Issuu

7 LUKA USKALTAA YRITTÄÄ

18 TOIVEITA TULEVALLE VALTUUSTOLLE

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

Keski-Suomen

Yrittäjäsanomat

KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI

nro 2 2021

WWW.YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI PETTERI KIVIMÄKI

SAARIJÄRVEN VEIJARIT Sami ja Elina Krookin neljäs kesä Puuhapuisto Veijarin yrittäjinä on käynnistynyt. Puisto on puunattu huippukuntoon ja kävijöille on keksitty uutta koettavaa. Odotukset ovat viime kesän tapaan kovat. Jatkossa on tarkoitus löytää puistolle ympärivuotista käyttöä. Sivut 4–6

PAREMPIA KOKOUKSIA JA RENTOUTTAVIA HETKIÄ Scandic Laajavuoressa järjestät paremmat kokoukset, juhlat ja tilaisuudet jylhien maisemien ympäröimänä, ja nautit vapaa-ajastasi rentouttavan hemmottelun tai virkistävien aktiviteettien parissa. Valitse se mitä tarvitset kylpylän poreista ja saunoista, hieronnoista ja hemmotteluhoidosta, tai keilaamisesta ja kuntoilusta. Kaiken kruunaa tietysti herkullinen ravintolaruoka. Turvallisesti tervetuloa!

Laajavuorentie 30, 40740 Jyväskylä p. +358 300 870 883 (Puhelun hinta 0,26 €/min + pvm/mpm), sales.finland@scandichotels.com

LAAJAVUORI

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 38

Maistuisiko 5 % säästö ruokaostoksista? Yrittäjävetoiset K-kauppiasjäsenemme tarjoavat edun Keski-Suomen Yrittäjien jäsenille. Edun saat näyttämällä Yrittäjien jäsenkorttia kassalla, alennukset vaihtelevat toimipaikoittain ja tuotteittain 0–10 %, tarkka listaus mukana olevista kaupoista ja eduista Keski-Suomen Yrittäjien nettisivuilla: alueelliset jäsenedut. K-MARKET: Jyväskylä: Ainola, Aittorinne, Halssila, Jyskä, Kangaslampi, Kekkolantie, Kinkomaa, Kotiväylä, Kuokkalanpelto, Lohikoski, Schaumanin puistotie, Vaajakoski, Äijälä | Kannonkoski: Kannontori | Konnevesi | Viitasaari: Koulumäki | Hankasalmi: Kuha | Karstula: Mansikka | Saarijärvi | Tikkakoski: Tikkari | Laukaa: Vihtori | Jämsä: Jämsä, Kaipola | Jämsänkoski: Vilja

GRADIASTA UUTTA OSAAMISTA JA VARMUUTTA TULEVAAN Kilpailijoista erottuminen edellyttää alan viimeisintä osaamista ja jatkuvaa panostusta siihen. Gradiasta löydät lyhyet täsmäkoulutukset sekä laajemmat tutkinnot ja tutkinnon osat. Opintojen käytännönläheiset kehittämistehtävät palvelevat niin opiskelijaa kuin työyhteisöä. Kun osaaminen ratkaisee, ota rohkeasti yhteyttä meihin! Gradia Työelämä- ja yrityspalvelut puh. 040 341 5056, yrityksille@gradia.fi Lue lisää

gradia.fi/yrityksille

INTERSPORT: Jyväskylä: Tourula Astetta enemmän

FORD HYBRID

FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km

UUSI FORD TRANSIT CUSTOM VAN LADATTAVA HYBRIDI*

Ainutlaatuinen ladattava hybridi, jonka kuormatila ja kantavuus vastaavat vaativiinkin kuljetushaasteisiin. Sähkömoottorin akusto ladataan latauspisteestä tai ajon aikana 1.0 EcoBoost -bensiinimoottorin avulla. Voidaan ajaa jopa 56 km puhtaasti sähköllä, ja jopa 500 km EcoBoost-bensiinimoottorin avustuksella.

ford.kayttoauto.fi

*Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto 2020 (IVOTY) -voittaja.

Leipomonkuja 7, Jyväskylä, 014–3314 620 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosamyynti I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI

TRANSIT KESKUS

Ford Transit Custom Van ladattava hybridi alk. 49.359,16 € CO2-päästöillä 70 g/km, sis. toimituskulut 600 €. Ladattavan hybridin CO2-päästöt 70 g/km ja EU-keskikulutus 3,1 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

39 • KESKISUOMALAINEN

2 • 2021

Juttuvinkit: ksy@yrittajat.fi

facebook.com/keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/keskisuomenyrittajat

yrittajat.fi/keskisuomi

Yrittäjien luottamus YEL-järjestelmään horjuu

Naisten määrä pörssiyhtiöiden johdossa kasvanut

Vain runsas kolmannes kertoo luottavansa yrittäjien eläkejärjestelmään, Yrittäjägallup kertoo. Epäluottamusta kokevat erityisesti nuoret ja pienituloiset yrittäjät. ”Tämä on vakava asia, koska luottamus eläkejärjestelmään on osa ihmisen perusturvaa”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. https://bit.ly/3xBnws3

Vuonna 2020 naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä ylitti ensi kertaa 30 prosentin rajan. Naisten osuus hallitusten jäsenistä on korkein suurissa pörssiyhtiöissä (34 prosenttia). Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin Naiset pörssiyhtiöiden johdossa -katsauksesta. https://bit.ly/3iV42pK

PÄÄKIRJOITUS

Uutta kuntaa kohti

eski-Suomessa on kuntavaaleissa ehdolla 390 yrittäjää. Se on ilahduttava määrä. Yrittäjillä on erityisosaamista kakun kasvattamisesta ja kustannustehokkaista tavoista toimia. Elinvoimakysymykset noussevat seuraavalla valtuustokaudella keskusteluun ja päätöksentekoon ennennäkemättömällä tavalla. Sote-uudistus nimittäin etenee. Uudistus vie toteutuessaan sote-palvelut sekä palo- ja pelastustoimen 21 hyvinvointialueelle. Kuntien sote-menot ovat tällä hetkellä noin puolet niiden kustannuksista. Muutos on valtava. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta. Tämä tarkoittaa verotuksen painopisteen siirtymistä kuntaverosta valtionveroon. Kuntaveroprosentit tulevat pienenemään reippaasti. Kunnat eivät pysty rahoittamaan jäljelle jääviä tehtäviään tulevalla kuntaverolla. Valtionosuuksien merkitys kasvaa, samoin kiinteistöveron. Työllisyyspalveluita toisaalta kaavaillaan siirrettäviksi kunnille, mikä tuo työllisyyskysymykset uudella tavalla mukaan kuntien päätöksentekoon. Sote-uudistus muuttaa palveluiden järjestämistä ja tuotantoa. Yritykset täytyy pitää mukana. Uudistuksella ja paikallisella elinvoimalla on kohtalonyhteys: 800 alan yrityksellä

Keski-Suomessa ja niiden 3 000 työntekijällä on merkitystä. Hyvinvointialue järjestäjänä ja julkinen sektori sekä yritykset tuottajina mahdollistaa alan yritysten toiminnan myös jatkossa. Tuotannon siirtyminen kokonaan julkisiin käsiin kuihduttaisi yritykset ja johtaisi arvaamattomiin seurauksiin. Koronakriisinkin torjunnassa julkisen ja yksityisen tuotannon yhteistyö on ollut välttämätöntä. Elinvoiman määrittelylle kunnissa aukeaa uudenlainen tilaisuus. Kuinka tärkeänä pidetään yrityksiä, joiden toiminnasta verotulot kertyvät? Yritykset ovat myös osa viihtyisää elinympäristöä ja kunnan veto- sekä pitovoimaa. Itse kannan huolta kuntien yrityspalvelujen jatkosta. Ne maksavat jonkin verran, mutta ovat samalla investointi veropotin kasvuun. Pienet yritykset tarvitsevat kunnissa tahon, jonka kanssa sparrailla omia suunnitelmiaan ja saada helposti yhteyden kehittämiseen sekä kasvuun liittyen. Lisäksi tarvitsemme Keski-Suomessa organisaatioita, jotka pystyvät toteuttamaan EU-hankkeita myös tulevaisuudessa. Muutoin valtava määrä meille kuuluvaa EU-rahaa jää käyttämättä ja annamme turhaan kilpailuetua muille maakunnille.

SANNA-MARI JYRÄKOSKI Toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi @JyrakoskiSanna

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Miriam’s laajentaa Miriam’s laajentaa toimitilojaan Jyväskylän Torikulmassa. Remontin valmistuttua kahvilan sisätiloissa on 138 asiakaspaikkaa, uusi valmistuskeittiö ja kabinetti. Sivut 8—9

Kalastuselämyksiä JAMKin asiantuntija ja yrittäjä Antero ”Andy” Kivelä näkee, että matkailukalastuksen tuotteistaminen on Keski-Suomessa vielä alkutekijöissään. Sivut 12—13

Maalaishotelli Morva palailee kesän myötä arkeen Maalaishotelli Morva on muiden alan yritysten tapaan kärsinyt koronarajoituksista, mutta kesän myötä tulevaisuus näyttää taas valoisalta. Jämsäläisen Jaakkolan tilan vanha isäntä Leo Värelä perusti yrityksen 1990-luvun lopulla. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2019 ja nykyään yrittäjänä jatkaa tytär Teija Värelä. Sivut 20—21

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 40

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

41 • KESKISUOMALAINEN

Veijarissa on tekemisen meininki Puuhapuisto Veijarin yrittäjät Elina ja Sami Krook ovat valmiina neljänteen kesäsesonkiinsa. Saarijärvellä sijaitseva puisto on remontoitu huippukuntoon ja uusia elämyksiä syntyy joka vuosi. TEKSTI: PASI RAHIKAINEN KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI

Lapsuuden unelmasta se lähti. Elina Krook oli ajanut taksia Jyväskylässä 19-vuotiaasta alkaen ja sukupolvenvaihdoksen myötä hän oli ottanut vetovastuun isänsä taksiyrityksestä. Nyt jo 12-vuotiaaksi varttuneen tyttären syntymän jälkeen hän päätti, että oli tullut aika toteuttaa nuoruuden haaveet. – Menin Saarijärvelle Poken Tarvaalaan opiskelemaan eläintenhoitoa ja sitä kautta pääsin töihin Puuhapuisto Veijariin. Olin kuusi kesää eläintenhoitajana puistossa, ja osa puiston eläimistä asui talviajat kotonani, Elina Krook kertoo. Veijarin edelliset yrittäjät olivat jäämässä eläkkeelle ja he etsivät yritykselleen ostajaa. Krook tunsi eläimet hyvin ja hänestä tuntui hirveältä ajatus, että toiminnalle ei löytyisi jatkajaa. Yrittäjäpolvenvaihdoksen suunnitteluun meni pari vuotta. Kun myös Elina Krookin aviomies Sami Krook luopui omista taksiluvistaan, pariskunta oli valmis uuteen alkuun. – Puuhapuiston yrittäjyys vaatii molempien täyden työpanoksen. Nyt käynnissä on neljäs kesäkautemme Veijarissa, ja tulevaisuus näyttää hyvältä, yrittäjät sanovat.

Remonttikohteita on riittänyt

Elina ja Sami Krookin kiireinen kesäsesonki on vauhdissa. Yrittäjien arki helpottui tämän vuoden alussa, kun he muuttivat Jyväskylästä Puuhapuisto Veijariin asumaan.

Uudet yrittäjät pistivät heti tuulemaan. Puuhapuiston tarjontaa on kehitetty joka vuosi ja vieraiden iloksi on syntynyt uusia aktiviteetteja. Tämän vuoden uutuuksia ovat muun muassa puukiipeilyrata ja uudistettu pyöräilykenttä. – Puusta puuhun kulkeva siltarata on turvallinen, joten se sopii myös perheen pienimmille. Reitti kulkee niin matalalla, että valjaita ei tarvita. Kivituhkalla päällystetylle pyöräilykentälle on rakennettu maltillisia hyppyreitä, Krookit kertovat. Uutuus on myös puuhapuiston maskotti, Veijari, joka kiertää alueella koko kesän puiston pienten vieraiden ilona. Veijari-maskotin suunnitteli jyväskyläläinen mainostoimisto. Puuhapuisto on perustettu vuonna 1988. Monet rakennukset ovat peräisin tuolta ajalta, joten remontoitavia kohteita on riittänyt. Puiston yleisilme onkin kohentunut huimasti. Iso remontti-

NUMEROT

hehtaaria tilaa

kesätyöntekijää

13 000 kävijää kesässä

150 eläinyksilöä

kohde on ollut puiston keskellä sijaitseva omakotitalo ja nyt se alkaa olla asuttavassa kunnossa. – Muutimme Jyväskylästä Saarijärvelle tämän vuoden alussa. Oli iso helpotus, kun päivittäinen liikkuminen kaupunkien välillä jäi pois. Kevään ajan olemme asuneet puiston naapurissa, mutta pian pääsemme asettumaan omaan remontoituun taloomme, Elina Krook sanoo.

