Perheyritys-lehti 2/2020

Maltti on valttia kriisitilanteessakin

2| 2020

Miten perheyritykset selviytyvät koronakriisistä TEEMA: RAKKAUS

Pysytään yhdessä haastavinakin aikoina PERHEYRITYSTARINAT: HERRANKUKKARO, LEIPOMO VÄYRYNEN, ALESTALON MATTOKUTOMO

OMISTAJAPERHEEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Omistajalla on väliä. Hyvä omistajaperhe toimii eettisesti ja pitkäjänteisesti, tuntee vastuunsa yhteisöstään, yrityksestään ja sen sidosryhmistä sekä luo hyvinvointia yhteiskuntaan.

Omistajaperheen hyvät käytännöt tukevat perheyrityksen menestymistä pitkällä aikavälillä.

Omistajaperheen on hyvä keskustella omistajuudesta ja päivittää omistajastrategiaa sekä pelisääntöjä säännöllisesti ja ennakoivasti, jo ennen isoja muutoksia perheyrityksen ympäristössä, tilanteessa tai omistuksessa.

2

1

Omistajaperhe varaa aikaa ja resursseja omistuksensa hallintaan ja johtamiseen.

4 5 6

Omistajaperhe määrittelee yhdessä omistamista ohjaavat arvot, omistamisen tarkoituksen ja tavoitteet sekä näiden toteutumista arvioivat mittarit. Muun muassa näistä muodostuu omistajastrategia, joka luo raamit hallituksen päätöksenteolle.

3

Omistajaperhe määrittelee omistajuuden eri roolit vastuineen ja mahdollisine palkkioineen. Rooleja ovat esimerkiksi operatiivinen omistaja, hallinnossa vaikuttava omistaja, omistuskäytäntöjen omistaja ja passiivinen omistaja. Omistajaperhe pystyy käsittelemään perheen yksittäisten jäsenten roolimuutosten haasteet.

8

Omistajaperhe on valmis haastamaan olemassa olevaa omistajastrategiaa ja miettimään, onko omistajaperhe yritykselle paras mahdollinen omistaja.

Omistajaperhe tiedostaa jäsentensä kyvyt, kokemuksen ja motivaation sekä tukee heidän kehittymistään sopiviin rooleihin.

Omistajaperhe tekee päätökset läpinäkyvästi.

Päätöksentekoa varten on selkeät prosessit, jotka mahdollistavat erilaisten mielipiteiden esittämisen ja päätösten tekemisen.

Omistajaperhe altistaa perheen nuoret omistamiselle varhain, jotta he ymmärtävät perheyrityksen merkityksen perheen elämässä.

7

OMISTAJALLA ON VÄLIÄ.9 #perheyritys

10

Omistajaperhe toteuttaa yhdessä sopimansa käytännöt.

Omistajaperhe dokumentoi ja viestii käytäntönsä yhteisesti sovituille tahoille.

PÄÄKIRJOITUS

Omnia Vincit Amor!

kun pohdin rakkauden olemusta, päällimmäisenä mieleeni tulee kunnioitus.

Rakkauden kaksoiskäskyä mukaillen kunnioitus lähimmäistä niin kuin itseäkin kohtaan. Rakkaus ei ole vain vaaleanpunainen tunnetila, vaan ennen kaikkea teon sana, joka vaatii toisen ihmisen tunteiden ja tarpeiden huomioimista, pyrkimystä hyvään. Minulle rakkautta on aviomieheni minulle antama tuki ja hänen huolenpitonsa eläinten, lintujen ja kissojen hyvinvoinnista. Lasteni lämpimät halaukset ja vanhempieni loputon vastuuntunto lähimmäistensä hyvinvoinnista saavat minut usein sanattomaksi kiitollisuudesta. Ystävien iloinen nauru ja laulu, tuntemattoman vastaantulijan kaunis hymy antavat uskoa elämän valoisuuteen. Työyhteisömme energia ja halu kehittää yritystämme ovat nekin mielestäni osoituksia rakkauden olemassaolosta. Pidän rakkautta ja rakkaudellisuutta voimana, joka mahdollistaa perheidemme, yritystemme ja yhteiskuntamme hyvinvoinnin.

Tänä keväänä olemme joutuneet keskelle pandemiakriisiä, jollaista ei ole koettu sataan vuoteen. Tilanteen globaaleja seurannaisvaikutuksia on vaikea ymmärtää kokonaisuu-

PERHEYRITYS 2 • 2020

dessaan. Epävarmuus ja epätodellisuuden tunne ovat vallanneet mielemme. Kriisin keskellä olemme saaneet mahdollisuuden pysähtyä ja arvioida elämäntapaamme ja valintojamme muuttuneesta näkökulmasta.

Vastuullisuuskysymykset ovat nyt jokaisessa yrityksessä toiminnan keskiössä. Olemme pakotettuja huomioimaan kanssaihmisemme täysin uudella tavalla. Haluaisin ajatella, että kriisin vaikutuksiin kuuluisi digiloikan lisäksi myös rakkaudellisen ymmärryksen lisääntyminen työpaikoilla toisen ihmisen hyvinvoinnista. Uskon myös että elämän ja elintapamme haavoittuvuuden kokeminen pandemian myötä on omiaan lisäämään tervettä nöyryyttä ajattelussamme.

Koronakriisi on pääsääntöisesti yhdistänyt meitä suomalaisia. Myötätunto kärsiviä kohtaan on ollut lähes käsin kosketeltavaa.

Auttamisen halu on ollut voimavarana kriisin selättämisessä. Rakkaus on ollut näkyvämpää kuin normaaleina aikoina. Yritykset kehittävät vastuullisuuttaan ja luovat pohjaa paremmalle työkulttuurille.

Rakkaus voittaa kaiken!

Päivi Leiwo hallituksen varapuheenjohtaja Perheyritysten liitto

3

TÄSSÄ NUMEROSSA 2/2020

EI SAA OLLA LIIAN AHNE Sivu 6 SYDÄN MUKANA TYÖSSÄ JA VAPAALLA Sivu 10 USKO, TOIVO, UUPUMUS Sivu 16 VUOSI KERRALLAAN Sivu 20

Sydän mukana työssä ja vapaalla Sivu 10

Työn imua vai työholismia?

Sivu 16

Pia Heinänen ja Joni Alasaari nauttivat arjesta ja yhdessäolosta poikkeuksellisina aikoinakin Sivu 38

NEXT LEVEL VERKOTTAA VASTUUNKANTAJAT Sivu 26

KOLUMNI: RAKKAUDESTA YRITTÄJYYTEEN Sivu 29 VÄYRYSEN PARISKUNTA VIE LEIPOMOA SISUKKAASTI ETEENPÄIN Sivu 30 RESILIENSSIN AVULLA RATKAISUJA KRIISITILANTEESEEN Sivu 34 SUURIA LINJOJA PIENILLÄ YKSITYISKOHDILLA Sivu 38 UUDET JÄSENET Sivu 42 LYHYESTI Sivu 43 KYSY ASIANTUNTIJALTA Sivu 44 TAPAHTUMAKALENTERI Sivu 46

JATKAJAT

JOONA ALESTALO JOHTAA YLI SATAVUOTIASTA PERHEYRITYSTÄ Sivu 20

PÄÄTOIMITTAJALTA

mietimme viime vuoden lopulla Perheyritysten liiton toimistolla Perheyritys-lehden tämän vuoden teemoja. Kun joku ehdotti tälle vuoden toiselle numerolle teemaksi rakkautta, innostuimme kaikki välittömästi: perheyrityksissä rakkaus on enemmän läsnä kuin monissa muilla tavoin omistetuissa yrityksissä ja siksi aina ajankohtainen, joskus vaikeakin, asia, järkeilimme kokouksessa.

Perheyrittäjät usein puhuvat rakkaudesta yritykseen ja yrittämiseen ja perheyrittämistä pidetään sydämen asiana. Perheyrityksissä sekoittuvat järki ja tunteet, rakkaus ja velvollisuus. Yrityksen jatkuvuudesta huolehtimista voi myös pitää vastuullisena rakkautena.

Vielä tuolloin loppuvuonna lehden sisältöä mietittäessä me tekijät saatoimme huolettomasti ajatella, että rakkaus teemana sopii hyvin myös kesän kepeisiin hetkiin. Tiesimme tuolloin yhtä vähän kuin kukaan muukaan globaalista pandemiasta, joka koittaisi keväällä ja joka saisi meidät ajattelemaan myös rakkaudesta hieman toisin. Tämä kevät on pakottanut rakkaiden ihmisten kanssa yhteen ja erilleen – tilanteesta riippuen läheisyyttä on etätöiden ja etäkoulun tiivistämänä monessa huushollissa ollut hetkittäin liikaakin, toisaalta taas Uudenmaan rajan taakse ja hoivakoteihin jäi väkisin eristyksiin monia rakkaita ihmisiä.

Tämä poikkeuksellinen kevät on myös yhdistänyt suomalaisia, sillä korona on osunut meistä jokaiseen. Meiltä vaaditaan nyt poikkeuksellisia sitkeyden ja rakkauden osoituksia niin kotona kuin työpaikoillakin. Mutta uskon, että kaiken se kestää.

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry.

Salomonkatu 17 B 00100 Helsinki DIGILEHTI: Perheyritys.fi OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi PAINOPAIKKA Euraprint, Eura ISSN-TUNNUS: 2669-9966 LEHDEN TEKIJÄT Johanna Vesikallio, päätoimittaja Johanna.vesikallio@perheyritys.fi puh. 040 722 4092 Sini-Marja Ant-Wuorinen puh. 050 560 4938 TAITTO: Jenni Ahonen TEKSTIT: Sini-Marja Ant-Wuorinen Lotta Mäki-Punto Annukka Oksanen Mikko Pellinen Riitta Saarinen Anne Salomäki Johanna Vesikallio KUVAT: Mikko Pellinen Liisa Takala Vesa-Matti Väärä

Hyvää kesää toivottaen, Johanna P.S. Tämä oli viimeinen päätoimittamani Perheyritys-lehti, sillä olen siirtymässä kesäkuussa uusiin tehtäviin PL:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikön paikalta. Lämmin kiitos kaikille teille menneistä vuosista sekä lämpimistä ja mielenkiintoisista kohtaamista!

PERHEYRITYS 2 • 2020

KANNESSA: Leipomo Väyrysen pariskunta KUVA: Liisa Takala

5

”EI SAA OLLA LIIAN AHNE”

TEKSTI: ANNUKKA OKSANEN

MALTTI, KUNNOSSA OLEVA TALOUS JA KYKY UUDISTUA SIIVITTÄVÄT PITKÄLLE. JOSKUS SATTUMALLAKIN ON OSANSA MENESTYKSESSÄ.

Elokuussa 1862 Carl Johan Hartman avasi siirtomaatavarakaupan Vaasaan.

Vuonna 1874 aloittanut Kolster syntyi, kun Saksasta Suomeen muuttanut insinööri Rudolf Kolster haki patenttia kahden englantilaisen edustajana keksinnölle, joka liittyi puukuidun käsittelyyn paperinvalmistuksessa.

Vuonna 1898 Juho Kuusisto osti metsää, hakkautti sen parruiksi ja myi lastin Saksaan. Kuusisto Groupin taival oli alkanut.

Vuonna 1917 Suomi itsenäistyi ja seppä Hemming Hellman ryhtyi takotöihin töölöläisen kärrynpyörätehtaan vajassa.

Nälkävuodet, sortokaudet, Suomen itsenäistyminen, sisällissota, New Yorkin pörssiromahduksesta 1929 alkanut maailmanlaajuinen lama, toinen maailmansota, öljykriisit, Neuvostoliiton hajoaminen, Suomen 1990-luvun lama ja finanssikriisi ovat tulleet ja menneet. Hartman, Kolster, Kuusisto Group ja Helkone Group ovat luovineet niiden läpi menestyksekkäästi. Miten sellainen temppu tehdään?

Hätä keinot keksii Kun aikaa on kulunut tarpeeksi kauan, hurjatkin käänteet ja kohtalonhetket voi tiivistää muutamaan virkkeeseen. Historia tuo

perspektiiviä. Ehkä koronapandemiakin on joskus puolen sivun mittainen tiivistys yrityshistoriikissa.

Hartman kävi toimitusjohtaja Björn Hartmanin mukaan 1930-luvun lamassa ”aika syvällä”. Yritys selvisi, koska CarlJohanin arkkitehtiopinnoista haaveillut poika Erik johtajakaudellaan oli päättänyt rakentaa mahtipontisen liikepalatsin Vaasan keskustaan. Laman tappiot katettiin Hartmanin talon vuokratuloilla. Talo on vieläkin arvokkain osa yrityksen käyttöomaisuutta.

1990-luvun lama kohteli Kolsteria paremmin kuin monia muita suomalaisyrityksiä. ”Isä sanoi, että joskus jopa hävetti, että meillä meni niin hyvin, kun muilla meni samaan aikaan huonosti. Kun Neuvostoliitto hajosi, saimme paljon uusia asiakkaita itsenäistyneistä maista. Yritykset halusivat suojata omaisuuttaan”, hallituksen puheenjohtaja Kim Kolster kertoo.

Kuusisto Group puolestaan selvisi 1930-luvun lamasta, koska ”kavereitten avulla järjestyi rahoitusta”, toimitusjohtaja Juha Kuusisto kertoo. Vuosikymmenen lopussa yritys oli jaloillaan, sitten sahan työntekijät lähtivät sotimaan Suomen puolesta ja sodan jälkeen yritystä vauhditti Euroopan jälleenrakennus. Yritys on lomauttanut työntekijöitään vain kerran, vuonna 2001. Silloin

PERHEYRITYS 2 • 2020

7

paloi Laitilan saha vain kuukauden ikäisenä. ”Se oli aika kova juttu. Vuosi meni viranomaispyörityksessä, ja vuonna 2003 meillä oli uusi saha”, Kuusisto selostaa.

Helkone Group, tai silloin tytäryhtiö Hellmanin Konepaja, selvisi 1990-luvun lamasta työntekijöiden rahoilla, sillä työntekijät lainasivat lomarahansa yritykselle. ”Isä valvoi öitä, oli väsynyt ja laski”, Helkone Groupin toimitusjohtaja, nelikymppinen Anne Nurminen muistelee lapsuutensa lamatunnelmia 1990-luvun alusta. Lomarahat maksettiin työntekijöille takaisin korkojen kanssa. Nurminen oppi, että hyvät suhteet henkilöstöön on kullanarvoinen asia.

Nyt Nurminen on itse vastuussa Helkone Groupista. Hänellä on käsissään ensimmäinen iso kriisi.

Käytännön toimet vähentävät pelkoa ”Maaliskuun puolivälissä perustimme riskinhallintaryhmän.

Olemme käyneet läpi kaikki mahdolliset riskit ja sen, miten niihin voi varautua. Monta asiaa on jo muutettu: luotonanto, pääomanhallinta, kesän suunnittelu”, Björn Hartman luettelee. ”Pitää hyväksyä, että kriisejä tulee ja menee. Silloin on valmis kohtaamaan mitä tahansa.” ”Neuvoni on etukäteen varautuminen ja toimiminen.

Huolehdi, että firman tuloksentekokyky ja talous ovat kunnossa. Ambitiotason pitää olla korkea, eikä omia virheitä saa peitellä eikä vähätellä”, Hartman sanoo.

