Perheyritys 3/2011

Perheyritys 3 • 2011 • Perheyritysten liitto ry

Yrittäjäperheen Jenni ja Joonas Keskinen: Sisarukset vaativat toisiltaan enemmän kuin muilta Sivu 4–7

Perheyritykset ja vedenpuhdistuksen megatrendi Sivut 20–23

Tuore väitös ruotii perheyrityksiä mediassa Sivut 28–29

1 Perheyritys_3_2011_2.indd 1

7.10.2011 12.08

Perhe yritys

www.perheyritystenliitto.fi

3 • 2011

Esa Kiiskinen johdatti kauppiaat Perheyritysten liittoon.

s. 8–11

Pääomasijoittaminen: Johanna Jouhki ja Tuula Antola yhdistivät osaamisensa.

M

s. 16–19

Isä ja tytär Nurminen arvioivat toisiaan, itseään ja perheyrityksen syvintä olemusta.

..

.

3 4 8 12 14 16 20 24 25 26 28

31 34 35 36 37 JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki puhelin: 075 325 4200, faksi: 075 325 4249 s-posti: jasenpalvelu@ perheyritystenliitto.fi verkkosivut: www.perheyritystenliitto.fi

Pääkirjoitus.

Ravintolakolmion seuraajapolvi on kasvanut tiskikoneen käynnistäjästä johtajuuteen.

Järjestöjohtajat tentissä: K-kauppiasliiton Esa Kiiskinen haluaa nostaa kissan pöydälle.

Lyhyesti.

Sydän kädessä: Pauli ja Anne Nurminen.

Omistajaperhe bisnesenkelinä.

Heikki Salmela ja Jari Paasikivi kertovat vedenpuhdistusbisneksen mahdollisuuksista.

Krista Elo-Pärssinen: Suurlähettiläitä ja kuvernöörejä.

Matti Vanhanen: Historia lisää ymmärrystä.

Tulossa ja Puheenjohtajan huomio!

Mediatutkimusta: Tuore väitös selvitti, miten perheyritykset muuttuivat riistokapitalisteista työllistäjiksi.

Uudet jäsenet.

Pohjola: Sijoitusmarkkinoiden käännekohtia.

Roschier: Riita lähestyy – mitä teen?

CapMan: Huippusuorituksia etsimässä.

Nitro: Avataan ovet asiakkaille verkossakin.

PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Talvitie Tätä numeroa ovat avustaneet Tapio Neva ja Hanna Ojanpää OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@ perheyritystenliitto.fi

Tämä G-Print-paperi on valmistettu vastuullisesti ja ympäristö huomioiden.

s.14–15

TAITTO SEK Loyal Oy PAINOPAIKKA Newprint Oy, Raisio ISSN-TUNNUS 1795-8075

Yhteistyökumppanit CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Nitro Oy, Pohjola Pankki Oyj, PWC Oy, Roschier, SEK

2 Perheyritys_3_2011_2.indd 2

7.10.2011 12.08

>PÄ ÄKIRJOITUS Omituisen rohkeita juttuja Nordean pääomistaja Nalle Wahlroos kiinnitti hallitusammattilaisten juhlassa esittämässään puheessa huomion tärkeään asiaan – perheyrityksiin. Wahlroos totesi Kauppalehden mukaan perheyhtiöiden olevan ”omituisuus nykyisessä talousjärjestelmässä”.

Kuka tai mikä tahansa ei pääse Nallen provokaatioiden sisällöksi – perheyhtiöiden onkin syytä olla saamastaan huomiosta ylpeitä.

Mieluummin omituinen kuin merkityksetön. Ja mieluummin avointa keskustelua kuin puskista huutelua. Nallen lisäksi ilmapiiriä tuulettavat rohkeasti muutkin.

K-kauppiasliiton puheenjohtaja Esa Kiiskinen arvioi sivulla 10, että ”vapaaehtoisuus on mukavampaa kuin pakko”. Perheyritysten liiton hallituksessa ja EK:ssa vaikuttava, vuoden kontulalaiseksi valittu K-kauppias Kiiskinen pohtii monien muiden

Mieluummin omituinen kuin merkityksetön.

Ja mieluummin avointa keskustelua kuin puskista huutelua.

tavoin, millä keinoilla talous laitetaan kuntoon. Kiiskinen uskaltautuu pohtimisen lisäksi lausumaan näkemyksensä myös julkisesti. Vyötä olisi hänen mielestään viisainta kiristää itse ennen kuin sen tekee joku muu.

Mutta samalla, kun vyötä vedetään vapaaehtoisesti tiukemmalle ja vatsaa sisään, voidaan hyvin työntää hiukan rintaa rottingille.

– Ei yritysten toimintaa johdeta hallitusohjelman avulla.

Ja nyt matalasuhdanteessa kannattaa investoida, jos suinkin on siihen varaa, muistutti Broman Groupin toimitusjohtaja Harri Broman PL:n valtuuskunnan seminaarissa.

Tämäkin voi jonkun mielestä olla omituista. Niin tai näin – hallitusohjelman julkistamisen jälkeen hiukan matalapaineisessa ilmapiirissä käyty keskustelu sai Bromanin kommentista uudenlaista potkua. Kriittisyys yhteiskunnallista päätöksentekoa kohtaan on paikallaan, mutta kielteisyyttä on hyvä välttää.

Kotimaisten omistajaperheiden pääomasijoitustoiminta nousee esiin uudella tavalla. Tuore väitös (s. 28) monipuolistaa mielikuvaa perinteisestä perheyrityksestä ja avaa aiempaa kattavamman näkökulman perheiden omistamisen kansantaloudelliseen merkitykseen. Työllistävyyden lisäksi esiin nousee perheiden ja sukujen rooli uuden yritteliään toiminnan mahdollistajina ja kehittäjinä.

– Jotta kaikki voisivat hyvin, rahan pitää kiertää. Pitää teettää työtä ja luoda työpaikkoja, muistuttaa Johanna Jouhki sivulla 18.

Thominvest on kiinnostava esimerkki siitä, miten vanhasta perinteisestä perheyhtiöstä on kehittynyt muun muassa lupaaviin, pieniin yrityksiin investoiva bisnesenkeli. Jouhki muistutti haastattelua tehtäessä, että uuteen mukaan lähtevän sijoittajan on osattava olla samaan aikaan jalat ilmassa ja realisti.

Kyseessä saattaa olla omituisen hyvä ja uutta luova yhdistelmä.

Samanlaisesta uusiutumisesta kertovat Heikki Salmela (s. 21) ja Jari Paasikivi (s. 22), joiden yrityksissä panostetaan tulevaisuuden megabisnekseen – vesiosaamiseen.

– Tulevaisuudessa tästä voi tulla vaikka miljardibisnes. En minä sitä odota, mutta se on mahdollista, Salmela toteaa.

Omituisen leppoisalla tavalla rohkea asenne.

Eveliina Talvitie

3 Perheyritys_3_2011_2.indd 3

7.10.2011 12.08

Pöytä on katettu – Keskisen ravintoloitsijaperheessä lusikoita on riittänyt, mutta kultaiset sellaiset ovat jääneet näkemättä. Sisarukset Jenni ja Joonas ovat nuoresta iästään huolimatta ehtineet kerryttää työkokemustaan jo vuosien ajan – tiskaajasta liiketoimintayksikön johtoon.

4 Perheyritys_3_2011_2.indd 4

7.10.2011 12.08

Teksti Hanna Ojanpää Kuvat Rami Salle

u – kovalla työllä Ravintolakolmio-ryhmän perustaja Heimo Keskinen on tehnyt mittavan uran korttelikapakan pitäjästä pääkaupunkiseudun nimekkäiden ravintoloiden omistajaksi.

Tänä päivänä mukana yrityksen johdossa ovat myös omat lapset, Jenni ja Joonas Keskinen.

Lapset kuvaavat isäänsä visionääriksi, joka osaa viedä asiat käytännönkin tasolle. Tyhjästä aloittanutta yrittäjää

on siunattu myös vahvalla matikkapäällä, mistä on ollut apua yrityksen laajentuessa. Ja paljon onkin tapahtunut Kuhmoisten pojalle. ”Isä oli jo ajatellut ryhtyä autokoulunopettajaksi, mutta työ kantatien varrella sijaitsevassa motellissa jatkuikin opintoihin Perhossa. Ensimmäisen ravintolan isä hankki Valkeakoskelta, toisen Tampereelta. Bisnes siirtyi Helsin-

5 Perheyritys_3_2011_2.indd 5

7.10.2011 12.09

hyvä, että teemme työtämme eri ravintoloissa, vaikka onhan Jenni joskus ollut hetken minun esimieskin. Tuleva yhteinen työelämä näyttää molemmista kuitenkin valoisalta ja uskomme, että tulemme jatkossakin johtamaan ravintoloita hyvässä yhteisymmärryksessä.”

Ilmaista lounasta ei ole olemassa

Joonas Keskinen: 27-vuotias sinkku Kontulasta, kokki ja restonomi. Harrastukset: golf, tennis, keilaus ja lumilautailu.

kiin vuonna 1983, kun yritys osti Helmi Grillin Kontulasta. Nyt ravintoloita on 16”, Jenni valottaa yrityksen taustoja.

Tytär tunnistaa itsessään isänsä piirteitä ja allekirjoittaa ainakin teesin, että ”jos jotain tehdään, niin tehdään sitten kunnolla”. Sen sijaan yhteisiä luonteenpiirteitä Joonaksen kanssa saa hakea. ”Yö ja päivä me ollaan. Minä olen ehtinyt mennä kymmenen kertaa puuhun, kun Joonas vielä pohtii. Joonas taas miettii liikkeet tarkemmin, mutta sitten kun päätös on tehty, niin se ’runnotaan’ päättäväisesti läpi.”

Pikkuveli komppaa, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että hyötyäkin Jennistä on ollut. Isosisko on silotellut polkua työelämässä, auttanut ja ohjeistanut. ”Ainahan me ollaan nahisteltu ja siitä saadaan myös joskus kuulla. Samalla me kuitenkin vaaditaan toisiltamme enemmän kuin muilta, mikä omalta osaltaan vie meitä myös eteenpäin. Pitkässä juoksussa on ihan

Yrittäjäperheen vesoina Jenni ja Joonas ovat kasvaneet toiminnan mukana ja imeneet itseensä yrittäjyyden henkeä. Lapsuutta ei ole kuitenkaan tarvinnut viettää ravintoloiden keittiössä, sillä Päivi-äiti oli kotona lasten ollessa pieniä. Mukaanpääsy tukkukauppaan oli pienille lapsille vain jännittävä reissu. ”Ensimmäisen kerran äiti tuli virallisesti mukaan ravintolatyöhön 90-luvun laman aikaan. Pystyimme rivejä tiivistämällä säästämään kuluissa ja loppujen lopuksi äiti viihtyikin monta vuotta Weeruskan lounastarjoilijana.

Sittemmin äiti on autellut lähinnä yrityksen markkinointitoimissa”, Jenni kertoo.

Perillisiä ei ole koskaan painostettu jatkamaan perheyrityksessä, molemmilla vahva halu on syntynyt itsestään. Mutta helpolla ei ole kumpikaan päässyt. Jenni muistelee, kuinka hän 11-vuotiaana hevostyttönä halusi ostaa hoitoponilleen varusteita. Siihen aikaan haaveena oli vielä tulla ratsastuksenopettajaksi. ”Menin isälle sanomaan, että tarvitsisin rahaa eli töitä. Sen verran sain apua, että isä järjesti minulle työpaikkahaastattelun Wenlan ravintolapäällikön kanssa. Sain töitä ja toimin tiskaajana muutaman tunnin päivässä. Palkan lisäksi sain lehtipihvin ranskalaisilla.”

Myös Joonaksen ensimmäiset työkokemukset syntyivät tiskiharja kädessä. Jalkojen alle sen sijaan tarvittiin viinikori – olutkori oli liian matala – jotta poika ylettyi painamaan tiskikoneen nappia.

Osa-aikainen kiertolaisen työ ravintolasta toiseen – koululaisena ja myöhemmin opiskelijana – jatkui vuosia. Tiskikoneen takaa työ siirtyi salin puolelle ja pikkuhiljaa vastuuta kertyi enemmän. Sekä Jenni että Joonas ovat opiskelleet restonomeiksi, Joonas myös kokiksi: ”Tosin tiesin jo varhain, että minun uraa ei tehdä keittiön puolella, vaan asiakaspalvelun parissa”.

Oppia eri tahoilta Merkittävä käänne Ravintolakolmion historiassa tapahtui viime kesänä, kun Valkeakosken ajoilta yrityksen toiminnassa vahvalla ammatillisella panoksella mukana ollut pankinjohtaja Martti Tyynismaa jäi eläkkeelle.

”Päädyimme silloin siihen, että pärjäämme tällä kokoonpanolla. Minä valmistuin juuri sopivasti Haagasta viime vuonna ja olen päässyt nyt todenteolla työntekoon kiinni”, Joonas kertoo. Jennin työura lähti virallisesti käyntiin jo vuonna 2003 mukanaan isänsä opit: ”Virheitä saa tehdä, mutta samaa ei kahta kertaa.”

Joonaksen vastuulle siirtyi ravintola Lasipalatsin toimitusjohtajuus sekä Ravintolakolmio-ryhmän keskitetty markkinointi. Lisäksi vastuulla on myyntipalvelun johtaminen. Jennin harteille on oman liiketoiminta-alueensa lisäksi tullut myös Ravintolakolmio-ryhmän hallinto. ”Olen saanut hyvää oppia – pienimuotoisesti tosin – niin hallitustyöstä, politiikasta kuin viranomaistoiminnasta Kontulan Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajana. On ollut myös mielenkiintoista huomata, kuinka aktiivisia paikalliset pienyrittäjät ovat suhteessa toisiinsa ja lähialueensa kehittämiseen.”

Jenni Keskinen: 30-vuotias restonomi, asuu Itä-Helsingissä, avoliitossa keittiöpäällikön kanssa, perheessä koira. Harrastukset: lenkkeily, golf kerran kesässä, uusimpana windsurfing.

6 Perheyritys_3_2011_2.indd 6

7.10.2011 12.09

Hyvää oppia perheyrittäjyydestä nuoret ovat viime vuosina hakeneet myös Perheyritysten liiton Nextin tapahtumista. Joonas kävi ”strategisen johtajuuden” -koulutusohjelman vuosi sitten ja sai sovittua tämän vuoden illallisravintolat Ravintolakolmio-ryhmän ravintoloihin. ”Tämä nyt on vähän vitsi, mutta hyvät markkinointitilanteet kannattaa aina hyödyntää.

