2 minute read
Pelastusalan post-traumatyöpajat tarvitsevat jatkumoa ”Tarpeellisuuden sijaan puhuisin työpajojen välttämättömyydestä”
Post-traumatyöpaja on vielä tuore käsite pelastusalalla. Työpajoja on järjestetty Suomessa vuosina 2019 ja 2021. Rahoittajina ovat toimineet Palosuojelurahasto (2019 ja 2021) ja Palosuojelun edistämissäätiö (2019). Työpajojen myötä on vahvistunut käsitys, että pelastusala tarvitsee oman vakiintuneen post-traumatyöpajan.
Traumapsykoterapeutti Markku Andelin on ollut mukana yhteensä 20 kertaa poliisin post-traumatyöpajassa ja vuonna 2021 myös pelastusalan post-traumatyöpajassa. ”Tarpeellisuuden sijaan puhuisin työpajojen välttämättömyydestä pelastusalalla. Työpajat tulisi liittää kiinteäksi osaksi organisaatioiden työhyvinvointiin. Kysymys ei ole pelkästään pelastusalan henkilöstön hyvinvoinnista vaan myös onnettomuuksien uhrien hyvästä hoidosta”, Andelin painottaa.
Tausta
Posttraumatyöpajat (Post Critical Incident Seminar) kehitettiin USA:ssa FBI:n käyttöön vuonna 1985. FBI huolestui kalliisti koulutettujen agenttien siirtymisestä muihin tehtäviin muutaman vuoden sisällä siitä, kun agentit olivat joutuneet aseenkäyttötilanteisiin. Suomessa poliisit Juha Järvelin ja Pasi Härkönen kävivät Yhdysvalloissa tutustumassa malliin ja vakuuttuivat työpajoista. He toivat ne suomalaisten käyttöön ja poliisi pilotoikin oman post-traumatyöpajan vuonna 2010.
Nyt vuonna 2021 post-traumatyöpaja on vakiinnuttanut paikkansa poliisin työssä jaksamisen edistämisessä ja henkisen kuormituksen poistamisessa. Jo vuosia poliisi on järjestänyt työpajan kahdesti vuodessa. Vuonna 2021 Poliisihallitus on myöntänyt varat kolmeen post-traumatyöpajaan koronavuoden kuormituksen vuoksi. Pelastusalalla jatkuvuutta ei vielä ole, vaan työpajat on tähän asti järjestetty aina erillisellä Palosuojelurahaston (2019 ja 2021) ja Palosuojelun edistämissäätiön (2019) rahoituksella.
Pelastus- ja ensihoitoalan kuormitustekijöiden tunnistaminen
Kokemukset kuormittavista tehtävistä vaikuttavat yksilöllisesti. Kuormitukseen vaikuttaa sen hetkinen elämäntilanne ja aikaisemmat kokemukset. Kuormittavan kokemuksen vaikutusta lisää, jos tukea ei löydy työyhteisöstä tai esihenkilöltä – tai jos tehtävien rajauksissa on epäselvyyttä tai ristiriitaa. Myös läheltä piti -tilanteet katsotaan usein kuormittaviksi kokemuksiksi.
Työvuosien kuluessa purkamattomat henkisesti kuormittavat tehtävät kasautuvat. Tällöin puhutaan kumulatiivisesta stressistä. Toleranssi eli kyky kestää stressiä ja kuormitusta heikentyy. Tämä voi aiheuttaa oireita esimerkiksi univaikeuksina, infektiokierteinä, epämääräisinä selkävaivoina ja äkkipikaisuutena. Stressioireet vaikuttavat ihmiseen kokonaisvaltaisesti kotona ja työpaikalla. Ne heijastuvat kollegoihin ja lähimmäisiin.
Posttraumatyöpajan rakenne ja merkitys
Posttraumatyöpaja on kolmipäiväinen internaatti: työpajoista ei poistuta välillä. Yöpyminen, luennot ja tapaamiset järjestetään samassa paikassa. Näin osallistujat pääsevät syventymään ja keskittymään kokemuksiinsa rauhassa.
Työpajat koostuvat kolmesta osasta: luennoista, vertaistuesta ja yksilökeskusteluista.
Luentojen avulla osallistujat saavat tietoa traumaattisesta stressistä ja kuormituksesta, kehon fysiologisista reaktioista sekä selviytymiskeinoista ja voimavaroista.
Vertaistuki on toinen tärkeä elementti. Osallistujat saavat vertaistukea vertaisilta, jotka ovat jo aikaisemmin itse osallistuneet työpajaan ja joilla on omia kokemuksia henkisesti kuormittavista työtehtävistä. Osallistujat saavat vertaistukea myös toisiltaan.
Kolmas osa-alue on traumapsykoterapeuttien yksilökeskustelut ja tarvittaessa EMDR-terapia. EMDR eli silmänliiketerapia vähentää Käypä hoito -suositusten mukaan jo varhaisessa vaiheessa traumaperäisen stressihäiriön oireita. EMDR on kehitetty vaikeiden kokemusten ja elämää häiritsevien muistojen lieventämiseen.
Työpajojen kuntouttavaa otetta tukee yhteisöllinen ilmapiiri, joka tukee vaikeista kokemuksista puhumista. Kolmen päivän aikana on tarkoitus löytää omia voimavaroja ja kirkastaa selviytymiskeinoja.
Osallistujien kokemuksia
Vuoden 2021 pelastusalan post-traumatyöpajasta kertyi osallistujakokemuksia, jotka puhuvat työpajojen tarpeen puolesta. ”Nyt työpajan jälkeen koen, että minulla on mahdollisuus kehittyä näissä kaikissa osa-alueissa. Oloni on kevyempi ja nautin elämästä. Tunnen pystyväni hallitsemaan vireystasojani ja sen ansiosta stressi ja hermostuneisuus ei hallitse elämääni. Varmasti olen työpajan jälkeen parempi isä, puoliso ja työntekijä, mutta ennen kaikkea opin kehittämään itseäni henkisellä tasolla ja kuuntelemaan herkemmin omaa mieltäni ja kehoani.” ”Työpajassa on todellinen luottamuksellisuus ja avoimuus, vertaistuki tätä kautta on uskomaton. Tulee ymmärrys, että en olekaan asioitteni kanssa yksin. Jo se helpottaa hieman omaa taakkaa tai ainakin se tuo siihen ymmärrystä. Työpajassa avautuu ymmärrys siitä kuinka paljon oma työ vaikuttaa siviili-
