portfolio - Pekka Sell - bookdesign

LAYOUT DESIGN – GRAPHIC DESIGN – ILLUSTRATION

portfolio | Pekka Sell book design

Docendo Book cover design 2017–2019

Cover photo: Markku Lepola

Cover photo: Teemu Lindroos

Cover photo: Ilona Pietiläinen

Cover photo: Harri Hinkka

Cover photo: Harri Hinkka

Docendo Book cover design 2015–2019

JENNI STAMMEIER

JENNI STAMMEIER

JUPE JA MARKO KESKITALO & CHRISTIAN RÖNNBACK A

KULKURE ITA JA KERJÄLÄI SIÄ AMERIKA N RAITEILL A

AAVETUTKIJAN KÄSIKIRJA

KERSTIN KRONVALL

KOHTAAMISIA JA KOHTALOITA IMATRALTA KRIMILLE

Cover photo: Jarmo Österman

”Jos et tee mitään, unelma on pelkkä toivomus.

Luovuttaminen tappaa enemmän unelmia kuin epäonnistuminen.”

Arman Alizad on äärimmäisyyksien mies.

Arman tutustuu taistelulajeihin, niiden legendaarisiin suurmestareihin ja kamppailee heitä vastaan. Arman liittyy brasilialaiseen rikollisjengiin, Arman on pullonkerääjänä Kamputsean slummeissa, Arman juo Gangesin saastunutta Himalajalla. Arman ei pelkää mitään.

Tässä kirjassa Arman kertoo itse tarinansa, lapsuudestaan Iranissa, nuoruudestaan Helsingin skeittari- ja breakdanceporukoissa, opiskelustaan räätälimestariksi ja päätymisestään rajoja huimasti rikkovaksi tv-tähdeksi.

Arman Alizad palkittiin Kultainen Venla -gaalassa vuoden 2013 parhaana televisioesiintyjänä ja Arman ja viimeinen ristiretki parhaana reality-ohjelmana. Kill Arman sekä Arman ja viimeinen ristiretki -sarjat on myyty yhteensä yli sataan maahan.

KAuKo röyhKä

ArmAn AlizAd – KAuKo röyhKä

vettä ja saa suolistotulehduksen, joka melkein tappaa hänet

ArmAn AlizAd

ArmAnin mAAilmA

Docendo Armanin maailma Book design

ArmAnin mAAilmA

Graafinen suunnittelu Pekka Sell Kannen kuva © Juha Metso ISBN 978-952-5912-44-9

90.35

Cover silk-touch laminated and UV-varnished figures Cover photo: Juha Metso

Kill ArmAn, 1 . tuotAntoKAusi BoKAtor , KAmputseA

9

54

Kill Arman i Bokato r, Kamputsea Arman käy Sean Kim Sanin bokator-kouluss a Kamputseassa ja tutustuu myös Punaisten khmerien toimeenpanema n kansanmurhan tapahtumapaikkoihin. Pol Potin hirmuvallan aikana myös bokatorin harrastajia vainottiin.

Tarkoituksena oli tuhota maan koulutettu väestö. Kaksi miljoonaa ihmistä tapettiin. Arman harjoittelee bokatorin lyöntejä, potkuja ja torjuntoja ja ottaa taas turpiinsa loppuottelussa.

Kamputsealaisilla on oma kamppailulajins a, bokator. Mestari oli selvinnyt hengissä Punaisten khmerien hirmuvallasta.

Monet mestarit eivät olleet selvinneet, siellä tapettiin paljon väkeä niihin aikoihin. Mutta Pol Potin jälkeen ne olivat palauttaneet vanhan lajin takaisin henkiin. Mulla on ystävä, Antonio Graceffo, joka on tutkinut kamppailulajeja idässä kymmenen vuotta ja opiskellut kieltä ja kulttuuria ja opettaa niitä myös. Hän on amerikkalainen pörssimeklari, joka jätti kaiken, muutti Kaukoitään, alkoi elää askeettisesti ja opiskella kamppailulajeja. Kirjoittaa paljon artikkeleja näistä lajeista ja on kirjoittanut kirjoja myös. Hän oli meidän kontaktihenkilömme Kamputseassa.

Kamputseassa me huomattiin, että siellä valehdeltiin paljon verrattuna muihin maihin. Se ei ollut pahantahtoista valehtelua, sellaista että yritettäisiin huijata, mutta esimerkiksi meidän autokuski saattoi kertoa, että hänellä on vaimo ja kolme lasta, ja muutaman päivän kuluttua sanoa, kuinka paljon hän toivoisi saavansa perheen.

Nyt hänellä oli tyttöystävä Phnom Penhissä.

100 55

Thaimaa on mukava, rento maa.

Kiinalaiset ovat moniin muihin kansoihin verrattuna kylmiä ja tunteettomia, mutta Thaimaassa on aidosti ystävällisiä ihmisiä. Me käytiin Tiikeritemppeli ssä. Me mentiin sinne, koska yksi Kill Armania inspiroineista ohjelmista oli kamppailulajeihin erikoistuneen Chris Crudellin ohjaama dokumentti, jossa käytiin tässä temppelissä.

Siinä annettiin ymmärtää, että Tiikeritemppeli on vaarallinen paikka, jossa pitää puhua kuiskaillen, tiikerien paijaaminen on pelottavaa. Siitä oli tehty tosi jännittävä insertti.

Buddhalaismunkit kasvattavat niitä tiikereitä. Osa niistä on varmasti kesyjä, mutta sä et voi laittaa 50 tiikeriä pihalle noin vain. Ne ovat isoja petoeläimiä, joiden primitiiviset vaistot saattavat herätä. Joten niille syötettiin koko ajan rauhoittavia lääkkeitä. Mä olisin voinut potkia sitä yhtä kissaa munille eikä se olisi herännyt. Se Tiikeritemppeli oli sellainen Visulahti-tyyppinen teemapuisto, jossa ravaa valtava määrä turisteja. Ne ottaa kuvia ja koskettelee. Eihän villi peto sietäisi sellaista, vaan kävisi jonkun kimppuun.

Pettymys koko paikka. Eläinrääkkäystä henkisyyden nimissä.

Kill ArmAn, 2. tuotAntoKAusi thAi-nyrKKeily, thAimAA

Ihmisiä, joita ei periaatte essa ole olemassakaan, on paljon

Docendo, book publishing Riisuttu Suomi Book design poliisi

kapinallinen Janne Tranberg

ArmAn AlizAd meeri KoutAniemi

riisuttu suomi

riisuttu suomi

riisuttu suomi

17

poliisi | kapinallinen

Janne tranberg, 40

huumediileri

Arman: Kuka perusti Cannonballmoottoripyöräkerhon ja milloin?

Janne: Tän kerhon perusti Jari Uotila vuonna 1991. Sillon siinä oli sellanen pieni porukka, 4–5 kaveria. Ne avas ensimmäisen chapterin Helsinkiin. Helsinki on niin sanottu motherchapter eli emochapter. Sit sen jälkeen seuraava tuli Turkuun. Meitä oli sillon ku mä tulin kerhoon, nii Helsingissä, Turussa, Kouvolassa ja Lahdessa muistaakseni. Sit se Lahti jäi aika nopeesti pois ja Kouvolakin. Mut sen jälkeen on tullu kahdeksan uutta chapteria, jotka on nyt pysyny.

huumeaddikti Lisa

ArmAn AlizAd meeri KoutAniemi

Arman: Kauanko sä oot ollu kerhossa?

Janne: Vuodesta -99 lähtien. Eli viistoist ja puolt vuotta Arman: Onks kerho nykyisin erilainen ku 15 vuotta sitte?

