portfolio - Pekka Sell - magazines and newspapers

LAYOUT DESIGN – GRAPHIC DESIGN – ILLUSTRATION

portfolio | Pekka Sell customer- / personnelmagazines / newspaper

City of Jyväskylä – tabloid for municipal information Renewal of visual concept 2008, 2010 and 2018

28. M ARRASKUUTA 2018

JYVÄS KYLÄ

WWW. JY VA SK Y L A.F I

JYVÄSKYLÄ

Lehti jyväskyläläisille nro 5/2018

PETTERI KIVIMÄKI

Linkin reittiopas kertoo miten pääset perille sujuvammin.

Jyväskylä-lehden ulkoasu on uudistunut kaupungin graafisen ilmeen mukaiseksi. Samalla leipätekstin kirjasinkokoa on suurennettu luettavuuden parantamiseksi. Palautetta uudesta ulkoasusta voi lähettää sähköpostiosoitteeseen tiedotuslehti@jkl.fi.

Lasten ja nuorten liikuntaa edistetään Jyväskylässä päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-ajalla. Kaikille perusopetuksen oppilaille tarjotaan liikunnallisia sisältöjä koulupäivän aikana ja sen jälkeen.

›› Lue lisää sivulta 8.

Pyörällä tai jalkaisin töihin saapuva voi helposti saada samalla täyteen päivittäisen liikuntaannoksensa. Myös joukkoliikenteen käyttö lisää aktiivisuutta: keskimäärin Linkillä kulkija ottaa päivässä 2000 askelta enemmän kuin yksityisautoilija.

Myös monet työnantajat ovat oivaltaneet, kuinka kannattavaa fiksuun työmatkaliikkumiseen satsaaminen on. Jyväskylän kaupunki on tehnyt jo usean vuoden ajan yhteistyötä fiksun työmatkaliikkumisen edistämisestä kiinnostuneiden työantajien kanssa, tavoitteena lisätä joukkoliikenteen käyttöä, jalankulkua ja pyöräilyä työmatkoilla.

– Kaikki työnantajat ja työntekijät ovat tervetulleita liikkumistalkoisiin. Tarjoamme mukaan lähteville yrityksille tukea ja neuvoja toimenpiteiden toteutukseen, kertoo palvelupäällikkö Kari Ström Jyväskylän kaupungilta.

JIRI HALTTUNEN PETTERI KIVIMÄKI

Ota nyt käyttöön  Paikallisliikenteen Linkin uusi aikatauluaikataulut ja reitit voit nyt ja reittiopas osoittarkistaa vaikka kännykällä, teessa https://jyvaskyla.digitransit.fi! kun otat käyttöön Jyväskylän seudun joukkoliikenteen uuden aikataulu- ja reittioppaan. Oppaaseen https://jyvaskyla.digitransit.fi pääset myös Linkin nettisivuilta http://linkki.jyvaskyla.fi.

U

usi palvelu kertoo paikallisliikenteen Linkki-vuorot ja -reitit sekä seudullisen Waltti-liikenteen tiedot, myöhemmin myös kävely- ja pyöräilyreitit. Kun lisäät reittioppaan suoran osoitteen https://jyvaskyla.digitransit.fi puhelimen aloitusnäyttöön, saat sen toimimaan sovelluksen tapaan. Aloitusnäytön asetukset

löytyvät useimmissa selaimissa kolme pistettä -symbolin takaa.

Paikannustoiminto nopeuttaa käyttöä

Uusi reittiopas hyödyntää käyttäjän paikannusta ja se on kehitetty erityisesti mobiililaitteita silmällä pitäen. Valtaosa hauista tehdäänkin nykyisellään älypuhelimilla.

Paikannuksen sallimalla pääset näkemään seuraavien Linkkien lähtöajat lähinnä sijaitsevilta pysäkeiltä ilman erillisen reittihaun tekemistä. Lähtöpisteen valinnan jälkeen reittihaun tekeminen haluttuun määränpäähän on helppoa. Hakuehtoina toimivat osoitetiedot ja pysäkkinimet, mutta lähtöpaikan tai määränpään voi valita myös karttapohjalta.

Reittiopas myös muistaa aiemmat hakusi, mikä helpottaa vakioaikataulujen ja -reittien nopeaa tarkistamista. Reittejä ja aikatauluja voi hakea kirjoittamalla

hakukenttään osoitteen, paikan tai pysäkin nimen – linjanumerolla haku ei vielä toistaiseksi onnistu. Klikkaamalla linjaa pääset näkemään reitin kartalla pysäkkilistauksineen.

Pysäkkikohtaiset aikataulut saat näkyviin klikkaamalla Aikataulut-välilehteä. Reittioppaaseen on mahdollista lisätä omia suosikkikohteita niiden löydettävyyden helpottamiseksi. Silloin reittioppaasta voi tarkistaa, milloin seuraava Linkki on omaa kohdetta lähimpänä sijaitsevalla pysäkillä.

Kehitystyö jatkuu vielä

Uutta reittiopasta kehitetään jatkuvasti ja muun muassa pyöräilyreitit sekä kartta-aineistot eivät ole kaikilta osin vielä täydellisiä.

Karttapohjana käytetään avointa OpenStreetMap -karttaa, jonka kehittämiseen kuka tahansa saa osallistua.

Kristiina Pentikäinen

WALTTI-MATKAKORTIN lataamista varten on avattu uusi Waltti-kauppa, josta voit ostaa arvo- ja kausilippuja. Waltti-kaupan löydät osoitteesta https://kauppa.waltti.fi. Uuden kortin ostopalveluun pääset Walttikaupan etusivulta.

Waltti-kaupassa matkakortin lataamisesta on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Kaupassa voit ladata matkakorttia oman mieltymyksesi mukaan. Ilman rekisteröitymistä palveluun tarvitsee syöttää pelkästään matkakortin numero ja oma liikennöintialue. Tämän jälkeen voit ostaa kortille lipputuotteita.

Rekisteröitymällä Walttikauppaan luot oman käyttäjätilin ja saat käyttöön monipuolisemman palvelun. Tiliin voit yhdistää useita kort-

teja, esimerkiksi lapsen kortin. Käyttäjätilille lisätyt kortit ovat kätevästi suoraan ladattavissa ja lisäksi näet sieltä edelliset ostokset. Rekisteröityminen Waltti-kauppaan edellyttää sähköpostin ja salasanan antamista. Vanhan Waltti-nettikaupan tunnukset eivät toimi uudessa kaupassa, vaan rekisteröityminen vaatii uudet tunnukset.

Lippulatausten maksaminen verkkokaupassa tapahtuu Paytrailin kautta ja ostoksista lähetetään normaaliin tapaan kuitti asiakkaan sähköpostiosoitteeseen. Waltti-kauppa on käytettävissä suomen lisäksi sekä ruotsin- että englanninkielisenä.

Teemu Matilainen polkee työmatkat kesät talvet. Talvella ensiarvoisen tärkeää on oikea varustus.

Valmet Rautpohjan paikallisjohtaja Timo Pirinen.

Rautpohjassa on toteutettu viime vuoden aikana iso joukko konkreettisia kehittämistoimenpiteitä viisaan työmatkaliikkumisen edistämiseksi. Esimerkiksi joukkoliikennekokeiluissa kiinnostuneet pääsivät kuukauden ajan kokeilemaan maksutta Linkin käyttöä. Kävelyn ja pyöräilyn teemaviikoilla on järjestetty pyöränhuoltotapahtumia, sähköpyöräkokeiluja ja erilaisia luentoja ja tapahtumia.

Työpäivän aikaista liikkumista varten toimipisteeseen on hankittu lainattavia Linkki-lippuja ja polkupyöriä. Osana fiksun liikkumisen edistämiskokonaisuutta Valmet on siirtynyt myös maksulliseen henkilöstöpysäköintiin, ja joukkoliikenteen käyttöä puolestaan tuetaan vuoden alussa käyttöönotetun

työsuhdematkalipun muodossa.

– Marraskuussa tehty ensimmäinen seurantakysely näyttäisi esimerkiksi Linkin käytön yli kaksinkertaistuneen työyhteisössämme, kertoo Pirinen tyytyväisenä.

Kati Kankainen

Fiksusti töihin!

Jyväskylän kaupunki tarjoaa tukea fiksun työmatkaliikkumisen edistämisestä kiinnostuneille työyhteisöille.

Työnantajille on tarjolla mm. suunnittelu- ja markkinointiapua toimenpiteiden tai kokeilujen toteuttamiseksi.

Ota yhteyttä: Fiksun liikkumisen koordinaattori Kati Kankainen, p. 014 266 8063, etunimi.sukunimi@jkl.fi

Joukkoliikenteen asiakasraati laajenee fiksun liikkumisen raadiksi

Katja Kauppila Matkakortin lataus Waltti-kaupassa: https://kauppa.waltti.fi

JOUKKOLIIKENTEEN asiakasraati on kokoontunut vuodesta 2016 saakka keskustelemaan paikallisliikenteen palveluista.

Raadin tehtävänä on ollut tuoda asiakkaan ääntä paikallisliikenteen palvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun.

Tänä keväänä noin 30-jäsenisen raadin toiminta laajenee käsittämään joukkoliikenteen lisäksi muitakin fiksun liikkumisen muotoja: kävelyä, pyöräilyä, fiksua autoilua ja erilaisia liikkumisen palveluja. Jatkossa raati kokoontuu noin 4–5 kertaa vuodessa käsittelemään Linkkiasioiden ohella esimerkiksi pyö-

räbaanoja, kaupunkipyöriä, yhteiskäyttöautoja ja muita viisaaseen liikkumiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita.

Tapaamisissa kuullaan asiantuntijoiden alustuksia ja keskustellaan fiksun liikkumisen kehittämiseen liittyvistä aiheista. Raati voi tapaamisissaan myös jalkautua tutustumaan vaikkapa keskustan kävely- tai pyöräilyolosuhteisiin. Tavoitteena on saada näkemyksiä fiksun liikkumisen palveluiden ja olosuhteiden kehittämiseksi ja parantamiseksi.

Raatiin on nyt haussa erityisesti kävelyn, pyöräilyn ja erilaisten uusien liikkumispalve-

luiden edistämisestä kiinnostuneita jäseniä. Palkkiona toimintaan osallistumisesta on eturivin paikka fiksun liikkumisen edistämisessä ja kahvi- sekä voileipätarjoilu tapaamisissa.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen linkki@jkl.fi tai toimita se Linkki-palvelupisteeseen (Asemakatu 7, Jyväskylä) 14.3.2018 mennessä. Kerro hakemuksessa, miksi toiminta kiinnostaa, ja liitä mukaan ikäja yhteystietosi.

Kati Kankainen Lisätietoa: http://linkki.jyvaskyla.fi/

asiakasraati

40

39

SEPPÄLÄNKANGAS MANNILA

Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti

HUHTASUO

30

LOHIKOSKI

28 SEPPÄLÄ

Jyväskylä kasvaa ja kehittyy

29

KANGASVUORI

KORTEPOHJA

12 NISULA

15

US2 KAAVOIT 13 3 1 SAVELA 4 S 5 U A 14 TS A K 9 6 10 02 1 2019–2 7 16

KESKUSTA

A

37 26

11

KELTINMÄKI

JYSKÄ

27

AS RESURSSIVIIS YL Ä JY VÄSK VÄINÖLÄ -liite

17

JYVÄSKYLÄN ENERGIAN KUOKKALA 18 LIITE 19

Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti

38

KELJO

synttäreillä säpinää kaikenikäisille

|

w w w. j y v a s k y l a . f i

JYVÄSKYLÄ

Jyväskylä on Suomen nopeimmin VAAJAKOSKI

Yläkaupungin Yö, Toukofest, kesäleirit ja Jyväskylän Kesä tulevat jälleen.

Investointien aika on syksyllä Kaupungin lähivuosien suuria talouslinjauksia aletaan pohtia jo keväällä, investointisuunnitelman aika on syksyllä. Päätökset tekee lokakuussa valittava uuden Jyväskylän 75-henkinen valtuusto. >> sivu 2

Liikunta ja hyvinvointi

Pyöräillen näet enemmän

Jokivarren palvelutalon viidessä kerroksessa on 48 palveluasumisen ja 31 pitkäaikaishoidon paikkaa. Keväällä Jokivarteen valmistuu B-talo, johon tulee 38 ryhmäasuntoa.

35 Kasvun turvaamiseksi 34 huipputasolla.

Jyväskylään tulee uusia asuinalueita ja täydennysrakentamisella edistetään 36 erityisesti keskustan elinvoimaa.

Myös keskustan kulttuuri-investointien kokonaissuunnitelma valmistuu ensi vuonna.

Kevät toi tapahtumat

Jyväskylä nyt ilKKa PieTarinen

uusi oma koti Jokivarressa

kasvavia kaupunkeja ja rakentaminen

JulK i nen Ti edo Te J aeTaan K ai K K i i n Talo uK si i n

Numero 3 * 16. huhtikuuta 2008

Kaupungin 174. syntymäpäiväjuhlaa juhlitaan 22.–27.3. Ohjelmassa on konsertteja, kaupunkikierroksia, teatteria, tanssia, lastenohjelmaa, näyttelyitä ja kaupunki tutuksi -kohteita. » Sivut 8–9

Pyöräilyn suuri vetovoima näkyy kaupungissa jälleen 10.–18. toukokuuta järjestettävällä Pyöräilyviikolla. silloin järjestetään runsaasti pyöräilyyn liittyviä tapahtumia ja retkiä. Viikon aikana jaetaan myös ensimmäiset vihreät ja keltaiset pyöräilijäkortit, joilla halutaan kannustaa pyöräilijöitä turvalliseen matkantekoon. >> sivu 3

» Sivu 2

Bussikyyti houkuttaa

Ympäristö

Busseja käytetään nykyään 16 prosenttia enemmän kuin kolme vuotta sitten. Sähköisiä aikataulunäyttöjä on luvassa lisää. » Sivu 4

kymmenen keskisuomalaista eduskuntaan

» Lue kaupungin ensi vuoden talousarvion valmistelusta sivuilta 2–3.

HAAPANIEMI

Jokainen äänioikeutettu voi vaikuttaa siihen, ketkä kaksisataa kansanedustajaa seuraavan neljän vuoden ajan muun muassa säätävät lakeja, päättävät valtion tuloista ja menoista ja valitsevat pääministerin. Kymmenen heistä valitaan KeskiSuomen vaalipiiristä. » Sivu 5

 Liikettä päivähoidon arjessa

Liikkumaan oppii liikkumalla

20

– LIIKUnnAn TULee oLLA

23 NENÄINNIEMI

www.jyvaskyla.fi

PEttEri KiViMÄKi

21 22 RISTIKIVI

16. maaliskuuta 2011

KUOKKALANPELTO

32

KELJONKANGAS

Julkinen tiedote

33 on ollut täällä pari vuotta maan

HALSSILA

KYPÄRÄMÄKI

8

nro 2

luonnollinen osa päivähoidon arkea, kertoo Taikalampun päiväkodin johtaja päivi koivisto.

– Lapsuuden liikuntatottumukset heijastuvat aikui-

PEttEri KiViMÄKi

25 24

|

31

41

45

 Työmatkojen taittaminen lihasvoimin tai linja-autolla on oiva tapa lisätä liikettä arkipäiviin.

Jyväskylässä yksi edelläkävijöistä on Valmet Rautpohja, joka on lähtenyt isoin harppauksin kulkemaan kohti kestävämpiä kulkutapoja. Valmetin Rautpohjan yksikölle myönnettiin Motivan työmatkaliikkumisen edelläkulkija -tunnustus 2017.

– Haluamme innostaa henkilöstöä liikkumaan, sillä siitä hyötyy sekä työntekijä että työnantaja. Kulmakivenä on kaikkien kulkutapojen huomioiminen ja vastuullisuus, kertoo

Lataa Waltti-matkakortti uudessa verkkokaupassa! «

Harrastelaturi- ja Taidevispilä-hankkeet tuovat kulttuurisisältöistä harrastustoimintaa koululaisten iltapäiviin. Sekä Taidevispilän että Harrastelaturin toiminta on kaikille avointa ja maksutonta eikä vaadi aiempaa kokemusta.

44

3

Työmatka on mahdollisuus liikkua

Valmet kannustaa kulkemaan fiksusti töihin

›› Lue lisää sivulta 6.

PALOKKA

Ajankohtaista 21.2.2018 – Nro 1 • JYVÄSKYLÄ

PETTERI KIVIMÄKI

Linkillä on uusi, kätevä aikataulu- ja reittiopas!

JYVÄSKYLÄ-LEHTI ON JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JULKAISEMA LEHTI KAIKILLE JYVÄSKYLÄLÄISILLE. LEHTI ILMESTYY VIISI KERTAA VUODESSA JA SE SISÄLTÄÄ TIETOA KAUPUNGIN PALVELUISTA, TOIMINNASTA JA TAPAHTUMISTA.

›› Lue lisää sivulta 13.

LA

Kerro, mitä kuuluu! Vastaa Jyväskylän kaupungin meluntorjuntaan liittyvään kyselyyn ja kerro meille, missä mielestäsi esiintyy tie- tai rautatieliikenteen aiheuttamaa asumista häiritsevää melua. Kysely löytyy osoitteesta app.maptionnaire.com/3720.

Jyväskylän seudun joukkoliikenne

Uusi Palveluopas ilmestyy selkokielisenä. Palveluoppaassa esitellään Jyväskylässä tarjolla olevia kaupungin, yksityisen sektorin sekä eri yhdistysten palveluja ja toimintoja.

B

Takkatulen loimussa tai puukiukaan pihistessä ei aina tule mieleen, että puuta poltettaessa savupiipusta tupruaa ilmoille terveydelle haitallista häkää, hiilivetyjä ja pienhiukkasia, joista voi olla harmia paitsi polttajalle, myös naapurille. Onneksi oikeanlaiseen puunpolttoon on tarjolla hyviä vinkkejä. Lue lisää osoitteesta www.hsy.fi/opaspuunpolttoon.

NRO21JYVÄSKYLÄ 21. HELMIKUUTA • Nro 1 – 21.2.2018 2018

PETTERI KIVIMÄKI

J U L K INEN T IEDOT E

Previous graphic concepts, 2010 and 2008.

yhteispalvelu tuo palvelun lähelle

Tikkakosken lähikirjasto uusiutui ja sai kylkeensä uuden yhteispalvelupisteen.

Lue, mitä mieltä asiasta ovat Teemu Paukkunen, Marja-Leena Kallio ja Auvo Matilainen?

» sivu 16

suuteen, toteaa lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Jouni vatanen KesLi:stä.

Päivähoidon liikuntakasvatuksen valmiuksia kehitetään koulutuksella.

» lue lisää s. 6

luonnon helmiä lähellämme

Jyväskylän kaupunki voitti valtakunnallisen Luontohaaste-kilpailun kuntien sarjan neljällä uudella luonnonsuojelualueella.

Tunnetko sinä Iso-Haapasaaren, Mustaniemen, Vähä-Urtin ja Touruvuoret?

Lisätietoja: www.jyvaskyla.fi/ yhdyskuntatoimi/ajankohtaista/7/43498

hammashoito tarjoaa tilaisuuden Yksityistä ja julkista hammashoitoa yhdistävä kumppanuushanke tarjoaa ehkäisevää suunhoitoa tarvitseville mahdollisuuden saada ajan yksityisestä hammashoidosta lähes samaan hintaan kuin kaupungin hammashoidosta. » Sivu 10

«

Taikalampun päiväkodissa päivähoidossa oleville Niko Vallille, Matias Vesaselle ja Kristian Hiltuselle ulkopelit ovat mieluisaa puuhaa.

värikkäitä leikkejä » sivu 16

Siivoten kaupunki viihtyisäksi Toukokuiset siivoustalkoot keräävät vuosittain vajaa tuhat ihmistä yhteen. asukasyhdistyksillä on merkittävä rooli asuinalueiden siisteyden vaalimisessa. Myös koululaiset voivat osallistua siivoukseen. >> sivu 5

Sara Myllyaho ja Kalle Myllyaho pitävät avoimuutta tärkeimpänä parisuhteessa. Jyväskylän seudun perhehanke jäjestää parisuhdetapahtuman 17.5.

Puhuminen on tärkeintä Pitkä parisuhde ei ole näinä aikoina mikään itsestäänselvyys.

– Varsinkin nuoret aikuiset tarvitsisivat tu-

kea parisuhteisiinsa. Että ongelman tultua osattaisiin keskustellen hakea suhteelle uusi vaihe, kertoo Jyväskylän seudun perhehankkeen projektipäällikkö Jaana Kemppainen.

Sara Myllyaho ja Kalle Myllyaho kertovat, että heidän viiden vuoden mittainen parisuhteensa on aika ihmeellinen asia.

– Tapaamisemme viisi vuotta sitten oli sattumaa. En ollut edes menossa juhliin, jotka yhteiset ystävämme järjestivät. Sitten päätinkin mennä ja tapasin Kallen ja heti ihastuimme, Sara kertoo.

Sara ja Kalle ovat nyt aviopari ja heillä on kymmenen kuukauden ikäinen Niklas-poika.

He eivät ole kokeneet suhteessaan juurikaan kriisejä, riitojakin on ollut vain muutama.