Meitä ei tule koskaan näkymään naistenlehtien kansissa, mutta yrityksen kannalta oikeaa näkyvyyttä täytyy osata käyttää edukseen”, Joonas naurahtaa, mutta jatkaa vakavampana: ”Nextin tapahtumissa löytyi heti oikea sävel muiden kanssa. Vaikka yritykset ja taustat ovat hyvinkin erilaisia, meitä kaikkia yhdistää yhteinen tekijä eli perheyritys.”

Aika aikaansa tai sitten ajan kanssa Lopullista sukupolvenvaihdosta yrityksessä saadaan vielä odottaa. Lapset ovat pienestä pitäen tottuneet siihen, että isä tekee paljon töitä

eivätkä he osaa kuvitellakaan tämän jäävän laakereille lepäämään. Eikä kenelläkään ole mitään nykyistä kokoonpanoa vastaan. Yrityksen kasvu jatkuu entisestään ja uusia ravintoloita on seuraavan kahden vuoden aikana tulossa kaksi.

Matikkapäälle on siis tarvetta jatkossakin.

Isän opit voisi perillisten mielestä tiivistää vastuunkantoon ja luottamukseen. ”Luottamus joko on tai ei. Me pyrimme siihen sataan prosenttiin. Niin pahaa paikkaa ei pitäisi tulla, että työntekijät eivät uskaltaisi soittaa minulle”, Joonas kiteyttää.

Siitä nuoret ovat tyytyväisiä, että ovat opettaneet isänsä siinä määrin tekniikan ihmeisiin, että sähköposti ja muistitikku kuuluvat jo vakiovarusteisiin. Ravintolakolmion paljon hyödyntämä sosiaalinen media sen sijaan antaa vielä odotuttaa. ”Tiedoksi vaan isälle, että häntä odottaa blogikirjoittajan pesti myöhemmin syksyllä, kun avaamme kotisivuillemme blogin ajankohtaisista tapahtumistamme”, Joonas myhäilee.

Perhe viettää yhdessä tiivisti aikaa myös

vapaa-ajalla: isä grillaa ja äiti toivoo, että työasiat jäisivät keskusteluissa vähemmälle. Isän kanssa yhteistä aikaa Jenni viettää lenkkipoluilla, Joonas saunanlauteilla. Silloinkin puheenaiheet usein kääntyvät myyntilukuihin tai kannattavuuslaskelmiin. Työpaikoillaan Jenni ja Joonas pitävät kuitenkin huolen siitä, että henkilöstön kuullen isä on Heimo tai tuttavallisemmin Hemppa. ”Mutta puhelimessa lukee toki edelleen, että iskä soittaa”, Jenni toteaa. n

>FA K TA Ravintolakolmio-ryhmä • Perustettu Valkeakoskella vuonna 1979 (Ravintolakolmio Oy).

• Perustaja Heimo Keskinen. Lapset Jenni ja Joonas Keskinen.

• 16 ravintolaa. Vuoden 2013 lopussa 18.

• Parisensataa työntekijää.

7 Perheyritys_3_2011_2.indd 7

7.10.2011 12.09

Joissakin tilanteissa yrityksen t채ytyy juosta kovaa pysy채kseen edes paikallaan.

8 Perheyritys_3_2011_2.indd 8

7.10.2011 12.09

Teksti Eveliina Talvitie Kuvat Susa Junnola

Esa Kiiskinen:

Yritysten on voitava luottaa tulevaisuuteen Perheyritysten liitossa, Elinkeinoelämän keskusliitossa ja K-kauppiasliitossa vaikuttava Esa Kiiskinen haluaa, että maamme poliittiset päättäjät pidentävät yritystoimintaan liittyvien päätöstensä aikajännettä.

– Yritysten pitää voida luottaa tulevaisuuteen. On yrityksiä, jotka ovat toimineet jo sata vuotta. Myös tällä hetkellä pitää olla uskallusta lähteä rakentamaan yrityksiä, joiden on tarkoitus toimia seuraavat sata vuotta, Esa Kiiskinen tähdentää.

Hän peräänkuuluttaakin poliittisilta päättäjiltä yritysten toimintaa edistäviä toimenpiteitä.

– Poliittisilla julistuksilla ilman konkreettisia toimia tulevaisuutta ei kuitenkaan rakenneta, Kiiskinen huomauttaa ja lisää, että yrityksissä siedetään kyllä myös epävarmuutta tiettyyn rajaan saakka.

Kiiskisen mielestä päättäjien olisi syytä kuitenkin pitää kohtuus mielessä. Yritysten toimintaa ei tässä taloudellisessa tilanteessa pidä vaikeuttaa. Esillä olleeseen kysymykseen osinkoverotuksen kiristämisestä Kiiskisellä on jämerä kommentti. – Sen takia yritykset eivät lopeta toimintaansa.

Hyvällä asialla Yli 20 vuotta K-kauppiaana toiminut Kiiskinen valittiin K-kauppiasliiton puheenjohtajaksi marraskuussa 2007.

EK:n yrittäjävaltuuskunnan varapuheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2011. Perheyritysten liiton järjestö-

jäseneksi K-kauppiasliitto liittyi vuonna 2009, kun liittojen välisissä keskusteluissa oli todettu, että liitoilla on lukuisia yhteisiä intressejä.

– Olin kuuntelemassa EK:n ja PL:n yhteisessä seminaarissa puheenjohtaja Anne Bernerin puhetta. Hänen esittämänsä näkemykset kolahtivat heti, Kiiskinen kertoo.

Näkemykset kolahtivat varmasti siksikin, että K-kauppiaista 80 prosenttia on perheyrittäjiä. Sukupolvelta toiselle kauppapaikat eivät K-ryhmässä kuitenkaan periydy. Sen sijaan varallisuus ja ideologia periytyvät. Ainakin useimmiten.

– Monet K-kaupat toimivatkin jopa neljännessä sukupolvessa. Näin ollen muun muassa perintöverotuksessa on näkökulmia, jotka yhdistävät K-kauppiaat Perheyritysten liiton ajamiin asioihin, Kiiskinen painottaa.

Hänen mukaansa noin 800 K-ruokakauppiasta kilpailevat osuustoiminnan kanssa. Onkin tärkeää, millaisin ehdoin K-kauppiasyrittäjät voivat siirtää omaisuuttaan seuraavalle sukupolvelle.

– Perheyritysten liiton edunvalvonta on meidän kannaltamme hyvällä asialla ajaessaan sukupolvenvaihdokseen liittyviä yhteiskunnallisia asioita perheyritysten näkökulmasta, Kiiskinen toteaa.

9 Perheyritys_3_2011_2.indd 9

7.10.2011 12.09

Keskusteltava myös yksityistämisestä Elinkeinoelämän järjestöissä näköalapaikoilla vaikuttava Kiiskinen katsoo, että maamme taloudellinen tilanne on kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden ongelma. Yrittäjien ja yritysten pitää hänen mielestään olla talkoissa mukana saattamassa maamme taloutta ja velkaantumista kuntoon. Toimenpiteiden pitää kuitenkin olla kohtuullisia, oikeudenmukaisia ja tasapuolisia. Yrityksiäkään ei voi rasittaa liikaa.

– Julkisia palveluita koskevat päätökset on tehtävä jatkossa kantokyvyn mukaan. Kyse on julkisen talouden tasapainosta ja siitä, onko meidän keskusteltava myös palveluiden yksityistämisestä, jos kerran niihin ei ole varaa, eikä niistä haluta luopua, Kiiskinen pohtii.

Hänen mukaansa yksityistämisen mahdollisuudesta olisi käytävä avointa keskustelua ja tässäkin asiassa pitäisi nostaa kissa pöydälle.

Kiiskinen toistaa sen useiden muidenkin suusta kuullun toteamuksen, että elämme taloudellisesti epävarmoja aikoja. Esiin nousee jatkuvasti uusia hälyttäviä viestejä eurooppalaisessa mittakaavassa, eikä kenelläkään ole tällä hetkellä selkeää visiota siitä, miten tilanne pitäisi hoitaa kunnialla maaliin.

– Ainoa, mikä on varmaa asioiden kuntoon laittamisessa on se, että vapaaehtoisuus on mukavampaa kuin pakko. Vyötä pitää kiristää ennen kuin joku toinen tulee ja kiristää, Kiiskinen tähdentää.

kutuksesta. Kun osinkoverotusta kiristetään ja yhteisöveroa lasketaan, päästään nollasummaan, Kiiskinen sanoo.

Yrittäjän ja palkansaajan verotusta vertailtaessa edellinen vaikuttaa tietenkin kohtuulliselta – kun huomioon ei oteta yritystoimintaan liittyviä riskejä.

– Eivät asiat ole huonosti, mutta muun muassa omaan yritykseen sijoittamisessa on vielä epäkohtia. Omaan yritykseen sijoittamista pitää kannustaa ja näille sijoituksille on saatava myös tuottoa, Kiiskinen korostaa.

Verotuksen kannustavuus varmistettava

Realistista kasvua

Vaikka Kiiskinen onkin valmis vyönkiristykseen, niin joistakin näkökulmista perheyritysten etuja valvovassa järjestössä on edelleen pidettävä kiinni.

– Kun puhutaan omistajuudesta, puhutaan yrittäjän ja yhtiön verotuksen yhteisvai-

Kasvu on tällä hetkellä talouskeskustelussa jonkinlainen muoti-ilmiö. Kiiskisen mukaan menestyminen toisinaan tarkoittaa kuitenkin sitä, että yritys säilyy entisellään ja työllistää.

– Toisin sanoen joissakin tilanteissa yrityksen täytyy juosta kovaa pysyäkseen edes paikallaan. Kiiskinen huomauttaa,

Kiiskisen K-kauppiasperhe Esa Kiiskinen on toiminut K-kauppiaana yli 20 vuotta. Alalle hänet johdatti oikeastaan oma Saija-vaimo, jonka isällä oli K-kauppa.

– Työskentelin kopiokonemyyjänä ja illat täyttelin maitokaappia vaimon isän kaupassa. Sitten huomasin olevani esimieskoulutuksessa, Kiiskinen naurahtaa.

Kiiskisen pariskunta valitsi 1980-luvun lopun lamatunnelmissa alakseen ruokakaupan jo siitäkin syystä, että he arvelivat ruuan menevän kaupaksi suhdanteista riippumatta.

Töitä tehtiin yhdessä alussa ja tehdään edelleen. Pariskunta omistaa yrityksen puoliksi.

Lapsia on kolme, joista vanhin poika päätti viime keväänä lukion, ja on nyt välivuoden kaupassa töissä. Myös perheen toinen, 17-vuotias poika on tehnyt kaupassa kesätöitä. Perheen kuopus, 13-vuotias tytär olisi katraasta innokkain K-kauppiaan alku, mutta ikä estää palkkatyön vielä jonkin aikaa.

Kiiskinen pitää yhtenä Perheyritysten liiton toiminnan tärkeimmistä osa-alueista Next generation –toimintaa.

– Ei muissa elinkeinoelämän järjestöissä edes puhuta seuraavasta sukupolvesta. Yhteiskunnan kehitys, perusyrittäjyys ja kasvu ovat kiinni tulevista sukupolvista. Liitossa tehdään tältä osin erittäin tärkeää työtä tulevaisuuden eteen, Kiiskinen korostaa.

K-kauppiaillekin näkökulma on ajankohtainen, koska K-Kauppiasliitto viettää ensi vuonna 100-vuotisjuhlaa.

Keskustelua käydään parhaillaan siitä, miten K-kauppiasliitto kehittyy seuraavat sata vuotta.

Saija Kiiskinen työskentelee puolisonsa Esa Kiiskisen kanssa K-supermarket Kontumarketissa. – Yhteistyömme on luontevaa ja sujuvaa.

Meille samassa työpaikassa työskentely sopii.

10 Perheyritys_3_2011_2.indd 10

7.10.2011 12.09

että esimerkiksi ruokakauppa on alana suhteellisen vakaa, ja kasvu tulee tällä hetkellä enemmänkin hintojen kuin volyymin muutoksesta.

Luottamustehtävät laajentavat näkökulmaa Luottamustehtäviä Kiiskiselle on siunaantunut, vaikka hän ei ole niitä aktiivisesti hamunnutkaan. Hänen mukaansa luottamustehtävät antavat näkökulmaa ja tuovat voimaa myös omaan tekemiseen.

– Luottamustehtävissä on parasta se, että saa aikaan jotain konkreettista. Toisinaan on osattava olla tyytyväinen osatavoitteiden toteutumiseen ja kompromisseihinkin.

– Kaikessa luottamustyössä on tärkeää lojaalisuus omaa ajattelua kohtaan. Ei voi ajaa mitään sellaista, johon ei itse usko. Ei voi lähteä barrikadeille vastustamaan verotuksen kiristämistä, jos ajattelee verotuksen olevan kohtuullisella tasolla, Kiiskinen toteaa.

Hän haluaa myös säilyttää yhteyden ”oikeaan” työhön omassa kaupassaan, K-supermarket Kontumarketissa. Tuntuma arkeen on oltava, jotta pystyy vaikuttamaan asioihin yrittäjän arjen näkökulmasta.

Sai Kontula-palkinnon Millaista palautetta kauppias sitten saa työstään? Kiiskisen mukaan paras kiitos kauppiaalle oli tuorein asiakastyytyväisyystutkimus, joka osoitti, että K-supermarket Kontumarketiin tullaan ystävällisen ja osaavan henkilökunnan takia. Kiiskisen marketissa käy päivittäin 5 000 asiakasta, parhaimpana 7 000.

Kauppias itse kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa keskustelemisen.

– Teen toki myös ”oikeita” töitä. Täytän muun muassa hyllyjä, vaikka päätyöni onkin ilmapiirin luominen henkilökunnan ja asiakkaiden keskuudessa, Kiiskinen toteaa.

Oman kaupan kehittämisen ohella Kiiskinen on osallistunut aktiivisesti myös lähiyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Vuonna 2010 Kiiskinen sai työstään Kontula-palkinnon.

Palkintoperustelujen mukaan Kiiskinen on osallistunut aktiivisesti Kontulan ja Mellunkylän yhteisöllisyyttä vahvistavaan toimintaan. Kiiskinen muun muassa johti useita vuosia Kontulan Ostoskeskuksen yrittäjäyhdistystä. Hän on myös osallistunut alueen kehittämishankkeisiin.

– Se, että tulin valituksi on ehkä yksi parhaimmista tunnustuksista, jonka olen saanut.

Valinnanhan tekevät Kontulan asukkaat. n

11 Perheyritys_3_2011_2.indd 11

7.10.2011 12.09

> LY H Y E S T I Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari:

Veronkorotusten aika ei ole nyt Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto ilmaisivat elokuussa huolensa kasvun taittumisesta ja yritysten rahoituksesta. Järjestöjen mukaan hallituksen tulisi lykätä veronkorotuksia ja nopeuttaa julkisen talouden säästöohjelmia. Lisäksi hallituksen pitäisi parantaa yritysten mahdollisuuksia saada oman pääoman ehtoista rahoitusta. Nämä toimenpiteet eivät järjestöjen mukaan vaadi hallitusohjelman avaamista ja ovat siksi suhteellisen helposti toteutettavissa.

Tämän rinnalla Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari odottavat, että hallitus saattaa voimaan hallitusohjelmassa sovitun yhteisöveron alennuksen heti vuoden 2012 alusta lähtien. Kasvua, rahoitusmahdollisuuksia ja luottamusta lisäisi tämän ohella se, että yhteisöveroa alennettaisiin hallitusohjelmassa sovittua enemmän.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa ja mitä uskottavammalla tavalla kriisin hoitostrategiasta päätetään, sitä suuremmalla luottamuksella sekä kotitaloudet että yritykset suhtautuvat tilanteeseen. Jos ratkaisut eivät tunnu haasteisiin nähden riittäviltä tai päätökset lykkääntyvät, kasvaa riski paniikkiratkaisuihin.

Tällöin myös luottamus romahtaa.

PL aktivoituu yrittäjyyskasvatuksessa ja tarjoaa kymppiluokkalaisille kesätyöpaikkoja

Mikko Pellinen palkattiin liiton jäsenpalveluvastaavaksi Filosofian maisteri Mikko Pellinen (s. 1978) on valittu Perheyritysten liiton jäsenpalveluvastaavaksi. Pellinen siirtyy tehtävään viestintätoimisto Conexion viestintäkonsultin tehtävistä. Pellisellä on perheyritystausta. Hän edusti Alavuden Puunjalostustehtaan neljättä sukupolvea ja toimi yrityksen hallituksen jäsenenä sen myyntiin saakka.

Perheyritysten liitto on ottanut yhdeksi painopisteekseen koulujen yrittäjyyskasvatuksen. Valtakunnallisen YES ry:n jäsenenä PL tukee ja kehittää yrittäjyyskasvatusta ja koulu-yritysyhteistyötä kautta maan. Aiheeseen liittyen PL on aloittanut kymppiluokkalaisten kesätyöpaikkoja koskevan hankkeen.

Perheyritysten liiton jäsenyritykset ovat sitoutuneet tarjoamaan kymppiluokkalaisille kesätyöpaikkoja.

Hanke tukee hallituksen nuorten yhteiskuntatakuu -ajatusta, jonka ensisijainen tavoite on alle 25-vuotiaan sijoittuminen työhön. Kyseessä on yhteinen työ perheyritysten yhteiskunnallisen vastuullisuuden vahvistamiseksi.

Lisätietoja Krista Elo-Pärssiseltä, krista.elo-parssinen@perheyritystenliitto.fi, puh. 0400 254 004

12 Perheyritys_3_2011_2.indd 12

7.10.2011 12.09

Suomi tarvitsee talouskasvua

Jukka Roiha valittiin vuoden liikemieheksi

Perheyritysten liitto ja SAK painottavat, että Suomi ei ratkaise talouskriisin tuomia haasteita ilman riittävää talouskasvua ja sen tuomaa työllisyyttä. Järjestöt ovat käyneet vuoropuhelua koskien kasvua, työelämää sekä omistajuutta ja aikovat jatkaa tätä myös tulevalla hallituskaudella. Järjestöt kannustavat lisäksi jäseniään käymään vuoropuhelua yrityksissä.

Järjestöt toteavat asiakirjassaan, että suomalainen hyvinvointi rakentuu tulevaisuudessakin työn, yritystoiminnan ja kestävän talouskasvun varaan. Perheyrityksissä on pitkäjänteisen toimintatavan johdosta hyvät mahdollisuudet saada aikaan kestävää kasvua.

Hyvä ja toimiva työelämä sekä osaava henkilöstö ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn selkäranka. Tuottavuutta ja innovaatioita syntyy erityisesti niissä yrityksissä ja työorganisaatioissa, joissa työntekijät voivat fyysisesti ja psyykkisesti hyvin. Työelämän laatu ja hyvinvointi ovat keskeisiä tekijöitä työssäjaksamisen tukemiseksi ja työurien pidentämiseksi.

Koko asiakirja on luettavissa: www.perheyritystenliitto.fi

Vuoden 2011 Liikemies Jukka Roiha luotsaa erästä Suomen vanhinta yhtäjaksoisesti toiminutta yritystä Lindström Oy:tä. Yritys on perustettu vuonna 1848 ja se on siirtynyt Roihan suvun omistukseen vuonna 1922.

Jukka Roiha on toiminut yrityksessä eri tehtävissä ja keskittynyt vuodesta 2008 hallituksen puheenjohtajan tehtäviin.

– Jukka Roihan johtama Lindström Oy on kaikilla mittareilla mitattuna kympin arvoinen yritys. Se on erinomaisesti johdettu, sen kannattavuus ja taloudellinen asema on erittäin vahva. Yritys on pystynyt jatkuvasti uusiutumaan ajan vaatimusten mukaan. Jukka Roihan johdolla yritys on kehittänyt konseptin, jolla palveluliiketoimintaa on kansainvälistetty erittäin kannattavasti. Yritys toimii myös yhteiskuntavastuullisesti ja se on solminut UNICEFin kanssa Puhtaan veden puolesta -yhteistyösopimuksen, toteaa Suomen Liikemies-Yhdistyksen puheenjohtaja Kustaa Poutiainen yhdistyksen Vuoden Liikemies 2011 valintaperusteluista.

Vuoden Liikemiehiksi on valittu muitakin perheyrittäjiä. Vuonna 2009 tittelin sai Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner ja vuonna 2010 John Nurminen Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Nurminen Logisticsin hallituksen jäsen ja John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen.

Perheyritysten liitto ja SAK:

Perheyritysten liitto näkyi ja kuului SuomiAreenassa Maikkarin heinäkuussa järjestämä SuomiAreena keräsi 95:een tapahtumaansa liki 18 000 vierailijaa. Perheyritysten liitto oli järjestävänä tahona kahdessa paneelikeskustelussa. Suomalaisella klubilla kysyttiin, voiko bisnes pelastaa maailman. Juontajana toimi Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi ja aihetta tuulettivat Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner, Trainers’ Housen hallituksen jäsen Jari Sarasvuo, Verso Globen toimitusjohtaja Jari Korpikoski ja Vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö.

Suomalaisen klubin paneelin jälkeen liitto näkyi ”Yrittäjyyttä puimureista Kiukkulintuihin” -paneelissa, joka veti Porin teatterin jokaista istuinta myöten täyteen. Ulkopuolelle jäi sata aiheesta kiinnostunutta. Keskustelua johti Lenita Airisto, joka etsi yrittäjyyden lokaaleja ja globaaleja vahvuuksia yhdessä Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhasen, Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbackan, Kaipauksen Tuula Antolan, Beauty Hairin Sirpa Mansnerin ja Sampo-Rosenlewin Jali Prihtin kanssa.

Perheyritysten liitto on mukana myös vuoden 2012 SuomiAreenassa.

13 Perheyritys_3_2011_2.indd 13

7.10.2011 12.09

Kuva: Susa Junnola

SYDÄN KÄDESSÄ Sydän kädessä -sarjassa perheyritysten äidit, tyttäret, isät, pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistavat mennyttä ja visioivat tulevaa.

Pauli ja Anne Nurminen Millaisia ovat ensimmäiset muistosi perheyrityksestä?

Pauli: Alle kouluikäisinä leikimme kielloista huolimatta sisareni Kiikin kanssa lastulaatikossa äidin tehdessä konttorissa pitkää päivää.

Anne: Piirsin ”taideteoksia” isän toimistossa ruudullisille kirjoitusalustoille ja ripustin niitä isän sekä silloisen konttoristimme huoneiden seinille. Päätin myös hyvin pienenä, että en aio koskaan tulla Konepajalle töihin.

Mitä asioita arvostat tyttäressäsi/ isässäsi?

Pauli: Aikaansaavuutta, tosin joskus on liikaa palloja ilmassa.

Anne: Kykyä keskittyä asioihin. Harkitsevaisuutta ja perinpohjaisuutta.

Millaiset piirteet hänessä ovat ”haasteellisempia”?

Pauli: ”Ylipääjohtajuus.”

Anne: ”Miksi tätä nyt täytyy muuttaa kun näin on aina tehty…”

Miten päädyit työskentelemään perheyritykseen?

Pauli: Koulu- ja opiskeluajan osapäivätyön kautta. Vanhemmat korostivat kyllä oman tien kulkemista, muttei minulla koskaan oikeastaan ollut muuta uraa mielessä.

Anne: Tulin 2006 lopulla Konepajalle tekemään 90-vuotisjuhlavuotta, markkinointia sekä ihan konkreettisesti juhlia. Tarkoitus oli samalla saada vahvistus perusteilleni jatkaa uran luomista täysin toisella alalla.

Mitä arvoja olet liike-elämästä halunnut tyttärellesi välittää?/ Mitä olet oppinut tai omaksunut isäsi tavasta toimia liikeelämässä?

Pauli: Avoimuutta, rehellisyyttä, lupauksista kiinnipitämistä. Henkilökunnan ja yhteistyökumppanien kunnioittamista.

Anne: Olen oppinut isältäni rehellisyyttä ja sinnikkyyttä. Järkevällä ja harkitsevalla toiminnalla luodaan pohja niin hyville kuin huonoille jaksoille.

Pauli Nurminen Syntymävuosi: 1949 Koulutus: Yo-merkonomi Suomen Liikemiesten Kauppaopistostosta ja muutama vuosi kauppakorkeassa koskaan valmistumatta.

Yritys: Hellmanin Konepaja Asema yrityksessä: Hallituksen puheenjohtaja.

Motto: Hyvä juttu!

Mikä on mielestäsi perheyrityksen ihanuus? Entä mikä on kurjuus?

Pauli: Perheyritykseen on helppo tulla, poispääseminen lieneekin vaikeampi juttu.

Anne: Mahdollisuus tehdä töitä, kehittyä ja saada tulosta aikaan luotettavimpien mahdollisten yhtiökumppaneiden kanssa. Toisaalta välillä tuntuu, että joutuu ”todistelemaan” muille, miksi on ansainnut paikkansa siinä missä on. Jälkimmäisestä pitäisi olla välittämättä.

Anne Nurminen Syntymävuosi: 1981 Koulutus: Restonomi (lähes valmistunut) Yritys: Hellmanin Konepaja Asema yrityksessä: Markkinointikoordinaattori Motto: Jos ei tee mitään, ei tapahdu mitään.

Mitä olet valmis tekemään yrityksesi menestyksen eteen? Mitkä asiat mielestäsi menestystä jarruttavat?

Pauli: Pitkää päivää. Määrätietoisuuden puutteeni.

Anne: Jokaisen yrittäjän on menestyäkseen tehtävä töitä motivoituneesti ja vaikka sitten ”yötä myöten” jos tarve vaatii. En olisi kuitenkaan koskaan valmis uhraamaan perhesuhteitani yrityksen menestykselle. Asiat pitää pystyä ratkaisemaan yrityksen asioina, ei perheen. Pitkän historian tuomat toimintatavat istuvat joskus liian syvällä toimintakulttuurissa.

14 Perheyritys_3_2011_2.indd 14

7.10.2011 12.09

15 Perheyritys_3_2011_2.indd 15

7.10.2011 12.09

Teksti Eveliina Talvitie Kuvat Rami Salle

Perheyhtiö bisnesenkelinä Johanna Jouhki käyttää sijoittamisessa järkeä, fiilistä ja perheyritysosaamista.

16 Perheyritys_3_2011_2.indd 16

7.10.2011 12.10

Aloittava yritys tarvitsee usein avukseen sijoittajan, joka aktiivisesti kehittäisi yritystä. Sijoittaja etsii puolestaan kiinnostavia ja tuottavia yrityksiä. Miten nämä kaksi löytävät toisensa? Jouhkien yhdeksi sijoituskohteeksi valikoitui tuoksuteknologiaan erikoistunut Kaipaus Finland Oy.

Kolmisen vuotta sitten Kaipaus Oy:n Tuula Antola bongasi Dreadnought Finance -sijoitusyhtiön toimitusjohtaja Johanna Jouhkin haastattelun Kauppalehdestä.

Jutussa kerrottiin, että Jouhkin sisarusten omistaman sijoitusyhtiön painopiste on hyvinvoinnissa ja hyvässä elämässä.

Rahoittajaa yritykseensä parhaillaan etsinyt Antola otti Jouhkiin yhteyttä ja tapaaminen sovittiin. Itsestään selvää sijoittajan mielenkiinnon herättäminen ei ole.

Varsin pienilläkin yksittäisillä asioilla on merkitystä.

– Selvisi, että Tuula tuntee veljeni opiskeluajoilta ja hänen lapsensa käyvät samaa koulua veljeni lasten kanssa. On huomattavasti vaikeampi lähteä mukaan uppo-outoon hommaan, jos ihmisestä ei ole mitään yksityiskohtaisempaa tietoa, Jouhki pohtii.

Jouhkin pääomasijoittaja-asenne on yhdistelmä tunnetta ja järkeä. Liikeidean pitää – totta kai – olla tarpeeksi kehittynyt ja sen pitää sopia sijoittajan kokonaisuuteen. Mutta fiilikselläkin on merkityksensä.

– Kiinnostun tietyn tyyppisistä yrityksistä, mutta kiinnostus sinänsä ei lisää resursseja.

Portfoliossa ei saa olla liikaa samassa vaiheessa olevia yrityksiä. Meillä on nyt aika hyvä kokoelma, jossa riittää tekemistä.

– Olen kovemman kautta oppinut, että jos herää vähänkään sellainen fiilis, että yrittäjän kanssa ei tule juttuun, ei kannata jatkaa. Mahdollisuuksia tulee aina uusia eikä menetettyjä kannata jäädä suremaan, Jouhki toteaa.

Rahoitusta etsivän pitää puolestaan osata vakuuttaa itsensä lisäksi sijoittaja.