Kolster heräsi koronaan varhain, sillä yrityksellä on toimisto Kiinan Shenzenissä. ”Meidän väki siellä teki etätöitä jo kiinalaisen uudenvuoden aikaan, koska siellä oli lock-down”, Kim Kolster kertoo. ”Alamme ei ole suhdanneherkkä. Kaikki tässä saavat koputtaa puuta. Parempi katsoa peiliin ja miettiä, mitä itse voisi tehdä”, Kolster sanoo.

Kiina on maailman suurin patentoija, joten Kolsterin Kiinaasiantuntemus on arvokasta pääomaa, käy pandemiassa miten tahansa.

Kuusisto Groupin tehtaat ajavat täysillä. Juha Kuusisto sanoo, ettei oikein osaa alkaa neuvoa muita. ”Huomaan, ettei jokaisesta pienestä jutusta tai niin sanotusta kriisistä kannata hötkyillä, vaan kannattaa katsoa tilanne

”Pitää hyväksyä, että kriisejä tulee ja menee.

Silloin on valmis kohtaamaan mitä tahansa.”

8

”Kun on pitkät suhteet ja kumppaniverkosto kunnossa, ei tarvitse alkaa kriisissä hakea uusia suhteita.”

rauhassa. Vaikeuksista jää käteen paineensietokykyä.”

Hänen mukaansa kriiseissä nousevat aina vanhat lainalaisuudet pintaan. Tulee luottotappioita ja osa asiakkaista voi tehdä konkurssin.

Anne Nurminen sanoo, että ”tuli pientä paniikkia, kun tilanne alkoi pahentua”. ”Kun oikeasti ymmärsimme, ettei tästä ihan pienellä selvitä.”

Nurminen huomasi, että konkreettinen tekeminen auttaa todella paljon. Hän kannustaa tekemään tärkeät päätökset heti ilman vatvontaa. Hellmanin konepaja on myös hyödyntänyt kaikki tuet ja helpotukset. ”Neuvottelin myös lainoihin helpotukset, vaikkei meillä ole kassakriisiä. Ne voi sitten jättää käyttämättä, jos niitä ei tarvitsekaan. Pankit kyllä huolivat rahaa”, hän naurahtaa.

Yyteet on jo käyty, ei irtosanomisten takia, vaan siksi, että niiden avulla saatiin askelmerkit kohdalleen mahdollisia tulevia toimia varten. Ennakoiminen on ehdottoman tärkeää.

Nurminen sanoo, että yrittäjän on tärkeää huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Sitä väheksytään Suomessa helposti. ”Tästä voi tulla pitkä kriisi. Pitää jaksaa loppuun asti.”

Uudistuminen on elinehto Yritykset kuolisivat, jos ne eivät loisi nahkaansa maailman myllerryksissä ja etsisi aktiivisesti uusia mahdollisuuksia.

Björn Hartmanin isän Lars-Erikin ja tämän veljen Gustavin johtajakauden käänne oli myynnin kasvattaminen 1970-luvulla 600 prosenttia ja ammattilaisrautakauppaan keskittyminen. He ryhtyivät myös autokauppiaiksi, mutta Björn lopetti autokaupan kannattamattomana 15 vuoden yrittämisen jälkeen. ”Opimme, ettei hyvästä rautakauppiaasta tule hyvää autokauppiasta.” Hartmanin mukaan lopetusprosessin hirveimpinä aikoina itkettiin yhdessä. Sen jälkeen katse suunnattiin eteenpäin.

Kolsterissa on syöty päivittäin yhdessä aamupalaa ”varmaankin jo sata vuotta”. Perjantaileivoksilla on herkuteltu 1950-luvulta lähtien. ”Niihin ei puututa”, Kim Kolster sanoo.

Ympärillä bisnes on keskittynyt ensin ulkomaihin, ja sitten

PERHEYRITYS 2 • 2020

turvassa ole koskaan. Perheyrittämisessä on niin paljon pelissä.

1990-luvulla fokus siirtyi Suomeen, kun Suomi kasvoi Nokian Ei saa mokata”, hän jatkaa. imussa teknomahdiksi. ”Historia pitää muistaa ja aiemmin tehtyä pitää kunni”Kun on pitkät suhteet ja kumppaniverkosto kunnossa, ei oittaa, mutta siihen ei saa takertua. tarvitse alkaa kriisissä hakea uusia suhPerimätietona on tullut nöyryys ja se, teita”, Kim Kolster sanoo. että henkilöstö on paras voimavara”, 1960–1980-luvuilla viennin osuus Kim Kolster sanoo.

Kuusiston myynnistä oli 90 prosenttia.

Perheyrityksessä selkäytimessä on, Nyt se on 20 prosenttia, koska yritys ettei saa olla liian ahne, nostaa ylisuuria on keskittynyt tekemään kauppaa koti» Rautakauppa osinkoja eikä optimoida liikaa. maisten rautakauppaketjujen kanssa. » Perustettu 1862 ”Eikä elää velaksi. Aina pitää olla Vuosituhannen vaihteessa yritys » Liikevaihto 180 miljoonaa euroa vähän rahaa pahan päivän varalle. Se on panosti painekyllästykseen. Juha » 250 työntekijää nyt hyvä.” Kolsterille pitkä historia tuo Kuusiston mukaan yritys halusi nostaa myös paineita. jalostusastetta bulkkisahatavarasta. Se ”Pitää yrittää kovemmin, koska en onnistui. halua tietenkään olla se, joka lopettaa ”Meillä oli tietotaitoa, joten halusimfirman.” me jalostaa.” » Immateriaalioikeuksiin ja Juha Kuusisto mukaan ”on selvä, että Anne Nurminen katselee jo kriilakipalveluihin erikoistunut historia velvoittaa”. sin toiselle puolelle. Hän tekee yritys ”Viime vuonna perustettu yritys voi investointisuunnitelmia. » Perustettu 1874 lähteä kokeilemaan ja lopettaa toi”Nyt pitäisi pystyä kehittämään ja olla » Liikevaihto 21 miljoonaa euroa mintansa, jos ei onnistu. 120-vuotias sitten kriisin jälkeen menossa entistä » 100 työntekijää yritys ei voi niin tehdä. Toisaalta tämän ehompana. Milloinkahan palaamme ikäisellä yrityksellä pitää olla taloudennormaaliin ja millainen se uusi normaali kin sen verran kunnossa, että hallittuja onkaan?” hän pohtii. riskejä voi ottaa nopeastikin”, Kuusisto Nurmisella ei ole kokemusta aiemarvioi. mista kriiseistä, mutta urasta ammatAnne Nurminen on saanut tukea tiratsastajana ja valmentajana on nyt edeltäjältään eli isältään. valtava apu. » Painekyllästettyjä puutuotteita ”Hän muistutti, että ero 1990-luvun ”Siinä oppii muun muassa pitkäja sahatavaraa valmistava yritys lamaan on, että nyt meillä on aika valjänteisyyttä ja pettymysten käsittelyä. » Perustettu 1898 mistautua. Silloin ei ollut.”

Hevosen kouluttaminen huipulle vie » Liikevaihto 40 miljoonaa euroa Nurminen huomauttaa, ettei kukaan 6–10 vuotta. Elävän eläimen kanssa » 70 työntekijää tietenkään halua kriisejä. jokainen päivä on mahdollisuus onnis”Mutta niitä ei voi välttää. Siksi niistä tua tai saada merkittävää takapakpitää etsiä se hyvä puoli. Ainakin jyvät kia. Sitten kaikki voi olla päivässä ohi erottuvat akanoista. Opit arvostamaan esimerkiksi loukkaantumisen takia. niitä, jotka pysyvät kanssasi vaikeina Luovuttaminen ei silti koskaan käy hetkinä.” mielessäkään.”

HARTMAN

KOLSTER

KUUSISTO GROUP

HELKONE GROUP

Selkänoja ja taakka

» Metallialan alihankkija, joka myös tuo maahan ja myy ammattityökaluja » Perustettu 1917 » Liikevaihto 4 miljoonaa euroa » 24 työntekijää

Koronapandemiassa voi saada selkänojaa siitä, että yli satavuotias yritys on selvinnyt jo monesta kauheasta käänteestä. Sekin voi helpottaa, että yrityksen identiteetti on vahva. ”Historia rakentaa yrityksen kulttuuria, arvoja ja yrityksen sielua. Muodostuu tapa kohdella asiakkaita ja henkilökuntaa. Toisaalta historialla ei ole arvoa, jos yritys ei pysty uudistumaan ja luomaan uutta”, Hartman sanoo. ”Myös hyvinä aikoina on asioita, jotka voi tehdä paremmin. Ei

PERHEYRITYS 2 • 2020

Perheyrityksessä selkäytimessä on, ettei saa olla liian ahne, nostaa ylisuuria osinkoja eikä optimoida liikaa.

9

TEKSTI: RIITTA SAARINEN | KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ

Sydän mukana työssä ja vapaalla Monitoimimies Pentti-Oskari Kangas tituleeraa itseään nykyään Herrankukkaron kiireapulaiseksi. Naantalin Rymättylässä sijaitseva matkailuyritys on siirtynyt tänä keväänä kolmelle lapselle, joista Karioskari Kangas luotsaa nyt Herrankukkaroa.

10

PERHEYRITYS 2 • 2020

Pentti-Oskari Kangas, 77, on ehtinyt tehdä elämänsä aikana monenlaista. Nuorena opettajana – vappuna 1966 – hän perusti opiskelukavereidensa kanssa yhtyeen Pentti-Oskari Kankaan seitsemän seinähullua veljestä. Opettajana Kangas ehti työskennellä viisi vuotta, minkä jälkeen musiikki vei miehen kokonaan. ”Meitä huvitti muusikkoina huvittaa ihmisiä, tuottaa heille musiikilla hyvää mieltä ja iloa. Olen aina saanut tehdä sellaista työtä, mitä rakastan. Myös nykyinen työ matkailun parissa on ollut sitä, että on haluttu tuottaa vieraille hyvää oloa”, Kangas toteaa.

Hän sanoo olevansa onnellinen mies. Hulluus, huumori, luovuus ja positiivisuus ovat niitä eväitä, joilla on menty pitkälle.

Yrittämisessä ovat olleet tärkeitä usko omaan ideaan ja tietynlainen itsekritiikittömyys. Olennaista on oikeanlainen asenne ja halu palvella asiakkaita.

Naantalin Rymättylässä meren rannalla sijaitseva Herrankukkaro on vanha kalastajatila, jonka Kangas hankki 1970-luvulla perheensä loma-asunnoksi. Matkailukäyttöön viiden hehtaarin tila otettiin 1990-luvun puolivälissä. ”Jo sitä aiemmin, vuonna 1985, olin hankkinut omistukseeni höyrylaiva Ukkopekan. Se oli pienen pojan suuren haaveen toteutuma”, kertoo Kangas, joka toimi aiemmin itsekin Turun ja Naantalin väliä kesäisin liikennöivän Ukkopekan kapteenina.

Panostus viiliruokaan Pentti-Oskari Kankaan juuret ovat Uudenkaupungin ulkosaaristossa. Lyökissä elettiin entisaikaan luonnon ehdoilla omavaraistaloudessa. Pappa, joka oli merikapteeni, toimi siellä luotsina sekä kalasti ja kasvatti mehiläisiä. Mamma taas valmisti maittavaa ruokaa kalasta. Vain pippuri ja suola haettiin kaupungista.

Ruualla on merkittävä rooli myös Herrankukkarossa, joka tarjoaa yrityksille ja ryhmille kokous-, virkistys- ja majoituspalveluita. Paikassa järjestetään myös juhlatilaisuuksia ja erilaisia ohjelmallisia aktiviteetteja rysäveneretkistä pihapeleihin. ”Ruoka on punainen lanka koko ohjelmassa ja panostamme siihen paljon. Suurin osa tarjoamastamme ruuasta on lähiruokaa luonnosta: kalaa, riistaa, sieniä ja marjoja. Rymättylä on Suomen kuuluisin kalapitäjä, ja valmistamme täällä silakkaa, lohta, haukea, ahventa, kampelaa, lahnaa ja suutaria monin eri tavoin: savustamalla, loimuttamalla, halstraamalla ja graavaamalla”, Kangas luettelee.

Panostaminen ruokaan on pantu merkille laajemminkin. Viime vuonna Herrankukkaro palkittiin useampaan kertaan kalaan liittyvistä ohjelma-aktiviteeteistaan.

Helsingin matkamessuilla se sai palkinnon Visit Finlandin Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailussa merkittävästä ruokamatkailuteosta. Lisäksi yritys palkittiin samoilla messuilla Luonto matkailussa -kilpailussa aktiviteetistaan, joissa vieraat pääsevät tutustumaan savustusuunien ja nuotioiden äärellä kalojen tunnistamiseen ja valmistamiseen ja maistelemaan lopuksi herkkuja.

12

PERHEYRITYS 2 • 2020

Vuosien varrella Herrankukkaro on saanut lukuisia palkintoja muun muassa kestävästä kehityksestä ja yrittäjyydestä.

Vuonna 2010 se valittiin vuoden matkailuyritykseksi ja tänä vuonna yritys oli Matkamessuilla kolmen finalistin joukossa vastuullisen matkailun kilpailussa. ”Vastuullinen matkailu on juuri nyt erittäin ajankohtainen aihe. Meille kestävä kehitys, ympäristövastuu, hiilijalanjälki ja muut asiat ovat olleet itsestäänselvyyksiä jo kolmenkymmenen vuoden ajan, vaikka ne ovat tulleet vasta nyt trendikkäiksi.

Esimerkiksi uusiutuvan energian, kuten puun ja tuulisähkön käyttö sekä muovittomuus ovat olleet minunlaiselle idealistille itsestäänselvyys”, Kangas toteaa.

Puupinoja ja pärevaloja Herrankukkarossa ovat arvossaan alkuperäisyys, aitous, vanhanaikaisuus, nostalgisuus ja yksinkertaisuus. ”Yritämme elää synergiassa luonnon kanssa. Ympäristö on meille tärkeä voimavara. Luonto luo hyvää fiilinkiä ihmisille, jotka tulevat tänne, ja herkistää avautumaan. Eräs vieras totesi kerran, että täällä on puhuttu työkaverin kanssa puolessa tunnissa enemmän kuin kahden vuoden aikana avokonttorissa”, Kangas kertoo.

Herrankukkaron palveluihin kuuluvat tyky-toimintaan ja työhyvinvointiin liittyvät ohjelmapaketit, joita se järjestää yhdessä Turussa toimivan Paavo Nurmi -keskuksen kanssa. Kankaan mukaan jo puolen tunnin oleskelu luonnossa vaikuttaa mielialaan positiivisesti. ”Vanhanaikaisuus tarkoittaa sitä, että asioita lähestytään ja niitä tehdään vähän vanhanaikaisesti. Yritämme esimerkiksi välttää muovin käyttöä. Käytämme paljon puuta esineissä ja myös lämmityksessä. Meillä on monessa paikassa puupinoja.