– Hyvän parisuhteen tärkein asia on, että puhutaan paljon. Niin hyvistä kuin huonoistakin asioista, määrittelevät Myllyahot.

Yhteisiä eväitä Parisuhteen polulla -tapahtumasta Yhteisen ajan puute voi koetella parisuhdetta varsinkin, kun perheessä on pieniä lapsia ja vanhemmat käyvät töissä.

17. toukokuuta järjestettävällä Minä ja sinä parisuhteen polulla -tapahtumalla halutaan antaa pariskunnille mahdollisuus pysähtyä pohtimaan ja keskustelemaan suhteestaan kumppaninsa kanssa.

– Tapahtuma on tarkoitettu kaiken ikäisille pariskunnille, jotka haluavat kehittää parisuhdetaitoja ja löytää uusia näköaloja arkielämään. Pysäkeillä on pieniä alustuksia ja tehtäviä, jotka auttavat parisuhteen kehittämisessä.

Yhteiseen asioiden jakamiseen voi osallistua halunsa mukaan, Jaana Kemppainen kertoo.

Pysäkkien aiheita ovat tahdon merkitys parisuhteessa, parin keskinäinen yhteys, parisuh-

Arja Liinamaa Lisätietoja parisuhdetapahtumasta: Jyväskylän seudun perhehanke p. 0400 962560 ilmoittautuminen 5.5. mennessä perhehanke@jkl.fi

Kulttuuria

”Parempaa kuin koulunkäynti” Huhtasuon 4B-luokkalaiset riina suonpää ja Henry Muhonen ovat sitä mieltä, että Yhdessä pahaa vastaan –teatterityöpajat olivat mukava poikkeus normaaliin kouluarkeen. Kulttuuriaitan, kaupunginteatterin ja yliopiston yhteistyöprojekti huipentui siihen, kun oppilaat ja työpajojen vetäjät kävivät katsomassa Kuka pelkää noitia –näytelmän kaupunginteatterissa. >> sivu 18

Eurooppaa

Taidetta Eurooppa-teemalla Toukokuun 13.–18. päivinä pidettävän Museoviikon teemana on eurooppalaisuus. Toukokuun 9. päivänä avautuu lasten tekemä julistenäyttely Kirkkopuistoon, missä vietetään euroopan yhdentymisen kunniaksi myös eurooppa-päivän juhlaa. >> sivu 20

ilKKa PieTarinen

Jyväskylä toiseksi halutuin kotikaupunki

Poimintoja • Keskivartalonhallintakurssi alkaa 17.4.

Jyväskylä saa toiseksi eniten mainintoja, kun suomalaisilta kysytään, mihin he voisivat ajatella muuttavansa.

Paras kasvuympäristö lapsille, viihtyisä asuinympäristö ja erinomaiset opiskelumahdollisuudet pitivät kaupungin imagon Taloustutkimus Oy:n tutkimuksessa jälleen korkealla sijalla.

aaltoalvarissa. >> sivu 16

• Veteraanipäivän juhla su 27.4. 14 kello Jyväskylän yliopiston päärakennuksen juhlasalissa. >> sivu 14

• nuorten kesätyöhakemukset Jyvässeudun

4H-yhdistykseen 30. huhtikuuta mennessä. >> sivu 6

• Kuokkalan nuorisotila Pleississä yökahvila

Viirupöllön saattaa tavoittaa esimerkiksi Touruvuorten metsästä.

teen arki ja seksuaalinen nautinto.

– Vaikuttaa siltä, että parisuhteissa helposti jää kertomatta toiselle tärkeitä asioita. Aiemmissa tapahtumissa todettiin, että moni ei esimerkiksi ollut koskaan kuullut kumppaniltaan, mihin tämä oikein oli hänessä ihastunut, Jaana Kemppainen sanoo.

Sara ja Kalle Myllyaho eivät kehujaan säästele.

– Minä ihastuin siihen, miten aito ja hauska sinä olet etkä sellainen, joka pelkäisi koko ajan muiden mielipiteitä, Sara hymyilee Kallelle.

– Sinä taas olet tuollainen tietopankki, kiinnostunut monista asioista. Ja sinussa on hienoa taiteellisuutta, itse olen vähän turhankin pedantti, Kalle toteaa.

Lapset ja perheet

Päivähoitoa ruotsin kielellä Kaupungissa asuu 260 ruotsia äidinkielenään puhuvaa henkilöä. sivutaskun päiväkodissa on ruotsinkielinen Trollbär-ryhmä, joka toimii tiiviissä yhteistyössä päiväkodin suomenkielisen essut-ryhmän kanssa. Kaksi kieltä on luontevasti läsnä päiväkodin arjessa. >> sivu 6

pe 9.5. kello 16–22 >> sivu 7

• sääksvuorenrannan tonttien maastoesittely su 18.5. kello 14–16. >> sivu 3

Lapsilla on vehreitä leikkipaikkoja keskellä kaupunkia Mäki-Matin perhepuistossa.

>> Lisätietoja: www.taloustutkimus.fi

Kansalaistoiminta hyödyttää kaikkia. >> teemasivut 8–9

Inwido Finland Magazine for the staff of Inwido Finland Design of visual concept, layout

INWIDO LAINEN 3

Esillä tulevien työntekijöiden verkostoissa

8–9

Yhteinen startti vuoteen Inwido-päivistä

P O ST I A S U O M E N INWIDOL AISILLE

01 2018 11

Pitkäjänteinen kumppanuus on joukkuepeliä

Inwido-päivä 16.2.

Jyväskylässä pidetyssä Inwido-päivässä 16.2. lavalle nousivat mm. huhtikuussa työnsä aloittava uusi toimitusjohtaja Johan Berg, konsernin markkinointijohtaja Jonna Opitz ja nykyinen toimitusjohtaja Timo Luhtaniemi.

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OLEMME ENEMMÄN

Inwido-päivästä jäi mieleen, miten asiat jäävät mieleen Haapajärven ja Eskolan tehtaiden palkanlaskijana työskentelevä Raili Holopainen viritteli mielessään numeroille uusia muistipaikkoja Inwido-päivän päätteeksi.

– Tykkään kovasti työstäni. Muistin treenaamiselle on todellakin tarvetta kiireisen arjen keskellä. Oli mukava tavata uusi toimitusjohtaja. Myös Luhtaniemen Timon puheenvuorosta pidin kovasti: hän on aina tilanteessa kuin tilanteessa löytänyt kannustavat ja tulevaisuuteen luottavaiset terveiset, Holopainen pohtii.

tuovat mukanaan varmasti jotain uutta.

Toivon, että hän tulisi näkymään vahvemmin myös tehtailla.

Marjo Mäkinen jäi Martti Vannaksen esityksen jälkeen pohtimaan kuinka sekaisin omat aamut menisivät, jos rutiinit pistäisi kokonaan uusiksi.

Halu rikkoa rutiineja jäi kuitenkin kytemään yli kymmenen vuotta Ruoveden tehtaan sisäpuitehelotuksessa työskenneellä Mäkisellä.

– Ensivaikutelma uudesta toimitusjohtajasta oli oikein hyvä. Bergin kokemukset ulkomailta

– Reilut kymmenen vuotta sitten olin inwidolaisten edessä ensimmäistä kertaa.

Jo alussa minulle tuli vahva tunne, että yhdessä tekemällä Inwidon tehtaat voisivat olla vielä enemmän. Siitä alkoi pitkä matka yhdeksi Inwidoksi, joka olemme tällä hetkellä, kuvaa toimitusjohtaja Timo Luhtaniemi.

Hän kävi läpi Inwido Suomen viime vuoden tulokset ja niiden taustoja. Kahden yrityskaupan vuosi oli hyvä. Teollisen myynnin kasvu oli kova, ja asiakkaiden suosittelu parani jo aiemmista korkeista lukemista. Vuoden lopussa tilauskanta oli vahvempi kuin koskaan. Vuosi 2017 voi hyvinkin olla Inwido Suomen historian paras vuosi. Sen eteen tehdään nyt töitä.

– Uskokaa omaan tekemiseen ja omaan tapaan tehdä töitä, Luhtaniemi muistuttaa.

6

– Haluaisin myyjänä korostaa hyvin toimivan asiakaspalvelun ja telemarkkinoinnin tärkeää roolia kiristyvässä markkinassa, Lamusuo toteaa.

– Päivästä jäivät mieleen myös valkoinen kuvullinen pöytälamppu, lapio, harmaa kaiutin, lippis, hammasharja, punainen pöytäliina, kultainen kravatti, hevonen, mopo, kalenteri – eli muistikoulutus, Ylkänen-Heinonen lisää.

Muistitreenit sallii hulluttelun

Inwido-päivänä 2017 Inwido Suomen henkilöstö sai kiitokset ja runsaasti kannustavia sanoja toimitusjohtaja Timo Luhtaniemeltä. Siellä tavattiin myös ensimmäistä kertaa tuleva toimitusjohtaja Johan Berg.

Markkinajohtajalla on tyytyväiset asiakkaat Luhtaniemi pääsi Inwido-päivässä myös tulkin rooliin, kun konsernin markkinointijohtaja Jonna Opitz nousi lavalle. Opitz muistutti, että Inwido on Euroopan suurin ikkunatoimittaja. Suurin markkina on nyt Ruotsissa. Kakkossijalla olevalla Suomella on täysi mahdollisuus nousta Inwidon ykkösmarkkinaksi.

– Inwido Suomi on omalla markkinallaan johtaja ja asiakastyytyväisyydessä Inwidon kiistaton ykkönen. Nyt on tärkeää parantaa Suomessa kannattavuutta ja kasvaa. Yritys, joka ei kasva, hiipuu lopulta pois. Siksi orgaaninen ja yritysostoilla tapahtuva kasvu on tärkeää, Opitz sanoo.

Johan Berg saa johdettavakseen vahvan ja toimivan Inwido Suomen, jonka

Projektipäällikkö Seppo Lamusuo ja asiakashankkija Pirkko Ylkänen-Heinonen vaihtoivat kuulumiset Inwido-päivässä. Vuoden 2016 tulosten ja konsernin terveisten kuuleminen sekä uuden toimitusjohtajan esiintyminen olivat heitä kiinnostavia puheenvuoroja.

Kannuksen ikkunatyöntekijät Ilona Saarinen ja Petri Yrjänä tulivat Inwido-päivään bussilla pitkästä matkasta. Päivän uusi aikataulu sai heiltä kiitosta. Uuden toimitusjohtajan näkeminen jo ennen johtajanvaihdosta oli Saarisen mukaan hyvä idea. Puhujista parhaiten jäi mieleen päivän päättänyt Martti Vannas, jonka vinkkejä molemmat kertoivat kokeilevansa myöhemminkin.

– Ihmisten nimien muistamiseen tuli hyviä ideoita, Saarinen sanoo.

tavoitteena on kasvaa kannattavasti ja olla roolimalli Suomen ikkuna- ja ovimarkkinoilla.

TEKSTI: Reetta Mikkola KUVAT: Petteri Kivimäki

Uskokaa omaan tekemiseen ja omaan tapaan tehdä töitä, Luhtaniemi muistuttaa.

Martti Vannas

Muistaminen vaatii treeniä, kuten mikä tahansa taito. Muistikouluttaja, taikuri ja lääkäri Martti Vannas muistutti Inwido-päivässä, että aivot vihaavat rutiineja ja rakastavat tavallisuudesta poikkeavia, voimakkaita tunteita herättäviä erikoisia asioita. Ihminen muistaa ja reagoi parhaiten visuaalisuuteen, joten asiat kannattaa opetella näkemään kuvina. Mielikuvien muodostaminen luo yhteyksiä aivolohkojen välillä.

– Teidät muistetaan, jos te muistatte. Jos muistaa hyvin, se ei satu päässä eikä koskaan loukkaa ketään.

Muistamiseen ei mene enemmän aikaa eikä se maksa mitään. Aivoilla ei ole budjettia, Vannas kannusti.

Vannas kannusti aktivoimaan ja virittämään mielikuvituksen takaisin lapsen kaltaiseksi.

Hän neuvoo liittämään mielikuvia tuttuihin, mielen virtuaalisiin muistilappuihin, kuten kodin pohjapiirrustukseen, reitille kotiin tai vartalon osiin.

– Piipahtakaa mielen kuntosalilla vaikkapa kassajonossa tai lentokoneessa. Nimetkää 10 asiaa ympäriltä,

hullutelkaa mielikuvien kanssa ja liittäkää ne vaikka vartaloon. Lippalakeja saa tulla navasta miljoonia, aivot eivät aseta rajoja.

Myös numerot voi muuttaa mielikuviksi. Junassa paikkakin löytyy helpommin, kun raiteen kaksi täyttävät tuhannet joutsenet, vaunu viisi on vuorattu keltaiseen pulleaan kumihanskaan ja paikka 33 on täynnä avonaisia käsirautoja.

Uusia ihmisiä kohdatessa kannattaa etsiä syy saada toistaa uuden tuttavuuden nimi. Nimeen luotavat ja kasvoille liitettävät mielikuvat helpottavat muistamaan nimen jatkossakin.

Jokainen saa luoda itselleen parhaiten istuvat mielikuvat.

– Kotiläksynä jokaisen tulee opetella omasta nimestä joku hyvä tarina, Vannas kannustaa.

Omista kokemuksista kannattaa myös kertoa eteenpäin. Tärkeintä on, että muistamisen tekniikat siirtyvät kokemuksen tasolle. Tekniikalla ei ole väliä, lopputulos ratkaisee.

Inwidolainen | maaliskuu 2017

Inwidolainen | maaliskuu 2017

7

Ykkösruutu Työnantajakuvan kehittäminen

INWIDOLAINEN – MAALISKUUSSA

Teemme hyvän työpaikan yhdessä Pääkirjoitus

03 04 05 06

Mitä sana Inwido tuo mieleen ulkopuoliselle?

Inwidon kasvu jatkui vahvana vuonna 2017 & Inwidon pääkonttori muutti Vantaalle Pilke-taloon & NPS ja eNPS GPTW 2017: ”Työpanokseni on tärkeä” Kattava perehdytys antaa vauhtia omaan työhön & Uusi tietosuojaasetus tuo turvallisempia toimintatapoja Työsuojelutoimikunta ennakoi, aktivoi ja ohjaa

07 08

Inwido-päivät 2018: Erottuvilla brändeillä ja laadulla kohti uutta kasvua

10 11 12 13 14 15 16

Tavoite on, että laatu on aina hyvä & Laatu tuo asiakkaita ja sujuvampaa työtä Pitkäjänteinen kumppanuus on joukkuepeliä & Gallup

2

Toimitus Medita Communication Oy, Reetta Mikkola Ulkoasu Pekka Sell Graphics Paino Keski-Suomen painotuote

Eskopuu-brändistä Pihla Pro & Inwidolle yhteinen asennustiimi

Jakelu Inwido Finland Oy:n työntekijät sekä alihankkijat

Tiiviltä ratkaisu sisätilojen kuuluvuusongelmiin

Inwidon viestintäryhmä: Marko Kohvakka, Minna Keränen, Mika Kanervo, Lauri Pälvimaa

Janne Mattinen & Esa Sevon: Intoa täynnä uudelle toimialalle Toimitusjohtajan terveiset, Työturvallisuus: Kuulo voi vaurioitua kerralla Nimitykset

TÄMÄ ON INWIDO FINLAND OY:N HENKILÖSTÖLEHTI. Lehdessä käsitellään henkilöstöön ja työntekoon liittyviä asioita sekä ikkuna- ja ovialan kuulumisia. Lisäksi kerrotaan tulevista tapahtumista sekä esitellään Inwidon toimintaa meillä ja muualla.

Laatu on Inwidon erottautumistekijä

korjaavalla palautteella on sijansa, ja ne otetaan Inwidossa vakavasti.

Työtyytyväisyystuloksilla on vaikutusta. Ne nostavat esiin kehittämisen kohtia, jotka käsitellään eri tasoilla. Tuloksia tarkastellaan myös muun muassa konsernin johdon ja jopa sijoittajien keskuudessa. Ne vaikuttavat esimerkiksi investointipäätöksiin. Siksi on tärkeää, että saamme GPTW-kyselyyn hyvän vastausprosentin ja todelliseen kokemukseen perustuvat vastaukset. Vastatkaa kyselyihin huolella ja kysymyksiin perehtyen.

Moni asia on Suomen menestyvimmässä ikkuna- ja oviteollisuusyrityksessä hienosti. Voimme olla ylpeitä työstämme, sen tuloksista ja työilmapiiristämme. Teemme hyvän työpaikan yhdessä.

Aurinkoisia kevätpäiviä toivottaen, Marko Kohvakka

Vuosi 2017 oli Suomen Inwidolle monella tapaa muutosten vuosi: Johan otti vetovastuun, ja johtoryhmässä tapahtui vaihdoksia. Pihlan asemaa vahvistettiin, tehtaiden kehittäminen jatkui ja markkinat muuttuivat ison kilpailijan vaikeuksien vuoksi. Tuloksellisesti pärjäsimme muutosten keskellä hyvin. Yksi asia tuntuu pysyvän vakiona: henkilöstön työtyytyväisyys. Kaksi kolmasosaa Inwidon väestä on tyytyväisiä työhönsä.

Professori Liisa Keltinkangas-Järvinen vahvisti (mm.

Aamulehden haastattelussa tammikuussa), että kaikilla työyhteisön jäsenillä on vastuu yhteishengestä ja työssä viihtymisestä. Johto ja esimiehet luovat raamit ja tarjoavat mahdollisuudet sille, että töihin on mukava tulla. Viime kädessä lait ja sopimusten minimimääräykset rajaavat toimintakehyksen. Inwidon tavoitteena on tarjota viihtyisä ja turvallinen työympäristö sekä kilpailukykyiset edut.

Inwidossa on paljon työnantajaansa tyytyväistä väkeä.

Moni on sen myös valmis kertomaan. Positiivisuus saa aikaan positiivisuutta – myönteisen esimerkin varaan meidän on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Vastaavasti negatiivisuus voi pahimmillaan johtaa kierteeseen ja levitä asioihin, jotka oikeasti ovat hyvin. Rakentavalla kritiikillä ja

Tämän numeron teema on Henkilöstö.

Numeron päätoimittaja: Marko Kohvakka Kannen kuvassa: Liukuoven asennus uudiskohteen työmaalla

nimityksiä Inwidossa

MITÄ SANA INWIDO TUO MIELEEN ULKOPUOLISELLE? ”Mikäs tää tämmöinen Inwido on?” on tyypillinen kommentti, kun kohtaamme potentiaalisen työnhakijan tai opiskelijan. Inwidoa ei tunneta vielä riittävän hyvin työnantajana.

Siksi työnantajakuva on Inwidolla tärkeä kehittämisen kohde.

Työnantajakuvan kehitys on varmasti tullut vastaan monen inwidolaisenkin uutisvirrassa viimeisen vuoden aikana. Työmarkkinat ovat siinä pisteessä, että hyvien, yrityksen kulttuuriin sopivien työntekijöiden löytäminen ei ole itsestään selvää.

Inwidon tapauksessa haasteellista siitä tekee se, että Inwido yrityksenä tuntuu olevan kovin tuntematon työmarkkinoilla. Henkilötkin, jotka ovat hakeneet Inwidon avoimeen tehtävään myöntävät, että eivät he oikeastaan tienneet Inwidosta mitään ennen hakuprosessia. On kaikkien inwidolaisten etu, että hyvät ja osaavat tyypit ottavat nykyistä useammin tietoisesti ja itsenäisesti Inwidoon yhteyttä työpaikkaa etsiessään.

tä. Tarvitsemme sen taustaksi myös tietoa.

Hyviä mittareita työnantajakuvalle ovat esimerkiksi GPTW-tulokset. Muita mittareita olemme lisänneet työsuhteen elinkaaren eri vaiheisiin. Jo rekrytointivaiheessa selvitämme hakijoilta kokemuksia Inwidosta työnantajana tekstiviestikyselyllä ja kun työsuhteen elinkaari tulee päätökseen ja vakituisessa työsuhteessa oleva toimihenkilö irtisanoutuu, järjestämme lähtöhaastattelun.

Olemme lanseeranneet myös Inwidon yhteisen perehdytyspäivän, joka järjestetään puolivuosittain uudelle vakituiselle henkilöstölle.

Tulevien tekijöiden verkostoissa Hyvä työnantajakuva helpottaa rekrytointia ja madaltaa kustannuksia. Se auttaa löytämään määrällisesti ja laadullisesti enemmän sopivia työnhakijoita sekä kasvattaa osaajaverkostoa. Tästä syystä näkyvyys ja läsnäolo oikeiden kohderyhmien keskuudessa on Inwidolle tärkeää.

Klaus Koski Kuluttajamyyjä, Pirkanmaa ja Satakunta • Töihin Inwidoon: 21.11.2017 • Aiemmin uralla/Koulutus: Olen toiminut aiemmin urallani Tiivin kuluttajamyynnissä.

Ikkuna-alalla olen ollut yhteensä 6 vuotta, kuluttajamyynnissä myyjänä ja esimiehenä. Koulutukseltani olen yo-merkonomi.

• Rakkain harrastus: Koirat.

Teemme yhteistyötä mm. Haaga-Helia -oppilaitoksen kanssa, jossa tulemme näkymään etenkin myynnin opiskelijoiden keskuudessa. Myös muiden paikallisten oppilaitosten kanssa on aloitettu yhteistyömalleja. Olemme mukana myös erilaisissa ammatillisissa yhteisöissä ja pyrimme hyödyntämään verkostojamme.

