3 minute read

Miten valmentaa omistajia?

Next Article
Kuka saa omistaa?

Kuka saa omistaa?

Perheen säännöt ja toimintaperiaatteet kannattaa kirjata ennen kuin asia tulee ajankohtaiseksi jonkin haasteellisen tilanteen johdosta, esimerkiksi palkattaessa perheenjäsen perheyritykseen töihin. Kirjoitetut säännöt eivät anna aihetta turhille odotuksille ja ehkäisevät siten konflikteja.

”Omistajaperheen hyvien käytäntöjen tavoite on antaa johdolle työrauha.” philip aminoff

On erilaisia perheitä, joten on myös erilaisia perheen sääntöjä ja toimintaperiaatteita. Niihin vaikuttavat perheen koko ja tarpeet, yrityksen toimiala ja toimintaympäristö. Toiset säännöt eivät ole toisia parempia, ei ole olemassa oikeita vastauksia. Joskus toisten perheiden toimintaperiaatteista voi saada ideoita, mutta tärkeintä on, että perhe on miettinyt toimintaperiaatteet yhdessä ja nähnyt sopivaksi heidän perheensä tarpeisiin.

Toimintaperiaatteita laadittaessa on tasapainoiltava perheen ja yrityksen tarpeiden välillä. Kiusalliset historian tapahtumat eivät saisi vaikuttaa periaatteisiin. Esimerkiksi vuosia sitten perheyritystä johtanut kyvytön perheenjäsen voi saada aikaan sen, että perheenjäsenen työskentelylle asetetaan liian korkeat kriteerit, mikä karkottaa osaavat perheenjäsenet muualle töihin.

Tehtyjä päätöksiä pitää kunnioittaa ja toimia niiden mukaisesti. Päätöksiin pitää kuitenkin aika ajoin palata ja tarkistaa, ovatko aikaisemmin tehdyt päätökset vielä tarkoituksenmukaisia. Tär- keintä on päättää siitä, miten omistajaperhe tekee päätöksiä ja miten niitä voidaan tarvittaessa muuttaa.

Perheyrityksen toimintaperiaatteita voi myös lähteä työstämään PL:n määrittelemien Omistajaperheen hyvien käytäntöjen (2020) pohjalta. Käytännöt ovat: 1. Omistajaperhe varaa aikaa ja resursseja omistuksensa hallintaan ja johtamiseen. 2. Omistajaperhe määrittelee yhdessä omistamista ohjaavat arvot, omistamisen tarkoituksen ja tavoitteet sekä näiden toteutumista arvioivat mittarit. Muun muassa näistä muodostuu omistajastrategia, joka luo raamit hallituksen päätöksenteolle. 3. Omistajaperhe määrittelee omistajuuden eri roolit vastuineen ja mahdollisine palkkioineen. Rooleja ovat esimerkiksi operatiivinen omistaja, hallinnossa vaikuttava omistaja, omistuskäytäntöjen omistaja ja passiivinen omistaja. Omistajaperhe pystyy käsittelemään perheen yksittäisten jäsenten roolimuutosten haasteet. 4. Omistajaperhe tiedostaa jäsentensä kyvyt, kokemuksen ja motivaation sekä tukee heidän kehittymistään sopiviin rooleihin. 5. Omistajaperhe tekee päätökset läpinäkyvästi. Päätöksentekoa varten on selkeät prosessit, jotka mahdollistavat erilaisten mielipiteiden esittämisen ja päätösten tekemisen. 6. Omistajaperhe altistaa perheen nuoret omistamiselle varhain, jotta he ymmärtävät perheyrityksen merkityksen perheen elämässä. 7. Omistajaperhe huolehtii omasta ja perheyrityksen jatkuvasta uudistumisesta. 8. Omistajaperhe on valmis haastamaan olemassa olevaa omistajastrategiaa ja miettimään, onko omistajaperhe yritykselle paras mahdollinen omistaja. 9. Omistajaperhe dokumentoi ja viestii käytäntönsä yhteisesti sovituille tahoille. 10. Omistajaperhe toteuttaa yhdessä sopimansa käytännöt.

