osui siinä mielessä nappiin, että ta-

JUUPAJOEN YRiT TÄ JÄT

Tarjouskilpailussa Juha veti pisimmän korren. Ja vaikka asiat toteutuivat kiertotien kautta, pääsi mies sittenkin toteuttamaan kilpailuvisionsa. Starttirahalle tai yrityskurssille ei ollut tarvetta, sillä Juha oli tuolloin yrittäjänä jo vanha konkari. Hän kun oli isänsä Reijo Halmeen kanssa pistänyt pystyyn ompelutarvikkeiden maahantuonti- ja tukkuliikkeen, Reiju Oy:n, jo vuonna 1976. Eikä se jäänyt ainokaiseksi, sillä myöhemmin siihen kupeeseen syntyi myös brodeeraamo ja tilitoimisto. Ja olipa heillä 90-luvulla ompelimo myös Virossa, jonne iso osa kotimaisesta tekstiiliteollisuudesta muutti. Tarkalleen ottaen majatalosta tulikin Juhalle jo viides yritys.

pani Seija. Yhteinen sukunimi otettiin vuonna 2007.

Kalastuksesta tuli oiva täky

Mutta palataan vielä vähän taaksepäin. Henkireikä Oy:n toiminta keskittyi alkuaikoina pitkälti majataloon. Marjat ja vuokramökit ovat tulleet mukaan kuvioihin vasta myöhemmin. Yrittäjä pisti markkinoinnissa aiemmat liikesuhteet hyötykäyttöön. Moni ensimmäisen vuoden majoitusja kokouskävijä olikin entuudestaan tuttu. Hyväksi peliliikkeeksi osoittautui myös kalastaminen. – Noihin aikoihin Suomessa oli aloitettu istuta ja ongi -kalastaminen. Pirkanmaalla toimi noihin aikoihin vasta kaksi paikkaa, joten markkinalla riitti tilaa, yrittäjä kertoo. Ja kun kalastuskunnalta heltisi ideaan lupa, Ely-keskus jopa tuki taloudellisesti toteuttamista, ja vesipiiri siunasi mahdollisuuden sulkea järven tulo- ja menovedet verkoin, laitettiin kalat kasvamaan. – Pääasiassa tänne istutettiin kirjolohta, mutta myös nieriää ja taimenta, Juha kertoo. Pirkanmaalaiset kalamiehet löysivät paikan hyvin, ja jo kevättalvella 1991 järjestetty avajaispilkki keräsi satoja osallistujia. Palkinnotkin olivat prameita: ensimmäisenä vuonna Välimeren reissu ja toisena vuonna moottorikelkka.

Ensin ylös sitten alas

Sana levisi tehokkaasti. Parhaana vuonna Lamminjärveen myytiin lä-

Kuntaan mies muutti vasta 2000

Juupajokelainen Juhasta tuli virallisesti vasta vuonna 2000. Silloin mies oli päättänyt pistää muun aiemman liiketoimintansa myyntiin ja muuttaa itsekin Henkireikään. – 30 vuoden yrittämisen jälkeen tunsin olevani aivan tyhjä uusista ideoista, joten aloin aktiivisesti etsiä muille yrityksilleni ostajaa, Juha kertoo. Tätä ennen Juha oli käynyt paikalla aina tarpeen vaatiessa. Aivan koko aikaa hänen ei Juupajoella tarvinnut reissata, sillä Juha oli pestannut töihin paikallisen Aapo Sikiön. Hän alkoi toteuttaa paitsi remonttia, myös ottaa vastuuta majatalon jokapäiväisen arjen pyörittämisestä. Majoitustarpeita silmälläpitäen kiinteistöön tehtiin kymmenen erikokoista huonetta. Vuodepaikkoja on yhteensä 28. Nykyinen emäntä taloon saatiin 2000-luvun alussa, kun Henkireikään muutti Juhan elämänkump-

hes 10 000 kalastuslupaa. – Aina täällä silloin autoja oli, ja me vuokrasimme veneitä halukkaille, mies kertoo. Kalastusbuumi kesti viisi vuotta, sillä uusia toimijoita syntyi kuin sieniä sateella, niin että pian niitä oli Pirkanmaalla jo useampi kymmen. Kävijämäärät hiipuivat rajusti. – Viimeisenä vuonna taisimme myydä enää 400 lupaa, mies kertoo. Kalastus oli silti toiminut oivana myynninedistämiskeinona, moni oppi tuntemaan koko Henkireiän juuri sen ansiosta. – Hyvää oli sekin, että kun meillä pidettiin kokouksia, niin aina siihen 10–20 hengen ryhmään yksi kalamies löytyy, joka toimi sitten paikkaa valittaessa hyvänä puoltomiehenä meille.

Sitten löytyivät marjat

Kalastustoiminnan rinnalle oli kuitenkin löytynyt uuttakin toimintaa. Jälleen asiaan liittyi partiokytkös. Ideaa marjojen kasvatuksesta palloteltiin yhdessä partiosta tutun Jukka Ollisaaren kanssa. Hänellä ja vaimo Eevalla oli maatila Längelmäellä. – Me aloimme puhua marjanviljelystä, josta sitten innostuimme, Juha taustoittaa. Oman aspektinsa touhuun toi sekin, että miehet innostuivat juuri luomukasvatuksesta. Se oli tuolloin vielä melko pienen piirin touhua Suomessa. Juha kiinnostui asiasta ja oli yhdessä Jukan ja parin muuta toimijan kanssa perustamassa Pirkanmaan luomuyhdistystä. – Ajattelin, että kun lannoitteita ei käytetä, siinä säästää pitkän pennin, ja vesistökin tykkää. Lisäksi meillä oli jo tuolloin kutina, että luomun suosio tulee tulevaisuudessa kasvamaan, hän muistelee. Ympäristö edellä tehtiin myös energiaratkaisuja, esimerkiksi maalämpö tilalla otettiin käyttöön jo 1991. Kolme vuotta sitten sekä majatalossa että mökeissä otettiin käyttöön aurinkoenergia. Kokemukset ovat erittäin hyvät. – Toissavuonna, kun oli se hyvin lämmin kesä, maksoimme huhtikuun sähkölaskun toukokuussa, ja seuraavan kerran sitten meiltä velotettiin vasta lokakuulta marraskuussa.

Puska poikineen JUHA MUUTTI itse Juupajoelle vuonna 2000, ja viisi vuotta tämän jälkeen sinne muutti myös elämänkumppani Seija. Juupajoelle kumpikin kertoo kotiutuneensa hyvin. – Tänne on ollut helppo soljahtaa, joskin tuo Seija tuntee varmasti enemmän juupajokelaisia tänä päivänä kuin minä. Hän kun on luonteeltaan erittäin sosiaalinen, Juha myhäilee.

