Keskusteltava myös yksityistämisestä Elinkeinoelämän järjestöissä näköalapaikoilla vaikuttava Kiiskinen katsoo, että maamme taloudellinen tilanne on kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden ongelma. Yrittäjien ja yritysten pitää hänen mielestään olla talkoissa mukana saattamassa maamme taloutta ja velkaantumista kuntoon. Toimenpiteiden pitää kuitenkin olla kohtuullisia, oikeudenmukaisia ja tasapuolisia. Yrityksiäkään ei voi rasittaa liikaa. – Julkisia palveluita koskevat päätökset on tehtävä jatkossa kantokyvyn mukaan. Kyse on julkisen talouden tasapainosta ja siitä, onko meidän keskusteltava myös palveluiden yksityistämisestä, jos kerran niihin ei ole varaa, eikä niistä haluta luopua, Kiiskinen pohtii. Hänen mukaansa yksityistämisen mahdollisuudesta olisi käytävä avointa keskustelua ja tässäkin asiassa pitäisi nostaa kissa pöydälle.
Kiiskinen toistaa sen useiden muidenkin suusta kuullun toteamuksen, että elämme taloudellisesti epävarmoja aikoja. Esiin nousee jatkuvasti uusia hälyttäviä viestejä eurooppalaisessa mittakaavassa, eikä kenelläkään ole tällä hetkellä selkeää visiota siitä, miten tilanne pitäisi hoitaa kunnialla maaliin. – Ainoa, mikä on varmaa asioiden kuntoon laittamisessa on se, että vapaaehtoisuus on mukavampaa kuin pakko. Vyötä pitää kiristää ennen kuin joku toinen tulee ja kiristää, Kiiskinen tähdentää.
kutuksesta. Kun osinkoverotusta kiristetään ja yhteisöveroa lasketaan, päästään nollasummaan, Kiiskinen sanoo. Yrittäjän ja palkansaajan verotusta vertailtaessa edellinen vaikuttaa tietenkin kohtuulliselta – kun huomioon ei oteta yritystoimintaan liittyviä riskejä. – Eivät asiat ole huonosti, mutta muun muassa omaan yritykseen sijoittamisessa on vielä epäkohtia. Omaan yritykseen sijoittamista pitää kannustaa ja näille sijoituksille on saatava myös tuottoa, Kiiskinen korostaa.
Verotuksen kannustavuus varmistettava
Realistista kasvua
Vaikka Kiiskinen onkin valmis vyönkiristykseen, niin joistakin näkökulmista perheyritysten etuja valvovassa järjestössä on edelleen pidettävä kiinni. – Kun puhutaan omistajuudesta, puhutaan yrittäjän ja yhtiön verotuksen yhteisvai-
Kasvu on tällä hetkellä talouskeskustelussa jonkinlainen muoti-ilmiö. Kiiskisen mukaan menestyminen toisinaan tarkoittaa kuitenkin sitä, että yritys säilyy entisellään ja työllistää. – Toisin sanoen joissakin tilanteissa yrityksen täytyy juosta kovaa pysyäkseen edes paikallaan. Kiiskinen huomauttaa,
Kiiskisen K-kauppiasperhe Esa Kiiskinen on toiminut K-kauppiaana yli 20 vuotta. Alalle hänet johdatti oikeastaan oma Saija-vaimo, jonka isällä oli K-kauppa. – Työskentelin kopiokonemyyjänä ja illat täyttelin maitokaappia vaimon isän kaupassa. Sitten huomasin olevani esimieskoulutuksessa, Kiiskinen naurahtaa. Kiiskisen pariskunta valitsi 1980-luvun lopun lamatunnelmissa alakseen ruokakaupan jo siitäkin syystä, että he arvelivat ruuan menevän kaupaksi suhdanteista riippumatta. Töitä tehtiin yhdessä alussa ja tehdään edelleen. Pariskunta omistaa yrityksen puoliksi. Lapsia on kolme, joista vanhin poika päätti viime keväänä lukion, ja on nyt välivuoden kaupassa töissä. Myös perheen toinen, 17-vuotias poika on tehnyt kaupassa kesätöitä. Perheen kuopus, 13-vuotias tytär olisi katraasta innokkain K-kauppiaan alku, mutta ikä estää palkkatyön vielä jonkin aikaa. Kiiskinen pitää yhtenä Perheyritysten liiton toiminnan tärkeimmistä osa-alueista Next generation –toimintaa. – Ei muissa elinkeinoelämän järjestöissä edes puhuta seuraavasta sukupolvesta. Yhteiskunnan kehitys, perusyrittäjyys ja kasvu ovat kiinni tulevista sukupolvista. Liitossa tehdään tältä osin erittäin tärkeää työtä tulevaisuuden eteen, Kiiskinen korostaa. K-kauppiaillekin näkökulma on ajankohtainen, koska K-Kauppiasliitto viettää ensi vuonna 100-vuotisjuhlaa. Keskustelua käydään parhaillaan siitä, miten K-kauppiasliitto kehittyy seuraavat sata vuotta.
Saija Kiiskinen työskentelee puolisonsa Esa Kiiskisen kanssa K-supermarket Kontumarketissa. – Yhteistyömme on luontevaa ja sujuvaa. Meille samassa työpaikassa työskentely sopii.
10 Perheyritys_3_2011_2.indd 10
7.10.2011 12.09