Osallistumme rekrytointimessuille ja -tapahtumiin, ja järjestämme jatkossa myös omia rekrytointitapahtumia.

Työnantajakuva ei kuitenkaan rakennu itsestään eikä hetkessä. Sen eteen tehdään Inwidossa työtä aktiivisesti ja suunnitelmallisesti. Tuloksia voidaan aukottomasti tarkastella vasta pitkällä aikavälillä.

Tavoitteena on, että siinä missä Inwido tarjoaa laadukkaita brändejä kuluttajille, se toimii yhtä laadukkaana ja houkuttelevana bändinä myös henkilöstölle ja potentiaalisille työnhakijoille.

Minna Tolonen Asiakashankkija, Jyväskylä • Töihin Inwidoon: 11.9.2017 • Aiemmin uralla/Koulutus: Olen koulutukseltani FM (filosofian maisteri), pääaineena kemia.

• Rakas harrastus: Ratsastus, veneily, kuntosalilla käynti.

Matti Lindell Kuluttajamyyjä, Pirkanmaa • Töihin Inwidoon: 30.1.2018 • Aiemmin uralla/Koulutus: Olen toiminut kauppiaana 7 vuotta, sitä ennen tein 12 vuotta B2Bmyyntiä.

• Rakas harrastus: Saunakulttuuri, erityisesti Suomen ja lähialueiden savusaunat.

TEKSTI: Henna Paananen

Tiina Gunnila Kuluttajamyyjä, Kokkola/ Pietarsaari • Töihin Inwidoon: 21.11.2017 • Aiemmin uralla/Koulutus: Olen työskennellyt ravintolaalalla ja kaupan alalla sekä huoltoasemalla. Koulutukseltani olen ravintolakokki.

• Rakas harrastus: Hevoset, ulkoilu perheen ja koirien kanssa.

Inwido tarjoaa merkityksellistä työtä hyvämaineisessa ja vakavaraisessa yrityksessä.

Meillä välitetään työntekijöistä ja jokainen saa olla oma itsensä. Uralla eteneminenkin on mahdollista. Muun muassa nämä ovat asioita, joista haluamme muidenkin tietävän. Tavoite on, että hyvät tekijät kiinnostuvat Inwidosta. Se takaa meidän kaikkien työlle jatkuvuutta.

Me rakennamme työnantajakuvaa Parhaimmillaan työnantajakuva näkyy niin, että jokainen inwidolainen edustaa ylpeästi Inwidoa, kulttuuriamme ja yhteisiä kokemuksia omalle verkostolleen.

Näin tulevaisuudessa Inwido voidaan tunnistaa nykyistä paremmin.

Henkilöstö ja työkulttuuri ovatkin tärkeimmät työnantajakuvan rakentajat. Millaista on arki työpaikalla? Kuinka työnteko sujuu ja mitä saadaan aikaan? Lisäksi työnantajakuvan kehittäminen on tietoista työ-

Laura Taina Asiakashankkija, Jyväskylä • Töihin Inwidoon: 27.11.2017 • Aiemmin uralla/Koulutus: Olen koulutukseltani ylioppilas ja ammatiltani kokki.

• Rakas harrastus: Ompelu, kuntoilu ja 1,5-vuotiaassa lapsessa on myös harrastusta riittämiin.

Sosiaalinen media viestii Inwidossa tehtävästä työstä Inwido tulee näkymään kuluvan vuoden aikana yhä enemmän sosiaalisessa mediassa, etenkin LinkedInissä. Tarkoitus on tarjota siellä sisältöä työstämme, työympäristöistämme ja niistä kokemuksista, joita koemme yhdessä inwidolaisina.

Tarkoitus on lehden välityksellä tehdä Inwidoa ja meitä inwidolaisia tutummiksi toisillemme.

Toivomme, että jokainen inwidolainen voi ylpeästi jakaa sisältöjämme sosiaalisessa mediassa ja osallistua näin työnantajakuvan kehittämisprojektiin. On myös meistä itsestämme kiinni, minkälaisia työkavereita haluamme ja saamme

Inwidolainen | maaliskuu 2018

konsernin kuulumisia

HENKILÖSTÖTIEDOT YHDESSÄ JÄRJESTELMÄSSÄ Inwido Suomen henkilöstötietojärjestelmä Sympa ja palkkajärjestelmä yhdistyvät kesän alussa. Se helpottaa muun muassa lomien hallinnointia ja seurantaa sekä henkilötietojen raportointia.

Sympa-järjestelmä on aiemmin toiminut pääosin henkilötietojen ylläpidossa ja kehityskeskustelujen raportoinnissa. Henkilötietoja käsitellään lisäksi mm. palkkaohjelmassa, joka on ollut yksinomaa hallinnon työkalu.

Palkkojen lisäksi palkkajärjestelmässä ylläpidetään mm. lomia, vapaita ja sairauspoissaolotietoja, joiden tulee olla myös esimiesten saatavissa.

Kesäkuusta alkaen palkka- ja henkilötietojärjestelmän tiedot löytyvät Sympasta, johon kirjautumalla esimies ja työntekijä saavat käyttöönsä lähes

kaiken työntekijästä tallennetun henkilötiedon. Järjestelmään kirjautuminen edellyttää Inwidon sähköpostiosoitetta: mikäli tätä ei ole, esimiehellä on pyydettäessä velvollisuus näyttää tallennetut tiedot työntekijälle.

Järjestelmien yhdistäminen mahdollistaa mm. vuosilomien ilmoittamisen Sympan kautta. Kaikki toimihenkilöt koulutetaan kesäkuun alussa ilmoittamaan tulevan kesän kesälomansa siellä. Esimiehen hyväksynnän jälkeen tieto tallentuu ja siirtyy automaattisesti palkanlaskentaan. Lomien hallinnointi ja seurattavuus paranevat täten huomattavasti.

Henkilöstö saa lisätietoja uudistuneen henkilöstötietojärjestelmän ominaisuuksista syksyn aikana.

TEKSTI: Marko Kohvakka

Lähetä meille kuva kesäisestä turvallisuushavainnosta. Kerro kuvallasi mikä on turvallista kotona, matkoilla, mökillä, metsässä tai työpaikalla – missä ikinä kesällä liikutkin.

Kuva tulee perille tekstiviestillä tai sähköpostilla: 050 439 2761 & inwidofinland@medita.fi. Liitä viestiin nimesi ja toimipisteesi Inwidossa.

Jos kuvissa esiintyy ihmisiä, kysy heiltä lupa kuvan lähettämiseen. Osallistumalla annat luvan kuvasi käyttöön Inwido Suomen infotauluilla. Kuvia kootaan kerran viikossa toimipisteillä pyörivään kuvakollaasiin.

Joka viikko arvomme viikkopalkinnon ko. viikolla kuvan lähettäneiden kesken. Kisan pääpalkinto, Jopo Inwidon väreissä, arvotaan osallistuneiden kesken kisan päätyttyä. Voittajiin otetaan yhteyttä viestillä kuvan lähetysosoitteeseen tai -numeroon. Voit osallistua kisaan niin monella kuvalla kuin haluat. Kännykkäkuvan laatu riittää mainiosti. Kesän turvallisuuskuvakisa on käynnissä kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka.

AJANKOHTAINEN TIETO UUDESTA INTRANETISTÄ Inwidon uusi sisäinen tiedotuskanava, sähköinen intranet, otettiin käyttöön toukokuussa. Se mahdollistaa nopean ja reaaliaikaisen tiedon jakamisen.

Yksi intran tärkeimmistä ominaisuuksista onkin yhtiön sisäisten uutisten välittäminen. Intra on koko Inwidon käytössä, joten sen kautta voi seurata eri liiketoiminta-alueiden tapahtumia kunkin maan omalla kielellä.

Intra mahdollistaa kaikille inwidolaiselle vapaan pääsyn yhtiön yleisiin ohjeisiin, määräyksiin ja asiakirjoihin, joista on intrassa käytettävissä aina tuorein versio. Lisäksi intrassa voi luoda yhteistyö- ja projektisivuja.

Lähtökohtaisesti kaikki intraan tallennettava tieto on vapaata kaikille käyttäjille, mutta järjestelmä mahdollistaa suljettujen työtilojen perustamisen.

Intraa hyödyntämällä voimme vähentää sähköpostittelun määrää.

4

Inwidolainen | kesäkuu 2017

16

3

Myynti kasvun tekijänä 1/3

Kesäiset turvallisuushavainnot kuviin – voita Jopo tai viikkopalkinto

Kaikki, joilla on Inwidon sähköpostiosoite, pääsevät Intraan nettiselaimen avulla mistä ja milloin vain.

Etenkin tehtaille järjestetään yleisiä pöytäkoneita, joilla intra on kaikkien inwidolaisten käytettävissä.

Jokaisella tehtaalla ja osastolla on henkilö, joka pystyy tallentamaan tietoja ja uutisia intraan. Heidän nimensä löytyvät intrasta. Toivomme intraan uutisia esim. hyvistä kaupoista, onnistuneesta tuotekehityksestä tai hyvästä tuotantopäivästä. Kuka tahansa inwidolainen voi välittää tällaisen jutun julkaistavaksi intran yhteyshenkilölle. Mitä enemmän saamme tiedotuskanavaan työhömme liittyviä kertomuksia ja tarinoita, sitä mielenkiintoisemmaksi se tulee.

Seuraa meitä somessa Inwido ja sen brändit löytyvät somesta.

Seuraa, tykkää ja jaa päivityksiämme – pysyt ajan tasalla ja autat meitä näkymään paremmin myös asiakkaiden silmissä. Etsi oma brändisi kustakin kanavasta ja klikkaa: Inwido Finland: Facebook LinkedIn Pihla ikkunat: Facebook LinkedIn Lämpölux: Facebook

Tiivi: Facebook Instagram: tiiviikkunat LinkedIn Twitter Eskopuu: Facebook LinkedIn

TOIMIVAT MYYNNIN PROSESSIT TUOVAT KILPAILUETUA Kun Inwido Suomen myynti onnistuu työssään, moni muukin asia yrityksessä toimii. Asiakkaat, joiden tarpeisiin Inwidossa voidaan vastata, tuovat toivottua kuormaa tuotantoon ja töitä asentajille. Ja tämä näkyy myös tuloksessa.

Myynti avaa kommunikoinnin ja luottamuksen asiakkaisiin päin ja pitää niitä yllä. Se ei tee tulosta yksin, vaan tarvitsee ympärille toimivan ja tehokkaan organisaation, huipputuotteet ja toimitusketjun. Tutkimustietoon nojaten voimme todeta myös, että toimivan myynnin organisaatioissa on vähemmän ristiriitoja ja tyytyväisempiä työntekijöitä.

Myynnin kehittäminen tuo kilpailukykyä ja -etua Inwidolle sekä mielekkäitä töitä koko henkilöstölle. Inwido Suomessa myynnin perustana on vahva ja menestykseen tähtäävä myyntistrategia.

Erinomainen tapa myydä ja johtaa myyntiä Myyntistrategia toteutuu myynnin prosesseissa, jotka kevään ja kesän aikana kuvataan ja kirjataan talteen yhdessä BtoB-

myynnin tekijöiden kanssa myyntikanavakohtaisesti. Käytännössä tämä työ on myyntityön läpikäymistä ja pohdintaa sitä toteuttavien ammattilaisten kesken.

Etsimme myynnin kehittämisohjelmassa parhaat käytännöt ja kilpailijoista erottavat tekijät sekä haastamme totuttuja toimintamalleja. Näitä analysoimalla ja yhdistämällä rakennamme myyntiin erinomaisen tavan myydä ja johtaa myyntiä.

Prosessien kuvaaminen on tärkeää, jotta myyntityö ja asiakkaiden saama palvelu on tasalaatuista. Vasta kun yhteiset toimintamallit on sovittu, kirjattu ja kaikkien tiedossa, niitä on mahdollista toteuttaa. Myyntiprosessin kuvaaminen tekee strategiasta konkreettisen.

Tekemisen suunta ohjaa kohti tavoitteita Myynnin menestystä voidaan arvioida ja kehittää Tulos-Panos-Pätevyys-Edellytys -mallilla. Se ohjaa ensimmäisenä kiteyttämään tavoitteet ja niiden mittaamisen tavat. Sellaista mitä ei voi mitata tai mitä ei mittaa, ei voi kunnolla johtaa ja kehittää.

Olennainen osa tavoitteiden toteuttamista on tekemisen oikea suuntaaminen.

Se tarkoittaa, että Inwidossa pyritään

löytämään tuotemerkki- ja kanavakohtaisesti juuri oikeat asiakkaat, joita palvelemalla tavoitteet voivat toteutua. Myynnin panokset, kuten projektipäälliköiden aika ja laadukas työ, kannattaa suunnata niihin.

Hyvään palveluun tarvitaan pätevyyksiä ja edellytyksiä, kuten asiantuntemusta, taitoja ja motivaatiota sekä kunnon työvälineet, tuotteet ja toimiva organisaatio.

Rakennusalan toimijoiden joukossa Inwido erottuu edukseen myös myynnissä. Silti tekemistä riittää. Kaikkiaan rakennusala on kovin tuotantokeskeinen ja myynnin prosessien kehittäminen on siellä uutta. Inwido on etulinjassa tässä työssä. Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen ote myyntiin ja sen kehittämiseen tuovat tulosta.

Vesa Hilevaara ja Harri Sell Mercuri International • Inwidossa myynnin johtamista kehitetään muun muassa Mercuri Internationalin vetä­ mässä pitkäjänteisessä BtoB­myynnin kehittämisohjelmassa. Se kiteyttää myynnin strategian ja prosessit sekä valmentaa niiden toteuttamiseen käytännössä. Vuonna 2016 alkaneeseen ohjelmaan osallistuu tässä vai­ heessa taloyhtiö­, rautakauppa­ ja kanava­ myynnissä toimivaa henkilöstöä.

TIIVIN KULUTTAJAMYYNTI KASVAA VAHVAN ESIMIESTYÖN TUELLA Tiivin kuluttajamyynnin uusi organisaatio tarjoaa myyntityöhön erinomaisen tuen ja näin myös vahvan kivijalan Tiivin kasvulle. Uudistaminen sai alkunsa myyjien omasta aloitteesta, ja siinä on kuunneltu pitkälti heidän ajatuksiaan ja toiveitaan.

Kuluttajamyynnin organisaatio on jaettu kolmeen alueeseen, jotka kattavat koko Suomen. Jokaisen alueen esimiehenä toimii aluemyyntipäälilkkö.

Itä-Suomen alueen esimies on Keijo Heikkinen, Länsi-Suomen Mika

Laaksonen ja Pohjois-Suomen Tomi Nukari. Heidän esimiehensä on liiketoimintapäällikkö Jani Harja.

Uudessa organisaatiossa esimiehet keskittyvät myyntitiimiensä johtamiseen ilman kaksoisroolia. Rekrytointi ja perehdyttäminen tehdään huolella ja henkilöstön pysyvyys on olennainen näkökulma myynnin johtamisessa. Hyvä yhteistyö prosessin muiden vaiheiden kanssa on tärkeää.

– Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus hyvään ja osaavaan lähiesimiehen

Esko Kauppila Kuluttajamyyjä, Seinäjoki/ Etelä-Pohjanmaa • Töihin Inwidoon: 30.1.2018 • Aiemmin uralla/Koulutus: Kenttämyynnin myyntipäällikkö, Anvia. Koulutukseltani olen tietoliikenneasentaja.

• Rakas harrastus: Metsästys.

Joonas Vellonen Kuluttajamyyjä, LänsiUusimaa, Lohja-Vihti • Töihin Inwidoon: 30.1.2018 • Aiemmin uralla/Koulutus: Viimeiset 10 vuotta on mennyt autoalalla myynnin ja jälkimarkkinoinnin tehtävissä. Koulutukseltani olen yo-merkonomi ja nyt opiskelen töiden ohella Turun Ammattikorkeakoulussa liiketaloutta. Valmistun tradenomiksi 2021.

• Rakas harrastus: Triathlon ja crossfit.

Veera Toiviainen Asiakashankkija, Jyväskylä • Töihin Inwidoon: 2.1.2018 • Aiemmin uralla/Koulutus: Olen koulutukseltani lähihoitaja. Aiemmin olen työskennellyt hoitoalalla päiväkodissa ja vammaistyössä.

• Rakas harrastus: Valokuvaus ja samoilu metsässä koiran kanssa.

Kirjaa turvallisuushavainnot talteen Inwidossa on sitä varten oma kanava, josta havainnot pääsevät käsittelyyn ja kehittämisen kohteiksi. Turvallisuushavainnot auttavat tekemään työpaikasta turvallisemman. Jokainen havainto on arvokas.

Turvallisuushavainnot pääsee tekemään osoitteessa (vaatii kirjautumisen): www.tacitlab.com/inwido/

Inwidoon jatkossa. Siksi työnantajakuvan pitäisi olla jokaisen meidän inwidolaisen yhteinen intressi.

Mikäli olet kiinnostunut jakamaan kokemuksiasi inwidolaisena, olethan yhteydessä: henna.paananen@inwido.fi.

Inwidolainen | maaliskuu 2018

Riikka Tuomiranta Kuluttajamyyjä, Oulu • Töihin Inwidoon: 30.1.2018 • Aiemmin uralla/Koulutus: Viimeisin työmaani oli B2Bmyyntityö Henkel Finland Oy:llä, Schwarzkopf Professional -myymälässä. Ammatiltani olen parturi-kampaaja.

• Rakas harrastus: Kuntoilu vaihtelevalla menestyksellä sekä elämästä nautiskelu.

tukeen sekä oman työnsä menestyksekkääseen tekemiseen. Tämä uudistus on yksi niistä asioista, jotka nostavat Tiivin takaisin loistoonsa. Siihen on paremmat edellytykset kuin koskaan. Brändi ja tuotteet ovat todella kovatasoiset, toteaa Jani Harja.

Tiivin kuluttajamyynnissä työskentelee esimiesten lisäksi 28 työntekijää. Tavoitteena on rekrytoida lähitulevaisuudessa maltillisesti uusia työntekijöitä.

TEKSTI: Reetta Mikkola

Inwidolainen | kesäkuu 2017

5

Inwidolainen | maaliskuu 2018

Eeva-Kaarina Lamusuo Asiakashankkija, Jyväskylä • Töihin Inwidoon: 13.11.2017 • Aiemmin uralla/Koulutus: Olen mm. ohjannut liikuntakerhoja nuorille ja ollut työkokeilussa päiväkodissa ja alakoulussa. Ylioppilaaksi valmistuin keväällä 2017.

• Rakas harrastus: Tanssi.

Jesse Miettinen Asiakashankkija, Jyväskylä • Töihin Inwidoon: 13.11.2017 • Aiemmin uralla/Koulutus: Olen koulutukseltani ylioppilas ja työskennellyt reilut 4 vuotta nuorisotalolla nuorisotyön parissa.

• Rakas harrastus: Tietokoneen rassaaminen, pelaaminen ja lukeminen.

Kaapro Oksanen Asiakashankkija, Jyväskylä • Töihin Inwidoon: 12.12.2017 • Aiemmin uralla/Koulutus: Olen toiminut jalkapallovalmentajana ja koulutukseltani olen ylioppilas.

• Rakas harrastus: Jalkapallo.

Hannu Pernu Asiakashankkija, Jyväskylä • Töihin Inwidoon: 23.10.2017 • Aiemmin uralla/Koulutus: Olen toiminut erilaisissa museoalan tehtävissä. Myös koti-isyydestä on vankka kokemuspohja. Koulutukseltani olen filosofian maisteri, pääaineena yleinen historia.

• Rakas harrastus: Vedonlyönti ja pöytäcurling.

Tieto Corporation, Industrial Manufacturing & Services Customer magazine for Manufacturing Industries Design of visual concept, layout

editorial supply Chain transformation – reflected in all industries The demand and supply chain is what actually

together everything in industry. It is subject to continual change, a transformation that is multifaceted. links

INDUSTRIAL Manufacturing & Services

1-2010 TieTo`S cuSToMer Magazine for ManufacTuring induSTrieS

›MoveIT MoveIT Logistics has a significant role in the supply chain of the UPM Paper Business group.

MoveIT wraps up logistics into a global package.

means a major change in perspective.

The division of work and the supply of items will focus on smaller and smaller elements. Sourcing countries are turning into target markets. Competition is between smart dynamic networks that respond flexibly to market changes. In the new global ecosystem, the focus is on gaining access to resources – not necessarily owning them.

Globalization 2.0

Customer centricity means that all operations are geared around the customer – and that ultimately, value is based on the unique, personalized experiences of consumers.

Observing customers globally with insight into their specific needs is what drives the entire supply chain. And, correspondingly, customers need to have a view across the supply chain.

Transparency is of essence in the competitive supply chain: operations and information need clear visibility for a company to become agile, manage risk and reduce timeto-decision. Operations must be viewed real-time globally to be able to deliver the quality expected by the customer.

Sustainability and lean thinking need to be addressed throughout the supply chain. Consumers and legislation as well are forcing industry to pay attention to the carbon and water footprint.

1·2010

However, what initially starts out as a burden is rapidly turning into great business opportunities for industry leaders.