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

Marjanviljelyssä ei ollut kyse mistään parista puskasta, vaan kun kerran marjastamaan alettiin, niin touhua toteutettiin heti leveällä pensselillä. Ne aikanaan kunnan kanssa tehtyyn kauppaan kuuluneet 4,5 hehtaaria eivät riittäneet alkuunkaan. Lisäläänin myyjä löytyi onneksi läheltä, sillä Juhalla

leena 041 501 9902

KAIKKI RAKENNUSTYÖT

YMPÄRISTÖSI ASIANTUNTIJA Ympäristö-, maa-aines- ja vesilupahakemukset Ympäristöselvitykset Ympäristövaikutusten arviointi Jätteiden tuotteistaminen ja EoW Koulutuspalvelut www.ullaliski.fi ulla@ullaliski.fi 040 8422 687

Vuokraamme

• Kiinteistökorjaukset henkilö• Uudisrakennukset nostimia/ • Pelti- ja huopakatot maantiivistyskoneita • Kattohuollot • Maanrakennustyöt • Murskeet, mullat ja hiekat ajettuna • Jätevesipumppaamot • Kuljetukset, nosturityöt ja vaihtolavat

Janne Salomaa Oy 040 533 8888

www.jsalomaa.fi

Korkein luottoluokitus ©Bisnode

Meiltä saat asiantuntevaa palvelua!

2014


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

MAJATALON LISÄKSI Henkireiän kautta voi majoittautua myös ”mökkeihin”. Karhu-nimisen huvilan parvekkeelta aukeaa komea maisema jopa rospuuttokelissä. Aivan rannan tuntumassa sijaitsee vielä rantasauna.

hommissa ollut Aapo Sikiö omisti peltoalaa aivan naapurista. Niistä hierottiin kaupat, ja johan sitten piisasi ketoja auran kääntää. Pelkästään vadelmaa istutettiin yli kolmen hehtaarin alueelle. Sen lisäksi istutettiin noin 13 000 pensasta herukkaa ja 2200 pensasta mustamarja-aroniaa. – Yhteen aikanaan olimme koko Suomen suurin luomuvadelmatarha, ja aroniassa olimme kakkosia. Tämän tiedän, koska se Längelmäen partiokaverini oli ykkönen, Juha hymyilee.

Poimijoita ei läheltä löydy

Marjoja on voinut käydä poimimassa tilalla itse, mutta niitä voi tilata myös valmiiksi poimittuna. Sen verran paljon puskia on, että pelkästään asiakkaiden itsepoimintana niistä ei saada talteen kuin noin kolmasosa. – Tai no vadelmasta ehkä sen verran, mutta esimerkiksi herukasta vain noin kymmenyksen, Juha kertoo. Kesällä tarjolla on siis ollut tarjolla työtä. Marjojen poimintaan ei kotimaista työvoimaa ole löytynyt edes 1990-luvun lamassa muutamaa harvinaista poikkeusta lukuun ottamatta. Ensimmäisinä vuosina poimijat saapuivat pääosin Virosta, mutta vuosi vuodelta on menty kauemmaksi. – Virolaisten jälkeen meille tultiin Latviasta ja Liettuasta, sitten Bulgariasta ja nykyään Ukrainasta, yrittäjä kertoo. Tulevanakin suvena Uk-

rainasta saapuva Boris tulee Juupajoelle hommiin jo yhdeksättä kesää putkeen. Hän on tuonut joka vuosi mukanaan monta poimijaa.

Ahkeruus palkitaan

Yrittäjäpariskunta kehuu poimijoitaan vuolaasti. – He ovat äärettömän ahkeria, sillä monesti päivätyön jälkeen he ovat menneet vielä metsään mustikoita keräämään, Juha kertoo. Poimijoilla on käytössään majatalon pihapiirissä sijaitseva vanha pehtorin tupa, ja touhu on ollut kaikin puolin avointa ja reilua kumpaankin suuntaan. Töihin kannattaa tulla vähän pidempääkin, sillä poimijat tekevät kesässä varsin mukavan tilin. Kolmessa kuukaudessa heille maksetaan summa, joka vastaa Ukrainassa noin 14 kuukauden palkkaa. – Poimijat tekisivät kernaasti pidempääkin kautta, mutta Ukrainasta he saavat marjanpoimintaviisumilla luvan olla pois vain kolme kuukautta, Juha ja Seija kertovat.

”Eläkeläinen”

Satokauden aikana tilalla myydään myös luomuhunajaa. Mehiläistoiminnasta vastaa Seija, joka on suorittanut mehiläistarhaajan ammattitutkinnon. – Meillä on parikymmentä pesää täällä, hän kertoo. Marjoilla ja muulla ruokatuotannolla tehdään yrityk-

sen liikevaihdosta tänä päivänä noin 60 prosenttia. – Sen osuus on noussut, kun olemme laiskistuneet tässä majatalotouhussa. Esimerkiksi markkinoinnin olemme jättäneet lähes tyystin eläkkeelle jäätyäni, yrittäjä kertoo. Virallisesti Juha on ollut eläkkeellä jo reilun vuosikymmenen, mutta rehellisyyden nimissä tässä tapauksessa tittelin voi hyvin kirjoittaa lainausmerkkeihin. – Kyllähän me yrittäjät tuppaamme olemaan sellainen ihmisrotu, että emme osaa olla tekemättä mitään, mies tuumaa. Vaimo yhtyy näkemykseen. – Kun Juha oli saanut eläkepäätöksen, niin seuraavana päivänä hän meni ostamaan itselleen pienoismetsäkoneen, Seija hymyilee.

Majoitus onnistuu muuallakin

Majatalo ei ole tänä päivänä myöskään ainoa majoitusvaihtoehto, sillä vuokrattavana on tätä nykyä myös mökkejä – joskin nettisivuilla käytetty sana on niiden yhteydessä vähättelevä. Huvila olisi osuvampi. Juhan mukaan mökeistä ensimmäiset kaksi, 110 ja 180-neliöiset aitojen karjalaismallien mukaan rakennetut hirsihuvilat, rakennettiin jo vähän vuosituhannen vaihteen tienoilla. Nimensä ne ovat saaneet petoeläimiltä. – Suuremmassa Karhu-mökissä on majoitustilaa 10–12 hengelle ja

LYLYPUU

Remontit ja rakennustyöt Erkki Lensu: 040 587 8527 evtl53@gmail.com

KARHU ULKOAPÄIN. Sekä se että pienempi Ilves-mökki on aikanaan veistetty Pietarissa. Ne on tehty perinteisen karjalaismallin mukaan. Mökit eivät sijaitse ihan majatalon pihapiirissä, mutta eivät kaukanakaan. Etäisyyttä on pari kilometriä, samaisen Väihijärven rannalla, jossa Juha aikanaan kävi sillä kohtalokkaalla rapureissulla.

pienemmässä, Ilveksessä, 6–8 hengelle, yrittäjä esittelee, kun poikkeamme käymään.

