Miten opetan taitoja lapsille

Kiihdytetään taitojen oppimista – rakastutaan lajiin

Taidon oppimisen ja osaamisen kokemus on usein ikimuistoinen ilon hetki. Matkalla onnistumiseen valmentajalla on tärkeä rooli. Hyvä valmennus kiihdyttää ja suuntaa oppimista sekä auttaa oppimista haastavien tunteiden ja vaiheiden ylitse. Vaiva palkitaan ja hauskuus harrastuksessa sekä oppimisen himo kasvavat vauhdilla.

Jalkapallo vaatii lajina paljon taitoa laajasti ymmärrettynä. Oppimismatka alkeisvaiheesta taitajaksi on pitkä, vaativa ja paljon oppimisen ilon mahdollisuuksia tarjoava.

Taitojen kehittyminen ja taitorajoitteet ratkaisuissa tulevat esille pelissä ja antavat harjoittelulle lisää merkityksiä. Peleissä tulevat esille tekniset rajoitteet, urheilullisuuden rajoitteet, pelin ymmärryksen ja yhteispelin kehittymisen haasteet. Toisaalta hienoa on se, että olemassa oleva osaaminen näkyy ja kehitys palkitaan peleissä. Lapsuusvaiheessa perustekniikat saavat alkunsa ja niitä sitten hiotaan vuosien aikana korkeammalle ja korkeammalle tasolle erilaisia variaatioita ja yhdistelmiä tehden. Tässä jutussa on muutamia oppimisen pääteemoja ja näkökulmia taitojen oppimiseen etenkin perusteiden rakentamisen vaiheeseen. Lasten ja nuorten jalkapallossa on erittäin tärkeää huomioida monet keskeiset tekniikat.

Ihminen oppii yksilöllisesti eri aisteja ja oppimisen keinoja hyväksi käyttäen. Toisille voi ratkaisevana oppimisen sysäyksenä toimia hyvä malli ja joillekin lapsille on tärkeää kokeilla itse monta kertaa ja osa tarvitsee valmentajalta paljon tukea alkuun. Kaiken kaikkiaan on tärkeää käyttää monipuolisia opetuskeinoja sekä antaa lapselle aikaa kypsyä opeteltavana olevan taidon osaajaksi.

Kuva: SPL jalkapallotekniikat materiaali

1 2 3

Mukautumalla ja matkimalla -

uuden taidon oppiminen alkaa mielikuvasta!

Varhaisin lapsen oppimistapa on mukautuminen, jolloin lapsi liikkuu toisen mukana tai toisten liikuttamana. Jokainen meistä on saanut mm. ensimmäisiä kävelyoppejamme huomaamatta isän tai äidin tukiessa kädestä kävelyämme ja ihastellen kehittymisen intoa ja oppimista.

Matkiminen on yksi tehokas keino oppia liikunnallisia taitoja. Tällöin kuitenkin tarvitaan aina esimerkki tai malli, jotta lapsi voi jäljitellä liikettä.

→ Hyvä mielikuva käynnistää oppimisprosessin. Sitä kannattaa vahvistaa korostamalla liikkeen laatutekijöitä ja nimeämällä taitoa ja sen laadun elementtejä. Aivot työstävät mielikuvaa jopa lapsen nukkuessa. → Jalkapallossaharjoituksissa valmentajan on tärkeää varmistaa, että lapsen aivot saavat mielikuvat opeteltavista taidoista. On hyvä, että lapsi näkee mallia eri suunnista, eri nopeuksilla, valmentajalta ja pelikavereilta. → Moni saa itselleen innostavan mielikuvan esikuvapelaajilta. Nykyään myös mahtavilla hidastuskuvilla ja useilla toistoilla.

Havainnoiden ja monipuolisesti aistien

Lapset oppivat monipuolisten havaintojen avulla. Käytä tehtäviä ja harjoitteita, jotka aktivoivat monet aistialueet.