IndustrIal

Strategic procurement means developing partnerships between a company and suppliers of strategic value.

Procurement is elevated to the strategic level and included in the long-term planning process, to ensure a timely supply of the goods and services that are critical to meeting core business objectives. Interaction with suppliers of bulk items is automated. Collaboration across a company, with customers and across supply networks - to foster and manage innovations is the key to time-to-market and sustainable growth.

represents new thinking on exploiting the full business potential over the entire life cycle of products and customer solutions. It makes business much more knowledge intensive, demands innovation throughout the lifecycle together with partners, and requires a supply chain capable of delivering industrial services.

A life-cycle business

Harmonizing and streamlining business processes

lies at the heart of business development. Processes are optimized for greater effectiveness and efficiency, while at the same time striving for innovation, agility and flexibility. The key to success is integrating business processes with technology.

Manufacturing & Services 17

4

Sustainability

6

Vapo

8

Tieto in China

9

The trends of intelligent economy

10

Industrial Manufacturing & Services

12

UPM MoveIT

16

Eckes-Granini Lithuania

17

Aidon

18

Komas in Poland

20

RFID for wood raw materials

22

Smurfit Kappa Kraftliner

24

News

8

6

12

18

10

22

16

Jukka Valkonen Director, Marketing and Communications

20

IndustrIal Manufacturing & Services Publisher: Tieto, Industrial Manufacturing & Services, PO BOX 403, FI-02101, Espoo, Finland. Editor-in-chief: Jukka Valkonen, jukka.valkonen@tieto.com, tel. +358 40 024 5254. Managing editor: Johanna Summanen, Medita Communication Oy. Layout: Pekka Sell, Medita Communication Oy. Cover: The Vapo pellet factory. Printing: Esa Print Oy, Lahti, Finland, 2010.

The printing house is licensed to use the official Nordic Swan eco label.

Paper cover: Ensocote 190 g/m2 (PEFC-accepted), inside pages: MultiOffset 120 g/m2 (ECF-bleached). The manufacturer is certified under the 14001 Environmental Management Standard. www.tieto.com Contact us: info.industrial@tieto.com

Investing in sustainability is a win-win-win situation benefiting the environment, staff, and shareholders.

Vapo, which generates heat for one million Finns, made a strategic change of course a few years back, which also led to a new ICT strategy.

The Chinese paper industry is undergoing an intensive transformation from traditional methods to a modern industry. Tieto is in China to stay.

Innovations and customer-centricity are the focal points of international manufacturing industry in 2010.

Genuine customer centricity creates success. A strong growth foothold is secured through new service innovations combining IT and product development services.

The MoveIT project developed a new global logistics system for the UPM Paper Business and integrated it with the IT systems of the entire supply chain

Output efficiency of juice factory Eckes-Granini Lithuania reaches new heights thanks to a production scheduling and materials management system.

Aidon manufactures energy measurement and automatic reading systems, and is a modern company in terms of both its services and its operating model.

Komas, a Finnish system supplier in the field of mechanical engineering, is establishing a strong foothold in the Central European market.

RFID tracking system improves the competitiveness of the European forest industry.

The ROCS™ system streamlines Smurfit Kappa Kraftliner raw material stock management.

Tieto Engineering Toolbox boosts product development; Tieto launches new end-to-end solution for the packaging and converting industry

2 IndustrIal Manufacturing & Services 1_2010

1_2010 Manufacturing & Services IndustrIal 3

UPM Moveit

MoveIt MoveItMoveIt MoveIt MoveIt MoveIt MoveIt MoveItMoveIt MoveIt MoveIt MoveIt MoveIt wraps up logistics into a global package

Sustainability

spells radical change. investing in sustainable processes and methods will pay off.

Komas in Poland

MoveIt MoveItMoveIt MoveIt MoveIt MoveIt MoveIt MoveIt MoveIt MoveIt MoveIt MoveIt MoveIt MoveIt Logistics has a significant role in the supply chain of the UPM Paper Business Group: Delivery volumes are large and logistics make up a significant share of the business costs.

a lasting presence in the international market is achieved by genuinely customer-centred action.

The MoveIT project developed a new global logistics system for the UPM Paper Business and integrated it with the IT systems of the whole supply chain. text: Johanna Summanen Photos: Mauri Ratilainen & UPM

12 IndustrIal Manufacturing & Services 1_2010

1_2010 Manufacturing & Services IndustrIal 13

EckEs-Granini Lithuania anD PrOcEss BaLancEr

Production efficiency reaches new heights Text: Johanna Summanen Photos: Eckes-Granini Lithuania

According to Supply Chain Manager Giedrius Sileika, the man in charge of the supply chain at Eckes-Granini Lithuania, improving delivery reliability, making production more flexible, lowering storage levels and keeping information transparent are the main advantages of the production scheduling and material management system.

“Our ability to react to changes has also improved tremendously. A visual representation of information gives us a quick view of the production capacity in terms of accepting new orders,” explains Sileika.

The five production lines in the factory in Lithuania produce over 27 million litres of juice every year. A grand total of over 10 million cartons of juice leave the factory each year for the local, Latvian, Estonian, and Finnish markets. Tieto’s Process Balancer, which has

aiDOn anD LEan systEm®

been used and approved in the Finnish factory for over 10 years now, was introduced in the Lithuanian factory in March 2009.

Soon after introducing the system, storage turnovers plummeted from 90 days to 65 days for materials, from 70 days to 50 days for raw materials, and from 21 days to 18 days for end products. The weekly and monthly forecasts for production steer purchases, and the production of each line is based on rational and systematic information.

“Production does not waste time on useless production phases,” Sileika says.

Flexible customer service

Before, Sileika and Svajunas Karklas, who is in charge of production scheduling, used to spend their weekends outlining the following week’s production.

“We collected all the information in an Excel sheet based on e-mails sent by the sales department and various pieces of paper. The manual planning was time consuming, the collected information could not be described as reliable, and the planning was not long term,” says Sileika, describing the challenges faced previously.

Human error and breaks in transmitting information would lead to surprises in producSvajunas Karklas and Giedrius Sileika are pleased with the Tieto production scheduling and material management system: “Scheduling is based on reliable information and the capital bound to storages has diminished.”

Text: Mika Särkijärvi Photo: Petteri Kivimäki

Seamless information flow

The need for reliable and accurate information has become even more important during the recession. The opening up of the markets to more vendors has increased competition.

The Eckes-Granini factory in Lithuania is currently the only local juice manufacturer, as all the rival companies are importers. EckesGranini now has a market share of about 20 per cent. Production scheduling is based on the information produced by the ERP system introduced at the beginning of 2009. ”Seamless information flow between sales and production is the prerequisite for all success. Without a reliable sales prognosis, the reality will be off,” Sileika says.

The IT infrastructure at the Lithuanian factory is managed from Finland. A centralized model frees up factory resources for core operations. Modern data systems also ease reporting.

“From the viewpoint of the group, the transparency and manageability of each unit is key.

The information from the units is based on real knowledge and not just guesses,” says Jari Metsäranta, who is in charge of ICT for EckesGranini Finland and Baltic countries and who tutored the introduction. ■ Balancer Suite graphic planning tools for manufacturing industries production, purchase and project planning continuously changing operating environments Balancer products are visually illustrative interactive Balancer Suite is a family of products that increase the value and perfromance of the company’s ERP systems. Balancer products can easily be integrated with various ERP systems.

16 IndustrIal Manufacturing & Services 1_2010

aidon: Growth of an open concept

tion from time to time.

Breaks in production were frequent and the production lines were not used to their full capacity. ”Now these breaks are history and we are able to respond to customer needs flexibly.

For example, we can now incorporate additional orders from different campaigns more systematically into our production,” Sileika tells.

aidon requires integration capability and scaling from its erP system.

aIdon and lean system® Aidon is a rapidly growing energy measurement and automatic meter reading system manufacturer.

Central demands for the ERP system: support for partner network management, functionality in environments requiring flexibility and speed.

Lean System® is an ERP system product developed by Tieto. It is designed for environments where flexibility and speed are required.

Lean System is used daily by over 100 companies around the world, mostly from the networking industry, service industry and project management fields. Lean System has topped impartial ERP customer satisfaction polls for several consecutive years.

Aidon manufactures energy measurement and automatic meter reading systems, and is a modern company in terms of both its services and its operating model. A young company compared to its competitors, Aidon has been able to design its systems to be open and modular from the start – something other systems can only strive for.

“According to our vision, a measurement system cannot be a ready package, but it must be made of parts that are easily updated. The equipment itself can be in use for decades, but during that time, the data transmission technique and software needs, among other things, will have changed many times,” explains Timo Louhivaara, Vice President, Finance and Administration.

A system made up of components can also be flexible to meet the different customer needs, where the role of Aidon can vary greatly. The entire service can be delivered as a turnkey service, in which case Aidon’s software transmits the measurement data to the customer’s system. At the other end, Aidon’s meter is only a component in an entity supplied by a different service provider.

“Energy companies typically have their own customer and network management systems.

The same features are not needed from us again; only the gateware to transmit the data to the existing systems.”

Rapid growth continues

Established in 2004, Aidon is growing fast.

In 2008 growth was relatively slow compared with previous years, but even then the turnover more than doubled to 16 million euros.

Over 200,000 meters have been installed each year.

This growth will continue in the coming

years. The aim is to be a significant player in the European home market and to have a strong presence in international markets – an aim that is certainly achievable.

“For the past two years, our turnover has multiplied and the prospects are still very good. The market potential is great, since in the EU countries alone there are 252 million measurement points,” Louhivaara points out.

System for diverse network management

Aidon began the search for an appropriate ERP system in spring 2008. The growing company had not previously had a system.

The starting points were easy integration and scaling. Another central demand was diverse network management.

“Our operating model is based on a partner network. The component manufacturing for the measurement systems and the financial administration are taken care of together with partners all around the world ,” Louhivaara explains.

Scalability will be needed when Aidon’s growth in the coming years continues along with the strong market growth.

“We must be able to develop, react and be flexible,” Louhivaara explains.

According to Louhivaara, Tieto, a mammoth compared to Aidon, was not the first option when selecting a system supplier. In the negotiations, however, the service ability and the flexibility of Lean System® ERP were impressive; the views of a customer the size of Aidon were taken into account.

“The discussion started with the interfaces.

From components suitable for partner interface deliveries and labour-intensive processes, we built a combination to bend to our needs,” explains Louhivaara.

Louhivaara thinks it also made things easier that there was no old baggage. “The motivation was great, since the need was justified,” Louhivaara states.

The future needs for ERP are connected with developing customer interfaces and the supply chain. The partners’ production systems will be more in sync with Aidon’s ERP. “Transparency is essential in a partner network,” says Louhivaara. ■

1_2010 Manufacturing & Services IndustrIal 17

INDUSTRIAL manufacturing & services

7

aTTRIbuTes of TIeTo cloud seRvIces

1. delIveRed as a seRvIce Customers buy a ready-to-use service designed to serve the specific needs of a set of endusers.The user-interface hides the implementation details and enables an automated response to the end-user.

2. MulTI-TenanT Infrastructure, software or platforms are shared among the end-users of the service allowing utilization and efficiency improvements.

3. elasTIc The service can scale capacity dynamically and automatically according to customer need.

2-2010

4. consuMPTIon based PRIcIng Customers are metered by use and can be billed on a pay as you go basis, e.g. based on amount consumed. Service establishment fees and recurring fees may exist.

TieTo`s cusTomer magazine for manufacTuring indusTries

5. sTandaRd connecTIvITy Users can access systems using a known and widely available connectivity technology (e.g. Internet, dedicated link, etc) regardless of their location.

›Strategic IT

6. self-seRvIce Customers can provision a service themselves (with a minimum or no Tieto intervention).

7. enTeRPRIse Ready Our concrete methodologies, one-to-one consultancy services and offerings, that enable our customers securely move to the Cloud with committed SLA’s.

built on standardizing and integration at Myllykoski

NeW sAP BAsed soluTIoN

cloud servIces

Ready-To-Run InTegRaTed PaPeR IndusTRy soluTIon

Tieto is your beacon of light towards cloud enabled business.

The cloud is service The concept of cloud services is at the apex of the hype curve.

That makes an IT decision maker with a long-term perspective cautious. Yet a real, accelerating change in thinking can be seen behind the hype cloud: more and more IT is bought as a service.

Text: Mika Särkijärvi

For the users, cloud services mean a fundamental change in thinking. From owners and managers of software and hardware, they become more users of services. Shared capacity means efficient use of investments, and buying capacity according to need also leads to great flexibility as the need changes. ”The technical change behind cloud services also enables developing business in a new way,” Head of Technology Consulting at Tieto Ari Hirvonen says. ”The real value of cloud services is in their possibility to enhance the productivity of knowledge work,’ he explains.

What makes an IT service a cloud service? It is available online, more users share the same resources, the service allows flexible response to the users’ needs, and charging is based on usage. The service is not specific to the location of the user, and the self-service models are highly developed. ”We bring yet another attribute to the services and ensure that the service really is an entity that functions in line with businesscritical demands,” Hirvonen defines.

Efficiency and information security

Key goals in the use of cloud services are efficiency and flexibility along with usability and information security. Typically, IT solutions use only a fifth of the capacity available. With virtualised services, the benefit from significantly more efficient usage is immediate. The model also brings considerable advantages in flexibility, as the scalability of the capacity is evident – in either direction, also automatically, if required.

Through digitalised service chains, the requirements for the usability of services have risen to a new level. In outsourced services, the costs for the distributed data centre and communications capacity are divided among all users, too. Implementation of data security solutions – in terms of both updates and technical data security – is more efficient and safer with a centralised solution, too.

Public and often seemingly free cloud services have created suspicions as to the reliability of the service model. Completely private and shared cloud services represent, however, services of a different class, as they have been built from scratch to serve internal business needs. ”You can even start up cloud environments within an organisation and gain benefits,” Hirvonen reminds us.

Hirvonen gives a reminder that thinking in black and white does not work for IT solutions and that the cloud is not suitable for every purpose. ”If the service requires a lot of tailoring, the cloud service can even be more

”

Tieto Corporation, Industrial Manufacturing & Services Customer magazine for Manufacturing Industries Design of visual concept, layout, illustration

dRIveRs of The neW soluTIon

We bring yet another attribute to the services and ensure that the service really is an entity that functions in line with business-critical demands.

expensive than the traditional model,” he says.

In essence, the IT environment of the future is a combination in which services provided by Tieto are seamlessly linked with the companies’ own systems and solutions from third parties.

Planning the transition requires thinking the services over from the standpoint of the entire business process, as transition stages are especially challenging. ”That requires the right kind of business support and process understanding,” says Hirvonen.

For further information, please contact: Ari Hirvonen +358 40 504 5891 ari.p.hirvonen@tieto.com

• Manage heterogeneous mills with a variety of complexities • Real-time transparency across machines and mills • Comprehensive MES functionality • Real-time reporting • Manage different scenarios • Manage transition • Simplify, accelerate, standardize • Integrate business processes (end-to-end) • Collaboration: synchronize all levels of activities

seamless integration and best practices in one package Tieto introduced its latest concept for paper industry, the Ready-to-Run Integrated Paper Industry Solution, in the fifth SAP International Forum on forest products, paper and packaging industries that took place in Berlin, Germany in September. Tieto was a Premium Sponsor at this highly recognized international event.

Tieto’s new solution is based on the industry standard SAP platform. It combines seamless integration with best practices in the paper industry. The solution has comprehensive MES functionality and realtime reporting and helps, for example, to optimize the management of heterogeneous mills and to increase real-time transparency across machines. It is already proven due to existing implementations and it

4 IndusTRIal Manufacturing & Services 2_2010

comes with functionality and architecture that address the future scenarios.

This solution includes a broad set of performance indicators that support the management at all levels. The entire quote-to-cash process is directly linked with the various finance and business intelligence sub processes thus enabling to deliver in time while keeping the total costs to minimum. The solution is based on long term collaboration of Tieto and SAP with rapid implementation for customers in mind. It comes with proven vertical applications – like trimming optimization – as well as certified interfaces for other applications.

For further information, please contact: Detlef Eichhorn, detlef.eichhorn@tieto.com

Manufacturing & Services 2_2010 IndusTRIal 5

STraTegic iT

7

indirect benefits extend beyond traditional arguments of outsourcing

Embedded systems

TransformaTion of The manufacTuring indusTries

attributes of Cloud Services 3rd generation outsourcing

Tieto’s technology enables intergraph’s imaging solutions

Sm ne art b tw u Ag orks sines s co ility v

ia Ne opera strat mo w bus tion egic Sm dels iness art sou rcin g

top mer – e y Custo valu tricit Cen s on they u c foc paren

trends

P et ly C Plan n Supp Lea

sion Expandustrial to In ices Serv cle business Lifecy products Smart

One mill at a time

Timing of investments difficult

The material procurement SAP project, which Tieto was responsible for, was implemented one mill at a time.

“In addition, Tieto was responsible for the standardisation of the German mills’ systems.

Previously it was thought that there must be an individual mill system connected to every paper machine. We changed the service concept – now, two mills are attached to one German system and three mills to another.

In our view, this is cost-efficient and makes sense,” explains Erolainen.

Myllykoski lives off magazine paper, which accounts for 88 per cent of the Group’s production. The forest industry market situation is totally dependent on economic cycles. On the other hand, the industry should be able to make long-term investments at the right time.

“Also we have our share of speed and dangerous situations at the moment. The timing of investments is a very difficult matter. It is reflected in all business projects, in which we also include IT projects,” Erolainen states.

The company’s strength is in its entrepreneurial spirit.

“As a family company we are fast, agile and customer-oriented,” says Erolainen. ■

And then a big bang

MyllykoSki’S

saP

adapts to the strategy

Trans oration b Colla

ity – abil or f tain Sus driver n y e io k ovat eople – inn rofit – P hain

STraTegic iT

“When a company changes its business strategy from decentralised to centralised, the systems have to go along with the change. Previously, we had five regional systems; now we only have one SAP,” says Myllykoski Group’s IT Director, Vesa Erolainen.

Text: Johanna Summanen Photos: Suomen ilmakuva, Johannes Wiehn

Erolainen is proud of how well the international paper manufacturer’s five-year SAP project has progressed in the company’s seven factories in Finland, Germany and North America.

“We are at a very good stage because the implementation is complete in all but one factory. “

The project stayed well under control

Erolainen cringes at the old platitudes about system projects always being late or invariably exceeding budgets.

“Budget overruns are often caused by the company not knowing in the initial phase what their want the project outcome to be.

The project easily gets out of control if many individual tunings are included during the course of the project.”

Tieto became involved in Myllykoski’s SAP project in late 2007 and has since then transferred the paper factories’ material management and maintenance management onto the new, centralised ERP system as well as integrated the German factories’ systems into it.

Tieto’s mill system TIPS (Tieto Integrated Paper Solution) has been operating in Myllykoski’s German factories for a decade.

“We stayed on schedule and kept to our cost estimates. The proposal and the basic work stood out positively from the competitors,” says Erolainen.

SAP’s critical sections, financial management and supply chain management, were taken into the new system with the big bang principle: all the mills and all the markets at the same time. Change management – specifically, the human mind adapting to a new ERP system – will take its time. The direction is right now.

“The big bang implementation was not painless, but in retrospect, it was worth it,” states Erolainen.

Although the project has proceeded nicely, according to Erolainen, the real work only starts when the utilisation of SAP for business models and management begins. ”It is an operational prerequisite that the data produced by SAP can first be converted into information and then into competitive competencies.”

SAP expanding outside the factory

Access to global resources

New perspective – new markets

Myllykoski Group implemented the critical sections of its SAP project with a big bang principle, says IT Director Vesa Erolainen.

Tieto is the world’s leading supplier of forest industry information technology solutions and services.

Ari Vanhanen, Head of Industry Group at Tieto, says that in today’s SAP projects, the system must be integrated into the surrounding world, such as suppliers and customers.

“Increasingly, information technology is being looked at to bring benefits to business operations, to the management of the supply chain and the integration of the ecosystem servicing it.”

8 IndustrIal Manufacturing & Services 2_2010

Manufacturing & Services 2_2010 IndustrIal 9

IndustrIal r&d

IndustrIal r&d

Imaging state-of-the-art

Globalization 2.0

digital

Capturing, transmitting and processing image data from airplanes is a complex process for which it was once difficult to find serially produced digital products at competitive prices.

Manufacturing & Services

INDUSTRIAL is Tieto’s customer magazine for manufacturers and providers of industrial services.

Tieto is an IT service company providing IT, R&D and consulting services. With approximately 16 000 experts, we are among the leading IT service companies in Northern Europe and the global leader in selected segments. We specialize in areas where we have the deepest understanding of our customers’ businesses and needs.

Modern remote sensing, measuring and cartography are impossible without accurate, high-resolution aerial images. The permanent use of camera and transmission electronics in aeroplanes places high requirements for imaging system.

The digital electronics must be packed in a very small space and must capture, process and transmit huge data volumes. This requires precision and reliability at the same time as ruggedness and minimum maintenance requirements. Aerial image camera systems must work reliably and with low failure rates to minimise the number of flight hours required, fuel costs and starting and landing fees.

State-of-the-art systems such as the DMC II Digital Mapping Camera and the RMK DX Aerial Survey Camera offered by Intergraph, for which Tieto has developed several modules, are used in aerial imaging projects. These are focused on high-accuracy, high-resolution serial measurements, e.g. to provide remote sensing for measuring, inspection and documentation tasks or to update geographical data.

More than just a bit of outsourcing

At the end of 2008, Intergraph Z/I searched

24 IndustrIal Manufacturing & Services 1_2010

16 IndustrIal Manufacturing & Services 2_2010

Intergraph’s camera systems are based on embedded systems technology made by tieto. an R&D partner for digital electronics and embedded systems technology to develop digital camera systems of the second generation with up to five camera heads. This partner was to develop defined modules at his own responsibility, but also had to be able to work as part of a larger group to maintain tight integration with the R&D team of Intergraph Z/I. The very long service life of aerial image camera systems further requires the service provider to be able to perform adaptations at a later stage (e.g. replacing phased-out modules) and to handle the total maintenance and lifecycle management for the digital electronics. Tieto fulfilled all these requirements and was chosen as a partner.

The R&D team under the management of Jürgen Wahl, Functional Module Manager for Board and FPGA Design, has acted as an “extended workbench” for the customer. For problems such as signal integrity and power integrity analyses, simulations and measuring technology, colleagues in other Tieto projects were consulted as well. “ A lot of interwoven teamwork and flexibility were required,” says Wahl.

The aerial imaging camera systems offered by Intergraph Z/I, a photogrammetric specialist, has now closed this gap in affordable digital technology. These camera systems are based on embedded systems technology made by Tieto.

Top quality requirements

IndustrIal

Previously it was thought that there must be an individual mill system connected to every paper machine.

We changed the service concept,” Vesa Erolainen says.

Embedded teams

Modern remote sensing, measuring and cartography are impossible without accurate, highresolution aerial images.

“We have hardly noticed that the Tieto staff members do not belong to the same company or that they work approximately 200 km away from us. They were always focused on the total project and its commercial success. They responded to our challenges with flexibility and cooperated smoothly with our developers,” describes Martin Welzenbach, Manager of Firmware & Hardware Develop-

Embedded systems technology enables serial production of digital camera systems for aerial images.

ment at Intergraph Z/I Deutschland GmbH. During the integration phase for the camera heads and the bring-up phase for the very complex total system in the middle of 2009, it was essential for Tieto staff members to work directly at Integraph’s Aalen development site and to take part in the first test flights at the airport.

“Their smooth integration into the team was also a very positive experience from close up. They were much better partners than we could have hoped for,” says Welzenbach.

Cost-effective and fast digital workflow

At the beginning of the year, the close partnership and cooperation ended in the proud presentation of the board and the largest serially produced CCD sensor for digital, photogrammetric aerial image camera systems in the world at the Embedded World 2010, an international trade fair taking place yearly in Nuremberg, Germany.

The systems have already proven their worth with customers in Germany, the USA, Japan and China – usually in the fields of photogrammetry, orthophoto calculations, surveying, GIS, CAD and cartography. Some customers had previously only used analogue cameras and scanners to capture and convert images. The new, digital workflow of Intergraph now offers a cost-effective alternative with higher efficiency, faster handling and clearly improved accuracy.

Additional information is available at: http://www.intergraph.com/global/de/

overview of outsourced services EMbEddEd systEM dEsIgn Analysis of system architecture and requirements Specification and development of digital hardware Simulation, tests and integration Process and quality management of FPGA & digital on-board development Technical documentation of the total product

ProductIon Qualification/auditing of the EMS partner Qualification/procurement of the modules & components Coordination/control of prototypes & serial products Coordination of certifications & safety seals

lIfEcyclE and MaIntEnancE ManagEMEnt Replacement module design Adaptation development & service during the entire product lifespan

Manufacturing & Services 2_2010 IndustrIal 17

[ trioplus-hanke ]

The Federation of Finnish Technology Industries Customer magazine, the TRIOplus-program Design of visual concept, layout kansainvälistyminen

Suomen Terästekniikka teki viime vuonna mittavan investoinnin uuteen pintakäsittelyhalliin.

Investoinnin tuottavuuden varmistaminen edellytti samalla liiketoiminnan kehittämistä. Siinä käytettiin avuksi Progress-työkalua, joka toi kehittämistyön tueksi selkeät mittarit liiketoiminnan nykytilanteesta ja kasvun edellytyksistä sekä konkreettisen kehittämisohjelman.

liiketoimintaosaaminen

1/2010

teknologia

Suomen Terästekniikka

selvitti kasvun edellytykset

tavoitteenamme on hallittu kasvu kohtuullisella riskillä ja liikevaihdon tuplaaminen kolmessa vuodessa. Progresstyökalun avulla teimme yhdessä ulkopuolisen konsultin kanssa perusanalyysin kasvun edellytyksistä sekä kehittämisohjelman.”

HANKE tEKNologiAtEollisuudEllE 2010–2013

Sacotec Components Oy:n toimitusjohtaja Antti Zitting

”Progress-työkalun avulla tehty systemaattinen selvitystyö auttoi näkemään ne osaalueet, joiden kehittämiseen meidän on tarpeen keskittyä”, myyntijohtaja Risto Rautavirta sanoo.

Kattava ja systemaattinen analyysi

Suomen Terästekniikan viime vuonna valmistunut maalaamo- ja raepuhallushalli edustaa pintakäsittelyn viimeisintä prosessitekniikkaa. Hallissa maalattavat tuotteet puhdistetaan metallirakein sinkopuhdistuslinjalla tai erillisessä raepuhdistustilassa. Läpiajettavalla, suljetulla järjestelmällä varustetulla hallilla on kokoa tuhat neliömetriä. ”Investoinnin taustalla oli tarve lisätä kapasiteettia, hankkia ajanmukaiset pintakäsittelytilat sekä tarjota suurempia palvelukokonaisuuksia asiakkaiden tarpeiden mukaan”, Suomen Terästekniikan myyntijohtaja Risto Rautavirta kertoo. ”Tavoitteenamme on hallittu kasvu kohtuullisella riskillä ja liikevaihdon tuplaaminen kolmessa vuodessa. Progress-työkalun avulla teimme yhdessä ulkopuolisen konsultin kanssa perusanalyysin kasvun edellytyksistä sekä kehittämisohjelman.”

Perusanalyysi käynnistettiin tammikuussa 2010 ja työkokoukset pidettiin maaliskuussa. Analyysin tulokset sekä kehittämisohjelma valmistuivat maaliskuun lopussa. Työhön osallistuivat Rautavirran lisäksi yrityksen toimitusjohtaja Markku Vainikainen ja talouspäällikkö Janne Vainikainen sekä Progress-työkalua käyttänyt konsultti Aki Mänttäri. ”Perusanalyysissä kävimme läpi eri toiminnot, asiakkuudet, tuoteryhmät, toimittajat sekä myynnin jakautumisen. Lisäksi selvitimme kilpailutilannetta eri segmenteissä ja omia kilpailuvalttejamme”, Rautavirta kuvaa.

Työkalun avulla kartoitettiin liiketoimintaprosessien nykytilanne ja tavoitetasot. Kun suurimmat poikkeamat oli saatu selville, yritys valitsi itselleen tärkeimmät kehittämiskohteet. >>

”Helppokäyttöinen Progress-työkalu on tuonut kehitystyöhön systemaattisuutta ja konkretiaa”, Suomen Terästekniikan toimitusjohtaja Markku Vainikainen sanoo.

6 TRIOplus

strategia &toteutus

TRIOplus 7

[ LaserLe oy/eLy-keskuksen TuoTTo+]

[ LaserLe oy/eLy-keskuksen TuoTTo+]

YritYksen

jatkuva kehittäminen

Båsk on kehittänyt Laserle Oy:tä määrätietoisesti siitä asti, kun hankki laser- ja vesileikkauspalveluja tarjoavan yrityksen omistukseensa vuonna 2003.

Hänen mukaansa yrittäjä ei voi tietää kaikkea ja sen vuoksi ulkopuolinen apu ja tarkastelu on tervetullutta.

“Kun meille pienen notkahduksen jälkeen alkoi jälleen tulla tilauksia, aloimme miettiä, kuinka saisimme tehtyä työt mahdollisimman tehokkaasti”, Båsk kertoo.

Laserle hankki ulkopuolelta tukea tavoitteidensa toteuttamiseen ja osallistui Uudenmaan ELY-keskuksen Tuotto+ -ohjelmaan. Yritys kehitti konsulttien avulla muun muassa tuottavuusmittareita ja toimitusvarmuutta. ”Mittarit ovat hyödyllisiä, sillä jos ei mittaa, on vaikea parantaa mitään”, Båsk mainitsee.

Yritys on lisäksi hankkinut uusia koneita vastaamaan uusiin tuotantotarpeisiin ja uusinut vastikään toiminnanohjausjärjestelmänsä. ”Päähankkijamme toivovat meidän jalostavan tuotteita aiempaa pidemmälle. Se asettaa vaatimuksia sekä tuotannolle että henkilöstön osaamiselle”, Båsk sanoo.

Laserlen toimintatapa sopii hyvin työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteisiin, joka haluaa Suomeen mahdollisimman paljon jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset omaavia yrityksiä. Jatkuva kannattava toiminta edellyttää yrityksiltä mukautumiskykyä uusin vaatimuksiin. ”Kun yritystoiminta voi hyvin, rekrytoidaan uusia ihmisiä. Näin yhteiskunnan rattaat pyörivät ja yleinen hyvinvointi lisääntyy”, kommentoi työ- ja

tärkeää

ratkaisevat menestyksen

Alihankkijayrityksen toimenkuva muuttuu jatkuvasti, sen vuoksi yrityksenkin pitää olla valmis muuttumaan ja kehittymään”, Laserle Oy:n toimitusjohtaja Gustav Båsk sanoo.

elinkeinoministeriön hankepäällikkö Anna-Liisa Heikkinen.

Strategiatyöllä katse tulevaisuuteen ”Teemme parhaillaan todella hyvää strategiatyötä, jolla haemme fokusta toiminnallemme. Olemme projektin edetessä jopa huomanneet, että meidän kannattaa luopua joistakin töistä, joita olemme aiemmin tehneet”, Båsk kertoo.

Työn taustalla on ELY-keskusten pkyrityksille suunnattu liiketoimintasuunnitelmaohjelma, jonka avulla yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa kirkastetaan ajantasaiseksi ja suunnataan yrityksen toiminta kohti tulevaisuutta. ”On hyvä saada ulkopuolista näkemystä yrityksen toimintaan. Konsultit ovat kokeneita ja juuri sen alueen asiantuntijoita, joihin heidät on palkattu.

Koen, että olemme saaneet heiltä tarvitsemaamme apua”, Båsk sanoo.

Lähitulevaisuudessa yritys aikoo katsastaa myös ulkomaan markkinat. Toimitusjohtaja on tehnyt markkinoiden kartoitusta ja kontaktoinut mahdollisia yhteistyökumppaneita. Vaikka Båsk ei odotakaan nopeaa kasvua ulkomailla, hän uskoo Laserlen vakaaseen kasvuun. ”Helsinki on hyvä paikka teollisuudelle, toisin kuin usein väitetään. Meidänkin lähellä on useita pieniä yrityksiä, joiden palveluita yrityksemme hyödyntää. Niiden avulla pystymme kehittämään myös omaa toimintaamme ja mukautumaan uusiin vaatimuksiin.”

Teksti: Jenni Santalo Kuvat: Mauri Ratilainen

Palveluja läpi yrityksen elinkaaren Laserle on hyödyntänyt vuosien varrella ELY-keskuksen tuotteistettuja palveluja. Palveluja on yhteensä 13. Ne toimivat koko maassa saman formaatin mukaan ja ovat helposti saatavilla. ”Yrittäjän on usein hankala sanoa, mikä yrityksen konkreettinen tuen tarve on. Olemme kehittäneet työkalut ja kilpailuttaneet kokeneet konsultit, jotta pystymme analysoimaan yrityksen tilan ja osoittamaan juuri sille sopivan tuotteen”, kertoo Anna-Liisa Heikkinen.

ELY-keskuksen yrityksen oman toiminnan kehittämisen työkalu PK-LTS ja tuotannollisten yritysten nykytila ja kehittämisohjelma Tuotto+ auttoivat Laserlea tavoitteiden kirkastamisessa ja tuottavuuden tehostamisessa.

TRIOplus-hankkeen kannalta olennainen palvelu on myös Balanssi, joka auttaa löytämään tasapainon talouden ja rahoituksen ongelmakohtiin. Globaali auttaa yritystä kansainvälistymään ja Myyntitehon kautta etsitään yritykselle uusia markkina-alueita. ”Myös yrityksen kuntoanalyysi on mahdollinen. Kunto-ohjelman kautta kartoitetaan yrityksen nykytila.

Ja jos yrityksessä on uusia tuote- tai palveluinnovaatioita, TuoteStart voi olla hyödyllinen ohjelma. Se auttaa innovaatioiden kaupallistamisessa”, Heikkinen kiteyttää.

Ohjelmiin pääsee mukaan ottamalla yhteyttä ELY-keskuksen tuotevastaavaan, joka ohjelmasta alueella vastaa. Yhteystiedot löytyvät keskusten verkkosivuilta.

14 TRIOplus

TRIOplus 15

[ MAG/FinnverA ]

[ MAG/FinnverA ]

TRIOplus syntyi yritysten tarpeisiin LaseRLe Oy on jatkuvan kehittämisen tiellä MeTaLLITyöväen LIITTO sitoutuminen muutokseen kysyy luottamusta

Finnvera rahoitti

MAG:n kAnsAinvälistyMistä ”Läsnäolo Aasiassa on meille tärkeää, jotta pystymme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman hyvin ja nopeasti”, MAG:n toimitusjohtaja Teijo Fabritius sanoo.

Noin puolet yrityksen liikevaihdosta tulee Aasiasta. ”Asiakkaamme tarvitsevat paikallisen tuen. Pekingin suunnittelu- ja valmistusyksiköstämme pystymme toimittamaan laitteet asiakkaille nopealla syklillä. Hong Kongista on helpompaa koordinoida Aasian toimintaa.”

Fabritiuksen mukaan tavoitteena oli saada yritys kasvu-uralle. ”Lähdimme hakemaan kasvua nimenomaan kansainvälisiltä markkinoilta.”

Tavoitteessa on onnistuttu hyvin. Liikevaihto on yli kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa, henkilöstön määrä kasvanut noin 30:stä 90:een ja yritys on saavuttanut vahvan jalansijan tärkeimmällä markkinaalueellaan Aasiassa. ”Finnveran kautta olemme saaneet vientitakauksia ennakkomaksuille sekä käyttöpääomarahoitusta Aasian toimipisteiden käynnistämiseen”, Fabritius kertoo.

Finnvera oli mukana myös vuoden 2009 alussa toteutetussa yritysjärjestelyssä.

MBO-kaupan myötä MAG siirtyi Proventia Group Oy:ltä henkilöstön osaomistukseen.

Finnvera osallistui yrityskaupassa sekä itse yrityksen että avainhenkilöiden rahoitusjärjestelyihin.

Teollisuusautomaatioon erikoistunut Master Automation Group (MAG) perusti toimipis­ teet Pekingiin vuonna 2006, Dongguaniin 2007 ja Hong Kongiin 2008. Kasvua ja kansainvälistymis­ tä tukivat Finn­ veran rahoitus­ palvelut.

Julkiset rahoitusinstrumentit tarpeen vakuuksissa MAG hankki itse tietoa Finnveran palveluista ja otti oma-aloitteisesti yhteyttä. ”Finnveraan kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siellä on paljon asiantuntemusta, yritystutkijoiden kanssa on helppo myös sparrata omaa liiketoimintasuunnitelmaa. Samalla yritys saa arvokkaita vinkkejä”, Fabritius kannustaa.

Yhteistyö Finnveran kanssa on ollut helppoa ja toimivaa. MAG:llä on Finnverassa oma yhteyshenkilö, joka tuntee yrityksen tilanteen. ”Liiketoimintaympäristössä tapahtuvat nopeat muutokset edellyttävät nopeita ratkaisuja. Olemme aina löytäneet meidän tarpeisiimme ja tilanteeseemme sopivan ratkaisun nopeasti.”

Fabritius korostaa, että kasvun vaatiman rahoituksen osalta on hyvä muistaa kolme tärkeää näkökulmaa. ”On tärkeää, että yrittäjä ymmärtää kasvun edellyttämän rahoitustarpeen realistisesti ja on valmis panostamaan kasvuun omalla rahoituksella.” ”Hyvät pankkisuhteet ovat aina tarpeen.

Samoin julkiset rahoitusinstrumentit, sillä kasvuhakuisella pk-yrityksellä ei useinkaan ole lukujen valossa riittäviä vakuuksia tarvittavan rahoituksen hankkimiseen.”

Teksti: Jukka Muukkonen Kuvat: Vesa Ranta

”Hyvät pankkisuhteet ovat aina tarpeen. Samoin julkiset rahoitusinstrumentit, sillä kasvuhakuisella pk-yrityksellä ei useinkaan ole lukujen valossa riittäviä vakuuksia tarvittavan rahoituksen hankkimiseen.

Teijo Fabritius, MAG

Finnvera jakaa pkyritysten rahoitusriskejä Finnvera edistää suomalaisten pkyritysten kasvua, kansainvälistymistä ja vientiä sekä tukee alkuvaiheessa olevan liiketoiminnan ja pk-yritysten muutostilanteiden rahoitusta. Se on valtion omistama rahoittaja, joka täydentää rahoitusmarkkinoita ja jakaa rahoitukseen liittyvää riskiä yhdessä muiden rahoittajien kanssa.

Finnveran TRIOplus-hankkeen yrityksille tarjoamia palveluja ovat muun muassa lainat ja takaukset sekä vientiin liittyvät rahoitusjärjestelyt. Yrityksen on esimerkiksi mahdollista vakuuttaa vientisaatavansa ulkomaisen asiakasyrityksen maksukykyyn tai kohdemaan epävakaisiin oloihin liittyvien riskien varalta.

Finnveran suhdannerahoitus tukee yritysten selviytymistä laman yli. Keinoina ovat mm. TMA (Turnaround Management) -konsulttien kanssa löydetyt ratkaisut sekä Finnveran rahoitus.

Yritykset saavat palvelut käyttöönsä Finnveran aluekonttoreiden kautta.

Aluekonttoreita on yhteensä 15 eri puolilla Suomea. Niissä työskentelee yli sata rahoituspäällikköä ja -neuvojaa.

Palveluprosessi käynnistyy soittamalla oman palvelualueen aluekonttoriin. Myös pankki voi ehdottaa Finnveran ottamista mukaan rahoitusjärjestelyyn. Yrityksen liiketoimintasuunnitelman ja tilinpäätöstietojen sekä yritystutkimuksen pohjalta Finnvera pyrkii yhdessä yrityksen kanssa etsimään ratkaisun rahoitustarpeeseen.

Lisätietoja ja aluekonttoreiden yhteystiedot: www.finnvera.fi

20 TRIOplus

TRIOplus 21

The Finnish Pharmacists’ Association Magazine for the members of The Finnish Pharmacists’ Association Design of visual concept, layout 1 • 2013

on jäsenlehti suomen Farmasialiit

2 • 2013

on jäsenlehti suomen Farmasialiit

3 • 2013

on jäSenlehti Suomen FarmaSialiit

4 • 2013

5 • 2013

FarmaSia FarmaSia Farmasia Farmasia Farmasia

Uusi edustajisto valittu

Ennakoiva työterveyshuolto luo hyvinvointia

Vahvista henkilöjäsenyytesi!

Isyysvapaa joustaa ja pitenee

Suomen FarmaSialiiton jäSenlehti 1 • 2013

Aluetoiminta uudistuu

Suomen Farma Sialiiton jä Senleht i

5 6 8 10 13 15 17

Apteekkibisnes muuttumassa

Suomen FarmaSialiiton jäSenlehti 2 • 2013

FArmASiA

Esittelyssä ammatillinen edunvalvontatiimi

Kummiasiamies viraston luottamusmiehen tukena

Työsuhdekiistaan voitto hovioikeudessa

]

Orion – kansainväliseksi kasvanut

[sis äl t ö] 5 •2 013

Pääkirjoitus

Ammattiliitto – pura ja kokoa

Vuoden Proviisori professori Marja Airaksinen toivoo alan sisäiseen keskusteluun tuoreita ajatuksia

Vaikka yleinen taloudellinen tilanne on huono, Orionin tulevaisuus näyttää valoisalta. Uusia työpaikkoja on syntymässä Saloon, jonne Orionilla on tekeillä pakkaus- ja logistiikkakeskus.

Euroopan lääkeyhtiöille uusi eettinen ohje Lääkelait etenevät Ullan pöydän kautta

Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi kertoo lakien säätämisestä.

Toimitusjohtaja Timo Lappalainen arvostaa apteekkihenkilökunnan tärkeää työtä kuluttajien lääkeneuvonnassa.