Kuin postikortista

Ympäri vuoden vuokrattavissa olevat mökit ovat varustelutasoltaan viiden tähden luokkaa, ja niissä molemmissa on erikseen paitsi puulämmitteinen rantasauna myös huvilan yhteydessä oleva sähkösauna. Rauhassa saa olla, sillä naapureihin on matkaa. Todisteen siinä saa piipahdus Karhun parvekkeella. Maisema sieltä on kuin suoraan postikortista. – Lisäksi järvellä on moottoriveneily kokonaan kielletty, Seija huomauttaa. Mökeistä uusin, Saukko, on 160-neliöinen, ja se sijaitsee lähimpänä kantatilaa. Vuonna 2015 valmistuneessa Saukossa on pidetty esimerkiksi Juupajoen edeltävän kunnanjohtajan läksiäisjuhlat. Mökeistä kompaktein on pinta-alaltaan vain parikymmentä neliötä. Oravanpesäksi nimetty mökki on käytännössä tehty hääpareja silmälläpitäen. Myös häitä kun Henkireiässä on tanssittu, parhaana suvena jopa neljät.

Hakusessa jatkaja

Vaikka mitään varsinaista hoppua yritystoiminnasta luopumiseen Halmeilla ei olekaan, myöntävät he, että jatkajan etsiminen yritystoiminnalle on ainakin hiljaisesti pistetty käyntiin. Yrittäjä, varaa paikkasi!

JUUPAJOEN YRiT TÄ JÄT

DORIMEDIA OY

KESÄRENKAAT SOPIVASTI

55

– Kyllä me näin olemme miettineet. Ja aivan kohtuullisen elinkeinon tästä itselleen saisi, Juha kertoo. Juupajoelta Halmeet eivät aio muuttaa muualle. Mökeistä tuorein, siis tämä Saukko, kun on tehty osin omaa tulevaisuutta silmälläpitäen. – Siitä tulisi meille kahdelle oiva koti, jos muulle liiketoiminnalle ilmaantuisi ostaja Seija ja Juha toteavat. Hyvä puoli on sekin, että tämän vuoden aikana sekä majatalolle että mökeille saadaan valokuituyhteys, joka puolestaan mahdollistaa jatkossa myös monenlaisen etätyön tekemisen.

Krooninen kaipuu luontoon

Vaikka Juha on paljasjalkainen tamperelainen, maaseutu on vetänyt häntä puoleensa pienestä pitäen. Kiinnostuksen luontoon hän uskoo juontavan juurensa pitkälti partioharrastuksesta, joka onkin kuulunut Juhan elämään reippaasti yli puoli vuosisataa. Ensi vuonna 70 vuotta täyttävä mies aloitti Kalevan Karhuissa jo 50-luvun puolella, ja samaisen lippukunnan jäsen mies on edelleen. – Partiosta olen saanut paitsi hyviä ystäviä myös hyviä elämänohjeita, mies kertoo. Lapissakin pariskunta tykkää käydä. Juha on viettänyt eläkepäivinään siellä vuodesta jopa 14 viikkoa. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

leena 041 501 9902

Yli 40 vuotta viihde- ja kodintekniikkaa pohjahinnoin

Viitoittaa tietä

• Moottoripyörä- ja pienkoneakut • Varaosamyynti • Kilopultit ja työkalut • Hinaukset • Romunkeräys, lava pihassa, myös nouto

KONEKORJAAMO Veikko Suosaari KORKEAKOSKI 03-335 8152

Juupajoen Yrittäjät ry

Paikallinen putkimies

• LVI-huolto ja korjauspalvelu • Putkityöt laidasta laitaan

Lauri Sahra 0400 332 272

www.pirkanmaanputkihuolto.fi

merioksa.fi ORIVESI, Vainiontie 3 • JUUPAJOKI, Lylyntie 335 044 335 6736

Mäntäntie 446, 35300 ORIVESI, p. 050 3000 133 Av. ma–ke & pe 9–17, to 9–15 • www.konekeskus58.fi

- Kiinteistöhuolto - Pihapuun kaadot, kantojen jyrsintä ym. - Pienrakentaminen - Pihatyöt ym.

044 292 6200 | www.pmm-kujala.fi


56

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Kuva: ilkka lavaksen arkisto

Tietoa, ideoita ja rohkeutta kasvuun –

Next Level 2020 verkostoi yrittäjät Y

Sarjayrittäjä Ilkka Lavas: Yrityksen kehittämisestä ei saa tinkiä Next Level 2020 -tapahtuman pääpuhuja llkka Lavas on kansainvälisesti tunnettu digitaalisen markkinoinnin ammattilainen, media-alan innovaattori ja sarjayrittäjä, jonka tunnetuimpia yrityksiä ovat City-lehti, Suomen johtava pöytävarauspalvelu TableOnline.fi, mainosverkosto Improve Media ja verkkopalveluita suunnitteleva City Dev Labs. Ilkka Lavaksen yrittäjän ura alkoi jo yli 20 vuotta sitten hänen ollessaan 17-vuotias. Ensimmäisen yrityksensä perus-

tamisen jälkeen hän on askel askeleelta kasvattanut yrityksistään yli sata ihmistä työllistävän City Family Oy -konsernin, jolla on asiakkaita yli sadassa maassa. Haasteet ovat Lavakselle uusia mahdollisuuksia, joista voi aina oppia uutta. Ilkka Lavas on kokenut uransa aikana yrittäjyyden tuomat onnistumiset, mutta myös haasteet. Usko rohkeaan tekemiseen, innovointiin ja visioon sekä positiivinen asenne yrittäjyyteen ovat vieneet häntä eteenpäin.

ritys voi kasvaa monella tavalla, ja kasvua hakevat myös pienet yritykset. – Haluamme tuoda esille kasvun monet mahdollisuudet. Sitä voi hakea kansainvälistymällä, palkkaamalla työntekijän, laajentumalla kotimaassa, yrityskauppojen kautta, tai kasvu voi ilmentyä vaikkapa yksinyrittäjän henkilökohtaisena kasvuna, Pirkanmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Sari Järvelin sanoo. Pirkanmaan Yrittäjien järjestämässä yrittäjyystapahtumassa kasvun tueksi tarjotaan niin tietoa, ideoita kuin rohkeutta. – Olemme saaneet tapahtumaamme useita valovoimaisia puhujia, jotka kaikki tarjoavat yrittäjyyteen ja kasvuun oman näkökulmansa. Lisäksi asiantuntijakumppanimme tarjoavat yrittäjille aivan konkreettista apua esimerkiksi kasvun rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Verkostoitumalla muiden kanssa on mahdollisuus löytää uusia asiakkaita tai yhteistyökumppaneita – kasvun elementtejä nekin. Kasvu voi olla pienestä kiinni, ja tavoitteemme onkin tarjota mikro- ja pienyrittäjille tietoa, ideoita ja rohkeutta, joita tarvitaan yrityksen kasvupolulla, Järvelin muistuttaa.