→ Eri aistien käyttäminen tehostaa oppimista. Esimerkiksi harhautuksessa tarvitaan näköaistia, jotta voi ajoittaa liikkeen ja nähdä palloa ja vastustajaa sekä erilaisia tiloja ja muita pelaajia. Lisäksi tuntoaisti korostuu, kun palloa käsitellään jalan eri osilla ja kehoa liikutetaan tilanteen mukaan, välillä rytmiä ja kosketusvoimakkuuksia ja -suuntia vaihdellen. Harjoittelun alkeisvaiheessa moni lapsi tarvitsee ihan jalan tietyn osan koskettamista vahvistamaan aistikokemusta (esimerkiksi ulkoterän koskettaminen) ja sanallista liikkeiden kuvailua sekä apua rytmittämiseen. → Aistien ylikuormittaminen on yksi hyvä tapa tehostaa prosessia. Futisleikit, joissa on monta harhauteltavaa ja pelaajia eri suunnista, vaatii paljon näköaistin monipuolista käyttämistä.

Yksi kiva hippa on sellainen, jossa pelaajat pitävät pallon yhdessä kädessä ja yrittävät pudottaa toistensa palloja. Hauska ja kehittävä harjoite sopii kivasti aikuisille ja lapsille. Todella monet aistit ovat käytössä ja katse on ylhäällä ja sivuilla (pää pyörii). Tämä sopii hyvin pallon esimerkiksi suojauksen verryttelyosuuteen, kun viritetään varsinaiseen lajitaitoharjoitukseen. Yrittäen ja kokeillen

Innostuessaan lapset toistavat jotain liikettä väsymättä. Yritysten ja kokeilujen kautta lapsi oppii hallitsemaan erilaisia taitoja. Omaehtoinen harjoittelu ja erilaiset liikuntaradat ja –tehtävät palvelevat tällaista lapsen tapaa oppia. → Anna aikaa kokeilla rauhassa ja korosta sitä, että kovalla kiireellä ei tarvitse oppia. Aluksi voi tehdä myös korostetun hitaasti. → Pidä keskittymistä ja toistomääriä korkeana sopivilla variaatioilla ja kehittelyillä. Valmistaudu myös auttamaan lapsia kädestä pitäen helpottamalla liikettä ja lisäämällä vaatimuksia asteittain. Kaikissa taidoissa on monia keinoja ohjata oikeaan suuntaan, helpottaa tai lisätä haastetta.

Yksi hyvä keino opetella kuljettamista, on laittaa lapset kuljettamaan viivaa pitkin. Harjoite vaatii kosketusta palloon tiheään tahtiin, nilkan sulavaa liikettä ja kuljetukseen sopivaa pystyasentoa.

→ Voit myös antaa tehtävän, jossa on määränpää. Lapsi tai lapset yhdessä etsivät keinot onnistua. – Esimerkiksi onnistuneet syötöt porttien läpi, onnistuneet syöttömäärät tietyssä rondossa, onnistuneet laukaukset alakulman sivuverkkoon suoraan syötöstä jne. Kannusta omaehtoiseen harjoitteluun ja anna tarvittavia haasteita, joista monet innostuvat lisää.

Oppiminen on tehokkainta, kun harjoitetaan ja opitaan tietoja ja taitoja oman rutiinitason ja vaikean tason rajapinnalla. Liian helppo harjoitus turhauttaa ja toisaalta liian vaikea ei anna mahdollisuuksia tuntea kehitystä ja näin oppiminen ei edisty.

4 5 6

Pelien ja leikkien tilanteita hyväksi käyttäen

Lapsi oppii liikunnallisia taitoja myös joutuessaan ratkaisemaan vaihtelevissa tilanteissa ongelmia itsenäisesti. Tilanteiden nopea tajuaminen ja omakohtaiset ratkaisut opettavat tuntemaan ja hallitsemaan omaa kehoa. Erilaiset pelit ja leikit saa usein muokattua siten, että niissä painottuvat opeteltavat lajitaidot ja lapsi saa hyvin paljon pelinomaisia toistoja luonnollisesti ja huomaamattaan.

→ Tiedostamattoman oppimisen painottaminen on tärkeää lasten valmennuksessa. Siitä huolimatta valmentajan on tärkeää luoda tietoisesti oppimisympäristöjä, joissa harjoiteltavat taidot kehittyvät ja lapset saavat runsaasti toistoa. Pelit ja leikit ovat tähän tarpeeseen loistavia.