Janne: Joo on itseasiassa hyvinki erilainen, se on muuttunu aika paljon. Sillo 90-luvun lopussa ku tulin kerhoon, niin se ei ollu niin sitoutunutta touhua. Tietysti sillon oli vähän vähemmän jäseniä ja chaptereita, se oli vähän sellasta autotallihommaa. Tänä päivänä tää on ihan mukavaa ja mielenkiintoista duunia. On paljon ihmisii ja paljon pyörii, nii on makee ajaa kimpassa. Kaikki puitteet on paljon paremmat, kerhotilat on paremmat, on mukava viettää aikaa. Kaikki yhessä tekeminen on mukavaa koska on paljon porukkaa.

67

Arman: Mitä chapter tarkoittaa?

Janne: Eri paikkakunnalla oleva kerho.

Eli osasto.

Cover silk-touch laminated, UV-varnished + blind printed figures Photos: Meeri Koutaniemi

poliisi | kapinallinen

”Ei näitä kerhoja oo perustettu sen takia että tehtäis rikoksia.

Enempi niin, rikosrekisterin omaavat kaverit on löytänyt vaan samanlaista seuraa. Se ajattelutapa on sillon aika samanlainen. Ja vapaa elämäntyyli. ” huumediileri | huumeaddikti

”Meillä kaikilla koskelalaisilla oli tosi negatiivinen et ei missään nimessä. ’Ei me mitään kamaa’. Mut sit se oliki vaan niin makeeta ku siit tuli sellanen fiilis et kaikki on ihanaa. ” Arman: Millaset välit sulla on nykyisin sun vanhempiin?

Lisa: Tosi hyvät välit. Nään niitä nykyisin 2–3 kertaa kuukaudessa.

72

keitä siihen kokoajan. Eli siis mä en huomaa yhtään mitään siitä. Eihän se ikinä poistu, mut lääkityksellä sen saa pidettyyn vakaana.

Arman: Miten sä voit nyt?

Lisa: Ihan hyvin muuten, paitsi en oo tänään saanu sitä mun metadonia. Sen saa joka päivä heti aamusta yleensä. Metadonista tulee normaali olo, koska muuten on koko ajan ihan paska olo. En muistanu hakee sitä ku jännitti tää haastattelu niin paljon. Mut vedin sit kuitenki pirii ihan vitusti ennen tätä. Sen mä olin ostanu kadulta.

Arman: Haluaisitko sä eroon kaikesta?

Lisa: No haluisin. Ois tosi kiva päästä duuniin. Sit joutus ton eläkkeen oikeesti perumaan mut en mä tiedä kannattasko sitä lähtee peruu. Mähän oon joutunu eläkkeelle, ku emmä mitään töitä voi tehdä. Vaik olishan se ihan kivaa tehdä töitä. Ehkä. Ihan jotain vaan. Vaikka ravintolan duunia. Vaikka en mä sitä haluis tehdä, se on kuitenki sen verran raskasta.

Tai jos menis sinne samaan paikkaan, mä olin joskus yhessä isossa hotellissa duunissa.

Siel hotellissaki vedin muuten koko ajan subua.

Ei se niin kauheen raskasta kuitenkaan oo, kunhan jaksaa pitää vatii kädessä. Mä vietin oikeastaan parikyt vuotta tällaista kaksoiselämää.

Arman: Jos nyt tapaisit 15-vuotiaan itsesi, niin mitä haluisit sanoo sille?

Lisa: No haluisin sanoo et lopeta se teeskenteleminen. Se ei kannata yhtään. Ei sun tarvi esittää koko ajan et oot joku kovis. Sanoisin oikeastaan kaikille nuorille, et älkää kokeilko huumeita olleenkaan. Varsinkin jos on heikko itsetunto, ni älkää missään nimessä koske niihin.

Arman: Onks sulla mitään unelmia, mitä haluaisit toteuttaa?

Lisa: Oon pitkään haaveillut et saisin oman kodin. Pian olenkin jo saamassa sellaisen. Haluaisin käydä kans jossain matkustelemassa .■

20

Arman: Mihin pohjautuu ajatus siitä, et tää on järjestäytynyttä rikollisuutta?

Janne: Se et meitä on paljon. Ja niiden perusteet on et meitä on paljon, meillä on jokaisella joku oma tehtävä ja me ollaan järjestäydytty rikoksen takia varten. Me ollaan hankittu kokoontumistilat sen takia et me voidaan suunnitella siellä rikoksia. Niin kuin Perttu Könönen sano, syyttäjä siis, että moottoripyörät on hankittu pelkäksi kulissiksi. Kerhohuoneetki n on pelkkää kulissia. Et ne on vaan sitä alkua.

Meidän grillibileetkin on vaan kulissia.

Ja väitetään, et niidenki taustalla suunnitellaan vaan rikoksia. Voi kuulostaa ehkä hullulta, et hankitaan eka monilla sadoilla tuhansilla euroilla ensin moottoripyöriä, sit hankitaan kokoontumistiloja, jossa saadaan hengaa kimpassa, ryyppäillä ja pitää hauskaa. Eli rakennetaan ihan hemmetin kalliit kulissit, jotta voidaan aloittaa se väitetty rikoksien tekeminen.

Eikä Suomessa edes ole mitään järjestäytynyttä rikollisuutta.

Sillä tavalla ku sitä EU:n alueella tarkoitetaan.

Suomen päättäjillä ja poliisilla on lähteny käsistä nää. Ku ei keksitä mitään muuta mihin ne rahat käytetään, nii jahdataan moottoripyöräkerhoja. Ja poliisi tekee itsekin rikoksia. Helsingin huumepoliisi on täynnä rikollisia.

Sit poliisit raiskaa alaikäisiä lapsia tuolla virkamerkkejä esitellen, nii onhan se vähän kummallista et me ollaan se rikollisjärjestö. En tiedä miten nää kansalaiset on aivopesty mukaan tähän paskaan et poliisit on aina oikeassa. Tai siihen, et mitä iltapäivälehdet kirjoittaa niin se olis täyttä totta.

Arman: Koetteko, että olette perhe?

Janne: No joo. Tässä on paljon kavereita. Mut toisaalta kun on eri paikkakunnilla eri ihmisiä, joita ei näe kovin usein niin osa jää vähän vieraammiksi. Sit on iso ryhmä ihmisiä, ketkä on läheisimpiä ja joiden perheidenkin kanssa oot tekemisissä, niin siinä mielessä kyllä. Kerho merkitsee elämäntapaa. Aluks se ei ollu sitä, mut tänä päivänä on sitoutunut tähän hyvinkin pitkälle, niin tää on elämäntapa, joka tuntuu ihan normaalilta elämältä. Tähän on tottunu, niin tän näkee eri tavalla ku ulkoapäin.

Mehän annetaan ulospäin ihan selkee signaali, et me ollaan moottoripyöräke rho, käytetään samanlaisia tunnuksii yhteenkuulumis en takia.

Jos et pidä meistä, niin älä pidä.

Ei meit kiinnosta. Ei me ehkä haluta olla samanlaisia ku sä.

Ei me haluta olla samanlaisia ku tavallinen Esa. Ei me haluta tehä samanlaisia juttuja ku muut tekee. Antakaa meiän tehä meiän juttuja. Antakaa meiän elää omaa elämää. Jos se häiritsee teitä, niin pysykää poissa meidän tieltä.

Arman: Miten sä ite päädyit kerhon jäseneks?

Janne: Oli pari puolituttua kaverii kerhossa.

Olin aiemmin harrastanut moottoripyöräily ä, ja sellanen vapaa elämäntyyli miellytti.