Kuva: Peltisepänliike Pöyhönen

Ohjattua verkostoitumista BusinessMakerin avulla

Tapahtumassa verkostoituminen on tehty helpoksi. Osallistujat voivat rekisteröityä BusinessMaker-sovellukseen, tutustua etukäteen niin asiantuntijakumppaneihin kuin muihin osallistujiin ja sopia tapaamisia tapahtumaan. – Päätimme kokeilla, miten BusinessMaker toimii tämäntyyppisessä tapahtumassa, sillä juuri tällaista ohjattua verkostoitumista meiltä on toivottu. Nyt yrittäjillä on mahdollisuus käyttää tapahtuma-aika mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi – kuunnella niin päälavan puhujia kuin osallistua ennalta järjestettyihin tapaamisiin. Asiantuntijakumppanimme ovat yrittäjien apuna kaikissa yrittäjyyteen liittyvissä asioissa, ja uskon, että myös yrittäjät keskenään löytävät mielenkiintoisia kontakteja, Järvelin kertoo. Tapahtumassa järjestetään myös Tampereen korkeakouluyhteisön opiskelijoille suunnatun liikeideakilpailun finaali ja palkitaan Pirkanmaan Vuoden nuori yrittäjä.

Yrittäjätarinat inspiroivat kasvuun

Oman yrittäjätarinansa Next Level 2020 -tapahtumassa ovat lupautuneet kertomaan Saija Pöyhönen, Juhani Lehti ja Tuomo Isokivijärvi.

Yrittäjä Saija Pöyhönen luotsaa perinteisten alojen yrityksiä hallittuun kasvuun. Taksiliikennöintiä ja tavarakuljetuksia tekevä Vievä Oy sekä erikoistunutta kattorakentamista tekevä Peltisepänliike Pöyhönen uudistavat jatkuvasti omia toimintamallejaan ja palveluitaan. Kuva: Finnvera

Juhani Lehti on moninkertaisesti palkittu, noin 220 henkeä työllistävän ja 40 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän Tampereen Konepajat Oy:n toimitusjohtaja. Lehti on yri-

Tervetuloa latautumaan ja viihtymään yrittäjien yhteiseen iltaan!

KIRJAINKIERROS 2020:

Latausta yrittäjyyteen - yrittäjäilta Parkanossa Torstaina 19.3. klo 17.30-20.15 Koulukampus Kaarna Satakunnankatu 36-40, 39700 Parkano

Tule mukaan Kirjainkierroksen tapahtumiin, saat elämyksiä ja uusia verkostoja yli kuntarajojen! Löydät Kirjainkierroksen tapahtumat osoitteesta me.yrittajat.fi/kirjainkierros-2020

Yrittäjät yhdistävä tapahtumakiertue vauhdissa – seuraava pysäkki: Parkano

P

irkanmaan Yrittäjien ja sen paikallisyhdistysten yhteinen tapahtumakokonaisuus, Kirjainkierros, starttasi helmikuussa. Vuoden aikana järjestetään yrittäjät yhdistäviä tapahtumia noin 20 paikkakunnalla. Tähän mennessä kiertue on vieraillut Hämeenkyrössä Fantastisten HelmiHulinoiden ja Kuhmoisissa Voimaa, vireyttä ja vetreyttä -hyvin-

vointipäivän merkeissä. Torstaina 19.3. Kirjainkierros pysähtyy Parkanossa, jossa Kihniön ja Parkanon yrittäjien yhteistyönä rakennellaan Latausta yrittäjyyteen -tapahtumaa. Lausta tavoitellaan muiden yrittäjien tapaamisella kiinnostavien puhujien ja huumorinkin höystämänä. Tamperelaisen Biancaneve Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Elina Loueranta kertoo kiinnostavan

tarinansa otsikolla ”Yritys voi niin hyvin kuin yrittäjä itse” ja puhuu niin yrittäjän ajan- ja elämänhallinnasta, yrittäjän työn yksinäisyydestä, rahaa kuin arvoistakin. Huumoripuolesta vastaa Stand Up -koomikko Sampsa Simpanen, moottoripyöräjengiläiseltä näyttävä nallekarhu ja pastorismies. ● Teksti ja kuvat: MARIANNE VALTA


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

YRiT YsPALVELUT

Yrittäjä, varaa paikkasi! DORIMEDIA OY leena 041 501 9902

● ASIAK ASTIL AISUUKSIE N TAR JOILUT

Kevään kiinnostavin yrittäjyystapahtuma järjestetään keskiviikkona 25.3.2020 klo 12–18 Tamperetalossa. Next Level 2020 -tapahtuman teema on kasvu.

tyskauppojen asiantuntija niin ostajan kuin myyjän housuissa. Menestyksen takana vaikuttavat kuitenkin myös intohimo tuotteiden ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja parantamiseen. Kuva: Tuomo isokivijärvi

● KE IT TIÖ - JA K YLPYHUONE K ALUSTE ITA

ASIAKASTARJOILUA PARHAIMMILLAAN!

Koko kodin ratkaisut Lielahden suurmyymälästä!

Keittiökauppa Kylväjä Oy Enqvistinkatu 7, Tampere ma–pe 9–17, la 10–14 keittiokauppa.com noblessakeittiot.fi

Pirauta Jussille 040 543 9700

Soppatykki- ja wokpannutarjoilut yrityksille ym.

● TILINTARK ASTUSTOIMISTOJA

Tutustu tarjontaamme www.kauppahallinkotiruoka.fi ● ATK- PALVE LUITA

Tuomo Isokivijärven kipparoiman StepOne Tech Oy:n tavoitteena on tuoda ekologinen yksityisautoilu kaikkien saataville – helposti ja edullisesti. Pirkkalasta ponnistavan alansa teknologiajohtajan kasvutarina on erinomainen esimerkki siitä, miten korkealle asetetut tavoitteet ja kova työ ovat avanneet ovia niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. ●

• Tulostinvärit • Tulostimet ft.fi o s • Tietokoneet • Kaapelit • Paperit io .tr w • Laukut • Akut • Patterit ww • Tietotekniikkahuolto

TRIOSoft

Tullikatu 6, Tullintorin kauppakeskus p. 03–272 0770, 0400 625 534, myynti@triosoft.fi

Tilintarkastuspalvelut Veropalvelut Neuvontapalvelut

Idman Vilén Grant Thornton Oy T 020 794 0480 E idman-vilen@fi.gt.com grantthornton.fi

● AUTOKOR JA AMOITA

Yli

30

Talous on taitolaji

vuotta

• Tilintarkastuspalvelut • Veroneuvonta • Yritysjärjestelyt

Teksti: MARIANNE VALTA

KUVASARJASSA Ylöjärven Yrittäjien Lissu Päivärinta ja Pirkkalan Yrittäjien Jarmo Hautamäki näyttävät, kuinka helposti tapahtumapassin noutaminen käy!