Kohti ympärivuotista toimintaa Puuhapuisto Veijari on pieni perheyritys, joka työllistää vakituisesti vain yrittäjäpariskunnan. Kesäkaudella väkimäärä moninkertaistuu. Myös kausityöntekijät vaalivat perheyrityksen hyvää henkeä. – Puisto on auki seitsemänä päivänä viikossa. Työvuorojen ja vapaapäivien vuoksi työvoimaa on oltava paljon. Tänäkin kesänä meillä on töissä 25–30 ihmistä, joten olemme Saarijärven suurin kesätyöllistäjä. Ikähaitari ulottuu reiluun kuuteenkymppiin, mutta painottuu nuorempaan päähän. Suurin osa työntekijöistä on Saarijärveltä, mutta on meillä ihmisiä myös Kannonkoskelta ja Jyväskylästä, Sami Krook toteaa. Puuhapuisto on auki koulujen lomakauden ajan eli tänä vuonna 7.6.–10.8. Kesälomien päätyttyä puisto pitää ovensa auki vielä loput elokuun lauantait. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA uu

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 42

Puuhapuisto Veijarin tärkein kohderyhmä ovat alakouluikäiset ja sitä nuoremmat lapset, mutta nähtävää ja koettavaa riittää vanhemmillekin. Puiston alueella on tilaa kymmenen hehtaaria. JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA uu

Ennen varsinaisia avajaisia puisto oli parin viikon ajan auki etukäteen sisäänpääsyn varanneille ryhmille. Ryhmillä ei ole kovin suurta taloudellista merkitystä, mutta ne antavat mahdollisuuden puiston koeajoon ennen sesongin käynnistymistä. Yrittäjät kuitenkin suunnittelevat ryhmätoiminnan laajentamista myös syyskaudelle. – Suurin haaste tällä alalla on kausiluontoisuus. Mietimme jatkuvasti sitä, kuinka toimintaa saisi ympärivuotiseksi. Parin vuoden ajan muutamat eläimet ovat viettäneet talvensakin puistossa, joten sille pohjalle voi jatkossa syntyä toimintaa, Elina Krook pohtii. Talven hiljaiseloon löytyi yksi ratkaisu pari vuotta sitten. Krookit ovat kahden talven ajan pyörittäneet kaupungin omistaman laskettelukeskuksen, Paavonrinteiden, rinnekahvilaa. Rinnekahvilalla on kuitenkin sama ongelma kuin puuhapuistollakin: kannattavuus riippuu pitkälti säästä.

Eläinten ympärille uutta toimintaa Puuhapuisto Veijari tunnetaan eläimistään. Altaissa on suomalaisia kalalajeja ja akvaarioissa vähän eksoottisempia. Kotieläinpihalla on lampaita, vuohia, villasikoja, poneja, aaseja, alpakoita ja paljon muita. Lisäksi puistosta löytyy monenlaisia lintuja, jyrsijöitä ja matelijoita. – Kesän uutuuksia ovat aikataulutetut eläinten esittelyt. Eläintenhoitaja kertoo eri eläimistä ja vieraat pääsevät esittämään kysymyksiä sekä mahdollisesti koskettamaan eläimiä, Elina Krook kertoo.

– Eläimiä voi päästä ruokkimaan ja hoitamaan eläinkerhoissamme. Kerhoja on 6–9-vuotiaille sekä yli 10-vuotiaille. Kerhot kokontuvat kesäiltaisin. Kerhojen määrää ja kokoa on rajoitettu, jotta eläimet eivät stressaannu. Eläimet ovat tottuneet ihmisiin, mutta nekin kaipaavat omaa rauhaa. Eläinten hyvinvointi on meille ykkösasia, hän jatkaa.

Kävijöitä myös Keski-Suomen ulkopuolelta Veijari on lapsiperheiden suosiossa ja puiston puuhat on suunniteltu ennen kaikkea ala-asteikäisille ja sitä nuorem-

mille. Puistossa käy noin 13 000 vierasta vuosittain. Kausikorttilaisia on paljon, mikä kertoo saarijärveläisten sitoutumisesta puistoon. Isoin kävijäpotentiaali löytyy tietysti Jyväskylästä, mutta myös koko KeskiSuomesta. – Viime kesänä kävijöitä tuli paljon myös Pohjanmaan suunnalta ja itse asiassa kaikkialta maasta. Toivottavasti puskaradio on levittänyt hyvää sanomaa ja kotimaan matkailun suosio jatkuu myös tulevaisuudessa. – Tämä on ulkoilmapaikka ja luonto on lähellä. Alue on niin suuri, että isokin

väkimäärä hajaantuu tänne, eikä ruuhkia juurikaan synny. Itsellämme on vahva usko tulevaan, yrittäjät sanovat. n

Puuhapuisto Veijari Kotipaikka: Saarijärvi Perustamisvuosi: 1988 (Saarijärven Vesieläinpuisto) Perustaja: Saarijärven kaupunki Toimiala: Huvi-, teema- ja elämyspuisto Liikevaihto: 370 000 e Toimitusjohtaja: Elina Krook

Elämyspaketteja ja yritysyhteistyötä Puuhapuisto Veijarin yrittäjät Elina ja Sami Krook odottavat kesää 2021 innolla. Koronavuosi 2020 oli Veijarille hyvä, koska ihmiset matkailivat kotimaassa ja etsivät pienempiä ulkoilmakohteita. Reilun kolmen yrittäjävuotensa aikana Krookit ovat määrätietoisesti kehittäneet puuhapuiston toimintaa. Yksi keino on osallistua aktiivisesti matkailualan kehittämishankkeisiin. Veijari on mukana muun muassa Visit Jyväskylän ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttamassa Matkailun vastuullisuus näkyväksi Keski-Suomessa -hankkeessa.

Toinen käynnissä oleva ponnistus on saarijärveläinen Hyvinvointimatkailua yhteistyöllä (HYMY) -yritysryhmähanke. Sillä kehitetään hyvinvointi- ja matkailualan yritysten yhteismarkkinointia ja näkyvyyttä. — HYMY-hanke on hyvä esimerkki alueen yritysten lisääntyvästä yhteistyöstä. Emme voi jäädä junnaamaan paikallemme ja yhdessä voimme saavuttaa enemmän, Elina Krook sanoo.

Lisäarvoa elämyspaketeilla Puuhapuiston uusia tuotteita ovat elämyspaketit. Tarjolla on esimerkiksi alpak-

kaelämys, jossa eläimeen pääsee tutustumaan yhteisellä metsäkävelyllä. — Elämyspaketit on suunnattu erityisesti lapsille ja perheille, mutta niitä voidaan räätälöidä vaikka osaksi yritysten työhyvinvointitoimintaa. Elämyspakettiin on mahdollista liittää esimerkiksi yhteistyöyrittäjän tuottama metsäretki tai laiturijooga. Meillä voi myös yöpyä puiden väliin ilmaan viritetyissä teltoissa, Elina Krook kertoo. — Lisää ideoita on suunnitteilla. Joku järki täytyy kuitenkin säilyttää, ettei rönsyillä yritystoiminnassa ihan joka suuntaan, hän jatkaa. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

43 • KESKISUOMALAINEN

Uskalla yrittää -kilpailussa pääpalkinto Jyväskylään PAULA OJANSUU

TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ

Jyväskylän Mankolan yhtenäiskoulun yhdeksännen luokan oppilas Luka Väisänen on voittanut pääpalkinnon valtakunnallisessa nuorten Uskalla yrittää -yrittäjyyskilpailussa. Väisänen nappasi voiton perusasteen ja toisen asteen kilpailukategoriassa DiscRelease NY yrityksellään, joka myy ja ostaa verkossa käytettyjä frisbeegolfkiekkoja. Pääpalkintona oli kutsu Euroopan mestaruuskilpailuun Liettuaan heinäkuussa sekä tuhannen euron rahapalkinto. – Voittajayrityksellä on valmis liiketoiminta sekä vahva markkinoinnillinen ja myynnillinen ote yrittäjyyteen ja yrityksen toimintaan. Yritys on myös hyödyntänyt sosiaalista mediaa ja luonut jo vahvan verkoston yritystoiminnan tueksi, kuvaa Uskalla yrittää -kilpailun tuomaristo voittajayritystä.

Kiertotalouden näkökulma huomioitu Tuomariston mukaan yrityksen ideassa on huomioitu kiertotalousnäkökulma, joka samalla mahdollistaa uusia lajista kiinnostuneita lajin pariin. – Liikeidea on todella oivaltava, liiketoiminta on rakennettu ammattimaisesti ja asiakkaan ostopolku on hyvin mietitty. Tällä yrityksellä on mahdollisuus kestävälle liiketoiminnalle myös tulevaisuudessa, tuomariston perustelut jatkuvat. Uskalla Yrittää on valtakunnallinen

Nuorten Uskalla Yrittää -kilpailun pääpalkinnot jaettiin huhtikuussa virtuaalisessa finaalitapahtumassa. Luka Väisänen tuulettaa voittoaan.

nuorten yrittäjyyskilpailu, johon osallistui 62 lasten ja nuorten perustamaa yritystä. Huhtikuussa järjestettyyn virtuaaliseen finaalitapahtumaan edustajat seuloutuivat yhdeksän alueellisen semifinaalin kautta. Korkea-asteen pääpalkinnon voitti Get Lost Adventure JA Helsingin Humak-ammattikorkeakoulusta. Get Lost Adventure JA toimii Helsingissä sekä Ylläksellä ja tarjoaa bikepacking-työpajo-

ja, Skin-based- hiihtoseikkailuja ja kiipeilyä ulkona. Voittajat edustavat Suomea kesällä 2021 European Company of the Year -kilpailussa 39 maan joukossa. Parhaan virtuaalisen messuständin palkinnon sai jämsäläinen Puruset NY Jämsän kristillisestä kansanopistosta. Puruset NY houkutelee ostamaan ekologisen, kotimaisella käsityöllä valmistetun puurusetin. Puruset NY sai myös par-

UUSI, TÄYSSÄHKÖINEN LEXUS UX 300e

VALMIINA SEIKKAILUUN LEXUS ELECTRIFIED – AISTI JOKAINEN HETKI Ensimmäinen täyssähköautomme on täällä. Täydelliseksi hiottu UX 300e -crossover etenee päästöttömästi ja korvia hyväilevän hiljaisesti niin kaupungissa kuin maanteillä. Hienostuneeseen ajonautintoon yhdistyvät UX-mallille ominaiset, uljaat elementit: etusäleikkö, urheilullinen siluetti ja 17” kevytmetallivanteet. Edistyneen sähkömoottorin teho tarjoilee kepeän 7,5 sekunnin kiihtyvyyden nopeusvälillä 0–100 km/h. Myönnämme mallille 10 vuoden tai miljoonan kilometrin akkuturvan. Tutustu malliin ja varaa koeajo: lexus.fi

Alk. 52 251 €

sis. toimituskulut 600 €

Vapaa autoetu 650 €/kk, käyttöetu 605 €/kk Lexus Yksityisleasing alk. 669 €/kk*

LEXUS JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 5, Jyväskylä 010 522 8300 Avoinna ma–pe 9–17 Lexus UX 300e CO2 0 g/km (WLTP). *UX 300e Comfort 52 251,06 € (sis. toimituskulut 600 €). Yksityisleasing alkaen 669 €/kk sisältäen valtion täyssähköauton hankintatuen. Ilman hankintatukea 728 €/kk. Sopimusaika 36 kuukautta/30 000 km. Ei käsirahaa. Sopimukseen sisältyy sovittu ajokilometrimäärä ja huolto-ohjelman mukaiset määräaikaishuollot, normaalista kulumisesta aiheutuneet tekniset korjaukset, sijaisauto huollon ajaksi, talvirenkaat ja normaalista kulumisesta aiheutuneet renkaiden uusimiset sekä renkaiden kausivaihtotyöt. Sopimus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. Lexus Yksityisleasingin rahoittajana toimii Toyota Finance Finland Oy.

haan myyntitiimin sekä parhaan tuotteen palkinnot. NY on lyhenne sanoista Nuori Yrittäjyys. Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa perustetaan lukuvuoden, lukukauden tai kalenterivuoden ajaksi oikealla rahalla toimiva NY-yritys. Ohjelman aikana käydään läpi yrityksen kaikki vaiheet perustamisesta yrityksen lopettamiseen. Lyhenne JA puolestaan tulee sanoista Junior Achievement. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 44

10-vuotias on kasvuiässä Kahvila Miriam’sin yrittäjä Miriam Laitinen uskoo, että kahvilat, ravintolat ja elämyksellisyys luovat tulevaisuudessa Jyväskylän ydinkeskustan vetovoiman. TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ

Vuodesta 2013 Jyväskylän Torikulmassa toiminut kahvila Miriam’s on kevään aikana laajentanut toimitilojaan. Uudet tilat avataan kesän aikana, minkä jälkeen yrityksen käytössä on yli kolme kertaa enemmän tilaa kuin aikaisemmin. – Meillä oli mahdollisuus lähteä laajentamaan viereisten liiketilojen vapauduttua. Alkujaan meillä oli Torikulmassa 49 asiakaspaikkaa, remontin valmistuttua 138, kertoo yrittäjä Miriam Laitinen, 29. Torikulman sisätilojen lisäksi asiakaspaikkoja on kesäisin terassilla, joka toimii osin Kauppalaispihan puolella. Laajennuksen yhteydessä uudistetaan myös Torikulman läpikulkukäytävää, jonka molemmin puolin Miriam’s toimii uudistuksen jälkeen. – Saamme uusien tilojen myötä myös suuremman valmistuskeittiön ja kymmenen hengen kabinetin pieniä kokouksia varten. Kaikkiaan lisätilaa tulee yli 350 neliötä. Laitinen uskoo Jyväskylän keskustan vetovoimaan, vaikka monet erikoisliikkeet ovat joutuneet siirtymään muualle. Keskustan houkuttelevuutta lisäävät tulevaisuudessa kahvila- ja ravintolakulttuuri sekä elämyksiin liittyvät palvelut.

