Hyvinvointitaidot pelaajien kasvun tukena

Hyvinvointitaidot nuorten pelaajien kasvun tukena

Kuva: Mira Lönnqvist

KUVA: Mira Lönnqvist Meillä valmentajilla on jokaisen harjoituksen yhteydessä hyvät mahdollisuudet tukea pelaajien kokonaisvaltaista hyvinvointia. Etenkin lapsuus ja nuoruus ovat tärkeitä vaiheita mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä erilaisten hyvinvointitaitojen oppimiseen.

Keskeisiä hyvinvointitaitoja ovat esimerkiksi itsensä arvostaminen, tunne- ja vuorovaikutustaidot, myönteisyys, joustavuus sekä uskallus pyytää apua. Näiden taitojen oppiminen auttaa selviytymään vastoinkäymisistä, pärjäämään muutostilanteissa ja tulemaan paremmin toimeen itsensä ja muiden kanssa.

Hyvinvoinnin keskeiset ulottuvuudet

MIELI ry:n Nuori mieli urheilussa -hankkeessa (2020-2022) tuotamme valmentajille tietoa, koulutusta sekä konkreettisia työvälineitä, joita käyttämällä mielen hyvinvointia voi tukea jokapäiväisen valmennuksen yhteydessä. Valmentajan arjen näkökulmasta yhden käyttökelpoisen tarttumapinnan hyvinvointikysymyksiin tarjoaa mielestämme Martin Seligmanin PERMA-hyvinvointiteoria sekä siihen sisältyvät viisi osa-aluetta:

• myönteisyys (positive emotions) • läsnäolo ja uppoutuminen (engagement) • ihmissuhteet (relationships) • merkityksellisyys (meaning) • aikaansaaminen (accomplishment)

Myönteisyydessä on kyse taidosta pysähtyä onnellisten hetkien äärelle; taidosta tuntea ja osoittaa kiitollisuutta sekä vahvistaa myönteisiä tunteita.

Läsnäolossa ja uppoutumisessa

on keskeistä opetella keskittymään pitkäjänteiseen harjoitteluun, rauhoittamaan itsensä stressaavissa tilanteissa sekä elämään hetkessä. Mitä paremmin läsnäolon ja uppoutumisen taidot ovat hallussa, sitä useammin nuoret pelaajat pääsevät nauttimaan hyvinvointia ja merkityksellistä elämää tuottavasta flowtilasta.

Ihmissuhteissa on hyvinvointia tukevana tekijänä kyse esimerkiksi turvallisen aikuisen läsnäolosta sekä ryhmätyötaidoista, erilaisuuden arvostamisesta sekä tunne- ja vuorovaikutustaidoista. Merkityksellisyydessä on kyse siitä, että omalla toiminnalla on selkeä suunta. Merkitys on vahvasti läsnä nuoren pelaajan elämässä, kun hän pääsee hyödyntämään ja kehittämään omia ydinvahvuuksiaan ja vaikuttamaan omaan harjoitteluunsa. Merkityksen kautta saadaan myös voimaa jatkaa yrittämistä vaikeuksien keskellä sekä palaamaan takaiskujen jälkeen entistä vahvempana.

Aikaansaamisen kokemukset kasvattavat pelaajan pystyvyyden tunnetta, omanarvontuntoa sekä itsensä tärkeäksi kokemista. Luottamusta siihen, että tiukoistakin paikoista on mahdollista selvitä.

Turvallisen toimintaympäristön luominen on edellä kuvattujen PERMA:n osa-alueiden vahvistamisen lisäksi valmennuksen tärkeimpiä tehtäviä. Turvallinen toimintaympäristö tarkoittaa kiusaamisesta, häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä vapaata ympäristöä, joka muodostaa vakaan pohjan urheilijana ja ihmi-

Kuva: Mira Lönnqvist

senä kasvamiselle ja kehittymiselle.

Esimerkkitapaus: HJK T10 -joukkue

Hyvinvoinnin käsitteellisestä määrittelystä on vielä pitkä matka valmennuksen arkeen ja treenikentille. Miten lähteä liikkeelle nuorten pelaajien mielen hyvinvoinnin tukemisessa? Ohessa konkreettisena esimerkkinä valmentamani HJK T10 -joukkueen psyykkinen kausisuunnitelma, jossa yhdistyvät PERMA:n osa-alueet, turvallinen toimintaympäristö sekä seuran arvot.

Joukkueen psyykkisessä valmennuksessa lähdimme liikkeelle hyvinvointia tukevista perustaidoista, kuten ystävyys- ja ryhmätyötaidoista sekä tunnetaidoista. Myöhemmässä vaiheessa ajankohtaisiksi nousevat enemmän suorituskyvyn vahvistamiseen liittyvät tekijät, kuten optimaalisen vireystilan hakeminen kilpailutilanteissa.

Nuorten pelaajien mielen hyvinvoinnin tukemisessa voidaan lähteä liikkeelle myös pienin arkisin askelin. Usein riittää jo kiinnostus ja läsnäolo keskusteluhetkessä. Kysyminen ja asian puheeksi ottaminen viestivät välittämisestä ja luovat turvallisuutta. Kuulluksi tuleminen ja henkilökohtainen huomio ovat jo itsessään merkityksellisiä.

PERMA-hyvinvointiteorian osaalueiden sekä turvallisen toimintaympäristön yhdistelmä on yksi käyttökelpoinen tapa jäsentää nuoren pelaajan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Valmentajien on mahdollista hyödyntää jäsennystä osana kausisuunnittelua tai tsekkauslistana:

Teksti: Timo Räikkönen Asiantuntija, MIELI ry:n Nuori mieli urheilussa -hanke (mieli.fi/nuorimieliurheilussa) Valmentaja, HJK T10 Akatemia • Onko pelaajillani turvallinen treeniympäristö? Tietävätkö he, millaista käytöstä ja toisten huomioimista heiltä odotetaan? • Olenko turvallinen aikuinen, jonka luokse on helppo tulla keskustelemaan ja jakamaan huolia? Osaavatko pelaajani toimia yhdessä ryhmänä, erilaisuutta ymmärtäen ja arvostaen? • Vahvistanko pelaajieni aikaansaamisen kokemuksia ja pystyvyyden tunnetta myönteisellä palautteella, tuella ja kannustuksella? • Pääsevätkö pelaajani nauttimaan harjoituksissa riittävästi virtaavasta flow-tilasta ja optimaalisista oppimisen kokemuksista? Edesautanko harjoitteluun uppoutumista hyvin suunnitelluilla harjoitteilla sekä välttämällä turhia pysäytyksiä? • Osoitanko pelaajilleni riittävästi arvostusta ja kiitollisuutta yhteisestä toiminnasta? Osaammeko yhdessä tehdä näkyväksi onnistumisia sekä vahvistaa myönteistä ajattelua ja itsemyötätuntoa? • Onko pelaajillani selvä ymmärrys yhteisistä tavoitteistamme? Pääsevätkö he hyödyntämään riittävästi ydinvahvuuksiaan sekä osallistumaan heitä koskeviin päätöksiin?

Lisälukemista: Avola, Pauliina & Viivi Pentikäinen (2019): Kukoistava kasvatus – Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. Rantanen, Joonas (2021): Jalkapallovalmentajien tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä opetustavat. Seligman, Martin (2011): Flourish – A Visionary New Understanding of Happiness and Well-being.