– Olennaisinta on osoittaa, että itse uskoo asiaansa ja kertoo tarinan sellaisena

17 Perheyritys_3_2011_2.indd 17

7.10.2011 12.10

kuin on sen itse kokenut ja miten kokee sen jatkuvan, Antola kertoo.

Perhe enkelinä Jouhkien suvun sijoitusyhtiö Thominvestin juuret juontavat vuonna 1911 perustettuun Thomén metsätoimistoon, jonka työn jatkaja idänkauppaan erikoistunut kauppahuone Thomesto myytiin 2000-luvun alussa Metsäliitolle. Thomestoa johtanut, Perheyritysten liiton perustajajäseniin kuulunut edesmennyt L.J. ”Mylle” Jouhki on vaikuttanut sekä Johannan, että tämän sisarusten Juhan ja Julian tapaan toimia sijoittajana.

Intohimo sijoittamiseen kulkee suvussa.

– Isä antoi esimerkkiä. Häneltä olemme perineet ajattelun, että ison kuvion rinnalla on myös muuta. Myllekin tykkäsi puljata ainakin yhden pienen yrityksen kanssa. Hän oli optimisti ja samalla realisti. Jos homma sitten meni persiilleen, pistettiin kirjan kannet kiinni ja yritettiin uudestaan. Tuleen ei saa jäädä makaamaan.

Jouhki haluaa kuitenkin purkaa myytin, jonka mukaan yrittäjyys olisi geneettistä.

Kyse on ympäristön vaikutuksesta, työstä ja oppimisesta. Toisaalta asennetta määrittää myös se, kuinka menestyksellisen yrityksen perijä on.

– Suoritustaso madaltuu, jos on nähnyt vain loputonta puurtamista ja epäonnistumista – tai toisaalta jos on oppinut ainoastaan nostamaan osinkoja.

Jouhki arvioi, että tuottavissa perheyrityksissä on varsin tyypillistä lähteä rahoittamaan pientä liiketoimintaa varsinaisen perusliiketoiminnan lisäksi. Perheyritystaustainen ihminen on päässyt mahdollisesti jo varhain rahan lähteille. Osa yritystoimintaa on ammattimaista, osa voi liittyä vaikkapa harrastukseen. Jouhki haluaa korostaa, että perheyrittäjät ja bisnesenkelit ovat samassa veneessä.

– Jotta kaikki voisivat hyvin, rahan pitää kiertää. Pitää teettää työtä ja luoda työpaikkoja. Muuten käy niin, että ainoastaan ame-

Thominvest Toimiala: Sijoittaminen Omistajat: Johanna, Julia, Juha, Tomas ja Eemeli Jouhki Tytäryhtiöt: Pääomasijoitusyhtiö Thomcapital, ”biosuuntautunut” sijoitusyhtiö Biothom Huonekaluja maahantuova Thomart Hiiltä välittävä Procarbon Ab

Dreadnought Finance Toimiala: Pääoma- ja rahastosijoittamista Omistajat: Johanna, Juha ja Julia Jouhki Sijoituskohteita: Tuoksuteknologiaan perustuvia tuotteita kehittävä Kaipaus Finland Lähi- ja luomuruokaan erikoistunut kahvilaketju SIS Deli Kauneuskeskus Eve Lontoolainen gastropubiketju 333 Holdings Ltd

18 18 Perheyritys_3_2011_2.indd 18

7.10.2011 12.10

rikkalaiset suuryritykset perustavat Suomeen tytäryhtiöitä, joiden toimintaa pykäämään sitten palkataan kauppatieteen maistereita.

Antola komppaa Jouhkin ajattelua.

– Uskon vahvasti, että luovaa uutta liiketoimintaa syntyy Suomeen juuri menestyvissä perheyrityksissä. Kasvollinen omistajuus tuo mukanaan rohkeutta, osaamista ja intohimoa.

Eurooppalaisuuden arvo Jouhki odottaa sijoituskohteeksi valikoituneelta yritykseltä ennen varsinaista tuottoa sitä, että se kasvaa logistiikaltaan ja myynniltään ”oikeaksi yritykseksi”.

– Yrityksen elämä ei saa olla kiinni yhdestä kaupasta. Kaipauskin on jo tunnettu.

Nyt tavoitellaan sitä, että tuotteet kuuluvat jokaiseen kotiin. Lopullinen tavoite hitaan kasvun sijaan on se, että Kaipauksesta tulee ajan myötä osa isompaa kokonaisuutta.

Aihio maailmanvalloitukseen on jo olemassa. Kaipaus Finland Oy valittiin tuhansien ehdokkaiden joukosta Euroopan komission Enterprise Europe Network -verkostosta kertovan, kahdeksalla eri kielellä toteutetun ja eri maiden tv-kanavilla pyörivän videon yritysesimerkiksi.

Antolan mukaan Kaipaus on nyt vaiheessa, jossa kansainvälinen verkosto on luotu – täysin uudenlaisen tuotteen ja teknologian läpimurtoon on kuitenkin vielä matkaa.

– Japanilaiset ja brittiläiset maahantuojat vievät viestiä eteenpäin. Alihankkijoina meillä on hyvin pieniä pajoja, jotka haluamme saada kasvamaan meidän kanssamme. Jos emme saa kaikkia vakuuttumaan, emme saa aikaiseksi isoja kauppoja.

Molemmat kertovat, että eurooppalaisessa tekemisessä on oma arvonsa. Potentiaalisia jälleenmyyjiä kiinnostaa juuri eurooppalaisuuden tarina ja aitous.

Antola kertoo, että Kaipauksen myötä hänen oma suhtautumisensa tuotteiden alkuperään ja hinnoitteluun on muuttunut.

– Jos näen hyvin edullisen tuotteen, arvioin että jotain on vedetty linssiin. Tarvitaan yleiseurooppalaisen hengen heräämistä.

Suomalainen työ, laatu ja kestävyys pitää saada uuteen arvoon.

Tuula Antola Kaipaus Finland Oy:n perustajaosakas ja hallituksen jäsen Perustajaosakas: InnoSpa Consulting Oy ja Powerkiss Oy Espoon kaupungin elinkeinojohtaja 1.10.2011 alkaen Koulutus: Diplomi-insinööri Perhe: Maajohtajana työskentelevä puoliso ja kolme tytärtä

Aktiivinen sijoittaja

Johanna Jouhki Dreadnought Finance Oy:n toimitusjohtaja Hallituksen jäsen: Kaipaus Finland Oy, Onvest Oy, Thominvest Oy, Dreadnought Finance Oy Hallintoneuvoston jäsen: Antti Ahlströmin Perilliset Oy Koulutus: Politices Magister (VTM) Åbo Akademi, CEFA Hanken Perhe: Metsänhoitaja Markus Saikku (PL:n ja A. Ahlström Osakeyhtiön hallituksen jäsen), kolme tytärtä ja tytärpuoli

Jouhki ei usko jokapäiväiseen kaupankäyntiin osakkeilla, vaikka se ”jonkun duunia onkin”.

Erityisesti jos kyseessä on alkuvaiheen yritys, sijoittajan pitää osata sitoutua pitempään aikajänteeseen – kolme vuotta on ehdoton minimi.

– Odotukset ovat erilaiset, jos yritys on juuri päässyt ulos autotallista tai jos ollaan jo kansainvälistymässä. On myös osattava tunnistaa liian suuren tappion hetki. Toisaalta ei tarvita kuin yksi todellinen onnistuminen ja epäonnistumiset kuittaantuvat. Henkiset kolhut ovat toinen asia.

– Pitää olla valmis tekemään töitä kädet savessa. Isot ja pienet asiat ovat osa samaa päivää. Pikavoittoja ei ole odotettavissa, Antola kuvailee omaa asennettaan.

Hän kertoo arvostavansa ”bisnesenkelinsä” kykyä hahmottaa isoja mittakaavoja. Tarvittaessa hallituksen puheenjohtajana toimiva Jouhki ottaa myös operatiivisen tason roolin.

– Johanna ottaa kantaa ja on tarvittaessa mukana operatiivisenkin toiminnan tukemisessa. Kannustan muitakin sijoittajia ottamaan askeleen lähemmäs yrityksen arkea, Antola toteaa.

Antolan vahvuuksiksi Jouhki mainitsee innovatiivisuuden, energisyyden ja positiivisuuden, joiden toisena puolena on ajan ja resurssien pirstaloituminen turhan moneen suuntaan.

– Jos mopo lähtee käsistä, tehtävänäni on tuoda realismia. Toisaalta unelmista ei tule totta, jos ei uskalla edes unelmoida. Jos myyt jotain sellaista, joka ei ole ihmisten tarvehierarkiassa kovin korkealla, jalat täytyy irrottaa lattiapinnasta.

– Tärkeä roolini on myös se, että kun Tuulaa väsyttää ja masentaa, sanon jotain joka auttaa eteenpäin. Tai sitten mennään baariin ja nollataan tilanne, Jouhki nauraa. n

19 Perheyritys_3_2011_2.indd 19

7.10.2011 12.10

Vesi on tulevai

Perheyrityk Puhdas vesi on suomalaisille itsestään selvää.

Keskivertokansalainen ei tule ajatelleeksi sen maailmanlaajuista suurta kysyntää ja bisnespotentiaalia. Peruste on kuitenkin hyvin yksinkertainen: kun maailman väkiluku kasvaa, tulee varmuudella pulaa 1) puhtaasta vedestä, 2) viljelyskelpoisesta maasta.

Maan valmistaminen on jo lopetettu, mutta vedenpuhdistus on mahdollista. Tämä on myös ymmärretty. Talousviisaiden puheissa vesi on yksi maailman kiinnostavimmista tuotteista: – Vesi on tulevaisuuden kasvuala numero yksi, totesi Sari Baldaufin vetämä Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelma.

– Veteen liittyvän osaamisen ympärille on mahdollista rakentaa Suomelle 1990-luvun ICT-klusteria vastaava ilmiö, uskoo VTT:n pääjohtaja Erkki Leppävuori.

– Vesi on yksi maailman kolmesta megatrendibisneksestä energian ja terveyden ohella, arvioi GE Water & Process Technologiesin toimitusjohtaja Heiner Markoff.

– Ei ole vaihtoehtoja, vastasi Kemiran toimitusjohtaja Harri Kerminen, kun häneltä kysyttiin, onko vedestä megatrendiksi.

Suomen maabrändin kehittämistyöryhmän loppuraportissakin puhdas vesi nousi keskeiseksi teemaksi rauhansovittelun ja luomun ohella.

Säätiöt hyvällä asialla Perheyritykset ovat Suomessa toimineiden vesiosaamiseen panostajien etujoukoissa.

Ilkka Herlinin Baltic Sea Action Groupin ja John Nurmisen Säätiön Itämeren suojeluhankkeissa on käytetty uutta teknologiaa.

Viime kesäkuussa Pietarin pohjoisella jätevedenpuhdistamolla otettiin käyttöön kemiallinen fosforinpoistojärjestelmä. Nyt Pietarin kaikki kolme suurta puhdistamoa kuuluvat tehostetun fosforinpoiston piiriin. Kaupungin fosforipäästöt Itämereen vähenevät tuhannella tonnilla vuodessa vuoteen 2005 verrattuna. Luku on huomattava, sillä esimerkiksi

koko Suomen vuosittainen fosforikuormitus Suomenlahteen ja Saaristomereen on noin tuhat tonnia.

– Toteutunut hanke on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa vähentää Suomenlahden rehevöitymistä, tietää Puhdas Itämeri -ohjelman johtaja Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiöstä.

Pietarissa toteutetun projektin kokonaisarvo oli noin viisi miljoonaa euroa. Kustannukset jaettiin puoliksi John Nurmisen Säätiön ja Pietarin kaupungin vesilaitoksen välillä.

Hampurilais-Heikki on nyt Vesi-Heikki Yksi vesiherätyksen saaneista perheyrittäjistä on Hesburgerin perustaja Heikki Salmela.

Hän on Clewer Oy:n omistaja SalmelaYhtiönsä kautta.

Clewer on ympäristöyritys, jonka patentoitu tekniikka tarjoaa mahdollisuudet usealle alalle. Yrityksen kohderyhmänä ovat erityises-

20 Perheyritys_3_2011_2.indd 20

7.10.2011 12.11

Teksti Tapio Neva

evaisuuden megatrendi

yksissä saatiin vesiherätys Veden tarpeen ja saatavuuden välillä on vaje. Kasvupotentiaali on vesiosaamisessa.

Muun muassa Heikki Salmela ja Jari Paasikivi kertovat oman näkökulmansa.

ti viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevat kotitaloudet ja kesämökkiläiset.

– Biopuhdistamollamme voi puhdistaa kaikenlaiset likavedet. Työn tekevät bakteerit, jotka hajottavat vedessä olevan lian. Prosessi puhdistaa itse itsensä ja pakottaa lietteen pysymään lietesäiliössä.

– Ennen yhtä autopesua varten tarvittiin 550 litraa puhdasta vettä, mutta nyt enää 50 litraa. Tämä on fantastinen keksintö, Salmela hehkuttaa.

Salmelan usko vedenpuhdistusteknologian bisnesmahdollisuuksiin on vankka.

– Clewerin numerot eivät ole vielä kovin kaksisia. Nyt ollaan kuitenkin siinä pisteessä, että tuotekehitys on pitkällä ja tuotteet myyntikunnossa. Teemme tuotteita varastoon, jotta voisimme vastata kasvavaan kysyntään, kun saamme tuotteemme tunnetuksi. Meillä on kotimarkkinoiden lisäksi jo omat levityskanavat Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Turkkiin, Kolumbiaan, Meksikoon, Italiaan, Portugaliin ja Espanjaan.

– Tarkoitus on, että ensi vuonna Clewerin liikevaihto on 50–70 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa tästä voi tulla vaikka miljardibisnes. En minä sitä odota, mutta se on mahdollista. Markkinat ovat rajattomat ja olen nähnyt laitteidemme tutkimustuloksia.

EU:n alueella on sata miljoonaa kunnallistekniikan ulkopuolella sijaitsevaa kotitaloutta.

Suomessakin pienjätevesipuhdistamoista tuli iso bisnes sen jälkeen, kun valtioneuvosto antoi jätevesiasetuksen vuonna 2003. Sen mukaan myös pientalojen olisi pitänyt vuoteen 2014 mennessä puhdistaa jätevedestään muun muassa typestä 40 prosenttia. Silloin arvioitiin, että lisäinvestointeja jäteveden käsittelyyn on tehtävä ainakin 200 000 talouteen.

Sittemmin takarajaa on siirretty ja puhdistusvaatimuksia laskettu.

– Markkinat käynnistyivät kuitenkin heti, ennen kuin oli tieteellisesti testattuja tuotteita.

Myytiin tuhansia laitteita, vaikka ne eivät toimineet. Niitä vietiin ulkomaillekin. Samalla tahrittiin Suomen cleantech-maine, Salmela manaa.

Heikki Salmela arvioi vedenpuhdistuksen markkinat rajattomiksi.

21 Perheyritys_3_2011_2.indd 21

7.10.2011 12.11

Väitteessään hän tukeutuu muiden valmistajien itsensä teettämiin CE-testeihin, jotka laitteet ovat läpäisseet. Ongelmana on se, että CE-testaus on tehty 1-3 ihmisen jätekuormituksen mukaan.

Clewerin tulkinnan mukaan jätevesiasetus edellyttää kykyä käsitellä vähintään viiden henkilön jätteet, mihin Clewerin puhdistamo testien mukaan pystyy.

Kohu pienjätepuhdistamojen kyvyttömyydestä täyttää asetuksen vaatimukset on käytännössä lopettanut puhdistamojen myynnin Suomessa.

– Koko alan maine tärvääntyi. Meillä on kova haaste voittaa asiakkaiden luottamus.

Salmela on tuohtunut lupajärjestelmään.

– Laitevalmistaja voi myydä laillisesti laitteen, joka ei täytä jätevesiasetuksen vaatimuksia, Salmela ihmettelee.

– Eikä järjestelmän vian korjaaminen saisi olla kiinteistön omistajan vastuulla, vaan sen pitäisi olla laitevalmistajan vastuulla. Meistä näkyy kaupan jälkeen muutakin kuin perävalot, Salmela sanoo ja viittaa alan villiin meininkiin.

Markkinoilta puuttuu megayhtiö Raumalainen Paasikiven perhe on neljällä rintamalla kehittämässä suomalaista vesiosaamista. Paasikivet ovat Oras Invest -yhtiönsä omistusten kautta mukana Oraksen, Uponorin, Kemiran ja Tikkurilan toiminnassa.

Kaikkien liiketoiminta liittyy veteen. Kemira on vesikemiaan yhä enemmän keskittyvä yritys, jonka vesiliiketoiminnan osuus 2,2 miljardin liikevaihdosta on 75 prosenttia ja kasvaa yhä.

Uponorin vajaan 800 miljoonan liikevaihdosta 75 prosenttia liittyy vesiputkien valmistukseen.

Oras tekee vesihanoja ja suihkujärjestelmiä. Tikkurilaankin vesi liittyy sikäli, että se on maailman johtavia vesiliukoisten maalien valmistajia.

Arviot maailman vesiliiketoiminnan vuotuisesta arvosta vaihtelevat 250 ja 500 miljardin euron välillä. Onko suomalaisyrityksistä alan haltuunottajiksi?

– En osaa sanoa, riittävätkö resurssimme maailman ongelmien ratkaisijaksi, mutta oikein kohdennettuna osaamisellemme on paljon kasvupotentiaalia. Maailmalla ei ole vielä yhtään markkinoita dominoivaa megayhtiötä, Jari Paasikivi muotoilee.

Hän toimii sekä Uponorin että Tikkurilan hallituksen puheenjohtajana, Pekka Paasikivi on puheenjohtajana Kemirassa.

Jari Paasikivi muistuttaa veden ja energian liitosta.

– Kun halutaan puhdasta vettä, energia on oleellinen kysymys.

Merivedestä saa juomavettä, mutta se vie paljon energiaa.

Kemira käy esimerkiksi uusiutumiskykyisestä yrityksestä. Se on nykyään vesikemian yritys, jonka suunnitelmissa siintää innovatiivisen yrityksen leima. Yhtiö käyttää tutkimukseen ja kehitykseen nyt kaksi prosenttia liikevaihdostaan, tulevaisuudessa kenties kolme tai neljä.

– Tarvitaan uusia tuotteita, joilla pystytään parantamaan teollisuuden prosesseja. Jotta tähän pystytään, pitää tuntea teollisuuden erilaiset prosessit, joihin voi soveltaa yksilöityä vesiosaamista.

Kemira keskittyy teollisuuteen, mutta maanviljelykin tarjoaa vedenpuhdistusbisnekselle suuria mahdollisuuksia.

– Jos veden kulutus maailmanlaajuisesti kasvaa kahden prosentin vuosivauhtia, niin vuonna 2030 ollaan tilanteessa, että veden tarpeen ja saatavuuden välillä on 40 prosentin vaje. Se joka tähän tarpeeseen osaa luoda hyviä sovelluksia, pärjää varmasti, Jari Paasikivi tietää. n

>FA K TA • Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa vedenkäyttö jakautuu seuraavasti: teollisuus 50 prosenttia, maanviljely 35 prosenttia, kotitaloudet 15 prosenttia.

• Afrikassa maanviljelyn osuus on 80 prosenttia.

• Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa vesi-infra on jo lähes valmis.

• Vesibisneksen tulevaisuuden suurmarkkinat ovatkin Aasiassa.

• Vuonna 2030 Aasian osuus maailman vesibisneksestä voi olla jopa 50 prosenttia.

Jari Paasikivi muistuttaa, että yksikään vedenpuhdistusyhtiö ei vielä dominoi maailmanmarkkinoita.

22 Perheyritys_3_2011_2.indd 22

7.10.2011 12.11

Vesiosaamisen edistäminen hallitusohjelmaan Ilmatieteen laitoksen merentutkimuksen yksikönpäällikkö, meribiologi Johanna Ikävalko teki väitöskirjansa meren jäästä. Mikä on asiantuntijan näkökulma vedenpuhdistukseen liiketoimintana?

– Puhdas vesi on resurssi, jota tarvitaan aina ja siitä tulee pula.

Perimmäinen syy siihen on ilmastonmuutos. Se onkin asia, mihin tarvittaisiin maailmanlaajuisia päätöksiä, viipymättä.

– Pahimmillaan tilanne johtaa hallitsemattomaan maahanmuuttoon ja hallitsemattomaan maanmyyntiin. Nythän Kiina on jo ostanut Afrikasta viljelysmaita.

Ikävalko uskoo, että suomalaiselle osaamiselle on kysyntää ja tarvetta.

– Suomessa ja muissa EU-maissa vesiosaaminen on huippuluokkaa. Nyt pitäisi vain saada resurssit täyteen käyttöön. Se vaatisi poliittisen päätöksen. Vesiosaamisen edistäminen ja vientiponnistelut pitäisi kirjata hallitusohjelmaan, Ikävalko näkee.

– Finnish Water Forum on taho, joka edistää vesiosaamista ja sen vientiä. Se on se väylä, mitä kautta asioita pitäisi viedä eteenpäin.

yritysjärjestelyt

SUUNNITTELU

Asiantuntijapalveluita – luotettavasti ja vankalla kokemuksella

CFO-palvelut tilintarkastus

veropalvelut

VALVONTA

Meiltä löydät kaikki yrityksesi talouteen liittyvät palvelut luotettavasti ja mutkattomasti.

sisäinen tarkastus

Olemme mukana huolehtimassa lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä ja tarjoamme sen rinnalle liiketoimintaa ja hallintoa tukevia palveluita.

IFRS

palkkahallinto

TOTEUTUS taloushallinto

Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa.

taloudenohjausratkaisut

Helsinki | Tampere | Turku | Oulu | Jyväskylä | Tallinna www.tuokko.fi

23 Perheyritys_3_2011_2.indd 23

7.10.2011 12.11

KOLUMNI Krista Elo-Pärssinen, Perheyritysten liiton asiantuntija

Suurlähettiläitä ja kuvernöörejä Jokavuotinen syyssiivouksemme on pojilleni erityisen vaikeaa. Vaikean siitä tekee rakkaista tavaroista luopuminen. Vaikka bionicleillä ja sormiskeiteillä ei ole leikitty pitkään aikaan, niin jostain syystä ne halutaan säilyttää laatikoiden uumenissa.

Olen yrittänyt vakuuttaa poikiani siitä, että nallet eivät halua pölyttyä nurkissa. Ne kaipaavat uuteen kotiin, jossa niistä välitetään ja pidetään huolta. Jos tämä ei vielä ole tehonnut, niin tavaroiden myyminen kirpputorilla laukaisee tilanteen. Siitähän saa hieman taskurahaa. Ja sitten voi ostaa uusia tavaroita.

Jos tavaroista ja leluista luopuminen on vaikeaa lapsille, niin miten vaikeaa onkaan yritystoiminnasta luopuminen pitkäaikaiselle yritysjohtajalle?

Yalen professori Jeffrey Sonnenfeld tunnisti kirjassaan ”The Hero’s Farewell: What Happens When CEOs Retire” toimitusjohtajan neljä luopumistyyliä. Monarkki luopuu vain pakotettuna. Kenraali haluaa vallan takaisin itselleen luopumisen jälkeenkin. Suurlähettiläs ymmärtää väistyä, mutta hän säilyttää yhteyden yritykseen ja toimii esim. seuraajan mentorina. Kuvernööri väistyy ajan koittaessa ja etsii uusia innostuksen lähteitä.

Stanfordin professori Robert Sutton kirjoitti kesällä Harvard Business Review’ssä arvokkaasta luopumisesta. Hänen mukaansa johtaja muistetaan siitä, miten hän luopui. Haluatko, että sinut muistetaan itsekkäänä narsistina vai muut huomioivana Ihmisenä?

Arvokkaaseen luopumiseen liittyy arvokas suhtautuminen seuraajaan. Luopuja antaa seuraajalleen aidosti tilaa toimia. Hän on käytettävissä ja seuraajan tukena tämän sitä tarvitessa. Hän voi myös esittää kriittisiä kysymyksiä, jotka auttavat seuraajaa päätymään oikeisiin ratkaisuihin.

Arvokkaasti luopuva käyttäytyy kuin suurlähettiläs tai kuvernööri.

Heidän identiteettinsä ja itsetuntonsa eivät ole yrityksestä riippuvaisia.

Yritys ei ole heidän minänsä jatke, vaan he tuntevat itsensä arvokkaiksi myös ilman yhteyttä yritykseen.

Monarkki ja kenraali sitä vastoin uskovat, että yritys ei menesty ilman heitä. Heille yrityksen omistamisesta ja johtamisesta on tullut elämää suurempaa. Sen jälkeen on vain tyhjyyttä.

Yhden aikakauden loppu on kuitenkin samalla myös uuden aikakauden alku. Yritystoiminnasta luopuminen vapauttaa aikaa mm. perheelle ja lapsenlapsille, uusille harrastuksille, erilaisille projekteille ja hyväntekeväisyydelle.

Perheyrityksen omistaminen ja johtaminen on ehkä vain yksi askel elämän tikapuilla. Yrittäjähenkiset kuvernöörit perustavat vielä uusia yrityksiä tai toimivat sijoittajina ja neuvonantajina muiden yrityksissä. Heidän viisauttaan ja elämänkokemustaan voidaan hyödyntää monella eri tavalla monissa eri yhteyksissä.

Arvokkaita luopumisia!

24 Perheyritys_3_2011_2.indd 24

7.10.2011 12.11

KOLUMNI matti vanhanen, perheyritysten liiton toimitusjohtaja

Historia lisää ymmärrystä Syksyllä otsikot vaihtelevat viikosta riippuen.

Epävarmuus lienee niissä yleisimmin käytetty termi. Näissä oloissa yritykset joutuvat tekemään päivittäisiä ja viikoittaisia ratkaisujaan. Otsikot eivät pysäytä maailmaa. Ensi vuoden budjetitkin laaditaan – niiden laadinnassa kokemus, tiedot tilauksista ja markkinaspekulaatiot vuorottelevat.

Kannattaa lohduttautua sillä, että kukaan muukaan ei varmuudella osaa ensi vuotta oikein arvioida.

Moni liiton jäsen on kuvannut viime vuosien kokemustaan niin, että syksyllä 2008 nähtiin, että alamäki alkaa ja siitä uskottiin selvittävän lomautuksilla ja muilla sopeutustoimilla. Osalla vuosien 2008–2009 sopeutustoimet osuivat melko hyvin kohdalleen, osalla ei. Yhteistä tämän syksyn kommenteille on ollut, että nyt herkkyys reagoida muutokseen on parantunut, vaikka yhtä vaikeaa on nähdä tulevaisuuteen. Kolmen vuoden takainen kokemus antaa varmuutta arvioida tämän hetken merkkejä. Toiselle talouden alamäki saattaa luoda edullisen tilaisuuden toteuttaa sellainen investointi, joka on ollut pitkään valmisteilla, toinen taas voi joutua kamppailemaan yrityksensä olemassaolosta.

Itse pyrin nyt syksyllä viikoittain tapaamaan jäseniämme. On tärkeää, että liiton toimistolla on ajanmukainen ja ajantajuinen kuva siitä todellisuudesta, jossa jäsenet mahdollista uutta taantumaa vastaanottavat. Tuntuu pahalta edes kirjoittaa sana taantuma tai kirjain w paperille. Tapaamisten perusteella en kuitenkaan voi vielä nousunäkymistä kirjoittaa.

Perheyritysten eräs etu on siinä, että niiden sisällä on myös hiljaista tietoa erilaisista vaiheista historiassa. Tuntuma vaikeuksista ja olosuhteiden muutoksista antaa varmuutta tehdä yrityksen kannalta oikeita ratkaisuja myös uusissa tilanteissa.

Mielestäni on väärin sanoa, että historiasta oppii, koska harvat asiat toistavat itseään. Mutta historia antaa tajun ymmärtää eri ilmiöiden sisäistä dynamiikkaa ja ymmärryksen siitä, että jotkin muutosvoimat saattavat olla todella käänteentekeviä.

Historia ei myöskään koskaan pääty. Sitä ei tapahdu taloudellekaan. Taloudessa on eri vaiheita, mutta jo pelkästään teknologian tuoma tuottavuuden kasvu takaa sen, että häiriöistä riippumatta pitkän ajan maailmantalouden trendi on taloudessa kasvava. Meille vakava kysymys on se, pystymmekö ylläpitämään omaa osaamme tästä kasvavasta

maailman taloudesta saati kasvattamaan osuuttamme siitä.

Luin tilaston, jonka mukaan tänä syksynä vientimme arvo on yhä lähes 20 miljardia euroa alemmalla tasolla kuin ennen vuoden 2008 lamaa. Olemme trendistä jäljessä huomattavasti tätä enemmän. Onko joku ottanut paikkamme maailmassa?

Todennäköisesti on.

Nämä yleiset tilastot ja yleiset toimintaedellytykset ovat kuitenkin yleisiä. Eivät ne ratkaise yksittäisen perheyrityksen menestystä.

Vaikeat ajat ovat aina luoneet uusia mahdollisuuksia ja vakiintuneilla perheyrityksillä on usein sekä kokemusta että voimavaroja tarttua tilaisuuksiin.

Suomalaisilla on vahva toive hyvinvoinnin parantumisesta. Hyvinvointi ja talous voivat kasvaa vain yritysten kasvun kautta. Kasvu syntyy uusista syntyvistä yrityksistä ja vanhojen kasvusta. Kasvava yritys tarvitsee taakseen omistajan tai omistajat, joilla on sydäntä ja halua kehittää yritystään.

Sellaisia yrityksiä olen saanut tänä syksynä jäsenistössämme tavata lukuisia. Siksi olen olen optimisti.

25 Perheyritys_3_2011_2.indd 25

7.10.2011 12.11

> TULOSSA 17.11.2011

Syksy 2011

Syyskokous ja -seminaari

Perheyritysillat

Perheyritysten liiton vuosikokous seminaareineen järjestetään 17. marraskuuta perinteisen tapaan Helsingin Etelärannassa Palace Ravintolassa.

Jäsenistölle maksuttomat ja vapaamuotoiset Perheyritysillat jatkuvat liiton toimistolla Museokadulla jokaisen kuukauden kolmantena tiistaina.

Juontajana illoissa toimii Kimmo Koivikko. Tarkkaile Uutiskirjeitä ja liiton verkkosivuja. Olet lämpimästi tervetullut tapaamaan muita perheyrittäjiä ja kuuntelemaan asiantuntijoiden alustuksia. Tarjolla on viiniä ja iltapalaa.

Merkkaathan päivämäärän kalenteriisi!

Luottamus on pääomista arvokkaimpia Ensimmäiset perheyritykset ovat syntyneet Suomeen jo ennen itsenäisyyttä. Moni perheyritys on kokenut sotavuodet, jälleenrakentamisen ajan, öljykriisin, suljetut markkinat, Euroopan integraation, hurjat kasvun vuodet, laman ja uskomattoman globaalin talouden ajan. Muutokset tapahtuvat entistä nopeammin, syklit ovat tiivistyneet ja päätöksenteossa tarvitaan sopeutumista päivittäin.

Vanhat patruunat tiesivät ilman erillistä koulutusta tai hallitusohjelmaa, että menestyäkseen pitkäjänteisesti, liiketoiminnan pitää synnyttää myös jotain hyvää yhteiskuntaan, omaan yhteisöön. Ennen kaikkea on tärkeää, että henkilöstö voi hyvin ja kokee olonsa turvalliseksi, motivoiduksi ja oikeudenmukaiseksi.

Näin syntyi hyvinvointiyhteiskunnan perusta – kouluja rakennettiin, panostettiin infraan – mutta myös kulttuuriin, terveyteen ja perinteiseen hyväntekeväisyyteen.

Uuden hallituksen ohjelma on nostanut esille keskustelun siitä, kokeeko yhteiskunta lopuksi tarvitsevansa perheyrityksiä? Hallitusohjelma ei mainitse omistajuutta ja veronkiristykset kohdistuvat poikkeuksellisen voimakkaasti juuri perheyrityksiin ja omistajayrittäjiin. Onko edessä aika, jona perheyritykset ovat olemassa hallitusohjelmasta huolimatta?

Tarkoittaako tämä sitä, että yritykset etsivät entistä enemmän omat menestymisen edellytykset kansainvälisiltä markkinoilta, eivätkä enää kanna huolta Suomen edusta?

Kesällä saimme jo ensimmäisiä uutisia siitä, että Viroon on perustettu huomattava määrä suomalaisten omistamia

yrityksiä. Syksyn aikana olemme lukeneet lisää uutisia siitä, että myös pk-sektorin omistajayrittäjät muuttavat massoittain Viroon.

Perheyrittäjyydessä on kyse pitkäjänteisyydestä, jatkuvuudesta ja luottamuksesta. Pitkäjänteiseen omistajuuteen sitoutunut perhe tekee yritykseen liittyviä päätöksiään seuraava sukupolvi mielessä. Omistajuuteen liittyy vastuullisuutta sekä voimakas tahtotila onnistua sukupolvenvaihdoksessa. Sitoutuminen jatkuvuuteen edellyttää luottamusta. Pitää voida luottaa siihen, että edellytykset toimia vielä vuosikymmenten päästä kilpailukykyisesti ja kannattavasti säilyvät.

Metsä vastaa niin kuin sinne huutaa – yhteiskunnan päättäjät kantavat nyt huolta siitä, ovatko yrityksemme valmiita huolehtimaan talouden vaativissa olosuhteissa myös Suomen edusta. Voimme vastata, että perheyritykset varmasti jatkossakin kantavat vastuuta ja huolehtivat kuten jo sata vuotta sitten henkilöstöstään, yhteisöstään ja yhteiskunnastaan.

Tämä onnistuu parhaiten, jos saamme signaaleja, jotka antavat uskoa ja tukevat sitä luottamusta, jota meillä luontaisesti on.

Luottamus on pääomista arvokkaimpia.

Anne Berner

26 Perheyritys_3_2011_2.indd 26

7.10.2011 12.11

Tiedätkö, kenen kaikkien kanssa olet tekemisissä? Kiinassa sopimuksen solmiminen onnistuu yleensä vasta, kun saat vakuutettua neuvottelukumppanisi sopimuksen hyödystä koko yhteisölle – perheelle, suvulle tai yritykselle.

On tärkeää ymmärtää, mitkä asiat päätöksiin milläkin markkinoilla vaikuttavat. Paikallisten kumppaniemme ansiosta meillä on tämä ymmärrys. Niinpä finanssiasioiden hoito sujuu avullamme mutkattomasti maassa kuin maassa. pohjola.fi

Nitro on “The Uusmediatoimisto”. Valitsimme tiemme kymmenen vuotta sitten, ja sillä olemme ylpeästi pysyneet. Samaan suuntaan kulkevat tänään muutkin:

asiakkaamme, mediat ja kuluttajat. Työmme on

liiketoiminnan kehittämistä ja vaikutuksen aikaansaamista,

siis modernia markkinointia parhaimmillaan.

27 Perheyritys_3_2011_2.indd 27

7.10.2011 12.11

Teksti Hanna Ojanpää

VALTAA VAURAUTTA VASTUUTA Tuore väitös linkittää lehtikirjoittelun sävyt, yleisen ilmapiirin ja perheyrityksiin liittyvän elinkeinopoliittisen päätöksenteon.

Raha ratkaisee ja omistus velvoittaa.

Kliseitä perheyrityksistä ja omistajasuvuista riittää. Mutta mitä perheyrityksistä oikeasti tiedetään ja kirjoitetaan? Tuore väitöskirja käsittelee artikkeleja perheyrityksistä Talouselämä-lehdessä vuosina 1976–2005.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa yrittäjyyden tutkijatohtorina syyskuun alussa aloittanut Päivi Patja analysoi väitöskirjassaan kaikkiaan 183 Talouselämä-lehden perheyrityksiä koskevaa artikkelia 30 vuoden ajalta.

Patja seuloi artikkelien määrän ja tutkimukseen sisällytettävät mediat tiukasti.

– Halusin keskittyä suuriin sukuihin ja kansantaloudellisestikin merkittäviin perheyrityk-

siin. Mielestäni valitsemani artikkelit korreloivat parhaiten yleistä taloudellista ja poliittista ilmapiiriä, mutta myös itse kohderyhmää kulloisenakin aikana, Patja perustelee.

– Tutkimukseni kantavana ajatuksena on se, että Talouselämä-lehden kirjoittelua analysoimalla on ollut mahdollista hahmottaa yhteiskunnassamme vallalla olleita ja olevia käsityksiä omistajaperheistä ja -suvuista sekä heidän edustamistaan yrityksistä.

Bisnes as usual Tutkimusajanjakso oli analysoinnin puolesta antoisa: vuosiin mahtui nousukautta ja lamaa, mutta myös poliittisesti värikkäitä kausia.

Tekstien sävy ja sisältö heijastavat ajan hen-

keä, mutta myös perheyritysten merkitystä yhteiskunnan yhtenä tukijalkana.

–Yllättävää oli, kuinka yksityisomistajien vaurauden korostaminen näkyi kautta vuosien. Rivien välistä oli tulkittavissa myös perisuomalaista kateutta. Toisin kuin esimerkiksi Amerikassa, missä varakkuudesta kirjoitetaan sensaatiotyyliin, Suomessa suhde rahaan on edelleen tabu.

Yksityisomistajien vaurauteen liittyen Talouselämä-lehden kirjoittelu heijastaa tutkimuksen mukaan yhteiskunnassa yleisesti vallalla olevaa yleistä suhdetta varakkuuteen.

Osin varakkuuteen suhtaudutaan ihaillen, osin suhtautumista värittää kateus. Rahaaiheista kirjoittelua on aktivoinut talousjournalismin henkilöityminen: lukijoiden kiinnos-

28 Perheyritys_3_2011_2.indd 28

7.10.2011 12.11

tuksen herättämiseksi tuodaan korostetusti esille yksittäisiä, tunnettuja omistajaperheitä sekä heidän vaurauttaan.

Kirjoituksissa heijastui niin ikään yleinen yhteiskunnallinen tilanne: 1970-luvulla korostui vastakkainasettelu omistaja/työläinen -akselilla; 1980-luvulla veroäyrit saivat kasinotalouden myötä palstatilaa, kun taas 1990-luvulla vaurauden korostaminen jäi ymmärrettävästi taka-alalle.

Kautta linjan seurasi myös keskustelu perheyritysten ja pörssiyritysten välillä.

Perheyritysten liiton perustamisen jälkeen, vuonna 1997, Talouselämän sivuilla alkoi perheyrittäjien ääni kuulua uudella tavalla. Lausuntojen ja kannanottojen määrä nousi merkittävästi. Samoihin aikoihin perheyritykset muuttuivat näkyvämmäksi myös julkiselle vallalle. Paavo Lipposen toinen hallitus nosti perheyritysten sukupolvenvaihdosten edistämisen agendalleen. Kriittisimmät pääsivät sanomaan, että perheyrittäjyydestä oli tullut muotia.

2000-luvulla ääni kellossa kääntyi edelleen perheyritysten eduksi: kotimainen omistajuus ja perheyritykset kansantaloudellisesti merkittävänä työllistäjänä saivat lisää palstamillimetrejä. Myös artikkelien sisältö muuttui monipuolisemmaksi.

Patjan tutkimus avaa esiin aiempaa laajemman ilmiön: Perheomistus voidaan hahmottaa yrityksen omistusmuodon sijaan ”omistavien perheiden harjoittamana toimintana”. Näin ollen voidaan puhua yrittäjämäisestä omistamisesta, joka irrottaa omistavien perheiden toiminnan perinteisten perheyritysten toiminnasta ja monipuolistaa mielikuvaa.

Näkökulma avaa aiempaa kattavamman käsityksen perheiden omistamisen kansantaloudelliseen merkitykseen. Työllistävyyden lisäksi esiin nousee perheiden ja sukujen rooli uuden yritteliään toiminnan mahdollistajina ja kehittäjinä ylipäätään.

Kotimaisten omistajaperheidemme pääomasijoitustoiminnan merkityksellisyyteen viittaa muun muassa se, että Ahlströmin omistajasuvun yksityinen pääomasijoitusyhtiö Ahlström Capital Oy kuuluu Suomen suurimpiin pääomasijoittajiin.

Sävyllä on merkitystä Tutkimuksen aikana selvisikin, kuinka suuri merkitys kirjoitusten sävyllä on perheyrityksille ja omistajaperheille.

–Yhteiskunnassamme vallalla oleva käsitys omistajaperheistä ja perheyrityksistä linkittyy niitä koskeviin elinkeinopoliittisiin päätöksiin. Kun käsityksemme omistajista ja perheyrityksistä ovat negatiivisia, ei esimerkiksi verotukseen liittyviä päätöksiä tehdä kyseisten tahojen toiminnan edistämistä silmällä pitäen. Ja päinvastoin.

Patja korostaa, että lehtien kannalta on toki ymmärrettävää kirjoittaa raflaaviakin juttuja, koska se myy paremmin.

Teksti Krista Elo-Pärssinen

– Tavallaan media on sekä aikakautensa näkemysten vaikuttaja, mutta myös sen vanki, Patja toteaa.

Tutkimusajan päättymisestä on kulunut nyt kuusi vuotta.

Väitöskirjan ulkopuolelta Patja kommentoi nykyaikaa hieman huolestuneena.

– Ilmapiirissämme on huomattavissa takapakkia ja 1970-lukulainen ajattelu nostaa taas päätään. n

KUKA: Päivi Patja kirjoitti ylioppilaaksi Keuruun lukiosta vuonna 1989. Hän valmistui yo-merkonomiksi Jyväkylän kauppaoppilaitoksesta vuonna 1993 ja kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2001. Patja on toiminut liikkeenjohdon konsultoinnin parissa sekä tutkijakoulutettavana ja assistenttina Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa (nyk. kauppakorkeakoulu). Syyskuussa 2011 hän palaa äitiyslomaltaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun palvelukseen.

MITÄ: Väitöskirja: ”Perheiden omistamisen muuttuvat merkitykset. Diskurssianalyyttinen tutkimus perheiden omistamisen merkityksellistymisestä Suomessa vuosina 1976–2005” Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (yrittäjyys), elokuu 2011.

29 Perheyritys_3_2011_2.indd 29

7.10.2011 12.11

ASIAKKAAN RAHOILLA EI SAA LEIKKIÄ.

LEIKKIMÄLLÄ SAA TEHDÄ ASIAKKAALLE RAHAA. SITÄ KUTSUTAAN MYÖS LUOVUUDEKSI.

SEK on osa Salomaa Yhtiötä, joka on maan johtava markkinoinnin yhtiöryhmä. www.sek.fi

SUOMEN SELVÄJÄRKISINTÄ MARKKINOINTIA.

