Perheyritys-lehti 2/2021

2| 2021

Omistajavalmennus mittatilaustyönä:

Case Otava

tiede, työssä oppiminen, valmennus monta polkua osaavaksi omistajaksi

TEEMA: TIEDE JA OPPIMINEN

Muumien matkassa

muumitarina kestää sukupolvien yli PERHEYRITYSTARINAT: MOOMIN CHARACTERS JA FLINKENBERG

: IRJEET UUTISK y it keh s Kestävä aikka & Aitiop

OMISTAJAPERHEEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Omistajalla on väliä. Hyvä omistajaperhe toimii eettisesti ja pitkäjänteisesti, tuntee vastuunsa yhteisöstään, yrityksestään ja sen sidosryhmistä sekä luo hyvinvointia yhteiskuntaan.

Omistajaperheen hyvät käytännöt tukevat perheyrityksen menestymistä pitkällä aikavälillä.

Omistajaperheen on hyvä keskustella omistajuudesta ja päivittää omistajastrategiaa sekä pelisääntöjä säännöllisesti ja ennakoivasti, jo ennen isoja muutoksia perheyrityksen ympäristössä, tilanteessa tai omistuksessa.

2

1

Omistajaperhe varaa aikaa ja resursseja omistuksensa hallintaan ja johtamiseen.

4 5 6

Omistajaperhe määrittelee yhdessä omistamista ohjaavat arvot, omistamisen tarkoituksen ja tavoitteet sekä näiden toteutumista arvioivat mittarit. Muun muassa näistä muodostuu omistajastrategia, joka luo raamit hallituksen päätöksenteolle.

3

Omistajaperhe määrittelee omistajuuden eri roolit vastuineen ja mahdollisine palkkioineen. Rooleja ovat esimerkiksi operatiivinen omistaja, hallinnossa vaikuttava omistaja, omistuskäytäntöjen omistaja ja passiivinen omistaja. Omistajaperhe pystyy käsittelemään perheen yksittäisten jäsenten roolimuutosten haasteet.

8

Omistajaperhe on valmis haastamaan olemassa olevaa omistajastrategiaa ja miettimään, onko omistajaperhe yritykselle paras mahdollinen omistaja.

Omistajaperhe tiedostaa jäsentensä kyvyt, kokemuksen ja motivaation sekä tukee heidän kehittymistään sopiviin rooleihin.

Omistajaperhe tekee päätökset läpinäkyvästi.

Päätöksentekoa varten on selkeät prosessit, jotka mahdollistavat erilaisten mielipiteiden esittämisen ja päätösten tekemisen.

Omistajaperhe altistaa perheen nuoret omistamiselle varhain, jotta he ymmärtävät perheyrityksen merkityksen perheen elämässä.

7

OMISTAJALLA ON VÄLIÄ.9 #perheyritys

10

Omistajaperhe toteuttaa yhdessä sopimansa käytännöt.

Omistajaperhe dokumentoi ja viestii käytäntönsä yhteisesti sovituille tahoille.

PÄÄKIRJOITUS

Nyt on aika rohkealle johtajuudelle sekä aktiivisille omistajille suomi on talouspoliittisessa mielessä äärimmäisen herkässä vaiheessa juuri nyt.

Pandemia vaikuttaa yhteiskuntaan usealla rintamalla.

Monilla yrityksillä on ollut vauhdikas alkuvuosi, mutta isoa kuvaa katsoessamme tiedämme, että Suomi kärsii kestävyysvajeesta ja kasvu laahaa jäljessä verrokkimaitamme. Työmarkkinoilla myös kuohuu, kun työnantajien ja työntekijöiden edustajat hakevat uusia askelmerkkejä muuttuneisiin neuvottelutilanteisiin. Polarisaatio ja populismi tuovat yhteiskunnalliseen keskusteluun myös omat sävynsä.

Nyt jos koska tarvitaan rohkeaa ja uudistusmielistä johtajuutta sekä viisasta kauas katsovaa omistajuutta, jotta Suomen tuottavuus saadaan kasvuun ja rakenteet toimiviksi. Aktiivinen omistajuus on tässä ratkottavassa yhtälössä yksi merkittävä elementti, joka varmistaa yhtiöiden pitkäjänteisen arvonluonnin ja vastuullisen toiminnan.

Maailman ongelmat monimutkaistuvat ja asettavat omistajat uusien kiperien kysymysten äärelle.

Tarvitsemme lisää tutkittua tietoa ja syvempää ymmärrystä omistamisen vaikutuksista tässä ajassa niin Suomessa kuin maailmallakin. Aalto -ylipistoon perustettava omistajuuden professuuri on juuri oikea vastaus

PERHEYRITYS 2 • 2021

tähän tarpeeseen. Tero Luoman Osaava omistaja –kirja antaa myös erinomaisen pohjan omistajuuden eri muotojen ymmärrykselle ja Juha Sipilän työryhmän tuore Kotimaisen omistamisen ohjelma tekee kiinnostavia avauksia meille pohdittavaksi. Omistajuudella on väliä ja siksi siitä pitää rohkeasti keskustella.

Tarvitsemme myös enemmän julkisia omistamiseen liittyviä tarinoita, jotta omistajuus iloineen ja suruineen muuttuu konkreettisemmaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Me perheyrittäjät voimme olla näiden tarinoiden aktiivisia toimijoita ja näyttää esimerkillämme muille mallia.

Sen lisäksi, että opettelemme kaikkia niitä taitoja ja tietoja, joita yrityksen kokonaisvaltainen pyörittäminen edellyttää, meidän on myös kehityttävä omistajina.

Tämä lehti on omistettu tieteelle ja oppimiselle ja sisältää paljon hyviä vinkkejä kehityspolullemme.

Tätä lehteä lukiessa on hyvä pohtia mitä minä voisin tehdä toisin tai oppia lisää, jotta minusta tulisi entistä parempi omistaja.

Teresa Kemppi-Vasama puheenjohtaja Perheyritysvaltuuskunta

3

TÄSSÄ NUMEROSSA 2/2021

Muumitarina kestää sukupolvien yli Sivu 12

SIPILÄN TYÖRYHMÄ OSUU PERHEYRITYSTEN TAVOITTEIDEN YTIMEEN Sivu 6 PERHEYRITYSPULSSI: RISTIRIITA YHÄ RÄIKEÄMPI Sivu 8 MUUMIEN MATKASSA Sivu 12 TYÖSSÄ OPPIMINEN: PITKÄ POHJA TUO VARMUUTTA Sivu 18 TYÖSSÄ OPPIMINEN: OIKEA ASENNE RATKAISEE Sivu 20 OTAVAN JATKAJAPOLVI OMISTAJUUTTA OPPIMASSA Sivu 22

PL Kevätkokous: uuden alun tunnelmissa Sivu 28

KORKEAKOULUYHTEISTYÖ TÄSMÄLÄÄKKEEKSI OSAAJA- JA OSAAMISPULAAN Sivu 34

PERHEYRITTÄJYYDESTÄ KAKSI VÄITÖSTÄ Sivu 25 PERHESÄÄTIÖ YHTEISEKSI HYVÄKSI Sivu 26 UUDEN ALUN TUNNELMISSA Sivu 28 KESKUSTELUJA VIELÄ KESKUSTELUJEN JÄLKEENKIN Sivu 30

Marjo Miettinen korostaa keskustelujen merkitystä omistajastrategiaprosessissa.

Sivu 30

KOLUMNI: OPPIVA ORGANISAATIO MENESTYY JA VOI PAREMMIN Sivu 33 JATKAJAT: MÄÄRÄTIETOISESTI MYÖTÄTUULESSA KOHTI SEURAAVAA VUOSISATAA Sivu 36 PERHEYRITTÄJYYSTUTKIMUSTA EDISTÄMÄSSÄ Sivu 40 JATKAJAT

CHRISTOFFER JA WILHELM EHRNROOTH LUOTSAAVAT 100-VUOTIASTA FLINKENBERGIÄ VAKAALLA KURSSILLA Sivu 36

TIETEELLINEN TIETO ON AVAIN TULEVAISUUDEN RISKIENHALLINTAAN Sivu 44 UUDET JÄSENET & LYHYESTI Sivu 48-49 TAPAHTUMAKALENTERI Sivu 50

UUTISKIRJEET: Kestävä kehitys Sivu 42 Aitiopaikka Sivu 46

PÄÄTOIMITTAJALTA

Omalla tontilla aurinkoa – politiikan puolella pilveä

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry.

Salomonkatu 17 B 00100 Helsinki DIGILEHTI: Perheyritys.fi

hyviä uutisia. Perheyritysten usko oman liikevaihdon ja Suomen talouden kasvuun on vahvistunut nopeasti, käy ilmi Perheyritysten liiton kerran kolmessa kuukaudessa tekemästä kyselystä (sivut 8-10). Toukokuun kyselyn perusteella voi odottaa, että luvassa on kasvua, joillakin nopeaa sellaista.

Korona jää taakse.

Toisaalla, politiikan rintamalla, näkyy tummenevia pilviä. Sadetta ja epävakaista.

Perheyritykset luottavat yhä vähemmän Suomen poliittiseen johtoon. Asteikolla 1-10 arvioituna luottamus Sanna Marinin hallituksen kykyyn tehdä yritysten kannalta fiksua politiikkaa laski ensimmäistä kertaa pandemian aikana alle vitosen, epäuskon ja epäluottamuksen puolelle.

Hallituksen kevätlukukauden päättötodistus oli pettymys.

Vielä vuosi sitten päätöksiä ripeästi pudotellut hallitus ei kyennyt tekemään puoliväliriihessä uudistuksia, joilla yrityksiä olisi vauhditettu luomaan kasvua, vaurautta ja työtä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tai paikallisen sopimisen uudistukset jäivät tekemättä. Sulkutoimien voimakkuus, päätöksenteon hitaus ja heikko ennakoitavuus sekä epämääräinen viestintä laskevat myös arvosanaa.

Hallituksella on kesä aikaa tehdä ryhtiliike.

Talous kasvaa vain luottamuksen ja uskon varassa.

Poliittisten päättäjien pitää vahvistaa luottamusta

puhein ja ennakoitavuutta päätöksin – esimerkiksi verotuksessa.

Jos epäilykset voittavat luottamuksen, yritysten omistajat eivät heittäydy tulevaan, tee rohkeita investointeja, ota riskejä, luo työpaikkoja, hyvinvointia ja verotuloja.

Suomen kunnianhimon pitää olla maksimaalisessa kasvussa, koska muuten Suomi jää muusta Euroopasta jälkeen. Vanhentuva väestö ja alati paheneva pula osaavasta työvoimasta pitää selättää asenteella.

Esimerkkiä voi hakea Huuhkajista, jotka sinnikkäästi tavoittelivat, joukkueena, Suomelle ensimmäistä EM-kisapaikkaa ja siinä myös onnistuivat.

Raine Tiessalo Viestintä -ja yhteiskuntasuhdepäällikkö

PS. Jotain Suomessa on tehty oikein. Rokotukset ovat edenneet alkuvaikeuksien jälkeen mallikkaasti. Kolme kuukautta sitten povasin, että kesäkuussa omat nappulakengät ovat jalassa ja kevätjuhlia juhlitaan ravintolassa. Niin kävi. Perheyritys Ravintolakolmion uutukainen Gillet Helsingissä on herkulliseksi havaittu, niin aikuisten kuin nuorempienkin mielestä. Iso peukku, Joonas Keskinen ja ravintolan väki!

PERHEYRITYS 2 • 2021

LEHDEN TEKIJÄT Raine Tiessalo, päätoimittaja raine.tiessalo@perheyritys.fi : @tiessalo Puh. 050 435 5898 Sini-Marja Ant-Wuorinen toimituspäällikkö Puh. 050 560 4938 TAITTO: Jenni Ahonen TEKSTIT Katja Alaja Sini-Marja Ant-Wuorinen Krista Elo-Pärssinen Mikko Pellinen Riitta Saarinen Raine Tiessalo KUVAT Mika Kanerva Jani Laukkanen Vesa-Matti Väärä Roni Rekomaa KANNESSA: Roleff Kråkström ja Sophia Jansson KUVA: Jani Laukkanen OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi PAINOPAIKKA Euraprint, Eura ISSN-TUNNUS: 2669-9966

5

TEKSTI: RAINE TIESSALO | KUVAT: RONI REKOMAA

sipilän työryhmä

osuu perheyritysten tavoitteiden ytimeen Kansanedustaja Juha Sipilän johtaman kotimaisen omistamisen työryhmän keväällä julkaistu raportti listaa useita konkreettisia toimenpiteitä, joilla kotimaista omistamista pitäisi vahvistaa.

Raportissa on monia Perheyritysten liiton vaikuttamistyötä tukevia ehdotuksia. Liiton toimisto javaikuttamistyössä aktiiviset jäsenet vievät ehdotuksia eteenpäin päättäjille.

M

itä mahdollisuuksia Sipilän kotimaisen omistamisen raportti tarjoaa perheyrityksille?

Hallitusohjelmasta kumpuavan raportin päätelmät kertovat, että Suomi on verrokkimaitaan jäljessä omistamisen vaalimisessa, mikä painaa koronakriisin jälkeistä talouskasvua ja näkymiä.

Raportissa on lähes 70 konkreettista lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpidettä kotimaisen omistamisen vahvistamiseksi ja lisäämiseksi. Osa toimenpiteistä on suunnattu jo nykyisen pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, osa taas tuleville hallituksille.

Suomalaisen median otsikoihin raportti pääsi näkyvästi ehdotuksella, jonka mukaan äitiyspakkaukseen lisättäisiin osakesäästötili 300 euron alkupääomalla. Perheyritysten ja omistajien näkökulmasta tärkeimmät konkreettiset ehdotukset ovat kuitenkin toisaalla. ”Raportissa on monia käytännön keinoja, joilla suomalaisten yritysten tulevaisuutta voidaan vahvistaa. Suuri osa raportin toimenpiteistä voidaan tehdä jo tämän hallituksen aikana. Teemme liitossa loppuvuo-

6

den aikana kovasti työtä, jotta konkreettiset ehdotukset päätyisivät päätöksentekoon”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen sanoo. raportin perustana on kolme laajempaa rakenteellista pitkän tähtäimen tavoitetta, jotka istuvat hyvin Perheyritysten liiton vaikuttamisen strategiaan.

1. Kannustava, ennustettava ja neutraali verojärjestelmä 2. Talous- ja omistajaosaamisen vahvistaminen 3. Myönteisen asenneilmapiirin luominen ”Suuret muutokset menevät tämän vaalikauden yli. Liitto on jo aloittanut vaikuttamistyön tapaamalla nykyisiä kansanedustajia eri puolueista. Tarkoitus on, että kun puolueet alkavat valmistautua seuraaviin eduskuntavaaleihin, meillä on toimiva keskusteluyhteys keskeisiin puolueiden vaikuttajiin”, Hänninen kertoo. raportin konkreettisempia tavoitteita, joita Perheyritysten liitto ajaa aktiivisesti: 1. Raportti ehdottaa, että perustetaan työryhmä kehittämään pitkäjänteistä rahoi-

PERHEYRITYS 2 • 2021

tusta perheyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. ”Keskusteluissa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tänä keväänä on tullut esille, että Perheyritysten liitto voisi olla työryhmän perustamisessa aloitteellinen. Se rooli meiltä luonnistuu. Pitkäjänteinen kasvu ja erityisesti kansainvälistyminen tulevat olemaan ratkaisevassa osassa yritysten menestyksessä ja kasvussa”, Auli Hänninen sanoo.

2. Vastuullisen kotimaisen omistamisen edistäminen on korkealla agendalla.

Perhe-yritysten liitto tukee ehdotusta, jolla perustettaisiin suomalaisen omistajuuden neuvottelukunta eri elinkeinoelämän järjestöjen yhteistyönä. Näin voitaisiin vahvistaa ja edistää vastuullista kotimaista omistajuutta.

Raportti ehdottaa neuvottelukuntaan Perheyritysten liiton lisäksi Elinkeinoelämän keskusliittoa, Suomen Yrittäjiä, Keskuskauppakamaria, Pörssisäätiötä ja Pääomasijoittajia.

3. Kotimaisen hyvän omistajuuden käytäntöjen tunnetuksi tekeminen.

Raportti ehdottaa toimijoiksi: Perheyritys-

perheyritysten liiton toimiston vaikutustyötä johtavat toimitusjohtaja Auli Hänninen ja viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Raine Tiessalo.

Hallituksen puheenjohtaja Alexander Bargum ja vaikuttaminen-työryhmän puheenjohtaja Tomi Lantto vastaavat jäsenyritysten osallistumisesta vaikutustyöhön.

”Vastuullisen ja pitkäaikaisesti Suomeen sitoutuneen kotimaisen omistajuuden vahvistaminen on historiallisesti pääomaköyhälle maalle hyvinvoinnin edellytys.” auli hänninen

ten liitto, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari, Pörssisäätiö ja Osakesäästäjät.

Hännisen mukaan raportissa on monentasoisia tavoitteita, mikä tekee niiden toteuttamisesta vaativaa. ”Jotta työryhmän laadukas työ ei painu unohduksiin yhdeksi raportiksi raporttien joukkoon ilman jatkotoimia, elinkeinoelämän järjestöistä pitää löytyä aktiivisia ja aloitteelllisia ihmisiä, jotka pitävät ehdotuksia esillä ja katsovat, kuinka ne etenevät.

Monet vaativat ministeriöiden välistä koordinaatiota toteutuakseen”, Hänninen sanoo. muita perheyritysten kannalta tärkeitä aloitteita: 1. Varmistetaan, että yrityksille on niiden elinkaaren jokaisessa vaiheessa riittävät kannustimet ja rahoitusvälineet (TEM, VM) 2. Lisätään Lainlaatijan oppaaseen velvollisuus arvioida vaikutukset omistajuuteen osana yritysvaikutusten arviointia.

(OM) 3. Laaditaan pohjoismainen selvitys per-

PERHEYRITYS 2 • 2021

heyritysten sukupolvenvaihdoksista ja verokäytäntöjen vaikutuksista omistajuuteen, yritysten jatkuvuuteen ja suoriutumiseen. (VM) 4. Kehitetään Finnveran pk-yritysten viennin rahoitustuotteita (mm. suorat vientiluotot) ja lisätään niiden käyttöä.