Jokaisen perheyrityksen kannattaa käyttää aikaa sen miettimiseen, mitkä käytännöt ja dokumentit ovat ajankohtaisia ja tuntuvat oikeilta juuri tänään. Niitä pitää olla valmiita muuttamaan myös ajassa.

Miten valmentaa omistajia?

Vastuulliseen omistajuuteen valmentaminen on järjestelmällistä työtä, jonka perusta on kasvatuksen arkipäiväisissä tilanteissa lapsuudesta alkaen. Perheen arvomaailma ja kulttuuri välittyvät tuleville omistajille puheilla ja teoilla: mikä on arvokasta ja millaista on toivottu käyttäytyminen.

Omistajaksi valmentaminen ei voi koskaan alkaa liian aikaisin. Vanhemmat voivat valmentaa lapsiaan perheyrityksen omistajuuteen jo varhain. Hyvällä omistajalla on terve itsetunto, jonka kehittymistä vanhemmat voivat tukea johdonmukaisella palkitsemisella ja palautteen antamisella sekä kuuntelemalla lasta. Jo leikki-iästä lähtien lapselle voi opettaa päätöksentekoa, virheistä oppimista ja luoda onnistumisen kokemuksia.

”Tee matka seuraajapolvelle mielenkiintoiseksi perheyritykseen!” peter therman

Omistajaperheen tehtävä on huolehtia, että perheyrityksen tulevat ja nykyiset omistajat ovat motivoituneita ja osaavia toimimaan eri rooleissa. Omistajaosaaminen on taitoja, tietoja ja asennetta. Se karttuu muodollisen ja epämuodollisen koulutuksen sekä perheyrityksessä ja sen ulkopuolella saatujen erilaisten kokemusten kautta. Kokemusta omasta perheyrityksestä kertyy muun muassa kesä- ja projektitöistä. Joissakin perheyrityksissä nuorilla on mahdollisuus tutustua hallitustyöhön tarkkailijana tai varajäsenenä.

”Kun hänet valitaan, hän on jo saanut potkut, koska hallituksen tarkkailijan rooli on määräaikainen.” philip aminoff

Muodollisen valmennuksen teemat liittyvät perheyrityksen liiketoimintaan, hallitustyöhön ja omistajuuteen. Valmennuksien sisällöt riippuvat omistajien tulevista rooleista. Olisi hyvä miettiä tulevien omistajien polku eri tehtäviin ja niihin tarvittava osaaminen.

Hyviä tapoja oppia ovat myös keskustelut toisten perheyritysten omistajaperheiden kanssa, perheyrityskonferenssit Suomessa ja maailmalla. Ei kannata myöskään unohtaa omistajien keskusteluja ja yhteisiä tapaamisia oman perheyrityksen tilintarkastajan, johdon ja hallituksen jäsenten kanssa. Myös Perheyritysten liiton valmennukset ja omistaja-akatemia on hyvä tapa valmentaa tulevia omistajia. Omistajaperheellä olisi hyvä olla suunnitelma, miten eri rooleihin omistajia valmennetaan. Tämä vaatii aikaa ja rahaa. Keskustelua eri omistajien toiveista, kiinnostuksen kohteista ja kehittymismahdollisuuksista olisi hyvä käydä säännöllisesti.

”Jos lapsessa on yrittäjyyttä, anna yritys johdettavaksi. Jos omistajuutta, anna hallituspaikka. Jos ei kumpaakaan, myy yritys ajoissa.” tomi lantto

Perheyrityksissä keskitytään useammin tulevien omistajien valmentamiseen kuin luopumisen valmentamiseen. Tätäkin olisi hyvä miettiä yhdessä: milloin ja miten luopuminen omistajuudesta ja johtajuudesta tapahtuu, jotta perheyrityksen jatkuvuus turvataan sekä miten muu perhe voi tukea luopujaa uudessa roolissa.

This article is from: