Kuka saa omistaa?

”Kehittyvätkö omistajat, hallitus ja johto samassa tahdissa yhtiön kanssa?” tero luoma

Jos pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja ovat sama henkilö, niin päätökset syntyvät nopeasti. Toisaalta joustava ja nopea päätöksenteko voi olla myös yksinvaltiutta, jossa yksi perheenjäsen voi johtaa jopa pelolla tai päätökset eivät ehkä ole parhaita mahdollisia.

On tärkeää, että erityisesti ne perheenjäsenet, jotka eivät ole mukana yrityksen hallinnossa, johdossa tai operatiivisissa tehtävissä, tietävät, miten he voivat omistajina vaikuttaa omistajastrategian muodostumiseen ja edistää sen toteuttamista. Heillä pitää olla riittävästi tietoa saatavilla yrityksen liiketoiminnasta omistajastrategisten päätösten tueksi.

Kuka saa omistaa?

Ensisijaisesti omistajaperheen pitää miettiä, voiko perheyritystä omistaa muutkin kuin vain perustajan jälkeläiset alenevassa polvessa. Joissakin perheyrityksissä omistajina saavat olla vain perheenjäsenet, jotka työskentelevät perheyrityksessä. Toisissa perheyrityksissä myös puolisot tai avainhenkilöt saavat omistaa yrityksen osakkeita. Joissakin perheyrityksissä jatkajapolvi saa perheyrityksen osakkeita, kun he täyttävät 18 vuotta, toisissa taas lapsi saa osakkeita jo syntyessään. Perheyrityksen omistus jakautuu helposti enemmistö- ja vähemmistöomistajiin tai äänivaltaisiin ja äänivallattomiin omistajiin.

Perheenjäsenet voivat toimia perheyrityksessä omistajina erilaisissa rooleissa. Omistajan eri roolit vaikuttavat siihen, mitkä hänen tavoitteensa ovat, millainen hänen sitoutumisensa yritykseen on, miten hän toimii ja vaikuttaa yrityksessä sekä mitä lisäarvoa hän tuo yritykselle.

”Yhtiö näyttää erilaiselta eri roolissa toimiville omistajille.” philip aminoff

Perheyrityksen jatkuvuudelle on tärkeää, että omistajaperheestä joillakin on vähintään hallitseva rooli. Mitä enemmän omistajaperheessä on erilaisia omistajarooleja, sitä enemmän omistajien tavoitteet hajaantuvat. On olennaista, että yksi perheenjäsen huolehtii näiden tavoitteiden selvittämisestä ja omistajastrategian kokoamisesta. Häntä voidaan kutsua ”omistuskäytäntöjen omistajaksi”. ”Emme puhu omistajastrategiaprosessissa henkilöistä, vaan rooleista.” kari stenqvist

Eri omistajaroolit vaativat erilaista osaamista. Hallituksen jäseneltä vaaditaan enemmän strategista ja yritystoiminnan osaamista kuin omistajalta, jolla ei ole roolia yrityksen hallinnossa. On tärkeää, että omistajat tunnistavat oman omistajaroolinsa ja siihen kohdistuvat odotukset ja vaatimukset. Henkilöllä voi olla samaan tai eri aikaan useita eri omistajarooleja, jolloin voi syntyä rooliristiriitoja.

Perheyritys on pulassa, jos omistajat puhuvat mieluummin oikeuksistaan kuin velvollisuuksistaan. Omistajien velvollisuuksiin kuuluu käyttäytyä omistajaroolin mukaisesti. Passiivisen omistajan ei ole sopivaa olla suoraan yhteydessä toimitusjohtajaan. Omistajien odotukset perheyritykseltä ovat osa omistajatahdon määrittelyä. Kaikkien omistajien pitää ymmärtää vastuunsa yrityksen toiminnan kehittämisestä ja uudistamisesta.

”Se päivä, kun menee huonosti, niin omistaja jää paikalle.” peter therman

Perheyritys ansaitsee omistajat, jotka haluavat olla sen omistajia. Perheyrityksen omistajuudesta ei saa muodostua vankilaa. Tämän varmistamiseksi on hyvä luoda säännöt ja toimintatavat, joilla perheyrityksen osakkeista pääsee halutessaan eroon.

Osakkeiden myyminen ei kuitenkaan saisi johtaa perhesiteiden katkeamiseen. Toisaalta omistajaperheessä on hyvä myös keskustella siitä, mitkä ovat hyviä syitä luopua yritystoiminnasta kokonaan.

”On hyviä ja huonoja syitä myydä: Jos sydän ei syki tai uskotaan, ettei pärjätä tai toimiala ei ole arvojemme mukaista tai seuraava sukupolvi ei ole kiinnostunut. Raha ei ole syy yrityksen myyntiin.” miia porkkala

Perheyrityksissä omistusrakenteen hallintaan on kiinnitettävä huomiota, jotta omistus on halutuissa käsissä myös tulevaisuudessa.