(TEM, Finnvera) 5. Nostetaan merkittävästi Finnveran yrittäjälainan 100 000 euron enimmäismäärää. (Finnvera) 6. Laaditaan Suomen Mittelstand-strategia Yrittäjyys-strategian rinnalle. (TEM) ”Vastuullisen ja pitkäaikaisesti Suomeen sitoutuneen kotimaisen omistajuuden vahvistaminen on historiallisesti pääomaköyhälle maalle hyvinvoinnin edellytys.

Kotimaisen omistajapohjan monipuolistaminen ja verotuksellisen ennakoitavuuden vahvistaminen luovat toimintaympäristön, joka on houkutteleva myös kansainvälisille sijoittajille”, Hänninen sanoo.

7

PerheyritysPULSSI:

Ristiriita yhä räikeämpi Samalla kun usko kasvuun vahvistuu, luottamus Marinin hallitukseen heikkenee.

TEKSTI: RAINE TIESSALO | GRAFIIKKA: JENNI AHONEN

käsityksistä liittyen yrityksen näkymiin, toimintaympäristöön, laajemmin talouteen ja poliittiseen päätöksentekoon.

Kyselyyn vastasi toukokuussa 89 liiton jäsentä. Yli puolet vastanneista yrityksistä edustaa teollisuussektoria tai tukku- ja vähittäiskauppaa.

Kuinka luottavainen olet Suomen talouden kasvuun seuraavan kolmen kuukauden aikana?

(1 = en lainkaan luottavainen, 10 = luotan erittäin paljon) 10 9 8

6.44

7 6 5

4.06

4.56

4 3 2 1 0

MARRASKUU

HELMIKUU

PerheyritysPULSSI marraskuu 2020 PerheyritysPULSSI helmikuu 2021 PerheyritysPULSSI toukokuu 2021

8

KESKIARVO

suomalaisten perheyritysten luottamus oman liikevaihdon ja Suomen talouden kasvuun vahvistuu nopeasti, toukokuun PerheyritysPULSSI -kysely kertoo.

Tulevaa kehitystä asteikolla 1-10 arvioineiden perheyritysten usko Suomen talouden kasvuun seuraavien kolmen kuukauden aikana pomppasi toukokuussa lukemaan 6,4 helmikuun lukemasta 4,6.

Vastaajista 54 prosenttia uskoo oman yrityksensä tai yritystensä liikevaihdon kasvavan vuodesta 2020, kun helmikuussa kasvuun uskoi 41 prosenttia vastaajista. Liikevaihdon pienentymistä ennakoi vain 12 prosenttia, kun vielä helmikuussa näin arvioi 22 prosenttia vastaajista. ”Luottamuksen paluu on ensimmäinen askel matkalla kohti talouskasvua ja koronan selättämistä. Jotta usko muuntuu menestykseksi, työpaikoiksi ja investoinneiksi, yritykset tarvitsevat ennakoitavuutta verotukseen ja määrätietoisuutta poliittisilta päättäjiltä”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen sanoo.

Myös maksuvalmius on keskimäärin hyvällä tasolla. Vastanneista noin 78 prosenttia arvioi yrityksensä maksuvalmiuden hyväksi tai erittäin hyväksi. Toisaalta noin joka kymmenennen vastanneista maksuvalmius on heikko tai erittäin heikko.

PerheyritysPULSSI on joka kolmas kuukausi tehtävä Perheyritysten liiton jäsenkysely, jonka tarkoituksena on ylläpitää tilannekuvaa jäsenyritysten odotuksista ja

PERHEYRITYS 2 • 2021

TOUKOKUU

Mikä on yrityksenne maksuvalmius juuri nyt?

(Jos yrityksiä on useita, vastaa liikevaihdoltaan suurimman yrityksen osalta.)

1,12% ERITTÄIN HEIKKO 7,87% HEIKKO 13,48% NEUTRAALI 34,83% HYVÄ 42,70% ERITTÄIN HYVÄ

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

PerheyritysPULSSI toukokuu 2021

Usko talouteen on vahvistunut yhtä nopeasti kuin luottamus hallituksen kriisinhoitokykyyn yritysten näkökulmasta on laskenut. Asteikolla 1-10 perheyritykset arvioivat nyt hallituksen onnistumisen keskimäärin tasolle 4,4. Helmikuussa arvosana oli vielä noin 5 ja viime marraskuusta luottamus on laskenut noin neljänneksen.

Vastanneiden huolenaiheina ovat erityisesti sulkutoimien voimakkuus, hallituksen päätöksenteon hitaus ja heikko ennakoitavuus sekä epämääräinen viestintä, käy ilmi kyselyn avoimista vastauksista.

Liikkeenjohdollisesta näkökulmasta perheyritysten johtajia huolestuttavat raaka-aineiden hintojen ja kuljetuskustannusten nousu, komponenttien saatavuuden heikkeneminen ja toimitusaikojen venyminen. Globaali konttipula ja logistiset ongelmat vaivaavat vientiyrityksiä.

Jotta investoinnit saisivat potkua, perheyritykset tarvitsisivat lisää uskoa sekä maailman että Suomen kasvuun.

Hallitukselta perheyritykset hakevat ennakoitavampaa lainsäädäntöä, johdonmukaisempaa päätöksentekoa. ”Perheyritysten luottamus hallitukseen koki kolauksen puoliväliriihen tekemättömien päätösten takia. Kesän aikana pitäisi tehdä ryhtiliike ja syksyksi löytää vaikuttavat keinot tukea yritysten orastavaa kasvua. Vain siten syntyy

lisää työpaikkoja, verotuloja ja turvaa Suomen hyvinvoinnille”, Hänninen sanoo.

Perheyritykset työllistävät Suomessa noin 40 prosenttia yrityssektorin työntekijöistä ja ne luovat noin 30 prosenttia yrityssektorin jalostusarvosta. Perheyritysten liiton noin 450

Kuinka hyvin pääministeri Sanna Marinin hallitus on onnistunut yritysten tukemisessa koronakriisissä?

10 9 8 7

5.38

6

5.03 4.40

5 4

KESKIARVO

Päätöksenteon hitaus ja epämääräisyys huolestuttaa

3 2 1 0

MARRASKUU

HELMIKUU

TOUKOKUU

PerheyritysPULSSI marraskuu 2020 PerheyritysPULSSI helmikuu 2021 PerheyritysPULSSI toukokuu 2021

PERHEYRITYS 2 • 2021

9

jäsenyritystä työllistävät noin 180 000 ihmistä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 38 miljardia euroa.

Kuinka helppoa on löytää päteviä uusia työntekijöitä yritykseenne tällä hetkellä?

Pula osaavasta työvoimasta kärjistynyt

100% 90% 80%

10% 0%

marraskuu 2020

10

PERHEYRITYS 2 • 2021

jonkin verran hankalaa

erittäinhankalaa

helmikuu 2021

12,36%

20,00%

22,61%

21,43%

helppoa

16,52%

20%

10,11%

30%

16,43%

40%

26,97%

50%

50,56%

42,14%

60%

47,83%

70%

13,04%

Pula osaavasta työvoimasta pahenee systemaattisesti.

Peräti 78 prosenttia vastaajista sanoo, että pätevien työntekijöiden löytäminen on tällä hetkellä erittäin tai jonkin verran hankalaa. Osaajien löytämisen kanssa tuskailevien osuus on noussut trendinomaisesti viime marraskuusta lähtien. Marraskuussa hankaluuksista rekrytoinnissa raportoi 64 prosenttia ja helmikuussa 71 prosenttia. ”Osaajapulasta on tulossa Suomen talouden pullonkaula. Monessa yrityksessä se jo haittaa kasvua ja investointeja. Yritykset eivät voi kasvaa, jos osaavaa työvoimaa ei voida rekrytoida sieltä mistä sitä löytyy. Työmarkkina on globaali ja kisa osaajista on raakaa. Työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava nopeasti”, Hänninen sanoo.

Rekrytointihalukkuus on myös vahvistunut. Enää 12 prosenttia vastanneista sanoo, ettei yritys tällä hetkellä rekrytoi, kun vielä marraskuussa joka viidennessä oli rekrytoinnit jäissä.

emme tällä hetkellä rekrytoi

toukokuu 2021

Pidetään huolta toisistamme – yhdessä Yrityksesi tukena riskienhallinnan ja työeläke­ vakuuttamisen asiantuntijamme.

fennia.fi | elo.fi

Puhetta omistamisesta Puhetta omistamisesta on PwC:n uusi podcast-sarja, jossa Omistajayrittäjäpalveluidemme vetäjä Marko Korkiakoski keskustelee vaihtuvien vieraidensa kanssa omistajuudesta eri näkökulmista.

Kuuntele jo julkaistut jaksot ja laita kanavamme seurantaan! PwC:n podcastin löydät Soundcloudista, Spotifysta ja iTunesista. Löydät kaikki jaksot myös osoitteesta pwc.fi/podcast. Lue lisää: pwc.fi/fbs #puhettaomistamisesta PERHEYRITYS 2 • 2021

11

Seikkailumieli, uteliaisuus ja avoimuus ovat aina olleet perheessä ja suvussa vahvana vireenä.

Roleff Kråkström muumipeikon seurassa meren äärellä. Juuri päättyneellä Meidän meri -kampanjallaan Moomin Characters keräsi yhteistyökumppaniensa kanssa John Nurmisen säätiölle yli miljoona euroa, joilla kohennetaan Itämeren tilaa.

TEKSTI: RIITTA SAARINEN | KUVAT: JANI LAUKKANEN

Muumien matkassa Tove Janssonin luomat muumitarinat ovat tunnettuja ympäri maailmaa. Niitä on luettu ja katsottu televisiosta.

Tänä päivänä muumeja seurataan myös sosiaalisen median kautta. Muumituotteiden lisensseistä vastaa Moomin Characters, jossa on mukana jo suvun kolmatta polvea.

M

uumit ovat tuttuja lähestulkoon kaikille suomalaisille iästä riippumatta, useammassa sukupolvessa. Suomen lisäksi Tove Janssonin luomat hahmot tunnetaan hyvin myös maailmalla: kirjoina, animaatiosarjoina ja erilaisina tuotteina, kuten muumimukeina.

Tove Janssonin taiteellisesta perinnöstä ja hänen tuotantoonsa ja hahmoihinsa liittyvien tuotteden lisensseistä vastaa Moomin Characters -yritys, jossa on omistajina Toven kahden veljen, sarjakuvataiteilija Lars Janssonin ja taidevalokuvaaja Per Olov Janssonin jälkeläisiä. Yrityksen taiteellisena johtajana toimii Larsin tytär Sophia Jansson, 59, ja toimitusjohtajana Sophian puoliso Roleff Kråkström, 52.

Kaksi vuotta sitten perheyrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos, joten suvun kolmas sukupolvi on nyt myös aiempaa tiiviimmin mukana.

Viime vuonna muumit viettivät 75-vuotisjuhlaansa, sillä Tove Janssonin ensimmäinen muumitarina julkaistiin vuonna 1945.

Juhlavuoden syksyllä ilmestyi taiteilijasta kertova elokuva Tove ja Kansallismuseossa avattiin Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumit 75 -näyttely.

Muumeja ei tuputettu Sophia Jansson toteaa, että hänelle ei tuputettu muumikirjoja koskaan, mutta ne ovat aina olleet osa hänen elämäänsä. Sitä samaa linjaa hän on noudattanut omien poikiensa kanssa.

Tätinsä Toven tapaan myös Sophia lähti myös opiskelemaan nuorena ulkomaille, ensin Yhdysvaltoihin, minkä jälkeen tie vei Espanjaan, ja lopuksi Britanniaan. Kieltenopettajaksi opiskellut Sophia vietti ulkomailla kaikkiaan kuusitoista vuotta. Seikkailumieli, uteliaisuus ja avoimuus ovat aina olleet perheessä ja suvussa vahvana vireenä. ”Palasin Suomeen poikieni Jamesin ja

PERHEYRITYS 2 • 2021

Thomasin kanssa 1997 ja tulin töihin perheemme yritykseen. Olin kasvanut Toven luomassa maailmassa, mutta ensimmäisinä vuosina minulla oli pelko, etten osaa varjella tai hoitaa kunnolla Toven taiteellista perintöä. Sitten ymmärsin, että kaikkeen ei voi aina voi sanoa ei”, Sophia toteaa. ”Kaupallinen puoli on aina ollut olemassa, jo siitä saakka kun Tove ja isäni Lars perustivat Moomin Charactersin vuonna 1958.

Taiteellisuus ja kaupallisuus eivät sulje toisiaan pois. Minulla itselläni ei ole mitään liikealan koulutusta, joten olen oppinut bisnestä enemmän kantapään kautta.”

Joitakin ehtoja Tove kuitenkin asetti hahmojensa tuotteistamiseen. Hän ei halunnut muumeja yhdistettävän politiikkaan, väkivaltaan tai seksuaalisuuteen. Vessapaperiin ei tullut muumeja, mutta talouspaperi oli ok. ”Nykyään olemme enemmän proaktiivisia. Otamme itse yhteyttä, emmekä odota passiivisesti, että puhelin soi. Olemme yhä

13

Roleff Kråkström ja Sophia Jansson luotsaavat yhdessä Moomin Charactersia, joka vastaa muumituotteiden lisensseistä.

sillä tiellä, ja avainroolissa on puolisoni Roleff, joka tuli yritykseen toimitusjohtajaksi vuonna 2008. Mietimme hänen kanssaan yhdessä, mitä haluamme tehdä.”

Tove esiin taiteilijana Sekä Sophia että Roleff toteavat, että ihmisillä on aika hatara käsitys siitä, mitä Moomin Characters tekee. ”Monet ajattelevat, että me valmistamme muumituotteita, mutta kyllä me teemme ihan muita asioita. Ihmisillä on muutenkin aika epäselvä käsitys tavaramerkin suojaamisesta, kehittämisestä ja lisensoimisesta”, Sophia toteaa.

Kaikki Muumilaakson hahmot ovat maailmanlaajuisesti rekisteröityjä tavaramerkkejä, joiden hallinnasta vastaa Moomin Characters.

Sen tytäryhtiö All Things Commerce vastaa yrityksen verkkokaupasta ja Moomin.com -verkkosivuista. ”Viime vuosina olemme halunneet nostaa Tovea esiin nimenomaan taiteilijana ja kulttuuripersoonana: hänen koko monipuolista, hienoa ja arvokasta perintöään”, Sophia toteaa. ”Esineille on tavattoman vaikea saada teossuojaa. Harva design-esine nauttii sellaista teosstatusta, että siitä voi lähteä peräämään tekijänoikeuksia, ellei kyse ole aivan identtisestä kopiosta. Kun taas Toven luomus on kirjallinen ja kuvataiteellinen kokonaistaideteos eikä käyttöesine. Tätä ei aina ymmärretä”, jatkaa Roleff. ”Muumilaakso, sen kaikki hahmot, topografia ja muu, on valmis kompositio, jonka Tove on luonut. Sitä ei haluta muuttaa eikä sinne haluta vierailevia tähtiä, kuten vaikka Joulupukkia tai Walt Disneyn hahmoja, jotka kuuluvat kokonaan eri maailmaan.”

Mukeista keräilykohde Muumit on maailmanlaajuinen tuotemerkki, jolla on tällä hetkellä yli 700 lisenssinhaltijaa.

Nämä ovat ostaneet oikeuden käyttää tuotemerkkiä tuotteissa ja kampanjoissa sovitun määräajan, joka on useimmiten pari, kolme vuotta. ”Olemassaolon edellytys on se, että taidetta myydään. Kaupallinen yhteistyö yritysten kanssa oli laajaa jo 1950-luvulla. Jo sieltä saakka on yhteistyötä tehty sellaisten yritysten kuin Fazerin, Finlaysonin ja Fiskars

14

Kaikki Muumilaakson hahmot ovat maailmanlaajuisesti rekisteröityjä tavaramerkkejä, joiden hallinnasta vastaa Moomin Characters.

Groupin kanssa. Samat tuotekategoriat olivat olemassa jo Toven aikana”, kertoo Roleff. ”Suurin osa tuotteista – yli 60 prosenttia – liittyy kodin tykötarpeisiin: tekstiileihin, vaatteisiin, sisustukseen, lahjatavaroihin ja koristeisiin. Sitten ovat vielä lelut ja kirjat sekä elintarvikkeet, joiden osuus on kasvanut koko ajan.”

Muumituotteista suosituimpia ovat muumimukit, joita on valmistettu vuodesta 1990 saakka. Ensimmäiset muumiastiat valmistettiin kuitenkin jo 1950-luvulla. ”Muumimukeja on valmistettu tähän mennessä jo varmaan lähemmäs sata erilaista. Niistä on tullut ikoninen keräilykohde.

Muumimukit ovat enemmän kuin pelkkiä kahvinjuontiastioita. Meilläkin on niitä kotona.

Voi ehkä kysyä jopa, onko niitä liikaa silloin, kun kaapin ovet eivät meinaa mennä enää kiinni”, Roleff vitsailee.

Suomi ja muut Pohjoismaat vastaavat Roleffin mukaan 40 prosenttia Moomin Charactersin muumituotteisiin liittyvästä

PERHEYRITYS 2 • 2021

liikevaihdosta. Ykkönen on kuitenkin Suomi.

Seuraavana tulee Japani, sekin 40 prosentin osuudella. Kiinan osuus on 5-10 prosenttia. Loppuosuus koostuu lähinnä muista Euroopan maista.

Ensimmäinen muumiaiheinen teemapuisto perustettiin Suomeen vuonna 1993.

Naantalin Muumimaailma on ollut niin suomalaisten kuin ulkomaisten matkailijoiden suosima käyntikohde. Ensimmäinen teemapuisto ulkomaille avattiin Japanissa vuonna 2019. Muumiaiheisia teemapuistohankkeita on vireillä myös Ruotsiin ja Kiinaan. ”Muumilaakso edustaa jollain tavalla pohjoismaisia arvoja – tasa-arvo, koulutus, turvallisuus, puhdas luonto – mikä vetoaa erityisesti Aasiassa kasvavaan keskiluokkaan. Muumitarinat ovat fantasiaa ja seikkailua, mutta niiden kautta löytyy myös silta perhearvoihin ja entisajan maaseutukylän yhteisöllisyyteen”, Roleff kuvailee.