Itselleni puupinot ovat luoneet turvallisuuden tunnetta siitä, että on varauduttu talven varalle”, Kangas näkee. ”Jossain vaiheessa etsin Herrankukkaroon sopivaa lampunkuuppaa, mutta sitä ei vaan löytynyt. Samaan aikaan meillä tehtiin pärekattoja, ja siitä sitten sain idean, että tehdään pärelamppu. Nyt täällä on yli viisisataa pärevalaisinta. Ja jos meidät jostain tunnetaan, niin puupinoista ja pärelampuista. Japanin suurin matkailulehtikin laittoi kanteen kuvaksi puupinon.”

Klapeja tarvitaankin paljon erityisesti Herrankukkaron savusaunojen lämmitykseen. Sauna on aina ollut suomalaisille terveyden ja hyvänolon lähde niin fyysisesti kuin henkisesti.

Saunominen on tärkeässä roolissa myös Herrankukkarossa.

Kaikkiaan paikassa on kuusi erilaista saunaa, joista viisi on savusaunoja. Suurin on 124-paikkainen maasavusauna ja pienin yhden miehen savusauna. Saunomisen lomassa voi rentoutua kaislikkokylpylän lämminvesi- tai merivesialtaissa ja paljuissa.

Herrankukkaron rakennukset sopeutuvat saumattomasti saaristolaismaisemaan. Pentti-Oskari Kangas sanoo leikillisesti, että paikassa on kielletty kolme asiaa: suorakulma, vatupas-

PERHEYRITYS 2 • 2020

13

si ja arkkitehti. Vaakasuoraa viivaa ei tarvita. Kalastajatilan rakennusten sisustus on pitkälti Pentti-Oskarin vaimon Marja Kankaan käsialaa.

Halkopinojen ja pärevalojen lisäksi vieraita kiinnostaa erityisesti yhtenä majoituspaikkana toimiva Luksuslinnunpönttö, joka tarjoaa yläilmoissa höyhenenkevyet unet. Kaikkiaan Herrankukkaro pystyy majoittamaan toistasataa vierasta.

Sosiaalinen vastuu koskee Kankaan mielestä ensinnäkin yrityksen omaa henkilökuntaa ja ympäristöä, että kaikki pelaavat yhteen.

Autettava unohdettuja ”Pidän sellaisista arvoista kuin koti, uskonto ja isänmaa, kun ne ymmärretään laajasti. Koti merkitsee minulle turvasatamaa, jossa on hyvä olla läheisten kanssa. Mitä enemmän olen matkustanut, niin sitä enemmän näen minkälaisessa lintukodossa me asumme Suomessa. Olen kotonani myös luonnossa”, Kangas pohtii. ”Uskon, että minulla on Taivaan Pappan kanssa hyvät välit, mutta enemmänkin uskonto on minulle elämänarvojen merkitystä. Sosiaali- ja ympäristövastuuta. Olla pahoittamatta muiden mieltä ja arvostaa ystävyyttä. Inhimillisyyttä. Isänmaa tarkoittaa minulle Suomen luontoa ja suomalaista elämää, kulttuuria ja tiedettä.”

Sosiaalinen vastuu koskee Kankaan mielestä ensinnäkin yrityksen omaa henkilökuntaa ja ympäristöä, että kaikki pelaavat yhteen. Myös työllistäminen on tärkeää. ”Toisekseen me elämme globaalissa maailmassa. Löysimme 25 vuotta sitten Sri Lankasta kyläyhteisön, jonka asukkaita

14

halusimme auttaa. Ajattelimme, että on autettava heitä, jotka muut ovat unohtaneet.”

Kankaan perheellä on Sri Lankan Hikkaduwassa toinen koti, jossa he asuvat joka talvi muutaman kauden ajan. Siellä he olivat silloinkin, kun tsunami iski jouluna 2004 voimallaan rantaan muutaman kilometrin päähän heidän kodistaan.

Silloin perhe ryhtyi toimeen ja teki kuukausien ajan tiivistä yhteistyötä paikallisten asukkaiden kanssa avun saamiseksi kyliin. Avustustyöstä tuli enemmän julkista, ja Lotus Hill -hanke sai mukaan tukijäseniä Suomesta. Siihen asti avustustoiminta oli ollut lähinnä oman perheen ja yrityksen vastuulla. ”Työmme on edelleen pienimuotoista, mutta apu menee varmasti perille, ja hallintokustannukset ovat pienet. Et voi muuttaa koko maailmaa, mutta voit muuttaa yhden ihmisen koko maailman”, Kangas tiivistää.

Varoja toimintaan on saatu myös Kankaan Onnellisen mie-

PERHEYRITYS 2 • 2020

hen tarinoita -kirjoista, joista ensimmäinen ilmestyi vuonna 2011. Ideanikkarilla riittää tarinoiden aiheita edelleen uusiinkin kirjoihin kahdeksan opuksen jälkeen.

Lotus Hill -hankkeen kautta on tuettu muun muassa lasten vastaanottokeskuksen, naisten vammaiskodin ja paikallisen koulun toimintaa. Lapsille on jaettu koulukenkiä. Hankkeen suurin aikaansaannos on ollut vammaisten koulutuskeskuksen avaaminen.

Korona mietityttää

sä Herrankukkaron isäntänä hän sai Kurun kansainväliseltä eräopaskurssilta.

Alkuvuodesta Herrankukkaron tilanne näytti varausten suhteen varsin mukavalta, mutta sitten tuli koronaepidemia, joka laittoi kaiken uuteen malliin yrityksissä ja erityisesti matkailualalla. ”Koronasta tuli väkisinkin mieleen se, kun olimme tsunamin aikaan Sri Lankassa. Epätietoisuus, kun ei tiedä, mitä tapahtuu.

Olemmekin miettineet paljon erilaisia vaihtoehtoja. Sitä kun ei kukaan vielä tiedä, minkälaisia lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia koronalla on”, Karioskari pohtii.

Herrankukkaroa nykyisin luotsaava Karioskari Kangas, 38, pohtii kasvaneensa hommaansa perheyrityksen operatiiviseksi johtajaksi vähitellen, koska on ollut mukana työssä lapsesta saakka. ”Isä ei mitenkään vaatinut sitä, mutta ehkä toivoi minusta jatkajaa tähän. Vanhemmat ovat edelleen mukana täällä, mutta yritys on nyt minun ja kahden sisareni omistuksessa”, Karioskari toteaa.

Pentti-Oskarin mukaan ennalta-arvaamaton korona on ollut taloudellinen shokki monelle yrittäjälle. ”Monelle tämä on niin totinen paikka kuin olla ja voi. Meillä on aina ollut enemmän kuin yksi jalka yritystoiminnassa niin kuin kurjella, jotta voisi vaihtaa välillä jalkaa, mutta kyllä tässä täytyy nyt paneutua tuotekehittelyyn ja pohtia, kuinka toimintaa voisi toteuttaa kontaktivapaasti.”

Siskoista Noora Kangas-Kuutilla, 49, on Turussa oma parturikampaamoyritys ja Helsingissä asuva Meri Dow, 42, työskentelee markkinointipäällikkönä viinien maahantuontiyrityksessä.

Karioskari lähti koulun jälkeen opiskelemaan Rauman merenkulkuoppilaitokseen, mistä hän valmistui vahtiperämieheksi. Sen jälkeen hän lähti vuodeksi purjehtimaan Karibialle kahden ystävänsä kanssa. Myöhemmin Karioskarista tuli myös höyrylaiva Ukkopekan kapteeni. Lisäoppia työhön-

Korona on tuonut tullessaan myös jotain hyvääkin. Tänä keväänä Karioskari on ehtinyt olla enemmän kotona bolivialaissyntyisen vaimonsa Yesenia Balbontin-Kankaan, 37, ja pariskunnan kaksivuotiaan tyttären Nievesin kanssa. ”Joskus joku ryhmä on kysynyt, asunko täällä Herrankukkarossa, ja vaimo olisi varmaan voinut ollakin sitä mieltä, kun tulen usein myöhään kotiin. Mutta nyt on ollut mahdollista viettää enemmän aikaa tyttären kanssa.”

PERHEYRITYS 2 • 2020

15

TEKSTI: ANNE SALOMÄKI | KUVA: KUVAPANKKI

Usko, toivo, uupumus

16

PERHEYRITYS 2 • 2020

ON UPEAA SAADA TEHDÄ TYÖKSEEN SITÄ, MITÄ RAKASTAA. UUPUMUKSEN KYNNYKSELLÄ RAKKAUDEN JA PAKKOMIELTEEN RAJA VOI KUITENKIN ALKAA HÄILYÄ.

Onnekas ihminen tietää, miltä työn imu tuntuu.

“On paras fiilis, kun uskaltaa haastaa itseään pahassa paikassa, ei tylsisty, oppii uutta ja ylittää itsensä. Se synnyttää työn imua ja tekee tehtävistä miellyttäviä ja innostavia”, kuvailee Työterveyslaitoksen tutkija Janne Kaltiainen.

Työn imua lietsoo tutkitustikin se, että tekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Kaltiaisen mukaan vaihtelevuus, monipuoliset tehtävät ja vaikuttamismahdollisuudet edistävät omistautuneisuutta, työhön uppoutumista ja ylpeyttä omasta työstä.

Monia houkuttaa yrittäjyydessä nimenomaan sen tuoma vapaus. Oikotie onneen se ei missään nimessä ole: Suomen Yrittäjien huhtikuussa julkaiseman Yrittäjägallupin mukaan neljäsosa pk-yrittäjistä on jatkuvasti ylirasittunut tai lähellä palaa loppuun. Vain reilu kolmannes kertoo, ettei jaksamisongelmia ole.

“Luvut näyttävät hurjilta”, sanoo järjestön työmarkkinaasioiden päällikkö Harri Hellstén.

Pitkien päivien taustalla monia syitä Yrittäjägallupiin vastanneista yli 40 prosenttia tekee yli 50tuntista työviikkoa ja lomailee korkeintaan kaksi viikkoa vuodessa. Tuntimäärät ovat pysyneet suurin piirtein samoina kuin edellisessä, vuonna 2017 tehdyssä kyselyssä.

Hellstén muistuttaa, että työmäärien taakse kätkeytyy monenlaisia tilanteita. Kaikkien suurien työmäärien taustalla ei suinkaan ole ainoastaan rakkaus omaan työhön ja vakaa usko sen merkityksellisyyteen.

“Aiempien selvitysten mukaan osa paiskii paljon töitä nimenomaan intohimosta ja siksi, että he saavat tehdä haluamaansa työtä haluamallaan tavalla. Porukassa on kuitenkin niitäkin, jotka eivät haluaisi tehdä pitkää päivää, eikä heidän jaksamisensa tai kuntonsa siihen oikein riittäisikään”, Hellstén sanoo.

Myös työ- ja organisaatiopsykologi, työterveyspsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Liisa Uusitalo-Arola muistuttaa, etteivät yrittäjät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan joukossa on myös esimerkiksi pakon edessä yrittäjyyteen ajautuneita. Monille yrittäjyys on joka tapauksessa väylä unelman toteuttamiseen, jolloin motivaatio on valtava.

“Sitten vastaan voi tulla se, ettei monellakaan ole realistista käsitystä siitä, mitä yrittäjyys tuo mukanaan. Tekemistä on enemmän kuin osaisi odottaa, ja varsinaisen työn pariin ehtii vasta illalla, kun ensin on kaikkea pakollista huolehdittavaa.”

Työn imua vai työholismia?

Vaikka työn imussa ja työholismissa on samoja piirteitä, tutkimusten mukaan työn imu ei näytä johtavan työholismiin.

Molemmissa työlle omistaudutaan ja siihen uppoudutaan,

PERHEYRITYS 2 • 2020

17

mutta olennainen ero on motivaatiossa: sekä Kaltiainen että Uusitalo-Arola painottavat, että kun työn imussa halu tehdä töitä syntyy innosta, työholismissa on kyse pakosta.

Työn imun pauloissa ihminen saa työstä voimaa ja energiaa, kun taas työholismi on addiktio aivan kuin mikä tahansa muukin riippuvuus.

“Holistilla on sisäsyntyinen, pakonomainen tarve tehdä töitä, ja hän kokee syyllisyyttä ja ärtymystä, jos työtä ei voi tehdä tai se keskeytyy. Työn imussa nautinto on keskeisessä osassa, kun taas holismissa negatiiviset puolet läikkyvät myös vapaa-aikaan ja perhe-elämään”, Kaltiainen sanoo.

Uusitalo-Arola painottaa, että addiktiolla pyritään pitämään kurissa jotakin muuta hankalaa tunnetta tai kokemusta. Työholismissa onkin hänen mielestään ensisijaisesti kyse tunne-elämän hallintaan liittyvistä kysymyksistä.

“Jos oma turvallisuudentunne on huteralla pohjalla tai jokin muu elämässä mättää, sitä rupeaa helposti paikkaamaan rajattomalla työnteolla. Jos taas arki on kunnossa, työllä ei tarvitse korjailla muuta elämää.”

Kuumankin raudan voi jättää takomatta Uupuminen ei välttämättä vaadi addiktiota. Hellstén sanoo, että monet yrittäjät pyrkivät usein huonoina kausina, oli taustalla sitten suhdanne tai mikä muu syy hyvänsä, parantamaan tilannetta tekemällä aina vain vähän enemmän töitä. Silloin syntyy oravanpyörä, jossa pitenevät päivät muuttuvat piteneviksi viikoiksi, kuukausiksi ja vuosiksi.

Välillä kuulee vitsailtavan, että yrittäjä tekee 80-tuntista työviikkoa siksi, ettei tarvitsisi tehdä 40:ää työtuntia. Kaltiainen

VINKKIFA

KTA

että yrittäjän nyt vain kuuluu tehdä 80 tunnin työviikkoa, mutta työ ei tuota iloa, intoa tai energisyyttä, on aika pysähtyä pohtimaan tilannetta.”

uskoo joidenkin ikään kuin olettavan, että valtavat työmäärät ovat vääjäämätön osa yrittäjyyttä.

“Jos motivaation lähde on se, että yrittäjän nyt vain kuuluu tehdä 80 tunnin työviikkoa, mutta työ ei tuota iloa, intoa tai energisyyttä, on aika pysähtyä pohtimaan tilannetta.”

Uusitalo-Arola huomauttaa joidenkin uuvuttavan itsensä työnteolla ajatellen, että rautaa on toimeentulon vuoksi taottava silloin, kun se on kuuma. Hän korostaakin liiketoimintaosaamisen ja ennakoinnin tärkeyttä. Kun suvantovaiheisiin voi varautua etukäteen ja yrityksen taloutta voi suunnitella, epävarmuuden aiheuttamaa stressiä voi lieventää faktoilla eikä kahmimalla kaikkia mahdollisia töitä.

“Yrittäjän on johdettava erikseen itseään ja yritystä ja muistettava, että itse ihmisenä on eri asia kuin yritys. Jos yritys kaatuu, se ei tarkoita, että itsekin kaatuu. Jos taas yrityksellä menee hyvin, itsellä ei välttämättä automaattisesti mene hyvin.

ÄLÄ ODOTA ROMAHDUSTA VAAN PYSÄHDY AJOISSA

» Tunnista, mikä työssäsi kuormittaa ja mikä innostaa.