TeksTi: Helena Paulasto | kuvaT: soile Kallio ja orion oyj:n aineistoPanKKi / valoKuvaaja tomi ParKKonen

Puheenjohtajaehdokas esittelyssä:

Farmaseuttien ja proviisorien roolia arvostettuina asiantuntijoina kirkastettava

Valmiina valmiudessa Päivä toimistolla

Ammatillinen edunvalvonta on laaja-alaista vaikuttamista

22

Edunvalvonnan vaikuttavuutta pohdittiin Vakavan seminaarissa

25

Farmasialiiton edustama jäsen voitti hovioikeudessa

26

Apteekkialan ammattieettisen neuvottelukunnan kannanottoja

28

Lakimies-palsta

30

Asiakas apteekissa

Miksi käräjäoikeuden päätös kumottiin?

Työnantajan lisätyön tarjoamisvelvollisuus on todellinen

Proviisoreiden perustama yhtiö

Kinesioteippi

33 35 38

Kolumni

42

Puheenjohtajistolta

Suomen itsenäisyyden kynnyksellä 1917 proviisoreiden Onni Turpeisen, Eemil Tuuralan ja Wikki Walkaman perustama Orion on kehittynyt ja kasvanut yhtä matkaa itsenäisen Suomen kanssa. Alkuvaiheen tärkeimmät tuotteet olivat sokerin korvikkeena käytetty makeuttamisaine dulsiini, lysoli, ammoniakki sekä Bellistolkiväärinpuhdistusaine, eivät vielä lääkkeet. 1920-luvun alussa markkinoille alkoi tulla jo Orionin valmistamia lääkkeitäkin.

Perimän viemää

FIP-kongressiterveisiä Dublinista Tiia Metiäinen eurooppalaisen opiskelijajärjestön EPSA:n johtoon Sote-uudistus – täältä tullaan!

Farmasia 5 • 2013

3

12 Farmasia 1 • 2013

Työmarkkinatiimi esittelyssä

Liittovaltuuston viimeinen kokous

TyöhyvinvoinTi

]

Alkuperälääkkeiden tutkimus- ja kehittämistyö on pitkäjänteistä työtä.

Viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen ajalta Orionin liiketoiminta konsernitasolla on kasvanut seitsemisen prosenttia.

– Vaikka yleinen taloudellinen tilanne on ollut aika huono ja lääketeollisuuttakin on kuritettu, niin siihen nähden yhtiömme on mennyt hyvin eteenpäin, toteaa toimitusjohtaja Timo Lappalainen.

– Konsernin liikevaihdosta vajaa puolet tulee omista alkuperälääkkeistämme, reilu kolmannes geneerisestä lääkeliiketoiminnasta, ja sen jälkeen tulevat eläinlääkkeet ja muu liiketoiminta, Lappalainen kertoo.

Orion valmistaa vaikuttavat lääkeaineet omiin alkuperälääkkeisiin ja joihinkin geneerisiin lääkkeisiin sekä joillekin muille lääkeyhtiöille. Lisäksi yhtiön diagnostiikkaliiketoiminta kehittää ja tuottaa diagnostisia testimenetelmiä ja -järjestelmiä terveydenhuollon ja teollisuuden tarpeisiin.

Kehitystyö nielee suuria summia Alkuperälääkkeiden tutkimus- ja kehittämistyö on pitkäjänteistä työtä, joka kestää 10–15 vuotta.

– Pitkään kehitysvaiheeseen liittyy suuria taloudellisia riskejä. Ennen kuin lääke on markkinoilla, siihen sijoitetut eurot ovat kasvaneet moninkertaisiksi, Lappalainen kertoo.

– Geneeristen lääkkeiden kehitystyössä aikajänteet ovat huomattavasti lyhyempiä, puhutaan muutamista vuosista. Myös näihin käytettävät rahasummat ovat pari dekadia pienempää suuruusluokkaa.

Orionilla on tutkimus- ja tuotekehityksessä 550 henkilöä, joista pääosa on Suomessa. Heitä on jonkin verran myös Englannissa ja Intiassa.

Tällä hetkellä Orionin tuotteet myyvät hyvin, ja siinä mielessä tulevaisuus näyttää valoisalta uusienkin tutkimushankkeiden osalta.

– Kuutisen vuotta sitten meillä oli kuusi tutkimushanketta, nyt niitä on kahdeksantoista. Kunhan ne ajallaan kypsyvät, niin on lupa odottaa, että sieltä tulisi uusia lääkekehityshankkeita. Syksyllä kerroimme, että kliinisessä tutkimusvaiheessa olevat lääkekehityshankkeet ovat menneet eteenpäin ja uusia ollaan aloittamassa.

saloon pakkaus- ja logistikkakeskus Henkilökuntaa Orion-konsernissa on noin 3 500, joista Suomessa noin 2 800. Työpaikkoja syntyy lisää, sillä Orionilla on tekeillä uusi pakkaus- ja logistiikkakeskus Saloon Nokialta vapautuneihin tiloihin.

Oikeastaan kyse on kokonaan uuden lääketehtaan rakentamisesta. Avainhenkilöiden osalta hanketta on jo käynnistelty, ja alkuvuodesta alkavat työntekijöiden koulutukset yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa.

Toimitusjohtaja Lappalaisen mukaan toiminta Salossa on tarkoitus aloittaa osin jo tämän vuoden loppupuolella, mutta täyteen vauhtiin päästäneen vuoden 2014 loppupuolella tai vuoden 2015 alussa. Uusi keskus luo useita kymmeniä työpaikkoja pakkaus-, kunnossapito- ja varastotoimintoihin.

– Meillähän on laajasti farmaseutteja ja proviisoreita erilaisissa tehtävissä monilla paikkakunnilla läpi organisaation, tutkimuksesta tuotantoon ja tukitehtäviin, myynnin ja markkinoinnin tehtävissä sekä taloustoiminnoissa. Tällaisista tehtävistä kiinnostuneille Orion voi tarjota hyvän uravaihtoehdon.

Jo 10 minuuttia päivässä auttaa!

Arkiliikunnalla vuosia elämään ja elämää vuosiin

lääkkeet kuuluvat apteekkiin Entä mitä mieltä lääkeyhtiössä ollaan keskustelusta lääkkeiden vapauttamisesta päivittäistavarakauppoihin?

– Orionissa meidän näkemyksemme on ihan selkeä. Lääkkeet, mukaan lukien reseptivapaat lääkkeet, kuuluvat apteekkiin, Timo Lappalainen sanoo.

– Lääkkeet ovat valmisteita, joihin kuuluu merkittävänä osana neuvonta. Lääkkeet ovat oikein käytettyinä turvallisia ja tehokkaita, mutta niihin liittyy aina virhekäytön vaara ja mahdolliset ristiinvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa.

Itsehoitolääkkeitäkin käyttää merkittävä osa iäkkäämmistä ihmisistä, joilla on myös jokin muu lääkitys. Siksi kokonaislääkityksen hallitseminen on tärkeä turvallisuustekijä, missä tarvitaan vahvaa ammattitaitoa.

– Mielestämme tämä nykyinen yrittäjävetoinen lääkkeiden jakelujärjestelmä Suomessa on tehokas ja tuottaa kokonaisuudessaan turvallisen ja laadukkaan palvelun potilaan, yhteiskunnan ja maksajan kannalta. Apteekkarit ja apteekkien » Farmasia 1 • 2013

Viime vuosisadan perinteinen maatalous- ja tehdastyö oli fyysisesti raskasta ja riskialtista.

Ennen automaation tarjoamaa vapautusta ihmiset raatoivat selkä vääränä terveytensä kustannuksella. Sittemmin työ on muuttunut suurelta osin fyysisesti kevyeksi, mutta henkisesti raskaaksi. Vaikka työ onkin keventynyt monilla perinteisesti raskailla aloilla, kuten hoito- ja palvelualoilla, työt ovat saattaneet muuttua fyysisesti entistä raskaammiksi.

13

22 Farmasia 4 • 2013

Vuoden Proviisori 2013: Marja Airaksinen

Kehomme tarvitsee terveyttä ja fyysistä kuntoa ylläpitävää liikuntaa sekä monipuolista kuormitusta, jotta pysymme terveinä ja työkykyisinä. Mutta miten saamme liikettä niveliin, kun kulttuurimme on yhä enemmän ”takapuolittunutta”; elämää, jossa istuminen ja löhöily valtaavat alaa?

parantaa sydämen pumppaustehoa, mikä laskee puolestaan sykettä ja pienentää sydämen kuormaa. Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia myös aivojen toimintaan: se edistää aivoverenkiertoa, parantaa hapensaantia ja lisää välittäjäaineiden tasoa.

Näin keholla on parempi kyky selviytyä erilaisista kuormituksista.

liikunnan vaikutus terveyteen on kiistaton Liikunnan merkitys työ- ja toimintakykyä heikentävien kremppojen ehkäisyssä ja hoidossa on kiistaton. Säännöllisesti liikkuvilla on vähemmän sairauspoissaoloja, enemmän työkykyä ja laadukkaampia elinvuosia kuin liikuntaa harrastamattomilla ”sohvaperunoilla”.

Liikunta parantaa monin tavoin työ- ja toimintakykyä. Se auttaa selviytymään äkillisistä stressitilanteista ja lisää stressikestävyyttä, työtehoa ja palautumista työn rasituksista. Se alentaa verenpainetta ja

arkiliikunta ei enää ole itsestäänselvyys Liikumme yhä vähemmän ja istumme yhä enemmän. Vaikka suomalaiset harrastavat melko aktiivisesti liikuntaa vapaaajallaan, se ei kuitenkaan riitä turvaamaan terveyden kannalta riittävää fyysistä aktiivisuutta. Arkiliikunta on liian vähäistä.

Omilla lihaksilla liikkuminen, kuten kävely, pyöräily, portaiden nousu ja työhön liittyvä fyysinen aktiivisuus, on vähentynyt dramaattisesti viime vuosina. Liikkumattomuus elintapatekijänä on noussut vaarallisuudessaan tupakoinnin ja alkoho-

Miten saamme liikettä niveliin, kun kulttuurimme on yhä enemmän ”takapuolittunutta” elämää, jossa istuminen ja löhöily valtaavat alaa?

lin rinnalle. Se on yhteydessä kuolleisuuteen iästä, sukupuolesta, koulutuksesta ja muista elintavoista riippumatta.

Liikunta kuluttaa energiaa ja on tärkeä tekijä myös painonhallinnassa. Painoa pyrkii kertymään iän karttuessa ja pudotettuja kiloja on vaikea pitää poissa.

Liikunta on usein helpoin elämäntapamuutos. Painoakin tärkeämpää on fyysinen kunto: on parempi olla liikuntaa harrastava ylipainoinen kuin hoikka ja liikkumaton sohvaperuna.

Liikkumattomuus tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Maailman terveysjärjestön arvion mukaan se on jo neljänneksi tärkein tekijä elintapasairauksien aiheuttamissa kuolemantapauksissa. Pelkästään kakkostyypin diabeteksen osalta liikkumattomuuden hinnaksi Suomessa on arvioitu noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Joka vuosi menetämme puoli miljoonaa työvuotta liikkumattomuuden seurauksena.

Istumisen suuri määrä huolestuttaa Istuminen ja liikkumaton elämäntapamme lisäävät kroonisten kansansairauksien esiintyvyyttä. Istumme yhä enemmän: teemme toimistotyötä, jossa kaikki tapahtuu istumalihasten päällä. Noin puolet suomalaisista istuu päivittäin vähintään 6 tuntia, ja puolet istumisesta kertyy työpäivän aikana.

Runsas istuminen on itsenäinen kuolemaa aiheuttava riskitekijä, vaikka liikkuisi paljonkin. Kun istuminen ylittää yli kuuden tunnin maagisen rajan, riski on selvästi koholla. Paljon istuvien vyön pituus kasvaa ja verenpaineella on pyrkimys nousta. Kaikkia istumisen seurauksia

ei vielä tunneta, kun tutkimusta on alettu tehdä vasta viime vuosina.

Joka minuutti liikuntaa parantaa tilastollisesti elinaikaasi 7 minuutilla!

Vähälläkin liikunnan lisäyksellä suuri vaikutus Jo vähäiseltäkin tuntuvalla liikunnan lisäämisellä on suuri vaikutus. Aiemmin liikkumattomalla jo 10 minuutin päivittäinen reipas kävely vaikuttaa myönteisesti aineenvaihduntaan. Kunnossa näkyy positiivisia vaikutuksia jo kuukauden säännöllisen liikkumisen jälkeen. On laskettu, että 2,5 tuntia kevyttä liikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä viikossa, pidentää elinaikaa jopa 3,5 vuotta.

Työpaikat liikunnan motivaattoreiksi Johdon tuki ja sitoutuminen on olennaista työliikunnan edistämisessä. Työnantajat voivat tukea liikuntaa muun muassa jakamalla liikuntaseteleitä, järjestämällä ohjattua liikuntaa, kuntosalin, taukoliikuntaa tai liikuntapäiviä työpaikalla sekä sallimalla työajan käyttämistä liikuntaan.

Työpaikan tulisi tukea myös työmatkaliikkujia järjestämällä suihku- ja pukuhuoneet sekä asianmukaiset pyörien säilytystilat.

Työpaikan suhtautuminen kannustavasti liikuntaan voi lisää työntekijöiden motivaatiota, sitoutumista ja parantaa työpaikan ilmapiiriä. Kun liikunta on saatu osaksi työyhteisön normaalia toimintaa ja selkeästi osaksi työhyvinvoinnin edistämisen strategiaa, tavoitteissa onnistutaan.

Suomalaisista työpaikoista 60 prosenttia kiinnittää huomiota kunnon ja tervey-

Kokeilepa arkireippautta seuraavilla keinoilla: » Kulje portaita » Jää pois bussista paria pysäkkiä aikaisemmin » Pysäköi auto tarkoituksellisesti kauemmaksi » Puhu työtoverille suoraan soittamisen tai sosiaalisen median keinojen sijasta » Kävele lähikauppaan » Siivoa, luo lunta, leiki pihalla lasten kanssa » Sisällytä istumatyöhön lyhyitä liikkumishetkiä » Hanki säädettävä työpöytä, jonka ääressä voit seistä osan työaikaasi

den ylläpitämiseen ja henkilöstöstä puolet osallistuu säännöllisesti työnantajan tukemaan liikuntaan. Tuki kohdentuu kuitenkin pääosin jo entuudestaan riittävästi liikkuville. Tulevaisuudessa toimenpiteet pitää kohdistaa riittämättömästi liikkuviin. Lisäksi työmatka- ja arkiliikunnan määrä tulee saada kasvuun.

Työterveyshuolloissa tehdään vuosittain miljoona terveystarkastusta, joissa osassa selvitetään myös työntekijöiden liikuntatottumuksia. Työterveyshuollon kannustusta liikuntaan voidaan vielä tuntuvasti lisätä. • teKSti: PääjohTaja harrI VaInIo, TyöTerVeyslaITos

Artikkeli on laadittu yhteisjulkaisuksi ammatti- ja järjestölehdissä.

Farmasia 4 • 2013

23

Foundation for Finnish Inventions Customer magazine Design of visual concept, layout

kas- ja n asia äätiö s ö t in keks

muotoilu xxxxxx xxxxxx

Jukka Penttinen ”Pitää osata kuunnella muita ja avartaa omia ajatuksia” Muotoilija

Harri Koskinen: “Ulkopuolinen näkemys on elinehto ideoiden kehittämisessä” Liiketoiminnan kehittämispäällikkö

Industryn toimitusjohtaja Harri Koskinen auttaa alkavia yrityksiä menestymään. ”Ideoille on elinehto, että niiden kehittämiseen tulee mukaan ulkopuolista osaamista, näkemystä ja tekemistä. Jos ideoiden ja keksintöjen pohjalta halutaan rakentaa kansainvälisiä kasvuyrityksiä, tulisi tuotteissa painottaa yhä enemmän myös muotoilua”, Koskinen sanoo.

Yksinkertaisimmillaan tuotteella on olemassa valmistaja ja loppukäyttäjä. Muotoilija hoitaa niiden väliin jäävän kentän mahdollisimman hyvin. Muotoilijoilta vaaditaan laajaa osaamista, alan tuntemusta ja hyviä verkostoja – niitä Koskiselta löytyy.

Koskinen työskentelee Keksintösäätiön projektien parissa asiantuntijana, kuten hän itse toimenkuvaansa kuvailee. Mukana ideointiporukassa on Keksintösäätiön ja Friends of Industryn työntekijöitä sekä itse keksijöitä. ”Olemme pohtineet liiketoiminnan kehittämispäällikkö Risto Paajasen kanssa, miten innovaatioita voisi hyödyntää, luoneet tulevaisuuden skenaarioita ja hakeneet vaihtoehtoisia toimintamalleja.” ”Tämä on näköalapaikka lähitulevaisuuteen. On äärimmäisen inspiroivaa auttaa alkuvaiheen yrityksiä, luoda yritysten tulevaisuutta ja seurata, mihin kaikkeen ideat taipuvat”, Koskinen kuvaa.

on viime kädessä joko idean tai erottuvuuden luoja”, Koskinen mainitsee.

Nimekäs muotoilija lisää usein tuotteen markkina-arvoa. Koskinen ei osaa sanoa, miksi juuri muotoilijat nostetaan tuotteiden keulakuviksi. Mukana tuotteen kehittämisessä kun on aina enemmän kuin yksi henkilö. ”Tarvitaan kai joku, jota kiittää tai syyttää”, hän hymähtää.

Meissä kaikissa asuu keksijä Muotoilija-asiantuntija iloitsee, että muotoiluammattilaiset on huomattu Keksintösäätiön uudessa palvelumallissa. Hänen mukaansa muotoilijat toimivat ikään kuin sijaiskeksijöinä.

Koskinen aikoo tulevaisuudessa panostaa

pikemminkin abstraktiin ideointiin kuin esineiden muotoiluun. Keksijät ovat inspiroineet häntä. Tällä hetkellä Keksintösäätiön ”putkessa” on Koskisen idea, jota toiset muotoilijat vievät eteenpäin. ”Omasta ideastaan ei pidä olla mustasukkainen. On kiehtovaa nähdä, mitä muut saavat ideastani aikaan. Omaa näkökenttää tulee laajentaa, jos haluaa menestyä yrittäjänä.”

Koskista kiehtoo ajatus siirtyä konkreettisesta tekemisestä ideoiden heittelemiseen ja kehittelyyn. ”Tulevaisuus ei ehkä olekaan taideteollisessa muotoilussa, vaan jossain muualla”, hän pohtii.

Hmm, aikooko maailmankuulu muotoilija kenties heittäytyä kokopäiväiseksi keksijäksi?

Luovuus on pantava kärsimään Muotoilua saatetaan arastella. Design ymmärretään usein jonakin hienona ja kalliina – esi-

”Täytyy pistää luovuus kärsimään ja nostaa tuotteiden käytettävyys kunniaan. ”Muotoilija on viime kädessä joko idean tai erottuvuuden luoja.”

12 Keksi 1/2010

Keksi 1/2010

Linjakas putkisaha houkuttelee ”Tuotteiden helppo käytettävyys ja selkeä muotoilu ovat Exact Toolsin tuotestrategian ydin”, sanoo teollinen muotoilija ja yrityksen omistajajäsen Mika Priha.

Teksti: Liisa Tanninen, kuva: ExactTools Oy

Sähkökäsityökaluja LVI-alalle valmistava Exact Tools Oy on tuonut markkinoille uudenlaisen putkisahan, jolla pystytään kätevästi leikkaamaan halkaisijaltaan erilaisia putkia. Sahan kekseliäisyys perustuu tarttujamekanismiin ja innovatiiviseen muotokieleen, joka parantaa laitteen käyttäjän työskentelyergonomiaa.

13

muotoilu loooK industries

muotoilu exact tools

keksinnöt ja muotoilu

”Ammattilaistyökalussa on olennaista, että muotokieli on uskottava ja professionaali.

ExactPipeCut-saha opettaa katkaisemaan putkia aivan uudella tavalla”, Priha kuvailee.

Priha sanoo muotoilijan olevan tekniikan ja tuotteen loppukäyttäjän välimies. Jos muotoilu epäonnistuu, hieno innovaatio

saattaa hukkua massaan. Teollisen muotoilijan mielestä suomalaisissa keksinnöissä ei aina kiinnitetä riittävästi huomiota muotoiluun, vaikka käyttäjän huomioiminen on juuri olennaista innovaation lanseeraamisessa. ”Exact PipeCutin muotoilu lähti liikkeelle laitteen käytöstä ja tuotteen mahdollisesta valmisXxxxxxxx maa näkee, että Magisson tuotteissa merkittävä rooli on onnistuneella muotoilulla. Keittiöliinateline ja kakkulapio ovat jo löytäneet tiensä ulkomaille. on onnistuneella muotoilulla. Keittiöliinateline ja kakkulapio ovat jo löytäneet tiensä ulkomaille.

Timo Nieminen: “Keksijän on myös itse sitouduttava ideansa läpiviemiseen”

neenä, joka asetetaan kodissa paraatipaikalle. ”Muotoilu sisältää paljon asioita. Designsanan käyttö on vain julkisuudessa hieman vinoutunut. Design tulisi ymmärtää teknisen, kaupallisen ja taiteellisen näkemyksen yhdistelmänä. Tuotteiden tulee olla ennen kaikkea käyttökelpoisia. Juuri siihen muotoilulla tähdätään.”

Muotoilijan tulee ottaa huomioon materiaali, tuotanto, muotoilun merkitys teollisuudessa, markkinat ja kuluttajat. Teollista muotoilua tapahtuu niin insinöörin kuin muotoilijankin näkökulmasta. Eri koulutustausta tuo tekemiseen eri näkökulman. ”Täytyy pistää luovuus kärsimään ja nostaa tuotteiden käytettävyys kunniaan. Muotoilija

Teksti: Jenni Santalo, kuvat: Mikko Käkelä

10 i 1/20 äleht m h y r sidos

Yrittäjä

muotoilu xxxx xxxxxxxxxx

› Palkittu muotoilija ja Friends of

tustekniikasta sekä sarjatuotannon kustannusten miettimisestä.

Teollisen muotoilijan on hahmotettava valmistusprosessi kokonaisvaltaisesti: miten tuote syntyy ja mitä se edellyttää”, hän pohtii.

Keksintösäätiön roolia putkisahan kehittämisessä ja markkinoille saattamisessa Priha pitää merkittävänä. Säätiö tarjosi asiantuntijaapua, henkistä tukea ja rahoitusta.

Yritys sai hyvää sparrausta myös prototyyppivaiheeseen. Ennen sarjatuotannon aloitusta laitteesta tehtiin yhdeksän testisahaa, joissa omilla muoteilla tehdyt tarttujan profiilit yhdistettiin kaupan käsisirkkeliin. ”Laitteita testanneet pitivät niitä niin kätevänä, että halusivat ostaa jo prototyypit. Pari varastettiinkin”, sahan suunnittelija hymähtää.

ja muotoilu Työtä jakeksinnöt lepoa sanomalehden suojassa Lahtinen suunnitteli yhdessä luovan johtajan Ivar Gestraniuksen kanssa Magazone Stop & Go -pisteen, jonka suojissa voi hoitaa työtehtäviä esimerkiksi kannettavalla tietokoneella tai järjestää kahden hengen pikapalaverin. Työpisteen ääntä vaimentava sermi antaa yksityisyydensuojaa kannettavalla tietokoneella työskentelyyn ja toimii samalla puhelinkoppina. Ulospäin sermi näyttää avatulta sanomalehdeltä.

“Muotokielessä olemme käytettävyyden lisäksi kiinnittäneet huomiota hauskuuteen. Bisnesidea lähti liikkeelle tuotteesta ja olemme molemmat koulutukseltamme huonekalumuotoilijoita, joten olemme kiinnittäneet huomiota myös tuotteen mukavuuteen”, Lahtinen sanoo.

Isoa sanomalehteä kaupungilla lukenut mies sai Loook Industriesin toimitusjohtaja Kevin Lahtisen aivot raksuttamaan. Kannettavien tietokoneiden yleistyessä ihmiset tarvitsevat maailmalla liikkuessaan suojaisan tilan, jossa tehdä töitä, tarkistaa sähköpostit tai rentoutua netissä surffaamalla.

Teksti: Liisa Tanninen, kuvat: Vesa-Matti Väärä

Liikeidean luovaa hiomista Loook Industries kehitti ideaansa keväällä 2009 ja yritystoiminta käynnistyi saman vuoden joulukuussa. Aikaa ovat vieneet tuotekehitys ja konseptin hiominen.

“Magazone on ensimmäinen tuotteemme, mutta sitä kehittäessä olemme hioneet privacy-konseptiamme laajemminkin”, miehet mainitsevat.

Muotoilijan koulutuksen saaneille Lahtiselle ja Gestraniukselle yrittäjäksi ryhtyminen on ollut uutta. Tukea yrittäjyyteen ja kek-

14 Keksi 1/2010

sinnön kehittämiseen he ovat saaneet Keksintösäätiöltä.

“Olemme säätiön kautta saaneet valmiin verkoston ja asiantuntijaapua. Yrittäjinä olemme kehittyneet paljon ja liikeideamme olisi ollut ilman Keksintösäätiön tukea mahdoton toteuttaa”, Lahtinen toteaa.

Ajankohtainen oivallus Lahtinen ja Gestranius ovat saaneet paljon positiivista palautetta keksinnöstään.

“Tuote on koettu ajankohtaiseksi, sillä ihmiset tekevät usein töitä julkisissa tiloissa, hotelleissa ja lentokentillä. Siksi kätevä, yksityisyyttä tarjoava työpiste on tarpeellinen.

Gestranius korostaa, että muotoilu ja tuotteiden esteettisyys ovat tärkeitä elementtejä Loook Industriesin toiminnassa. Muotoilu ja käytettävyys kulkevat käsi kädessä.

“Jos tuote toimii, mutta on ruma, ei se kiinnosta juuri ketään.

Muotoilulla on siis merkitystä myös markkinoinnissa.”

Lahtisen ja Gestraniuksen luovuus ei ole pysähtynyt Magazoneen, vaan uusia tuotteita on jatkojalostuksessa. He suunnittelevat julkisiin tiloihin yksityisyydensuojaa tarjoavia tuotteita ja ainakin yksi uusi tuote on tulossa tänä vuonna markkinoille. Myös vienti Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin on käynnistymässä.

Keksi 2/2009

15

KeKsintösäätiö ideoiden ensiarviointi

TuoTeväylä-palvelu auTTaa ideoiden ja keksinTöjen arvioinnissa ja jalosTamisessa liikeToiminnaksi.

Tuoteväylä-tiimit: ”Tiimin rikkaus on, että muu­ tamassa minuutissa monet eri aivot työstävät samasta asiasta lukuisia näkemyksiä. Jos ideaa jää pyörittelemään itsekseen, ajattelu on hyvin rajoittunutta”, Etelä­Poh­ janmaan Tuoteväylä­tiimin jäsen, yrittäjä Ahti Hakala toteaa.

Innostava ilmapiiri ja osaamisen jakaminen ovat myös Keski-Suomen muotoilun läänintaiteilija Kaija Savolaisen mukaan Tuoteväylätiimin ehdottomia vahvuuksia. Sen lisäksi, että uusien innovaatioiden keksijät saavat tiimien tapaamisista pureskeltavakseen arvokkaita asiantuntijakommentteja, Tuoteväylä motivoi myös eri alojen ammattilaisia yhteistyöhön. ”Tiimiläiset ovat yksilöitä, eivät organisaatioidensa jatkeita. Jokainen tarkastelee ideoita paitsi vankan ammattilaisen näkökulmasta, myös kuluttajan näkökulmasta”, Keski-Suomen keksintöasiamies Jouni Hynynen kuvailee tiimien toimintaa.

Poikkitaiteellista osaamista Tuoteväylä on valtakunnallinen toimintamalli, joka tarjoaa yksityishenkilöiden ja alkavien yrittäjien ideoille tehokkaan arvioinnin ja mahdollisuuden jatkokehitykseen. Keksintösäätiö huolehtii toiminnan päälinjauksista, mutta jokainen tiimi on luotu niin, että kokoonpanossa on otettu huomioon alueelliset toimijat ja alueen vahvuudet. ”Tuoteväylä on nerokas yhteiskunnallinen palvelu. Alueellisissa tiimeissä tehdään työtä uusien innovaatioiden ja sitä kautta myös koko yhteiskunnan ja seudun hyvinvoinnin hyväksi”, Hynynen toteaa.

Tuoteväylä-toiminta alkoi keväällä 2009 seit22 Keksi 2/2009

Kultajyvät löytyvät ennakkoluulottomalla arvioinnilla Teksti: Johanna Summanen, kuvat: Juha Harju ja Petteri Kivimäki

Tuoteväylä on nerokas yhteiskunnallinen palvelu”, keksintöasiamies Jouni Hynynen toteaa.

semän tiimin voimin osana Keksintösäätiön uutta liikeidean kehittämisen palvelukonseptia. Vuoden loppuun mennessä tiimejä on 16 ympäri Suomea. Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla ideoita arvioi kymmenkunta Tuoteväylä-ammattilaista. Ahti Hakala korostaa, että tärkeintä on tiimin ”poikkitaiteellisuus”. KeskiSuomessa oman sävynsä tiimin osaamiseen tuo muotoilun ammattilainen Kaija Savolainen. ”Muotoilu ei ole vain taidetta, vaan tärkeä osa bisnesinnovaatiota. Muotoilu ei ole tänä päivänä enää vain tuotemuotoilua, vaan se voi olla niin viestintää kuin tila-, palvelu-, graafista, teollista ja digitaalista muotoiluakin. Esteettisten arvojen lisäksi muotoilua tulee arvioida esimerkiksi käytettävyyden ja käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta”, Savolainen muistuttaa.

Bisnesvainua ja nöyryyttä

Tiimissä jalostuu valtavasti uutta informaatiota ja antamalla omat ajatukset muiden pureskeltavaksi, saan itsellenikin uusia työkaluja työhöni”, Kaija Savolainen kertoo.

Vahvat asenteet ovat pahimmat esteet ideoiden työstämiselle. Ilman jokaisen tiimiläisen ennakkoluulotonta satsausta Tuoteväylän työ jää vajavaiseksi. ”Vaati oman aikansa, että tiimiläiset rohkenivat jakaa kaiken osaamisensa avoimesti”, Etelä-Pohjanmaan keksintöasiamies Tapani Saarenpää pohtii. ”Jokaisen näkökulma tuo oman lisänsä uuden innovaation analysointiin. Tiimissä jalostuu valtavasti uutta informaatiota ja antamalla

omat ajatukset muiden pureskeltavaksi, saan itsellenikin uusia työkaluja työhöni”, Kaija Savolainen toteaa.

Tuoteväylä-tiimit eivät elä vain kuukausittaisissa tapaamisissa. Kynnys toimia verkostomaisesti myös arjessa on madaltunut. ”Hyödynnämme toistemme osaamista ja kontakteja myös muussa asiakastyössä. Kaikki hyvät ideat eivät aina päädy tiimien tapaamisiin”, Hakala toteaa.

Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla on koettu hyväksi toimintamalliksi, että tiimiläiset saavat tietää käsittelyyn tulevista hankkeista vasta kokouksessa. Liikkeelle lähdetään puhtaalta pöydältä. ”Asian esittelijä kertoo tiimiläisille idean perustiedot, ja sen jälkeen jokainen kertoo spontaanit ensireaktiot. Jokaiseen ideaan on suhtauduttava nöyrästi, koskaan ei voi tietää, millainen kultajyvä ideassa piilee”, Ahti Hakala kuvailee. ”Pienen hyvän näkeminen vaatii näkökykyä, tarvitsemme kovan bisnesvainun lisäksi myös empatiaa ja sydäntä”, Savolainen toteaa.

Asiakaspalvelu on parantunut Tiimien kuukausittaisissa tapaamisissa käsitellään kerrallaan keskimäärin 3-8 ideaa. Kehitys-

”Jokaiseen ideaan on suhtauduttava nöyrästi, koskaan ei voi tietää, millainen kultajyvä ideassa piilee”, yrittäjä Ahti Hakala muistuttaa.

Asiakkaille tiimin työ ilmenee parempana palveluna”, keksintöasiamies Tapani Saarenpää uskoo.

päällikkö Jaana Rantanen Keksintösäätiöstä arvioi, että jatkossa Tuoteväylä-verkostoon kuuluvat tiimit käsittelevät yhteensä reilut 1000 ideaa vuodessa. Kasvaviksi ja kansainvälistyviksi liikeideoiksi arvioidaan noin parikymmentä prosenttia tiimien pöydälle tulleista ideoista.

Tuoteväylä-mallia on kehitetty Tykesrahoituksella ja sen avulla konseptista on luotu valtakunnallinen kokonaisuus. EteläPohjanmaan Tuoteväylä-tiimin vetäjän Tapani Saarenpään mukaan asiakkaille tiimin työ ilmenee parempana palveluna. Jouni Hynynen vahvistaa positiivisen asiakaspalautteen. Tiimeiltä asiakkaalle menevä palaute on toisaalta hyvin realistista. ”Joskus asiakkaan odotukset voivat olla liian korkealla – varsinaisia selvityksiähän me emme tuota, vaan arvion siitä, onko ideasta kasvavaksi ja kansainvälistyväksi liiketoiminnaksi sekä lisätietoa ja suosituksia siitä, mitä polkua pitkin keksinnön kanssa kannattaa edetä”, Saarenpää muistuttaa.

Tiimiläisten mukaan uusia keksintöjä ja liikeideoita syntyy runsaasti, mutta yrittäjähenkinen toiminta on vähäistä. ”Yleensä käykin niin, että keksijä ja yrittäjä ovat eri henkilöitä, jos halutaan saada liiketoiminta kunnolla käyntiin”, yrittäjä Ahti Hakala toteaa.

Keksi 2/2009

23

Kokonaistulos

2006

Jättitutkimuksemme yli 5 000 vastaajaa kertovat autostaan ja saamastaan palvelusta. Sen avulla löydetään tyytyväisimmät omistajat.

Toyota 773 Audi 769

T

Mercedes 766 Mazda 765 Saab 760 Volvo 754 Skoda 718 Mitsubishi 709 Renault 702

B

Opel 689 Nissan 685 VW 675

Jorma Viitanen, kuvat Tuomas Kolehmainen

Toyotan kakkossija on saavutus, jota

luultavasti tutkitaan Toyotan Euroopan

markkinointikeskuksessa huolellisesti.

Suomi alkaa olla esimerkkimaa, josta muut saavat ottaa oppia. Toyota eroaa monessa suhteessa BMW:stä. Se myy ja huoltaa suuremman määrän autoja kuin yksikään toinen merkki Suomessa.

Jos Toyotan tulosta tarkastellaan palvelun näkökulmasta – yhdistämällä myynnin ja huollon tulokset – se nousee asiakaspalveluissa ykköseksi. Tämä on hatunnoston arvoinen suoritus.

Huoltotoiminta on nimittäin alue, jolla autoilijoiden tyytyväisyystaso on matalin. Juuri siellä on Toyotan menestyksen ydin. Vaikka myös BMW menestyy huollon alueella hyvin, se jää Toyotasta yli 30 indeksipistettä. Niiden väliin kiilaa vielä Mazda.

BMW ja Toyota kisaavat tiukasti ykkössijasta vielä silloinkin, kun tarkastellaan monia auton ominaisuuksia. BMW kukistaa kaikki muut vahvalla merkkimielikuvallaan – mielikuvat autosta ovat bemaristien joukossa selvästi vahvempia kuin muilla merkeillä. Tuntuu siltä, että Bemari on rakentamassa jonkinlaista BMW-kulttuuria merkin ympärille. Ainakin omistajat ovat tavattoman

Chrysler 700 Ford 691

Merkkien Merkki on jälleen valittu, ja se on viimevuotiseen tapaan BMW. Toyota nousi tutkimuksessamme kakkoseksi ohi Audin ja Mercedes-Benzin, ja Mazda sivuutti Saabin sekä Volvon.

MW:ssä parasta on itse auto. Omistajat pitävät autonsa muotoilusta ja laadukkuudesta, ja he näyttävät nauttivan merkkinsä arvostuksesta. Maahantuoja omaksui muita aikaisemmin uuden suhtautumistavan käytettynä BMW:n maahantuoviin henkilöihin. Heidät toivotetaan tervetulleiksi BMW:n omistajakuntaan.

Vaikuttaa siltä, että BMW on vetänyt oikeasta narusta. Tyytyväisimpiä merkin omistajia ovat ne, jotka ajavat käytettynä hankitulla autolla. Vaikka tuontiautoilijat eivät ole tutkimuksessamme suuri vastaajaryhmä, tämän merkin käyttäjäkunnassa tuontiautoilla alkaa olla huomattava merkitys. Käytettynä tulee maahan enemmän Bemareita kuin niitä vuosittain myydään uutena.

Tutkimuksessa mitattu tyytyväisyystaso on kokonaisuutena hieman edellisvuotta matalampi, mutta BMW ei noudata tätä trendiä. Sen omistajat ovat entistä tyytyväisempiä.

Mazda, Saab ja Volvo. Toyotan ohella Mazda on ainoa merkki, joka kykenee kipuamaan edustustason merkkien joukkoon. Mazdan menestyksen eväät ovat varsin samankaltaisia kuin Toyotalla. Auto toimii luotettavasti, ja siihen ollaan tyytyväisiä. Palvelut sujuvat hyvin. Sitoutuminen merkkiin on lisääntynyt vuodessa tuntuvasti. Oikeastaan kysymys kuuluu, miksi merkki ei myy enemmän?

Skoda sijoittui vuosi sitten juuri keskitason yläpuolelle. Tilanne ei ole suuresti muuttunut. Ilmeisesti Skoda ei kuitenkaan enää pysty yllättämään omistajiaan laadullaan yhtä hyvin kuin muutama vuosi sitten. Menestys erilaisissa testeissä saa ihmiset odottamaan autolta ja palveluilta aikaisempaa enemmän. Jos Skodaa verrataan Volkswageniin ja Seatiin, tulos on mainio. Merkin aseman vahvistumisesta kertoo osaltaan myös se, että Skoda on haluttavampi auto kuin Ford, Peugeot tai Nissan.

Tutkimuksemme tulokset pakottavat tajuamaan, millaisia muutoksia automarkkinoilla on tapahtumassa. Samalla saamme myös uutta pohdittavaa. Eräiden merkkien tulos paljastaa, että ne voivat myydä varsin suuria määriä autoja, vaikka omistajien tyytyväisyyttä kuvaavat indeksipisteet eivät yllä keskitason lähellekään.

Hyvä esimerkki on Volkswagen. Sen kokonaistulos tyytyväisyyden alueella ei vastaa lähimainkaan merkin suurta markkinaosuutta. Kovin hyvin eivät menesty Nissan ja Fordkaan. VW:n tulos on suurin kysymysmerkki, sillä nyt tyytyväisyystaso on pudonnut selvästi viime vuotta alemmalle tasolle. Volkswagenin kannalta on onni, että autojen haluttavuus yltää kuitenkin aivan kärkikastiin. Merkin haluttavuus paikkaa sitä tyytyväisyysvajetta, joka merkin omistajakunnassa selvästi kytee.

Honda 744

2006

Peugeot 671 Citroën 657 Seat 652 Fiat 643

vahvasti sitoutuneet merkkiinsä. Tilanne on muuttunut vuoden aikana huomattavasti BMW:n eduksi.

Toyotakaan ole edistynyt huonosti lojaalisuuden alueella. Merkki saavuttaa nyt noin 60 indeksipistettä enemmän kuin vuosi sitten. Markkinoilla muutokset ovat kuitenkin nopeita. BMW kasvatti viime vuoden kärkitulostaan yli 100 indeksipistettä. Tulos on uskomattoman hyvä.

Tutkimuksen

Merkkien Merkki 2006

2006

Merkkien Merkki löytyy näin

718=keskiarvo

BMW 830

BMW lisää etumatkaa

tutkimus

kokonaistuloksessa

kakkossijalle noussut Toyota on hieman enemmän johtavan merkin perässä kuin viime vuonna hopealle yltänyt Audi. Toyota nosti sijoitustaan, mutta se käy ankaraa kisaa kakkospaikasta. Aivan kintereillä uhkaavat Audi, Mercedes-Benz,

yytyväisyys ei ole aivan pulmaton tutkimuskohde. Jos seuraa tarkemmin keskustelua, jota käydään eri automerkeistä ja -malleista, havaitsee nopeasti, että tyytyväisyys tarkoittaa varsin monenlaisia asioita.

Monet näyttävät arvioivan autoja hyvin suoraviivaisesti. Olisi tietenkin järkevää, että keskustelijat katselisivat asioita edes jossakin määrin samanlaisista näkökulmista. Hyvä esimerkki seikasta, johon ei aina kiinnitetä huomiota, on auton ikä. Vertailu automerkkien kesken edellyttää tietysti sitä, että autoja ja niiden omistajia vertaillaan yhteismitallisesti.

Uudenkarhea auto eroaa elinkaarensa loppukilometreillä nilkuttavasta niin paljon, ettei vertailussa ole kovin suurta mielekkyyttä. Onneksi moni autoista kiinnostunut täsmentää arviotaan esimerkiksi seuraavasti: auto on uutena mainio, mutta vanhemmiten sen kestävyydessä on toivomisen varaa.

Tässä tutkimuksessa olemme alusta eli vuodesta 1998 saakka keskittyneet autoihin, jotka ovat pääsääntöisesti ensimmäisellä, toisella tai kolmannella omistajallaan. Yleensä auto on silloin korkeintaan seitsemänvuotias. Tällaiset autot myydään käytettynäkin valtaosin merkkiliikkeissä. Hyvin suuri osa ostetaan merkin omasta myymälästä.

Kun auto on uusi, sen huoltopaikka on mitä todennäköisimmin valtuutettu merkkikorjaamo. Keskitymme siksi automerkin omaan myynti- ja huoltoverkostoon. Tällöinkin kiinnostuksemme rajautuu vain 1–7 vuotta vanhoihin autoihin.

Tutkimuksessa ovat mukana vain yksityisautojen omistajat.

Työsuhdeautojen osuus vaihtelee merkeittäin, mutta todellisuudessa aidosti työsuhdekäyttöön tulee uusista henkilöautoista vain 20–25 %, vaikka myyntitilastoissa niiden osuus näyttää suuremmalta. Selityksenä on se, että autokauppa rekisteröi autoja omiin tarkoituksiinsa runsaasti, tyypillisimmin

esittelykäyttöön.

Auton ikääntyessä ja ajokilometrien karttuessa auton todellinen laatutaso alkaa tulla näkyviin.

