Juhliva Puukello 1960-61
PUUKELLO 1960–61
Sirkka-Liisa Hollmén (Kikka Vauramo)
”Tarkoituksena oli tehdä Puukellosta ei vain ylioppilaslehtien kulttuurikilpailuissa. karjalaisten ylioppilaiden lehti - se siitä Kun vuonna 1960 siirryin toimittajasta ensin todella on tullut - vaan myöskin laajemman toimitussihteeriksi ja sitten päätoimittajaksi, keskustelun areena, entisten osakuntalaisten, halusin ensi töikseni muuttaa lehden karjalaisen sivistyneistön lehti - sitä siitä ei ulkoasun modernimmaksi. Kansikuva ole tullut.” - - - - vaihtui numeroittain ja taittoon tuli tiettyä ”Osakuntamme seniorit kuuluvat Puukellon väljyyttä. Kansikuvia piirsi hyvä ystäväni lukijakuntaan tai ainakin lehti taideopiskelija Marjaana lähetetään teille, mutta teidän Lahonen, hämäläinen tosin, kirjoituksenne siitä puuttuvat nimimerkillä muumi. Lisäksi ja osaltaan siksi Puukello ontuu. käytin omia valokuviani. Luvalla sanoen olette oman Muut toimituksen jäsenet panoksenne meille velkaa.” olivat toimitussihteerinä Näin pontevasti vetosin Raili Heikura (sittemmin senioreihin viimeisessä Mäkinen), toimittajina Kari pääkirjoituksessani joulukuussa Ruutu ja Leena Tiilikka. 1961. Enpä ole tainnut itsekään Vakituisena avustajana meillä kehotustani noudattaa tätä oli Ilkka Kortesniemi, jonka ennen. Sen sijaan osakuntavelmuilla kissapiirroksilla, jo aikanani kynäilin ahkerasti. aikaa ennen Karvista, otimme Jo fuksivuotenani kirjoittelin kantaa päivänkohtaisiin kysypakinan tapaisia Aapistuuran myksiin. Hänen Kissimau nimimerkillä. Tuolloinhan nimimerkkinsä parodioi Puukello oli monistettu. tuon ajan tunnettua Mau Edeltäjäni Paavo Suonisen Kannen vihreät joulukuuset Mau -sissiliikettä. aikaan lehti muuttui painetuksi (Puukello - joulukuu 1961) Näin jälkikäteen selaillen 40 vuotta kestäneen tauon vaikuttaa siltä, että jälkeen. Se oli osakunnalta rohkea päätös, kun päätoimittajakauteni Puukello jossain määrin otetaan huomioon, että osakuntamme oli irrottautui karjalaisen perinteen esittelystä jäsenmäärältään pienimpiä. Samalla se kysyi ja suuntautui enemmän ajankohtaisiin Paavolta kanttia ottaa haaste vastaan. Vaikka kulttuurikysymyksiin. Aiheina olivat mm. kuuluinkin toimituskuntaan, muistan olleeni Elokuvan mahdollisuudet (Risto Hannula), epäileväinen lähinnä henkisten ja erityisesti Otammeko vastaan uuden runon (Annataloudellisten resurssien riittävyydestä. (Olin Maija Raittila), Vuosisatamme musiikki ja tuolloin Teini -lehden toimittajana siis sen Mylvivät urokset tienhaarassa, mieskuorojen vanhan kunnon Teiniliiton aikana.) Vuosien ongelmia (Kaj Chydenius), ”Ars 1961 mittaan osoittautui, että olin ollut väärässä. Helsinki ” -näyttely (Marjaana Lahonen), Oikeastaan onnistuimme yli odotusten, Ortodoksisuus kuvaamataiteessa (Ina sillä Puukello sijoittui jopa kärkipäähän Colliander). Esillä olivat myös taidemaalari