Mieti keinoja löytää niiden välille tasapaino. » Pysäytä kiire ennen kuin on pakko. Jos tuntuu, ettet ehdi pitää edes kahvitaukoa, rauhoitu ja tee tilannearvio. » Huomioi hälytysmerkit! Kroppamme kertoo meille paljon, jos kuuntelemme. Jos nukut huonosti, heräilet öisin, ruoansulatus prakaa ja on kipuja tai särkyjä, kehosi yrittää lähettää viestiä. » Ymmärrä mielesi muutoksia. Tuntuuko näköalattomalta?

Onko keskittymiskyky huonontunut? Menevätkö tunteet laidasta laitaan, oletko räjähdysherkkä, puuttuuko elämästä ilo? Eri ihmisillä merkit ovat erilaisia, joten muista tunnustella omaa oloa. » Tottele varoitusvaloja. Jos autossasi palaa varoitusvalo,

18

“Jos motivaation lähde on se,

viet sen huoltoon tai täytät tankin ja pissapojan. Jos kaikki valot palavat, et aja autollasi metriäkään. Älä siis turvaudu lyhyen tähtäimen nautinnon tuojiin, kuten mässäilyyn tai päihteisiin, vaan suhtaudu itsesikin huoltamiseen huolellisesti. » Huolehdi perusasioista, kuten unesta, ruoasta, liikunnasta ja ihmissuhteista. Löydä asiat, jotka auttavat palautumaan ja tuovat iloa elämään. Vertaistuesta voi olla suuri apu uusien näkökulmien löytämisessä.

Lähde: Paula Noresvuo, Mieli Suomen Mielenterveys ry sekä Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston Yrittämisestä virtaa -suositukset

PERHEYRITYS 2 • 2020

Perheyritys voi olla voima tai taakka

Kuuntelevat korvat ovat kullanarvoiset

Työuupumuksen oireet ovat yrittäjillä toki samat kuin kenellä tahansa: kireys, ärtyisyys, elämänilon menettäminen, väsymys, työn ajatteleminen taukoamatta sekä kognitiivinen ja tunneelämän kapeutuminen. Palkkatöissä käyvän oireet saatetaan huomata ensin kotona, mutta perheyrityksissä koti ja työ ovat tavallista läheisemmissä tekemisissä.

Perheyrityksessä uupumus voi olla helpompi ottaa esiin – tai sitten ei. Uusitalo-Arola sanoo, että perheen kanssa työskentely voi olla yhtä lailla voimavara kuin kuormitustekijäkin.

“Voi olla, että perheenjäsenet huomaavat käytöksen muutokset nopeammin, mutta voi olla niinkin, että perheen kulttuuri on sellainen, että töitä tehdään aina eikä oireita tunnusteta, vaikka ne huomattaisiinkin.”

Hellsténkin painottaa, että perheitä on monenlaisia. Jos välit perheenjäsenten kesken ovat mutkattomat, lähipiiri huomaa muutokset käytöksessä todennäköisesti nopeammin ja voi puuttua asiaan ennen kuin tilanne äityy pahaksi.

Kaltiaisen mukaan ulkopuolisen voi joskus olla vaikea erottaa, milloin kyse on työholismista ja milloin työn imusta.

Esimerkiksi työtehtävästä irtautumisen vaikeus voi olla pakkomielteisyyttä tai yksinkertaisesti intoa. Työholismin kielteiset vaikutukset ovat kuitenkin selkeä varoitusmerkki.

“Työn imussakin olevan hyvinvoinnille on tärkeää elää kokonaista elämää, jossa on onnea tuottavia asioita myös työn ulkopuolella ja jota on syytä vaalia sekä oman että läheisten hyvinvoinnin takia.”

Oli lähellä sitten perheenjäseniä, työkavereita tai vaikkapa ystäviä, Hellsténin mielestä tärkeintä on se, että yrittäjällä on joku taho, jolle puhua luottamuksellisesti yritykseen liittyvistä asioista. Siksi Suomen Yrittäjillä on tarjolla matalan kynnyksen apua ja vertaistukea jaksamisongelmien kanssa painiville yrittäjille. Esimerkiksi Helsingin Yrittäjien Vahva yrittäjyys hankkeessa panostetaan talousosaamiseen hyvinvoinnin osana.

Myös Uusitalo-Arola kannustaa vertaistuen pariin. Hänen mielestään yrittäjäjärjestöillä on olennainen rooli vertaiskokemusten tarjoajina ja ratkaisuvaihtoehtojen tuojana. Jos ihmisen pää on huolesta jumissa ja töitä on liikaa tai liian vähän, hädän keskellä hyvää tarkoittavat neuvot eivät välttämättä vakuuta.

“Uupunut ei välttämättä ole vastaanottavaisimmassa tilassa.

Ajattelen, että vertainen on kaikista uskottavin taho”, UusitaloArola sanoo.

Yrittäjien uupumisriskiä kasvattaa asiantuntijoiden mukaan sekin, että toisin kuin palkansaajilla, yrittäjillä ei välttämättä ole työterveyshuoltoa ja sen ennaltaehkäisevää voimaa. Hellstén toivoisikin, että yrittäjät sairauksien hoitamisen ohella muistaisivat myös ennaltaehkäisyn tärkeyden. Näin myös työstä tulee terveyttä edistävä, ei sitä haittaava tekijä.

YRITTÄJÄKILLASSA JAETAAN TAAKKAA Yrittäjän paineita ymmärtää parhaiten toinen yrittäjä. Siksi Mieli Suomen Mielenterveys ry ja Suomen Yrittäjät ovat yhdessä kehittäneet Yrittäjäkilta-mallin, jonka tavoitteena on tukea pk-yrittäjien henkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevää työsuojelua.

Kiltatoimintaa koordinoiva projektisuunnittelija Paula Noresvuo Mieli ry:stä kuvailee yrittäjiä omanlaisekseen porukaksi.

“Ongelmat ovat usein samoja kuin kenellä tahansa työssäkäyvällä, kuten riittämättömyyden tunteita, stressiä, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, huolta ihmissuhteista ja toimeentulosta. Yrittäjällä ne ovat kuitenkin kokonaisvaltaisempia, kun vastuu kokonaisuudesta on itsellä”, hän sanoo.

Yrittäjäkilta järjestää esimerkiksi koulutuksia ja vertaistukiryhmiä, joissa yrittäjiä muistutetaan oman hyvinvoinnin ja itsestä huolta pitämisen tärkeydestä. Killassa halutaan rohkaista yrittäjiä hakemaan apua myös ennaltaehkäisevästi. Noresvuon mukaan moni yrittäjä voi kuitenkin kiireen keskellä unohtua murehtimaan muista ja sammuttelemaan

tulipaloja. Ryhmiin tukeudutaan vasta, kun oma jaksaminen on jo ehtinyt alkaa huolestuttaa.

Vertaistuki tuo oivalluksia ja ymmärrystä sillekin, että vaikka pulmat saattavat olla samanlaisia, sama ratkaisu ei välttämättä sovi kaikille. Noresvuo painottaakin ensisijaisesti vertaisuuden kokemusta: sitä, ettei murheiden kanssa tarvitse painia yksin.

Konkreettisten keinojen lisäksi Killassa muistutetaan siitä, että omasta jaksamisesta huolehtiminen on sijoitus myös yrityksen tulevaisuuteen.

“Yksi yrittäjä sanoi kerran, että nyt vasta tajuan, että minullakin tämä mielenterveys. Hän oli aina ajatellut, että mielenterveys tulee vastaan vasta, kun on sairastunut, mutta se onkin voimavara, jota hän käyttää koko ajan.”

Myös Suomen Yrittäjien Yrittäjägallupissa ilmeni vertaistuen merkitys. Kyselyyn vastanneista miltei puolet nimesi tärkeimmiksi auttajikseen yrittäjäkollegat, kun esimerkiksi ystäviä tärkeimpänä auttajana piti reilu kolmannes.

PERHEYRITYS 2 • 2020

19

20

PERHEYRITYS 2 • 2020

JATKAJAT

TEKSTI: JOHANNA VESIKALLIO | KUVAT: LIISA TAKALA

Vuosi kerrallaan JOONA ALESTALO JOHTAA YLI SATAVUOTIASTA ALESTALON MATTOKUTOMOA. NELJÄNNEN POLVEN YRITTÄJÄ ON HETKITTÄIN KATUNUT PÄÄTÖSTÄÄN JATKAA PERHEYRITYSTÄ JA HARKINNUT HANSKOJEN TISKIIN HEITTÄMISTÄ.

MUTTA KONKURSSIN TEKEMINEN TUNTUISI LUOVUTTAMISELTA, JA LAHTELAINEN EI IKINÄ LUOVUTA.

PERHEYRITYS 2 • 2020

21

”Yritys on kulkenut meidän perheessä mukana oikeastaan aina. Kun synnyin reilu 30 vuotta sitten, niin isäni oli Tsekkoslovakiassa työmatkalla ja firman sihteeri pani sinne isälle telexin, että teille on syntynyt poika. Tämä kertoo paljon millaista elämää siihen aikaan elettiin.

Olen ihan pienestä asti ollut kiinnostunut taloudesta ja bisneksestä. Pelasin siskon kanssa eeppisiä Monopoli-matseja ja suosikkisarjakuvahahmoni oli Roope-setä ja oli selvää jo aika varhain, että haen Helsingin kauppakorkeakouluun.

Koululaisena menin meidän firmaan usein koulun jälkeen hengailemaan ja piirtelemään ja kesäisin tein siellä hommia.

Olin aina lapsena tosi ylpeä meidän firmasta: kun yrityksen nimi on oma sukunimi ja se luki isolla firman kuorma-autoissa kaupungilla ja maanteillä, niin siihen identifioitui vahvasti.

Työntekijät tunsin pitkältä ajalta ja he olivat oikeastaan melkein perhettä.

Kun aloitin Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 2006, niin yrittäjyys ei todellakaan ollut niin kovassa huudossa. Se onneksi muuttui, kun start up –scene lähti pyörimään; en ole kyllä koskaan salaillutkaan, että millainen tausta itsellä on.

Opiskelukaveritkin vitsaili siitä, että Nokian sloganin jälkeen meidän firman vanha slogan on Helsingin kauppakorkeakoulun tunnetuin: ”Alestalo pehmentää pesänne.”

Jatkamiseni firmassa ei ollut itsestään selvä asia, ei tosiaankaan. Meillä oli siskon kanssa tasa-arvoiset lähtökohdat ja pieni osuus firmasta, kun isä alkoi vihjailemaan, että hän voisi jäädä alkaa eläköitymään yrityksestä. Isä sanoi kyllä, että pelkästä velvollisuudesta tätä ei kannata tehdä, siinä ampuu vaan itseään jalkaan. Pitää olla intohimoa ja kiinnostusta alaa kohtaan.

Pakko todeta, että aika paljonhan siinä minulla sitä velvollisuudentuntoa oli mukana kyllä kun päätöksen tein ja lähdin jatkamaan firmaamme. Oli sata vuotta historiaa takana ja kaikki ne tarinat ja ihmiset. Tiedostin kyllä sen, että tekstiiliteollisuus Suomessa on ollut auringonlaskun ala jo pitkään ja äitikin mietti huolestuneena, että mitähän tästä hommasta tulee minun temperamenttini takia. Äiti on hoitanut homman fiksusti ja tehnyt ihan muun uran aivan toisella alalla. Isä tietää tosi paljon firman vetämisestä,

Olen joutunut opettelemaan tätä virheiden sietämistä ja niiden kanssa elämistä oikein isolla kauhalla.

22

ALESTALON MATTOKUTOMO OY » Kankaiden ja matonkuteiden vähittäisja tukkumyynti, mattoteollisuuden raakaaineiden vienti ja Intiaan suuntaava tekstiilikauppa. » Perustettu 1917 » Kotipaikka Lahti » Liikevaihto: 1,1 me » Henkilöstö: 5

mutta äiti on aina ollut minulle se, joka oikeasti tietää miten minulla menee ja lukee minua kuin avointa kirjaa.

Teknisesti se sukupolvenvaihdos meni erittäin hyvin, kirjallisesti ja paperilla kaikki sovittiin mainiosti ja yksimielisesti. Kaikki haasteet mitä tuli, niin ne tuli minulta itseltä. Mitään draamaa ei siskon tai isän kanssa tullut. Isästä paistaa läpi se, että hän on tyytyväinen jatkooni, mutta varsinkin äiti näkee taas minussa sen inhimillisen puolen, että miten koville olen joutunut ja miten ihon alle asiat menevät.

Otin velkaa ostaakseni velkaisen yrityksen, joka oli tappiolla ja taantuvalla alalla. Juuri tällaisia siirtoja kauppiksessa opetettiin välttämään, että juuri näin älä ainakaan tee. Tämä meidän firma ei tosiaan koskaan ole ollut mikään kultakaivos.

Aika paljon on tullut vastoinkäymisiä ja virheitä. Se on ollut raskasta, kun muuten olin tottunut siihen, että olen onnistunut elämässä hyvin, pärjännyt koulussa hyvin ja aiemmissa töissä ja harrastuksissa. Olen joutunut opettelemaan tätä virheiden sietämistä ja niiden kanssa elämistä oikein isolla kauhalla.

Nyt velat on käytännössä kaikki maksettu ja tehty kaksi voitollista tilikautta. Ollaan itse asiassa nyt aika vahvassa asemassa, vaikka korona tuli. Olen saanut asioita muutettua, mutta kovalla kustannuksella. Luulisi, että pieni firma kääntyy helposti, mutta ei se niin mene. Olen joutunut lyhyen urani aikana lopettamaan liiketoimintaa ja se on rankempaa mitä voisi kuvitella, kun joudut irtisanomaan ihmisiä, jotka ovat

PERHEYRITYS 2 • 2020

JOONA ALESTALO, 33.

S. 1987 Alestalon Mattokutomo Oy:n toimitusjohtaja, perheyrityksen 4. polvi Koulutus: kauppatieteiden maisteri Perhe: puoliso Harrastukset: lautapelit, lentokoneet, historia, reivit

olleet teillä vuosikymmeniä töissä ja lisäksi siihen liittyy paljon perinteitä ja tottumuksia, joista pitää luopua.

On minua kaduttanut ihan sikana, että lähdin tähän mukaan.

Haluan senkin kertoa avoimesti. Yritin miettiä tätä jatkamista kaikilta näkökulmilta etukäteen ja simuloida vaihtoehtoja, minullahan on siihen kauppakorkean käyneenä koulutuskin, mutta kaikkeen ei pysty varautumaan. Olen kyllä useasti miettinyt hanskojen tiskiin heittämistä. Olen jopa leikitellyt ajatuksella että olisipa isällä ollut joskus syrjähyppy ja jostain nyt ilmaantuisi sisaruspuoli, joka haluaisi ottaa koko homman hoidettavakseen. Sellaista ei ole vielä ilmaantunut.

Mutta nyt kun olen saanut tämän kannattamaan, niin en tiedä. Konkurssi olisi luovuttamista, ja lahtelainen ei ikinä luovuta.

Mennään vuosi kerrallaan, meillä on verottajan linnatuomiota eli sukupolvenvaihdoshuojennusta vielä vuosi jäljellä.

