kuksissa, huoltoasemilla tai kadunvarressa. Lataus edellyttää tunnistautumista maksun kohdentamiseksi. Se varmistaa myös, että kukaan muu ei voi käyttää samaa latausta pahtumaa oman autonsa lataamiseen. Täyssähköauton toimintamatka riittää useimpien käyttäjien päivittäiseen ajoon. Suomessa henkilöautolla ajetaan keski määrin noin 18 000 kilometriä vuodessa eli päivässä keskimäärin noin 50 kilometriä. MONTA HYVÄÄ SYYTÄ SÄHKÖAUTOILLA
Tulevaisuudessa sähköauton toimintamat kan arvioidaan kasvavan jopa 1 000 kilo metriin – ihanteellisissa olosuhteissa. Tois taiseksi viralliset toimintamatkailmoituk set liikkuvat 250 ja parhaimmillaan noin 600 kilometrin välillä. Käytännössä esimer kiksi Suomen talvisissa oloissa sähköä riit tää ehkä vain puoleen ilmoitetusta mat kasta, ajotavastakin riippuen. Ladattaval la hybridillä voidaan olosuhteista ja ajota vasta riippuen ajaa 20-80 kilometriä pelkäl lä sähköllä. Hybridin ajoakusto on pienem pi kuin täyssähköautossa. Ladattavien autojen etuina ovat päästöt tömyys, hyvä energiatehokkuus ja matala melutaso sekä mahdollisuus käyttää uusiu tuvaa energiaa. Täyssähköauto on ajon ai kana päästötön myös liikennetilantees ta ja ulkolämpötilasta riippumatta, kun polttomoottoriauton päästöt kasva vat ruuhka-ajossa ja kylmäkäytös sä. Suomessa sähköautolla aja mista voi pitää ekotekona, koska sähköntuotannon päästöt ovat meillä pienempiä kuin monis sa muissa maissa, joissa säh kö tuotetaan vielä pitkälti hii livoimalla. Varsinkin käyttä mällä Porvoon Energian hii lineutraalia sähköä voi säh köautoilija pitää itsensä ekoautoilijana. Sähköllä ajo on halvem paa kuin polttonesteillä ajo. Ladattavan henkilö auton, jonka kulutus on esimerkiksi 20 kWh/100 km, energiakustannus on noin 3 euroa/100 km, mi kä on noin neljäsosa vas taavan bensiinikäyttöisen henkilöauton energia kustannuksesta.
Sähköautoileva
TALOYHTIÖ Sähköautoilun yleistyessä yhä
useammassa taloyhtiössä keskustellaan latauspisteiden hankinnasta.
U TEKSTI: NITA TORNI
Useimmissa taloyhtiöissä on parkkipaikoilla jonkinlaista sähköinfraa, esimerkiksi lämmitystolpat, joista autoilija voi ottaa sähköä autonsa talviaikaiseen esilämmitykseen ajastimen avulla. Lämmitystolpasta on mahdollista ladata myös täyssähkö- tai hybridiautoa, mutta sitä ei suo sitella, koska tavallisia pistokkeita ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen te hoa vaativaan käyttöön. Perustolppien käyttämisestä tulee usein myös tasa-arvokysymys: ilman tolppakohtaista mittarointia taloyhtiö laskut taa autopaikoista huomioimatta sitä, minkä verran mistäkin tolpasta energiaa otetaan.
Lähde: Motiva
2/2021 Eko 19