Moomin Shop -kauppoja ja muumikahviloita löytyy maailmalta kymmenittäin. Suurin

osa sijaitsee Suomessa ja Japanissa, mutta niitä on myös Britanniassa, Thaimaassa, Etelä-Koreassa, Hongkongissa ja aina Havaijilla saakka.

Seuraava polvi mukaan Viime vuosien aikana Sofia Janssonin pojat ovat olleet yhä enemmän mukana yrityksessä.

Thomas Zambra, 29, aloitti kokopäiväisen työskentelyn perheyrityksessä viime vuoden elokuussa. ”Työskentelen liiketoiminnan kehityksen parissa erilaisissa hankkeissa sekä Moomin Characters -emoyhtiössä että All Things Commerce -tytäryrityksessä”, Thomas selvittää. ”All Things Commerce vastaa muun muassa verkkokaupasta, joka myy muumituotteita ympäri maailmaa. Tämän lisäksi se toimii muumimediana, jonka kautta viestimme kaikista uutuuksista fanikunnalle. Aloitimme digitaalisen toiminnan vuonna 2013. Meillä on sosiaalisen median ja faniklubimme kanavissa – mukaan luettuna Facebook, Youtube, Twitter, Instagram, Snapchat ja Tiktok – kaikkiaan noin miljoona seuraajaa.”

Thomasin mukaan yritykselle on tärkeää, että se luo itse sisältöään, jota sitten jaetaan eri kanavien kautta ympäri maailmaa.

Samalla se voi tukea ja nostaa esiin lisenssinhaltijoiden toimintaa. Sisältöä tehdään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja niitä kaikkia kieliä puhutaan myös yrityksen toi-

mistolla joka päivä. ”Työ on monipuolista ja spektri ja skaala on laaja ja globaali. Oman roolin kehittäminen on konkreettinen haaste, vaikka yritys on tuttu, koska teemme niin monenlaisia asioita.

Toven työstä nousevat arvot ovat kuitenkin keskeisiä, kun mietin, miten toimintaa kehitetään”, Thomas pohtii. ”Ihan alussa minua vähän huolestutti, miten kaikki lähtee menemään, mutta nyt voin jo todeta, että täällä on ollut tosi kivaa.

Tulemme kaikki keskenämme hyvin toimeen ja olemme yhdessä myös vapaa-aikana.

Yhteistyö toimii saumattomasti. Erilaisille näkemyksille täytyy kuitenkin löytyä tilaa ja löytää silloin tavat, kuinka kannattaa toimia, että päästään eteenpäin.”

Thomasille on ollut itsestään selvää se, että hän jonain päivänä tulisi töihin omaan perheyritykseen. Hän on halunnut tulla mukaan kehittämään yrityksen toimintaa.

Vanhempi veli James työskentelee hän-

kin oman yrityksensä, suunnittelutoimisto Kobran kautta Moomin Charactersille. ”Työnjako on mennyt luonnollisesti ja se vaikuttaa ainakin toistaiseksi toimivan hyvin.

Minä olen käynyt bisneskoulut ja Jamesilla taas on taiteellista koulutusta. Tulemme mukaan eri taustoilla, mutta meillä on silti samanlaisia ideoita”, Thomas toteaa.

Thomas on opiskellut Suomessa Hankenilla ja suorittanut kauppatieteen maisteritutkinnon London School of Economics -yliopistossa Lontoossa. James taas on opiskellut graafista suunnittelua Taideteollisessa korkeakoulussa eli nykyisessä Aaltoyliopistossa sekä University of Arts London -opinahjossa.

Erilaista osaamista ”Muumit ovat olleet elämässäni läsnä aina, jo lapsuudesta saakka. On luettu muumikirjoja ja katsottu tv-sarjoja. Mökillä muumeja oli lakanoissa ja tyynyissä. Tänä aamunakin join

”Muumilaakso edustaa jollain tavalla pohjoismaisia arvoja – tasa-arvo, koulutus, turvallisuus, puhdas luonto.”

PERHEYRITYS 2 • 2021

15

Haluamme tuoda tuotteiden takaa esiin muumitarinaa, joka on brändin ydin.

Sophia Janssonin pojat James Zambra ja Thomas Zambra (oik.) ovat tutustuneet muumien maailmaan pienestä pitäen. Nyt molemmat pojat työskentelevät perheyrityksessä: Thomas kokoaikaisesti ja James osa-aikaisesti oman suunnittelutoimistonsa Kobran kautta.

16

PERHEYRITYS 2 • 2021

aamukahvini muumimukista. Kaiken kaikkiaan Toven ja muumien maailma on minulle hyvinkin tuttu”, kertoo James Zambra, 32. ”Asuin lapsena Englannissa, jossa myös muumit tunnetaan aika hyvin, mutta täällä Suomessa ne ovat vielä ihan eri tavalla läsnä.”

James on ollut nyt muutaman vuoden aktiivisemmin mukana suvun omistamassa Moomin Charactersissa ja tekee töitä sille pari päivää viikossa oman suunnittelutoimistonsa kautta. ”Oma polkuni oli jo varhain tiedossa ja jotenkin luonnollinen valinta. Kuvittaminen ja graafinen suunnittelu kiinnostivat minua, mihin kannustettiin myös kotoa. Nyt työskentelen oman suunnittelutoimiston kautta osan viikosta perheyrityksessämme designtiimin johtajana, missä pääsen kehittämään ja rakentamaan muumibrändiä. Luomme uusia muumiaineistoja ja työkaluja lisenssinhaltijoille”, James toteaa.

Moomin Charactersin pääosakas on Sophia Jansson. Osakkaita on kaikkiaan kymmenkunta, joihin kuuluvat Jamesin ja Thomasin lisäksi heidän serkkunsa Hanna Ahlström ja tämän sisko Malin Timgren sekä näiden vanhemmat. Perheyrityksessä työskentelevä Hanna on mukana myös hallituksessa. ”Meillä on ollut hyvä tuuri siinä, että ihmiset ovat kiinnostuneita vähän eri asioista ja että yrityksessä on erilaista osaamista. Minä tuon pöytään brändiosaamista ja suunnitteluperspektiivin ja mietin visuaalista kokonaisuutta. Myös tekstin rooli on tärkeä”, pohtii James. ”Suunnittelufilosofia nojautuu pitkälti sille, että kun teemme jotain uutta, perustuu se aina alkuperäisoriginaaleille. Se on aika hyvä ohjaava periaate. Haluamme tuoda tuotteiden takaa esiin muumitarinaa, joka on brändin ydin.”

Jamesin mukaan yrityksen vahvuus on muumibrändin tunnistettavuus ja monipuolisuus. Muumit ovat universaaleja hahmoja.

Muumimaailma ei ole myöskään sidottu tiettyyn aikaan tai paikkaan. Muumien suosio maailmalla jatkuu yhä uusien sukupolvien tutustuessa heihin.

50 VUOTTA SUOMALAISTA TALOUDEN ASIANTUNTIJUUTTA TILINTARKASTUS - TALOUSHALLINTO - VERONEUVONTA Lue lisää toiminnastamme www.tuokko.fi tai ota yhteyttä info@tuokko.fi

PERHEYRITYS 2 • 2021

17

TYÖSSÄ OPPIMINEN

TEKSTI: RIITTA SAARINEN | KUVA: MIKA KANERVA

Pitkä pohja tuo varmuutta Ennen kuin Jukka Mäki-Lahnasta tuli FinnProfilesin toimitusjohtaja, ehti hän työskennellä pitkän tovin perheen yrityksessä niin varastolla, myynnissä kuin tuotannossa. Se on antanut ymmärrystä ja oppia uralle.

toimitusjohtaja Jukka Mäki-Lahna, 51, katsoo, että johtajan tärkein ominaisuus on se, että hän ymmärtää kokonaisuuden päälle. Yritystä pitää osata katsoa yläperspektiivistä, niin että kaikki pienetkin liikkeet johtavat samaan suuntaan. ”Isäni Eero Mäki-Lahna perusti 1987 yrityskumppaninsa kanssa Seinäjoelle maatalouden tukkukauppaan keskittyneen yrityksen. Menin sinne töihin heti, kun pääsin armeijasta. Olin aluksi kymmenisen vuotta varaston lähettämössä ja sitten vielä kuusi vuotta myynnissä. Välillä kävin tekemässä töitä toisessa yrityksessämme FinnProfilesissa, lähinnä tuotantopuolella”, kertoo Jukka Mäki-Lahna. ”Vuonna 2004 päätimme lunastaa FinnProfilesin kokonaan meille ja luopua maatalouspuolen yrityksestä. Työskentelin seuraavina vuosina siellä myynnissä, ja sitten kun isäni jäi 2010 pois yrityksen operatiivisesta toiminnasta, tuli minusta toimitusjohtaja ja isä siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi.”

FinnProfilesin pääpaikka sijaitsee Sastamalassa, ja sillä on tuotantoa Oulun pohjoispuolella Iissä. Yritys on erikoistunut yksilöllisten tiivisteiden ja eristeiden suunnitteluun ja valmistukseen.

Se tekee tiivisteitä muun muassa steriilikaappeihin, parvekelaseihin, junanvaunuihin ja laivoihin. Vienti keskittyy Eurooppaan, mutta asiakkaita on myös Australiassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä.

18

ja taustatukea. Tie on ollut sen verran pitkä, että oppia on tullut aika paljon myös kantapään kautta. En pelkää virheitä, mutta niitä ei pidä toistaa uudestaan”, Jukka Mäki-Lahna toteaa. ”Työssä oppiminen ei kuitenkaan takaa sitä, että ihmisestä tulisi hyvä johtaja tai yrityksen omistaja.

Yrityksen ulkopuolelta saatu oppi ja koulutus ovat todella tärkeitä, että pystyy näkemään yrityksen ulkopuolisen silmin.”

Kun Jukka Mäki-Lahna aloitti työnsä toimitusjohtajana, alkoi hän opiskella yritysjohtamista Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa. ”Tämä koulutus ja erikoisammattitutkinto oli suunnattu yrityksen vetovastuussa oleville ihmisille. Opiskelu kesti työn ohessa 2,5 vuotta. Kyllä se antoi sillä tavalla eväitä, että opetti ajattelemaan asioita eri näkökulmista. Kaikkea ei voi tietenkään soveltaa suoraan omaan yritykseen, mutta sieltä sai työkaluja. Olen saanut paljon oppia myös sidosryhmiltä, kuten raaka-ainetoimittajilta.” ”Menestyäkseen ihmisen täytyy olla motivoitunut ja valmis tekemään töitä. Mikään ei tule ilmaiseksi. Yrityksen kehittäminen ja kasvattaminen on vaatinut paljon. Olemme viilanneet matkan varrella aika paljon yrityksen strategiaa ja kilpailukykyä, jotta olemme löytäneet parhaan suunnan, missä pärjäämme.”

Virheitä ei pidä toistaa

Asioista puhuttava suoraan

”Pitkä urapolku on positiivinen asia siinä mielessä, että pohja on niin vahva. Se antaa varsinkin muutostilanteissa tietynlaista varmuutta

Korona on vaikuttanut välillisesti myös FinnProfilesin toimintaan.

Esimerkiksi meriteollisuuden tilaukset putosivat paljon.

PERHEYRITYS 2 • 2021

Jukka Mäki-Lahna pitää johtamisessa tärkeänä avoimuutta ja suoruutta ottaa asiat puheeksi. Omille alaisilleen hän haluaa olla kannustava ja helposti lähestyttävä.

”Olemme tarkoituksellisesti hajauttaneet toimintaa eri toimialoille, sillä tulee jaksoja, jolloin jollain toisella alalla menee hyvin ja toisella huonosti. Hajauttaminen tasapainottaa tilannetta. Haasteista huolimatta onnistuimme kuitenkin tekemään viime tilikaudella ennätyksen liikevaihdossa.” ”FinnProfilesin liikevaihto on melkein tuplaantunut kymmenessä vuodessa, mikä on tarkoittanut uusien työntekijöiden palkkaamista. Kasvun myötä meillä on omat vastuuhenkilöt joka tontilla, mikä muuttaa myös toimitusjohtajan roolia. Oikean henkilön löytäminen ei ole mikään helppo rasti. Meidän kokoisessa perheyrityksessä – joka työllistää noin 70 ihmistä – jokainen positio on iso ja merkityksellinen. Jos rekrytointi epäonnistuu, heijastuu se joka asiaan.”

Ihmisten johtamisessa Mäki-Lahna kannattaa avoimuutta ja sitä, että asioista puhutaan suoraan kiertelemättä. Yritystä pitää viedä eteenpäin hyvässä hengessä, tsemppaamalla. Palautteen pitää olla

kehittävää, sillä yleensä toiminnassa on aina jotain parannettavaa. ”Haluan olla sparraava johtaja. Olen sanonut, että minulle voi soittaa koska vaan ja tulla juttelemaan.”

Isältään Jukka Mäki-Lahna on oppinut sen, kuinka tärkeää on osata tehdä kannattavuuslaskelmia, jotta kaikki pyörisi. Kirjanpitäjän osaamista ei vaadita, mutta yrittäjällä on oltava talouden ymmärrystä ja kyky tunnistaa ja tulkita tiettyjä toiminnan tunnuslukuja. ”Jokaisella on omanlainen lähestymistapa johtajuuteen, niin myös minulla ja isälläni. Se on selvää, että välillä on ollut näkemyseroja, kun ollaan eri sukupolvea. Mutta kun perustelee kantaansa, löytyy yhteinen näkemys helpommin.”

Mäki-Lahnan 16-vuotias poika Anton on jo osoittanut olevansa kiinnostunut perheen yrityksestä ja ollut jo töissäkin jonkun verran.

Päätyönään hän keskittyy vielä kuitenkin opiskeluun.

"En pelkää virheitä, mutta niitä ei pidä toistaa uudestaan.”

PERHEYRITYS 2 • 2021

19

TYÖSSÄ OPPIMINEN

TEKSTI: RIITTA SAARINEN | KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ

Oikea asenne ratkaisee

Turun K-Citymarket Kupittaa on myynniltään Suomen suurin K-kauppa ja toiseksi suurin ruokakauppa. Kauppias Hannu Aaltoselle kaupankäynti on elämäntapa, joka tulee jo geeneissä.

Hän on halunnut jakaa kokemustaan ja oppiaan myös muille.

20

PERHEYRITYS 2 • 2021

ryhti, tahti ja puhti. Nämä sanat kuvaavat kauppias Hannu Aaltosen, 59, tavoitteita ja tyyliä toimia kaupan vetäjänä. Voi sanoa, että kaupanteko on hänellä verissä, sillä suvussa on aina ollut kauppiaita alkaen isoäidistä ja isästä jatkuen veljeen, setään ja serkkuun.

Isä Lasse Aaltonen aloitti kauppiaana Kupittaan Citymarketissa 1972 – lähes 50 vuotta sitten – ja samaan tuttuun kauppaan palasi vuonna 2000 kauppiaaksi Hannu Aaltonen oltuaan sitä ennen Citymarket-kauppiaana Raumalla ja Lahdessa. ”Olin kymmenvuotias, kun Kupittaan Citymarket avattiin. Ensimmäisen tilinauhan muistan saaneeni 13-vuotiaana. Silloin olin jo ihan oikeasti töissä, kuten myös veljeni Jukka.” ”Lukion ja armeijan jälkeen pyrin opiskelemaan Turun kauppakorkeakouluun, mutta en päässyt sinne. En kuitenkaan ajatellut niihin aikoihin vielä kauppiaan uraa, vaan olin enemmänkin kiinnostunut mainonnasta ja markkinoinnista”, kertoo Hannu Aaltonen, joka kävi myöhemmin Turun kauppaopiston ja on sen jälkeen osallistunut lukuisiin kaupan alan koulutuksiin. ”Tapasin sitten eräässä tilaisuudessa Jouko Kuisman, joka työskenteli pitkään Keskon yhteiskuntavastuun kehitysjohtajana. Kuismalla oli yhteyksiä amerikkalaiseen SuperValue:uun – joka oli siihen aikaan maailman suurin elintarvikealan tukkukauppa – ja hän kysyi, kiinnostaisiko minua lähteä opiskelemaan kaupan alaa rapakon taakse”, Aaltonen muistelee. ”Matkasin pian Minneapolisiin, missä pääsin tutustumaan, kuinka yksi maailman parhaista tukkukaupoista toimii. Asuin kolmen eri kauppiaan luona ja olin osa heidän perhettään. Otin oppia ja mallia näiden kauppiaiden tavasta tehdä työtä ja olen edelleen yhteydessä heihin. Aika Amerikassa oli minulle käänteentekevä kokemus. Sen jälkeen tiesin, että haluan kauppiaaksi.”

Myöhemmin Aaltonen kävi vielä Cornellin yliopiston järjestämän Food Executive Programme -kesäkurssin. Kurssilla oli kaupan alan ihmisiä ympäri maailmaa, ja siitä alkoi kansainvälinen verkostoituminen.

”Esimiestyö on nyt ison muutoksen alla. Patruunajohtaminen on mennyttä aikaa. Ennen vanhaan arvot olivat yhtä kuin omistajan tapa toimia. Nyt puhutaan yrityksen arvoista. On kysyttävä, mikä on yrityksen päämäärä ja suunta, mitä tehdään ja miten pärjätään.”

Isältään Hannu Aaltonen on oppinut, että kaikkea ei voi aina laskea rahassa, muuten ei uskalla tehdä mitään. Isä teki asioita ja katsoi toimivatko ne ja jos eivät, niin sitten ne lopetettiin. Isän peruja on myös se, että Kupittaalla on aina kirjattu käsin ylös päivittäiset myynnit. ”Tämä käytäntö naurattaa monia, mutta kun myynti ja siihen vaikuttavat tekijät, säät ja tapahtumat, kirjoitetaan ylös vihkoon, jää se paremmin päähän kuin pelkät Excel-taulukot.”

”Yrittäjyyttä kannattaa opiskella, vaikka se ei olisikaan juuri nyt päätavoite. Vaihtoehdot kannattaa pitää auki. Yrittäjämäisestä asenteesta on aina hyötyä.”