Ehkä kiehtoikin. Nuorempana ennen kaikkea. Näiden tuttujen kautta opin tuntee enemmän porukkaa sieltä. Sit hankin moottoripyörän, ison Harrikan, ja sen jälkeen vasta liityin kerhoon. Me ei kunnioiteta auktoriteetteja. Tehdään mitä ite halutaan. Noudatetaan omia sääntöjä eikä väli-

Arman: Onks Cannonballeilla chaptereitä muualla ku Suomessa?

Janne: Tällä hetkellä meiltä löytyy jo chapteri Tallinnasta. Se avattiin ihan vastikään.

Arman: Mitä se ”puuhastelu” silloin 90-luvulla tarkoittaa?

Janne: Se oli perus moottoripyöräha rrastusta, niin kun nyttenki, mut se oli paljo pienempää.

Ei ollu mitään omia dösiä käytössä mitä nyt on ja ihan paskoi pyörii. Ne oli ihan surkeita romuja. Joillaki tietysti oli parempia pyöriä. Sit tuntu, et silloin ei sitä rahaakaan ollut niin paljoa käytettävissä. Ehkä sit oli semmosta porukkaa, joka oli rokkarihenkistä ja muuta. Nykypäivänä on muuttunu jäsenkunta sellaseks, että on kaikilta aloilta ihmisiä.

Nyt ku tää kerho on kasvanu nii tästä on enemmän tullu organisoituneem paa ja järjestäytyneempää, et asiat tehdään paljon paremmin, reissut suunnitellaan paremmin.

Ennen ku lähettiin reissuihin nii hyvä et pyörät oli ees kunnossa tai et laivaliput oli varattu.

Nykyisin joku suunnittelee majoitukset, toinen suunnittelee ruoat ja muut. Ku on enemmän porukkaa niin ne pitääki suunnitella. Meillä on Helsingissä kerran viikossa viikkokokous, jossa keskustellaan edellisen viikon menneistä tapahtumista ja seuraavan viikon tulevista tapahtumista.

Jos kertsillä pitää tehdä jotain remonttii niin suunnitellaan sitä tai esim. tulevia reissuja.

Sit on pyörien hankkimista ja perusasioita.

Jos jollain on huono taloudellinen tilanne, niin tuetaan niiden perheitä. Ku meilläkin on yhellä kaverilla 4–5 lasta, eli iha sairaasti.

Sit poliisin mielestä tääkin on järjestäytynyttä rikollisuutta, kun tuetaan vankilassa olevan perheen vaimoa tai lapsia.

19

Docendo Kummeli Book design Tuomas Marjamäki

Pirkanmaalaisen jätkäporukan videohölmöilyt johtivat suosittuun sketsisarjaan, menestyselokuviin ja -näytelmiin. Vuosien varrella Kummelilta on syntynyt paljon legendaarista musiikkia sekä yleiskieleenkin tarttuneita hokemia.

Timo Kahilainen, Olli Keskinen sekä kaikki Heikit Silvennoisesta Helaan ja Vihiseen kertovat totuuden 25 pellevuodestaan. Miten Mauno Ahonen, Matti Näsä, Speedy ja Saku sekä moni muu suosikkihahmo sai alkunsa? Miksi ohjelman nimeksi tuli juuri Kummeli eikä Kusipäät? Miksi Vihinen on aina alasti?

Kummelit puhuvat rehellisesti, mutta pilke silmäkulmassaan pitkän uransa huipuista ja karikoista.

Jos olet aina rakastanut Kummelia tai jos et ole ikinä voinut sietää sitä, tämä kirja on tarkoitettu juuri sinulle.

Kirjan kirjoittaja Tuomas Marjamäki (s. 1978) on tietokirjailija, toimittaja ja Apu-lehden toimituspäällikkö.

Selvä-miehet.

Kitulahden vahakabi

netti.

Graafinen suunnittelu Pekka Sell.

”Jumankauta taas uus kirja!

Missä välissä mää sen luen, kun yöpöydällä oottaa n kolme lukematonta Piltema katalogia?”

– Matti Näsä

”Just tästä kirja sta mää en osaa sanoa yhtään mitään.”

– Jaakko Parantaine n

”Tuija, täällä on monta ihanaa kuvaa Helasta.

Hyi, Vanajastakin!”

– Satu

”Mahaan sattuu.

Rivit hyppii silmi ssä.

Ei saa naurua loppu maan.”

– Potilas Saarinen

ISBN 978-952-291-179-7

77.49 Jaakko Parantainen ja Eero Kakko.

Jakke ja Sepi.

NÄYT ETÄÄN IHAN KAIKKI Syksy 1992 – kesä 1993. Pyynikin-toim istolla pelataan Tetristä ja syödään einespizzoja.

Joskus kovan paineen alla syntyy timantteja, joskus Mauno Ahonen.

www.docendo.fi

Viihdeohjelmien uusi päällikkö, Veikko Kosken seuraaja Ari Meriläinen oli luottanut Porkkana Ryhmään, ajanut vaikean sopimuksen läpi ja pannut jopa oman asemansa peliin. Sen jälkeen hänellä oli Kummelille pieni toive.

– Pojat, olen aika paljon tässä teitä jelpannut. Voisitteko vähän kertoa, mitä te meinaatte tehdä?

Meriläinen siis halusi sketsien käsikirjoituksia nähtäväkseen jo etukäteen. Ajatus otettiin Porkkanan päässä kauhulla vastaan. Jos kolme ensimmäistä jaksoa jotain oli opettanut, ainakin sen, ettei Kummeli toimi paperilla.

Miehet tekivät työtä käskettyä ja kirjoittivat ideoita ja selvityksiä kaiken kaikkiaan 34

eri sketsistä.

Sähkömiehet

Cover silk-touch laminated and UV-varnished figures

”Kodin sähkömiehet” puuhailevat voimavirran kanssa, korjaavat leivänpaahdinta kylvyssä, tekevät näppäriä jakorasioita jne.

Kirkasotsaiset, hyväntuuliset kaverit ovat jatkuvien sähköiskujen kohteina, mutta eivät häkelly.

Efektimies Tuulennopea efektimies elää efekteistä.

Toimii oikeastaan minkälaisissa tilanteissa tahansa: voileivän tekoa, musiikin kuuntelua, asiointia kaupassa.

43

KUKK AHATT UTÄDEILLE K AUHISTELTAVAA VIHINEN: Tuli aika kova buusti, kun Vesa-Matti Loiri ilmoitti, että oli rooli mikä tahansa, hän tulee heti. Kuvauksiin saapuessaan hän oli lukenut koko sarjan käsikirjoituksen, vaikka itse esiintyi vain yhdessä jaksossa. Vesku teki työnsä niin pieteetillä, että rooli oli suoraan hatussa. Käsikirjoitusplaria hän ei tarvinnut lainkaan.

Loiri näytteli yhdessä Ilmari Saarelaisen kanssa Dunlop- ja Tretorn -nimisiä avaruusolentoja jaksossa Uhka avaruudesta. Suorituksensa jälkeen hän ilmoitti olevansa vastaisuudessakin kummelien käytössä aina kun on tarvetta.

KUKK AHATT UTÄDEILLE K AUHISTELTAVAA 1995–200 2. Lapset nukkumaan, Kummeli heittäytyy anarkistiseksi.

Siveyden sipuleita itkettää, kun Jukka Emil Vanaja pääsee vauhtiin.

Ylikomisario, lääkäri emeritus ja laamanni saa kolmiosaisen trilogiansa.