Perheyritys kasvaa harkituin askelein Miriam’s on perheyritys, jonka osakkaita ovat Miriam Laitisen lisäksi hänen aviomiehensä Henri Laitinen sekä Miriamin vanhemmat. Miriamin sisko Maria

Luukkonen työskentelee kahvilapäällikkönä. Laitinen perusti yrityksen alkujaan veljensä Samuel Hienosen kanssa vuonna 2011 nimellä Kanaemon Keittiö Oy. Vuonna 2016 nimi vaihtui Miriam’s Oy:ksi. – Alkuvaiheessa yrityksen tärkeä tukijalka oli lounaiden valmistaminen päiväkoti Lammastarhaan. Samuel on siirtynyt jo muihin tehtäviin, mutta on edelleen tukena yrityksen markkinoinnissa ja talousasioissa, Laitinen kertoo. Miriam Laitinen kertoo, että haave omasta kahvilasta sai alkunsa jo teinivuosina. – Innostuin leipomisesta ja ruoanlaitosta 13-vuotiaana, kun muu perhe lähti Australiaan ja jäin isoveljeni kanssa kotiin kahdestaan. Ulkomaanmatkoilla kiertelin kahviloita ja haaveilin omasta kahvilasta, hän muistelee. Haaveena tosin oli vain pieni, tunnelmallinen kahvila, jossa voisi työllistää itsensä. Kymmenen yrittäjävuoden jälkeen Miriam’s työllistää noin 25 työntekijää. – Meillä työskentelee muun muassa opiskelijoita, jotka haluavat lisätienestejä. Monet ammattiin valmistuneetkin suosivat tänä päivänä osa-aikaista työskentelyä, Laitinen kertoo. Yrityksen toiminta ei rajoitu vain Torikulman kahvilaan ja valmistuskeittiöön, vaan liiketoiminta on laajentunut vuosien varrella. Yrityksellä on valmistuskeittiöt Tellervonkadulla ja Sammonkadulla ja se vastaa VTT:n lounasravintolan toiminnasta. Keväällä aikana Miriam’s aloitti yhteistyön Palokan Citymarketin kanssa shop

Take away -myynti ja verkkokauppa ovat paikanneet koronapandemian pahimpien aikojen myynnin pudotusta.

”Miriam’s Kahvila on toiminut Jyväskylän Torikulman tiloissa vuodesta 2013 lähtien. Laajennuksen jälkeen sisätiloissa on 138 asiakaspaikkaa, uusi valmistuskeittiö ja kabinetti kokouksia varten”, kertoo Miriam Laitinen.

in shop -periaatteella. – Meillä on Citymarketissa oma hylly, johon toimitamme kakkuja ja salaatteja. Tämänkaltainen yhteistyö vähittäiskaupan kanssa todennäköisesti lisääntyy lähiaikoina.

Korona-aika sai ideoimaan uutta Koronapandemia sekoitti myös Laitisen suunnitelmat yrityksen kehittämisestä. Syksyllä 2019 Miriam’s aloitti yhteistyön Ravintola Figaron kanssa Nikolainkulman juhla- ja kokouspalvelujen järjestämisestä. – Vuoden 2020 pari ensimmäistä kuukautta olivat hiljaisia, kuten alkuvuosi yleensä, mutta sitten alkoivat koronarajoitukset. Nikolainkulmassa on korona-aikana järjestetty lähinnä vain pieniä perhejuhlia. Nyt odotammekin, että pääsemme täysipainoisesti kehittämään sen toimintaa, Laitinen kertoo. Laitisen mukaan Nikolainkulman tilat – Nikolainsali, Vihreä salonki ja Jääkärikabinetti – taipuvat monenlaisiin tarkoituksiin. Yritykset voivat järjestää 1800-luvun lopulla valmistuneessa rakennuksessa kokouksia ja koulutuksia, yksityisasiakkaat puolestaan erilaisia perhejuhlia. – Pystymme yhdessä Figaron kanssa

”Olemme kehittäneet nou topistetoimituksen, jossa jakeluautomme kiertää Jyväskylässä aikataulun mukaan ja toimittaa verk kokaupasta tilatut tuot teet asiakkaille.” järjestämään monipuoliset juhla- ja kokouspalvelut tarjoiluineen. Esimerkiksi Nikolainsalissa on pöytäpaikkoja 90 henkilölle, joten tilaa on isommallekin porukalle. Koronarajoitusten vapautumista odottaa niin ikään VTT:n tiloissa sijaitseva ravintola Koivuranta, jonka toiminta siirtyi Miriam’sin vastuulle syksyllä 2020. – Suuri osa VTT:n henkilöstöstä on ollut etätöissä, joten ravintolapalvelujen tarve on ollut vähäinen. Ajatuksena on koronarajoitusten jälkeen markkinoida Koivurannan lounaspöytää myös VTT:n organisaation ulkopuolisille asiakkaille. Laitinen uskoo, että koronarajoitusten purkaminen saa ihmiset liikkeelle. Siitä saatiin viitteitä viime kesänä, kun viruksen leviäminen hellitti hetkeksi: heinäkuun myynti oli ennätystasolla.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

45 • KESKISUOMALAINEN

LYHYESTI Sulkemis korvauksen haku käynnissä TEKSTI: PAULI REINIKAINEN, SY

Korona-ajan 20 prosentin liikevaihdon pudotusta yritys on paikannut lisäämällä take away -myyntiä ja kehittämällä uusia myyntikonsepteja muun muassa Business Finlandin tuen avulla. Uutena konseptina on Cloud Bakery eli ”pilvileipomo”, josta asiakas voi tilata haluamansa tuotteet ja valita haluamansa toimitustavan tuotteelle. – Olemme kehittäneet esimerkiksi noutopistetoimituksen, jossa jakeluautomme, Cloud Bakery Van, kiertää Jyväskylässä aikataulun mukaan ja toimittaa verkkokaupasta tilatut tuotteet asiakkaille. Verkkokaupan myynti onkin koronapandemian aikana moninkertaistunut. n

Miriam´s Oy Yhtiön kotipaikka: Jyväskylä Perustamisvuosi: 2011 nimellä Kanaemon Keittiö Oy, vuodesta 2016 lähtien Miriam’s Oy Perustajat: Miriam Laitinen ja Samuel Hienonen Toimiala: Kahvila-, konditoria- ja ravintolapalvelut Liikevaihto: n. 1,0 Me v. 2020 Toimitusjohtaja: Miriam Laitinen

Oikea uravalinta Miriam Laitinen perusti yrityksensä 19-vuotiaana heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Vielä lukiossa hän pohti, pitäisikö lähteä jatkamaan opintoja yliopistoon. Visio omasta yrityksestä oli kuitenkin niin vahva, että hän valitsi yrittäjyyden. Kymmenen yrittäjävuoden jälkeen ratkaisu tuntuu oikealta. Siitä kertonee myös se, että vuonna 2017 Laitinen sai Keski-Suomen Vuoden nuori yrittäjä -tittelin. — Yrittäjyydessä voi yhdistää luovuuden ja joustavuuden ja samalla toteuttaa omia unelmiaan. Nyt on vaikea kuvitella, että työskentelisin vieraan palveluksessa. Yrittäjyyttä on joutunut opettelemaan myös kantapään kautta. — Kokeilimme muutaman vuoden ajan vohvelikahvila Vaffelia Forumissa. Käytäntö kuitenkin osoitti, että kahden erilaisen kahvilakonseptin pyörittäminen on hankalaa. Varsinkin yrittäjyyden alkuvaiheissa Laitinen sai myös huomata, että ulko-

puolisen pääoman saaminen investointeihin voi olla haastavaa. — Jos yritys tarvitsee perustamisvaiheessa vierasta pääomaa, rahoituslaitokset vaativat 100-prosenttiset vakuudet. Kun nyt takana on näyttöä onnistuneesta liiketoiminnasta, rahoitus Torikulman laajennukseen onnistui jo helpommin. Laitinen näkee, että Miriam’sin liiketoiminta kasvaa lähitulevaisuudessa. Keskustelua laajentamisesta muihinkin kaupunkeihin on ollut, mutta tällä hetkellä hän haluaa kehittää yritystoimintaa Jyväskylän seudulla. Alan kilpailuun vastataan monipuolisella ja laadukkaalla tuotevalikoimalla, pitkälle viedyllä asiakaspalvelulla ja uusilla palvelukonsepteilla. — Tutustuminen eurooppalaisiin kahviloihin on opettanut, että hyvällä asiakaspalvelulla voidaan luoda positiivisia elämyksiä. Aiomme asiakaspalvelua kehittämällä kulkea vastavirtaan aikana, jolloin itsepalvelu lisääntyy kaikkialla, Laitinen miettii. n

Sulkemiskorvauksen haku käynnistyi 12. toukokuuta. Heti ensimmäisenä päivänä hakemuksia otettiin vastaan lähes 2 000. Tämän jälkeen ruuhka on hellittänyt ja korvausta on haettu selvästi vähemmän. — Näyttää siltä, että suurin ryntäys on nähty. Tällä hetkellä hakemuksia tulee noin 300 päivässä, palvelujohtaja Mari Selviranta Valtiokonttorista kertoo. Hakemuksista suurin osa on tullut ravintola-alalta. Selvirannan mukaan myös kuntosalit ja kylpylät ovat olleet hyvin edustettuina. Hän toivoo, että yrittäjät ymmärtävät hakea sulkemiskorvausta, vaikka olisivat saaneet kustannustukea. — Yritykset ovat oikeutettuja molempiin. Kustannustuki ei sulje pois sulkemiskorvausta, hän sanoo. Tällä hetkellä Valtiokonttori on käsitellyt saapuneista hakemuksista noin kolmasosan. Selviranta haluaa muistuttaa hakijoita tärkeästä yksityiskohdasta. — Hakijan tulee tarkistaa oman kunnan kohdalta oikea päivä, jolloin yritys on viranomaisten toimesta merkitty suljettavaksi. Moni hakija on ilmoittanut virheellisen päivän. Olemme tällöin yhteydessä kyseiseen yrittäjään ja hakemuksen käsittely saattaa viivästyä lisäselvityksen pyytämisen vuoksi. Suurin yksittäinen syy sulkemiskorvauksen hylkäämiseen on ollut yrityksellä ulosotossa oleva verovelka. Hylkäämisperuste on ollut myös se, että hakijayritys ei ole ennakkoperintärekisterissä. Selvirannan mukaan kustannusten hyväksymisessä ei ole ollut ongelmaa. Sulkemiskorvauksen kohdalla kustannuksia arvioidaan samaan tapaan kuin kustannustuessa. Suhteessa eniten sulkemiskorvausta on maksettu alle kymmenen henkilön yrityksille. Lisätietoa hakemisesta löydät Valtiokonttorin verkkosivuilta. Yritys voi saada sulkemiskorvausta, kun sen toimitilat on suljettu tilapäisesti asiakkailta lain määräyksen tai viranomaisen päätöksen mukaisesti. Sulkemiskorvaus koskee ravintoloita ja muita ravitsemisyrityksiä sekä esimerkiksi liikunta- ja urheilutiloja, kuntosaleja, kylpylöitä ja sisäleikkipuistoja. n

Muun muassa ravintolat voivat saada sulkemiskorvausta Valtiokonttorilta koronapandemian sulkujen vuoksi.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 46

Lähes 400 yrittäjää pyrkii valtuustoon Keski-Suomessa TEKSTI: ISMO MYLLYLÄ GRAFIIKKA: MARTTI HÄNNINEN

Keski-Suomen vaalipiirissä on kesäkuun kuntavaaleissa yhteensä 390 yrittäjätaustaista ehdokasta. Tämä on 19,6 prosenttia kaikkiaan 1 988 ehdokkaasta. Yrittäjiä on ehdokkaina kaikissa Keski-Suomen kunnissa. Lukumääräisesti eniten heitä on Jyväskylässä (75), Laukaassa (40) ja Jämsässä (28). Vähiten yrittäjäehdokkaita on Kivijärvellä (5), Luhangassa (7) ja Multialla (7). Suhteellisesti eniten yrittäjäehdokkaita on Konnevedellä (36,7 %), Kyyjärvellä (34,5 %) ja Karstulassa (33,3 %). Suhteellisesti vähiten yrittäjiä on ehdolla Äänekoskella (10,7 %), Jyväskylässä (12,3 %) ja Toivakassa (15,7 %). Yrittäjäehdokkaiden määrää pienissä kunnissa lisää se, että niissä on ehdolla paljon maatalousyrittäjiä. Puolueista yrittäjäehdokkaita on eniten keskustalla, yhteensä 139. Keskustan listoilla yrittäjiä on kaikissa Keski-Suomen vaalipiirin kunnissa. Toiseksi eniten yrittäjiä on ehdokkaina kokoomuksessa, yhteensä 79. Lähes yhtä monta yrittäjäehdokasta on perussuomalaisten listoilla, yhteensä 78. Myös kokoomuksella ja perussuomalaisilla on yrittäjäehdokkaita lähes kaikissa kunnissa. Edellisiin kuntavaaleihin verrattuna sekä yrittäjätaustaisten ehdokkaiden määrä että heidän osuutensa kaikista ehdokkaista on kasvanut. Vuonna 2017 yrittäjäehdokkaita oli 383 eli 18,5 prosenttia kaikista ehdokkaista, joita oli 2 068. Suhteellisesti eniten yrittäjäehdokkaita oli tuolloin Kyyjärvellä (41,6 %), Karstulassa (39,7 %) ja Multialla (35,7 %). Puolueista eniten yrittäjäehdokkaita oli tuolloinkin keskustalla (184), kokoomuksella (80) ja perussuomalaisilla (45). n

13 8 Pihtipudas Kinnula

5 18

Viitasaari

Kannonkoski

Karstula

Konnevesi

Keuruu

Uurainen

Multia

Petäjävesi

Laukaa

Hankasalmi

8 28

Muurame Toivakka

139

Äänekoski

Saarijärvi

Kivijärvi

Kyyjärvi

• Vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 13.6.