Citroen-erikoiskorjaamo. Peugeot- ja Citroen-huollot, korjaukset ja varaosat.

Oy Tuokko Ltd I Hämeenkatu 9, 33100 Tampere puh. (03) 2122 028 I www.tuokko.fi

● ILMAPALLOME STARIT

● TILITOIMISTOJA

Kun haluat henkilökohtaista palvelua

Lähde rohkeasti mukaan – ahkerin kiertäjä palkitaan Idea yrittäjät yhdistävästä tapahtumakiertueesta sai alkunsa Pirkanmaan Yrittäjien verkostovaliokunnassa, jossa pohdittiin, miten yrittäjät ympäri maakuntaa saataisiin paitsi tutustumaan toisiinsa paremmin myös näkemään millaista toimintaa muissa yhdistyksissä järjestetään. Kirjainkierroksen tapahtumista osa on kaikelle kansalle avoimia yleisötilaisuuksia, osa yrittäjille suunnattuja ja osa taas koko perheen tapahtumia. Tapahtumatietoja päivitetään jatkuvasti Pirkanmaan Yrittäjien nettisivuille. Tapahtumapasseja on jaossa jokaisessa tapahtumassa infopisteellä – passi toimii nimikylttinä, ja sen takaosaan voit kerätä osallistumismerkintöjä. Palkitsemme vuoden päätteeksi ahkerimmat kirjainkiertäjät muhkealla herkkukorilla. ●

57

Yli

30 v. 1989

Pirkanmaan

Finanssi Oy Auktorisoitu tilitoimisto Karhumäentie 1, 33950 Pirkkala, 03-359 1005 www.pirkanmaanfinanssi.fi

● K AIHTIMIA JA MARKIISE JA

• Säle- ja rullakaihtimet • Pystylamellikaihtimet • Markiisit • Kaikki alan tuotteet VALMISTUS JA TEHTAANMYYMÄLÄ

Kolmionkatu 5, Tampere (Rantaperkiö) puh. (03) 2660 644 tammer-kaihdin@kolumbus.fi

Lue myös netissä

www. py-lehti.fi

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ? Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity


58

TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

Tapahtumakalenteri 21.–22.3. Yrittäjäristeily. Suomen

suurin yrittäjäristeily järjestetään Silja Europalla neljättä kertaa.

15.–16.5. Get Together – nuorten

yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma, Etelä-Savon Järvisydän, Rantasalmi. HÄMEENKYRÖ

20.3. Hämeenkyrön Yrittäjien

aamukahvit Heiskalla klo 8-9.

27.3. Hämeenkyrön Yrittäjien

retki Suomen Kansallisoopperaan katsomaan Don Giovannia.

1.4. Hämeenkyrön Yrittäjien uusi hanke maahanmuuttajanuorten ja yrittäjien välillä alkaa.

IKAALINEN

Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset Hämeenkyrön Yrittäjät ry Mouse Up Oy Rengaskorjaamo Asko Pusa Oy Kangasalan Yrittäjät ry Hieronta ja hyvinvointi Liikkuva Isännöinti Susu Tossavainen Oy KOHO Consulting Oy Memorized by Eveliina Nokelainen MiRuBeTe Panterescu Oy Pirkan Kokemustaito Sahalahden Taksipalvelu Oy Sannari Tulkkaus aatos Oy Vehoniemen Sora Oy

Pälkäneen Yrittäjät ry Tmi Minna Rauas Valkeakosken Yrittäjät ry Hämeen Vahinkotekniikka Oy Kuljetus Hintikka Oy KymppiRengit Mallas-Pidot Oy Pirkanmaan koti- ja pihasaneeraus Taksiliikenne Karisalmi TopEquine Oy TS-Hovi Oy Walkia LKV Oy, Habita Valkeakoski

Lempäälän Yrittäjät ry Asennus- ja sisustuspalvelu Kaitsu Jounirak Koskikellujat Maria K Virtanen Medicab Suomen Kultapörssi Oy Taikakartano.fi

Vammalan Yrittäjät ry Ananda Soul Kitchen Cicom Oy Esmes Clothing Oy Laatukumppani Oy Pieneläintuhkaamo Kotimetsä Oy Sähkötyö Helin Tmi Harri Antikainen Tmi K. Kaasalainen Tmi Sari Rajala kosmetologipalvelut Tyrvään Rakennuspalvelu Oy

Luopioisten Yrittäjät ry Maatalousyhtymä Ahola Heikki ja Jaakko

Vesilahden Yrittäjät ry Ryminä Oy

Mouhijärven Yrittäjät ry Blooming Spa

Viialan Yrittäjät ry VaKo Sähkö

Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät ry Mänttä-Vilppulan Isännöintikeskus Oy\SV-Isännöinti Vakkilan Autot Oy Vilppulankosken Ravintola Oy

Virtain Yrittäjät ry Siivous- ja kotiapu Jaana Sojakka

Nokian Yrittäjät ry Akbulut Oy Kulta Pizza-Grilli Automaalaus S.Saari Oy Charter Kvick Eeva Tynkkynen Tmi IE Design Kasvu Autio Oy Logipa Oy Studio Bilance Oriveden Yrittäjät ry Oriveden Muotineule Oy Rantakallio Jukka Tapio Sisustustyö kaunis pinta Tmi Transitmies Parkanon Yrittäjät ry JR-Tuonti Lake land wild oy Luja Tekniikka Oy Mestarintori Oy Pirkkalan Yrittäjät ry Bikar99e Haten Rakennuspalvelut Hierontapiste Ari Husso Jere Uusitalo Oy Miia Huitti Oy Myynti toiseen Päivin Palvelu Oy Punkalaitumen Yrittäjät ry EMH Kuljetus Oy Punkalaitumen Myllytuuli Oy

Ylöjärven Yrittäjät ry EyeVision Oy Hyötyajoneuvo Mik-Kone Oy Kuljetusliike Juuso Niemenmaa Oy Mika Haapanen Nuohous Asuintupa Pohjolan Taitajat Oy Rakennusliike Koivuaho oy Sini Järvinen Ky Ylöjärven Automaalaamo ●●TAMPEREEN KAUPUNGIN-