Televisioon kummelit halusivat palata, mutta ohjelman piti olla jotain muuta kuin tavallinen sketsisarja. Pidemmät tarinat olivat tuttuja Kummelin elokuvallisista sketseistä sekä Kummeli Storiesista. Nyt, kun joukossa oli myös ammattikäsikirjoittaja, tuntui luontevalta miettiä jatkuvajuonista draamasarjaa.

Tältä pohjalta luotiin Lihaksia ja luoteja. Kummelin poliisisarjassa seurataan kuvitteellisen Päärynämäen poliisilaitoksen etsivien seikkailuja kieroja rikollisia vastaan.

Lihaksien ja luotien visuaalinen maailma kumpusi 1970-luvulta, mihin viittasi myös sarjan musiikki. Kesken rikosten selvittelyn poliisit vetäytyivät välillä kellariin bänditreeneihin soittamaan suosikkisävelmäänsä Hill Street Bluesin tunnusta.

Kummelia oli tähän asti voitu pitää koko perheen ohjelmana. Suuri osa sketseistä nauratti perheen pienimpiäkin, joiden saattoi turvallisin mielin antaa katsoa viihdettä ainakin aikuisten valvonnassa. Lihaksia ja luoteja heitti kummelit kauas hyvän maun toiselle puolen.

Lihaksista ja luodeista tuli hävytön ja röyhkeä sarja. Ja niin tekijät olivat sen tarkoittaneetkin.

Se oli vastaveto Samppanjaa ja vaahtokarkkeja -tyyppisille sarjoille, joissa puitiin helsinkiläisten

120

121

Kummeli-fanien keskuudessa Lihaksia ja luoteja odotettiin hieman hämillään. Osa vanhasta yleisöstä pöyristyi heti ensimmäisen jakson nähtyään.

KAHILAINEN: Muistan istuneeni taksissa, kun kuski kysyi ihan suoraan, että mitä te sellaista paskaa teette. En saanut sanaa suustani.

Vihaiset katseet kohdistuivat paljolti Heikki Vihiseen, joka oli tullut ja pilannut koko Kummeliryhmän. Vanaja oli luonnollisesti voimakkaimman kritiikin maalitaulu.

VIHINEN: Kakkosen jakkupukunaiset olivat kauhistuneita siitä, miten ne sympaattiset kummelit olivat ottaneet sellaisen hirviön porukkaansa.

Lihaksia ja luoteja sai tyrmäävän vastaanoton myös TV2:n johdolta, joka ei katsonut tämänkaltaisen underground-ohjelmiston sopivan koko perheen televisiokanavalle. Katsojaluvut laskivat parilla sadalla tuhannella katsojalla tv-Kummelin lukemista.

Välikäteen joutui ohjaaja Matti Grönberg, jolla oli taas melkoinen työ puhua Porkkana Ryhmän puolesta Tohlopissa. Siinä hän kuitenkin onnistui, sillä Kummeli palasi draamasarjojen pariin vielä kahdesti.

Kaksi vuotta Lihaksien ja luotien jälkeen vuonna 1998 Päärynämäen poliisiaseman henki siirrettiin uuteen ympäristöön, arkkiatri Volmari Kuulapään (Kahilainen) johtamaan yksityissairaalaan – todellisuudessa Lempäälässä sijaitsevaan Vaihmalan Hoviin. Poliisisarjasta kummelit ottivat mukaan vain Jukka Emil Vanajan, joka oli ylentynyt ylikomisariosta lääkäri emeritukseksi. Muita Lääkärit tulessa -sarjan hahmoja olivat potilas Pertti Mela (Hela), eläinlääkäri Väinö Kärsäkäs (Silvennoinen), kirurgi Urmas Syväniemi (Esko Roine), yleislääkäri Sulo Könttä (Jyrki Kovaleff) ja sihteeri Kristiina Isomunkki (Mari Turunen).

124

Lääkärit tulessa -sarjan arkkiatri Kuulapää on yksi Timo Kahilaisen omista suosikkihahmoista. Heikki Hela antoi kasvot ammattipotilas Pertti Melalle. Jurismia!-sarjassa Kari Väänäsen esittämä opettaja tapasi lakimiehet Kalervo Kollin ja Sami Lyhkäsen.

125

Docendo, book publishing Pate Ikurista Book design

(

1) i ku rista se ka ikk i alko i

(Ennen vanhaan Ikurissa, säv. Kankaanpää,

Pauli Antero Mustajärvi

Heinäkuussa 2016 60-vuotissyntymäpäiväänsä juhlinut Mustajärvi on edelleen iskussa. Täysissä voimissaan on myös miehen luotsaama Popeda-orkesteri, joka kellottaa vuosittain satakunta esiintymistä suomalaisilla keikka- ja festarilavoilla. Keikkailun ohessa Mustajärvi julkaisi kymmenennen sooloalbuminsa ”Taivas on täynnä”. Vuonna 2015 hänet palkittiin maineikkaalla Iskelmä Finlandia -palkinnolla. Ikääntyminen ei näy miehen menossa eikä pyöri mielessä, mutta on tuonut mukanaan ajatuksen siitä, että itselleenkin voi hyvällä omallatunnolla ottaa aikaa.

PATE Ikurista

Jo liki 40 vuotta kestänyt ura suomirokin huipulla on muovannut Pate Mustajärvestä kaikkien tunnistaman hahmon. Mustajärvi on mies, jonka jokainen suomalainen uskoo tuntevansa, mutta jonka siviiliminä, Pauli, on onnistunut säilyttämään yksityisyytensä vuosikymmenten julkisesta pyörityksestä huolimatta.

”Tuli Suolapää Ikurin Pirttiin ja kertoi uutisen Kohta heittäytyi lievään flirttiin kanssa rouva Nuutisen Mullon tallissa parikin Jawaa ja ostin kortonkin Kohta naiset on sulaa laavaa, onhan mulla se Nortonkin”

Pauli Antero Mustajärvi

( Bändi niMeltä popeda )

(

popeda oli Bändi, joka kiersi yMpäri suoMea koko ajan aktiivisesti. oli häät tai hautajaiset, popeda oli keikalla. Bändi halusi herättää pahennusta, ja onnistui siinä loistavasti.

”Pate on rooli- ja työminä, laulaja, näyttelijä ja viihdyttäjä, mikä milloinkin. Pate ja Pauli elävät symbioosissa, jossa kumpikin tietää paikkansa”, sanoo Pauli. Tässä kirjassa hän kertoo tarinoita elämästään, työstään ja harrastuksistaan sekä siitä, millaista on Pauli Mustajärven arki.

ISBN 978-952-291-271-8

KL 78.99

Tätä kirjaa on kirjoitettu Ikurissa, Mustajärvellä ja lukuisilla keikkamatkoilla eri puolella Suomea.

Kirjoittavana apuna on toiminut tiedottaja Tina Finn ja kirjan huikeasta kuvituksesta vastaa Mustajärveä parin vuosikymmenen ajan kuvannut Harri Hinkka.

Mustajärven muistelot edustavat sitä totuutta, jonka hän totuutena muistaa.

Ikurista

Graafinen suunnittelu Pekka Sell, Kannen kuva © Harri Hinkka, takakannen kuva Kari Kaipainen

~ 39 ~

Cover silk-touch laminated, UV-varnished figures, cmyk + spot metal color Cover photo: Harri Hinkka

(

2) Bä nd i

niM eltä po pe da

tehdään yksi soololevy (ja kuinkas sitten kävikään)

( patentOitu Mies )

Se oli ensimmäinen rock­keikka, jonka tuolloin 12­vuotias Kangasjärvi näki ja etenkin kuuli.

– Olin aikoinaan tosi kova Popeda­fani. 90­luvulta lähtien, kun tein jo itsekin töitä musiikin parissa, tiet Paulin kanssa kohtasivat aina silloin täl­

”Palle and the boys, mitä meillä olla vois, Jos ei olis rokkenrollia

löin festarien bäkkäreillä.

Myöhemmin Kangasjärvi oli mukana Paulin Ukkometso­ ja Ajan päivin,

Olis kivitalot, joo ja olis ammatit, ja joskus saunailtoja, Voi jee voi jestas jumalaare”

ajan öin ­levyillä. Mustajärven albumin tuottaminen merkitsi Kangasjär­ velle yhden haaveen toteutumista.

– Tietysti aina on mahtava aloittaa hommat uuden kokoonpanon kanssa.

Mutta eipä surrata pOijjaat, sanO peräMies anderssOn. niin kauan lauletaan kun jOku kuulee ja kuuntelee.

(Palle and the boys, säv. sov. Hautamäki san. Mustajärvi,

Siinä on oma positiivinen jännityksensä. Nyt opin tuntemaan Paulin uudella tavalla. Huomasin, että olemme molemmat siviilissä vähän ujoja. Yhteistyö toimi, ja ammatillinen kunnioitus oli molemminpuolista, kertaa Kangas­ järvi.

Mustajärvelle levyn teko oli aiempien sooloprojektien tavoin ”jollain tavalla vapauttavaa”. Sooloura on mahdollistanut miehen kasvun moni­ puoliseksi artistiksi ja antanut Popedan Patelle luvan kasvaa aikuiseksi.

Aikuisen miehen ajatuksiin mahtuu muutakin kuin tissit, pillu ja pullo.

Siispä soololevyille on valikoitunut sofistikoituneita, taiteellisiakin kappa­ leita, joiden taustalla on kuultavissa harvemmin rokkibändissä kuultuja instrumentteja, kuten puhaltimia, banjoja ja viuluja.

– Välillä on mukava saada tehdä musiikkia, joka ei heti ensi kuulemalla räjäytä vaikkuja korvista, luonnehtii Mustajärvi.

Levylle tulevat kappaleet oli valittu reilun 60:n levy­yhtiölle lähetetyn

raapustin Mustalla tussilla oMaa suosikkiBiisien listaa. perkele, joku päivä Mää vielä levytän nää Biisit.

demon joukosta.

Demojen raakkausprosessissa sivuun lensivät ensimmäisenä popeda­ maiset ”äijäkappaleet”. Biisivalinnoista vastasivat Paulin lisäksi tuottaja Mikko Kangasjärvi, äänittäjä Jani Viitanen, Ratas Musicin Aapo Helman ja Epe Helenius. Ensimmäisessä otannassa miehet erittelivät tarjonnasta kahdentoista kappaleen A­ ja B­listat, joita sitten lähdettiin kuuntelemaan uusin korvin. Uusista sovituksista vastasi Kangasjärvi, jonka ansiosta muu­ tama solistin jo alustavasti dissaama kappale päätyi sittenkin levylle.

~ 190 ~

~ 191 ~

san. Leskinen)

~ 68 ~

~ 69 ~

Mikkonen)

Docendo Näin tehtiin Iron Sky – Making of Iron Sky Book design

luku 2

Samuli Torssonen: Avaruusromua

Jussi Lehtiniemen konseptipiirros Valkyria-hyökkäysaluksesta. Tämä alus on halkaisijaltaan 50 metriä.

Haasteita

Teron näkökulmasta yhden vuoden mittaiseksi venynyt myöhästyminen ei varmasti ollut kovin lupaava enne. Timoa taatusti mietitytti ankarasti se, miten itse elokuvan tehosteet olisi mahdollista toteuttaa tällä pienellä tiimillä aikataulussa ja laadukkaasti. Olikin selvää, että tuolloinen tiimi ei riittänyt ja sitä piti lähteä uudistamaan ja kasvattamaan.

Toiseen teaser-videon tekoon saimme mukaan tulevan elokuvatiimin kaksi tärkeintä palasta: Juuso Kaaren ja Jussi Lehtiniemen. Juuso otti vastuulleen kompositoinnin ja Jussi mattemaalauksen ja konseptoinnin.

Itse pystyin keskittymään pelkästään 3D-puolelle ja tiimin vetämiseen.

Teaseri 2 oli teknisessä mielessä todella haastava ja auttoi koko tiimiä ymmärtämään liian raskaan 3D-tuotannon vaarat – ja miten raskautta pystytään keventämään mattemaalaustekniikoilla. Kakkosteaseri saatiin kai-

Timo Vuorensola, Tero Kaukomaa, Samuli Torssonen, Jarno Puskala, Pekka Ollula & janos Honkonen

Jussi Lehtiniemi suunnittelemassa pienempää, tutkimuslentoja varten tarkoitettua Rheingold-alusta, halkaisija 25 metriä.

kista haasteista huolimatta lähes aikataulussa valmiiksi vuoden 2009 Cannesin festivaaleille. Siitä huolimatta ilmassa roikkui Suuri Kysymys: jos selvisimme seitsemän kuvan mittaisesta teaseristä rimaa hipoen kahdessa kuukaudessa, miten ihmeessä selviäisimme koko elokuvan edellyttämistä 800 kuvasta vuodessa?

Tero Kaukomaa ilmaisi tämän huolensa minulle moneen kertaan. Toki oli selvää, että tiimiä piti huomattavasti kasvattaa itse elokuvan tehostetuotantoa varten. Mutta mitään takeita ei tietenkään ollut siitä, että löydämme tiimiin tarpeeksi päteviä ihmisiä ajoissa. Tästä epävarmuudesta johtuen päätimme Teron kanssa lähteä tutkimaan vaihtoehtoja tehosteiden teon osittaiseen ulkoistamiseen.

5000 miestyöpäivää tai me kolme

Iron Skyn tehostekuvapurku eli Exceliin listattu arvioitu työmäärä pyöri noin 5000

14 · Näin tehtiin Iron Sky

Näin tehtiin Iron Sky

· 15

Näin tehtiin

Iron Sky

luku 4

Timo Vuorensola: Ideasta tarinaksi ja tarinasta käsikirjoitukseksi

MIESTEN VUORO

Kuten kaikki parhaat suomalaiset ideat, myös ajatus Iron Skysta syntyi saunan lauteilla, joskus vuoden 2005 synkimpinä ja lumisimpina hetkinä. Olimme jälleen lopetelleet yhden loputtomista Star Wreckin kuvauspäivistä ja tulimme suomalaisittain rentoutumaan saunaan ja lätisemaan päivän kuvauksista, elokuvan tilasta ja hörppimään muutaman saunaoluen. Jarmo Puskala

eli kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan internetiä

ajatuksen ensimmäistä kertaa ilmoille heitti, ohimennen suupielestään viskatessaan löylyä lauteille – että mitäpä jos tehtäisiin elokuva kuunatseista.

Vaikka ajatus kuulostaa jo lähtöjään järjettömältä, kyse on kuitenkin melko tunnetusta salaliittoteoriasta, jota on pyöritelty aina toisen maailmansodan loppupuolelta niin pseudotieteellisessä ufokirjallisuudessa, pulp-kirjallisuudessa kuin vakavasti otetta2.