30 Perheyritys_3_2011_2.indd 30

7.10.2011 12.11

> U U S I A jäsen Y R I T Y K S I Ä Kovanen Invest Oy Perustettu: 1975 Toimiala: Omaisuuden hallinta Liikevaihto: 370 000 euroa Henkilöstö: 1 Omistajasuku: Kovanen Kotipaikka: Helsinki

E.M. Pekkinen Oy Perustettu: 1960 Toimiala: Maa- ja pohjarakentaminen Liikevaihto: 25,1 Meur Henkilöstö: 90 Omistajasuku: Pekkinen, Lehmuskallio Kotipaikka: Espoo

Suomen Palveluapu Oy Perustettu: 1984 Toimiala: Henkilöstövuokraus Liikevaihto: 1,5 Meur Henkilöstö: 4 Omistajasuku: Lindholm Kotipaikka: Helsinki

Finntemet Oy Perustettu: 1953 Toimiala: Väestönsuojaratkaisut Liikevaihto: 22,6 Meur Henkilöstö: 174 Omistajasuku: Laakkonen Kotipaikka: Helsinki

Westendin Linja Oy Perustettu: 1958 Toimiala: linja-autoliikenne Liikevaihto: 13 Meur Henkilöstö: 180 Omistajasuku: Tehiranta Kotipaikka: Espoo

ne tu

Amplit Oy Perustettu: 1987 Toimiala: Talotekniikkaurakointi Liikevaihto: 23 Meur Henkilöstö: 200 Omistajasuku: Hellman, Kaijalainen Kotipaikka: Helsinki

Zalekua Oy Perustettu: 1962 Toimiala: Lastenvaatteiden valmistus ja myynti Liikevaihto: 2,2 Meur Henkilöstö: 12 Omistajasuku: Kiuru Kotipaikka: Hollola

Jä

se

Jäsenyritykset voivat nyt ostaa ilmoitustilaa ys

t Perheyri 4

Perhe 2 • 201

0 • Per hey

4 • 2009 • Perheyritysten liitto ry

ritysten

yritys Perhe

liitto ry

o ry sten liitt

rity

hey 9 • Per 2 • 200

1 • 20

11 • Perh

eyritys

ten liit

to ry

to ry

liit ysten

eyrit

• Perh • 2008

Perheyritys

Perheyritys

yritys

Kuntaministeri Kiviniemi: Poliittinen populismi ruokkii kateutta Sivut 12–14

mo Valka ila ja Juhaimulan . Riitta Oll sten Ulla aaijaMa rity rin vat Pr 0 perhey jatka vuoden ta usk 17 8-1oo Sivut kkaan Sivut 14– sadan etii

:

rgum mo ja Ba

Ikähei Berner,

ritys on Perhey titeettiä n e id osa

Thierry Lombard pitää tärkeänä taloutta, planeettaa ja ihmisyyttä

Johanna Hamro-Drotz Kiilto Familyn Ville ja Ee etsi Sinituotteelle va Solja : projektin Tansaniasta Perhe

Sivut 4–7 Sivut 16–21

koski

Mylly

k nnen

E

tta ja

Charlo

a:

Barbar

itty

selv in on

Oyj:n

Sivut

4–7

liiton on vuoden 21 er onPau lig Bern taja ritys Sivut 18– Anne heenjoh peruhey Siv 12 uusi pu

1

Sivut 4–8

Jorma Oll puhui Per ila tapaht heyritysumassa

tu inhimil o yritykseen lisyyttä

Sivut 4–9

Jukka ja Ympä Juha Nu rm ri rohke stövastuu inen: u o

Sivu 10

talou tta ja mark n den la inalais kinaSivut 26– uuksi 27 1 a

1

Philip Am inoff: Kasvu läh liiketoimi tee ter veestä nnasta

1-1

Sivut 6– 7

Perh

eyritys_1

_201

Puolen sivun ilmoitus Koko sivun ilmoitus

1_2.indd

1

Aho Gr ou

Sivut

24 –25

p hyöd

ynsi la

man

Anne vahvuuBerner : Pe s on ta rheyrit rinoissa ysten Siv

750 euroa (+ alv) 1500 euroa (+ alv)

u 14

1 7.3.2

011

10.23

Lisätietoja: jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi 31 Perheyritys_3_2011_2.indd 31

7.10.2011 12.12

www.pwc.com/fi/omistajayrittajapalvelut

Sukupolvelta toiselle, ei kvartaalilta seuraavalle.

Nextien syksy käynnistyi kahdella tapahtumalla.

Me PwC:llä ymmärrämme omistajayrittäjävetoisia yrityksiä.

Tiimimme auttaa sinua ratkaisemaan kaikki sukupolvenvaihdokseen liittyvät kysymykset – niin henkilökohtaiset, lakisääteiset kuin taloudelliset.

Ketjumme, PwC, tarjoaa sinulle neuvontapalveluja, tilintarkastusta ja verokonsultointia 154 maassa. Apunasi on 162 000 alansa vankkaa ammattilaista. PwC on lyhennys, joka viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -ketjuun. Se tarkoittaa kaikkien jäsenyritystemme yhdessä muodostamaa ketjua, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö.

Lue lisää osoitteessa www.pwc.com.

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistaja CapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia pääomasijoittajia.

Jo 20 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää ja pitkäjänteistä lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen sekä strategisen aseman vahvistamisen kautta. CapMan on ollut mukana kehittämässä mm. seuraavia perheyrityksiä: Junttan Oy, Karelia-Yhtymä Oyj, Lappset Group Oy, Matkatoimisto Oy Matka- Vekka, Royal-Ravintolat Oy, TeknikumYhtiöt Oy ja Tokmanni Oy. Toimintaamme ohjaavat CapManin arvot eli korkea moraali, sitoutuminen ja aktiivinen omistajuus. CapMan hallinnoi noin 3,4 miljardin euron pääomia rahastoissaan, ja sen neljä keskeistä sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate) kattavat lähes kaikki toimialat Pohjoismaissa ja Venäjällä. Jokaisella sijoitusalueella on omat rahastot, ja niistä vastaa oma sijoitustiimi. Yhteensä CapManin palveluksessa on 120 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Oslossa, Moskovassa ja Luxemburgissa. www.capman.com

Helsinki l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg

32 Perheyritys_3_2011_2.indd 32

7.10.2011 12.12

TEKSTI: JUSSI SUOMINEN KUVITUS JA TAITTO: EMMA HYÖKYVAARA

Miiiitä Seuraavaksi, what Perheyritysten liiton seuraajapolvi vietti syyskuun alussa aktiivisen päivän. Ensin tutustuttiin perheyritys Primulan Järvenpään herkkutehtaaseen, joka on Suomen ensimmäinen hiiliineutraali elintarvikealan yritys.

Ilta kokosi iloisen poppoon rapupöydän ääreen.

.

Primulan eväät

– leipä pitää miehen teillä

Iloinen puheensorina täyttää bussin, kun matka Primulan Järvenpään herkkutehtaalle alkaa. Matkalla pohditaan, miltä leivän teko mahtaa näyttää, ja kohta siihen saadaankin vastaus. Vierailijoita vastassa on Primulan hallituksen jäsen Juha Valkamo, joka ehti toimia yrityksen toimitusjohtajana 10 vuotta. Syyskuun alussa operatiivisen johtajan viestikapula siirtyi Olli E. Juvoselle. Valkamo toivottaa meidät tervetulleiksi ja pidemmittä puheitta lähdemme katsomaan tehtaan tuotantoa.

Valkamo kertoo, että vierailijoita harvemmin päästetään tuotantotasolle. Usein vierailijat katselevat tuotantoa ylhäältä ikkunoiden takaa. Alhaalla koneiden tasolla näemme aivan vierestä, miten leivät kiertävät vaiheesta toiseen. Mahtavan tietotekniset ja automatisoidut laitteet liikuttavat leivän taikinajuuresta pakkaukseen. Valkamo nimittää yrityksensä leipureita ”todellisiksi nörttileipureiksi”.

Huipputeknologia mahdollistaa sen, että leivonta tapahtuu mahdollisimman ekologisesti ja lisäaineettomasti, eikä mitään mene hukkaan. Yli jäävästä taikinasta saadaan biodieseliä Primulan autoihin. Leipä pitää, miehen lisäksi, nyt myös auton tiellä. Kierroksen jälkeen vieraat saavat kuulla Primulan hiilineutraalista toimintamallista. Samalla maistellaan muutamia Primulan tuotteita.

Niin tuotteet kuin asiakin uppoaa nexteihin - kaikki ovat sitä mieltä, että Primulan toiminnassa on itua. Lopuksi vieraita hemmotellaan vielä Primulan lahjakassilla, josta löytyy eväitä kotimatkalle. Kiitos Primulalle ikimuistoisesta päivästä.

Nextien juhlaa Katajanokan vanhassa makasiinirakennuksessa Tiiliholvissa koettiin perinteiset PL:n Nextin rapujuhlat. Hyvä porukka nosti tunnelman alusta alkaen holvikaariin asti. Tänä vuonna tehtiin rapujuhlien yleisöennätys. Melkein kuusikymmentä osallistujaa piti keskustelun vauhdikkaana, välillä intouduttiin laulamaan. Joidenkin laulujen kohdalla laulaja kipusi esiintymään jopa tuolin päälle. Kattausten välissä käytiin haukkaamassa happea ja vahvistamassa vanhoja ystävyyksiä. Myös monia uusia solmittiin, mutta onneksi ketään ei kuitenkaan oikeasti solmittu.

TULOSSA!

Round Table

Talviakatemia

liity NxG -ryhmään 33 Perheyritys_3_2011_2.indd 33

7.10.2011 12.12

Sijoitusmarkkinoiden käännekohtia

Pohjola

Sijoitusalan ammattilaiset tutkivat jatkuvasti korrelaatiota eli yhteisvaihtelua eri omaisuusluokkien välillä.

Korrelaatiolla tarkoitetaan kahden tekijän välistä riippuvuutta. Kun sijoittajat tuntevat eri omaisuusluokkien korrelaatiot, niin silloin voidaan hajauttaa riskiä. Sijoitussalkussa voi esimerkiksi vähentää dollarimääräisiä sijoituksia silloin, kun öljyn hinta nousee voimakkaasti.

Sijoittaja voi myös harkita dollaririskin suojaamista.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana osakesijoittajia on erityisesti kiinnostanut se, kuinka paljon tulisi sijoittaa kehittyville osakemarkkinoille ja mitkä tekijät vaikuttavat sinne sijoitettaessa. Merkillepantavaa on, että kehittyvien maiden osakemarkkinoiden tuotot ovat olleet selvästi parempia kuin suurimpien teollisuusmaiden osakemarkkinoiden tuotot. Jopa kehittyvien talouksien valtionlainat, teollisuusmaiden valtionlainat ja raaka-aineet kaiken kaikkiaan ovat tuottaneet paremmin kuin suurimpien teollisuusmaiden osakemarkkinat. Tarkastelu on tehty valuuttakurssit huomioiden.

Teollisuusmaiden osakemarkkinoiden huonomman kehityksen taustalla lienee ainakin ikärakenne, tuottamattomat kuplat (kuten asuntokuplat) ja laskeva työvoiman tuottavuus. Kehittyvissä talouksissa on myös tapahtunut enemmän tuotannon alueellista erikoistumista.

Kehittyvien talouksien vahva kasvu onkin johtanut siihen, että sijoittajat eivät ole saaneet raaka-aineista hajautushyötyä. 1990-luvulla raaka-aineiden hinnanmuutokset olivat vielä usein käänteisiä suhteessa maailman osakemarkkinoiden arvon muutoksiin, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana kulkusuunta on näissä ollut vahvasti yhdensuuntainen eli korreloitunut.

Mielenkiintoista on myös se, että 1990-luvulla valtionlainat eivät tuoneet hajautushyötyä osakesijoittajalle. Sen sijaan 2000-luvulla hajautushyötyä on syntynyt, eli osakkeiden ja valtionlainojen välillä on ollut negatiivista korrelaatiota. Erityisesti tämä on ollut havaittavissa Yhdysvalloissa.

Entäpä minkälainen tilanne on ollut osakkeiden ja Yhdysvaltojen dollarin välillä? Vielä 1990-luvulla totuimme siihen, että kun dollari vahvistui, niin osakemarkkinoilla oli hyvä vire. Viimeisen kymmenen vuoden aikana dollarin heikentyminen on sen sijaan nostattanut osakekursseja ja päinvastoin. Tämä on järkeenkäypää, kun ajatellaan, että heikko dollari alentaa pääomakustannuksia kehittyvien talouksien yrityksissä.

34

Perheyritys_3_2011_2.indd 34

Sama kehityskulku on ollut havaittavissa myös Yhdysvaltojen dollarin ja raaka-aineiden välillä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana dollari ja raaka-aineet ovat kehittyneet käänteisesti. Tätä voidaan selittää sillä, että 1990-luvulla Yhdysvaltojen reaalikorot olivat korkeammalla ja toisaalta raaka-aineiden kysyntä ei ollut vielä niin massiivista, mitä se on tänä päivänä. Yhdysvaltojen rahapolitiikka on myös ollut pitkään erittäin löysää.

Tulevaisuuden osalta voidaan esittää kysymys: tarjoaako heikko dollari jatkossakin hyvät näkymät kehittyville markkinoille, jos muiden tekijöiden vaikutus jätetään tarkastelun ulkopuolelle? On myös mielenkiintoista tarkastella sitä, että muuttaako alkanut vuosikymmen edellä mainittuja korrelaatioita. Joka tapauksessa korrelaatioiden tutkiminen auttaa ymmärtämään globaalin talouden suuria muutossuuntia.

Markus Malviniemi Sijoitusjohtaja, Pohjola Varainhoito Oy

Pohjola on suomalainen pörssinoteerattu finanssipalvelukonserni, jonka perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjola tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelut. Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaa kattavat vahinkovakuutus- ja private banking -palvelut. Kun haluat luoda turvalliset ja vakaat puitteet taloudelliselle kehitykselle, ota yhteyttä Pohjolaan.

7.10.2011 12.12

Roschier

Riita lähestyy – mitä teen?

Jopa hyvien sopimuskumppaneiden välillä saattaa syntyä ongelmia, jotka johtavat riitatilanteeseen. Näissä tilanteissa on tärkeää tietää, miten lähestyvän riidan suhteen tulisi toimia. On olemassa muutamia nyrkkisääntöjä liittyen omien oikeuksien varaamiseen ja omaan asemaan vaikuttamiseen.

