HELENA KEKKI
Alussa kiinnostivat omat päästöt
SIRPA JUUTINEN
Vastuullisuudesta on tullut kiinteäosa liiketoimintaa. Vastuullisuuden käytäntöön vieminen on yhä enemmän siirtynyt liiketoiminta-alueiden vetäjille.
Juutinen on konsultoinut suomalaisyrityksiä vastuullisuudesta 14 vuotta. Sinä aikana yritysten kiinnostuksen kohteet ovat muuttuneet. ”Alussa kiinnosti, kuinka paljon yritys itse tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Nyt kiinnostaa, miten ilmastonmuutos vaikuttaa yritysten toimintaan. Vastuullisuudesta on tullut kiinteä osa liiketoimintaa. Vastuullisuuden käytäntöön vieminen on yhä enemmän siirtynyt liiketoiminta-alueiden vetäjille.” FIBS-verkoston toukokuussa 2019 julkaistun kyselyn mukaan 52 prosenttia yrityksistä on ottanut kestävän kehityksen tavoitteet jotenkin huomioon. YK:n tavoitteiden lisäksi yritysten toimintaa raamittavat yhä useammat muutkin vastuullisuustavoitteet. Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Liikenteen päästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. EU:sta on tulossa maankäyttöön liittyviä rajoituksia suhteessa hiilinieluihin. Kaikki näihin liittyy sääntelyä, ja koko ajan uusia aloja tulee ilmastonmuutoksen takia sääntelyn piiriin. ”Sääntelystä tulee ennustettavuus. Se on yrityksille tärkeää. Isoissa investoinneissa näitä mietitään kyllä. Kaikki nämä ovat rajoituksia, mutta ne ovat samalla myös valtavia mahdollisuuksia”, Juutinen sanoo. Juutinen kehuu perheyritysten pitkäjänteisyyttä ja pitkää perspektiiviä. ”Mutta vastuullisuus täytyy päivittää ajan yli. Ei saa jäädä siihen ansaan, että kaikki on hyvin, kunhan ajatellaan pitkäjänteisesti.” Kestävän kehityksen tavoitteista voi olla apua, kun perhe-
8
MINNA HALME
yrityksessä mietitään, miten yritys jätetään paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. Se pitää vastuullisuutta todennäköisesti jo itsestäänselvyytenä, joten tavoitteet auttavat hahmottamaan, mikä nykysukupolven perintö, legacy, voisi olla.
Ei hilavitkuttimia, vaan ratkaisuja ongelmiin
Miten kestävän kehityksen tavoitteista saa otteen? Nehän ovat valtavia ja monimutkaisia teemoja. Varsinkin pienissä ja keskikokoisissa yrityksissä voi tulla mieleen, että mistä tähänkin revitään aikaa ja asiantuntemusta. Kekki esittäisi yrityksessä neljä kysymystä: ”Mitä yritys tavoittelee, mitkä ovat yrityksen motiivit? Mitkä ovat yrityksen suurimmat vaikutukset yhteiskuntaan hyvässä ja pahassa? Mistä olisi tärkeintä lähteä liikkeelle? Ja miten tavoitteet linkittyvät yrityksen jokaiseen työntekijään?” Ylin johto on avainasemassa. Jos se ei ota tavoitteita huomioon strategisessa päätöksenteossa, alempien on vaikeaa edistää vastuullisuutta. ”On toki hyvä katsoa taaksepäin, että missä on onnistuttu. Mutta näiden pitäisi olla mukana strategisessa päätöksenteossa, tuote- ja palvelukehityksessä, uusien yhteistyökuvioiden mietinnässä”, Kekki luettelee. Professori Halme helpottaisi vastuullisuuden ymmärtämistä kiepsauttamalla ajatusta yrityksen toiminnasta. ”Perinteisesti johdetussa yrityksessä saatetaan ajatella, että me valmistamme näitä komponentteja. Sen sijaan pitäisi ajatella, että me emme myy vain tätä meidän hilavitkutinta, vaan
PERHEYRITYS 4 • 2019