Puolueet ja yrittäjäehdokkaiden määrä Keski-Suomessa

15 Jämsä

Jyväskylä

7 79

Joutsa

Luhanka

Keskusta

SDP

Kokoomus

Perussuomalaiset

Vasemmistoliitto

Vihreät

Muut

Näin laskettiin Yrittäjien määrä laskettiin 4.5. mennessä kuntien keskusvaalilautakuntiin jätetyistä ehdokaslistoista. Yrittäjiksi laskettiin ehdokkaat, joiden ammatiksi tai yhdeksi ammatiksi on ilmoitettu yrittäjä. Myös maatalousyrittäjät, maanviljelijät ja kevytyrittäjät laskettiin yrittäjiksi.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

47 • KESKISUOMALAINEN

LYHYESTI

Lähes 6 500 yrittäjää ehdolla kuntavaaleissa TEKSTI: SUOMEN YRITTÄJÄT

Kuntavaaleissa riittää valittavaksi yrittäjiä, joista äänestää: lähes 6 500 yrittäjää on ehdolla eri puolueiden listoilta, melkein 500 enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa. Kokoomuksella on eniten yrittäjäehdokkaita. Yrittäjäehdokkaiden suhteellinen osuus on suurin Liike Nyt:n listoilla. — Hienoa, että yrittäjäehdokkaiden määrä kasvoi selkeästi ja heitä on ehdolla paljon. Yrittäjät on merkittävä ehdokasryhmä lähes jokaisessa puolueessa. Se lupaa hyvää kunnille, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo. — Yrittäjää kannattaa äänestää, koska yrittäjä tietää, mistä kunnan elinvoima syntyy ja kuinka kunta voi vaikuttaa osaavan työvoiman saatavuuteen ja yritysten

mahdollisuuksiin menestyä. Yrittäjäehdokkaita on eri puolueiden listoilla yhteensä 6 484. Edellisissä kuntavaaleissa yrittäjäehdokkaita oli lähes 6 000, eli kasvua on yhdeksän prosenttia. Yrittäjiä on 18,2 prosenttia kaikista ehdokkaista, mikä on hieman enemmän kuin edellisvaaleissa (17,7 %). Valituksi tuli neljä vuotta sitten yli 2 000 yrittäjää eli noin 23 prosenttia kaikista valtuutetuista. Kokoomuksella on eniten yrittäjäehdokkaita, toiseksi eniten keskustalla ja kolmanneksi eniten perussuomalaisilla. Vielä viime vaaleissa keskustalla oli eniten yrittäjäehdokkaita. Eniten yrittäjäehdokkaiden määrä viime kuntavaaleihin verrattuna nousi perussuomalaisilla, joilla on 401 yrittäjäehdokasta enemmän kuin neljä vuotta sitten. n

Yrittäjäehdokkaiden jakautuminen eri puolueisiin (pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun) • Kokoomus 28 % (viime vaaleissa 29 %) • Keskusta 26 % (viime vaaleissa 33 %) • Perussuomalaiset 17 % (viime vaaleissa 12 %) • Vihreät 6 % (viime vaaleissa 5 %) • Sdp 6 % (viime vaaleissa 7 %)

• Kristillisdemokraatit 4 % (viime vaaleissa 4 %) • Rkp 4 % (viime vaaleissa 3 %) • Liike Nyt 3 % (ei ollut vielä kuntavaaleissa 2017) • Vasemmistoliitto 3 % (viime vaaleissa 3 %) • Muut yhteensä 5 % (viime vaaleissa 4 %)

Kustannustuen hakemuksista hyväksytään yli 70 prosenttia TEKSTI: PAULI REINIKAINEN, SY

Kustannustuen käynnissä oleva kolmas hakukierros on osoittautumassa onnistuneeksi monen yksinyrittäjän kannalta. Tällä hetkellä yksinyrittäjien kustannustukihakemuksista on hyväksytty noin 72 prosenttia. Ero aikaisempiin kierroksiin on selvä, sillä toisella kierroksella yksinyrittäjien hakemusten hyväksymisprosentti oli noin 26 prosenttia ja ensimmäisellä kierroksella vain 11 prosenttia. — Kustannustuen kriteerit osuvat yksinyrittäjien osalta paremmin kohdalleen, vaikka edelleen tuessa on parannettavaa. Kaikkein tärkeintä olisi, että yksinyrittäjät hakisivat nyt aktiivisesti kustannustukea, mikäli ehdot täyttyvät, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi sanoo. Kustannustuen kolmas hakukierros on käynnissä 27.4.—23.6. välisenä aikana. Kolmannella kierroksella tuki kohdistuu yrityksen kiinteisiin kuluihin, jotka ovat syntyneet 1.11.2020—28.2.2021 välillä. Yksi merkittävä muutos kolmannella kierroksella on se, että tukea voivat saada nyt myös pienet- ja mikroyritykset, jotka ovat olleet taloudellisissa vaikeuksissa ennen 1.1.2020. Aikaisemmin esimerkiksi yrityksen negatiivinen oma pääoma on ollut este kustannustuen myöntämiselle. Aiemmin kustannustukea eivät voineet saada yritykset, jotka ovat olleet EU:n valtiontukisääntelyn

tarkoittamissa taloudellisissa vaikeuksissa 31.12.2019. — Ei kannata ajatella, että tuen hakeminen on turhaa, koska aiemmilla kierroksilla on tullut hylky. Nyt tilanne on parempi kriteerien osalta. Tukikausi on tällä kierroksella marraskuun alusta helmikuun loppuun. Tämä oli monelle yksinyrittäjälle haastavaa korona-aikaa, Hämeenniemi jatkaa. Kustannustuen tarkat hakukriteerit voit lukea Valtiokonttorin sivuilta. Suomen Yrittäjät ehdottaa kustannustuen neljännelle kierrokselle parannuksia, jotka hyödyttäisivät etenkin yksinyrittäjiä. Yrittäjien mielestä kustannustuen vaatimus 30 prosentin liikevaihdon laskusta on liian kova. Yrittäjät pitää perusteltuna, että tuen saamiseksi edellytettävän liikevaihdon laskun määrä olisi 25 prosenttia. n

Charge your creativity Tarvitsetko uutta osaamista työelämän tarpeisiin? Tarjoamme täsmäosaamista lyhyistä, tiiviistä paketeista aina 60 opintopisteen korkeakouludiplomeihin. Kokonaisuudet ovat avoimia kaikille, tutustu ja ilmoittaudu! Juuri nyt voit hakea: • AutoCAD, 3D-mallinnus ja 3D-tulostus 1–30 op • Digiosaaja 30 op • Hankintaosaaja 30 op • Kiinteistöjohtaminen muuttuvassa toimitilaympäristössä 60 op • Liiketoimintaosaamista hyvinvoinnin ja liikunnan aloille 30 op • Rakentamisen logistiikkaosaaja 31 op • Verkostojohtaminen 30 op jamk.fi/avoin/opintokokonaisuudet

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 48

Matkailukalastajat koukkuun Keski-Suomi on kauneinta Järvi-Suomea, mutta maakunnan vesistöjen ja kalojen hyödyntäminen matkailubisneksessä on vasta alkutekijöissään. Matkailukalastuksen potentiaali on iso.

”Tuotteistamisessa on paljon tehtävää. Leirintä alueilla myydään vieraille kahvia, mutta ei onkia tai matopurkkeja.”

TEKSTI: PASI RAHIKAINEN KUVAT: PASI RAHIKAINEN JA JARI TUISKUNEN

Perhokalastajat ja monet muut aktiiviset kalastuksen harrastajat tuntevat ainakin Keski-Suomen kosket. Maakunnan kalastusmatkailu on siis jonkinlaisissa kuosissa, vaikka parantamisen varaa siinäkin markkinassa on. Sen sijaa matkailukalastuksen tuotteistaminen on Keski-Suomessa vielä alkutekijöissään. Matkailukalastus tarkoittaa aloittelijoille tai muuten matkailupalveluita laajasti käyttäville kohderyhmille suunnattuja palveluita. – Keski-Suomessa on tuotteistettu todella vähän matalan kynnyksen kalastuselämyksiä, joita turistit voisivat hyödyntää ilman ennakkovarausta tai aiempaa kokemusta, Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) yrityspalveluasiantuntija Antero ”Andy” Kivelä sanoo. Tähän ongelmaan haetaan ratkaisua JAMKin ja Viitasaareen Kehittämisyhtiö Witas Oy:n yhteisellä EU:n maaseuturahaston rahoittamalla Matkalla kalaan -hankkeella. Kivelä on hankkeen projektipäällikkö. – Tavoitteena on luoda Keski-Suomeen matkailutoimijoiden kesken lisää yhteistä tekemistä, jotta matkailija löytäisi tar-

”Keski-Suomi tarvitsee matalan kynnyksen kalastuspalveluiden tuotteistamista”, Andy Kivelä sanoo.

Andy Kivelän oma matkailuyritys toimii Viitasaaren Suovanlahdella. Yleisin saaliskala on kirjo lohi, mutta ylös nousee myös muuta saalista, kuten tämä parikiloinen kuha.

vitsemansa palvelut ja näin pysähtyisi alueelle pitempään, Kivelä kertoo.

Perus- ja perinnekalastuksen tuotteistamista tarvitaan Yksi hankkeen tavoitteista on peruskalastustapojen tuotteistaminen. Onginnassa,

pilkkimisessä ja verkkokalastuksessa on Kivelän mukaan paljon matkailupotentiaalia. – Ajatuksena on, että perhe viettää kolme tuntia järvellä turvallisesti oppaan kanssa onkien, pilkkien tai vaikka jigaten. Elämys on taattu, koska aina sieltä

joku kala nousee, hän havainnollistaa. Usein kuulee sanottavan, että osaahan jokainen kalastaa. Mutta kun ei osaa, eikä kaikilla ole oikeita välineitä, ei edes mato-onkea. Asiansa osaavan oppaan seurassa aloittelijakin saa kalastusretkestä enemmän irti ja varmemman saaliin. Kaupan päälle voi kuunnella oppaan tarinointia. – Tuotteistamisessa on paljon tehtävää. Leirintäalueilla myydään vieraille kahvia, mutta ei onkia tai matopurkkeja. Hotelleilla on tarjolla joogakursseja, mutta tarjoaako yksikään Jyväskylän hotelli onkituotetta, vaikka kaupunki istuttaa kiitettävästi kalaa alueensa järviin? Onko niin, että kukaan ei ole hoksannut tehdä peruskalastuselämyksistä pientä liiketoimintaa? Kivelä kysyy. Matkalla kalaan -hanke pyrkii myös perinnekalastuksen esille nostamiseen. Nuottaus on Keski-Suomesta häviämäs-

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

49 • KESKISUOMALAINEN

JUSSI ESKOLA

Oma matkailuyritys Viitasaarella Antero Kivelällä on ammattikorkeakoulutyönsä rinnalla oma kalastukseen liittyvä matkailuyrityksensä Andy’s Fishing and Consulting. Se toimii Viitasaaren Suovanlahden Myllyjoella ja Myllysuvannossa. — Jokipätkää on käytössä kilometrin verran ja lisäksi hehtaarin kokoinen suvanto. Alue soveltuu monenlaiseen kalastukseen. Yleisin saaliskala on kirjolohi, jota istutan vesistöön vuosittain. Saan istutuskalat noin kilon painoisina ja kasvatan niitä itse isommiksi. Vuokraso-

sä ja rysätkin ovat harvinaisia. Kivelä uskoo, että moni matkailija lähtisi mielellään järvelle seuraamaan nuottausta tai vaikka talviverkkokalastusta. – Ei pidä ajatella, ettei elämäntavalla voisi rahastaa. Elämyksiä syntyy samalla, kun tekee sitä, mitä muutenkin tekisi, hän muistuttaa.