1. Reklamaatio

Kaikkein tärkeintä on tehdä sopimusrikkomuksesta ilmoitus eli nk. reklamaatio. Koska reklamaation vaatimukset riippuvat sopimukseen sovellettavasta laista, on syytä selvittää sovellettavat säännökset ennen reklamaation tekemistä. Yleisesti voidaan todeta, että reklamaation tulisi sisältää kuvaus rikkomuksesta ja vaatimus sopimuskumppanin vastuunalaisuudesta. Reklamaatio tulisi antaa kohtuullisen ajan kuluessa (joka voi olla hyvinkin lyhyt riippuen toimituksen laadusta!) ja se tulisi tehdä kirjallisesti.

Useimmissa tilanteissa reklamaatio tehdään ennen kuin yrityksessä ollaan yhteydessä lakimieheen. Oikeanlaisen reklamaation tekeminen rikkomuksesta on elintärkeää ja usein riidan kohteena myöhemmin.

Tästä syystä pienissäkin yrityksissä kannattaa kouluttaa henkilökunta reagoimaan sopimusrikkomukseen näitä tilanteita varten.

Usein perusteet päättää sopimus on määritelty sopimuksessa, mutta jos näin ei ole, ainakin olennaisesta sopimusrikkomuksesta voi antaa purkuilmoituksen sopimusosapuolelle, mikäli sopimuksessa ei ole tästä muuta täsmällisemmin sovittu.

3. Vahingonkorvaus Sopimukset sisältävät usein lausekkeen, jossa suljetaan pois osapuolen oikeus korvauksiin välillisistä vahingoista. Tästä huolimatta välilliset vahingot ovat juuri niitä, jotka esiintyvät usein sopimusrikkomustilanteessa. Esimerkiksi tuotannon menetys on välillinen vahinko. Välittömien vahinkojen, kuten esimerkiksi suurten lisäkustannusten korvattavuutta ei yleensä kuitenkaan rajoiteta.

Näin ollen sopimusrikkomustilanteessa kannattaa selvittää, voidaanko esimerkiksi tehdä kateostoja, liisata välineistöä tai palkata lisää henkilöstöä tuotannon menetyksen estämiseksi. Kustannukset, jotka syntyvät tällaisista toimenpiteistä, eivät nimittäin ole välillisiä vaan välittömiä vahinkoja, jotka näin ollen voivat tulla vastapuolen korvattaviksi.

2. Sopimuksesta irtaantuminen Toisen sopimusosapuolen rikkoessa sopimusta on tärkeää pohtia toimintastrategiaa ennen kuin ryhdytään toimenpiteisiin. Yrityksellä on tavallisesti useita vaihtoehtoja. Yritys voi vaatia sopimuksen täyttämistä, irtisanoa sopimuksen tai (mikäli rikkomus on tarpeeksi vakava) purkaa sopimuksen (ilman irtisanomisaikaa), ja vaatia rikkomuksen perusteella vahingonkorvausta.

Mahdollista on myös odottaa, että vastapuoli purkaa sopimuksen, minkä jälkeen purkuperuste voidaan kiistää ja vaatia vahingonkorvausta. Perusteeton purku on olennainen sopimusrikkomus. Sopimuksen purkua harkittaessa tulee myös ottaa huomioon, että sopimusosapuoli saattaa haluta päästä eroon sopimuksesta ja yrittää provosoida liikekumppaniaan purkamaan sen. Sopimusta päätettäessä on siten oltava tarkkana sen suhteen, että perusteet päättää sopimus ovat käsillä.

Perheyritys_3_2011_2.indd 35

Gisela Knuts Osakas, OTT, Roschier Asianajotoimisto Oy

Roschier on Pohjois-Euroopan johtavia asianajotoimistoja, jolla on toimipisteet Suomessa (Helsinki ja Vaasa) ja Ruotsissa (Tukholma). Toimisto on osa integroitunutta yhteistyöverkostoa, johon kuuluu kaiken kaikkiaan 250 juristia ja joka tarjoaa ensiluokkaisia liikejuridisia palveluja myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Roschier avustaa yrityksiä monimutkaisissa toimeksiannoissa muun muassa transaktiojuridiikan, yhtiöoikeuden, riidanratkaisun, immateriaalioikeuden ja vero-oikeuden alueilla.

35 7.10.2011 12.12

Huippusuorituksia etsimässä

CapMan

Useat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että paras motivaatio on lähtöisin sisältäpäin. Olemme tehokkaimmillamme työskennellessämme tehtävissä, jotka koemme henkilökohtaisesti innostaviksi. Taloudellisten kannustimien on oltava oikeudenmukaisia, mutta sisäinen palo on ratkaisevaa. CapMan on tehnyt viimeisen vuoden ajan systemaattisesti työtä rakentaakseen performanssikulttuuria, jonka lähtökohtana on sekä yksilöiden että tiimien jatkuva kasvu ja kehittyminen.

Kehitys ympäröivässä maailmassa on ollut viime vuosina mullistavaa, mikä on vaikuttanut kilpailutilanteeseemme. Pärjätäksemme yhä paremmin tulevaisuudessa päätimme keskittyä performanssin parantamiseen. Tämän kehitystyön tärkeimmiksi suuntaviivoiksi määrittelimme motivaation ja draivin. Molemmat näistä ovat keskeisiä yrittäjähenkisessä kulttuurissa, mutta ne jäävät helposti aikatauluvetoisen rutiinisuorittamisen jalkoihin.

Tavoitteenamme on kulttuuri, jossa työntekijät aidosti janoavat haasteita ja haluavat kehittää omaa ammattitaitoaan.

Motivaation kannalta ammattitaidon jatkuva kehittäminen on ratkaisevan tärkeää. Jatkuva palaute työstä on eräs tehokkaimmista sisäisistä kannustimista. Otimme tavoitteeksemme rakentaa kulttuuria, jossa palaute virtaa jatkuvasti sekä ylhäältä alas että toisinpäin, mutta myös horisontaalisesti. Ihannetilanteessa henkilöstöllä on halu antaa ja saada palautetta sekä kehittää omaa suoritustaan. Tätä kautta voidaan vaikuttaa positiivisesti koko yhtiön performanssiin.

36

Perheyritys_3_2011_2.indd 36

Lisää draivia työyhteisöön Määritimme draivin toiseksi keskeiseksi elementiksi performanssikulttuurin luomisessa. Päätimme pureutua siihen kolmesta näkökulmasta: merkityksellinen työ, toteuttamisen vapaus ja osaamisen kasvattaminen.

Kaikille ihmisille on tärkeää kokea tekevänsä jotakin merkityksellistä. Jos tehtäviltä puuttuu tarkoitus, on vaikea löytää itsestään draivia.

Merkitys liittyy paitsi omaan tehtävänkuvaan myös yrityksen suuntaan.

Uudistimme alkuvuonna sekä missiomme että visiomme ja päivitimme strategiaamme vastaamaan CapManin nykyistä suuntaa ja tarkoitusta.

Missiossamme painotamme kestävää arvonluontia sekä ydinliiketoiminnassa että laajemman yhteiskunnallisen vastuun näkökulmasta.

Työstimme sitä keväällä pienryhmissä, joissa jokainen sai tuoda esille oman näkemyksensä suuntaviivoista sekä arvioida niiden roolia omassa työssään. Iloksemme huomasimme, että missio loi käytännön työhön uuden innostavan merkityksen.

Johtamistutkimus on jo pitkään painottanut vapauden tärkeyttä henkilöstön sitouttamisessa. Ratkaisumme on ollut antaa sijoitustiimeille entistä enemmän vapautta päättää omaan tiimiin liittyvistä asioista.

Koska vapauden myötä myös vastuu kasvaa, koko tiimin sitoutuminen yhteisiin päätöksiin korostuu.

Erityisesti CapManin kaltaisissa asiantuntijayrityksissä henkilöstön mahdollisuus kehittää omaa asiantuntemustaan on edellytys sille, että into ja palo työhön säilyvät. Pyrimme tukemaan henkilöstön kehittymistä rakentamalla kulttuuria, jossa motivoituneilla yksilöillä on mahdollisuus kehittää itsestään huippuosaajia omassa ammatissaan. Yhtiö tarjoaa tähän työkaluja esimerkiksi uuden koulutusohjelman, CapMan Academyn, kautta.

Motivoinnin merkitys kasvaa haastavassa markkinatilanteessa Globalisaatio ja viimeaikaiset markkinamuutokset ovat vaikuttaneet kaikkiin toimialoihin. Epävarmoina aikoina innostavan työkulttuurin merkitys korostuu. Valtaosa tekstissä mainituista elementeistä pätee kaikkiin organisaatioihin suuresta pörssiyrityksestä aloittelevaan yrittäjään. Perheyrityksissä on omistuspohjasta johtuen usein vahva kulttuuri. Henkilöstön motivaatiotekijöihin tulisi kuitenkin niissäkin kiinnittää huomiota, erityisesti suvun ulkopuolisten työntekijöiden osalta. Kulttuuri ja ilmapiiri elävät ja kehittyvät organisaatioissa jatkuvasti. Hyvää kulttuuria tulee vaalia, mutta samalla jatkuvasti kehittää.

Parhaat tulokset saavutetaan rakentamalla kulttuuria asteittain – ei välttämättä rajuilla muutoksilla.

CapMan Oyj:n toimitusjohtaja Lennart Simonsen

CapManin palveluksessa on 150 pääomasijoitusalan ammattilaista ja Perheyritysten liiton yhteistyökumppanina CapManin osakkaat keskustelevat mielellään jäsenyritysten kanssa omistajuuteen ja muihin liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä aiheista. Kattavat yhteystietomme löydät osoitteesta www.capman.fi.

7.10.2011 12.12

Avataan ovet asiakkaille verkossakin Mobiili-internet on katoamassa ja internet mobiilissa leviää vauhdilla. Internetin käyttö ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkästään työpöydän ääressä istumista tai edes läppärin näpelöintiä sohvalla. Internet on jokaisen kädessä tai taskussa koko ajan ja sitä käytetään kun sitä tarvitaan, eikä silloin kun se on saatavilla. Internet on saatavilla koko ajan.

itro

Internet mobiililaitteissa on kohta monelle ainoa internet – tai ainakin tärkein. Tämä on totta ennen kuin useimpien yritysten sivustouudistukset on edes käynnistetty. Vauhti saattaa tuntua hurjalta, mutta kehitys ei ole niin nopeaa, etteikö siihen ehtisi vielä mukaan. Suurimmalle osalle palveluita verkossa tarjoavista yrityksistä riittää, että asiat otetaan huomioon, mietitään mitä omat asiakkaat eri tilanteissa tarvitsevat. Kysymys ei ole niinkään uuden tekniikan perässä juoksemisesta kuin oikeista markkinointija bisnespäätöksistä. Tekniikat ovat standardeja ja niiden yhdistely on innovointia tarpeeseen.

Tärkeätä on olla siellä missä asiakkaatkin ovat, siellä on yrityksen bisnes. Yrityksen pitää seurata mitä ovea asiakkaat kokeilevat ja avata ovet ennen kuin asiakkaat ehtivät lähteä. Myös verkossa.

Nitro auttaa asiakkaitaan hahmottamaan tätä uutta maailmaa ja sen pelisääntöjä. Mietimme asiakkaidemme kanssa yhdessä, mitä asiakkaidemme asiakkaat tarvitsevat eri tilanteissa. Mikä osa palvelusta on oltava käytettävissä puhelimen pienemmältä näytöltä helposti? Minkälainen kokemus annetaan sohvalla tablettia vapaaajallaan selailevalle ihmiselle ja minkälainen lentokentällä bisnestä tekevälle tabletin käyttäjälle?

Jos bisneksesi digitalisoituminen askarruttaa, ota yhteyttä.

Yhdessä pystymme järjestämään kaoottisen tarpeiden vyöryn ymmärrettäväksi ja pitkäjänteiseksi suunnitelmaksi.

Sami Puutio Suunnittelujohtaja Nitro www.nitro.fi

Kuva: Mikko Suominen

Nitro on suomalainen modernin markkinoinnin edelläkävijä, joka jatkaa vakaasti valitsemallaan suunnalla.

Vuonna 2000 keskelle kovinta uusmediahuumaa perustettu Nitro on edelleen sitä mitä silloinkin, uusmediatoimisto. Oppiemme mukaan tämän päivän uusmedia on vakavasti otettavaa mutta rennossa ilmapiirissä tehtävää bisnestä, asiakkaan liiketoiminnan kehittämistä ja vaikutuksen aikaansaamista, siis modernia markkinointia parhaimmillaan. Oleellinen osa Nitroa ovat aina olleet vahva tekninen tuotanto sekä laadukas filmituotanto. Asiakas saa meiltä siis suunnittelun ja tuotannon aina saman katon alta, joustavasti ja laadukkaasti.

Perheyritys_3_2011_2.indd 37

37 7.10.2011 12.12

Finnvera tarjoaa kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille lainoja, takauksia ja vientitakuita.

Lisätietoja www.finnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Tavoitteena kansainvälinen läpimurto?

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

38 Perheyritys_3_2011_2.indd 38

7.10.2011 12.12

> T I E T O A

PERHEYRITYSTEN L I I TO S TA Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyrit ysten liitto

– järjestää seminaareja ja valmennusta

– valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä

– ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin

– edistää jäsentensä vuorovaikutusta

– edistää perheyritystutkimusta

Perheyrit ysten liiton arvot

1

Luottamus : Liiton jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä.

Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

2

Avoimuus : Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskeva asia.

3

P erhekeskeis y y s : Liitto korostaa arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheenjäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä. Perhekeskeisyys kuvastaa perheen hyvinvoinnin tärkeyttä yrityksen jatkuvuudelle.

4

J atkuvuus : Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Liittoon kuuluu yli 370 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 30 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 170 000 henkilöä.

Yrit yksesi on perhe yrit ys, jos

– sen määräysvalta on yhden tai useamman perheen tai suvun hallinnassa – perheenne osallistuu yrityksen johtamiseen joko operatiivisella tasolla tai hallituksessa – listatun yrityksen äänivallasta 25 % on saman suvun hallinnassa.

W W W. P E R H E Y R I T Y S T E N L I I T TO . F I 39 Perheyritys_3_2011_2.indd 39

7.10.2011 12.12

Vastuullista omistajuutta Itämeri on Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teema vuonna 2011. Itämeren merkitys pohjoisen Euroopan talousalueelle on suuri. Itämerellä on monta roolia: se on kuljetusväylä, elinkeinonlähde, harrastusmahdollisuus. Itämeren pitää olla mahdollisuus myös tuleville sukupolville. Vastuu on meidän kaikkien.

Perheyritys_3_2011_2.indd 40

7.10.2011 12.12