OSAYHDISTYKSET

Hervannan Yrittäjät ry AV-Lan Finland Oy Demo Gator Oy Mtp-Konepaja Oy NT-Autohuolto Oy Scandinavian Colloids Oy Tmi Merja Salminen Wholesomeness Valmennus Härmälän-Sarankulman Yrittäjät ry Fitek Oy JH Kylmätekniikka Oy TJ Invest&Consulting Oy Kaukajärven Yrittäjät ry Iku-Kuljetus Oy Katjan kotijalkahoito Kaukajärviosuuskunta Lielahden Yrittäjät ry Hoiva- ja Hyvinvointipalvelut Unelma

Luxa Putkeen Oy Reissukodit Oy Tam-Rakenne Oy Xön-Service Oy Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät ry Jalela Oy JMS Jari Mäkinen Speedway Raumacon Oy/K-Rauta Lahdesjärvi Sisustuspalvelu Pienet Ihmeet Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry Etsiväpalvelu Control Tmi Topi Laitinen Sammon Yrittäjät ry Auto- ja Konekorjaamo Ari Vainio Elisan Hyvinvointi Ja Hieronta HakaLattiat Oy Jjh Law&Consulting Oy Kiinteistöpalvelut Vehmas Oy Mecalift Oy PowerTen Oy SarIT Oy Sivotik Oy Tatu Team Oy Voimatassu Ky Tammelanpuiston Yrittäjät ry Hairpoint Saukonmäki Oy Wire Henkilöstöpalvelut Oy Tammerkosken Yrittäjät ry Asianajotoimisto Luckylaki Oy Asianajotoimisto Tatu Pylvänäinen Bay Group Oy Chimile Gastropub Nordic Hammaslaboratorio Katariina Ruisvaara Oy Insinööritoimisto Markku Posti Oy Logistila Oy LoistoSuunta Magic Cloud Oy Merkkirakennus Oy Omnichannel Retail Services Oy Pirkan Laatukaluste Oy Polar Partners Oy Rooty Group Oy Sofia Digital Oy Sometaikurit Studio23 Tampere Brewing & Distiling Co Tampereen Muurausliike Osk Tmi TarjaTar Toimintasankari Trade Time Oy / City Kulta Töyssy Oy Varallisuussuunnittelu Viisaus Oy Vihreävuori Holding Oy Viking Lab Oy Tesoman Seudun Yrittäjät ry Adoculos Oy Kolmas Kellari Seto Group Oy Trent Pancy Tmi

3.3. Elinvoimaa aamutilaisuus klo 7.45-9.00, Jyllin Kodit. 7.–8.3. Iloinen Kevätretki Tallinnaan. 7.4. Elinvoimaa aamutilaisuus

klo 7.45–9.00, paikka selviää myöhemmin. JUUPAJOKI

11.3. Juupajoen Yrittäjien ja

kunnan tarjoamat aamukahvit klo 8-9.30. Paikka selviää myöhemmin.

4.4. Juupajoen Yrittäjien kevätkokous klo 16 alkaen. Paikka selviää myöhemmin.

KANGASALA Kangasalan Yrittäjien aamukahvit

joka tiistai klo 8-10 Y-luolalla, Junatie 2.

9.3. Kaupunginvaltuutettujen ja yrittäjien tapaaminen klo 17-18, valtuustosalissa Kangasala-talolla.

LEMPÄÄLÄ Y-kahvit perjantaisin klo 8.30-10,

Ideahuone (Lempäälän Aleksi 2, 37500 Lempäälä). NOKIA

4.3.2020 klo 9-12 Tekoäly ja

koneoppiminen, AI-heräämö Nokialla, Nokeval Oy, Rounionkatu 107, 37150 Nokia. 6.3.2020 Nokian Yrittäjien After Work -Yrittäjäbisset klo 17.30 alkaen, Ravintola Ainossa ja Reinossa, Maununkatu 9, 37100 Nokia. Yrittäjäbisset aina joka kuun ensimmäisenä perjantaina klo 17.30. 13.3.2020 Rajat yli –tapahtuma. Nyt ottavat naapurikuntien yrittäjät mittaa toisistaan haulikolla! Pirkkalan yrittäjät kutsuu Nokian ja Ylöjärven yrittäjien edustajat Kokkovuoren haulikkoampumakeskukseen klo 16 alkaen. Ilmoittautumiset Juha Hansen, p. 040 776 8001 tai juha.t.hansen@gmail.com.

ORIVESI 3.3. Oriveden Yrittäjien ja kaupungin avoimet aamukahvit klo 8.30-10, Oriveden Kampuksella.

PARKANO 19.3. KIRJAINKIERROS:

Latausta yrittäjyyteen klo 17.3020.15, Koulukampus Kaarna, Satakunnankatu 36-40, 39700 Parkano. Tilaisuus on maksuton.

8.4. Parkanon Yrittäjien kevätkokous klo 19 alkaen. Paikka ilmoitetaan myöhemmin.

PIRKKALA 4.3. Pirkkalan Yrittäjien Yrittäjäaamiainen klo 8-9, Pataravintola Mylly, Myllyhaantie 6, Pirkkala. Tervetuloa nauttimaan herkullinen aamiainen, kuulemaan mielenkiintoisia yrittäjätarinoita sekä tapaamaan kollegoita ja verkostoitumaan. 13.3. Yli Rajojen II

-kutsutilaisuus. Nyt ammutaan kovilla ja otetaan mittaa naapurikuntien Nokian, Ylöjärven ja Pirkkalan kesken haulikoilla. Onko vuoden 2020 elinvoimakunta Pirkkala myös tarkin ja nopein, se selviää täällä. Iso-Britanian ja Kansainyhteisön kauppakamarin B3CF edustus, The Good Guys Combuca panimo sekä Sausage Finland Oy:n artesaanitäyslihamakkarat kutsutilaisuudessa mukana.

19.3. Akvaarion teemailta: Ideasta

liikeideaksi. Onko Sinulla sellaista erityisosaamista, josta joku voisi maksaa Sinulle? Kiinnostaako yrittäjyys? Mitä yrittäjyyteen vaaditaan? Tule keskustelemaan ideoistasi yrittäjyysasiantuntijan, mentori Tuula Malvisalon kanssa.

1.4. Yrittäjä aamiainen. Katso tarkemmat tiedot fb- ja websivuilta lähempänä tapahtumaa. 15.4. Pirkkalan hankintamessut klo

13–16, Pirkan Pirtti, Koivutie 15.

Kaikissa Pirkkalan Yrittäjien

tapahtumissa on #poikakiertää esillä, eli Vuoden 2020 elinvoimakunta ykköspalkinto. Tule kuvauttamaan itsesi ja yrityksesi palkinnon kanssa – saat hyvää näkyvyyttä. PÄLKÄNE JA LUOPIOINEN

7.3. Anna Tapion koulun Nuori

Yrittäjyys -yritysmessut. Yrittäjät palkitsevat parhaan yritysidean ja yritysidean esittelyn. 14.3. Voi hyvin Pälkäneellä klo

10-15, Nuijantalo, Onkkaalantie 102, 36600 Pälkäne. Tule messuille motivoitumaan ja saamaan tietoa oman – ja sitä kautta yrityksesi – hyvinvoinnin kehittämiseen. Lisätietoja messuista ja ohjelmasta osoitteessa www.hyvinvointihanke.fi. Tapahtuma on maksuton.

1.4. Yrittäjän hyvinvointi -työpaja - sarjan päätösluento aiheella miten tästä eteenpäin? klo 17.45 alkaen, Kankahuven sauna, Kankahuventie 79, Pälkäne. Hinta 15 €/henkilö. 8.4. Luopioisten ja Pälkäneen Yrittäjien kevätkokoukset klo 17 alkaen. Kokouksien jälkeen klo 18 alkaen Yrittäjän hyvinvointi -työpaja - sarjan päätösluento aiheella miten tästä eteenpäin? Kankahuven sauna, Kankahuventie 79, Pälkäne. Hinta 15 €/hlö.

TAMPERE 5.3. HUIPPUHERÄTYS: Brändäämisen merkitys 2020-luvulla - mitä Suomessa ei vielä ymmärretä klo 8.30-10, Sun Namaste, Viinikankatu 47. Aamun herättelijänä toimii: Jone Korpi, IMG Branding Oy Herätykset ovat avoimia kaikille yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille. Tilaisuus on maksuton, mutta ilmoittautuminen tarvitaan: pirkanmaanyrittajat.fi


TiisTai 3. maalisKUUTa 2020

6.3. Pirkanmaan Yrittäjien Uusien jäsenten aamu klo 8.30-10, Pirkanmaan Yrittäjät, Kehräsaari B, 2. krs. Lisätietoja ja ilmoittautuminen pirkanmaanyrittajat.fi. 6.3. Tammelanpuiston Yrittäjät: ”Mukavasti sauvakävellen munkkikahvilaan munkille” klo 16.30 alkaen. 18.3. Pispala-Pyynikin Yrittäjien

verkostoitumisiltapäivä klo 16.30 alkaen, paikka ilm. myöhemmin.

3.4. Tammelanpuiston Yrittäjät:

”Pispalan portaat ja Kujakollin Kolpakko” klo 16.30 alkaen.

3.4. Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjien kevätkokous klo 17.30 alkaen, Hakasen Leipomo, Itsenäisyydenkatu 8.

VALKEAKOSKI 3.3. Valkeakosken Yrittäjien

aamukahvit klo 8 alkaen, Ravintola Musta Kissa, Valtakatu 13. 18.3. Valkeakosken Yrittäjien

kevätkokous klo 18 alkaen, Vaao PopUp tila, Kauppatori 5. Kokouksen jälkeen PY:n hallituksen jäsen ja SY:n Rahoitusja verolautakunnan jäsen Tarja Hiitiö TiliPenningistä kertoo laskutuksen ja verotuksen uusimmat muutokset.

7.4. Valkeakosken Yrittäjien matkailuteemaiset aamukahvit klo 8 alkaen, Melankärki.

VESILAHTI

59

5.6. Kesäteatteri-ilta: Korpelan kujanjuoksu klo 18 alkaen, Tampereen Komediateatteri. Hinta 35 €/hlö (sis. lipun, väliaikakahvit ja kastettavat). Lippuvaraukset 50 ensimmäiselle: Marja Fallströmilta p. 050 309 4930 tai sähköpostilla marja.fallstrom@gmail.com Osallistumismaksu maksetaan 30.4. mennessä Pirkanmaan Yrittäjien Senioriklubin tilille FI74 4503 0010 2921 53. 8.6. Senioreiden perinteinen Renault Petanque Cup-kisa klo 17 alkaen, Eteläpuistossa Tampereella.

Yrittäjät juhlivat ●●60 VUOTTA

7.3.2020 Pasi Mäkelä,

Doranova Oy, Vesilahti 23.3.2020 Timo Saarinen, Akaan Turva, Akaa (Yrittäjä on matkoilla 22.–27.3.2020, mutta lauantaina 28.3.2020 liikkeessä pannu kuumana)

Vanajanlinna on monipuolinen palvelukokonaisuus, joka tarjoaa mukavuutta, laatua, viihtyvyyttä ja hyvää palvelua. Tervetuloa nauttimaan kaikilla aisteilla!

HOTEL & RESTAURANT | GOLF & COUNTRY CLUB

www.vanajanlinna.fi, vanajanlinna@vanajanlinna.fi

●●50 VUOTTA

4.3.2020 Mervi Seppänen, Jalkahoitola Kinttula, Valkeakoski 5.3.2020 Juha Kalliokoski, Koneurakointi Kalliokoski Oy, Parkano (Matkoilla) 16.3.2020 Jaana Pahikka-aho, Jaanan Jalkahuolto, Akaa

13.3. Vesilahden Yrittäjien

Iltapäiväkahvit klo 15.00–16.30, Pappilassa Kirkko- Harrin kanssa.

24.3. Vesilahden Yrittäjien

kuukausikahvitus klo 9.30–10.30, Kurkitupa. YLÖJÄRVI

Sählysunnuntait joka toinen viikko

Yritykset juhlivat ●●60 VUOTTA

30.3.2020 Insinööritoimisto

Erkki Leskinen Oy, Tampere ●●40 VUOTTA

21.3.2020 Pneuplan Oy,

12.1. alkaen klo 19, Ylöjärven Urheiluhallit/Ilves Areena.

Sastamala

13.3.2020 Rajat yli -tapahtuma.

1.3.2020 Kuljetusliike Pertti

Nyt ottavat naapurikuntien yrittäjät mittaa toisistaan haulikolla! Pirkkalan yrittäjät kutsuu Nokian ja Ylöjärven yrittäjien edustajat Kokkovuoren haulikkoampumakeskukseen klo 16 alkaen. Ilm. mukaan ti 10.3. mennessä ylojarven@yrittajat.fi.

●●35 VUOTTA

Sillanpää Ky, Tampere ●●30 VUOTTA

22.1.2020 Maatalouskonehuolto

Anssi Saarinen ky, Vesilahti 28.2.2020 Tmi Toimintaterapia Päivi Rantala, Tampere ●●25 VUOTTA

3.2.2020 Messukylän

Hammaslääkäriasema tmi, Tampere (Liisa Perttula kiittää asiakkaita kuluneista vuosista ja juhlii työn merkeissä Jankassa) 22.3.2020 Sähköasennus Kulonen Oy, Nokia ●●20 VUOTTA

16.2.2020 Aallon Leipomo Oy,

●●SENIORIKLUBIN

TAPAHTUMAT

12.5. Keväinen kulttuuriretki

Mänttään. Lähtö Ylöjärven seurakuntakeskuksen parkkipaikalta klo 9.00, Tampereen Vanhan Kirkon edestä klo 9.45 sekä matkalta reitin varrelta ilmoitetulta pysäkiltä. Hinta 80 €/ henkilö, sisältää matkat, aamukahvit, ruokailut ja museoopastukset. Maksetaan 4.5. mennessä Pirkanmaan Yrittäjien Senioriklubin tilille FI74 4503 0010 2921 53. Sitovat ilmoittautumiset (lähtöpaikkasi) Liisa Tyllilälle p. 0400 636 057 / luontonoita@ gmail.com 30.4. mennessä.

Ylöjärvi

●●15 VUOTTA

1.4.2020 Culinaria

Keittiöelämää, Tampere ●●10 VUOTTA

18.2.2020 Pirkkalan

Pyörähuolto, Pirkkala 1.3.2020 Viitoppa Oy, Tampere (Koko henkilökunta Espanjan aurinkoon!) 2.3.2020 Avoin yhtiö H&M Mattelmäki, Tampere 5.3.2020 Pirkkalan Pyörähuolto, Pirkkala (Juhlitaan pitkin kevättä työn merkeissä!) 8.3.2020 Automyynti A Nieminen Oy, Akaa 15.3.2020 Thisway Connection, Tampere

Ansiomerkit ●●YRITTÄJÄRISTIN

TIMANTTIRISTI 40 V. – Viitanen Taisto, toimitusjohtaja, yrittäjä, Mansen Metalli Tmi

●●YRITTÄJÄRISTIN

TIMANTTIRISTI 30 V. – Hentilä Anne, yrittäjä, Kangasalan Kuntoplus, Kangasala – Kivistö Jarmo, Kuljetus J. Kivistö Oy, Tampere

●●YRITTÄJÄRISTI, KULTAINEN

– Isokivi Jouni, yrittäjä, JIS Automation Oy, Pirkkala – Malmi Marko, yrittäjä, Autohuolto M. Malmi, Tampere – Paalasmaa Marjo, yrittäjä, toimitusjohtaja, M. Paalasmaa Oy, Tampere ●●ANSIORISTI, KULTAINEN – Poso Harri, pääsuunnittelija, Insinööritoimisto Comatec Oy, Tampere – Raaska Ismo, vanhempi suunnittelija, Insinööritoimisto Comatec Oy, Tampere – Ruokonen Jukka, Chief Design Engineer, Insinööritoimisto Comatec Oy, Tampere ●●ANSIORISTI, HOPEINEN

– Ahonen Tero, vanhempi suun-

nittelija, Insinööritoimisto Comatec Oy, Tampere – Helminen Mikko, liiketoimintapäällikkö, Insinööritoimisto Comatec Oy, Tampere – Kiviluoto Mika, tuote- ja projektipäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere – Koponen Jari, erikoissuunnittelija, Insinööritoimisto Comatec Oy, Tampere – Kosonen Harri, vanhempi suunnittelija, Insinööritoimisto Comatec Oy, Tampere – Mustonen Juuso, myynti- ja markkinointijohtaja, Oscar Software Oy. Tampere – Myllyniemi Leena, palkanlaskija, Insinööritoimisto Comatec Oy, Tampere – Pehkonen Tuomo, vanhempi suunnittelija, Insinööritoimisto Comatec Oy, Tampere – Rihu Mika, vanhempi suunnittelija, Insinööritoimisto Comatec Oy, Tampere – Savolainen Kari, suunnittelija, Insinööritoimisto Comatec Oy, Tampere – Sivula Risto, vanhempi suunnittelija, Insinööritoimisto Comatec Oy, Tampere

– Strandberg Kauko, vanhempi suunnittelija, Insinööritoimisto Comatec Oy, Tampere – Strandén Marko, vanhempi suunnittelija, Insinööritoimisto Comatec Oy, Tampere – Ylilammi Joni, lujuuslaskija, Insinööritoimisto Comatec Oy, Tampere ●●ANSIORISTI, PRONSSINEN

– Heikkilä Arja, toimisto- ja markkinointisihteeri, Oscar Software Oy, Tampere – Huhdankorpi Outi, palkka-asiantuntija, Oscar Software Oy, Tampere – Marin Ari, ohjelmistosuunnittelija, Oscar Software Oy, Tampere – Mäkinen Ari, ohjelmistosuunnittelija, Oscar Software Oy, Tampere – Nummelin-Stenman Pirjo, talouspäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere – Nyman Jonas, ohjelmistosuunnittelija, Oscar Software Oy, Tampere – Riihimäki Veli-Antti, yksikönpäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere – Ritola Tommi, tuotekehitysjohtaja, Oscar Software Oy, Tampere – Ruuskanen Mikko, talouspäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere


60

tiiStAi 3. mAAliSKUUtA 2020

Mercedes-Benz All Inclusive -päivät Veho Pirkkala 2.–4.3. ja Veho Tampere 5.–7.3. Mercedes-Benz All Inclusive -leasing. Uusille ja jo toimiville yrittäjille. Kaikki mitä työssäsi tarvitset kiinteällä kuukausihinnalla. Mercedes-Benz All Inclusive -leasingin erikoisvarusteltu Sprinter-pakettiauto on yhtä aikaa liikkuva toimisto, pukukoppi, taukotila ja varasto. Kaikki tarvittava kulkee siellä missä sinäkin ja auton lisäksi sopimus sisältää työkalut, suojaimet ja työvaatteet. Pakettiin kuuluu myös Huolenpitosopimus, joka kattaa huolto-ohjelman mukaiset huollot ja normaalin kulumisen aiheuttamat korjaukset sekä äkilliset korjaustoimenpiteet.

Aamupalaa tarjolla klo 9–11

Tervetuloa Veho Pirkkalaan tai Lielahteen keskustelemaan juuri sinun tarpeesi täyttävästä ratkaisusta.

Mercedes-Benz All Inclusive -leasing hinta alk. 599 €/kk (alv 0 %). Sopimus sisältää Mercedes-Benz 314CDI FWD-3,5/39K keskipitkä A2 Worker -pakettiauton Hyötyajoneuvokeskuksen varustelulla, Hikokin työkaluista kootun rakentajan paketin, Skyddan suojaimet sekä kolme settiä Skyddan työvaatteita. Sopimusaika 60 kk/100 000 km. All Inclusive Leasing -sopimusautoissa on voimassa Vehon huolenpitosopimus. Leasingsopimuksen tarjoaa Järvileasing Oy.

Veho Pirkkala Jasperintie 1 Ma–pe 9–17 | 010 569 3034

Veho TaMPere Van ProCenter Taninkatu 11, Lielahti Ma–pe 9–18, la 10–16 | 010 569 3161

Veho.Fi Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %).

Profile for Pirkanmaan Yrittäjät

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 2/2020  

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 2/2020