Omat vahvuudet tuotava esiin Keski-Suomen maakuntakala, järvitaimen, on erittäin uhanalainen ja sitä pitää suojella. Kivelän mukaan on väärin ajatella, että turistit tulisivat tänne vain ”arvokalojen” perässä. Varsinkaan keski-

pimukseni on voimassa vuoteen 2028, Kivelä kertoo. Kivelä sanoo tarjoavansa asiakkailleen maanläheistä heittokalastusta, yleensä perholla tai virvelillä. Toinen puoli rannasta on peltoa, joten aloittelijan on helppo harjoitella perhokalastusta ilman, että täytyy koko ajan selvittää puunoksaan sotkeutunutta siimaa. — Teen tiivistä yhteistyötä alueen muiden matkailupalveluita tarjoavien yritysten kanssa, Kivelä toteaa. n

eurooppalaiset turistit eivät kaipaa lohia tai taimenia. – Aktiiviharrastajat kysyvät kaikkein useimmin meille hyvinkin tuttua lajia, nimittäin haukea ja etenkin isoa haukea. Suurten haukien ja ahventen ympärille voisi suhteellisen helposti rakentaa hyvin toimivaa kalastusmatkailubisnestä, hän sanoo. – Tiettyyn kalalajiin erikoistuminen vaatii yrittäjien, osakaskuntien sekä maaja vesialueiden haltijoiden yhteistyötä. Jos asia hoidetaan hyvin, kaikki osapuolet voittavat. Meidän pitää nostaa omat vahvuutemme ylpeästi esille, Andy Kivelä napauttaa. n

Jalkapallovalmentaja Markku Kanerva on yksi yrittäjäpäivien puhujista.

Yrittäjäpäivät järjestetään syyskuussa Jyväskylässä TEKSTI: JARI LAMMASSAARI, SY

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään 24.—25. syyskuuta Jyväskylässä. Yhtenä puhujana yrittäjäpäivillä on jalkapallon miesten maajoukkueen päävalmentaja Markku Kanerva. Yrittäjäpäivien ilmoittautuminen on nyt auennut. Päivien iskulause on Lisää löylyä!, mikä viittaa yrittäjyyden merkitykseen ja nousuun koronan jälkeisessä ajassa. — Tästä tulee hieno tapahtuma, jossa kohdataan bisneslöylyjen sekä yrittäjägaalan äärellä yrittäjäkollegoja ja yhteistyökumppaneita. Näen Valtakunnalliset yrittäjäpäivät ennen kaikkea suomalaisen yrittäjyyden suurena juhlana, sanoo KeskiSuomen Yrittäjien toimitusjohtaja SannaMari Jyräkoski. Yrittäjäpäivät ovat täynnä kiinnostavaa bisnessisältöä. Sen takaa joukko kiinnostavia puhujia ja yhteistyökumppaneita. Paikalla on muun muassa jalkapallovalmentaja Markku Kanerva, joka on luotsannut Suomen joukkueen kesäkuun EM-kisoihin. Juontajana perjantaina on television urheiluohjelmista tuttu Mervi Kallio.

Perjantaina ravintoloihin, lauantaina juhlagaala Bisnesperjantain nimellä kulkevan ensimmäisen päivän päätteeksi juhlaväki jalkautuu Jyväskylän Paviljongista kaupungille.

Yrittäjäpäivien lipun hintaan kuuluu ruokaa ja juomaa paikallisissa ravintoloissa. — Tänä vuonna viemme osan tapahtumasta keskisuomalaisiin ravintoloihin, joissa on tarjolla upeita kattauksia perjantaiillan juhlijoille. Haluamme juhlia yrittäjyyttä paikallisissa yrityksissä vaikeiden aikojen jälkeen, Jyräkoski kertoo. Lauantai-iltana on juhlagaala, missä jaetaan valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot ja yksinyrittäjäpalkinnot sekä julkistetaan Vuoden nuori yrittäjä.

Turvallisuus ja ohjeet huomioidaan — Mahtavaa, että yrittäjät pääsevät nyt vihdoin kohtaamaan. Koronatilanne näyttää rauhoittuvan ja syksyllä todennäköisesti kaikki ovat saaneet rokotuksen, kertoo Suomen Yrittäjien liiketoimintapäällikkö Panu Pikkusaari. — Totta kai huolehdimme terveysturvallisuudesta ja noudatamme viranomaisten ohjeita ja määräyksiä, korostaa Pikkusaari. Viime vuoden yrittäjäpäivät siirrettiin koronaepidemian vuoksi syksyyn 2021. Tapahtumaan 2020 ostettu lippu käy automaattisesti tämän vuoden tapahtumaan. n Ilmoittautuminen yrittäjäpäiviin: https://me.yrittajat.fi/valtakunnallisetyrittajapaivat

Patentti- ja rekisterihallitus varoittaa valelaskuista TEKSTI: SUOMEN YRITTÄJÄT

Patentti- ja rekisterihallitus kehottaa tavaramerkkiasiakkaitaan tarkkaavaisuuteen. Liikkeellä on laskuja muistuttavia tarjouskirjeitä, joissa kehotetaan maksamaan tavaramerkin rekisteröinti- tai uudistamismaksu. Monet asiakkaat ovat erehtyneet luulemaan, että kirjeen lähettäjä on PRH tai Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto EUIPO. Kirjeissä viitataan aitoihin tavaramerkkien rekisteri- tai hakemusnumeroihin. — Meille on tullut soittoja, joissa asiakkaat eli yrittäjät ovat epävarmoja siitä,

onko lasku aiheellinen. Kirjeissä on viitattu oikeisiin, olemassaoleviin tavaramerkkeihin ja se herättää epätietoisuutta siitä, onko laskuun reagoitava, PRH:n johtava neuvontalakimies Tuulimarja Myllymäki kertoo. PRH:n tiedossa olevien tapausten määrä ei ole merkittävä, eikä valelaskuissa pyydetyistä summista ole tietoa. Kyseessä on aika ajoin toistuva ilmiö. — Haluamme varoittaa asiasta ennen kesää, koska yrityksiin tulee harjoittelijoita, jotka eivät välttämättä osaa varoa. Meillä ei ole tällä hetkellä tiedossa, onko joku epähuomiossa maksanut tällaisen laskun. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 50

Rohkeaa ja avointa hankeviestintää Laukaan Satavuon koulun hanke on hyvä esimerkki onnistuneesta viestinnästä, osallistamisesta ja yhteistyöstä.

TEKSTI: KATJA HYYTIÄLÄ KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI, KATJA HYYTIÄLÄ

Keski-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies Veli Puttonen tekee työkseen yrityksille ja yhteisöille hankintaneuvontaa ja ohjausta julkisia hankintoja koskevissa asioissa. Työssään hän kohtaa toistuvasti kysymyksiä: keneen voin ottaa yhteyttä, mistä tavoitan oikean henkilön, mistä saan apua ja tietoa? – Viestintä on tärkeä palikka hankinnoissa ja tätä viestintäyhteistyötä on hankintojen parissa kehitettävä eteenpäin. Järjestimme yhdessä Keski-Suomen Yrittäjien, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän kaupungin kanssa huhtikuussa hankintaseminaarin, jonka aiheena oli ”viestintä menolippuna julkisiin hankintoihin”. Halusimme herätellä tämän tärkeän asian pariin, Puttonen avaa. Seminaarissa kuultiin muun muassa some-viestinnän hyödyistä julkisissa hankinnoissa, esimerkkinä toimi Laukaan Satavuon koulu. Kyseisessä projektissa otettiin sen alkumetreiltä lähtien vahva viestinnällinen ote ja käyttöön valjastettiin kaikki mahdolliset viestintäkanavat. – Hankintoja ei tulisi tehdä vain virkamiestyönä omien pöytien äärellä, vaan niiden parissa, joita asia koskettaa. Kaikki osapuolet on hyvä ottaa mukaan prosessiin. – Tästä hyvänä esimerkkinä on Satavuon tapaus. Sitä tehtiin suunnitelmallisesti ja jo hankkeen ideointivaiheessa otettiin loppukäyttäjät huomioon. Vaikka projektista on jo vuosia, se toimii mielestäni edelleen hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka yhteistyöllä ja osallistamisella päästään esimerkilliseen lopputulokseen, painottaa Puttonen.

Hirvi jätti muistijäljen Laukaan Vuonteen kylään valmistui kolmesta lähikylästä, Saviosta, Tarvaalasta

Keski-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies Veli Puttonen (vas.) ja Laukaan kunnan rakennuttaja Pekka Mikkonen.

ja Vuonteesta, nimensä saanut Satavuon koulu vuonna 2018. Hankkeen tavoitteena oli tehdä ekologisesti kestävä alakoulu ja päiväkoti sadalle lapselle sadaksi vuodeksi. Laukaan kunnan rakennuttajalle Pekka Mikkoselle projekti on jäänyt mieleen yhtenä työhistorian mieluisimpana hankkeena. – Silloinen Laukaan kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä kannusti meitä palkkaamaan projektiin viestinnän osaajan. Mukaan valikoitui Piilotetun aarteen Johanna Janhonen. Johanna heitti ilmoille idean hahmosta, joka kuvaisi uutta koulua ja välittäisi lähestyttävästi viestiä hankkeen etenemisestä eri kanavilla. Tilasimme sarjakuvamaisen hirvihahmon Linda Saukko-Raudalta. Tulevan koulun lapset ehdottivat maskotille nimiä, joista projektiryhmä valitsi Hapsu-hirven, Mikkonen muistelee. Laukaassa järjestettiin avoimella kutsulla markkinavuoropuhelussa konseptin esittely toimijoille ja kaikille kiinnostuneille. Janhonen ja Hapsuhirvi olivat mukana koko prosessin ajan. Hirven seikkailuja seuraamalla pysyi perillä siitä, mitä hankkeessa tapahtuu. Janhonen oli mukana hankkeessa kolmisen vuotta. Hapsu-hirvi jatkaa elämäänsä edelleen Satavuon koulussa. – Olen käyttänyt erilaisia hahmoja useissa projekteissani. Varsinkin eläimet ovat hyviä ja samaistuttavia. Satavuon koulun hankkeessa hyödynsimme Laukaan viestinnästä jo entuudestaan tuttua hirveä, josta teetettiin päiväkotiin ja alakouluun sopiva sarjakuvamainen versio. Jo hankkeen alkumetreillä tehdyn maskotin avulla toimme viestintään huumoria. Esimerkiksi tapahtumissamme monet ottivat selfieitä Hapsun kanssa, Janhonen kertoo.

Jokainen tuotti aineistoa viestinnälle Janhonen osallistutti viestintään koko hankkeen: jokainen tuotti materiaalia viestinnän käyttöön. Viestintään antoivat panostuksensa hankkeen projektipäällikkö, koulun arkkitehti sekä useat Laukaan kunnan työntekijät ja urakoitsijat. – Tulen itse kuntamaailman ulkopuolelta, joten osasin ehkä katsoa viestittäviä asioita uudesta näkökulmasta, luoda uutta tapaa viestinnälle ja herätellä avoimuuteen. Teimme yhdessä avointa ja aktiivista hankeviestintää, Janhonen muistelee. Vaikka esimerkiksi somen ottaminen mukaan hankkeeseen tuntuikin Mikkosesta alkuun haastavalta, hän näkee siinä vain positiivisia puolia. – Tekeminen toi arkiseen työhömme hyvää vastapainoa. Nyt ottaisin rennommin ja lähtisin vielä rohkeammin liikkeelle. Vaikka hankkeiden kustannusraamit ovat tiukat, toivoisin, että voisimme jatkossakin käyttää enemmän paukkuja viestintään ja tiedottamiseen, Mikkonen sanoo. – Onneksi markkinavuoropuhelu on lisääntynyt hankinnoissa. Satavuon koulun kaltaisista hankkeista on hyvä oppia. Viestintää ja vuoropuhelua ei voi koskaan olla liikaa, Puttonen muistuttaa. n

Johanna Janhonen (kuvassa) oivalsi hyödyntää Satavuon koulun viestinnässä hirvihahmoa. Hapsu-hirvi on Linda Saukko-Raudan käsialaa.

JOHANNA JANHUSEN VIISI VIESTINNÄN VINKKIÄ

1 2 3 4 5

Jätä vahva muistijälki Viestinnässä kannattaa panostaa visuaalisuuteen, sillä muistamme jopa 80 prosenttia näkemästämme, mutta vain 20 prosenttia lukemastamme. Hapsuhirven avulla kerroimme hauskalla tavalla asiasta, jota ei ollut vielä olemassa. Luo keskustelua Tuota sisältöä, herätä keskustelua ja kysymyksiä ja muista myös vastata. Osallista kaikki hankkeessa mukana olevat ydinhenkilöt tuottamaan materiaalia. Mieti viestinnän tasa-arvoisuutta: kaikki eivät käytä esimerkiksi Facebookia. Meillä oli käytössä blogi, josta sai tilattua uutiset sähköpostiin. Muista sisäinen viestintä Ydinryhmälle tarvitaan myös takahuone. Perusta hankkeen ydinryhmälle esimerkiksi oma suljettu Facebook-ryhmä. Ryhmässä voidaan sopia viestinnän pelisäännöistä ja hakea sisäisesti apua viestintään. Hyödynnä jo olevaa Aina ei tarvitse avata uusia somekanavia, vaan voi hyödyntää jo olemassa olevia. Satavuon hankkeessa hyödynsimme kunnan virallista Facebook-sivua, joka tavoitti jo hyvin kuntalaiset. Kun hanke halusi tuottaa YouTube-videoita, kunnalle perustettiin yhteinen kanava, ja sinne tehtiin oma soittolista hankkeen videoille. Teimme myös piilotettuja videoita, joissa annettiin tarkempia ohjeita tarjouskisaan ilmoittautuneille. Verkostoissa on voimaa Kannusta kaikkia hankkeen osapuolia jakamaan tietoa omissa verkostoissaan. Liity mukaan alueellisiin Facebook-ryhmiin ja jaa tietoa myös niissä. Satavuon hankkeena olimme mukana muun muassa tulevien koululaisten kotikylien ryhmissä, lähiruokaryhmissä ja yrittäjäryhmissä.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

51 • KESKISUOMALAINEN

ÄLÄ JÄÄ YKSIN. Tule mukaan Yrittäjiin. Jäsenenä olet osa yhteisöämme. Pidämme puoliasi ja tarjoamme apua ongelmiisi. Yhdessä selviämme yrittäjyyden haasteista. Liity mukaan: yrittajat.fi/liity

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 52

Kohti ekologisesti kestävää ja viisasta resurssien käyttöä JAMKin Biotalousinstituutti auttaa yrityksiä kehittämään ratkaisuja, jotka pienentävät yritysten hiilijalanjälkeä ja hillitsevät ilmastonmuutosta. TEKSTI: KATJA HYYTIÄLÄ KUVAT: KATJA HYYTIÄLÄ, JANI PYYKKÖNEN

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin johtaja Minna Lappalainen ja biotalouden yrityskiihdyttämön BioPaavon projektipäällikkö Merja Rehn edistävät työssään kestävän ja kannattavan biotalouden kehitystä. JAMKin visiona on luoda biotalouden osaamiskeskittymä, jonka toiminnassa painottuvat uuden teknologian ja kiertotalousratkaisujen hyödyntäminen sekä johtamis- ja markkinointiosaaminen. – Tekemisemme kytkeytyy vahvasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Niiden tavoitteena on kääntää globaali kehitys uralle, jossa ihmisten hyvinvointi, ihmisoikeudet, taloudellinen vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Me

kannamme korttamme kekoon ympäristövastuullisuuden, kestävän luonnonvarojen käytön sekä ekologisesti ja taloudellisesti kestävän toiminnan osalta. Agrologin tutkinto-ohjelmassamme opiskelee vuosittain noin 200 opiskelijaa. Olemme mukana vauhdittamassa ratkaisuja, joilla YK:n tavoitteet voidaan saavuttaa, kertoo Lappalainen. Saarijärvellä toimiva BioPaavo on Keski-Suomen liiton rahoittama EU-hanke, jonka toteuttaa JAMKin Biotalousinstituutti ja sen rahoittaa Keski-Suomen liitto EU:n aluekehitysrahaston tuella. Hankkeen tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa ja globaalisti merkittäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi kansainvälisessä biotalouden toimintaympäristössä.

”Autamme yrityksiä kehit tämään ratkaisuja, jotka pienentävät yritysten hii lijalanjälkeä ja hillitsevät ilmastonmuutosta.” Merja Rehn

Keskeisinä tehtävinä ovat biotalousliiketoiminnan kehittäminen ja uusiin innovaatioihin perustuvan kestävän liiketoiminnan synnyttäminen. Tavoitteena on hyödyntää uutta teknologiaa, robotiikkaa ja digitaalisia ratkaisuja sekä verkottaa alueen eri toimijoita ja tki-osaamista mahdollisimman laajasti yritysten tarpeisiin. – Autamme yrityksiä kehittämään ja innovoimaan ratkaisuja, jotka pienentävät yritysten hiilijalanjälkeä ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Tarjoamme yrittäjille käyttöön verkostomme ja osaamisemme. Yhtenä esimerkkinä ovat JAMKin mittavat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnat. Mukanamme on kaikenkokoisia yrityksiä: niin startupeja kuin kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä, Rehn kertoo.

Biotalouskenttä tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia BioPaavo järjestää hackathoneja, joiden tavoitteena on auttaa suomalaisia yrityksiä vastuullisuuteen liittyvissä haasteissa. Hackathonit yhdistävät eri toimialojen osaamisen ja toimintatavat sekä synnyttävät ilmaston ja ympäristön kannal-

ta uusia, kestävämpiä ratkaisuja. – Toimeksiantajayrityksellä on esimerkiksi joku ympäristöön tai kestävyyteen liittyvä haaste. Me lähdemme etsimään ratkaisijoita, esimerkiksi yrittäjiä ja tutkimuslaitoksia, jotka pystyisivät hyppäämään haasteen kimppuun ja löytämään siihen ratkaisun. Meillä on hyvät verkostot ja saamme koottua yhteen sellaisia tahoja, jotka ovat mahdollisesti jo tehneet aiheen parissa tutkimusta ja kehitystyötä. Hackathoneja järjestetään yhteistyössä KasvuOpenin kanssa, vinkkaa Rehn. Kuluttajat vaativat yhä enemmän ympäristöystävällisiä tuotteita. Erilaisiin kestävyyshaasteisiin on tärkeää hakea ratkaisuja jo ennakoivasti. Ympäristövastuullisuus on tärkeä osa yrityksen brändiä ja vetovoimaa. – Resurssiviisaus ja ympäristövastuullisuus eivät ole pelkkää puhetta, vaan sitä, mitä asiakkaat tänä päivänä haluavat yrityksiltä. Näiden miettiminen ja tuominen omaan liiketoimintaan synnyttää yritykselle kilpailuetua. Ympäristövastuullisuus tuo myös euroja. Vielä kun saamme kuluttajat maksamaan vastuullisista tuotteista niille kuuluvan hinnan, painottaa Lappalainen.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

53 • KESKISUOMALAINEN

Rakkaudesta työhön

PRO-malliston etusi jopa

4 440 €

Crafter PRO alk. 42 086 €, 5 vuoden/ 200 000 km:n takuulla

Transporter PRO alk. 34 195 € Tutkitusti turvallisin*

Caddy Cargo PRO alk. 24 535 € Täysin uusi

Kaikkeen emme voi vaikuttaa, mutta työhyvinvointiin kyllä. Tarjoamme huippuluokan muotoilua, viimeisimmän tekniikan, sekä näköalan, jonka voit itse valita.

Paras kuljettaa varmasti. www.volkswagen-hyotyautot.fi Caddy Cargo PRO -mallisto alk. 24 534,82 €. Yhdistetty EU-kulutus 4,8–4,9 l/100 km. CO2-päästöt 128–130 g/km. Suositusvähittäishinnasto 31.3.2021. Transporter PRO -mallisto alk. 34 194,12 €. Yhdistetty EU-kulutus 7,0–7,6 l/100 km. CO2-päästöt 186–200 g/km. Suositusvähittäishinnasto 1.3.2021. Crafter PRO -mallisto alk. 42 085,98 €. Yhdistetty EUkulutus 9,4–10,1 l/100 km. CO2-päästöt 247–266 g/km. Suositusvähittäishinnasto 1.3.2021. Takuuetu voimassa kaikkiin uusiin Crafter asiakastilauksiin, pois lukien e-Crafter ja Grand California. Esimerkkihinnat sisältävät toimituskulut 600 € ja alv. 24 %. *Euro NCAP -riippumattoman testausyhdistyksen turvallisuustesti 12/2020. Kuvien autot erikoisvarustein. Volkswagen Hyötyautojen Suomen maahantuoja on K Auto Oy.

Volkswagen-hyötyautomyynti Aholaidantie 2, Jyväskylä p. 0207751545 avoinna ark. 8.30-17 la 10-14 www.jklauto.fi Miika Viskari p. 0408604471 Pasi Majamaa p. 0505457160 Puhelunhinta 0207-alkuisiin yritysnumeroihimme lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 6,91 snt/min. ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 16,95 snt/min. (sis alv 24 %)

h JAMKin Biotalousinstituutissa tutkitaan muun muassa mustasotilaskärpäsen toukkia. EntoTek-hankkeen tavoitteena on kehittää hyönteistuotannon teknologiaa ja automaatiota. Hankkeessa luodaan myös toimintamalli yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteiden sekä biohajoavien jätteiden käsittelyyn mustasotilaskärpästen toukilla ja selvitetään patogeenisilla kokeilla, poistuvatko tai vähenevätkö tietyt virukset, bakteerit ja/tai lääkejäämät biomassasta toukkaprosessin aikana.

Kokouspäivät, palaverit & vaativatkin yritystilaisuudet ammattitaidolla

JOUSTAVASTI. LAADUKKAASTI. YKSILÖLLISESTI. Myyntipalvelumme räätälöi juuri sinulle sopivan kokonaisuuden: www.yopuuyhtio.fi

f ”Liikumme suurten maailmanlaajuisten haasteiden verkossa, jossa pitää nähdä hieman huomista edemmäksi”, Merja Rehn ja Minna Lappalainen kertovat.

Yritykset ovat olleet iloisesti yllättyneitä, että heidän haasteisiinsa on voitu hakea ratkaisuja BioPaavon kautta. Monilla isoilla yrityksillä on omat tutkimus- ja kehitysosastonsa ja pitkälle vietyä tuotekehitystä, mutta uusien ratkaisujen löytäminen on ollut silti vaikeaa. BioPaavo pystyy ulkopuolisena fasilitaattorina tarjoamaan uusia verkostoja, tuomaan yhteen eri alojen osaajia sekä uutta tarmoa kehittämiseen. – Yhdistämme tieteenaloja, yrityksiä, toimialoja ja synnytämme jotain uutta, mitä ei ole osattu ajatellakaan. Parhaimmillaan hackathonien seurauksena syntyy uusia yrityksiä tuottamaan

raaka-aineita, menetelmiä ja tuotteita. On äärimmäisen mielenkiintoista olla osana tätä prosessia, Rehn iloitsee. – Bio- ja kiertotalousbisnes on mahdollisuuksia täynnä. Uudenlaista liiketoimintaa haetaan muun muassa teollisuuden sivuvirroista. Ydinkysymys onkin, kuinka pystymme kestävästi ja taloudellisesti hyödyntämään luonnonvaroja uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi ja siirtymään fossiilitaloudesta biotalouteen. Tähän tarvitaan agrologista osaamista. Entistä useampi toimiala tarvitsee tulevaisuudessa kouluttamiamme osaajia, Lappalainen huomauttaa. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 54

”Kuntien päätökset vaikuttavat suoraan tai välillisesti yrityksiin, päätettiinpä sitten koulutus-, hankinta-, asunto- tai kaavoituspolitiikasta. Suurin osa tehdyistä päätöksistä joko tukee tai heikentää yritysten menestymis- ja toimintaedellytyksiä”, muistuttavat Jyväskylän kolmen paikallisyhdistyksen, Jyväskylän Yrittäjien, Jyvässeudun Yrittäjien ja Korpilahden Yrittäjien, puheenjohtajat Jari Parkkisenniemi, Päivi Leminen ja Seppo Turunen.

Yrityslähtöisyyden puolesta Jyväskylän seudun yrittäjäyhdistykset kannustavat seuraavan kauden valtuutettuja avoimeen vuoropuheluun yrittäjien kanssa. TEKSTI JA KUVA: KATJA HYYTIÄLÄ

Yrittäjäjärjestön Jyväskylässä toimiva kaupunkiyhteistyöryhmä muodostuu alueen kolmen paikallisyhdistyksen jäsenistä. Jyväskylän, Jyvässeudun ja Korpilahden Yrittäjien muodostaman yhteistyöryhmän tavoitteena on yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa parantaa alueen yritysten toimintaedellytyksiä ja yritysilmapiiriä sekä vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon siten, että niissä huomioidaan yritysten näkökulma. Ryhmä antaa kannanottoja yritysvaikutusten arviointiin ja edustaa yrittäjiä muun muassa Jyväskylän kaupungin ja yrittäjien yhteistyöfoorumeissa. Kaupunkiyhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii Jyväskylän Yrittäjien puheenjohtaja Jari Parkkisenniemi. Vahvoina vaikuttajina mukana ovat Jyvässeudun Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Leminen sekä Korpilahden Yrittäjien puheenjohtaja Seppo Turunen. Paikallisyhdistysten puheenjohtajat iloitsevat hyvästä yhteistyöstä, jota on kaupungin kanssa rakennettu vuosien

pitkäjänteisellä työllä. – Hyvää mieltä tuo se, että olemme saavuttaneet vaikuttamistyöllämme konkreettisia tuloksia ja panostuksemme näkyy kaupungin strategiassa ja toimintaohjeissa sekä enenevässä määrin myös operatiivisella puolella, Leminen kertoo. Kaupunkiyhteistyöryhmän hyvä tekemisen meininki on kantautunut pitkälle. Mallia ovat ottamassa muun muassa Kuopio ja Vaasa. – Yhteistyömme Jyväskylän kaupungin kanssa on positiivista ja avointa. Hyvä yhteistyömme on herättänyt kiinnostusta muissakin kaupungeissa. Toiminnanmalliamme kysellään esimerkiksi hankintafoorumiin liittyen, Turunen sanoo.