1. Jussi Lehtiniemen tekemä luonnos natsien ufoksi.

2. Natsien kuuführeriä Wolfgang Kortzfleischia esittää Udo Kier.

3. Jussi Lehtiniemen hahmotelma natsimoottoripyöräilijästä kuussa

Ensimmäistä kertaa ajatuksen heitti ilmoille Jarmo Puskala, ohimennen suupielestään, 1.

vissa tutkimusaineistoissakin. Selvää on, että Hitler ei koskaan lentänyt kuuhun, mutta kuumatka oli yksi Hitlerin suurista pitkän aikavälin tavoitteista, eikä suinkaan niistä hulluimpia. Rakettiteknologian kehitys oli nimenomaan natsitiedemiesten aikaansaannoksia, ja V2-raketteihin perustuvalla teknologialla myös amerikkalaiset lopulta laskeutuivat kuuhun vuonna 1969. Ei siis mikään ihme, että tämä hieman salailtu, mysteerejä ja mahdollisuuksia täynnä oleva salaliittoteoria on kiehtonut scifi-yleisön mieliä pidempään.

Mutta kiistatta ajatus on naurettava.

Ja kovaa sille tuona synkkänä talviyönä multisiltalaisen saunan lauteilla naurettiinkin. Aloimme huumorilla viskellä ”kuunatsielokuvan” elementtejä: natsiufoja, Udo Kier kuu-führerinä, Laibachin musiikin säestämänä... Ideoita oli rutkasti. Ja syy oli selvä: ajatus kuunatseista on loistava idea

elokuvalle. Se on visuaalinen, siinä on populaarikulttuuriset ja historialliset juuret – ja se kuulostaa oudolla tavalla tutulta.

Idea kuitenkin haihtui löylyjen myötä kylmään pakkasyöhön ja jäi lepäämään. Siihen palattiin seuraavan kerran vasta vuotta myöhemmin, kun Star Wreck oli osoittautunut jättimenestykseksi ja aloimme toden teolla pohtia, mitä seuraavaksi tekisimme.

ENSIMMÄISET HAHMOTELMAT

Samulin johtamana pallottelimme ideoita jos mihinkin suuntaan siitä, minkä elokuvan tekisimme seuraavaksi. Lopulta Samuli löi nyrkin pöytään ja päätti, että jatkamme Star Wreckin linjalla: seuraava Tuotantoyhtiö Energian elokuva olisi Star Wreck 7. Tuolloin tiimimme rakenne oli erilainen: Star Wreckissä apulaistuottajana ja -ohjaajana vaikuttanut Atte Joutsen oli aktiivisemmin mukana, tietenkin allekirjoittaneen, Samuli

viskatessaan löylyä kiukaalle – Että mitäpä jos tehtäisiin elokuva kuunatseista.

3.

ESIPUHE Kaikki alkoi Star Trekistä.

ElEtään kEvättä 1992. 13-kEsäinEn tampErElaispoika samuli torssonEn juoksEE huonEEsEEnsa ja avaa tiEtokonEEn. takaraivossa hyrrää EdEllEEn juuri tElkkarista nähty uusin star trEk -Elokuva. hän käynnistää dEluxE paint ii -ohjElman ja avaa tiEdoston nimEltään ”star WrEck”.

Suora leikkaus vuoteen 2005.

Samainen herra, nyt 13 vuotta vanhempana, juoksee elokuva­ teatteriin juuri poltettu DVD taskunpohjaa edelleen lämmittäen.

Monisatapäinen yleisö odottaa teatterin hämärässä, kun teksti Star Wreck: In the Pirkinning nousee majesteettisen musiikin saattelemana ruudulle.

Kaikki alkoi Star Wreckistä.

Myöhemmin tekijäryhmä nousee lavalle vastaamaan raikuviin aplodeihin. Mutta he eivät ole siellä yksin. Heidän taka­ naan seisoo monituhatpäinen osallistujajoukko – sekalainen seurakunta tietokonenörttejä, elokuvaharrastajia ja scififaneja – jotka ovat jokainen kantaneet kortensa kekoon ja auttaneet

jättimäisessä, seitsemän vuoden ilmaistuotannossa eri maailman kolkista. Star Wreck teki historiaa olemalla ensimmäinen yhteisöl­ lisesti tuotettu, markkinoitu ja levitetty pitkä näytelmäelokuva.

Se oli myös ensimmäinen koskaan internetissä ilmaiseen levitykseen julkaistu pitkä elokuva ja keräsi liki kymmenen miljoonaa katsojaa seuraavien viiden vuoden aika­ na. Se toimi ponnahduslautana tekijäryhmälle, joka löi hynttyyt yhteen kokeneen tuottajan kanssa ja lähti maailmanvalloitusretkelle seuraavalla elokuvallaan Iron Sky. Tämä kirja kertoo siitä, miten Iron Sky syntyi ja siitä, miten kaksi ikuista kiistakumppania – elokuvateollisuus ja internet – solmivat välirauhan ja hyötyivät toisistaan.

Näin tehtiin Iron sky

Cover design by Zeniitti for reason of pre-marketing needs

36 · Näin tehtiin Iron Sky

Näin tehtiin Iron Sky

· 37

Näin tehtiin Iron sky

· 163

Julia Dietze on

Renate Richter Julia Dietze on kovassa nosteessa oleva Hän näytteli 1 ½ ritter Ja on

saksalainen näytteliJätär Ja malli.

Juuri keskiaikakomeDiassa

esiintynyt lukuisissa saksalaisissa elokuvissa Ja tv-sarJoissa.

Hänen Harrastuksiaan ovat

mm. esteratsastus Ja kung fu.

·7

162 · Näin tehtiin Iron sky

Docendo Book cover design teemu PotaPoff

Julius Konttinen

Yรถn sankarit Kasvoja punaisen Kรถyden taKaa

Kuningatar

Arja

ammattina

artisti Arja Koriseva | Hellevi Pouta

Photos: MVphotos

Photo: Julius Konttinen

ki Virkki Juh Juhaa Virk

n AN un UaN e rR pE v aP hA S oV SOLH tu t a m a a r effa

LEFFARAAMATTU

yli

0 100 CMYK

Bookjacket printed on packaging paper / Series of images for the cover

Photo: Aleksi Manninen

Docendo Yhdeksän kuukautta elämästäni Book design

4. Isäkin on täällä!

Kukkuu!

Kati Rajasaari Yhdeksän kuukautta elämästäni – Raskausajan päiväkirja

Raskausaika on kuin väliasema ennen lapsen syntymää.

Odotustilassa kaikkia hermostuttaa. Yhdeksään kuukauteen liittyy niin laaja kirjo tunteita, kehon muutoksia, murheita ja iloja, että tulevien vanhempien on hyvä saada purkaa niitä johonkin, tässä tapauksessa lukemalla toisten kokemuksista ja kirjoittamalla omistaan.

Tässä kirjassa on tehtäviä tulevan vanhemmuuden tueksi. Älä stressaa, kaikkea ei tarvitse täyttää. Jos joku sivu ahdistaa, vaihda kevyempiin aiheisiin, ota hyvä asento sohvalla ja rentoudu. Jotkut tehtävät sopivat hyvin myös kumppanillesi.

Miten saat miehesi täyttämään kirjan sivuja?

Turvaudu herkkään ja haavoittuvaiseen olotilaasi, vetoa hänen vastuuseensa lapsen toisena huoltajana ja iske kirja hänen käteensä. Tuleva vauva hermostuttaa ja mietityttää yhtä lailla tulevaa isää, joten kirja palvelee myös häntä ja parisuhdettanne.

Kirjassa on huomioitu omassa osiossaan erityiset odottajat ja erilaiset raskausajat esimerkiksi sairaan lapsen odottajat, yksinhuoltajat, kahden kulttuurin perheet ja raskaus keskenmenon jälkeen.