Kisaillen

Lapselle kisailu on aina eräänlainen seikkailu. Oikein käytettynä kisailu lisää motivaatiota liikkua. Kisailuissa jokainen tekee parhaansa ja kehittää omaa osaamistaan toimiessaan oman osaamisen äärirajoilla. Liikunnallisten- ja lajitaitojen lisäksi kisailut ovat oiva kasvatuksellinen hetki valmentajalle opettaa lapsille rehtiä suhtautumista leikin sääntöihin, häviöön ja voittoon.

→ Käytä kisailuja mahdollisimman usein. Etenkin silloin, kun haluat tehostaa tekemisen meininkiä. → Varmista laadukas tekeminen ja esimerkiksi molempien jalkojen käyttö, joka on monessa mielessä tärkeää. Kisailut lisäävät harjoitteiden fyysistä vaikutusta, kun vauhti ja tehot kasvavat.

Kokeile myös erilaisia välineitä tehostamaan ja monipuolistamaan harjoittelua. Esim. isolla jumppapallolla ”töniminen” on kiva ja hyödyllinen suojausharjoittelussa.

Lapsi oppii…

Oivaltaen ja oppimaan oppien

Pyri valmentamaan asteittain enemmän ja enemmän niin, että lapsi itse oivaltaa ratkaisut ja oppii oppimaan. Kysyvän opetustavan avulla autat lapsia löytämään mm. taidon oppimisen oleelliset asiat, ymmärtämään asioiden välisiä yhteyksiä ja käyttämään aiemmin opittua apuna uuden taidon omaksumiseen. Kysyvää tyyliä voi käyttää pelin ymmärryksen ja yksittäisten tekniikoiden oppimisen vaiheissa.

Hyviä kysymyksiä ovat mm. seuraavat:

→ Mitä vaihtoehtoja sinulla on? Mitä taitoja tässä tarvitaan?- Pelitilanteen riskien ja mahdollisuuksien arviointia. → Miten taito kannattaa suorittaa? - Liikkeen ja specifin teknisen taidon kuvailua. → Mikä sinulla on tavoitteena? – Tavoitteen asettaminen lisää sisäistä motivaatiota ja auttaa arvioimaan ja suunnittelemaan oppimista. → Milloin on oikea aika? – Ajoituksiin liittyvät näkökulmat. → Missä on..?, Mitä huomioit? – Tilojen, vastustajien ja kanssapelaajien havainnointia..

Kysymysten määrää ja vaatimustasoa nostetaan lapsen kasvu ja lajikokemukset huomioiden. Pidä valmentajana maltti kysymysten määrässä ja harjoittele hyvien avoimien kysymysten tekoa. Ole myös tarkkana siinä, että et keskeytä liikaa harjoittelua, josta seuraa valtavasti seisoskelua

Valmentaja oppii…

Näillä ajatuksilla kohti kivoja oppimisen kokemuksia,

Marko Viitanen, Olympiakomitean lasten urheilun asiantuntija ja innokas valmennuksen oppija Valmentaminen on ”kokemusbisnes”. Oman toiminnan reflektointi eli saatujen kokemusten selvittäminen ja syvällisempi oppiminen vaatii pohdiskelua itsekseen ja muiden kanssa. Alla muutamia apukysymyksiä tähän teemaan:

- Miten varmistan hyvän mielikuvan opeteltavasta asiasta ja saan lapsen tarkkaavaiseksi sen äärelle? Miten hyödynnät lasten intoa oppia myös netin esimerkkien ja haasteiden kautta?

- Miten aktivoin lapsen erilaisia aisteja oppimisen tueksi? Mistä on erityisesti hyötyä?

- Miten helpotan, jos lapsi tarvitsee apua? Miten lisään haastetta?

- Millä harjoitteilla pidän kokeilemisen ja yrittämisen innon yllä?

- Mitkä pelit, leikit, kisailut ja apuvälineet voivat tukea oppimista?

- Miten aktivoin myös lapsen, kavereiden ja perheiden omatoimista tavoitteina olevien taitojen harjoittelua?

- Miten opetan pelaajan omaa ajattelua ja muita oppimisen taitoja kuten keskittymistä ja muita henkisiä valmiuksia, joista on valtavasti hyötyä elämässä muutenkin?

- Miten seuraan oppimisen laatutekijöiden ja innostuksen etenemistä? Ja miten monessa harjoituksessa toistan samaa, miten varioin ja milloin jätän taitoteeman hieman ”kypsymään” ja milloin taas palaan vahvistamaan oppimista?