Ilmianna ideasi lomakkeella Yksi esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä on Jyväskylän kaupungin sivuille juuri avattu Ilmianna ideasi -lomake. Lomakkeella yritys tai toimija voi kertoa omista tuotteistaan ja palveluistaan sekä mainostaa ideoitaan ja osaamistaan, joista olisi Jyväskylän kaupungille hyötyä tämän hankkiessa ostopalveluita tai tuotteita. Tietoa voivat hyödyntää kaupunkiorganisaation eri yksiköt, kuten kilpailuttamispalvelut julkisia hankintoja valmistelevana ja toteuttavana yksikkönä. – Tiedämme, että ensimmäiset ilmiannetut ideat ovat menneet jo jatkoselvitte-

lyyn ja ehkä niistä jo pian kuullaan enemmän, Leminen vinkkaa. Puheenjohtajat kokevat, että paikallisen yrittäjyyden monipuolisuus otetaan Jyväskylässä hyvin huomioon ja kaupungilla on halu tarjota yrittäjille mahdollisuuksia osallistua hankintoihin. Hankintoja ositetaan ja näin useampi yrittäjä pääsee mukaan. – Yhteistyö on syventynyt, koska me emme kerro kaupungille, kuinka sen tulisi toimia, vaan annamme tietoa, miten voisimme yhdessä päästä parempaan lopputulokseen. Olemme päässeet yhdessä hyviin tuloksiin toiminnan kehittämisessä. Tämä lisää molemminpuolista avoimuutta ja luottamusta. Näen, että kaupungilla on myös vahva tahtotila kuulla yrittäjien haasteista ja ongelmista. Ne nähdään kehittämiskohteina, Parkkisenniemi summaa.

Toiveita tulevalle valtuustolle Puheenjohtajat toivovat tulevalta kaupunginvaltuustolta, että päätöksentekoprosesseissa otetaan huomioon, millaisia vaikutuksia päätöksillä on yrityksiin.

– Pienilläkin asioilla saattaa olla suuria vaikutuksia, kun ne lähtevät kertautumaan. Yrittäjät ovat osana rakentamassa tätä kaupunkia, joten toivomme, että meidät otetaan huomioon myös päätöksenteossa, Parkkisenniemi sanoo. – Jyväskylä tulisi nähdä vielä enemmän yhtenäisenä alueena, joka se on. Ei pelkästään ydinkeskustana. Kaupungin maaseutu ja reuna-alueet tulisi mielestäni ottaa paremmin huomioon: ne ovat tärkeitä kehittämisen alueita, Turunen toteaa. Puheenjohtajat kannustavat valtuutettuja ottamaan kauden alkumetrien tehtäväksi tutustua paikallisiin yrittäjiin ja hakea heistä keskustelukumppaneita. – Toivomme, että valtuustoon valitut tutustuisivat mainioihin yrittäjiimme. Näin he saisivat itselleen hyvän keskustelukumppanin, eräänlaisen kummiyrittäjän. Ajatustenvaihto ja asioiden pohtiminen lisäävät molemminpuolista ymmärrystä. Se on varmasti iso lisäarvo luottamushenkilöille, jotka lautakunnissa ja valtuustossa arvioivat, miten edetä ja äänestää meitä kaikkia koskevissa päätöksissä, kiteyttää Leminen. n

”Me emme kerro kaupungille, kuinka sen tulisi toimia, vaan annamme tietoa, miten voisimme yhdessä päästä parempaan lopputulokseen.” Jari Parkkisenniemi

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

55 • KESKISUOMALAINEN

24.-25.9.2021

Vuoden paras tapahtuma! Löylyä heitämme kasvun, hyvinvoinnin ja yhteistyön kuumilla teemoilla sekä huikealla iltaviihteellä! Tule verkostoitumaan, voimaantumaan ja viihtymään! Ilmoittautuminen on nyt auki. Mukana mm. Markku Kanerva ja Mervi Kallio! Loput inspiroivat tähtiesiintyjät julkistetaan pian.

ILMOITTAUDU NYT! Liput ja ohjelma: yrittajapaivat.fi

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 56

”Aivan kuin mummolaan tulisi” Jämsäläinen Maalaishotelli Morva on Värelän perheen isännöimän Jaakkolan tilan keskus. Majoitus-, ravintola- ja juhlapalveluja tarjoava Morva on vakiinnuttanut paikkansa Keski-Suomessa. Nykyään yritystä pyörittää toinen ja maatilaa neljäs polvi. TEKSTI JA KUVAT: PASI RAHIKAINEN

Maalaishotelli Morvan historia on pitkä, mutta pitkä on myös yritystä pyörittävän Värelän perheen kodin, Jaakkolan tilan, tarina. Tilan historia ulottuu 1800-luvun puolelle. Leo Värelästä tuli tilan kolmas isäntä vuonna 1976. Toiminta kasvoi ja kehittyi, ja 1990-luvun puolivälissä navetassa oli jo 50 lypsävää. Tarkoituksena oli aloittaa juustontuotanto, mutta Päivi-emännän allergian vuoksi lehmistä olikin pakko luopua. Tilalle piti löytää uusi elinkeino. Jyväskylän MM-rallin väkeä oli aikaisemmin majoittunut tilalla, joten Värelät alkoivat vuokrata majoitusta tilan mailla sijainneesta mökistä. Navetta remontoitiin majataloksi vuonna 1998, jolloin tilan matkailuelinkeino käynnistyi. – Selvitysmiehet laativat kustannuslaskelmat ja suunnitelmat, mutta teimmekin asiat juuri toisin päin. Ysitielle on matkaa viisi kilometriä, joten emme uskoneet voivamme toimia hotellipohjalla, Leo Värelä kertoo. Nykyään Morvassa on 50 majoituspaikkaa ja 70 ravintolapaikkaa. Huoneita on 14 ja mökkejä kaksi. Osa tiloista suunniteltiin alusta lähtien esteettömiksi aikana, jolloin koko käsite ei vielä ollut kovin tuttu. Perheen kolmesta tyttärestä keskimmäinen, Teija Värelä, jatkaa vanhempiensa aloittamaa työtä. – Olen ollut toiminnassa mukana kymmenen vuotta. Olin yrittäjänä äitini kanssa, mutta hän sairastui äkillisesti ja nukkui pois pari vuotta sitten. Maatilan sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2019. Yrityksen nimi vaihtui Majatalo Morvasta Maalaishotelli Morvaksi, Teija Värelä toteaa. Tilan vanha isäntä on vielä tiiviisti arjessa mukana. Tai kuten Leo Värelä asian ilmaisee naurahtaen: ”Yrityksen myin, työt sain pitää”.

Asiakkaat yhtä perhettä Teija Värelä sanoo, että heillä ei käy asiakkaita vaan vieraita, jotka ovat isäntäväen kanssa yhtä suurta perhettä. Kanta-asiakkaita on koronarajoitusten aika-

na käynyt varta vasten moikkaamassa ja kysymässä kuulumisia, vaikka yrityksen ovet ovat olleet kiinni. – Morva on vieraille kuin toinen koti, joten haluamme tarjota parasta. Toivomme, että vieraat saapuessaan kokevat tulevansa kuin mummolaan, Teija Värelä luonnehtii. Morvan ravintolassa ruoka tehdään alusta asti itse. Raaka-aineet tulevat mahdollisuuksien mukaan läheltä, satokauden aikana pitkälti omalta tilalta. Juurekset ja yrtit tulevat omasta maasta, samoin herukat. Kasvihuoneessa kypsyvät tomaatit sekä kurkut ja lähistöltä kerätään metsämarjat, sienet ja villiyrtit. – Teemme myös leivonnaiset itse. Ruisleipämme leivotaan 120-vuotiaaseen juureen. Taikina tehdään aina kuunkierron mukaan eli nousevan kuun aikaan. Äitini ja mummoni opettivat, että laskevan kuun aikaan leivotusta limpusta tulee ”litlaskuista”, Teija Värelä tietää. – Ruisleivän teko on kolmen päivän prosessi ja leipiä saadaan viitisenkymmentä. Niistä riittää myös myyjäisiin, hän jatkaa.

Luonto on isossa osassa Morva ei tarjoa vierailleen pelkästään majoitusta ja ruokaa. Luonto ja siihen liittyvät aktiviteetit ovat yritykselle tärkeitä. Talvella vieraiden käytössä on tilan pihapiirissä 150 metriä pitkä pulkkamäki. Vierestä lähtevät alueen hiihtoladut, samoin kuin moottorikelkkareitit. – Olen ajanut latupohjia talkootöinä jo 50 vuotta ja aion kyllä jatkaa. Mukavaa hommaahan se on ja olen mielelläni avuksi. Upea luontomme on avoinna kaikille, ei vain vieraille, Leo Värelä sanoo. Myös tilan mailla kulkeva Metso-hyvinvointipolku on kaikkien käytössä. Morvan vuorta ympäröi vaellusreittejä, joilta pääsee kipuamaan vuoren laelle. Vuoren huippu on 229 metriä merenpinnan yläpuolella ja Leo Värelä on rakentanut sinne 8,5 metriä korkean näkötornin. Tornista näkyy hyvällä säällä Jyväskylän toiselle puolelle, tosin puusto alkaa haitata näkyvyyttä. – Olemme ajatelleet korottaa tornia, koska emme haluaisi kaataa puita näköalan edestä, Teija Värelä sanoo. n

Leo ja Teija Värelä ovat iloisia voidessaan taas toivottaa vieraat tervetulleiksi Maalaishotelli Morvaan. Myös hotellikoira cotton de tuléar Hilla kaipaa uusia haukuttavia.

Vanha isäntä Leo Värelä on edelleen mukana tiiviisti maatilan arjessa.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

57 • KESKISUOMALAINEN

Kesäkausi näyttää lupaavalta

”Meillä ei ole asiakkaita vaan vieraita ja olemme kaikki yhtä suurta perhettä”, Teija Värelä sanoo.

Korona kuritti Maalaishotelli Morvaa kovalla kädellä, mutta alkanut kesäkausi näyttää edelliskesän tapaan hyvältä. Vuosi sitten keväällä tilanne oli toinen. — Kaikki pysähtyi lähes kerralla, kun tilauskirjat tyhjenivät. Meidän oli pakko lomauttaa ainoa vakituinen työntekijämme, eikä ekstraajille tietenkään ollut tarvetta. Itsekin ilmoittauduin työttömäksi työnhakijaksi, yrittäjä Teija Värelä muistelee reilun vuoden takaista aikaa. — Kesällä mökit kuitenkin myytiin täyteen ja tilanne helpotti. Mutta syksyllä jälleen hiljeni, koska koronan toinen aalto saapui. Kiinteät kulut juoksivat silti koko ajan, hän jatkaa. Teija Värelä pitää hotelli- ja ravintola-alan

koronarajoituksia epäreiluina. Hän ei voi ymmärtää, miksi perähikiän maalaishotellia koskevat samat rajoitukset kuin suurten kaupunkien kuppiloita. Vaikka mennyt talvi oli vaikea, Morvassa ei jääty surkuttelemaan vaan keksittiin uusia ansaintatapoja. Myyntiin laitettiin esimerkiksi herkkukasseja, koska myyjäisiä ei saanut järjestää. Joulun alla morvalaiset lähtivät Jämsän torille myymään tuotteitaan muun muassa joululahjoiksi. Tuolloin yrityksessä tehtiin pitkää päivää.