Kyllä luulen, että esivanhemmat ymmärtäisivät ratkaisun, jos päätyisin yrityksen lopettamaan. Suomi on aika erilainen

maa kuin sata vuotta sitten, iso osa tekstiilialan teollisesta tuotannosta on kadonnut Suomesta ja Euroopasta. Tosin, haluaisin myös antaa vähän palautetta aiemmille sukupolville: he ovat olleet kyllä minun näkökulmasta aikamoisia tuhlureita kun ajat ovat olleet hyvät. Arvostan toki heitä joissain jutuissa, mutta onhan se kummaa kun yritys on sata vuotta vanha ja edelleen painitaan jossain start up -luokassa.

Varmasti minulla olisi paljon helpompi elämä ilman tätä.

Palkollisena oleminen on vaan niin sairaan paljon helpompaa: riittää, että tulet töihin ja teet parhaasi. Yrittäjänä tuokaan ei aina riitä.”

PERHEYRITYS 2 • 2020

JATKAJAT

Jatkajat-juttusarjassa perheyrityksen jatkajapolven edustaja kertoo ratkaisustaan lähteäkö vai ei jatkamaan perheyrityksen tarinaa.

23

SUOMALAISET PERHEYRITYKSET TYÖLLISTÄVÄT 140 LEIPOMO SALONEN Vuonna 1905 perustettu perheyritys, jonka ydinosaamista on maistuvan ruokaleivän valmistus. Tuotevalikoima kattaa myös pitkot, wienerit, munkit ja suolaiset leivonnaiset.

Laadukkaat tuotteet valmistetaan noin 140 leipomoalan ammattilaisen voimin.

1 465 HALPAHALLI HalpaHalli on suomalainen perheyhtiö, joka on toiminut vähittäiskaupan alalla yli 50 vuotta. Yrityksen alkuajoista lähtien on toiminta-ajatuksemme ollut sama, ja uskomme siihen edelleen: HalpaHallin tehtävänä on palvella asiakkaitaan iloisen ja palvelualttiin henkilökunnan voimin laadukkailla, jokapäiväiseen elämiseen tarvittavilla tuotteilla, jotka ovat hinnaltaan edullisia verrattuna kilpailijoihin.

300 AVANT TECNO Yritys on valmistanut yli 45 000 pienkuormaajaa vuodesta 1991 alkaen.

Ylöjärvellä sijaitsevan tehtaan lisäksi heillä on myyntiyhtiöt Saksassa, Iso-Britanniassa ja USA:ssa, sekä maahantuontikumppaneita yli 55 maassa. Ylöjärvellä sijaitseva tehdas valmistaa kaikki pienkuormaajat alusta loppuun.

150 MTB SIIVOUSPALVELU MTB Palvelut toimittaa yrityksille ja julkiselle sektorille siivous- ja kierrätys palvelukokonaisuuksia, jotka mahdollistavat asiakkaiden keskittymisen erityisosaamiseensa.

Perheyritykset ovat Suomelle tärkeitä.

Haluamme nostaa esiin suomalaisia perheyrityksiä ja tuoda esiin niiden työllistävä vaikutus Suomessa. Rakennamme kaikki yhdessä suomalaisten hyvinvointia, kun varmistamme, että työllistävän yrityksen omistaminen Suomessa on mahdollista ja kannattavaa.

450 jäsenyritystämme työllistävät yhteensä 177 000 henkilöä.

30 EURAPRINT OY Eura Print Oy on 1970 perustettu perheyritys, joka työllistää 30 graafisen alan ammattilaista. Työskentelytapamme perustuu pitkäaikaisiin, jatkuviin asiakassuhteisiin ja tiiviiseen yhteydenpitoon asiakkaan ja heidän yhteistyökumppaneidensa kanssa.

66 VAISSI OY Perheyritys, jonka kaalikääryleet tehdään rakkaudella ja huolellisella käsityöllä.

Maailman herkullisimpien kääryleiden valmistaja on myös Pohjoismaiden suurin: vuosittain huimat 12 miljoonaa käärylettä maailmalle.

150 HARRINIVA OY Harriniva Hotels and Safaris toimii Muonio-Enontekiön alueella LänsiLapissa, lähellä Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa, jossa on WHO:n mukaan mitattu maailman puhtain ilma. Vastuullisen matkailun edelläkävijä sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Perhe, joka omistaa yrityksen jo kolmannessa polvessa, periytyy suoraan saamelaisista juurista, Vasaran perheestä. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa.

85 YÖPUU YHTIÖ Boutique Hotelli Yöpuu sijaitsee Jyväskylän keskustassa rauhallisella paikalla historiallisesti arvokkaassa kivitalossa.

Hotelli Yöpuu on vieraillemme kotoisa kulttuurikokemus yksilöllisillä huoneilla ja huomioivalla palvelulla.

TEKSTI & KUVAT: MIKKO PELLINEN

Next Level verkottaa vastuunkantajat Perheyritysten liiton Next Level -toiminta lähti liikkeelle vuonna 2016. Liiton Next-jatkajatoiminta oli kasvanut yli 600 hengen yhteisöksi, jossa nuorimmat jäsenet olivat parikymppisiä ja vanhimmat reilusti yli nelikymppisiä. Nuorimmat kaipasivat tukea ja vinkkejä oman osaamisen vahvistamiseen tai työuran alkuvaiheeseen. Vanhemmilla vertaistuen tarve liittyi tyypillisesti vastuuasemaan operatiivisena johtajana tai hallituksen jäsenenä.

Jotta molemmat tarpeet tulisivat täytettyä, liiton hallitus perusti työryhmän, jonka tehtävänä oli luoda vastuunkantajien vertaisyhteisö saumattomaksi jatkoksi Next-toiminnan jälkeen.

Syntyi Next Level -yhteisö, joka sai liiton jäsenistössä innostuneen vastaanoton. Next Levelissä osallistujat ovat tyypillisesti 35–55-vuotiaita. Toisilla vastuu alkaa aiemmin, joten ikähaarukat ovat suuntaa antavat.

“Aluksi pohdimme miksi lähteä rakentamaan uutta verkostoa

26

"Olen ollut mukana Perheyritysten liiton toiminnassa sen perustamisesta lähtien.

Ensimmäiset 15 vuotta olin todella aktiivisesti mukana hallitustyöskentelyä myöden.

Palasin nyt vuosi sitten Next Level -toimintaan mukaan. On ollut mukava nähdä paljon vanhoja tuttuja alkuajoilta, mutta hienoa on ollut myös uusien perheyrittäjätuttavuuksien tapaaminen. Sama letkeä meininki jatkuu. Toivon, että mahdollisimman moni ex-next tulisi mukaan toimintaan."

PERHEYRITYS 2 • 2020

anu vauhkonen

Next Level -työryhmän jäsen

jo valmiiksi kiireisille ihmisille, ja miten erottua tarpeeksi hyvin muusta jatkajapolven toiminnasta. Uusi verkosto ei saisi lähteä syömään toimivaa Next-konseptia tai olla tårta på tårta. Näistä lähtökohdista Next Level -tapaamiset piti rakentaa niin että ne erottuvat muusta tarjonnasta sisältönsä puolesta ja ovat kiireellisen kohderyhmän vuoksi asiakeskeisiä ja kompakteja. Näin toimitaan edelleen”, sanoo Next Level -työryhmän puheenjohtajana vuodesta 2016 toiminut Pekka Suominen.

Vertaistukea perheyrityksen omistajuuteen ja johtamiseen

ep, toimii n seuraava st • next toiminna now gen -nimellä ti kansainvälises ossa tai atiivisessa johd er op ä: m yh er en • kohd evat viitteellin omistajana ol t aa ti uo -v 5 -5 ikähaitari 35 k-keskustelut, tiiviit afterwor ailut • tapahtumat: tio, yritysvier Levin leirinuo tapahtumat , verkottumis iin ks ty ri ny se jä at) (mm. rapujuhl aistuki rt • keskiössä: ve et is m aa ja koht

Next Level -toiminta on kasvattanut suosiotaan voimakkaasti. Ensimmäisenä vuonna toiminta käynnistyi alle 50 hengen voimin ja vuonna 2019 tapahtumat keräsivät jo yli 200 osallistujaa. Joka neljännestä jäsenyrityksestä vähintään yksi henkilö osallistui toimintaan viime vuonna.

Toiminnan keskiössä ovat kohtaamiset ja vertaistuki.

Aiheiden kirjo vaihtelee johtajuudesta omistajuuteen, hallitustyöskentelyyn ja perheen yhtenäisyyttä tukeviin käytäntöihin ja rakenteisiin. Next Level -työryhmän tavoitteena on ollut luoda toiminnasta tasapainoinen kokonaisuus, joka tarjoaa mahdollisuuksia sekä osaamisen kasvattamiseen että verkostojen vahvistamiseen.

Työryhmässä keskustellaan vuosittain Next Levelin identiteetistä. “Muutaman tapahtuman jälkeen huomasimme, että omistamisen, yrityksen ja perheen haasteet puhuttavat ja kannattelevat myös Next Leveliä ja sen merkitystä. Omistajan rooli ja vastuu operatiivisesta toiminnasta, ruuhkavuosien keskellä, määrittää ryhmää ja tapahtumien sisältöä”, Suominen sanoo.

Työryhmän tavoitteena on alusta asti ollut kuunnella tarkasti jäsenten toiveita. Esimerkiksi Leirinuotio Levillä sai alkunsa usean jäsenen esittämästä toiveesta saada foorumi luottamuksellisille ja kiireettömille keskusteluille. ”Seminaareille tyypillisen kalvorallin sijaan leirinuotion tavoitteena on avata vastuunkantajille sopivia teemoja vertaisryhmässä nuotiotulen äärellä. Luottamuksella on tapahtumassa aivan erityinen rooli. Se mahdollistaa avoimen jakamisen ja keskustelun niistä asioista, joilla oikeasti on merkitystä”, kuvaa Next Level -työryhmän jäsen Hanna Honkasalo. Tänä vuonna Peter Fredman avasi omistajuuden merkitystä yrityksen kehittämisessä ja viime vuonna keskustelua vauhditti Eeva Kovanen teemalla liiketoiminnan myynti – tunteiden valtameri.

Toivottuja ovat olleet myös tiiviit, asiantuntijavieraan vauhdittamat keskustelutilaisuudet. Työpäivän päätteeksi järjestetyissä Next Level afterwork- keskusteluissa ovat vierailleet muun muassa Matti Alahuhta, Sanna Suvanto-Harsaae ja Elina Lepomäki.

PERHEYRITYS 2 • 2020

27

Mitä seuraavaksi?

Korona-aikana yhteisö on kokoontunut etäkokouksissa, jossa on vaihdettu kokemuksia kriisin vaikutuksista ja tulevaan varautumisesta. Fyysisiä tapahtumia kuitenkin kaivataan ja niitä järjestetään kesälomakauden jälkeen. Syksylle on suunniteltu Nextin ja Next Levelin yhteinen tapahtuma Nuuksioon, jossa jatkajayhteisö yhdessä keskustelee poikkeuksellisen kevään ja kesän kokemuksista ja rakentaa yhteistoimin koronan jälkeistä tulevaisuutta. Lisäksi 12.8.2020 Next Level järjestää golf-tapahtuman Turussa, jonne ovat tervetulleita kaikki liiton jäsenet.

Myös perheyritysten maailmanjärjestö FBN:ssä on suunnitelmia Next-toiminnan seuraavasta tasosta. Suomi on ollut ensimmäinen maa, jossa toimintaa on käynnistetty ja siksi FBN on ollut kiinnostunut toiminnasta.

“On ollut ilo huomata, että Next Level toiminta on nyt käynnistynyt myös kansainvälisesti, Now Gen -nimellä.

Kansainvälisestä yhteistyöstä saamme toivottavasti hyviä avauksia tulevien vuosien aikana, kun koronatilanne hellittää”, Pekka Suominen päättää.

Työryhmän tavoitteena on kuunnella vahvasti kohderyhmän mieltymyksiä ja toiveita myös jatkossa. Next Level -työryhmä ottaa edelleen ilolla vastaan kehitys- ja uudistustoimia sekä toiminnassa aktiivisesti mukana olevilta että niiltä vanhemmilta, jotka ovat ehtineet eläköityä nexteistä ja joilla ensimmäinen Next Level -tapahtuma on vielä kokematta.

Oletko jo mukana? PL Next Level Oletko kiinnostunut vaikuttamaan toiminnan sisältöön?

Next Level -työryhmä hakee uusia jäseniä.

Ota yhteys: mikko.pellinen@perheyritys.fi

28

”Todella hienoa että paikalle saatiin todella kovan luokan osaaja puhumaan ja keskustelemaan yleisön kanssa.

Erityisen mahtavaksi tilaisuuden teki se, että aikaa oli riittävästi eikä jäänyt tunne siitä että tilaisuus olisi jäänyt kesken.”

Osallistujapalaute afterwork-keskustelusta

”Puhuja oli loistava valinta, usein on mielenkiintoisia puheenvuoroja mutta harvoin sitä oikeasti inspiroituu ja saa niin paljon konkreettista mietittävää kuin tänään.”

Osallistujapalaute afterwork-keskustelusta

”Tapahtuman parasta antia on lämminhenkinen avoin tunnelma, joka antoi kehyksen rehelliselle keskustelulle.”

Osallistujapalaute, Levi 2020

”Parasta tapahtumassa oli ryhmien esittelyt ja haasteiden purku yhdessä.

Rento yhdessäolo, kaiken vaivattomuus osallistujille ja hyvät keskustelut kollegoiden kesken.”

PERHEYRITYS 2 • 2020

Osallistujapalaute, Levi 2019

KOLUMNI

Rakkaudesta yrittäjyyteen

Työn imu ja innostus on valtava voima, joka ajaa eteenpäin.

Positiiviset tunteet, kuten ilo, uteliaisuus tai flow’n kokemus työssä, linkittyvät vahvasti niin työstä nauttimiseen kuin myös hyviin työsuorituksiin ja luovat edellytykset muun muassa luovuudelle, kokeilun ja oppimisen halulle sekä uskolle onnistumiseen. Positiiviset tunteet suuntaavat meitä enemmän yhteistyöhön sen sijaan, että keskittyisimme varmistelemaan omaa selustaamme.

Yrittämiseen liittyy paitsi työn iloa, flow’ta ja innostusta tekemisestä, myös syvempiä tunteita, jotka muistuttavat silkan työn ilon sijaan enemmän rakkautta. Yrittäjyyden tuottamia tunteita onkin verrattu tunnetasolla lapsen syntymän ja vanhemmuuden tuottamiin tunteisiin. Aivotutkimuksista on myös saatu tukea sille, että omaan yritykseen liittyvät mielikuvat tuottavat yrittäjien aivoissa samankaltaista rakkauteen liittyvää aktiivisuutta kuin mielikuvat omasta lapsesta vanhempien aivoissa.

Mitä nämä tunteet sitten aiheuttavat? Hyvin positiivisten tunteiden (sokean rakastumisen) vallassa ihminen on taipuvaisempi yliarvioimaan onnistumisen mahdollisuuksia, uskomaan onnistumiseen ja jättämään riskejä huomioimatta, myös aliarvioimaan kilpailijoita. Rakkaansa puolesta on valmis venymään mahdottomankin edessä ja olemaan luovuttamatta, vaikka ehkä pitäisikin. Tai tuttua voi myös olla irti päästämisen herättämät monenlaiset tunnemyrskyt. Mihin näistä olet jo tutustunut?

