Fijne kerstdagen eli hyvää joulua

Teksti ja kuvat: Mikaela Katro

Fijne kerstdagen

eli hyvää joulua!

Alankomaissa asuu noin 5000 suomalaista. Heistä moni viettää joulua uudessa kotimaassaan – oman makunsa mukaan suomalaisia ja hollantilaisia jouluperinteitä yhdistellen.

Joululauluja kolmella kielellä

Alankomaissa joulu alkaa 5. joulukuuta, kun lasten suojelupyhimys Sinterklaas tuo kilteille lapsille lahjoja. Hänellä on mukanaan apulaisia, joiden mustaksi maalatut kasvot ovat viime vuosina herättäneet kritiikkiä. Perinteet ovat kuitenkin tiukassa. Minut pitää jo elokuusta kiireisenä työpaikalla Joulubasaari, joka järjestetään Rotterdamin Merimieskirkolla. Kotona joulu on meille rauhoittumisen aikaa. Tytär rakastaa joulutorttuja, minulle joulu ei tule ilman saaristolaisleipää ja itse tehtyjä laatikoita. Lanttua ei löydy joka kaupasta, mutta kun sitä löytyy, teen laatikoita suomalaisille ystävillekin. Kanadalainen mieheni toivoo joulupöytään kalkkunaa, ja naapureille tarjoan suomalaista glögiä ja suklaata. Joulussa parasta on läheisten läsnäolo, ja usein olemmekin saaneet isovanhemmat vieraaksemme. Hollannissa joulu ei ole koskaan valkoinen, mutta vastapainoksi piparin tuoksu valtaa kotimme jo marraskuussa, ja joululaulut soivat meillä aina kolmella kielellä.

Kuka?

Hanna Buttigieg, Rotterdamin suomalaisen merimieskirkon palveluvastaava. Asuu Hoofddorpissa miehensä ja kolmen lapsensa kanssa.

Kuka?

Mari Tasanto, suomalaisen valmennusyrityksen liiketoimintajohtaja. Amsterdamissa asuvaan perheeseen kuuluvat aviomies ja tämän kaksi aikuista tytärtä.

Hieman hassusta ulkonäöstään huolimatta pienet ja pyöreät piparkakut, joita kutsutaan nimellä Kruidnoten, ovat rapea ja maukas hollantilainen herkku. Ne kuuluvat olennaisesti Sinterklaas-juhlan viettoon, ja niiden nauttiminen aloitetaankin hyvissä ajoin jo marraskuussa.

Hollantilaiset suhtautuvat jouluun rennosti

Hollantilainen joulu seuraa vähemmän traditioita kuin suomalainen joulu, ja perinteet vaihtelevat perheittäin. Hollantilaiset tuntuvat suhtautuvan jouluun kaiken kaikkiaan aika rennosti. Erään vuoden aattoyönä menimme joulukonserttiin. Ajatuksissamme oli perinteinen, jopa harras jouluntunnelma, mutta menossa olikin festari. Perinteisempiäkin joulukonsertteja toki järjestetään.

Hollantilaisessa joulupöydässä tarjotaan usein gourmettenia – paistettavia ja grillattavia pieniä suupaloja. Pienten koirankeksien näköisten peppernoten-pikkuleipien nauttiminen aloitetaan varhain, sillä ne ovat tärkeä osa myös Sinterklaasin viettoa. Meidän perheemme suunnittelee aattoillan tarjoiluja pitkään ja hartaasti. Joskus olemme koonneet ne niin, että ruokalajit koostuvat jokaisen mieliherkusta tai mieleisestä raaka-aineesta.

Joulukuusenkynttiläsarjoja ei Hollannista muuten saa. Siinä olisi hyvä vientituote suomalaisille yrityksille!

Kuka?

Jari Einiö, tuottaa ja toteuttaa matkailupalveluita omalla toiminimellä. Asuu puolisonsa kanssa Almeressa.

Joulupäivänä juhlitaan ravintolassa

Tuleva joulu on kymmenes Alankomaissa viettämäni joulu. Ennen matkustin aina puolisoni kanssa äitini luo kotipaikkakunnalleni Oittiin, mutta olemme sittemmin luopuneet perinteestä.

Jouluaaton aattona hankimme kuusen paikalliselta torilta. Puu saa ylleen suomalaisia ja hollantilaisia koristeita – esimerkiksi kun kotimaisen kuusen latvaan usein asetetaan tähti, täällä latvakoriste on kiiltävä kullanvärinen piikki. Käymme joka vuosi joulukirkossa, sillä puolisoni on katolinen. Vaikuttavin yöllinen joulumessu vuosien aikana on ollut Amsterdamin De Krijtberg -kirkossa, jossa se toimitetaan latinaksi.

Hollannissa syödään aattona yhdessä perheen kanssa, kuten Suomessakin, mutta joulupäivänä mennään ravintolaan juhlimaan. Kotimaan joulusta kaipaan monia pieniä asioita, kuten itseleivottuja piparkakkuja, terästettyä glögiä, saunaa ja vihtaa, herkullisia jouluruokia, tonttuilua sekä rauhallista, jopa surumielistä tunnelmaa.