Kati Rajasaari on turkulainen kirjailija, joka on työskennellyt sekä lastensuojelussa että kouluissa.

Yhdeksän kuukautta elämästäni

Kati Rajasaari

5. Sinä, vauvani, olet todellinen!

Raskausajan päiväkirja

Seuraava viitteellinen lista on avuksesi suunnittelussa. Kirjaa listaan hankitut tavarat rastilla ja vedä ylitse ne, joita et tarvitse. Voit myös kirjoittaa tuotteen perään, mistä aiot ostaa sen, mitä se maksaa ja millaisen haluat. Vertaile hintoja, mitä maksaa tuote uutena ja käytettynä. Saatat säästää hyvin paljon hankkimalla tai kierrättämällä vanhaa.

Raskausaika: Tukisukat Selkää tukeva vyö Äitiysvaatteet, äitiystoppatakki

| 98

Pesänrakennuspuuhat Muistan, kun minulta kysyttiin minkä väriseksi sisustan vauvanhuoneen. Meillä oli kaksio.

Hyvä, kun saatiin hoitopöytä mahtumaan keittiön nurkkaan.” ”Varmaan kaikki vauvan tarvikkeet olivat valmiina ennen esikoisen syntymää... ihan kuin sitä sitteriä ja matkarattaita olis muka tarvinnut heti laitokselta tullessa :) Ehkä eniten turhake meille jostain ilmestyneistä kapineista oli konttauskypärä. Sitä on käytetty lähinnä naamiaisasuna lasten kasvettua. Ajatusta tulok-

CMYK

KL 59.751

kaasta hellien silitin kaikki pikku bodyt ja muut kaappiin valmiiksi (sen jälkeen niitä ei enää sitten koskaan ehtinytkään silittää, eikä kyllä paljoa muutakaan), sellaista pientä pesänlaittoa. Ennen toisen lapsen syntymää tuntui, että kaikenlaista pitäisi saada valmiiksi, vaikka opiskelin, kävin töissä ja jouduin vuodepotilaaksi murtuneen häntäluun vuoksi.

Siitä toivuttuani heiluin sitten keittiötikkailla ikkunoita pesten ja muuta kaikkea "pakollista" tehden, kun vauvan syntymän jälkeen ei muka ehdi...”

”Ostin kaiken mahdollisen esikoistani varten vaipparoskiksesta koliikkikeinuun. Olin helppo kohde. Pelkäsin kai niin paljon, että kaikki kaatuu käsiin, että olisin voinut ostaa mitä vain.

Toisaalta ostokset valmistivat minua ja miestäni tulevaan koitokseen.”

Lastenvaunut Hoitopöytä/taso Turvakaukalo Kehto/pinnasänky/äitiyspakkauksen laatikko Patja Peitto/unipussi Froteinen, muovitettu lakana Lakanat, pussilakanat Vaipat Harsoliinat Kylpyamme Itkuhälytin Tutti Tuttipullo Hiusharja, kynsisakset Rintapumppu Liivinsuojukset Imetysliivit Äidinmaidonkorvike

Terveyssiteet jälkivuodon varalta Talkki, perusvoide Kylpylämpömittari Pehmeä pyyhe Hoitoöljy Hoitolaukku Puhdistuspyyhkeet Digitaalinen kuumemittari Suppoja, särkylääkkeitä Nenänniistäjä (Nenä-Friida) Ensipupu, leluja, helistimet, kuvakirja, mobile, puuhamatto Kantoreppu Kantoliina Toppahaalari, toppahanskat ja -tossut, villa-asu, kypärämyssy ja lämmin lakki (talvivauvalle) Bodyt, potkupuvut, sukat, lakki, villatakki Makuupussi vaunuihin Vauvakirja

Sukulaisilta saatua:

Mitkä ovat tämän ajan ”kuumimpia” lasten­ vaate­ ja tarvikemerkkejä ja ­tuotteita?

Kirpputorilöytöjä: Mitä aiot kierrättää eteenpäin?

Uutena hankittu: Mitä et aio ostaa?

Millainen on vauvasi ensimmäinen vuode?

8. Viimeiset hetket ennen syntymää

CMYK

Supistuspäiväkirja

Syntymä

H-hetki lähestyy. Voit kirjata tai antaa kumppanisi kirjata ennenaikaiset supistukset seuraavalle sivulle tai viime hetket ennen sairaalaan lähtöä. Niiden kirjaaminen auttaa sinua arvioimaan sairaalaan lähdön tarpeen ja ovat muisto viimeisistä hetkistä ja tunnoista.

Rv ………………………………………………………………………………

Päivämäärä

klo

fiilikset

……………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………

Päivä ……………………………………………………………………………

Klo ………………………………………………………………………………

Syntyi meidän …………………………………………………………………!

………………………………………………………………………………………

Illustration: Harri Heikkanen

Dobbler sydänäänien kuunteluun Lämpötyyny (supistuksiin, selkäkipuihin) Raskausarpivoide, närästyslääke Lastenhoidosta kertovaa kirjallisuutta

Lapsen tuloa varten:

Kuvitus: Harri Heikkanen Graafinen muotoilu: Pekka Sell www.docendo.fi

ISBN 978-952-291-083-7

5. Sinä, vauvani, olet todellinen!

Tehtävä:

………………………………………………………………………………………

| 156

……………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………

Urakka on ohi!

……………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………

Saapuneet onnittelut (tekstarit, kortit, puhelut):

………………………………………………………………………………………

Lähettäjä

……………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………

Onnea synnytykseen!

viesti

99 |

Jyväskylän university Continuing Professional Development Centre, 25th anniversary book Graphic design

1982–2007 Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus

S I S Ä L LY S

Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus 1982–2007

Lukijalle .......................................................... .............................................. 4 Täydennyskoulutuskeskus maakunnan ja maan kehittämistyössä ... 5 Täydennyskoulutuskeskus tänään ............................. ............................ 6 Täydennyskoulutuskeskuksen virstanpylväitä matkan varrelta ........ 7 Täydennyskoulutustoiminnan käynnistyminen .............................................. 7 Kasvuvuosista ydintoimintoihin ............................. ....................................... 9 Täydennyskoulutuskeskuksen nykytoimintojen kehitys ..................12 Kasvatuksen ja opetuksen toimiala ............................. ................................ 12 Koulutuksen vaikuttavuus............................. .............................................. 14 Avance Johtamiskoulutus: mistä tullaan, mihin mennään? ........................... 16 Koulutuksen vaikuttavuus............................. .............................................. 19 Julkishallinnon johtamisesta kehittämiskoulutta jaksi .................................. 20 Koulutuksen vaikuttavuus............................. .............................................. 23 Täydennyskoulutuskeskus ponnahduslautan a ...................................25 Avoimesta korkeakoulusta avoimeksi yliopistoksi ....................................... 25 Chydenius-Instituutti: Täydennyskoulutus yksiköstä yliopistokeskukseksi ... 26 Yrittäjäkursseista yliopiston rekrytointipalveluih in ...................................... 27 Jyväskylä Congresses............................. ..................................................... 28 Kansainvälistyvästä työstä Oy UniServices Ltd ............................................ 29 Strategiklubi ry .......................................................... ................................. 30 Koulutusinnovaatioita ja kokeiluja ............................. ..........................31 Kielikoulutusta vuosina 1986 – 1992 ............................. ............................. 31 Suomi toisena kielenä –alan opettajankoulutus ........................................... 31 Ympäristöalan koulutus ............................. ................................................. 32 Solut – soveltava luonnontiede ............................. ...................................... 32 Jyväskylän kesäyliopisto ............................. ..........................................33 Liite: Täydennyskoulutuskeskuksen johtajat 1982 – 2007........................... 34

Vaikuttavaa koulutusta 25 vuotta

J

Lukijalle

Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskesk us on toiminut 25 vuoden ajan ja kokenut matkan varrella monia vaiheita. Mukaan on mahtunut kiivaita kasvun vuosia, organisaation sisäisiä muutoksia ja uudelleenorganisointej a. Täydennyskoulutuskeskuksen yrittäjyyttä kannustava ja innovatiivinen ilmapiiri on tarjonnut mielenkiintoisen kasvu- ja testauspaikan monille yliopiston asiantuntijoille.

Vuosien varrella tuhansissa koulutusohjelmissa ja kursseilla on saatu uusia oivalluksia ja koettu uusia ahaa-elämyksiä, oppimisen iloa ja tuskaa. Avance MBAn ohjelmissa on rakennettu strategioita uusille liiketoimintamalleille ja -toiminnoille. Maakuntastrategia-ohjelmissa on luotu otollista ilmapiiriä kuntien yhteistyölle ja tuleville kuntaliitoksille. Monet asiantuntijat ovat saaneet tukea omaan ammatilliseen kasvuunsa ja kehittymiseensä lukuisissa PD-ohjelmissa.

Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskesk us on toiminut ponnahduslautana niin avoimen yliopiston kuin Chydenius-Instituutink in kasvulle. Täydennyskoulutuskeskuksen suojissa ovat syntyneet niin Jyväskylä Congresses, Oy UniServices Ltd kuin Strategiklubikin. Yrittäjäkurssien ja Aura-projektin kehittämistyön pohjalta on rakennettu yliopiston rekrytointipalvelujen toiminta-ajatus.

Kädessäsi oleva täydennyskoulutuskeskuksen 25-vuotisesta taipaleesta kertova julkaisu ei ole kattava historiakirjoitus. Se kuvaa käännekohtia, välähdyksiä ja virstanpylväitä, joita matkan varrella on kohdattu.

Otteeltaan tämä on enemminkin kuvaava ja nopealla tempolla eteenpäin kulkeva kertomus tapahtuneesta kuin yliopistollinen analyysi siitä tehtiinkö oikein vai väärin.

Paljon jää kertomatta ja monien toimintaan vaikuttaneiden ja mukana olleiden nimi on jäänyt mainitsematta. Yhteinen kiitos kuuluu kuitenkin erityisesti kolmelle taholle.

Ensiksi täydennyskoulutuskeskuksen henkilökunnalle, joka on motivoituneesti rakentanut laadukasta täydennyskoulutusta joustavasti ja jatkuvasti uutta kehittäen. Toiseksi asiakkaille, jotka ovat ottaneet oppimisen ja kehittämisen haasteen vastaan lukuisissa ohjelmissa ja tapahtumissa. Kolmanneksi yliopistolle ja erityisesti sen johdolle, joka on antanut tukensa ja uskonut täydennyskoulutuskesk uksen toimintaan sen monissa eri vaiheissa.

Toimituskunta

4 5

1982–2007

25 vuotta

25 vuotta

Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus

Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus

Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus

J

Täydennyskoulutuskeskus maakunnan ja maan kehittämistyössä

Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskesk uksen neljännesvuosisatainen historia heijastelee pioneerihenkeä. Perustamalla keskuksen yliopisto halusi vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan ja alueellista sitoutuneisuuttaan jo paljon ennen teemojen nousua korkeakoulupoliittiseen keskusteluun. Aikuiskoulutuksen laatuyksikköstatuksen saaneen ja monin tavoin palkitun yliopistomme on todettu kuuluvan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kärkiyliopistoihin maassamme.

Yhteystiedot: Jyväskylän yliopisto Täydennyskoulutuskeskus Puh. (014) 260 1211 (vaihde) info@cec.jyu.fi www.cec.jyu.fi

Täydennyskoulutuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2009-2012 ilmaistu tahtotila kiteyttää onnistuneesti keskuksen perusajatuksen:”Täyden nyskoulutus keskus on vahva elinikäisen oppimisen ja yliopistollisen täydennyskoulutuksen keskus, joka kehittää ja koordinoi yliopiston täydennyskoulutusta. Se tarjoaa tulevaisuutta ennakoivia, laadukkaita ja joustavia koulutuspalveluja sekä yksilöille että organisaatioille yhteistyössä kansallisen ja kansainvälisen verkoston kanssa. Koulutus perustuu uusimpaan oppimisteoreettiseen osaamiseen ja on asiakas- ja työelämälähtöistä.”

Postiosoite: PL 35 40014 JYväSKYLäN YLIOPISTO Käyntiosoitteet: ● Matarankatu 6, 3. krs.

– Johto ja toimisto – Johtamiskoulutus – Organisaatioiden kehittäminen ● Ailakinkatu 7 – Kasvatus- ja opetusala

Tahtotila ankkuroituu moderneihin tarpeisiin: elinikäiseen oppimiseen, yhteistyöverkostojen luomiseen sekä asiakas- ja työelämälähtöisyyteen. Työelämän ja toimintaympäristön rajut muutokset ovat nostaneet elinikäisen oppimisen koulutuksen aallonharjalle. Samalla koulutuksen painopiste on kallistumassa aikuiskoulutukseen, mikä takaa täydennyskoulutukselle kysyntää.

Keskuksen vahvin valtti on yliopistollisuus.

Se merkitsee tieteellisyyttä ja luotettavuutta, mikä on merkittävä kilpailuetu monenkirjavilla koulutusmarkkinoilla.

Teoria ja käytäntö kohtaavat ihanteellisella tavalla silloin, kun

1 26

6 7

Cover picture: ”Suvisaariston mänty”, Kirsi Neuvonen.

Photography: Petteri Kivimäki

koulutuksen suunnittelu ja toteutus tapahtuvat yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Koulutus perustuu vahvaan kehittämisideologiaan ja pitkiin asiakassuhteisiin.

Koko Jyväskylän yliopiston tavoin täydennyskoulutuskeskus on aktiivinen alueellinen toimija ja vahva valtakunnallinen vaikuttaja. Keskuksen toiminta esimerkiksi pohjoisen Keski-Suomen hyväksi on saanut runsaasti kiitosta. Johtamiskoulutuksesta on vuosien mittaan kehittynyt valtakunnallinen brändi. Vahvaa osaamista on myös opettajankoulutuksessa, jonka kysyntä on kasvamassa koulutusviennin auettua. Alueellisuuden ja valtakunnallisuuden lisäksi keskuksella on siis näköpiirissä myös uusia kansainvälisiä toimintamahdollisuuks ia.

Vahva profiloituminen, keskittyminen ydinosaamiseen, monitieteisen yliopiston vahvuuksien hyödyntäminen, joustavat rakenteet, laatu- ja asiakaskulttuurin jatkuva kehittäminen ja toiminnan kannattavuus turvaavat menestyksen myös vastaisuudessa. Keskus on jo tottunut toimimaan siinä kulttuurissa ja siinä markkinassa, johon muu yliopistolaitos on vasta siirtymässä.

On ollut ilo seurata täydennyskoulutuskesk uksen kehitystä. Olen kiitollinen myös siitä, että sain aikanaan arvokasta tuntumaa yritysmaailmaan luennoidessani johtamiskoulutuksessa. Esitän yliopistomme aikuiskoulutuksen lippulaivalle parhaimmat onnentoivotukset 25-vuotisen toiminnan johdosta ja toivotan mitä parhainta menestystä seuraavien vuosikymmenien valloitukseen.

Aino Sallinen Jyväskylän yliopiston rehtori