Tunteissa on paljon voimaa, ja ne kannattaa valjastaa hyödyksi. Tunteiden energiaa kannattaa ruokkia ja tartuttaa muille: intohimo ja sitoutuminen omaa ideaa ja omaa yritystä kohtaan ruokkivat innovatiivisuutta ja mahdollisuuksien näkemistä, rohkeutta kokeilla ja kykyä ottaa riskiä. Sinnikkyyttä jaksaa.

Samalla on hyvä tiedostaa tunteiden varjopuolet kuten sokean rakkauden riski. Verkostoa kannattaa rakentaa, sillä muiden kuin yrittäjien voi olla hankala ymmärtää tunteitasi. Ja itselleen on syytä olla lempeä hankalampien tunteiden äärellä.

Positiivisten tunteiden kesää!

PERHEYRITYS 2 • 2020

Paula Louet Seniorikonsultti ja psykologi Momentous-Cresco

29

TEKSTI: JOHANNA VESIKALLIO | KUVAT: LIISA TAKALA

SYDÄMEN ASIA

30

SYDÄMEN ASIA -sarjassa perheyritysten, äidit,tyttäret, isät, pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistelevat mennyttä ja visioivat tulevaisuutta.

PERHEYRITYS 2 • 2020

SYDÄMEN ASIA

Nina ja Mika Väyrynen vetävät Leipomo Väyrystä sisukkaasti eteenpäin. Korona hiljensi keväällä myyntiä ravintoloihin, mutta pariskunta pisti nopeasti kaksi kioskia pystyyn Helsinkiin.

Nyt leipomotuotteita saa suoraan luukulta.

Väyrysen pariskunta vie leipomoa sisukkaasti eteenpäin Mika: Meillä on Primulan historia taustalla, ja aika pian Primulan vuoden 2011 konkurssin jälkeen päätimme pikkuserkkuni Risto Väyrysen ja hänen puolisonsa Noora Kulvikin kanssa, että tätä tarinaa pitää jatkaa ja leipomo pitää perustaa. Olimme alun perin ihan muilla aloilla töissä, olin muusikko ja vaimo media-alalla. Teimme kuitenkin kaikkemme, että se leipomon stoori jatkuu. Toimme isovanhempien kuvatkin tänne oman firman seinälle. Kesti aika kauan, että päästiin starttaamaan, muun muassa lupaprosesseihin ja tiloihin liittyen tuli hidasteita. Alussa teimme vain munkkeja sillä ajatuksella, että minä leivon ne yöllä ja vaimo myy päivällä. Siitä aika nopeasti kaupat alkoivat haluta meiltä myös leipää, joten laajensimme tuotantoamme. Sillä tiellä ollaan.

Nina: Aiemmin Primula sitoi koko suvun yhteen, kaikki perustui leipomon ympärille. Sukulaiset ovat nyt ilolla seuranneet meidän yritystämme, he ovat pitäneet hienona, että joku jatkaa ja stoori on hengissä. Primulan historia on pitkä ja tarina vahva: aika usein mekin saamme vielä palautetta vaikka asiakkailta, että he ovat olleet aikanaan Primulassa töissä.

Mika: Alku oli sekavaa ja raskasta, kun käytiin läpi sitä Primulan tilannetta. Ensimmäiset vuodet olivat ikään kuin yhtä ja samaa päivää, en enää muista muuta. Primula oli ollut myös meille muille, ketkä emme olleet siellä töissä, kokonainen yhteisö – oli kokoontumisia pari kertaa vuodessa ja niin edelleen. Sen yhteisön päättyminen tuntuu edelleen. Sukulaiset

PERHEYRITYS 2 • 2020

31

LEIPOMO VÄYRYNEN » Helsinkiläinen leipomoalan yritys » Perustettu: 2013 » Liikevaihto: 1 100 000 » Henkilöstö: 9

NINA VÄYRYNEN Syntynyt: 1973 Koulutus: Merkantti Perhe: Aviomies ja 3 lasta Motto: Tee heti kunnolla, niin ei tarvitse toista kertaa tehdä.

ovat nyt ilolla seuranneet tätä. Monet sukulaiset ovat sanoneetkin, että tässä on vähän sitä Primulan henkeä.

Nina: Hypättiin kyllä liikkuvaan junaan ja kesti ehkä vuoden ymmärtää, että miten tämä homma toimii. Yrityskauppojen myötä vuonna 2015 hyppäsimme ison askeleen eteenpäin, kun ostimme toisen leipomon.

Mika: Meidän nuorin tytär oli 1,5-vuotias, kun tämä perustettiin, ja huomattiin vaan yhdessä vaiheessa, että hetkinen, tytärhän on jo 7-vuotias. Aika on mennyt vauhdilla! Meillä on myös vanhemmat lapset ja hekin ovat olleet tässä myös melko tiiviisti mukana.

Mika: Vuodet 2013–2018 olivat rakentamista, vauhti on ollut päällä koko ajan. Ennen koronaa meillä oli ehkä hieman sellainen hengähdystauko, mutta nyt palattiin tavallaan vähän alkuun. Meillä on valmius kasvuun, mutta firman pitää kasvaa maltillisesti. Ei tämä helpoin tie ole ollut.

32

PERHEYRITYS 2 • 2020

“Ei ole kaduttanut kyllä millään lailla tähän yrittäjäksi lähteminen.

On aika sopiva työtapa, että saat tehdä itsellesi ja omalla tavallasi.”

Nina: Ensi kertaa ehkä tämän vuoden tammikuussa ajattelin, että nyt pitää pystyä erottelemaan työ ja koti. Meillä oli laajennus vireillä vuosi sitten ja kasvun paikka oli tässä aivan juuri.

Sitten tuli tämä kriisi päälle ja tässä sitä ollaan. Nyt on kaikki vähän jarru pohjassa ja asiat jäissä. Välillä kyllä tulee tunne kotona, että nyt hei ihan oikeasti en jaksa puhua näistä firman asioista, puhutaan jostain muusta.

Mika: Yrittäminen yhdessä vaimon kanssa sujuu kyllä ihan hienosti. Olemme olleet Ninan kanssa reilu 20 vuotta yhdessä, eli hyvin jo tunnemme toisemme.

Nina: Vanhempi tytär on ollut koronakin aikana auttamassa, esimerkiksi kiireapulaisena, ja poika tulee kesälomatuurajaksi.

Kyllä omat lapset tulevat ihan mielellään auttamaan, mutta en osaa sanoa onko se heille se houkuttelevin uravaihtoehto. Me perustimme nyt Teurastamon alueelle kioskin, kun myynti hyytyi ravintoloiden osalta muuten tämän kriisin takia. Sieltä

myydään luukun takaa tiistaista perjantaihin tavaraa, ja se on otettu tosi hyvin vastaan. Kioski on paikannut sitä koronan viemää myyntiä. Toinen kioski on avattu Korkeavuorenkadulle viime viikolla.

Mika: Ikinä ei ole ollut meillä ajatuksena, että tämä yritys myydään, vaan toivottavasti tämä jatkuu tästä meidän lapsille.

Tarina pohjalla on niin vahva, ja nyt tähän on nidottu toinen tarina päälle. Minua ei ainakaan kaduta yhtään, että tuli lähdettyä tähän. Tuntui niin vahvasti, että tämä juttu pitää tehdä.

Nina: Eiköhän me jostain suvusta löydetä jatkaja, jos omat lapset eivät halua jatkaa. Suvussa on myös muita kuin meidän lapsiamme, joten luulisi, että joku on tarinaan sopiva. Ei ole kaduttanut kyllä millään lailla tähän yrittäjäksi lähteminen. On aika sopiva työtapa, että saat tehdä itsellesi ja omalla tavallasi. Vaikka töitä on paljon, niin se on kuitenkin eri asia, että teet sitä itsellesi.

MIKA VÄYRYNEN Syntynyt: 1973 Perhe: Vaimo ja 3 lasta Motto: Asioilla on tapana järjestyä, kunhan muistaa hengittää

PERHEYRITYS 2 • 2020

33

TEKSTI: LOTTA MÄKI-PUNTO | KUVAT: BRAVEMOTION

Resilienssin avulla ratkaisuja kriisitilanteeseen Eva Wathén perusti Bravemotionin yhdessä Tuija Janakan kanssa vuonna 2018. He ymmärsivät, että muutos on status quo – asia, johon kaikkien olisi hyvä varautua. Nyt koronakevään myötä muutoskyvykkyys eli resilienssi on ajankohtaisempaa kuin koskaan.

Eva Wathén (vas.) valmentaa yrityksiä varautumaan muutokseen resilienssin keinoin, yhdessä yrityskumppaninsa Tuija Janakan kanssa.

34

PERHEYRITYS 2 • 2020

Korona on asettanut yrittäjille uuden, ennennäkemättömän haasteen. Samaan aikaan kun liiketoimintaa yritetään viedä eteenpäin, epävarmuus kuormittaa yrityksiä. Muutoksen keskellä punnitaan sekä yrityksen että omistajan resilienssi. ”Resilienssi on kykyä kohdata muutos ja ponnahtaa mahdollisimman nopeasti takaisin tuottavaan normaalitilaan. Resilienssin avulla voi selviytyä vastoinkäymisistä tai jopa kääntää ne uudeksi liiketoiminnaksi tai henkilökohtaiseksi kasvuksi, kertoo Bravemotionin Eva Wathén.

Avoin ja osallistava yrityskulttuuri luo positiivista ilmapiiriä.

Avoimessa yrityksessä asioita tehdään yhdessä ja ihmiset voivat tuoda ajatuksensa esiin silloinkin, kun on vaikeaa. Johtaja voi tällöin toimia mentorina vieressä tukemassa ja kuuntelemassa. ”Johtajan kannattaa olla huolissaan, jos muutoksen keskellä ihminen vaikenee tai vetäytyy. Siihen kannattaa aina suhtautua uteliaisuudella”, Wathén sanoo.

Eva Wathén on sertifioitu yritysvalmentaja ja perheyrittäjä.

Bravemotion valmentaa ja muutosjohtaa yrityksiä, organisaatioita ja yksityishenkilöitä. Wathén toimii Bravemotionissa yhdessä yrityskumppaninsa Tuija Janakan kanssa.

Seuraavaksi Wathén purkaa resilienssin ominaisuuksiin, joita jokainen perheyrittäjä voi soveltaa kriisitilanteessa. Näitä ominaisuuksia Eva kutsuu muutosmuskeleiksi.

Kun murrosvaiheessa ilmassa on hälyä ja hämmennystä, on tärkeä miettiä, mitkä asiat ovat oleellisia saavuttaa juuri tänään.

Ulkopuoliset paineet kannattaa unohtaa ja keskittyä kirkkaasti omiin tavoitteisiin. Resilientillä yrityksellä on koko ajan käsi pulssilla eli ymmärrys siitä, mitä yrityksessä parhaillaan tapahtuu ja mihin maailma on menossa. Keneen pitäisi tässä hetkessä vaikuttaa ja ketä kuunnella? ”Johtaja-asemassa, on se sitten politiikassa tai yritysjohdossa, kohtaa aina arvostelua. Silloin kannattaa pitää kirkkaasti mielessä juuri sen hetken omat prioriteetit ja fokusalueet, ja viestiä niistä selkeästi koko henkilöstölle.”

Ihan jokainen työntekijä voi hyödyntää priorisointia arjessaan ja vaikka konkreettisesti kirjoittaa tavoitteet ylös: nämä tehtävät minun tulee tehdä tänään, jotta voin hyvin.

Positiivisuus Wathén pitää positiivisuutta muutosmuskeleista tärkeimpänä. Jos yrityksen johtaja ei luota omiin kykyihinsä tai siihen, että muutoksesta selvitään, heijastuu ajattelu pian koko lähiyhteisöön. ”Johtajana on tärkeää luoda ilmapiiri, jossa työntekijöiden on helppo tulla kuulluksi, ymmärtää roolinsa ja hyödyntää vahvuuksiaan. Etenkin muutoksen hetkellä tulee luottaa omiin kykyihin ja valaa luottamusta koko organisaatioon.”

Resilienssiin vaikuttavat olennaisesti luontaiset persoonallisuuspiirteet, kuten taipumus positiivisuuteen. Näitä ominaisuuksia voi ja kannattaakin pyrkiä kehittämään. ”Kaikki lähtee omasta lasi täynnä -ajattelusta. Jos kriisitilanteessakin keskittyy tilanteen hyviin puoliin, alkaa mahdollisuuksia nähdä eri tavalla”, Wathén sanoo.

Wathénin mielestä koronan aikana on ollut mielenkiintoista nähdä, miten toiset yritykset hyödyntävät kriisin uusien liiketoimintamallien avaamiseen ja toiset lamaantuvat.

”Johtajana on tärkeää luoda ilmapiiri, jossa työntekijöiden on helppo tulla kuulluksi, ymmärtää roolinsa ja hyödyntää vahvuuksiaan.”

Keskittyneisyys

Joustavuus Resilienttiin ajatteluun liittyy tiiviisti riskienhallinta. Joko tai -ajattelun sijaan kannattaisi suosia mitä jos -kulmaa: mitä yrityksessä tehdään, jos jokin asia menee pieleen? Kannattaa siis miettiä mahdollisimman monta strategiaa mahdollisten uhkakuvien varalle.

Eva Wathénilla on strategioiden miettimiseen yllättävä vinkki. ”Voi kannustaa jotakuta yrityksestä olemaan se tuomiopäivän pasuuna, joka rohkeasti kyseenalaistaa ja kysyy, mitä tehdään, jos kaikki menee pieleen. Kysymykset tulisi ottaa rakentavalla tavalla vastaan, jotta riskeihin voi varautua”, Eva ehdottaa.

Korona on osoittanut pitkien toimitusketjujen haavoittuvuuden. Yrityksessä olisikin hyvä miettiä, voisiko toimitusketjussa tehdä muutoksia ja kenen kanssa. Lisäksi kannattaa monipuolisesti ottaa kaikki hyöty irti saatavilla olevasta avusta ja verkostoista. ”Hyvät hallitukset ja perheyrityksen ulkopuoliset avainhenkilöt ovat tällä hetkellä todella tärkeitä. Kannustan kuuntelemaan näitä tukiverkostoja ja olemaan yhteydessä hyvin monenlaisiin tahoihin, kuten Perheyritysten liittoon tai EK:on. Apua on tällä hetkellä saatavilla paljon”, Wathén muistuttaa.

Järjestelmällisyys ”Järjestelmällisyys koronatilanteessa on käytännössä sitä, että

PERHEYRITYS 2 • 2020

35

”Resilientillä yrityksellä on koko ajan käsi pulssilla eli ymmärrys siitä, mitä yrityksessä parhaillaan tapahtuu ja mihin maailma on menossa.”

sesti, se voi näyttäytyä eri tahoille hyvin eri tavoin. ”Suunnitelmaan tulisi aina palata silloin, kun on edetty jotenkin. On tärkeää kertoa, että suunnitelma toimii – ja jos ei toimi, niin kertoa sekin ja sen syyt. Avoimuutta on myöntää se, että jos ei tiedä jotakin.”

Proaktiivisuus

EVA WATHÉN, 53 .