Niinpä on tärkeää, että tutkimuksemme kohdistuu myös autoihin, jotka ovat takuurajojen ulkopuolella. Uuden auton ostajalle tarjotaan erilaisia palveluja kuin käytetyn ostajille. Siksi mittaamme tyytyväisyyttä kummassakin ryhmässä.

Tutkimusaineisto Tutkimusaineiston kokoaminen aloitetaan muodostamalla satunnaisotos 20 yleisimmän automerkin yksityisomistajista. Otos muodostetaan aina siten, että vastaajat edustavat valittujen automerkkien yksityisomistajia neljässä erilaisessa autoilijaryhmässä. Ne ovat uutena autonsa ostaneet, käytettynä autonsa ostaneet sekä ikäryhmiin 1-4- ja 5–7-vuotiaat autot kuuluvien autojen omistajat.

Tyytyväisyyttä mitataan kolmella osa-alueella. Autoon liittyviä on eniten. Auton lisäksi meitä kiinnostaa merkin tarjoama asiakaspalvelu. Siksi kyselemme sekä myynnin että huollon toimivuudesta. Koska tutkimuksemme on laajentunut myös muihin Pohjoismaihin, joissa kouluarvosanat eroavat Suomessa käytetyistä, kouluasteikosta on pyritty tietoisesti eroon. Asteikkomme on seitsenportainen.

Jo vuosia sitten havaitsimme, että pelkkä tyytyväisyys ei takaa merkkiuskollisuutta. Avainasemassa on sitoutuminen omaan automerkkiin eli lojaalisuus. Lojaalisuus näyttää lisääntyvän, kun autoilija vaihtaa useamman kerran peräkkäin samaan merkkiin.

Lojaalisuus on hyvin kiehtova ilmiö. Se eroaa tyytyväisyydestä kiinnostavalla tavalla. Tyytymätönkin autoilija saattaa tuntea vahvaa vetoa oman merkkiinsä. Intohimon edellytyksenä kuitenkin on, että autoilija arvostaa niitä asioita, joita automerkki hänen mielestään ilmentää. Merkin suuri arvostus muiden autoilijoiden keskuudessa näyttää olevan se vipu, jonka

kautta syntyy sitoutumista merkkiin. Niinpä hieman tyytymätönkin autoilija saattaa pysyä merkissä.

Tutkimuskriteerit Tutkimuksemme jakautuu neljään osa-alueeseen, jotka ovat auto, myynnin ja huollon palvelut sekä sitoutuminen merkkiin. Olemme tutkineet tarkoin, millä tavalla nämä neljä osa-aluetta vaikuttavat autoilijoiden tyytyväisyyteen. Vaikutusyhteydet eivät suinkaan ole suoraviivaisia eivätkä samanlaisia kaikilla automerkeillä.

Olemme selvillä siitä, että autoja ostetaan hyvinkin erilaisiin käyttötarpeisiin. Juuri siksi autotehtaat tekevät ominaisuuksiltaan toisistaan eroavia autoja. Mercedeksen ja Fiatin omistajat odottavat erilaisia asioita. Tästä syystä jaamme autot ja niiden omistajat erilaisiin ryhmiin.

Tutkimme tarkoin, millä tavalla tyytyväisyys merkkiä kohtaan kussakin ryhmässä syntyy. Vaikka kaikki vastaavat samoihin kysymyksiin, niiden painoarvo on erilainen vastaajaryhmästä riippuen.

Tutkimuksen vastaajat ovat itse antaneet kriteerit ja painotukset, joiden perusteella tutkimuksen lopullinen tulos syntyy.

Tärkein tyytyväisyyteen vaikuttava seikka on auto. Se muodostaa tutkimuksemme kokonaisindeksistä 40 %. Muilla seikoilla – myynnin ja huollon palveluilla sekä sitoutumisella automerkkiin – on kullakin 20 prosentin osuus.

Kunkin osa-alueen teoreettinen maksimipistemäärä on 1 000.

Autoon liittyvä tyytyväisyystaso on korkein, ja se on keskimäärin noin 800 pistettä. Myynnin palvelujen tyytyväisyystaso on keskimäärin 740 pisteen tasolla. Huoltopalvelujen keskimääräinen taso on noin 700 pistettä. Kaikkein suurin hajonta on lojaalisuudessa. Sen keskiarvo on noin 550 pistettä, mutta vaihteluväli on peräti 500 pistettä. Juuri tämä seikka erotteleekin autoilijoita enemmän kuin pelkkä tyytyväisyys.

100 tuulilasi toukokuu 2006

102 tuulilasi toukokuu 2006

toukokuu 2006 tuulilasi 101

toukokuu 2006 tuulilasi 103

Suomalainen ei osta huonoa autoa

Tyytyväisyys autoon 804=keskiarvo

BMW 879 Honda 840 Audi 839 Toyota 834 Mazda 833 Mercedes 833 Saab 829 Volvo 820 Skoda 810 Mitsubishi 805 VW 796 2006

2006

Chrysler 787 Renault 786 Opel 780 Ford 777 Seat 775 Nissan 773 Fiat 768 Peugeot 763 Citroën 752

104 tuulilasi toukokuu 2006

Jo kymmeniä vuosia sitten havaittiin, että uuden auton ostaneet henkilöt tutkivat muita innokkaammin automerkkinsä mainontaa. Vaikka tilanne tuntuu nurinkuriselta, tutkimustuloksia tulkittiin autoilijoiden kokemien ristiriitojen kautta. On tärkeää vakuuttua sellaisen päätöksen oikeellisuudesta, joka aiheuttaa suuria kustannuksia. Siksi oman merkin mainonta tutkitaan innokkaasti, vaikka ostopäätöksestä on jo kulunut aikaa.

Miltei kaikilla automerkeillä on oma asiakaslehti, jolla pyritään nimenomaan vakuuttamaan merkin omistajille, että he ovat tehneet oikean valinnan. Osa jaetusta informaatiosta tähtää tietysti myös ostajan merkkiuskollisuuden nostamiseen.

Mittaamme tutkimuksessamme myös eri automerkkien haluttavuutta. Harvalla on kokemuksia kaikista merkeistä. Siksi omaa merkkiä arvioidaan eri perustein kuin muita.

Voi tietysti myös ajatella, että automerkkien markkinointiviestintä vaikuttaa juuri sillä tavoin kuin mainostaja toivoo. Joka tapauksessa autojen omistajat näkevät oman merkkinsä myönteisemmässä ja houkuttelevammassa valossa

kuin kilpailijoiden autot.

Pyysimme vastaajia kertomaan, kuinka haluttavina he näkevät eri automerkit, jos he juuri nyt olisivat ostamassa itselleen autoa. Tulokset on esitetty oheisessa taulukossa.

Indeksiluku 100 kuvaa mukana olevien automerkkien omistajien keskiarvoa, kun he arvioivat omaa merkkiään. Mitä korkeammalle yli tason 100 noustaan, sitä haluttavammaksi merkin omistajat oman merkkinsä kokevat. Korkeimman luvun nappaa BMW: 113,1. Matalimman luvun saa Fiat. Sen haluttavuus on merkin omistajakunnassa noin 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin kaikkien merkkien omistajien omalle merkilleen antama keskiarvo. Muiden merkkien omistajien käsitykset eivät lukuun sisälly.

Taulukon toinen sarake kertoo, millä tavalla merkkien haluttavuus yleisesti koetaan. Ykkösenä on Audi, jonka indeksiluku on 88,3. Tässä sarakkeessa jokaisen merkin haluttavuusarvoa on verrattu merkin omistajien ilmoittamaan arvioon. Luvut koskevat vain niitä vastaajia, jotka ovat hankkineet autonsa uutena.

On kiinnostavaa havaita, että jokai-

sen merkin omistajat kokevat merkkinsä haluttavuuden korkeammaksi kuin markkinoilla yleisesti ajatellaan. Taulukon ylimmillä riveillä eroavuus omistajakunnan ja yleisen mielipiteen välillä on pienin. Taulukon alaosassa ovat ne merkit, joiden haluttavuudessa erot ovat suurimmat.

Taulukon lukuja voi tulkita eri tavoin.

Automyyjillä on tapana todeta, etteivät suomalaiset osta lainkaan huonoja autoja. Oma auto nähdään aina myönteisemmin kuin muut. Tuo arvio ei kuitenkaan ole koko totuus.

Autotehdasta askarruttaa varmasti, miksi joidenkin merkkien omistajien käsitysten ja yleisen mielipiteen välillä on varsin tuntuva ero. Tehtaat voivat kysyä:

2006

Merkkien haluttavuusarvo merkin omistajien ja kaikkien autoilijoiden keskuudessa (auto hankittu uutena ja on iältään 1–4 vuotta vanha) Audi VW Volvo BMW Toyota Mercedes Honda Mazda Jaguar* Saab Skoda Ford Peugeot Nissan Mitsubishi Renault Opel Chrysler Alfa Romeo* Citroën Kia* Seat Hyundai* Suzuki* Fiat Merkkien keskiarvo

ar arvio oiden ajien autoilij omist en kin Kaikki Mer 110,8 88,3 102,2 85,4 105,7 83,9 113,1 79,2 106,2 77,2 106,4 73,9 104,1 71,7 104,1 67,8 66,5 106,4 64,8 103,6 62,8 94,8 61,4 91,8 58,7 92,1 56,9 96,3 56,4 95,5 55,7 94,5 55,4 98,7 54,4 53,0 92,0 50,9 49,2 91,3 48,7 47,3 38,3 90,3 35,9 100,0 61,7

viot

* = Tutkimuksessa ei ole mukana lainkaan tämän merkin vastaajia. Merkin haluttavuusarvo on siksi vain muiden merkkien omistajien käsitys asiasta.

johtuuko näkemysero siitä, että autojen mainonnassa ja markkinoinnissa ei ole onnistuttu kertomaan suurelle yleisölle niistä asioista, joita merkin omistajat pitävät oman valintansa kulmakivinä?

Mittasimme haluttavuutta myös viime vuonna. Kärkipäässä ovat samat merkit kuin vuosi sitten, vaikka pieniä muutoksia onkin tapahtunut. Kiinnostavin seikka on taulukon häntäpäässä ja koskee Kiaa. Merkki oli viime vuonna viimeisten joukossa. Nyt Kian asema on jo muuttunut. Se on ohittanut yleisessä haluttavuudessa Fiatin, Suzukin, Hyundain ja Seatin. Seuraavaksi tähtaimessä on Citroën. Jos myynnin nousu jatkuu vahvana, Kia tulee mukaan tutkimuksemme piiriin. toukokuu 2006 tuulilasi 105

Naisen vaatteet Vero Moda miehen vaatteet Jack & Jones stylisti Salla Kaunisto

T

yytyväisyys autoon vaikuttaa eniten Merkkien Merkin lopputulokseen. Jos menestyy tällä osa-alueella, kokonaistyytyväisyydessäkään tuskin on aivan hännillä.

Autoon liittyvää tyytyväisyyttä mitataan eri puolilta. Vasemmalla esitetty kuvio kertoo merkkien kokonaistyytyväisyyden järjestyksen. Olipa sijoitus mikä tahansa, mikään merkki ei autona ole huono. Hyvien paras on BMW. Uutena autonsa hankkineet ovat vain hieman tyytyväisempiä kuin ne joiden auto on ostettu käytettynä. Enemmän asiaan vaikuttaa auton ikä.

Pikatuomiot Audi

utotehtailla kuviteltiin pitkään, että tyytyväisyys on myyntimenestyksen avain.

Vähitellen valmistajat havaitsivat merkillisen ilmiön. Tyytyväisetkin merkin käyttäjät saattoivat yllättävästi jättää merkin ja hypätä kilpailevaan leiriin. Valmistajilta oli jäänyt huomaamatta, että asiakassuhteen ytimessä on sitoutuminen merkkiin.

Sitoutumista mitataan Merkkien Merkissä useilla kysymyksillä. Niiden avulla voimme selvittää, kuinka vahvasti kunkin mukana olevan automerkin käyttäjät ovat sisäistäneet sen maailman, jota merkki heille tarjoaa.

Jos sitoutuminen on voimakasta, merkin omistaja on valmis suosittelemaan merkkiä muillekin. Hän myös pitää merkin autoja haluttavampina kuin muiden vastaavia automalleja. Hän on vakuuttunut siitä, että seuraavakin auto on samaa merkkiä kuin nykyinen.

Kaiken tämän lisäksi käyttäjän pitää tietysti olla tyytyväinen merkkiinsä. Jos kaikki nämä ehdot täyttyvät, merkin käyttäjästä on tullut lojaali asiakas.

Sitoutumisen alueella merkkien väliset erot ovat kaikkein suurimpia. BMW on merkki, johon kiinnittyminen on tällä hetkellä voimakkainta.

Sitoutuminen yltää 860 pisteeseen (teoreettinen maksimi on 1 000). Kaiken kukkuraksi sitoutuminen on jokaisessa tutkimuksemme avainryhmässä kaikkien merkkien paras. BMW:n lisäksi mikään muu merkki ei yllä tälle tasolle, ja vain kolme merkkiä ylittää 700 pisteen tason. Ne 108 tuulilasi toukokuu 2006

ovat Audi, Mercedes-Benz ja Volvo.

Vähiten sitoutuneita ollaan Fiatiin. Sen omistajien suhde merkkiinsä on kautta linjan samalla tasolla. Tämä ei suinkaan tarkoita, että merkki olisi kaikissa tutkimuksemme osaryhmissä viimeinen. Käytettynä autonsa ostaneiden keskuudessa viimeiseksi putoaa Volkswagen.

Sitoutumiseen vaikuttaa se, millaisena autoilija kokee autonsa ja kuinka hänelle tarjotut palvelut toimivat. Kun autotehdas onnistuu rakentamaan tuotemerkkinsä hyvin vahvaksi, käyttäjät sitoutuvat merkkiin. Kaikki eivät kuitenkaan etsi samoja asioita. Valiomerkit lupaavat ostajille arvostusta. Näiden merkkien käyttäjiksi hakeutuu ihmisiä, joille arvostuksen saaminen auton avulla on tärkeää. Jos autoilija arvostaa ensisijaisesti käytännöllisyyttä ja järkevyyttä, tällainen merkki ei puhuttele häntä kovin voimakkaasti.

Pulmallisia tilanteita syntyy, jos automerkin tarjoama palvelu on ristiriidassa merkin antamien lupausten kanssa. Joillakin merkeillä on tällaisesta selviä oireita. Volkswagen menestyy hienosti, kun autoilijoilta kysytään eri merkkien sympaattisuutta. Tulos on vähemmän mairitteleva, jos katsotaan, kuinka merkin käyttäjät kokevat saamansa palvelut.

Sitouttaminen merkkiin on autotehtaalle osa riskien hallintaa. Jos lojaalisuutta on riittävästi, vuotoa muihin merkkeihin ei synny, vaikka kilpailijat toisivat tarjolle kiinnostavia autoja ja myisivät niitä erikoisehdoin.

Citroën

Parasta ovat itse auto sekä omistajien sitoutuminen merkkiin. Myyntipalveluissakin Audi menestyy hyvin.

Audin pudottaa kärkipaikalta erityisesti huoltotoiminta, jossa merkki ei yllä edes keskitasolle riippumatta siitä, onko auto uudempi vai vanhempi. Tilanne olisi hyvin huolestuttava, elleivät Audin omistajat olisi niin sitoutuneita merkkiinsä.

Audi-ihmiset ilmeisesti sietävät saamaansa myynti- ja huoltopalvelua vain siksi, että he pitävät merkistään todella paljon.

Bemarilla tiukka ote omistajistaan

A

Merkkien Merkki 2006

Tuulilasi-car magazine Article ”Merkkien Merkki” -customer research 2006 Illustration design, art direction, layout

Sitoutuminen merkkiin 548=keskiarvo

BMW 860 Audi 766 Mercedes 741 Volvo 701 Saab 669 Toyota 643 Mazda 636

BMW

Citroëneja myydään paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten. Merkin omistajakuntaan virtaa siksi ostajia, jotka eivät ole enää perinteisiä Citroënfaneja. Hullaantuminen merkkiin ei ole itsestäänselvyys, joten lojaalisuuden kasvattaminen on nyt merkin keskeisin haaste. Citroën jää viimeiseksi, kun omistajat arvioivat autonsa piirteitä kokonaisuutena. Omistajat antavat kuitenkin tunnustusta autojensa varustelutasosta. Autoilla on mukava ajaa, ja ne vastaavat ajo-ominaisuuksiltaan omistajiensa odotuksia.

FiAt

BMW ei suotta nouse Merkkien Merkiksi vuonna 2006. BMW:n vahvin ominaisuus on omistajien sitoutuminen itse merkkiin. Yksikään kilpailija ei nouse uhkaamaan BMW:n johtoasemaa. Autonakin merkki nousee kärkeen – riippumatta auton iästä. Huoltopalveluissa on kuitenkin parannettavaa, sillä BMW sijoittuu tällä alueella kolmanneksi.

Myyntipalvelut sujuvat hyvin, vaikka vanhemmilla autoilla ajavat eivät ole aivan yhtä tyytyväisiä kuin muut. Tutkija joutuu kysymään, miksi Bemareita ei myydä enemmän? Käytettynä tuotujen tilastoista näkyy, että merkin haluttavuus on kunnossa.

Myös Fiatin keskeisin haaste on sitoutuminen merkkiin. Se on tässä lajissa koko joukon hännänhuippu.

Autoa arvioitaessa tilanne on hieman parempi erityisesti niiden keskuudessa, jotka ajavat uusimmilla autoilla. Auto täyttää omistajiensa vaatimukset hyvin. Pulmana on ehkä se, että omistajat tunnistavat, ettei heidän merkkiään suuremmin arvosteta. Saattaa olla, että heitä häiritsee saman myyntiverkoston tarjoama toinen merkki, joka kasvattaa koko ajan myyntiään ja tarjoaa paremman takuun.

Honda 596 Chrysler 508 Mitsubishi 502 2006

Skoda 495 Renault 487 Nissan 458 Ford 441 VW 432 Peugeot 431 Opel 423 Citroën 421 Seat 392 Fiat 354

Chrysler Chryslerin omistajat ovat tyytyväisyydeltään keskitasoa, kun tarkastellaan autoa ja myyntipalveluita.

Vaikka sitoutuminen merkkiin on lähellä keskitasoa, uudempien autojen omistajat eivät ole yhtä vahvasti kiinni merkissä kuin vanhempien autojen omistajat. Huoltoon liittyvässä tyytyväisyydessä on samantapainen ilmiö. Autojen korimuotoilu viehättää. Suuri osa vastaajista ajaa tila-autoilla.

Ford Ford kuuluu Suomessa suuriin merkkeihin. Se ei nouse missään suhteessa vahvasti keskitason yläpuolelle, toisaalta se ei jää missään viimeiseksikään. Monesta muusta merkistä poiketen tyytyväisyys on parhaalla tolalla uudempien, käytettynä autonsa ostaneiden keskuudessa. He kiittävät myynti- ja huoltopalvelujen sujuvuutta. Autoa arvioitaessa Ford ei yllä keskitasoa paremmaksi, ja myös sitoutuminen merkkiin jää keskitason alapuolelle.

2006

hondA Jos Merkkien Merkki valittaisiin pelkästään autoon liittyvän tyytyväisyyden perusteella, Honda olisi aivan kärkipäässä. Autojen laatutasoa pidetään erittäin hyvänä. Elektroniikkakin on aivan kärkitasoa myös silloin, kun autot vanhenevat. Merkkien Merkki -indeksiin vaikuttavat myös palvelut.

Niiden alueella Honda ei sijoitu aivan yhtä hyvin, vaikka uudempien autojen omistajat pitävätkin myynnin palveluista. Käytettynä autonsa ostaneet eivät ole aivan yhtä tyytyväisiä. Eniten huomiota vaatii huoltotoiminta, vaikka silläkin alueella merkki on keskitasoa. Vanhempien autojen omistajat eivät ole yhtä sitoutuneita merkkiinsä kuin uudempien omistajat.

MAzdA Mazdan myynti- ja huoltopalvelut sujuvat hienosti, ja tällä alueella merkki on mitalivauhdissa. Kokemukset ovat samanlaisia riippumatta siitä, onko auto hankittu uutena vai käytettynä. Kun arvioidaan autoa, tyytyväisyys laskee, vaikka eroa parhaisiin on vain vähän. Mazda putoaa palkintopallilta, kun tarkastellaan omistajien sitoutumista merkkiin. Tilanne on kuitenkin paranemassa, sillä uutena autonsa hankkineiden sitoutuminen on tiukempaa kuin vanhemmilla autoilla ajavien.

MerCedes-Benz Maailma tarvitsee esikuvia. Niin Mercedeskin. Myynnin ja huollon palveluilta odotetaan huipputasoa. Sinne Mercedes ei aivan yllä. Huollon alueella omistajien tyytyväisyys yltää keskitasolle, mutta myynnin palveluihin omistajat eivät ole kovin tyytyväisiä. Parasta on itse auto. Se koetaan luotettavaksi ja turvalliseksi. Korimuotoilu ja matkustamon design miellyttävät. Vanhempien Mercedeksien omistajien vastauksista näkyy, että autot alkavat ruostua. Sitoutuminen merkkiin on kuitenkin kolmanneksi parasta.