Esimiestyö murroksessa Kupittaan Citymarketissa käy asiakkaita jo kolmannessa ja jopa neljännessä polvessa. Monet tuntevat Aaltosen, joka pyörii kaupassa etenkin loppuviikosta ja pysähtyy juttelemaan asiakkaiden kanssa. ”Tässä hommassa täytyy olla innostunut, ahkera ja nöyrä. Harva kauppias menestyy kahdeksasta neljään -asenteella. Erilaisia ratkaistavia tilanteita tulee eteen koko ajan. Siinä mielessä tämä on maailman monipuolisin ammatti”, Aaltonen toteaa. ”Töitä oppii tekemällä, mutta jos asenne on väärä, ei työstä tule mitään. Asenne myös tarttuu, jos on hyvä työyhteisö ja meininki.

Seura tekee kaltaisekseen niin hyvässä kuin pahassa.”

Hommia ei opi vuodessa

Hannu Aaltonen tunnetaan K-ryhmän sisällä hyvin siitä, että hän on kasvattanut toistakymmentä uutta kauppiasta. Tällä hetkellä ”Aaltosen akatemian” koulutuksessa ovat Hermanni Hovi ja Amanda Isotupa. ”Minulla on yleensä kaksi koulutettavaa kerrallaan. Koulutus kestää kaikilla 5–10 vuoteen, ei sen alle.

Mitään pikavoittoja ei ole. Näitä hommia ei vaan opi vuodessa. Tavallisesti koulutettavat tulevat meille ensin töihin ihan normaalisti. Emme ota ketään suoraan koulutukseen ulkopuolelta.”

Koulutussopimus allekirjoitetaan aina K-kaupan, Keskon ja koulutettavan kanssa. Koulutus tähtää siihen, että koulutettava voi myöhemmin toimia kaupan vaativissa esimiestehtävissä tai itsenäisenä kauppiaana. Suurin osa K-kauppiaista on perheyrityksiä. Suomessa toimii kaikkiaan 1100 itsenäistä K-kauppiasta.

Hannu Aaltosen omista lapsista kaksi on suuntautunut kaupan alalle. Oskari, 29, opiskelee elintarviketieteitä ja työskentelee nyt myös kaupalla. Eemeli, 28, aloittaa Salon Citymarketin kauppiaana heinäkuussa. Hän on ollut ensin isänsä opissa Turussa ja työskennellyt sen jälkeen K-Citymarket Hämeensaaren kauppiaana Hämeenlinnassa. ”Minulle tuottaa suurta mielihyvää se, että kaikki kasvattini ovat pärjänneet mukavasti urallaan. Pidämme yhteyttä soittelemalla, minkä lisäksi meillä on tapana kokoontua kerran vuodessa, syödä hyvin ja keskustella ajankohtaisista asioista.”

Viime vuoden lopulla Hannu Aaltonen aloitti yhteistyön Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Hän ja kaksi muuta yrittäjää ovat mukana EiR-ohjelmassa (Entrepreneurs in Residence), jonka tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijoita ja tutkijoita käytännön yrittäjyyteen ja liiketoimintaan. ”Yrittäjyyttä kannattaa opiskella, vaikka se ei olisikaan juuri nyt päätavoite. Vaihtoehdot kannattaa pitää auki. Yrittäjämäisestä asenteesta on aina hyötyä.”

PERHEYRITYS 2 • 2021

21

TEKSTI: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Otavan jatkajapolvi omistajuutta oppimassa Perheyritysten liiton Osaava omistaja -valmennusten lisäksi omistajaosaamista voit kehittää räätälöidyissä omistajaakatemioissamme. Otavan jatkajapolvi sai ohjelmassa oivalluksia.

V

almiiden pakettien lisäksi Perheyritysten liitto tarjoaa myös jäsenyrityksen tarpeisiin ja toiveisiin räätälöityjä omistaja-akatemioita. Ne voivat liittyä tiettyyn teemaan tai ajankohtaiseen tilanteeseen, kuten esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen.

Pitkät perinteet omaava perheyhtiö Otava halusi tarjota viidennen sukupolven omistajille mahdollisuuden syventää omistajaosaamistaan sekä myös tutustuttaa omistajia yrityksen historiaan ja nykypäivään. Otavan Eva Reenpää, Heini Lehtonen ja Joonas Reenpää kertoivat kokemuksia Otavan vastuullinen omistaja –valmennuksesta, joka järjestettiin yhteistyössä Perheyritysten liiton kanssa.

Eva Reenpää, Otavan neljäs omistajasukupolvi "Olen ollut pitkään Otavassa töissä. Valmistuin aikoinaan Helsingin kauppakorkeakoulusta ja aloitin urani Otavan markkinointiosastolla. On ollut onnellista

22

päätyä kustannusalalle töihin, kun koko ajan oppii jotain uutta ja ala kehittyy jatkuvasti.

Koskaan ei ole tullut kyllästymisen tunnetta.

Tällä hetkellä toimin tietokirjojen kustannusjohtajana. Vuodesta 2017 olen toiminut myös konsernin hallituksen jäsenenä.

Isäni oli pitkään Otavassa toimitusjohtajana, joten Otava on aina ollut kiinteä osa elämääni. Pohdin kyllä omaa uraani paljonkin esimerkiksi opiskeluaikana, mutta hiljalleen ajatus Otavassa työskentelystä alkoi kiehtoa. Myös itse toimiala ja sen monipuolisuus kiinnostivat jo silloin.

Toisessa ja kolmannessa polvessa Otavalla omistajat tunsivat vielä hyvin toisensa, mutta lähemmäksi nykyhetkeä tultaessa suku on laajentunut ja omistajia on enemmän. 131-vuotiaan yrityksen perheyhteisö ei ole enää niin tiivis. Omistajat toki tapaavat säännöllisesti yhtiökokouksessa ja konsernipäivien yhteydessä sekä joulujuhlassa.

Kuitenkin pieni osa laajenevasta suvusta on yhä operatiivisissa töissä Otavassa.

Halusimme koota täysi-ikäisiä viidennen sukupolven edustajia heille suunni-

PERHEYRITYS 2 • 2021

teltuun valmennukseen, jonka nimeksi muodostui Otavan vastuullinen omistaja.

Tavoitteenamme oli antaa eväät fiksulle ja vastuulliselle omistajuudelle sekä lisäksi antaa perustiedot yritystoiminnasta yleisesti ja Otavan liiketoiminnoista tarkemmin.

Oli selvää, että tarvitsimme tähän mukaan osaavan kumppanin. Olimme yhteydessä Perheyritysten liittoon, joka valikoitui kumppaniksi valmennusohjelman toteutukseen. Suunnittelimme ohjelman huolellisesti ja perustimme erillisen ohjausryhmän, jossa oli mukana silloinen hallitus, konsernin toimitusjohtaja ja nuoremman sukupolven edustajia. Heidän työnään oli rungon ja ohjelman rakentaminen.

Valmennusohjelma esiteltiin yhtiökokouksessa ja siihen saivat hakea kaikki viidennen polven omistajat. Valmennukseen tuli hakemuksia juuri sen verran, että saimme kaikki halukkaat mukaan. Itse olin mukana “rehtorin” roolissa ja paljon teimme käytännön järjestelyjä yhdessä Perheyritysten liiton Kristan kanssa. Lisäksi myös hallituksesta oli aina yksi jäsen mukana kussakin valmennuspäivässä.

EVA REENPÄÄ

Osallistujien taustat ja tiedot olivat hyvinkin erilaisia ja eritasoisia. He olivat myös hyvin eri-ikäisiä, 18–39-vuotiaita. Tärkeintä antia valmennuksessa oli lisätä ymmärrystä siitä, mitä perheyrittäminen ja omistaminen on sekä samalla tutustuminen Otavaan. Palautteissa korostui voimakkaasti myös sosiaalinen puoli eli vapaamuotoisemmat keskustelut ja illanvietot, joita oli valmennuksen yhteydessä.

Harmillisesti korona sotki hiukan valmennusohjelman jatkokuvioita, mm. suunniteltujen livetapaamisten ja yritysvierailujen suhteen. Myös yhtiökokousten yhteyteen olemme jatkossa miettineet vähän syvällisempiä omistajien info-tilaisuuksia.

Toivottavasti pääsemme pian jatkamaan ja toteuttamaan näitä hyviä suunnitelmia.

Todella tärkeää on myös se tunnelma ja tunne, joka valmennusohjelmassa syntyi.

Luottamus ja yhdessäolon merkitys. Näitä ei voi kyllin korostaa."

Joonas Reenpää, Otavan viides omistajasukupolvi "Suhteeni perheyritykseen on läheinen.

Pois lukien aivan viime vuodet olen koko aikuisikäni ollut Otavalla töissä. Opiskelin kauppakorkeakoulussa ja valmistuin sieltä.

JOONAS REENPÄÄ

HEINI LEHTONEN

Olen tehnyt töitä erilaisissa yhtiöissä ja erilaisissa tehtävissä.

Se, miksi minulle henkilökohtaisesti perheyritys merkitsee todella paljon, johtuu pitkälti isoisästäni ja miten hän on minulle asioista puhunut. Kun mietin, mitä se merkitsee, niin onhan se hienoa, että on suku, jonka tuntee ja monet kaukaisemmatkin sukulaiset ovat tulleet läheisiksi.

Keskeistä on se, että vaikka ollaan sukua, ei oltaisi varmasti näin läheisiä ilman sukuyritystä. Se jatkuvuus on varmasti siinä se juttu."

vuotta. Omassa elämässäni Otavalla on ollut näkyvä rooli oikeastaan aina. Yksi rikkaus on se, että olemme melko laaja suku. Olen itse todella perhe- ja sukukeskeinen. Otava edustaa Suomen kulttuurihistoriassa myös sellaista perintöä, josta tunnen suurta ylpeyttä. Koen sen todella tärkeänä. Olen taustaltani tuotantotalouden diplomi-insinööri ja oman työurani tehnyt toistaiseksi muualla. Mahdollisesti joskus voisin nähdä itseni myös päivätyössä Otavassa. Oli niin tai näin, haluan olla Otavalle hyvä omistaja."

Heini Lehtonen, Otavan viides omistajasukupolvi

Viidennen polven otavalaisten kokemuksia valmennuksesta Joonas: "Tämä koulutusohjelma kesti parisen vuotta ja olimme Heinin kanssa mukana jo suunnitteluvaiheessa. Joskus tuntuu, että yrityskontekstissa nuoremman polven ääntä voi olla vaikeaa saada kuuluviin, mutta tätä valmennusta suun-

"Perheyrittäminen tulee molempien vanhempieni suvuista. Olen viidettä polvea molemmilla puolilla. Otavassa ovat työskennelleet äitini, tätini ja isoisäni ja isäni on ollut Otavan hallituksessa lähes 30

”Isoin anti omasta mielestäni oli se, että koko porukalle muodostui yhteinen ajatus siitä, että meillä omistajalla on vastuu.”

PERHEYRITYS 2 • 2021

23

”Mielestäni tällainen omistajavalmennus on todella hyödyllinen, etenkin laajemmassa sukuomistuksessa oleville perheyrityksille.” niteltaessa Krista tuki meitä nuorempia todella hyvin ja pääsimme hyvin vaikuttamaan sisältöihin.

En tuntenut tai tiennyt kaikkia valmennuksen asiantuntijapuhujia entuudestaan.

Osa aiheista oli tutumpia esimerkiksi jo omiin opiskeluihin liittyen, mutta ihan jokainen valmennuksen osio yllätti minut positiivisesti. Mielestäni myös kaikki sukumme edustajat tekivät erinomaista työtä ja pitivät hyviä puheenvuoroja.

Poikkeuksetta kehuisin sekä valmennuksen sisältöä, että saumatonta yhteishenkeä. Syntyi myös paljon sellaista avointa keskustelua, jota muussa kontekstissa on

aiemmin ollut vaikea saada aikaan.

Syntyi sellainen tunnelma, että asioista puhutaan ja keskustellaan avoimesti.

Isoin anti omasta mielestäni oli se, että koko porukalle muodostui yhteinen ajatus siitä, että meillä omistajilla on vastuu.

Me emme halua olla passiivisia omistajia.

Uskon, että muodostui sellainen perimmäinen näkemys ja tarkoitus sille, millaisia omistajia haluamme olla."

Heini: "Oli todella tärkeää, että meitä nuoremman sukupolven edustajia otettiin mukaan jo valmennuksen suunnitteluvaiheessa. Itsekin paljon koulutuksia työni puolesta tehneenä, koin tärkeäksi

Krista Elo-Pärssinen, Perheyritysten liitto vastaan perheyritysten liitossa valmennusohjelmistamme. Olen tehnyt PL:lle töitä sen perustamisesta lähtien. Valmennusten suunnittelussa ja toteuttamisessa pääsen hyödyntämään vuosien mittaan syntynyttä laajaa verkostoani sekä perheyrittäjyyden ja -omistajuuden asiantuntemustani. Minulla on myös ammatillinen opettajapätevyys. On hienoa, että voin omalta osaltani olla kehittämässä osaavia omistajia.

Perheyritysten liiton räätälöidyssä omistaja-akatemiassa yhdistyvät omistajaperhe ja perheyritys. Tavoitteena on lisätä jatkajapolven tietoa ja ymmärrystä perheen yrityksestä ja siten lisätä heidän kiinnostustaan omistamiseen. Toisaalta myös serkkuihin tutustuminen ja heidän kanssaan yhdessä tekeminen lisää omistajaperheen yhteisöllisyyttä. Valmennuksessa

päästä suunnittelemaan ja uskon vahvasti interaktiiviseen metodiin kaikessa oppimisessa. Koin tämän todella arvokkaana.

Myös siitä, että kaikissa osioissa oli mukana yksi hallituksen jäsen, oli merkittävästi hyötyä. He osasivat vastata kysymyksiin, jos tarvittiin omistajanäkökulmaa.

Itselleni Otava on yrityksenä tuttu, joten monet asiat eivät tulleet itselle uutena tietona, mutta sain aina vähintäänkin jonkin uuden kulman ajatella asioita.

Yhteinen näkemys oli tärkeä. Hyvä pohja koulutukselle oli meidän sukupolvemme jo aiempi vapaamuotoinen kokoontumiskulttuuri ja juuri perustettu sukuseura, eli olimme hieman saaneet jo pohjaa yhdessä olemiseen ja keskusteluun.

Mielestäni tällainen omistajavalmennus on todella hyödyllinen, etenkin laajemmassa sukuomistuksessa oleville perheyrityksille."

usein myös kirkastuu jatkajapolven oma osaaminen ja omat vahvuudet sekä mahdollinen tuleva rooli perheyrityksessä.

Suunnittelemme omistaja-akatemian tiiviisti yhdessä omistajaperheen ja johdon kanssa. Akatemian onnistumista parantaa, jos jatkajapolvea on mukana jo ohjelman suunnitteluvaiheessa. Akatemioiden taustalla on oppimislähtöinen ajattelutapa, jossa osallistujia kannustetaan jakamaan näkemyksiään ja omia mielipiteitään. Vuorovaikutus alustajien ja osallistujien välillä sekä osallistujien kesken on tärkeää. Työskentely on käytännönläheistä. Tietosisältöä reflektoidaan omaan tilanteeseen ja perheyritykseen yksin ja yhdessä muiden kanssa.

Omistaja-akatemian teemat voivat liittyä omistamiseen, perheyrittäjyyteen, sukupolvenvaihdokseen, vastuullisuuteen, omistajaohjaukseen (hallitus ja perhe/omistajaneuvosto), strategiseen johtamiseen, tilinpäätöslukutaitoon ja tiimityöskentelyyn. Toteutuksessa on mukana yrityksen johtoa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Myös muiden perheyrittäjien tarinat tuovat uusia oivalluksia.

Oletko kiinnostunut omistaja-akatemian järjestämisestä omassa perheyrityksessäsi? ole yhteydessä: krista.elo-parssinen@perheyritys.fi • Puh. 040 025 4004

24

PERHEYRITYS 2 • 2021

TEKSTI: KRISTA ELO-PÄRSSINEN

Perheyrittäjyydestä kaksi väitöstä jaakko metsola tutkii väitöskirjassaan ”Good for wealth or bad for health? Socioemotional wealth in the internationalisation process of family SMEs from a network perspective” pk-perheyritysten kansainvälistymisprosesseja ja miten sosioemotionaalinen varallisuus vaikuttaa kansainvälistymisessä tarvittavien verkostosuhteiden muodostamiseen.

Tutkimusten perusteella koottu kansainvälistymis- ja verkostoitumismalli tavoiteltavine kyvykkyyksineen ja vältettävine rasitteineen toimii kansainvälistymisen ”tiekarttana”, jonka avulla yrityksiä omistavat ja johtavat perheenjäsenet voivat suunnitella, johtaa ja kehittää itselleen soveltuvaa kansainvälistymispolkua. Pk-perheyritysten kannattaa tiedostaa, että kansainvälistymisprosessi voi alkuvaiheessa olla hillittyä ja riskejä välttelevää, mutta pidemmällä aikavälillä niiden kansainvälistymisaste kasvaa, jos ne perhekeskeisten rasitteiden sijaan omaksuvat perhekeskeisiä ja perheen ulkopuolisia kyvykkyyksiä.

Jos sosioemotionaalinen varallisuus näkyy päätöksenteon tunteellisuutena, kansainvälistyminen vaikeutuu, mutta jos se valjastetaan yrityksen sisäisiä ja ulkopuolisia suhteita vahvistavaksi voimavaraksi, kansainvälistyminen voi olla menestyksestä ja sekä ei-taloudelliset että taloudelliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Sosioemotionaalisesta varallisuudesta kumpuavat tunteet voivat jopa helpottaa kansainvälisten verkostosuhteiden rakentamista esimerkiksi pk-perheyrityksistä ja niiden perheenjäsenistä välittyvän ylpeyden, sitoutumisen ja lähestyttävyyden kautta, kunhan tunnepitoinen päätöksenteko ei varjosta järkiperäistä päätöksentekoa.

hanna sievisen väitöskirja "Role of the board of directors in the strategic renewal of later-generation family firms" tarkastelee perheyrityksen strategisen uudistumisen prosessia perheyhtiön hallitusten jäsenten näkökulmasta.

Sievisen tutkimus osoittaa perheyrityksen hallituksessa vaikuttavien omistajien keskeisen roolin muutosprosessissa ja perheen ulkopuolisten hallituksen jäsenten mahdollisuudet tukea muutosta neuvonantajina.

Lisäksi tutkimus tarkastelee hallitustyöskentelyn ja päätöksenteon epämuodollisia, niin kutsuttuja kirjoittamattomia sääntöjä, ja niiden vaikutusta strategiseen uudistumiseen.

Näillä säännöillä voi olla erityinen rooli perheyrityksen kulttuurin ja arvojen säilyttämisessä ja siirtämisessä sukupolvelta toiselle. Omistajat kokevat seuraamansa säännöt tärkeiksi työkaluiksi yrityksen hallinnon laadun varmistamiseksi.

Muutostilanteessa säännöt saattavat joko tukea tai estää perheyrityksen strategista muutosta.

Tutkimus myös haastaa perinteisen näkemyksen strategisen muutoksen prosessista yksinomaan olemassa olevaa kyseenalaistavana ja vanhaa murtavana muutoksena. Muutos etenee vaiheittain. Omistajilta ja myös perheen ulkopuolisilta hallituksen jäseniltä vaaditaan kykyä oikea-aikaisesti sekä haastaa vanhaa strategiaa että luoda sitoutuneisuutta uuteen strategiseen suuntaan.

Puolen vuoden sisällä Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta on valmistunut kaksi väitöskirjaa, jotka liittyvät perheyrittäjyyteen ja -omistajuuteen.

PERHEYRITYS 2 • 2021

25

Perhesäätiö Säätiöitä perustavia sukuja riittää Suomessakin,

yhteiseksi mutta silti ”perhesäätiö” on meillä varsin tuntematon käsite.

hyväksi Mistä siis puhumme, kun puhumme perhesäätiöistä?

TEKSTI: LIISA SUVIKUMPU | KUVA: ANNIKA RAUHALA

M

aailma tuntee Rockefellerit, Carnegiet ja Gettyt monista syistä. Historiankirjoihin he ovat jääneet hyväntekijöinä yleishyödyllisten säätiöidensä vuoksi.

Suomessa tunnemme muiden muassa Wihurit, Aaltoset ja Serlachiukset samoista syistä – ensin oli liiketoimintaa, sitten tahtoa tehdä karttuneella varallisuudella jotain yhteiseksi hyväksi.

Suomessa on 2 700 rekisteröityä säätiötä, joilla kaikilla on erilainen perustamishistoria, tavoitteet ja toimintatavat.

Kaikkia yhdistää kuitenkin hyödyllinen tarkoitus: toiminta yhteiseksi hyväksi eikä jonkin tahon omaksi eduksi.

Jaamme säätiöt karkeasti toiminnallisiin ja apurahasäätiöihin. Näistä ensimmäiset toteuttavat tarkoitustaan toimintansa kautta kuten ylläpitämällä vanhainkoteja. Jälkimmäiset puolestaan toteuttavat tarkoitustaan tukemalla erilaisia yleishyödyllisiä hankkeita kuten (apu)rahoittamalla tieteen- ja taiteentekijöitä tai kansalaistoimintaa.

Lahjoittajan tahto on ikuinen USA:ssa arvioidaan, että jopa puolet maan säätiöistä on perhesäätiöitä (family foundation). Käsite ei ole juridinen.

Perhesäätiön alkupääoman on lahjoittanut tietty suku tai yksi tai useampi sen jäsenistä. Lisäksi vähintään yksi perheenjäsen on säätiön johtajana, hallituksen jäsenenä tai muussa luottamustehtävässä. Tyypillisesti säätiössä toimii alkuperäisen lahjoittajan jälkeläisiä toisessa tai kolmannessa sukupolvessa.

Vastaavilla kriteereillä Suomessakin on lukuisia perhesäätiöitä, mutta meillä perheen sijaan korostuvat säätiön säännöt.

Niissä määrätään säätiön nimen ohella mihin ja miten säätiön rahat on käytettävä sekä miten säätiön hallitus nimitetään.

Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyy säätiön säännöt, ja verottaja määrittelee toiminnan yleishyödyllisyyden.

Oman säätiön saa perustaa lain mukaan 50 000 euron pääomalla, mutta sen tuotoilla ei kovin kestävää toimintaa synnytetä. Oman uuden säätiön perustamispääoman kannattaisikin olla useampia miljoonia euroja, jotta toiminnalla olisi vaikuttavuutta.

Toinen lahjoittamisen malli on oma nimikkorahasto. Lahjoittajan tai tämän perheenjäsenen nimeä kantava rahasto toimii emosäätiön alla, jolloin suuruuden ekonomia tuo monia etuja. Jo olemassa olevat säätiöt saavatkin vuosittain lahjoituksina kymmeniä miljoonia euroja kohdennettavaksi monenlaisiin tarkoituksiin.

Miksi lahjoittaa tai perustaa oma säätiö?

Yksi suomalaisista perhesäätiöistä on vuonna 2014 perustettu Tiina ja Antti Herlinin säätiö. Hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin kiteyttää säätiön perustamisen syyt osuvasti: ”Säätiössä suvun ja perheen perinne yhdistyy lainsäädännöllisesti ja verotuksellisesti tarkoituksenmukaiseen tapaan osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Suomessa säätiön kautta pystyy toimimaan fiksulla tavalla tärkeitten asioiden hyväksi.”

Tutkimusten mukaan anteliaisuuden vahvin motiivi on lahjoittamisesta seuraava lisääntynyt onnellisuus. Säätiöt ovat ainoita omistajia, joiden sijoitustoiminnasta saadut tuotot hyödyttävät muita kuin sijoittajaa itseään. Yksityisten säätiöiden tuki lisää tieteen, taiteen ja kansalaistoiminnan rahoituksen määrää ja vaihtoehtoja. Säätiö on hyvä tapa osallistaa myös perheenjäseniä: toiset lahjoittavat rahaa, toiset antavat asiantuntijoina aikaansa ja osaamistaan.

Ikuisiksi perustetut säätiöt ja nimikkorahastot takaavat lahjoittajiensa tahdon toteutuvan niin tänään kuin huomenna.

Tuhansiin säätiötarinoihin kiteytyy kaikki inhimillinen kauneus – kertovathan ne ihmisen pohjattomasta halusta tehdä maailmasta parempi paikka elää.

PERHEYRITYS 2 • 2021

Kirjoittaja on Säätiöt ja rahasto ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu. Järjestö on apurahajakajien etujärjestö, jonka 207 jäsentä tukee yli 0,5 mrd € yhteistä hyvää vuosittain.

faktoja säätiöistä suomessa » Vanhimmat edelleen toimivat rahastot jo 1700-luvulta » Suomessa 2 700 rekisteröityä säätiötä (sr), joista noin 800 apurahasäätiötä » 2010–2019 perustettu 355 uutta säätiötä » tietyillä tieteen- ja taiteenaloilla säätiörahoituksella on jo ratkaiseva merkitys, erityisesti lääketieteessä » Säätiön hyvä hallinto ja Hyvä säätiötapa ohjaavat toimintaa » säätiölaki uudistettiin 2015 tavoitteena parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä » säätiöiden arvioitu tasevarallisuus yli 20 mrd €

Tule kuulemaan lisää perhesäätiöistä 7.9. klo 9:00-11:30 Lisätietoa ja ilmoittautumiset: www.perheyritys.fi

27

TEKSTI: SINI-MARJA ANT-WUORINEN | KUVAT: RONI REKOMAA

Uuden alun tunnelmissa

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen ja kevätkokouksen puheenjohtaja Heikki Kovanen.

pl:n sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin toukokuun lopussa Zoomin välityksellä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Heikki Kovanen.

Kokouksen jälkeen aamupäivä jatkui Uusi Alku -seminaarilla, jonka aloitti Saku Tuominen huikean palautteen saaneella puheenvuorollaan #parasvuosiikinä. Lämminhenkinen ja positiivinen fiilis tarttui yleisöön myös ruudun välityksellä.

Tämän lisäksi seminaarissa kuultiin keskustelua perheyrittäjien omien kokemusten pohjalta, siitä mitä kulunut haasteiden vuosi on opettanut. Mikko Pellisen haastattelussa olivat Yöpuu Yhtiön Ari Pärnänen ja Katriina Pilppula sekä Kalaneuvoksen Veijo Hukkanen. Aiheesta keskusteltiin osallistujien kesken myös pienryhmissä Breakout roomeissa.

Seminaarin päätti Alexander Bargumin puheenvuoro, jonka jälkeen yllätysohjelmanumerona vielä PL-visa, jossa voittajaksi selviytyi Tomi Lantto. Lämmin kiitos kaikille osallistujille!

28

Tuotantotiimi ruutujen ja kameran takana.

PERHEYRITYS 2 • 2021

save the date Syyskokous 4.11.

Perheyritysten liiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Raine Tiessalo ja hallituksen puheenjohtaja Alexander Bargum valmistautuivat seminaariin.

seminaarin päätöspuheenvuorossa PL:n puheenjohtaja Alexander Bargum kiteytti tilannekuvaa osuvasti » Omistajuuden läpimurto on tapahtumassa monella rintamalla. » Puoliväliriihestä löytyi meille jotain kiinnostavaa. » EU:n komission Sustainable corporate governance -hankkeessa on todellinen vaara siitä, että EU-sääntelystä tulee vastuullisen omistajuuden irvikuva

PERHEYRITYS 2 • 2021

29

OMISTAJA, JOLTA HALUAN OPPIA: MARJO MIETTINEN Juttusarjan edellisessä osassa Philip Aminoff halusi kuulla Marjo Miettisen kokemuksia sukupolvenvaihdoksen yhteydessä käynnistyneestä omistajastrategian päivittämisestä.

30

PERHEYRITYS 2 • 2021

TEKSTI: MIKKO PELLINEN | KUVA: OSCAR LINDELL

MARJO MIETTINEN

Keskusteluja vielä keskustelujen jälkeenkin ENSTO INVESTIN OMISTAJAPOHJA LAAJENI VUONNA 2018 JA OMISTAJIEN KESKEN ON LAADITTU UUTTA OMISTAJASTRATEGIAA PALA KERRALLAAN. HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN MARJO MIETTISEN MUKAAN AIKAA KÄYTETÄÄN YHTEISIIN KESKUSTELUIHIN PALJON, SILLÄ NIIDEN KAUTTA RAKENTUU OMISTAJIEN YHTENÄISYYS.

PERHEYRITYS 2 • 2021

31

Mistä omistajastrategiaprosessi sai alkunsa?

Omistajastrategiaa on syytä miettiä jatkuvasti. Omistajastrategian päivitys tuli meille ajankohtaiseksi jo pari vuotta ennen kuin teimme sukupolvenvaihdoksen vuonna 2018 ja saimme yhtiöön kahdeksan kolmannen polven uutta omistajaa.

Aiemmin, kun omistajina oli neljä sisarusta ei auki kirjoitetulle omistajastrategialle ollut samalla tavalla tarvetta. Kun yritykseen tulee uusia omistajia, on ihan A ja O, että omistajastrategia mietitään perin pohjin läpi.

1) sijoittajaomistaja, joka ei ole yhtiössä töissä eikä mukana hallinnossa 2) aktiivinen omistaja, joka vaikuttaa hallituksessa ja 3) operatiivinen omistaja, joka työskentelee vastuutehtävässä yhtiössä. Kävimme rooleja läpi vastuineen ja velvollisuuksineen ja jokaisella oli mahdollisuus sanoa, millainen rooli heitä tulevaisuudessa kiinnostaa.

Prosessin aikana määrittelimme yhdessä, millaista osaamista Enston ja Ensto Investin hallituksissa pitää olla ja laadimme profiilit hallituksen jäsenistä. Profiilien kautta voimme luoda polun tarvittavan osaamisen kehittämiseen ja vahvistamiseen.

Tämä synnytti mielenkiintoisen keskustelun ja menimme teemassa paljon syvemmälle kuin etukäteen ajattelimme.

Keskustelussa on tosi tärkeää, että myös ikävistä asioista ja risteävistä intresseistä voidaan puhua avoimesti. Esimerkiksi tiettyjä rooleja ei voi varata vuosiksi etukäteen, vaan omistajien on yhdessä löydettävä yhteinen sävel. Erilaisia paikkoja on onneksi monenlaisia ja rooleja on myös mahdollista kierrättää. Kaikkein tärkeintä on edetä osaaminen edellä ja arvioida, kuka on osaamisen kautta sopivin eri tehtäviin.

”Mielessäni on kaksi pääviestiä.

Niistä kaikkein tärkein on pitää jatkuvasti mielessä, että keskustelua ei koskaan voi olla liikaa.”

Miten lähditte liikkeelle?

Aloitimme prosessin heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen, toukokuussa 2018. Lähdimme liikkeelle workshopilla, jossa käytiin läpi uusille omistajille tärkeitä asioita ja tavoitteita.

Ensimmäinen työpaja päätyi yhteiseen kiteytykseen siitä, että kaikki kolmannen polven omistajat ovat sitoutuneita perheyrityksen omistajuuteen. Jatkajapolven käsittelyssä Enston missiosta ”Better life with electricity” jalostui omistajien missioksi ”Better life with family.” Minusta se on hienosti tiivistetty ja osoittaa yhteisen sitoutumisen.

Suosittelen omistajastrategian kirjoittamista, kuvittamista tai piirtämistä. Meillä omistajastrategia tiivistyi yhdeksi kuvaksi, johon tiivistimme seitsemän porrasta menestykseen. Keskustelua vauhditti ulkopuolinen fasilitoija.

Mikä on mielestäsi tärkeää omistajastrategian laadinnassa?

Mielessäni on kaksi pääviestiä. Niistä kaikkein tärkein on pitää jatkuvasti mielessä, että keskustelua ei koskaan voi olla liikaa. Välillä tuntuu siltä, että korvista tulee savu ulos, mutta tiedän silti, että keskustelua on ollut liian vähän. Kolmas polvi on iältään 22–40-vuotiaita ja kaikki eivät ole yrityksen toiminnassa vielä niin sisällä. Erityisesti siksi keskustelua on oltava riittävästi. On tärkeää, että ajatuksen virta lähtee liikkeelle ja kaikki voivat huolellisesti punnita, millaisia toiveita heillä on suhteessa perheyhtiöön ja mitä annettavaa heillä on perheyhtiölle.

On iso askel jo sekin, jos sanoo, että juuri nyt en pysty vastaamaan, tai ei ole ehtinyt miettimään.

Toinen viesti on tämä: aloittakaa tarpeeksi aikaisin selvittämään seuraavan polven omistajien intressejä.

Millä tavalla olette pitäneet huolta perheen yhtenäisyydestä?

Olemme laatineet Ensto Family Constitution -dokumentin, johon olemme kirjanneet muun muassa perheen historiasta kumpuavia arvoja, meidän tapaamme toimia perheenä ja periaatteita liittyen riskeihin ja riskienhallintaan sekä omistajien toimimiseen perheyrityksen palveluksessa tai hallinnossa.

Family Constitution toimii kokoavana dokumenttina ja omistajastrategia on osa tätä kokonaisuutta. Kun omistajastrategiaprosessi on saatu valmiiksi, tarkoituksemme on muokata se muotoon, jossa se toimii toimivan johdon apuna. Näin johto pystyy tarvittaessa tarkistamaan, mitä omistajat ovat jostain teemasta linjanneet.

Yksi tärkeä periaate yhtenäisyyden rakentamisessa on ollut tasapuolinen viestintä. Oma periaatteeni on ollut pitää kaikki kolmannen polven omistajat samalla tavalla informoituina. Omat lapseni eivät tiedä yhtiön asioista sen enempää kuin heidän serkkunsakaan.

”Toinen viesti on tämä: aloittakaa tarpeeksi aikaisin selvittämään seuraavan polven omistajien intressejä.”

Millaisia teemoja olette käyneet läpi?

Tällä hetkellä meillä on käynnissä iso hanke omistajien rooleista.

Olemme määritelleet perheyritykselle kolme eri omistajaroolia:

32

Mitä haluaisit seuraavaksi oppia omistajuudesta ja keneltä?

Miten perheyrityksissä koulutetaan next generationia vastuullisiksi uusiksi omistajiksi ja yrittäjiksi? Kaikki ideat ovat tervetulleita.

Tätä kysyn Aho Groupin Miia Porkkalalta.

PERHEYRITYS 2 • 2021

KOLUMNI

Oppiva organisaatio menestyy ja voi paremmin työelämän murroksen myötä jatkuva uudistuminen ja toiminnan seen uusia ulottuvuuksia. Muutoksessa on keskeistä sietää epäkehittäminen ovat elinehto yritysten kilpailukyvyn varmistami- varmuutta ja asennoitua myönteisesti haastavissakin tilanteissa. selle. Työtä johdetaan muutoksessa – sen sijaan, että muutosta Myös hyvät yhteistyötaidot ja osaamisen jakaminen ovat tärkeitä. johdettaisiin projektina, joka alkaa ja loppuu. Pelkkä työtapojen Viisautta on kyky oivaltaa, että kaikkea ei tarvitse osata tai tehdä muokkaaminen ei riitä, vaan kyse on laajemmasta kokonaisuu- itse. Verkostoituminen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa laajendesta, jossa strategisten tavoitteiden edellyttaa osaamista ja mahdollistaa mielekkäämmän tämiä osaamistarpeita tulee tarkastella aiemajankäytön. Nämä ja monet muut tekijät kehitMuuttuva työelämä tävät ongelmanratkaisukykyä, joka on kriittisen paa dynaamisemmin ja kriittisemmin. Muutos haastaa osaamisen ja osaamisen johtamisen, luo organisaatioille tärkeä taito kaikille työelämässä. sekä henkilöstön työkykyä ja työkyvyn johtaMuuttuva työelämä luo organisaatioille ja ja yksilöille mista. Hallittu osaamisen johtaminen vaikuttaa yksilöille mahdollisuuksia kasvuun ja uuden työkykyyn myönteisesti. oppimiseen. Panostamalla osaamisen johtamahdollisuuksia Oman organisaation työkykyjohtamisen ja miseen voidaan varmistaa työkykyinen ja oppiva kasvuun ja uuden osaamisen johtamisen tilaa ja suuntaa voi arviorganisaatio, joka sopeuttaa ketterästi toimintaansa uudistuvissa olosuhteissa ja toimintaymoida pohtimalla johtamisjärjestelmää, osaamioppimiseen. päristöissä, sekä menestyy ja voi paremmin. sen ja strategisten tavoitteiden suhdetta sekä esimiesten osaamista. Onko lähijohdolla kykyä tunnistaa ja reagoida työelämän muutosten tuomiin työkyvyn ja osaamisen haasteisiin? Kehitetäänkö johtamisjärjestelmää ja lähiKatja Ekman johtamista muuttuva työelämä huomioiden? Kehitetäänkö ja arvityökykyjohtamisen kehittämispäällikkö oidaanko osaamista riittävän aktiivisesti vastaamaan strategisia tavoitteita? Jos vastaus yhteenkin näistä pohdinnoista on ei, on Työeläkeyhtiö Elo syytä ryhtyä toimenpiteisiin.

Uudistuvassa työelämässä korostuvat myös metataidot.

Erityisesti ajattelu- ja tunnetaidot tuovat osaamisen johtami-

PERHEYRITYS 2 • 2021

33

KORKEAKOULUYHTEISTYÖ

Täsmälääkkeeksi osaaja- ja osaamispulaan

tulevina vuosina työvoimastamme eläköityy suuri määrä osaamista ja samalla meidän perheyritysten kuin myös muidenkin yritysten tarpeet työvoiman osalta muuttuvat. Useampi meistä kertoo kyselyissä yhdeksi tulevan kasvunsa suureksi rajoitteeksi osaajapulan. Mikä neuvoksi?

Minusta yhtenä mahdollisena täsmälääkkeenä voisi toimia syvenevä korkeakouluyhteistyö. Laajasti ajateltuna tämä voisi tarkoittaa ja on jo onneksi alkanutkin tarkoittamaan yrityselämän ja korkeakoulujen läheisempää yhteistyötä nykyisen osaamiskuvan hahmottamiseksi, mutta myös tulevaisuuden osaamis- ja osaajatarpeiden kartoittamiseksi. Yhteisen tavoitekuvan avulla voitaisiin jatkossa saada korkeakoulujen koulutusohjelmat entistä paremmin tulevaisuuden työelämää palveleviksi kotimaisia ja kasvavassa määrin ulkomaalaisia opiskelijoita varten. Samalla voitaisiin myös suunnata markkinointitoimenpiteet sellaisiin maihin, joiden kulttuuri- ja kieliosaamista tarvitsisimme kaikista kipeämmin yritystemme kasvun vauhdittamiseksi. Perheyrityskohtaisemmin tämä voisi

34

tarkoittaa omien kehityspanostusten toteuttamista korkeakouluyhteistyössä esimerkiksi opinnäytetöiden, harjoitteluiden, kehityspalveluiden ja rekrytointien muodossa. Näin olemme toimineet jo pitkään Tampereen Tiivisteteollisuudessakin.

Meille luontevin tapa tehdä korkeakouluyhteistyötä on ollut teettää opinnäytetöitä. Näitä on teetetty vuosittain kahdesta neljään. Opinnäytetyöt Tampereen yliopistoyhteisöstä, Vaasan yliopistosta ja eri amkeista ovat toimineet erinomaisina kehitysideoiden jatkojalostustapoina, joissa kohtuullista stipendiä vastaan opinnäytetyöntekijä on työstänyt ideaamme toimintamalliksi tai myytäväksi tuotteeksi. Viime vuonna saimme opinnäytetöiden avulla alulle tuotantomme joustavan esimiestyömallin rakentamisen, joka johti myös yhtiön oman sisäisen johtamisakatemian perustamiseen. Toisen opinnäytetyön aiheena oli uudenlaisen tuoteportfolion valmistusteknologian mallintaminen ja käyttöönotto. Saimme opinnäytetyön pohjalta rakennettua uutta osaamista ja aloitettua uudenlaisten tuotteiden valmistamisen. Opinnäytetyöt ovat meillä

PERHEYRITYS 2 • 2021

TEKSTI: ALEKSI ARPIAINEN

Koronan mukanaan tuomat markkinahäiriöt ovat hetkellisesti piilottaneet pahenevan osaajapulan monilla eri toimialoilla.

palvelleet myös tahtotilaamme kehittyä entistä enemmän tuotevalmistajasta palveluiden tarjoajaksi. Mikä parasta, opinnäytetyöt ovat myös toimineet myös erinomaisina rekrytointikanavina. Varsinainen win-win-win-malli, kun korkeakoulukin on vielä saanut opiskelijansa valmistumaan.

Korkeakouluyhteistyöstä ja sen tarjoamista asiantuntijapalveluista on myös ollut perheyrityksellemme merkittävä apu hyödyntäessämme mm. Tampereen korkeakouluyhteisön valmistustekniikan osaamista suunnitellessamme viime vuonna toteutettua tehdaslaajennusta mahdollisimman virtaviivaisesti ja arvioidessamme kannattavuuden johtamismallejamme.

Korkeakouluyhteistyö on ollut siis tärkeässä roolissa toimintamme kehityksen moottorina, joka on mahdollistanut hyvin ennakkoluulottomia ideoita etenkin, jos hankkeissa on ollut mukana kansainvälisiä opiskelijoita.

Viimeisimpänä korkeakouluyhteistyön muotona on ollut vaikuttavuuden löytäminen laajemmalle joukolle pirkanmaalaisia teollisuusyrityksiä. Olemme yhdessä Tampereen kauppakamarin teollisuusvaliokunnan ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa hahmottaneet yhdeksi merkittäväksi tulevaisuuden osaamistarpeista kansainvälisen teollisen myynnin kehittämisen. Tähän kehitettiin tarvelähtöisesti täysin uusi koulutusohjelma, jonka avulla tavoitellaan myynnistä kilpailuetua suunnittelu- ja valmistusosaamisen rinnalle. Tämä ohjelma on hyvä esimerkki siitä, kuinka joustavasti ja nopeasti joukko yrityksiä voi korkeakoulun kanssa yhdessä tehdä tänä päivänä osaamistarpeiden ennakointia ja kehittää mahdollisen täsmälääkkeen.

Yliopistoyhteistyön aloittaminen ja tekeminen ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista. Jos kokemusta tämän tekemisestä ei ole, niin oikean tutkinto-ohjelman tai yhteyshenkilön löytäminen voi olla

vaikeaa, korkeakoulun tarjontaa ei ole selkeää hahmottaa, opinnäytetöiden ohjaamisen voi ajatella vievän liikaa aikaa ja tutkimuspalveluiden ostaminen voi olla kallista. Onneksi viime aikoina korkeakoulut ovat havahtuneet yhteistyön haasteisiin ja ainakin Tampereella on korkeakouluyhteisön palveluiden keskittäminen ja paketointi ottanut harppauksia eteenpäin. Opinnäytetöiden ohjaus-ta kannattaa ajatella laajempana panostuksena, jos uskoo sen kehitysja rekrytointimahdollisuuksiin. Se on parhaimmillaan myös erinomainen mahdollisuus uudenlaiseen johtamiskokemukseen ja tavallista pidempään työhaastatteluun. Tuotekehityksen ja palveluiden hinnoittelu on nykyisten hinnoittelumallien mukaisena minusta kallista, ja tässä ainakin meille on tullut avuksi ainoastaan kustannusten jakaminen.

Tässä hyvänä tukena ovat Business Finlandin ja ELY-keskusten kehitysohjelmat. Korkeakouluilla itsellään on usein erittäin hyvää osaamista avustushakemusten tekemisestä ja tätä kannattaa hyödyntää.

Korkeakouluyhteistyön monipuoliset mahdollisuudet ovat meille perheyrityksille suuri ja usein hyvin kustannustehokaskin mahdollisuus täsmälääkkeeksi syvenevään osaaja- ja osaamispulaan. Se on myös erinomainen mahdollisuus tuoda yhtiöihimme uudenlaista ajatuksia, joihin avoimesti suhtautumalla voimme keksiä uusia tapoja kehittää toimintaamme ja uusiutua.

Korkeakouluyhteistyön monipuoliset mahdollisuudet ovat meille perheyrityksille suuri ja usein hyvin kustannustehokaskin mahdollisuus täsmälääkkeeksi syvenevään osaaja- ja osaamispulaan.

PERHEYRITYS 2 • 2021

Aleksi Arpiainen on Tampereen Tiivisteteollisuus Oy:n toimitusjohtaja. Lisäksi hän on Perheyritysten liiton hallituksen jäsen ja OPI- työryhmän puheenjohtaja.

35

JATKAJAT

36

Jatkajat-juttusarjassa perheyrityksen jatkajapolven edustaja kertoo ratkaisustaan lähteäkö vai ei jatkamaan perheyrityksen tarinaa.

PERHEYRITYS 2 • 2021

JATKAJAT

TEKSTI: SINI-MARJA ANT-WUORINEN | KUVAT: JANI LAUKKANEN

Määrätietoisesti myötätuulessa kohti seuraavaa vuosisataa TÄNÄ VUONNA 100-VUOTISJUHLAANSA VIETTÄVÄN FLINKENBERGIN VAKAAT ARVOT, KUTEN KANNATTAVA VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA, LUOTETTAVUUS, PITKÄJÄNTEISYYS JA ASIAKASKESKEISYYS NÄKYVÄT VAHVASTI YRITYKSEN TOIMINNASSA.

menestystarina alkoi vuonna 1921, kun vaasalainen merikapteenin poika ja olympiatason purjehtija John R. Flinkenberg perusti yhtiökumppaninsa kanssa tuontiliikkeen.

Vuosisataan on mahtunut sekä tyyntä, että myrskyä, mutta Flinkenberg on edelleen vakaalla kurssilla jo neljännessä polvessa.

Nykyinen toimitusjohtaja Christoffer Ehrnrooth sekä talousjohtaja Wilhelm Ehrnrooth ovat John R. Flinkenbergin tyttärentyttären poikia.

Mutkaton tie perheyritykseen Christoffer: Aloitin Flinkenbergin toimitusjohtajana vuonna 2017.

Tätä ennen toimitusjohtajana oli isämme Bernt Ehrnrooth ja ennen häntä äitimme isä Johan von Fieandt.

Omat ensimmäiset muistot perheyrityksestä ajoittuvat 80-luvun lopulle kun yrityksen toimitilat olivat vielä Helsingin Bulevardilla ja sitten 90-luvun alkuun, kun toimistomme muutti Espooseen.

Isämme oli tuolloin toimitusjohtajana yrityksessä.

Wilhelm: Minä muistan myös uuden toimiston avajaiset

Espoossa ja lisäksi mieleen tulee koulun kanssa tehtyjä yritysvierailuja, taksvärkkiä ja sen sellaista.

Christoffer: Tein lyhyitä työharjoitteluja ja kesätöitä jo kouluaikana ja lukiossa päivitin esimerkiksi yrityksemme nettisivuja.

Valmistumisen jälkeen aloitin työurani ihan tietoisesti muualla.

Minulle oli tärkeää, ettei koko ura rakennu vain yhdessä yrityksessä.

Kokemusta on hyvä saada muualtakin.

Wilhelm: Minäkin olin yhden kesän töissä varastolla ja talousosastolla. Lukion jälkeen opiskelin kauppatieteitä ja valmistumisen jälkeen olin yhteensä reilut viisi vuotta muualla töissä, ensin tilintarkastajana ja sitten taloushallinon konsulttina.

Christoffer: Tulin Flinkenbergille muutama vuosi ennen Willeä.

Kun aloimme isän kanssa keskustella asiasta, oli taustalla toki myös hänen halunsa eläköityä lähitulevaisuudessa. Sovimme, että tarvitsen ilman muuta selkeän sisäänajovaiheen ennen toimitusjohtajaksi siirtymistä. Aloitin kehitysjohtajana. Siinä positiossa olin noin puolitoista vuotta.

Wilhelm: Päätös tulla Flinkenbergille oli looginen valinta

PERHEYRITYS 2 • 2021

37

CHRISTOFFER EHRNROOTH

kun edellinen talousjohtaja oli jäämässä eläkkeelle. Tuntui luontevalta tulla töihin, kun sopiva ja kiinnostava paikka » Ikä: 40 vapautui. Meillä on Christofferin kanssa » Koulutus: KTM, Hanken aina sujunut yhteistyö hyvin. Suorastaan » Työ: toimitusjohtaja, Flinkenberg Oy yllättävän hyvin. Olemme aika saman » Asuu: Helsingissä tyyppisiä ja useimmiten myös aika » Vapaa-ajalla: neljän pojan isällä ei ole ns. samaa mieltä asioista. vapaa-ajan ongelmia. Perhe-elämän liChristoffer: Siinä on tosiaan autsäksi harrastuksiin kuuluvat mm. sulkis tanut varmasti, että olemme molemmat ja veneily rauhallisia, emmekä kovin räiskyviä persoonia. Myös isän kanssa yhteistyö on sujunut aina hyvin. Hän on aika lailla siirtänyt kaikki vastuut seuraavalle polvelle, eikä puutu liikaa operatiivisiin asioihin.

Hän on ollut kuitenkin sopivasti apuna ja taustatukena – tarvittaessa.

Wilhelm: Vaikka teemme töitä yhdessä, yrityksen asiat eivät ole yleinen puheenaihe silloin kun tapaamme perheen kesken. Sitä varten Tarkoituksenamme oli järjestää tänä vuonna kesän jälkeen ovat hallituksen kokoukset.

100-vuotisjuhlat, mutta ehkä niiden aika tulee myöhemmin.

Juhlavuosi on kuitenkin noteerattu muuten hyvin mm. asiakkaiJuhlavuosi ja koronavuosi den keskuudessa. osuivat samaan aikaan Wilhelm: Toki odotamme paluuta normaaliin. 96-vuotias isoChristoffer: Koronavuosi näkyi meillä konkreettisesti yhden isämme odottaa myös malttamattomana, milloin pääsee käymään työntekijämme osalta vakavana sairastumisena. Toimihenkilöt toimistolla. Siinä onkin ollut hieman jarruttelemista pitää hänet ovat pääasiassa olleet etätyössä. Olemme hyvin turvajärjestelyin vielä “karanteenissa”. onnistuneet pitämään tuotannon normaalina.

Liiketoimintojen hajautus luo Epävarmuudesta huolimatta liiketoimintaamme korona ei ole vaikuttanut negatiivisella tavalla. Oikeastaan päinvas- vakautta ja pitkäjänteisyyttä toin. Teräspuolella on ollut havaittavissa kysyntä- ja hintabuumi.

Christoffer: Keskeinen vahvuutemme on hajautettu liiketoiminLiikevaihdostamme merkittävä osa tulee teräskaupasta ja teräksen tamalli. Tämä ei kenties aina ollut tietoinen valinta, mutta nykyään jatkojalostuksesta. se on. Esimerkiksi 80-luvulla liikevaihdostamme lähes 70 prosenttia tuli elektroniikkakomponenteista. Teollisuuden alan siirryttyä ensin Viroon ja sitten Kiinaan ei olisi paljon jäänyt jäljelle yrityksestä, jos olisimme keskittyneet ainoastaan siihen liiketoiminnan osa-alueeseen. Tämä on tärkeä asia ja mahdollistaa perheyrityksille tyypillisen pitkäjänteisyyden.

Yrityksen alkuvuosina teimme agenttikauppaa. 60-luvulla alkoi oma maahantuonti. 90- ja 2000-luvulla mukaan tuli oma jalostus teräspuolella. Lisäarvon tarjoamisen merkitys asiakkaalle » Ikä: 34 on korostunut merkittävästi. Emme » Koulutus: KTM, Hanken tarjoa pelkkiä tuotteita vaan koko» Työ: Talousjohtaja, Flinkenberg Oy naisvaltaisempia ratkaisuja. » Asuu: Helsingissä Lyhyen tähtäimen tavoitteena » Vapaa-ajalla: harrastuksia mm. salimeillä on esimerkiksi Flinkenberg bandy, golf, tennis, metsästys

WILHELM EHRNROOTH

38

PERHEYRITYS 2 • 2021

Energyn osalta olla Suomen suurin aurinkoenergian maahantuoja. Teräspuolella olemme tehneet määrätietoisia investointeja mm. toimitiloihin ja koneisiin. Valkeakosken teräspalvelukeskukseen hankittiin muutama vuosi sitten iso viistelaserkone ja viimeistelylinja. Keravan betoniteräsosaston tuotanto- ja toimistotilojen 4 miljoonan euron investointiohjelma on juuri valmistumassa.

Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä olemassa olevien osastojen ja liiketoimintojen kehittäminen ja kasvattaminen on fokuksessa. Yritysostomahdollisuuksia toki aina silloin tällöin tulee eteen, mutta katsomme ne hyvin harkiten.

Myös kestävä liiketoiminta on tärkeää. Sen keskiössä on luonnonvarojen kestävä, vastuullinen käyttö ja tuotevastuu koko elinkaaren ajalta. Tämä ohjaa myös tuotanto- ja logistiikkaratkaisujamme. Omissa kiinteistössämme mm. tuotamme merkittävän osan sähköstämme itse omilla aurinkovoimaloilla. Sähköiseen liikkumiseen on panostettu työsuhdeautoissa ja toimipisteiden latausinfran rakentamisessa.

On ihan hyvä omistaa ja yrittää Suomessa Wilhelm: Minusta tuntuu, että Suomessa on joskus ehkä liikaakin fokusoiduttu omistamisen kannalta negatiivisiin asioihin.

Christoffer: Joskus yleisessä keskustelussa unohtuvat positiiviset seikat. Suomi on kuitenkin melko stabiili toimiympäristö. Koemme, että täällä on joistakin haasteista tai epäkohdista huolimatta hyvä harjoittaa yritystoimintaa. Toivoisimme tietysti, että suomalaisessa yhteiskunnassa arvostettaisiin enemmän kasvollista pitkäjänteistä omistajuutta.

Wilhelm: Ehkä tässä on tapahtunut hienoista parannustakin viime vuosina, kun on nostettu esille yritysmaailman onnistujia. Harmillisesti saamme kuitenkin usein kuulla kotimaisten pörssi- ja muiden yhtiöiden myymisestä ulkomaille. Miksi perheyritysten edustamaa vastakohtaa tähän ei arvosteta enemmän?

Christoffer: Yrittäjävetoiseen omistajuuteen on ehkä helpompi samaistua, mutta ylisukupolvisuutta ei välttämättä arvosteta. Toivon, että juuri nämä perheyritysten keskeiset arvot; stabiilius, vahva sitoutuneisuus Suomeen ja pitkäjänteinen toiminta saisivat laajempaakin ymmärrystä ja arvostusta.

Meille nämä ovat joka tapauksessa keskeisiä arvoja tulevaisuudessakin.

OY FLINKENBERG AB » Vuonna 1921 perustettu tekniseen kauppaan erikoistunut suomalainen perheyritys » Liikevaihto: noin 50 milj. € (v. 2020) » Työllistää noin 100 henkilö kolmella paikkakunnalla Espoossa, Valkeakoskella ja Keravalla » Toiminnot: teräspalvelukeskus Valkeakoskella on erikoistunut teräslevyjen myyntiin, esikäsittelyyn ja jatkojalostukseen.

Betoniterästuotteiden varastointi sekä katkaisu-, taivutus- ja hitsauspalvelut toimivat Keravan raudoitetehtaalla. Yhtiö tuo maahan myös energiatuotteita, kemikaaleja ja teollisuuden komponentteja. » Pääkonttori Espoossa

PERHEYRITYS 2 • 2021

39

KOOSTANUT: KRISTA ELO-PÄRSSINEN

PL:n tutkimustyöryhmä kokoaa laajasti tutkijoita yhteen

Perheyrittäjyystutkimusta edistämässä perheyritysten liitolla on ollut tutkimustyöryhmä PL:n perustamisesta lähtien. PL:n tavoitteena on edistää perheyrittäjyystutkimusta toimimalla linkkinä akateemisen maailman ja perheyritysten välillä. Tärkeänä haasteena on edistää tutkimuksella tuotetun uuden tieteellisen tiedon soveltamista perheyritysten tarpeisiin sekä perheyritysymmärryksen syventämistä.

Tutkimustyöryhmässä suunnitellaan vuosittainen tutkijatapaaminen, johon kutsutaan myös perheyrittäjiä mukaan verkostoitumaan. Tämän vuoden tapaaminen ”Ownership Strategy: The foundation of every family business” järjestetään verkossa 31.8. Tutkimustyöryhmä ehdottaa myös parhaan pro graduja väitöskirjatyön palkitsemista Matti Koiranen -palkinnolla.

Palkinnot jaetaan PL:n syyskokouksessa.

PL:n tutkimustyöryhmä esittäytyy

KTT Tanja Leppäaho Toimin kasvuyrittäjyyden professorina LUT-yliopistossa sekä akatemiatutkijana 5-vuotisessa projektissa, joka käsittelee perheyritysten kansainvälistymisen erityispiirteitä (katso myös http://ife.fi). Olen aina ollut kiinnostunut inhimillisistä, vastuullisista yrityksistä, jotka toimivat sukupolvelta toiselle sekä siitä, miten ihmiset tulevat toimeen kulttuurien välisissä kohtaamisissa. Tämä vei minut vuonna 2003 perheyritysten kansainvälistymisen tematiikkaan ja olenkin kuin huomaamatta kehittynyt aihepiirin johtavaksi tutkijaksi myös kansainvälisellä tasolla. Minulle on tärkeää, että tutkimustuloksistani on hyötyä myös käytännön toimijoille. Ole siis rohkeasti yhteydessä, jos kaipaat tutkijan näkemystä kansainvälistymisstrategiaasi!

40

KTT Jarna Heinonen Työskentelen yrittäjyyden professorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Olen kokenut tutkija, kouluttaja ja sillan rakentaja akateemisen tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä. Tutkimukseni keskittyy yrittäjyyteen, erityisesti yrittäjyyskoulutukseen, yrittäjämäiseen toimintaan, sisäiseen yrittäjyyteen ja uudistamiseen sekä perheyrittäjyyteen. Olen julkaissut yli 200 tieteellistä julkaisua ja toistasataa oppikirjaa tai populaaria tutkimusjulkaisua.

Perheyritykset kiehtovat minua, koska niissä perhe, liiketoiminta ja omistajuus kietoutuvat toisiinsa tavalla, joka tekee niiden tutkimisesta mielenkiintoisen. Minua innostavat myös erilaiset tarinat, ja niitä perheyrityksistä löytyy! Lisäksi olen kiinnostunut hallitustyöskentelystä ja sen kehittämisestä, myös perheyrityksissä. Toimin OP osuuskunnan hallituksen varapuheenjohtajana.

FT Jaana Isohätälä Toimin hallituksen jäsenenä Hätälä Oy:ssa, oululaisessa neljännen polven kalanjalostusalan perheyrityksessä.

Ammatikseni työskentelen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen parissa. Olen väitellyt filosofian tohtoriksi Oulun yliopistosta, aiheenani yhteisöllinen oppiminen, ja nykyisin vastaan Oulun yliopiston kieli- ja viestintäkoulutuksesta. Osallistumalla tutkimustyöryhmään tahdon auttaa jakamaan tietoa perheyrittäjyyden kehittymisestä ja tuomaan tutkittua tietoa perheyritysten käyttöön.

PERHEYRITYS 2 • 2021

KTT Timo Pihkala Toimin yrittäjyyden professorina LUT-yliopistossa.

Johdan yrittäjyyden tutkimusryhmää, jossa erityisenä tutkimusteemana on jo pitkään ollut yrittäjyyden ja omistajuuden suhde. Vuosien aikana olemme tehneet perheyritystutkimusta monista eri näkökulmista, mm. omistajuudesta, psykologisesta omistajuudesta, socioemotional wealthista, portfolio-yrittäjyydestä, perheyritysryhmistä, omistajaohjauksesta, hallitustyöskentelystä ja omistajanvaihdoksista. Tutkimusryhmässämme yhdistyy akateeminen tutkimus ja vahva käytännön kokemus. Ammattitutkijoiden lisäksi ryhmässä toimii useita omistamisen, perheyritysten ja hallitustyöskentelyn ammattilaisia, jotka valmistelevat väitöskirjojaan työn ohessa. Tieteen ja käytännön yhdistelmä on voimallinen – käytännön tiukka kytkentä tieteeseen varmistaa tutkimuksen relevanssia ja tieteen tiukka kytkös käytäntöön tukee päätöksenteon analyyttisyyttä.

KTT Ari Hyytinen Olen taloustieteen professori Hankenilla ja Helsinki GSE:ssä. Sovellan mikroekonometriaa ja koneoppimismenetelmiä laajoihin yksilö- ja yritysaineistoihin ja tutkin mm. yritysten ja toimialojen tuottavuuskehitystä, yritysten nopeaa kasvua, keksijöiden ja yrittäjien urapolkuja, ja yritysten välistä strategista kilpailua. Toimin myös alkuvaiheen teknologiayrityksen hallituksen puheenjohtajana.

KTM Lena Jungell Teen väitöskirjaa Hankenilla perheyritysten omistajaperheiden sisäisistä hallintokäytännöistä eli family governance -rakenteista ja toimin tutkimustyöryhmän puheenjohtajana. Edustan Fazerin omistajasuvun neljättä polvea ja olen omistajaneuvostomme jäsen. Olen ollut aktiivisesti mukana PL:n toiminnassa alusta asti, sekä työskennellyt useita vuosia kansainvälisen Family Business Network:in eri työryhmissä. Näissä verkostoissa olen tutustunut moniin eri perheisiin ja family governance -käytäntöihin ja inspiroiduin sitä kautta tutkimaan perheyrityksen yhteisen omistajuuden hallinnoinin luomia haasteita ja niiden kohtaamista.

KTM Jessica Jungell-Michelsson Olen kauppatieteilijä ja entinen kansainvälisen liiketoiminnan konsultti, joka on vastikään siirtynyt Helsingin yliopiston maatalous–metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteen osaston tohtorikoulutettavaksi.Tutkin väitöskirjassani tuottaja-kuluttaja-suhteen merkitystä ruokajärjestelmän kestävän muutoksen edistämisessä. Vaikka fokukseni on tällä hetkellä vastuullisuuden ja kestävyyden teemoissa, perheyritystutkimus on myös aina ollut lähellä sydäntäni. Tein esimerkiksi maisteritutkielmani perheyrityksistä ja omistajien palkkaamisesta omaan yritykseen.

Edustan viidennettä sukupolvea Pauligin omistajasuvussa ja olen pitkään ollut aktiivinen jäsen mm. omistajaneuvostossamme ja Pauligin hallituksessa tarkkailijajäsenenä. Uskon vahvasti, että perheyrityksillä on edellytykset - ja vastuu - tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

KTT Elina Varamäki Toimin Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtorina ja Vaasan yliopiston dosenttina. Oma taustani on yrittäjyyden tutkimuksessa ja nykyisestä johtamishallinnollisesta tehtävästä huolimatta sydän sykkii yrittäjyydelle.

Olen aiemmin toiminut Vaasan yliopistossa yrittäjyyden professorina, ja Seinäjoen ammattikorkeakoulussa olen 20 vuoden ajan rakentanut yrittäjyyden tutkijaryhmää.

Omat tutkimusteemani liittyvät pk-yritysten omistajanvaihdoksiin, perheyrittäjyyteen, opiskelijoiden yrittäjyysaikomuksiin ja kasvuyrittäjyyteen.

Olen julkaissut yli 500 tieteellistä ja populaaria julkaisua. Parhaillaan olemme rakentamassa Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoille mm. jatkajakoulua perheyritysten potentiaalisille jatkajille. Perheyrittäjyys on tuttua myös käytännössä omasta perheyritystaustastani johtuen. Toimin lisäksi Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtajana ja SOK:n hallintoneuvoston jäsenenä sekä muissakin luottamustehtävissä alueen yrityksissä.

PERHEYRITYS 2 • 2021

41

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Vastuullisuus liiketoiminnan ytimessä Esittelyssä: Ahlström Capital, Lääkärikeskus Aava ja Herrankukkaro

Kuva: Unicef

ahlström capital ja ahlström collective impact elokuussa 2020 lanseerattu Ahlström Collective Impact -yhteistyömalli yhdistää useiden Ahlströmin omistamien yritysten ja säätiöiden yhteiskuntavastuullista työtä, jota ne tekevät yhdessä YK:n lastenjärjestön Unicefin kanssa. Mukana ovat Ahlström Capital, Destia, Glaston ja Ahlstrom-Munksjö, Antti Ahlström Perilliset ja yhteistyön alkuunpanija Eva Ahlströmin säätiö. Viime vuonna alusta keräsi Unicefille yhteispottiin 240 000 euroa. ”Tavoitteena on, että kokonaissumma tuplaantuisi tänä vuonna”,

Ahlstöm Capitalin toimitusjohtaja Lasse Heinonen sanoo.

Ahlström Capital hakee alustalla entistä vahvempaa vaikuttavuutta yhteistyöstään Unicefin kanssa. Alusta vahvistaa merkittävästi Eva Ahlströmin säätiön jo vuosia jatkunutta Unicef-yhteistyötä. ”Platformin osana pääsee pienemmällä panoksella osaksi isompaa kokonaisuutta. Oikein kohdennettu hyväntekeväisyys on investointi, joka sitouttaa henkilöstöä ja parhaimmillaan myös asiakkaita.”

Lue lisää vastuullisista perheyrityksistä: perheyritys.fi/vastuullisuus

42

PERHEYRITYS 2 • 2021

Kuv a: Ve sa t ti Ma rä Vää

lääkärikeskus aava satsaa kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin

kuin herrankukkarossa

yrityksen kilpailukyvyn kannalta on oleellista, että työntekijöiden työkunto ja viireystila on optimaalinen. Lääkärikeskus Aavan toimitusjohtaja Raija Tapio kertoi, miksi työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen on syytä olla yrityksen strategian keskiössä. Aavassa nähdään, että energinen ihminen, motivoiva työ ja inspiroiva kulttuuri ovat menestyvän organisaation tunnusmerkit. uudenajan työterveysyritys strategisena kumppanina keskittää voimansa: 1. Sairaisiin ja sairastumisriskissä oleviin yksilöihin.

2. Terveisiin yksilöihin, joiden voimavaroissa on kehitettävää.

3. Organisaation ja työhyvinvoinnin johtamisen ongelmakohtiin.

4. Organisaation voimavarojen kehittämiseen. ”Kun työterveydellä on strateginen rooli, ei riitä, että työntekijät pyritään pitämään hengissä ja terveinä. Työterveyshuolto on kehittynyt työturvallisuuden, työterveyden ja työhyvinvoinnin kehittämisestä kulttuurin kehittämiseksi”, Tapio sanoo. havainnosta konkretiaan. Ihmisten terveys on yrityksille tärkein voimavara. Sen ympärille rakennetaan datan ja tekoälyn varaan palveluja ja mittareita, jotka saavat sekä ihmiset pysymään terveinä että auttavat yrityksiä menestymään. Aava on pilotoinut uuden Virta -hyvinvointi- ja valmennuspalvelut, jotka täydentävät yrityksen työterveyshuollon palveluja. Prosessi lähtee liikkeelle sillä, että Aava analysoi organisaation henkilöstön hyvinvoinnin tilan, joka piirtyy hyvinvointi-indeksiksi.

Hyvinvointi-indeksiä rikastetaan myös muilla datalähteillä, kuten laboratoriotesteillä sekä erilaisella hyvinvointiteknologioilla, kuten Firstbeatilla. ”Unelmamme on luoda hyvinvoinnin systeemin ymmärtävä palvelu, jolla työpaikan hyvinvointitoimenpiteet kohdistetaan vaikuttavimpiin asioihin”, Tapio kertoo.että auttavat yrityksiä menestymään.

naantalin rymättylässä vanhan kalastajatilan ympärille rakentunut kokous- ja virkistyspaikka Herrankukkaro on hyödyntänyt viisaasti oman toimialansa sertifiointijärjestelmiä ja kehittämisohjelmia kestävän kehityksen tavoitteita määritellessään.

Herrankukkaron liiketoiminnan kulmakivi on luonnon kunnioitus. Toimintaa kehitetään ja laajennetaan ympäröivän luonnon ehdoilla. Yrityksen mottona onkin osuvasti Luonto on kaveri – ja sen mukaan mennään ja eletään.

Runsaasti erilaisia tunnustuksia ja sertifikaatteja (mm.

Green Key, Sustainable Travel Finland, Baltic Sea Region Sustainable Tourism Awards –palkinto) napsineen yrityksen toimitusjohtaja Karioskari Kangas on iloinen erityisesti siitä, että meren tila Turun saaristossa on kohentunut huomattavasti siitä, mitä se oli takavuosina.

Vesien suojelua on edistänyt Pidä saaristo siistinä -yhdistys, jonka Roope-alus vastaa muun muassa saariston jäteasemien tyhjennyksestä. Jätteiden lajittelu on tehostunut koko ajan.

Yhdistys tekee myös paljon valistustyötä ja järjestää erilaisia tapahtumia. ”Nyt täällä näkee taas rakkolevää, joka on puhtaan veden merkki”, Kangas toteaa.

Ilmianna juttusarjaan perheyritys, joka on kestävän kehityksen kärkijoukossa tai joka toteuttaa tosissaan vastuullisuutta

PERHEYRITYS 2 • 2021

liiketoiminnassaan. raine.tiessalo@perheyritys.fi

43

TEKSTI: KATJA ALAJA | KUVITUS: ADOBE STOCK

Tieteellinen tieto on avain tulevaisuuden riskienhallintaan PwC:n Topi Järvinen kannustaa yrityksiä testaamaan strategiaa systemaattisesti tieteellisellä tiedolla ja asiakasdialogilla.

Tällainen toiminta on riskienhallintaa, joka auttaa muuttamaan liiketoimintaa tarpeiden ja tulevien muutosten mukaisesti.

miten yritys voi parhaiten tuottaa arvoa asiakkailleen? Se on PwC:n johtaja Topi Järvisen lähtökohta, kun hän pohtii tieteellisen tiedon hyödyntämistä yrityksen strategiatyössä.

Innovaatiotoiminnan parissa työskentelevä Järvinen on huomannut, että monilla yrityksillä on tiedon hyödyntämisessä aukko. ”Yritykset tekevät perinteisiä markkinatutkimuksia mennessään uusille markkinoille tai kehittäessään uusia tuotteita, mutta useita mahdollisuuksia jää hyödyntämättä.

Tarkoitan tieteellisen tiedon hyödyntämistä, jatkuvaa dialogia asiakkaiden kanssa ja syvempää markkinatutkimusta, joka auttaa kehittämään liiketoimintaa pitkällä aikajänteellä”, Järvinen sanoo.

Hänestä yritysten kannattaisi ajatella strategiaa hypoteesina, jota testataan systemaattisesti tiedolla. Strategian laatiminen edellyttää hyvää tilannekuvaa, eli mikä nykyisessä liiketoiminnassa toimii ja mikä ei, millaisia asiakastarpeita markkinoilla on ja tulee olemaan sekä millaiset trendit muuttavat yhteiskuntia. ”Ajatellaan vaikkapa fossiilisista polttoaineista luopumista ja ylipäätään vastuullisuutta, joka muuttaa asioita 10–20 vuoden säteellä. Mitä ratkaisuja meidän perheyrityksenä tulee tehdä, ettei meidän tarvitse lyödä hanskoja

tiskiin tulevaisuudessa? Mikä on se siirtymä, joka tarvitaan? Tätä tietoa ei saa muilta kuin tutkijoilta.”

Innovaatioita tiedon pohjalta Yritystä saattaa mietityttää, miten sille tärkeään tutkimustietoon pääsee parhaiten käsiksi. Markkinatutkimus- ja konsulttitoimistot, kuten PwC, toimivat yhtenä väylänä. Järvisen asiakkaina on perheyrityksiä ja muita yrityksiä, jotka haluavat saada paukut irti tutkitusta tiedosta käyttämällä sitä systemaattisesti. Tavoitteena on kehittää strategiaa ja innovaatiotoimintaa yrityksen vision mukaisesti. ”Voi olla, että haemme asiakkaalle tietoa siitä, miltä hänen alansa näyttää viiden vuoden päästä, hankimme ymmärrystä uusista teknologioista, tutkimme uusia organisaatiomalleja tai ekosysteemissä toimimista. Voimme myös perehtyä erilaisten mallien toimivuuteen ja ennusteisiin”, Järvinen kertoo. Hänellä ja hänen

Aktiivinen vastavuoroisuus auttaa tutkijoita näkemään yrityskentän tarpeita ja yrityksiä ymmärtämään tieteen kieltä ja logiikkaa.

44

PERHEYRITYS 2 • 2021

kollegoillaan on suhteita tutkimusmaailmaan Suomessa ja Euroopassa, mikä auttaa kansainväliseen liiketoimintaan tähtääviä perheyrityksiä.

Karttunut ymmärrys johtaa yrityksen usein erilaisiin kokeiluihin startup-hengessä ja pakottaa priorisoimaan esiin nousseita toimenpiteitä. Uutta liiketoimintaa pitää pystyä kehittämään ketterästi nykyisen rinnalla. ”Autamme miettimään, mitä kannattaa tehdä saman tien, mitä on hyvä edistää kumppanien kanssa ja mitä aletaan tehdä kahden vuoden päästä.”

Tieteellinen tieto auttaa oppimaan, miten maailma toimii ja ennakoimaan tulevia muutoksia.

Ennakointi auttaa kriiseissäkin Järvinen kannustaa perheyrityksiä luomaan myös itsenäisiä suhteita tiedemaailmaan. Hän on innoissaan siitä, että Aaltoyliopistoon perustetaan omistajuuden professuuri, joka tulee tuottamaan laadukasta tutkimustietoa perheyrityksille, muille yrityksille ja yhteiskunnalle. ”Aktiivinen vastavuoroisuus auttaa tutkijoita näkemään yrityskentän tarpeita ja yrityksiä ymmärtämään tieteen kieltä ja logiikkaa. Tieteellinen tieto auttaa oppimaan, miten maailma toimii ja ennakoimaan tulevia muutoksia. Tiede on itseään korjaava systeemi, joten tietoa täydennetään ja korja-

taan koko ajan. Tämän takia yritysten pitää myös seurata uusinta tutkimusta eikä vain luottaa vuosien takaisiin tutkimustuloksiin.”

Pitkäjänteisen tiedonhankinnan keskellä yritysten pitäisi muistaa, että markkinat voivat muuttua hyvinkin nopeasti, kuten korona-aika on osoittanut. Tutkijat ennakoivat, että ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan ympäristö- ja sosiaalisia kriisejä, joiden moninaiset vaikutukset ulottuvat perä-Pohjolaankin. ”Se mitä kuulen tänään, ei välttämättä päde enää seuraavana vuonna. On kuitenkin niin, että jos on virittäytynyt hakemaan uutta tietoa ja kokeilemaan uutta, on paljon helpompaa sopeuttaa omaa toimintaa”, Järvinen kannustaa.

PERHEYRITYS 2 • 2021

45

TEKSTI: RAINE TIESSALO

Aitiopaikka liiton jäsenille Perheyritysten liiton

Työn imu lääke yrittäjien heikkenevään työkykyyn – Hyvä maine ja ketteryys muutokseen kannattelevat yritystä, sanoo Elon Ekman

uutiskirjeuudistus on synnyttänyt uuden Aitiopaikka-uutiskirjeen.

Päätoimittaja Raine Tiessalo kuratoi kirjeeseen Perheyritysten liiton kumppaneiden Elo-Fennian, OP:n, PwC:n sekä DevCon ja Momentouksen erikoisosaamista ja asiantuntijan näkemyksiä hyödylliseen ja nopeasti omaksuttavaan muotoon. Tässä viimeaikaisten kirjeiden valitut palat.

työkyvyn heikkeneminen Suomessa näkyy jo neljättä kertaa toteutetun Menesty yrittäjänä -tutkimuksen tuloksissa. Myös koronan vaikutukset näkyvät viime vuoden lukemissa, mutta harva kyselyyn vastanneista yrittäjistä oli huolissaan konkurssista koronan vuoksi. ”Joka kolmannen yrittäjän työkyky on alentunut merkittävästi. Yrittäjistä 40 prosenttia kokee pitkittynyttä ja haitallista stressiä melko tai erittäin paljon”, Elo:n työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Katja Ekman sanoo.

Työn imu suoja stressiltä. Sitoutuneiden yrittäjien ja omistajien kohdalla työn imu voi myös auttaa kestämään koviakin paineita. ”Yrittäjän on tärkeää huolehtia työkyvystään tekemällä niitä asioita, joista saa virtaa ja voimaa, sekä muistaa levon ja vapaaajan merkitys. Näin hän jaksaa panostaa myös henkilöstönsä hyvinvointiin, josta syntyy positiivinen kierre."

"Toisaalta yrittäjä on usein persoonana sellainen, joka saa voimaa työstä ja jonka jaksaminen linkittyy siihen, miten vahva työn imu on.”

Asiantuntijan Pro Tip: Ekman kehottaa nostamaan henkilöstöjohtajan viimeistään nyt johtoryhmän tasavertaiseksi jäseneksi uudistumisen varmistamiseksi. » ”HR-johtajan pitäisi istua johtoryhmässä. Henkilöstöjohtamisen prosessit on tuotava liiketoimintastrategian kanssa samalle agendalle. HR-johtajalla on strateginen rooli.” » "Hyvä henkilöstöjohtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä vaikuttaa suoraan tuloksentekokykyyn eli viivan alle”

46

PERHEYRITYS 2 • 2021

PwC: Enemmän toimitusjohtajia perheen ulkopuolelta – johtaminen ammattimaistuu

OP:n Keitaanniemi: vastuullisuuden pudotuspeli on alkanut – pk-yritysten sopeuduttava suuryritysten muutokseen

pwc:n perheyritystutkimuksen mukaan yhä useampi suomalainen perheyritys on viime vuosina sopinut hallintotavoista, kuten omistajastrategiasta. Omistajien ja johdon selkeämmät roolit helpottavat yrityksen johtamista.

Omistajastrategian tekeminen merkitsee perheyrityksen kypsymistä. ”Kun omistajien lukumäärä perheyrityksessä kasvaa, osa jää pois toimivasta johdosta ja hallituksesta. Se johtaa tilanteeseen, jossa voi olla yrityksessä vain omistaja. Mitä enemmän omistajia on, sitä kipeämmin tarvitaan sääntöjä. Kehittynyt governance mahdollistaa eri henkilöille erilaisia rooleja", PwC:n partneri Kari Stenqvist sanoo.

"Kun perhe on sopinut omistajastrategiasta, se on jo suunnitellut asioita seuraavalle sukupolvelle."

Asiantuntijan Pro Tip Omistajastrategian marssijärjestys: 1. Ensin pitää keskustella arvoista ja toiminnan tarkoituksesta.

2. Sen jälkeen voidaan rakentaa omistajastrategia.

Perheyritykset ammattimaistuvat 100%

pankit vaativat yhä useammin rahoituksen ehtona, että yritys toimiii vastuullisesti ja pystyy sen myös osoittamaan, sanoo OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi. » "Jos et tee vastuullisesti asioita, pelaat itsesi ennen pitkään pois markkinoilta. Sijoitus- ja rahoituspuolen vivulla vastuullisuudesta on tullut normi”, Keitaanniemi sanoo.

Pro Tip perheyrityksille: » last call. ”Vastuullisuutta ei pitäisi kierrellä. Tämä juna menee eteenpäin. Jos ei hyppää viimeistään nyt mukaan, jää armotta asemalle." » älä tee. "Hyödyntöntä vilkuilla sivuille. "Vaikka kilpailija tekee suuren vastuullisuusjulistuksen ja pääsee sillä mediaan, rakenna omaa." » tee. ”Vastuullisuutta pitää miettiä oman liiketoiminnan ja asiakkaiden kannalta ja rakentaa omaa. Ole aktiivinen ja hae sparrausta pankista tai muualta.”

Suuryritykset pk-yritysten esimerkkinä

90%

80%

72% 63%

60%

40%

väite: Yrityksemme toimialalla on mahdollista kehittää vastuullisuutta aivan liiketoiminnan ytimessä

72%

59%

31%

Samaa mieltä 94% Neutraali 3%

32%

Eri mieltä3% 20%

17% 4%

0%

2016

2018

Suuryritykset näkevät vastuullisuuden jo liiketoiminnan ytimessä. Se asettaa vaatimuksia myös pienille ja keskisuurille yhtiöille.

2021

Yrityksellä selkeä toiminnan tarkoitus ja arvot Yrityksellä on dokumentoitu visio ja missio Perheellä on seuraajasuunnitelma

PwC:n Perheyritystutkimus 2021 kertoo, että suomalaisten perheyritysten hallinto kehittyy nopeasti.

PERHEYRITYS 2 • 2021

47

UUDET JÄSENET

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Jäseneksi Perheyritysten liittoon?

Perheyritysten liitossa eri tilanteissa olevat omistajat voivat jakaa

Venäjä. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Suomen länsirannikolla

kokemuksia, oppia toisiltaan ja muodostaa suhteita, jotka kantavat

Korsnäsissä. Toimiala tukku -ja vähittäiskauppa ja liikevaihto

läpi elämän. Jäseniimme kuuluu eri ikäisiä, eri rooleissa toimivia

25,6 MEUR. Yritys työllistää 75 työntekijää. Pääomistajina

jäseniä. Osa toimii operatiivisissa tehtävissä, osa hallituksessa ja

Henry, Rasmus ja Henrietta Backlund.

osa on aktiivisia omistajia – nykyisiä tai tulevia. Kaikkia jäseniämme yhdistää halu kehittää itseään taitavana omistajana.

Närko Group Oy

Lue lisää: perheyritys.fi/liityjäseneksi

Närpiöläiseen Närko Groupiin kuuluvat päällirakenteita ja perävaunuja valmistava Oy Närko Ab, jolla on myyntiyhtiöt

Athensmed Oy

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, päällirakentamisen kompo-

Athensmed on helsinkiläinen vuonna 2014 perustettu family office, joka tekee sijoituksia varhaisen vaiheen kasvuyrityksiin ja tuo niihin lisäarvoa vankan sijoittajakokemuksensa ja terveydenhuollon näkemyksensä myötä. Pääomistajina Pihan perhe.

Dermoshop Oy

nentteja valmistava Trailer-Rigg Oy sekä vihannestukku Botnia Vihannes Oy. Työntekijöitä konsernissa on noin 250, joista noin 220 työskentelee päällirakenteiden ja perävaunujen tai niiden komponenttien tuotannossa. Yritys on perustettu vuonna 1959 ja sen liikevaihto on 50 MEUR.Perheyrityksessä 3. sukupolvi, pääomistaja Mikael Louhi.

Dermoshop Oy on vuonna 1983 perustettu perheyritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi, Ruotsi, Viro ja

Toivotamme uudet jäsenyrityksemme lämpimästi mukaan Perheyritysten liittoon sekä mukaan toimintaamme!

SINUN ILMOITUKSESI TÄHÄN? Perheyritysten liiton jäsenyritykset voivat ilmoittaa Perheyrityslehdessä.

Ilmoitushinnat: 1/4 sivun ilmoitus 600 eur + alv 1/2 sivun ilmoitus 1000 eur + alv koko sivun ilmoitus 1900 eur + alv Lisätietoja: jasenpalvelu@perheyritys.fi

48

PERHEYRITYS 2 • 2021

LYHYESTI

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Perheyritysten liitto palkitsee parhaan perheyritysaiheisen pro gradun ja väitöskirjan Oletko tehnyt perheyrittäjyydestä pro gradun tai väitös-

1.8.2020–31.7.2021 valmistuneet tutkimukset.

tutkimuksen? Kerro tutkimuksestasi Perheyritysten liitolle.

Pro gradu –palkinnon arvo on 500 €.

Perheyritysten liitto palkitsee tänä vuonna ansiokkaan pro

Väitöskirjapalkinnon arvo on 1000 €

gradun ja väitöskirjatutkimuksen, jotka käsittelevät perhe-

AIKATAULU

yrittäjyyttä. Professori Matti Koirasen nimeä kantavan pal-

Tutkimus on toimitettava sähköisesti 31.8. mennessä

kinnon saajia voi ehdottaa tekijä itse tai hänen ohjaajansa.

osoitteeseen krista.elo-parssinen@perheyritys.fi.

Vuonna 2020 jaettavan palkinnon hakuun hyväksytään

Palkinto jaetaan PL:n syyskokouksessa Helsingissä.

Mirja Pärnänen aloitti Next-harjoittelijana Pitkän tauon jälkeen Perheyritysten liitossa on uusi Nextharjoittelija! Monelle nextille tuttu Mirja Pärnänen on 25vuotias, toisen vuoden kauppatieteiden opiskelija Estonian Business Schoolissa. Mirja aloitti työssään Perheyritysten liitossa alkuvuodesta ja työ jatkuu osa-aikaisena vuoden loppuun.

Mirja on kotoisin Jyväskylästä, jossa toimii myös perheen omistama konserni Yöpuu Yhtiö, johon kuuluu kaksi hotellia, ravintoloita, kokous- ja juhlatiloja. Tulevana kesänä yritys avaa uuden, kolmannen ravintolan. Koko Pärnäsen perhe on ollut paljon mukana myös Perheyritysten liiton toiminnassa.

Hienoa saada toimistolle taas nuorta, energistä vahvistusta sekä lisää käsipareja järjestämään kivoja tilaisuuksia, kun korona-ajat vihdoin antavat myöden. Tervetuloa tiimiin Mirja!

Työkirja omistajastrategian tekemiseen Omistajastrategiasta puhutaan yhä enem-

Julkaisun on koostanut Perheyritysten

män, mutta siitä on ehkä vaikea saada otetta.

liiton johtava asiantuntija Krista Elo-

Perheyritysten liitto on julkaissut uuden

Pärssinen. Tekstiä konkretisoi useat per-

työkirjan”Omistajastrategia perheyritykses-

heyritysten omistajien sitaatit. Sisällössä

sä”. Sen tavoitteena on auttaa perheyrityksiä

on hyödynnetty myös PL:n jäsenilleen

hahmottamaan paremmin omistajastrategi-

tekemää omistajastrategiakyselyä.

an tarkoitusta ja sisältöä. Se sisältää muun

Omistajastrategia perheyrityksessä

Julkaisu on ladattavissa PL:n verk-

muassa kysymyksiä, jotka auttavat mietti-

kosivuilla ja sitä voi tilata jasenpalvelu@

mään ja kirkastamaan omistajastrategiaa.

perheyritys.fi

PERHEYRITYS 2 • 2021

49

2021

Tapahtumakalenteri 11

ELOKUU

PL Golfmestaruuskilpailut Aika: klo 11:00-17:00 Paikka: Aura Golf Tervetuloa mukaan Perheyritysten liiton perinteisiin golfmestaruuskilpailuihin! Kilpailut järjestetään Turun Aura Golfin kentällä keskiviikkona 11.8.

Kokoontuminen klo 11 ja lähdöt klo 12 alkaen.

17 20

Perheyritysaamu Aika: klo 8:30 Paikka: PL toimisto/Zoom

Up Next!

Kesätapahtuma Nexteille Aika: klo 11:00-18:00 Paikka: Vallisaari, Helsinki Miten löydän oikean suunnan ja uskallan ottaa oman paikkani muuttuvassa maailmassa?

31

Ownership strategy: The foundation of every family business Aika: klo 13:00-17:00 Paikka: Zoom The foundation of every family business What is ownership strategy? Why should family businesses have ownership strategy? How to develop ownership strategy?

These questions will be discussed by Josh Baron, a partner at Banyan Global Family Business Advisors and Tarja Takki-Halttunen, Deputy Chairman of the Board of Halton Group and Timo Korkeamäki, Dean of the Aalto University School of Economics.

3

7

Perhetaustainen säätiö – milloin, miksi ja miten?

Aika: klo 9:00-11:30 Paikka: PL:n toimisto/ Zoom Milloin on tarkoituksenmukaista perustaa säätiö?

Mitä pitää ottaa huomioon säätiötä perustettaessa? Mitkä ovat säätiötoiminnan erityispiirteet?

8

START 1 Paikka: TBC Strateginen johtaminen I–valmennusohjelma järjestetään vuonna 2021 jo kahdennentoista kerran!

Strateginen johtaminen -valmennusohjelma antaa eväät yritystoiminnan kokonaisvaltaiseen johtamiseen parantaen siten yrityksen menestymismahdollisuuksia. Lisäksi ohjelma tarjoaa loistavan tilaisuuden tutustua ja verkostoitua sekä jakaa kokemuksia saman taustan omaavien kanssa.

16 17 17 23

Nordic Summit Paikka: Scandic Park Helsinki

Next Level Rapujuhla Paikka: Merimelojien maja

Next: Mitä on perheyrittäjyys?

Aika: klo 16:00-18:00 Paikka: PL:n toimisto Omistajaosaamisen kartuttaminen on hyvä aloittaa peruskysymysten ääreltä.

SYYSKUU

Next Rapujuhla Aika: klo 11:00-17:00 Paikka: Soutupaviljonki, Helsinki

Mitä on perheyrittäjyys? -tapahtuma toimii helposti lähestyttävänä introna perheyritysten peruskäsitteisiin, erityislaatuisuuteen, haasteisiin ja vahvuuksiin.

katso lisää: perheyritys.fi Lisätietoa saat jasenpalvelu@perheyritys.fi Puh. 050 566 1592

Yhdessä Suomen hyväksi Suomi on vauras maa, mutta me pystyisimme parempaankin. Mitä voisimmekaan yhdessä saavuttaa, jos suomalaiset sijoittaisivat varallisuuttaan aiempaa enemmän kotimaisiin yrityksiin, asuntoihin, kiinteistöihin ja metsään.

Siksi OP tarjoaa kattavimman valikoiman Suomeen sijoittavia sijoituskohteita.

Tue paikallista, sijoita Suomeen. op.fi/sijoitasuomeen

DevCo on kehitysyhtiö ja aktiivinen omistaja, jonka tavoitteena on rakentaa pitkällä aikavälillä globaalisti johtavia yrityksiä valikoiduilla nichetoimialoilla.

Toivottavasti nähdään tulevina kuukausina Perheyritysten liiton tilaisuuksissa!

L U E L I S Ä Ä TO I M I N N A S TA M M E S E K Ä T I I M I S TÄ M M E O S O I T T E E S S A W W W. D E V CO. F I

PERHEYRITYS 2 • 2021

51

www.yritys.fi/perhe

®

YLPEÄSTI SUOMALAINEN PERHEYRITYS! Suomalainen perheyritys

-merkki on Broman Groupin aloitteesta syntynyt, Perheyritysten liiton jäsenille tarkoitettu merkki. Merkki symboloi kannattavaa kasvua, pitkäjänteisyyttä, yli sukupolvien kurkottavaa toimintatapaa ja vastuullisuutta – arvoja jotka sisältyvät lukemattomien suomalaisten perheyritysten toimintatapaan. Onhan sinun perheyrityksellä jo merkki käytössä?

Aurinkoista kesää!

PERHEYRITYSLEHTI 3/2021 ILMESTYY SYYSKUUSSA!

teema:

Kasvu & kansainvälisyys