Koulutus: MSc, eMBA, parhaillaan opiskelee MSc in Applied Psychology Ammatti: yrittäjä /valmentaja Bravemotion, perheyrittäjä Koskisen konsernissa, ammatticoach Harrastukset: liikunta ja lukeminen Perhe: Puoliso ja kolme aikuista tytärtä

mietitään miten yrityksen toimintaa lähdetään käynnistämään uudelleen. Yrityksen johtaja luo mielessään prosessin ja aikataulun ja viestii henkilöstölle, miten asioita lähdetään viemään eteenpäin”, Wathén sanoo.

Rajoitusten purkua mietittäessä tulisi päättää ainakin, missä järjestyksessä, keitä hyödyntäen ja millä nopeudella suunnitelma toteutetaan. Nopea tekijä saattaa helposti unohtaa, että omasta suunnitelmasta pitää viestiä selkeästi ja avoimesti muillekin. Jos marssijärjestyksestä ei kerrota kaikille yhtei-

36

Yrityksillä, jotka pystyvät ketterästi kohtaamaan muutoksen, on paremmat mahdollisuudet selvitä kriisistä kuin heillä, jotka jäävät tuleen makaamaan. Wathénin mukaan perheyrityksissä päätöksenteko on monesti nopeaa, sillä omistaja on lähellä. Läheisyys tekee niistä luontaisesti ketteriä ja resilienttejä. ”Muutostilanne vaatii nopeaa reagointia.

Yrityksen kannattaa miettiä vaihtoehtoisia toimintamalleja, punnita niihin liittyvät riskit ja sitten lähteä ripeästi liikkeelle. Tekeminen opettaa!”

Perheyrityksen omistaja tai johtaja voi nopeasti tehdä tilannekatsauksen ja koota ”hermokeskuksen”, joka omistautuu muutokselle ja vaihtoehtojen punnitsemiselle.

Hermokeskuksella Wathén tarkoittaa asiantuntijaryhmää, joka miettii, minkälaista tietoa tällä hetkellä tarvitaan ja mitä resursseja yrityksellä jo valmiiksi on. Ja toisaalta: jos resursseja uupuu, mistä niitä voisi hankkia.

Wathén painottaa myös inhimillisyyttä kriisin keskellä. Nyt kriittiseen rooliin nousevat etätyökalut ja jatkuva yhteydenpito, eikä pelkästään työasioissa. Yrityksen johtaja voi kysyä työntekijältä, minkälaisia tunteita muutostilanne herättää. Jos yksittäinen henkilö on hyvin olennaisessa osassa muutoksen läpiviennissä, niin hänelle tulee antaa läsnäoloa ja kuunteluaikaa.

“Voi ihan kysyä, miten voi – ihmisenä ihmiselle, ei se ole sen kummempaa.”

PERHEYRITYS 2 • 2020

Pidetään huolta toisistamme – yhdessä Etsimme jatkuvasti keinoja, joilla voimme tukea asiakkaitamme. Yhdessä selviämme tästäkin. fennia.fi | elo.fi

SINUN ILMOITUKSESI TÄHÄN? Perheyritysten liiton jäsenyritykset voivat ilmoittaa Perheyrityslehdessä.

Ilmoitushinnat: 1/4 sivun ilmoitus 600 eur + alv 1/2 sivun ilmoitus 1000 eur + alv koko sivun ilmoitus 1900 eur + alv Lisätietoja: jasenpalvelu@perheyritys.fi

PERHEYRITYS 2 • 2020

37

KAKSI PERHEYRITTÄJÄÄ SAMAN KATON ALLA:

Suuria linjoja pienillä yksityiskohdilla 38

PERHEYRITYS 2 • 2020

TEKSTI: SINI-MARJA ANT-WUORINEN | KUVAT: LIISA TAKALA

Joskus saattaa käydä niin, että osallistuminen Perheyritysten liiton valmennukseen muuttaa koko elämän.

Näin kävi Pia Heinäselle ja Joni Alasaarelle.

Hahkialan kartano sekä strategisen johtamisen valmennus nelisen vuotta sitten tuovat Pialle ja Jonille mieleen paljon hyviä muistoja.

Valmennuksesta saadut opit jäivät toki nekin mieleen, mutta myös hyvät keskustelut mukavan oloisen ihmisen kanssa tekivät molempiin heti vaikutuksen.

Jonin tie perheyritykseen ja myöhemmin Perheyritysten liittoon meni vähän totutusta poikkeavalla kaavalla. Sukupolvenvaihdos Janneniska Oy:ssa toteutui yllättävän ja surullisenkin sattuman kautta vuonna 2014. Perheyritysten liiton jäseneksi Joni päätyi, kun yhtiökumppani oli ollut Talviakatemiassa kertomassa yrityksen tarinaa sekä sitä kohdannutta yllättävää sukupolvenvaihdosta. Pian tämän jälkeen Perheyritysten liiton toiminta imaisi mukaan ja jäsenyrityksenä on vuonna 2011 perustettu tytäryhtiö Bladefence Oy, joka tarjoaa korjauspalveluita tuulivoimayhtiöille.

Pian perheyritys Konwell Oy puolestaan on vuonna 1982 perustettu teollisuusventtiilien, prosessiautomaation kenttälaitteiden maahantuoja ja näiden kokonaisratkaisujen asiantuntija. Pia luotsaa toisen polven perheyritystä veljensä Kai Heinäsen kanssa.

Joni: Me tosiaan ystävystyttiin Perheyritysten liiton strateginen johtaminen –valmennuksessa vuonna 2016. Ajan kuluessa ne kurssin pienryhmäkeskustelut ja sparrailut vaihtuivat meidän osalla sitten romanssin puolelle.

Pia: Meistä valmennuksen käyneistä tuli muutenkin tosi tiivis porukka. Pidettiin paljon yhteyttä porukan kesken ja tavattiin vapaa-ajallakin.

Joni: Strateginen johtaminen II –valmennus suoritettiinkin sitten jo ihan virallisesti pariskuntana. Tosiaan, aika vauhdilla mentiin eteenpäin, muutettiin yhteen ja kihloihin vuonna 2019.

Tänä vuonna jännitystä tuo kesähäiden järjestäminen näin korona-aikana.

Muuten kulunut koronakevät ei ole tuonut juurikaan negatiivisia vaikutuksia pariskunnan elämään.

Pia: Meillä molemmilla menee bisnekset ainakin toistaiseksi todella hyvin. Etätyöskentely kotona on myös sujunut kivuttomasti ja ollaankin yhdessä todettu, että tässä on korostunut sen hyvän parisuhteen merkitys kun ollaan oltu lähes koko ajan yhdessä kotona. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on sujunut ongelmitta eikä lapsetkaan ole riidelleet juuri ollenkaan.

Kaksi yrittäjää mahtuu saman katon alla Joni: Me sparraillaan ja tuetaan toisiamme yleisellä tasolla. On tosi helppo keskustella asiasta kuin asiasta.

Pia: Ylipäätään toisen ymmärrys siitä, mä se yrittäjän työ on, on tosi tärkeää.” Normaalitilanteessa nopealla aikataululla tulevat muutokset työpäivään tai vaikka monet lyhyellä varoitusajalla työmatkat ovat normaalioloissa meidän ihan perusarkea ja ne eivät meillä aiheuta hampaiden kiristystä. Tätä osaan arvostaa. Aikatauluja toki pitää sumplia ja säätää, mutta nyt ehkä Jonilla helpottanut kun hän siirtyi toimitusjohtajan tehtävistä. Toki kun molemmilla on lapsia niin pitää senkin puolesta järjestellä. Ja onneksi on isovanhemmat apuna.”

PERHEYRITYS 2 • 2020

39

Avoimuus on tärkeää Joni: Ollaan keskenään avoimia eikä meillä ole salaisuuksia.

Tuodaan esille omia ajatuksia ja ideoita ja aina tarvittaessa kysytään myös neuvoa toiselta.

Pia: Se on ihanaa, että on kumppani, jolle on enemmän kuin ok, että puhut töistä ja työasioista kotona. Meillä ei todellakaan ole mitään “älä tuo töitä kotiin” -periaatetta.

Sopivasti samaa ja erilaista

näkyy siinä, että oppii arvostamaan asioita eikä enää jaksa sitä, että valittaa jokaisesta pikku asiasta. Niin, riitoja meillä ei juuri ole. Paitsi tänä aamuna pekonin paistamisesta (naurua).

Oppia toiselta Joni: Ihailen Piassa hänen taitoa keskustella. Siitä olen toivottavasti oppinut itsekin tässä matkan varrella.

Pia: Ei pidä jäädä vaan vatvomaan asioita vaan oikeasti tehdä päätöksiä ja elää niiden kanssa. Olen tosi suunnitelmallinen ihminen, mutta Jonin kanssa olen oppinut, ettei kaikki tekeminen tarvitse olla aina ihan minuutilleen mietittynä.

Joni: Vaikka ollaankin aika aktiivisia ja tehdään ja harrastetaan paljon vapaa-ajalla niin me tykätään joskus myös ihan vaan olla.

Jos ei ole mitään sovittua menoa, osataan myös nauttia, kun voi vaikkapa nukkua pitkään. Joka aamu ei tarvitse olla kello seitsemästä alkaen tohottamassa.

Joni: Minä olen enemmän Go with the flow -tyyppi.

Pia: Meissä on paljon samaa, mutta sopivassa määrin myös eroja. Joni on enemmän sellainen suurten linjojen piirtäjä ja minä taas saatan herkemmin puuttua detaljitason juttuihin.

Osataan kyllä sopia jos erimielisyyksiä tulee. Eletty elämä

Me veneilemme paljon ja nyt haaveena olisi tunnin säteellä Helsingistä oma merenrantamökki. Perheenlisäyksestä emme enää haaveile, yhteensä kolme lasta on oikein sopivasti.

Tietysti omiin bisneksiin liittyy tavoitteita ja unelmia.

Yhteisiä unelmia

JONI ALASAARI Kahden tyttären isä Koulutus: Tradenomi Työ: Yrittäjä vuodesta 1996 Bladefence Oy:n hallituksen puheenjohtaja Harrastukset: Golfia monipuolisesti sekä pelaten, että hallinnolisesti, jujutsu, punttisali sekä maantie- ja maastopyöräily

PIA HEINÄNEN 12-vuotiaan pojan äiti Koulutus: Koneautomaation ja muovitekniikan insinööri Työ: Konwell Oy, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen Harrastukset: pyöräily, punttis ja suosikkilajina yleinen sähellys

40

PERHEYRITYS 2 • 2020

Yrityksesi tukena Kun toimintaympäristösi muuttuu, autamme yritystäsi sopeuttamaan, tehostamaan tai kasvattamaan liiketoimintaa kestävin perustein.

Olemme kumppanisi, kun haluat esimerkiksi • hoitaa varallisuuttasi • parantaa kannattavuutta • suunnitella omistajanvaihdosta ja työstää omistajastrategiaa • tukea taloushallinnon johtamiseen • suunnitella yrityksesi verotusta • kehittää uusia liiketoimintamalleja ja innovaatioita • suunnitella ja toteuttaa yritysoikeudellisia toimenpiteitä • suunnitella vastuullisuusstrategiaa ja raportointia.

pwc.fi/perheyritys

Suomalaisten hyvinvointia rakennetaan tuhansissa yrityksissä Olemme mukana varmistamassa, että Suomi ja suomalaiset yritykset pysyvät pystyssä vaikeuksista huolimatta.

Puhalletaan yhteen Suomeen Lue lisää www.op.fi/yhteensuomeen

PERHEYRITYS 2 • 2020

41

UUDET JÄSENET

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Jäseneksi Perheyritysten liittoon?

Perheyritysten liitossa eri tilanteissa olevat omistajat voivat jakaa kokemuksia, oppia toisiltaan ja muodostaa suhteita, jotka kantavat läpi elämän. Jäseniimme kuuluu eri ikäisiä, eri rooleissa toimivia

Leo Laine Oy Laine Leo Oy/ Lokari-Yhtiöt on perustettu vuonna 1967. Yrityksen

jäseniä. Osa toimii operatiivisissa tehtävissä, osa hallituksessa ja

kotipaikka on Rauma, ja pääasiallinen toimiala muovin valmistus.

osa on aktiivisia omistajia – nykyisiä tai tulevia. Kaikkia jäseniämme

Työntekijöitä on 40 ja liikevaihto on n. 5 MEUR. Osin jo kolman-

yhdistää halu kehittää itseään taitavana omistajana.

nessa polvessa toimivan perheyrityksen omistajia ovat Outi Laine,

Lue lisää: perheyritys.fi/liityjäseneksi

Hans Kallionpää, Oona Rantanen ja Aira Laine.

Finrem Oy

Teknosafe Oy

Yrityksen toimiala on rakentaminen. Liikevaihto on 16 MEUR.

Toimiala tukku- ja vähittäiskauppa. Yrityksen liikevaihto 3,5 MEUR.

Vantaalainen yritys työllistää 10 henkilöä ja se on perustettu 2004. Pääomistajia ovat Raimo ja Merja Korhonen.

Se töllistää 13 henkilöä ja kotipaikka on Imatra. Toisen sukupolven perheyritys on perustettu vuonna 1981. Toimintaa on lähes 40 vuoden ajalta palo- ja työturvallisuusalalla. Pääomistajia ovat

Kaivopuiston Mattolaituri Oy

Esko ja Elina Metsi, Anna Helminen.

Yrityksen toimialana on majoitus ja ravitsemustoiminta, liikevaihto 0,8 MEUR. Yritys on perustettu 2010 ja pääomistajina Antero Vartia ja Esko Vartia.

Toivotamme uudet jäsenyrityksemme lämpimästi mukaan Perheyritysten liittoon sekä mukaan toimintaamme!

LYHYESTI

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Perinteiset PL- Golfkisat 12.8. Auragolf - Turku Kenen draivi kerää aplodit – kuka lukee kenttää täydellisesti?

Aura Golfin virallinen kenttäennätys on 64 lyöntiä, (Gustav Adell, Gant Open 2014). Odotamme jännityksellä rikkoutuuko tuo kenttäennätys 12.8.2020 perheyrittäjien virallisessa golfmestaruuskilpailussa.

Totutusti pelaamme vuoden 2008 mestaruudesta!

Ilmoittaudu mukaan nettisivujen kautta.

Lisätiedot: mikko.pellinen@perheyritys.fi

Oikaisu: Perheyrityslehden numerossa 1/2020 sivulla 42 mainitussa WinterAcademyn yhteistyökumppaneiden workshopissa mukana oli myös yhteistyökumppanimme Elo. P.S. Ensi vuonna Talviakatemia järjestetään 28.-31.1.2021.

42

PERHEYRITYS 2 • 2020

LYHYESTI

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

PL jakaa jälleen Gradu-palkinnon Oletko tehnyt perheyrittäjyydestä pro gradun? Kerro tutkimuk-

Vuonna 2020 jaettavan palkinnon hakuun hyväksytään

sestasi Perheyritysten liitolle. Valitsemme vuosittain parhaan

1.8.2019–31.7.2020 valmistuneet tutkimukset.

perheyrittäjyystutkimuksen.

Perheyritysten liitto palkitsee tänä vuonna ansiokkaan

Aikataulu

pro gradun, joka käsittelee perheyrittäjyyttä. Professori Matti

Tutkimus on toimitettava sähköisesti 31.8. mennessä osoitteeseen

Koirasen nimeä kantavan palkinnon saajia voi ehdottaa tekijä

krista.elo-parssinen@perheyritys.fi.

itse tai hänen ohjaajansa.