Koronasta seurasi myös hyvää Koronavuosi oli vaikea, mutta siitä seurasi myös jotain hyvää. Suomalaiset löysivät taas

kotimaanmatkailun ja Teija Värelä toivoo ilmiön jäävät pysyväksi. Korona niin ikään lähensi jämsäläisiä yrittäjiä ja nosti esiin uudenlaista yhteishenkeä. — Koronan aikana on perustettu muun muassa Facebook-ryhmä, jossa Jämsän yritykset tulevat hyvin esille. Itse ainakin olen päivittänyt ahkerasti kokemuksiani, kun olen käynyt jossakin jämsäläisyrityksessä, hän kertoo. Koronavuonna Morvassa ei investoitu vaan kassasta pidettiin kiinni, mutta nyt voi taas alkaa miettiä kehittämistä. Yksi tulevista uutuuksista on aistipuutarha. — Haaveenani on myös saada Morvaan eläimiä ympärivuotisesti, mutta niiden aika ei ole ihan vielä. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 58

JYväSkyLä

573

JYväSkyLä

Jaakko Selin

www.jaakkoselin.fi @SelinJaakko @jaakkoselin

täjyys kan t i ta Yr

588

529 Mikko Markkanen

Suvi Widgrén

@mikko.markkanen.12

@suviwidgren

KEuruu

ski- S u o m

ääNEKoSki

78 Maksaja: ehdokkaat itse

Emilia Koikkalainen www.emiliakoikkalainen.fi @koikkalainenkeskisuomesta @soutaahuopaa

www.keski-suomenkokoomus.fi

Tommi Lunttila @lunttilatommi

SYDAN ON OIKEALLA.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

59 • KESKISUOMALAINEN

Keski-Suomen Yrittäjät avasi Yrittäjän talousapu -numeron TEKSTI JA KUVA: KATJA HYYTIÄLÄ

Juuri avattu Keski-Suomen Yrittäjien Yrittäjän talousapu -numero on osa valtakunnallista talous- ja maksuvaikeuksissa olevien mikroja pk-yritysten auttamiseksi luotua Early Warning -toiminta- ja palvelumallia. Numeroon soittamalla yrittäjä saa paikallista apua talous huolien iskiessä. Puhelun aikana käydään läpi yrittäjän tilanne ja hänet ohjeistetaan tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. — Kun yrittäjä soittaa numeroomme, käymme alustavan keskustelun hänen tilanteestaan ja valmistelemme hänet soittamaan talousavun valtakunnalliseen numeroon, jossa asiantuntijat tekevät hänelle talousanalyysin. Kerromme muun muassa millaisia asiakirjoja ja tietoja yrittäjän on hyvä selvittää ennen tätä, kertoo Keski-Suomen Yrittäjien palvelupäällikkö Anni Peltonen. Kun talousapu on tehnyt yritykselle talousanalyysin ja yrittäjä on valmis jatkamaan, voivat KeskiSuomen yrityskummit lähteä yrittäjän tueksi. Tällä hetkellä mukaan on ilmoittautunut viisi keskisuomalaista yrityskummia. — Me kummit voimme kulkea rinnalla ja antaa mentorointiapua yrittäjille. Vastuu toimenpiteistä ja tekemisestä on kuitenkin yrittäjällä itsellään, yrityskummina toimiva Raimo Saarinen avaa. Ottamalla yhteyttä Keski-Suomen talousapu -numeroon yrittäjä löytää reitin oikeiden asiantuntijoiden pariin. Myös henkilöön ja siviilielämään kohdentuvaa tukea on alkanut rakentumaan verkoston ympärille, esimerkiksi kirkon kautta. — Haluamme auttaa mikroja pkyrityksiä talous- ja maksuvaikeuksissa, ehkäistä turhia konkursseja, pelastaa työpaikkoja, suunnata yritys uuteen kasvuun tai vaihtoehtoisesti varmistaa nopea ja rehellinen yritystoiminnan lopetus silloin, kun se on yrittäjän kannalta paras ratkaisu, avaa Peltonen. — Taloushuolet ovat osa yritystoimintaa, eikä niissä ole hävettävää. Yrittäjä voi soittaa anonyymisti, sillä palvelu on luottamuksellista. Kannattaa olla yhteydessä jo ennen kuin asiat ovat todella pa-

TAPAHTUMAT KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT 18.6. 21.8. 31.8. 28.8. 3.9. 4.9. 24.–25.9.

Hyvinvointitreffit luonnossa, Jämsä Keski-Suomen Yrittäjävaikuttajien Elo-Kickoff, yrittäjäyhdistysten luottamushenkilöille Yrittäjän hyvinvointipäivä Yrittäjän vapaapäivä Yrittäjän päivän brunssi JES meet yrittäjät & DOERS Valtakunnalliset yrittäjäpäivät

WEBINAARITALLENTEET • • • • • •

Keski-Suomen Yrittäjät ry:n palvelupäällikkö Anni Peltonen ja yrityskummi Raimo Saarinen kannustavat ottamaan yhteyttä yrittäjien talousapuun matalalla kynnyksellä, sillä taloushuolissa ei ole hävettävää.

halla mallilla, Peltonen painottaa. Kesäkuun alusta lähtien yrittäjä löytää apua myös Yrittäjän talousapu -verkkosivustolta, johon on koottu tietoa palveluista ja yrityksen taloudesta.

Osa laajaa verkostoa Early Warning Suomi on talous- ja maksuvaikeuksissa olevien mikroja pk-yritysten auttamiseksi luotu valtakunnallinen toiminta- ja palvelumalli, jossa on laaja asiantuntijaja yhteistyöverkosto. Toiminta on käynnistynyt syksyllä 2020. Taustalla toimii European Early Warning -yhteistyöverkosto, jossa Suomi on mukana.

Vuoden 2021 aikana Suomessa on mikroja pk-yritysten saatavilla matalan kynnyksen asiantunteva, luottamuksellinen ja maksuton palvelu, joka auttaa yrityksen talouden suunnittelussa ja ongelmien ratkaisussa. Palvelu muodostuu valtakunnallisesta puhelinpalvelusta ja siihen kiinteästi kytkeytyvistä alueellisista palveluista. Verkoston toimintaa koordinoivat yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus ja Suomen Yrittäjät. n

• • • • • • • • • •

Yrittäjän digikoulu — digitaalinen myynti ja asiakaskohtaamiset netissä Omistajanvaihdoksen ABC Hankintaseminaari 2021: Viestintä menolippuna julkisiin hankintoihin Yrittäjän tärkein tehtävä on voida itse hyvin, Tommy Hellsten Keski-Suomen Yrittäjien ja Pirkanmaan Yrittäjien Sotevaikuttamistilaisuus Työllistä turvallisesti — henkilöstövuokraus ja rekrytointipalvelut työllistäjän tukena Johda työskentelyäsi Lean-filosofian avulla Hengähdä hetkeksi Yrittäjän ajanhallinta ja itsensä johtaminen Keski-Suomesta maailmalle — kolme yritystarinaa kansainvälistymiseen Konkurssiwebinaari Johtaako kriisi sinua vai sinä kriisiä? Yrittäjän sosiaaliturva koronakriisissä Yrityksen talousseuranta kriisitilanteessa Kaikki irti hankerahoituksesta Yrittäjän tärkeät sopimukset Keski-Suomen Yrittäjien tapahtumakalenteri: www.yrittajat.fi/keski-suomen-yrittajat/a/tapahtumat

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT Toimiston puhelin: 010 425 9200 Sähköposti: ksy@yrittajat.fi Osoite: Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Keski-Suomen Yrittäjän talousapu -numero palvelee arkisin klo 9—16, p. 010 425 9210.

Haluatko yrityskummiksi? Keski-Suomen yrityskummit auttavat vuositasolla noin 80 yrittäjää. Lisäksi taustalla pyörii yhteistyö aikaisemmin mukaan tulleiden yrittäjien kanssa. Kummien kattojärjestö, Suomen Yrityskummit, seuraa ja mittaa alueellista kummitoimintaa. — Työmme laatu on Keski-Suomessa erittäin hyvä. Suomen Yrityskummit järjestää koulutus- ja kehittämispäiviä yrityskummeille. Esimerkiksi Lahdessa pidettävään Yrityskummi-Akatemiaan osallistuu keväisin ja syksyisin suuri määrä yrityskummeja, kertoo yrityskummi Raimo Saarinen.

— Keski-Suomessa yrityskummien määrä lisääntyy, mistä olen erittäin kiitollinen. Otamme toimintaamme mukaan uusia jäseniä, jotka ymmärtävät ja hyväksyvät toimintatapamme. Tervetuloa hyvähenkiseen yrityskummien joukkoomme auttamaan ja tukemaan yrittäjiä heidän haasteissaan, Saarinen toivottaa. Kaipaatko näkemystä ja kokemusta yritystoiminnan tueksi tai oletko rautainen liike-elämän ammattilainen, joka haluaa auttaa pkyrityksiä menestymään? Lue lisää toiminnasta Keski-Suomen Yrittäjien sivuilta ja lähde mukaan. n

Sanna-Mari Jyräkoski Toimitusjohtaja 050 563 7780

Katja Hyytiälä Viestintäpäällikkö 050 3741 617

Essi Määttä Hyvinvointi asiantuntija 050 5365496

Anni Peltonen Palvelupäällikkö 040 562 2941

Maiju Peltonen Koordinaattori p. 050 543 6647

Veli Puttonen Keski-Suomen hankinta–asiamies 0500 646 793

Keski-Suomen

Yrittäjäsanomat nro 2 • 2021 ISSN 2342-1533 (painettu) ISSN 2342-1541 (verkkojulkaisu) Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät, Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200 Toimitus Sanna-Mari Jyräkoski, päätoimittaja, Katja Hyytiälä, viestintäpäällikkö, sähköposti: etunimi. sukunimi@yrittajat.fi Toimitussihteeri Viestintä-Paprico Oy, Timo Sillanpää, sähköposti etunimi.sukunimi@paprico.fi Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi

Ilmoitusmyynti/KSML Jani Ylönen, p. 050 376 1215, jani.ylonen@keskisuomalainen.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi, katja hyytiala@yrittajat.fi Jakelu Keskisuomalaisen tilaajille sekä osoitteellisena Keski-Suomen yrityksiin 4 200 kpl. Paino Lehtisepät Oy, Jyväskylä 2021 Ilmestyminen Seuraava lehti ilmestyy 15.9.2021 aineistot viimeistään 2.9.2021

Lehti ei vastaa ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 60

YEL on enemmän kuin vanhuuseläke

MAINOS

– se tuo turvaa työelämän käänteissä

omen keskustelufoorumeissa kovaäänisimmät ääripäät pääsevät yleensä ääneen. Ne, jotka ovat joutuneet YEL-vakuutukseensa turvautumaan, puhuvat YEListä hyvinkin lämpimästi – toiset taas vannovat omaehtoisen säästämisen nimeen. Ei ihme, jos tiukalla budjetilla toimivalla yrittäjällä menee pää pyörälle. – Täytyy muistaa, että kaikki neuvot eivät perustu faktaan. Uskomukset ja väärinymmärrykset värittävät keskustelua ja luovat epätietoisuutta, Elon yhteyspäällikkö Raimo Luukkonen kertoo.

YEL tuo monipuolisen turvan Yksi yleisimpiä väärinkäsityksiä YEL-vakuutuksesta on se, että se vaikuttaa vain työuran jälkeen saatavaan vanhuuseläkkeeseen. Todellisuudessa vakuutukseen vahvistettu työtulo määrää toimeentulon tason monessa elämän eri vaiheessa: yrittäjän sosiaalietuudet kuten vanhempainraha ja sairauspäiväraha perustuvat työtulon määrään. Korona-aika on myös osoittanut riittävän YELin tärkeyden yrittäjän työttömyysturvan kannalta.

MAINOS

YEL-työtulo kattaa toimeentulon myös silloin, jos yrittäjän terveys pettää ja hän jää työkyvyttömäksi. – Kela katsoo aina YEL-työtuloa, ei yrittäjän itselleen maksamaa palkkaa. Moni yrittäjä yllättyy tästä sairastuessaan. Vapaaehtoiset eläkeratkaisut ovat hienoja täydentäviä elementtejä, mutta koskaan ei voi tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu. YEL on väärä säästämiskohde, jos yrittäjä joutuu jäämään esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle, sanoo Fennian Jyväskylän konttorin asiakaspäällikkö Piritta Hämäläinen. – On tärkeää muistaa myös yrittäjän puolison ja alaikäisten lasten tilanne, kollega Janne Sumanen korostaa.

Järkevää YELiä itselleen maksava ei kadu Harva yrittäjä harmittelee jälkikäteen omaan työpanokseen nähden riittävällä tasolla maksamaansa vakuutusta. Vaikka eläkeikä voi tuntua kaukaiselta, siihen kannattaa varautua etukäteen. – Kun toimeentulo ei enää tulekaan yritystoiminnasta, totutusta elämäntyylistä on vaikea pitää kiinni, jos koko karttunut

omaisuus on sidottu asuntoon tai autoon, Luukkonen sanoo. Alivakuutettu yrittäjä saattaa joutua jatkamaan työntekoa eläkeiän jälkeen. Eläkekertymää on vanhuuseläkettä edeltävinä vuosina vaikea enää nostaa. Luukkonen muistuttaa, että sekä yrittäjälle että työntekijälle kertyy samansuuruinen osuus eläkettä vuodessa. Työntekijöille karttuma lasketaan vuosiansioista, yrittäjille työtulosta. – Jos vakuuttaa itsensä minimitasolle eli reiluun 8 000 euroon vuositasolla, se vastaisi kuukausittain 670 euron palkkaa. Oletko yrittäjänä valmis siihen, että saisit sen mukaisen turvan? Entä jos YEL-vakuutuksen tueksi on säästänyt sijoittamalla kuten niin moni neuvoo? – Sijoittaminen sinänsä on hyvä asia. YEL-vakuutusta ei vain saisi verrata sijoitukseen, sehän on vakuutus. Se tuo monipuolista turvaa työelämän eri käänteissä.

Artikkeli on muokattu Elon verkkosivuilla 11.2.2021 julkaistusta tekstistä.