Palkinto jaetaan PL:n syyskokouksessa 11.11. Helsingissä.

Pro gradu -palkinnon arvo on 500 €.

Perheyritysten liiton kevätkokous järjestettiin poikkeusoloissa etäkokouksena 28.5.

Kevään kruunuksi suunnitellut EFB Summitin siirryttyä ensi

teyksin sujui ongelmitta. Kokous järjestettiin torstaina 28.5.

vuoden keväälle, myös Perheyritysten liiton kevätkokoukselle

ja kokoukseen otti osaa noin 40 jäsenhenkilöä.

kaavaillut juhlavat puitteet jäivät odottamaan seuraavaa kertaa. Pitkin kevättä totuimme onneksi jo erilaisiin etäkokouk-

SAVE THE DATE:

siin ja webinaareihin, joten kevätkokouksen toteutus etäyh-

Perheyritysten liiton syyskokous 11.11.2020

Omistajaperheen hyvät käytännöt -julkaisu Omistajaperheen hyvät käytännöt tukevat perheyrityksen menestymistä ja jatkuvuutta pitkällä aikavälillä. Keskustelu omistajaperheen hyvistä käytännöistä edistää sitoutumista yhteiseen visioon ja tavoitteisiin. Se lisää myös omistajaperheen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollisuuksia selviytyä kriisitilanteissa.

Omistajaperheen hyvien käytäntöjen ensimmäinen versio esiteltiin PL:n kevätkokouksessa vuosi sitten, jonka jälkeen kaikilla jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida niitä. Kesällä 2019 varmistettiin vielä erikseen käytäntöjen yhteensopivuus pörssiyritysten hyvän hallintotavan kanssa ja tätä kautta niiden soveltuvuus myös ankkuriomistajaperheiden työkaluksi.

Lopulliset kymmenen käytäntöä hyväksyttiin PL:n syyskokouksessa marraskuussa 2019.

Juuri julkaistuun oppaaseen on koottu nämä hyvät käytännöt tiivistettynä kymmeneen kohtaan. Julkaisu on toimitettu tämän lehden yhteydessä Perheyrityksen vastuurooleissa toimiville. Digitaalisessa muodossa se löytyy verkkosivuiltamme julkaisut -välilehdellä.

Voit myös tilata Omistajaperheen hyvät käytännöt -julkaisun jäsenpalvelustamme: jasenpalvelu@perheyritys.fi

PERHEYRITYS 2 • 2020

Omistajaperheen hyvät käytännöt

43

KYSY ASIANTUNTIJALTA

?

Kysy asiantuntijoilta on palsta, jonka tarkoituksena on tarjota yhteistyökumppaniemme ja omien asiantuntijoidemme vastauksia ajankohtaisiin ja kiinnostaviin perheyrityksiin liittyviin kysymyksiin. Palstaa julkaistaan jokaisessa Perheyritys-lehden numerossa. Onko sinulla mielessäsi kysymys, johon haluaisit asiantuntijoiden vastauksen? Ehdota sitä meille, niin etsimme siihen vastauksen! Lähetä kysymysehdotuksesi sähköpostilla: johanna.vesikallio@perheyritys.fi

Miten pitää pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä perheyrityksessä?

perhe on elementti, joka erottaa perheyrityksen muista yrityksistä. Perheen keskinäinen dynamiikka ja erilaiset tunteet, kuten rakkaus ja kateus sekoittuvat väistämättä yrityksen johtamiseen ja omistamiseen – niin hyvässä kuin pahassa.

Omistajat voivat kuitenkin tietoisesti varautua tilanteisiin, jotka voisivat perheyrityskontekstissa uhata perheen yhtenäisyyttä ja lämpimiä välejä.

Omistajien yhteisesti sovitut pelisäännöt turvaavat perheenjäsenten välisiä suhteita myös myrskyisempinä aikoina.

Kun pelisäännöt on yhteisesti sovittu, dokumentoitu ja niihin on sitouduttu, ongelmien kohdatessa voidaan toimia sovittujen pelisääntöjen mukaisesti, välttää riitatilanteiden syntymistä ja myös toimia perheenä ammattimaisemmin yritykseen liittyvissä asioissa.

Anne Launis Partner, PwC

perheyrittäjien arki on tullut tutuksi ystävyyssuhteiden ja työn kautta. Perheyrittäjille on yhteistä se, että yrityksen asiat pyörivät perheyrittäjän mielessä aamusta iltaan.

Yritys on kuin perheenjäsen ja yrityksen asiat ovat sydämen asia. Kun yritys on perheensä näköinen, syntyy myös automaattisesti merkityksellisyyden tunnetta, joka puolestaan välittyy yrityskulttuuriin luomalla yhteisöllisyyttä. Uskon, että näissä meidän kaikkien kokemissa vaikeissa ajoissa menestyksekkään perheyrittäjän keskeiset arvot yhtenäisyys, ammattiylpeys ja tietty leikkisyys ovat avain pään kylmänä, mutta sydämen lämpimänä pitämiseen.

Rakkaus yrittäjyyteen ja yllä mainittujen arvojen kunnioittaminen taas vahvistaa perheyrittäjän vastuullista

44

yhteiskunnallista tehtävää luomalla työpaikkoja ja hyvinvointia meille kaikille.

Johan Wesander Osakas Eversheds Asianajotoimisto Oy

oivallinen kysymys! Perheyrityksessä ihmisten väliset suhteet ovat usein tiiviimmät ja tunteikkaammat kuin puhtaasti kollegapohjaisessa yrityksessä. Mutta miksi näin on?

Kärjistäen voidaan sanoa, että mitä läheisempi ihmissuhde, sitä enemmän toisen tekeminen vaikuttaa meihin.

Luomme odotuksia toisen käytökselle, ja näiden odotusten rikkoutuminen aiheuttaa positiivisia tai negatiivisia tunteita.

Keskeisin keino "pitää pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä" on kommunikaatio. Tämä voi kuulostaa tylsältä, mutta totta puhuen se on paras (ja samalla halvin) tapa laittaa pää pakkaseen ja sydän mikroon. Avoin keskustelu odotuksista, toiveista ja pettymyksistä vähentää ikäviä yllätyksiä ja parhaimmillaan näkyy myös yrityksen tuloksessa.

Se ei ole välttämättä helppoa, mutta varmasti sen arvoista!

Lasse Karjalainen Psycholigist Trainee Momentous-Cresco Oy

PERHEYRITYS 2 • 2020

muutos näyttää olevan pysyvä ilmiö, mutta yllättäviinkin tilanteisiin voi varautua. Jonain päivänä parasta varautumista ja suurin rakkaudenosoitus voi olla etukäteen laadittu sopimus tai tahdonilmaisu.

Vastaako osakassopimus edelleen omistajien tavoitteita? Onhan tärkeillä henkilöillä laadittuna myös edunvalvontavaltuutus sen varalta, että yrityksessä päättävässä asemassa oleva henkilö on jonain päivänä toimintakyvytön tai tavoittamattomissa? Myös vakuutussopimuksista kannattaa tarkastaa yrityksen ja läheisten turva työkyvyttömyyden tai kuoleman varalta. Entä perheenjäsenet ja lapset, onhan testamenttiin ja avio-oikeuteen liittyvät asiat kunnossa?

Viisautta on varautuminen ja ennakointi. Kriisin keskellä voi sitten keskittyä päätösten tekoon, kun sydämessään tietää, että ainakin rakkaitten kannalta tärkeät paperiasiat ovat kunnossa.

arvot voivat joutua puntariin poikkeuksellisina aikoina.

Joudumme pohtimaan voimmeko pitää arvoistamme kiinni, kun poikkeusolot vaativat poikkeuksellisia toimia. Miten toimia järkevästi yritystä ja sen henkilöstöä sekä sidosryhmiä koskevassa päätöksenteossa – on kysymys sitten omasta toiminnasta, kumppanista toimitusketjussa tai pitkäaikaisesta asiakkaasta.

Omassa toiminnassamme arvomme ihmisläheisyys, vastuullisuus ja yhdessä menestyminen korostuvat – erityisesti näinä haastavina aikoina. Viime kädessä päätöksentekoa voi lähestyä aina arvojen kautta. Kun omassa sydämessään puntaroi päätöstä, joka pohjautuu dataan ja sen analyysiin, omien arvojen mukainen päätös yhdistää päätöksenteon pragmaattisuuden ja sydämen äänen.

Antti Mettiäinen Johtaja, OP Sanna Elg Lakiasiainjohtaja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia

devcon toiminnassa tavoitteellisuus, jatkuva kehittyminen ja välittäminen ovat tärkeitä teemoja –kylmä pää ja lämmin sydän tarkoittavat meille samaa.

Osana arvojemme kirkastamiseen tähdännyttä projektia tiivistimme ajatuksiamme näin: ”Asetamme riman korkealle, ja kannustamme kaikkia yrittämään parhaansa ja kehittämään osaamistaan jatkuvasti. Olemme samaan aikaan vaativia ja kannustavia. Suhtaudumme työhömme intohimoisesti, mutta emme ota itseämme liian vakavasti – toisistamme välittäminen ja nauru ovat tärkeä osa toimintaamme.”

Pyysimme näkökulmaa myös DevCo-perheen uudelta vahvistukselta, Steve Fergusonilta. Hän aloitti vuoden alussa Medixin johdossa ja on toiminut pitkään globaalin diagnostiikka-alan johtotehtävistä. ”Tätä pitää mielestäni aina tavoitella. Keskiössä ovat kulttuuri ja johtaminen, jossa konsistentti ote ja oman esimerkin vaikutusten ymmärtäminen korostuvat. Tärkeää on myös faktaperusteisuus, aito kontakti ihmisin ja eri perspektiivien ymmärtäminen”, toteaa Steve.

Steve Ferguson Toimitusjohtaja Medix Biochemica

Juhani Laakso Partner DevCo

PERHEYRITYS 2 • 2020

45

PL TAPAHTUMAKALENTERI

2020

28 syyskuu

PL Golfkisat Auragolf, Turku Kenen draivi kerää aplodit – kuka lukee kenttää täydellisesti?

Aura Golfin virallinen kenttäennätys on 64 lyöntiä, (Gustav Adell, Gant Open 2014). Jännityksellä odotamme rikkoutuuko tuo kenttäennätys 12.8.2020 perheyrittäjien virallisessa golfmestaruuskilpailussa?

Totutusti pelaamme vuoden 2008 mestaruudesta!

1

syyskuu

PL toimisto

PL järjestää yhdessä Helsingin hallituspartnerit ry:n ja Momentous Oy:n kanssa aamupäivätilaisuuden ulkopuolisen johdon ja hallituksen jäsenen rekrytointiin liittyen.

-Miten teen sen onnistuneesti?

PL toimisto

Saamme erilaisia näkökulmia ja tietoa sukupolvenvaihdoksista asiantuntijapuheenvuorojen ja case-esimerkkien kautta.

Päivien teemat ovat: 28.9. Sukupolvenvaihdoksen tärkeät sopimukset 29.10. Uusi alku ja kuohuviini-tasting

28 17 syyskuu

Uskallanko valita ulkopuolisen?

Sukupolvenvaihdos

Perheyritys HHJ Helsinki Kurssin tavoitteena on kehittää suomalaisten perheyritysten hallitustyötä. Perheyritys-HHJ -kurssin käyneillä on mahdollisuus suorittaa myös HHJ-tutkinto. PL järjestää valmennuksen yhdessä Helsingin seudun kauppakamarin ja Hallituspartnerit ry:n kanssa.

marraskuu

11

syyskuu

Tunne perheyrityksesi tuloslaskelma ja tase PwC, Helsinki

Nyt katse yrityksen taloudellisiin tunnuslukuihin. Mitä eri tunnusluvut kertovat yrityksestä ja miten niitä tulkitaan? Tehokas päivän valmennus järjestetään yhdessä PwC:n ja OP:n kanssa. Valmennus on maksuton PL:n jäsenille!rekrytointiin liittyen.

17 6 syyskuu

30 syyskuu

vaihtuva paikka Perheyrityksen jatkuvuus edellyttää hyviä omistajia.

Sinä omistajana voit vaikuttaa – tiedätkö miten?

Omistajastrategia antaa sisältöä omistajuudelle ja kertoo, miksi juuri me olemme paras omistaja yritykselle. Tule saamaan ideoita oman omistajastrategianne tekemiseen!

Kuopio

Pohjois-Savon perheyrittäjät huomio! Aamupäivän aikana kuulemme alustuksia hallitustyöskentelystä ja omistajaohjauksesta niin hallitusammattilaisten kuin perheyrityksen omistajan näkökulmasta.

7

lokakuu

Omistamisen taito

Perheyritystapaaminen

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä Helsinki

Seminaarissa käsitellään osaamista ja sen johtamista perheyrityksen uudistumisen mahdollistajana ja voimavarana. Kuulemme myös eri rahoitusvaihtoehdoista liiketoiminnan uudistamistilanteissa.

marraskuu

23 syyskuu

Perhe sijoittaa Helsinki

Tule kuulemaan Kovanen Capitalin Eeva Kovasen ja Kempinvestin Antti Kempin erilaisista poluista sijoittamisen pariin! Alustusten jälkeen keskustelemme teemasta yhdessä. Kannattaa miettiä heille kysymyksiä teemaan liittyen jo etukäteen.

46

11

marraskuu

PERHEYRITYS 2 • 2020

PL syyskokous Helsinki Save the date!

Katso lisää: perheyritys.fi Lisätietoa saat jäsenpalvelustamme jasenpalvelu@perheyritys.fi, p.050 566 1592

12 elokuu

Lain suojaa säällä kuin säällä Eversheds Asianajotoimisto ‑ Kumppanisi lakiasioissa Kauttamme mm.

• yrityskaupat • sukupolvenvaihdokset • kiinteistösijoittaminen • immateriaalioikeudet

Ota yhteyttä:

mail@eversheds.fi

eversheds.fi

ASIANTUNTIJAPALVELUT MUTKATTOMASTI JA VANKALLA KOKEMUKSELLA! Tilintarkastus | Erityistarkastukset | Tilitoimisto- ja taloushallintopalvelut | Vero- ja lakipalvelut | Yritysjärjestelyt Raportointipalvelut | Konsernitilinpäätös | Tietoturva- ja tietojärjestelmätarkastukset | Sisäinen tarkastus www.tuokko.fi

p. 09 4366 1440

#talousontaitolaji

www.yritys.fi/perhe

®

YLPEÄSTI SUOMALAINEN PERHEYRITYS! Suomalainen perheyritys

-merkki on Broman Groupin aloitteesta syntynyt, Perheyritysten liiton jäsenille tarkoitettu merkki. Merkki symboloi kannattavaa kasvua, pitkäjänteisyyttä, yli sukupolvien kurkottavaa toimintatapaa ja vastuullisuutta – arvoja jotka sisältyvät lukemattomien suomalaisten perheyritysten toimintatapaan. Onhan sinun perheyrityksellä jo merkki käytössä?

Aurinkoista kesää!

PERHEYRITYSLEHTI 3/2020 ILMESTYY SYYSKUUSSA!

TEEMA: SISU